H EN R I A LÉ N : ”M U LL A EI O LE KO S K A A N O LL U T TO IS TA VA IH TO EH TO A . KO K IN U R A O LI M U LL E H EL PP O VA LIN TA , A IN O A VA LIN TA .” IM A G E 23 2 TO U KO K U U 20 16 4/2016 TOUKOKUU 8,20?€
Terävä aikakauslehTi | Numero 232 | Toukokuu 2016 KU VA : V IL M A PI M EN O FF . Ruoka-Suomi 40 Syömisen kansalliset erityispiirteet kartalla. ( s. K A N N EN KU VA : M IIK K A PI R IN EN , K A N N EN KU V IT U S : SA M I V IL JA N TO .. Palveluksessanne 26 Kriitikko Anna Paljakka saa tähtikokit kiihdyksiin. 58). Miksi Jeppe juo. Kaikilla mausteilla 34 Suuressa ruokapaketissa Pipsa Hurmerinnan lohturuoka, fermentointi suomeksi ja paljon muuta. Lihaa ja verta 64 Perttu Saksan kuvat ja Markus Maulavirran reseptit rujoista ruoka-aineksista. Perintö ja tekijät 42 Yhden kokin oppipoika on toisen mestari. 58 Suomessa osataan todella juoda maitoa. Hukkateillä 48 Iloisella viiniretkellä marjaviinien maassa. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 3 Aina kun mä maitoo juon mä muistan sut ja hetken tuon
22 Ruoka Kotiin kannetaan ravintolanystävän mielestä jo liian hyvää ruokaa. 74 Tärpit Vincent Cassel, Helsinki lit, jenkki räppärit Tavastialla ja parisuhteiden muistoesineet. 18 Teema: Design 2000-luku on tehnyt keittiöstä kodin tyylikkäimmän huoneen. 88 Riku Korhonen Odinin sotilaiden videopeliaatteellisuus. Mikset uhraisi kaveria pedolle. 90 Berliinin toimitus Vegaanit valtaavat maan. NYT 9 Avaaja Terveys on eri asia kuin myyttinen hyvä olo, sanoo ruokaprofessori Mikael Fogelholm. 81 79 82 77 84. POP 71 Keskustelija Taisteluni-sarjan suomentaja Katriina Huttunen uskoo, että Karl Ove Knausgård on onneton mies. Toivonen tekee taidetta mädättämällä eläimiä. Jyrki Sukula panee maailman asiat kuntoon. HIP 17 Tekijä Kenneth McMaster on viskitislaamon yrittivastaava. 20 Matka Laatumatka pikkurahalla. 11 Lyhyesti Vegaanimättäjät. 81 Kasvo Toni R. 85 Elävien kirjoissa Jonas Hassen Khemirin romaani on hyvällä tavalla perinteinen, kirjoittaa Juha Itkonen. Sisältö 4 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 KU VA T: TI M O V IL LA N EN , H B O N O R D IC , FI N N K IN O , G ET TY IM A G ES . GIRLS ON SELVINNYT HUONOISTA TUOTANTO KAUSISTA. 15 Valo työssä Ruokakirjailija ja -bloggaaja Virpi Mikkonen jätti päivätyönsä ja alkoi kirjoittaa ruokakirjoja Amerikan-markkinoille. 24 Tyyli Naiset laittavat Liam Gallagher -hatun, miehet ostavat uuden käsilaukun. Talous eli siis talonpito. Mäntyniemen herra. 21 Tekno Televisiosarja, jonka tapahtumia voi pelata. 84 Hittimittari M83 on musiikkia luksushisseihin, luonnehtii Samuli Knuuti. 82 Taju kankaalla Katja Kallio väittelee mielessään elokuvasta London Has Fallen. Aluksi 5 Pää kirjoitus 7 Lukijoilta lopuksi 86 Ruben Stiller Somen jakamiskulttuuri on tyhjää täynnä
Jos ihmiset ravintolassa rakastavat sitä, mitä tekevät, ei rajoja ole. Soupin jälkeen alkoi Demon, Chez Dominiquen ja Kuurnan aika. Toinen suomalaiskokkeja puoleensa vetänyt ravintola oli Oslon Bagatelle, jossa tehtiin Pohjoismaiden sen ajan parasta ranskalaista keittiötä. Soup vähät välitti ravintolamaailman vanhoista säännöistä ja teki, mitä lystäsi. Demoa on helppo pitää suurimpana innoittajana kokkivetoisten paikkojen syntyyn, kun taas Chez Dominique valoi uskoa, että pärjäämme kansainvälisessä vertailussa. Silloin, kun kokin suupielessä kärysi tupakka ja keittiöviiniä juotiin litran mitasta, todellako. H ovimestareilla oli am mattitaitoa ja ravintoloissa glamouria. Kansainvälisiä tuulia haistaneiden kokkien vaikutus näkyi: keittiössä syntyi cross-kitcheniä, jossa oli sielua, raivoa ja sanomaa. Ranskalaista keittiötä ruotsalaisella otteella edustanut Edsbacka Krog Sollentunassa oli ravintola, jossa moni kokki näki ensimmäistä kertaa modernia kokkausta ja ammattiylpeyttä, jossa ei ollut rahtuakaan koppavuutta. Muistan ankan suklaakastikkeen kanssa, punertavaksi jätetyn kalan ja suolaisista ruoista tutun kirvelin jälkiruoissa. Alkaa uusi kierros ja palataan alkuun, sinne, missä suurin merkitys on raaka-aineella ja sen alkuperällä sekä kahdella ammattikunnalla, kokilla ja tarjoilijalla. Kaikki tämä on nopeuttanut ruokatrendien sykliä ja osaltaan vaikuttanut siihen, että paikkansa vakiinnuttaneita ravintoloita on yhä harvemmassa. Samaan aikaan yhä suurempi osa suomalaisista on reissannut aina vain kauempana ja ymmärtänyt viimeistään matkoillaan, että kaikki Suomen kiinalaiset ravintolat eivät edusta kiinalaista kulinarismia aidoimmillaan, eikä jokainen pitsa ole kuin suoraan Roomasta. Melko lyhyeksi jääneellä lennollaan Soup jätti jälkeensä tärkeimmän viestin. viime vuosien aikana etniset keittiöt ovat vakiinnuttaneet asemansa ja laajentaneet suomalaisten makua ja tietämystä ruoasta. Tietämyksemme maailman keittiöistä on nyt aivan toista kuin vielä vuosituhannen taitteessa. Kuurna puolestaan oli ensimmäinen ja viimeinen aitoa bistroajattelua edustava paikka. K U VA : M II K K A PI R IN EN . Kokkeja ja keittiömestareita oli paljon, ja heidän ruoanlaittonsa puhdasta käsityötä. Gordon Ramsaysta ei ollut vielä tietoakaan, nuorten kokkien keittiöjumala oli hänen oppi-isänsä Marco Pierre White, jonka ravintola Harveys nosti brittikeittiön uuteen kukoistukseen. suomessa ehkä suurimman muutoksen moderniin ravintolakulttuuriin teki Kim Heiniön jo vuonna 1998 perustama Soup. Salin puolella hääräsivät muun muassa The Cockia nyt isännöivä Ville Relander ja Niko Hallamäki. Omasta valmistumisestani kokiksi on parikymmentä vuotta, ja siinä ajassa suomalaisessa ravintolakulttuurissa on otettu suuria harppauksia yhtä lailla keittiössä kuin salinkin puolella. Pääkirjoitus Henri Alén, vieraileva päätoimittaja | Twitter @HenriAlen TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 5 Takaisin alkuun 2000-luvun alussa kotimaiset ravintolat alkoivat muuttua, kun nuoret kokit tekivät opintomatkoja ulkomaille. Trendien perässä tempoilu loppuu pian, kuluttajat kypsyvät jatkuvaan ruokavirtaan ja moni paikka kaatuu. Tein joitain vuoroja Soupissa, ja niistä en paljon muista. Keittiössä nähtiin aikansa tähtiä, kuten Kimmo Nikko, Hans Välimäki ja Lontoosta paluun tehnyt Sami Tallberg. ?. Siksi Soupista tuli ravintola, jossa piti tulla nähdyksi. Uuden suomalaisen keittiön tekeminen oli vielä ulkomaisten esikuvien jäljittelyä: omaa tyyliä vasta etsittiin, ja ruoka-annoksia kopioitiin ravintoloiden listoille suoraan maailmalta. Muuta kun ei oikeasti tarvita. Silloin kotimaiset ravintolat alkoivat toden teolla muuttua, kun uusi sukupolvi kokkeja ryhtyi tekemään omilla rahoillaan opintomatkoja ulkomaille. Näinhän sitä puhutaan, mutta oliko kaikki ennen paremmin. Ravintoloista imettiin tietoa ja vaikutteita, joita Suomessa sitten sovellettiin käytäntöön: kokattiin uutta niistä aineksista, joita satuttiin saamaan. Sanonta Better be lame for 10 years, than hit for a year pitää silti yhä paikkansa ravintola-alalla. en ole koskaan ikävöinyt 1990-luvun loppuvuosia, mutta 2000-luvun alkua kylläkin. Kaikki nämä nykyään normaalilta tuntuvat asiat olivat vuosi tuhannen taitteessa uusia ja ihmeellisiä
Aikakauslehtien liiton jäsen. lehtitilaukset.a-lehdet.fi/ uutiskirje/tilaus/image ×. klo 8–17) TILAUSHINNAT Kesto tilaus 12 kk (11 lehteä) 84 e. Terävä aikakauslehTi Antti Ahtiluoto, Anna Autio, Markus Henttonen, Janne Iivonen, Juha Itkonen, Katariina Kaatrasalo, Katja Kallio, Tero Kartastenpää, Artemis Kelosaari, Kalle Kinnunen, Riku Korhonen, Samuli Knuuti, Konsta Leppänen, Markus Maulavirta, Milla Muurimäki, Erkka Mykkänen, Oskari Onninen, Pekka Pekkala, Vilma Pimenoff, Miikka Pirinen, Venla Rossi, Laura Räihä, Satu Rämö, Hanna Räty, Perttu Saksa, Anu Silfverberg, Tuomas Sorjamaa, Ruben Stiller, Miina Supinen, Jussi Särkilahti, Outi Törmälä, Olli Urpela, Anton Vanha-Majamaa, Sami Viljanto, Valtteri Väkevä, Timo Villanen, Marko Ylitalo, Vilunki 3000. MainosTajaT MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi TRAFIIKKI Katja Bruun Tilaajapalvelu INTERNET www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu SÄHKÖPOSTI tilaukset@a-lehdet.fi PUHELIN (09)?759?6600 (ark. Vuonna 2016 Image ilmestyy 12 kertaa (sis. Tilaa Imagen uutiskirje, niin saat tiedon Imagen järjestämistä tapahtumista ennen muita. KUSTANTAJA A-Lehdet Oy / Anne Lyytikäinen-Palmroth JULKAISUJOHTAJA Anneli Myller MYYNTIJOHTAJA Saija Heikinheimo MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ Timo Kakko-Quednau MARKKINOINTISUUNNITTELIJA Sini Tiensuu REPRO JA SIVUNVALMISTUS Satu Salmitie, Aste Helsinki Oy PAINATUS Printall, Tallinna 2016 PAPERI GraphoSilk 80 g/m2, kansi MultiArt Silk 170 g/m2 SEURAAVA NUMERO ilmestyy 19. ISSN 0782-3614 vieraileva pääToiMiTTaja Henri Alén pääToiMiTTaja Heikki Valkama ToiMiTuspäälliköT Outi Kaartamo Joanna Palmén Niklas Thesslund ulkoasu Anna-Mari Tenhunen ToiMiTusharjoiTTelija Luumu Jokelainen POSTIOSOITE Image, pl 164, 00081 Helsinki KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Kulosaari, Helsinki PUHELIN (09)?759?61 TWITTER @imagelehti SÄHKÖPOSTI image@a-lehdet.fi, etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi avusTajina Tässä nuMerossa VALOKUVATAITEEN CIRCULATION(S)FESTAREIDEN NÄYTTELY PARIISIN METROSSA KESÄKUUN LOPPUUN. Image ja Taste of Helsinki järjestävät toukokuussa Taste of Helsinki -ruokafestivaalin ennakkotapahtuman. 32. numero. TÄHTIPORTIN TOINEN ALBUMI EETTERIMESSU ILMESTYI APRILLIPÄIVÄNÄ. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, kuten lakko tai tuotannolliset häiriöt). HALUATKO HERKUTTELEMAAN. vuosikerta, 232. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksu. yhden kaksoisnumeron). toukokuuta 2016
Hänen mainitsemansa kirja Mathematics and Computers in Soviet Economic Planning ei ole neuvostoliittolainen vaan käsittelee Neuvostoliittoa. Palautteen voit lähettää seuraavin tavoin: Image.fi image.fi/palaute Sähköposti image@a-lehdet.fi Facebook facebook.com/imagelehti Twitter @imagelehti Iittala X Issey Miyaken maljakon voitti Tina Myllyniemi. marina koivu, espoo UUSI NOKIA, UUSI MAHDOLLISUUS Huhtikuun numero oli virstanpylväs. Pelkästään Oskari Onnisen Uusi Nokia oli merkittävä selkokielisenä yleiskatsauksena digitaaliteknologian tulevaisuuteen. Heräsikö ajatuksia. Ensi kertaa olen harkinnut tilauksen lopettamista lehden muututtua pikkunäppäräksi kriitikoksi ilman visiota tulevasta. Koko numero edusti Imagen parhaita puolia: hyvällä suomen kielellä kirjoitettu ennakkoluuloton, optimistinen ja näkemyksellinen aikakausilehti, joka kulkee kanssamme globaalissa maailmassa. Vai haluatko muuten vain kommentoida tämän lehden juttuja. Wiion tulevaisuuslait olivat väärinpäin: läheinen tulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen aliarvioidaan, ei päinvastoin. Mikä ärsytti. Voisitteko tosin kertoa miksi olen viimeisenä kolmena yönä herännyt omaan nauruuni kun Mäntyniemen herran päiväkirja tulee jatkuvasti uniin. Lukijoilta YÖ MÄNTYNIEMEN HERRAN KANSSA Äärimmäisen hieno pääkirjoitus Demos Helsingiltä ja todella mielenkiintoinen juttu Nokiasta. Suorastaan silmiä avaava. Samassa artikkelissa esiintynyt Vili Lehdonvirta ei ole talostieteilijä vaan taloussosiologi. Lähetä palautetta ja kotimaisen Kiertin designsiivoussetti, arvo noin 40 e (s.20). Olen tilaaja vuodesta 1995, ja Image on seurannut eri osoitteisiini Lontoossa, Wienissä ja Zürichissä. Kirjoita palautetta, voita designrättisetti! M ikä liikutti. Lisää näitä! tero Weckroth, helsinki OIKAISUJA artikkeliin uusi nokia on uusi nokia (3/2016) kirjatut Osmo A. Onnea onnea! Kesä tulee kaikille! Lähetä paLautetta!
KUN KERRALLA OSTAA HYVÄÄ, SIITÄ MYÖS NAUTTII PITKÄÄN. HUOLELLA TEHTY VAATE EI AINOASTAAN NÄYTÄ JA TUNNU HYVÄLTÄ, SE KESTÄÄ MYÖS KÄYTTÖÄ. SILLÄ VAATE, JOKA ON TYYLIKÄS AINA, ON KÄYTTÖKELPOINEN AINA – ENSIMMÄISESTÄ KÄYTTÖKERRASTA VIELÄ VUOSIENKIN PÄÄHÄN. 20 12 KENGÄT, OSTETTU VUONNA 20 16 JACK & JONES PREMIUM KAULUSPAITA, OSTETTU VUONNA Löydä itsesi.. Kestävän tyylin puolesta MUOTI VAIHTELEE, MUTTA TYYLI ON IKUISTA. TYYLIIN PANOSTAMINEN ON PANOSTAMISTA ITSEENSÄ
tekstI Oskari Onninen kuvat Outi törmälä M Ikael FogelholmIn työ on yksi iso myyräpeli. ”Ihmiset saavat kertoa, että olen kokenut tämän hyväksi asiaksi, mutta se ei tarkoita sitä, että oma lyhytaikainen kokemus kumoaisi suositukset.” Siksi pelistä nousee öttiäisiä aina vaan. ”Hyvässä olossa ja onnellisuudessa on VA LO K U VA A JA N ED U ST A JA : Q U IE T. Öttiäiset ovat trendiruokavalioita, paleoita ja gluteenittomia, ja reiät tietenkin nettikeskustelut ja media. Fogelholm taas on ravitsemustieteiden professori Helsingin yliopistosta. Rei’istä nousee öttiäisiä, Fogelholm mäiskäisee. Ja mikä vielä pahempaa, hyvästä olosta on tullut miltei myyttinen tavoittelun kohde. ”Ne, jotka uskovat vahvasti, että me ja ravitsemussuositukset olemme väärässä, uskovat niin senkin jälkeen, kun me lyödään faktat pöytään.” Mitä vähemmän ihmiset tietävät, sen tiukemmin he pysyvät omassa kannassaan. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kyseenalaistaa oman olonsa sankareita. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 9 IhmIset, IlmIöt, polItIIkka ja muut kIInnostavat puheenaIheet NYT Avaaja. ”Hyvä olo on eri asia kuin terveys” Mikael Fogelholm on jäsen valtion ravitsemus neuvottelukunnassa, joka laatii ravitsemus suositukset. Öttiäinen jatkaa möllöttämistään. Mitään ei tapahdu. Ravitsemussuositusten ainoa tavoite on kuitenkin niinkin arkinen asia kuin pitkäaikaissairauksien ehkäisy. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 9. ”Keskustelu valuu kuin vesi hanhen selästä”, hän sanoo
Siksi Fogelholmista ja Pekka Puskasta on tullut karppikahjojen ja safkatutkalaisten viholliset yksi ja kaksi. Vihreät asiat, täysjyvät, öljyt ja kala ovat hyväksi, liha, vaalea vilja ja virvoitusjuomat pahaksi. Ja sekös suututtaa. Maito jakaa mielipiteitä, koska tutkimus näyttö on loppujen lopuksi ristiriitainen. Ja meijereiltä. Kun sitä ei ymmärrä, käy niin, että jos jokin on omien ajatusten puolesta, niin sitten se on korkealaatuinen.” Media on antanut viime vuosina tilaa myös niille rasvaaktivisteille, jotka peittä vät foliolla muutakin kuin paahtopaistinsa. ”Virvoitusjuomia kukaan ei sano ter veellisiksi, lihasta vähän kiistellään, mutta useimmat sanovat, että pitäisi vähentää. Jos lähdettäisiin tästä logiikasta, kannattaisi varmaan suositella viinaa ja huumeitakin, kun monet huumeet tuntuu varmasti ihan helvetin hyvälle ja pienessä tuiskeessakin on kivaa.” Suomen ravitsemussuositukset tehdään pohjoismaisen ministerineuvoston teettä män asiantuntijaselvityksen ja väestötutki musten pohjalta, ja ne ovat liki samanlaiset kuin kaikissa länsimaissa. kyse enemmän psykologiasta kuin fysio logiasta. Siitä parhaat hyödyt on tällä tietoa saatu kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä.” Sen verran pyramidi kuitenkin eroaa aiemmasta, että enää margariinit ja öljyt eivät ole pyramidin huipulla. Puuttuuko lihateollisuudelta rahat. ”Sitten ihmiset kuvittelee, että ne tajuaa”, Fogelholm sanoo. ”Nyt viimeistään voidaan sanoa, että ravitsemussuositukset eivät kehota vähä rasvaisuuteen”, Fogelholm sanoo. ”On ajatusvirhe, että jos se tuottaa lyhyellä aikavälillä terveyttä, niin se tuot taa pitkällä aikavälillä vielä enemmän terveyttä. Tiede osoittaa molem missa kohdissa päinvastaista, vaikka myöntääkin vähähiilihydraattisen ruoka valion tehon laihdutusapuna. Fogelholm ei voi kuin nauraa. Vaihtoehtoruokavalioita yhdistää yleensä se, että jos hiilihydraatit eivät ole pahasta, viljat ainakin ovat. Näille vähähiilarityypeille se sitten osoittaa, että ravitsemussuositukset ovat muutenkin de facto väärässä.” Samaan Fogelholm törmää jatkuvasti: tutkimuksia kyllä yritetään lukea, sillä ravitsemustiede ei ole kvanttifysiikkaa. Silti lupa mättää pekonia puuttuu. Avaaja 10 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Fogelholm kertoo, että kun edelliset ravintosuositukset julkaistiin vuonna 2005, ne eivät herättäneet mitään keskustelua. ”Hyvässä olossa ja onnellisuudessa on enemmän kyse psykologiasta.” –?Mikael FogelholM. Mikseivät ne onnistu lobbaa maan meitä?” . Heidän mukaansa ravitsemustieteilijät ovat osa elintarvike ja lääketeollisuuden salaliittoa, joka myrkyttää ihmiset lisäai neilla ja teollisilla rasvoilla. ”Maallikolta puuttuu kyky laittaa tutkimukset konteks tiin. Eläinrasvat sen sijaan ovat hyvästä. Ja virvoitusjuomate ollisuudelta. Lopputulos on ruokapyramidi, jonka sisäl löstä lähes kaikki maailman ravitsemustut kijat ovat samaa mieltä. ”Puuttuu logiikka, miksi margariinite ollisuus on se, joka on onnistunut meitä lahjomaan
Nyt TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 11 KUVITUS SAMI VILJANTO
Alusvaatemerkki. Opin juuri, että kun puhumme ”Raja-Joosepista”, emme puhukaan ihmisestä, vaan raja-asemasta. Toimittaja kysyi. 24.3. Olen tottunut näkemään yksittäisiä ministereitä eri kaapeissa piilossa, nyt törmäsin koko hallitukseen. Hjallikselta tekstiviesti: ”Mikähä olis hyvä joku kaunu kirja, jonk olisin lukenut. Vegaanithan syövät ”inhottavan mauttomia” ruokia, kuten kirjailija Joonas Konstig sanoi taannoin Ylellä. Suomen ulkopolitiikka 2016: teeskentelemme, että luotamme entiteetteihin, jotka ovat viimeisiä asioita, joihin kenenkään tulisi luottaa. 19.3. Mättövegaani tulee K U VA T: R EE TT A N IE M EN S IV U (K U V IT U S ), TA SA VA LL A N PR ES ID EN TI N K A N S LI A . Maailma unohti belgialaiset tänään klo 13. 26.3. Nykyvegaani syö roskaruokaa. Pelkään presidenttinä enemmän Elina Lepomäkeä kuin Putinia. Media 2016: Mikseivät ne kerro, että Stubb tekee kaikkensa päästäkseen kokoomuksen puheenjohtajuudesta minne tahansa muualle. Tavallaan olen kateellinen, kun saivat läpi ajatuksen, että vain köyhimmiltä ja hauraimmilta ottamalla Suomen talous saadaan nousuun. 23.3. Kysyn Jenniltä, miksi niin monella kasvissyöjällä on lihaa syövä lemmikkieläin. Kaiken takana on kouvolalaisen Hovi Ruokayrityksen viime syksynä lansee raama vihis, lihapiirakan kasvisversio, jonka hehkuttaminen lähenee kasvissyöjien keskuudessa lihansyöjien pekoninpalvon taa. Vihis kylmäsavutofulla ja Plamilin majoon tehty perunasalaatti <3 Krapulamättönä paistettua sipulia, tempe quattroa ja perunoita runsaalla suolalla, öljyllä ja ketsupilla. BonSoya viherpippurileike, ananas ja Sheesen blue style kuorrutettuna Violife for pizzalla. Joidenkin mielestä vegaanit syyllis tävät lihansyöjiä, koska kadehtivat heidän nautinnontäyteistä elämäänsä. ”Monet ihmiset ovat vegaaneja muista syistä kuin siksi, etteivät he pitäisi eläintuot teiden mausta”, Sipsikaljavegaanit perusta nut Terhi Heimonen sanoo. Vegaanimätön suosio piilee siinä, että tarjonnan laajetessa ihmisten ei tarvitse valita, nauttiako ruuasta vai elääkö eettisen vakaumuksensa mukaisesti. 22.3. Kyseessä on todellinen vegaanimättö. Valmistaudun Putinin tapaamiseen syömällä omaa nyrkkiäni. Yli 7?000 jäsenen ryhmässä jaetaan mitä mielikuvi tuksellisimpia vegaanisia mättöluomuksia. 30.3. ARTEMIS KELOSAARI Unohtakaa terveellinen kasvisruokavalio. 17.3. 14.3. Vegaani ei ole enää masokisti. Siltä ei vaikuta Sipsikaljavegaanien, ”sipsarien”, ryhmän perusteella. Saanko esitellä, Suomen seuraava presidentti. MUISTA!. Uusi Ruger Hauer on pettymys: jäi jonnekin matkalle, puolitiehen, ihastelemaan näyteikkunasta heijastuvaa peilikuvaansa. 25.3. 16.3. Mutta mitäs nyt. Kokoomus 2016: puheenjohtajuudesta taistelemassa Stubb ja Harkimo, kaksi miestä, joille klassinen sivistys tarkoittaa 70-luvun urheilutulosten muistamista. Mikä vittu ees on kaunu kirja, joku homo raamattu vai Suomessa muutenki liikaa kaunaa meitä rikkaita kohtaan?” Mäntyniemen herra Mäntyniemen herra Twitterissä: @niinistop TRUMP TRIUMPH Presidenttikandidaatti. Jotta tärkeät asiat eivät unohtuisi, murrerunous on ”perseestä”. Voi belgialaisia. Maaliskuu: Trust me, I’m Russia 13.3. Vihiksessä on 350 kilokaloria, ja sataan grammaan einestä mahtuu 14 grammaa rasvaa: kaksi kertaa enemmän kuin saman firman lihapiirakkaan. Heitä täytyisi kuolla huomattavasti enemmän ennen kuin oikeasti välittäisimme. Nyt 12 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Nyt V älttelemme salaattia ja ylistämme vihiksiä! Emme voivottele sitä, kuinka paljon on tullut syötyä suklaata, vaan kehuskelemme sillä! Sitaatti on Facebookin Sipsi kaljavegaanitryhmästä. 28.3. 29.3. Jenni näyttää minulle etusormeaan, huudan: ”Keskisormi, se on vittu keskisormi, jota näytetään!” 20.3. Selittää monta kiusallista hiljaisuutta. 18.3. Terhi Kiemunki ei ole ainoa perussuomalainen, josta tulee varmaankin jonkun mieleen, että me puhumme liian vähän toistemme ulkonäöstä
Terveisiä siis hallituksemme talon miehille ja tallirengeille, pohjan pojille. Ja jonkinlainen kiinteistönhoito on tietysti välttämätöntä. ”Pojat, pojat, pojat, ei todellakaan näin.” ”Älkää jumalauta kuvitelko, että te pystytte elämään 90-luvun maineella.” ”Mä kuulen joka paikassa tuon saman selityk sen, että se yleensä menee. Suomen murteista löytyy kyllä sana talous, mutta se on tarkoittanut talonpitoa tai kaikkea mitä talossa on. Etsivä Sukula kiertää johtolankojen perässä esimerkiksi Aarnion ja prostituoidun kotona: ”Tuttu tuoksu, täällä haisee edelleen siltä kuin täällä olisi nussittu ihan vietävästi.” Nyt MAAILMA KUNTOON, JYRKI SUKULA Hän on kokki, kirjailija, viinitilan isäntä, hotellija ravintola-alan mentori ja pian nuorten opastaja Sukulan suojatit -ohjelmassa. Talous on siis oppi talosta ja sen hoidosta. KOIRANKAKAT POIS KADUILTA, JYRKI SUKULA. Talonpitohan on pientä pintaremonttia ja sen sellaista. Sun täytyy suunnitella työt, eikä että istutaan tässä aamusta iltaan katsomassa ampumahiihtoa.” HUUHKAJAT ARVOKISOIHIN, JYRKI SUKULA. Vasta 1600-luvulla ekonomia alkoi ranskan kielessä merkitä säästämistä ja 1800-luvun puolivälissä valtion raha-asioiden hoitoa. Miten sä näet itse sen, löytyykö vielä puristusta henkisesti?” TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT SOPUUN, JYRKI SUKULA. Se on muodostettu kreikan taloa merkitsevästä sanasta oikos ja lakia tai periaatetta merkitsevästä sanasta nomos. Miesten maajouk kue ei ole päässyt EMtai MM-lopputurnaukseen koskaan. Hyvä talo ei kasva neljä prosenttia vuodessa, vaan tarjoaa suojaa vuodesta toiseen. Tässä on kaksi selkää linjaa, joko minimoidaan osumat, pannaan luukut kiinni ja soitetaan verottajalle, että no can do. janne saarikivi SANATORIO Tällä palstalla tutkija Janne Saarikivi avaa sanoja. Mätäpaise.” ”Faktat tiskiin, tää on loppu.” ”Älä nyt höpötä.”. Talouden pitäisikin olla kuin talo, jossa eletään ja viihdytään mutta jota ei ihmeemmin ajatella. Mutta useimmat tuskin ajattelevat asuntoaan yhtä paljon kuin yhteiskuntamme isännöitsijät taloutta. ”Tämä kevät tulee olemaan ratkaiseva Suomen talouden kannalta.” Alexander Stubb, Bloomberg 8.2.2016 Kuten useimmat asiat, joiden tiimoilla vakavasti kurtistetaan kulmia, on sana talous uudehko keksintö. Tasavallan presidentti Sukula ottaa kantaa rasismiin tavalla, johon yksikään poliitikko ei ole kyennyt: ”Ihan hirveetä paskaa.” ”Tää on kuin juuri puhkeamaisillaan oleva finni, joka lentää just peiliin. Kuka sanoi, etteikö hänen repliikeillään hoitaisi maailman loputkin ongelmat. Nyt 14 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 SOTE KUNTOON, JYRKI SUKULA. Peruspositiivisena kaverina mä ajattelen, että tempaistaan vielä kerran, pojat.” JARI AARNIO KUNTOON, JYRKI SUKULA. Siitä on johdettu sana talo, josta on johdettu sana talous. Taloudesta löytyy yhä talouspaperia ja taloudellisen hintainen muropaketti. RASISTIT ULOS, JYRKI SUKULA. K U VA T: A -L EH TI EN A R K IS TO , A LL O V ER PR ES S. Rauhanneuvottelija Sukula laittaa työmarkkinajärjestöt järjestykseen ennen kokouskahvien kiehahtamista: ”Kun sä tuut aamul tänne, tuutsä tekemään töitä vai työpaikalle. Talas merkitsee lavaa, kannatinhirttä tai nuottakatosta ja on lainattu samasta skandinaavisesta sanasta, joka tarkoittaa pohjaa ja perustaa ja josta myöhemmin lai nattiin myös sana talli. Joka keväinen, lumen alta paljastuva koirankakkaongelma poistuu, kun life coach Sukula päästetään tukemaan koiranomistajia asennemuutoksessa: ”Iso asia on se, miten sä ite jaksat. Oikeasti hyvinvoinnin pohja on kuitenkin talas. Vastaava tausta on oppisanalla ekonomia, joka on alkuaan oikonoTalous mia. Mutta nyt jalkapallovalmentaja Sukula ottaa pallosta kiinni salaatinkastikkeen polttamin sormin. Hyvää taloa ei myöskään aleta heti purkaa, kun sähkölaskuun ei ole varaa. Kuntalakiasiantuntija Sukula purkaa jumissa olleet sote-neuvottelut määräämällä, ettei Keski-Pohjanmaalle tarvita sotea ehkä ollenkaan: ”Alkaa selviämään tämä vyyhti. Nykyisin on tapana ajatella, että talous on hyvinvoinnin pohja
Seuraavaksi hän haluaa kehittyä yrittäjänä. Ajatus pätee kaikkeen elämässä ja auttaa tekemään rohkeampia valintoja.” . Palstalla eri alojen oivaltajat kertovat, kuinka asioita voi tehdä toisin.. ”Haluan vaalia leikki syyttäni ja pysyä avoimena mahdollisuuk sille sen sijaan, että tekisin liian tarkkoja linjauksia ja loisin siten itselleni rajoitteita. ”Kun päätin ruveta yrittä jäksi, opettelin valokuvaamaan ja käyttä mään kuvankäsittely ja taittoohjelmia. ”Uskon, että toimivan brändin takana on rehellisyys. Kun lautasensa kasaa mieluummin sateenkaaren väreihin kuin beigeksi, ollaan oikealla tiellä.” Elä oma tarinasi . Pian Mikkosen vegaanijäätelökirja julkaistaan Yhdysvalloissa. ”Edellisessä työssäni toimit tajana huomasin kipinän kadonneen ja päätin ryhtyä yrittäjäksi. ”Minua viisaampi on sanonut, että onnellisuuden perässä juok semisen sijaan on olennaista elää oma tarinansa täydeksi ja todeksi. Tällä hetkellä kahlaan läpi bisneskirjoja, sillä haluan kehittyä yrittäjänä.” Älä feikkaa. En halua tuputtaa ajatuksiani tai pakkokäännyttää kaikkia esimerkiksi gluteenittomaan ruokavalioon, mutta ter veellinen ravinto auttaa pitämään mielen kirkkaana läpi työpäivän. Olen samaa mieltä. Positiivisia muutoksia voi tapahtua ottamalla pieniä askelia ja opet telemalla vähä vähältä luottamaan asioi hin, joita kohti intuitio ohjaa.” Kehitä itseäsi. Valo työssä TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 15 TEKSTI HANNA RÄTY KUVA ANTTI AHTILUOTO Ota askel . En ole lähtenyt teke mään laskelmoitua brändinrakennustyötä vaan haluan työni ilmentävän mahdolli simman aidosti, mitä olen ihmisenä. Minulla on ankara visuaalinen silmä, joten on varminta, että teen asiat itse. ”Autan ihmisiä hyvän olon äärelle. Vasta silloin todella löysin intohimoni. Hedonisti Vanelja-blogin Virpi Mikkonen teki nautinnosta itselleen uuden ammatin. Sydä mestä tulevat asiat menevät sydämiin.” Leiki ja ihmettele. Lapsenomaisen luovassa ja orgaanisessa tilassa löytää jatkuvasti uusia ajatuksia siitä, mitä kaikkea voikaan tehdä.” Elä niin kuin opetat. En todellakaan sano, että kaikkien pitäisi suin päin jättää päivätyönsä
Valo häikäisee, saa siristelemään silmiä. Ystävät kokoontuvat yhteen ja nauttivat hyvästä viinistä. Sunrise Cabernet Sauvignon. Sinulle ja ystävillesi. 27,00 € / 3,00l (9,00 €/l) ”Avoimesta ikkunasta kantautuu vieno tuulenvire. Taas tulee kesä.” www.sunrise-wine.com N AU TI KO H TU U D EL LA SUNRISE TULVII VALOA
Keittiön uudet klassikot … 18 Jokamiesluokan luksusmatka … 20 Varo huonoa tarinaa … 21 Kuka jaksaa lähteä ulos syömään. Pujo on myös hyvä lääkekasvi. … 22 Kalastajahattu päässä ei kalasteta … 24 Mies ja hänen laukkunsa … 25. Sen maku on kuitenkin voimakas ja tunnistettava. Yksi suosikkikasvini on pujo, josta kaikki haluavat lähinnä päästä eroon. ”Kerään alkoholijuomien tekemiseen käytettäviä kasveja ja villiyrttejä. Sitä käytetään esimerkiksi Okinawan saarella, jossa ihmiset elävät hyvin vanhoiksi.” – Ägräs Distilleryn kasvija yrttivastaava Kenneth McMaster, agrasdistillery.com. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 17 Opas kauniiseen elämään | matka | teknO | RuOka | design | tyyli TEKSTI VALTTERI VÄKEVÄ KUVA ANNA AUTIO . HIP Tekijä. Parasta työssäni on ulkona liikkuminen ja se, että voin ottaa poikani mukaan keräysretkille. Tavoitteenani on vangita luonto ja sen maut pulloon
Nyt puteleista on tehty myös kauniita esineitä. Siivousvälineet jätetään näkyville, koska ne hankitaan sisustukseen sopiviksi. Sen modernimpi versio on sileä ja tyylikäs tasoon upotettava induktioliesi, joka on lähes yhtä nopea mutta huokeampi. Jääkaappi-pakastin-yhdistelmä on usein integroitu, ja uuni saatetaan nostaa seinään kaappien keskelle. TeksTi laura räihä K eiTTiösTä on TulluT 2000-luvulla kodin paahtoleivän tuoksuinen hyvinvointikeskus: koko vuosituhannen alkua leimaava hyvinvointija ekologisuustrendi koskee vahvasti myös keittiötä. 1950-luvun ruokakomeroista Kuluttajat haluavat tehdä myös eettisiä ja ekologisia valintoja. Musta5101-merkin keittiö suihke tuoksuu tummansiniseltä eli mustikalta. K uTen kaikki TrendiT, myös keittiötrendit kulkevat sykleissä ja toistavat menneitä vuosikymmeniä. Design-tiskirättejä myyvät kaikki Artekia myöten. Kaupunkireunalla on keittiön hienovarainen statussymboli, kuin tiskipöydän oma Birkin-laukku. K U VA T: VA LM IS TA JA T. Kvänum-keittiöiden Intro-malliston monitoimisaareke. Keraaminen perusliesi on menneen vuosituhannen lumia. Uusi keittiö kierrättää kuitenkin vanhaa. Se näkyy esimerkiksi siinä, että keittiöistä on tullut puutarhoja. 14,5 e. Liesituulettimen muotoilu lähti lentoon 2000-luvun alussa, eikä niitä yritetä piilottaa enää maustekaapin uumeniin. Nykykeittiössä luksusta on takorautainen kaasuliesi. Ekoajattelu näkyy myös keittiön puhdistusaineissa, joissa ympäristöystävällisyys alkaa olla jo normi. Design 2000-luvun keittiössä viljellään yrttejä, seurustellaan, tehdään töitä – niin ja valmistetaan ruokaa. Kotimainen keittiövalmistaja Puustelli toi muutama vuosi sitten markkinoille kierrätettävästä biokomposiitista valmistetun Miinus-keittiön, jonka hiilijalanjälki jää peruskeittiötä pienemmäksi. K eiTTiön arkiseT asiaT, kuten tiskirätit, puhdistusaineet ja purkit ovat käyneet läpi muodonmuutoksen välttämättömästä pahasta tyylikkäiksi keittiön detaljeiksi. Keittiössä ei tarvitse 2000-luvulla kärsiä enää edes rumista kodinkoneista. 18 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 laiset kerrostaloasujat innostuivat pienimuotoisesta kotiviljelystä, ja innokkaimmat kotipuutarhurit ovat hankkineet kotiinsa kokonaisen viherseinämän omalla kastelujärjestelmällä. Porvoolainen Kierti on erikoistunut graafikoiden (ja heidän lastensa suunnittelemiin) rätteihin. Liesituuletin voi olla nyt koko keittiön juju, käytettiin sitä tai ei. Vihervalojen lisäksi keittiön uutta perusvarustusta ovat kirkasvalolamput, jotka hoitavat kaamosmasennusta keittiön pöydän ääressä. Useat valmistajat alkoivat muutamia vuosi sitten tuoda markkinoille tyylikkäitä kasvivaloja ja miniyrttipuutarhoja, joiden avulla sisätiloissa saattoi kasvattaa pätevän keittiöpuutarhan. Elegantti astianpesuainepullo tiskialtaan UUDET KLASSIKOT Artekin Bright White 1 -kirkasvalon on suunnitellut Ville Kokkonen, 630 e
Se on materiaali, joka istuu luontevasti suomalaiseen ja skandinaaviseen muotoiluun. Se teki keittiön yleisilmeen raskaaksi. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 19 Design on tullut suosittuja, mutta niiden edullisempi ja tilaa säästävämpi vaihtoehto on ulosvedettävä apteekkikaappi, joita löytyy usean keittiövalmistajan valikoimista. Parhaimmillaan se on samaan aikaan säilytystila, vesipiste, työskentely-, liesija baaritaso. Keittiösaareke on alettu käyttää myös värejä niin kaapistoissa, kuviotapeteissa kuin laatoissa. Ikean ympärille syntyneet keittiöfirmat tarjoavat peruskalusteiden tuunausta: Ruotsissa Superfront ja Suomessa A.S. Puuduttavan pitkän skandi naavisen umpi valkoisen muo toilun jälkeen italialainen tyyli, antiikki ja 1970 luvun muotoilu korostuvat.” TUOLILEIKKI. Myös messinki on tuttu menneisyydestä: sitä käytettiin paljon 1950-luvulla. 1990luvulla keittiöissä käy tettiin valolistoja seinäkaappien alla. Messinki on tullut jäädäkseen klassisen kromin rinnalle hanoihin, vetimiin ja valaisimiin. ”Saavat tilan näyttämään matalalta ja tunkkaiselta. Nykyään sokkelia ei käytetä edes peittämään alakaappien jalkoja, vaan ne jäävät esiin. Tuleeko Tapwellin messinkisestä hanasta kul tainen suihku. N ykykeittiössä satsataan yksityiskohtiin. Korkeat kaapit sijoitetaan yhteen tiiviiseen seinään, eikä niitä ripotella sinne tänne. . TÄLLÄ VUOSI TUHANNELLA KOMEA JA KÄTEVÄ KEITTIÖ EI OLE ENÄÄ KODIN SUURIN INVESTOINTI. Sisustustarrojen ja puutaulujen kammottavasta afromismismista keittiö on kodin sydän on tullut vihdoinkin totta. Markkinoille on tullut useita edullisia keittiöliikkeitä, esimerkiksi Ikea, Kvik tai jopa Gigantti. saanut muitakin käyttötarkoituksia. Erilaiset soda streamit ja nes pressot ovat 2000luvun lei päkoneita, joita kirpparit ovat kohta pullollaan. kauppa.kotijakylpy.com, 449 e. Erilaiset tuolit ruokapöydän ympärillä ovat erittäin last season. Kvikin versio apteekkikaapista sopii pikkukeittiöön. Nyt huo maamattomat ledit asenne taan kaappien alapohjaan niin, etteivät ne häikäise ruokapöydän ääressä istuvaa. V uosituhannen tuoma suurin muutos keittiöihin on se, ettei komea ja kätevä keittiö ole enää kodin kallein investointi. Avokeittiötrendi alkoi jo 1990-luvulla ja jatkuu edelleen. Helsingö. Vielä parikymmentä vuotta sitten seinäkaappien päälle ei haluttu jättää lainkaan tyhjää tilaa, ja se täytettiin sokkelilla. Komeuden päällä leijuu liesituuletin, jossa on aktiivihiilisuodatin. Kivija marmoripinnoista on tullut suosittuja tasomateriaaleja erilaisten edullisempien komposiittien kanssa. SUURI VALKEUS. Myös betoni ja mikrosementti ovat suosittuja ja ajattomia vaihtoehtoja lattioissa ja seinissä. Ne jätetään kokonaan pois tai korva. Suomi-keittiöissä on Unohda nämä hulluttelut RIIPPUVAT KEITTIÖVERHOT. Ideana on käyttää Ikean huokeita runkoja yhdessä tyylikkäiden ovien ja vetimien kanssa. Sen ansiosta asunnot tuntuvat tilavammilta. Marrakech Designin Hagabetonilaatta, noin 110 e / neliö. Puolipitkille ver hoille parempi vaihtoehto on laskosverhot.” TURHAKKEET . Keittiön ja olohuoneen rajan jakaa keittiösaareke, ja sen ansiosta kotikokin ei tarvitse enää kääntää selkäänsä olohuoneen puolella istuville vieraille tai perheelleen. VALOLISTAT. Keittiösaareke ja uusien keittiöjärjestelmien leveät ja syvät laatikot järkevine mekanismeineen ovat korvanneet seinäkaapit. Keittiöiden viihtyvyyteen satsataan, sillä yhteisen oleilun fokus on siirtynyt olohuoneesta keittiöön. Valtava Marokkoinnostus on tehnyt keittiöistämme pikku marrakechejä. taan avohyllyillä
Pirtelö sisältää ener gian lisäksi kaikki tarvittavat vitamiinit, kivennäisja hivenaineet. Yösi vietät viiden tähden Dome-hotellissa (Miesnieku iela 4), josta saa tilavan kahden hengen huoneen parilla sadalla eurolla. nu3.fi T unnen levollisuutta hotelleissa, joiden kylpyhuoneessa minua odottavat pehmeät aamutossut ja paksu kylpytakki. Bulgarian pääkaupunki Sofia on hurmaavan kaunis – ja halpa. . 40 e / 1,5 kg. Neuvostoarkkitehtuuri törmää moderneihin toimistorakennuksiin niin että ikkunat helisevät. Euroopan edullisin yltäkylläisyys löytyy Romaniasta. Kun samppanja alkaa tursuta korvista, voi lähteä hörppimään olutta alakulttuurien kohtaamispaikkaan 9K 1 naMsklubille (Gaujas iela 5). 2 hh /120 e. Rentoudun jo tiedosta, että yhdellä puhelinsoitolla alakerran spasta saisi täräyttävän pedikyyrin. Hae oppia suositusta viinibaarista Brunosta (Strada Covaci 3). caddesi 34 A REMZI KITABEVI. Kokeile vaikka Välimeren maiden ja Liettuan keittiötä sekoittelevaa Stebuklaita (Gyn?j. Kahvila, lasten lukunurkkaus ja laaja valikoima englanninkielisiäkin kirjoja.” Ostoskeskus Akmerkez Yksi miljoonista – Modin pako Syyriasta -kirjan kirjoittaja Lotta Nuotio Bukarest. Intiimistä designhotelli Sense Sofiasta (16 Tsar Osvoboditel) saa satasella huoneen terassilla. Köyhän taivas Satu Rämö on Islannissa asuva matkakirjailija, joka ei yövy hotellissa, josta ei saa kunnon aamiaista. Bukarest ei ole perinteisen kaunis, mutta kiinnostava sekamelska se on. Upein on kym menen kilometriä pitkä Es Trenc, joka on alle tunnin ajomatkan päässä Palmasta. 5 ROBINSON CRUSOE 389. Riika on mahtava juhlakaupunki. “Kodikas, vaikka sijaitsee ostoskeskuksessa. Bukarestin-lomalla kannattaa keskittyä pulloihin, sillä Romania on Euroopan kuudenneksi suurin viinintuottajamaa. Rantsuun. “Istanbulin ensimmäinen arabialainen kirjakauppa. Kokeile vaikkapa paikallisesta possusta teh tyä ja paprikalla maustettua pehmeää sobrasada makkaraa. Sveitsiläinen uBs-pankki laittoi Prices and Earnings 2015 -tutkimuksessaan maailman kaupunkilomakohteet kalleusjärjestykseen. Välillä tekee mieli juoda illallisella vain samppanjaa. Vilnassa kannattaa tuhlata ruokaan. Syntyi, kun kaupunkiin asettui 400 000 Syyriasta paennutta ihmistä.” Kariye ç?kmaz. G. Viiden tähden viikonloppu huippuhotelleineen ja kolmen ruokalajin illallisineen maksaa maan pääkaupungissa kahdelta ihmiseltä noin 360 euroa. Fiinit yöunet. 3 X MALLORCA Retkipirtelö pussissa Veteen sekoitet tava nu3 Compleat ateriajauhe on kätevä eväs esimerkiksi vaellusreis suilla. Pääkaupunki Palma on Espanjan tyylik käimpiä. Neuvostoarkkitehtuuria, viiden tähden hotelleja ja halpaa laatuviiniä.. 14). Mallorcalaiset viettävät vapaapäivänsä rannalla. “Tunnelmallinen kauppa, jossa laaja valikoima ja asiantunteva henkilökunta.” Yeni Çars. Vanhasta keskustasta löytyy uusklassismia ja art decoa. Viiden tähden viikonloppuloman voi saada alle 200 eurolla. HIP 3 Istanbulin kirjakauppoja PAGES BOOK STORE. Kolmen ruokalajin illallinen maksaa kaupungin parhaissa ravintoloissa noin 40 euroa. Turkoosinsininen vesi ja matala hienohiek kainen ranta – molt bé! Palman possua. Luksus ei maksa mahdottomia, jos valitsee kohteen oikein. Celler Pagés (Carrer de Felip Bauzà, 2) on pieni mutta suosittu ravintola, joka tarjoilee lähellä tuotettua ruokaa. Matka 20 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 K U VA T: IS TO C K , A LL O V ER PR ES S, PU R O H O TE L, N U 3, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Kaupunkiin pääsee edullisesti: lautalla Helsingistä Tallinnaan, ja sieltä neljä tuntia bussilla Riikaan (alkaen 10 e, luxexpress.eu). Kaupungin kivoin hotelli on vanhaan kivita loon kunnostettu urbaani boutiquehotelli Puro Hotel (c/Montenegro 12 ) Palman vanhassa keskustassa
Good bye sykevyö! GPS:n avulla löytää takaisin leiriin.” PETZL TIKKA RXP -OTSALAMPPU. Life Is Strange (lifeisstrange.com, pC, Xbox, ps, 30 e ) käyttää paljon välivideoita, mutta siitä huoli matta pelaaja on oudon aikamat kan kuski eikä matkustaja. Leffassa nämä olisivat tylsiä kliseitä, pelissä hämmentävän henkilö kohtaisia valintoja. Tarinan lumo Pieni ehostus. K un pelin mainostetaan muistuttavan elokuvaa, se kannattaa panna takai sin hyllyyn. Sinclairin uuden käsikonsolin on suunnitellut myös alkuperäisistä vastannut Rick Dickinson. Pätkien sisältö muuttuu pelin kulun perusteella. Neljän 22 minuutin pitui sen jakson näyttelijät ovat lihaa ja verta. Aikaa taaksepäin siirtävä pelimeka niikka toimii, ja tarina on olen naisia päähenkilön kannalta. Näyttää lastenelokuvalta, on peli. LED-lamppu vähentää valo tehoa, kun katsoo lähelle ja lisää tehoa, kun tähyilee kauemmas.” FJÄLLRÄVEN KEB ECO-SHELL -TAKKI. Pelissä ollaan hyvisten puolella, sarjassa seurataan pahis ten sielunelämää. ”Mittaa harjoittelusykkeet suoraan ranteesta. Sekavan tuntuinen idea toimii pelissä yllättävän hyvin. Lojuuko nurkissasi käyttökelvottoman hidas Windows-kannettava. Muuta se Google Chromebookiksi. . Tarvitset vain USB-tikun. CloudReady.fi:ssä on lista yhteensopivista koneista. ”Otsalampun paras puoli. Pelaaminen nostaa sykettä aivan eri tavalla kuin lef fan katsominen. Karmivuutta lisää, että tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja: joko annat kaverin mörölle tai kuolet itse. Molemmat kädet saa vapaaksi. K U VA T: VA LM IS TA JA T, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Kotimainen Quantum Break (quantumbreak.com, XboxOne, pC, 70 e) sotkee pelin ja tvsarjan rajat. Bonuksena pelirauha lapsilta, joille Manic Miner ja Elite ovat liian vaikeita ja rumia pelejä. Tekno TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 21 Pekka Pekkala on Helsingin Kalliossa asuva keski-ikäinen, joka on mitannut joskus sykkeensä myös pelatessaan. Until Dawn (supermassivegames. Onneksi on myös poikkeuksia. Pelaa jan jokainen valinta vaikuttaa pelin tapahtumiin. com, ps4, 50 e) voisi olla juonensa puolesta perinteinen ”teinit mökillä” kauhuelokuva. Kultainen nuoruuuskonsoli. HIP 3 Seikkailijan matkaseura GARMIN F?NIX 3 SAPPHIRE HR RANNETIETOKONE . Siksi tarinallinen videopätkä pelin keskellä laskee poikkeuksetta tunnelmaa. Life Is Strangen väli videoita jaksaa katsoa aikuinenkin.. ”Vedenkestävä, hengittävä ja joustava takki, joka lähtee seuraavalle reissulle Etelämantereelle.” Vuorikiipeilijä Patrick ”Pata” Degerman Tarinallinen peli on heikoimmillaan kuin kesäteatteriesitys, parhaimmillaan koukuttavampi kuin mikään Netflixin sarja
Ruoka 22 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Valtteri Väkevä on Helsingissä asuva toimittaja, joka syö oikeasti noutoruokaa useammin kuin kehtaa myöntää. . Ok, toistaiseksi lähinnä Helsingissä, mutta todennäköisesti pian muuallakin Suomessa. Ei tarkoita enää. Nyt kotiovelle voi tilata vaikka paahdettua munakoisoa miso-kastikkeessa. Josen meze – Libanonin herkut on myös opas Lähiidän ruokakult tuuriin. ”Meillä on kotona taginepata, jolla teemme marokkolaisia lihapullia. Tuskin se sentään loppuu. Koko kortteli haisee, kun haudutetaan lammasta ja rasvasilliä kol me päivää.” TAGINE. Koko komeus kääri tään merilevään. Niissä on karitsanlihaa, possua ja Lähiidän mausteita.” PORSAANLEIKE. Firmat eivät tee itse ruokaa vaan hoitavat tilauksen ja kuljetuksen. Lapsettomat vetoavat mukavuudenhaluun: huonolla säällä ei jaksa lähteä ulos tarpomaan. Tällaisten firmojen ansiosta kotona syöminen alkaa kiinnostaa todennäköisesti myös vannoutuneita ravintoloiden rakastajia. Havaijilainen Spam musubi on jännittävä versio nigiristä. Minigallupin perusteella uusille palveluille on silti tilausta. Kaltaiseni ravintoloiden ystävän on vaikea ymmärtää kotona syömisen suosiota. Myös taksimaailmaa ravistellut Uber on lanseerannut UbereAts-palvelun. Ehkä lähiaikoina yleistyvät ravintolat, joiden ruokaa saa vain kotiin kuljetettuna. Viinilehtikääryleet, muna koisotahnat ja bulgurisalaa tit ovat täydellistä napos teltavaa. Niiden idea on yhdistää ravintolat ja asiakkaat. Kotiinkuljetusbisnekseen ovat jo lähdössä isot firmat, kuten Amazon ja Google. Maailman talouslehdet ennustavat, että kotiinkuljetusfirmat tulevat mullistamaan ravintolamaailman lähivuosina. Pääkaupunkiseudulla toimii jo Epic Foods, jonkä pääbisnes on huippukokkien suunnittelemien lounasannosten kuljettaminen töihin ja koteihin. MAKUPALAT Tämän ravintolan paras puoli on se, että pöytävarausta ei tarvita edes viikonloppuisin.. Sehän on kustannustehokasta: ei tarvita kallista ravintolatilaa ja tarjoilijoita. Aloha! Kaloille! Suomalaisten baarimikkojen Project MILF (Man I Love Fishing) kam panja kerää rahaa uhan alaisten taimenkantojen suojelemiseksi. Mutta mitä ravintoloissa syömiselle tapahtuu. ”Viime viikonloppuna tein vanhaa kunnon porsaanleikettä. HIP 3 Kokin kotibravuurit VORSCHMACK . Insta gram: @supportprojectMILF V ielä hetki sitten kotiin kuljetettu ruoka tarkoitti pahvilaatikon päältä syötyä krapulapitsaa, jonka pizzakuski toi kolmeovisella Opelillaan. Mezejä kannattaa tehdä kotonakin, sillä liba nonilaistaustainen Joseph Youssef on kasannut perheensä suosikkireseptit kirjaksi. Tästä on kiittäminen parin viime vuoden aikana markkinoille tulleita mobiilisovelluksia, joista Suomessa tunnetuimpia lienevät Wolt ja Foodora. Lahjoittaa voi juomalla projektin ni mikkococktailin. Pienten lasten vanhemmille ruuan kotiin tilaaminen voi olla ainoa mahdollisuus päästä syömään tiettyjen ravintoloiden ruokia. Ison seurueen ei enää tarvitse etsiä ravintolaa, johon koko remmi mahtuisi. Kyllähän elokuvissakin käydään yhä, vaikka leffoja voi katsoa myös netistä. Porsaan lihasäilyke spam on halveksittu elintarvike, mutta siitä voi tehdä oikeaa ruokaa. Paistoin leikkeet runsaassa voissa ja tarjosin japanilaisen tonkatsu-kastikeen kera.” Keittiömestari ja kuvataiteilija Petteri Luoto Hyvää spämmiä. Liha viipaloidaan, paistetaan sokerisoijamarinadissa ja aseteraan sushiriisikuution päälle. Iso keittiö ja joukko kokkeja riittää. ”Olen kehitellyt täydellistä vorschmackreseptiä ja tehnyt siitä ainakin kymmenen eri versiota. Kotiruokaa Pieni ruoka, iso maku. Ruoan kuljetuspalvelut muokkaavat ravintolamaailmaa. Mutta miksi syödä kotona, kun ulkona on kivampaa. Jos späm miä ei ole saatavilla, on tyydyttävä nötköttiin. K U VA T: IS TO C K , A LL O V ER PR ES S, PR O JE C T M IL F, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S )
KUN TARVITSET VETTÄ VAHVEMPAA. KLASSIKKO VUODELTA 1836.
bcbg.com. . HIP 3 Kylän komein kesähattu PUNOTTU. Kalastajahattuja saattoi bongata festareilta ja brittiläisten mod-nuorien päästä. Kalastajahatun modernimpi kausi koettiin 1960-luvulla, kun villa vaihdettiin tukevaan puuvillaan. Tommy Hilfiger on tehnyt kalastajanhatusta värikkään, hieman reggae-henkisen version. Alkuaan hattu oli irlantilaisten maajussien ja kalastajien villasta tai tweedistä valmistettu taskuun taittuva päähine. Eikä värin tarvitse välttämättä olla valkoinen.” PERINTEINEN . ” Laadukkain kesähattu on ehdottomasti Ecuadorissa punottu pana mahattu. 1990-luvun alussa Oasiksen Liam Gallagherista ja muista brittirockin ykkösnimistä oli vaikea saada valokuvaa ilman löysälieristä hattua. Alexander Wang valmistanut kalastajahatun kiiltonahasta. Kunnes vuonna 2014 Rihanna bongattiin nBa-ottelussa kukkakuosinen kalastajahattu päässään. Herrasmiesmäisemmän vivahteen hattu sai Sean Conneryn päässä elokuvassa Indiana Jones ja viimeinen ristiretki. Ensi kesänä hattu päässä kalastetaan enemmän pitopöy tien äärellä kuin järvellä. Ja mitä Rihanna edellä, sitä catwalkit perässä. Sittemmin tyylin omivat pikkupiltit, joiden hellehattuvalikoiman suosituin malli oli kalastajahattu (ja pienet vaaleanpunaiset aurinkolasit). Jo seuraavana vuonna ilmestyi tähden oma kalastajahattumallisto. Se piti pään kuivana kostealla kelillä. BCBG Max Azrian hattu sopii ainakin catwalkille. Nykykalastajahatut, bucketit, koristellaan korukivillä tai tehdään tilkuista. Kaksi osaa glitteriä, kolme hippiä. Hattu on itsevarman ihmisen symboli, joka ei pelkää saamaansa huomiota.” KOVETETTU. Kangol-merkin kalastajahattu oli 1980-luvun räppäreiden asuste numero yksi. ” Laadukas hattu on aina kove tettu tekoproses sissa, ja se pitää siksi paremmin muodon kuin halvat villa huopahatut.” Lars Hessian, Johnny’s got Hattitude P arhaimmillaan Kalastajahattu on maastonvihreä, koristettu taidokkaasti tehdyillä värikkäillä perhoilla ja koskessa reisiään myötä seisovan kalastajan päässä. Todellisuudessa kalastajahattu on usein etelänmatkalta hätäisesti ostettu kirjava ja huonosti istuva lätsä, joka suojaa päätä auringolta mökkilaiturilla maatessa. Märkä hattu höyrytettiin takaisin muotoonsa vedenkeittimen avulla. Tyyli 24 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Milla Muurimäki on stylisti, jonka pieni pää löysi sopivan kesä hattu parinsa yllättäen kreik ka laisesta Oian kylästä. Siitä tuli kantajansa kokoinen hitti. Pieni kalavale Kalastajahattu ei ole enää vain lomailijan, entisen rokkarin tai vauvan ykkösasuste. ”Firenzessä pää hineen käyttö traditiot kohtaa vat perinteisen käsityön, kuten Super Duper Hats hattu merkillä. Halvemmella pääsee, kun laittaa vanhan sohvan paloiksi. Hauskinta on, etteivät muotitalot ole esitelleet kalastajahattua helleasusteena vaan hattuna, joka puetaan minkä tahansa vaatteen pariksi: rento pikkulierinen antaa särmän siistille puvulle ja liehuvalle kesämekolle
”Tumma puku on aina oikein, smokki arvokkaampi. Tuomas Sorja maa on helsinkiläinen kirjoittaja, joka ei ole koskaan omistanut nappikenkiä eikä tarralenkkareita. Millicanin nimeä kantavien laukkujen (homeofmillican.com) idea on minimalismi: kaikki ylimääräinen tulee karsia – myös matkatavaroista. Kiiltävät trikoot ovat vaihtuneet vaatteisiin, joilla voi mennä satulasta suoraan palaveriin. Saatavilla useita värejä. HIP 3 Kesä miehen juhlatyyli VALITSE SMOKKI. Noin 290 euroa.. Millicanin Harry the Gladstone -kassi mahtuu lentokoneen matkatavarahyllyyn. Vulpinen takki on genressään jo pieni klassikko: kuin modien suosima Harrington-takki modernisoituna pyöräilykäyttöön. Smokin kanssa käytetään valkoista taskuliinaa.” RIKO KENKÄSÄÄNTÖÄ. Smokin kanssa käytetään mieluiten oxford-mallisia kiiltonahkakenkiä tai samettikenkiä. Vulpinen Harrington Rain Jacket maksaa noin 250 e. Muotiteollisuus on haistanut pyöräilykulttuurissa markkinaraon. Nappisaapas on tarralenkkarin vastakohta, eikä niitä enää juuri valmisteta. Justin FitzPatrickin mallisto ei ole muutenkaan tavallisimmasta päästä. jfitzpatrickfootwear.com Matkalle kannattaa ottaa mukaan vain se, minkä jaksaa kantaa. Kengänkiillottajana työskennelleen Justinin tavoite on, että miehet käyttäisivät parempia kenkiä. Pyörillä vedettävät matkalaukut ovat kohta osa lentokenttien historiaa. . ”Sininen puuvillatai pellavairtotakki ja liivi sekä ja puuvillahousut toimivat rennommissa juhlissa. Tyyli TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 25 K U VA T: A LL A B O U T FA S H IO N , VA LM IS TA JA T, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Samalla voi kuvitella olevansa englantilainen Millican Dalton, joka hylkäsi vakuutusvirkailijan työnsä Lontoossa, nimitti itsensä ”seikkailuprofessoriksi” ja muutti telttaan maalle. Putkikassia voi käyttää tyynynä jatkolentoa odotellessa, mutta parhaimmillaan Nappivalinta. vulpine.cc se on avoauton takapenkillä tai erämaatuvan lattialla. Mikään ei herätä mielikuvia 1800-luvun dandyista niin kuin kenkien napittaminen. Tämän päivän putkikassit eivät ole kuitenkaan niitä 1980-luvun polyesterisia mainoslaukkuja vaan huokuvat menneiden aikojen seikkailijahenkeä ja ammentavat inspiraatiota erämaatarinoista. Erämiehen putki Muotipyöräilyä. Trendikkäille käyvät loaferit.” YHDISTELE ASUT . Voit käyttää taskuliinaa, rusettia tai solmiota.” Perustaja Heikki Varrio, T’Uomo Menswear P utkikassi on palannut. Todellinen retrodandy napittaa kenkänsä koristeellisella nappikoukulla. ”Unohda säännöt ja käytä erisävyisiä ruskeita kenkiä
TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 27 Ravintolakriitikko Anna Paljakka on salainen agentti, joka selvittää lukijoilleen, missä kannattaa syödä. Hänen 20-vuotisen uransa aikana ravintolaruoasta on tullut hyvää mutta kokeista rokkikukkoja. TeksTi samuli knuuti kuvaT konsta leppänen Tyyli katariina kaatrasalo PALVELUKSESSANNE TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 27
”Meillä syötiin kotona todella kurjasti, vaikka kai me herrasväkeä olimme. Ruukin halkaisevan joen kyljessä availee aamutuimaan oviaan kahvilaksi ja kyläkapakaksi muutettu entinen pesutupa, Laundry. Hän on ammattilainen, joka vain teeskentelee olevansa tavallinen ruokailija; hänen suunsa on asevarasto ja lääkärilaukku, se sisältää välineistöä, jolla tutkia rikospaikan. Tanskassa hän oli ”huitelemassa muuten vain” kommuunissa 1970-kuvulla. Ruoasta nauttiminen, sen vivahteiden analysointi, auttoi kestämään ikävystyttävätkin illalliset. Iltaisin siellä kokoontuu kylän ompeluseura tai laulukuoro. Me muut teemme työtä, jotta saisimme syödä. Ravintolakriitikon on oltava anonyymi, jotta hän saa samaa palvelua kuin muutkin asiakkaat. Saatan päivitellä tarjoilijalle, että onpa vesijohtovesi täällä hyvää tai ilmaista huoleni siitä, että varmasti ehdin ajoissa junaan.” Maailmalla monet ravintolakriitikot ovat tehneet naamioitumisesta taiteenlajin. ”Pastaa kuului syödä vain Roomassa ja sen eteläpuolella, siitä pohjoiseen alkoi riisin ja gnocchien maa. Anna Paljakka on Suomen arvostetuin ravintolakriitikko, ja fiskarsilaisena baarin henkilökunnalle tuttu. Paljakka mukailee Erno Paasilinnaa: on elettävä elämä, josta syntyy ruokakriitikko ja ruokakirjailija. Jos ravintolassa epäiltiin nuivaa kritiikkiä, lista saatettiin jättää kokonaan lähettämättä, ja Paljakka joutui hipsimään pimeällä kopiomaan sen ovelta. Se oli kova koulu. syödä maailman hienoimmissa ravintoloissa, tutustua pyhättöinä pidettyihin Michelin-ravintoloihin. Suurelle yleisölle hyvin valmistettu ankanrinta Helsingin keskustassa olikin suurempi uutinen kuin sotilaallinen vallankaappaus Aasiassa. Ensimmäisen kerran Paljakka tajusi ruoanlaiton mahdollisuudet 20-vuotiaana, kun hän muutti Roomaan ja Udineen, Venetsian pohjoispuolelle. Se oli Napolista tullut yöruoka, jota varten Roomassa sytytettiin puu-uunit kello 21.” Suuri kulinaarinen herätys tapahtui Vietnamissa, jossa Paljakka työskenteli lähetystösihteerinä 1980-luvun alussa. Pöydän ääressä söimme vain kerran vuodessa, jouluna, mikä aiheutti valtavat paineet.” Muutoin perheessä kävi tekemässä ruokaa palkattu ihminen. Hän on kirjoittanut ravintola-arvosteluja parikymmentä vuotta Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen. Kollega Juha Tanttu pyysi Paljakkaa parikseen kirjoittamaan Nytin ravintolakritiikkejä vuonna 1996. Kuvahaulla häntä ei internetistä löydä, eikä hän halua tämänkään artikkelin kuvissa näyttäytyä tunnistettavana. Pitsaa mies ei noteerannut ollenkaan. Kotoa Paljakan innostus ruokaan ei lähtenyt. Täytyy tietenkin opetella kirjoittamaan. Ensinnäkin hän tietää, ketä palvelee, ja toisekseen hänen ei tarvitse olla siitä peloissaan. Lukijat suhtautuivat Paljakan juttuihin kuin matkakertomuksiin. Paljakan nimi tunnetaan. Hän oli ollut Vietnamin sodassa paljasjalkalääkärinä, nopeasti koulutettuna ensihoitajana, joka hallitsi ”taiturillisen lääkeyrttien käytön”. Ravintolakriitikko syö, jotta hän voisi tehdä työtään. Huonointa palvelua Reichl sai silloin, kun hänen roolihahmonaan oli huomiota herättämätön vanha nainen. Hesarissa tiedettiin, että Paljakka on paitsi kosmopoliitti myös innokas ruokaharrastaja. Eikä hän ole tullut tänne arvioimaan ruokaa vaan juomaan maitokahvin ja kertomaan ravintolakriitikon ammatistaan: Paljakka on lukijan ja gastronomian palveluksessa oleva agentti, hän toimii peitetehtävässä. ”Työvälineinä hänellä oli vain viidakkoveitsi, taltta ja syömäpuikot – muuta hän ei tarvinnut. Miten sellaiseksi tullaan. Niitä tehtiin – niin kuin tehdään Suomessa edelleen, muiden töiden ohessa. ”Miesystäväni kokkasi kyllä, mutta hän edellytti samaa minulta. He lukivat niitä kuin ne kertoisivat ravintolaillallisen sijasta kajakkimatkasta Niagaran vesiputouksille. Paljakka vähättelee koko naamiointisirkusta. Ruokakattilallista mitä milloinkin syötiin niin kauan kuin siitä riitti. TI ED U ST EL U T: B O K N Ä S, H EL S IN K I S EC O N D H A N D , B A LM U IR ,B U R B ER R Y, PI EC ES ,R A YB A N ,S A U S O , TO S C A N A ST O C K M A N N .. Hän osasi todella tehdä niukkuudesta hyveen, lätäköstä pyydystetystä kahden euron kolikon kokoisesta ravusta hän saattoi loihtia upean keiton.” Vietnamin-vuodet toivat Paljakan kriitikontyöhön yhden kiistattoman pätevyyden: Diplomaattina hänen luonaan kävi parisataa päivällisvierasta vuodessa, ja ateriat olivat toinen toistaan herkullisempia. H A TT U : B A LM U IR , K Ä S IN EE T: SA U S O , A U R IN KO LA S IT : R A Y B A N , H U IV I: TO S C A N A , TA K K I: B U R B ER R Y, S O R M U S : PI EC ES , LA S IT JA TA R JO TI N : B A LM U IR , S U U R EN N U S LA S I: B A LM U IR ST O C K M A N N , K A R A H V I, S ER V ET TI PI D IK E, S ER V ET TI : B O K N Ä S, TU PA K K A H O LK K I: H EL S IN K I S EC O N D H A N D . Ravintolakritiikit olivat Suomessa vielä uusi ja ihmellinen asia, mutta niin oli ravintolassa syöminenkin. Newyorkilainen Ruth Reichl on muistelmissaan Garlic and Sapphires kirjoittanut siitä, kuinka hän näyttelijävalmentajan avustuksella loi alter egoja, joiden jokainen yksityiskohta oli tarkkaan käsikirjoitettu: nimi, tausta, vaatetus, meikkaus, peruukit, luonne ja puhetapa. ”Ei ravintola voi vaihtaa tarjoiltavan ruoan tasoa lennosta, vaikka ne tunnistaisivatkin minut. 28 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 F iskars, seitsemänsadan asukkaan ruukkikylä läntisellä Uudellamaalla, on alkukeväästä kuin omaan uneensa unohtunut ulkoilmamuseo. Tarjoiluun saattaa ehkä ilmaantua ylimääräistä pokkurointia, mutta se on usein vain vaivaannuttavaa, ja sen läpi näkee hyvin helposti.” Paljakan varjellut kasvot kuitenkin kiinnostavat. Se vaikutti myös kokkaamiseen. Vietnam oli vielä eristetty valtio, ja ulkomaalaisia matkailijoita kävi vain noin 300 vuodessa. Kaikki yrtit olivat minulle ihan uutta.” Se oli aikakautta, josta Federico Fellini ohjasi La Dolce Vita -elokuvan: vielä 1960-luvulla elämä Italiassa oli nurkkakuntaista ja provinsiaalista, ulkomaalaisia oli vähän, kaikkialla oli oma vahva alueellinen kulttuurinsa. K ukapa ei haluaisi olla ruokakriitikko. Samaan aikaan parin kahvinjanoisen työmiehen kanssa sisään astuu huomiota herättämätön nainen, joka näyttää keneltä hyvänsä aamukävelylle lähteneeltä, maalla asuvalta eläkeläiseltä. Brysselissä, Berliinissä ja Tukholmassa hän on asunut lyhyitä aikoja Helsingin Sanomien kakkoskirjeenvaihtajana tai kirjeenvaihtajan tuuraajana. Japanissa hän vietti pari kuukautta kielikurssilla (oishi tarkoittaa suomeksi ”oikein hyvää”). Hän jää tiskille vaihtamaan kuulumisia henkilökunnan kanssa, kiirettä ei ole. Silti hän on näkymätön. Se tuo Paljakan työhön ulkopuolista kiehtovaa salamyhkäisyyttä. Tarinan mukaan ainakin yhden helsinkiläisravintolan keittiön seinällä on ollut Paljakasta vanha, rasvatahrainen kasvokuva. Monet ruoka-alan ammattilaiset muistelevat kyynelsilmin perheidensä perinneherkkuja ja niihin liittyviä rituaaleja, mutta Paljakka ei kuulu heihin. Myyjä tiskin takana on erityisasemassa. On hyödyllistä osata kokata, ei mestarillisesti, mutta jotta tajuaa, mitä työ vaatii. ”Lukijoille piti tavallaan opettaa, kuinka ravintoloissa käydään.” Paljakan kirjoitusten suosio yllätti kaikki, ei vähiten Paljakan. Isäni oli pappi ja äitini lääkäri. Kyetä havainnoimaan asioita, joita muut eivät aina huomaa. Paljakka asui vuosien varrella useaan otteeseen myös New Yorkissa: stipendiaattina, Marimekon myymälän työntekijänä ja yk-delegaattina. Maassa asuvien ulkomaalaisten odotettiin palkkaavan paikallista henkilökuntaa – muuten heitä olisi pidetty Paljakan mukaan saitoina ja ilkeinä. Kun Paljakasta lipsahti tammikuussa julki Japanin-matkalta otettu valokuva, se klikattiin auki 11 000 kertaa muutamassa päivässä. ”Ammatillinen roolini on nykyään Helsingissä vieraileva maalaisrouva. Heille ruoka oli täysin yhdentekevä asia, joka piti hoitaa boheemihuushollissa mahdollisimman helposti. Paljakan kotiapulaiseksi ja kokiksi määrättiin Vu Thi Nghia -niminen nuori nainen, jolla oli poliittisia ansiota – muuten hän ei olisi ulkomaalaiselle töihin päässytkään. Ruokalistoja ei saanut netistä, ja Paljakan piti pyytää ne faksilla jälkikäteen. Maa huokui uusia aistielämyksiä
”Laktoosille herkät voisivat ottaa lääkkeen ennen illalliselle tuloa.” H A TT U : B A LM U IR , K Ä S IN EE T: SA U S O , A U R IN KO LA S IT : R A Y B A N , H U IV I: TO S C A N A , TA K K I: B U R B ER R Y, S O R M U S : PI EC ES , LA S IT JA TA R JO TI N : B A LM U IR , S U U R EN N U S LA S I: B A LM U IR ST O C K M A N N , K A R A H V I, S ER V ET TI PI D IK E, S ER V ET TI : B O K N Ä S, TU PA K K A H O LK K I: H EL S IN K I S EC O N D H A N D . TI ED U ST EL U T: B O K N Ä S, H EL S IN K I S EC O N D H A N D , B A LM U IR ,B U R B ER R Y, PI EC ES ,R A YB A N ,S A U S O , TO S C A N A ST O C K M A N N . Anna Paljakka pitää ruokarajoitteiden yleistymistä valitettavana. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 29. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 29 EMÄNTÄKOULU
Entisen Helsingin teknillisen korkeakoulun tiloihin rakennettuun ravintolaan hän kutsui vanhan teekkarin, joka oli ollut paikalla, kun setelit leikattiin vuonna 1945 kesken illanvieton inflaation pysäyttämiseksi. Ruoan kuvaileminen on vaikeaa. Believer-lehdessä Pulitzer-palkittu ruokakriitikko Jonathan Gold kertoo, kuinka adjektiiveja liikaa. Kuinka siitä voi kirjoittaa. He osaavat aistia miljöötä, tuovat ravintolaan uutta näkökulmaa. ”Niinhän tekevät kaikki muutkin, näyttävät maailmalle, että ovat ravintolassa. Jos ruoka on ”hyvin vaativaa”, hän pyytää mukaan Michelin-palkitun kokkituttunsa, joka pystyy kertomaan ruoan valmistusmenetelmän lonkalta. Tarjoilija saattaa olla poikkeuksellisen töykeä, ja ruokailija ohjataan istumaan vessan viereen.” Ravintolan paras paikka riippuu ravintolasta: ikkunapaikkakin voi olla paikka akvaariossa. 30 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 ”Sain valtavasti lukijapalautetta, jossa kehuttiin, että olipa mukava kuulla, millaista siinä-ja-siinä ravintolassa oli syödä – vaikka ikinä en ole käynyt enkä aiokaan käydä! Söin toisten puolesta.” A genttihommissa on huomioitava muutama asia: älä paljasta henkilöllisyyttäsi, älä herätä huomiota ja hanki luotettava avustaja. Parhaille seuralaisille ravintolassa käyminen on elämys. Lisäksi Paljakalla on muutama luottoseuralainen. Se kertoo arvostuksesta. Sellaisiakin ravintola-arvostelijoita on. Kerran Paljakka erehtyi huolimaan arviointikeikalle mukaansa ”herkutteleva herran”, joka lähetteli annoksia suurieleisesti keittiöön takaisin. Pystyn kuvasta palauttamaan mieleeni ruoan vivahteet ja sen herättämät mielleyhtymät.” Oikealla hetkellä ja oikein valmistettuna haarukallinen voi olla taivaallinen elämys, jotakin joka tekee sanat yhtä aikaa tarpeettomiksi ja mahdottomiksi. Hän voi olla kuka tahansa, paitsi sellainen puolituttu mies, jota Paljakka kutsuu ”herkuttelevaksi herraksi”. Ja seuralainen hänellä on aina. Kun Anna Paljakka lähtee arvioi maan ravintolaa, hän varaa pöydän aina seuralaisensa nimellä. ”Erityisesti Aasian maissa yksinäisen ruokailijan uskotaan tuovan epäonnea ravintolalle. Ravintolassa käydään aina kahdesti, mutta yleensä eri seuralaisen kanssa: aikataulujen ja monipuolisuuden takia. ”Että kuulkaa, tämä annos on kelvoton! Se oli äärimmäisen kiusallista.” Aikaisemmin Paljakka teki ravintolassa muistiinpanoja mahdollisimman huomaamattomasti vaikka lehden nurkkaan, nykyisin hän kuvaa annoksia tabletilla. Sellaiset haluavat mukaan ravintolakeikalle, koska ”ovat näitä asioita harrastaneet”. He ovat huonoja avustajia, koska osaavat julistaa vain, onko ruoka hyvää vai pahaa. Seuraavaksi siihen, miten ruokailijat sijoitetaan. Intialaiseen ravintolaan hän pyysi intialaiskyliin perehtyneen tutkijan ja korealaiseen ravintolaan Korean-tutkijan. Itsestään ei saa tehdä suurta numeroa eikä annosta palauttaa keittiöön, ellei se ole jotain aivan muuta kuin ruokalista lupaa. Paljakka pyrkii istumaan niin, että hän näkee yleiskuvan ravintolasta, sen mitä näyttämöllä tapahtuu. Se on kuulemalla helpompaa, koska toisen lautaselta maistellaan.” Ravintolassa Paljakka kiinnittää ensin huomiota vastaan ottoon: noteeraako tarjoilija tulijan vai ”urahteleeko jotain tiskin uumenista”. ”Ihmissuhteita ja sukulaisuussuhteita ei pidä hoitaa tällä, että oma puoliso aina mukaan
Niistä sentään seurasi keskustelua. R unoilija William Congreven klassisen määritelmän (joka usein tosin virheellisesti kreditoidaan Shakespearelle) mukaan helvettikään ei puhku sellaista raivoa kuin torjuttu nainen, mutta Congreve ei ollutkaan tekemisissä ravintoloitsijan kanssa, jonka kuhaterriini ei ole saanut ansaitsemaansa arvostusta. Anna Paljakka on ymmällään koko puheenaiheesta. Kun Paljakalta kysyy, loukkasiko tapaus häntä ammatillisesti tai henkilökohtaisesti, hän ei säästele sanojaan. Hämmentävän usein Paljakan puhelin alkoi soida perjantaiaamuisin tasan aamukymmeneltä. Keittiömestari Ramsay on kuin Game of Thrones -sarjan hirviömäinen lapsihallitsija Joffrey: hän sylkee epäkelpoa ruokaa lattialle, viskoo annoksia lautasineen roskiin, puhuu kuin ei olisi ehtinyt ajatella mitä sanoo. Sinä aikana, kun Anna Paljakka on toiminut ravintolakriitikkona, kokit ovat nousseet rocktähden asemaan. Gold kertoo harjoitelleensa ruokakirjoittamista lukemalla 1800-luvun kaunokirjallisuutta. Toukokuussa 2014 Paljakka antoi Tomi Björckin uudelle Brondaravintolalle vain kaksi tähteä: Paljakan mielestä palvelu oli huonoa ja keittiössä häärivät sekä tohtori Jekyll että herra Hyde, niin suuri oli ero onnistuneiden ja erikoisuudentavoittelussaan pieleen menneiden annosten välillä. Hän analysoi ravintoloiden sisustusta kiistattomasti, yksiselitteisillä adjektiiveillä. Huomio kohdistuu tuolien mukavuuteen, taustamusiikin volyymiin ja osuvuuteen – ja toisiin pöytiin. ”Moukka mikä moukka”, hän sanoo. Näkymättömistä keittiötyöläisistä on tullut suuria persoonallisuuksia, joiden nerous omassa ateljeessaan yhtäkkiä oikeuttaa törkeän käytöksen omia alaisia ja joskus myös asiakkaita kohtaan. Kriitikko ei aio enää tahria käsiään tähtikokin tekemisiin.. ”En pysty katsomaan ruokaohjelmia ollenkaan, vaikka varmasti pitäisi ihan ammatin puolesta. Ellei sellaiseksi laske juttua, jossa Paljakka yrittää puhdistaa sushin maineen 1980-luvun kulutusjuhlista: Rehentelevät jupit olivat silloin mieltyneitä sushiin, joka oli heille sopivan outoa ruokaa. Siihen mennessä ravintoloitsijat olivat kiehuneet itsekseen tarpeeksi pitkään ja saaneet kavereiltaan tukea kohtaamassaan epäoikeudenmukaisuudessa. ”Kai jotkut siitä laskelmoidusta räävittömyydestä pitävät”, Paljakka sanoo – vaikka innostuu yleensä arvostelemaan vain ruokaa. Viime aikoina hän on lukenut siitä, mitä ruoanlaitosta voi oppia seuraamalla ruokaa omatoimisesti tekeviä lapsia. Nykykokit ampuvat palautteensa sosiaalisessa mediassa, eikä sen tarkoitus ole keskustelu. Tästä tietenkin syntyi kohu – Björckiä vastaan. Kun Paljakka aloitti ravintolakriitikkona, palautetta tuli lukijoiden lisäksi ravintoloitsijoilta. Ja Jens Linderin kirja Vanhan ajan keittiö erilaisista säilöntämenetelmistä on hyvin kiehtova, vaikka ei aiheen perusteella uskoisi.” Anna Paljakan 1990-luvun artikkeleissa ei ole koomisia yksityiskohtia, detaljeja, jotka paljastaisivat, miten maailma ja varsinkin ravintolat sen kyljessä ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana muuttuneet. Vastaavasti kun Charles Dickensin romaanihahmolla oli moninkertainen kaksoisleuka, kuin laskostettua silavaa, sen täytyi merkitä jotakin. Paljakan kritiikit eivät ole vanhenneet. Vetosin siihen, mitä olin ravintolassa kokenut, ja ettei kirjoitukseni takana ole pahaa tahtoa. Vauva.fi:n keskustelupalstalla tähtikokkia haukuttiin 600 viestillä, ja Björck olikin pakotettu pyytämään anteeksi. Gordon Ramsayn Hell’s Kitchenin keittiö on lentelevien solvausten ja lautasten taistelutanner, jossa gourmet-ruoka on kuin vihamielisyydestä, säntäilystä, selän takana puhumisesta ja päin naamaa huutamisesta vahingossa syntyvä sivutuote. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 31 käytettäessä uhkaa helposti inflaatio: kuinka tuoda ilmi, että jokin on suolaista, ilman että viljelee sanaa ”suola” alituiseen. Aterioidessaan hän ei ole vain suu, joka maistaa, vaan yhtä lailla silmä, joka näkee, ja korva, joka kuulee. Sen jälkeen hän palasi julkisuudessa vanhoihin selityksiin: läppä läppä. ”Ravintolamaailman Cheekiksi” kutsuttu (se kai on tarkoitettu kohteliaisuudeksi) Tomi Björck reagoi sosiaalisen median kielellä hashtagein: #fuckyougranny ei jätä tulkinnoille varaa, kun taas #loskatsuuhun ei varsinaisesti innosta lähempään tarkasteluun. ”Annoin soittajan raivota. Paljakan mieleen tämä ei ole. Poikkeuksena on MasterChef Australia, koska siinä etusijalla on ruoka eikä kilpailijoiden keskinäinen tuuppiminen.” Kokkien huonon käytöksen takana on selkeä syy: kun ruoanlaitto korkeimmalla tasollaan on hyväksytty taiteeksi, samalla myös taitavimmat lajin osaajat on nostettu neron asemaan. Tavallisilta konttorijuoruilta ne kuulostavat, vaikka ulkoministeriön väestä onkin kysymys. ”Elisabeth Luardin kirja Sacred Food taas esittelee erilaisten ruokalajien rooleja uskonnollisissa rituaaleissa. Silloin päätin, etten enää tahri käsiäni Björckin tekemisiin.” Kiista on osoitus ruokamaailman sukupolvien yhteentörmäyksestä: se on kertomus siitä, kuinka vanhan maailman arvonsa tiedostava asiantuntemus kohtaa nuoren kukkopojan tatuointeineen. Vuonna 1999 hän kirjoitti ravintola Wellamosta: Kantayleisönä keskipäivällä on viereisen Merikasarmin virkailijoita puhumassa omia juttujaan. Television kokkiohjelmissa ruoanlaitto näyttäytyy nykyään kilpailuna, urheilulajina, pahimmillaan suoranaisena sotana. Ranskalaiskirjailija Honoré de Balzacilla oli pakkomielle sukkien kuvaamiseen, koska hoviväki saattoi käyttää erilaisia sukkia kymmenin tuhansin eri tavoin. ”Sain häneltä anteeksipyynnön kirjeitse kaksi viikkoa sen jälkeen, kun hän oli sitä kaikkialla mainostanut. Ryhdyin tekemään ruokakritiikkejä kuin olin tehnyt journalismia siihen saakka: kirjoittamaan mitä näin, koin ja tiesin.” Paljakka kertoo kuitenkin lukevansa ruokakirjallisuutta ”laajasti ja ennakkoluulottomasti”. Usein soittaja yllättyi siitä, että häntä kuunnellaan ja hänet otetaan vakavasti, ja hän rauhoittui kuin itsestään.” Puhelut olivat Paljakan mielestä kuitenkin vielä varsin sympaattisia. Paljakan kritiikeissä viehättää konstailemattomuus. ”Minä en ole koskaan laskenut adjektiivien määrää tai vastaavaa. Ja nerothan ”Moukka mikä moukka”, sanoo Paljakka Tomi Björckistä
Lähes kaiken muun ohella internet on mullistanut ravintolakritiikin. ”Nuoret kokit uskaltavat tehdä huikeita juttuja. Hän tekee pesäeroa läheisilleen ilman kiitollisuutta ja suurempia seremonioita kokkaavien tavallisten ihmisten ja tähtikokkien välille: Yksi suurimmista väärinkäsityksistä ruoasta on, että mukavat ihmiset valmistavat hyvää ruokaa… Mutta totuus on lähes päinvastainen. Sinnen keittiömestari Kai Kallio kertoo, että arvostelu näkyi ravintolassa heti sen julkaisupäivänä. Yhtään ravintolaa kritiikkini ei ole tietenkään kaatanut, mikä on lohdullista. Jossakin haastattelussa hän on sanonut katuvansa pahoja tekojaan. Samasta kirjoittaa brittiläinen ravintolakriitikko A. Ravintolaruoan hinta on ”järkyttävä”. Uutta on sekin, että ketjujen osuus on pienentynyt, ja ne tukevat uusia yrittäjiä. Hän ei arvioinut Royal-ravintoloita, kun niissä vielä vaikutti hänen kanssaan ruokakirjoja tehnyt Jarmo Vähä-Savo. Mutta se, mitä Paljakka ravintoloista sanoo, on merkittävää, koska Paljakalla on todellista valtaa. Vuorossa on salaattiannos, johon tulee punasikuria, veriappelsiinia ja granaattiomenaa. Mutta vain itselleen hän kokkaa harvoin. ”En lue internetin kävijäkritiikkejä, koska ne ovat niin kamalia, ja sillä menetelmällä voi välttyä someraivolta. Ei Paljakkaa mikään kaduta. Hienoa ruokaa valmistavat kieroutuneet, synkkämieliset, masentuvaiset, julmat, kaltoin kohdellut ja kaltoin kohtelevat, takertuvat, ristiriitaiset ja häväistyt ihmiset. Viiden tähden vaikutus kesti Kallion mukaan jopa vuoden. Paljakka itse vähättelee arvioiden merkitystä ravintoloille. Jos ravintola saa huonot arviot, ihmiset saattavat käydä testaamassa, onko ruoka tosiaan niin pahaa kuin kritikko väittää.” Sitä paitsi, Paljakka sanoo, hän on pyrkinyt perustelemaan sanottavansa. Paljakka on suora, jyrkkäkin. Hän keksii nimeltä mainitsemisen arvoisia ravintolamiljöitä yhden käden sormien verran: Sea Horse (eli Sikala), Savoy, Elite, Kosmos, Lehtovaara. Ja miksi edes luottaa ammattikriitikkoon enemmän kuin sanavalmiiseen naapuriin. ”En minäkään voi kuvitella mitään sellaista ruoan tuomaa oho-elämystä, joka korvaisi hyvän ruokaseuran.” Paljakan mielestä on kiusallista, kun ihmiset kysyvät häneltä ravintolasuosituksia. Kokouksen jälkeen Paljakka menee kotiin ja avaa iranilaisen keittokirjansa sivulta 150. Paljakka on puheissaan suora, jyrkkäkin. S uomalaisravintolat ovat epätasaisia, varsinkin niiden kasvisruoka. Suomesta saa koko ajan parempaa ruokaa, ja kiinnostus ravintoloita kohtaan jatkuu ja jatkuu.” A jan hylkäämässä Fiskarsissakin alkaa olla lounasaika. Niissä menneisyys ja perinteet ovat imeytyneet seiniin; kun niissä ravintoloissa aterioi, muodostuu henkinen yhteys kaikkiin, jotka kautta aikojen ovat samassa paikassa samaa ruokaa suuhunsa kauhoneet. 32 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 ovat poikkeusyksilöitä, joille sallitaan kamala käytös – koska otaksumme, ettei suurta taidetta synny, kankaalle eikä lautaselle, jos sen tekijälle ei sallita poikkeuksellista käytöstä. Monen mielestä se on ehkä tehnyt sen jopa tarpeettomaksi. Kun hän alkoi kirjoittaa ravintoloista, pitsa oli ohittanut pihvin Suomen suosituimpana ravintola-annoksena. Pari vuotta sitten lopetettiin laatupaikoja, kuten Postres, Sundmans ja Luomo. Jotkut säästävät, että voivat mennä tiettyyn ravintolaan syömään tiettyä annosta.” Paljakka iloitsee kotimaisen ravintolakulttuurin kehityksestä. Negatiivista palautetta ei osata ottaa vastaan. ”Nykyään arvioissa jokaiselle täytyy antaa jotakin. Paljakka ei suostu myöskään paljastamaan suosikkiravintolaansa. Siitä puuttuu rohkeutta, omaleimaisuutta, monipuolisuutta ja oman perinteen kunnioitusta. Joku muu lukee nettipalautteet puolestani siltä varalta, että arvioissa sattuisi olemaan oikaistavaa asiaa.” Jääviydestään Paljakka on tarkka. Ravintolakulttuurimme on ohutta. Asiakkaita käännytettiin toisiin ravintoloihin. Kun Paljakka antoi vuonna 2012 Nyt-liitteen historian ensimmäiset viisi tähteä – siis lähes kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun kritiikkejä alkoi lehdessä ilmestyä – porvoolaiselle Sinne-ravintolalle, seuraukset olivat järisyttävät. Ruokailun yhteisöllinen merkitys, aterioinnin sosiaalinen konteksti, on hänelle tärkeämpää kuin ruoka. ”En kehdannut olla liittymättä”, hän sanoo. ”Päiväperhoja kritiikit ovat aina olleet”, hän sanoo. Kokonaiset urat voivat olla kiinni siitä, nostaako hänen kaltaisensa kriitikko peukalonsa pystyyn vai kohti lattiaa. Järjestö tuli tutuksi, kun martat auttoivat Paljakkaa hänen ensimmäisen ruokakirjansa Ruukin ruokia – Fiskars ennen ja nyt tekemisessä. Paraikaa Paljakka käy läpi iranilaista keittokirjaa annos annokselta. Samankaltaista ajallista perspektiiviä Paljakka saattaa tarjota lukijoilleen. Jossain hän on sanonut katuvansa pahoja tekojaan, mutta ei häntä mikään kaduta.. Tänään ruoka-agentti nauttii lounaaksi lisää kahvia (suodatinkahvi aina mustana, jos se on hyvää): Paljakka on paikallisen ruotsinkielisen marttayhdistyksen varapuheenjohtaja, ja yhdistyksen kokous on alkamassa. ”Kyllä minä näen parhaat kokit eräänlaisina neroina. Ikimuistoisimmissa ruokakokemuksissa tärkeintä ei ole ollut ruoka. ”Vaikutus näkyy korkeintaan viikkoja. Mutta ei pidä unohtaa olla ihminen siinä sivussa. . Mutta niin hän ei ole oikeasti koskaan sanonut. Sen lisukkeena hän nauttii paikallisen juustolan juustoa. Koska ruoan taso vaihtelee hallitsemattomasti, täytyy panostaa miljööseen. Asiakasmäärä kaksinkertaistui. Sitten tulivat ökyvuodet ja fine dining -buumi. Muuten neroudella ei ole juurikaan pohjaa”, Paljakka sanoo. Kun jokainen voi olla kriitikko, miten osaa erottaa oikean asiantuntijan, löytää signaalin kaiken hälinän keskeltä. A. Gill mainiossa elämäkertateoksessaan Pour Me. Nyt uusia paikkoja avataan taas. Paitsi se, kun hän sanoi arvostelussaan Chez Dominiquen rilletteä pateeksi, ja sitä hän pyysi anteeksi. Täällä Fiskarsissa hän kokkaa ystäviensä kanssa ”kaiken aikaa”. Oven takana oli jonoa, eikä pöytävarauksia saanut lähiviikoille. Näin ei ole internetissä, joka antaa ite-ruokakriitikoille mahdollisuuden toteuttaa alhaisimpia taipumuksiaan
Laatat omaan tyyliin. www.kaakelikeskus.fi. Helsinki | Turku | Pori sekä jälleenmyyjät ympäri Suomen
Kuinka puhua viineistä. 34 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Kuka suomalais kokki syö iltaisin salaa liha piirakoita. Mikä on Hans Välimäen lohturuoka. Miten talouslama pelasti ulkona syömisen. Vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin Imagen suuressa ruoka katsauksessa. Mitä kansan edus tajat syövät. Mitä fermentointi todella tarkoittaa. TeksTi Erkka MykkänEn, VEnla rossi ja iMagEn toiMitus kuviTus Vilunki 3000 KA IK ILL A MA US TE ILL A
Mitä söisit viimei sellä ateriallasi. HANS VÄLIMÄKI Kokki Lohturuokia minulla ei varsinaisesti ole, yritän aina kuunnella, mitä keho tarvitsee. Oheen muusi ja puolukat. Tuore suosikkini on Glorian ruoka&viinissä esitelty resepti: ohuita porkkanaviipaleita, valkosipulia, purkkisardiineja, valkoviiniä, chorizo-makkaraa ohuina viipaleina, tomaattia, rosmariinia, porkkanasuikaleita ja sitruunankuorta. Se on ihan tavallista jauheliha lasagnea, mutta tähän kysymykseen ei vaan voi olla mitään muuta vastausta. Mutta jos oikeasti tietäisin kuolevani, niin voi olla, että ruoka ei oikein maistuisi. Jos en jaksa kokata, ravintola Torin kuuluisat jallupullat auttavat. laittanut ramen-nuudelikeittoa kasvis-kanaliemeen. W. Ne lisätään vaik ka kala tai kasvisruokaan ihan loppuvaiheessa. Olen syönyt sitä eri paikoissa ympäri maailmaa ystävieni kanssa. K U VA T: A -L EH TI EN A R K IS TO , KO N ST A LE PP Ä N EN , K A IS U JO U PP I, JU S S I SÄ R K IL A H TI , A LB ER T A R V IL A H TI , R II K K A K A N TI N KO S K I. Kaloista lohi tai taimen, ja sitten pääruoaksi vaikka riekkoa. NIKSI-IMAGE Ammattilaisten vinkit maukkaampaan arki ruokaan. Sen käyttö erottaa koti ruoan ravintolaruoasta. Jos taas haudutetaan liemi, siihen tuovat hyvää syvyyttä tuore timjami, valkosipuli ja tuore laakerinlehti.” Sami Tallberg, keittiömestari ja villiyrttispesialisti ”Keitä lisäkeriisi vedessä ja kookosmaidossa pelkän veden sijasta. Voisin syödä vaikka kokonaisen leivän! koukkuun asuessani Roomassa. Halusin simpukkapastan listalle The Cock-ravintolaani, koska se on virallinen feel good -ruokani. Katso riisi paketista tarvittava veden määrä, laita kattilaan ensin kookosmaito ja sen verran vettä, että tarvittava neste määrä täyttyy. Pahan kriisin yllättäessä Weetabix-aamiaismuropatukoita menee puolikin pakettia. Siihen liittyy paljon muistoja. YRJÄNÄ Muusikko ja ruokaharrastaja Ehkä lähimmäs lohturuokaa reseptirepertuaarissani tulee hat sa puri, georgialai nen juustopiiras. Mieluiten kesämökillä. Paistaisin riekonrinnan yksin kertaisesti pannulla voissa, lisukkeeksi vähän sieniä ja marjoja. Mieluiten ammattilaisen valmistamana kokonaisuutena, joka ylittäisi omat taitoni. Minulla on kaksi suosikkiyhdis telmää. Olen gluteeniallergi nen, joten hatsa purissa nautinto ja kärsimys kohtaavat. Yksi palanen taitaa vastata energiasisällöltään pizzaa. Makua tulee ainakin peräkärryllinen.” Akseli Herlevi, Top Chef -voittaja ja Naughty BRGR -ravintolan perustaja ”Käytä kunnolla suolaa. ARI RUOHO Ravintola Nokan keittiömestari Jotain itse pyydettyä sen pitäisi olla, ja tietysti suomalaisia raakaaineita. Lohturuoaksi laitettu pastakastike saa olla maultaan brutaali. PEKKA TERÄVÄ Ravintoloitsija Viimeisellä aterialla tärkeintä olisi olla ystävien seurassa. Lisää loppu vaiheessa vielä suolaa ja purista limettiä sekaan.” Hanna Jensen, vapaa kirjoittaja ja ruokatoimittaja Mikä on lohturuokasi. Olen myös koukussa Teemu Auran ja Markus Hurskaisen rapeakuoriseen maalais leipään, jonka päälle laitan voita ja ripauksen merisuolaa myllystä. ANNA PALJAKKA HS:n ruokakriitikko Jäin pastaruokiin RICHARD MCCORMICK Ravintoloitsija ja ruokastylisti Spaghettia alle vongole, eli simpukkapastaa. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 35. Lisäksi ei tarvita kuin auringonlasku ja lasi roseeviiniä. Mutta viime aikoina olen rankan päivän jälkeen JOHANNA MÄKELÄ Ruokakulttuurin professori Haluaisin yllätyksellisen elämyksen, jotain ennen maistamatonta. Ja jos nyt saa toivoa, niin olisi kesä ja laineet liplattaisivat. ”Lisää tomaattipohjaisiin ruokiin, kuten bolog nese kastikkeeseen tai liha patoihin, teelusi kallinen savustettua paprika jauhetta.” Jenni Häyrinen, yrittäjä ja ruokabloggaja, liemessa.fi ”Kun paistat pannulla vaikkapa pihviä tai peru noita, laita joukkoon murs kattu valkosipulin kynsi tai kaksi sekä pari oksaa tuo retta timjamia. Pöydässä olisi uusia perunoita, ruskistettua voita ja silliä. Tai ki na tehdään jugurttiin, ja mukaan tulee kol mea eri juustoa ja voita. A. ” Jaakko Kujanpää, ruokabloggaaja, chezjasu.blogspot.fi ”Suomalaisten olisi aika vihdoin opetella tuoreiden yrttien käyttö. Ensimmäinen on ruohosipuli, rakuuna ja kirveli. Ajattelin elää vielä muutaman vuosikymmenen, ja viimeisellä aterialla voisi olla tarjolla jokin uuden ajan jännittävä ruoka-aine. Kepeä ja vaivaton ruoka! MILLA VISURI Helsingin kaupungin ruokastrategi Lihapullat puoliksi luomunaudasta tai -lampaasta ja puoliksi hirvestä. LAURA VIROLAINEN, Vuoden nuori kokki 2015 Isän tekemää lasagnea. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 35 PIPSA HURMERINTA Kokki ja juontaja Mikä tahansa risotto on lohturuokaani, kunhan se on kuumaa ja löysää
Poliittisia broilereita. FERMENTOINTI Ruoka-aineen valmistaminen käymisprosessin avulla, esimerkiksi kaalia hapattamalla. MAALAISRANSKALAISET Jo satoja vuosia Suomen maaseudulla on syöty rehellisiä ja aitoja maalaisranskalaisia vastakohtana koppaville kaupunkilaisranskalaisille. ALKUVIINI Luomurypäleistä tehty suodattamaton viini. Vastaajia oli 79, joista yksi ilmoitti vieläkin karppaavansa. QUINOTTO Quinoasta valmistettu mössö. Alkuviiniin ei lisätä sokeria, kirkasteita tai sulfiitteja. ARTESAANILEIPÄ Kirjaimellisesti: ammattilaisen käsin tekemä leipä. EMULSIO Kastike, jossa kaksi toisiinsa luonnostaan sekoittumatonta ainesosaa, kuten vesi ja öljy, on saatu emulgaattorin (esimerkiksi keltuaisen) avulla muodostamaan sileä kastike. Mutta eikö sen pitäisi olla hyvässä ravintolassa itsestäänselvyys, ei ylpeilyn aihe. Osa perinteisiä intialaisia ruokia, länsimaissa esimerkiksi riisikakuissa. Eivät ne ole kaikkien makuun. SANO SE SUOMEKSI DRESSING Kastike. 36 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Image kysyi kansanedustajilta, kuinka he syövät. Esimerkiksi Pekka Terävä kommentoi Viini-lehdessä, että hänestä alkuviinit maistuvat lähinnä käyneeltä simalta. PUFFATTU RIISI (PUFFED RICE) Riisin käsitteleminen samaan tapaan kuin maissinjyvien popcornia tehtäessä. Koska hiilareita välttelevä kansanosakin haluaisi oikeastaan syödä risottoa.. Termiä käytetään joskus vastakohtana ”teollisesti käsitellylle viinille”. Yksi suurimmista kansainvälisistä trendeistä tällä hetkellä. Perinteisistä kastikkeista esimerkiksi valkoviinivoikastike on emulsio
Lihatuotteiden punainen väri saadaan aikaan lisäämällä nitraattia. UPPOMUNA Älä laita keitinveteen suolaa, sillä se rikkoo valkuaisen rakenteen. Mutta mitä soijarouheeseen tulee, vaalea kama on tismalleen samaa kuin tumma, joka on värjätty sokerista valmistetulla väriaineella. Lopussa risottoon lisä tään voita, mutta muista myös happo: sitruuna mehu tai valkoviini. K aupassa on kahta soijarouhetta, joista sen enempää ajattelematta nappaan aina mukaan tummemman vaihtoehdon. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 37 NIKSI-IMAGE Näin onnistut vaikeina pidetyissä herkuissa. Väritetty totuus TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 37. Joidenkin ruokien kohdalla näin onkin. Muista antaa taikinan levätä jääkaapissa ennen paistamista. Pakasteherneet värjätään kauniin vihreiksi, samoin jotkut vihreät oliivit. Enkä ole ainut: se on Suomessa huomattavasti vaaleaa suositumpaa. Eikä tämä ole mikään yksittäistapaus. Miksi. Pastan värjäämiseen käyte tään esimerkiksi kurkumaa. Yksi tärkeimmistä asioista suomalaisessa ruokakulttuurissa on leipä. Täytä tuulihatut vasta juuri ennen tarjoilua. Vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat taikinaan huolellisesti ja yksitellen. Sen sijaan, että valitsisimme ruo kia niiden luontaisen ulkonäön perusteella, ostoskoriin päätyy se raaka-aine, joka on värjätty kauneimmin. Koska tumma väri paitsi saa rouheen näyttämään enemmän jauhelihalta myös yhdistyy mielikuvissamme terveellisyyteen. MAJONEESI Kananmunan keltuaisen tulee olla tuore ja huoneenlämpöinen. RISOTTO Valitse oikea riisi ja valmistus astia. Sielläkin on niin, että terveellisyyden kertoo täysjyvän määrä, ei väri. Siihen, että ruoka olisi ahdettu täyteen proteiinia, vitamiineja, flavonoideja, ruisleipää ja ties mitä. Täysjyvä tarkoittaa sitä, että viljatuotteessa on kaikkia jyvän osia: rasvapitoisia alkiota, ydintä, kuorikerrosta ja heti sen alla olevaa proteiineja ja vitamiineja sisältävää aleuronikerrosta. Vesi ei saa kiehua raivokkaasti. Pyöräytä veteen kauhalla pyörre ja tiputa muna veteen pienen kupin avul la läheltä veden pintaa. Esimerkiksi mustikan, pinaatin ja punajuuren intensiivinen väri todella viestii erilaisista terveellisistä ravintoaineista. Niistä moni on mainettaan parempi – tai ei ainakaan mitenkään selkeästi epäterveellinen – mutta huijaukseltahan tämä silti vähän tuntuu. Monimutkaisia sanoja, mutta ei tämä niin vaikeaa ole: leivän kuitupitoisuus sentään lukee pakkauksessa selkeästi. TUULIHATUT Tuulihatuista tulee kuohkeita, kun maltat kuumentaa vesi-voiseosta tarpeeksi, mutta myös antaa sen jäähtyä kiehahtamisen jälkeen. Samaa kikkailua harrastetaan pastaja leipäpakkauksissa. Kuumaa lientä lisätään joukkoon vähitellen. Majoneesi juoksettuu helposti, jos öljy ja muna ovat erilämpöisiä. Usein erilaisia väriaineita on vaikea tunnistaa pakkausselosteista, sillä ne ilmoitetaan pelkästään E-koodilla. Tumma pasta tai ”sydänmakaroni” saattaa tarkoittaa myös sitä, että pastataikinan valmistuksessa on käytetty hiivaleipäjauhoa eikä durum jauhoa. Carnarolirisottoriisi kestää keittämistä hyvin, ja kattilan tulisi olla laakea, etteivät riisinjyvät ole päällekkäin. Pitkä vatkaus antaa parhaan tuloksen. Viime vuosina yleistynyt ”tumma pasta” sisältää yleensä täysjyvän sijaan erilaisia väriaineita. FALAFEL Tee falafelit itse liotetuista kikherneistä, sillä säilykekikherneistä tehdyt pallerot murenevat helposti. venla rossi Pidämme ruoka-aineiden tummaa väriä merkkinä terveellisyydestä, vaikka aina se ei pidä paikkaansa. Sen sijaan etikka (noin 0,7 dl yhteen litraan vettä) auttaa munaa pysymään kasassa
Ennen sotia syntyneiden suomalaisten mielestä ravintolassa käyminen oli lähtökohtaisesti turhaa. Ja hyvä niin. Ne ajat alkavat olla ohi. Välillä korkeimman keittotaidon on pelätty kuolevan maastamme jopa kokonaan. Tai sitten hörpitään ramenkeittoa. Ennen saatettiin tilata listan kallein annos vain näyttämisen halusta. Ja tietenkin ainoa kahden Michelin-tähden ravintolamme, Chez Dominique. sundmans. Etnisten ruokien kirjo on myös laventunut: sushi on jo melkein uusi pizza, ja siksi sitä syödäänkin nyt burritona. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta: koulutettu keskiluokka on jo pitkään yhdistellyt erilaisissa makutottumuksissaan yläja alatasoa. Nykyään ulkona syöminen on monen mielestä myös ajansäästöä: ei tarvitse käydä ostoksilla tai hikoilla keittiössä. Huolimatta lamasta, joka ei siis aivan kaikkia ole koskettanut, Suomeen onkin viime vuosina perustettu yhä enemmän ruokaravintoloita. Kun ravintoloista tulee helpommin lähestyttäviä, uskaltautuvat yhä useammat ulos kodeistaan syömään. Yrjänällä on muuten sellainen luonnehdinta, et viini on hyvää, kun se menee helposti alas.” VIIDES KAATO ”Semmoinen ajattelija kuin Matti Nykänen sanoi muuten joskus, että alkoholi on ajoittain toiminut ihan hyvänä kipulääkkeenäkin.” LASKU ”Cliff Hakim -niminen tyyppi ja varmaan aika moni muukin on sanonut, että elämä on liian lyhyt halpojen viinien juomiseen. Ja niistä ei tosiaan ole ollut pulaa. Mutta voi ajatella, että lama on tehnyt suomalaiselle ravintolakentälle myös hyvää. 38 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 L uomo. ALKUMALJA ”Persialainen runoilija Omar Khaijamhan on sanonut, että jos juot, juo vain kera viisaiden. Samaan aikaan yhä suositummiksi ovat tulleet erilaiset yhteisöllisen syömisen muodot, pop up -ravintolat ja ruokakerhot, kehitys, josta maailmalla on käytetty termiä fun dining. Nykyään hienoimpaankin ravintolaan pitää voida mennä tennareissa. Postres. Taloudellisesti vaikeat ajat ovat rokottaneet Suomen fine dining -kenttää reippaasti. Spot on!” 38 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016. Esimerkiksi paikallisten raaka-aineiden keräilyä ja säilömistä on jalostettu koko ajan pidemmälle ja laadukkaista raaka-aineista valmistettu ”roskaruoka”, esimerkiksi hodarit ja hampurilaiset, on ollut hitti jo jonkin aikaa. Ihan varmaan hyvä runo, jos olisi sen tapainen ihminen, että osallistuis vaikka Satuhäihin.” NELJÄS KAATO ”A.W. Siinä ei ole sijaa itsensä vakavasti ottamiselle: kurttuotsainen Hans Välimäki ei tunnu tämän päivän kokilta. Että kiva nähdä, tervetuloa kaikki!” ENSIMMÄINEN KAATO ”Pentti Saarikoskihan ei muuten pitänyt elämää matkana, niin kuin usein tavataan ajatella, vaan maljana joka täyttyy.” TOINEN KAATO ”Kun J.R.R. W. Ruoka-annosten myyntikin on varovaisessa nousussa, toisin kuin alkoholin. G. Fiineimmät paikat ovat joutuneet lopettamaan tai siirtymään esimerkiksi tilausravintoloiksi. Ovatko suomalaiset siis oppineet syömään selvin päin – ja ehkä jopa nauttimaan siitä. Tolkien tör mäsi suomen kieleen, hän muuten vertasi sitä siihen, että olisi löytänyt kellarillisen aivan uudenlaisia viinejä. venla rossi Kekseliäisyys auttaa silloin, kun rahaa on vähän. Tolkien sanoi, että kieli humallutti hänet.” KOLMAS KAATO ”Tommy Tabermanillahan oli runo, joka meni jotenkin niin, et jos kaipaus ois viiniä, ympäripäissäni odottaisin sinua. Lama teki ravintoloista hauskempia KUINKA PUHUA VIINISTÄ. Kun ihmisillä on käytettävissä vähemmän rahaa, ruoalla ei snobbailla niin paljon. Valkoisten pöytäliinojen sijaan nyt halutaan bistromeininkiä ja katuruokaa. Valitse siteeraamasi ajattelija tilanteen mukaan
Mitä syöt salaa . Kajoan majoneesiin varsinkin silloin, kun sitä ei saisi syödä, kuten kuvausten lähestyessä, jolloin kasvojen pitäisi näyttää freesiltä ja kuulaalta. Toisinaan lapsi havahtuu rapinaan ja kipittää tarkistamaan, tuoksuuko hengityksessämme hedelmäkarkit. Joskus kaivan lusikallisen kylmää hernaria suoraan purkista ja levitän sen ohuelle ruisleipäviipaleelle. ja keneltä. Myös avopuolisossani. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 39 K U VA T: A -L EH TI EN A R K IS TO , M A R JA -L EE N A H U K K A N EN , R II K K A K A N TI N KO S K I. Televisiosta tulee pelkkiä ruokaohjelmia. Nautin nämä salaa itseltäni. Jaksa paremmin Fitnesspäiväkirjat Elixir Fitness ja Sport Jutta ja puolen vuoden superdieetit Grillit huurussa Jutta ja huikeat häädieetit Jutan ja Vertin supersinkkudieetti Akin ja Ritan rakkausdieetit Neljän tähden illallinen Jyrki Sukulan makujen maa Sara Chafak: suolasta sahramiin Gordon Ramsay maailmalla Kädettömät kokit Haylien keittiössä Veljesten keittiössä Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay TopChef Suomi: kaksintaistelu MasterChef Australia Haasta Hans Elixir Life Jamien superruokaa Jamie Oliverin kotona Kokkitarinoita. Parasta suomalaista fast foodia! Rasvaisiahan ne ovat, mutta maku on sitäkin parempi. Millaisia ne ovat. JOONAS KONSTIG Kirjailija ja ruokaharrastaja Paheeni on tuoppi IPAolutta, esimerkiksi Fat Lizard 51 Roadkilliä, jonka kanssa polttelen Backwoods-sikarin. Suosikkejani ovat Kesämäen leipomon ja Eromangan lihapiirakat. Jokapäiväinen ruokamme FINE DINING ARKIRUOKA TA V IK S IA JU LK K IK S IA Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat Jamien lohturuokaa Jamie Oliverin helpot herkut Jamie Oliverin säästöateriat Jamie Oliver Italiassa Ravintola Kong Hans – unelma tähdistä Britannian paras leipomo Kakkukuningas Koko Ruotsi leipoo Italialaisia makuja Amerikan kar meim mat kokit Sinkku illallinen Soppa365 Mitä Kiinassa syödään. Mutta minkäs teet, I love mayo! VIRPI MIKKONEN Ruokakirjailija Joskus hankimme miehen kanssa karkkipussin yhteistä leffailtaa varten. Hengen vaaral lisesti lihava Hurja painonpudotus Modernia kalaruokaa Islannista Hyvän leivän juurella Strömsö Skandiruoka Mitä tänään syötäisiin. Tämä on tehtävä salassa, sillä kylmä hernekeitto herättää inhonväristyksiä monissa. Kumpainenkaan ei tarvitse lisämausteita, vain pullon kokista. SARA CHAFAK Kokki Salaruokapaheeni on majoneesi! Lisään majoneesia kaikkeen, söisin sitä vaikka lusikalla. HARRI SYRJÄNEN Kokki Kun lapset ovat menneet nukkumaan, nautiskelen lihapiirakoista. En yleensä viitsi huijata, vaan sujautan lapselle karkin suuhun. SANNA MASKULIN Päätoimittaja, Glorian ruoka&viini Purkkihernekeittoon liittyy nostalgiaa ja lomafiilistä
TeksTi miina supinen kuvaT miikka pirinen Perintö ja tekijät. 42 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Ne asiat jotka Markus Maulavirta opetti Henri Alénille, tämä on opettanut Marko Jaakkolalle
TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 43 Perintö ja tekijät Markus Maulavirta on Michelin-keittiömestari, joka on työskennellyt esimerkiksi ravintola Palacessa, Georgessa ja Nokassa. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 43
Joku voi sanoa, ”Asiakkaat leikkivät pikkurilli pystyssä allergioita. Musta piti tulla lihateknikko. Aloitin Hesperiassa harjoittelijana ja pyrin kolme kertaa ravintolakouluun ennen kuin pääsin. Se oli Suomen viimeinen paikka, jossa oli oma lihamestari, joka leikkasi ruhon. Äiti vii saana ihmisenä näki, että nuoren miehen on hyvä oppia tekemään ruokaa, ei se taito hukkaan mene. Oli myös oma leipuri. Yksi on glutee niton, yksi on vege, yksi ei voi syödä sipulia ja yksi on laktoosiinto lerantikko ja yksi on raskaana. Me ollaan nyt niin isolla hyvinvointi kukkulalla, että meillä on varaa leikkiä näin. En tietoisesti välitä mitään oppia. Selkeästi se vapautui sen jälkeen, työskentely muuttui rennommaksi ja itseohjautuvammaksi. Ravintolat olivat ihmisten mielestä paheiden pesiä. Ravintoloissa tehtiin aidosti asioita alusta loppuun. Henkka on sydämellinen kaveri ja suora. Se on hyvin taval lista keittiöissä. Se on tehnyt omanlaistaan ruokaa. Pikkuhiljaa reviiri laajeni ja sain enemmän töitä. Mähän en ole koskaan ollut mikään superlahjakkuus, olen pärjännyt kovalla työllä. – Markus Maulavirta J ”. Hen kassa oli potentiaalia. Laitoin haun Palaceen ja pääsin sinne työhaastatteluun ja töihin. Nypittiin riekkoja päiväkausia kellarissa. Pahana päivänä ihan pain in the ass. Ensin kaikki meni päin helvettiä, koska jännitti niin perkeleesti. Ja ymmärtäähän sen. Laitetaan heti laput silmille, kun tullaan sinne. Kun seurustelin vaimon kanssa ja olimme treffeillä, oltaisiin menty ravintolaan kaakaolle yhtenä sunnuntaipäivänä. Vanhan koulukunnan ranskalaista keittiötä. Alkaa verisuonet pullistua, kun mennään tähän aiheeseen.” henri alén ulla ei ole koskaan ollut toista vaihtoeh toa. Sain kuulla, että olisi tulossa hyvä kaveri, innostunut kaikesta ja kiinnostunut. Se on toisen työn rankkaa aliarvioimista. Se saa kestää vain 20 sekuntia. Opin perusjutut raaka aineista, millaista on hyvä musta peruna, mikä on maitovasikka, mikä on hyvän ja huonon karitsan ero. Piikkisimpuista sai älyttömän hyvän liemen, mutta niitä piti repiä kädet verillä. Ihmettelin, kuinka jollain on varaa käydä ravin tolassa. Äiti sanoi, että mene kokin ammattikurssille. Suomi oli siihen aikaan mikä oli. Olin hyvä siinä, neuvoin perheen emännille, mistä saa hyvää ossobuccoa, lihalientä ja karja lanpaistia, mutta mulla ei ollut hajuakaan siitä, miten ruokaa tehdään. Mitä kaipaan entisestä, on kunnioitus käsityöhön. Meinasin saada Palacesta ensin kenkää, koska en ollut tarpeeksi hyvä. Nyt kaikki kohkaavat luomusta ja lähiruoasta ja eläinten hyvin voinnista; silloin se ei kiinnostanut ketään. Palace ei ollut yhtään trendien harjalla. Tein äidillekin kerran karjalanpaistia. Haluan tietää, mistä ruoka tulee ja miten. Kokin ura oli helppo valinta. Naistyöntekijät oli huoria ja miehet juoppoja ja varkaita. Se on kävelevä keittokirja. Ne olivat ne kaksi pyhää paikkaa. Kulttuuri oli niin puritaaninen. Palace oli ihan omalla jalustallaan. Ravintolatyöntekijä ei saanut välttämättä edes vuokrakämppää. Asiakkaita vain ihmettelin. Vaimo ihastui myös kovasti, että reilu tyyppi. Siinä näkee vaan just sen, mikä on edessä, ja siihen keskitytään järjettömän tiukasti. Näytät olevasi sen arvoinen, sitten aukeaa se taivas. Harjoittelijan paikka oli vie märin alapuolella. Siinä ihminen näyttää sinnikkyytensä. Laitoin sydämiä ja munuaisia ja eri lihoja ja vettä päälle. Ja se ei vaikuta mitenkään laskuun. Portieeri katsoi mua ylhäältä alas, mutta en ollut tarpeeksi hyvä päästäkseni sisälle. Silloin oli molekyylikeittiö ja sen tapaiset jutut. Se, että sä yrität ja asiakas maksaa 200 markkaa annoksesta, ei se riitä. Vasta kun eu:hun mentiin, ilmapiiri alkoi muuttua. Tämän päivän asiakkaat leikkivät pikkurilli pystyssä leikki allergioita. Koeaika meni umpeen, mutta me sovittiin toinen koeaika. Nyt sillä on hyvä buusti, ja silti se on pitänyt jalat kai maassa. Se on villi lapsi, metsämiehen tyylinen. Viisi ihmistä saa koko orkesterin sekaisin keittiössä. Hesperiassa, jossa aloitin, oli 110 erilaista ruokaa seisovassa pöydässä. Se oli uskomaton sirkus. Henkka kesti, koska se jäi. Mutta sitä, mitä opin Palacessa, tarvitsen nyt. Henkka otettiin kokiksi. Kynnys mennä ravintolaan tavallisena ihmisenä oli suuri. Markuksen viisaus ja kiin nostus raakaaineisiin on uskomatonta. Kielenkäyttö on kovaa, ja minä varsinkin olin paha sanomaan. Se oli ihan hirveää, koirakaan ei syönyt sitä. 1960luvulla oli sellainen Alkon virallinen kiertokirje, että yksi näinen nainen ei välttämättä huononna ravintolan mainetta. Ja mulla oli kuitenkin parhaat päällä, totta kai, kun oli treffeillä ja yritti sievästi laittaa ittensä. Joka päivä uudet ruoat. Olin hyvin kapeakatseinen keittiömestari. Henkalle opetin täydellisen munakkaan teon. Luin rantakalliolla Maire Varhelan Lihakirjaa ja yritin siitä opiskella. Kun olin parikymppinen, Helsingissä ei ollut muita huippu ravintoloita kuin Palace ja Savoy. Mä tein jotain perushommaa, olin Stockmannilla wokkikokkina. Tottahan se on. Jokaisella oli paikkansa. Jos niihin pääsi, oli kova. Pikkulasten leikkimistä. Olin lihan leikkaaja lihakaupassa. Sitä jännitti aluksi kauheasti. Palace oli ihan huikea paikka. Välttä mättä. Katselin silmät pyöreinä niitä suuren maailman ihmisiä. 44 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 markus maulavirta otkut syntyy lusikka kädessä, mutta ei voi sanoa, että mulla olisi näin. Henri Aléniin tutustuin, kun olin Palacessa keittiömestarina. Ehkä sen, että olen hyvin raakaaineorientoitunut. Se on niin loukkaavaa, niin loukkavaa. Kun aloitin 1970luvulla, ravintoloiden keittiöissä oli erittäin hierarkkista. Oli se kuitenkin valtava harppaus, Henkka oli ollut aiemmin Iguanassa tai jossain sen tapaisessa. Markus oli ihan loose cannon. Se on toisen työn rankkaa aliarvioimista. Muistan aina, kun Markus sanoi, että muista, että ei riitä, että yrität parhaasi. Sillä on suurempi väli kuin hinnalla
TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 45. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 45 Henri Alén on keittiö mestari, joka tunnetaan ravintoloistaan Muru, Pastis, Hodari & Hummeri, Bystro ja Finnjävel
Lähdin Murusta Farangiin. Tehtiin vesitesti: Laitoin täsmälleen saman määrän vettä kahteen kattilaan, toiseen kuoritut juurekset ja toiseen kuorimattomat, ja keitettiin niitä tasan sama aika. Aina selvitään. Markus otti helvetinmoisen lautaspinon ja heitti sen lattiaan. Kuorista tuli epäpuhdas ja karvas maku. Markus maistoi ja oli, että nyt on sairaan hyvää. Mulla oli intohimo liemiin ja kastikkeisiin. Vaikka se ei ollut mikään kilpailutilanne, se oli silti onnistuminen. Mun periaate on, että antaa kaikkien kukkien kukkia, kunhan ne on samassa boksissa.” . Meidän alalla aiheuttaa joskus ylilyöntejä se tosiseikka, että tässä ammatissa pystyy hyvinkin sivistymätön moukka nousemaan asemaan, jossa kukaan ei voi sanoa sille mistään. Se oli heti taitava, mutta aluksi silläkin oli tietysti vaikeaa ja sitä jännitti. Oli kinkkua ja kuorrutetta ja lipeäkalaa ja kaikkea. Luulen, että Henkkakin vähän rauhoitti pari vuotta, downsiftasi. Olin töissä paikassa, joka ei tuntunut ollenkaan omalta. Mutta siitäkin selvittiin. En ole kokenut varsinaista burnoutia, mutta olen ollut joskus väsynyt ja uupunut. Ne ovat mun kohdalla toimineet, ja niissä yritän pysyä. Hyvinvoiva yksilö luo hyvinvoivan yhteisön. Rupesi tuntumaan, että olin saanut tarvitsemani opin ja ehkä astuin jo vähän Henkan reviirille. Varmaan Maulavirta opetti sen kaiken Henkalle. Kuorista tulee hyvää makua. Vietettiin aika läheisissä tunnelmissa Henkan kanssa seuraavat puolitoista vuotta. Sitten se vaihtui molekyyliin, ruvettiin tekemään kaikenlaista pulveria ja geeliä. Muru oli ensin catering, ja sitten me perustettiin ravintola. Toivon siitä loppuelämän työpaikkaa hyvässä porukassa. Henkka näki mua ensimmäisen puolen vuoden aikana varmasti enemmän kuin ketään muuta ihmistä. Olin vasta 23 tai 24. Päivät kuluivat usein ihan jutellessa ruoasta. Meillä oli monia hienoja hetkiä. Kokeneemmat kokit tulivat auttamaan, ja kimpassa purettiin tilanne. Nyt ollaan siinä pisteessä, että mitä street foodin jälkeen. Mulla kiehui lipeäkalat ylikypsiksi ja kinkut paloi. Tilauksia tulee, tavarat on loppu, asiakkaat odottaa, kymmenen hovimestaria on siinä rivissä odottamassa. Niistä asioista puhuttiin myös Henkan kanssa. Rupesin ymmärtämään, mitä haetaan. Menin Palacesta Savoyhin keittiömestariksi. Aloin tehdä kokeiluja, poltin vaikka palan lihaa, jotta kastikkeeseen tuli savun makua. 46 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 että kohtuutonta, mutta ei se niin ole. Todettiin, että maku on paljon puhtaampi, kun juurekset on kuorittu. Jotkut ovat nollakokemuksella, jotkut oppisopimuksella, jotkut ovat tehneet kymmenen tai viisitoista vuotta. Miksi me aina vaan käydään Sikalassa vetämässä wieninleike ja Mäkikuplassa pizzalla. Sitten street food ja villiyrtteily. Ne vanhempien sukupolvien jutut kuulostaa ihan hurjilta, mutta on niissä aina romantisointia mukana. Meni täysin kyky toimia. Halusin vain oppia, oppia, oppia. Kun aloitin 2000-luvun alussa, fine dining oli iso juttu. Demo aukesi, Palacen paikat teki pientä gurmeeta. Se muistutti itseäni monella tavalla. Yhden joululounaan muistan ikuisesti. Markus oli täysin oikeassa. Täytyy olla tietty innokkuus ja halu selittää, että sillä on ensinnäkin väliä, että munakas on täydellinen. Tajusin, että on tähän joku syy. Kaaos, 250 ihmistä talossa ja tosi hankala menu. Sitten alkoi tulla onnistumisia. Sitten iski bistrobuumi. Jokaisen on käytävä se oma kiirastuli läpi. Olin ahkera, suolsin ideoita koko ajan, en valittanut mistään, työajoista tai mistään lisistä. Haluan jo enemmän. Olen aina painottanut ahkeruutta, pitkäjänteisyyttä ja nöyryyttä. – Marko Jaakkola ”. Murusta ja Henkasta mulla on erittäin lämpimät muistot. Klassikkoruoat ja lisäksi vaihtuva lista. Yritän, että keittiössä olisi mukavaa, mutta kyllä mäkin äyskin ja niuhotan, jos verensokeri on matalalla. Astioita en riko. Totta kai oli vaikeita hetkiä. Jos on hyvä tuote, se kestää vuodesta toiseen. Olin tullut pitkältä reissulta takaisin ja mietiskelin, että mitä tässä tekisi ja mitä mä nyt olisinkaan. Olin todella, todella otettu. Markus oli luukulla eli antamassa tilauksia, että viis sitä ja kuus tätä. Ei omia astioita kannata. Varmaan Maulavirta opetti sen kaiken Henkalle. Opin ihan hitosti ruokatekniikasta, raakaaineista ja klassisesta ruoanvalmistustavasta. ”Henkka opetti mulle kaiken munasta. Menin Turkuun kesäksi ja nyt olen ollut kolme vuotta keittiömestarina. Sitten tuli etninen, laadukkaat japanilaiset, Farang ja muut. Haastoin kerran vähän Markusta, että kun tehdään punaviinikastike, pitääkö juurekset kuoria sinne vai ei. Sitten jonkin ajan jälkeen tunsin, että oppirahat on maksettu, olen löytänyt identiteettini kokkina. Sellaisia näkee valitettavasti edelleen. Muistan, kun Henkka soitti ja sanoi, että sä olet ensimmäinen, jota pyydän. Esimerkiksi sellainen, kun Marko teki hienosti paistetun kalan.” marko jaakkola N ykyisin keittiöissä on inhimillisempi meininki kuin ennen. Yksi unelmani on oma ravintola. Sen jälkeen olin ihan piparilaatikko. Luulen, että nyt avataan paljon paikkoja, jotka haluavat tehdä fine dining -tason ruokaa uudella tavalla, ja on löydetty vähän hintaystävällisempi tapa tehdä sitä. Siltä ei voi välttyä. Se oli samalla lailla herkkä. Haluan, että keittiössä jokainen saa olla sellainen kuin on. Marko Jaakkola oli ensimmäinen ihminen, jonka palkkasin. Tiskari alkoi itkeä, sille tuli paha mieli. Tämä minun edustamani kolmas sukupolvi seisoo siinä rajamailla, että onko se se management by fear vai onko mahdollista löytää hallittavuus jotain toista kautta. On täällä kokkeja kuitenkin niin paljon. Henkka opetti mulle kaiken munasta. Ravintolat tarvitsevat toimiakseen hierarkian, siitä olen ihan varma, mutta sen voi tehdä monella tavalla. Mulla on tälläkin hetkellä kuusi eri kansallisuutta työssä. Se näkyy ja maistuu. Vittu ihan kauhea huuto ja metakka, mutta ihan aiheesta. Ja vastaanottajankin pitää olla samalla tavalla innokas, ymmärtää, että siinä on eroa, onko se senttimetriä pulleampi ja kuohkeampi. Markus oli sitä mieltä, että ehdottomasti ei
TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 47. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 47 Marko Jaakkola on turkulaisen ravintola Tintån keittiömestari, joka on työskennellyt myös Murussa ja Farangissa
Omenoista valmistetaan esimerkiksi Lepaan Anna -viiniä, jonka nimen takana on karmea ihmiskohtalo. Siitä huolimatta Image lähti viinimatkalle marjaviinien maahan. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 49. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 49 Suomessa on 25 viinitilaa, mutta ei viini rypäleitä. TeksTi Valtteri VäkeVä kuvaT olli urpela Harha teillä Lepaan viinitilalla huojuvat omena puut
Peltikattohalliin seinät ovat betonia ja valkoista kaakelia. Mehusta otetaan laboratorionäytteet, joiden perusteella päätetään, kuinka paljon mehuun pitää lisätä sokeria, jotta toivottu alkoholiprosentti saavutetaan. Joistakin valkoja punaherukkaviineistä voi tulla mieleen riesling, mutta näistä kyllä huomaa, että ne on tehty marjoista.” Viherherukkaviini haisee happamalta ja maistuu siltä, mitä se Käy selväksi, että marjaviini on eri tuote kuin rypäleviini. Meidän reittimme kulkee Kanta-Hämeestä Kymenlaaksoon ja on hyvällä mielikuvituksella pullonkaulan muotoinen. Olen lähtenyt viinimatkalle suurin odotuksin, onhan kyse yhdestä lempijuomastani. Se on eri tuote kuin kalifornialainen rypäleviini. T. Yhdellä pöydällä on puistokemistin pullokokoelmaa muistuttava rypäs erivärisiä ja -muotoisia pulloja. Juon viiniä sekä nautiskelumielessä että ruokajuomana: oikea viini nostaa monen ravintola-annoksen tason toiseen potenssiin. On aika ottaa selvää, olenko jäänyt jostain paitsi. Se on ystävällistä, mutta siirtää harmillisesti viininmaisteluamme yhä myöhemmäksi. Jos ilmassa ei tuoksuisi niin vahvasti käynyt marja, paikkaa voisi luulla suurtalouskeittiöksi. Silloin ollaan jo melkein pullon pohjalla. Lattialla on isoja muovitynnyreitä, teräskylkisiä metallisammioita ja lihamyllyn näköisiä koneita. Täällä variksenmarja, siellä sauvignon blanc. Heikelin viherherukkakuohuviini. Herukka on herukka, ja vuosikertojen erot ovat siinä, että joskus satoa tulee enemmän ja joskus vähemmän. Sermiin on kiinnitetty erilaisia putkia ja suodattimia. 50 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 tämän pitäisi olla kotimaisen viiniteollisuuden pääkallonpaikka. Niissä on opiskelijoiden koulutyönään tekemiä viinejä. Niitä pyöritellään puisissa telineissä päivittäin, jotta käymissakka laskeutuu pullojen kaulaan. Suomalaista viiniä en kuitenkaan ole vielä koskaan maistanut. Mustat kyljet kimaltelevat houkuttelevasti, mistä tuleekin mieleen: jokohan olisi ensimmäisten maistiaisten aika. Viiniopettaja Vanhatalo kertoo, että vuosikerroilla ja eri lajikkeilla ei ole niin suurta vaikutusta makuun kuin rypäleviineissä. Täällä, Hämeen ammattikorkeakoulun alaisessa Hämeen ammatti-instituutin toimipisteessä, opiskelee suurin osa tulevista kotimaisten viinitilojen pitäjistä. Vuonna 2004 valmistuneessa Sideways-elokuvassa ajeltiin ja sekoiltiin Santa Barbaran viinialueella Kaliforniassa. Viinejä maistellaan porukalla, ja opiskelijat maistelevat niitä myös keskenään.” Kierroksen lopuksi Vanhatalo antaa vilkaista viinikellariin. Ensimmäisessä huoneessa on parikymmentä puutynnyriä kahdessa rivissä. Aronia-variksenmarjaviini Packalén on omistettu Lepaan tilan ammoiselle isännälle Karl Packalénille (1814–1889), joka testamenttasi paikan Suomen valtiolle sillä ehdolla, että siitä tehdään puutarhaoppilaitos. Harjakattoinen rakennus näyttää kuitenkin enemmän navetalta, ja sen sisätilat huoltoaseman kahvilan ja puutarhamyymälän yhdistelmältä. Joissakin on oikea etiketti, joissakin maalarinteippiin käsinkirjoitettu teksti, kuten Jorman lakka. Lepaan laboratorio näyttää yläkoulun kemianluokalta: Valkoiset hyllyt ovat täynnä muovisia purnukoita ja lasipulloja. Olemme Lepaan viinija puutarhatilalla, noin 10 000 asukkaan Hattulan kunnassa Kanta-Hämeen maakunnassa. ”Aistinvarainen arviointi kuuluu osana opetukseen. Keskiolutta voimakkaampien juomien kauppa on niin tiukasti monopolin hallussa, että hetkessä on luvattomuuden tunne: kuin olisin vanhempien baarikaapilla salaa. ”Tässä on pakkapuristin, jossa tehdään itse mehu”, Vanhatalo sanoo ja osoittaa vihreää konetta huoneen laidalla. Elokuva oli lottovoitto Santa Ynezin laaksolle, joka vetää yhä viinituristeja. Täällä variksen marja, siellä sauvignon blanc. Viinija puutarhatilan tuotantopäällikkö ja viininvalmistajien opettaja Paula Vanhatalo tarjoutuu näytämään meille aluksi tuotantotiloja. Kello lähestyy jo sentään kahtatoista. Suomalainen viini tehdään rypäleiden sijaan marjoista. Sokeri vie happamuutta, mutta liikaa sokeria ei voi laittaa, ettei alkoholipitoisuus nouse käydessä liian korkeaksi: tiloilta ei saa myydä suoraan kuluttajille yli 13-prosenttista viiniä tai muutakaan alkoholia. MaMsellin makea, Hinnonmäen punainen, Pomologi B.W. Sammiossa ei kuitenkaan ole nakkikastiketta vaan marjaviiniä. Haluamme keittoa. Tuntuu oudolta tuijotella viinipulloja jossain muualla kuin Alkossa. Tarjolla on keraamisia sammakoita ja päivän ainoa lounasvaihtoehto: hernekeittoa. Puolikuiva punaherukkaroseeviini ja puolimakea viherherukkaviini ovat tilan edustavimmat tuotteet. Mutta kyllä kotimaisen viinin aromeja silti kehitellään. E i nimi viiniä pahenna, jos ei viini nimeä. Kierros alkaa Hämeenlinnan läheltä Lepaalta, koukkaa pohjoisemmaksi UusiYijälän tilalle Jämsään ennen kuin laskettelemme lopuksi kaakkoon Elimäen Mustilaan. Vanhatalo ymmärtää tarpeemme, ja pian edessämme on kuin onkin lasit viiniä, toinen punertavaa ja toinen kellertavää. Lattialla on muovisia jerrykannuja ja seinillä muoviletkuja. Olen maistanut kaikkea alkuviineistä laatikkoviineihin. Ne nautitaan silti varoituksen kanssa: ”Me ei pyritä itse vertailemaan näitä oikeisiin rypäleviineihin. Lasissani on ollut rypälejuomaa niin Ranskasta, Chilestä, Kaliforniasta, Uudesta-Seelannista kuin Rodokseltakin. Osa heistä on nykyisten viinitilallisten lapsia, jotka jatkavat jonain päivänä vanhempiensa työtä. Lähtisikö näkö jo yhdellä huikalla. Ei varsinaisesti mikään ranskalainen cave à vin, mutta vastaa silti mielikuvia ammattimaisesta viinintuotannosta: kahdessa rivissä on tammitynnyreitä, joiden sisällä kypsyvät juomat ison maailman malliin. Kuohuviinipullot ovat niin sanotusti tanssitettavina
TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 51. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 51 Tyryn viinitilalla pullot tekevät kuulemma kauppansa varsinkin silloin, kun paikalle saapuu bussilastillinen mummoja ilman miehiään
Hän kertoo olevansa Ilkka Joenpalo, eläkkeellä oleva entinen sDp:n kansanedustaja, nykyinen maakuntaneuvos ja viiniharrastaja Forssasta. ”Toiset näkevät Annan yhden tai kahden lasin jälkeen”, sanoo juhlatilana toimivan kartanon palveluvastaava Taru Silpola. Menee alas, mutta yksi lasi saa riittää. Koska maallinen rakkaus oli kielletty kirkonmiehiltä, Maunu muurautti rakkaansa kellariin, jonne neito nääntyi. Myös Rönnvikin viinitilan myymälän seinät on päällystetty Vuoden tilaviinit -diplomeilla. Suomalaisessa viinissä on selkeästi yksi kansainvälinen ainesosa: alkoholi. Tai aika huonoa ruokaa saa olla, jos niitä meinaa tarjota”, Joenpalo sanoo. Parhaimman arvion saa Rönnvikin kuohuviini. Olo kevenee ja kasvot puutuvat. Se olisi hyvin jäähdytettynä kelpo kesäjuoma, mutta en osaa sanoa, missä tilanteessa karvasta herukkaviiniä kannattaisi kaataa kurkusta alas. Olemme selvästi juoneet liian vähän, kun emme näe kummituksia eikä meitäkään sellaisiksi luulla. Viime vuonna Suomen viiniyrittäjät ry:n ja Hämeen ammatti-instituutin järjestämään kilpailuun osallistui 11 tilaviiniyrittäjää. Kurkunpäätä polttelee ja kasvot vääntyvät irvistykseen. Tarjoilulämpötilan pitää kuitenkin olla mahdollisimman alhainen, kahdeksan tai yhdeksän astetta, kylmempää kuin rypäleviinille suositellaan. Olo alkaa olla tokkurainen, juuri sopiva jutusteluun tuntemattomien kanssa. 52 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 oikeastaan onkin: käynyttä mehua. Ennakkoselvitysten perusteella lähes jokainen matkamme varrelle osuva tila kehuu jollakin ”vuoden paras” -tittelillä, oli se sitten tältä vuodelta tai kahdeksan vuoden takaa. Rönnvikin pihaan ajaa vartin välein asiakkaita, jotka hakevat pari pulloa viiniä ja kaasuttavat tiehensä, mutta harmaahiuksinen mies paksusankaisissa silmälaseissa viipyy pidempään. Tilaviinikilpailu vaikuttaa jonkin sortin Hippo-hiihdolta, jossa jokainen saa palkinnon. Lepaan Anna oli perimätiedon mukaan piispa Maunu Tavastin rakastettu. Rosee tuoksuu mansikkaiselle ja maistuu etäisesti roseeviiniltä – ja läheisesti mehulta. Hän asioi Rönnvikissä neljä viisi kertaa vuodessa. Vuosilukujen perusteella seinätila näyttää loppuneen kesken jo vuonna 2004. Jaossa on kuusi palkintoa, joten ennen pitkää kaikilla osallistujilla on kunniakirja. Tilaamme päivän lounaan, täytetyn uuniperunan, ja sille sopivaa talon viiniä. Hänen mukaansa tilaviinit sopivat illan aloittajaksi tai lopettajaksi. Pikkuhiprakassa lähdemme naapuriin, 1750-luvulla rakennettuun Lepaan kartanoon, josta kerrotaan romanttista kauhutarinaa. ”Kallishan se on, yli 30 euroa pullo, mutta se on tehty perinteiTeiskon Viinin omistaja Titta Sydänheimo-Auer kantaa maistelusetin pöytään ja Jarno (vas.), Eila, Nea ja Jouni Santamäki pääsevät makutuomareiksi.. ”Ruokaviineiksi kotimaisista viineistä ei ole. P uolen tunnin ajoMatkan päässä pälkäneellä on Rönn vikin viinitila, ja se on tervetulokyltin mukaan ”aidompi hämäläisempi ja viinimpi vaihtoehto”. Sen jälkiruokaviini Rönnvik valittiin viime vuonna vuoden tilaviiniksi. Se on vaaleankellertävää ja rajun makuista: hapanta, pistävää ja lievästi etikkaista. Ehkä jollakin erityisen karvaalla hetkellä, vaikka silloin, kun Unkari tasoittaa pelin Suomea vastaan ratkaisevan MM-karsintaottelun lisäajalla
Toivottavasti kohta olenkin. Siksi tuli ja savu ovat meille tärkeitä elementtejä. Ehkä erikoisuudentavoittelijat. Tilan valikoimista löytyy tomaattikuohujuoma.. Lähin vertailukohta lienee jonkinlainen soodavedellä laimennettu Bloody Mary. Suomalainen viinibisnes ei voi kuitenkaan olla kultakaivos: kotimaiset viinit ovat monien mielija muistikuvissa kauhean makuisia. Eikä tuotetta saisi rypäleviininä myydäkään. Ravintolat, jotka haluavat tarjota lähiruokaa ja -juomaa. Sydänheimo-Auer on tehnyt elämässään muitakin rohkeita valintoja. M e täällä UUsi-Yijälässä koemme, että talomme on ukkosen jumalan pojan erityissuojeluksessa. Omakotitalon pihassa on tallirakennus ja sen päädyssä viinimyymälä. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 53 sellä menetelmällä ja maku on omaleimainen”, Joenpalo sanoo. Omat tukitoimeni ovat leikkausuhan alla. V olvon rengas ruopaisee soratietä ja pikkukivet rapisevat auton pohjaan. Mutta ehkä seuraavalla tilalla Teiskossa, joka mainostaa itseään Suomen ”ainoana viinikioskina”. Juoman pulleimpina vuosina sitä myytiin miljoonia litroja vuodessa. Perheessä oli perinteitä alkoholijuomien valmistamisesta: Sydänheimo-Auerin edesmennyt appi tunsi kemistinä tislauksen salat, ja aviomies Seppo oli oppinut taidon isältään. Salaisuus oli edullisessa hinnassa ja sokerissa: sitä on mehevät 60 grammaa per litra. Tällä kertaa Joenpalon matkaan tarttuu pullo kuivaa Kamreerivalkoherukkaviiniä ja puolimakea Kyllön kutsu -mansikkaviini. Matkassa oli vielä yksi mutka: juuri kukaan Suomessa ei osannut hommaa. Koska viinijournalistit kaipaavat hyysäystä, tilaa pyörittävä Tarja Uusipaasto (Lepaan vuosikurssi 2004!) lähettää muut vieraat syöttämään lampaita. Pettymyksekseni Uusipaasto kantaa eteemme vesikannun. Parhaimmat hybridilajikkeista tehdyt viinit ovat kuulemma kelvollisia, mutta vielä ollaan kaukana siitä, että Suomesta tulisi oikea viinimaa. Osa tiloista on toiminut jo kaksikymmentä vuotta. Mikä lahjaidea: Jarmon 60-vuotisjuhliin oma variksenmarjaviini! Mutta jos marjaviinejä ostetaan vitsillä, se vaatii vaivannäköä ja reissua suoraan tilalle. Kuulostaa jännittävältä! Odottaako meitä pellonlaitaan pystytetty nakkikioskityylinen baari, jossa iloiset ohikulkijat humaltuvat yhdessä. Viinitilat tulevat kaukana perässä: niissä valmistuu yhteensä 270?000 viinilitraa vuodessa. Rönnvikissäkin käy nettisivujen mukaan 10?000 vierasta vuodessa. Uusi-Yijälän tila Jämsässä on toisen päivän ensimmäinen kohteemme ja nettisivujensa perusteella mystinen sellainen. Ei ikimaailmassa. Tulikansan sijaan pihassa liikkuu kuitenkin marjanpoimijoita verkkareissaan. Omppu on toki tuttu vanhemmallekin sukupolvelle. Muutaman siemauksen jälkeen makuun tottuu, eikä loppujuomaa tarvitse kumota lavuaariin. Kun Suomen parhaat -ohjelma teki jutun Joutsan Vanha-Penttilän viinitilasta, mummoryhmät alkoivat vyöryä kotimaisille viinitiloille. Teiskon rubiini on zilga-rypäleestä valmistettu kuohujuoma. Suodattimet menivät väärin päin laitteisiin, eikä osattu rikittämistä”, Uusipaasto kertoo. Viinimestarin tutkintoon vaadittavat taidot saatiin unkarilaiselta opettajalta, ja ensimmäiset tuotantovälineet hankittiin Saksasta. Mutta että pastan tai pizzan kanssa. Tomaattia tomaatin kanssa. Alkon vakiovalikoimassa on vain kourallinen kotimaisten viini tilojen tuotteita postimyynti ja nettikauppa ovat sääntö-Suomessa luonnollisestikin kiellettyjä. Tilan valikoimasta löytyy koko kierroksen kummallisin tuote: tomaatista valmistettu kuohuviini, Tomaatti. Se olisi harhaanjohtavaa. Sydänheimo-Auer on entinen raittiuslautakunnan jäsen, joka ryhtyi viiniyrittäjäksi vuonna 1997, kun lama oli vienyt entisen työn pankissa. eu-lainsäädännön mukaan Suomi ei ole viinimaa, ja siksi pullon etiketissä ei saa lukea tekstiä ”rypäleviini”, vaikka se olisi tehty rypäleistä. ”Tuen paikallista yritystoimintaa”, maakuntaneuvos sanoo. Teiskon emäntä on tehyt elämässään rohkeita valintoja. Maineikkaan viinintuottajan ja viinikirjailija Miguel Torresin piti kuulemma käydä ihmettelemässä talon touhuja Suomen-vierailullaan, mutta hänelle tuli jokin este. Jotkut ovat intoilleet, että ilmaston lämmetessä aito viini köynnös voisi menestyä myös pohjoisilla leveyspiireillä, mutta siinä vaiheessa kun cabernet sauvignon kasvaa Vantaalla, meillä on muitakin ongelmia ratkaistavana kuin viinin maku. E ttä viinikioski. Eikun punaista kultaa kurkkuun! Maku on suolainen ja suutuntuma hapokas. ”Suomalainen viini oli interesting ja different, mutta ei varsinaisesti good. Tämähän on aivan tavallinen suomalainen maatila: päärakennuksen ympärillä on jos jonkinlaista navettaa, aittaa ja maakellaria. Joiltakin tiloilta saa viiniä omalla etiketillä. Mutta kuka kotimaisia viinejä ostaa muuten kuin kannatuksen vuoksi. nyt on kyllä omistaja titta sydänheimo-Auer on laittanut viinikioskinsa markkinointiin hieman Teiskon-lisää. Jos olisin kovassa humalassa, voisin luulla lahden toisella puolella nousevia Himoksen laskettelurinteitä viinikukkuloiksi. Viiniä ei mene alas enää lasillistakaan. Viiniköynnös (vitis vinifera) ei juurikaan kestä pakkasta, ja siitä on tehty kylmään ilmanalaan sopivampia risteytyksiä. Tilaviinin valmistus myyntiä varten tuli lailliseksi vasta, kun Suomi liittyi eu:hun vuonna 1995. Mitään tällaista en muista koskaan juoneeni. Vaikka kotimaisia viinejä ei voi viineiksi kutsua, menekkiä tuntuu riittävän. ”Se sopii tosi hyvin pizzojen, pastojen ja muiden kanssa”, Sydänheimo-Auer sanoo. Teiskossa on tehty kokeilumielessä viiniä myös oikeista rypäleistä. Hatunnosto Teiskon viinille rohkeista valinnoista, mutta tämä saa olla viimeinen kerta, kun otan viinisuosituksia entiseltä raittiusseuran jäseneltä. 1980ja 1990-luvun teinit aloittivat viinikulttuuriin perehtymisen usein kotimaisilla viineillä, kuten Marlin Helmeilevällä Omenaviinillä, tuttavallisemmin hölmöilevällä omenaviinillä. Jos oikein tulkitsen, ne menevät alas hyvällä tahdolla. Rypäleihmettä ei ole valitettavasti nyt valikoimissa. Hän kertoo, että Uusi-Yijälässä marjaviinejä on tehty ”iät ja ajat”. Omppua myydään edelleen, mutta nykyään Marlin ja Chymoksen viinabisnekset kuuluvat Pernod Ricard Finlandille, joka valmistaa vuodessa noin 2,5 miljoonaa litraa marjaja hedelmäviinejä Turun-tehtaallaan
Mutta ”muuten ranskalaisvieraat ovat vähän vive la France”. Mustikasta, lakasta ja omenasta saa kaikkea muuta hyvää paitsi viiniä: kotimainen likööri on oikeasti maistuvaa ja omenatisleet menevät silmät kiinni ranskalaisesta calvadoksesta. Hän kertoo, että monilla viinitiloilla yritetään keksiä uutta viinituristien houkuttelemiseksi: on gastrokierroksia, maisteluja ja luontoelämyksiä. Se on harmi: kotimaiset liköörit ja tisleet ovat tunnetusti hyviä. Kulman takana voi syöttää ruohonkortta kaneille ja näkkileipää lampaille. Suomen viinitilat ovat niin kaukana toisistaan, että juomaan pääsee aivan liian harvoin, ja jatkuva laskuhumala ja tilaviinin jälkeinen masennus vaivaa. ”Viininteko on meille lähinnä hyvä harrastus.” Uusi-Yijälän tilan tuotto tulee pääasiassa ravintolaja majoituspalveluista. lopEtEttUja kyläkouluja ja maitokauppoja, peltihalli-Prismoja. Toisaalta viinitilat Suomessa toimivat jo nyt poikkeusluvalla. Tilaan neljän viinilasin maistelusetin ja marssin ulkoterassille. Viinitilalliset ovat pyytäneet vahvempien juomien suoramyynnistä ennakkolausuntoa EU-komissiolta. Tavoitteena on olla ”Suomen himotuin matkakeskus ympäri vuoden”. Pihamaan tila tarjoaa siihen puitteet: punaiseen navettaan on pystytetty viinimyymälä ja kahvila. 54 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Julkisuus oli alalle karhunpalvelus. Tuottajat uskovat, että liköörinmyynti lisäisi myös viinin myyntiä. ”Ulkomaalaisille viinimatkailua ei ole onnistuttu myymään, koska viinit ovat Suomessa niin erilaisia.” Uusi-Äjälässä käyvät ulkomaalaiset ovat yleensä työmatkalaisia. Heitä varten Patapirttiin on varattu ranskalaista viiniä. Luulin pääseväni elegantille viinikierrokselle, mutta alan hiljalleen ymmärtää, että tässä on todella kyse maaseutumatkailusta. Siinä ne nyt ovat. Ranskalaisille vieraille on kelvannut aperitiiviksi tilan makea mustaherukkaviini Musta Mortti, jota mekin päätämme ostaa mukaan. On poikkeuksellista, että EU-maassa, jossa alkoholin myyntiä säädellään monopolilla, marjanviljelijät saavat jatkojalostaa tuotteitaan alkoholiksi. Tilaviiniä tehtiin liian nopeasti, ja sen maine meni. Matka jatkuu pikkuteitä pitkin kohti Asikkalan Kalkkisia, ja monotoniset maaseutu maisemat alkavat tympiä. Ja tarjolla on maistelusettejä! Jos laittaa silmänsä kiinni ja kuuntelee viinilasien kilinää… ei voi kuvitella olevansa Santa Ynezin laaksossa. Pihamaa muistuttaa kaikkia muita kotimaisia viinitiloja, mutta se on yksi suurimmista, kehutuimmista ja palkituimmista, tilojen tila. Se taas lisäisi työllisyyttä. Viiniä tuotetaan Heinolassa olevan saman firman Viini-Heilan kanssa yhteensä 30?000 litraa vuodessa. Tarjolla on kaikenlaista toimintaa: lastentapahtumia, galleria ja hemmotteluhoitojakin saa. Pienet maistelulasit rivissä valkoisella tarjotti. Oikeastaan Suomen viinitilalliset ovat siis marjatilallisia. Hänen mielestään Suomen kiinnostavin viinikeskittymä on Kaakkois-Suomessa, jossa on Mustilan ja Pihamaan viinitilat. Kanat möllöttävät häkissään ja itäeurooppalaiset marjanpoimijat lampsivat ämpärit käsissään kohti viljelmiä. Viininteon opettelu oli kesken ja ahneuskin iski. Ei sentään, sanoo Uusipaasto, ”Keski-Suomen viimeinen viinitilallinen”. Nyt viinitiloja pyöritetään yhden tai kahden hengen turvin ja kausityövoimalla. P Eltoa, mEtsää, pEltoa, mEtsää, järvi. Viinitilojen määrä on kutistunut, ja ne, jotka ovat jäljellä, ovat tosissaan ja haluavat tehdä hyvää tavaraa.” Viinitiloilla toivotaan, että hallituksen norminpurkutalkoot vaikuttaisivat alkoholilainsäädäntöön niin, että tiloilta voisi myydä mukaan myös alle 22-prosenttisia liköörejä, joita nyt saa ainoastaan tarjoilla paikan päällä. Laatu on Uusipaaston mukaan kuitenkin noussut. ”Raaka-aineiden ominaisuudet tunnetaan paremmin, ja kypsytysajat ovat pidentyneet. Voisiko Jämsä olla Suomen Santa Ynez. Silti toivon parasta, nyt tai ei koskaan
TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 55. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 55 Kun Lepaan kartanossa järjestetään juhlia, yleensä halutaan juhlia kartanon omien marjaja hedelmäviinien voimin
Maistelusetin helmi on mansikkakuohujuoma nimeltä Helmi. Hieman silti karmii. Raapustan lehtiööni aistinvaraisia arvioita: karvas, ohut, lyhyt jälkimaku, tympeä, käynyt omenamehu, vähän epäpuhdas, makea, öklömakea, omenainen, hapan, happamampi. Mustilan Arboretumin kyljessä on Mustila-viinin kotitila. Ja mikä tärkeintä – kyllä suomalaisestakin viinistä humalaan tulee. Työnnän nenäni syvälle lasiin ja nuuhkaisen. Tarjolla on taas kuivaa ja makeaa, hapanta ja karvasta, tusinaa eri laatua ja liköörit ja kuohujuomat päälle. Krapula, hienoa, tervetuloa! Suhaamme kohti retkemme loppuhuipennusta hiekkaisia sivuteitä. Kaadamme toisen lasin – ja kolmannen. Ollaan sentään poikain matkalla! Bailut odottavat! P oks! pihamaan Viherkuohu poksahtaa auki huoneessamme Lahden hotelli Seurahuoneessa. Siinä on jotain samaa kuin chileläisessä Fresitassa. ”Suurelle osalle tämä on harrastus tai pr-jippo, jolla saadaan houkuteltua ihmisiä paikalle”, tirehtööri sanoo. Tilan riistaviinissä Koppelon kujerruksessa on melkein madeiramainen aromi, mutta miksi ostaisin pullon kotimaista viiniä, kun saan Alkosta samaan hintaan pullon oikeaa madeiraa. Seuraava pullo on Uusi-Yijälästä ostettu Musta mortti, jota on kypsytelty tammitynnyrissä vuoden ajan. Maanja marjanviljelijöitä myymässä harrastuspohjalta karvaita herukkalitkuja eläkeläislaumoille. Nyt ollaan kuitenkin Kaakkois-Suomessa Elimäellä. Häme ei ole Kalifornia, eikä variksenmarja muistuta pinot noiria. Niissä sentään on nuoria ja innokkaita tyyppejä, jotka ymmärtävät hauskanpidon päälle. Aika kova fennomaani on oltava, jos aikoo siirtyä pelkästään suomalaisiin viineihin. Mitään intiimiä, väkivaltaista, yllättävää tai laitonta ei tapahtunut. Pahaenteisessä etiketissä on kasvoton musta ratsastaja, ja ristimme juoman uudestaan Mordoriksi. Mutta vain yksi, enempää ei pysty, vaikka haluaisi. Toisin kuin Sidewaysissa, me emme aja kaiken aikaa tuhdissa humalassa. Reissu ei ole ollut kreisi. Pienet maistelulasit rivissä valkoisella tarjottimella, johon on painettu kahvila-aiheisia valokuvia.. On aika käydä matkan tähänastista saalista läpi ja Viherkuohulla kelpaa aloittaa: se on saanut kultaisen mitalin Vuoden tilaviini kilpailussa peräti kahdesti. Tilojen tila, pettymysten pettymys. Valokuvaaja joutuu jättämään kierroksen väliin mutta ei näytä olevan pahoillaan. Punainen neste kiertää ympyrää reunaa täpärästi hipoen. Mmmm… olispa kaljaa. Haisee käyneeltä marjalta. Olo on viinitermein hapokas, pitkään kypsynyt ja katkera. V iimeisen matkapäivän aamuna kädet vapisevat, pizzaa tekee mieli ja suussa maistuu hapan marja. Mutta nyt auto on lastattu tilaviinillä. Olisiko sittenkin pitänyt lähteä kiertämään kotimaisia viskitislaamoja tai pienpanimoita. Retkemme on kuin kaurismäkeläinen road movie: vuorosanoja on vähän, ja suurimman osan ajasta päähenkilöt istuvat autossa ja tuijottavat tietä. Olisi silti kohtuutonta väittää, että tilaviini olisi pelkkää vedätystä. Vielä pikku hörppy Koppelon kujerrusta, ja taas tuntuu kevyemmältä. Paikan ”tirehtööri” eli omistaja Maria Tigerstedt on myös Suomen viiniyrittäjät ry:n tiedottaja. Edessämme on reissun tähän mennessä toimivin ruoka-juomayhdistelmä, jossa ruoan merkitystä ei tosin voi liikaa korostaa. Kukaan ei Suomessa elä pelkällä tilaviininmyynnillä. Viinitiloille on myönnetty vuosien saatossa noin 80 lupaa, ja tällä hetkellä viiniä tehdään 25 tilalla. Näkymä tilalla on taas tuttu: pirttipöytää ja punatiilistä viinitupaa, jossa myydään ja juodaan viinejä – mutta tällä tilalla on tarjolla myös taimia. Makeaa, muttei liian. Maria Tigerstedt valitsee puolestamme maistiaisjuomat. Kahdeksanprosenttinen viherherukkakuohujuoma on kuitenkin laimeaa oikeisiin viineihin verrattuna, ja sitä pitää juoda paljon päihtyäkseen. Keskiyö lähestyy, mutta emme jaksa lähteä yökerhoon. ”Ekat marjaviinikännit sitten yläasteen”, kuvaaja sanoo. Villi viinireissu kannattaa tehdä sinne, missä viinirypäle kasvaa. Pyörittelen ensimmäistä lasia kädessäni. 56 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 mella, johon on painettu kahvila-aiheisia valokuvia ja teksti coffee. . Viininmyyminen on vain hyvä tapa erottua kaikkien suoramyyntitilojen joukosta. Silti on hauskaa, että viiniä tehdään tomaatista tai variksenmarjasta. Ja tietenkin viineistä, tai viinasta: Mustilan Mansikkasnapsi on otettu Alkon valikoimiin. Nostan lasin huulilleni ja imaisen happea suuhun, sillä se avaa viinin aromeja. Yksikseen Mortti vie ajatukset hiihtokisoihin ja talven flunssakauteen. Suurin tuottaja on Valamon luostari Heinävedellä – Valamossa käy vuodessa 160?000 vierasta. Hööörps. Tilalla sen kehuttiin toimivan suolaisen pikkupurtavan kera. Moni panostaa viinin tekoon ja on saanut tuotteitaan Alkon tilausvalikoimiin: muiden muassa Ollinmäen Viinitila Juortanan Jussin, Punaisen Tuvan Viinitila Punaisen tuvan kohinan, Rönnvikin viinitila Kostian Kutsun ja Kamreerin, Lepaan tila peräti kahdeksan juomaa. Pullon kyljessä saa helposti kaupattua myös purkin sinappia ja pussillisen vehnäjauhoja. Sitä ei täältä Mustilan viinituvasta saa. Kolmen päivän maistelun jälkeen viini ei enää nouse yhtä tehokkaasti päähän kuin aiemmin. Se ei maistu oikein miltään! Se on tietenkin tässä yhteydessä ainoastaan kehu. Hän kertoo, ettei kotimainen viinibisnes ole mikään kasvava ala. Juoma tuoksuu hieman portviiniltä. Sen minkä kotimainen viini häviää maussa, se voittaa kuriositeettiarvossa. Volvo alkaa näyttää siltä, kuin sillä olisi ajettu viini-Suomen sijaan Saharan halki. Siinä ne ovat. Viisi suurinta tilaa valmistaa kaikesta tilaviinistä yli puolet. Arboretum tunnetaan alppiruusuistaan, Mustilan viinitila Maria-mamman hilloista. Helmi on mehumaisempi, mutta varsin toimiva kesäpäivän piriste. Siispä lihamuki Jonen grilliltä, muovihaarukka mukiin ja Mustaa morttia päälle
ELA?MO?INTIA?_SALONGISSA_230x3000mm_AINEISTO.indd 1 2/16/16 10:48 AM. ELÄMÖINTIÄ SALONGISSA Kaikki se, mitä tulee sisustamiseen, rakentamiseen ja remontoimiseen, DIY-tekemiseen ja puutarhanhoitoon, löytyy nyt yhdestä osoitteesta
TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 59 Miksi Jeppe juo. Se on seurausta esimerkiksi tehokkaasta markkinoinnista, joka on totuttanut maitoon sukupolven toisensa jälkeen. Suomalaiset juovat enemmän maitoa kuin yksikään toinen kansa maan päällä. teksti anu silfverberg kuvat vilma pimenoff TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 59
Osaamme todellakin juoda maitoa. Ne eivät ole enää kantturoita vaan superlehmiä. K anttura selittää enemmän. Vuonna 1936 ensimmäisten maitopäivien aikana asiantuntijat esittelivät radiossa ”maidon terveellisyyttä ja sopivaisuutta ihmisruoaksi,. On proteiinijuomaa, pohjaanpalamatonta maitoa, mahavaivajugurttia ja sitten sitä jotakin asiaa, joka on samalla sekä levite että rahka. ”Suomalaiset olivat juuri saaneet rahkaherätyksen ja tyhjentäneet rahkahyllyt.” Kuluttajille maitovalinnat ovat tärkeitä, mutta myyjän kannalta on tietysti samantekevää, missä muodossa maito nautitaan. Meillä on käsitteet maitolasi, maitolaituri ja maitojuna. Myös Valion Profeel-proteiinirahka sisältää täsmälleen saman verran proteiinia kuin tavallinen rahka, mutta maksaa enemmän. ”Taloudelliset syyt siihen ajoivat, tuotannon tehokkuus.” Numeroina tehokkuus pyörryttää. ”Historiassa maidon merkityksessä voidaan mennä autonomian aikaan asti. ”Vaikka meidän ruokatottumuksemme ovat muuttuneet paljon, tämän tuoteryhmän tuotteet on vahvasti mukana. Kanttura on yhtä kuin maito, joka taas on yhtä kuin Suomen maaseutu asuttuna; kaksi kolmannesta maatalouden tuloista tulee siitä. Lypsylehmiä oli yli miljoona, nyt enää vajaa kolmannes siitä. Sitten traktorit korvasivat hevoset ja alkoi tilojen kasvu ja erikoistuminen. Maito oli monipuolista ravintoa, ja sitä sietävät kukoistivat ja täyttivät maan. (”Aikuistuin varhain”, perustelee kollegani sitä, että joi jo koulussa vettä – sen salakuljetti hänelle luokan laktoosi-intolerantikko, joka oli saanut erityisluvan olla juomatta maitoa.) Jotta Suomen lehmien lypsämä 2,3 miljardia maitolitraa vuodessa saadaan kulumaan, on teollisuus vastannut tuotekehityksellä. N oin 7?500 vuotta sitten jossain nykyisen unkarin alueella tapahtui jotain tavatonta. Maito näyttäytyy yhä semmoisena että…” Mäkelä miettii hetken. kanttura on termi, jota jopa ruoan ja maatalouden asiantuntijat mielellään käyttävät, kun on puhe suomalaisten maidon kulutuksesta. Puoli vuosisataa sitten Suomessa oli 250?000 maitotilaa, nyt enää 8?000. ”Se johtuu siitä, että maito on osa kansallista identiteettiä”, sanoo ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä. Suomi ei ollut viljanja kasvintuotannossa omavarainen – meillä panostettiin maitoon ja vietiin voita ja maitotuotteita Venäjälle”, selittää Luonnonvarakeskuksen professori Jyrki Niemi. Jokainen tietää, että maito on terveystuote, josta suomalainen saa kalsiumia, D-vitamiinia ja kaikkea tarvitsemaansa paitsi alkoholia. ”Me käsitämme sen. Viime vuonna ruotsalainen ruokalehti lähetti Valion laktoosittomat ja tavalliset jugurtit laboratoriotestiin: ne olivat laktoosittomia molemmat. Kaikki nisäkkäät juovat emonsa maitoa, mutta sukukypsänä niiden keho menettää kyvyn pilkkoa maidon laktoosia. Hän oli poikkeushenkilö. Muinainen geenivallankumous selittää tästä vain vähän. M aitomainoksessa lehmä kuitenkin oleskelee niityllä ikuisessa kesässä, poikasiaan hoivaten. Vielä sotien jälkeen tilat olivat pikkuruisia ja niillä kasvatettiin kaikenlaista eläintä ja kasvia. Selkeän puolueeton maitopropaganda kelpasi paitsi kouluille ja puolustusvoimille myös joukkoviestimille. Suomessa osa luomumaidosta myydään ”tavallisen” maidon paketissa, sillä luomua on tuotettu enemmän kuin kuluttajia kiinnostaa ostaa. ”Jos katsotaan vaikka ravitsemussuosituksia, visualisoinneissa yhä edelleen näkyy maitolasi. Meillä on ollut tarve ylläpitää maitotuotteiden kulutusta.” J otta lapsenne kasvaisi voimakkaaksi ja terveeksi kansalaiseksi, tarvitsee hän runsaasti puhdasta energiaa. 60 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Jos Yhdysvalloissa puhutaan bensan litrahinnasta, Suomessa poliitikkojen hyvyyttä mitataan maitolitran hinnalla. Kanttura elää. 60-luvulla lehmä lypsi noin 3?000 litraa vuodessa, nyt melkein 9?000 litraa, jotkut jopa kaksi kertaa sen verran. Jos mukaan otetaan juustot ja muut jalosteet, maitoa kuluu kansalaisen välittömiin tarpeisiin reilusti yli 400 litraa vuodessa. Nisäkäs oli ihminen ja luultavasti mies. Kanttura on sekä konkreettinen että symbolinen omavaraisuuden edustaja luonnonolosuhteiden koettelemassa nälkämaassa. Keskimäärin suomalainen juo sitä 127 litraa vuodessa, noin kymmenen kertaa sen, mitä japanilainen samassa ajassa. Maidon varsinainen juominen on kyllä täälläkin vähentynyt, kun mannermaiset tavat ovat saavuttaneet Suomen. Me haluamme syödä asioita, joilla on paikka ruokapöydässä.” Maidolla on paikka ruokapöydässä, maitolasissa. Mielikuvissa kanttura seisoo pienen tilan pihalla ja syö heinää. Näillä eväillä voitte elää huoletta lapsenne tulevaisuuden suhteen! Maitopropagandatoimisto perustettiin vuonna 1929, ja sen hiukan ristiriitainen missio oli ”tuottaa selkeän puolueetonta maitopropagandaa”. Ruokaprofessoria maitoteollisuus kiinnostaa, koska se on ottanut niin tehokkaasti haltuun sekä maaseutunostalgian että huipputekniset innovaatiot. Mutta nuo lehmät tuottavat maitoa suunnattoman paljon. Johanna Mäkelä muistelee huvittuneena kauppareissuaan vuoden takaa. Suomen Maitopropagandatoimiston mustavalkoisessa mainoksessa on alle vuoden ikäinen vauva sekä herkullinen kilo voita – siitä vauvan kerrotaan saavan tarvitsemansa Aja D-vitamiinit. Nyt pohjoisessa on paikka, jossa nisäkkäät juovat toisen nisäkkään maitoa enemmän kuin missään muualla: Suomi. Yli viidenkymmenen erilaisen juotavan maidon lisäksi meillä on funktionaalisia elintarvikkeita ja maitoa, joka on pilkottu partikkeleiksi ja koottu uudestaan insinööritaidolla. Koska tuo on keskiarvo, se tarkoittaa, että jotkut täällä juovat maitoa mielettömiä määriä. Suomalainen maito onnistuu olemaan hänen mukaansa ”samanaikaisesti sekä perinteikäs että liki postmoderni”. Harvassa paikassa aikuiset juovat enää maitoa ruokajuomaksi. Maitohyllyssä oli lappu, jossa luki rahkantoimittajilla vaikeuksia. Valion nettisivuilla esitellään ”muotokuvia” lypsylehmistä ja kerrotaan, että ”jokaisella valiolaisella lehmällä on nimi”. Laktoosittomaksi mainittu vain oli kalliimpi. Vallankumouksellisen geenimutaation syytä ei varmuudella tiedetä, mutta se levisi nopeasti. Täysikasvuinen nisäkäs joi toisen nisäkkään maitoa, eikä sen vatsa tullut kipeäksi
”Mies juo maitoa.” Tyttöjen vaaleanpunainen lehdykkä kertoo, että maidossa ”ei ole turhia kaloreita” ja ”maito auttaa pitämään painon hallinnassa”. Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa istui pitkään teollisuuden edustajia. Suomessa ruokatottumuksista tiedetään varmuudella ainakin se, että käytämme maitotuotteita vähintään tarpeeksi, lihaa liikaa ja kasviksia aivan liian vähän. ”Vuosien kuluessa on yritetty yhteistutkimushankkeita, joissa olisi tutkittu esimerkiksi homogenoinnin vaikutuksia.” Homogenointi tarkoittaa maidon rasvan rakenteen muuttamista mekaanisesti. Syytä kyllä olisi, sillä koulumaitotuen saaminen edellyttää, että koulut ja päiväkodit ripustavat koulumaitojulisteen näkyvälle paikalle pääsisäänkäynnin yhteyteen. Ihan kuin maito ei olisi kaupallinen tuote vaan välttämätön ravintoaine. Lisäksi koulumaitotukea saa vain ”näkyviin” tuotteisiin – jugurttiin, juustoon, maitoon – eikä ruoanlaitossa käytettäviin maitotuotteisiin. (Julisteessa puhutaan kalsiumista, D-vitamiinista, luustosta ja Euroopan unionista.) Nykyisin eu:n kanavoima tuki tarkoittaa, että koulut voivat ostaa maitotuotteita alennuksella, ja erotus maksetaan suoraan toimittajalle. Alan tutkijoiden tärkein rahalähde on Tekes, mutta Tekes edellyttää yritysyhteistyötä. Sillä on myös alan tutkimus: Valion omalla tutkimusosastolla on 20 miljoonan budjetti ja satakunta työntekijää. Nyt ajatus teollisuuden edustajista pitämässä omaa ohjelmaa Yleisradiossa kuulostaa koomiselta. Tutkimus homogenoinnin vaikutuksista on ollut vähäistä. ”Meillä on ollut erittäin vahva tuottajien omistama Valio, joka on onnistunut kouluissa, sotaväessä ja muualla markkinoimaan tuotteitaan. ”Tällainen uutisointi on harmillista, koska Valio Oy ei hyödy tuesta senttiäkään, eikä tuen tarkoituskaan ole kohdentua Valiolle vaan maitotuotteita ostaville kouluille ja päiväkodeille”, Valion edunvalvontajohtaja kirjoitti tukiuutisoinnin aikoihin pari vuotta sitten. Maitotyttö). ”Meillä ei ylipäänsä ole riippumatonta maitotutkimusyksikköä ja rahoituskenttää niin kuin monissa muissa maitomaissa”, hän harmittelee. Alatossavan mukaan kuluttajilta tulee aina välillä kysymyksiä, onko homogenointi turvallista ja aiheuttaako se mahdollisesti vatsaoireita. Yrityksellä on omat ravitsemusasiantuntijat ja järeä markkinointikoneisto. ”Me olemme kansanterveyttä edistävä yhdistys. Hän sanoo, että maidon kulutus on suurta, koska sitä on myös haluttu pitää yllä tukemalla tuotantoa ja markkinointia. Lihaja meijeril obbaajien vastustus oli lopulta niin vahvaa, että ravitsemussuositukset pysyivät ennallaan. 62 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 sekä runsaasta maidon käytöstä aiheutuvia taloudellisia etuja”. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkijatohtori Markus Vinnari ei mainitse kantturaa, mutta hän vertaa maitoa amerikkalaisten bensaan. Ruotsissa teollisuuden edustajat väittivat, että maitotuotteiden vähentäminen aiheuttaisi lapsilla aliravitsemusta, ja epäilivät tieteellistä näyttöä meijeriteollisuuden ilmastovaikutuksista. Siksi ei ole samantekevää, että päiväkotien ja koulujen ruokajuomana on juuri maito. (Perhelehtien keskustelupalstoilla äidit kyselevät tänäkin päivänä, onko mahdollista kieltäytyä maidosta, kun päiväkodissa on sanottu, että sitä on juotava.) Ei eu tietysti tukeaan Valiolle osoita. Ravintotieteilijät yrittivät saada ravitsemussuosituksiin mukaan ympäristövaikutukset. K ansallisissa ruokatottumuksissa julkisten aterioiden merkitys on valtava. Ylläpidämme maidon imagoa, mielikuvaa maidosta.” Virallisesti yhdistys välittää ravitsemussuositusten mukaista tietoa, mutta toisaalta Rehunen sanoo, että ”meidän mielestämme lapsen terveelliseen kasvuun kuuluu, että ruokavaliossa on maitovalmisteita”, mitä ravintosuositukset eivät sano. Tällä vuosituhannella julkaistut esitteet ovat nykyaikaisempia, mutta niissä kuuluu Maitopropagandatoimiston klangi. Ei niiden mukaan mikään yksittäinen asia varsinaisesti kuulu ruokavalioon. Koulupojille suunnattu esite lupaa, että maidolla lihakset kasvavat. Muutamissa maissa suosituksissa on ensimmäistä kertaa otettu huomioon ruoan ympäristövaikutukset. Puhuupa kenen tahansa kanssa maitoalalla, Valio tulee puheeksi, jopa useammin kuin kanttura. Helsingin yliopiston maitoteknologian professori Tapani Alatossava sanoo, että Suomessa ei juuri ole Valiosta riippumatonta maitotutkimusta. Valiolla on ollut neuvotteluvoimaa kaupan suuntaan, ja sillä on myös poliittista vaikutusvaltaa: ”Keskustan ja Valion lämpimät välit ovat avoin salaisuus”, eräs haastateltava luonnehti. Harva koululainen tietää olevansa koulumaitotuen asiakas. Maitoja lihateollisuus ovat kaikkialla vastustaneet sitä kiihkeästi. Teollisuutta, käytännössä Valiota, yhteistyö tutkijoiden kanssa ei niin innosta: ”Me olemme heidän vinkkelistään lilliputteja.” Teollisuutta myös kiinnostavat eri asiat kuin riippumattomia tutkijoita. Kun maataloustuista uutisoidaan, Valio on vuodesta toiseen listan kärjessä juuri koulumaitotuen vuoksi. Kun Englannissa ravitsemusneuvottelukunta kehotti puolittamaan maitotuotteiden käytön ylipainon vastaisessa taistossaan, meijerilobbaajat ilmoittivat, että tämä vaarantaisi kansanterveyden. Jos Yhdysvalloissa puhutaan koko ajan bensalitran hinnasta, Suomessa poliitikkojen hyvyyttä mitataan sillä, mikä on maitolitran hinta. Mutta käytännössä Valio on yhtä kuin suomalainen maito – se ostaa 85 prosenttia kaikesta maidosta. Vuodesta toiseen Valio myös huomauttaa, ettei se mielestään vastaanota tukea lainkaan. ”Suomessa on vaikeaa saada rahoitusta sellaisiin tutkimusasetelmiin, joita teollisuus ei halua lähteä purkamaan.” Y hdysvalloissa käytiin viime vuonna erikoinen taistelu. Uusien ravitsemussuositusten mukaan punaisen lihan syöntiä pitäisi vähentää selvästi – sekä terveyden että ympäristön vuoksi.. Ei ole kauaa siitä, kun Matti Vanhanen teki pääministeriaikanaan julkisen haloon siitä, että kaupassa ei ollut Valion perusmaitoa – se palasi ripeästi hyllyyn. Viime vuosina tutkimuksen ja maitoteollisuuden intressit ovat törmänneet ympäri maailmaa ravitsemussuositusten vuoksi. (Kasvissyöntiä koskeva osuus mainitsee, että maitotuotteet täydentävät kasvisruoan tasapainoiseksi ravinnoksi.) ”Meillä on ovet auki neuvoloihin, sairaanhoito-opistoihin, kouluihin, puolustusvoimiin”, luettelee yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Rehunen. Neuvoloissa ja kouluissa on jaettu Maito ja Terveys ry:n aineistoa virallisina dokumentteina – siis suurimmat meijerit ovat sitä kautta jakaneet ruokatietoa lapsille.” Vinnarin mainitsema Maito ja Terveys ry on 1958 lopetetun Maitopropagandatoimiston manttelinperijä, joka muun muassa välittää kouluihin ja muihin instituutioihin vierailuille Maitolähettilästä (ent. Se on kyllä vähän hassusti sanottu järjestelystä, jossa Valio saa liki pari miljoona tukea tuotteidensa myyntiin ja samalla tutut purkit ja purnukat kaikkien kasvavien suomalaisten nenän eteen jokaisena arkipäivänä. Maito ja terveys ry:stä Valio lähti talousvaikeuksien vuoksi, mutta on myös mahdollista, että yritys huomasi, ettei se tarvitse vanhahtavilla tavoilla viestivää edunvalvojaansa. Viime vuonna se sai sitä 1,8 miljoonaa euroa. Lehmänmaidon korvaamista kasvimaidoilla protestoitiin. Päiväkotien ja koulujen ruokalistat ovat kauaskantoista ravitsemuspolitiikkaa. Se on omassa luokassaan. Vinnari on tutkinut kulutustottumuksia, erityisesti lihateollisuuden osalta
Nykyinen neuvottelukunta on ensimmäinen, jossa teollisuuden edustusta ei ole. Myös kasvissyöjät kuluttavat Suomessa paljon maitotuotteita, vaikka niiden tuotanto on käytännössä lihantuotantoa. Ihan hyvin pärjää ilmankin.” Fogelholm muistuttaa, että ravitsemussuosituksissa on nykyisin oma osio vegaaneillekin. Mut jos on ookoo syödä maitotuotteita, missä kohtaa lihan syöminen sitten ei ole. ei tietenkään. ”No, tämä on terveyspoliittinen kysymys. Ruokakulttuuriprofessori Johanna Mäkelästä se on kiinnostavaa. Maidon mielikuviin tämä ei ole vaikuttanut, ainakaan vielä. Fogelholm luettelee ruokakulttuuriin vaikuttavia tuttuja asioita: agraariyhteiskunta, ilmasto, vahva maitoteollisuus ja niin edelleen. Suomalaisilla on ongelmia saada D-vitamiinia. Jos tehdään tämä linkki maidon ja lihan välillä, mitä se tarkoittaa maitoteollisuuden tuotteiden kuluttamisen kannalta?” R avitsemustieteen professori mikael fogelholm seisoo Sellon kirjaston lavalla, edessään satapäinen yleisö. ”Hänellä oli lukkarinrakkaus maitoon. Lehmä lypsää maitoa vain, jos se pidetään jatkuvasti poikimassa. ”Maito itsessään on surkea D-vitamiinin lähde.” Hetkinen, mitä. ”Ovat voineet yrittää vaikuttaa, mutta eivät ole vaikuttaneet”, hän sanoo. Jos oltaisiin jossain etelämmässä, hän olisi ehkä ollut oliiviöljyn tutkija.” Virtasen mielestä maito oli parasta mahdollista ruokaa ihmiselle ja vasikalle. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 63 Siinä on kuitenkin ristiriita: maitoa ei voida tuottaa ilman että samalla tuotetaan lihaa. Artikkelin taustatoimittajana on toiminut Emil Johansson. ”Ei ilmeisesti haluttu, että ympäristövaikutukset tulevat esille, koska ne ovat negatiivisia.” Siihen, miksi maito on niin vahvasti läsnä suosituksissa, on yksinkertainen selitys: esimerkit perustuvat kansalliseen ruokakulttuuriin. Mutta jos ihmiset askeltavat tätä polkua pitkin, niin väistämättä tullaan kyseenalaistamaan maitotuotteiden käyttö.” Polku voi kyllä olla pitkä. ”Virtasella oli toinen jalka yliopistolla ja toinen Valiolla”, Fogelholm sanoo. D-vitamiini etenkin kiinnostaa, ja maito. Mutta se että se kuuluisi ruokavalioon... Yksi ratkaisu on tarjota vitamiinia pillereissä, mutta niitä syövät yleensä ne, jotka muutenkin ovat terveystietoisia ja voivat hyvin. Esitelmän jälkeen Fogelholm istuu viereisen kahvilan pöytään. Mitä saa syödä, mitä pitää syödä, ihmiset kysyvät Fogelholmilta, joka on urheilullinen ja viihdyttävästi esiintyvä keski-ikäinen mies. ”Mutta ei ole myöskään merkityksetöntä, että suomalaisen ravitsemustieteen ja suositusten historia pitkälti lähtee liikkeelle A. Kaikesta muusta tieto on ristiriitaista. ”Tutkimustulokset hajoavat paljon, ja lopputulos on melko neutraali. Mitä enemmän maitoa, sitä enemmän lihaa.. Sekään ei mennyt läpihuutona. ”Kyllä mtk ja elintarviketeollisuusliitto yrittivät vaikuttaa”, Fogelholm sanoo. ”On selvää, että jos meille on ookoo syödä lihaa, on ookoo syödä maitoa. Nykyiset ravitsemuksen ongelmat ovat aivan erilaiset.” Kysytään nyt sitten: tarvitseeko maitoa juoda. Hän on mukana Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa, joka laatii ravitsemussuositukset. ”Ei maitoa tietenkään mihinkään tarvita, vaikka se on hyvin monipuolinen ruoka-aine. Mitä maidon terveysvaikutuksiin tulee, niitä löytyy Fogelholmin mukaan suuntaan ja toiseen, tutkimusasetelmista riippuen. Virtanen perusti Valion tutkimuslaboratorion ja oli luomassa ensimmäisiä kansallisia ravitsemussuosituksia. ”Näemme nykyisin paljon argumentteja sille, miksi lihansyöntiä pitäisi vähentää. 90 prosenttia lihasta tulee maitotiloilta. ”Ei maidossa itsessään ole juuri lainkaan D-vitamiinia.” Fogelholm näyttää siltä kuin asia olisi itsestään selvä. Kaikki tietävät, että maito on hyvä D-vitamiinin lähde. Hän kertoo lukeneensa viime aikoina Virtasen elämäkertaa, joka on kiehtova ja yli 600-sivuinen. Mutta ehkä siksi, että intressiryhmät alkoivat herättää intohimoja, ne heivattiin nyt pois neuvottelukunnasta.” Suomessa ei ole sisällytetty ympäristövaikutuksia ravintosuosituksiin, mutta tuoreimmissa ohjeissa on kyllä yksi erillinen luku ympäristöstä. I. Fogelholm vakuuttaa, että teollisuus ei ole Suomessa päässyt vaikuttamaan suosituksiin. Rasva kiinnostaa. Ja maito on osa kansallista ruokakulttuuria, toisin kuin vaikkapa merilevä, mantelit tai tofu, jotka myös ovat erinomaisia kalsiumin lähteitä. ”Luulen, että on oletettu, että ihmiset, jotka ovat mukana laatimassa suosituksia, myös sitoutuvat niihin paremmin. Silloin Suomessa oli pikemminkin puutetta ravintoaineista. Toinen ratkaisu on lisätä vitamiinia ruokaan, mieluiten johonkin, mitä käyttävät nekin, jotka eivät kiinnitä huomiota ruokavalioonsa.” Ja kuten hyvin tiedetään, Suomessa on yksi tällainen ruoka yli muiden: maito. Hän mainitsee myös kantturan. Mutta tuskin ne siellä sulaa kiltteyttään istuivat. Painonnousun vähentämisestä ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisystä on näyttöä... Hän oli Suomelle iso juttu: Nobel-palkittu tieteentekijä ja kansanterveyden vaalija. Mutta entä lapsen terve kasvu, entä koulumaitojuliste. ”Virtanen oli aktiivisimmillaan toisen maailmansodan molemmin puolin. Proteiinia maidosta saa, mutta sitä suomalaiset saavat muutenkin aivan liikaa.” Entä D-vitamiini. Lehmä lypsää maitoa vain, jos se pidetään jatkuvasti poikimassa. Eikö ole vähän outoa, että vielä tähän kauteen asti tuottajien edunvalvojat istuivat siellä ministeriön nimittäminä, yhdessä tutkijoiden ja muiden riippumattomien asiantuntijoiden kanssa. Virtasesta”, Fogelholm sanoo yllättäen. Mitä enemmän tuotetaan maitoa, sitä enemmän tulee myös lihaa.
Kuvat Perttu SakSa reseptit MarkuS Maulavirta 64 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016. 64 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Lihaa ja verta Kotimaiset raaka-aineet eivät ole koskaan näyttäneet näin hyviltä
TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 65 Lihaa ja verta Kotimaiset raaka-aineet eivät ole koskaan näyttäneet näin hyviltä. Kuvat Perttu SakSa reseptit MarkuS Maulavirta TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 65
Kun liemi valmis, siivilöi ja keitä vielä kokoon saadaksesi sopivan tiiviin maun. Lisää pestyt vihannekset (ei tarvitse kuoria) ja mausteet ja jatka keittämistä vielä muutama tunti. Anna kalan kypsyä jäähtyvässä liemessä 20–30 minuuttia. Lientä tarvitaan sen verran, että kala peittyy. Kaada liemi simpukoiden päälle. Tarjoa simpukat valkosipulimajoneesin ja tuoreen patongin kera. 2 dl ruisjauhoja n. Kaada luiden päälle kylmää vettä ja laita kiehumaan hitaasti pulputellen noin kymmeneksi tunniksi. Katso, että ne ovat ehjiä ja hengissä. 8 kpl) 30 mustapippuria pala chilipalkoa Liemen teko on melko yksinkertaista, mutta hyvä liemi vaatii 12–14 tuntia hiljaista pulputusta. hiillosnauris nuotiolla nauriita voita Pese nauriit huolella, kuivaa talouspaperilla. Kuumenna lettupannu ja laita pieni nokare voita pannulle. Lisää viipaloidut valkosipulit ja hetken päästä sipuli. 100 g voita n. 2 rkl raastettua piparjuurta 1–2 keitettyä kananmunaa Suolaa hauki karkealla suolalla pari tuntia ennen keittämistä. Tarjoa letut sokeroidun puolukkasurvoksen ja kirnuvoisulan kanssa.Poronveren puuttuessa voit käyttää myös muuta verta. lihaliemi 5 kg pilkottuja putkiluita ja niveliä 2 kg liemijuureksia; sipulia, selleriä, palsternakkaa, porkkanaa puoli kourallista laakerinlehtiä (n. Hautaa nauriit hiillokseen ja anna kypsyä tuhkassa vajaa tunti. 80 g voita Hauduta sipulia voissa meiramin ja anjovisliemen kanssa noin 15 minuuttia. Polta nuotiota hyvän aikaa, jotta saat kunnon hiilloksen. Laita kaikki liemiainekset kylmään veteen ja keitä hiljalleen parikymmentä minuuttia, jotta vihannesten ja mausteiden maku irtoaa liemeen. Anna taikinan turvota 20–60 minuuttia. merimiehen simPukat noin puoli kiloa sinisimpukoita hienoksi leikattua sipulia valkosipulia chilipaprikaa valkoviiniä hienonnettua persiljaa oliiviöljyä Pese ja harjaa simpukat juoksevassa vedessä. Laita kala keittoastiaan ja kaada kuuma liemi siivilän läpi päälle. Käännä. Poista aika ajoin pinnalle noussut rasva. Monet liemet Kokki Markus Maulavirta inspiroitui raaka-aineista.. Annostele taikinaa pannuun ja paista, kunnes alapuoli on tarpeeksi rapea. Jäähdytä seos ja lisää siihen kaikki muut aineet. 2 l vettä Lisäksi: n. Ruskista voi pähkinänruskeaksi paistinpannulla. Kaiva hiiltyneet nauriit esiin, jäähdyttele hieman, halkaise ja koverra lusikalla herkku esiin. jäähtyvässä liemessä keitettyä haukea, ruskistettua voita ja PiParjuurta hauki suomustettuna ja suolistettuna, ilman kiduksia karkeaa suolaa Keitinliemi: 1 porkkana pieninä paloina 1 sipuli lohkoina 2 laakerinlehteä 8–10 valkopippuria 8–10 maustepippuria n. Jos kala ei mahdu kattilaan, leikkaa se parin sentin kyljyksiksi. Kaada valkoviini kasariin, kiehauta ja lisää simpukat. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 69 Poronveriohukaiset ja sokeroitua Puolukkaa ½ l poron (tai sian) verta puolikas sipuli hienoksi leikattuna 1 tl meiramia 1 tl anjovislientä 1 pl pilsneriä 2 dl kermaa n. Sopivan kääntämishetken voit päätellä myös siitä, että letun pinta alkaa hyytyä ja siiheen tulee pieniä reikiä, jos lämpötila on sopiva. Nosta simpukat pois. Anna kiehua kannen alla pari minuuttia. Sekoita tehosekoittimessa noin minuutin verran. Kuumenna öljy kasarissa. Silloin lettu useimmiten kestää kääntämisen. Jos haluat liemeen väriä, paahda luut uunissa ennen keittämistä ja leikkaa vihannekset paksuiksi paloiksi ja hiillosta niihin liedellä hyvä hiiltynyt pinta. Tarjoa seurana pikkuinen voinokare. Lisää piparjuuri juuri ennen tarjoilua tai tarjoa se erikseen. Hyvä lisä ruskistetun voin joukkoon on myös karkeaksi hakkeeksi hakattu kananmuna ja hieman hienonnettua persiljaa. Lisää kasariin persilja ja kiehauta
” Maku.fi-bloggaajamme Alisa Suusta suuhun -blogissaan RESEPTI: Perinneruokaa prkl Kotitekoinen lakritsi ????. RESEPTI: Onko Nälkä. RESEPTI: Painted by Cakes Salmiakkimarengit ????. ”Kylmä vuodenaika on loistava syy kehitellä yhä täyteläisempiä ja lämmittävämpiä leivonnaisia.” Maku.fi-bloggaajamme Eleanora von Smöör Baking Instinct -blogissaan ”Maailmassa 2 asiaa tuntuu hyvältä. Maku.fi Suomen herkullisimmat reseptit ja blogit Olethan tutustunut Maku-blogeihin. Reseptejä, tuotevinkkejä, ravintolasuosituksia!Klikkaa osoitteeseen www.maku.fi/blogit ”Tauon aikana minulla oli tapana kiivetä käymisestä lämmeneiden terästankkien päälle ottamaan torkut.” Maku.fi-bloggaajamme Ilkka Sirénin tilkka -blogissaan ”Kärsin pasta-addiktion lisäksi pahasta keitetyn perunan himosta. ”Kyllähän se tiedetään ihan yleisesti: keksitaikina on parasta paistamattomana.” Maku.fi-bloggaajamme Annamaria Lunni leipoo -blogissaan ”Kuopukselle höyrytin hänen suurta herkkuaan parsakaalia , joka tarjoiltiin voin, suolan ja pippurin kera.” Maku.fi-bloggaajamme Minna Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogissaan RESEPTI: Tyrniä ja tyrskyjä Ohrapuuro uunissa ????. Karitsan potkat gorgonzolakastikkeessa ????. Rakastuminen ja kotikutoiset nappiin menneet Wingsit.” Maku.fi-bloggaajamme Joonas Onko Nälkä -blogissaan. RESEPTI: Fanni & Kaneli Appelsiini-avokadosalaatti ????. RESEPTI: Lunni leipoo Nutella-juustokakku ????
Taistelija Keskustelija. TeksTi miina supinen kuvaT jussi särkilahti kulTTuurikuukausi olennaisilTa osin POP TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 71. Karl Ove Knausgårdin kirjasarjan kääntänyt Katriina Huttunen sanoo, että Knausgård ei ymmärtänyt, mitä lähti tekemään
Karl Ove kirjoittaa itsestään minä-muodossa ja pystyy aina selittämään omat ajatuksensa, tunteensa ja tekonsa parhain päin, kun taas vaimo vaikuttaa romaanien perusteella läheisriippuvaiselta, häiriintyneeltä, lapselliselta ja itsekkäältä bitchiltä, joka tekee heidän parisuhteestaan ja elämästään helvettiä. Knausgård saavutti tavallaan kaiken sen, mistä kaikki kirjailijat haaveilevat. Knausgård ei ole paskiainen, hän on reppana. Kun Taisteluni-sarjan viimeinen osa ilmestyy, Huttunen tuntee Knausgårdia kohtaan sääliä. Sitä ei kovin usein tapahdu. Pentti Saarikoski sanoi, että kääntäminen on kuin siirtäisi kalan vesistöstä toiseen ja toivoisi, että se jää henkiin. Ne vetävät imussaan taideproosaakin, mutta yhä vähemmän. Minusta ei ole uskottavaa, että pikkukaupunkiin tulee aina yhä uudestaan järkyttävän makaabereita sarjamurhia. Miten kääntäjä säilyttää kirjailijan äänen. Kyllä häneltä on kaikenlaista tulossa. Ne ovat kestäviä teoksia. Ammatillisesti valveutuneet tietävät tason, mutta kustantamoissa kokeillaan usein, kuinka halvalla joku tekee. Knausgård paljastaa Taisteluni-sarjassaan perheensä kipeimpiä salaisuuksia. Ei ole enää automaatiota, että jos kirjailija on joskus voittanut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon, niin sitten aina käännetään. Käynnissä on kova pudotuspeli. Se oli elämänmuutos, käänteentekevä työ. Riski on aina suuri. Sapluunan ja laskelmoinnin näkee upotettuna moneen kirjaan. Olet kääntänyt paljon proosaa ja lyriikkaa pohjoismaisista kielistä. Suomentajien surkeista palkkioista on puhuttu jo pitkään. Kuinka kääntäjät pärjäävät. Kyllä minä sanoisin, että tee se. Se oli terapiakirjallisuutta. Kaikilla on hänestä mielipide, jopa niillä, jotka eivät ole lukeneet hänen kirjojaan. Hän tekee kaikista läheisistään romaanihenkilöitä, ja sellainen tietysti satuttaa kaikkia. 72 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Keskustelija S uomentaja Katriina Huttunen on elänyt kuusi vuotta Karl Ove Knausgårdin pään sisällä. Hänen maineensa ja julkisuuskuvansa elävät aivan omaa elämäänsä. ”Knausgård voi tehdä nyt, mitä haluaa, mutta minulla on tunne, että hän ei ole onnellinen.” –?Katriina Huttunen. Onko Knausgård pohjimmiltaan mulkku jätkä. Mulla on kaikki sympatia hänen puolellaan, mutta vaimo sen sijaan on hirveä ihminen. Esimerkiksi Norjassa urheilutoimittajat ja rikostoimittajat kirjoittavat koko ajan dekkareita. Onko pohjoismaisten dekkarien vyörylle nähtävissä loppua. Aina kun tapaamme päähenkilön, se on törmännyt sarjamurhaajaan. Meitä pohjoismaisen kirjallisuuden kääntäjiä on todella vähän, mutta sukupolvenvaihdos on käynnissä. Uskon, että Taisteluni jää kirjallisuushistoriaan. . Jotkin asiat on tehtävä, muuten ei pääse eteenpäin. Mutta hän satuttaa siinä eniten itseänsä. Liian kalliit ja hankalat eivät saa töitä nyt, kun käännöskirjallisuudella menee Suomessa huonosti. Tulen toimeen, koska teen paljon töitä ja minulla on apuraha enkä ole kermaperse, joka hinnoittelisi itsensä ulos. Ei osallistu kotitöihin, ei kasvata lapsiaan, ei tee mitään, ei hallitse normaalia arkea, valittaa vain, ja valittaa myös siitä, kun mies tekee kaiken. Lastenja nuortenkirjallisuus on myös lopussa, ainakaan kukaan ei ole minulle enää vuosiin tarjonnut sitä käännettäväksi. Joskus kala valitettavasti kuolee. Kaduttaakohan Knausgårdia nyt kirjasarjan jälkeen. Jos hän olisi alun perin tiennyt, mitä tapahtuu, hän ei olisi tehnyt sitä. En kunnioita aina edes pistettä. Kuudennen osan viimeinen lause on ”en ole enää kirjailija”, mutta ei se ole tietenkään totta. Jotenkin vaisto sanoi, että tässä on nyt jotakin suurta, vaikka sitä ei vielä silloin vuonna 2010 osattu arvata. Myös vakavasti otettavat kirjailijat kirjoittavat dekkareita. Siinä oli sellaista poikkeuksellista imua, joka vavisutti kyynisen ammattilaisen tunneelämää. Jos saisit nuoren Knausgårdin käsiisi, neuvoisitko häntä luopumaan Taistelunikirjojen kirjoittamisesta. Minä en ole perfektionisti enkä nypyttäjä. Jokaisen merkittävän kirjailijan kääntäminen harkitaan teoskohtaisesti. Halusin työn niin kiihkeästi, etten edes neuvotellut palkkiosta. Viimeisessä osassa tulilinjalla on paljastelusta raivostunut setä, joka saa kirjailijalta näin tuplakoston. Oliko Knausgårdin Taisteluni-sarja käännöstyö muiden joukossa. Käännän ajatuksia enkä yksittäisiä sanoja. Mikä Knausgårdin vaimossa on vikana. Hän ei ymmärtänyt, mitä lähti tekemään. Hän halusi kirjoittaa trauman ulos itsestään, ja projekti kasvoi yli äyräidensä. Usein puhutaan siitä, että apurahoja pitäisi jakaa tasaisemmin, mutta mitä kukaan tekisi muutamalla satasella. Ei, se jatkuu. Hän on kääntänyt yli 3?000 sivua esseistisiä purkauksia, henkilökohtaista tilitystä ja mik roskooppisen tarkkaa arjen kuvausta. Hän voi tehdä nyt ihan mitä haluaa, mutta minulla on se tunne, että hän ei ole onnellinen, eikä ole koskaan ollut. Siitä, mikä on käypä taksa, on tietysti kauhea vääntö, eikä kääntäjillä ole mitään tariffeja. Olin lukenut kirjasarjaa muutaman osan ja innostunut vakavasti
TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 73 Keskustelija TUONTITYÖTÄ. Suomentaja Katriina Huttunen sanoo, että kääntäjän lähtökohtaisesti mahdoton tehtävä on siirtää kirjailijan ääni uuteen ympäristöön. TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 73
”Intohimo on aina vähän väkivaltaista, aina, enkä tarkoita fyysistä väkivaltaa. Se on masokistista”, Vincent Cassel sanoo. Georgion isällä on isäni nimi, hänen lääkärillään on oman lääkärini nimi.” Huuma on ehdottoman ranskalainen elokuva. Viimeksi hänet nähtiin valkokankaalla seksihulluna kuninkaana aikuisten satuelokuvassa Tale of Tales. ”Minusta tämä roolihahmo on miehen puolustus. Omavaltaista menettelyä K U VA : G ET TY IM A G ES . Missään muualla intohimoon ei suhtauduta samalla tavalla. Fyysinen. Hieman yllättäen hän myöntää olevansa roolihahmonsa kaltainen, tuosta noin vain. Yhtäkkiä Tony on naimisissa ja jättiveloissa. Tässä on niin paljon henkilökohtaista. Ei kukaan valitse, ketä rakastaa. Tärpit 74 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 V iettelevä. Sen on kirjoittanut ja ohjannut Maïwenn Le Besco, entinen malli ja näyttelijä, joka muistetaan myös palkitun Polisse-elokuvan tekijänä. Mutta Georgio rikkoo kaiken ympäriltään eikä kanna vastuuta. ”Pahis edustaa kiellettyä. Sellainen on elokuvan Huuma miespäähenkilö Georgio, jota näyttelee Vincent Cassel. Casselin mukaan Huuma on mitä realistisin kuvaus kahden ihmisen rakkaudesta, ja kun hän avaa ajatuksiaan, hän alkaa käydä kierroksilla. Hän lötköttää Cannesissa hotellin sohvalla rennosti kuin itsevarma Georgio. Casselin tuorein elokuva Huuma on Suomen-ensi-illassa 6.5. Yleensä hän esittää hurjapäitä, joiden on hankalaa pitää itsensä kurissa. Suhde saattaa muuttua kaverilliseksi, ja silloin rakastut yhtäkkiä lastenhoitajaan! Vaimo huomaa, että lastenhoitajan lapsi on aviomiehen näköinen! Intohimo kukkii siellä missä vähiten odotat!” tänä vuonna 50 täyttävä vincent cassel on Ranskan suurimpia tähtiä. epäluotettava. ”Ei ole tapaa tehdä intohimosta turvallista. Ravintolanomistaja Georgio on narsisti, ehkä huijari, mutta erittäin puoleensavetävä lurjus. Kalle Kinnunen. Meidät on Elokuva | Vincent Cassel on arvaamaton hurmuri, joka ei halua opetella repliikkejään. Tarinan moraali on arveluttava, mutta sen vuoristorataan tekee mieli heittäytyä. Komea, pitkä, sängyssä loistava ja kauniisti puhuva Georgio on se ritari, jonka piti olla vain satua. ”Tuntui kummalliselta, kun siskoni näki elokuvan. Huuma on kertomus järjettömästä rakkaudesta, joka vie Tonyksi kutsutulta juristilta Marie-Antoinette Jézéquelilta (Emmanuelle Bercot) jalat alta. Rakkaus on vaikeaa. Ei ole helppoa näiden viettien kanssa”, Cassel sanoo
Uransa aikana Cassel on opittU tUntemaan myös työtavoistaan. Prinssi hurmaava on aina myös hirviö. ”Tein kaiken kuten ohjaaja sanoi, minimalistisesti. Kotimaassaan hän on ollut parhaimmillaan Jacques Audiardin ja Gaspar Noén väkivaltaisissa mutta fiksuissa elokuvissa. Hän vaati kunnioittamaan kirjoitettua sanaa. Ryöstää pankin. Hyvä repliikki on väistämättömyys: hahmo ei voisi sanoa sillä hetkellä mitään muuta. Kun elokuva oli valmis, kysyin kavereiltani, mikä oli paras kohtaus. Pikku prinssi on Casselin mukaan hänen ainoa elokuvansa, jonka hän voi näyttää lapsilleen. Rakkaus on vastuu, sen tunnustaminen ei ole mitään leikkiä.” Sitten Cassel vakavoituu ja yllättää. Se tuntuu mahtavalta. Tosielämän pahista taas ei halua lähelleen, koska se on vaarallista.” Läpimurtonsa Cassel teki ohjaaja Mathieu Kassovitzin Vihassa jo parikymmentä vuotta sitten. Se on elokuva rakkaudesta ja rakkauden mahdottomuudesta, hauska ja surullinen, ja se kaikki syntyi vasta kuvauksissa. kasvatettu käyttäytymään, ja leffan pahis tekee, mitä haluaa. Hän kertoo tehneensä aikoinaan ääniroolin Pikku prinssin animaatioelokuvaversioon, ja Antoine de SaintExupéryn tekstissä oli kohta, joka teki vaikutuksen: Sinun on aina vastattava siitä, minkä olet kesyttänyt. En koskaan lausu niitä siten kuin ne olivat käsikirjoituksessa”, Cassel sanoo. Hän valitsi saman kohtauksen. Se oli Dominik Mollin draama The Monk. Casselin menestyneimmällä elokuvalla Black Swanilla ei näyttelijän mukaan ole ollut erityistä vaikutusta hänen uraansa. avoinna joka päivä ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–17 5 € 5 €. ”Lapsena olin perinteisellä tavalla romanttinen, aikuisena kyynisempi ja realistisempi. Anglo-ohjaajista häntä ovat työllistäneet esimerkiksi Steven Soderbergh, David Cronenberg ja Danny Boyle, kaikki rikoselokuvissa. Muut ovat tavalla tai toisella liian rajuja. Tuhansia hienoja kirjoja ja elokuvia www.rosebud.fi rosebud reTro, asemaTunneli, nyT myös vuosaaressa, kauppakeskus columbuksessa kaikki viidellä eurolla! jaTkuvasTi vaihTuva valikoima. Tuhlaa rahansa. Ellei olisi, sehän olisi tylsää”, Cassel sanoo. ”En opettele repliikkejäni. Äänensävy ei ainakaan alleviivaa ironiaa. ”Huumankin tekeminen oli mahdollista vain niin, että kuvasimme paljon. Ei se noin mene. Se oli ainoa kohtaus, jossa olin tehnyt mitä halusin.” tosielämän Casselissa on roolihahmojensa kanssa yhteistä myös energia. Kysyin ohjaajalta. Haistattaa vitut. ”Minä olen vitun romanttinen”, hän sanoo. Ohjaajat ovat saaneet tottua ranskalaisnäyttelijään, joka täytyy ottaa lahjan tavoin vastaan sellaisena kuin se annetaan. Se väistämättömyys löytyy hetkessä.” Cassel väittää, että pitkällä urallaan hän on tehnyt ainoastaan yhden elokuvaroolin niin, että ohjaaja pakotti lausumaan repliikit sanasta sanaan. ”Kun katson lasten kanssa jotain kivaa piirrettyä, jossa on sankareita, tuntuu kuin valehtelisin heille. Ei kyse ole repliikeistä sinänsä vaan ajatuksista. He kertoivat. Kun pitää selittää ja näyttää, hän heiluttaa käsiään laajassa kaaressa. ”Nuoret tanssijatytöt kuitenkin rakastavat minua nyt”, hän sanoo
heikki valkama Tietokirja Onnellisten tähtien alla. Häntä on kuvailtu myös Venäjän johtavaksi LGBT-aktivistiksi. Tutustu, jos suosikkeihisi kuuluu: Anni Kytömäki Tore Renberg, Norja Tore Renberg on kirjoittanut viisi palkittua romaania Jarl Klepp -hahmon ympärille. Sadie Jonesilta on suomennettu kaksi kirjaa. Stridsberg voitti vuonna 2007 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon Solanasista kertovalla Drömfakulteten-teoksellaan. Tärpit 76 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 K U VA : JA N ET TE B EC K M A N . Tutustu, jos suosikkeihisi kuuluu: Oksana Tšelyševa Helen Macdonald, Britannia Historioitsija ja tutkija Helen Macdonald sai ensimmäisen haukkansa 12-vuotiaana. Poimi ohjelmistosta uudet kansainväliset suosikkikirjailijasi. Ironisesti mutta lämpimästi kuvattu antisankari on muodostunut Norjassa jo tavaramerkiksi, joka elää tietenkin jo myös hahmon ympärille tehdyissä elokuvissa. Normaali olotila sille on ilo, onni ja menestyksen huuma. Kunnon esseistiikan perinteeseen nojaten hän panee itsensä likoon. Melender muistuttaa, että positiivisuuden kultti pitää patologisina sellaisia elämän perusasioita kuten pettymystä, kipua, tuskaa ja kärsimystä. Jonas Hassen Khemiri on viime aikoina yrittänyt pyristellä irti “maahanmuuttajakirjailijan” roolista ja ryhtynyt kirjoittamaan enemmän lyyrisesti ja vähemmän poliittisesti. Savoyteatterissa, helsinki-lit.fi SUOMI NOUSI VASTikään YK:n teettämässä tutkimuksessa maailman viidenneksi onnellisimmaksi kansaksi. Melender kulkee onnellisuudesta hyvän elämän kautta kirjallisuuden merkitykseen ja analysoi lukemaansa. Olisi ollut hauska lukea, mitä Melender aiheesta keksii. Esseeteos on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Maailmankirjallisuus lavalla Kirjallisuus | Toista kertaa järjestettävä kirjallisuusfestivaali Helsinki Lit tuo joukon uuden proosan tekijöitä eri maista keskustelemaan suomalaiskirjailijoiden kanssa kirjallisuudesta, yhteiskunnasta ja politiikasta. Hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 2013, kun Venäjän viranomaiset alkoivat puhua homoperheiden lasten pakkoadoptoinnista. Gessen on kirjoittanut tietokirjoja muun muassa Pussy Riotista ja Putinin politiikasta. Tutustu, jos suosikkeihisi kuuluu: Sarah Waters Sara Stridsberg, Ruotsi Seitsemän teosta julkaissut Stridsberg on monissa kirjoissaan tehnyt “maineenpalautuksen” aiemmin kyseenalaisina pidetyille naishahmoille sekä oikeille historiallisille henkilöille, kuten Lolitalle ja Valerie Solanasille. Tutustu, jos suosikkeihisi kuuluu: Hanif Kureishi Helsinki Lit 13.–14.5. Rakastettavaa Melenderin teksteissä on viisauden yksinkertaisuus ja kauneus: hän ei briljeeraa, vaan suodattaa lukeneisuutensa kirkkaaksi tekstiksi. Nyt hänen kirjoittamansa tositarina H niin kuin haukka on sulattanut ihmisten sydämet ympäri maailmaa. Tutustu, jos suosikkeihisi kuuluu: Margaret Atwood Masha Gessen, Yhdysvallat Venäläis-amerikkalainen kirjailija ja toimittaja tunnetaan tiukkana Putinkriitikkona. Ikävä kyllä tämä tieto ei ehtinyt Tommi Melenderin Onnellisuudesta -esseekokoelmaan. Tarkkaa ihmiskuvausta, tiukalle viritettyjä juonia ja rakkaustarinoita mutta kunnianhimoisesti tehtynä. Tutustu, jos suosikkeihisi kuuluu: Petri Tamminen Jonas Hassen Khemiri, Ruotsi Voitti Ruotsin Finlandian eli Augustpalkinnon viime vuonna romaanillaan Kaikki se mitä en muista. Venla Rossi Sadie Jones, Britannia Kolme romaania julkaissut Sadie Jones on brittiläisen nykyproosan kuumimpia nimiä ja ansaitsee menestyksensä jopa nihkeimpien kriitikoiden mukaan. Kirja kertoo kirjailijan isän kuolemasta, surutyöstä – ja tietenkin haukoista
ERIKOISTA Aloitti musiikkiuransa bassolla ja opetteli soittamaan rumpuja, kitaraa ja koskettimia ennen kuin tarttui sämpleriin. Toissa vuotisella Free TC -debyyttilevyllä kuultiinkin hip hopin supertähtiä aina Kendrick Lamarista Kanye Westiin. Makuuhuoneesta poliisin kimppuun Ty Dolla Sign Freddie Gibbs KUKA Indianan Garyssa syntynyt Fredrick Tipton eli Freddie Gibbs, 33, pyöräytti peräti kymmenen mixtapea ennen ESGN-debyyttialbumiaan (2013). Joka suuntaan pyristellyt mutta vähän mistään mitään sanonut neljäs kausi tappoi monen kiinnostuksen. eli Ty Dolla Sign, 31, pamahti kerralla kuuluisaksi vierailtuaan amerikkalaisräppäri YG:n ensisinglellä Toot It and Boot It vuonna 2010. Kulttisuosiota nauttineen FNL:n toisella kaudella unohdettiin, että sarjassa piti olla kyse pienten ihmisten draamasta. FRIDAY NIGHT LIGHTS: TOINEN KAUSI. MISSÄ Tavastialla 28.4. Jo kakkoskaudella sarja löysi sydämensä. TYYLI Poliisinvihaaja tunnustaa esikuvikseen vanhan koulukunnan koviksista muun muassa Ice Cuben, Jay-Z:n, Raekwonin, Scarfacen ja Tupac Shakurin. Kauden jälkimmäinen puolisko petrasi, ja sarja nousi uuteen kukoistukseen. Pitää itseään pikemminkin laulajana kuin räppärinä, koska ei omasta mielestään tulisi ikinä pärjäämään battlauksessa. Kahtia jaetulla kaudella päähenkilöt sysättiin taka-alalle ja tilalle tuotiin pariskunta, jota kaikki vihasivat. Anton Vanha-Majamaa GIRLS: NELJÄS KAUSI. MIKSI On väitetty, ettei kukaan muu tee autoseksiin yhtä sopivaa sinfonista saastaa kuin Ty Dolla Sign, jonka siveettömillä makuukammariviisuilla lausutaan härskejä rukouksia Prince-falsetilla. Räppäriä kuullaan ison budjetin tuotannoissa, sellaisissa kuin Max Payne 3, NBA 2K12 ja Grand Theft Auto V. ERIKOISTA Etelärannikon nimeen vannova kultaketju-gangsteri on levyttänyt ahkerasti videopelien soundtrackeille. Aaron Sorkin jätti The West Wingin sellaiselle sykkyrälle, että uusi tuottaja John Wells käytti koko viidennen kauden luoviessaan sarjaa kuiville vesille. TYYLI Laittaa perinteiset hiphop-elementit lempimään modernin r’n’b:n kanssa. MIKSI Edellisellä Suomen-klubikeikalla kuultiin vain yksi välispiikki, jota sitten hoettiin senkin edestä. Toissavuotinen Piñata löi artistin läpi maailmanlaajuisesti. Osa magiaa löytyi uudelleen. Marko Ylitalo KUKA Los Angelesista tuleva Tyrone William Griffin, Jr. Lopputulos oli kymmenisen kautta laadukasta viihdettä. Lahjakkaana freestylerina pidetty räppäri on ehkä jo keksinyt variaatioita ”fuck police” -huudatukselle.. Musiikillisesti monipuolista machoa pidetään silti genrensä uudistajana. THE WEST WING: VIIDES KAUSI. Siksi kaunis, hahmoilleen ja maailmalle tilaa antava viides kausi yllätti täysin. Viime syksynä julkaistulla Shadow of a Doubt -levyllä artistin arvostus vain kasvoi. HBO:n upea Girls ei ole kuitenkaan ainoa, joka on onnistunut nousemaan huonon kauden jälkeen. Säveltäjää on ehditty tituleerata r’n’b:n George Martiniksi. LOST: KOLMAS KAUSI. Se ei onneksi jäänyt viimeiseksi, ja taso koheni. Alussa piirrosjälki oli heikkoa ja Bart ja Homer karkeita stereotyyppejä. Musiikki | Helsinkiin saapuvat yhdysvaltalais räppärit Ty Dolla Sign ja Freddie Gibbs eivät ole kuin kaksi marjaa. Tärpit TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 77 YLÄJA ALAMÄESSÄ Televisio | Moni tv-sarja heikkenee edetessään. SIMPSONIT: ENSIMMÄINEN KAUSI
Yle Teema on koko kevään näyttänyt uusintana sak salaista suur sarjaa Kotiseutu (Heimat), jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Edgar Reitz. David Bernetin dokumenttielo kuva Democracy ei ole seksikäs. Ja kuin huomaa matta teos kasvaa myös tärkeäksi puheenvuoroksi tämän päivän Suomesta. Tärpit 78 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 K U VA T: TO U KO LA A KS O N EN , O TA VA , IN D I FI LM , YL E, K U ST A N TA M O S & S. Kuvataide | Viiden pisteen vihje: tämä suuri taiteilija maalasi aluksi maisemia. Haluatko Taidehallin Tom of Finland näyttelyn ennakkoavajaisiin. Ihmiset puuttuvat, vaikka hän käyttikin sotilasteemaa myöhemmin urallaan. Pian siirrytään muurin murtumi sen jälkeisestä ajasta kertovaan kolmoskauteen. Kirja sopii suomalaiseen luontokuvaus perinteeseen, mutta keskiössä on ihmisluonto. Maanantaiiltaisin kymmeneltä, yksi jakso kerrallaan. Menestys alkoi vasta, kun mainostoimisto McCannin graafikko toi metsien miehet kuviin. Miltei 60tuntinen eepos kertoo yhden suvun vaiheista Saksassa vuosina 1919–1999. Vaikka sarjassa onkin kolme ”kautta” ja kakkoskauden jak sot voi vielä het ken katsoa vaikka putkeen Aree nasta, Kotiseutu on hitaudessaan, epäloogisuudes saan ja sattuman varaisuudessaan virkistävä vasta kohta Netflix ajan tehokkaalle tvkerronnalle. Kolmen pisteen vihje Vuonna 1920 syntynyt taiteilija maalasi usein kukkia Turun SYK:n piirustuskerhosta saaduilla opeilla. Kahden pisteen vihje Sumuisen katumaalauksen vuosi on tuntematon, mutta se todennäköisesti kuvaa taiteilijan yksinäistä mielentilaa Helsingissä. Yhden pisteen vihje Maalauksessa aukeavat Pitäjänmäen metsät: niitä taiteilija katseli ilmatorjuntamiehenä vuonna 1942. Sibelius-Akatemiassa opiskellut ravintolapianisti koki olevansa ”ruma ankanpoika”, jonka oli mukavampaa istua kotona piirtelemässä. Ja siksi elokuva onkin tärkeä. Tilaamalla imagen uutiskirjeen saat tiedon Imagen järjestämistä tapahtumista ennen muita. Ennen sitä kannattaa kuitenkin lukea samasta per heestä kertova nerokas Elämä elämältä, joka kuvaa Ursula Toddin monet mahdolliset koh talot 1900luvun Euroopassa. Auringonkukkamaalauksesta ei tiedetä vuosilukua, eikä nuori tekijä tavoita van Goghin hehkua. Nautintoaiheita TÄLLÄ PALSTALLA IMAGEN TOIMITUS PÄIHTYY HYVÄSTÄ KULTTUURISTA. Hän piirsi kaikki miespiirrokset erektiossa ja allekirjoitti ne nimellä Tom. O n kirjoja, jotka pitää välillä las kea hetkeksi syliin, koska tekstiä pitää makustella ja sula tella. Vuonna 1967 amerikkalaisessa Physique Pictorial -lehdessä esiteltiin piirrossarja Men of the Forest of Finland, jossa paidattomat tukkimiehet poseerasivat metsä maiseman edessä. Image on näyttelyn yhteistyökumppani. Tero Kartastenpää Kaikkien aikojen suurin Tom of Finland -näyttely Taidehallilla 7.5.–7.8. Tietovisa: Kuka taiteilija. Se kertoo EU:n tieto suojaasetuksen synnystä, siis siitä, kuinka EUdemo kratia toimii. Jonkinlaisiksi sankareiksi nou sevat tietosuoja asetusta valmiste levaa työryhmää vetävä saksalais meppi Jan Phi lipp Albrecht ja rautarouvaksi osoittautuva EU komissaari Viviane Reding. lehtitilaukset.a-lehdet.fi/uutiskirje/tilaus/image. Vesa Haapalan Karhunkivi on tällainen aikaa ja tilaa vaativa teos. Poliitikot, etujärjestöjen lobbarit, toimit tajat ja ties mitkä tahot pyrkivät vaikuttaaan pää töksentekkoon. Sota-ajan pastellimaalauksessa on kuvattu siisti korsu: tarkasti pedattu sänky, kypärä ja sotilaspuku naulassa. Kate Atkinsonin romaani Hävityksen jumala on juuri ilmestynyt suomeksi
Sairaalassa sanottiin, etten enää koskaan kävele normaalisti. Ystäväpoika itki vieressä. Se sisältää ennakko-ohjelmia, kuten cardiofit ja heart recovery (ei toimi). Piti ostaa vati. Kun minulle selvisi, että rakas vaimoni polkee mielellään paljon muutakin kuin kuntopyörää, otin hänestä eron. Kun katsoin häntä, tiesin, ettei olisi väliä, olisiko hän 20 vuotta vanhempi tai yhtä monta kiloa lihavampi. Marko Ylitalo Esine: Vihreä vati Suhteen kesto: 1 vuosi Paikkakunta: Vantaa ”Rakastin yhtä miestä ihan valtavan paljon. Suomessa ostin itselleni ergonomisesti muotoillut pinkit kainalosauvat. Hän itse vain ei tiennyt sellaisesta mitään. Hän arvioi, mihin mahtuisin istumaan ja päätyi vihreään vatiin. Sydän särkyi.” Esine: Kuntopyörä Suhteen kesto: 14 vuotta Paikkakunta: Nurmijärvi ”Tämä kuntopyörä on hankittu vaimolleni aikoinaan joululahjaksi. Paluumatkalla jouduimme kiipeämään korkean aidan ylitse. Samoihin aikoihin muutin ulkomaille ja olimme poikaystäväni kanssa taas kaukosuhteessa. Hän ei tahtonut mukaansa kuntopyörää, joten oletan hänen sydämensä olevan hyvässä kunnossa. Hyppäsin aidalta ja laskeuduin koko painollani toiselle kantaluulleni, se pirstoutui osiin. Tärpit TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 79 Esine: Design-kainalosauvat Suhteen kesto: 7 vuotta Paikkakunta: Tampere/Helsinki ”Olin vaihto-opiskelijana Itävallassa, jossa tutustuin mukavaan poikaan, joka oli hänkin parisuhteessa. Kun palasin kotiimme, tavarani oli pakattu laatikkoihin eteiseen. Seurustelimme vuoden. Suhteemme taas meni huonompaan suuntaan. Toimenpiteen jälkeen lääkäri kehotti istumaan vadissa lämpimässä vedessä, jotta olo helpottuisi. Kävely oli hankalaa, ja vadit sijaitsivat Prisman toisessa kerroksessa. Hän myös jätti minulle elokuvia katsottavaksi, jottei olisi niin tylsää istuskella. Koko eromme ja kaikki se epäoikeudenmukaisuus kulminoituu kainalosauvoihin.” Ihmissuhde, museokamaa Taide | Kroatialaistaiteilijoiden eromuseo Museum of Broken Relationships esittelee pian myös suomalaisten erojen antiaarteita. Samana päivänä sattui olemaan poikaystäväni syntymäpäivä, ja soitin hänelle sairaalasta. Mies saattoi minut tämän yhden kerran lääkäriin, ja sieltä tullessamme kävi valitsemassa vadin. Muuttolaatikoiden päällä makasivat sauvani. Kylmä ja laskelmoiva toiminta maailman tärkeimmän ihmisen toimesta voi viedä arvon toiselta puolisona, isänä sekä ihmisenä, mutta vain hetkeksi, sillä elämä voittaa.” Museum of Broken Relationships näyttely Helsingin kaupunginmuseossa (Aleksanterinkatu 16) 13.5. Puolitoista vuotta laite on odottanut oven ulkopuolella lopullista sijoituspaikkaa. Olisin halunnut olla yhdessä kaiken siihen liikenevän ajan. Vaikka hän jätti minut vatiin yksin istumaan, pidin apua vadin ostossa häneltä äärimmäisenä rakkauden osoituksena. Jossain vaiheessa hyvä ystäväni joutui polvileikkaukseen, ja lainasin sauvat hänelle. Poikaystäväni oli aloittanut selkäni takana suhteen hyvään ystävääni, jolle olin antanut kainalosauvani. KUVAT TIMO VILLANEN. En mahtunut siihen kovin hyvin, joten vati on sen vuoksi alareunasta vaurioitunut. Peräpukamat aiheuttavat elämässäni kiusallista vaivaa, ja jouduin operoitavaksi. alkaen. Sen vuoden lopulla teki jo niin kipeää kaikki se rakkaus ja sen yksipuolisuus, että häntäkin alkoi sattua. Vaihtoni loppupuolella kiipesimme pojan kanssa kaksin aamuyöstä katsomaan auringonnousua kaupungin kukkulalta. Niin paljon, että teki kipeää ja muu maailma lakkasi olemasta hänen vierellään. Välillämme oli kaunis ja viaton jännite, vaikka mitään ei tapahtunut. Onnekseni ajan myötä jalka parani, ja kävelykin palautui normaaliksi
N A U T I V A S T U U L L IS E S T I “Kuiva, raikkaan hapokas, kypsän päärynäinen, sitruksinen ja helposti lähestyttävä.” Jukka Sinivirta. Kevät. The First Italian Sparkling Wine sitähän sopii juhlistaa Gancia Prosecco Brut | 11,99 € | 0,75l | 15,85 €/l Gancia Prosecco avaa kevään juhlakauden
Kappale ei ole sattumaa vaan hänen tulevan työnsä nimi. Emokin kuoli, joten äiti ja lapsi mätänevät myöhemmin osaksi taidetta. . Kuvia töistä löytyy osoitteesta tonirtoivonen.wordpress.com.. Toivonen on viime kesinä tottu nut siihen, ettei haju lähde pesemälläkään. Anoppi on jo ilmoittautunut Mädättäjä Toni R. Haluan käsitellä asiaa, jonka ihmiset lakaisevat maton alle.” Vieno tuulahdus pihapiirissä antaa vain viitteen siitä, miltä mädäntynyt liha voi haista kesällä, jolloin se hapettuu levylle päivissä. Vaikka Toivonen ei ole tappanut eläimiä taiteen vuoksi, ovat ”ikiaikaiset kysymyk set” kiinnostavampia kuin eettisyydestä puhuminen. Kuin todistaakseen ehdottomuuttaan Toivonen näyttää valokuvaa, jossa pala vat kaikki hänen hallussaan olleet omat teokset 28 vuoden ajalta. Espoon Matinkylässä kasvanut Kuva taideakatemian maisteri osti puolen hehtaarin maatilan keskeltä Hämeenkos ken metsää käsitelläkseen siellä sikojen, lampaiden ja hevosten ruhoja. ”Se lehmä on siinä.” Hän käyttää taiteessaan myös muuta hylättyä ja kuollutta ainesta: ruumiinerit teitä, vanhoja julisteita. Pakkasessa odottaa nahastaan irrotettu poro. Tulee hiljaisuus. Se piti katkaista, jotta emo säilyisi vaikeassa synnytyksessä. Taiteilija muistuttaa, että kulut ovat suuret ja tulot menevät taiteeseen. ”Sanon, että hapetan messinkiä kuol leilla eläimillä. ”Se alkoi jo maistumaan, se kuolema.” Hän puhuu kuolemasta materiaalinaan: eläimen rasva ja suola menevät sisään levyyn. TEKSTI TERO KARTASTENPÄÄ KUVA TIMO VILLANEN ihmismateriaaliksi teoksiin, mutta taitei lija epäilee, että huomio kiinnittyisi liikaa kuolleen persoonaan. ”Katsotaan kuolemaa, että tajutaan, että ollaan itse elossa”, hän sanoo. Sen jälkeen kun Toivosen, 28, oma esikoinen reilu vuosi sitten syntyi, hän on ymmärtänyt, että hänen synkät taide teoksensa käsittelevät elämää. Toivonen keittää mökin tuvassa espres soa päällään musta huppari ja pipo. Toivonen haluaa tehdä siitä teoksen, joka ei muistuta liikaa hänen esikuvastaan Damien Hirstistä. Toivonen vetää pressun syrjään ja nostaa sen alta jäätyneen, verisen vasikan pään. Kaikki Toivosen eläinteokset myytiin Galerie Forsblomista viime talvena, suu rimmat kolmemetriset 9?500 euron hin taan. Kasvo TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 81 P unainen Marlboro kädessään Toni R. Läp päriltä soi Joy Divisionin Love Will Tear Us Apart. Toivonen nostaa ruhot traktorilla messinkilevyille, ja lihan ja metallin kemiallisessa proses sissa syntyy ”maalauksia”. Toivonen tekee taidetta hapettamalla eläimenraatoja messinkiin. Ne ovat hänestä vahvempia tuhottuina. Yksi Toivosen teos on esillä Lilla Roberts -hotellissa Helsingissä. Hämeessä vaatii hetken sulatella. Paikalliset ovat kysyneet tulokkaalta, maalaako hän
Mistä minä tiedän, mitä hän tahtoo. Ainoat elokuvat, joita Iranissa hänen lapsuudessaan näki, olivat propagandaelokuvat. Olen sattunut, olen nähnyt ne kaksi visuaalisesti mielenkiintoista jaksoa, jotka sinä olet häijyyn rikossarjaan ohjannut, ja sitä suuremmalla syyllä kysyn. Niinpä tietysti, minä sanon, ja niin sinä varmaan itsekin luulet. ENSI-ILTA LONDON HAS FALLEN BABAK NAJAFI TEATTEREISSA. Mutta täytät syyskuussa neljäkymmentä, mieti nyt mitä Pawel Pawlikowskillekin siinä iässä tapahtui. Ja turhaa, koska poika sen kun rämpyttää kitaraa kaduilla ja alkaa tämän kuorma-autokorttia koskevan riidan jälkeen nukkua yönsä pankkiautomaateissa. minä teen mitä lystään, najafi vastaa. Sitä paitsi, hänhän on ruotsalainen! Ruotsissa kaikki ymmärtävät, että hän on ruotsalainen ohjaaja. Oletko sattunut katsomaan Bansheeta. ongelma vain on se, että minusta hänen ei pitäisi tehdä toimintaleffoja ollenkaan. . Se käsittelee lapsuusmuistojani, minulla on niitä varastossa suunnaton määrä, ja siitä tulee minun viimeinen elokuvani. Tekisit nyt hyvä ihminen vaikka jotakin Taxi Teheranin tyyppistä, minä sanon ja osoitan häntä hammasharjalla, dokkariohjaajahan sinä olet! Vaikka parasta olisi, jos sinusta tulisi uusi Asghar Farhadi ja ohjaisit matemaattisen tarkkaa musertavaa elokuvarunoa kuten hän. Katja Kallio on helsinkiläinen kirjailija, joka lähti London Has Fallen -elokuvan nähtyään Lontooseen rentoutumaan. Esikoiselokuva Sebbe kertoo Ruotsin köyhistä, surkeasta lehdenjakaja-yksinhuoltajaäidistä ja hänen koulukiusatusta pojastaan. Haluan vain parastasi Kolumni | London Has Fallen ajoi Katja Kallion väittelyyn elokuvan ohjaajan kanssa. 2 True Bloodin tekijöiden ilkeää rikos sarjaa Banshee ehtii vielä nippa nappa nähdä Yle Areenasta, ja sen jälkeen HBO Nordicilta. Najafi hyppäsi Londonin remmiin hätävarana, käyntikorttinaan Jens Lapiduksen romaaneihin perustuva Rahalla saa 2, ja onnistui silti ohjaamaan siitä puuduttavaa Olymposta huomattavasti katsottavamman elokuvan. Lopetan siihen. Koskaan ei pidä aliarvioida iranilaista ohjaajaa, ei vaikka hän olisi ruotsalainenkin. Ajattele nyt vähän! Najafi, jolla on kuulemma säteilevä hymy, ei hymyile vessassani ollenkaan. Aikuiseksi vartuttuaan Najafi opiskelee dokumentti ohjaajaksi Dramatiska Institutetissa ja saa tunnustusta. Sitä minä häneltä mielessäni tivaan. K U VA T: FI N N K IN O , A R I LA H TI / A LL O V ER PR ES S, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Ehkä juuri tätä, tai sitten jotakin ihan muuta, ja kuka minä olen sanomaan mikä on väärin. Koko juttu on tietenkin terroristien värkkäämä ansa, josta vain Yhdysvaltain presidentti (Aaron Eckhart) pääsee livahtamaan. Väittelen hänen kanssaan jo katsomossa ja vielä vessassa pestessäni illalla hampaita. Tiesinhän minä. Ja uusi aalto. Vähän hymyilyttää. Voit työntää elokuvarunosi ja Iranin Idasi sanonko minne, hän ehdottaa. Hän sanoo, ettei halua enää kertaakaan kuulla suustani sanaa ”taiteesi”. Sebbe voittaa parhaan elokuvan Guldbaggen vuonna 2010 ja Berliinissä parhaan esikoisohjauksen palkinnon. Elokuva | Taju kankaalla 82 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Kolumnistin tärpit. Olin minä sen lukenut, oli vain päässyt unohtumaan, ajattelen. V uonna 1985 iranilainen pikkupoika lähtee Teheranista Ruotsiin, Uppsalaan. Eikö tekisi mieli ohjata Iranin Idaa. Poika – Babak nimeltään, Babak Najafi – luulee lähtevänsä parin viikon lomalle mutta ei palaa enää koskaan Iraniin. Ääneen sanon vain, että sitä elokuvaa minä odotan, vaikka en toivo, että sen aika tulee ihan vielä. Ja oikeassahan hän on. et tiedä mitään minusta tai haaveistani. 3 Romanttinen kaupunkidraama 2 yötä aamuun toi Mikko Kupariselle (kuva) viime vuonna par haan ohjaajan palkinnon Montrealin elokuvajuhlilla. Miksei hän tajua, millaisia elokuvia hänen kannattaisi ohjata. Tässä Olympos on valloitettu -elokuvan jatko-osassa Britannian pääministeri kuolee hämärissä olosuhteissa, ja läntisen maailman mahtimiehet saapuvat hautajaisiin. Et mitään. Haluan vain sinun parastasi! Minä ja Najafi olemme samaa sukupolvea, mutta yhtäkkiä tuntuu siltä kuin kiljuisin pojalleni, että sinä muuten menet ruk:hon ja ajat kuorma-autokortin kuten isäsi ja isoisäsikin, koska sillä tavalla elämässä tehdään. Ja nyt Najafi on sitten ohjannut parjatun rymistelyleffan London Has Fallen. 1 Iranissa kotiarestiin tuomitun Jafar Panahin hurmaava salatyö Taxi Teheran pitää ehdottomasti hankkia dvd:nä omaan elokuvakirjastoon. Se pistää kinaan vauhtia. Mutta yhtäkkiä hän sanookin: Tiedoksesi muuten, kun et näytä tätä mistään lukeneen, aion vielä joskus tehdä elokuvan Iranissa. Sitten sammutan valot, ja hän katoaa. Kauheaa. Entä koko Iranin uusi aalto, entä kaikki isoäitisi tarinat, entä oma taiteesi. Iran ja Irak sotivat keskenään, eivätkä vanhemmat tahdo enää katsella, kun poika pelaa fudista kaduilla, jotka voivat lentää taivaan tuuliin hetkellä millä hyvänsä
ku va : la ur a m al m iva ar a Pokkarina. Minne katosi rocktähti Summer Maple. Vartaloiden magneetit. Vaikka Antti ja Suvi tekevät parhaansa unohtaakseen menneet, jokin heidän välillään pyrkii pintaan. Musiikki. Moneen kertaan hylätyt haaveet. Anna minun rakastaa enemmän -menestysromaanin tarina jatkuu kiihkeänä
O n jotenkin lohdullinen ajatus, että ranskalainen pettää. 2 School of Seven Bells -yhtyeen Benjamin Curtis kuoli syöpään kesken SVIIB-albumin teon, mutta lopputulos on neoninkirkas ja riipaisevan kaunis kunnianosoitus elämälle ja rakkaudelle. LEVY JUNK M83 NAIVE. Mutta roskaa se ei ainakaan ole. Bibi the Dog ja Atlantique Sud osoittavat, miten kiehtova ase popmusiikissa liian vähän käytetty ranskan kieli voi olla – siitäkin huolimatta, että Gonzalezin tuntien tekstit saattavat olla suoraan muropaketin takakannesta. Gonzalez on haastatteluissa ilmaissut albumin esikuviksi Punky Brewsterin ja Who’s the Bossin kaltaiset amerikkalaissarjat, jotka ovat eurooppalaisille hyvin tuntemattomia vertailukohtia. Vaikea sanoa. halki 55 Minuutin kestonsa Junk Värähtelee pastissin ja ilmestyksen, inspiraation ja imitaation välillä. 3 Iggy Pop (kuva) kokoaa Post-Pop Depressionilla itsensä viime vuosien joutavien räimelevyjen jälkeen. Go! ja Susanne Sundførin laulama For the Kids sisältävät enemmän saksofoneja kuin tähän maailmanaikaan luulisi olevan enää laillista puhallinkauppojen ja trooppisten risteilyjen ulkopuolella. Musiikki | Hittimittari 84 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 Kolumnistin tärpit. Ja kaiken päättää Sunday Night 1987, kappale, joka kuulostaa siltä kuin vastaleikattu nurmikko ja autovaha tuoksuvat, silloin kun makaa kesäpäivänä sadettajan varjossa ja haaveilee lauantai-illan luokkabileissä varastetusta suudelmasta. Eikä liki tunnin mittainen albumi hakeudu tutuille laduille jatkossakaan. 1 Pet Shop Boysin maailman ainoat oikeat popsedät ovat Super-levyllä onnellisimmillaan ja vauhdikkaimmillaan, mutta eivät trendikkäimmillään. François Truffaut palvoi Hollywoodia, ja Luc Bessonin parhaat työt olivat gallialaisia yrityksiä toisintaa amerikkalaista toimintaelokuvaa; Michel Houellebecq taas on tehnyt parhaansa kanavoidakseen jG Ballardia. Ennen Anthony Gonzalez teki musiikkia, joka tuntui soundtrackilta niille hetkille, kun oli niin vauhkoontunut onnellisuudesta, ettei kestänyt aloillaan. Aarrejahdissa lähetystorilla Kolumni | Onko M83 pettänyt kuulijansa vai ei, kysyy Samuli Knuuti. Jo avaussingle (sekä avausraita) Do It, Try It kuulostaa enemmän vuosimallin 2001 Daft Punkilta kuin M83:lta itseltään. Varhaisilla albumeillaan, kuten Dead Cities, Red Seas & Lost Ghosts (2003) ja Before The Dawn Heals Us (2005), M83 loi soundiksi valtavan, monoliittisen, synteettisen seinän, joka kuulosti migreeniltä, joka on juuri saamaisillaan orgasmin. Toki ranskalainen taide on usein ollut kiinnostavinta silloin, kun se on jäljitellyt anglosaksista populaarikulttuuria. Junkilla Gonzalez kuitenkin paikoin sortuu jäljittelemään jäljittelijöitä: Moon Crystal on nimeään myöten niin Airia vuosimallia 1998, että se häiritsisi, jos ei muistaisi, ettei Air itse ole osannut tai viitsinyt kuulostaa tältä enää tällä vuosituhannella – tämä on musiikkia maailman ylellisimpään hissiin. Kaikista ympärillä pyörivistä muusikoista huolimatta M83 on jo yli kymmenen vuotta ollut käytännössä yhtä kuin Anthony Gonzalez, elektroninen muusikko, jonka vaikutusta nykyrockiin on mahdoton yliarvioida. Jokaisen tällaisen ekstaasikylläisen albumin jälkeen onkin tehnyt mieli Jean Baudrillardia siteeraten kysyä: voi Anthony, mitä aiot tehdä orgioiden jälkeen. K U VA T: FL O W FE ST IV A L, G ET TY IM A G ES , A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Ei siis ihme, että uudella levyllään myös M83 tuntuu olevan uskoton kuulijoilleen. Samuli Knuuti on espoolainen kirjoittaja, jonka mielestä Ranska on miellyttävin etäältä: lasista, tv-ruudulta, kuulokkeista, painomusteen avulla. Kesäinen, letkeä ja salakavalan kiehtova Junk on toista maata: se etsii kauneutta rennosta aulamusiikista, yrittää hyvyydellä ja kiltteydellä häivyttää etäisyyden asioista, joita usein pidetään aikansa eläneinä. Albumeilla Saturdays = Youth (2008) ja Hurry Up, We’re Dreaming (2011) maksimalistinen äänivalli olikin yhdistetty komeisiin popsävellyksiin ja vieraileviin laulajiin. Vastaus on Junk, joka on hyVin häMMentäVä – ja hyvin ranskalainen – albumi, elokuvaprojektien jälkeen ensimmäinen tyylipuhdas M83-kiekko neljään ja puoleen vuoteen. Gonzalezin itsensä laulama Solitude on suuri hölmö M83-balladi, mitä ei ihan heti tajua, koska siitä on karsittu kaikki yhtyeelle ennen ominainen euforinen hysteria. Ja jo alusta saakka on selvää, että tällä kertaa Gonzalezin missiona on kummastuttaa. Sillä ehkä camembertilla täytettyä patonkia lukuun ottamatta mikään ei tunnu niin ranskalaiselta kuin aviorikos. Saturdays = Youth -albumin taustalla kuitenkin väijyivät John Hughesin 1980-lukulaiset esikaupunkiteinidraamat, Pretty in Pink ja Vaihdetaan vapaalle, Ferris. Onnistuuko albumi siinä. Albumit toivat M83:lle lämmittelypestin Depeche Moden maailmankiertueella, mikä sai Gonzalezin innostumaan perinteisen poplaulun mahdollisuuksista.
Mitä isoäidin taloon tulee, Samuel itse halusi auttaa. Jokaisella on oma tarinansa, oma suhteensa vainajaan. Tuntemattomasta syystä vankilassa istuvan Vandadin muistikuvien mukaan nuorten miesten ystävyys oli leppoisaa: pussinuudeleita, konsolipelisessioita ja bileretkiä Tukholman yöhön. Kovasti Khemiriä muistuttava kirjailija käy selvittämään kuoleman syitä haastattelemalla hänen läheisiään. Jonas Hassen Khemirin viime vuonna Ruotsissa August-palkinnolla huomioitu romaani Kaikki se mitä en muista on minulle malliesimerkki harvinaislaatuisesta imusta. Hän oli konttorihommissa maahanmuuttovirastossa. 2 Niina Miettisen parin vuoden takai nen Israel-tyttö on taidokas romaani, jonka luontokuvaus tekee vaikutuksen. Eniten äänessä on Vandad, Samuelin paras ystävä ja entinen kämppäkaveri. Elävien kirjoissa | Kirja TOUKOKUU 2016 IMAGE 232 85 katsomassa isoäitiään. Kaikki siis kertovat Samuelista, mutta vähintään yhtä paljon kaikki kertovat itsestään. En muista lukeneeni koskaan aiemmin juuri näin rakennettua romaania. Hän ei välittänyt vaatteista eikä aina pitänyt huolta henkilökohtaisesta hygieniastaan. Vandad maksatti Samuelilla vuokransa ja kusetti hyväuskoista ystäväänsä. . Toisaalta tämä sama Samuel myös tanssi klubeilla kuin villimies. Moniäänisyydessä sinänsä ei tietenkään ole mitään uutta. Hän saattoi olla taipuvainen alakuloon, mutta hänen elämässään oli myös iloa ja riemua. Minkä arvoinen hänen lyhyt elämänsä siis oli, Khemiri tuntuu surumielisesti kysyvän. Kaikki Samuelin elämässä oli raiteillaan ennen kuin hän rakastui päätä pahkaa Laideen, hankalaan ja mustasukkaiseen naiseen, joka pakotti Samuelin päästämään joukon turvapaikanhakijoita dementoituneen isoäitinsä taloon. 3 The End of the Tour on puhelias, sympaattinen road movie kirjailija David Foster Wallacen (kuva) ja toimittaja David Lipskyn ystävystymisestä 1990-luvulla. 37-vuotias kirjailija ei ehkä yritä keksiä pyörää uudestaan mutta pyörittää sitä omalla, kiehtovalla tavallaan. Mutta jos kerronnassa ei ole virtaa, kirja todennäköisesti jää yöpöydälle puoliksi luettujen pinoon, joka muistuttaa meitä jatkuvasti pahenevasta keskittymiskyvyttömyydestämme. Omaisuutta tämä mies ei jättänyt jälkeensä, vain poltetun talon. Saamme vain kilpailevia totuuksia ja risteäviä tarinoita. Minulle kuitenkin juuri tämä sekoitussuhde on sopiva. Sitä paitsi Laide kyllä rakasti Samuelia, vaikka panikin suhteen poikki – Samuel vain otti eron raskaasti. Aloitti vaivatta keskustelun ventovieraiden kanssa. Oma agendansa on myös kirjailijalla, joka Samuelin elämää jäljittämällä yrittää käsitellä omaa menetystään. Niinpä kaikki kertomukset Samuelista käsittelevät rahaa tavalla tai toisella: hän hyötyi jostakusta tai joku hyötyi hänestä. Kaikki se mitä en muista tuntuu samaan aikaan sekä nykyaikaiselta että ajattomalta romaanilta, eikä tällaista yhdistelmää ole helppo tavoittaa. Häntä häiritsi se, että hän unohti elämästään niin paljon, hän kirjoitti pakkomielteisesti muistiinpanoja muistaakseen päivistään muiden mielestä merkityksettömiä yksityiskohtia. Mennyt mies Kolumni | Jonas Hassen Khemirin romaani vei Juha Itkosen mennessään. Siinä on tämän ajan pirstaleinen pinta mutta syvästi eksistentialistinen pohjavire, halu tavoittaa sanoilla ihmisyydestä jotain vaikeasti tavoitettavaa. Samuel itse on saippuapalan lailla käsistä karkaava hahmo. Laide muistaa toisin. kuten kirjallisuudessa niin usein, joku on poissa. Lukijoina toivomme teokselta toki jonkinlaista juonta, ehkä myös todentuntuisia henkilöhahmoja ja omiksemme tunnistamiamme tunteita. Imu syntyy myös siitä kokonaisvaltaisesta uskottavuudesta, jolla Khemiri kirjoittaa 2000-luvun alun nuoren, monikulttuurisen Tukholman. Koska Samuelista kertovat toiset, emme koskaan saa tietää, millainen hän todella oli. Hän ei ollut läheinen äitinsä kanssa mutta kävi säännöllisesti hoivakodissa ROMAANI KAIKKI SE MITÄ EN MUISTA JONAS HASSEN KHEMIRI JOHNNY KNIGA Kolumnistin tärpit. Juha itkonen on helsinkiläinen kirjailija, joka ei vielä koskaan ole tuntenut oloaan kotoisaksi Tukholmassa. 1 Kerronnan imua on myös Juha Kauppisen ja Sampsa Oinaalan narratiivises sa journalismissa. Kaikki se mitä en muista on tavallaan rikosromaani mutta sellaisena epätyydyttävä: kuolinsyy jää arvoitukseksi, eikä syyllinen selviä. Tätä maisemaa leimaa raha, sen ylenpalttisuus tai sen puute, tarve hankkia sitä jostain lisää. Jotkut Khemirin aiemmista, kehutuista romaaneista ja hänen ympäri maailmaa esitetyistä näytelmistään vaikuttuneet ovat olleet pettyneitä August-palkitun romaanin perinteisyyteen. K U VA T: JO H N N Y K N IG A , G ET TY IM A G ES , A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ).. Samuel, 26vuotias siirtolaistaustainen ruotsalaismies, on kuollut auto-onnettomuudessa, jonka olosuhteet viittaavat itsemurhan mahdollisuuteen. Talvivaaran vangit kertoo murheellisen kaivoksen tähänastisen tarinan. N iin paljon kuin tarinoista puhutaankin, hyvien kirjojen salaisuus on aina kerronnassa
Elämä pitää tuotteistaa, jotta sitä voitaisiin markkinoida tuhannelle parhaalle kaverille.. Sitä vastaan taistellaan uudella päivityksellä valtavasta sadomasoelämyksestä triathlontempauksessa. Ihmeellistä. Näin syntyy kierre, jossa rasistiset idiootit ottavat aloitteen itselleen. Kivat teille läskeille, jotka ette elä ikuisesti niin kuin kuntoileva perheemme, klik. tyhjyys pöhisee pöhinän keskellä. Brändätään näin perheen elämä. mutta toivoa on. Joku on vaahdonnut minareeteista, jotka valtaavat maan ja toiset vaahtoavat siitä, että joku vaahtoaa. Meidän elämämme tarkoitus on yksinkertainen: elämä pitää saada näyttämään siltä, että sitä voidaan peukuttaa. Ruben Stiller on etelähelsinkiläinen toimittaja, joka ei jaa somessa mitään. Jokainen mielipide on hengen demokratiassa yhtä arvokas; jokainen somen viemäriin heitetty rasistinen jätepäästö saattaa synnyttää pöhinän, johon valtamedia reagoi. Miljoonannen peukun jälkeen mikään ei tunnu miltään. Ainakin keho tuntee vielä kipua, vaikka mieli onkin loputtomasta paskapuheesta muusina. Ruben Stiller 86 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Voi jumalauta, kuinka tuokin perhe jaksaa vetää roolia, peukkuja, klik. Kaoottisessa ja merkityksettömyyttä tuottavassa maailmassa on lohdullista tietää, että oman peräsuolen toimintaa voi kontroloida oikealla ruokavaliolla. Siinä ne seisovat, sporaa ja tulevaisuutta odottamassa ja pitävät toisiaan käsistä. Haluamme jakaa teidän kanssanne sen, miten erinomaisia olemme, klik. Ajattelun korvaa pöhinä ja taustalta kuuluu rahvaan örinä eliittejä vastaan. J aetaan elämää suuremmat kuvat ruoka-annoksista ja katetusta pöydästä, levitetään maailmalle kakaroiden hauskat tokaisut, kidute taan lähimmäisiä banaaleilla lomakuvilla. Vatsasta ja lihaksista löytyy totuus. Tervetuloa maailmaan, jossa elämä on poseeraus. istun ikkkunan ääressä, tuijotan Tehtaankadun pysäkillä pussailevaa nuorta paria ja ajattelen: tuossa on toivoa, tuo ei ole vaahtoa. Olemme matkalla kohti hengen demokratiaa, jossa idioottien tyrannia vaientaa älymystön äänen. Ja niin vaahto täyttää taas maan, ja jokainen saa kevyet kiksit ja kaikilla on hetkeksi jokin tarkoitus elämälleen. Pöhinä riittää jutun aiheeksi ja synnyttää uutta pöhinää. Jotain hyvää voi tapahtua niin, ettei sitä tarvitse heti jakaa tuhan nelle parhaalle frendilleen. Tuo ei ole somen viemäriin heitetty ääliömäinen mielipide, eikä virkaa tekevän kauhistelijan närkästynyt kannanotto. se tunne, kun taas törmää idiootin mielipiteeseen. Rahvaan ääni kuuluu somessa kuuluvammin kuin koskaan Suomen historiassa ja tyhmentää maan. Tässä ruokavaliomme , joka saa elämän tuntumaan merkitykselliseltä, klik. Elämys ei ole enää mitään, ellei sitä dokumentoida ja jaeta. Loputon määrä kuvia ja kommentteja, joille näytetään velvollisuudesta peukkuja. Merkityksettömyys saa ihmiset palaamaan oman kehonsa ääreen. Elämä pitää tuotteistaa elämyspaketeiksi, jotta sitä voitaisiin markkinoida tuhannelle parhaalle kaverille ja ystäväperheille, jotka puolestaan markkinoivat omaa elämäänsä. Haistakaa paska, meillä ei ole varaa matkustaa teidän lomakohteeseenne, peukkuja, klik. Kukaan ei viitsi enää edes laskea, kuinka merkittävästä ilmiöstä on kysymys. Eivät ota selfietä, elävät vain tätä elämää ja keskittyvät toistensa seuraan. Kaikki virtaa somessa ohi valtavalla vauhdilla: fiilikset, mielipiteet, ystäväperheen kateutta herättäneet lomakuvat, kaikki. Loputon kommenttien ja statuspäivitysten virta banalisoi kaiken ja tuottaa sitä, mitä vastaan pöhinällä ja oman elämän markkinoinnilla yritetään taistella. Se tunne Kolumni | Elämä on yhtä jakamista, eikä Ruben Stiller pidä siitä. Informaatiohelvetissä kaikki muuttuu loputtomaksi mössöksi, joka turruttaa mielen ja muuttaa historiantajun. Se tunne, kun tajuaa, miten merkityksetöntä kaikki on
Artek on liike, jonka tarkoitus on tuoda design osaksi jokaisen arkea. Uusi Artek Helsinki on auennut Keskuskadulle. Se toimii designin, arkkitehtuurin ja taiteen kotina sekä mielenkiintoisten ilmiöiden näyttämönä. Artek Helsinki, Keskuskatu 1B 00100 Helsinki fb @ Artek Helsinki, artek.fi ARTEK ON LIIKE
Kuumeisimmin mietitään, miten estää musliminuorten radikalisoitumista. Kertoo modernista juurettomuuskokemuksesta, että arkaaiset mytologiat sulautuvat niin vaivatta väkivaltaisen digiviihteen kuviin. Varsinkin Mount & Blade -tietokonepelin keinokeskiaikaisten kuvien käyttö on lapsellisesti loruilevaa soturimystiikkaa, kuin paranneltu selfie maailmanlopun rotusodasta. Ilahduttavaa. Maa oli jaettu kahtia, ja Weilin essee julkaistiin Vichyn Ranskassa, Marseillessa ilmestyneessä Les Cahiers du Sud -kirjallisuuslehdessä. Varsinkaan nuoria lännessä kasvaneita rivijihadisteja eivät aina innosta vanhakantaiset uskonopit, vaan runolliset mielikuvat apokalyptisesta taistelusta ja ennalta määrätystä sankarintiestä, jonka maisemat ovat tuttuja GTA:n tai Call of Dutyn kaltaisten pelien grafiikasta. Isisin mediakoneisto käyttää värväysvideoissa eeppisiä Hollywood-kohtauksia ja pelikuvastoa. Se tulee olemaan vaikeaa. Oikeaan vereen voi astua hölmön fantasian saappailla. Mutta jotain reippailua suurempaa ragnarökin, skandinaavisen mytologian maailman lopun taistelun, täytyy odinisteiksi julistautuneille merkitä. Turun katukuva pysyy rauhallisena. Weilin näkemyksessä väkivalta muuttaa ihmisen esineeksi, joko konkreettisesti hevosvaunujen perässä raahatuksi ruumiiksi tai uhattuna kuvaannollisesti kivettyneeksi olennoksi. R anskanjuutalainen filosofi Simone Weil julkaisi sotatalvena 1940–41 esseen Ilias, väkivallan runoelma. On häiritsevä ajatus, ettei poliittisella väkivallalla ole aina kannattajilleen syvää sosiaalista tai aatteellista tarkoitusta, että se muistuttaa runollisesti puhuttelevaa tarinaa. Olen ihmetellyt Odinin sotureiden somepropagandaa. Mutta kun länsimaisen kulttuurin puolesta lietsotaan sotaa videopelikuvastolla, haluan vetäytyä kirjastosiipeeni lukemaan aikuisten kirjoja. Jihadisteja ei näy. Tässä on tiettyjä yhteyksiä oman äärioikeistomme taistelukutsuun. Yhteisöön levitessään väkivalta karkaa ihmisten hallinnasta. Rationaalisesti ymmärrettävien tavoitteiden lisäksi Isisiä ohjaa patologinen kuolemankultti, jossa pahin julmuus yhdistyy viihteellisesti puhutteleviin aineksiin. Hitler oli vallannut Ranskan salamasodan ja 2?500 tankin voimin. Kaikkien aikojen röyhkein maahantunkeutuja A. Siitä tulee yliyksilöllinen, kohtalon ja oikullisten jumalten kaltainen voima, oman olemassaolonsa mytologinen perustelu. . Weil nimeää Ilias-eepoksen päähenkilöksi väkivallan. On häiritsevä ajatus, ettei poliittisella väkivallalla ole kannattajalleen syvää aatteellista tarkoitusta.. Tekijäkään ei säästy esineistymiseltä. Suomen hupparinatsit ovat toki kaukana loputonta verenvuodatusta aiheuttaneista Isisin murhaajista. Se on taas ajankohtaista luettavaa. Riku Korhonen on turkulainen kirjailija, joka suosittelee niin natseille, suvakeille kuin muillekin Paul Bermanin vanhaa kirjaa Terror and Liberalism. Kreikassa uusnatsipuolue Kultainen aamunkoitto on käyttänyt somekampanjoissaan 300-elokuvan Hollywoodkuvastoa Spartan sankareista ja Thermopylain taistelusta persialaisia vastaan. Troijan sodan teurastuksia ja Akhilleuksen vihaa eritellessään hän pohtii väkivallan otteeseen yhä uudestaan ajautuvaa Eurooppaa. Weil kirjoitti tekstin nykyistä levottomammassa Euroopassa. Kaupungin natsit nimittävät partiointiaan ”reippailuksi” ja kehottavat kadulla kohdatessa ”vaihtamaan kuulumisia ilman liittymispakkoa”. Riku Korhonen 88 IMAGE 232 TOUKOKUU 2016 K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Kuvamanipuloitujen esi-isien vetäminen joukon jatkeeksi ei ole mustapaidoille harvinainen temppu. Saan yhä jutella kaupunkilaisteni kanssa ilman, että minut pakotetaan muinaisen skandijumalan joukkoihin. Brysselin iskujen jälkeinen eurooppa pohtii reaktiotaan. Videopelijihadia ja instanatseja Kolumni | Kun länsimaisen kulttuurin puolesta lietsotaan sotaa videopelein, Riku Korhonen tarttuu kirjaan. saatan olla huumorintajuton tai nykynatsit historiantajuttomia. Perverssillä tavalla väkivalta liittää mitättömän yksilön historian virtaan ja suureen runouteen
Arvo 269 € Arvo 66 € Anna arviosi ja voita Icelandairin 1?000 euron unelmamatka Islantiin kahdelle! Osallistu 31.7.2016 mennessä osoitteessa mondo.fi/top50 Osallistu suureen Mondo Top 50 -kyselyyn! Missä olet matkustanut viimeisen vuoden aikana. Arvomme osallistujien kesken myös Samsoniten Skydro Spinner 75 -uutuusmatkalaukun (arvo 269?e) sekä kolme Mondon opaskirjapakettia (arvo 66?e). Osallistu matkailijoiden suosikkilistan tekoon! Julkaisemme top-kohteet Mondo-lehdessä 9/2016.. Mitä pidit kohteesta, hotellista ja lentoyhtiöstä
Jopa moni makkaravalmistaja on ryhtynyt tuottamaan vegaanimakkaroita ja -leikkeleitä. Tarjolla on soijanakkeja, kauramaitoa, lihankorvikkeita, kuten seitania, vegaanijuustoja ja sen sellaista. Olennaista on, että Rügenwalderin kaltaiset firmat valmistavat lihankorvikkeita nyt valtavirtamarkkinoille, ei vaihtoehdoksi. Bioburgeri oli hetken hitti. Vegaanijäätelöä myyviä jäätelöbaareja on syntynyt useita. Markettien vegaaniosastot kasvavat jatkuvasti. Kun haastattelin yhtä vegaanikebabia tarjoavan Vönerin perustajista, hän totesi, että kasvissyöjien kirjo on vuosien saatossa muuttunut. Kasvissyönti on Berliinin kaltaisessa suurkaupungissa täyttä valtavirtaa, jota ei tarvitse perustella. Yhä useammin joutuu perustelemaan lihansyöntiä. Korviketta lihanhimoon Saksassa lihankorvikkeiden myynti kasvaa huimaa vauhtia, kirjoittaa Heikki Valkama. Vuonna 2014 saksalaiset käyttivät luomuruokaan kahdeksan miljardia euroa. Yhä useampi saksalainen on vähintäänkin vähentänyt lihansyöntiä, eettisistä tai terveydellisistä syistä. . Ja onhan se totta, että kasvissyönnin eettinen perustelu on helpompaa. 90 IMAGE 231 HUHTIKUU 2016 90 IMAGE 231 HUHTIKUU 2016 Berliinin toimitus L uomu on saksalaisille selviö. Mikään trendijuttu luomu ei enää ole: siitä kertoo, että viime syksynä Saksan McDonald’s-ketju lanseerasi luomupurilaisen, McB:n. Eivätkä kasvispaikat ole vanhojen mielikuvien ituravintoloita: tarjolla on fine diningiä, etnistä, vohvelija pannukakkupaikkoja, konditorioita ja jopa vegaanikebabia. Saksan farmarien liiton mukaan luomutuottajat olivat viinintuottajien ohella ainoita, joiden tulot vuonna 2014 kasvoivat, kun muilla ne vähenivät. Ja siinä missä maataloustuottajat ovat yleisesti Saksassa vaikeuksissa, luomutilallisilla menee hyvin. K U VA : M A R K U S H EN TT O N EN . Nyt vönerillä käyvät perheet, kuntoilijat ja jopa keski-ikäiset pukumiehet. Luomu on valtavirtaa. Sen rinnalla vahvistuva virtaus on vegaanius. Berliinin lähimarkettien luomuosastot ovat suuria: ostokset voi käytännössä tehdä kokonaan luomuna. Kasvisruokavaihtoehto on jokaisessa itseään kunnioittavassa Berliinin ravintolassa – ja kokonaan vegaanisiakin ravintoloita avataan jatkuvasti. Luomumarkettejakin on moneen lähtöön. Imagen päätoimittaja Heikki Valkama asuu ja työskentelee kesään saakka Berliinissä.. Kuudennen polven makkaratehtailija, Rügenwalder Mühleä johtava Christian Rauffus arveli viime vuonna useissa lehtijutuissa, että lihaan saatetaan tulevaisuudessa suhtautua kuten tupakkaan nyt. Ennen vegaanius oli vaihtoehtoväen, kuten punkkarien, juttu
PAL.VKO 2016-20 290361-1604 id ew ay i d e w a y S i d e w a y s S i d e w a y s T E U R A S T A M O , H E L S IN K I L I P U T & O H J E L M A S ID E W A Y S H E L S IN K I. F I LIPUT 2PV 85 € PE 65 € LA 60 € PJ HARVEY • FLATBUSH ZOMBIES • PEACHES EXPLOSIONS IN THE SKY • SUSANNE SUNDFØR EPMD • KELELA • TY SEGALL & THE MUGGERS MYKKI BLANCO • CHERRIE • SEVDALIZA JULIEN BAKER • PARIISIN KEVÄT • EEVIL STÖÖ SAIMAA • CIRCLE • VIEW • RADIOPUHELIMET • YARI SMC LÄHIÖROTAT • HOPEAJÄRVI • ORANSSI PAZUZU GETTOMASA • FRENCH FILMS • TALMUD BEACH HAVE YOU EVER SEEN THE JANE FONDA AEROBIC VHS. RANGER • TOM OF FINLAND / TOUKO LAAKSONEN SUGOI × SIDEWAYS -ARCADE • SIVULAUSEITA-PUHEOHJELMA PJ HARVEY