TIETO LISÄÄ TUSKAA Erään it-hankkeen tarina SEKSIÄ TURUSSA 16 vuotta Levottomista RAHAT VAI HENKI Janne Saarikiven saarna M A T TI M IK K O LA : ”M IE LU U M M IN Ä R SY TT Ä Ä K U IN O N TA SA R A H A .” IM A G E 22 8 JO U LU K U U –T A M M IK U U 12/2015 JOULUKUU –TAMMIKUU 8,20?€
ku va : tu uk ka ko sk i ”Jari Sarasvuo on kauhalla saanut ja kauhalla saamme mekin.” – levoton lukija -blogi ku va : jo un i ha ra la Taustalla Australian kesyttämätön luonto Karkumatka kadotuksesta ”Ei enempää eikä vähempää kuin äärimmäisen kaunis rakkaustarina.” – turun sanomat Urheilun suurta draamaa ”Timanttisen hyvä elämäkerta.” – keskisuomalainen Italialaista pizzaa kotiuunissa! Kaikki lähtee taikinasta. Pizzan ystävän unelmakirjassa yli 100 reseptiä. ku va : pe kk a ho lm st rö m Joulu ilman kirjoja on erehdys
JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 5 Valokuvaaja Juuso Westerlund kuvasi toimistoja artikkeliin julkishallinnon it-hankkeista (s. Suomi-palkinnot 2015 52 Salainen videonauha paljastaa Sipilän hallituksen syntyvaiheet ja syyt hallituskriisiin. Kesä nuoruudestani 44 16 vuotta sitten ensi-iltansa saanut Levottomat oli tapaus, joka muistetaan yhä. Kohti parempaa 60 Janne Saarikiven uudenvuodenpuhe. Yöeläimet 64 Kuntoiluhuuma ei sammu yölläkään. Tekijät kertovat, mitä elokuva heille merkitsi. 34). Tieto voittaa 34 Julkishallinnon it-hankkeet ovat pitkiä ja hankalia prosesseja, vaikka lopputulos on jo ennalta tiedossa. Toinen mies 26 Muusikko Matti Mikkola opetteli sulkemaan suunsa. Terävä aikakauslehTi | Numero 228 | joulukuu–Tammikuu 2015/2016 K A N N EN KU VA : K A IS U JO U PP I KU V IT U S : A N N A -M A R I TE N H U N EN .
76 Tärpit Vuoden 2015 poptapaukset, Tähtien sota, DocPoint ja Suede. 25 52 76 24 78. 20 Teema: Pipot Juhan piposta tuli klassikko, Marja-Liisan ei. 84 Taju kankaalla 45 vuotta on elokuva äänekkäästä hiljaisuudesta, sanoo Katja Kallio. Q-TEATTERIN JOTAIN TOISTA OLI YKSI VUODEN 2015 TAPAUKSISTA. 22 Matka Latukahvilasta saa taas munkkia. 17 Valo työssä Oikeuspsykologi Julia Korkman kannustaa osallistumaan debattiin. POP 73 Keskustelija Runoilija Harry Salmenniemi kaipaa rohkeampaa kirjallisuutta. 88 Reetta Räty Kurjat olot, hyvät ihmiset. 85 Hittimittari Yllätysalbumit vievät ilon odottamisesta, tietää Samuli Knuuti. 13 Lyhyesti Presidentit vaihtuvat, uudenvuodenpuheiden viesti pysyy. 90 Viimeinen sivu Nimipäivähaastattelussa Sebastian Tynkkynen. Sisältö 6 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU KU VA T: M U TI N A (L A AT AT ), A N TT I N IK U N EN (K U V IT U S ), PA TE PE S O N IU S, R EX FE AT U R ES (A N G EL H A ZE ), A N D A N TE . Aluksi 7 Pää kirjoitus 9 Lukijoilta lopuksi 89 Riku Korhonen Kaunokirjallisuuden puolustus. NYT 11 Avaaja Marimekon luova johtaja Anna Teurnell uskoo Marimekon klas sikkokuosien pitävän pintan sa, kun niitä ei ryöstöviljellä. 24 Ruoka Aamulla syödään hyvin ja yksin. 87 Elävien kirjoissa Juha Itkonen ja mielensäpahoittaja nimeltä Jonathan Franzen. HIP 19 Tekijä Vuoden muotoilijalla Pyry Taanilalla ei ole omaa tyyliä. Onko seuraava kestopipo Samu-Jussin. 23 Tekno Jouluna kenenkään ei pidä pelata mättöpeliä yksin. Kuinka olla fiksu ja hauska vieraalla kielellä. 25 Design Nyt laatoitetaan seinät myös olohuoneessa
Toisessa ääripäässä ovat räyhänationalistit, toisessa ihmiset, jotka tuomitsevat rasismin tai yrittävät auttaa pakolaisia. Koskaan ei ole seurannut mitään hyvää siitä, kun räyhänationalismi on vahvistunut Euroopassa. Mutta esimerkkejä on aivan liikaa – ja ne ovat aivan liian samankaltaisia – , jotta niitä voisi kutsua yksittäistapauksista. Kansalaiset olisivat tyrmistyneitä: tällainen toiminta tuomittaisiin laajasti. Vanhusvastaisen ideologian kannattajat vaanivat ja vainoavat vanhuksia. Ilmiö on helppo havaita julkisessa keskustelussa. Edelleen saatetaan kuuluttaa ”talvisodan henkeä” kriisin hetkellä”, Kotonen arvelee. Hyökkäyksen kohteena eivät ole vanhukset vaan turvapaikanhakijat, lapset ja aikuiset. Tämä johtuu siitä, että Suomessa haetaan konsensusta, vastakkainasetteluja vältetään. Vastaavia iskuja tapahtuu ympäri Eurooppaa. Ikävä kyllä kyseessä ei ole kuvitelma. JyväSkylän yliopiStoSSa äärioikeiStoa tutkineen Tommi Kotosen mukaan Suomessa on suhtauduttu sallivasti sellaisiin kannanottoihin, joita useissa muissa läntisen Euroopan maissa pidettäisiin vähintään poliittisesti epäkorrekteina. Ääriliikkeellä ei sinänsä ole johtajaa, vaan se on nykyaikainen, enemmän tai vähemmän löyhästi verkostoitunut ideologinen joukko. Käytännössä edes rähinärasisteille ei haluta sanoa vastaan. Sen sijaan, että taistelemme jotain vastaan, olisimme kansakunta, joka rakentaisi uutta. ”Suomalaisen ns. Ehdotan, että tilalle tuodaan jälleenrakennuksen henki. Polttopullot ja sotatoimet jäisivät näin yhteisessä tarinassa vähemmälle. Sodan jälkeen, jälleenrakennuksen aikana, runneltu ja köyhä Suomi otti vastaan ja asutti 420 000 siirtolaista. K uvitellaan tilanne: Suomessa on väkivaltainen joukkio, jonka hyökkäysten kohteena ovat vanhainkodit. Jopa johtavat poliitikot puhuvat rasistisen riehunnan yhteydessä ääripäistä. Marraskuun alussa Saksassa oli kirjattu jo lähes 600 hyökkäystä pakolaiskeskuksiin. Vastaanottokeskuksiin on isketty polttopulloilla, savukranaateilla, tiiliskivillä. äärioikeiston keskeisiin teemoihin on kautta historiansa kuulunut kansallisen yhtenäisyyden vaade. Nämä kun eivät tuota Suomelle mitään: eläkepommi uhkaa ja verorahat hupenevat vanhustenhoitoon. Meillä on meneillään laaja terrorin aalto. Nyt väkivaltaisia iskuja tehdään viikoittain. K U VA : JU H A TÖ R M Ä LÄ . Vanhuksia on puukotettu ja heitä on hakattu palvelutalojen pihoilla sairaalakuntoon. Yhtenäiskulttuurilla on ollut voimakas tuki, ja pluralistiset, moniarvoiset ja moniääniset toimintamallit on monesti nähty epäilyttävinä. Ideologiana on rasisminsekainen räyhänationalismi. Ensin rasistinen puhe muuttui yleiseksi. Kyse ei ole vain suomalaisesta ongelmasta. Mitä eroa on muka iskulla vastaanottokeskukseen ja iskulla kouluun. Keskustelupalstoilla julistetaan, kuinka raihnaiset elätit pitää saattaa ”saunan taa ja multaan”. ”Ääripäät ovat kärjistyneet”, pääministeri Juha Sipilä totesi elokuussa. Vaikka keinoista ja muusta ohjelmasisällöstä olisikin erimielisyyttä, tämän sinällään nationalistisen perustavoitteen se on jakanut lukuisien myös äärioikeistoon kuulumattomien kanssa. Siksi sille on pantava stoppi. Ääriajattelun kannattajat heittelevät polttopulloja vanhainkoteihin ja yrittävät näin murhapolttaa vanhuksia. Suomessa toimii vastaavan kaltainen ideologinen joukko. ?. Osalla kannattajista on yhteyksiä ulkomaiden vastaaviin toimijoihin. Hyökkäyksiä on tehty puukoin ja nyrkein. Pääkirjoitus Heikki Valkama, päätoimittaja | Twitter @heikkivalkama JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 7 Irti talvisodasta Jälleenrakennuksen aikana runneltu ja köyhä Suomi otti vastaan ja asutti 420 000 siirtolaista. JoS tällainen ideologinen terroria harJoittava Joukko riehuisi Suomessa, poliisi ja valtiovalta ryhtyisivat tiukkoihin toimiin. Muutamat kansanedustajat ovat mukana lietsomassa ”elättivastaista” ajattelua. Suomessa jotkut viranomaiset ovat kiirehtineet puhumaan yksittäistapauksista. oliSikin viimein aika luopua talviSodan henki -aJatuksesta suurena suomalaisen konsensuksen perustana. Eri henkilöt levittävät vanhusten vastaista ideologiaa sosiaalisessa mediassa ja lietsovat ihmisiä palvelutaloiskuihin. Miksi me suomalaiset emme tuomitse sitä väkevämmin
Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, kuten lakko tai tuotannolliset häiriöt). numero. 31. Vuonna 2016 Image ilmestyy 12 kertaa (sis. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. yhden kaksoisnumeron). Aikakauslehtien liiton jäsen. ISSN 0782-3614 pääToiMiTTaja Heikki Valkama (Berliini) ToiMiTuspäälliköT Outi Kaartamo Joanna Palmén (perhevapaalla) Niklas Thesslund ulkoasu Anna-Mari Tenhunen POSTIOSOITE Image, A-lehdet Oy, 00081 A-lehdet KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Kulosaari, Helsinki PUHELIN (09)?759?61 TWITTER @imagelehti SÄHKÖPOSTI image@a-lehdet.fi, etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi FACEBOOK www.facebook.com/imagelehti INTERNET www.image.fi avusTajina Tässä nuMerossa ONNEA, VUODEN NUORI POHJOISMAINEN KUVAAJA 2015! KIRJOITTAA ENSI VUONNA JULKAISTAVAA SUOMEN KIELTÄ JA SUOMALAISUUTTA KÄSITTELEVÄÄ ESSEETEOSTA.. vuosikerta, 228. Terävä aikakauslehTi Anna Autio, Anna Dahlman, Laura Friman, Kaisu Jouppi, Iida Sofia Hirvonen, Aapo Huhta, Ann-Mari Huhtanen, Juho Huttunen, Juha Itkonen, Janne Iivonen, Katja Kallio, Riku Korhonen, Samuli Knuuti, Turo Kuningas, Milla Muurimäki, Reetta Niemensivu, Antti Nikunen, Mikko Numminen, Oskari Onninen, Pekka Pekkala, Ilkka Pernu, Matti Pikkujämsä, Anna Pirkola, Anja Reponen, Laura Räihä, Satu Rämö, Hanna Räty, Reetta Räty, Janne Saarikivi, Aino Salonen, Tuomas Sorjamaa, Nick Tulinen, Outi Törmälä, Anton Vanha-Majamaa, Mikko Vähäniitty, Valtteri Väkevä, Juuso Westerlund. tammikuuta 2016. MainosTajaT MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi TRAFIIKKI Katja Bruun Tilaajapalvelu INTERNET www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu SÄHKÖPOSTI tilaukset@a-lehdet.fi PUHELIN (09)?759?6600 (ark. klo 8–17) TILAUSHINNAT Kesto tilaus 12 kk (11 lehteä) 84 e. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksu. KUSTANTAJA Oy A-lehdet Oy JULKAISUJOHTAJA Anne Lyytikäinen-Palmroth MYYNTIJOHTAJA Saija Heikinheimo MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ Timo Kakko-Quednau REPRO JA SIVUNVALMISTUS Satu Salmitie, Aste Helsinki Oy PAINATUS Printall, Tallinna 2015 PAPERI GraphoSilk 80 g/m2, kansi MultiArt Silk 170 g/m2 SEURAAVA NUMERO ilmestyy 28
äitiä. Lähetä palautetta ja voita kotimainen Bubblecap-hiilihapotuskorkki. Image.fi image.fi/palaute Sähköposti image@a-lehdet.fi Facebook facebook.com/ imagelehti Twitter @imagelehti @Petri2020 #Muuten olen sitä mieltä, että #SakuTimonen ansaitsisi ekana bloggarina #Bonnier Suuren journopalkinnon. Lukijoilta JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 9 K U VA : B U B B LE C A P. Kloonien hyökkäys vs. lukiolaispoikaa kiinnostaa @imagelehti ihan eri juttu kuin 50-v. @PerttiJJalonen Kiitos Juha Itkonen syvälle kouraisevista pohdinnoista. @imagelehti ei jätä kylmäksi, pait si ehkä vähän just sieltä oikeasta paikasta. Vai haluatko muuten vain kommentoida tämän lehden juttuja. Yhtä suurta perhettä. Mikä ärsytti. Miten te vieläkin osaatte yllättää. Imagen kirjallisuuden kuninkaiden viimeisimmät teokset voitti Sanni Mättö. @imageLehti Lukijoilta MAKE UP & HAIR DESIGNER COSTUME DESIGNER FILM EDITOR PRODUCTION DESIGNER LINE PRODUCER DIRECTOR OF PHOTOGRAPHY EXECUTIVE PRODUCERS. @nttiSeppänen Wat!. Lähetä paLautetta! Kehu, hauku, voita kuplia. M ikä liikutti. Heräsikö ajatuksia. Kiitos kuitenkin erinomaisesta lehdestä! jarmo huhtala, rovaniemi Oikaisu Joulukuun Imagen verkkomainontaa käsitelleessä jutussa kerrottiin, että Volkswagenin päästöhuijausohjelma olisi vähentänyt hiilidioksidipäästöjä testitilanteessa. matti mäkelä, oulu 90 ASTEEN HYÖKKÄYS Kloonien hyökkäys oli erit täin mielenkiintoinen juttu, mutta myös harvinaisen vittumainen luettava, kun lehteä piti kääntää 90 astetta. Kumpi kumpaa. Tulin kotiin. Saana ja Olli -suunnittelijaduon Seitsemän palaa -malliston hampputyynyn voitti Liisa Pietiäinen. Tämän lehden erikoismaininta menee kuitenkin lehden kuvaajalle ja maskeeraajalle. Jee! EI ENÄÄ LUKIOLAINEN Kiitokset kirjallisuusnu meron mielenkiintoisista jutuista. Näin Imagen kannen. Ja joka lehdestä luen aina ensimmäisenä Mäntyniemen herran kuu lumiset, että mitä siellä on taas kuukauden aikaa puuhailtu. Nyt en heti tunnistanut, onko kuvassa sama henkilö. Anna Leena Härkönen on ollut silmis säni ikuisesti 17vuo tiaan lukiolaistytön näköi nen. Kyse oli typen oksideista. @Kirsinkirjanurk 17-v. #nännigate #putkonen @MiraPrinz1 Pitkä päivä
Esimerkiksi Fiskars on ratkaissut kysymyksen valmistamalla oransseja klassikkosaksiaan nykyään myös kausiväreissä. Marimekon taiteellisen johtajan Anna Teurnellin mielestä Suomen ei kannata tavoitella omaa Ikean ja H&M:n kaltaista kansainvälistä halpaketjua. Aiemmin Marimekko on toiminut toisin. Unikko-kuosia oli viime vuosikymmenellä suunnilleen yhtä monessa VA LO K U VA A JA N ED U ST A JA : Q U IE T. Samaa ovat pohtineet muutkin suomalaiset designtalot. Siinä uuden luovan johtajan oli ratkaistava kysymys: miten uudistaa vahvaa perinteistä brändiä ilman, että hukkaa sen perinnön, klassikot ja asiakkaat. Hän sanoo, ettei halua niinkään muuttaa Marimekossa mitään vaan pitää huolta siitä, mikä on jo tunnettua ja tunnistettavaa Marimekkoa. ”Design on suomalaisille selviö” IMAGE 228 11 Anna Teurnell on Marimekon taiteellinen johtaja. Hän työskenteli aikaisemmin H&M:n & Other Storiesin designjohtajana.. IhmIset, IlmIöt, polItIIkka ja muut kIInnostavat puheenaIheet NYT Avaaja. Iittala on paitsi tehnyt Aalto-vaasia monessa värissä ja koossa myös käyttänyt sen muotoa esimerkiksi tuikuissa, pannunalusissa ja tarjoilualustoissa. tekstI Joanna Palmén kuvat outi törmälä M arimekko esitteli lokakuun alussa Pariisissa ensi kevään mallistonsa, joka oli ensimmäinen kokonaisuudessaan ruotsalaisen Anna Teurnellin johdolla tehty. Samoin tekee Arabia tunnetuille astiastoilleen. Anna Teurnellin ratkaisu on fokusointi
Avaaja 12 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Teurnellin (oik.) mielestä suomalaiset osaavat kaunistaa arkielämäänsä. Eivät ihmiset mene ostamaan sellaisista paikoista vaikka paperiservettejä arkikattaukseen. Teillä Alvar Aaltoa ja Fiskarsia.” Marimekon pääkonttorin neuvotteluhuoneessa Teurnell varoo tarkasti sanomasta suoraan, että jompikumpi asiain tila olisi toista parempi. Marimekko sekä Teurnellin kehuvasti mainitsemat muut suomalaisbrändit Iittala, Artek, Fiskars ja uusi tulokas Samuji ovat kaikki keskihintaluokkaa. ”Minua eivät kiinnosta punaiset matot ja gaalat, paljon tärkeämpää on tavallinen elämä: miten vietetään aikaa ystävien ja perheen parissa, millaisia ovat arkiillalliset. Teurnell kohauttaa olkiaan; hänellä ei ole antaa neuvoja. Teurnell on itsekin työskennellyt H&M:llä, & Other Stories -brändin designjohtajana. esineessä kuin Muumi-hahmoja nykyään. Se on Teurnellin mielestä ratkaisevaa. Joka tapauksessa hänestä suomalaisten kannattaisi ennen kaikkea pitää hyvää huolta vanhoista brändeistään ja niiden laadusta. ”No minä nyt vain satun arvostamaan korkeaa laatua.” . Meillä Ruotsissa oli enemmänkin Ikeaa, kun olin nuori. ”Unikko on hienoin trademark-kuosimme. Miten tehdään arjesta hieman kauniimpaa.” Ja siinä suomalaiset ovat hyviä, hän sanoo. Ja se on teille jotenkin itsestään selvää. Mutta mietin hyvin tarkkaan, missä sitä käytetään. Teurnell on sitä mieltä, ettei sellaista kannata tavoitellakaan. ”Kun muutin tänne, huomasin, että suomalaisilla on uskomattoman paljon hyvälaatuista designia kotona. Hän on työskennellyt Marimekolla ja asunut osa-aikaisesti Helsingissä nyt noin puolitoista vuotta. Tai jos myymme sänkyvaatteita, haluan että liikkeessämme on sänky, joka on pedattu todella, todella kutsuvasti ja inspiroivasti.” Miksi Suomella ei ole omaa Ikeaa tai H&M:ää. Suomessa on onnistuttu säilyttämään designtuotteet sen hintaisina, että ne tavoittavat suuren osan ihmisistä.” Mutta jos kuitenkin haluaisimme ruotsalaistyyppisen, edullisia ja muodikkaita tuotteita tuottavan rahantekokoneen. Vasemmalla Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko. ”Pitää miettiä tarkasti, mihin sijoit taa parhaat ideansa.” Hän haluaisi myös kauppoihin entistä enemmän tilaa inspiraatiolle – siis ihan konkreettisesti. Totta kai haluan käyttää sitä. ”Suomalaiset mid-pricetuotteet ovat niitä, joita ulkomaiset muotitalot tekevät todella kalliilla.” –?AnnA teurnell. Jos se on hienoimmissa vaatteissamme ja sisustustuotteissamme, ehkä sitä ei pidä laittaa mainosmattoon lattialle.” Unikkoa saa jatkossakin monissa väreissä, Teurnell lupaa, mutta muuten tuotevalikoimaa terävöitetään. ”Jos tarjolla on liikaa tuotteita, ei jää tilaa tehdä sitä aivan fantastista illalliskattausta. Tätä Suomessa mietitään usein. ”Suomalaiset midprice-tuotteet ovat niitä, joita ulkomaiset muotitalot tekevät todella, todella kalliilla
Meillä on hallussamme Sampo, jonka kerran sanottiin särkyneen, mutta joka kumminkin on jäljellä. Snellmanin sana ken ei tunne omaa maataan, ei tiedä, mistä on kotoisin pätee tänä päivänä ehkä enemmän kuin koskaan...” Urho Kekkonen, 1964 KANSAN YHDISTÄMINEN. “...Kotimaassa tehdyt matkat antavat elävää havainto-opetusta kotimaan tuntemisessa, ja vasta ne luovat kirjatiedon lisäksi edellytykset ulkomaille lähtijälle levittää oikeita tietoja omasta maasta vieraalle ympäristölle. Vaikka alkanutkin vuosi tulee olemaan meille monella tavalla vaikea, voimme luottaa siihen, että yhä pitää paikkansa vanha sanonta: Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä...” Esko Aho, 1993 (Lamapuheen piti poikkeuk sellisesti pääministeri.) K U VA T: A -L EH TI EN A R K IS TO , K IM M O M Ä N TY LÄ (A H O ), JO O N A S B R A N D T (N II N IS TÖ ). Että mittaa muilta odottaman sa siihen, mitä itse tekee. Uhrata työnsä ja varansa lähimmäisensä hyväksi on suurta, mutta uhrata itsensä, elämänsä, maansa ja kansansa puolesta, on vielä paljon korkeam paa. Suomalaiset ovat ennenkin nostaneet kansakunnan uuteen nousuun tulevaisuudenuskolla ja yhteisymmärryksellä. Ensin pohditaan kulunutta vuotta, taloutta ja ulkopolitiikkaa, huolestutaan polttavasta kysymyksestä ja muistutetaan luonnon ja työn merkityksestä. Lopuksi kansa yhdistetään vertausten tai sitaattien avulla. “...Jotenkin niin häntä (sotaveteraani Hannes Hynöstä) ymmärsin, että hyvän elämisen osaaminen vaatii itsetuntemusta. Tämä Sampo on työ, yksilön ja kansakunnan järjestetty työ, ja tähän liittyvä Suomen kansan kyky venyä tiukan tullen...” Risto Ryti, 1941 TYÖN MERKITYS. HUOLI. Tänään meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että voimme puhua paitsi menneistä myös tulevista hyvistä ajoista. ”... Nyt: Entinen pornonäyttelijä Henry Saari seuraa vieressä, kun Heikki synnyttää. Sen alttiuden edessä me vaikenemme ja nöyrrymme kiittämään Jumalaa, että suuret kärsimykset ja surut voivat herättää uusia elämänarvoja...” Kyösti Kallio, 1940 KANSALAISET, MEDBORGARE KERTAUS ON PUHEEN ÄITI Presidenttien uudenvuodenpuheet hiihtävät samaa latua vuodesta toiseen. Nyt JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 13 KULUNUT VUOSI. Että muistelee mukavat, mutta tietää ikävät. IIda sofIa hIrvonen MUSTA BARBAARI MUSTA PARAATI Artisti Bändi MUISTA! PUHEOHJELMA Ennen: Hyväntuulista jutustelua ajankohtaisten julkkisvieraiden kanssa. “...Mutta kaikesta huolimatta meillä on käsissämme sekä nyt esillä olevien että tulevien vaikeuksien voittamisen avain. “Uhrimieli, jota nyt kaikkialla tarvitsemme, on korkeaa jumalallista alkuperää. Tai että näkee, ettei sitä nyt olla toinen toistaan kummempia, mutta yhdes sä vahva voima.” Sauli Niinistö, 2015 TALOUS
Huippusuosittu seksuaalija psykoterapeutti on onnistunut luomaan blogin, jonka vihalukeminen on yhtä hyödyllistä kuin valittaminen kirjoitusvirheistä nelivuotiaan kirjeessä joulupukille. . Postilakko. Tai ainakin sellainen vaikutelma syntyy. Laura Lindstedt arvosteli Finlandia-puheessaan oikeistolaista hallitusta, mikä oli kriitikoiden mielestä kestämätöntä, sillä hän oli saanut apurahoja säätiöiltä, joiden hallituksissa on rikkaita ihmisiä. Maaret Kallio. Sunrise Cabernet Sauvignon. Kirjailija Kari Hotakainen totesi syksyllä kirjamessujen yhteydessä, että hänen kieltenopetuksensa koulussa oli sietämätöntä: ”Jatkuva pienten virheiden paisuttelu teki minusta ihmisen, joka kirjoitti ylioppilaaksi hyvin arvosanoin, mutta ei osannut puhua yhtään vierasta kieltä.” Virheisiin keskittyminen tekee puhumisesta mahdotonta. 26,90 € / 3,00 l (8,97 €/l) Pieni teksti ei voi kilpailla vaikuttavan valokuvan kanssa. Ehkä voisimme unohtaa sen, mitä muut ajattelevat kielitaidostamme. Tärkeintä on, että kieltä käyttää. KUVITUS JANNE IIVONEN IMAGEN KRIITIKOT ARVIOIVAT PALSTALLA AJANKOHTAISIA ASIOITA. Suomalaisten elinikä on pidentynyt. Oikeusministerin harkinta. heikki valkama Vieraskielisissä keskusteluissa on vaikea loistaa, vaikka olisi loistava. Kuten se, että Sunrise on maailman ensimmäinen 100-prosenttisesti hiilineutraali viini. Kansainvälisessä seurueessa puhutaan yhtä kieltä, englantia. Vaarana on, että seurueen suomea huonosti puhuvaa ulkomaalaistaustaista pidetään jotenkin tyhmänä. ????. Naiset viettävät tasa-arvosuunnitelman vastaiset kultaiset ekstravuotensa rangaistukseksi terveyskeskuksen vuodeosastolla kylmät pissat vaipoissa. Logiikka. Näin ei tietenkään ole. Ja mikä parasta, Sunrise on kerrassaan erinomainen punaviini. Se luo kynnyksen keskusteluun ryhtymiseen. Jari Lindström (ps.) oli valmis harkitsemaan, mutta vain harkitsemaan kuolemanrangaistusta terroristeille, mikä ei ole lainkaan sama asia kuin vakava harkinta. Mitä vieraampi kieli, sitä yksinkertaisemmaksi kommunikointi kuitenkin muuttuu. Pienellä tekstillä voidaan kuitenkin sanoa asioita, joilla on suuri merkitys. Kun viimein keksii, mitä olisi pitänyt sanoa, ollaan jo seuraavassa aiheessa. Nyt 14 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Arviot T ilanne on monelle tuttu. Puhuja vaikuttaa kielen hitauden vuoksi hieman hitaalta itsekin. Sekä pullossa että hanapakkauksessa. Sama pätee toki myös toisinpäin. ?. He vain puhuvat äidinkieltään. Sinulle ja ystävillesi. . . Vieraalla kielellä keskustellessaan joutuu aina antamaan vähän periksi – vaikka kielitaito olisi hyvä. ????. Pahinta on, että joskus natiivit todella alkavat pitää huonoa puhujaa hieman yksinkertaisena. Suomalaiset osaavat kuitenkin kansainvälistenkin kielivertailujen mukaan yleensä niin hyvin englantia – tai jotain muuta vierasta kieltä – että voivat käydä sillä oikeita keskusteluja. Vieraskieliset – tai siis natiivit – eivät ole välttämättä niin välkkyjä, miltä kuulostavat. Ehkä vika on kielivirheiden sijaan virheiden ajattelemisessa. PI EN I K U VA : SA TU K EM PP A IN EN . Kuha Bile-Dani lähtee taas viettämään hailaifia Neitsytsaarille, Hitler kuulee asiasta. Kielipuolen päiväkirja Maaret Kallion blogi. Nauraa oikeissa kohdissa ja ilmaisee asiansa syvällisesti. Huumorin nyanssit, sarkasmi tai sanaleikit jäävät helposti saavuttamatta. Hän kuulostaa älykkäältä ja hauskalta. A R V IO T: IM A G EN TO IM IT U S. www.sunrise-wine.com N A U TI KO H TU U D EL LA SUNRISE TALVEN VALOA. Keskustelu kääntyy monimutkaisiin asioihin, vaikkapa kirjallisuuteen tai politiikkaan, ja sitä dominoi kielitaitoisin, englantia äidinkielenään puhuva henkilö. Meemit. Golden girls. Tänä vuonna syntyvät miehet elävät 78-vuotiaiksi, naiset 84-vuotiaiksi. Kun suomalainen yrittää muodostaa vieraalla kielellä järkevää lausetta siitä, miksi Knausgårdin kirjat oikeastaan tekivät vaikutuksen, se kuulostaa lattealta ja typerältä. Hyvä puoli: postitse lähetettyjä joululahjoja ei tarvitse nostaa esille seuraavalla sukulaisvierailulla. Lohtua tuo se, että osa muistakin seurueen jäsenistä puhuu vierasta kieltä ja pärjää yhtä huonosti
Ja mikä parasta, Sunrise on kerrassaan erinomainen punaviini. Sunrise Cabernet Sauvignon. 26,90 € / 3,00 l (8,97 €/l) Pieni teksti ei voi kilpailla vaikuttavan valokuvan kanssa. Sekä pullossa että hanapakkauksessa. Sinulle ja ystävillesi. Kuten se, että Sunrise on maailman ensimmäinen 100-prosenttisesti hiilineutraali viini. Pienellä tekstillä voidaan kuitenkin sanoa asioita, joilla on suuri merkitys. www.sunrise-wine.com N A U TI KO H TU U D EL LA SUNRISE TALVEN VALOA
KOLIIKKIISÄ. Sille on monia selityksiä: seksi ei tunnu hyvältä, mutta puolituntemattoman kanssa on kiusallista keskustella toiveistaan. Henkilö, jonka täytyy hetki sulatella alempiarvoisen ideaa ennen kuin voi keksiä ja esittää sen itse. Feministisiä lehtijuttuja lukeneet naiset ovat nyt vain tietoisempia siitä, että seksiä harrastetaan siksi, että se tuntuu hyvältä. Paholaisen juna ansaitsee tulla luetuksi ensinnäkin siksi, että se on suomalaisittain ainutlaatuinen kirja siirtolaisista. K U VA T: A TE N A (K IR JA ), A -L EH D ET . Naisten kohdalla satunnaisen seksin karttaminen ei kuitenkaan johdu siitä, että yhden yön juttujen harrastaminen automaattisesti estäisi pari suhteen muodostamisen tai että itse seksi olisi jotenkin erilaista kuin aiemmin. Ikävää irtoseksiä mitään vakavaa, swaippaa vasemmalle. Nyt 16 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU MIKROUUNI JOHTAJA. Junareitti on äärimmäisen vaarallinen, eikä moni koskaan pääse perille Yhdysvaltoihin: reittiä hallitsevat rikolliset, jotka toimivat usein yhdessä viranomaisten kanssa. Sen varrella olevista joukkohaudoista on löydetty kymmeniä tuhansia ruumiita. Jos seksi taas osoittautuu hyväksi ja kumppani mielenkiintoiseksi, naiset alkavat usein toivoa, että suhde jatkuisi myöhemminkin. Toiseksi toimittaja Maija Salmi on pannut henkensä likoon tehdäkseen kirjan. Tinderistä seksiä löytyisi ainakin periaatteessa helpommin kuin koskaan, mutta he eivät enää jaksa yhden illan seksin aiheuttamaa stressiä ja pettymyksiä. KUVITUS REETTA NIEMENSIVU. Jos seksikumppani on kaveri, ystävyys muuttuu monimutkaiseksi. SA N A K IR JA : TU R O K U N IN G A S. Eräs miespuolinen sinkkukaverini kertoi, ettei uskalla enää käyttää Tinderiä, koska etsii ensisijaisesti seksiä, kun taas ”kaikki naiset haluavat vakavan parisuhteen”. IIda SofIa HIrvonen Matka. Ghostaaminen eli selittämätön katoaminen on helppo ja siksi yleinen tapa ilmoittaa satunnaiselle kumppanille, ettei jatko kiinnosta. Voi sanoa ”nähdään taas” ja vain jättää tekemättä niin. Usein ainakin toinen osapuoli on liian kännissä. Tuntuu, että yhden yön jutulta on liioiteltua edes odottaa nautintoa. Jos seksistä ei nauti, voi olla viisaampaa luopua siitä kokonaan. Paholaisen junaksi kutsutaan Meksikosta Yhdysvaltoihin kulkevia junia, jotka kuljettavat siirtolaisia. Todisteena hän lähetti kuvakaappauksia profiileista, joissa lukee jos et etsi Sinkkunaisten emansipoiva sekstailu ei ollutkaan hurjaa vaan kurjaa. O N IH A N O K : IM A G EN TO IM IT U S. On ihan ok haluta kyläillä vanhempiensa luona. Se on karua ja ajankohtaista luettavaa. Salmi hyppäsi näiden tavarajunien kyytiin ja asui siirtolaisten kanssa turvataloissa. Satunnainen seksi ei ollutkaan niin mutkatonta ja ihanaa kuin he olivat kuvitelleet. Vuosituhannen vaihteen irtoseksiä juhlineen Sinkkuelämää-sarjan ja 2010luvun ihmissuhteita realistisemmin käsittelevän Girlsin erilaisuus kertoo siitä, että nykyään naiset myöntävät, että satunnainen seksi on useammin kiusallista ja monimutkaista kuin hohdokasta ja coolia. SANAKIRJA M onet naispuoliset sinkkukaverini ovat lopettaneet satunnaisen seksin harrastamisen. Mies, joka rasittaa perhettään liikuttumisellaan penkkiurheilun, kulttuurin ja sosiaalisten kohtaamisten yhteydessä. Heikki Valkama REFERAATTI JOS LUET TÄSSÄ KUUSSA VAIN YHDEN TIETOKIRJAN, SUOSITTELEMME KIRJAA PAHOLAISEN JUNA (ATENA). Kirja kertoo myös miksi ja millaisista oloista lähtijät ovat
Hän haluaa osallistua debattiin aiheen ympärillä, koska vääriä käsityksiä voi oikaista vain tiedolla. Valo työssä JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 17 Tukeudu yhteisöön. ”Tiede ja asioi den älyllistäminen ovat itselleni keinoja suojautua raskailta asi oilta. Julia Korkmanin mielestä moniosaamisen vaatimus on myrkkyä. Jos työ yhteisössä ei kritisoida, työn jälki jää puutteelliseksi. ”Sanonnan mukaan toivon viisautta hyväksyä asiat, joihin en voi vaikuttaa, ja roh keutta muuttaa niitä, joita voin. Kannattaa pitää fokus tärkeimmissä asioissa, koska on usein rajallista, mihin voi itse vaikuttaa. ”Laulaminen on kuin mindfulnessia – rentou tumista hengityksen kautta ja läsnäolemista. TEKSTI HANNA RÄTY KUVA NICK TULINEN Päivystävä jankuttaja P sykologi Julia Korkman kouluttaa poliiseja sekä kollegoitaan haastattelemaan ja kohtaamaan hyväksikäyttöä ja muita rikoksia kokeneita lapsia. Vaikken voi vaikuttaa tapahtunee seen, on helpottavaa, että voin vaikuttaa asian selvittämiseen.” Hyväksy. Ras kaassa työssä Korkmania suojelee tiede ja laulaminen. Silti moni työ on epävar muuden sietämistä. ”Kun ihmiset saavat erikoistua, he ovat motivoitneita tekemään työnsä niin hyvin kuin osaavat.”. Meillä HUS:n oikeuspsykiatrien yksikössä on kehityshaluinen ilmapiiri, jos sa etsitään ja jaetaan yhdessä uutta tietoa. ”Itsenäistä työtä tekevälle on jaksamisen kan nata tärkeää, että on yhteisö, jossa voi itkeä, nauraa ja kiroilla. Ainakin oikeus psykologian alalla suurimmat vir heet syntyvät ihmisten tarpeesta olla varmoja. ”Kritiikin antaminen on osa työtäni, ja olemme kollegoideni kesken aika reippaita kommentoimaan toistemme lausuntoja. On suuri riski kuvi tella olevansa virheetön. Ota kritiikki lahjana. Hyvässä työyhteisössä rohkaistaan muita ja katsotaan vähän myös perään, ettei kenen kään vastuu kasva liian isoksi.” Hyväksy epävarmuus. YKSI ISO ASIA. Kriittiset kommentit ovat lahjoja. Kun haastattelen rikoksen uhriksi epäiltyä lasta, olen sensi tiivinen, mutta aivoni raksuttavat. Asioita, kuten oikeusjärjestel män järjettömyys siihen nähden miten ihminen toimii, muutetaan hitaasti jankuttamalla, kunnes niistä tulee tarpeeksi yleisiä.” Hengitä, kun voit. ”Ihmisen on vaikea kestää sitä, ettei tiedä jotakin. Kehitä suojakilpi. Laulaessa se on automaatio, silloin ei voi ajatella työasioita.” . Palstalla eri alojen oivaltajat kertovat, kuinka asioita voi tehdä toisin
HEIJASTIN 75,– Heijastimen käyttö puolittaa riskin jäädä auton alle. Toteutimme suunnittelija Laura Juslinin kanssa heijastinmalliston, jotta sinutkin huomattaisiin. if.fi/loistavaa #loistavaa HEIJASTIN 50,–
Yritän etsiä tuotteista tai palveluista epäkohtia ja ratkaista, miten ne toimisivat paremmin. ”Muotoilussa on välttämätöntä olla kriittinen. Piilaaksossa muotoilijat ovat tuotteiden kehityksessä mukana ensimmäisestä päivästä lähtien. En yritä tehdä taideteosta vaan käytännönläheisen tuotteen. Silti lapsenomainen innostuminen on tärkeimpiä ominaisuuksiani. HIP Tekijä. Taustani on teollisessa muotoilussa, mutta pidän siitä kiinni vain toisella kädellä. Toivon, että siihen herättäisiin myös Suomessa.” – Vuoden nuori muotoilija Pyry Taanila. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 19 Opas kauniiseen elämään | matka | teknO | RuOka | design | tyyli TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVA ANNA AUTIO Marja-Liisan pipo jäi unohduksiin, Juhan ei … 20 Hiihtokausi on alkanut, hallelujaa … 22 Tiedän, mitä teet joululomalla … 23 Aamiaisbrunssi ei ole enää keräilytavaraa … 24 Sormet laastiin eikä liisteriin … 25
Pipo oli rumentava ja hiuslakkakampauksen pilaava talviasuste, jota käytet tiin vain olosuhteiden pakosta eikä koskaan silloin, kun ihas tus oli paikalla. Kotimainen urheiluvälineval mistaja Karhu lämmitti Miedon päätä hänen uransa alkuvaiheilla. Ensim N uorisomuoTia pipo ei ollut vielä pitkään aikaan. Miedosta tuli kirkkaimpia mita leitakin saavuttamatta legenda – ja samoin kävi Karhulle. Vastaus: Jacques Cous teaun pipo. 20 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU olympialaisissa käyttämä valkoi nen pipo, josta roikkui narun pääs sä tupsu, ei saavuttanut ikinä samaa keräilyarvoa kuin Karhu pipo, vaan se jatkoi elämäänsä lähinnä laitakadun kulkijoiden päässä. Hiihtopummien toinen ysäri lahja muotimaailmalle oli omitui sen näköinen, kypärämäinen ja erittäin räikeäkuosinen Bula pipo. Onneksi lähes jokainen Bulan päähänsä laittanut tajusi, että pipoa pystyy käyttämään ainoastaan after ski päissään. TeksTi milla muurimäki kuviTus matti pikkujämsä M ikä on punainen, märkä ja haisee kalalta. PÄÄHÄNPINTTYMIÄ Jacques Cousteau ja pipon salaisuudet.. Kun urheilija sai sankari statuksen, tahtoivat fanit palan idoliaan, vaikka pipon muodossa. Mutta sitten tuli grunge, ja vaihtoehtokulttuurin pipopäät alkoivat nousta marginaaliin. Se ei ollut enää pelkkä pään läm mitin, vaan siitä tuli asuste, joka viimeisteli halutun tyylin. Kylmän takia kuol leista pipottomista mopoilijoista kerrottiin varoittavia tarinoita – turhaan. Pipo sai uuden merkityksen. Ysärinuorisoon upposi myös Jamiroquain keulahahmon Jay Kayn syvälle päähän nykäisty korvaläpällinen inkapipo. Monet 1970luvulla syn tyneet muistavat, miten koulun välitunneilla opettajat kiersivät tarkastamassa, että lapset pitävät pipot päässään eivätkä laita niitä taskuun. Nuorisoa valistettiin, miten pakkanen nousee kovassa vauhdissa. Samaiset inkapipot nähtiin myös suosikkibändi Red Hot Chili Peppersin riveissä. Ranskalainen tutki musmatkailija tuskin tiesi Meren salaisuuksia 1960luvun lopulla kuvatessaan, että 50 vuotta myö hemmin hänen tavaramerkikseen muodostunut punainen pipo olisi jokaisen trendejä seuraavan jam pan päässä. Räntäsateessa märkä tupsu aiheutti niskajumeja, joten epä käytännöllisyys poisti tämän trendivillityksen melko nopeasti. Toisen hiihtosankarin Marja Liisa Kirvesniemen Sarajevon 1990luvun alun skimba hurmoksessa asustemuotiin hyväksyttiin pään kokoisella tupsulla varustetut, mieluusti neonväriset, jättitupsupipot. Tyyli Rumasta pakkopiposta tuli kolmessakymmenessä vuodessa tyylikäs asuste, joka tekee naisesta nallekarkin nätin ja peittää varhaiskeski -ikäisen miehen kaljun. Myöskään mäkihyppääjä Matti Nykäsen paksut korvia läm mittävät pannat eivät ansainneet muodin jatkoaikaa, onneksi. Samoihin aikoihin, kun Cous teau matkaili Calypsolla, suoma laista pipomuotia suksi eteenpäin hiihtäjäjättiläisemme Juha Mieto. Alun perin pipo olikin talviur heiluvaruste, johon oli helppo kirjailla sponsoreiden ja seurojen logot
Näyttävät hatut ovat olleet kuluneen vuoden juttu, mikä johtuu luultavasti siitä, että myös kiinnostavim mat pipot ovat mahdollisim man muhkeita. Porterin sivuilta löytää pipon lähes mistä materiaalista ja sävystä tahansa. Näin on tainnut tapahtua ainakin radiojuontaja Jaajo Linnonmaalle ja näyttelijä Ville Haapasalolle. Beckhamin seuraajat lähtivät muotiin massoittain mukaan. V uosituhannen vaihteessa rapmuoti ulottui Yhdysvalloista Suomeen. Ensimmäisen miljoonia myyneen valkoinen rapartistin Eminemin imagoon kuului piukea kortsupipo. Löysää myssyä muokattiin lisäämällä siihen pallotupsu – ja kas, aikuisille saatiin myytyä samaa mallia, mitä pikkulapset Pipoostoksille internetsuun MIESPIPATAIVAS. Designmerk kien hassuim mat ja rohkeim mat mallit. Nuoriso alkoi kaivella mummoloiden vinteiltä vanhempiensa nuoruudenajan urheilupipoja omaan käyttöönsä 1990-luvun lopun retrobuumin myötä. Kokonaistyyli oli täydellinen, mikäli onnistui pelastamaan paksun Karhu-pipon lisäksi jamekset ja nahkarotsin. Nyt päähineet ovat yhtä tärkeitä muotiasusteita kuin kengät. farfetch.com NAISPIPATAIVAS. Takuuvarma paikka löytää naisellinen pipo päänlämmittimeksi laajalla hintahaitarilla. Kun tätä vähän naftia pipo mal lia alettiin valmistaa veny västä ribbineuloksesta, siitä muodos tui aikuisten miesten peruspipo. Se imartelee harvoja, mutta on levinnyt suomalaismiesten keskuudessa kausi-influenssan tavoin, varsinkin jos siinä lukee isäntä (tai tosimies, luonnostaan sekaisin, haku päällä, peto – tai mitä ikinä kukin on pipoonsa tahtonut kirjailuttaa.) Jälleen uusi megatrendi alkoi vuonna 2009, kun paparazzi ikuisti jalkapallotähti David Beckhamin lentokenttälookissa, johon kuului rastapipon mallinen muhkea musta myssy. Samaan aikaan nuoriso alkoi fanittaa Svea-pipoja. pitivät. Tämän kauden kuvatuin ja puhutuin pipo on suomalainen. Se on kuin Jacques Cousteaun myssy jättiläiselle kudottuna. Luultavasti siksi, ettei niissä ole turhia kikkailuja. shopbop.com ”ISÄNTÄ-PIPO ON LEVINNYT SUOMALAISMIES TEN KESKUUDESSA KUIN KAUSIINFLUENSSA.". P ipo on tullut jäädäkseen, eikä kenenkään tar vitse enää palella esteettisistä syistä. . Löysänä takaraivolla roikkuvasta piposta tuli niin haluttu muotiasuste, että se tuntui jämähtäneen monen päähän pysyvästi. Mr. Kun nuoret hipsteriaikuiset kasvoivat tyylistään ulos eikä arkirumuus enää kiinnostanut, mummolanvintin aarteet siirrettiin lämmittämään nykypilttien päitä. Alun perin lautailuvarusteita maahan tuonut urheilumerkki iski kultasuoneen painamalla korkeisiin tupsupipoihin nelikirjaimisen, ruotsalaisuutta tarkoittavan sanan. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 21 Tyyli mäisenä pipomuotiin lähtivät miehet, mutta naiset tulivat perässä, kun grungetyyli yleis tyi – mikä on muodille nykyään harvinainen järjestys. Erityissuositus brittiläiselle villaklassikolle, Highlandpipolle. Eminem piilotti ohuen trikoomyssykkänsä lippiksen alle, tavikset eivät. Katu-uskottavia pipoja tupsuilla, lipoilla tai ilman. Pipot ohjaavat myös hattumuotia. mrporter.com VILLAPIPO TOVEREINEEN . Siellä saattaa tosin pipopäissään päätyä maksamaan myssystään jopa 500 euroa. hatsandcaps.co.uk HASSUJA HATTUJA. Jostain syystä miesten pipot ovat aina parhaimman näköisiä. Se on Samujin Chunky Beanie, eikä se haise kalalle, vaan tuok suu muodille
”Erinomainen kohde keskitalven aurinkoja kaupunkilomalle. Bouncella on mahtava konsepti: pingispöytiä ja gineihin erikoistunut cocktail-baari. Tila vissa huoneissa yhdistyvät vintage ja käytännöllisyys. Hy vien latujen (230 km) lisäksi tarjolla on kylpylä ja seitsemän kauneus salonkia. Osa Ylläksen laduista on tunturin puurajassa, missä pakkasta voi olla jopa puolet vähemmän kuin alempana kylissä. 2 hh 190 e, acehotel.com/london 3?×?LONTOO Laukkukyttä Ei enää kadonneita matkatavaroita! LugLoc-sovellus kertoo älypuhelimen näytöllä reaaliajassa, mille lentokentälle matkalaukkusi on laskeutunut. Matka 22 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU K U VA T: A LL O V ER PR ES S, PI ET -H EI N O U T (L O N TO O ), A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Pingisklubi herkuilla. Noin 330 latukilometristä nelisenkymmentä on valaistuja, ja hiihtämään pääsee myös paukkupakkasilla. Pyhälle ajaa Rovaniemeltä parissa tunnissa. Ensimmäiset ladut aukeavat lokakuussa, ja sukset pannaan pussiin vasta toukokuun puolella. Lontoon joulumaasta löytyvät myös luistinrata, jääpatsaspuisto ja maailmanpyörä. Pieni ja tunnelmallinen Pallas edustaa täydellistä luonnon rauhaa. Hiihtokeskuksen ainoa hotelli Pallas on Suomen vanhin tunturihotelli – se raken nettiin toisen maailmansodan jälkeen. Tammikuun alekaudella Dubain kaupoissa voi tehdä järjettömän hyviä löytöjä.” MAROKONKIERTUE. ”Hamam, hyvät säät ja kulttuuritarjonta houkuttelevat Marokkoon. Kun nämä on kierretty, hiihdet tävää jää vielä 4 290 kilometriä. Kiertäisin Fesin, Essaouieiran ja Marrakechin.” Viestintä päällikkö Julia Melnik, Finnmatkat Avaruus vai Posio?. Ravintolan puolelta saa simppeliä mutta erinomaista baariruokaa. Unohda Lapin kesä, lähde pohjoiseen jo nyt. Lähimpään kylään Muo nioon on puolen tunnin ajomatka. Pyhän ja Luoston 150 kilometriä pitkät latuverkostot kahviloineen ovat yhteydessä toisiinsa. Kaupungin keskiaikaisen keskustan saa haltuun kävellen.” ALET DUBAISSA. Saariselkä on lapsiperheiden suosiossa, ja sieltä löytyy yli kilometrin pulkkamäki. Ace Hotel (100 Shoreditch High Street) sijaitsee Shoreditchin alueella taidegallerioiden ja pikkuputiikkien keskellä. Suomen pohjoisin hiihtokeskus Saariselkä on lähellä Ivaloa. Hiihtoniilon talviuni Satu Rämö on Islannissa asuva kirjailija, joka hiihtää hitaasti ja rakastaa Äkäslompolon Velhon kodan rinkelimunkkeja. Maastamme löytyy noin 5 500 kilometriä hiih tolatuja, ja parhaat kohteet ovat Lapissa. Hyde Parkin valtavat joulumarkkinat ovat auki tammikuun alkuun asti. Plussaa kulkuyhteyk sistä: Kittilän lentokentältä pää see ladulle (ja baariin) vartissa. Laajin latuverkosto on Ylläk sellä. Sadan kilo metrin latuverkostoon pääsee suoraan Rovaniemen keskustasta. Suomen latujen tilannetta voi seurata osoitteessa mski.fi . Suksia saa vuokraamoista ja tuoreita munkkeja latukahviloista. ”Vanhan kaupungin joulumarkkinat ovat upeat. Levi taas on huvipuisto. Hipsterihotelli. HIP 3 Jätä sukset Suomeen KÄVELY KRAKOVASSA. Latu ja on yli 200 kilometriä, niistä viidennes valaistuja. Matkalaukkuun kiinnitettävä lähetin on korttipakan kokoinen. Lumisena talvena voi hiihdellä vaikka Helsin gin Kulosaareen. Hyviä ja edullisia ravintoloita on paljon. Eikä ole pakko lähteä Lappiin asti. Kolarin junaasemalta ja Kittilän lentokentältä ajaa perille alle tunnissa. Hinta 65 e, lugloc.com J os kaikki suomen hiih to ladut asettaisi peräkkäin, pääsisi Jyväskylästä Paler moon ja takaisin. Joulumarkkinat. Pyhätunturin kahdentoista huipun tunturijonomaisemat Itä Lapissa ovat huikeat. Jos haluat yhdistää pohjoisen kaupunkiloman hiihtoreissuun, lähde Ounasvaaraan. Farringdonin (121 Holborn) lisäksi Bounce avasi tänä syksynä Shoreditchissä (241 Old Street)
Halo 5: Guardiansia (noin 60 e, halowaypoint.com) ei voi pelata jaetulta ruudulta, kuten ennen. Kun sen voi tehdä kahdestaan tai nelistään jaetulla ruudulla. Kasvomaalit, hernekeitto ja sätkätarpeet eivät kuulu valitettavasti edes deluxe-pakettiin. Joulun kolmanteen uutuuteen sisältyy yksinäisyysvaroitus. Yhteispeli onnistuu vain netin yli, ja huutelu hoidetaan kuulokemikin kautta. Vähintään kahden ampeerin (2000 mA) virta riittää lataamaan myös iPadin. Pelin karu maailma on täysin avoin, ja aseiden sekä työkalujen kanssa voi väkertää loputtomiin.” fallout4.com Jyri Partanen, pelialan yhdistys IGDA:n puheenjohtaja Moninpelin ei tarvitse olla yksinäistä verkkomättöä. Esikuvalleen uskollinen ja helppo pelata.” farmaway game.com FALLOUT 4 . Patjan alle laitettava mittari kertoo kännykän avulla esimerkik si sen, että alkoholin nauttiminen estää te hokkaas ti syvän unen. Ylläri! 149 e, beddit.com. Battlefront kuuluu Tähtien sota -pelien parhaimmistoon (noin 60 e, starwars.ea.com). Pelaamaan pääsee kapinallisten tai imperiumin joukoissa. Tekno JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 23 Pekka Pekkala asuu Helsingin Kalliossa kahden pelikonsolin taloudessa ja haaveilee e-pelien ikämiessarjoista. K U VA T: VA LM IS TA JA T, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). . Älä osta halpoja tarvikelatureita vaan haaroituspistorasia, jossa USB-laturi on sisäänrakennettuna. Hothin taistelusta tuttujen sotakoneiden vyöryessä päälle fiilis on parempi kuin puolessa sarjan elokuvia. Kauden superpelejä pelataan kaverin kainalossa. HIP 3 Parhaat perhepelit CITIES: SKYLINES AFTER DARK. ”Riippuvuutta aiheuttava kaupunginrakennuspeli saa lisäosan myötä yöelämän.” citiesskylines. ”Rattoisaa ajanvietettä postapokalyptisissä maisemissa. Online-pelimuotojen myötä samalla sohvalla vääntäminen uhkaa jäädä urheilupelien erikoisuudeksi. clasohlson.fi 13,99 e, ikea.fi 12,99 e. Posio vai avaruus?. Taistelu sohvalla Sähköasiat kuntoon. Prinsessa ja herne. M ikä voi olla pelatessa hauskempaa kuin ammuskelu ja paikkojen pistäminen totaaliremonttiin. Puolet kotitaloutesi elektroniikasta toimii USB-virralla. Valittavissa on esimerkiksi Prinsessa Leia tai Darth Vader. com FARM AWAY! ”Pieni pelifirma aikoo suositun Hay Dayn markkinoille. Call of Duty: Black Ops III (noin 60 e, callofduty.com) taas on totinen sotapeli, jonka voi pelata läpi nelistään samalta ruudulta. Onneksi joulun superpeleistä Star Wars Battlefrontissa ja Call of Duty: Black Ops III:ssa on yhteispelimoodi, jossa kaverin kanssa voi heittää muutakin kuin virtuaalisia ylävitosia
Siinä missä brunssi on usein sosiaalinen tapahtuma, aamiainen on omaa laatuaikaa. HIP 3 Luksusaamiainen kotona UUNIPUURO. Aamiainen kuin hellittely Keittoja kadulta. Blossan vuosikertaglögi jakaa perinteisesti mielipiteitä. Pitää tehokkaasti nälän loitolla ja verensokerin tasaisena.” GRANOLAPIIRAS. Helsingissä useampikin paikka satsaa nyt aamiaislautasiin tai lautasmallisiin sunnuntaibrunsseihin. Suomalainen uutuustuote Bubblecap aikoo vallata hiilihapotuslaitteiden markkinat. . Nyt ei toki puhuta mistään sämpylä-jogurtti-pillimehukomboista. Aamulla annos on valmis. Buffetbarbarian jälkeen sellainen tuntuu sivistyneeltä. Kävin hiljattain aamiaisella helsinkiläisessä ravintolassa, jossa aamupalan voi koota annoksista (3–9 euroa/kappale). Ohjeiden seassa tarjoillaan kiinnostavia anekdootteja ruokalajeista. Sotkuiset brunssibuffetit eivät enää kiinnosta, mikä ei ole ihme. ”Teen piiraspohjia valmiiksi pakkaseen tai jääkaappiin ja lisään täytteeksi kreikkalaista jogurttia ja hedelmiä tai marjoja. K U VA T: A N D A N TE , R EA D M E. Readme.fi MAKUPALAT Kukkakauppa Andante Helsingissä myy myös hedelmiä ja marjoja.. Tämän vuoden kausimaku Earl Grey on kuitenkin helpommin nieltävä kuin vaikka vuoden 2011 kahviglögi. Melkein kuin joku olisi tehnyt sen puolestani. Street Food kasaa yksiin kansiin Takalan suosikkireseptit Aasian, Euroopan ja Yhdysvaltojen ruokarekoista ja torikojuista. Teekupeista ammentava design on myös tuotteen historian kauneimpia. blossa.se Eettisempiä kuplia korkista. Paksut smoothiet ovat ihania täytteitä.” Hanna Stolt, Aamupala-keittokirjan tekijä Ruotsalainen teehetki. Ulkona nautittu aamupala voi tosin olla myös luksushintaista. Lautasellinen chia-siemenpuuroa, avokadotoast, lasillinen tuorepuristettua appelsiinimehua ja kuppi kahvia maksoivat 20 euroa, lähes tuplasti enemmän kuin paikan lounas. Brunssia syödään viikonloppuisin, mutta aamiaisella voi käydä rennosti minä päivänä tahansa. Ruokatoimittaja Mikko Takala syö työkseen maailman huippuravintoloissa, mutta pyrkii aterioimaan myös katukeittiöissä. FI , B U B B LE C A P, B LO S SA , A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Pahimmillaan ruokaa jonotetaan niin ahtaasti, että hihansuut pyyhkivät leivänmurut pöydiltä. 15 e, bubblecap.fi S anotaan, että aamiainen on uusi brunssi. Onneksi monet tämän hetken aamupalasuosikit syntyvät helposti kotona. Barbaaristen mättöbrunssien aika on ohi. Hinta n. Ravintola-aamiaisen kasvavaa suosiota on perusteltu sillä, että se on helppoa arjen luksusta. ”On ihanaa, ettei aamulla tarvitse miettiä, mitä söisi, kun herkullinen, hieman karamellisoitunut kauratai ohrauunipuuro odottaa uunissa.” MUSTIKKATUOREPUURO. Pienikokoinen laite mahtuu keittiönlaatikkoon ja käy mihin tahansa palautuspulloon. Ulkona syöty aamupalaa on kuin käynti kauneushoitolassa. Edellä jonottavat yskivät päin ruokia, ja kun buffetin ääreen vihdoin pääsee, sen antimet ovat levinneet kupista toiseen. Laatupaikoissa puuro on chia-siemenpuuroa, mehu hetki sitten puristettua ja jogurtin kanssa saa itse tehtyä granolaa. Siemenet sekoitetaan kauratai mantelimaitoon, sekaan heitetään omenasosetta, hunajaa ja erilaisia mausteita, ja sotku laitetaan jääkaappiin yöksi. Esimerkiksi chiasiemenistä tehtävät tuorepuurot ovat yksinkertaisia valmistaa. Sanomalehti pöydälle, viereen kuppi hyvää kahvia – eikä ketään muuta. ”Värikäs ja maukas sekä superhelppo tehdä. Kaaoksen sijaan nyt halutaan pöytiin tarjoiltuja aamupalalautasia. Ruoka 24 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Valtteri Väkevä on Helsingissä asuva toimittaja, joka syö aina liikaa aamupalabuffetista
Esimerkiksi Normann Copenhagenin Circus-rahi on tehty veluurista ja maksaa 645 e. Pituus 220 cm, hinta 6 ?870 e. Myös teolliset valmistajat tavoittelevat käsintehdyn tuntua. ”Aidot kivipinnat sekä keraamisen laatan kivimäiseksi valettu pinta tuovat tilaan struktuuria ja rouheutta.” HISTORIALLISET LADONTAMALLIT. Pääosa laatoista tuotetaan EteläEuroopassa, mutta Suomestakin löytyy pientuottajia, kuten keraamikot Kirsi Kivivirta ja Karin Widnäs. Out Of The Dark on uusi, tervetullut lisä Helsingin sisustusliikevalikoimiin. Laattahommia Ihana takapuoli. Monet tietävät sirot Thonet-wieniläistuolit, mutta mil tä näyttää saman firman sohva. Bouroullecin veljekset sekä Claesson, Koivisto ja Rune -arkkitehtikolmikko ovat suunnitelleet jo omat mallistonsa. ?. Erityisen tervetulleita ovat liikkeen yllätykselliset, italialaiset merkit Casamania ja Seletti. Tarjolla on tuotteita pientavarasta huonekaluihin. Ne ovat aina ajattomia historiallisesti pitkän jatkumonsa vuoksi.” STRUKTUURI. ootdrk.com, Eerikinkatu 3. Sohva on kaunis kaikista suunnista ja sopii siksi myös tilanjakajaksi. Maahantuonti: helenaorava designprojects.fi. Taivutettu tammirunko on yhdistetty sohvassa raskaisiin istuinja selkänojaosiin. L aatat eivät kuulu enää vain märkätiloihin. Pätevä kotiputiikki. Laatta-asiat ovat pinnalla myös arkisemmasta syystä. HIP 3 Laattamuodissa 6-KULMAISUUS. Design JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 25 K U VA T: VA LM IS TA JA T, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Putkiremon tit koskettavat tule vi na vuosina noin miljoonaa suo malaista. Marokkolaisilla laatoilla päällystetään koko keittiö, betonimaisia laattoja käytetään olohuoneessa ja eteisestä tulee näyttävä kuviolaatalla. Laattojen uudesta noususta tilasuunnittelussa kertoo myös muotoilijoiden kiinnostus. Näin syntyy yhtenäisempi pinta kuin käyttämällä tasaladontaa, suoraa tai vertikaalija horisontaaliviivaa.” Päivi LaitinenSlotte, Keskon visual manager Laura Räihä on helsinkiläinen sisustusarkkitehti, joka on ostanut elämänsä aikana yhdet verhot. Entä jos hankkisit olohuoneeseen uuden tapetin sijaan uuden laatoituksen. espanjalaisen Patricia Urquiolan italialaiselle Mutinalle tekemässä Tierras-mallistossa (kuvassa) on upea akustiikkaa parantava kolmiulotteinen terrakottapinta. ”Historiasta ammennetaan inspiraatiota laattojen ladontamalleihin. Osa liikkeestä toimii pop up -tilana nouseville suomalaissuunnittelijoille. ”Pitkien suorakulmaisten laattojen aikakauden jälkeen tulevat kuusikulmaiset laatat. Suurin saneeraustarve on nyt 1960ja 70-lukujen taloissa – remontoijan onneksi laattasuunnittelussa inspiraatiota haetaan juuri noilta vuosi kym meniltä
TeksTi Ann-mAri huhtAnen kuvaT kAisu jouppi JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 27. Kun teiniunelma hajosi, jäljellä oli vain kyky säveltää. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 27 Ensin Matti Mikkola perusti hurjan rockyhtyeen ja haukkui kaikki. Uusi menestys tuli vasta, kun hän opetteli käyttäytymään
Hän on musiikillisesti äärimmäisen lahjakas. ”Mä jotenkin ymmärrän ja koen sitä. Sitten Mikkola ikään kuin herää puheisiinsa, naurahtaa kuivasti. Sen lähtökohdat olivat mehukkaat. Todellisuus oli asunto nukkumalähiössä, josta kesti keskustaan bussilla kaksi ja puoli tuntia, ja jonka televisiossa ei pyörinyt kuin saksaksi dubattu matkailumainos. Pöytä on hänen arkkitehtija kalustesuunnittelijarouvansa suunnittelema, niin kuin koko pariskunnan Helsingin Kampissa sijaitsevan 70-neliöisen huoneiston sisustus. Tehari-Mattiin on yhdistetty sellaisia sanoja kuin provokaattori, rääväsuu, introvertti ja ihmisvihaaja. Kun muut pelasivat pihalla, Matti rakensi junarataa tai dinosaurusten maailmoja. Hän sanoo eläinvertauksin, ettei ole julkisuuden suhteen vanha kettu, mutta ei eilisen teeren poikiakaan. Ongelmatonta julkisuus ei silti ole. Se, että todellisuus onkin luultua tylsempi, ei tietenkään kerro Matti Mikkolasta mitään ja Italiastakin vain kohtuullisesti. ”Tästä on kyllä vaikea puhua, koska rivien väliin sisältyy se humblebragi, että kyllä mulla on sitten ikävää, kun kärsin tällaisesta lahjakkaiden ihmisten syndroomasta. Suhtautumisesta rahaan sikisi aikuisena pilkkanimi: Tarkan markan Matti. Se kuulostaa kepposelta, mutta oli seurausta sarjasta ensimmäisen maailman vastoinkäymisiä. Isän perintöä on se, että Mikkola lukee sopimuksista pienelläkin präntätyt. Mikkola on tilastaan pahoillaan ja ehdottaa kahvinjuontia sohvapöydän ääressä. Helsingin sanomat kertoi lokakuussa Matti Mikkolan muuttaneen vuodeksi Italiaan, ja samana päivänä, kun lehti ilmestyi, Mikkola palasi Suomeen. Mikkola oli mankunut isältään, että he rakentaisivat kitaran puutöinä. Tsekkiläisen Bedrich Smetanan Ma vlast -sinfoniasarjan osa Vltava (Moldau) kuvasi isän mukaan taas pienistä puroista syntyvän joen matkaa mereen, ja niin Mikkola kuuli joenkin juoksevan. Se tarkoittaa, että kaikki laitetaan paperille, ettei puheita tarvitse tulkita myöhemmin. Ja siitä sitten jää ikuinen epävarmuus omaan tekemiseen.” Nyt Mikkola yllättää. Onnistui. Aina jos joku proggis etenee, tulee tunnustus, kultalevy tai jotain, tulee olo, että apua, kohta joku huomaa, etten ole ansainnut sitä”, Mikkola sanoo. 28 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU joitus oli kieltämättä osuva. Italiaan muuttokin oli rouvan ansiota: Aalto-yliopiston opiskelijan oli tarkoitus suorittaa kursseja paikallisessa yliopistossa, mutta reissusta tuli vain kuukauden pituinen, kun opetus ei ollutkaan senkaltaista kuin oli luvattu. Hänen mielestään on parempi olla tarkkana ja varustautua aina pahimpaan. Mikkola sai ensimmäisen kitaransa ala-asteen lopussa äidin estelyistä huolimatta. Saa nähdä tykkäänkö mä tästä.” Yhtäkkiä Mikkola vakavoituu. Ja nyt hän makaa kippurassa sohvalla puhumassa heikkouksistaan. Siitä, millainen mies Tehosekoittimen räyhähenki tätä nykyä on, kertoo enemmän se, että hänen oli tarkoitus tehdä Italiassa musiikkia yhdessä Lauri Tähkän kanssa. Hän varttui Lahden Möysässä, joka on malliesimerkki suomalaisesta kaupunkisuunnittelusta, lähiö, jossa on haluttu tasata hyvinvointia rakentamalla samalle alueelle omakotitaloja ja kaupungin vuokrakerrostaloja. Perheellä meni hyvin lamankin aikaan, sillä isällä riitti konkurssien vuoksi asiakkaita. Ensimmäisenä musiikissa alkoi kiinnostaa tarina, se että sävelet kertovat jotain. Herra ja silloinen neiti ostivat asunnon kymmenen vuotta sitten pimeänä ja sokkeloisena, mutta remontoivat siitä valoisan arvoasunnon. Lokakuun lopussa julkaistiin hänen Saimaa-yhtyeensä ensimmäinen oma levy Matka mielen ytimeen. ”Silti aina pelkään, että joku kiusaaja huutaa kesken kaiken, että mitä vittua sä oikein yrität tehdä siellä, tuu nyt pois sieltä.” Mikkola viittaa huijarisyndroomaan, psykologiseen ilmiöön, josta kärsivät ansioituneet ja lahjakkaiksi todetut ihmiset pelkäävät paljastuvansa todettua lahjattomammiksi. Äiti Mikkola oli sairaanhoitaja ja isä tilintarkastaja. Hän inhosi sosiaalista painetta ja kilpailua. Mikkola ja hänen vaimonsa kuvittelivat muuttavansa mannereurooppalaisen elokuvan Italiaan: sellaiseen, jossa tomaatit ovat haljeta auringonpaisteessa mehukkuuteensa, ja jossa aamuisin herätään kiertävän espressokauppiaan kolkuttaessa ovelle. Kävi ilmi, että käytetty soitin tuli halvemmaksi.. Kun sopivat puupalat oli löydetty mökiltä, lähdettiin ostamaan metalliosia. Sävellykset olivat olleet kymmenen vuotta Mikkolan pöytälaatikossa, mutta sattumien kautta ne päätyivät lopulta levyksi, jolla iskelmäkonkari Pepe Willberg haluttiin nostaa takaisin parrasvaloihin. Ihan kuin kuulisi kiusaajansa ivan. Mutta voisiko tunne näyttelemisestä johtua siitä, ettei ymmärrä arvosteluasteikkoa: mikä on hyvää ja mikä huonoa. Sen seinille on nostettu ulkomaanreissuilta ostettuja puisia naamareita, avokeittiön oranssi muovilamppu on kirpputorilta Berliinistä ja olohuoneen seinällä juoksee kultaköynnös. Mikkolalla on krapula, mikä on epäoikeudenmukaista, sillä hän on juonut edellisenä iltana vain muutaman suodattamattoman siiderin. Tehosekoittimen telakoiduttua hän on säveltänyt ja tuottanut lukuisia artisteja ja muuntautunut milloin iskelmämilloin elektromilloin poptai rap-taituriksi. Mitä rääväsuulle tapahtui. Mutta nyt ei olekaan siitä kyse. Ja niin Mikkola kuuli, kuinka hevoset juoksevat. Mikkolan kolmen hengen perhe sijoittui sosioekonomisella asteikolla keskivaiheille, kerrostalon omistusasuntoon. Kattoikkunoista näkyy Mikael Agricolan kirkon torni. Kumpikaan vanhempi ei soittanut mitään, mutta Matti laitettiin pianotunneille alle kouluikäisenä. Sitten hän paljastaa olevansa käsistään hikoileva jännittäjä, jonka esiintymistilanteissa pelastaa protokolla: se tarjoaa suojan ja valmiin roolin. Willbergille se toi uran ensimmäisen kultalevyn ja Mikkolalle kasan Emma-patsaita ja haastattelupyyntöjä. Omituisuutta, joka tuntuu toimivan. Spontaanien jamisessioiden pohjalta syntyneen levyn arviot ovat olleet kiittäviä, osa jopa yhtä ylistäviä kuin viime vuoden musiikillisen menestystarinan, Pepe & Saimaan. Mikkola muistaa, miten isä soitti hänelle The Shadowsin Apachen, ja kertoi sen kuvaavan initaanien ratsastamista. Hän oli yksinleikkijä, korkeintaan kaksin, ja hänen oli helppoa syventyä asioihin (uusimpana ruuanlaittoon). Menee useita sekunteja, mikä tuntuu pitkältä ajalta Mikkolan ollessa kyseessä. Oikeastaan on ihan hyvä, että Mikkola palasi. Se oli järkiostos. Seuraa lyhyt hiljaisuus. Jääkiekkotreenit jäivät kertaan, sillä ärjyvät isät ja heidän muita käskyttävät poikansa – ”sellaiset pikkucheekit” – kuvottivat häntä. ”Tehariaikana haastattelut meni kaverijengillä, nyt tämä on henkilöitynyttä. ikkolan lapsuus ei antanut viitteitä tulevaan rokkielämään, ellei niin, että aikuisuuden oli syytä olla jotain muuta. öllämystyneen näköinen muusikko haroo pitkiä vaaleita hiuksiaan ullakkoasuntonsa ovensuussa Helsingin Kampissa. Muun muassa Levotonta tuhkimoa, Myrskyluodon Maijaa, Maatuskaa ja Le Mistralia kierrättävällä levylla on yli kymmenminuuttisiksi paisuvia orkesteriteoksia, psykedeliaa, afrorytmejä ja jazzia. Hän asettuu sohvalle makaamaan kasvot seinää päin kuin psykoterapeutin vastaanotolla, vetää täkin päälleen, hieroo kasvojaan ja miettii. Suurisointinen levy loppui kaupoista ensimmäisenä myyntipäivänään. Isän mielestä turhuutta edustivat lauantaitanssit, vaatteilla koreilu ja lottoaminen. Kotona kuunneltiin musiikkia, isä enimmäkseen klassista, äiti iskelmää. Kotikasvatus oli järkikeskeinen
Se oli ite-tekemisen menestystarina. Vuonna 1994 ilmestynyttä debyyttiä Rock’n roll ei juuri arvosteltu tai myyty, mutta pian yhtyeen maine energisenä keikkabändinä kasvoi. Se ärsytti isoja levy-yhtiöitä niin, että ne protestoivat elinkeinoministeriöön asti, turhaan. Alussa yhtyeet olivat hitsautuneet yhteen jopa siinä määrin, että ensimmäiset niistä tehdyt jutut mahtuivat samalle aukeamalle. Se oli ensimmäinen kerta, kun Mikkola soitti yhdessä kenenkään kanssa. (Mikkolan myöhempien töiden valossa on helppo arvioida, että yhtyeen kunnianhimoinen käsitys musiikista oli Mikkolan käsitys musiikista.) Vaikka Tehosekoitin oli kriitikoiden suosikki, Apulannasta tuli Suomen suurin rockyhtye. Niin tapahtui. ”Silloin saattoi hetkellisesti ajatella, että okei, he haluavat tulla kuuluisaksi hinnalla millä hyvänsä. Sellainen löytyi rippileiriltä. ehosekoitin aloitti vuonna 1991 punkbändinä mutta liukui myöhemmin rockiksi. Mikkola tapasi hiljattain Lahteen muuttaneen ”buutsikenkäisten hevi-rock-kovisten sidekickin” Janne Kuuselan (joka perusti myöhemmin Karkkiautomaatin ja Liekin). Jo ensimmäisenä iltana Mikkola ja Kuusela päätyivät soittelemaan tuvassa kitaraa ja rumpuja toimittanutta virsikirjaa. Silti hänellä oli aina joku kaveri, kuten Hannu Kilkki, josta sittemmin tuli Tehosekoittimen basisti. Se tarjosi tatuointeineen, kireine farkkuineen ja eleineen härskejä rockkliseitä, joihin naiset – tai vasta tytöt – vastasivat yhtä kliseisesti riisumalla paitansa. Mutta jos nykyään miettii, en kyllä osaisi sanoa, että millä tavalla Tehis olisi sitten ollut omaehtoisempi.” Joskus oli kuitenkin vaikea hahmottaa, kelle yhtye pyllistää ja kelle kumartaa. Kyllä mekin haluttiin, mutta tekemällä omannäköistä musaa välttelemällä trendejä. Vanhemmat patistelivat poikaansa olemaan sosiaalisempi, mutta poika odotti oikeaa porukkaa. Tehosekoittimen levyjä julkaisi oma levy-yhtiö nimeltä Levy-yhtiö, jonka oli perustanut Tehosekoittimen kitaristi Ari ”Arska” Tiainen. Siitä tuli tulikoe siitä, hyväksyttäisiinkö hänet joukkoon. Yläasteella erikoinen, tukkaansa kasvattava Matti joutui juoksemaan koviksia karkuun ja kuuntelemaan homottelua. ”Halusimme olla individualisteja emmekä digata siitä, mistä. Don Huonot, Zen Café, Jonna Tervomaa, Maija Vilkkumaa, Egotrippi ja soololevyjä tekevä Ismo Alanko olivat suurimmillaan. Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa yhtyeellä oli jo useita radiohittejä, kuten Pillitä Elli pillitä, Asfaltti polttaa, Pakko päästä pois ja Hetken tie on kevyt. Mikkola antoi lausuntoja siitä, miten ihmiset ovat oulunyhveröitä, paskoja, kusipäitä, vitun lössöjä, saatanan urpoja, vitun pullahiiriä, ripulikuraperseitä... Toinen Levy-yhtiön hittibändeistä oli Apulanta. Pian ne kuitenkin lähtivät musiikillisesti eri suuntiin: Apulanta punkista kohti valtavirtaisempaa rockia ja Tehosekoitin moniulotteiselle retrotripille. Se oli Suomi-rockin kulta-aikaa. Yhtye oli myynyt alusta lähtien sinkkuja kymmenellä markalla perinteisen kolmenkympin sijaan. Kun Hannu Kilkki saatiin painostettua bassonostoon, syntyi Tehosekoitin, ja Mikkolan itsevarmuuden vuodet alkoivat. 30 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Koulussa Mikkola ei ollut sosiaalisen hierarkian huipulla, koska hän ei ollut hyvä niissä taidoissa, joilla nokkimisjärjestystä luodaan
”Joskus tosin trikkeröityy joku muisto niistä ajoista ja tulee sellainen olo että vau, aika radikaalilta kyllä tuntuu. Mitä tämä oikein oli. Minä olen opetellut sovittamaan ja osaisin arrata jopa sinfoniaorkesteria. Mikkola alkaa vaivaantua. Ensin soitti televisiotuottaja ja muusikko Liisa Akimof ja pyysi Mikkolaa sovittamaan ja tuottamaan musiikkia Harvoin tarjolla -sarjaan. Mikkola opetteli sovittamaan sinfoniaorkesterille ja alkoi säveltää Saimaalle kuumeisesti musiikkia, josta Pet Shop Boysin managerikin kuulemma kiinnostui hetkeksi. Toiseksi Kauko Röyhkä antoi hänelle isällisen neuvon. Toinen vakioretostelunaihe olivat päihteet. Niin Apulannan kuin Tehosekoittimenkin jäsenet venyttelivät tarkoituksella totuutta. Mikkola oli saanut tehdä musiikkia omaeh. ”Kaivetaas nyt joku esimerkki. Alku oli hankala. Kädenlämpöinen hiivavesi ei kiinnosta ketään. Ja voi hitto miten oikeassa se on siinä ollut”, Mikkola sanoo ja purskahtaa nauramaan. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 31 perusmöllit Lahden kartsalla diggasivat. Tehosekoitin oli kovan keikanjälkeisen bändin maineessa, ja Mikkola laittoi bensaa liekkeihin. No, esimerkiksi Sami Saari oli hänen mielestään yhdentekevä muusikko, Rasmus yhtä energinen kuin nykivä vanha pösö, Don Huonot tylsä, ja niin edelleen. Yksi Mikkolan selitys pahasuisuudelle oli ikä, mutta se ei ole ainut. Mikkola ei tehnyt rikosilmoitusta, mutta kyseinen muusikko on saanut tuomioita muista pahoinpitelyistä. Vuonna 1998 Mikkola väitti, ettei ollut heittänyt yhtään selväpäistä keikkaa puoleentoista vuoteen. Että kymmenen vuoden päästä ne kaikki on sun levy-yhtiön pomoja. Vasta jälkikäteen hän on kuulemma ymmärtänyt, että Tehosekoitin oli juuri sitä, mitä yhtye halusikin olla: postmoderni jo ennen sanan yleistymistä, taitavaa tasapainoilua valtavirtamusiikin ja katu-uskottavan indien välillä. ”Kärjistystähän pitää olla, koska muuten annat ittestäs mattivanhas-kuvan. Laulaja ja sanoittaja Otto Grundström taas kertoi oksentaneensa keikan jälkeen verta. Saatana, kun joku vitun ripulikuraperse tulee väittämään että me ei tehdä mitään luovaa ja omaperäistä, niin tässäpä annetaan taas niille niin vitunmoinen lätäri että oksat pois.”(Mikkola Soundissa kesäkuu 1999) ”Musaa pitäisi aina lähestyä musan ehdoilla, rytmi ja melodia ja harmonia, eikä jonkin vitun Image-lehden mukaan, että nyt kannattaa kuunnella 22-pistepirkkoa, koska se on trendikästä.” (Soundi kesäkuu 1999) Mikkola saattoi lytätä yhdessä lehtijutussa jopa viisi kotimaista artistia tai yhtyettä. Vanhat ammattisovittajat tekevät nykyisin pitkälti koneilla duuninsa. Mutta vaikka Tehosekoittimessa korostettiin erilaisuutta, oma toiminta oli melko möllimäistä. Virallisesti Mikkola lakkasi haukkumasta ihmisiä vuosituhannen taitteessa. Mieluummin ärsyttää kuin on tasaraha.” Vaikka Mikkola oli kova arvostelemaan, hän itse sieti sitä vähän. Mutta sitten kaikki, no, vain tyssäsi. Ensinnäkin eräs muusikko, jota Mikkola oli tölväissyt lehtien palstoilla ”henkselien paukuttajaksi”, hyökkäsi rajusti hänen kimppuunsa baarissa. Moni asia oli Mikkolan mukaan esitystä, dramaattisuuden kaipuuta, katu-uskottavuuden romantisointia, julkkislarppia. Hän kertoo yrittäneensä monesti olla ironinen, mutta ymmärtäneensä liian myöhään, ettei se välttämättä aina välity muille. Mutta jostain kai se mainekin oli tullut. Että oonko nähnyt unta vai onko ne asiat totta.” len suomalaisista KerKKo KosKisen ohella lahjakkain perinteistä musiikkia hallitseva tyyppi. Seuraavaksi soitti Helsinki Music Company -levy-yhtiön omistaja Asko Kallonen ja pyysi Mikkolaa säveltämään ja tuottamaan musiikkia Laura Närhen Suuri sydän -levylle. Hän rummuttelee polviaan, pitää pitkiä taukoja ja puuskahtelee. ”Joskus kaljalla käydessä se sanoi, että olepa varovainen noiden haukkumisten kanssa. Mikkola vaikuttaa herkältä, eikä ole suurikaan yllätys, että korskeus oli hänen mukaansa tapa käsitellä julkisuutta. Ylimielisyyttä vai ihmisvihaa. Mikkola välttelee. Sen aika ei ole kuitenkaan vielä.” (Mikkola Soundissa syyskuussa 1998) ”Me uudistetaan taas kadun olemus ja käytäntö. Mikkola oli tehnyt lauluja myös muille artisteille, mutta hänen oli vaikea markkinoida itseään, joten tuleva menestys oli muiden aktiivisuudesta kiinni. Mikkola itse arvelee, että hänen nimensä alkoi vain tulla ”portinvartijoita” vastaan tarpeeksi usein, kun artisteille etsittiin biisintekijöitä. Portsari ehti kuitenkin väliin. ehoseKoittimen jälKeen miKKola perusti saimaa-yhtyeen, jossa piti olla kaikki, mitä hän ei voinut Tehosekoittimessa toteuttaa. Hän sanoo olleensa epävarma levyistä ja kuunnelleensa liian herkällä korvalla ihan ketä tahansa. Tehosekoitin esiintyi rokkirämäryhmänä, jonka roolin läpi huumorintajuiset olisivat kuulemma voineet nähdä. ”Kyllä mä Oton oksentelut: varmaan finni puhjennut kitalaessa,” Mikkola sanoo ja tuhahtaa. Halusimme viettää aikaa omissa skeneissä iisisti keskustellen, emmekä puhua lätkämatseista pillurallijunttien ja muiden sivistymättömien moukkien kanssa, jotka pakenevat omia ja muiden ajatuksia yökerhoon 200 desibelin meluun”, Mikkola sanoo. Mukana oli varmasti puhdasta provokaatiota. Hän ei lainkaan kiistänyt yhtyeestä liikkuvia tarinoita vaan kertoili keikkamatkojen jatkokemuista leirintäaluiden saunoissa ja pienissä majoitusmökeissä. Hän sanoo, että on unohtanut – jos ei aktiivisesti niin jo vuosien vuoksi – vanhoja juttuja. Onko sitä nyt niin älyttömästi muita haukkunut?” hän kysyy hieman pisteliäästi. ”Oli parempi olla misantropistin maineessa kuin tulla McDonald´sin asiakaspalvelijan tapaiseksi viihdetaiteilijaksi, joka on sellainen kuminaamarinen katrihelena, jonka silmistä ei näy mitään, joka vaan hymyilee, sanoo olkaa hyvä ja no niin”, Mikkola sanoo, ja tulee ilmeisen vahingossa loukanneeksi Suomen sinivalkoista ääntä, koska haluaa korjata kuminaamaisen Katri Helenan myöhemmin ”kuminaamariseksi Kirkaksi”
Hänen tarinansa on pienoiskoossa se, mitä Suomirockille tapahtui. Mikkola kertoo pyrkivänsä siihen, että maalliset mammonat muuttuisivat merkityksettömiksi eikä muiden mielipiteillä olisi enää merkitystä. Nyt hän on saavuttamassa pistettä, jossa saa tehdä mitä haluaa, eikä vain kerryttää musiikintekijän kahta tärkeintä valuuttaa: nimeä ja rahaa. Axel Naver & Eric Thorsson PARTAKIRJA Konossöörin opas parran saloihin. Nic Pizzolatto GALVESTON True Detective -sarjan luojan hyytävä trilleri palkkamurhaajasta.. 32 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU toisesti ja ehdottomasti, mutta nyt piti kuunnella monen muun mielipiteitä. Vaikka välillä turhauttaa ihan hitosti, se vetää ensin syvään henkeä ja aloittaa alusta. atti Mikkolan uusi aseMa tuoksuu tuoreelle puupaneelille. ”On kivaa, kun ei tarvitse leikkiä yksin, vaan voi rakentaa sitä dinosaurusten maailmaa yhdessä. Mikkola virnistää. ”Välillä ne kokeilut meni multa yli hilseen. ”En halua mitata omaa persoonaani sellaisilla mittareilla. Hän katsoi, että nuoruuden arroganssiin perustuvan rokkikukkoilun aika on ohi: hän leikkasi Tehosekoittimen jälkeen tukkansa lyhyeksi ja alkoi kulkea verkkareissa. ”Siihen en osaa vastata. Tukka ja nahkatakki palasivat vasta pari vuotta sitten. f i TYYLINIEKAN LAHJAVINKIT Jens Lapidus STHLM DELETE Ruotsin trillerikuninkaan uutuus. ”Kinastelultakaan ei vältytty. Kalloselta mä opin miten kappale oikeasti rakennetaan.” Laura Närhen levyä tehtiin Mikkolan makuuhuoneessa kaksi vuotta. Mutta kyse ei ole ilkeydestä, vaan siitä, että tekee pieteetillä. Mehustele itsellesi terveellinen elämä ja hyvä olo. l i k e . Ryan Gattis VIHAN KADUT ”Ei siitä ole kahta kysymystäkään. ”Kallonen saattaa pyytää kymmenen erilaista versiota. Joskus hinkkaaminen ärsytti”, Mikkola myöntää. Tämä on aika self-help-osastoa ja olen vielä matkalla, mutta näen että ihmisarvo on jossain sen ulkopuolella”, Mikkola sanoo hiljaa. ”Silloin tuli fiilis että huh, nyt ollaan kuivilla”, sanoo Mikkola. Sitten murjotettiin pari päivää, kunnes palattiin hommin. Mietin, saattoiko suosio johtua vain siitä, että oltiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, laulaja oli söpö tai ihmiset fanittivat Levy-yhtiötä.” Mikkolaa on aina ajanut oppiminen. Matin kunniaksi täytyy sanoa, että sillä on valtava ja vilpitön halu oppia. Niin kauan, kunnes lopputulos tyydyttää.” Närhen Suuri sydän myi platinaa. Uudenkarheassa studiossa on vaimon suunnittelemat huonekalut, ja soittimet – 11 kitaraa ja seitsemän kosketinsoitinta, – ovat löytäneet paikkansa. ”Mulle suurin moottori ei ole kelata sinkkuja tai hittejä trophyinä. Mikkolalle olisi voinut käydä toisinkin – niin kuin kävi monelle hänen sukupolvensa surullisenkuuluisuudelle: he palasivat päivätöihinsä tai jäivät elämään rockelämäänsä baareihin valittamaan yleisön vääränlaisesta musiikkimausta. Mitä suuruudenhullumpi suunnitelma on, sitä kovempi motivaattori se on tehdä.” Mikkola kertoo, että hänen kaikissa projekteissaan pitää olla – oli kyse humpasta tai jytkeestä – jokin haaste, oppi tai kokeilu, joka voi olla myös ulkomusiikillinen. Suurin ero entiseen oli se, että kappaleista tehtiin useita versioita. Eri asia toki on, mitä Mikkola ihmisistä oikeasti ajattelee. Mikkola esittää taustatekijäksi siirtymisen valintana, ei taipumisena. Jo Tehosekoittimen Varoittavan esimerkin Fiilis-biisissä oli 76 soitinta ja 21 taustalaulajaa. ”Mietin Tehosekoittimen jälkeen paljon, oliko ajatus omista taidoista harhaa. Kun Suomi-rock kuoli tai ainakin uuvahti, ja uudenlaisen musiikin tarjonta räjähti verkon myötä käsiin, vain ammattimaisimmat tekijät jäivät jäljelle. Toki tajuan, etten saa 15-minuuttisesta jazz-rock-instrumentaalista Levottomasta tuhkimosta radiosoittoa tai hittiawardia, mutta se on oikea suunta. Eihän hullu huomaa.” . Se on enemmän sitä millainen tyyppi ja taiteilija haluan olla.” Vaikka Mikkolan aika on koittanut, hän ei koe itseään väärinymmärretynä nerona, joka saa lopulta ansaitsemansa tunnustuksen kaikkien niiden ”vitun lössöjen, pullahiirien ja ripulikuraperseiden” kiusaksi. Närhi muistelee, että Mikkolan tekemistä leimasi ”hillitön kokeilunhalu”. Mikkolan pelasti siltä kohtalolta epävarmuuden ja kunnianhimon liitto sekä hinku tehdä aina vain suurempaa. Ehkä kaikkea edellytti, että Mikkola opetteli tulemaan rocknuoruutensa jälkeen ihmisten kanssa toimeen. Moni artisti tulee sieltä huoneesta ulos itkien, kun se aina kysyy, että haluatko haukut nyt vai vasta Hesarin sivuilla. Tulevaisuutemme on maan alla. ”Kyse ei ole siitä, ettei tiedettäisi, mitä tehdään, vaan siitä, että etsitään parasta reseptiä listahittiin. w w w . Mikkolan yhteistyökumppani, levyja tuotantoyhtiö The Fried Music, on remontoinut studion varta vasten Mikkolan käyttöön: tuotantoyhtiön kannattaa pitää huolta kultamunia munivista hanhistaan. Nuoruuden sosiopaattinen ihmisviha oli tokikin vain näytelmää. ”Jos työskentelee vaikka jonkun alkoholisoituneen laulajan kanssa, joka on just mennyt konkurssiin ja jolla on hirveet riidat levy-yhtiön kanssa, siinä haaste voi olla katastrofin hallinta, organisointi ja järjestäminen.” Sittemmin Mikkola on tuottanut, sovittanut ja säveltänyt useille artisteille: Club for Fivelle, Kaija Koolle, Stigille, Robinille, Idolsihme Lassi Valtoselle, Voice Of Finlandista nousseelle Jesse Kaikurannalle, The Soundsille, Maarit Hurmerinnalle… ”Vaikka teen jotain hölkkää iskelmäartisteille, oon silti taiteilija”, Mikkola sanoo. Jyrki 69, Anu Kiiveri & Ville Juurikkala ROCK’N’ROLL JUICER Valtakunnan tyylikkäin mehukirja. Että mitä jos niillä sävellyksillä ei ollut mitään merkitystä sen menestyksen kanssa, ja kuka vain olisi voinut tehdä ne. Mikkolan tähänastisen elämän poikkeukselliseksi saavutukseksi voi sanoa, että hän saa tehdä tänä pikahittien ja streamauspalvelujen aikana niin omituista musiikkia kuin haluaa – ja sitä myös ostetaan. Tehosekoittimelle sävelletyistä lauluista valuu yhä tekijänoikeusmaksuja, jotka ovat varmistaneet Mikkolalle ”kohtuullisen elintason”. Hän kertoo tykkäävänsä huhkimisesta ja siitä, kun muutkin huhkivat: hänestä on helpottavaa, kun tuotantoyhtiössä muidenkin huoneissa valot palavat yöllä. ikkola täyttää ensi vuonna neljäkyMMentä. Intensiivinen Vihan kadut on yksi tämän syksyn parhaista käännösromaaneista.” – Helsingin Sanomat Hugh Howey KOHTALO Siilo-saagan huikea päätösosa. Sanoin, että ihan kiva, mutta tolla ei ole mitään tekemistä mun kanssa”, Närhi sanoo. Raaka peli voi alkaa. Toki kysymys on myös rahasta
f i TYYLINIEKAN LAHJAVINKIT Jens Lapidus STHLM DELETE Ruotsin trillerikuninkaan uutuus. Jyrki 69, Anu Kiiveri & Ville Juurikkala ROCK’N’ROLL JUICER Valtakunnan tyylikkäin mehukirja. Intensiivinen Vihan kadut on yksi tämän syksyn parhaista käännösromaaneista.” – Helsingin Sanomat Hugh Howey KOHTALO Siilo-saagan huikea päätösosa. Mehustele itsellesi terveellinen elämä ja hyvä olo. l i k e . w w w . Tulevaisuutemme on maan alla. Axel Naver & Eric Thorsson PARTAKIRJA Konossöörin opas parran saloihin. Nic Pizzolatto GALVESTON True Detective -sarjan luojan hyytävä trilleri palkkamurhaajasta.. Raaka peli voi alkaa. Ryan Gattis VIHAN KADUT ”Ei siitä ole kahta kysymystäkään
TeksTi oskari onninen kuvaT Juuso westerlund JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 35. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 35 Tieto voittaa Suomalaisesta julkis hallinnon ithankkeesta tulee helposti surullinen saaga, jossa vain yksi voi pärjätä
Mutta miten olisikaan, sillä kävi ilmi, että Tiedon päivystäjällä ei ollut palveluun tarvittavia salasanoja tai oikeuksia. Oli 27. Smolnan valkokangas oli kuitenkin ainut paikka, josta ohjelmasta saattoi saada ensikäden tietoa, sillä kävijäruuhka oli kaatanut valtioneuvoston uudet kotisivut. Siinä missä Hanselilta ostetaan lennot, sähköt ja toimistokalusteet, kaikki virastot ja ministeriöt ovat velvoitettuja ostamaan sähköpostin ja nettiyhteyksien kaltaiset yleiset tietotek niikkapalvelut Valtorista. Valtorin edeltäjästä, valtion itpalvelukeskus vipistä ostettiin ensin projektipäällikkö, ja vuonna 2015 koko julkaisujärjestelmä siirrettiin Valtoriin, jossa oli aiemmin vastattu vain konesaleista. Niiden lisäksi Tietoon vei vielä toinenkin hallintopolku. Niissä manattiin ensin Tiedon ylimpään johtoon asti ylettynyttä radiohiljaisuutta ja passiivisuutta, sitten sitä, ettei konesaleihin päästetty tietoturvan vuoksi ketään Tiedon ulkopuolista korjaamaan ongelmaa. Tällöin erillistä jul kista kilpailutusta ei tarvitse tehdä, vaan siihen osallistuvat vain puitesopimukseen päässeet yhtiöt. Mutta silloin sivusto, joka on valtioneuvoston pääasiallinen väline viestiä internetissä kansalaisille myös äkillisten tapahtumien ja kriisitilanteiden tullen, sanoi seis. Keväällä 2014 sovelluksen toimittaja vaihdettiin ja Consultorin tilalle tuli sen alihankkija, joensuulainen Ambientia. Puolitoista tuntia myöhemmin valtioneuvoston sivujen toiminta palaili pätkittäin. ”Voin kuitenkin sanoa, että emme ole kaikilta osin täysin tyyty väisiä siihen, mitä Tieto on tehnyt”, vnk:n viestintäjohtaja Markku Mantila kommentoi Tietoviikolle virkamiehen diplomatialla. Alexander Stubb ja Timo Soini tulivat perässä. Käytän nössä aina, kun valtio tekee ostoksia, jotka ylittävät hankintalain minimirajan 30 000 euroa, välikätenä on Hansel, joka tarjoaa saman katon alta aikalailla mitä vain: työkoneita, elintarvikkeita, reittilentoja, sähköä. Se, että valittu ”tekninen ratkaisu” ei soveltuisi siihen, mitä oltiin tekemässä. ”Hankkeen lopputuloksena syntyvän palvelukokonaisuuden merkittävin kohderyhmä on kansalaiset. Pian ohjelma oli tarjolla keskustan kotisivuilta. (Nyt kannattaa vetää henkeä, sillä valtionhallinnon projekti mallit näyttävät herkästi satunnaisgeneroidulta labyrintiltä, jossa nimet eri instanssien ovissa vaihtuvat ikiliikkujamaisesti jokaisella ohikulkukerralla. Hansel on valtion omistama osakeyhtiö, johon virastojen, minis teriöiden ja liikelaitosten yhteishankinnat on keskitetty. Tällaisesta puitesopimuksesta julkaisujärjestelmää tekemään valikoitui vantaalaisyhtiö Consultor. Juha sipilä astui sisään. tammikuuta kello 12.42 sivut saatiin pystyyn, mutta kaikensorttinen pätkiminen jatkui pitkälle seuraavaan viikkoon. Konesalipalvelut sivuston pyörittämiseen olisi tilattu sieltä mistä ennenkin, mutta tiedettiin, että ketjuun on tulossa ylimääräinen lenkki: keväällä 2014 perustettu Valtoriniminen valtion tieto ja viestintäkeskus. Oikeastaan sivujen olisi pitänyt aueta jo vuotta aiemmin, mutta koko projekti oli lukuisien epäonnistumisten ja huonon tuurin summa. ”1.1.2014 mennessä lähes kaikki riskeistä oli toteutunut”, rapor tissa luki. Sivut olivat pätkineet ja kaatuilleet useita kertoja pitkin kevättä. Imagen näkemän vikaraportin mukaan kello 16.30 tuona lauan taina valtioneuvoston kansliasta oli ilmoitettu ongelmista ityhtiö Tiedolle, joka ylläpiti konesaleja, joista käsin sivut pyörivät. Se, että tuntilaskutuksen vuoksi hankkeen venyminen maksaisi valtavasti. Aikalailla samalla hetkellä pimeni. Järjestelmän ongelmista raportoineet vikailmoitustiketit olivat menneet perille, mutta niihin ei reagoitu. ahti ei kuitenkaan voinut hoitaa kilpailutusta itse, sillä muun valtionhallinnon tavoin ahti oli velvoitettu käyttämään erillistä valtion yhteishankintayksikköä Hanselia. Niin he tekivätkin. Maaliskuun 2014 lopussa, reilu vuosi ja noin 600 000 euroa hankkeen varsinaisen asettamisen jälkeen, toteutusaikataulua jatkettiin syyskuun 2014 loppuun. Tiedon tekemän vikaraportin mukaan ongelmien ratkaisu vii västyi esimerkiksi siitä syystä, että valtioneuvoston kanslian sähkö postipalvelimessa olisi ollut vikaa, eivätkä ongelman kiireellisyyttä korostaneet sähköpostit olisi tulleet perille. Valtioneuvoston sivut aukesivat projektista ensimmäisenä, torstain ja perjantain välisenä yönä 16. päivätyssä asettamispäätöksen muutoksessa. Yhteisen ratkaisun tavoit teena on parantaa kansalaisten tiedonsaantia valtioneuvoston ja valtionhallinnon toiminnasta sekä edistää demokratian toteutu mista”, asettamispäätöksessä maalailtiin. Hanke oli pantu idulle jo syksyllä 2008, ja esiselvitykset valmis tuivat keväällä 2012. V altioneuvoston uudet sivut olivat osa pilotti hanketta, jossa valtioneuvostolle, valtiovarainministe riölle, maa ja metsätalousministeriölle ja sosiaali ja terveysministeriölle rakennettiin uudet kotisivut, viras tokielella YJa eli yhteinen verkkojulkaisuratkaisu. Puolitoista vuorokautta myö hemmin lauantaina kello 13.18 pimeys iski ensimmäisen kerran. Sähköpostit sinkoilivat pitkin valtiova rainministeriötä ja valtioneuvoston kansliaa. Nyt hetki vain oli tavallista kriitti sempi: koko Suomi tuijotti Juha Sipilän ensimmäistä suurta hetkeä. Hankkimisen sujuvoittamiseksi Hansel on tehnyt puitesopi mukset eli kilpailuttanut eri tuotteiden myyjät etukäteen mää räajaksi, yleensä enintään neljäksi vuodeksi. Se tosin oli asioiden todellista laitaa vähättelevä asiakirjaana lyysi jos jokin. Sunnuntaiaamuna mediakin havahtui tilanteeseen – tosin ongel mien uutisoitiin alkaneen aamulla, vaikka tilanne oli ollut raportin mukaan päällä jo liki vuorokauden. Varsinaisessa tuotantoketjussa valtionvarainminis teriöstä (virastokielellä asiakas) ityhtiö Tietoon (virastokielellä käyttöpalveluntarjoaja) kun oli kuusi eri tahoa. Vain muutos on pysyvää valtionhallinnossa.) Kun hanke aloitettiin, julkaisujärjestelmän tilasi valtionvarain ministeriön Valtittietotekniikkatoiminto, ja sen tuotannosta vas tasi aluehallinnon tietohallintopalvelukeskus ahti. Vastaperustetulla Valtorilla ei kuitenkaan ollut resursseja ottaa koko hankintaketjua näppeihinsä ja yksinkertaistaa sitä, vaan sopimuksia oli joka suuntaan: valtiovarainministeriöllä oli sopimus Valtorin kanssa, jolla oli sopimus ahtin kanssa, jolla oli sopimus Consultorin kanssa, jolla oli sopimus Ambientian kanssa. (Joka liitettiin osaksi vuoden 2015 alussa perustettua valtakunnallista kehitys ja hallintokeskusta Kehaa.) ahtin tehtävä oli hankkia palvelulle toteuttaja. tammikuuta 2015. Sipilä, Stubb ja Soini olivat saaneet muutaman viikon työnsä valmiiksi. M inisteriöiden Ja valtioneuvoston Yhteisen julkaisujärjestelmän piti olla aika yksinkertainen pro jekti, vaikka valtionhallinnossa yksinkertaisuus onkin omanlaisellaan tavalla joustava käsite. Kerta ei ollut ensimmäinen. Kuten muitakin valtionhallinnon hankkeita, pro jektia ohjattiin valtionvarainministeriöstä. Sunnuntaina 18. toukokuuta. Ja se, että ”hankintamallit ja päätök sentekoprosessit” ovat ”monitasoisia ja monimutkaisia”. 36 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU S molnan valkoiset ovet aukesivat. Sen lisäksi valtiovarainministeriöllä oli sopimus Valtorin kanssa, jolla. Varsinainen hanke asetettiin tammikuussa 2013, ja alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan kaiken olisi pitänyt olla loppuraportteja myöten valmiina maaliskuun loppuun 2014 mennessä. Tismalleen julkisen sektorin itprojektien maineen väärti. Heidän piti esitellä strateginen hallitusohjelmansa. Vaikka alkuperäisaikataulun mukaan projektin piti olla loppuraporttia myöten valmis, valmiina ei ollut edes minimum viable productia, yksinkertaisinta toimivaa tuotetta, todettiin 27.3. Kamerat räpsyivät, kun Sipilä laittoi Power Pointilla Suomea kuntoon
”Tuli isoilta firmoilta mitä vaan, niin se ei oo sun vika, koska tilasit sen luotettavana pidetystä lähteestä. Lisäksi valtion projektit ovat usein niin valtavia, että potentiaalisia tekijöitä on vähän. Silloin sählääminen kannattaa. Esimerkkejä on muitakin. Usein julkisissa hankinnoissa ei toimita näin, vaan koodin toimittaja on itse ainut, joka tuntee rajapinnat – tai pahimmassa tapauksessa omistaa koko palvelun. Yhteishankintayksikkö Hanselilta valtio teki vuonna 2014 ostoksia yhteensä 714 miljoonalla eurolla. oli erillinen suora sopimus konesaleista Tiedon kanssa. Y hdysvalloissa on sanonta: You can’t get fired if you buy from iBM. ”Koko kuvion suuri ongelma on, että kun organisaatioissa itsessään ei ole osaamista, täytyy ostaa väliportaan ihmisiä eli hankintakonsultteja, joilla on kuitenkin valta määrittää yllättävän paljon”, sanoo mediatutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Kuusela Turun yliopistosta. ”On isojen firmojen bisnesmallin ytimessä, että tehdään, mitä asiakas pyytää, vaikka se olisi mahdotonta. Se ei yletä yhtiöihin. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 39 Tulos on kuin fantasiapitsa: siihen saa mitkä täytteet haluaa, mutta kokin ei tarvitse sanoa, että ne ovat järjettömät. Tästä syntyi Tieto, joka pyörittää nykyisellään puolentoista miljardin liikevaihtoa keskittyen Pohjoismaihin, Puolaan ja Venäjään. Tiedon ja Accenturen tekemä, 15 miljoonaa euroa maksanut vR:n surullisenkuuluisa tietojärjestelmä oli Tiedon johtajan Ari Järvelän mukaan ”hyvin monimutkainen järjestelmäkokonaisuus”, vaikka siitä olisi kannattanut ainakin yrittää tehdä mahdollisimman yksinkertainen. Se taas on julkisen tietohallinnon keskeisin kirous. Kyllähän se kuvaa, missä osaaminen on ja missä hommaa pyöritetään, kun 2/3 rahasta menee yksityiselle”, Kuusela sanoo. Kirjan keskeinen teesi on, että samaan aikaan, kun 1980-luvun lopulta lähtien byrokratiaa on leikattu vähentämällä valtion virkamieskuntaa järjestelmällisesti, heidän työnsä ei ole kadonnut, vaan sitä on ulkoistettu konsulteille. ”Jos valtion tietohallinnon kokonaismenot on 727 miljoonaa, niin ulkoisiin ostoihin menee 557 miljoonaa. Sen vuoksi vain he voivat tehdä niihin muutoksia. Saati, että valtio on itse luonut yhtiön, jonka kautta kulkee rahaa, mutta kukaan ei tiedä, mitä siellä tehdään”, Kuusela sanoo. Kun asiakas ymmärtää sen, niin tehdään sitten lisää ja laskutetaan siitä”, Kivekäs sanoo. Näiden paikkojen luonne vain on muuttunut. Mitä enemmän ongelmia on korjattavaksi, sitä enemmän niistä voi laskuttaa Suomen valtiolta, kunnalta, sairaanhoitopiiriltä tai mikä ikinä kulloisen lypsylehmän nimi on. ”Koko konsulttien käyttökuviossa jää liian vähälle huomiolle se, että kun ollaan tekemisissä yhtiöiden kanssa, julkisuuslaki alkaa kaventua. Viime laman jälkeen Valtion tietokonekeskus fuusioitiin vuonna 1996 espoolaisen Tietotehtaan kanssa. Kaikilla se ei tosin toiminut silloinkaan. ”Tällaista hankintaketjua on täysin mahdotonta hallita”, projektiin osallistunut virkamies kuvaa. Vaikka määrittelyvaiheessa näin arvioitiin, se ei sopinut lainkaan julkaisujärjestelmän tarpeisiin, mutta se huomattiin vasta vuoden työnteon jälkeen. Vuonna 2013 Kuusela julkaisi yhdessä Matti Ylösen kanssa kirjan Konsulttidemokratia – kuinka valtiosta tuli tyhmä ja tehoton. Vuonna 2011 Helsingin kaupungin 400 luottamushenkilölle jouduttiin hankkimaan ylimääräiset läppärit, sillä koneille tunnistautuminen oli turvallisuussyistä määrätty tehtäväksi hst-sirukorteilla, eikä vanhoissa koneissa ollut tarvittavia kortinlukijoita, Kivekäs kertoo. Novon osti vuonna 2003 ensin ruotsalainen it-konsulttiyritys WM Data. Lopputulosta voi verrata fantasiapitsaan: siihen saa kyllä mitkä täytteet haluaa, mutta kokki ei velvoita itseään sanomaan, että ne ovat järjettömät. Se oli alun perin tarkoitus tehdä samalle pohjalle, jolle oli aiemmin tehty yritystoiminnan tietopankki yrityssuomi.fi-sivusto. Tätä kutsutaan toimittajaloukuksi, englanniksi vendor-lockiniksi. Rahojen ulkopuolinen valvonta on kuitenkin vaikeaa, sillä Hansel on osakeyhtiö, eivätkä sen sopimukset tai muut asiakirjat ole julkisia. Suomeksi se kuuluu, et koskaan voi saada potkuja, jos ostat Tiedolta. Siinä sivussa valtio ja kunnat ulkoistivat käytännössä kaiken tietojärjestelmiin liittyvän osaamisensa. Kahden koneen tarve loppui vasta kolmen vuoden jälkeen, kun mobiilivarmennus saatiin jotenkuten toimimaan. Jos olisit tilannut pikkufirmalta, se olisi ollut sun vika”, tiivistää Helsingin kaupunginvaltuuston it-jaoston johtaja ja kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs (vihr). Sen taas osti vuonna 2006 brittiyhtiö Logica, jonka osti vuonna 2012 maailman viidenneksi suurin it-yhtiö, kanadalainen CGi. Kun. ”On normaali setup, että vaatimusmäärittely ja kriteeristö tilataan konsultilta. Ja niin kuin aina: mitä enemmän sopimuksia, sitä enemmän laskuttajia. Kuntien yhtiöt taas fuusioituivat ensin keskenään ja listautuivat pörssiin nimellä Novo Group. Riippumatta siitä, onko toive liian epämääräinen vai liian tarkka, se yleensä toteutetaan. Ja jos muutoksia on pakko tehdä, palvelun tarjoava yhtiö huomioi sen tietenkin hinnassa. Hankintaketjun ja sopimusten alla on käytäntö: itse julkaisujärjestelmän koodaaminen. Kun Ambientiasta tuli palvelun tuottaja, julkaisujärjestelmälle alettiin kirjoittaa omaa koodia samalla avoimella Liferay-lähdekoodilla, jolla yrityssuomi. Suomessa on käytännössä kaksi yhtiötä, jotka voisivat edes kuvitella osallistuvansa suuren luokan ohjelmistohankkeeseen, joka vaatii 200 ihmisen työpanoksen: Tieto ja Accenture. 1990-luvun alussa, kun atk oli niin uusi juttu, että sitä vielä kutsuttiin atk:ksi, Suomessa valtiolla ja kunnilla oli omat it-laitoksensa kuten Valtion tietokonekeskus, Kunnallistieto ja pääkaupunkiseudun PtK-tietokeskus. ”Se on tapa ajatella, ostetaan tuolta jatkossakin, kun on aina ennenkin ostettu.” Suomessa todellakin on aina ostettu samoista paikoista. Sitten tilatun mukaan konsultin oman yhtiön edellytykset tarjota sitä voivat olla suunnattomasti paremmat. Työkseen Kivekäs toimii ohjelmistoarkkitehtina pienessä it-konsulttiyrityksessä, jonka osakas hän myös on. ”Se on yksi skandaali.” Kivekäs sanoo, että julkisessa hallinnossa toimitaan edelleen kuten 30 vuotta sitten, jolloin riitti soitto omaan it-yhtiöön: tätä ja tätä tarvittaisiin. fi:kin oli tehty
K oska julkaisujärjestelmän oli määrä olla valtioneuvoston kriisiviestintäkanava, sen pitäisi kestää käyttäjäpiikit ja erikoistilanteet. Esimerkiksi korkea taso on ”erityisturvallisuutta vaativia toimintoja”, kuten poliisin, puolustusvoimien ja tasavallan presidentin poikkeusoloviestintää varten. Pessi työskenteli vuosina 2004–2010 Tampereen tietotekniikkakeskuksen toimitusjohtajana, ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin silloinen tietohallintojohtaja Valli tilasi häneltä palveluita. Korotettu tietoturvataso johti myös siihen, että sovellustoimittaja Ambientia ei päässyt sivujen käyttöönoton jälkeen kuukausiin käsiksi koodaamaansa ympäristöön tai saanut lokeja riittävän nopeasti Tiedon tietoturvavaatimusten vuoksi. Valtioneuvoston ja kolmen ministeriön julkaisujärjestelmä korvaisi valtioneuvoston kanslian kriisiviestintäportaalin, ja se sijoitettiin korotetun tietoturvan ja varautumisen ympäristöön. Ensimmäisenä toimintavuonnaan 2014 Valtoriin oli siirretty vasta osa kaikista tulevista yksiköistä, ja viraston 82 miljoonan euron liikevaihto oli vasta kolmannes lopullisesta budjetista. Valtion tietoturvallisuussuosituksissa eli Vahti-ohjeessa kriteerit jaetaan kahteen osaan: tietoturvaan ja varautumiseen. Kun valtionvarainministeriö käynnisti projektin ministeriöiden yhteisestä julkaisujärjestelmästä, valtionhallintoon oltiin tekemässä Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti suurta tietohallintouudistusta. Tasot auditoi Viestintävirasto. Valtorin perustamisen valmistelua johti valtiovarainministeriön JulkiCt-toiminnon silloinen johtaja eli valtion korkea-arvoisin tietotekniikkapomo Timo Valli. Sen ajatuksena oli säätää laki, joka velvoittaa valtion virastoja ja liikelaitoksia hankkimaan puhelinliittymien ja Office-pakettien kaltaiset tietotekniikan peruspalvelut saman katon alta. Ennen kuin Tiedon ja Ambientian välinen yhteistyö saatiin pelaamaan sähköisesti, koodia pystyttiin korjaamaan vain saapumalla Joensuusta Helsinkiin Tiedon konesaliin. Viestintäviraston auditoinnin korotetun tietoturvaja varautumistason iii ympäristöksi se sai toukokuussa 2015, ensimmäisenä valtion ulkopuolisena toimijana Suomessa, neljä kuukautta valtioneuvoston sivujen aukeamisen jälkeen. Heillä molemmilla on Vallin tavoin työhistoria Tampereen julkisen puolen korkeissa tietohallintotehtävissä. T ie suomalaiseen julkiseen hallintoon on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Korotettua varautumista käytetään ”yhteiskunnan elintärkeissä toiminnoissa” ja ”kansalaiselle häiriötilanteessa keskeisissä palveluissa ja järjestelmissä”. Lopulta siitä tuli erityisvirasto, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että se on virasto, jolla on toimitusjohtaja ja hallitus. Heikkilä on julkaisujärjestelmän toteuttajana toimineen ahtin eli nykyisen Kehan tietohallintojohtaja, joka kuului projektin ohjausryhmään. Niissä molemmissa on neljä eri tasoa: perustaso, korotettu taso, korkea taso ja erityistaso. Hannula taas on ollut Tampereen kaupungin tietohallinnossa projektipäällikkönä ulkoistamassa vuonna 2010 Pessin johtaman tietotekniikkakeskuksen palveluita Fujitsulle. Silti virasto teki säästöjen sijaan yli seitsemän miljoonan euron tappiot. 40 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU asiakkailla ei ole käsitystä siitä, millaisia työmäärät voisi olla, niin se antaa hirvittävät vedätysmahdollisuudet.” Tällä hetkellä valtionvarainministeriöllä, jonka vastuulla on tietohallinnon yleinen ohjaus ja valtion strategisen hankintatoimen ohjaus, ei ole palveluksessaan yhtään hankintalakimiestä. Järjestelmää ei esimerkiksi saatu testattua lopullisessa ympäristössään, vaan testeissä jouduttiin turvautumaan perustasoon. Minkä aiemmin olisi voinut hankkia itse Hanselilta, pitää nykyään tilata Valtorin kautta, joka sitten tilaa sen Hanselilta. Korotetun tietoturvan ympäristö taas on sellainen, jossa luottamuksellisia materiaaleja voidaan käsitellä selkokielisessä muodossa. Vallin johtama työryhmä rekrytoi lopulta Valtorin johtoon kaksi lain valmisteluun osallistunutta projektijohtajaa, Kari Pessin toimitusjohtajaksi ja Sari-Anne Hannulan kehitysjohtajaksi. Myös julkaisujärjestelmä siirrettiin Valtoriin, koska kolmen ministeriön ja valtioneuvoston yhteishanke on toimialasta riippumaton jos jokin. Sivusto tökki ja kaatuili, mutta laskutus juoksi koko ajan: kaikilta mukana olleilta tahoilta. Tieto oli sitä mieltä, että rakennetaan ympäristö niin tiukaksi, että sinne ei ketään päästetä kunnolla operoimaan. Sitten kävi ilmi, että projektin alkuhankaluudet olivatkin vasta alkua. Nolla olisi tarkoittanut tavoitteesta luopumista. Elämässäni ensimmäistä kertaa törmäsin siihen, että myyjä ei haluaisi keskustella siitä, miten ostajan mielestä asioita pitäisi tehdä”, kertoo Heikki Heikkilä. Valtorin hyötyjä on kyseenalaistettu koko projektin ajan (joulukuussa 2013 julkaistun, riippumattoman väliraportin mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista ei pitänyt Valtorin tavoitteita ”ollenkaan realistisina”) ja sen johtopaikoilla on pyörinyt aikamoinen tuolileikki. Sitä, miten järjestelmä päätyi korotettuun ympäristöön, ei tunnu tietävän juuri kukaan. Ohjausryhmän pöytäkirjoista käy ilmi, että kuormantasaajan ja välimuistin, joka sivun perustyökalujen, joiden tehtävä on tasata kävijäpiikkien kuormitusta, asentaminen vei viime keväänä puoli vuotta. Jokaisesta kohdasta annettiin 0–3-asteikolla arvosana yksi. Valtion erilliseen turvallisuusverkkoon sijoitetun palvelun on oltava sellainen, ettei se saa pätkäistä sekunniksikaan. Säästötavoitteet ovat suuret siihen nähden, että viime vuonna valtion koko iCt-budjetti oli 727 miljoonaa euroa. ”Käytiin aika kovaa keskustelua siitä, kun Tieto tulkitsi Vahti-ohjeita sitovina, vaikka ne on vain ohjeita. Sen Vahti-suositukset ovat hieman löysemmät, mutta niissäkin on oltava ympärivuorokautinen valvonta ja kyky aloittaa viankorjaus välittömästi. ”Ilkeästi sanottuna tuntui välillä siltä, että Tieto rahoitti tällä sähläyksellä itselleen tuon konesalin rakentamisen”, arvioi yksi virkamieslähde. Ne tulivat Valtorin hallitukselle yllätyksenä, eikä tilinpäätökseen kirjattu selkeästi, mistä ne johtuivat. Lain myötä perustettuun Valtoriin siirrettiin 24 toimialariippumatonta yksikköä, joiden budjetit olivat vuonna 2013 262 miljoonaa euroa eli noin kolmannes kaikista valtion tietohallintomenoista. Julkaisujärjestelmä oli ensimmäinen palvelu, joka päätyi Tiedon korotetun turvan konesaliin, joka oli niin uusi, että sen ohjausryhmän pöytäkirjassa ”erittäin haasteellisiksi” kuvaillut pystytykset olivat kesken vielä syksyllä 2014. Valtionvarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla tehdyssä kannanotossa todettiin, ettei virasto ollut saavuttanut sille asetettuja vaikuttavuustavoitteita, tehokkuutta, tuloksia eikä laadunhallintaa. (Joka myi ne kuluvan vuoden syyskuussa Tiedolle.) Heti Valtorin startattua maaliskuussa 2014 Valli itse siirtyi iCt-johtajan paikalta ”erityistehtäviin” Valtorin hallituksen puheenjohtajaksi ja sai 1 100 euron palkankorotuksen. Alun perin Valtorista piti tulla osakeyhtiö keskelle valtionhallintoa, jolloin se olisi saanut hukutettua päätöksentekonsa julkisuuslain suojiin. Näin pitäisi päästä eroon hallinnon päällekkäisyyksistä ja säästää vuodesta 2018 lähtien 47 miljoonaa euroa vuodessa. ”Jokainen tekee sellaisia töitä, joissa hän on parhaimmillaan kaikessa toiminnassa”, kommentoi Vallin siirtoa valtiovarainministeriön hallintoja kehitysjohtaja Helena Tarkka Tietoviikolle. Ministeriöille ja virastoille Valtori on käytännössä yksi lisämutka hankintabyrokratiassa, mikä lisää aina kustannuksia, vaikka kuinka aikomus oli keskittää ja karsia. Heikki Heikkilä arvioi, että todennäköisesti korotettuun turvaan päädyttiin jo siksi, että asettamispäätök
Sen lisäksi päätöstä ei koskaan viety ohjausryhmän käsiteltäväksi, vaikka olisi pitänyt. Jos järjestelmä toimii hyvin, lisätyöt jäävät saamatta. Tuomo Kouhian mukaan päätös tehtiin Tiedon ehdotuksen pohjalta ja pelikirjan sääntöjen mukaisesti konesaliympäristön muutoksenhallintaryhmässä. OTZSHOES STORE Galleria Esplanad Aleksanterinkatu 40 Helsinki www.otzshoes.fi. Rahat tehdään palvelun räätälöinnillä. Valtionvarainministeriössä ja ohjausryhmässä, joista käsin hanketta johdettiin, ei missään vaiheessa ole tehty päätöstä, että järjestelmät tarvitsisivat tällaisen ympäristön. Eikä sekään välttämättä auta. Hallintolain vastaisesti päätöksestä ei kuitenkaan löydy merkintöjä projektiryhmän pöytäkirjoista. ”Imagollisesti olisi varmaan ollut huono ajatus viedä näin näkyvä ja keskeinen palvelu jonnekin muualle, jos kerran kaikki konesalipalvelut piti ja pitäisi edelleen keskittää Valtorille ja Tiedon hoteisiin, vaikka se on tämän hetkisten kokemusten mukaan selvästi kalliimpaa kuin aiemmissa sopimuksissamme”, sanoo julkaisujärjestelmän tuotannosta aHTissa vastannut tietohallintojohtaja Heikki Heikkilä. (Kuitenkin, jos reklamaatiota ei ole tehty, jälkikäteen esimerkiksi korjauksia hakiessa palvelun toimittaja voi vedota siihen, etteivät he tienneet ongelmista.) Kouhia korostaa moneen kertaan, ”ettei ollut yksittäistä syypäätä tai osapuolta, joka olisi voinut estää tai ennaltaehkäistä virheitä”. Born on the beaches of Malibu, California. Päinvastoin: projektin strateginen johtoryhmä linjasi sivuston ensimmäisen kaatumisen jälkeen, että perustaso riittää (mikä tiedetään myös Tiedossa). E nsin kilpailuTeTaan kuukausia ja lopulTa TieTo voittaa. Hanketta ohjanneen ja rahoittaneen tahon eli valtiovarainministeriön mielipiteen yli sen sijaan käveltiin. ”On vuosien työ päästä julkiselle sektorille sisään. Oman haasteensa tuo jo se, että valtion avoimiin Hilma-kilpailutuksiin osallistuminen on oma projektinsa. Syyksi mainittiin riittävän tietoturvatestauksen puute. Valtorilla julkaisujärjestelmästä vastaavan Tuomo Kouhian mukaan asiaa ei ole viime aikoina ollut erityisemmin syytä selvittää, sillä palvelu on toiminut kuten pitää. Siinä pärjääminen on oma lajinsa, se toimii ihan eri tavalla kuin yksityisellä sektorilla. Ainakin sen suhteen, kenen saleissa ovat ne palvelimet, joilla julkaisujärjestelmä pyörii. Kouhia sanoo nyt, että yleinen reklamaatio ei olisi vienyt asioita eteenpäin, sillä ongelmia hoidettiin case-by-case ja koska Tieto oli pääsääntöisesti toiminut käyttöpalvelusopimuksensa mukaisesti, jolloin ”reklamointi on luonteeltaan erilaista kuin silloin, kun sopimuksen vaatimukset eivät toteudu”. Vastausta he eivät ole saaneet vieläkään. Valtorin on toimittava yhteishankintayksikkö Hanselin puitesopimusten mukaisesti. Valtiolla on toki tarjota konesaleja omista sataprosenttisesti omistamistaan yhtiöistä, mutta niiden ulkopuolella Tiedolla on siis monopoli kaikkiin valtion virastojen, laitosten ja liikelaitosten koneja kapasiteettipalveluihin, vaikka puitesopimusten ideana on nimenomaan vähentää korruptiota ja estää monopolien syntymistä. K un siVuT saaTiin auki Tammikuussa 2015, ValTori oli yhä välikäsi valtiovarainministeriön ja Tiedon välisessä yhteydenpidossa. ”Tällä hetkellä korotetulla tasolla ei ole oleellista vaikutusta järjestelmän käytettävyyteen. Projektin ohjausryhmä ja strateginen johtoryhmä velvoittivat maaliskuussa 2015 Tiedon kanssa tehdyistä sopimuksista vastaavan Valtorin tekemään selvityksen, mitkä ovat korotetun ympäristön edut ja haitat, miten järjestelmä saadaan sieltä tarvittaessa pois ja mitä se maksaa. 42 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU sen mukaan uudelle järjestelmälle haluttiin ”nykyistä korkeampi varautumisen taso”. Suoranaisesti lause ei tarkoita mitään sitovaa, mutta useamman projektissa mukana olleen virkamiehen mukaan päätös olisi tehty hankkeen projektiryhmässä yhdessä Tiedon kanssa juuri tähän asettamispäätöksen kohtaan viitaten. Useampi Imagen haastattelema virkamieslähde kuitenkin sanoo, että ongelmat ovat liittyneet juuri palveluntarjoajaan eli Tietoon, mutta Valtorin asema välikätenä hankaloitti kommunikaatiota. Jos huonosti, tili juoksee. ”Minulla, asiakastahoilla ja Ambientialla on ollut tunne, että mikä tahansa Tiedon ongelma me viestittiin Valtorille, niin ainainen vastaus oli, että ongelma on jossain muualla. Huhtikuussa ohjausryhmä päätti, että Valtori tekee Tiedolle reklamaation. ”Periaatteessa on niin, että sillä ei olisi ollut suurempaa väliä, onko kyseessä perustaso vai korotettu taso, ellei Tieto olisi alkanut juntturoimaan asian kanssa”, sanoo yksi virkamieslähde. It-hankintojen epävirallinen motto oli valtioneuvoston ja ministeriöiden yhteisen julkaisujärjestelmän kohdalla tavallistakin vaihtoehdottomampi. Konesalien osalta puitesopimuksissa on vuoteen 2019 asti jäljellä enää yksi vaihtoehto: Tieto. Helmikuussa, kun valtiovarainministeriön sivujen oli määrä aueta, Tieto ja Valtori torppasivat tämän kysymättä Vm:ltä, Ambientialta tai juuri Kehaksi nimensä vaihtaneesta aHTista. Kivekkään arvion mukaan ainakin Nykyisessä mallissa pärjää se, joka kehtaa esittää halvimman tarjouksen. Rahat tehdään vasta siinä vaiheessa, kun sopimus on sitova ja palvelua pitää räätälöidä. Puhumattakaan Hanselin puitekilpailutuksista, jotka voivat kestää jopa kahdeksan kuukautta. Kun reklamaation tilasta kysyttiin seuraavassa kokouksessa kaksi viikkoa myöhemmin, Valtorin Tuomo Kouhia (joka on aiemmin ollut Tiedolla töissä) piti sitä toimimattomana ja liian hitaana tapana tarttua ongelmiin. Nykyisessä mallissa pärjää se, joka kehtaa tarjota joko projektin tai puitesopimuksen kilpailutuksessa kaikkein halvimman tarjouksen. Käytännössä tuntui, että Tieto vastasi mitä halusi ja Valtori vain välitti sen meille”, yksi virkamieslähde sanoo. Miten tehdään oikea tarjous, agenda, yhteydenpito ja miten koko prosessi toimii”, Otso Kivekäs sanoo. Hansel-puitekilpailutus on tosi mielivaltainen ja tosi työläs. Meillä on analyysejä olemassa, eikä meillä ole mitään erityistä syytä siirtyä pois korotetulta tasolta.” Valtionvarainministeriöstä ja valtioneuvoston kansliasta kuitenkin kerrotaan, etteivät he ole pyynnöistä huolimatta saaneet selvitystä tai tietoa asian etenemisestä. ”Asia runtattiin projektin muutoshallintaryhmässä läpi ihan väkivalloin, koska asiallista perustetta tai mitään tiettyä yksityiskohtaa Tieto ei pystynyt esittämään käyttöönoton lykkäämiseksi”, toinen lähde kertoo. MODERN COMFORT INSPIRED BY THE PAST Inspired by the design of the oldest shoe ever found, OTZ is a modern comfort brand. Bisnes kiittää byrokratiaa. Riippumattoman VTT:n keväällä 2014 tekemän hankearvioinnin mukaan kaikkia vaadittavia pöytäkirjoja ei ole edes olemassa
”Toisinaan tätä tehdään ihan hyvää tarkoittaen. OTZSHOES STORE Galleria Esplanad Aleksanterinkatu 40 Helsinki www.otzshoes.fi. Ketterän mallin idea on tehdä kaikki pienistä, avoimien rajapintojen alla toimivista moduuleista ja tarkistaa edistyminen muutaman viikon välein ja hyväksyä laskut sen mukaan. Se on vastakohta julkisen sektorin suosimalle vesiputousmallille, jossa projektista julkaistaan ensin ”tilaus” valtionhallinnon julkisten hankintojen ilmoituskanavassa Hilmassa, sitten valmiin tilauksen pohjalta ensin kilpailutetaan ja edetään sitten askel askeleelta; kun edellinen vaihe on saatu valmiiksi, siirrytään seuraavaan. tammikuussa 2013 alkanut projekti päättynee viimein vuoden 2015 lopussa. Entä mikä on Moisalan arvio siitä, kuinka kauan kompleksisen julkaisujärjestelmän tekemiseen kuluisi aikaa. MODERN COMFORT INSPIRED BY THE PAST Inspired by the design of the oldest shoe ever found, OTZ is a modern comfort brand. Riittää, kun konsultti vaatii määrittelyjä tehdessään vaikkapa, että pääarkkitehdilla on oltava riittävän pitkä työkokemus. Hyvin kevyen järjestelmän kohdalla se olisi viikkojen rykäisy.” V altiolta siihen meni kolme vuotta. Loppuraporttia toivotaan jouluksi. Pari päivää myöhemmin Pessi ilmoitti jäävänsä maaliskuussa eläkkeelle. Tieto kieltäytyi kommentoimasta asiakasprojektiensa yksityis kohtia. Artikkelia varten on haastateltu valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasaraa, Itä-Suomen yliopiston sähköisen hallinnon ja informaatio-oikeuden professoria Tomi Voutilaista, valtiovarainministeriön tietoja kyberturvallisuuden yksikön päällikköä Aku Hilveä sekä useita virkamiehiä eri ministeriöistä ja virastoista. Jos ei tehdä tarpeeksi hyvää, meidät voidaan potkia ulos ja kun asiakas omistaa koodit, niin kuka tahansa voi jatkaa siitä, mihin jäätiin”, sanoo 3o0 ihmistä työllistävän Futuricen liiketoimintajohtaja Teemu Moisala. Julkaisujärjestelmäkin tehtiin ensin pilottiministeriöille ja avoimella lähdekoodilla, jotta seuraava ministeriö voisi sitten ottaa pohjan ja lisätä siihen, mitä kokee tarpeelliseksi. Maaja metsätalousministeriö otti sivut viimeisenä käyttöön marraskuussa. joka kolmas julkisen sektorin kilpailutus on ”rigattu”, säädetty siten, että sen voittaa ostajan haluama taho. Born on the beaches of Malibu, California. Suomen ketterää uudistumista tuetaan luottamukseen, vuorovaikutukseen ja kokeilujen hyödyntämiseen perustuvalla johtamiskulttuurilla.” . Hankaluus on siinä, että kilpailuttaessa on vaikea nähdä, millainen kokonaisuuden pitäisi olla. Timo Vallin jälkeen valtion iCt-johtajaksi eli siihen korkeimpaan virkamiesasemaan noussut Anna-Maija Karjalainen esitteli syyskuun alussa Kuntamarkkinoilla kymmenen vuoden digitalisaatiotavoitteen: ”Suomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Valokuvat eivät liity artikkelissa mainittuihin yrityksiin. ”Puhutaan muutamista kuukausista, että saataisiin ensimmäinen versio. Valtorin selvitys korotetun ympäristön tarpeellisuudesta tulee kenties ennen sitä. Voi olla niin, että yksi yritys on se, jonka tuote on ylivoimaisesti paras, mutta se pitää hankintalain vuoksi kilpailuttaa.” Viime vuosina on myös alettu puhua ketterästä kehittämisestä. Riggaaminen on helppoa. ”Siinä annetaan käytännössä tyytyväisyystakuu. Lokakuussa Valtorin hallitus ja toimitusjohtaja Kari Pessi lähettivät koko valtiovarainministeriön JulkiCt-toiminnolle sähköpostin, jossa he pahoittelivat ongelmia Valtorin kanssa
44 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU
Heistä tuli valkokankaan suurimpia tähtiä – ja elokuvasta sukupolvi kokemus, joka on ajan kohtainen vielä 16 vuotta ensi-iltansa jälkeen. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 45 Vuosisadan kuumimpana kesänä 1999 joukko nuoria elokuvan tekijöitä kokoontui kuvaamaan Levottomia Turkuun äidin varoituksista huoli matta. TeksTi Laura Friman kuvaT Laura maLmivaara
Mielessäni oli nykyajan Suomea kuvaava leffa Truffaut’n henkeen. Kaivattiin kaurismäkeläistä ankeutta, ei aurinkoa. Käytin paljon aikaa työryhmän koostamiseen ja oikeiden näyttelijöiden valitsemiseen. Koekuvaukset olivat vain osa prosessia, johon käytettiin kunnolla aikaa. Siksi moni hyväkin tyyppi jäi laskuista. Levottomat ei kuulemma sopinut ulkomaalaisille leffafestareille, koska se ei näyttänyt tarpeeksi suomalaiselta. Työni on ilmapiirin lu0mista ja hetken vangitsemista. Valitsin joukkueeseeni just ne tyypit, jotka halusin. Sinne matkustaminen on aina ollut erityinen kokemus, kuin saapuisi ulkomaille. 46 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Aku Louhimies, ohjaaja ”Levottomat oli Elokuvataiteen laitoksen lopputyöni. Vasta kun tarjosin käsikirjoitusta Markus Selinille, alkoi tapahtua. Myös ihmisen persoona kuvaustilanteen ulkopuolella vaikutti asiaan. Minulle oli olennaista, että Levottomat kuvattaisiin Turussa. Annan improvisaatiolle ja näyttelijöille tilaa. Silti elokuva otettiin hyvin vastaan muun muassa Koreassa, Brasiliassa ja Venäjällä, jossa sitä verrattiin esimerkiksi Tsehovin Kolmeen sisareen. Kuvausten alussa olin täynnä intoa ja energiaa. Käsikirjoitus oli ollut valmiina jo pitkään, ennen kuin hanketta saatiin eteenpäin. Tärkeintä oli, että ryhmään ympärillä saattoi luottaa ja että kaikki ymmärsivät, mitä olimme tekemässä. Helsingistä poistuminen sopi myös elokuvan vieraantumisen ja yksinäisyyden teemoihin. Minua jännitti, mutta laitoin kaiken osaamiseni peliin. Seksijuttuihin ei. Kukaan ei innostunut siitä aluksi. Hän on lahjakas näkemään asioita, joita muut eivät havaitse. Inspiraationa toimi jo lukiossa lukemani Camus’n Sivullinen, joka onnistui tavoittamaan minulle tutun, määrittelemättömän tunteen. Luottamus välillemme syntyi näyttelijöiden rehellisyydestä. Rakennekaan ei ollut amerikkalainen, vaan enemmänkin eurooppalainen: moni sanoi, että viisinäytöksinen elokuva ei toimi. Rahoittajien mielestä tarina oli liian synkkä. En ollut tehnyt siinä vaiheessa vielä yhtään elokuvaa, eikä Solar Filmskään ollut tuottanut montaa, mutta Markus uskoi ideaan ja käsikirjoitukseen samantien. Ihminen voi olla tosi miellyttävä ja taitava, mutta sopia johonkin toiseen tuotantoon paremmin. Ihan kaikkeen ohjaajakaan ei voi vaikuttaa. Säiltään kuvauskesä oli melkein liiankin kaunis
Olin näytellyt tvsarjoissa, mutta Tiinan rooli oli ensimmäinen elokuvaroolini. Elokuvan tarina oli selkeä, eikä siihen sisältynyt seksi hätkähdyttänyt minua paljoakaan. Pakko myöntää, että paastosin sitä varten kolme päivää.. Olin mukana hänen esikoislyhytelokuvassaan Lampaat, jota ei varmaan koskaan esitetty missään. Siitä on pariin otteeseen puhuttu, ja se on yhä mahdollista.” Mikko Kouki, ohjaajan assistentti ”Aku on lukiokaverini, ja hän halusi tehdä jo nuorena leffan Camus’n Sivullisesta. Katsojaluvut olivat poikkeukselliset. Muutin Turkuun, ja Aku kävi silloin tällöin luonani kylässä. Levottomat on ainoa Akun leffa, jossa en näyttele.” Laura Malmivaara, näyttelijä ”Kun minut kiinnitettiin Levottomiin, olin 25vuotias ja ollut Teat terikoulussa vuoden. Vaikka meillä oli ammattilaiset hoitamassa sitäkin hommaa, tahdoimme osallistua prosessiin. Autoin Akua ihan kaikessa tekstin muokkaamisesta castingvai heeseen. Kun mainitsin äidilleni ennen kuvauksia vertauksen Käpy selän alla elokuvaan, hän kehotti minua miettimään tarkkaan. Hän ottaa useita ottoja ja tahtoo pitää tilan teen elävänä ja jatkuvassa muutok sessa hyvällä tavalla. Ajan hammas on saattanut purra leffaa vähän, mutta ilmes tyessään Levottomat oli käännekohta suomalaiselle elokuvalle. Uskon Markuksen katuvan tuota ratkaisua. Levottomien ideaa pyöriteltiin pitkään. Aluksi tarina taisi sijoittua Helsinkiin, koska visioimme leffaan raitiovaunukiskoja. Niillä ei ollut mitään tekemistä meidän elokuvamme kanssa, ja se oli lyhytnäköistä katsojien har hauttamista. Sorvasimme käsikirjoi tusta vielä kuvausvaiheessakin. Jännitimme Matleenan kanssa koekuvausten palautetta Tallinnassa, jossa olimme Teatterikorkean kurssimme kanssa käymässä. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 47 viitattu mitenkään – mikä kertoo venäläisen sivistyksen ja elokuva kritiikin tasosta. Hän piti kaupunkia kummallisena ja hienona ja tajusi sitä kautta mahdollisuuden käyttää Turkua sivullisuuden kuvaamisessa. Kerran tehtäväni oli vetää Arin roolia ja suudella hurmaavia naisnäyttelijöitä koko iltapäivän liukuhihnalta. Kun koko projektin kansi laitettiin elokuvan valmistuttua talvella kiinni, oloni oli ennen kaikkea helpottunut, mutta myös vähän kuin minkä tahansa ryhmämatkan jälkeen: sama porukka ei välttämättä olisi koossa enää koskaan. Elin opiskelijaelämää, en seurustellut ja olin täynnä nuoruuden vimmaa. Itselläni on Truffaut’n 400 kepposen innoittamana unelma siitä, että kuvaisimme samoilla näyttelijöillä jatkoosan 20 vuotta myö hemmin. Minulle kerrottiin, että projekti tulee olemaan tiivis ja työtapa ryhmäkeskeinen. Koekuvauksia oli useita, viimeiset Mikko Nousiaisen kanssa. Olisin varmasti halunnut näytelläkin, mutta lähdin hommaan kulukorvauksilla, koska Levottomat oli leffan tekemisen oppikoulu. Suomessa ei muu hun tartuttukaan. Koekuvauksissa toimin vastanäyttelijänä. Levottomat oli myös pitkän työputken alku: samalla ensemblella tehtiin myöhemmin uusia tuotantoja. Aku on vaativa. Aku pyysi minua elokuvaan assistentikseen siksi, että tunsin Turkua ja minulla oli siellä kontakteja. Työnimi oli silloin Sivullinen. Tuotantoyhtiö alkoi vuosia Levottomien jälkeen markkinoida muita leffoja samalla nimellä. Aku oli minulle ihan uusi ohjaaja, ja näin hänet ensimmäistä kertaa elokuvan koekuvauksissa. Se on Akulle tyypil listä: hän ei pelkää muokata elementtejä tarpeen vaatiessa. Hahmollani oli elokuvassa vähiten seksiä, vain yksi seksikohtaus, joka kuvattiin viimeisenä työpäivä näni. Jonkun sekin oli tehtävä! Iltaisin ajelimme lähiöissä etsimässä kuvauspaikkoja
Metodi taisi kummuta Judith Westonin Näyttelijän ohjaaminen -teoksesta, josta Aku oli tuohon aikaan tosi innoissaan. Opin luottamaan ympäröivään työryhmään. Jännintä oli tajuta, miten aika on kulunut. Aku tahtoi meidän kuitenkin olevan paljon keskenämme. Kaikki oli elokuvaa tehdessä vasta alussa. 48 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU ”Mietin, mistä jutella ihmisten kanssa: saisiko Tom Cruisen elokuvista revittyä jotain makeeta sanottavaa?” – Matleena Kuusniemi Ennen kuvauksia vetäydyimme rymättyläläiselle vuokramökille harjoittelemaan ja vetämään lärvit. Se oli alkua Akun työtavalle, jota hän on kehittänyt Levottomista saakka. En vieläkään tiedä, miksi minut haluttiin päärooliin. Teatterikorkeakoulun ekat vuodet olivat olleet minulle aikanaan vaikeita, ja käsittelin pelkotilani alta pois vasta ensimmäisten teatteriprojektieni myötä. Minulle tullaan yhä sanomaan, että olen se tyyppi siitä leffasta. Huomasin, että omat repliikit tulivat yhä selkärangasta. Katsoin Levottomat toisella silmällä viimeksi, kun se tuli telkkarista. Pelasimme rannalla totuutta ja tehtävää, ja olin lopulta niin kännissä, että yöllä tipuin kerrossängyn yläsängystä ja sain kylkeeni hirveän mustelman. Olen lähtökohtaisesti nöyrä tyyppi, enkä ole koskaan kokenut, että minulla olisi varaa leijua. Levottomat oli minulle ja Akulle siinäkin mielessä merkittävä juttu, että aloimme tapailla elokuvan jälkitöiden aikana. Se tuntui pakahduttavalta.” Mikko Nousiainen, näyttelijä ”Kun luin Levottomien käsikirjoitusta, ajattelin, että vittu miten mageeta päästä tekemään tätä: tarina oli läpileikkaus oman sukupolveni ongelmista, tavasta olla ja jättää merkkinsä. Rento pelailu auttoi meitä tutustumaan toisiimme ja keksimään puolivahingossa uusia juttuja kohtauksiin. Palkkiomme elokuvasta oli sidoksissa sen katsojalukuihin: aina kun tuli satatuhatta lisää, se tarkoitti muutamaa tonnia tilille. Silloin en toki muunlaisista työtavoista tiennytkään, joten mitkään Akun metodeista eivät tuntuneet kummallisilta. Se ei haittaa ollenkaan, mutta tuntuu absurdilta ja naurattaa: olen kuitenkin ollut sen jälkeen hemmetin monessa muussakin leffassa. Kävin kotona harvoin, toisin kuin ne, jotka seurustelivat tai joilla oli perhettä. Mutta kaikki sellaiset yhteiset kokemukset lähensivät meitä. Se oli tosi hyvä keksintö. Kuvausten aikaan Helsingissä ei ollut mitään, joka olisi vetänyt minua sinne takaisin. Hän suojeli ryhmäämme eikä tahtonut kuormittaa meitä teknisillä ongelmilla, mikä tuki projektia. Sellaista diiliä minulla ei ole sittemmin ollut. Mikko Nousiainen oli kai tarkoituksella sijoitettu johonkin toiseen hotelliin. Turussa asuimme nykyisen Omenahotellin kohdalla sijainneessa nuhjuisessa hotellissa, jonka käytävillä haisi omituiselta. Levottomien perusteellisen harjoittelujakson aikana opin luot. Emme olleet yhtään varautuneet sellaisiin lukuihin ja juhlimme moneen otteeseen. Keräsin viikonloppuisin voimia kävelemällä Aurajoen rannassa. Kaikkea sai ehdottaa. Aamulla mietin kauhuissani, mitä kaikkea olin paljastanut. Pelasimme usein terapiapelin kaltaista lautapeliä, jota pelasimme myös roolihenkilöinämme. He eivät ole nähneet vielä leffaa, ja aion delegoida sen näyttämisen ja selittämisen heidän isälleen. Olin tehnyt tasan yhden leffan, Going to Kansas Cityn ja oppinut sen myötä, että minulla on paineensietokykyä. Myöhemmin menimme naimisiin ja saimme lapsia, jotka ovat nyt 9ja 11-vuotiaat. Akun suosima improvisointi oli hauskaa ja piti meidät hereillä. Levottomien päärooli tuntui hienolta, mutta ei tehnyt minusta polleaa. Ääneni kuulosti hiomattomalta ja hennolta ja oma nuoruus näytti oudolta
Toisaalta Renny Harlin bongasi minut ensimmäistä kertaa varmaan Levottomista. Samana aamuna rannalla hukkui ihminen, ja yksi tuotantoryhmämme jäsenistä yritti elvyttää uhria, mutta pelastuslaitos joutui hakemaan pois vainajan. Kohtauksista mieleeni ovat jääneet parhaiten purjeveneseikkailut. Tunsin hänen työmetodinsa ja pidin niitä hyvinä. Muut näyttelijät asuivat keskenään samassa hotellissa, mutta minulle hankittiin kämppä Koulukadulta. Kuvauskesän jälkeen olin poikki. Iltaisin kaikki kokoontuivat palaveriin, jossa käytiin läpi kulunutta ja tulevaa päivää, tunnusteltiin fiilikset ja tarkastettiin aikataulut.. Napakka argumentointi kuului kuvioon. Eka kuvauspäivä oli Ruissalossa, jossa päähenkilöt tapaavat rannalla. Niihin liittyy kokemus meidän jengistä. Kerran makasimme Laura Malmivaaran kanssa kohtausta varten sängyssä, ja nukahdin kesken kaiken. Heräsin siihen, kun joku huusi action. Vene saatiin käännettyä viime hetkellä. Valittu näyttelijäryhmä tapasi aika nopealla aikataululla Kaapelitehtaalla puffikuvien ottamista varten. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 49 tamaan Akuun ja tiesin, että tulossa on hyvää matskua. Harrastin jollapurjehdusta lapsena ja osaan purjehtimisen perusteet, mutta oli se aikamoista, kun meidät iskettiin pikakurssin jälkeen Turun meripartiolaisten Swan-klassikkoveneeseen. Yhteishenkemme oli vahva kuvauksissa ja niiden ulkopuolella. Näyttelijät ovat työryhmänä kuin yläkoululaiset leirikoulussa: melkein aikuisia. Todennäköisesti kyseessä oli kuitenkin vain taloudellinen ratkaisu, sillä vietin Turussa enemmän aikaa kuin muu työryhmä. Aamulla oli puolipilvistä ja koleaa, ja jouduimme odottelemaan taivaan aukenemista. Kävin Koulukadulla kuitenkin vain nukkumassa ja hengailin baareissa yhtä paljon kuin kaikki muutkin – lähinnä Sedun Puuterissa – , ja se kesä meni vähillä unilla. Oikea kippari tarkkaili tilannetta piilossa veneessä. Onneksi treenini Kansallisteatterilla alkoivat saman tien enkä pudonnut työtyynyn ansiosta mihinkään kuoppaan. Aku oli kuvauksissa tiukempi, vaativampi ja keskittyneempi. Olin täysin pihalla siitä, oliko kyseessä harjoitus vai kuvaus – onneksi jälkimmäinen. Näyttelijät pysyivät Akun toiveesta Turussa myös niinä päivinä, kun heillä ei ollut kuvauksia. Pelasimme kahviloissa lautapelejä, mikä oli tapamme syventää kollegiaalista suhdettamme. Elokuvan tekeminen oli monelle ihan uutta, ja tukeuduimme toisiimme. Edessämme pilkotti matalikko ruohotupsuineen, ja vilkuilin kauhuissani syvyysmittaria: kahdeksan metriä, seitsemän, kuusi... Huitaisimme lainapyörillämme maskiin aamuisin viideltä, ja jo silloin oli kuuma. Leffassa oli paljon rajuja kohtauksia, joiden pohjaksi oli mielekästä kehittää yhteistä luottamusta. Ehkä Aku halusi sijoittaa minut erilleen muista, että olisin entistä ahdistuneempi roolia varten. Arkaluontoisten kohtausten määrän takia oli tosi tärkeää, että uskalsimme olla keskenämme auki ja vapaita. Siitä seurasivat Mannerheim sekä Viiden päivän sota.” Petteri Summanen, näyttelijä ”Hahmollani Stigillä on Levottomissa ikimuistoisia kohtauksia. Olimme tehneet Akun kanssa Isänmaan toivot -sarjaa, ja meille oli muodostunut luottamuksellinen suhde. Kun on alasti sidottuna puuhun ja hieroo margariinia muniinsa, tulee vähän sellainen fiilis, että nyt on iskä töissä! Stigin hahmo vetosi minuun heti. Päivä alkoi huonoilla ja aika rajuillakin fiiliksillä, mutta välikohtauksen jälkeen aurinko tuli esiin, ja kun se alkoi paistaa, se paistoikin koko kuukauden putkeen. Nimeni liitettiin Levottomiin pitkäksi aikaa eikä minua haluttu castata hetkeen mihinkään. Työssämme tunnin riitaa saisi paikkailla kaksi viikkoa. Meidät meikattiin kesäisen näköisiksi, hikisen kiiltäviksi. Levottomien tyypit eivät saa pidettyä kasettiaan kasassa, vaan heiluvat pitkin poikin ja tarrautuvat ihmisiin ympärillään. Alussa oli silti yllättävää nähdä ohjaajan persoonan muuttuminen paineen alla, niin luonnollista kuin se onkin. Nykyään sellaista kutsuttaisiin seksihelteeksi. Voimakkaimmin mieleeni jäivät kohtaukset, joissa meidän koko kuusikko oli paikalla
Minulla oli usein kuvausten aikana ulkopuolinen olo. En uskaltanut puhua hänellekään mitään. Auringonoton yhteydessä käytettävä ravintolisä. Mietin paineissani drinkkilasi kädessä, mistä voisin jutella ihmisten kanssa: Mitä elokuvia Tom Aurinkokapseleilla voit saada kauniimman ja pitkäkestoisemman rusketuksen. Pidän kuitenkin kaikkea kokemaani arvossa – voin ainakin kertoa surkuhupaisia muistoja. Toimin kuvauskesän ajan eräänlaisena näyttelijäjoukkomme Turku-oppaana ja keksin meille puuhattavaa. Elokuvassa käytettiin myös monien kavereideni koteja kuvauspaik”Ihailen sitä, miten vittumainen Aku voi olla lähimmälle yhteistyö kumppanilleen ja olla huomaamatta sitä itse.” – Markus Selin Intensiivinen kuvausvaihe kesti kuukauden verran. Siitä on myöhemmin ollut paljon hyötyä. Mulla oli pieni purjehdusvene, jolla kävimme purjehtimassa. Minulle oli helpompi olla etäällä perheestäni kuin rampata iltaisin kotona. Kävi mielessä, oliko se seurausta meidän käynnistämme. Esikoiseni oli vauvaikäinen, ja rakensimme Kaakkois-Suomeen mökkiä. Olin ihan pihalla. Opin itsestäni paljon, kohtasin pelkojani, ymmärsin rajojen merkityksen ja opin puolustautumaan. Saisiko niistä revittyä jotain makeeta sanottavaa. Elokuvan markkinointi sekoitti vielä hetkeksi kaiken. Tuntui hyvältä, kun elokuvan tiedottaja pyysi minulta pari vuotta sitten anteeksi leffan markkinointia. Kuvausten alkumetreillä kuvaajaa vaihdettiin islantilaisesta tyypistä kokeneeseen jenkkiin, Maciin, jolla oli kokemusta 1950-luvulta asti. Muistaakseni aiheutimme vesivahingon Forte-ravintolassa. Kesä oli vauhdikas, ja meillä meni usein myöhään – minulla ei ollut vielä vaimoa tai lapsia. Terveysja luontaistuotekaupoista sekä -osastoilta. Sulkeuduin, ja minun oli vaikeaa ilmaista itseäni ryhmässä. Olin lähtenyt Turkuun tekemään taide-elokuvaa ja hämmennyin huomatessani, että syvällisten elokuvapohdintojen sijaan jengi oli kiinnostuneempi ryyppäämisestä, hauskanpidosta ja Macarenan tanssimisesta. Myöhemmin olen yrittänyt vain olla oma itseni. Kaunis iho huomataan – myös talvella!. Vuosia myöhemmin pudotin samassa kapakassa kännykkäni penkin väliin ja löysin sen irtopäällisen alta puhelimen lisäksi sienikasvustoa. Asuin elokuvan kuvausten aikaan puutalossa Portsan kaupunginosassa, ja kotitalon rappuset näkyvät leffassa. Ehkä se johtui siitä, että Rikulla ei näyttänyt olevan vientiä. Se oli haikea ja nostalginen kokemus. Meistä harvalla oli vielä silloin perhettä: projektiin pystyi keskittymään täysillä, kun ei tarvinnut ryntäillä vaihtelemaan paskavaippoja. Jokainen sai olla juuri sellainen kuin oli. En osannut vielä arvostaa bilettämisen jaloa taitoa. Olen asiasta mitä mieltä tahansa, kuulen usein, että se on se elokuva, josta minut muistetaan.” Valtteri Roiha, näyttelijä ”Päädyin Levottomiin viimeisten valittujen joukossa. Tosikkomainen suhtautumiseni sai minut keskittymään liikaa siihen, mitä muut minusta ajattelivat. Mac otti minuun kontaktia tasan kerran kehottamalla minua leikkaamaan liikavarpaani, että voisin tulevaisuudessa käyttää italialaisia korkokenkiä. Katselin Levottomat sattumalta tänä syksynä. Mökki kohosi talkooväen voimin, ja kyselin tekstareilla, miten hommat etenivät.” Matleena Kuusniemi, näyttelijä ”Levottomien aikaan olin ihan eri ihminen, tavattoman pelokas ja lukkoinen tyyppi. Se johtui itsestäni, ei siitä, että meiltä olisi vaadittu jotain erityistä. On selvää, että Levottomat vaikutti uraani paljon. Turku tuntui melkein eteläeurooppalaiselta kaupungilta. 50 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Cruise oli kuvannut. Heti elokuvan ilmestyttyä moni tuli kysymään multa, oliko roolihahmoni Riku homo. Sopii myös talven lomamatkoille ja ympärivuotiseen käyttöön. Tunsin, että minut esineellistettiin ja kieltäydyin lähtemästä mukaan elokuvan markkinointikiertueelle
Minulla on etuoikeutettu ja ylpeä olo siitä, että sain olla mukana noin merkittävässä leffassa. Olen vain mennyt sinne, minne nenä näyttää. Ihailen sitä, miten vittumainenkin hän voi välillä olla lähimmälle yhteistyökumppanilleen – ja olla huomaamatta sitä itse. Elokuvassa Hanna-Riikkaa näytellyt Irina Björklund ei halunnut antaa aiheesta haastattelua. Levottomat nousee elämässäni yhä esiin yllättävissä paikoissa. Olen tosi iloinen siitä, ettei lopputulos näytä tänäkään päivänä häveliäältä. Aku ei ole millään tavalla hankala tyyppi, hänellä on vaan oma tapansa tehdä asioita. Auringonoton yhteydessä käytettävä ravintolisä. Kaunis iho huomataan – myös talvella!. Absurdeinta on, kun minut pysäyttää joku nuori, joka oli nippa nappa syntynyt elokuvan ensi-illan aikaan, ja kysyy, olinko siinä mukana.” Markus Selin, tuottaja ”Aku ja käsikirjoittaja Aleksi Bardy olivat yrittäneet saada Levottomia käyntiin jo pitkään, kun tartuimme Solar Filmsissä idikseen. Terveysja luontaistuotekaupoista sekä -osastoilta. En odottanut elokuvan myötä supermenestystä, mutta tietysti leffa toi teatteriesityksiini lisää väkeä. Jees jees -miehen leffa ei olisi kenenkään näköinen. Muistan aina kohdan, kun kundit tulevat ambulanssilla junaonnettomuuspaikalle – taustamusa siinä kohtauksessa on yksi hienoimpia pätkiä, jonka olen koskaan kuullut. Ainoa moka oli se, että otimme kuvaajaksi tutun kaverin Islannista, joka taas toi skarppariksi eli kuvien terävyyden varmistajaksi kaverinsa, joka ei ollut skarppari. Siinä ei näytetty mitään ylimääräistä, mutta ei sellaista silti tehdä enää. Leri Leskisen musiikki elokuvaan ylitti kaikki odotukseni. Sopii myös talven lomamatkoille ja ympärivuotiseen käyttöön. Pääsimme tuotannon alkuun yllättävän nopeasti. Kuvaukset keskeytettiin ja kuvaajaksi hommattiin Mac Ahlberg Amerikasta. koina, ja siinä on mukana paljon turkulaisia kollegoita silloisesta Teatteri Sudesta, nykyisestä Linnateatterista. Kun menemme ulos, olemme parhaita kavereita, mutta työasioista olemme tapelleet joskus melkein oikeudessa asti. . Olen tehnyt aina töitä Turussa enkä pyrkinyt erityisesti mihinkään. Viimeksi näin Levottomat vuosi sitten. Tämän päivän standardeilla se on yllättävän härski leffa, hyvällä tavalla rohkea ja avoin. On tuottajia, jotka ovat perse pystyssä monitorin takana ohjaajaa vahtimassa ja tuottajia, jotka eivät puutu leffan tekoon kuvauksissa, ja minä kuulun jälkimmäisiin. En osaa sanoa, millainen merkitys Levottomilla on ollut uralleni. Selasin kaapelikanavia ja olin että ohhoh, mikä pornoleffa tämä on. Ensimmäiset materiaalit oli kaikki epäskarppeja eli käyttökelvottomia. Se oli upea kesä, ja lähtisin mukaan koska vain uudelleen. Melkein kaikki ohjaajat ovat kuvausten aikana kusipäitä, ja hyvä niin. Suhteemme Akun kanssa on sinänsä ollut aina haastava. Aurinkokapseleilla voit saada kauniimman ja pitkäkestoisemman rusketuksen. Leffan kuvaaminen on ohjaajan valtakunta eikä minulla ole siinä vaiheessa elokuvantekoa Akulle mitään annettavaa. (Elokuvateattereissa Levottomat sai 290 000 katsojaa, vuoden 2002 televisioensi-ilta yli 900 000 katsojaa). Isot katsojaluvut ovat jokaisen tuottajan unelma, mutta Levottomien suosio tuli yllätyksenä minullekin
Työryhmä AnnA DAhlmAn, Outi KAArtAmO, turO KuningAs, mäntyniemen herrA, miKKO numminen, OsKAri Onninen, ilKKA Pernu jA niKlAs thesslunD KuviTus Antti niKunen 52 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU
PELON VUOSI 2015 Työryhmä AnnA DAhlmAn, Outi KAArtAmO, turO KuningAs, mäntyniemen herrA, miKKO numminen, OsKAri Onninen, ilKKA Pernu jA niKlAs thesslunD KuviTus Antti niKunen JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 53. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 53 Tervetuloa pelkäämään! Imagen Suomi-palkinnot nostaa vielä kerran esiin kauhugallerian hirviöt pelon vuodelta 2015. Hallitus pelotteli hajoamisellaan, vaikka sen jatkoa tässä pitäisi pelätä. Rasistit pelottelivat pakolaisilla, vaikka ovat itse uhka turvallisuudelle
STUBB: Joo! Sitä ennen sä voisit pitää puheen. Haluatsä, että Suomi julistaa sodan Niinistön päässä asuville mielikuvitusukkeleille. Mieki osaan nauraa. SOINI: Eikse kuollut syöpään. (Ei naura.) STUBB: Mä en tajua, mikä täs sotessa voi olla ongelma. SOINI: Nyt ollaan kiinni just siinä, mikä kansan syville riveille on tärkeää. Älysin, että miun pittää immeisenä muuttuu immeisemmäksi. Olis kuollut kivuttomammin eli nopeammin meidän sotejärjestelmässä. STUBB: (Miettii tiukasti, sitten keksii.) Mä voin soittaa mun treinerille, sillon usein briljanttei keloi! SIPILÄ: Sie olet Timo tän hallituksen fundeeraaja. STUBB: Sama opettajissa. STUBB: Ei kyl TAAS palkata nuoria kivittään mun taloa! SIPILÄ: Entä jos myö muka riieltäis ja sit mie uhkaisin panna topoliks hallituksen. SIPILÄ: Keskustan kannattajille taas on tärkeää uskotella itselleen, että ne voisivat periaatteessa päästä joskus lääkäriin. Nää köyhät maatuskat – opettajat, sairaanhoitajat, kätilöt – nehän on kaikki tavallaan niinku äidin sijaisia. SOINI: Kätilöt on turhia. SOINI: Sokkidoktriini. No use. Pöydällä tarjotin, jossa voileipiä. SOINI: Karjalan, Alex, karjalan. Mankuu siellä psyykelääkkeitä ja kun ne huomaa, että niiden lääkärin nimi on Kalev Metsänurg, ne raivoaa, että muhun ei Afrikan poppamiehet koske. Kokoomus on messis! SOINI: Idea on, että meillä on edessä muutos, joka on niin yhteiskunnan rakenteita tuhoava, että sitä vastustais Lipposen anaaliraiskattu Reetakin. SIPILÄ: Vielä pitäis kekata, miten myö saadaan tää meiän sote läpi. STUBB: Kieltämättä sä puhut kuin pikkulapsen täysin ymmärrettävistä syistä paskaks potkima viallinen lelu. Suomalainen on mies, joka punkee kohdusta suoraan raveihin ilman apua. SIPILÄ: Jaa. Alexander Stubb, Timo Soini. (Hymyilee, levittää kätensä.) Siksi perussuomalaiset. SOINI: Eikös tää hoidu niin, että uhataan ensin viedä kätilöiltä tonni, ne suuttuu ja sitten annetaan niille takas euro. STUBB: Meille OP-Pohjolassa tää on kynnyskysymys. Ne on niin seventies. Juha Sipilä astuu ovesta. (Soini ja Stubb nauravat.) KOLME ILOISTA ROSVOA SIPILÄ: Tää on miustaki metkaa. Sen rinnalla me muut näytetään turvallisilta suomalaisilta, jotka ei kotioloissa revi pikkulintuja palasiks leikkiarmeijan kumiunivormussa. Että ei kai me nyt vaan kosteta meiän omille mammoille, ettei koskaan saatu niiltä. SOINI: Sokkidoktriini. Alan haastella sitä viimostaan 2016, kun hyö äkkäävät, että myö ollaan järjestelty kriisilöiden ja poikkeuslakien avulla koko yhteiskuntajärjestys uusiks. Mitäs työ routaatte. STUBB: (Lukee papereita.) Hanna Mäntylä. SOINI: Epäilyttävää juustoa niin kuin Rokka sanoisi. Mut myö tarvittais nyt tapa saada immeiset keskittymään johonki muuhun. Se on teidän sosiaalija terveysministeri. Sokkitoktriini. SIPILÄ: Sokkidoktriini. Kekkases jotai. Stubb selaa papereita. SIPILÄ: Justiinsa niin. Soini tutkii voileipiä. SIPILÄ: Siks just mie opettelen karjalaa. Se, että niillä on edelleenkin mahdollisuus kuolla siinä Suomessa, jossa kukaan ei halua elää. Olisit niinku maan isä, kusettajaisä, mut isä kuitenkin. SOINI: Tää sokkidoktriini liittyy aivopesuun ja sähköshokkeihin, joilla murretaan kuulusteltava. Ei kuulosta kovin maalaisliittolaiselta ellei sillä meinata meiän maalaisten tarvetta antaa lampaille sähkösokkeja ennen seksiä. SIPILÄ: Tässä käyvään perustuslain vastaisesti niin monen asian kimppuun, että oon ylpiä. SOINI: Kahteen asiaan voi aina luottaa: (Osoittaa ulos jonnekin.) Noiden pelkoon ja tietämättömyyteen. Mä oon vähän kiihottunut. SOINI: Jussi on hyvä. SIPILÄ: Mie tiirasin juurikin noita meiän tulevii päätöksii. STUBB: Toi on aina win-win, tai no, win. SIPILÄ: Nyt näyttää meiän Aleksi ihan Kuinka Juha Sipilän hallitus ja marraskuun hallituskriisi oikein syntyivät. SOINI: Perussuomalaiset kyllä melkein asuu niissä. STUBB: Tuskin. STUBB: Toi kuulostaa Susanna Kosken iltapuhteilta. STUBB: Karjala, schmarjala. Onko hyvä perä. STUBB: Steve Jobs ei koskaan pelännyt. Mullon ollut sata opettajaa, mut silti mun mielessä on vain sportti ja Elan nuoleminen. STUBB: Lopeta! SOINI: Sokkidoktriini. Kylillä miuta kutsutaan lempinimellä ”Sipilän Juha, mies, joka naurattaa huumorillaan”. STUBB: Tiedättekste. Mä en tunne ketään, joka olis ees käynyt terveyskeskuksessa. Ihan sama. SOINI: Ei aavistustakaan. Image sai käsiinsä viestintäja liikenneministeri Anne Bernerin molempia tilanteita dokumentoineet videonauhat, jotka Berner on luonteelleen uskollisesti nauhoittanut omiin tarkoituksiinsa.. Kiusaantunut hiljaisuus. SIPILÄ: Miuta pelottaa, että myö ei saa’a tätä kaikkee piilotettuu minnekään. Ha ha ha. Juusto, homojen makkaraa. Tiettekstyö muute, mitä mie just miun turvamaakuopassa äkkäsin. STUBB: Kivuaalisti. SOINI: Johannes Virolainen puhui karjalan murretta, ja se oli viimeinen keskustalainen, johon kukaan luotti. SIPILÄ: Jaahas terveterve. NÄYTÖS: HALLITUSNEUVOTTELUT Huone Smolnassa. STUBB: Miks sä puhut savon murretta. Jussi Niinistöstä puolustusministeri. Kuka helvetti on Hanna Mäntylä. Siksi just ennen kuin ihmisiltä viedään kaikki, kehitetään keinotekoinen katastrofi. 54 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU 1. (Kirjoittaa lauseen Wotkin-vihkoonsa.) STUBB: (Ei kuuntele.) Mä luen tätä sun ministerilistaa
STUBB: Mun frendi Jussi Heikelä on perustanut muistolehdon verkkoon. NÄYTÖS: HALLITUSKRIISI Sama huone. samalta kuin Vanhasen Matti aina, kun sille sanoo ”naistarjoilija, joka ei oo järin tarkka vitustaan”. Stubb ja Soini. Myö voitais tuumata samaa. STUBB: Meillon Euroopan magein media. Kuunneltais vaan Elaa ja Cheekiä. Ihan skeida laki. Mutta mun kannattajat ei. Ovi käy, pääministeri Juha Sipilä astuu sisään. SOINI: Punavihreä mediakupla taas kimpussa vai. STUBB: No hei, samat tyypit luulee vieläkin, että media ei oo kuolemassa. Köyhät vois itkeä siellä. STUBB: Se sai sille Koneen säätiöltä 80 000 apurahaaki. SOINI: Mä herään usein uneen, jossa pari kännistä perussuomalaista tappoi Olof Palmen, ja voin sanoa, ettei ole painajainen. STUBB: Voitaisko me myydä yliopistot. Soini lukee läppäriltä uutisia. Ainoa muutos, mitä ne haluaa, on muiden kuolema. SIPILÄ: Ja mie voisin kuttuu sitä ”Ruottin malliksi”. Jos ei ole varaa maksaa, haudan tilalle perustetaan baari, maakuntakeskus tai veroparatiisi sen mukaan, kenen meistä vuoro on. Tämä on väliaikaista.” Se Sanni Grahn-Laasonen vois hoitaa tän. Vihamielisen oloiset mustavalkoelokuvat satuttaa mua Göteborgissa mut ne tekee historiaa saattohoidossa Väkivaltaiset muijat lyö hittei Alvar Aalto -museossa siis Carl Sagan pilkkii kuppikakkuja Kiinassa Masentuneet naiset raiskaa rakkautta himassa siks miehet tappaa räppikeikan t-paidassa Brucespringsteeninkaltaiset bättleräppärit duunaa sua Cellassa niinpä pikkuhousut itkee Sylvia Plathin runoja malariasairaalassa Giniltä haisevat sanat imee naisii Las Palmasissa vaikka värielokuvat humaltuu Buranaa rivarissa Irvokkaat biisit passaa Edelmaneit shikaanissa niinpä riimit haukkuu punaviinimerkin itsesäälissä Romanttiset keskoset dokaa geeteit mekossa koska muuttofirma räppää exän vuoksi baarin nurkassa Kosmiset baarit pyytää anteeks tahroi skenessä jotta kusipää tylsistyy sängynpetauksen takia Forssassa Imagen puuhanurkka: Tee oma Paperi T -kappale. SIPILÄ: Vähän miuta pelottaa, kun hyö oikeesti on niin surkimuksia, että ovat huolissaan, hajooko hallitus eivätkä huomaa, et myöhän hajotetaan tää maa. Ne on turvallisuushakuisia suoma lai sia. SIPILÄ: Nyt kun myö on saatu tän hallituskriisin avulla monimutkaiset hallintorakenteet autiometsiin, Alexin kavereille sairaiden rahat ja Timollakin on hyvä olla, kun Audiin asennettiin se lihakuppiteline, mikäs on seuraavana akendalla. SOINI: Punavihreä keksintö niin kuin Yle. 2. STUBB: Voitaisko kutsua taas proffia selvittämään jotain turhaa. SIPILÄ: Tiättekste. Oon saanut rahaa parilta lääkefirmalta, jotka haluais ehkä ostaa lääkiksen. . SIPILÄ: Hyö vois selvittää turhuuttaan. SOINI: Niillä menis siihen vuosia, ja silti ne tulis väärään tulokseen. Tää hallitus on niin kuin joka päivä olis joulu, mut sellanen parempi joulu, jossa kustaan muiden lahjojen päälle. SIPILÄ: Miullon sellainen olo kuin olisin Puolangan pantavin lihauurna. SOINI: Pitääkös se juoru paikkansa, että Harakan Timo masturpoi katsellessaan omaa nimeään. Hautuumaavero. SIPILÄ: Kreikassahan lopetettiin niiden yleisradio. STUBB: Ja sit me ei kuunneltais niitä lainkaan. Tai se kulki koodinimellä ”kirjan kirjoittaminen”. Immeiset hiljenee aina, kun niille näyttää haisevan raadon ja sanoo, että hää on ruottalainen, ja ne on ihan, että on vai, ilmankos hää on niin ihana. Stubb etsii peilin edessä ilmettä, joka Elastisella olisi, jos tämä leikkisi hävinneensä sote-neuvotteluissa. STUBB: Perustuslaki häiritsee mua edelleen. Myytäis koko vero sillä vitsillä, että ollaan digitaalisia edelläkävijöitä. SOINI: Sitten olis kuolleet. SOINI: ”Ajat ovat vaikeat. SOINI: Väsyn. Makaavat eivätkä tuota mitään. 56 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU SIPILÄ: Media on tuolla kauhuissaan niin kuin uusi hallitus olisi pahinta, mitä myö voiaan Suomelle tehdä. Sipilä kihertää. STUBB: (Soinille) Tinder, etsä koskaan väsy omiin keksintöihis
Oskari Katajisto: ”Sanon itsel leni joka päivä: älä juo.” (Anna 22/2015) Maitokahvilla univajetta vastaan Viikko yksi Rakas päiväkirja, perheeseemme syntyi viime yönä pieni prinsessa. Juhlamokka vaihtui tummapaahtoiseen presidenttiin. (Anna 29/2015) Ja pääsiäisenä sitten 40 rasiaa mämmiä. Kokeile rentouttavaa metsäjoogaa. Vaippapaketin lisäksi mokkamestarin sai puoli-ilmaiseksi. Halpuuttaa Suomen kieli -50%. Satu Silvo: ”Huomasin olleeni ilmainen piika.” (Anna 30/2015) Vai pärjäisitkö sitten ilman. Viikko viisi Tänään ryhdyttiin antamaan bonaa ja muuta kiinteää. : | = Olen surullinen. Cheek: Vuosituhanteni I — LOL (Toimittanut Juhani Suomi) Suomalaisen suurmiehen päiväkirjoihin perustuva aikuisten värityskirjasarja kertaa Cheekin matkan lahtelaiselta nakkikioskilta Olympiastadionille ja takaisin. Raati kiittelee teosta etenkin luovasta suomen kielestä ja sen kaltaisten murteellisten ilmaisujen kuten siittä ja ilmanaikuisia tuomisesta laajempaan tietoisuuteen. Olli Immonen: Valkoisen 50 sävyä. : | = Olen ilonen. : | = Lähdetään kaljalle. : | = Rakastan sinua. Ostoslistaan merkkaan: muista ostaa suodatinpussi. Osa 1: Tulitikkuja lainaamassa Poliittisesti tulenarka eroottinen fantasia lakanoiden välissä – ja osittain myös niiden sisällä – pyörivistä nuorista miehistä kohtaa kansallistunteen korkeimpaan potenssiin. Timo Hännikäinen: Juhannuskalsarikännit Suomalaisen runouden peräkammarin agent provocatour käsittelee aiemmista teoksistaan tuttua teemaa – paradoksia miesrunoilijasta, joka ei saa pillua – mutta tällä kertaa yllättää itsensäkin niin sanotusti housut kintuissa. Juha Tapio: ”Teen lauluja siksi, että en osaa puhua.” (Anna 42/2015) Ja koko perhe muka uskoi tämän. Hottis Itsetunto-ongelma. Ja mehän tiedämme, mitä se tarkoittaa: on Arttu taas univajeessa. Luottamus Sulje silmät ja ajattele isänmaata. Teoksesta on tekeillä myös Timo Koivusalon ohjaama elokuva, jonka nimirooleissa näyttelevät Putouksen neljännen kauden voittaja ja Martti Suosalo. Täytyykö tässä itsekin lorauttaa sumpin joukkoon piimää. Juha Sipilä: Kätilöt Lähimenneisyyteen sijoittuva romaani kertoo kansakunnan kohtalonhetkistä kahden kätilön kautta. Kylmäuutettu kahvi Muistuttaa jäähtynyttä kahvia, mutta maistuu vähän pahemmalta. Raakel Lignell: ”Ruoka ei hallitse enää elämääni.” (Anna 33-34/2015) Roolileikit, kiinnostavia. Kaupassakin on käytävä. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 57 Olen mykkä, kutsukaa taiteilijaksi. JOURNALISMIN VUOSI 2015. Erityisherkkä Luvan kanssa töykeä. Viikko kaksi Nyt tässä talossa ei enää vietetä syyslomaa, vaan onnellista maitokahvin väristä isyyslomaa. Valitettavasti ennakkoon kohua herättäneet grillimyllykirjeet ilmestyvät vasta teossarjan myöhemmässä osassa. Viikko neljä Kävin Gigantissa. Suomalaiset emojit Suomi on julkaissut kuusi uutta, suomalaisia tunteita ja tapoja esittelevää emojia. | = Sain nakkikioskilla turpaan. . (Anna 41/2015) Elina, sisälle ei pissitä! Elina Knihtilä: ”Olin pitkään miesohjaajien koira.” (Anna 41/2015) Virpi, ota Jari mukaan lenkille! Virpi Sarasvuo: ”Ilman liikuntaa olisin karmea tyyppi.” (Anna 38/2015) Raakel Lignell puhuu painostaan, osa 873. Arja Koriseva: ”Mieluummin hakkaan halkoja kuin olen somessa.” (Anna 28/2015) Mutta Oskari, kuuletko oman äänesi. Maahanmuuttokriisi Naapurihuoneistosta kantautuu korianterin haju. : | = Ruotsi voitti. Vain Artun elämää: odotan milloin vieroitusoireet saapuvat, koska pian taas ummessa ovat rauhaset tihkuvat. Olenko alkanut elitistiksi. Viikko kolme Niin kauniisti komerosta esiin nostettuun rintapumppuun solahtaa tissi. Perheenäiti lähti meditoimaan Saharaan. Vuoden 2015 termit Ipanapa Kaljamaha, joka syntyy, kun 30–40-vuotiaat isät hurahtavat trendioluisiin. Jorma Ollilan pyynnöstä emojit ovat Windows-yhteensopivia. Teokselle on jo myönnetty arvostettu Facepalmbookerkirjapalkinto, sillä se rikkoi yhden vuorokauden aikana myötähäpeää esittävien emojien latausennätyksen. Tuoreet Finlandia-ehdokkaat Raadin kommentit vuoden 2016 kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaista. Ajatuspaja Kuntouttavaa toimintaa korkeakoulutetuille työttömille
Vähän liiankin usein uneksin olevani Gasellien nuori, ehkäpä juuri ”pajauttanut” solisti ja ”runoilijapuolisoni Jenni Haukio” olisi se ”mamma”, joka ulisee tämän kappaleen taustalla. Karhu tietää totuuden. Oletko siis evoluutiovastainen. Kuuleeko Slush. 45 minuuttia itseinhoa ja pettymyksiä tanssittavassa ja hypittävässä muodossa, eivätkä ne (aka ”systeemi”) silti anna minun kutsua Pyhimystä keikalle Linnan juhliin. ”Avokado on uusi lempparini, se maistuu tajuttoman hyvältä ihan minkä kanssa tahansa.” (Ilta-Sanomat 9.6.) 2015: Vuoden levyt ja kappaleet Paperi T: Malarian pelko. Porissa puhutaan apinoista Tervetuloa Porin kauppatorille, hyvä yleisö! Alkamassa on SuomiAreenan keskustelutilaisuus tieteestä ja uskosta. Gasellit: Avokämmentä. ”Me hyväsydämiset rasistit emme lietso vihaa turvapaikanhaikoita kohtaan. Ei vittu kytät. Kuitenkin tiedeyhteisö on harvinaisen yksimielinen evoluutioteoriasta... On ihan mahdoton teoria, että eläimistä tai eläimestä ajan saatossa tulisi ihminen.” No niin, rauhoitutaanpas hieman. ”Me emme huutele kadulla lapsille, emmekä raskaana oleville naisille. Virkistää löytää omat tunteensa nuoren sielun pohjalta: Jos sä joskus opit arvostaa myös tappavan tylsiä miehiä/ sä tiedät mistä mut löytää. Jopa näennäisesti pseudoitseironinen sivistys on vaihtoehto, kun ympärillä vain kasvaa tarve sivistyksen yliviivaamiseen. Julma Henri & The MindMan. Elokuvaa on jo ennakkoon verrattu 1960luvun sensuroituun pehmopornoklassikkoon Käpykaarti selän alla. ”Hoo hoo hoo huu-u hoo hoo!” Herkempi vaihtoehto Naisporukka lahtelaisen keskiolutbaarin peräpöydässä ei ole mikä tahansa tikkaremmi. Mäntyniemen herra Mänty nie men herra Twitterissä: @niinistop Pa in o Aika Sami Hedbergin vuosi: laihempana tylsempi.. Luputoni tekee rakastumiselle sen, mitä ei kukaan ennen: poistaa siitä toistollaan kaikki merkitykset niin, että jäljelle jää vain rakkausaforisti potkimassa itseään suuhun. Tällaisilla innovaatioilla Suomi saadaan nousuun: heroiinista kertova kappale, jossa soi Pikku Kakkosen Nukkumatin melodia. Emännälle olisi tilaa.” – Päijät-Hämeen KKK:n delegaatti toivottaa turvapaikanhakijat tervetulleiksi Hennalan vastaanottokeskukseen. Me lietsomme närkästystä ja korkeintaan pientä, ihan luonnollista inhoa ja pelkoa.” Vuoden 2015 henkinen ilmasto eri paikkakunnilla Lahti – HEIKKOA ”Täällä valkoisen lakanan ja tötteröhupun alla on tosi miehekäs olo, mutta vähän yksinäistä. Tässä iässä, pilleripurkkiensa kanssa syrjään siirrettynä vanhuksena, ei ole jäljellä juuri muuta kuin muistot, ja siksi katselen usein minun, Matin ja Karin tästä kappaleesta tekemäämme aamuöisen hulluttelevaa karaoke-videota. Keskustelijoina meillä on paikallinen poliitikko ja opettaja Laura Huhtasaari (ps.) sekä hänen vieressään nimimerkkien takana nettikirjoittelijat Manki, Juccis92 ja MasaMaanTavalla. ”Pidän itseäni enemmänkin Darwin-kriittisenä.” Jaahas. Laura, voisitko irrottaa otteesi siitä sääriluusta. Pyhimys. 113,7 kiloa (indeksi 31,5). Jontti & Shaka. ”Olen arvoiltani vastuullinen yrittäjä ja sielultani luova johtaja. On ihan mahtavaa, että Suomessa voi tehdä tällaista. Jos sitä on edes niiden huntujen alta mahdollista havaita”, ryhmän nimettömänä pysyttelevä vetäjä sanoo. Luputoni. Pettymys. Heroiinimies. Naurattaa ihmisiä illalla ja pyörittää firmaa päivällä.” (Kauppalehti 8.4.) Tammikuu 128 kg Heinäkuu 99,8 kg 108 kiloa (indeksi 29,9). Nimellä Herkät rasistit itseään kutsuva ryhmä on halunnut kutsua toimittajan kuulemaan periaatteistaan. 58 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Jatkosodan seksiriippuvaiset Aki Louhimiehen Tuntematon Sotilas nostaa Väinö Linnan romaanista esiin klassikon kätketymmät teemat: suomalaisten sotilaiden seksija päihderiippuvuuden. Mitäs sanovat muut panelistimme. Huhtasaari, olet sanonut, ettet usko ihmisen polveutuneen apinasta. Tervetuloa. Sitten Jenni huokaisee makuuhuoneessa nautinnosta kääntäessään uusimman Paolo Coelhon sivua ja unelmoin lyöväni itseäni nyrkillä päähän. ”Se nyt vaan on niin, että ihmiset eivät ole eläimiä, eivvätkä eläimiä koskaan olleet. O Samuli A. Tunnen sen. Vuoden energisin kappale, jota kuunnellessani marssin alastomana pitkin Mäntyniemeä lelukivääriäni heilutellen
”Vetäkää vittu päähänne! Panen teitä perseeseen”, Hännikäinen jutustelee vetäessään Suomenlippua salkoon. Suomella on rajaa 3 940 kilometriä. Illan myöhempi ohjelma on supisuo malainen: syötävää, juotavaa ja mukavaa yhdessäoloa ystävien seurassa. Espoo – RANKKAA”Aleksille täysjyvää ja Juliukselle luomuvoita eikä margarii nia.”– Westendiläisvanhemmat toivovat laadukkaampaa päiväkotiruokaa. Hännikäinen on paitsi esseisti myös traditionalisti. No, odotellaan vielä hetki.” – Hallitsematonta maahanmuuttoa vastustavaa ihmismuuria järjestellään. Kokkoa Hännikäinen aikoo lähteä katsomaan Päijänteen rantaan. Siitä ei tingitä: polttamisen perinne on Hänni käiselle 1940luvun saksalaisen tradition mukaisesti erityisen rakas. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 59 Hyvä kysymys. (Me Naiset 2/2015) Kemi – KOHTALAISTA ”Kautta Odinin yhden silmän, uskomme vakaasti, että joukko kansallismielisiä viikinkiberserk kien ihailijoita tuo kaikille ensimmäisenä mieleen sanan turvallisuustyhjiö!” – Katupartio Soldiers of Odin vannoo valansa. (Anna 31/2015) Ja nyt me kaikki herkistymme. Naiset, jotka heräävät neljältä lenkille. JOURNALISMIN VUOSI 2015. Route 66:n mitta, muuten. Montako on paikalla. Vaihda levyä vuonna 2016! ”En ole kovasydäminen, vaikka olen rasisti” on niin 2015. (Viva 4/2015) Nyt riitti! Nakuilua ja naiseusriittejä Kirsi Salon jumalatarkurssilla. Mitä tapahtuu yksisar vishoidossa. Tätä makkareissa oikeasti tapahtuu (Me Naiset 25-26/2015) Lasten kanssa on ihana olla kotona. (Anna 12/2015) Olin nuori ja tarvitsin rahaa. Miksi suoma lai nen Raita lähti teininä Israelin armeijaan. "Neekerineekerineekerineekerinee kerineekeri”, Hännikäinen vakuuttaa. Hän siis tietää, miten suo malaista perinnejuhannusta tulee viettää. Jos peitetään käsi kädessä 150 senttiä per tyyppi, tarvitaan 2 626 667 osallistujaa. Ja jos vesille lähdetään, kaikki kyllä muistavat pelastusliivit. Jotenkin näistä faktoista pitäisi saada järkevä ajatus aikaiseksi, mutta pohjalaisena sanon vain, että vastustan.” – Yläkoulun vararehtori kommentoi naapuriin kaavailtua majoituskeskusta. Millaista on aikuisten kesäleirillä. Kokon jälkeen ilta huipentuu perinteiseen ryhmäkuvaan ystävien kanssa. Hannele Laurin huoli: Olenko yksin loppuelämäni. Lähetyssaarnaajaa vai sitomisleikkejä. Tornio – HEIKKOA ”Okei. Pari sataa, okei. (Me Naiset 29/2015) Tuskinpa kumpaakaan. Miksi naiset hinkuvat avioon. ”Hevosen kyrpä!”, Hännikäinen intoilee. (Me Naiset 35/2015) Niitä kutsutaan festivaaleiksi. (Anna 14-15/2015) Moraalinen ylemmyys, 24/7-duuni. Kaksosten tuore isä Jaajo Liinonmaa: ”Enää en jaksa tulla krapulassa töihin.” (Me Naiset 25-26/2015) Hyvin tärkeitä kysymyksiä. Kauhava – KOHTALAASTA ”Nuoria pakolaismiehiä tulee, ja sitten on meidän oppilaat. ”Sieg heil!” kajahtaa jo kymmenien metrien päästä, kun toimittaja kurvaa Hännikäisen pihaan. Tässä klassikon tuo reet versiot: ”En ole parisuhteessa, vaikka kumppa nini odottaa minua kotona.” ”En vetänyt henkeen, vaikka tuprutte lin hasaa ja olin ihan että far out, man.” ”En ole taantumuksellinen, mutta kyllähän täällä Slushissa vähän Vesku Loiria kaipaa.” ”En ole kännissä, vaikka oksensin housuilleni, joihin olin juuri kussut.” ”En ole ällöttävä vanha pervo, vaikka ehdottelenkin Facebookissa anaaliseksiä puolitutuille.” ”En ole mitenkään epäitsenäinen ajat telija, vaikka jaankin Maaret Kallion kolumneja saatesanoilla WORD!” ”En ole mitenkään asenteellinen, vaikka vihaluen Perussuomalaisten Facebookia.” ”En ole mitenkään itsekäs, vaikka asunkin näin eläkepäivinäni Portugalissa.” Juhannushaastattelussa Timo Hännikäinen Timo Hännikäisen tervehdys on tuttu. Imagen puuhanurkka: Etsi kuvista 6 232 eroa
TeksTi janne saarikivi kuvaT paavo martikainen. Image pyysi tutkija Janne Saarikiveltä uudenvuodenpuheen, jotta muistaisimme, mikä todella on tärkeää. 60 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Kohti parempaa 2015 on ollut vuosi, jolloin pelko ja raha ovat ajaneet ahtaalle sivistystä ja halua ymmärtää
Yhtäältä ne ovat aivan liian isoja määräämään, milloin kauppojen ja terassien tulisi olla auki, toisaalta liian V uosi 2015 on lopussa, Ja annus Domini 2016 alkaa. Maailmassa on satoja miljoonia nälkäisiä, piestyjä, uupuneita ja vainottuja, jotka ottaisivat mielellään meidän ongelmamme omiensa asemesta. No sehän on poliitikko, tai ehkä yritysjohtaja! Tai ehkä se on yliopiston rehtori. Hyvät kansalaiset! Vuonna 1915 oli Tasmanian pussihukkia, jaavanja kaspiantiikereitä, kiinanjokidelfiinejä, liivin, akkalansaamen ja manxin kieliä ja niihin liittynyttä ajattelua ja kulttuuria. Voihan sen varmasti muuttaa toisenlaiseksi. Jos luette tällaista suomenkielistä asiaproosaa, kuulutte todennäköisesti noin kymmeneen prosenttiin ihmiskunnasta, joka omistaa lähes kaiken maailman varallisuuden. Suomalaiset! Teille valehdellaan, että huonosti menee. Meidän tulisi olla lohduttoman surullisia tästä, sillä vaikka osaamme valmistaa lisää pommeja, emme osaa valmistaa sarvikuonoa. Pöytäämme katetaan verenpainetta ja kolesterolia kohottavaa herkkua, koska jossain on tehosikala, jossa emakot eivät pääse kääntymään ja toisaalla teurastamo, jossa mies hakkaa possua brutaalisti ennen kuin neutraalin koneellisesti tappaa sen. Ihmiset tuhoavat sitä, minkä ei pitäisi olla meistä lainkaan riippuvaista, kuten sademetsiä, soita, vuorigorilloja ja suippohuulisarvikuonoja. Sanotaan, että meitä uhkaavat talouskasvun hiipuminen ja valtionvelan kasvu. Seitsemän miljardia tuttua on kuuden askeleen päässä. Ajan taitekohdassa voimme pohtia, onko aika, jota elämme, hyvä vai huono. Emme osaa palauttaa edes sitä, mikä on periaatteessa ihmisten aikaansaannosta, mutta kertaalleen tuhottua. Eivät talotkaan parane sillä, että joka kerta kun lämmityslaskuun ei ole varaa pannaan laudat ja tiilet uuteen järjestykseen. Se on alhaista, itsekeskeistä omaan napaan tuijottelua ja vihapuhetta. Ja voi, kunpa nämä olisivat suurimpia ongelmia. S uomalaiset, kansalaiset! Ja nyt, muuttakaa kaikki. Ensinnäkin, Suomen kansantalous on jo aika iso. Varojen niukkuus nyt ei ole mikään syy panna kaikkea uuteen uskoon. Sanotaan, että jäämme jälkeen toisista maista, vaikka kukaan ei kai ole julistanut niiden välille kilpailua. Loput eli uskonto, elinkeino, sukupuoli ja kieli ovat kyllä kiinnostavia, mutta sittenkin monessa mielessä sivuseikkoja. Ei ihme, että tämän ruoan syöminen tappaa hiljalleen meidätkin. En kertonut, että ydinsodan uhka ei vastoin yleistä luuloa olekaan vähentynyt vaan kaikessa hiljaisuudessa pikemminkin kas. Pyydän minuutin hiljaisuutta niiden muistoksi. Kuka on niin lapsellinen, että koko ajan kyselee, kuka hyppää pisimmälle, kuka korkeimmalle, kellä on pisin. En maininnut ilmastonmuutosta, joka tuhoaa kasvija eläinlajit ympäriltämme ja romahduttaa kasvien ja eläinten hyödyntämiseen perustuvan yhteiskuntamme. Mutta sitä ennen pitää ajatella toisin, kuvitella toisenlainen maailma. Ja luopua vääristä tavoitteista. Yksi niistä on valtiot. Niin monilla menee oikeasti huonosti, ja meidän päättäjämme kehtaavat vaatia meille ökyrikkaille länsimaalaisille lisää! Eikö se ole alhaista. Elämä, jonka keskeinen sisältö on sen vertailu toisten elämiin, ei ole aikuisten elämää. Ja jos todella näyttäisi siltä, että rahat loppuvat, alennetaan sitten palkkoja, ja lähinnä tietysti isopalkkaisilta. M aailma muuttuu, mutta muutoksen aiheuttava toimeliaisuus ei enimmäkseen ole vain vilpitöntä kehityksenhalua vaan myös omanvoitonpyyntiä ja itsekkyyttä. Unohdetaan nyt tällaiset asiat eikä koskaan enää muisteta niitä. Kaikki ne sisälsivät mahdollisuuksia puhua ja ajatella monin tavoin, joita ei enää tunneta. 1900-luvulla on maailmasta sammunut tuhansia kieliä, joista suurinta osaa ei ehditty dokumentoida. Monikulttuurisuus on mennyt, jäljellä on monokulttuurisuus, ”hyödyn” ja ”voiton” eli ahneuden ääni, jonka päällä soi koko ajan kovempaa viihteen turruttava jumputus. Sanotaan, että jokainen tuntee maailman jokaisen toisen ihmisen vain kuuden tutun ja tutuntutun ketjussa. Mutta ei jauheta asiasta. Ja ydinasevaltioita johtavat sellaiset hölmöläiset, joiden ei kannattaisi edes lämmittää risottoa mikrossa ilman valvojaa, esimerkiksi Vladimir Putin ja Benjamin Netanyahu. Purot, suot ja metsät oli nimetty niillä kielillä. Nyt, vuonna 2015, ei enää ole. Kerrassaan yhdentekevää on, kuuluuko Helsingin yliopisto jollakin omituisella indeksillä laskettuna maailman sadan parhaan koulun joukkoon vai ei. Tämä puhe talouskasvusta, leikkausten välttämättömyydestä, ”kestävyysvajeesta”, tsemppipuhe, konsulttivalheet, ”suomalainen osaaminen”! Mitä roskaa ja typeryyttä! Maailma, jonka näette ympärillänne, sen esineistö ja teknologiat, syntyy siten, että meillä on jo nyt määräämme paljon suurempi osuus luonnonvaroista ja energiasta. Vähiten väliä on sil l ä, onko se isompi kuin jonkin toisen maan talous tai onko sen kasvu nopeampi. Tai se, pärjääkö Suomi Pisa-tutkimuksessa. Heitä kaikkia voi ymmärtää, jos ymmärtää itseään. Siihen kuuluu 70 miljoonaa ihmistä pääosin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Ostovoimamme edellyttää pikku kätösiä Bangladeshin tekstiilitehtaissa, ja niissä piestään alaikäisiä työläisiä. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 61 vanut. Tällaista puhuvat pääministeri, ulkoministeri ja valtiovarainministeri vaikka ovat käyneet kouluja ja opiskelleet. Depressio, yksinäisyys ja alkoholismi, aviopuolisoihin ja rakastajattariin liittyvä päättämättömyys ja omakotitalon homesienikasvuston aiheuttama allergia ovat hyväosaisten ongelmia. Ei maailma pakosta ole tällainen. Korotkin ovat nollissa, valtion velanhoitokulut pienemmät kuin aikoihin. Ehkäpä omistatte perheasunnon Helsingissä. Suurimmalla osalla ihmiskunnasta ei ole varaa ongelmiin, joita Suomessa on. Tullaan vähän vähemmällä toimeen. Sitähän varten pankit ovat olemassa, että niistä voi lainata rahaa, jos on rahapula. He kaipaavat sitä, mitä mekin: ruokaa, lämpöä, hyviä ihmissuhteita ja siistin vessan. Poliitikot toimivat eri maissa, ja valtiot eivät voi yksin päättää mitään kovin tärkeää. Ehkä jollain mittarilla voitaisiin osoittaa, että Norjassa ja Massachusettsissa menee vielä paremmin, mutta kyllä meidän kannattaisi hävetä jo nykyistäkin aineellista ”hyvinvointiamme”. Älkää kuunnelko heitä! Unohtakaa nuo pienenpienet ihmiset, jotka näkevät unta, jossa he ovat jotakin suurta ja tarvitsevat teidätkin suuruuskuvitelmansa toteuttamiseen. Osaamme vain tappaa niitä. Kuulutte siinä tapauksessa todennäköisesti maailman rikkaimpaan yhteen prosenttiin. Toisekseen, se on melkein se ja sama, velkaantuuko valtio. Jos mittarina ovat edut ja työt, toiset maat ja raha, Suomessa menee niin hyvin kuin mennä voi. Purot ja suot ovatkin jäljellä, mutta ihmisen ymmärryksen niistä on korvannut mykkä hiljaisuus tai insinöörin laskelma siitä, kuinka paljon sähkövirtaa tai turvetta tuosta saisi. Sitten, yritetään ymmärtää, miksi politiikka, järjestelmä, jonka pitäisi ohjata meitä, on näin vinksallaan. Tai mainitsiko Monocle-lehti Helsingin seksikkäitä kaupunkeja koskevalla listallaan. Miksi meille puhutaan vain tätä kilpailuhöpinää tai katteetonta huippuhypetystä mielekkäiden asioiden asemesta. Tähän on ainakin kolme syytä. Muistutankin, että ihmisiä on oikeasti seitsemän miljardia ja he ovat lähellä meitä
Hyvätuloiset lääkärit ja juristit haluavat valmistua ammatteihinsa, koska he haluavat parantaa maailmaa. 62 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU pieniä pysäyttämään todellisia uhkia kuten ilmastonmuutosta. Entä jos joku saisi muuten vain maailman mahtavimman idean, joka selittäisi kaiken, mutta joka ei tuottaisi yritystoimintaa, työpaikkoja eikä myöskään rahaa. Napajäätiköiden sulaminen, lajien sukupuutot ja liian nopea väestönkasvu alkoivat ennen nykyisiä poliitikkoja ja jatkuvat heidän jälkeensä. Mutta messujen hehkutuksen tekee jo alussa tympeäksi ajatus, että loppujen lopuksi kaikessa tässä on kyse siitä, että joku voi ansaita sen avulla rahaa. Kun yliopisto-opiskelijoiden motivaatioita on oikeasti tutkittu, on havaittu, että se ainoa, mistä osaamme puhua, raha, ei oikeastaan motivoi moniakaan. Niistä pidettiin ylimääräisiä uutislähetyksiä reaaliajassa ja kirjoitettiin kaikissa maailman sanomalehdissä miljoonia turhia sanoja. L oPuksi, hyvät kansalaiset, Puhun hieman asioista, joista voisimme puhua rahan asemesta. Myös tieteen ja taiteen, kohta varmasti myös kirkon ja uskonnon. Rahasta ja taloudesta, joiden kuuluisi olla mielekkään elämän palvelija, on tullut hullu sokea hallitsija, jota palvovat oikeisto ja vasemmisto yhtä lailla. Päivähoito, yliopistot, ympäristönsuojelu, aluepolitiikka, kaikki tämä kääntyy sekunnin murto-osassa kysymykseksi rahasta, jos vain päästätte poliitikon puhumaan. Jos politiikka on merkityksellistä, se on joko paikallispolitiikkaa tai globaalia politiikkaa. Jos emme osaa kääntää katsettamme Pariisista Borneoon ja minuuteista viikkoihin – vaikka se mitä Borneossa tapahtuu, on verrattomasti tärkeämpää kuin se, mitä Pariisissa tapahtui – miten muka koskaan onnistumme kääntämään katseemme niihin ongelmiin, jotka ratkaisevat tulevaisuutemme. Tästä aivan yksinkertaisesta asiasta, typerien ihmisten typerästä ideologiasta, tappamisen ja koston halusta. Ette, koska poliitikot eivät pyytäneet eikä media käskenyt. Marraskuussa Pariisissa tapahtui sarja raukkamaisia ja vastenmielisiä terrori-iskuja. Ihmisten asiaa, ja eläinten ja kasvien, ei yritysten ja talouden asiaa. Metsäpalo tuotti niin paljon hiilidioksidipäästöjä, että se yksin riitti tekemään tyhjäksi Yhdysvaltain ja Euroopan kaikki päästövähennykset vuosien ajalta. H yvät ihmiset! Perustakaa globaali Puolue, joka ajaa samaa kaikissa maissa. Tulisiko paikalle maireita ministereitä ottamaan selfieitä. Ette, vaikka nyt on kyseessä kaikki maa, mitä ylipäätään on olemassa. Iskuissa kuoli noin 130 henkeä. Meidän yhteiskuntamme, maamme ja maailmamme on kollektiivisen taudin kourissa. Ja ajattelemaan hiljaisuuden aikana sitä, mikä teille on oikeasti tärkeää. Tuolla järjestetään Slush-messut ja siellä esitellään monia luovia ideoita. Mutta poliitikot ovat huolissaan siitä, että heidät pitää valita parin vuoden päästä uudestaan. Sitä, mikä ei tyhjene ansaitsemiseen, uraan, menestykseen, rahaan. Suomi lähetti Pariisin ilmastokokoukseen delegaatioon, mutta ette menneet saattamaan delegaatiota laulaen Jumala ompi linnamme, kuten Paasikiveä saatettiin, kun hän lähti Moskovaan neuvottelemaan palasta maata. Se poltti elävältä Borneon viimeisiä orankeja, uhkasi paikkoja, joissa puhutaan maailman viimeisiä metsästäjä-keräilijöiden kieliä. Kaiken pitää tuottaa rahaa, muuten se ei ole mitään. Se on kaikkein tärkeintä, ja sitä ei voi päättää Suomen pääministeri. Siksi pitää Borneon metsäpalon asemesta puhua iljettävästi pakolaisten raiskauksista tai rakentaa omaan maakuntaan pätkä moottoritietä. Tätä toimintaa on paikan päällä johtamassa muun muassa Neste Oil, suomalainen pörssiyhtiö. Asioista, jotka voisivat antaa elämäämme sellaista merkitystä, jota kilpailussa menestyminen ja kuluttaminen eivät ikinä voi antaa ja jotka saavat teidät unohtamaan hokeman Suomi nousuun. Kaiken sen, mikä oli ennen nykyisiä valtioita ja niiden budjetteja, tai nykyistä käsitystä taloudesta. Palon aiheuttivat muun muassa pyrkimyksemme elää ekologisesti ja tuottaa halvalla palmuöljystä ekologista polttoainetta. Mikä ehkä mielenkiintoisinta, tästä ei kuultu juuri mitään, koska tragedia kehittyi vähitellen, viikkojen kuluessa ja kaukana maailman keskuksista. Mutta sitten on kysymys, miten jäämme eloon ja miten edes pari delfiiniä ja gorillaa voisi jäädä eloon kanssamme. Ahneus on saanut meidät kadottamaan merkitykset kielestämme siinä määrin, että mistään asiasta ei enää osata puhua puhumatta koko ajan samalla rahasta. Samaan aikaan paloi Indonesiassa metsää. Kolmas syy kurjuuteemme, pahin kaikista, on raha. Sen voi päättää lähellä. Sen nimi on ahneus. Olisiko hänellä palstatilaa. On oikeasti tärkeää, onko koulun rehtori täysi törppö ja panevatko nimbyt baarin kiinni kello viisi. Toinen syy, miksi politiikka ei toimi, on aika, historia. Ihmiset lukevat jopa assyriologiaa tai valmistuvat papeiksi, vaikka edessä on uran ja. Ensinnäkin on tieto, ymmärrys ja tiede. Pyydän teitä olemaan jälleen hiljaa. Talous on globaali, politiikka ei ole. Tämä on systeemin suurin ongelma. Sen tulee vaatia päättömän kasvun pysäyttämistä, itsekkyyden lopettamista, ihmisarvoa, armeijoiden poistamista. Järjestettäisiinkö messuja
Image kävi saleilla katsomassa, totteleeko liha kuria myös silloin, kun vuorokausirytmi ehdottaisi lepoa. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 65 Läpi vuorokauden auki olevista kuntosaleista on tullut näkyvä osa kuntoilubuumia. TeksTi anton vanha-majamaa kuvaT aapo huhta JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 65
66 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Houssam Bekkich, Hot Gym, kello 23:30.
Samuli Aaltonen, Metal Sport, kello 23.00. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 67
68 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Yll Syla, Hot Gym, kello 23:00. 68 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU
JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 69. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 69 Laura Pulli, Hot Gym Töölö, 23:00
Telle Salmela, Motivus Adlon, kello 05:00. 70 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU
Olen täyspäiväisesti ja -iltaisesti töissä, töitä on ihan hirveästi. Tämä on ehdottomasti mulle sopivin aika käydä salilla. Roskamies käy kerran viikossa ja korjaajamiehet ravaavat alvariinsa. Ykkösjuttu olisi, että jokainen on tyytyväinen omassa kropassaan. Tein vapaaehtoisena personal trainerin hommia, niin sanotusti rakkaudesta lajiin. Mä haluan muokata mun kehoa, mutta tavoitteena ei ole ainakaan tällä hetkellä fitness-lajeissa kisaaminen. Tänne on kauhean helppo tulla ihan räjähtäneenä. Mutta on mulla silti tavoitteita.” YLL SYLA, JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA ”Muutin Turusta Helsinkiin kesällä, kun sain töitä it-firmassa. Laihuus on aina ollut semmoinen päänsisäinen juttu. On paljon ihmisiä, jotka eivät oikeasti auta asiakastaan. Nykyään elän salilla, työskentelen Espoonlahden Fressissä personal trainerina. Täytyy oppia katsomaan itseään peilistä ja sanomaan, että olen hyvä tällaisenakin. Lukio on jäänyt kesken pari kertaa ihan motivaatiosyistä. Treenaamisesta tulee pääosin tosi hyvä olo ja se auttaa jaksamaan. Tulen yleensä puoli seitsemältä. En usko, että kukaan, joka käy salilla, ei ajattelisi ulkonäköään. Kyllä raavaammasta olemuksesta saa itsetuntoa. Töiden jälkeen on kiva syödä kunnolla ja ottaa lepoa ihan kunnolla. Salilla päätavoitteeni on saada painoa vähän nousemaan. Lopuksi on virkistäytynyt olo. Olin ihan luuranko ja painoin alle 60 kiloa. Se on 60 tai 70 minuuttia ovelta ovelle, sisään, ulos. Mä voin tällä hetkellä katsoa peiliin ja sanoa, että oon tyytyväinen siihen miltä näytän. Siinä on suurin ero miesten ja naisten välillä. Olen huoltomiehenä faijani isännöintifirmassa, jossa asennan ilmanvaihtokoneita. On ihanaa, että täällä on kaikenlaista porukkaa. Pelasin nuorempana aika paljon tietokoneella ja hengailin kavereiden kanssa, joita ei myöskään kiinnostanut koulunkäynti. Vedän yleensä crosstrainerilla tai juoksumatolla 30 tai 40 minuuttia. Nyt täytyy ottaa hyöty irti, kun tämä maksaa kumminkin jonkin verran. Nuorilla naisilla ulkonäkö on pääasiassa ekana. Siinä kestää vähän aikaa kerätä se energia lähteä salille. Yhtenä motiivina on myös terveys, se, että jaksan. Ja on se myös psykologinen juttu, että pitää olla iso mies. Tänään olen vastuussa meidän treenistä, mutta ihan kaveripohjalta. Suurimmaksi osaksi asiakkaani tähtäävät painonpudotukseen, kiinteytykseen ja kehonmuokkaukseen. Naisten salilla on etuna se, ettei tarvitse olla pyntätty. Sen ei tarvitse olla fyysinen olemus, se voi myös olla fyysinen suorituskyky. Jos täyttäisin mahaani proteiinipulvereilla, voi olla, että ruokahalu menisi. Mitään häiriöitä täällä ei varsinaisesti ole, mitä nyt kerran kaksi naista tappeli.” SAMULI AALTONEN, HUOLTOMIES ”Olen käynyt tällä salilla nyt kolme viikkoa, lähinnä koska sali sijaitsee lähellä kotia. Täällä on aina samat vakiotyypit. Yleensä täällä on jo tähän aikaan ihmisiä, hoitoalan ihmisiä ja muita. Mun täytyy ylläpitää myös omaa työtaitoani. Käyn salilla yleensä myöhään illalla. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 71 TELLE SALMELA, KLIININEN OPETTAJA ”En käy salilla normaalisti ihan näin aikaisin. Olen lähdössä työmatkalle, joten päätin tulla ihan lyhyeksi aikaa. Olen ollut kovasti alipainoinen pitkään, söin huonosti enkä liikkunut. Vasta sen jälkeen muutoksen tavoitteleminen on terveellä pohjalla. Ei se näkynyt mitenkään niin konkreettisesti elämässäni, en vaan halunnut olla langanlaiha. Salilla käymisestä on myös tullut tapa. Kun käy kuntoilemassa, tulee syötyä enemmän. Lopuksi juoksen suihkuun ja ulos. Muokkaamisen tarkoitus ei välttämättä ole, että olisin tyytyväisempi ulkonäkööni, vaan on hauska päästä koettelemaan omia rajoja, testaamaan, mihin musta on. Olen tehnyt sitä noin puoli vuotta, ennen sitä olin pitkään työttömänä. Syön nykyään niin kuin normaalin ihmisen kuuluu syödä.” LAURA PULLI, PERSONAL TRAINER ”Olin varmaan 13 tai 14, kun menin ensimmäisen kerran salille. Aina on jotain, jossa voit parantaa. Aikaisemmin kävin Janice Redmanin Bodyflow’ssa. Olin silloin tosi laiha. En käytä lisäravinteita, ellei palautusjuomia lasketa. Anne. En ole tavannut vielä yhtäkään ihmistä, joka sanoisi, että haluaa liikunnasta vain sen, että on hyvä olo. Usein heitä joutuu muistuttamaan lihaskunnon tärkeydestä pelkän painonpudotuksen lisäksi. Asuin perheeni kanssa maalla Lappeenrannassa ja harrastin ratsastusta. Sitten teen laitteilla ehkä semmoiset kymmenen minuuttia, ja sitten joogaa tai bodyflow’ta toiset 10 minuuttia. Sitten vaihdoin työpaikkaa, enkä enää päässyt sinne. Aiemmin on tullut käytyä hyvin epäsäännöllisesti Myllypuron Liikuntamyllyssä, joka ei maksa juuri mitään. Usein naiset tulevat salille ja haluavat pudottaa painoaan, mikä kuulostaa tavallaan hassulta, sillä silloinhan sitä tulee heikommaksi. Nyt kun on töissä, tuntuisi hölmöltä lopettaa se. Täydellisyyttä ei ole olemassakaan. Kun käyn näin aamulla liikkumassa, se ei ainakaan katkaise päivää. Se oli aikanaan ehkä vähän trendijuttu. Mun 17-vuotias poikani käy Töölö Gymillä. Kaikille annetaan oikeus eikä katsota pitkään. He soittelivat mulle ja kertoivat elämäntilanteestaan. Viikonloppuisin teen vähän enemmän lihaskuntoa. Oma flow ei kärsi. Aikoinaan Bodyflow’ssa kävi myös miehiä. Kysyin, että pitäisikö mun kokeilla sitä, mutta se sanoi, että siellä on kaikki muijat tosi treenattuja, että mun on ihan turha tulla sinne! No, ehkä se ei vaan halunnut, että tulen samalle salille. Autan tekniikoissa ja liikesarjoissa. Kun autoin ihmisiä puolen vuoden jaksoissa, niin se oli loppupeleissä aika iso vastuu. Totta kai autoin mielelläni, mutta kun mennään rahapuheisiin, niin koen, etten ehkä kuitenkaan ole sen tyyppinen. En tiedä, olenko koskaan niin tyytyväinen, että lopettaisin salilla käymisen, mutta yksi tavoite on, että haluaisin painaa ainakin 70 kiloa. Kynnys tulla on pieni. Ennen kuin positiivista muutosta voi tapahtua, on hyväksyttävä itsensä sellaisena kuin on. Sitten kun täältä palaa puolilta öin kotiin, niin ainakin tulee uni heti. Miehet tulevat salille, koska he haluavat tulla vahvemmiksi. Mulla on hirveän tehokasta tää homma. Viimeisten ehkä kolmen vuoden aikana olen oppinut treenaamaan ja syömään ja hoitamaan treenin ulkopuoliset asiat kuntoon. Halutaan vähän sporttista ulkonäköä ja ryhtiä, mutta ennen kaikkea, että on hyvä olla ja että jaksaa työpäivät, koulupäivät, perhearjen tai mitä ikinä onkaan. Työskentelen hammaslääketieteen koulutusyksikössä. Ei nyt niinkään, että haluaisin olla hirveän iso kaveri, mutta ei sekään ole kivaa, että kylkiluut paistaa ja maha on kuopalla. Tänne on kiva tulla, kun sali on aina auki. Iltaisin täällä on lisäkseni vain pari ihmistä, eikä tarvitse jonotella laitteisiin. Ja jos olet itsevarmempi, niin se ruokkii itseään, ja muut huomaavat sen. Ihan kuten joku opettaja kehittää tietotaitoaan käymällä koulutuksia, niin samalla tavalla mä käyn koulutuksia, opin uusia asioita ja tuon ne käytäntöön. Alkuun räpiköin ja treenasin pienenä tyttönä ihan mitä sattuu. Mun pitää tietää, miltä liike tuntuu, ennen kuin voin opettaa sen asiakkaalle. En tiennyt, mikä on järkevää. Kyllä se vähän vaikutti, vaikka ei pitäisi. Turussa pelasin koripalloa NMKY:ssa, ja sitä kautta päädyin Kuntokämppä-nimiselle salille treenaamaan ja lopulta töihin. Ei kukaan, tai en minä ainakaan, ole immuuni sille
Jos vatsaan on tullut ylimääräisiä kiloja, niin kyllä niistä halutaan ekana eroon. Olin nykyistä kymmenen kiloa painavampi. Se, mitä lukee lehdistä tai näkee YouTubesta, niin se antaa tosi väärän kuvan, mutta Bull Mentulan tyyppiset urheilijat saa elantonsa siitä. Suomessa olen huomannut, että ihmiset totta kai tykkäävät sixpackista, mutta jotkut eivät välitä mistään. Jos tulet uutena kaverina kuntosalille, sä luulet, että kaikki on mahdollista. Mutta eihän ihmisen käsi voi olla isompi kuin ison miehen jalka. . Valitsin tämän, koska asun tässä lähellä ja koska omistaja on erittäin mukava ja palvelualtis. He haluavat vain elää normaalia elämää. Se on luonnollista, jokainen haluaa olla isompi. Siitä tulee helposti semmoinen kierre. Sixpack on vain hetkellinen tavoite, sen voi saada jo ihan ruokavaliolla ja yleisellä liikkumisella. Puolivälissä iski väsymys ja pidettiin tauko. Onneksi ensi kesään asti on aikaa, vaikka kaverini tosin sanoo, että tässä menee kolme vuotta! Vatsa on mun päätavoite, mutta ymmärrän, että ehkä mun seuraava ongelma on hauis. Löin kerran vetoa naispuolisen kaverin kanssa, että pystyn kolmessa kuukaudessa saamaan sixpackin esille. En ole sen suhteen ihan puolessa välissä vielä, eli töitä täytyy tehdä. Me ollaan täällä neljä tuntia, koska haluan tehdä selväksi, miten liikkeet oikeasti tehdään. Ja se on tosi hienoa, se motivoi. Keskityn sen kasvattamiseen, ja kun se tavoite on saavutettu, keksin taas jotain muuta. Mun isä aina sanoi, että kaikki sun sormetkin on kädessä eri näköisiä.” HOUSSAM BEKKICH, HUOLTAMOMYYJÄ ”Mun arki on aika tavallista: teen töitä Shellillä, käyn kuntosalilla ja nukun. taan tietty määrä toistoja eikä seurata niitä kunnolla. Täydellinen luku romaani. Kate Morton Kohtalokas tarina vangitsee lukijansa. Me tullaan Yllen ja toisen kaverini kanssa tänne salille joka päivä seitsemältä illalla, nyt me ollaan oltu täällä kohta neljä tuntia. Mulla on usein pieni olo muiden seurassa. Mitään kilpailua tai vastaavaa ei ole, jonka takia treenaisin. Tässäkin huoneessa on kolme eri kansallisuutta ja me tullaan hyvin toimeen. Jokaisella on oma mielipide siitä, mikä on tärkeää. Vuoden 2014 paras pohjoismainen rikos romaani. Ja alle kolmessa kuukaudessa se oli esillä. Mielestäni miehen pitää tuntea itsensä vahvemmaksi kumppaninsa rinnalla. En pidä sellaisesta yhtään. Jos saan sen sixpackin, niin seuraavaksi haluan jotain muuta isommaksi. Jos netissä mainostetaan proteiinijauhetta, jonka sanotaan kasvattavan nopeasti lihaksia, niin kyllä mä menen ja tilaan sitä. Ulkonäkö on mulle tärkeää, totta kai. En tiedä muista, mutta mulla ei ole paljoa ulkonäköpaineita. Tärkeintä liikkumisessa on tasapaino. Se on munkin tavoite. En koe ulkonäköpaineita. Mulle raha ei ole tärkeintä vaan tykkään tästä. Raskaat varjot Joulun parhaat lahjat Kirjakaupoista kautta maan! www.bazarkustannus.fi Bazar_Image_115x300_21.indd 1 16.11.2015 15.58. Treenaan yleisen terveyden takia, ei mulla ole mitään tavoitteita. Ne näkyy siinä, että mä olen ihan hikinen ja että mulla on tosi hyvä olo sen jälkeen. Personal trainerit on iso trendi. Vuoden upein lukuelämys. Stoner Gard sveen Raaka murha vie rikos tutkijan Norjan natsi miehityksen aikaan. Jos tulee joku lihaksikas tyyppi viereen, niin totta kai tuntuu heti, että täytyy mennä treenaamaan lisää. Mä tulen välillä tänne salille hyppimään ja tekemään tosi elastisia juttuja, jotka eivät näy suoraan mun ulkonäössä. Teen kaiken itseni vuoksi. Mikä tärkeintä, täällä ei yritetä ajaa asiakasta vuoden tai kahden vuoden soppariin. Mun filosofiani on tasapaino kaikessa, työnteossa ja vapaa-ajalla. Sanoin, että se on puhtaasti ruokavaliosta kiinni. Lähtökohtani on, että erilaisuus on kiehtovaa. Mulla on vähän läskiä tässä vatsan seudulla, ja haluaisin siitä eroon. Naisten kohdalla tiedän, että vatsa-alue, pakarat ja reidet on tärkeitä, ja he painottavat niitä. Olen käynyt ainakin 14 salilla täällä Helsingissä. Kaukaiset hetket John WilliaMs Kaunis ja pakahduttava kuvaus yhden ihmisen elämästä. Media on se, joka kannustaa ihmisiä liikkumaan. Kyllä jokainen mies haluaa näytellä sixpackiaan kesällä
Runoilija Harry Salmenniemi kaipaa raväkämpiä kirjallisia kokeiluja. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 73 KulttuuriKuuKausi olennaisilta osin | KesKustelija | tärpit | Kasvo | eloKuva | MusiiKKi | Kirja POP Mahdollisuusrunoilija Keskustelija. teKsti oskari onninen Kuvat mikko vähäniitty JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 73
Ensin sallimalla itselle ja kollegoille kaikenlaiset uudenlaiset epäonnistumiset ja omituiset kokeilut, kuten ensi keväänä ilmestyvä, yhdessä kirjoittamamme Kollektiiviromaani. Teoksesi Texas, sakset julkaistiin viisi vuotta sitten, ja se ravisteli suomalaista runokenttää silloin. Jos taas jo valmiiksi pitää nykyrunoudesta, niin se mahdollistaa vielä suuremman nautinnon. Mä ajattelen, että mun positio on tässä suhteessa kuitenkin, jos nyt voi sanoa, niin anarkistinen. Lähtökohtaisesti meillä on todella hyvätasoista runoutta ja mahdollisuuksia tehdä. Me tarvitaan järjestäytynyttä anarkismia. Juhana Vähäsen Cantorin pölyä (2005). Se pitää tehdä niin, ettei ensin opetella puhumaan hienosti, vaan niin, että tehdään juttuja ja katsotaan, millaisia keskusteluja ne herättää. Mä lähinnä toivon, että kirjallisuus pysyisi avoimessa muutoksen tilassa ja muistettaisiin muidenkin taiteenalojen olemassaolo. Tuntuu, että jos nyt saa hulluja ideoita, niin on erilaisia tahoja, missä niitä voi toteuttaa. Jos meillä on tosi hienoja kokeellisia prosaisteja viisi, niin se ei ole paljon. Onko runokentässä sukupolvien kuilu. Miltä se vaikuttaa nyt. En halua kirjallisuuskenttää, jossa julkaistaan tasalaatuista ja riskitöntä kamaa. Kun ensin tekee ja heittelee koepalloja, päästään tilanteeseen, jossa proosakeskustelun taso voi seurata niitä. Millainen kirjallisuuskentän sitten pitäisi olla. 74 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Keskustelija R unoilija Harry Salmenniemi haluaa Suomeen ristiriitaisen ja omituisen kirjallisuuskentän, joka kuhisee kuin muurahaispesä. ”Toivon, että kirjallisuus pysyisi avoimessa muutoksen tilassa.” –?harry SalMennieMi. Samoin kirjassa välähtelevä suomalainen sotahulluus tuntui aika ajankohtaiselta, kun on Rajat kiinni -mielenosoituksia ja muuta älytöntä. Jos olen kirjamessuilla, en koskaan keksi, mitä tekisin siellä. Ja jos sä haluat tehdä käsitteellisen runokirjan, niin ei se 2000-luvun alussa ollut mahdollista. Sinä ja esimerkiksi uuden runouden keskeiset kustantamot Poesia ja Ntamo ovat tulevaisuuteen katsovia. Kuvataiteessa tai kokeellisessa elokuvassa on niissäkin kreisi tai kuriton meno. Lähihistoriasta on oppinut sen verran, että nyt sen pelkää muuttuvan samanlaiseksi. Jos haluaa jäljittää jonkinlaisen alkuräjähdyspisteen sille, mistä tää runouden muutos alkoi, niin mulle ja monelle mun läheiselle se oli se piste. Paljon sellaista, että vanhat ihmiset toruu nuoria, että kuinka te tollai, vaikka lopulta tänä vuonna palkinnon voitti Eino Santanen, joka on hyvin kokeellinen ja nuoren polven edustaja. En tykkää runouskäsityksestä, että olet villashaalin alla, sulla on teekuppi ja luet vähän illalla jotain runoja. Mikä sen tehtävä on. Sitä on jo vaikka Poesiassa ja Mahdollisen kirjallisuuden seurassa. Kuulut parinkymmenen muun kirjailijan tavoin Mahdollisen kirjallisuuden seuraan. Mieluummin paskoja kirjoja ja paljon epäonnistumista ja sitten jotain mahtavaa väliin. Pitää ajatella niin, että jos syksyn listoilla on ylipäänsä viisi kirjaa, jotka kiin nostaa mua, niin se on aika paljon. Tai ainakaan niitä ei ollut. Ei mua kiinnosta huolehtia kirjallisuutemme virallisista kysymyksistä. Toiveeni olisi, että MKS tekisi proosalle vuosina 2015–2020 sen, mikä runoudelle tapahtui vuosina 2005–2010. Kun sä avaat sen kentän, niin se on kuhiseva muurahaiskeko, eikä mikään kiva pieni kiviasetelma. Modernismi oli paljon kansallisempi ja yhtenäisempi ilmiö, enkä kaipaa sellaista. Vain näin voi syntyä jotain poikkeuksellista. Luin sen juuri, tykkäsin ja mietin, mikä olisi hölmömpää kuin ihminen repeilemässä viisi vuotta sitten keksimälleen vitsille. . Onko tämä nyt jonkinlaista uutta modernismia. Sen sijaan, että julkaistaan tasalaatuista ja riskitöntä, Salmenniemen mukaan pitäisi sallia rohkeat kokeilut eikä pelätä epäonnistumisia. Että tietty jengi etabloituu, jää tukkeeksi ja muodostaa yhtenäisen tavan tehdä. Sekin olisi omituista, että sä tykkäisit edes puolista, jos vuodessa tulee sata runo kirjaa. Se oli aika tympeä kohu. Millaisena kenttä näyttäytyy nyt. Sitten päästään nopeasti kirjallisuusvientiin ja voidaan setäillä ja täteillä kaikenlaisista asioista. Silloin kenttä tuntui tunkkaiselta. Texasista tulee aina mieleen, miten sitä kirjoittaessani asuin puolisalaa ja -laittomasti työhuoneessani ja viimeisinä päivinä mietin, että sen voisi vielä jättää julkaisematta, kun tuntui, että istuin pommin päällä. Miten se tapahtuu. Mikä on 2000-luvun aliarvostetuin kotimainen runoteos. Oman esikoisesi ilmestymisen aikoihin kymmenisen vuotta sitten suomalaisessa runoudessa oli alkanut suuri murros. Ei lukeminen ole vain sitä, että tulee syksyn uutuus. Pitäisi olla 20, niin joka vuosi tulisi takuuvarmasti jotain hienoa. Texasia tehdessäni olin hyvin tietoinen, että sitä voi lukea lentokentällä ja metrossa. Että se on meteliä se kirja. Viisikymppiset Tanssiva karhu -runopalkinnon diktaattorit ovat viime vuosina haukkuneet suomalaisen nykyrunouden. Hyvänä ja vapaana
”Me tarvitaan järjestäytynyttä anarkismia.” JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 75. Runoilija Harry Salmenniemi ei halua ottaa virallisen kirjallisuushuolestujan roolia. JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 75 Keskustelija KIRJALLISUUSANARKISTI
Mitä kökömpää, sitä enemmän katsojia, sanoisi joku. Zodiakin Fields of Glory – Kunnian kentät valtasi urheilukentän Helsingissä ja Kuopiossa. 76 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU. Psykedelia sai uudet sävyt Psykedelia ei kurkistellut progen suun taan vaan säkenöiviin diskopalloäänimaailmoihin. Hänen lyriikkansa ei tulvinut hashtageja, mutta fanit väänsivät siitä uusia hokemia. elokuva VUODEN HUIPUT Mitä kuluneesta vuodesta jäi mieleen. Draken Hotline Bling -musiikkivideo oli tehty giffattavaksi. Timo K. Pixar palasi Pixar on viime vuodet tuhrinut tähteään Autot 2:n ja Monsterit-yliopiston kaltai silla puolivillaisilla jatko-osilla. Disney jatkoi paisumistaan The Walt Disney Company osti 2000luvulla Pixarin, Marvelin ja Lucasfilmin. R&B-artisti Miguelin Wildheartalbumi oli täynnä psykedeelistä seksiä kuin Princellä aikoinaan. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2014 liki 50 miljardia dollaria, ja Avengersin, Pixaranimaatioiden ja Star Warsin kaltaiset franchiset oheiskrääsämyyntinsä kanssa takaavat, että rahaa tulee taloon jatkossakin poskettomasti. Suomikomedia kiinnosti Luokkakokous on vuoden katsotuin kotimainen puolella miljoonalla katsojallaan, Napapiirin sankarit 2 ottaa sitä kovaa vauh tia kiinni. Räppäri Paperi T:n suosio osoitti, että meemin luovat lopulta kuulijat. musiikki Esitys karkasi näyttämöltä Jos pidät nykytanssia tylsänä tai vakavana, sinun olisi pitänyt olla tässä katsomossa. Tärpit 76 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Tärpit Musiikki meemiytyi Vuoden hitit olivat ennen kaikkea meemejä. Imagen pop kirjoittajat listasivat mieleen painuvimmat ilmiöt vuodelta 2015. JVG kirjoitti Tarkenee-kappaleen hashtag mielessä. “Vielä yksi kierros”, sanoisi Markus Selin. Kanadalaisen Grimesin Art Angels -albumilla purkka pop ja electronica sekoittuivat värikkääksi kokonaisuudeksi, joka ei viitannut menneisyyteen, vaan tulevaisuuteen. Vaihtoehtoisissa urheilukisoissa esiintyi kymmeniä tavallisia miehiä, ja esitys kyseenalaisti raikkaalla ja haus kalla tavalla perinteisen sankaruuden ja maskuliinisuuden. Suuri näyttämö tärähteli taas Kristian Smedsin tulitus äänellä ja visuaalisuudella istui jälleen loistavasti Kansallisteatterin suurelle näyttämölle. Kyseessä on myös vuoden tuottoisin animaatio. Tame Impalan Currents ja Beach Housen Depression Cherry pyörivät syvän psykedeelisissä vesissä, mutta levyillä ei ollut tippaa kaan “rocksoittoa”. Mukan kirjaan pohjautuva Tabu hylkäsi sanat lähes kokonaan. Noora Dadun henkilökohtainen suhde toi kaukaisen ja monimutkaisen aiheen, Lähiidän tilanteen, kiinni katsojaan Teatteri Takomon Minun Palestiinani -esityksessä. Mielensäpahoittaja rikkoi sekin puolen miljoonan rajan. Milja Sarkolan Jotain toista Q-teatterissa käsitteli seksuaalisuutta ja halua rohkeasti mutta mässäilemättä. Toisella levyllään Sanni brändäytyi scifiprinsessaksi ja katsoi hitisOmakohtaisuus löysi uuden tason Vuoden voimakkaimmat esitykset olivat äärimmäisen henkilökohtaisia – ja yhteiskunnallisia. teatteri sään haikeasti 2080-luvulle. Provokaatiota palvova Smeds nauraa varmasti vielä tällä hetkelläkin partaansa. Tulevaisuus alkoi Tulevaisuus ei herättänyt muusikoissa “vieraantuneisuutta”, vaan vuonna 2015 sitä syleiltiin. Lopputulos oli kuin outo jumalanpalvelus, jonka jälkeen on vaikea sanoa, onko uskossa vai ei. Kokeellisen taidemusiikin tekijä Oneohtrix Point Never liitti fragmenttielektroonsa EDMvaikutteita. Siksikin Inside Out yllätti. Kiva, että kotimainen kiinnostaa, sanoisi toinen. Se on paitsi studion paras elokuva, myös yksi kuluneen elokuvavuoden kohokohdista: älykäs, sydämellinen, ihmisyyttä ymmärrettävin kuvin palasteleva
Sarjojen määrä räjähti Yhdysvaltalaisen kaapelikanava FX:n toimitusjohtaja John Landgraf ennusti, että television kultakausi on jo saavuttanut huippunsa. Musta Barbaari ja Prinssi Jusuf sekä tubesta tuttu Mentaalisavuke. Syksyllä omat ohjelmapaikkansa saivat mm. K U VA T: JU S S I SÄ R K IL A H TI (P A PE R I T) , K A TR I N A U K K A R IN EN , C A R O LI N A R O M A R E. Musiikki: Iida Sofia Hirvonen, teatteri: Aino Salonen, televisio ja elokuva: Anton Vanha-Majamaa televisio T O M C O U R T E N AY C H A R L O T T E R A M P L I N G ”MESTARITEOS.” STANDARD ”CHARLOTTE RAMPLING ON PAREMPI KUIN KOSKAAN.” TELEGRAPH E L O K U VA T E A T T E R E I S S A 1 8 . Perinteinen tv, moido! Yle Areenan, Netflixin ja HBO Nordicin kaltaiset suoratoistopalvelut jatkoivat nousuaan perinteisen television kustannuksella. Mainoskanavilla siitä katsottiin lähinnä realityjä, Ylellä urheilua ja ajankohtaisohjelmia. 2 1 5 ”SYDÄNTÄSÄRKEVÄN KAUNIS.” THE IRISH TIMES. Tubettajat valtasivat ruudun Yle lähti tavoittelemaan somesukupolvea uuden julkaisupäällikkönsä Risto Kuulasmaan johdolla. 1 2 . Areenasta katsottiin Siltaa ja Sykettä. Onneksi SundanceTV ehti tilata Rectifylle neljännen kauden. Ajankohtaisohjelma Yle Kioski harjoitteli Instagramissa uutisointia, toimittajat joukkoistivat työtään ja juttuja kuvattiin mobiililaitteilla. Sarjojen ja kanavien määrä lähtee laskuun, sillä saturaatiopiste on lähellä: tänä vuonna Yhdysvalloissa nähtiin yli 400 fiktiivistä tv-sarjaa, mikä on tuplasti enemmän kuin viisi vuotta sitten
Marko Ylitalo KUKA 23-vuotias Raee’n Roes Wilson on syntyisin Detroitista, mutta sittemmin newyorkilaistuneen artistin katu-uskottavuus ei liity kotiseuturakkauteen – vaan vittujen haistattamiseen kaikille. MISSÄ Helsingin Tavastialla (Urho Kekkosen katu 4–6) ke 20.1. Tärpit 78 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Musiikki | Angel Haze ja Seinabo Sey saattavat kuulos taa Pokémon-tyyppisiltä hahmoilta, mutta nuoresta iästään huolimatta heitä ei tarvitse kouluttaa lajiensa mestareiksi. ERIKOISTA Nobel-juhlissakin esiintynyt lauluntekijä ammentaa vaikutteita myös isänsä gambialaisesta musiikkiperimästä. ERIKOISTA Cherokeen kieltä osaava verbaalivoimistelija varttui suljetussa uskonnollisessa yhteisössä, jossa ei kuunneltu populaarimusiikkia. Äärimmäisen lahjakkaana pidetty artis ti ei kuitenkaan ole vielä päättänyt, ollako underground-kapinallinen ja valtavirtapelaaja. MISSÄ Helsingin Tavastialla (Urho Kekkosen katu 4–6) ti 2.2. RICKY-TICK BIG BAND & JULKINEN SANA ”Täysosuma” / Helsingin Sanomat ”Vuoden vahvimpia kotimaisia julkaisuja” / Rumba U U S I A L B U M I ’ K O R O T T A A P A N O K S I I ’ N Y T K A U P O I S S A J A S P O T I F Y S S A ! www.julkinensana. Sitten järki voitti ja Seinabo Sey valitsi urakseen musiikin. Kansainvälistä läpi mur toaan tekevät artistit saapuvat talvella peräjälkeen Suomeen. MIKSI Artistitulokas-äänestysten kruunaamaton kuningatar on julkaissut hehkutettujen mixtapenauhojen lisäksi kaksi studioalbumia, joista syksyllä ilmestynyt Back to the Woods vain nosti panoksia. MIKSI Grammiksissa vuoden tulokkaaksi aateloitu artisti julkaisi vihdoin lokakuussa debyyttilevynsä kahden kehutun ep-julkaisun jälkeen. Voimakasääninen artisti ihailee Beyoncéa ja Erykah Badua, mutta tuo pikemmin mieleen Grace Jonesin ja Neneh Cherryn. Kolmen vuoden ajan työstetty Pretend-albumi ei lankea kliiniseen puleeraukseen vaan palkitsee rohkeilla kokeiluillaan. www.rokka.. Uuden sukupolven sekoittajat Angel Haze Seinabo Sey KUKA 25-vuotias tukholmalaistulokas innostui teini-iässä Gilmoren tytöt -sarjasta niin paljon, että halusi Harvardin yliopistoon lakia lukemaan. TYYLI Androgyynihtävä räppäri välttelee lokeroitumista risteyttämällä hip hopiin surutta niin rock-, popkuin edm-sävyjä ja käsittelee teräväsanaisissa riimeissään aiheita raiskauksesta äitisuhteeseen ja itsetuhoisuudesta uskonnollisuuteen, eikä traumoista suinkaan räpätä ilman huumoria. TYYLI Periskandinaaviseen tyyliin sekoittaa moderniin r’n’b-popiin elektroa, soulia ja gospelia, mutta erottuu kirkkaasti Lykke Lin, Tove Lon ja Kate Boyn kaltaisten kollegoiden sisustussoundista
Jos et ole, isosiskosi ainakin on. tammikuuta. Samuli Knuuti Night Thoughts on ihan oikea albumi, ei vain kokoelma lauluja. Musiikki | Brittipopjengin koreimpana bändinä tunnettu Suede julkaisee seitsemännen albuminsa tammikuussa. Elokuva on tarkoitettu katsottavaksi albumin soidessa taustalla, mutta koska se on tehty käsi kädessä levyn kanssa, se ei ole soundtrack vaan tasa-arvoinen sisarusteos.” Albumin usealla kappaleella on mukana jousiorkesteri. Ymmärrän hyvin muusikoita, jotka lakkaavat tekemästä uusia levyjä. Night Thoughtsilla hänen äänensä ei ole vanhentunut päivääkään, kuten eivät ole myöskään hänen romanttiset pakkomielteensä androgyynisistä pojista, kaurismaisista tytöistä ja suloisesta ulkopuolisuudesta. ”Tunnelma oli todella tarkkaavainen ja harras, ihan kuin koko yleisö olisi tehnyt muistiinpanoja. Monille muille yhtyeille jousisovitukset ovat humalassa levitettyä pakkelia epätoivoisen tilanteen pelastamiseksi, mutta Suedelle ne ovat aina ranskattaren eleganttia ehostusta, bändin ominaislaatua korostavaa juhlavuutta. ”Tämä on kaiken kaikkiaan 12. Lopussa saimme poikkeuksellisen isot suosionosoitukset, mikä lämmitti mieltä, sillä näköjään klippien ja klikkausten maailmassa harkituilla albumikokonaisuuksilla on yhä sijansa.” Ihan varmasti olet joskus tykännyt Suedesta. ”Se oli niitä hetkiä, kun vaihtoehtoisena pidetty kitarapop tai -rock olikin yhtäkkiä poplistoilla, ja ehkä siksi monen bändin urakaari jäi lyhyeksi kuin listapopartisteilla, joita he tavallaan olivat. ”Brittipop oli todella hektistä aikaa popmusiikissa”, Anderson muistelee. Mutta miksi meidän pitäisi enää välittää siitä vuonna 2016. tekemäni albumi, ja jokainen tuntuu aina vaikeammalta tehdä kuin edellinen. Brittipopin veteraanit ovat tulossa joukolla takaisin. Tärpit JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 79 K U VA T: R EX FE A TU R ES (A N G EL H A ZE ), EE R O H A N N U K A IN EN (S EI N A B O S EY ), S O N Y M B G (S U ED E) . Suede-levyjä ei enää välttämättä ilmesty monia. On varmaan huojennus, kun voi sanoa itselleen, että nyt riittää, maailma ei enää tarvitse uutta albumia minulta.” Night Thoughts ilmestyy 22. ”Albumin mukana julkaisemme DVD:n, joka sisältää valokuvaaja Roger Sargentin tekemän elokuvan”, Anderson kertoo. Blur julkaisi juuri albumin 12 vuoden tauon jälkeen, Stone Roses keikkailee taas ensi vuonna, Pulp keikkailee silloin tällöin yhä ja Oasisin paluusta huhutaan harva se viikko. ”Esitimme marraskuussa albumin alusta loppuun kahdella Lontoon keikalla”, Sueden laulaja Brett Anderson kertoo puhelimessa. ”Se kertoo albumin lailla tarinan miehes tä, jonka elämä murenee palasiksi. www.rokka.. Täytyy aina kaivaa syvemmältä, että löytää jotain mitä ei ole aikaisemmin sanonut. Seitsemän syytä rakastaa yhä Suedea 1 2 3 4 5 6 7 RICKY-TICK BIG BAND & JULKINEN SANA ”Täysosuma” / Helsingin Sanomat ”Vuoden vahvimpia kotimaisia julkaisuja” / Rumba U U S I A L B U M I ’ K O R O T T A A P A N O K S I I ’ N Y T K A U P O I S S A J A S P O T I F Y S S A ! www.julkinensana. Night Thoughts on albumi ja elokuva samassa paketissa. Meidänkin piti huilata lähes vuosikymmen ennen kuin pystyimme tulemaan takaisin Bloodsports-levyllä (2013).” Brett Anderson tarvitsee tukeasi, jotta hän voi elää elämänsä lop puun saakka maailman vanhim pana teini-ikäisenä
Michler kertoi Imagelle alan härskiyksistä. NATALIE PORTMANIN HÄIKÄISEVÄ ESIKOISOHJAUS NATALIE PORTMANIN HÄIKÄISEVÄ ESIKOISOHJAUS. Metsästysjärjestöt esittävät tekosyitä toiminnalleen, jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä luonnonsuojelun, kansantalouden tai paikallisten auttamisen kans sa. He maksavat oleskelustaan eläinten kasvattajille ja tilallisille, jotka väittävät tekevänsä eläinkantojen säilyttämiseen tähtäävää luonnonsuojeluja tutkimustyötä, mutta tosiasiassa eläimiä tuotetaan metsästystä ja luukauppaa varten. Konservatiivis-kalvinistiset ihmiset perustelevat toimintaansa Raamatulla, jonka mukaan ihminen on muiden lajien yläpuolella.” Vapaaehtoistyöntekijöitä käytetään orjatyövoimana. Tärpit 80 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Leijonankasvattajia mä metsästän K U VA T: B LO O D LI O N S, D IS N EY (S TA R W A R S ). On vastenmielistä, että toiminta jatkuu. ”Kyse on koloniaalisesta jäänteestä, jossa on perinteisesti ollut kyse niin kutsutusta oikeudenmukaisesta jahdista. Leijonankasvatuslaitokset ovat luonnottomia. Kun aika ja raha ovat kortilla, on kehittynyt nopeampi ja halvempi tapa napata saalistusmuisto. Jopa leijonia ja tiikereitä risteytetään haluttavan näköisten yksilöiden saamiseksi, koska niiden tappamisesta maksetaan enemmän.” Saalistusmuistojen metsästys on siirtomaaisäntien perua. ”Leijona kuuluu ravintoketjunsa huipulle ja vaatii valtavasti elintilaa, joten yksityi set farmit ovat täysin luonnottomia ja epäeettisiä kasvupaikkoja. Metsästysalan lobbaus on voimakasta enkä yllättyisi, jos järjestöt tukisivat hallinnon valtapuolueita.” Ihmisoikeuksien polkijat eivät ymmärrä eläinoikeuksia. ”Vuosittain tuhansia vapaaehtoisia huijataan uskomaan, että he tekevät hyvää tulemalla töihin farmeille. Viikkokausien vaelluksen sijaan riittää vain pari päivää, tarhaleijonan hinta on murtoosa villieläimestä ja trofeen eli metsästysmuiston saaminen on taattu, koska saalis Elokuva | Eteläafrikkalainen toimittaja ja safariyrittäjä Ian Michler paljastaa Blood Lions -dokumentissa, kuinka leijonien metsästämisellä tahkotaan rahaa. ”Suurin osa metsästäjistä on varakkaita liikemiehiä, poliitikkoja ja armeijan väkeä joko Yhdysvalloista tai Euroopasta. Sivistyneiden yhteiskuntien ei tulisi käyttäytyä tällä tavalla.” Blood Lions ilmestyy dvd:llä vuoden 2016 alkupuolella. ”Moni tilallinen tulee apartheid-rotuerottelupolitiikan ajalta. Dokumentti paljastaa, miten kestämätöntä saalismuistojen metsästäminen on. Pennuilla on geneettisiä ongelmia sisäsiittoisuuden, jalostuksen ja sekarotuisuuden takia. Mitä uhanalaisempi eläin, sitä arvokkaampana metsästäjä pitää sen päätä.” Kyse on vallankäytöstä. Siinä on kyse vallasta ja egosta, miksi ihmiset tappavat eläimiä silkasta huvista. Nyt pyydämme ihmisiä, joilla ei ollut mitään kunnioitusta ihmisoikeuksia kohtaan, ajattelemaan eläinten hyvinvointia, ja se menee täysin heidän käsityskykynsä ulkopuo lelle. Marko Ylitalo ei pääse pakenemaan aidatulta alueelta
Tähtien sota -franchise on tuottanut nyt yli 30 miljardia euroa. Bisnesanalyytikkojen mukaan se saattaa nousta kaikkien aikojen menestyneimmäksi elokuvaksi, ohi Avatarin. George Lucasin idea oli luopua osasta palkkiotaan ja ottaa vastikkeeksi siivu oheistuotteiden myynnistä. 4 NATALIE PORTMANIN HÄIKÄISEVÄ ESIKOISOHJAUS NATALIE PORTMANIN HÄIKÄISEVÄ ESIKOISOHJAUS. 1 Ensimmäinen Tähtien sota -elokuva sai ensiiltansa 1977. 4 K ukaan meistä ei tule näkemään viimeistä Tähtien sota -elokuvaa, otsikoi Wiredlehti marraskuussa. Kalle Kinnunen Star Wars: Episodi VII – The Force Awakens ensi-illassa ke 16.12. Mainoslause: Join the pork side. Vuonna 2012 Disney osti Lucasfilmin eli Tähtien sodan ja Indiana Jonesin elokuvaoikeudet neljällä miljardilla dollarilla. Tärpit 2 P elkästään Tähtien sota -aiheisia videopelejä on julkaistu yli 120 erilaista. 3 S tar Wars: Episodi VII – The Force Awakens on ensimmäinen uusista Tähtien sota -elokuvista. AVARUUSTAISTELU . Niin kauan kun katsojia riittää, kaukaiseen galaksiin palataan vuosittain. Neljälle uudelle Tähtien sota -elokuvalle on jo nyt ilmoitettu julkaisupäivä – kaikki perättäisinä vuosina – ja ne ovat vain ne hankkeet, jotka ovat jo käsikirjoituskunnossa. Vuonna 2012 valmistuneella Angry Birds Star Wars -pelillä taas meni sadan miljoonan latauksen raja rikki muutamassa kuukaudessa. Elokuva | Neljä asiaa, jotka kertovat, että uusin Tähtien sota on vain jäävuoren huippu. Eniten on myyty Lego Star Wars -peliä, yli 12 miljoonaa kappaletta
Lue lisää www.proenzymes.fi Ehkäise laktoosivaivat Ehkäise turvotus ja ilmavaivat Apteekista. tammikuuta. Tärpit Elokuva | Image poimi DocPointin ohjelmistosta kolme elokuvaa, joita ei ainakaan kannata sivuuttaa. Emmi Itärannan toinen kirja Kudot 1 970-luvun lapset leikkivät välitunneilla leikkiä, jossa lallatettiin kuka pelkää mustaa miestä. Sarjakuvassa tämä muistutus on sormeaheristelemätön, liikuttavakin, aikana, jona maailma on olevinaan täynnä uhkia. Nyt voit nauttia juhlaherkuista ilman vatsavaivoja! Lactrasen ja Nogasinin sisältämät ruoansulatusentsyymit ennaltaehkäisevät ruokailuun liittyviä vatsavaivoja. Kaisa ja Christoffer Lekan uudessa sarjakuva-albumissa Place of Death lapsia (tai Lekojen tapauksessa ankkoja) pelotellaan suurella venäläismiehellä (eli jättihiirellä) – joka ei tuokaan telttailijoille keskellä yötä kuolemaa, vaan luomuhilloa. MATTHEW HEINEMAN: CARTEL LAND Sicarion ja Narcosin vanavedessä tulee keskelle Meksikon kartellisotia hyökkäävä elokuva, joka on niin hurja, ettei sitä uskoisi dokumentiksi. Hän osaa luoda elokuvallisia maailmoja, joihin on helppo upota. Vailla henkilö kohtaista vas tuuta kertoo Ester Nilssonis ta, joka ripustautuu varattuun mieheen tavalla, joka saa lukijan huulille huudon Ester, hanki elämä ja mieleen tyy tyväisyyden Anderssonin millintarkasta suhdekirurgiasta. niin lapsille kuin lukijoille on se, että vieraan pelko ei tee vieraasta vaarallista, mutta ankeuttaa oman elämän. CRYSTAL MOSELLE: THE WOLFPACK Vuonna 2010 ohjaaja Moselle törmäsi New Yorkin kaduilla kuuteen Reservoir Dogs -hahmoiksi pukeutuneeseen nuoreen. Anton Vanha-Majamaa TODEN MAKU SUUSSA VLADIMIR LOGINOV: ANTHILL Tallinnan Lasnamäen kaupunginosassa autotalleihin on vuosien saatossa pykätty kahviloita, lomakoteja ja saunoja, joissa möhistelee vironvenäläisten ukkojen kerho. DocPoint Helsingissä 25.–31. Absurdiin taipuvaisessa dokumentissa on läsnä neuvostoarkkitehtuurin henkimä menneisyys, sen taa kätketty eltaantunut nykyhetki ja häivähdys tulevasta. K U VA T: A LL FI LM , A B S O LU TE TR U TH PR ES S (P LA C E O F D EA TH ), TE O S Tuotteet nyt apteekin joulukampanjass a! Lahja vatsallesi ® www.verman.?/perhe Jouluna on ihanaa herkutella huoletta. Tarinan opetus Nautintoaiheita TÄLLÄ PALSTALLA IMAGEN TOIMITUS PÄIHTYY HYVÄSTÄ KULTTUURISTA. E sikoisteos Teemestarin kirja oli upea pieni dystopia. L ena Anderssonin kirjo ja voi kehua raivostuttaviksi. The Wolfpack on elokuva Angulon veljeksistä, jotka olivat viettäneet edelliset 14 vuotta vankeina kodissaan keskellä metropolia, seuranaan epästabiili isä, tämän ilmeisesti dominoima äiti sekä loputon kokoelma elokuvia. tujen kujien kau punki näyttää, että Itäranta hallitsee fantasiascifin suvereenisti. Yhdysvaltain rajan molemmin puolin huolestuneet kansalaiset tarttuvat aseisiin puolustaakseen kotiaan
Kivelä mietti, kuinka he kokevat rakkauden ja miten raadollista se voi olla. Tärpit JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 83 M ika kivelä ei ole ihan tekstiensä näköinen mies. Räkäkännirakkautta on Kivelän kymRappioromantiikkaa keskiluokasta Indie Book Awards -kilpailun voittanut Mika Kivelä runoilee syrjäytyneiden rakkaudesta. ”Kyllä se jonkunlaista kylähulluutta on, kun en ole tajunnut silti lopettaa.” . ”Mielenkiinto aihepiiriini on lähtöi sin jo lapsuudesta. Isäni oli poliisi, ja olen nähnyt kuvaamaani elämää ja saanut kuulla siitä poliisin työn kautta pienestä saakka. Omakustannnetehtailija Mika Kivelä on asemoinut itsensä runokentän marginaalin marginaaliin.. TEKSTI HANNA RÄTY KUVA NICK TULINEN menes runokirja. Vapauden varjopuolena on uskottavuusongelma. ”Vaikka runollinen maailmani on karu, tekstini ei ole täysin mustaa. Hän on julkaissut niistä jokaisen omakustanteena – aluksi kustantamon hylättyä käsikirjoitukset, mutta jo ainakin viimeisen kymmenen vuoden ajan omasta tahdostaan. Toisaalta hänkin epäilee, että monella itse julkaisevalla kirjoittajalla sanomisen halu menee reippaasti teknisten taitojen edelle. Silti hän kokee jatkavansa Arto Mellerin kaltaisten rappiorunoilijoiden ja toisaalta turkulaisten undergroundlyyrikoiden, kuten Markku Inton ja Jarkko Laineen, perintöä. Kivelän runot ovat viinan ja rakkaan huulesta haljenneen veren tahmaamia kohtauksia syrjäytyneiden ihmisten arjesta, mutta runoilijan oma arki on toisenlainen. Siksi olen varmaan ruvennut katsomaan, mitä ne deekut hommaa, ja kelailemaan niiden elämää”, Kivelä kertoo. En halua vitsailla vakavilla aiheilla, mutta ujutan teksteihini myös huumoria.” Kivelä voitti BoD:n ja Imagen yhteistyössä järjestämän Indie Book Awards -omakustannekilpailun runoteoksellaan Räkäkännirakkautta. Se on monille merkki laadusta, vaikka kustannetunkin runon puolella tasossa on hajontaa vaikka kuinka”, Kivelä sanoo. Beat-runouden vaikutteet saavat kuulua teksteissä vahvana, Kivelä sanoo. Kivelä sanoo pitävänsä mielellään langat omissa käsissään. Siinä hän halusi tutkia yhteiskunnan ulkopuolelle jääneitä heidän rakkaussuhteidensa kautta. ”Jos arki on kovaa eikä kovin onnellista, ei parisuhdekaan yleensä päästä helpolla.” Räkäkännirunojen rakkaus onkin kuuromykän naisystävän vaihtamista puolikkaaseen kossupulloon, mutta myös kaiken jaka mista aina viimeiseen huikkaan. Jälkikäteen Kivelä ajattelee, että olisi itsekin voinut kypsytellä muutaman kirjan pidempään ennen niiden julki tuomista. ”Oman teoksen läpi saaminen kriitikoille ja lehtijuttuihin on vaikeampaa, kun kannessa ei lue ison kustantamon nimeä. Ironia on runoissani tärkeä tyylikeino. Kivelä asuu rivitalossa, käy päivätöissä tavaratalossa, ajaa Opel Astralla ja kirjoittaa selvinpäin
Katja Kallio on helsinkiläinen kirjailija, joka pitää helisevistä korva koruista.Hänen kanssaan tällä sivulla vuorottelee Kalle Kinnunen. Hentoa mutta selkeää helinää. Katen ja Geoffin keskittynyt, hienovarainen tarina kehiytyy auki taakseja eteenpäin hitaasti, tieto kerrallaan, oman kodin seinien sisällä. Minähän olen kertonut sinulle Katyasta, enkö olekin, Geoff sanoo Katelle. 2 Tarantinosta puheenollen The Hateful Eight sai Suomen ensi-iltansa marraskuussa. Nuoren Geoffin tyttöystävä kuoli jossain Alpeilla, kyllä Kate sen on tiennyt. Stardust Memories -elokuvasta on kulunut pian neljäkymmentä vuotta, ja Ramplingin kauneus on yhä legendaarinen. Mies voi edelleen päästä vastahakoisenkin naisen kanssa yllättävän pitkälle väittämälllä että hänestä tulee mieleen Charlotte Rampling. Mutta ihan kaikkea Geoff ei olekaan kertonut. Nimittäin siinä hiljaisuudessa se pikkumainen totuus sai kasvaa rauhassa täyteen majesteettisuuteesa. 45 vuotta on pitkään alalla työskennelleen Andrew Haighin kolmas pitkä elokuva ja ensimmäinen suurehkolle yleisölle suunnattu. Kun aikaa on paljon ja vihjeet houkuttelevia, katsoja osallistuu lakkaamatta ehdottamalla mielessään seuraavia käänteitä. Lapsia tai lapsenlapsia heillä ei ole, mutta koira on, on aina ollut. Tämä on Haighin elokuvan verraton rikkaus. Hän hymyilee kauniisti, hän astelee viehkeästi tanssimaan liikuttuneen, rakastavan puolisonsa kanssa. Se mitä kumpikaan puolisoista ei missään vaiheessa sano ääneen kaikuu ilmassa yhä. Hän saa osakseen tunteellisen juhlapuheen. Ei lainkaan Charlotte Ramplingin arvoiselta. Hän on iäkäs, järkevä nainen, joka osaa ottaa lusikan kauniiseen käteen. Ja väärässä olin kuitenkin. 45 vuotta taas on kuin keskustelu, jossa katsoja ehtii latoa pöytään valtavan määrän ajatuksia, historiaa ja maailmaa ja ihmistä koskevia käsityksiään, ja sovitella niitä tähän tarinaan. ENSI-ILTA 45 VUOTTA ANDREW HAIGH ENSI-ILTA 18.12.. Tässä talossa Rampling ja Courtenay eivät ota askelta joka ei narahtaisi. Kate ulkoilee mielellään, Geoff ei, mutta molemmat lukevat paljon. Näin käy brittiläisen David Constantinen novelliin perustuvassa elokuvassa 45 vuotta, jossa vanha aviopari saa hääpäivänsä aattona postia menneisyydestä. Elokuvan tempoltaan rauhallinen, sisäisesti jännitteinen etenemistapa on hyvin dialoginen, ja siinä piilevät sen mahdollisuudet, niin hyvät kuin huonotkin. Elokuva | Taju kankaalla 84 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU Kolumnistin tärpit. Mutta mitä sieltä taas kuuluu, jostakin musiikin ja suosionosoitusten takaa. N ainen juo lasin vettä omassa keittiössään, ja sillä aikaa koko eletty elämä muuttuu hänen selkänsä takana. Ongelma taas on se, että jos nämä ajatukset ja toiveet jäävät elokuvassa lunastumatta, katsoja on pettynyt, olipa siihen tosiasiallista syytä tai ei. Kilinää. 1 Stardust Memories on Woody Allenin paras elokuva, tai ainakin kolmen parhaan joukossa. Äänekäs hiljaisuus Kolumni | Elokuvassa 45 vuotta kaikuu se, mitä ei sanota ääneen, kirjoittaa Katja Kallio. Nopeatempoinen elokuva on kuin puhe, tai pikemminkin kiihotuspuhe. 3 Tunteiden temppelit on dokumenttiohjaaja Jouko Salosen ajankohtainen teos pienistä elokuvateattereista. . majesteettinen totuus povessaan Kate sitten lähtee juhliinsa. Sellaisen kyydissä ei ehdi ennakoida eikä kyseenalaistaa, kun on niin kiire pitää kiinni kelkan reunoista. He tapaavat ystäviä ja käyvät kylällä. K U VA T: FU TU R E FI LM , A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Minulle kävi niin, että odotin tapahtuvaksi aivan eri mullistusta kuin mikä minulle sitten annettiin. Jos se on jäänyt näkemättä, kipin kapin elokuvakauppaan. Pitkää avioliittoaan juhlimaan valmistautuvat Kate ja Geoff ovat eläkkeellä ja asuvat mukavassa talossa kylän ulkopuolella. Mutta kauneuttakin järkyttävämpi ja ikuisempi on Ramplingin äärimmäisen huolestuttava presenssi, näyttelipä hän sitten debytanttia, seksituristia tai eläkeläistä. Hänen läheisyydessään kuuluu aina hälytyskellojen kilinä, selkeä ja silti niin hienostunut kuin se tulisi hänen korvakoruistaan. Charlotte Rampling on nainen, joka sai 80-luvulla Woody Allenin heräämään kuolleista pelkästään loikoilemalla sunnuntaiaamuna lattialla sanomalehteä lukemassa. Kun totuus alkaa paljastua, hääpäivään on aikaa viikko. Saksankielinen kirje kertoo, että Sveitsin ikijäästä on löytynyt viisikymmentä vuotta sitten kuollut nainen. Pääosissa nähdään Charlotte Rampling ja Tom Courtenay, jotka saivat Berliinissä suurenmoisista roolitöistään Hopeiset karhut. Elokuvan merkittävin käänne tuntui odotusteni rinnalla vähäpätöiseltä, jopa pikkumaiselta. Arkisimmat puheenaiheet kuten kirjastokortti ja uimuriventtiili ovat ne hyytävimmät, aivan kuten juustohampurilaisen erinomaisuutta koskevat huomiot Pulp Fictionissa. Iltaisin he syövät yhdessä, ja nukkuvat yönsä edelleen samassa sängyssä. Onnellinen elämä se siellä tekee murtumista, näillä viime metreillään, pienen pieniksi pirstaleiksi. Elokuva on T:n kahdeksas ja genre on western. Hälytyskellot vaimenivat, ja laskeutui apea hiljaisuus
”En ole kuullut kenenkään sanovan, että U2:n uusi levy on loistava tai että se on ihan paska”, Noel Gallagher on sanonut. Jos odotit jompaakumpaa levyä, et pety. Bloggarit kiipeilevät toistensa ylitse ehtiäkseen arvioimaan uuden levyn ensimmäisenä, monet kirjoittavat kritiikkinsä reaaliajassa albumin soidessa. Kun sinä luet tätä, levy saattaa olla jo maailmalla. ”Ajateltiin viettää tänä vuonna tällainen pop-up-joulu”, isä sanoo. Mutta ei niin hyvää, etteikö jotain huonoakin. (Viattomuuden lauluja. Olohuoneen keskellä on joulukuusi, johon pikkusisko jo pujottelee possupiparia roikkumaan. Se on lohtumusiikkia, nuoteiksi pakotettua Ben & Jerry’s -jätskiä, ei niinkään tunnareita James Bondille kuin Bridget Jonesille. Siitä ei ollut haittaa: Art Angels on täydellinen silta taiteen ja tuotteen välillä. U2 toki pisti vielä paremmaksi, kun se syksyllä 2014 väkisin ja pyytämättä tartutti Songs Of Innocence -albuminsa kaikkien iTunesin käyttäjien tietokoneille. Eläkkeelle vetäytyneet portotkin laulavat sellaisia heleämmin kuin Bono.) Yllätysjulkaisussa on toki monia hyviä puolia. ”Kaikki vain ihastelevat tai paheksuvat sitä, että yhtenä aamuna löysivät sen koneeltaan.” Noel on kerrankin oikeassa. Muistaa, kuinka lapsena merkkasi kalenterista päiviä odotetun albumisen ilmestymiseen, bussimatkoja Helsinkiin katsomaan joko levy olisi kaupoissa, sitä helkähdystä rinnassa kun se on siellä (kuin rintalasta alkaisi yhtäkkiä erittää ilokaasua!), kansivihkosen maanista selailua paluumatkalla kotiin, kuinka juoksi takki vielä päällä laittamaan levyn soittimeen… Odottaminen on uskoa tulevaisuuteen, se on itsekurin toiveikkain ilmentymä, se erottaa meidät eläimistä. 1 Elbowyhtyeen Guy Garveyn (kuva) debyyttisoolo Courting The Squall on englantilainen kuin tuoppi bitteriä kulmapubissa. Odottaminen on niin 1900-lukua.” Tuntuisiko tämä kivalta 11-vuotialta itsestäsi. Kun iso artisti julkaisee uuden albumin yllättäen, huomiotalouden pörssissä hänen osakkeensa arvo singahtaa kohti kattoa. Mitä tapahtuu. Art Angels on yhtä aikaa ”in” ja ”out there”. 3 Sans Parade kuulostaa Hyperborea-levyllään Mew’n, Radioheadin ja Magenta Skycoden risteytykseltä. Adelen 25 on taas täsmälleen sitä mitä maailma jylhä-ääniseltä juustokutsusoulin kuningattarelta odottikin – mikä antaa hänen miljoonayleisölleen uuden syyn rakastaa häntä ja snobeille inhota. Viimeisen parin vuoden aikana muun muassa Beyoncé, My Bloody Valentine ja D’Angelo ovat yllättäneet faninsa heittämällä odotetut levynsä maailmalle ilman minkäänlaista varoitusta. Kinkku ja glögi tuoksuvat, vielä kylmää ulkoilmaa uhkuvan kuusen alla lojuu lahjoja. Onko vain keski-ikäistä tuntea nostalgiaa odottamista kohtaan. Grimes (alias Claire Boucher) aikoi julkaista neljännen albuminsa syksyllä 2014, mutta kun fanit karsastivat kaupallista Go-singleä, hän aloitti uudelleen alusta. 2 Floating Points on Sam Shepardin elektronicaprojekti, jonka debyytti Elaenia hiipii kohti jazzia, myöhäistä Talk Talkia ja sitä hiljaisuutta, jonka näkee suljettujen silmäluomiensa takana. Mitä sitä tänä vuonna toivoisi pukilta. . Kun kirjoitan tätä melkein vuotta myöhemmin, albumi ei ole vieläkään ilmestynyt – ja sen nimikin on ehtinyt muuttua SWISHiksi. Eivät osanneet aavistaa mitään. Eiväthän vastarakastuneet pariskunnatkaan treffeillä mene illan aluksi vuoteeseen, vaikka varmasti pystyisivät sen jälkeen keskittymään katsomaansa elokuvaankin paremmin. on sateinen marraskuun puoliväli ja kotimatkalla koulusta alkaa jo hämärtyä, joten alat hiljalleen pohtia joululahjalistaasi. Muista hoivata odotuksen muistoa samalla, kun nautit levystäsi. Mikään ei vanhene niin nopeasti kuin yllätysarvo. Eikä Kanye West ole ainoa faniensa kiusaaja, sillä Rihanna teeskentelee uuden albuminsa olevan yhtä lailla vaikeasti julkaistava. Yllätys! Kolumni | Muistatko vielä, miltä tuntui odottaa uutuuslevyä, kysyy Samuli Knuuti. Hän oli juuri julkaissut kaksi singleä ja paljastanut albuminsa nimen olevan So Help Me God. ”Julkaisupäivien aika on ohitse”, kanye West tuhahti tämän vuoden alussa, kun häneltä kysyttiin, koska ilmestyy seuraaja vuoden 2013 Yeezus-albumille. Hittimittari | Musiikki JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 85 Kolumnistin tärpit. K uvittele, että olet 11-vuotias. kuinka ollakaan, marraskuussa ilmestyi kaksi kovasti odotettua albumia kahdelta nuorelta naislaulajalta. K U VA T: M A R I SA R II (A D EL E) , U N IV ER SA L (G U Y G A R V EY ), A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Tai ehkä se on jopa tätä kirjoittaessani, sillä en ole käynyt netissä ainakaan puoleen tuntiin. ”Mahtaa naapureita harmittaa, kun me ollaan taas niitä edellä. Samuli Knuuti on espoolainen kustannustoimittaja ja kirjoittaja, joka inhoaa yllätyksiä ja rakastaa lohdullisen turruttavaa odotusta. Hänen kanssaan tällä sivulla vuorotte lee Laura Friman. Kun pääset kotiin, vanhemmat ovat jo tulleet töistä. LEVY ART ANGELS GRIMES 4AD 25 ADELE XL RECORDINGS
Vaatii kieltämättä pokkaa tunnustaa alhaiselta kuulostavat motiivinsa näin avoimesti. Romaanin päähenkilö Purity on Franzenin luultavasti Berkeleyn keskustelukerhosta poimima hahmo, vasta yliopistosta valmistunut 24-vuotias nainen, jolla on niskoillaan 130 000 dollarin opintolaina. Purityssa puhdasta kultaa on jälkimmäiseltä puoliskolta löytyvä 140 sivun jakso, jossa viisikymppinen mies tekee ruumiinavausta molemminpuoliseen katastrofiin päättyneestä ensimmäisestä avioliitostaan. Wolfin avulla Purity uskoo pääsevänsä isänsä jäljille ja päätyy näin hänen vaikutuspiiriinsä. Mikä parhaiMMillaan näin Mestarillisessa kirjailijassa sitten ärsyttää, jossain määrin minuakin. Henrik Tikkasen osoitekirjojen henki elää. Noin sadan sivun jälkeen tapahtuu jyrkkä leikkaus 1980-luvun Itä-Saksaan. Kyllä: sitä voi halutessaan käyttää ovistopparina. Väkisinkin alkaa miettiä, kirjoittaako kärttyinen vanheneva mies nyt asioista, joista ei mitään tiedä. K U VA T: S IL TA LA , S C H IL D TS & S Ö D ER ST R Ö M S, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ).. Kyllä: äidit ovat jokseenkin kamalia, eivätkä isätkään niin kovin kummoisia. 2 Tua Harno vangitsee Australian kauniisiin lauseisiin romaanissaan Oranssi maa. Vilkaisu biografiaan saa epäilemään jonkinasteista omaelämäkerrallisuutta, samoin tekstin emotionaalinen tarkkuus. 3 Ne, jotka uskaltavat tarttua Jari Sarasvuon muistelmiin, saavat vetävän täyslaidallisen toimintaa, erikoisia ihmistyyppejä ja pelottomia kielikuvia. Fiksukin kulttuurikritiikki kuulostaa tällaisen miehen suusta helposti hyväosaisen narinalta. Romaanin ajatuksellinen kliimaksi, sosiaalisen median dominoiman internetin sisäisen totalitarismin rinnastaminen Stasin kontrollikoneistoon, tuntuisi vakuuttavammalta, jos kirjailija ei olisi lähtökohtaisesti asettunut kuvaamansa maailman ulkopuolelle. Onko se paras tai edes mahdollinen tapa kuvata maailmaa juuri nyt. Franzenin tiiliskivien hienous on tasaisesta paineesta puristuvissa timanteissa. Rikosta ei kuitenkaan seuraa rangaistus, vaan maailmanmaine: romaanin myöhemmissä vaiheissa Wolf on Julian Assangea muistuttava sankarillinen tietovuotaja. Jo läpiMurtoromaaninsa Muutoksia ilmestyessä Jonathan Franzen sai aikaan riidan Oprah Winfreyn kanssa: Yhdysvaltain virallisen kirjakerhotädin suositus ei istunut miehen omaan käsitykseen itsestään taiteilijana. Sopassa on aiempaa enemmän seikkailullisia aineksia, kattilan pohjalla lientä sakeuttamassa jopa murha, mutta mistään varsinaisesta dekkarista ei silti ole kyse. Joskus sekä itseään että rakkautta on etsittävä kaukaa. Kyllä: kirjailija maalaa huumorin sävyttämää mutta pohjimmiltaan totista panoraamaa nykyajasta. Tuoreessa Guardianin haastattelussa Franzen kertoi harkinneensa sotaorvon adoptoimista Irakista saadakseen kirjailijana kosketuksen itseään nuorempien ihmisten elämään. Edes Franzenin lukuisat vihamiehet (usein myös naiset) tuskin kokonaan voivat kiistää näiden Tomista ja Anabelistä kertovien sivujen ansioita. Juha Itkonen on helsinkiläinen kir jailija, joka on alkanut haaskata aikaansa Twitterissä. Myöhemmin Franzen on muun muassa kutsunut New York Timesin pääkriitikkoa koko kaupungin tyhmimmäksi ihmiseksi ja syyttänyt Salman Rushdieta ajan haaskaamisesta Twitterissä. Elävien kirjoissa | Kirja JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 87 taitavasti edestakaisin, siirtyy henkilöstä toiseen ja pitää ainakin vuolaan ilmaisun sulattavat lukijat otteessaan. Mietin myös aiheen ja muodon välistä ristiriitaa. Mielensäpahoittaja Kolumni | Tunteeko Jonathan Franzen kritiikkinsä kohteen, kysyy Juha Itkonen. . Ajassa, jossa kirjallisuus on menettämässä sosiaalista ja kulttuurista merkitystään, Franzen kuitenkin on Suuri Amerikkalainen Kirjailija. Ylipäätään hänellä on harvoin mitään hyvää sanottavaa koko modernista maailmasta. Seuraamme Andreas Wolf -nimisen nuoren miehen kärsimyksiä, joissa on vahvasti dostojevskimaisia sävyjä. Hänen kanssaan tällä sivulla vuorottelee Miina Supinen. Ystäviä sillä tavalla ei saa, mutta ehkä uuteen uljaaseen maailmaan uskovia on tarpeeksi ilman Jonathan Franzeniakin. Saa pahoittaa mielensä ja kirota maailman ja ihmisten tyhmyyden. 1 Mathias Rosenlundin Kuohukuja 5 jatkaa esikoisromaanin Vaskivuorentie 20 omaelämäkerrallisella linjalla. Purity asuu vallatussa talossa Oaklandissa, työskentelee puhelinmyyntifirmassa ja yrittää pärjätä epävakaan hippiäitinsä kanssa. Franzen kirjoittaa nykyajasta korostetun viktoriaanisin metodein, Charles Dickensiin tietoisestikin viitaten. Isästään Purity ei tiedä, sillä äiti ei suostu kertomaan. Toisaalta saahan niinkin tehdä. Kustannustoimittaja oli saanut hänent luopumaan suunnitelmastaan ja järjestänyt miehen sen sijaan Berkeleyn yliopiston opiskelijoiden seuraan. Jotkut hänen lausuntonsa ällistyttävät. J otkut sitten osaavat ärsyttää. Niin kuin ennenkin Franzen liikkuu ajassa ROMAANI PURITY JONATHAN FRANZEN SILTALA Kolumnistin tärpit. Suuri suu on vain osasyy, kyse on myös asemasta. Purity täyttää Monet Jonathan Franzen -romaanin tunnusmerkit. Pidän Franzenin kirjoista ja ymmärrän osan hänen murheistaan
maita listataan usein sen mukaan, kuinka tasa-arvoisia, kilpailukykyisiä tai turvallisia ne ovat. Erityisesti heihin, joiden kotimaista sanotaan hullu, levoton, pelottava ja mikä parasta: persläpi. Irak ei ole irakilaiset, Syyria ei ole Syyrian kansa. Sotkemme vallanpitäjät ja kansan. Uutisissa on kerrottava vallankäytöstä, sodista ja niiden rahoittajista. Ehkä pitäisi laatia muitakin listoja. Sierra Leonessa asunut kaverini kuvasi maata näin: ”Ihmiset ovat köyhiä mutta tiukasti elämässä kiinni.” Lista maista, joissa ollaan elämässä kiinni. Tämä pitää muistaa erityisen kirkkaasti juuri nyt. Jos haluaa tietää, millaisia ihmiset ovat, täytyy tutustua ihmisiin. Pahat akselit, hyvät ihmiset Kolumni | Älkäämme sotkeko vallanpitäjiä ja kansaa, kirjoittaa Reetta Räty. Miksi niin monessa paikassa on pahoja johtajia ja hyviä ihmisiä. Ei varmaankaan. laurénin kirjan kannessa lukee: ”Kaukasia on alue, josta me suomalaiset kuulemme lähinnä uutisista.” Onko pääteltävä, että uutiset ovat huono tietolähde. V enäjällä viettämieni kolmen vuoden aikana en ole lakannut ihmettelemästä yhtä asiaa: Kuinka voin rakastaa tämän maan asukkaita niin paljon ja inhota sen viranomaisia niin suunnattomasti.” Näin kirjoittaa Moskovan-kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén kirjassaan Vuorilla ei ole herroja (Teos & Söderströms 2009). Samalla meidän täytyy vahtia itseämme. Tanssia. Tämä kuulostaa liian tutulta. Kyse on siitä, että varsinkin ei-demokratioissa valtaa pitävät ovat usein julmia, vähintään omia etujaan ajavia. Kirjassa Laurén kulkee ”sotaisan lähimenneisyyden” kokeneessa Kaukasiassa. Se, että valtio ei täytä ”avoimen yhteiskunnan” merkkejä, ei tarkoita, etteikö meillä olisi opittavaa siellä asuvien yhteisöllisyydestä. Reetta Räty 88 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Se, että maa kuuluu ”pahan akseliin”, ei tarkoita, etteikö sieltä löytyisi planeetan ystävällisimmät ihmiset. Kun asuin keväällä 2012 Kiinassa, kirjoitin blogissani näin: ”Jos vihaa kommunistista puoluetta, voi sanoa vitun kiinalaiset, tai sitten kokea myötätuntoa kiinalaisia kohtaan, joihin puolueen valta kohdistuu.” Rakastua ihmisiin, tuskastua hallituksiin, sitä elämä usein on. Vaikka ei ole demokratiaa, voi olla olla aivan tajuttomat mojitot. Seuraavassa numerossa Ruben Stiller. Silloin oppii erottamaan ihmiset ja yhteiskunnalliset tilanteet toisistaan. Onko median kautta tosiaan syntynyt kuva, jonka mukaan ainoat korkeasti koulutetut tai älypuhelimia käyttävät ihmiset asuvat länsimaissa. Missä torikauppias ottaa käsikynkästä kiinni ja vie kotiinsa syömään. Perslävet ovat täynnä nastoja tyyppejä. Menolippu Sierra Leoneen – vai Kaukasian pittoreskiin Abhasiaan. Unohdamme, että hyvä ja paha tapahtuvat yhtä aikaa. Se, että yllätymme siitä, miten ihania ihmiset ovat maailman kriisipesäkkeissä, ei kerro vain uutisista, vaan itsestämme. Venäjä: inho vai rakkaus. Reetta Räty on toimittaja, joka haluaisi tehdä henkilöjutun Saudi-Arabian suurmuftista. Tuleeko Irakista mieleen taatelipuut vai terrori. Missä käydään useimmin hieronnassa. Että levottomuuksien keskellä leivotaan leipää ja rakastutaan. Syyria: sivistys vai kuolema. Naapuripöydässä istuva kutsuu pöytään ja jakaa viinipullonsa. Se, että ihmettelemme pakolaisten iPhoneja, on hälytyskello myös toimittajille. Se ei kuitenkaan tee kansalaisista kusipäitä. Käy ilmi, että kaukasialaiset ovat vieraanvaraisia, nöyriä ja lämpimiä. . Heissä on ihmeellistä voimaa, vaikka he ovat käyneet läpi kohtuuttomuuksia eivätkä tiedä, millaista mielivaltaa huominen tuo tullessaan. Viranomaisten (”inhoan”) ja venäläisten (”rakastan”) erossa ei ole kyse siitä, että uutisissa vääristellään maailmaa ikävään suuntaan. Mangoja. Missä on eniten vegaaneja. Vaikka ei ole demokratiaa, voi olla aivan tajuttomat mojitot.. Traagisinta on päinvastainen: maalla on ”maailman paras” systeemi, mutta kansalaiset ovat pelokkaita, huonosti voivia narisijoita
. Se kuvaa 30luvun pulavuosien pirturähinöitä, työttömyyttä, oikeistoradikalismia ja ideaalien sortumi sen aiheuttamaa aatekaaosta. Hyvää uutta vuotta ja olkoon henkienne taistelu maltillista. Romaa nikirjailijat, jotka uskottelevat kirjoitta vansa yksinomaan hyvän edistämiseksi, eivät ymmärrä kaikkia taiteenlajin tarjo amia mahdollisuuksia, tai sitten he valeh televat päästäkseen ihanien hyveellisten kulttuuritätien lompakoille. 82 vuotta sitten julkaistu romaani törmäyttää niin tutun tuntuisia inhimillisiä ristiriitoja. Pulssi kiihtyi, ja mielikuvitus loihti veren ja tulen katastrofinäkyjä. en tule kaipaamaan päättyvää vuotta. Suhtaudun epäilevästi käsityksiin kaunokirjallisuudesta empatiajumppana.. Marraskuun iltoina luin uudelleen Joel Lehtosen vuoden 1933 satiirisen romaa nin Henkien taistelu. Riku Korhonen JOULUKUU–TAMMIKUU IMAGE 228 89 K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . samastumisen ja empatiakyvyn kehittämisen sijaan etsisin itse romaanien eettistä potentiaalia vaikkapa poliittisten, uskonnollisten ja elämänfilosofisten ideaa lien koettelemisesta. Ensi numerosta alkaen hänen kanssaan vuorottelee Joanna Palmén. Romaa neissa abstraktit ajatukset eivät säilytä saarnastuolityylistä ja kateederimaista koskemattomuuttaan, vaan avautuvat yksi löllisiksi ansakuopiksi, joissa fiktiivisillä fanaatikoilla on viehättävä tapa ryvettyä. Vilkaisin paikallislehden verkkosivut. Ihmet telin epätavallista reaktiotani. Kun muu todellisuus tarjoaa riittämiin yksinuottisia julistuksia, romaanimuodon mahdollistama moni ääninen kerronnallinen ideologiakritiikki tuntuu yhä virkistävämmältä. Tuskin se on sadastuhannesosaakaan infarktiriskistä, joka aiheutuu kantasuoma laisten musliminhäätäjien ja rajansulkijoi den nettiraivon seuraamisesta. Riku Korhonen on turkulainen kirjailija, joka suojautuu terrorismipeloilta Frank Stanfordin runoilla. J akautunutta henkistä kasvua tämäkin: vuosi 2015 opetti minut säik kymään hälytysajoneuvoja ja vahvisti uskoani romaaniin kirjallisuudenlajina. Talousalueen hyytävimmät tapahtuma kulut olivat ”Rattijuoppo ajoi ojaan” ja ”Viemärityö sulkee ajokaistan”. Cioranin pessimistinen kärjistys on kuukausi kuukaudelta tuntu nut osuvammalta osatotuudelta: ”Kaikessa suvaitsemattomuudessa, ideologisessa peräänantamattomuudessa ja käännyttämiskiihkossa näkyy innostuk sen eläimellinen perusta. Keskustelu romaanien eettisestä ominaislaadusta taantuu nopeasti keskusteluksi kuluttajan oikeudesta olla tekemisissä miellyttävien henkilöhahmojen kanssa ja välttyä kiro sanoilta, väkivallalta ja rivouksilta. Marraskuinen työpäivä keskeytyi kah desti. M. Kuka viisas laskee todennäköisyyden kuolla jihadistiluodista Auran rantain lehmusten alla. Romaani ryvettää fanaatikkoja Kolumni | Yksiäänisten julistusten aikana kaunokirjallinen ideologiakritiikki virkistää, kirjoittaa Riku Korhonen. On kansalliselle ylpeydelle ja isänmaalli suudelle jokseenkin nöyryyttävää, kun osa maanmiehistä ja naisista taantuu tappofantasioita ja raiskausrikastussol vauksia huutaviksi korpisoturiprinsseiksi ja prinsessoiksi. Akuutti sireeniarkuus lienee merki tyksetön poliittisen sydämen sivuääni. Se saattaa yhä olla suomalaisen proosakirjallisuuden vihaisin teos, ja sen päälle vyöryvästä epi sodimaisuudesta huolimatta lukukokemus oli kumman tyynnyttävä. päivän iskuista Parii sissa oli neljä vuorokautta, Turusta Parii siin 1 800 kilometriä, mutta pelko vääris tää mittasuhteet, niin maantieteelliset, kulttuuriset kuin inhimillisetkin. Marraskuun 13. Menettäköön ihminen kykynsä välinpitämättömyyteen: hänestä tulee potentiaalinen murhaaja.” Välinpitämättömyyttä tuskin tavoitan, mutta vuoden pimetessä uutta kohti löy dän voimia yhteen lupaukseen: yritän pitää ääneni kiihkottomana. Suhtaudun epäilevästi käsityksiin kauno kirjallisuudesta empatiajumppana ja eettisen jalostumisen välineenä. Nuorena fasismista innostuneen ja sitä aikuistuttuaan häpeilleen romania laisfilosofi E. Ensin ohi ujelsi ambulanssi, pian paloauto
Viimeinen sivu VAROITUS: TÄMÄ SIVU SISÄLTÄÄ SATIIRIA. Timo Soini on väärä profeetta, paavi joka puhuu lohikäärmeen äänellä. Perussuomalaisista erotettu Sebastian Tynkkynen purkaa tyytymättömyyttään puoluejohtoon.. 14.11. Sebastian Tynkkynen on Perussuomalaisten nuorten puheejohtaja. K A N S I: A N N A -M A R I TE N H U N EN (K U VA : K A IS U JO U PP I) . Lehtitietojen mukaan Sebastian Tynkkynen sai vasta nyt hirttoköyteni. Image 80 vuotta sItten SUURI OLYMPIANUMERO V uodenvaihteen 1935–1936 Imagea tehtiin joulukuun pimeydestä huolimatta lähes harvinaislaatuisen luottavaisuuden ilmapiirissä. Je suis Cimetière du Père Lachais. 19.11. Pitkästä artikkelista on jäänyt elämään erityisesti sen otsikko Hitler kuulee Suomen viestihiihtojoukkueesta. Tulevaisuutemme on kolmen Piritorin vapisijan käsissä. Esityk sen jälkeen Tynkkynen lepää pukuhuoneessa kokovalkoisessa oloasussa. Hän kohottaa miekkansa: ”Voittoon!” Ja katso, samassa Sebastian Tynkkynen on poistunut raken nuksesta. Lähetän Sebastian Tynkkyselle postissa hirttoköyden, koska haluan tukea Tynkkystä hänen Suomen Suurin Marttyyri -projektissaan. Tämä on minulle täysi sokki!” Avustaja kuivaa Tynk kysen jalat hiuksiinsa. 13.11. 15.11. ”Totisesti minä sanon teille: usko kaa minuun, sillä minä johdatan teidät valoon”, Sebastian Tynkkynen julistaa. Katselen Jari Lindströmiä ja ajattelen, että toki kuolemanrangaistuksessa on oikein kohdennettuna myös puolensa. 06.11. Myönsin Slushille kansainvälistymispalkintoni, koska pajauttaminen. Sen innoittamana kutsuin presidentin esittelyssä ranskalaisia ”citroëneiksi”. Puhdistus Nimipäivähaastattelu. Sebastianin nimipäivää vietetään 20.1. 23.11. Hän aikoo naulata puoluetoi miston oveen ”95 järkkymätöntä opinkappaletta” ja viedä tosi persut mukanaan. Toimitus oli vakuuttunut nuoren lehden lopullisesta kaupallisesta läpimurrosta: helmikuun 1936 talviolympialaiset Saksan Garmisch-Partenkirchenissä olivat ovella, ja toimitus oli päättänyt omistaa koko numeron olympialaisille. 27.11. Erityistä kunniaa lehti, jolla oli samoihin aikoihin tiiviit yhteydet Berliiniin, sai jo kauan etukäteen olympianumeroa varten tehdystä paljastusjutusta, jossa olympiaisäntiä informoitiin ennalta Suomen kovista hiihtäjistä. 18.11. Taidanpa taas soittaa Petri Sarvamaalle ja leikkiä, että välitän, mitä Petri ajattelee maailmanmenosta. Malcolm McLarenin sanoin: ”Paris, Paris”. Haastatteluhetkellä ei ole vielä selvillä, peruuko puolue hallitus Tynkkysen erottamisen perussuomalaisista. Maahanmuuttajat ovat lopunajan vitsaus, joka tulee syöksemään puoluehallituksen kadotukseen.” Perussuomalaisissa orastava suuri skisma on Tynkkysen mukaan myös suuri mahdollisuus. Kuuntelen McLarenin Paris-levyä ja opin nettikommenteista, että Pariisin iskujen varsinaisena kohteena olivat katukahviloissa istuskelleiden suomalaistoimittajien tunteet. IM A G E 80 V U O TT A S IT TE N : N IK LA S TH ES S LU N D . 20.11. Ministerit tuijottivat minua kuin kuollutta Kekkosta. ”Minä olen antanut heille nyt kolme mahdol lisuutta. Jos he kolmasti minut kieltävät, menemme tuomiolle. 25.11. ”Timo, Timo, miksi minut hylkäsit!” Performanssi on vetänyt Areena Oulun täyteen. Liian vähän puhutaan siitä, että Suomea johtaa kolme hysteeristä miestä, jotka eivät ole nukkuneet lainkaan. Jenni voisi vittu nyt jo lopettaa Edith Piafin Je ne regrette rien -kappaleen huudattamisen. Tynkkynen on valmis taisteluun. Surusta nousee laki. Avustaja pesee hänen jalkojaan. Postin ongelmat huolettavat. 90 IMAGE 228 JOULUKUU–TAMMIKUU N IM IP Ä IV Ä H A A ST A TT EL U : TU R O K U N IN G A S. ”Eihän politiikka ole täm möistä! Että vastuun mukana kannat lieventyvät! Että tehdään päätöksiä yhdessä muiden kanssa! Taidan olla ensimmäinen ihmi nen kautta aikain, joka tällaisen huomaa. Marraskuu: Turpa kiinni, Miljoonasade! 04.11. Veikkaan, että Pariisin iskujen varjolla perussuomalaiset alkavat pian puhua kuolemanrangaistuksesta ja vapauden rajoituksista. Opiskelen sitä päivittäin Basso Radion Hikinen iltapäivä -ohjelmasta. ”Katukieli” niin kovin mainiota ja eläväistä. Nyt jotain tärkeää: Jos olisin nainen, en luottaisi mieheen, jolla on monia taskuliinoja. Valveutuneet lehdentekijät eivät halunneet silti keskittyä vain urheilijoihin, vaan artikkeleihin pyrittiin kaikin tavoin kytkemään myös valtiollista nokittelua ja suurvaltapolitiikkaa. Toinen avustaja kurkistaa ovesta: ”Ratsunne on valmis.” Käytävällä odottaa valkoi nen hevonen, jonka satu laan Tynkkynen nousee. Hän laskeutuu ris tiltä ja asettaa päänsä giljotiiniin. Lavalle tuodaan kottikärryllinen perunoita, joilla avustajat heitte levät Tynkkystä. . K U VA T: A LL O V ER PR ES S (T YN K K YN EN ), 12 3 R TF , TA SA VA LL A N PR ES ID EN TI N K A N S LI A . 10.11. Mäntyniemen herra Mäntyniemen herra Twitterissä: @niinistop R istillä riippuu tutun näköinen mies. 17.11. Onkohan mitään epäseksikkäämpää kuin ”Suomen hallituskriisi”
VOICEN HERÄTTÄJÄT Anssi Honkanen Noora Hautakangas Jani Jääskeläinen ARKISIN 6–10 thevoicesuomi Uskalla olla
co m #SaySì AP SP SI BJ IMAGE 230x300m FIN.indd 1 28/10/2015 18:11. PAL.VKO 2016-04 290361-1512 Ca te Bl an ch et t ar m an ib ea ut y