Juha Itkonen Peruss uomala isten Kiinnostavimmat ja puhujat yhtenäisk ulttu urin jäljillä Matti Putkonen puhuu mustan valkoise ksi tapahtumat Int ern etin röyhkei n fir ma vie ideasi M A T TI P U TK O N EN : ”K U N M Ä PÄ Ä S EN M IE LIA IH EE S EE N I, PÖ LÖ TÄ N N IIN PE R K EL EE ST I.” IM A G E 22 7 JO U LU K U U 20 15 11/2015 JOULUKUU 8,20?€
HEIJASTIN 500,– Heijastimen käyttö puolittaa riskin jäädä auton alle. /loistavaa. Toteutimme suunnittelija Laura Juslinin kanssa heijastinmalliston, jotta sinutkin huomattaisiin. if.
Kloonien hyökkäys 30 Startup-yritysten ideat varastetaan hetkessä. 69). JOULUKUU 2015 IMAGE 227 7 Myös Yhdysvaltain presidentti tykkää Nicole Willisistä (s. Kirjailija Tiina Raevaara kuvitteli. Yhtä suurta perhettä 40 Suomalainen yhtenäiskulttuuri on kuollut tai enemmän elossa kuin koskaan. Esittelyssä verkon härskein kopiokone. Pyhää etsimässä 66 Natalie Portman palasi lapsuutensa Israeliin. Slush x 19 38 Nämä asiat haluat kokea startup-messuilla. Palkkasoturi 52 Perussuomalaisten Matti Putkonen vetää naruja kulisseissa ja viihtyy parrasvaloissa. Mitä meistä kertoo, että sillä on 70-vuotiaan miehen karvaiset kasvot. Terävä aikakauslehTi | Numero 227 | Joulukuu 2015 KU VA : JU SS I SÄ R K IL A H TI . Vaalien jälkeen 60 Millainen on Suomi, joka ajautui vähitellen totalitarismiin. K A N N EN KU VA : M IIK K A PI R IN EN , D O U B LE H A PP IN ES S (K U V IT U S ).
NYT 13 Avaaja Tuuti Piipon mielestä maailma ei parane, jos teknologiaa tekevät vain miehet. 15 Lyhyesti Jari Sarasvuon sammumaton kiirastuli, mainoksia katsovat robotit, seksihullu nainen ja parit hyvät läpändeerokset. 78 Hittimittari Laura Friman ihailee Matti Mikkolan ihmetekoja. 72 SEN KEVÄÄN VAALIEN JÄLKEEN VALTIO JATKOI VAIN KANSALLISMIELTÄ KOHOTTAVAN TAITEEN TUKEMISTA. 22 Teema: matka Lähtisitkö kanssani pakettimatkalle railoon. 79 Elävien kirjoissa Miina Supinen lumoutui tehtävästä Marsissa. Sisältö 8 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 KU VA T: A RV ID A BY ST R Ö M (I M A M ), V IP P, N ET FL IX , LA SS E R A N TA N EN (K U V IT U S ), JO O N A S H A AV IS TO .C O M . 77 Taju kankaalla Kalle Kinnunen kävi seksielokuvissa. 25 Tekno Hyvät poppivehkeet mahtuvat käsilaukkuun. Naisten asuja saa nyt kaupoista! Aluksi 9 Pää kirjoitus 11 Lukijoilta lopuksi 80 Ruben Stiller Muukalaiset pelottavat. 76 Vaarallinen nainen Feministinen stand up teki Margareth Chosta maalitaulun. 60. 82 Viimeinen sivu Ismo Alangon nimipäivät, Mäntyniemen herra ja Cheekin uusi levy. 81 Riku Korhonen. Satavuotias minä. 72 Tärpit Neljä jatsaria, yö Michael Jacksonin kanssa, äitikortti näyttämöllä, poliittista räppiä. POP 69 Keskustelija Nicole Willis yrittää olla ajattelematta musiikkialan nykytilaa. 19 Valo työssä Susijengin valmentaja Henrik Dettmann ei käskytä vaan saattaa. HIP 21 Tekijä Kun Pia Grekula keksii, hän ei sensuroi itseään. 27 Design Taulutelevisio on passé, tyylitelevisio asetetaan keskelle huonetta. 28 Tyyli Miehen tuoksu on tuore hiki. 74 25 77 JOONAS HAAVISTOLLA ON JAZZ-KEIKKA KOTONA. 26 Ruoka Turkkilainen pitsa maistuu krapulamätöltä
Siis aivan uudenlaisen tietokoneen uudenlaisine käyttöjärjestelmineen. Hyvä esimerkki on Solu, joka lokakuussa ilmoitti tekevänsä tietokoneen, joka haastaa pc:t ja Applen koneet. Ja luulisi, että jokainen kahvilaa perustava miettii ensitöikseen, miksi joku kahvilaketju on levinnyt maailmalle ja tullut suosituksi. Kysyy. Tai onko tosiaan niin, että mitään Apotti-potilastietojärjestelmää vastaavaa ei ole missään koskaan tehty. V eljekset tuomas IIsalo ja Joonas Iisalo ovat koripallovalmentajia. Tai mitä tekevät Tukholman suosituimmat kahvilat. Vertaamalla – vaikkapa Ruotsiin – havaitsee parhaiten erot, huonot ja hyvät puolet. Ajatus on yksinkertainen. Suomesta löytyy yhä enemmän kansainvälisyyttä ja rohkeutta. Voi sanoa, että molemmat aloittivat valmentajanuransa suoraan huipulta. (Molemmat kuuluvat perhepiiriin, joten olen päässyt seuraamaan tätä läheltä.) Jo kymmenisen vuotta sitten Iisalot käyttivät kesälomansa ja säästönsä oppiakseen lisää. Ajatus oli yksinkertainen: jos haluaa kehittyä, pitää hakea oppia parhailta, oli laji sitten mikä hyvänsä. Kuinka moni asettaa työssään tavoitteekseen olla maailman parhaiden joukossa. Miksi. Miten sama Ruotsissa. Aina ei tarvitse lähteä Amerikkaan. ?. Mikä parasta, Solulla on rohkeutta tehdä asiat toisin kuin muut. He matkustivat Yhdysvaltoihin hakemaan oppia amerikkalaisilta huipuilta, tapasivat parhaita fysiikkavalmentajia, kävivät katsomassa treenejä ja osallistuivat valmennusklinikkaan. Suomalaiset tekijät kertoivat aikovansa mullistaa koko maailman tietokonemarkkinat. Wisconsin on maan 20. Esimerkkejä on muitakin. Se voi tarkoittaa paremmin ja toisin tekemistä. Otetaan vaikkapa suomalainen jalkapallo. Mutta olemmeko todella. Suurissa maissa kilpailu on usein niin kovaa, että itseriittoisuuteen on varaa. ”2007 jälkeen olen joka vuosi käynyt vähintään yhden kansainvälisen klinikan ulkomailla, jotta saisi lisäoppia ja ajatuksia omaan valmennukseen”, Joonas Iisalo sanoo. Suomalainen keskustelu ja tekeminen tuppaavat olemaan itseriittoista. Mitä se tekee hyvin. Ja lähdettävä. meIllä suomessa on suurIa harhaluuloja siitä, että olemme erilaisissa asioissa maailman parhaita. monIssa toImItuksIsssa uusIlle kesätoImIttajIlle opetetaan kolme tärkeää kysymystä: Mitä. Jokaisen hyväksi valmentajaksi, yritysjohtajaksi tai kahvilanpitäjäksi haluavan pitäisi käydä ottamassa oppia paitsi kotimaisilta verrokeilta, myös maailmalta. On vain katsottava kauas. Siksi on lähdettävä. Pääkirjoitus Heikki Valkama, päätoimittaja | Twitter @heikkivalkama JOULUKUU 2015 IMAGE 227 9 Siksi täytyy lähteä Meillä Suomessa on suuria harhaluuloja siitä, että me olemme erilaisissa asioissa maailman parhaita. Mutta näin ei tietenkään ole. On utelias. Riittää, että käy naapurissa vierailuilla. Meillä ei ole. Käytännössä olemme saari, johon vaikutteet tulevat hitaasti. Voi olettaa, että palloliiton valmennusväki on viimeistään nyt buukannut lennot Islantiin. Suomen paras on yhtä kova kuin Wisconsinin paras, mikä on vielä kaukana Yhdysvaltain parhaasta. Koripallomaajoukkueen valmentajat Jukka Toijala ja Lassi Tuovi pitivät viime vuonna ”sapattivuoden” ja kiersivät Euroopassa ja Yhdysvalloissa, vierailivat la Lakersissa hakemassa oppia. Verrokkeihin tutustuminen ja maailmalta oppiminen ei tarkoita kopioimista. Hyvä esimerkki on suomalainen koulukeskustelu. On äärimmäisen kiinnostavaa, miten hieman Espoota isompi paikkakunta, siis Islanti, selviää mmjatkokarsintoihin ja em-lopputurnaukseen. Väitän, että Suomessa luullaan monessa asiassa, että ollaan tosi hyviä, kun pärjätään omassa maassa. 29-vuotias Joonas työskentelee Bisonsin ja FoKoPon valmennusjohdossa ja Tuomas, 33, valmensi viime kaudella Korisliigassa Tapiolan Honkaa. Ja oikeasti ero kansainväliseen verrokkiin on hurja. suurin osavaltio. Ajatus on niin yksinkertainen, että sitä luulisi sovellettavan kaikkialla. K U VA : JU H A TÖ R M Ä LÄ . En muista, koska joku olisi viimeksi ehdottanut, että muutetaan tämä asia paremmaksi, koska jossain muussa maassa se tehdään paremmin. hIenoa kuItenkIn on, että yhä useammat nuoret yrIttäjät ja ammattilaiset katsovat maailmalle. He ovat joutuneet tekemään valtavasti työtä päästäkseen ensiluokkaisiksi valmentajiksi lyhyessä ajassa
ISSN 0782-3614 pääToiMiTTaja Heikki Valkama (Berliini ) ToiMiTuspäälliköT Outi Kaartamo Joanna Palmén (perhevapaalla) Niklas Thesslund ulkoasu Anna-Mari Tenhunen, Double Happiness POSTIOSOITE Image, A-lehdet Oy, 00081 A-lehdet KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Kulosaari, Helsinki PUHELIN (09)?759?61 TWITTER @imagelehti SÄHKÖPOSTI image@a-lehdet.fi, etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi FACEBOOK www.facebook.com/imagelehti INTERNET www.image.fi avusTajina Tässä nuMerossa KUKA HULLU HALUAA POLIITIKOKSI (TEOS) ILMESTYI HELMIKUUSSA. yhden kaksoisnumeron). MainosTajaT MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi TRAFIIKKI Katja Bruun Tilaajapalvelu INTERNET www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu SÄHKÖPOSTI tilaukset@a-lehdet.fi PUHELIN (09)?759?6600 (ark. NÄLÄSTÄ NAUTINTOIHIN RUOAN TARINA (OTAVA) ILMESTYI SYYSKUUSSA. Terävä aikakauslehTi Anna Autio, Ville Blåfield, Laura Friman, Antti Grundstén, Iida Sofia Hirvonen, Janne Iivonen, Juha Itkonen, Leo Karhunen, Kalle Kinnunen, Riku Korhonen, Mari Kosunen, Turo Kuningas, Milla Muurimäki, Reetta Niemensivu, Oskari Onninen, Pekka Pekkala, Ilkka Pernu, Miikka Pirinen, Tiina Raevaara, Lasse Rantanen, Venla Rossi, Laura Räihä, Satu Rämö, Hanna Räty, Aino Salonen, Tuomas Sorjamaa, Helena Sorvali, Miina Supinen, Ruben Stiller, Jussi Särkilahti, Nick Tulinen, Outi Törmälä, Anton VanhaMajamaa, Valtteri Väkevä, Marko Ylitalo. klo 8–17) TILAUSHINNAT Kesto tilaus 12 kk (11 lehteä) 84 e. joulukuuta 2015. numero. KUSTANTAJA A-lehdet Oy JULKAISUJOHTAJA Anne Lyytikäinen-Palmroth MYYNTIJOHTAJA Saija Heikinheimo MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ Timo Kakko-Quednau MARKKINOINTISUUNNITTELIJA Susanna Suomela REPRO JA SIVUNVALMISTUS Satu Salmitie, Aste Helsinki Oy PAINATUS Printall, Tallinna 2015 PAPERI GraphoSilk 80 g/m2, kansi MultiArt Silk 170 g/m2 SEURAAVA NUMERO ilmestyy 17. 31. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksu. Vuonna 2015 Image ilmestyy 12 kertaa (sis. vuosikerta, 226. Aikakauslehtien liiton jäsen. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, kuten lakko tai tuotannolliset häiriöt). Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. NELJÄS ROMAANI YÖ EI SAA TULLA (PAASILINNA) ILMESTYI TAMMIKUUSSA.
Persupolot, nyyh! TimoLaitakari #Vihapuhe seis @rubenstiller! Kyse on sentään valtionhoitajapuolueesta. @msokero Lehdenteossa täytyy olla sydäntä. @Neuroosi Riku Korhoselta mahtava kirjoitus ”traumavaroituksista” & poliittisen korrektiuden väistämättömästä rajallisuudesta. Kaikilla ei noita maksullisia kanavia ole mutta silti olisi kiva saada televisiovinkkejä. Image.fi image.fi/palaute Sähköposti image@a-lehdet.fi Facebook facebook.com/ imagelehti Twitter @imagelehti Lukijoilta @ihirvens Niin älykäs ja niin monipuolinen Chisu. Juuri sain loppuun syyskuun numeron. Lukijoilta JOULUKUU 2015 IMAGE 227 11 K U VA : SA A N A JA O LL I. Lähetä paLautetta! Kirjoita palautetta, voita tyyny! M ikä liikutti. @riikkailona Kiitos @rubenstiller, oivasti ja osuvasti kynäilty. (ks.?s.?27). (Tai ihanaa :) #chisu #fiksunainen. Heräsikö ajatuksia. Menkää konkkaan tai paetkaa Pohjois-Koreaan missä voitte jatkaa mielipiteenmuokkausta. Samaa vääristeltyä totuutta jaatte kuin valtamedia. TIIna nIkkola Toimitus vastaa: Totta, katsomme liian vähän tv:tä. Eikö Suomen televisiosta tosiaankaan lähetetä mitään mainitsemisen arvoista. Palautteen voit lähettää seuraavin tavoin: MENKÄÄ KONKKAAN! Valehtelevat paskat. Mikä ärsytti. Vai haluatko muuten vain kommentoida tämän lehden juttuja. Missä tasa-arvovaltuutettu, YK ja poliisi. Sitä Imagessa on ollut ja onkin. Lähetä palautetta ja voita suunnittelijaduo Saanan ja Ollin Seitsemän palaa -malliston hampputyyny. ”Image on Pravda” (julkaisemme palautteen poikkeuksellisesti nimimerkillä) LIIAN PITKÄT BILEET Imagessa on aina niin paljon luettavaa, että laahaan aina vähän perässä kun joka numero täytyy syynätä kannesta kanteen. @imageLehti. Mahtavaa. Sarjavinkeissä pisti silmään, että neljä viidestä suositellusta ohjelmasta tuli joko HBO Nordicilta tai Netflixistä. Ei varmaan ihmetytä jos luottamus toimittajiin laskee kuin lehmän häntä
Pienellä tekstillä voidaan kuitenkin sanoa asioita, joilla on suuri merkitys. Kuten se, että Sunrise on maailman ensimmäinen 100-prosenttisesti hiilineutraali viini. 26,90 € / 3,00 l (8,97 €/l) Pieni teksti ei voi kilpailla vaikuttavan valokuvan kanssa. Sunrise Cabernet Sauvignon. Sekä pullossa että hanapakkauksessa. Sinulle ja ystävillesi. Ja mikä parasta, Sunrise on kerrassaan erinomainen punaviini. www.sunrise-wine.com N A U TI KO H TU U D EL LA SUNRISE TALVEN VALOA
Hän on kirjoittanut teknologia-alalla työskentelevistä naisista kirjan Futuremakers. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 13. Maailma esitetään todella maskuliinisena”, Piippo sanoo. Taiteilijoiden ja tieteen tekijöiden tapaan he sietävät epävarmuutta ja ovat uteliaita maailman suhteen.” Piippo kertoo, että teknologian edelläkävijöissä on naisia, jotka ovat luoneet pohjan nykypelien ja sovellusten ohjelmoinnille. Kuva ei ole hänen mielestään totuudenmukainen. Esikuvat ovat yleensä miehiä, ja alasta uutisointi liittyy rahaan ja kasvuun. tekstI hanna räty kuvat Outi törmälä J os naInen suunnIttelee sovelluksen, sen oletetaan olevan jotain muotiin, perheeseen tai terveyteen liittyvää, sanoo tietokirjailija ja toimittaja Tuuti Piippo. Niin kauan kuin teknologiaa luo homogeeninen joukko, moni maailman ongelma jää ratkaisematta, sanoo tietokirjailija Tuuti Piippo. ”Teknologiaa kehittävät ihmiset ovat sukupuolesta riippumatta usein monipuolisia ja luovia. Kuitenkin naiset ovat teknologian kehittäjinä aliedustettuja. ”Teknologiaala tarvitsee naisia” Tuuti Piippo on toimittaja ja tietokirjailija. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 13 IhmIset, IlmIöt, polItIIkka ja muut kIInnostavat puheenaIheet NYT Avaaja. ”Esimerkiksi Ada Lovelacesta puhutaan VA LO K U VA A JA N ED U ST A JA : Q U IE T. Naisiin liitetään teknologian tekijöinä paljon stereotypioita, vaikka he rakentavat myös robotteja ja kovaa teknologiaa. ”Naisilla on korkea kynnys lähteä luomaan teknologiaa, koska se mielletään yleisesti kovaksi
Naiset estävät itse itseään. Näen rajattoman potentiaalin siinä, miten uusien näkökulmien ja teknologian avulla voitaisiin ratkaista vaikka ympäristöön tai terveydenhuoltoon liittyviä maailmanlaajuisia ongelmia.” Piipon mukaan monia teknologiaa suunnittelevia naisia ajaa nimenomaan halu luoda positiivista muutosta. ”Tulevaisuus, jossa kaikki on vain yhden ihmisryhmän luomaa, on pelottava. Mikseivät naisetkin ottaisi siitä kiinni?” Piipon mukaan teknologia-alalla ei ole enää lasikattoja, jotka estäisivät naisia etenemästä. Teknologia on nykyään usein jopa politiikkaa tehokkaampi tapa vaikuttaa. Myös minulla, minkä takia haastan itseäni tietoisesti puskemaan pelkojeni läpi.” Kouluissa aloitetaan koodauksen opetus ensi vuonna. Vaarana kuitenkin on, että opetuksesta tulee sukupuolittunutta ja opettajat olettavat poikien olevan koodauksessa automaattisesti parempia. ”Ohjelmointi on kansainvälinen kieli ja luo naisille mahdollisuuksia missä tahansa maassa ja tilanteessa. Piippo toivoo, että sen myötä tytöt rupeavat luomaan aktiivisesti omia pelejä ja sisältöjä. ”Lapsilla ei ole ennakkokäsityksiä siitä, ettei tyttöjen kuuluisi olla tekniikasta innoissaan”, Piippo sanoo. ”Naiset puhuvat teknologiasta varovasti, kuin lupaa kysyen.” tuuti piippo. Jos sen on joku ihminen pystynyt luomaan, silloin kuka tahansa ihminen voi sitä ymmärtää.” Piipon mielestä teknologia vaikuttaa nykyään kaikkeen: arkeen, ihmisten käyttäytymiseen ja siihen, miten he näkevät maailman ja ovat yhteydessä toisiinsa. Avaaja 14 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 Piipon mielestä koulussa ei pitäisi joutua valitsemaan luovan ja tieteellisen väliltä. . Piippo kertoo monien teknologia-alan yrittäjiksi päätyneiden naisten toivovan, että he olisivat uskaltaneet aloittaa aikaisemmin. ”Ympärilläni on aina ollut paljon fiksuja ja pystyviä naisia, joilla jostain syystä on sellainen himmausmentaliteetti, että pitäisi opiskella lisää tai olla jotenkin valmiimpi ennen kuin voi aloittaa. Koska kaikenlaiset ihmiset käyttävät teknologiaa, on tärkeää, että kaikenlaiset ihmiset myös ovat kehittämässä sitä. maailman ensimmäisenä koodaajana, koska hän keksi, että koneen voi ohjelmoida tekemään jotain itsekseen.” Silti naiset puhuvat hänen mukaansa teknologiasta varovasti, kuin lupaa kysyen. He ajattelevat laitteen tai sovelluksen käyttäjää ensisijaisesti ihmisenä eivätkä numeroina ja haluavat löytää ongelmaan ratkaisun, joka vaikuttaa positiivisesti myös muiden elämään.” Naisten kannattaisi Piipon mielestä tarttua teknologiaan myös itsensä takia. ”Sen ajatuksen pitäisi muuttua, että teknologia olisi itseä ylempänä. Jos useammat naiset kehitysmaissa oppisivat koodausta, he voisivat muuttaa minne vain tai luoda massiivisia muutoksia omassa ympäristössään. Hän innostui koodauksesta tehdessään fanisivuja Hansonille. ”Monet tapaamani naiset näkevät teknologian vahvasti sen luoman merkityksen kautta
Jos joutuisit sen eteen puhumaan, etkö sinäkin ajattelisi öisin kuolemaa niin, että hikoilisit lakanasi märiksi. Esiintyminen ei merkitse Sarasvuolle helppoa työtä, josta saa hillittömästi rahaa, vaan alkukantaista eloonjäämiskamppailua. “Valta-anemia eli vallan puute tuntuu sietämättömältä ja siksi haluamme lisää valtaa. Kärsimystä aiheuttaa myös vallan puute. “Terveisiä kadotuksesta. Siksi rajattomaksi koettu valta tekee ihmisestä pimeän, vailla häpyä. Alkoholi, tuo yhteiskuntamme nestemäinen kivijalka, oli viedä Sarasvuon turmioon, kun hän hoiti stressiään juomalla iltaisin muutaman lasin viiniä. Kaikki janoavat valtaa, mutta valta turmelee ja tekee ihmisestä loukkaantujan. Epävakaa, hauras hullu.” @sarasvuojari Twitterissä. Hän yritti sovittaa häpeän menestymällä. Hän ei joutunut alkoholismihelvetin liekkeihin vahvan superegonsa ansiosta. Kun juomista on takana 25 vuotta, salarakkaasta tulee vanginvartija.” Sarasvuo Radio Rockissa. Miten selviämme. Bändi. “Valta ja häpeä ovat yhteydessä. KUOLEMANPELKO. “Lahjakas ihminen, jota ohjaa eksistentiaalinen kauhu – sellaista on vaikea pysäyttää.” Sarasvuo Imagessa 2004. Se on tila, jossa ihmisen yhteys omaan tarkoitukseen, työhön ja jopa toisiin ihmisiin alkaa pätkiä, pahimmassa tapauksessa menee poikki.” Sarasvuo konsulttifirman videolla. Sarasvuolla on isot lasit. Sarasvuon talk show MTV3:lla lopetettiin keväällä 2014, ja hänen toimintakykynsä alentui. KADOTUS. MUISTA! KEKSELIÄISYYS Ennen: Harri ”Rane Raitsikka” Jäntti, Juho ”JuFo III” Peltomaa, Jan-Markus ”Nasty Suicide” Stenfors, Petri ”Pelle Miljoona” Tiili. Se johti hybrikseen ja häpeään, koska Suomessa menestyjiä epäillään ja kiusataan. Hän palasi syksyllä julkisuuteen videolla, jossa istuu alasti saunassa ja kertoo olevansa toukka. Nyt JOULUKUU 2015 IMAGE 227 15 HÄPEÄ. Valta myös aktivoi kuolemanpelon.” Sarasvuo radio-ohjelmassaan. BON IVER BON JOVI Muusikko. TÄ M Ä S IV U : IM A G EN TO IM IT U S JA II D A S O FI A H IR V O N EN , K U VA T: A -L EH TI EN A R K IS TO .. Mikä oli ensimmäisenä. Kuvittele skeptinen yleisö, ei, kuvittele lauma nälkäisiä tiikereitä. Kärsimysten kierre Jari Sarasvuolta on tullut elämäkerta Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä. VALTA. “Jos sä et valjasta sun intohimoa niin se johtaa addiktioon. ADDIKTIO. ?Sarasvuo oppi häpeämään jo lapsena, kun hänen isänsä yritys meni konkurssiin ja vanhempansa erosivat. Hänestä nousee uuden projektin myötä aina uusi kärsimys, joka katalysoi edellistä. Nyt: Paula ”Vesala” Vesala. Häpeä aiheuttaa vallanhimoa, valta addiktoi, se johtaa kadotukseen, joka palauttaa häpeään. Haemme vallalla suojaa häpeältä, mutta valta tekee meistä häpeäherkkiä
???. ”Mediatalojen pitäisi ottaa oma-aloitteisesti asia esille ja kertoa, miten he aikovat suodattaa bottiliikennettä etukäteen. KUVITUS JANNE IIVONEN IMAGEN KRIITIKOT ARVIOIVAT PALSTALLA AJANKOHTAISIA ASIOITA. Vale, emävale, data Kuolemantähti. Jälleen tuloksellisuuden takeeksi tarjotaan dataa, johon pitäisi luottaa, jos uskaltaa. Jouluostokset. ?. PI EN I K U VA : TU O M A S S II TO N EN . Suomalainen seksuaalisuus 2. Valitse epäsuomalainen urheilulaji ja nouse sen huipulle vuosikausiksi, niin sinut huomataan sitten, kun lopetat urasi. Suomalainen seksuaalisuus 1. Uusi Star Wars -elokuva tulee ensiiltaan. Seinätaide. Yhtiö oli asentanut yli 11 miljoonaan dieselautoon ohjelmiston, jonka tarkoitus oli vähentää hiilidioksidipäästöjä testitilanteissa. Oskari Onninen Se on tiedetty, että tilastoihin ei voi luottaa. Helsingissä Lauttasaari-seura vastusti saaren maamerkiksi kohonneen vesitornin käyttämistä elokuvan markkinointitarkoituksiin, turhaan. Suomen aliarvostetuin urheilija. Talouslehti Bloomberg Businessweekin laajan artikkelin mukaan 11 prosenttia verkon bannerimainoksista ja neljänneksen videoista katsovat botit, eivät ihmiset. Pitkos design Tiina Arkko. Botit pitäisi saada siivottua myytävästä mainosnäkyvyydestä jo etukäteen, ja siinä vastuu on mediatalojen. Suomessa suurin osa mainoksista ostetaan suoraan tutuilta mediataloilta tai hyvämaineisilta markkinapaikoilta, kertoo mediatoimisto Virran Head of Digital Michael Ovitz. Erottamattomat. Oli jättiyhtiö, oli testit ja oli tulosdata. Normaalissa ajossa hiilidioksipäästöt saattoivat olla jopa 40 kertaa suuremmat kuin testitilanteessa. syyskuuta Yhdysvaltain ympäristövirasto tiedotti, että Volkswagen oli jäänyt kiinni päästötesteissä huijaamisesta. Nyt 16 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 Arviot K un suurin kaatuu, käy rytinä. Bottiongelma on todellinen Suomessakin. Reaaliaikaisesta mainosmyynnistä bottiliikenne voidaan suodattaa pois jälkikäteen, mutta se ei vielä riitä. TV2:n keskusteluohjelmassa seksuaaliterveysyrittäjä menee vantaalaiseen kauppakeskukseen ja saa kymmenessä sekunnissa itsekseen orgasmin. A R V IO T: IM A G EN TO IM IT U S. Kuolemantähti, eikun vesitorni. Jarkko Nieminen. Enää ei voi dataankaan. Suomen pelastus on usein ollut pienen maan pienissä piireissä: hämäräpuljuille ei ole ollut tilaa tai tarvetta siinä missä englanninkielisillä markkinoilla. . Verkkomainonta toimii suurpiirteisesti siten, että mediatalot ja sivustot myyvät mediatoimistojen kautta mainostajille videoiden ja mainosten katsomiskertoja. Maamme tavaratalojen jouluosastot avataan ensi vuonna niin hyvissä ajoin, että ne voidaan sulkea elokuun loppuun mennessä. Se ei kuitenkaan riitä. On sääli, että jokainen kerrostalon seinään maalattu tilaustyögraffiti on Suomessa uutinen vielä vuonna 2015. ????. ?. Jos näin ei tapahdu, skandaali tai kriisi on mahdollinen lähitulevaisuudessa.” Mainostajilla on vielä kova usko siihen, että Suomen markkinat ovat suojatut. ”Lokakuussa tehdyn tutkimuksemme mukaan bottinäyttöjä myydään huomattavia määriä myös kotimaan isoissa ja tunnetuissa medioissa.” Ovitzin mukaan ongelmaa pitäisi saada suitsittua jo alkulähteillä. ???. Väärennetty verkkoliikenne on bisnes, joka maksaa mainostajille ainakin viisi ja puoli miljardia euroa vuodessa. 18. Viiden lapsen äiti Susanna Tanni pääsee Portugalin Playboyhyn ja seuraavalla viikkolla Playboy ilmoittaa luopuvansa alastonkuvien julkaisemisesta. Mutta lintukodon suojissakaan ei enää saa mitä tilaa. Viikkoa myöhemmin Volkkari-sotku jatkoi leviämistään, kun eteen nousi taas sama kysymys. Parempi silti myöhään. Mutta luottaa siihen ei voinut
Pitkos design Tiina Arkko. Erottamattomat
Kuinka some mahdollistaa aivan uudenlaisen propagandan ja väärän tiedon leviämisen. Kun naisen kestohimokkuus esitetään normina, vaarana on, että tytöt aloittavat seksikokeilut yhä nuorempina. Uusiin odotuksiin mukautuu niin helposti. Kirja on yleistajuinen, vetävä, suora ja myös henkilökohtainen teos propagandasta. Helena Sorvali Totuudessa. Naisten himokkuuden määrä maailmassa silti tuskin on noussut. Ei Cyrustakaan aina voi panettaa. Mutta pääasia, että lääke panettaa – vaikka ei muuten panettaisi. He ovat paitsi tämän hetken menestyneimpiä muusikkonaisia, heillä on aktiivinen ja jännittävä seksielämä – tai sellaisen kuvan he ainakin haluavat antaa. Cyrus esittää Adore you -videossaan masturboivansa, Rihannan ja Nicky MinaEnnen hävetti seksi, nyt hävettää seksittömyys. Propagandassa ja informaatiosodankäynnissä ei aina ole tärkeää jossain hetkessä tapahtuva harhauttaminen ja taktinen voitto, vaan se, kuinka suhtaudumme maan historiaamme, ja miten todellisuutemme keskeiset tapahtumat ja ilmiöt alkavat saada täysin uuden merkityksen. Modernin länsimaisen naisen ihannekuva on nyt pärjäävä, itsenäinen panonainen, joka kokeilee seksissä rajojaan. EPÄITSEKÄS 3–5 lapsen vanhempi. Aktiivisesta seksielämästä on tullut osa terveellisiä elämäntapoja: jos et sekstaa, sinussa on jotain vialla. Vasta kun hän alkoi puhua asiasta muiden naisten kanssa, paljastui, miten yleistä se on. Sitä pidetään esteenä onnellisuudelle. K U VA T: O TA VA (K IR JA ), A LA M Y. ITSEKÄS Lapseton tuttava. Miksi Venäjä ei välitä siitä, että jää valheista kiinni. Nyt 18 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 TERVEESTI ITSEKÄS Yhden lapsen vanhempi. Väestöliiton mukaan yleisin syy naisten hakeutumiselle seksuaaliterapeutin vastaanotolle on seksuaalinen haluttomuus. Eikä ihme. O N IH A N O K : IM A G EN TO IM IT U S. Olisi vain epäseksikästä tehdä numero niistä hetkistä, kun ei tee kerta kaikkiaan yhtään mieli. Heikki Valkama REFERAATTI JOS LUET TÄSSÄ KUUSSA VAIN YHDEN TIETO KIRJAN, SUOSITTELEMME INFOSOTAKIRJAA (OTAVA). Mihin trollit pyrkivät. Se, ettei tee mieli, hävettää. Pakko olla himokas jin intiimit seksikuvat ovat ”vuotaneet” nettiin, ja Minaj on kertonut lehdissä, kuinka orgasmikeskeinen hän on yhdynnässä. Sivuvaikutuksina on huimausta, uneliaisuutta ja pahoinvointia. Saara Jantusen kirja Infosota nousi lokakuussa otsikoihin. Ystäväni kertoi, miten paljon rihannattomuus on vaikuttanut hänen itsetuntoonsa. Se auttaa ymmärtämään maailmaa: sekä omaa historiaamme että meneillään olevia informaatiosotia. SA N A K IR JA : TU R O K U N IN G A S. Flibanseriini vaikuttaa aivokemiaan säätelemällä välittäjäaineiden, kuten mielihyvähormoneiden tuotantoa – se onkin kehitelty alun perin masennuksen hoitoon. Edes poskiontelontulehdukseen ei määrätä enää antibiootteja, koska tulehdus paranee itsestään. SANAKIRJA M itä yhteistä on nicki Minajilla, Miley Cyrusilla ja Rihannalla. Nyt On ihan ok inhota matkailua. Naisten haluttomuus rinnastuu parannettavaan sairauteen – siihen on olemassa lääke. KUVITUS REETTA NIEMENSIVU. SOPIVASTI ITSEKÄS Kahden lapsen vanhempi
TOISEKSI TÄRKEIN. Kun päätämme yhdessä, ovelle on kivempi mennä. Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei halua käskeä. Pitää olla rohkeutta kokeilla uutta ja ottaa se riski, että kun tekee uutta ja jättää vanhan, niin hakeutuu epämukavuusalueelle.” Älä luule olevasi tärkein. Jos me olemme vielä astetta parempia, niin ehkä sitten joku voi kiinnostua.” Vaali uskottavuuttasi. Jos unohdut vaikka selaamaan kirjoja ja meillä on minuutti aikaa, tehtäväni on keksiä keino saada sut lopettamaan ja viedä sut perille. Suhteessa hyötyyn ajankäyttö on ylimitoitettua. ”Ihmiset kuvittelevat, että maailmassa kaikki valmistautuu siihen, miten Suomi toimii, mutta ei kukaan ole kiinnostunut Suomesta. Utelias hakee erilaisia ratkaisuja. Mielikuvitus ja rohkeus liittyvät samaan elementtiin. ”Jos päätämme kimpassa kävellä tuohon ovelle, niin oleellista ei ole, mitä reittiä kävelet, vaan se, että pääset ovelle. Ei siellä kukaan ollut kateellinen, mutta ei täällä saa tulla sanomaan, että hieno Mersu.” Käytä mielikuvitustasi. Toteutin Saksassa unelmani ja ostin hienon CLS-Mersun. ”Utelias oppii, utelias näkee, utelias kokee. ”Me teemme hirveän paljon töitä, että tuntisimme vastustajan hyvin. Kun siellä ajeli uudella autolla, niin ihmiset nosti käden ja tulivat sanomaan gratuliere. En tiedä, tarvitsinko autoa, eikä se tehnyt mua paremmaksi ihmiseksi, mutta jos se oli sen elämänvaiheen täyttymys, niin bitte schön. Se työmäärä ylläpitää sitä uskottavuutta.” TEKSTI OSKARI ONNINEN KUVA NICK TULINEN Laumanjohtaja K oripallovalmentaja Henrik Dettmann on vetänyt naruja Suomen koripallomaajoukkueen Susijengin yllätysmenestyksen takana. Siksi päätökset tehdään yhdessä.. Palstalla eri alojen oivaltajat kertovat, kuinka asioita voi tehdä toisin. Se perustuu siihen, että ei saa jäädä kiinni siitä, että on tehnyt kotiläksyt huonosti, koska silloin uskottavuus menee. Parasta on, kun minä vain saatan. Se on tilannejohtamista, eli sitouttamista yhteiseen päämäärään.” Luovu kateudesta. Valmentaja Henrik Dettmann johtaa motivoimalla. Valo työssä JOULUKUU 2015 IMAGE 227 19 Muista päämäärä. ”Suomessa joutuu miettimään, millä autolla ajaa ja miten pukeutuu. Menestyksen salaisuus on pannukakkujohtamisessa, jossa turhat hierarkiat on purettu. Tämä on Pohjolan perukoilla oleva takapajula
LILY.FI/EDIT
Omista ideoista ei ole mustasukkainen, kun hyväksyy, että kaikki on jo keksitty. … 27 Miehen tuoksuun lisätään hikeä … 28 Suomesta saa vihdoin Suomi-muotia … 29 . Stereotypioista on hyvä lähteä laventamaan ja nyrjäyttämään ajatusta.” Sinustako Tsing, Tsing, Tsingis Khan?… 22 Kaamoslamppu on suuri ja kaunis … 25 Tuhannen ja yhden yön piirakka … 26 Löydätkö kuvasta television. Inspiroidun ihmisten käyttäytymisestä, haen poikkeavuuksia ja toisteisuutta. Tyhmältä tuntuvat ideat pitää uskaltaa sanoa ääneen, jotta niistä voidaan kehittää hyviä. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 21 Opas kauniiseen elämään | matka | teknO | RuOka | design | tyyli TEKSTI HANNA RÄTY KUVA ANNA AUTIO Tekijä. HIP. Konventioista poikkeaminen ja asioiden asettaminen outoihin paikkoihin tekee vanhoista ideoista uusia. AD Pia Grekula, TBWA: ”Työni on ideointia, ja minulla ei ole ideoinnissa itsesensuuria
Matkalla on aikaa harrastaa vaikka parinvaihtoa. Viisipäiväinen kokkikurssi majoituksineen maksaa Thaimaassa neljäsataa euroa. Crossfit-uskovaiset eivät halua jättää treenejä väliin edes lomillaan. 4 Kokkausmatkat ovat olleet suosittuja jo pitkään. Aktiivilomat eivät välttämättä ole kalliita. Sen sijaan he ottavat lomaa treenatakseen. Yhä useampi lähtee matkalle hikoilemaan, harrastamaan ja etsimään uusia puolia itsestään. Alueen tunnetuin juoksulomajärjestäjä Running Costa Brava (runningcostabrava.com) yhdistää pitkät treenit ja gourmet-illalliset. TeksTi satu rämö 1 Arktisella lomalla voi pelastaa puolison railosta turvallisissa olosuhteissa. Matka MELKOINEN PAKETTI Aktiivilomalla voi tehdä nykyään muutakin kuin patikoida. 22 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 URHEILIJOILLE Läskin sulatus, elämän tarkoitus. Brittiläisen matkailujärjestö aBTan mukaan tämän hetken suurin matkailutrendi ovat aktiivilomapainotteiset pakettimatkat. 3 Geokätköilyä voi harrastaa missä päin maailmaa tahansa, eikä edes matkanjärjestäjää tarvita. L omahan ei ole enää rentoutumista varten. 2 Mongoliassa sinusta tulee yhdeksän päivän ja 3?000 euron kurssilla muinainen valloittaja. Vähistä lomapäivistä halutaan kaikki irti, ja vesiväritekniikka tai täydellinen chilitahna matkatuliaisina pidentävät lomanautintoa. 1 2 3 Minusta valmistuu Norjan-neulontalomalla norjalainen villapaita.. Nyt niihin yhdistetään muitakin aktiviteetteja, kuten valokuvausta. Espanjan Katalonian Costa Brava -rannikon vaihteleva maasto soveltuu maastojuoksuun. Jurtta kuuluu hintaan. Islannin vuoristotaitokurssilla (mountainguides.is) ohjelmassa on jääkiipeilyä, ihmisen pelastusta ja telttailua jäätikköolosuhteissa. Suomalaisten crossfit-valmentajien vetämillä Teneriffan-reissuilla (pwt-urheilumatkat.fi) nostetaan sykettä ja painoja hiekkarannalla ja meressä. Vieraassa ympäristössä voi heittäytyä tekemään täysillä jotain sellaista, mitä kotona ei kehtaisi edes kokeilla. Viikon urheilumatka Euroopassa ilman lentoja vie reilun tonnin
Sääntöjä on muutama: Ei sinkuille. Jos haluat mieluummin oppia valmistamaan hienostuneita ranskalaisia leivonnaisia, lähde Golearnto.comin leivontalomalle Ranskaan. ITALIAA ALOITTELIJOILLE (2001). Geokätköilyä voi harrastaa yksinkin. Tšingiskaani-soturikurssi Mongoliassa (responsibletravel.com) on aktiiviloma heille, jotka ovat jo kokeilleet kaikkea. Skotlannin Ylämailla sijaitseva Moniack Mhorin kirjoituskeskus järjestää kirjoittamislomia harrastelijoille ja ammattilaisille. Lautapelaajan unelmaloma kuluu lautapelifestivaaleilla Sibenikin rantakaupungissa Kroatiassa (yourgamingholiday.com). Trips for Knittersin (tripsforknitters.com) Norjan-reissulla neulotaan perinteinen norjalainen villapaita. ITE-TAITEILIJOILLE Tarinaniskentää ylämailla. Seikkailumatka Nepaliin, mutta mukavampi omasta nojatuolista käsin. Ravintolaja vastaanottoalueella on pukeutumispakko. Poliittista aktivistilomailua halki Etelä-Amerikan. MOOTTORIPYÖRÄPÄIVÄKIRJA (2004). ?. EVEREST (2015). Vai olisiko rentouttavampaa valmistaa oma nimikkotuoksu. Ehkä sittenkin rakkaan kanssa seksilomalle Lanzarotelle. JA ÄITIÄS KANS (2001) . Mon dieu, mikä macaron! ERIKOISTARPEISIIN Sotasankareita ja seksiä. Uima-altaalla ei saa paneskella. Neulontalomilla kolisevat puikot ja lankaa kuluu eikä matkan onnistuminen ole säästä kiinni. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 23 Matka Nojatuolimatka vuorille Entä jos pysyisitkin sittenkin ihan vain kotosalla television ääressä. Puolentoista viikon aikana opiskellaan muun muassa painia ja jousiammuntaa. Tasokkaan Time for Lime -kokkikoulun (timeforlime.net) tuotot käytetään paikallisen eläinsuojelukeskuksen ylläpitämiseen. Sisilian tunnetuimmassa kokkikoulussa Anna Tasca Lanzassa majoitutaan tunnelmallisella maatilalla. Hyvät näkymät Che Guevaran takapenkiltä, eikä tarvitse tankata koskaan. Uuden kielen opiskelulla voi olla kohtalokkaat seuraukset, kun espanjan epäsäännölliset verbit kohtaavat sinkkujen kielikurssilla rakkaudennälkäiset romantikot (vidados.com). Parinvaihtoja pössyttelyseikkailu Meksikon auringon alla. Kiinnostaisiko tarinankerronta sumuisissa nummimaisemissa. Tervetuloa Balille! Näyttää aktiiviloman parhaimmillaan: joogaretriitti, kokkausloma ja loppuhuipennus Javier Bardemin kainalossa. Suloinen hömppäelokuva tanskalaissinkuista, jotka löytävät rakkauden italian kielikurssilta. Kokkikoulu järjestää myös ruokakirjoittamiseen ja -valokuvaukseen liittyviä kursseja (annatascalanza.com). RUOAN RAKASTAJILLE Ruokalivepornoa. Kuumaa ilmapiiriä mainostava Spice Lifestyle on K18-hotelli kumppaninvaihdosta kiinnostuneille pariskunnille. Galimardin parfyymitalo järjestää Etelä-Ranskassa hajuvesilomia, joilla opetellaan parfyyminvalmistuksen alkeet (galimard.com). Sukulaisille tuodaan tuliaisena tietysti omia maalauksia. Taidelomia saarelle järjestää muun muassa suomalainen Matkapaletti (harrastematkat. com). EAT PRAY LOVE (2010). Täydellisen chilitahnan ja rapsakan papayasalaatin salaisuudet oppii Koh Lantan saarella Etelä-Thaimaassa. Elokuvan reippaasti alkanut retki päättyy painajaiseen. Maalaamisen parissa vierähtää helposti parikin viikkoa – etenkin, jos kankaalle tallennetaan maisemia satumaisen kauniilla Santorinilla. Osallistumispakkoa orgioihin ei ole. Luvan kanssa! K U VA T: B JÖ R G V IN H IL M A R S S O N , R ES PO N S IB LE TR A V EL , A LA M Y 4 HARRASTELIJOILLE Pelihommia. Geocoaching.com/play on listannut maailman geokätköreitit, joita on muun muassa rightonin lähiseudulla, Andien vuoristossa ja Seattlen keskustassa
Tekno 24 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 Tekstintuottamisen Tehopakka Kriisiviestinnän Paniikkipakka Mindfulness työssä Fasilitointi & Ideointi Coaching & Valmennus Oppiminen & Ryhmätyö Ideapakka pakallinen menetelmiä mm. ideointiin, oivalluttamiseen ja osallistamiseen käytännönläheisesti. Jokainen pakka on koottu oman aihepiirinsä ympärille. Pihapelipäivän ulkoleikit Palvelumuotoilu Storytelling.fi Kuvat & Adjektiivit. Hanki omasi verkkokaupasta: www.ideapakka.
”Ohjelmoinnissa on kyse loogisuudesta. COM. Roiskeenkestävä. Plussana radio. SyncStop alk. Jokainen pakka on koottu oman aihepiirinsä ympärille. SyncStop, alkuperäiseltä nimeltään USB Condom, estää tämän. JBL Clip+ 59,99 e, fi.jbl.com 1 Vuonna 2002 julkaistu PAL opetti, että laadukkaaseen kannettavaan ääneen tarvitaan vain yksi kaiutinelementti. Helpot Angry Birds -puzzlet, joissa lintuja liikutellaan, opettavat ymmärtämään ohjelmointia.” CODECADEMY. Tekno JOULUKUU 2015 IMAGE 227 25 Pekka Pekkala on Kalliossa asuva kirjoittaja, joka rentoutuu katsomalla kännyköiden purkuvideoita netistä. HIP 3 Missä oppii koodaamaan. 4 e, syncstop.com 2 Minimatkakaiuttimien yliviritetty soundi alkaa yleensä ärsyttää pidemmän päälle, Clipin ei. Jatkaako EA:n FIFA 2016 voittajana vai nouseeko PES-sarja tuhkasta. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Hanki omasi verkkokaupasta: www.ideapakka.. 299 e, tivoliaudio.fi 3 Termospullon kokoinen jytäpömpeli vie vedenkestävänä musiikin sinnekin, missä sitä ei kaivata. Pihapelipäivän ulkoleikit Palvelumuotoilu Storytelling.fi Kuvat & Adjektiivit. n. Ainakin metacritic.com uskoo, että Pro Evolution Soccer 2016 on Konamin kauan kaivattu comeback. Lucy 199 €, preorderlucy.com Turvalatausta Jos lataat matkapuhelinta lentokoneen tai kaverisi läppärin USB-portista, puhelimen tiedot voi kopioida. Sara Norja, Rails Girls -järjestäjä, kognitiotieteilijä: CODE.ORG. Futiksessa oikean pelin valinta on vaikeampaa. Startup-yrittäjä Diva Tommei kehitti ratkaisuksi lampulta näyttävän peilin, joka seuraa aurinkoa ja heijastaa sen valoa asuntoon koko päivän – jos se sattuu raskaan pilviverhon läpi paistamaan. Tuhdimmat eväät Aurinkoinen peilikuva M itä tapahtuu, kun italialainen muuttaa Englantiin. Ladattava akku soittaa viisi tuntia. ”Perusteista alkavia oppaita eri ohjelmointikielillä. Urheilukatsomo kanssasi. Etupäässä naisille, koska heitä halutaan kannustaa it-alalle.” Jätä matkalaukusta ruisleipä ja lauantaimakkara ja tee tilaa helposti liikuteltavalle tekniikalle. UE BOOM 2 alk. Tekstintuottamisen Tehopakka Kriisiviestinnän Paniikkipakka Mindfulness työssä Fasilitointi & Ideointi Coaching & Valmennus Oppiminen & Ryhmätyö Ideapakka pakallinen menetelmiä mm. Jos iTunes ja Spotify toivat musiikin taskuun, langaton bluetooth-kaiutin tuo sen ulos sieltä. 219 e, ultimateears.com/fi-fi Vaikea palloasia. Pyöreä kaiutin soi kauas. Lätkäfaneilla on helppoa: kotimainen liiga on hyvätasoista katsottavaa, ja lätkäpeli on EA:n NHL. K U VA T: LU C Y, TI V O LI A U D IO , JB L, U LT IM A TE EA R S, SY N C ST O P, KO N A M I, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). ideointiin, oivalluttamiseen ja osallistamiseen käytännönläheisesti. ”Työpajoja, joissa opetellaan tekemään oma sovellus. Tabletin kanssa hyvä matkakaiutin luo minileffateatterin tai lätkäkatsomon lähes mihin tahansa. Hän huomaa kärsivänsä kaamosmasennuksesta. Tivoli Audio PAL BT alk. Kun oppii yhden kielen, on helppo siirtyä seuraavaan.” RAILSGIRLS.COM
Piden historia on satoja vuosia vanha ja nykyisen kaltaisia pide-ravintoloita alettiin perustaa Istanbuliin 1960-luvulla. . K U VA T: O ZK U N C O S K U N / A LA M Y, O TA VA (K A N S I) , M A C W EL L, A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Tietokirjailija David Sax on selvittänyt, miksi joistakin ruoista tulee supersuosittuja: ne saavat alkunsa siitä, että tuttu asia tehdään uudella tavalla. Aasialaisketju Wagamaman perustaja Alan Yau aikoo tehdä pidestä maailmanlaajuisen hittiPuikulainen pitsa nimeltä pide saattaa olla seuraava kansainvälinen hitti. Sirenen etiketti yhdistelee perinteistä absinttiestetiikkaa skandinaaviseen mytologiaan. Perinteistä pitsaa, ei niin kovin eksoottista. Suomesta herkkua saa joistakin turkkilaisista ravintoloista ja satunnaisista kebab-pitserioista. Usein ruokatrendin takana on myös innokas ravintoloitsija. Ginipullon tekstin teräväMAKUPALAT E teeni kannetaan länsihelsinkiläisessä pitseriassa höyryävän kuuma veneenmuotoinen piiras, joka on täytetty fetajuustolla, tomaatilla, sipulilla ja kananmunalla. ”Steve Ellsin luoma meksikolainen fast casual -konsepti perustuu ”food with integrity” -ajatteluun. Kirjan toinen tekijä Luca Platania on Pizzarium-ketjun perustaja. Sen pohjaksi käy perinteinen pitsataikina, joka kaulitaan ovaalin muotoiseksi. linjainen fontti on napattu kieltolakiasetuksesta vuodelta 1917 – ginin suosio kun kasvoi kieltolain aikana. Piden ei ole tarkoituskaan olla kulinaristinen elämys vaan edullista lohturuokaa. Klassinen pide sisältää lampaanjauhelihaa, sipulia ja mustapippuria. Doron Karavani on näyttänyt, millaisia falafel, pita ja hummus voivat olla.” Kolmas pyörylä. ”Sai alkunsa hodarikärrystä Madison Square Parkissa. Ruoka 26 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 Valtteri Väkevä on Helsingissä asuva toimittaja, joka syö pitsansa veitsellä ja haarukalla. Pizze on Saku Tuomisen kolmas italialaista ruokaa käsittelevä keittokirja. Harvassa paikassa suhtaudutaan yhtä intohimottomasti ruoanlaittoon. Onhan maamme täynnä turkkilaisten pyörittämiä pitserioita, joita ei pidetä kulinarismin kannalta kiinnostavina, syystä. Vain etiketin tähden. Uutuustuotteiden takana on baarimestarien Paradise City Beverages Co., jolle tuotteet valmistaa voittoisasta Napue-ginistään tunnettu Kyrö Distillery.. Syyskuussa lanseerattujen Helsingin-ginin ja Sirene-absintin etiketit ovat niin tyylikkäitä, että kerrankin tekee mieli ostaa kotimainen viinapullo ihan pelkän designin takia. Varsinaisesta uutuusherkusta ei ole kuitenkaan kyse. Se, että ollaan hyvin lähellä pitsaa, ei ole välttämättä haitaksi. Nyt lätty on kuitenkin kansainvälisesti ajankohtaisempi kuin koskaan. Tässäkö seuraava trendiruoka. Yli sata reseptiä sisältävä teos todistaa vääräksi sen väitteen, ettei kotiuunissa saisi tehtyä hyvää pitsaa. Nyt niillä on tuhannen taalan paikka skarpata ja nousta ruokatrendien aallonharjalle. Turkkilainen lohdutus ruoan. Kokonaisuus öljytään ja joskus täytteiden päälle rikotaan ennen uuniin laittamista kananmuna. HIP 3 Maailman parhaat ketjut Toimitusjohtaja Tommi Tervanen, Kotipizza: CHIPOTLE MEXICAN GRILL. Ehkä lähipitseriassa voisi esittää jo toiveen: saisikohan tiskin alta yhden perinnepiiraan. Burritojen raakaaineet tulevat läheltä ja ruoka valmistetaan paikan päällä.” SHAKE SHACK . Suomessa se on suhteellisen uusi tuttavuus, johon on korkea aika tutustua. Kauneuden takana ovat MacWell-suunnittelutoimiston Toni Lähde ja Teo Tuominen. Randy Garutti teki hampurilaisesta houkuttelevan puhtailla raakaaineilla.” FAFA’S . Pöydällä on pide, turkkilainen versio pitsasta. Piden muoto on kieltämättä kiinnostava, mutta entä maku. ”Suomalaisille uudenlainen, kansainvälinen konsepti. Jos Alan Yau onnistuu pidesaatiossaan, trendi näkyy varmasti Suomessakin
32 tuumainen tv 999 e, samsung.com/fi Lamppuleikkeihin Tyylikästä mustavalkoista vai leikkisän värikästä. Ison ruudun äärellä ajetaan kuntopyörällä ja pelataan liikunnallisia pelejä.” TV-KELLO. Valonlähteet osoittavat eri suuntiin, joten tilaan saa yleisvaloa ja pöydälle kohdevaloa. Sisustusarkkitehti Hanni Koroma: PELIHUONE. Formverk, alk. Kuosiin on antanut inspiraatiota muinainen Tangram-pulmapeli. Kuvan valaisimet 623 e, hem.com. Sinä päätät, mutta monipuolisimmat vaihtoehdot löytyvät Hemin Alphabeta-valaisinmallistosta. Se näyttää sivusta i-kirjaimelta ja takaosassa on kangaspäällys. Ajantaju tulee uutisista.” NUOTIOPIIRI. ”Pieni tv toimii olohuoneessa kelloradion tapaan: se on päällä, mutta sitä vain silmäillään. Uuden Seitsemän palaa -malliston kankaat painetaan Aitoossa, ommellaan Keikyällä ja pakataan Turussa. Bouroullecin veljesten suunnittelema kalustemainen, siroilla jaloilla seisova älytelevisio on kaunis myös takaa, joten se on helposti sijoitettavissa tilaan kuin tilaan. Jälleenmyynti mm. Siksi myös kalustuksessa siirrytään enemmän yksikkö/kaksikkokalusteisiin.” Laura Räihä on helsinkiläinen sisustustoimittaja, joka ikävöi tasaisin väliajoin 1980-luvun palapeilejä. Kalustevisio T ähän saakka taulutelevisiot on haluttu piilottaa sisustuksen sekaan, mutta Samsungin ultratyylikkään Serifin on tarkoitus kerätä katseet. Pienin malli on tarkoitettu kirjahyllyyn, eikä siinä ole jalkoja. Eettisen kuluttajan katseet kääntyvät aika ajoin hampputekstiilejä suunnittelevan duon Saanan ja Ollin suuntaan. ”Jokainen on olohuoneessa oman laitteensa äärellä. Suomessa televisio on tilaustuote. Seinän ruusu Tanskalainen Vipp teki roskiksista salonkikelpoisia, ja nyt yritys laajentaa led-valaisimiin. Televisiota on kolmea kokoa ja väriä: valkoinen, tummansininen ja punainen. Tervetullut lisä seinävalaisinten suppeahkoon kenttään on alumiinivalaisin, jossa on pelkistetty mutta yksityiskohtia myöten hiottu muotoilu. Simppeli juttu Kangaspulma. Tabletti 25 e, store.saanajaolli.com. 345 e. Design JOULUKUU 2015 IMAGE 227 27 K U VA T: SA A N A JA O LL I, SA M S U N G , H EM , V IP P, SA M U IN K IN EN (K O R O M A ), A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Kauneus on yksityiskohdissa, joita joutuu vähän etsimään.. HIP 3 Miten teknologia muuttaa kotoilua. ”Television katselu ja liikunta yhdistyvät pelihuoneissa, jotka korvaavat kotiteatterit
Proustille Madeleine-leivoksen tuoksu oli muistojen herättäjä, Orwellille haju – niin kuin mikä tahansa asia maailmassa – oli luokkayhteiskunnan symboli. Tietenkin hieltä, nahalta, tomulta ja vereltä. Eau de Indy. K U VA : G ET TY IM A G ES , A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Hajuvesimarkkinoilla kasvaa tällä hetkellä juuri miesten tuoksujen myynti. HIP 3 Miltä mies seuravaksi haisee. Napoleonin sanotaan lätkineen itseensä 60 pulloa kölninvettä kuukaudessa. Se hetki, ennen kuin hiki muuttuu härskiintyneeksi löyhkäksi. Tyyli 28 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 Tuomas Sorjamaa on helsinkiläinen kirjoittaja, jonka stressitasoa nostaa rottien pitäminen laboratorioissa. Kenties seuraava hitti onkin hiestä aktivoituva hajuvesi. Aika moni olisi varmaankin valmis uhraamaan hajuaistinsa. Harrison Fordin kerrotaan käyttävän Guerlainin Vétiveriä ja Creedin Millésime Impérialia.. Sekin tiedetään, että joitakin naisia miellyttää juuri pintaan nousseen hien tuoksu. Puhtaan puun tuoksu tuo mieleen hetki sitten kirveellä halkaistun koivun. ”Vesimelonin, kurkun ja meren läpikuultavat tuoksut pitävät pintansa edelleen.” J os joutuisit luopumaan jostain aististasi, mikä se olisi. Siitä ei ole vieläkään aukotonta näyttöä, mutta se sentään tiedetään, että miehen tuoksu nostaa laboratoriorottien stressitasoa. Kirjailijat ovat hyödyntäneet tuoksuja yllin kyllin. Hän kirjoitti reportaasikirjassaan Tie Wiganin aallonmurtajalle, että luokkaerot lännessä voi tiivistää pariin sanaan: alemmat luokat haisevat. Mitä enemmän hikoilet, sitä paremmalta tuoksut. Niin kauan kuin hajuvesiä on miehille tehty, niitä on myyty tuoksun ihmevaikutuksilla, ja ehkä niitä onkin. Aistiksi, joka saa aikaan niin voimakkaita mielihyvän tai kuvotuksen tunteita, sitä ei juuri arvosteta. Vaimoaan hän pyysi sen sijaan välttämään peseytymistä. Miesten tuoksubisnes syntyi kölninveden myötä 1700-luvun alkupuolella. Hien ja hajuveden yhdistäminen tosin ei ole ihan uusi juttu. ”Pitkään miesten tuoksuissa ollut seetri tekee tilaa muille puille. Indiana Jonesista on tehty naisten parfyymi, mutta miltä tuoksuisi todellinen Indy. Kirpeän vihreä raikkaus herättää mielikuvan mustaherukasta tai koiranputkesta.” VESI. ”Luonnontuoksut sopivat niille, jotka eivät pidä raskaista tuoksuista. Irlantilaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa hikoillessa syntyvä kosteus vapauttaa tuoksua. Voi haju parkaa. Tutkijat, parfymöörit ja kaikenlaiset käärmeöljykauppiaat innostuivat ihmisen feromoneista 1990-luvulla, kun tiedemaailmasta alkoi kantautua viestejä, että hajut saattavat muokata ihmisen käyttäytymistä alitajuisesti. Muinaisessa Egyptissä arvostettua sinilootuksen tuoksua pidettiin auringonjumala Ran hikenä. Parfymööri Max Perttula: VALKOINEN PUU. Kuulostaa varmalta myyntituotteelta. Vaalea puu antaa parfyymille maskuliinisen pohjan.” MARJAT JA VILLIYRTIT. . Miehen tuoksu Hyppysellinen luokkayhteiskuntaa, ripaus feromoneja ja hieman auringonjumalan hikeä
Kun Ford otti ja lähti vuonna 2004, Gucci jäi jumiin. Gucci pyyhki pölyt Vuonna 1921 perustetun italialaisen muotitalo Guccin ensimmäinen nousukausi oli 1960-luvulla. Säkkimäisen kassin kahva on onneksi ämpärin kahvaa pidempi, joten se on helpompi heittää olalle. Tämän vuoden alussa luovaksi johtajaksi tullut Alessandro Michele on puhdistanut pölyttyneen muotitalon tuomalla esiin muodin syvimmän olemuksen – vaateleikin. Syksyn mallistoa on ostettu Sokoksille maakuntia myöten, joten kotimaisen suunnittelun suosiminen ei ole enää ainakaan saatavuudesta kiinni. ”Kestävä kehitys tarkoittaa kasviparkittuja, kauniisti patinoituvia nahkoja ja klassisia ja yksinkertaisia muotoja.” UNELMA. K U VA T: ES TR O PB A R C EL O N A , N ET -A -P O R TE R , PA A V O LE H TO N EN (R /H ), A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Nyt täytyy saada myös bucket, siis nahkainen ämpäri. Suunnittelija Sanna Kantola: EKOLOGINEN. Toinen huippu koettiin 1990-luvulla, jolloin tahtipuikkoja heilutteli Tom Ford. Kotimaiseen muotiin on vaikea satsata, jos sitä ei ole helposti saatavilla. Hanna Riiheläisen ja Emilia Hernesniemen viisivuotiaan R/H-merkin asut ovat ajattomia ja simppeleitä mutta leikkisiä. Kerää muoviämpärillinen eli 715 euroa, niin saat Mansur Gavrielin nahkaämpärin. Merkin logo oli niin haluttua tavaraa, että se muotoiltiin muotitalon mainoskamppanjassa häpykarvoitukseen. ”Mieleeni jääneet suunnittelijat: Alexander Wang, Anya Hindmarch ja Asprey & Garrard. R/H:n Magic Moment Dress maksaa 155 euroa.. Muotia Suomeen Ämpärit olalle Merkkilaukkumanian pahimman piikin jälkeen alettiin keräillä laukkumalleja. Silloin asiakkaina olivat muun muassa Jacqueline Kennedy ja Grace Kelly. Hän tekee retrosta modernia ja leikkii väreillä ja muodoilla niin, että älyttömältä tuntuvat vaateyhdistelmät muuttuvat haluttaviksi. ”Kun omistaa unelmien laukun, voi pukeutua vaikka säkkiin. Tyyli JOULUKUU 2015 IMAGE 227 29 Milla Muurimäki on stylisti, jonka muoti-ilmaisu on tylsän tummanpuhuva. Guccin uudella kulta-ajalla vähemmän ei ole enemmän, enemmän on. Laukkukaupat: ranskalainen Bleu de Chauffe ja englantilainen Ally Capellino.” S uomi-muoti näkyy harmittavan harvoin katukuvassa, mihin luultavasti on syynä hinta ja pääkaupunkiseutua laskematta huono saatavuus. Näyttää Dave Grohlilta mutta on Alessandro Michele. HIP 3 Millainen kassi kannattaa. Mutta jos olemme valmiita lunastamaan naapurimaan muotia satasilla, soisin meidän valitsevan mieluummin kotimaisia kolttuja. Kouluvuosina putkikassini oli niin cool. Nyt unelmieni laukussa on jykevät metalliosat ja paljon lokeroita.” LAADUKAS. Piti saada tote bag eli kantolaukku, clutch eli kirjekuorilaukku, miniaudiere eli pikkuriikkinen iltalaukku, weekender eli isompi kantolaukku ja heritage eli äidiltä perityn näköinen klassinen naisten käsilaukku
ku vi tu s d o u bl e h a pp in es s te ks ti il k k a pe rn u
Fa bi n to im itu sj oh ta ja Ja so n G ol db er g hu om as i as ia n ja ko m m en to i kl oo ni a Tw itt er is sä : ”T äy de llin en ry ös tö .” In te rn et is sä ka ik ki hy vä t id ea t vo id aa n ko pi oi da . Yr ity s ol i ju ur i os ta nu t yh de n eu ro op pa la is en kl oo ni n its el le en ar vi ol ta 10 m ilj oo na lla do lla ril la , ei kä si llä ol is i va ra a va ie nt aa jo ka is ta ko pi ot a. W im du to tis es ti sä ik äy tti C he sk yn ja ko ko Ai rbn b: n. Ba m ar an gsi vu st ol la sa no ta an , et tä ”u sk om m e, et tä hy vä su un ni tte lu sa a ih m ise t hy m yi le m ää n” . Fa bi n m ot to on na ur et ta va n sa m an la in en : ”H ym yi le (s el la is ek si si nu t on su un ni te ltu )” . Tu olin lä ht öh in ta on 7?0 00 eu ro a. Ku n si vu st oa pä iv itt ää , ne liö m äi se t tu ot ek uv at tu le va t nä ky vi in ku in ym pä ri kä än ty vä t pe lik or tit . Ku ka ha lu ai si vu ok ra ta as un to ns a ve nt ov ie ra al le , C he sk yl le sa no tt iin . Tä rk ei nt ä on si lti kä yt än tö : si tä pa lv el ua kä yt et ää n, m ik ä to im ii pa rh ai te n. Si tä st ar tu pe ill a ha rv oi n on , ja si ks i si jo itt aj at ja JO U LU KU U 20 15 IM A G E 22 7 3 1. En em pä ä ei ta rv itt u: ka up pa on tä yd el lin en ko pi o yh dy sv al ta la is es ta Fa bve rk ko ka up as ta , jo ta su un ni te lti in ja ke hi te tti in vu os ie n aj an . Ke sä ku us sa yh tiö lä he tti va ro itt av an uu tis ki rje en yl i 10 00 0: lle va st aa no tta ja lle . Si vu st on ra ke nn e, su un ni tte lu ja vä rim aa ilm a ov at yh te ne vä is et . Si lti hä n pä ät ti pe ru st aa yr ity ks en ja an to i si lle ni m en A irb nb . Fa b la ns ee ra tti in ke sä llä 20 11 . M it ä jo s m at ka il ija t vo is iv at va ra ta ne tin vä lit yk se llä to is te n ih m is te n as un to ja yh tä he lp os ti ku in ho te lli hu one ita . Al uk si C he sk yl lä ol i va ik eu ks ia m ak sa a la sku ja an , ku nn es yr ity s sa i pi en en 20 00 do lla rin pä äo m ar ah oi tu ks en . Si ks i ke ks el iä itä st ar tu pe ja ry ös tä m ää n on sy nt yn yt ha rv in ai se n hä rs ke jä ko pi ok on ei ta . ”O le m m e ha va in ne et , et tä nä m ä hu ija rit ov at ai em m in ki n ko pi oi ne et ve rk ko si vu ja , ag gr es si ivi se st i sa la m et sä st än ee t yh te is ös sä ja se n jä lk ee n yr itt än ee t m yy dä yr ity ks en ta ka is in al ku pe rä ise lle yr ity ks el le .” Ai rb nb :n sy m pa tia a ha ke va va ro itu sv ie st i on ym m är re ttä vä , si llä ih m is et ra ka st av at al ku pe rä is iä id eo ita . Sa nf ra nc is co la is en Br ia n C he sky n m ie le st ä aj at us ol i m ul lis ta va , m ut ta vu on na 20 07 ka ik ki ei vä t ol le et sa m aa m ie ltä . E n si m m äi se nä si vu il ta h uo m aa no ja tu ol in . Sa ks al ai sbr itt ilä in en Ba m ar an gve rk ko ka up pa te ht iin ka hd es sa ku uk au de ss a lo pp uvu od es ta 20 11 . Si jo itt aj ie n m ie le st ä hä ne n id ea ns a ol i ka m al a. Ku lu i vu os ia , ja Ai rb nb ka svo i va iv ih ka a – si itä tu li ni in sa no ttu sl ee pe r hi t. Ba m ar an g on ko pi oi nu t si ltä ka ik en : Fa bi ss a m yy dä än re ki st er öi ty ne ill e as ia kk ai lle un iik ke ja de si gn -s is us tu st uo tte ita , ja m yö s Fa bi n si sä än ki rja ut um is si vu lla on Ea m es in hu on ek al uj en ku vi a. Te ks ti Ba m ar an gne tti ka up an si sä än ki rja utu m is si vu n pä äl lä ke rt oo , m ill ai se st a si vu st a oi ke in on ky se : ”B am ar an g is än nö i pä iv itt äi st ä ka un iid en de si gn -t uo tte id en ka up pa a – jo pa 70 pr os en tin al en nu ks ia .” Si vu st on su un ni tte lu on se lk eä ä ja vä rim aa ilm a hi lli tty : si el lä kä yt et ää n oi ke as ta an va in ko lm ea vä riä – pu na is ta , m us ta a ja va lk oi st a. Se ei ol e m ik ä ta ha ns a tu ol i, va an C ha rle s ja R ay Ea m es in vu on na 19 56 su un ni tte le m a kl as sik ko tu ol i Lo un ge Ch ai r. Si vu n pä iv ity s sa a ku va t kä än ty m ää n. Ja us ei n pa rh aa se en lo pp ut ul ok se en pä äs ee ra ha lla . Si llo in m yö s kl oo ni t he rä si vä t. Fa bi n es itt el yt ek st is sä sa m at sa na t on ko ro st et tu pu na is el la – m yö s tä sm äl le en sa m a al en nu sp ro se nt ti 70 . Se ei ol lu t m ik ää n ih m e, si llä W im du al oi tti vu on na 20 11 ka hd en ky m m en en m ilj oo na n do lla rin pä äom al la , ja lo pp uv uo de st a si llä ol i jo 90 m ilj oo na n po tti ja 35 ty ön te ki jä ä. ”V ar oi ta m m e te itä hu ija us ve rk ko si vu st oi st a” , ki rje es sä sa no tti in . Yk si ol i er ity is en pe lo tta va : sa ks al ai se n W im du n si vu st o m ui st ut ti pa ljo n Ai rb nb :tä ja se la aj en i hu im aa va uh tia
St ar tu pyr ity ksi lle om an tu ot te en su oj aa m in en on va ik ea a se nk in ta ki a, et tä se on ka lli st a. E lä m m e se ll ai se ss a m aa il m as sa , jo ss a jo pa le hm än ke llo n ko pi oi m in en vo i ai he ut ta a m ilj oo ni en eu ro je n ko rv au ks et . To in en as ia on te ki jä no ik eu ss uo ja us . Ei tä ys in , M yh rb er g sa no o. Jo s st ar tu pi lla on jo ta in oi ke as ti ki in no st av aa te kn ol og ia a, lä he s po ik ke uk se tta is ot fir m at , ku te n Ap pl e ta i G oo gl e, ov at kä yn ee t os ta m as sa se n. Va lta os a ko pi oi st a sy nt yy K iin as sa , jo st a yr ity st en on m on ia m ui ta m ai ta va ik eam pi sa ad a oi ke ut ta . ”I de a ei sa a su oj aa , to im in ta ta pa ei sa a su oj aa , re se pt i ei sa a su oj aa ”, di gi ta al is iin st ar tu pe ih in er ik oi st un ut ju ris ti M ar ku s M yh rb er g lu et te le e. Ku nh an se to im ii. Ju rid iik ka ei ed es tu nn e id ea va rk au tta . Kä yt än nö ss ä ka pp al ei ss a on sa m an ka lta is ta va in ry tm i ja lä pi ka ppa le en ja tk uv a le hm än ke llo so un di . Ko ko na is uu tta ku ts ut aa n im m at er ia al io ik eu ksi ks i el i in te lle ct ua l pr op er ty rig ht s (iP R) , jo is ta st ar tu pi en ko hd al la pu hu ta an lä hi nn ä te ki jä no ike ud es ta , pa te nt tio ik eu de st a ja ta va ra m er kk io ike ud es ta . H yv in ha rv aa as ia a vo i su oj at a. N äi n kä vi ke vä äl lä , ku n M ar vi n G ay en pe rik un ta ha as to i m uu si ko t Ro bi n Th ic ke n ja Ph ar re ll W illia m si n oi ke ut ee n Bl ur re d Li ne s -h itt ik ap pa le es ta . St ar tu p vo i su oj at a ni m en ja vi su aa lis en ilm ee n – pe liy htiö t vo iv at su oj at a ää ni ä, ju on en ja ha hm oj a. N e vo iv at pä äs tä sa m aa n lo pp ut ul ok se en er i ta va lla . Sa m aa n lo pp ut ul ok se en vo i he lp os ti pä äs tä er ila is in ke in oi n. O ik eu s ka ts oi , et tä te ki jä no ik eu tta on rik ot tu . H än en m uk aa ns a su om al ai se t. Kä yt tä jä n ka nn al ta ei ol e vä liä , m ill ai se lla ko odi np ät kä llä pa lv el u on te ht y. Ta i pa te nt ti on ni in ka pe a, et te i se su oj aa lo pp ut ul os ta .” Ku n te kn ol og in en ke ks in tö si tte n tu le e ju lk ise ks i, ki lp ai lij at nä ke vä t, m ite n se on te ht y. Te kn ol og is ia ra tk ai su ja , ku te n ko od in vo i yr itt ää su oj at a, m ut ta se kä än ei tu rv aa vi el ä m itä än . 7, 4 m ilj oo na n do lla rin ko rva us va ad e tip pu i ke sä llä vi ite en m ilj oo na an , ja Th ic ke ja W ill ia m s ov at va lit ta ne et tu om io st a. Al uk si vo i lä he te llä ki el to ki rje itä ja vi im e kä de ss ä ha as ta a oi ke ut ee n. ” Ja si ih en ha rv a ha lu aa lä ht eä : pa te nt tik iis ta t vo iv at m ak sa a 2– 3 m ilj oo na a ja vä än nö t vo iv at ke st ää vu os ia . ra ho itu sk ie rr ok se t ov at st ar tu pe ill e ni in tä rk ei tä . St ar tu p ei vo i jä äd ä ki na s te le m aa n yh de st ä pa te nt is ta , ku n pi tä is i la itt aa re su rs se ja tu ot te en ke hi ttä m is ee n. ”M on es ti om as ta di gi ta al is es ta tu ot te es ta lö yt yy ai ka vä hä n pa te nt oi ta va a. ”P itä ä ol la re su rs se ja pa te nt in su oj aa m is ee n ja pu ol us ta m is ee n. Es im er ki ks i pe lifi rm a Ro vi o kä yt tä ä pa ljo n ra ha a si iv ot ak se en kl oo ne ja , ja se on jo pa yr itt än yt su oj at a an gr ysa na n kä yt tä m is en . ”M ut ta ky se on va in yk si ttä is is tä el em en te is tä ”, M yh rb er g sa no o. Bl ur re d Li ne sis sa on sy yt tä jie n m uk aa n ”s am a gr oo ve ”. M us iik ki te ol lis uu de ss a ko pi oi m is es ta vo i to di st et us ti sa ad a va lta va t sa ko t, m ut ta ve rk ko m aa ilm as sa pe la ta an er i sä än nö ill ä. K lo on is ot aa ei vo i vo itt aa ; Ro vi ol la on kä yn ni ss ä us ei ta ky m m en iä ta va ra m er kk io ik eu de nk äy nte jä ja vä itt el ym en et te ly jä . Jo s lu pa av a st ar tu p ei sa a rii ttä vä ä pä äo m aa , to is et ko pi oi va t ja m en ev ät oh i. Jo s jo ku ha lu aa te hd ä tie ty n sa m an ju tu n pi en el tä su om al ai se lta st ar tu pi lta , se n pu ol us ta m in en on er itt äi n ha as ta va a. Va ik ka st ar tu pe ill a ol is ik in va ra a, si ih en ha rv oi n on ai ka a. La ki te kn is es ti ko pi oi nt i on m on im ut ka in en as ia . Pe rik un na n m uk aa n hi tti ka pp al e on ko pi o M ar vi n G ay en G ot To G iv e It U p -k ap pa le es ta . Yk si pa te nt oi nt i Yh dy sv al lo is sa m ak sa a 10 00 do lla ria , ei kä se vi el ä ta ka a m itä än . Pi tä is ik ö su om al ai st en st ar tu pi en va in un oh ta a pa te nt it ja te ki jä no ik eu ss uo ja uk se t
Es im er ki ks i te ki jä no ik eu de n ol et et aa n su oj aa va n pa ljo n se lla is ta , m ih in se ei yl lä . S ta Rt u Pm a aI lm a a Pa Ro d Io Iv a ss a er in om ai se ss a Si lic on Va lle y -t vsa rja ss a on ko ht au s Te ch C ru nc h D is ru pt -te kn olo gi at ap ah tu m as ta , jo ss a st ar tu pyr itt äjä t es itt el ev ät id eo ita an yl ei sö lle . M yk kä ne n m yö nt ää se n. ”P ar as ke in o su oj at a on ka sv aa ni in is ok si , et tä ka ik ki ha lu av at kä yt tä ä si nu n pa lv el ua si ”, M yh rbe rg sa no o. Id ea n m er ki ty s on vä hä in en . Se n si ja an to te ut us on ka ik ki ka ik es sa ”, sa no o Ju ha ni M yk kä ne n W ol t-s ta rt up is ta . Su om es sa ki n on tu nk ua . ”U se in lä hd et ää n te ke m ää n te ke m is en in no st a ja un oh de ta an tä m ä pu ol i. Er ot pa lv el ui de n id eo is sa ov at m in im aa lis ia . O n ol em as sa yk si ke in o, jo ka on ka ik ki a m ui ta te ho kka am pi . Ja lu on no lli se st i jo ka in en on So Lo M o el i so ci al , lo ca l ja m ob ile . ”I PR -s tr at eg ia ku ul os ta a ra nk al ta , m ut ta st ar tu pi lla pi tä ä ol la jo nk in la in en kä si ty s si itä , m itä su oj at ta va a its el lä on – m ite n ai ko o kä yt tä ä ja pu ol us ta a ni itä .” Lä ht öo le tu s ku n on , et tä va rm as ti jo ku lä hte e jo ss ai n va ih ee ss a ko pi oi m aa n. Su oj aa m is ta M yh rb er g ve rt aa m aa -a lu ee n m iin oi tta m is ee n. Se to im itt aa m uu n m ua ss a Fa fa ’si n, D om on ja Fa t R am en in ru ok ia . JO U LU KU U 20 15 IM A G E 22 7 3 3. M yh rb er gi n m uk aa n us ei n st ar tu pe ill a on pu ut te el lis et tie do t si itä , m itä vo i su oj at a. Yr ity si de at ov at yh de nt ek ev iä , m ut ta jo ka is en es itt el ijä n m ie le st ä om a id ea on ”v al la nk um ou ks el lin en ” ja se te ke e ”m aa ilm as ta pa re m m an pa ik an ”. Ko ht au s ro m ut ta a aj at uk se n si itä , et tä st ar tu pe is sa ol is i ky se ai nu tla at ui si st a id eo is ta . W ol tin id ea ei ol e ai nu tla at ui ne n: Ap pl en la itt ei lle on ol em as sa ky m m en iä ru ua nt ila us so ve llu ks ia . ”J op a id ea lis tis in st ar tu p ha lu aa te hd ä ra ha a. W ol t on vu os i si tte n pe ru st et tu yr ity s, jo ka ke hi ttä ä ru ua n til aa m is ta ja m ak sa m is ta äl yp uh elim el la . Va ik ka m on ill a on vi lp itö n ta rk oi tu s ra ke nt aa jo ta in uu tta , ka sv uy rit yk si ä aj aa et ee np äi n bi sn es . Pi tä ä sa no a, et tä om is ta m m e ko ns ep tin ja et tä m ei llä on ka ik ki oi ke ud et , su oj au ks et , ni itä ja nä itä ku m pp an ei ta .” Ti et en ki n is ot G oo gl en ko ko is et to im ija t py sty vä t no pe as ti ta rk is ta m aa n st ar tu pi n su oj au ks et , m ut ta ai na ki n kö yh im m ät ko pi oi ts ija t py sy vä t ka uk an a. Se no st i en si m m äi se llä ra ho itu sk ie rr ok se lla an 40 00 eu ro a ja ta vo itt el ee se ur aa va a va ih et ta va rt en m ilj oo na ra ho itu st a. ”M itä ka ue m pa na ih m in en on sk en es tä , si tä us ea m m in hä n sa no o m ei lle : to si hy vä id ea te ill ä” , M yk kä ne n sa no o. Se ka sv at ta a su oj ap iir iä . ”J os tie dä t, et tä ne liö ki lo m et rin al ue el la on sa ta m iin aa , et tu le al ue el le . Pa ljo n ol is i vi el ä te ke m is tä .” Pa te nt tija re ki st er ih al lit uk se n vu os i si tte n su om al ai si lle st ar tu pe ill e su un ta am as sa ky se ly ss ä va lta os a (7 3 pr os en tti a) pi ti ep ät od en nä kö ise nä , et tä jo ku ko pi oi om an pa lv el un ta i ra tk ai su n. W ol tin id ea on m ah do lli st a ki te yt tä ä yh te en M yk kä se n la us ee se en : ”p ys ty t äl yp uh el im el la pa ril la py yh kä is yl lä sa am aa n sa fk aa .” Ei ku ul os ta ko vi n m on im ut ka is el ta . st ar tu pi t ei vä t po hd i im m at er ia al io ik eu sa si oi ta rii ttä vä st i. Jo tk ut ov at ni in in no is sa an om an id ea n ka ns sa , et tä un oh ta va t as ia n. K lo on ej a va st aa n ka m pp ai lu va ik ut ta a D on Q ui jo te n tu rh al ta tu ul im yl ly ta is te lu lta . Va in no in ky m m en en pr os en tti a te ke e bi sn ek se nä . Kä yt än nö n ne uv o on se , et tä pi tä ä nä yt tä ä is om m al ta ku in on . (A in oa er o on se , et tä jo tk ut ov at M oL oS o ja to is et Lo So M o) . Vi im e ke sä nä Be rli in is tä H el si nk iin tu li ra vi nt ol ar uo ki en ko tii nk ul je tu sp al ve lu Fo od or a
”O le n in te rn et in ag gr es si iv is in m ie s tä llä pl an ee ta lla . H än an to i er i m an te re ill a to im iv ill e jo ht aj ill ee n vi ik on lo pu n ai ka a te hd ä m en es ty ss uu nn ite lm a, jo nk a he ”a lle ki rjo itt ai si va t ve re llä än ”. Eu ro op as sa ka sv ua ha ke vi en je nk ki -s ta rt up -y rit tä jie n nä kö. M yö s m uu t tä ss ä ju tu ss a es ite lly t kl oo ni t Ba m ar an g ja W im du ov at se n yr ity ks iä . ”E ar ly ad op te rit ov at hy vi n va lv eu tu ne ita ja tie to is ia , m ik ä fir m an al ku pe rä on . Jo s jo ku ha lu aa ko pi oi da m ei tä , m e ol em m e jo se ur aa va ss a sy kl is sä . Va ik ka O liv er Sa m w er m yö he m m in py ys i ju lk isu ut ee n vu ot an ee n sä hk öp os tin sa na va lin to ja an te ek si , hä n ei pe rä än ty ny t vi es tin sa no m as ta . G ro up on in as ia kk aa t sa av at kä yt tö ön sä er ik oi sta rjo uk si a – di gi aj an al en nu sk up on ke ja . Se ku ul uu pe lin he nk ee n. To is aa lta W ol t ei ed es py st yi si ki lp ai le m aa n vo ly ym ill ä. To im itu sjo ht aj a kä yt ti na ts i-S ak sa n ar m ei ja n te rm iä vi es tis sä , jo ss a hä n va at i al ai si lta an ”t äy ttä in ve st oi nt ih yö kk äy st ä” . O st aj a sa i G ro up oni n os ak ke ita m ilj ar di lla eu ro lla . Ku n yr ity s m uu ta m an vu od en pä äs tä py rk i la aj en ta m aa n Eu ro op pa an , se ei no in va in on ni stu nu tk aa n. Ka ik ki kä yt tä vä t G oo gl ea ja Fa ce bo ok ia , va ik ka ki lp ai lij oi lla ol is i pa re m pi al go rit m i. Sa na ns aa tta ja t ov at ku in bä nd ie n fa ne is ta ko os tu va st re et te am , jo ka lii m ai le e ta rr oj a ly ht yp yl vä is iin . Ro ck et In te rn et on be rli in ilä in en kl oo ni te hd as , jo ka on te hn yt m ilj oo ni a kl oo na am al la hä ik äi le m ät tö m äs ti to is ia pa lv el ui ta . Ku ol en vo itt aa ks en i ja od ot an sa m aa te ilt ä! ” Sa m w er uh os i. O liv er Sa m w er on Ro ck et In te rn et in m oo tto ri, m ut ta hä n ei ol e yk si n. G ro up on ol is i vo in ut al oi tta a ka m ppa ilu n m ar kk in ao su uk si st a, m ut ta pä ät yi os ta m aa n ki lp ai lij an sa . Yk si se n ki lp ai lij oi st a Fo od pa nd a sa i ke vä äl lä 11 m ilj oo na a do lla ria . H ie no a ku n nä ke e re aa lia ja ss a m iss ä ku lje tta ja on tu lo ss a, tä m ä ea rly ad op te r ki rjo itt i en ne n vi es tin pä ät tä ne itä ka ht a ha ui sh ym iö tä . A m er ik ka la is il la d ig iy ri tt äj il lä on sa no nt a: ”K an na tt aa vi lk ui lla ta ak se ns a. N äi tä ni m el lä ea rly ad op te rs -k ut su ttu ja kä yt tä jiä W ol t on py rk in yt si to ut ta m aa n tu or ee se en pa lv el uu n: he id ät pi tä is i sa ad a fa ni tta m aa n pa lv elu a – ja le vi ttä m ää n yh tiö n ilo sa no m aa so si aa lis es sa m ed ia ss a. Fo od pa nd a ja Fo od or a ov at pu ol es ta an se n ra ho itta m ia . W ol t ei ol e lä ht en yt su oj aa m is ru m ba an . M yk kä ne n nä ke e, et tä W ol til la on jo ta in ar vo kk aa m pa a ku in su oj at ta vi ss a ol ev a te kn in en al go rit m i: pa lv el un kä yt tä jä t. Lo ka ku us sa 20 11 Ro ck et In te rn et in ty ön te ki jä t sa iv at hä ne ltä sä hk öp os tii ns a us ea n si vu n m itt ai se n vi es tin ot si ko lla W he n is it tim e fo r bl itz kr ie g el i ”k un on sa la m as od an ai ka ”. M uu te n sa ks al ai se t ta pp av at si nu t.” Vu on na 20 08 G ro up on ol i yk si no pe im m in ka sv av is ta in te rn et yr ity ks is tä Yh dy sv al lo is sa . C ity D ea lin om is ta ja ol i sa ks al ai ne n yr ity s ni m el tä Ro ck et In te rn et . Kl oo ni en hy ök kä ys tä Ro ck et In te rne tis sä jo ht aa to im itu sjo ht aj a O liw er Sa m w er . H ei dä n pi tä is i te hd ä m aa ilm an hi st or ia n hy ök kä äv in la aj en tu m is su un ni te lm a. St re et ga st ro t su or aa n la iv al le. Ev an ke lio im is ef ek tiä on va ik ea ko pi oi da .” Si in ä va ih ee ss a, ku n ih m is et on sa at u kä yt tä jik si , ei ol e vä liä , m itä te kn iik ka a pa lv el u kä yt tä ä. ”M ei dä n te ht äv äm m e on in no vo id a ko ko aj an uu tta . Se , jo ka va in ko pi oi , ei sa a ko sk aa n m ei tä ki in ni .” To is in ku in m on et ki lp ai lij at W ol t ei py ri la aj en tu m aa n ho lti tto m as ti, va an hi oo pa lv elu aa n ni in , et tä se to im ii m ah do lli si m m an hy vi n pi en el lä al ue el la , ku te n H el si ng in ke sk us ta ss a. Va nh an m an te re en – m yö s Su om en – ol i jo va lla nn ut G ro up on -k lo on i C ity D ea l. Yr ity ks es sä on m yö s ka ks i hä ne n ve lje ää n – M ar c ja Al ex an de r. Sa m al la ta vo in ku te n er äs W ol tis ta Tw itt er iin lo ka ku un al us sa pä iv itt än yt : #w ol t to im i lo ist av as ti. Ja M yk kä ne n us ko o, et tä W ol tin id eo ita sa at eta an ko pi oi da . Ih m is et an ta va t ar vo a al ku pe rä is yy de lle . So ta a uh ku va na ts ire to rii kk a pe lä st yt ti m on et
Jo vu on na 19 99 ve lje ks et pe ru st iv at Sa ks as sa yr ity ks en ni m el tä Al an do , sa ks al ai se n eB ay -k lo on in , jo ss a he m yi vä t al uk si la ps uu de n le lu ja an (A le x m yi ju na se tin , M ar c ru lla lu is tim et ja O liv er ko lik oi ta ). Vi el ä 20 00 -lu vu lla al ak ul ttu ur ie n un iv or m ut m uu te tti in lu ks uk se ks i ja m as sa m uo di ks i, m ut ta ei en ää . ”H än on m ui ta ku rin al ai se m pi , hä n ty ös ke nt ele e m ui ta ko ve m m in , ei kä hä n lo pe ta en ne n ku in hä n vo itt aa . Se on tu on ut hä ne lle tie te nk in m ai ne en pe lä tty nä ku si pä än ä, m ut ta ka ik ki ei vä t ol e sa m aa m ie ltä . ”K un nä et am er ik ka la isi a yr itt äj iä , ha lu at tu lla he id än ka lta is ek se en . Ve lje ks ill ä on se lv ä ty ön ja ko : O liv er Sa m w er on yh tiö n ka sv ot ja M ar c ja Al ex an de r to im iv at ta us ta lla . Ke sä llä 19 98 O liv er vi et ti W H U :n pr oj ek tin vu ok si ku uk au si a Pi ila ak so ss a. Jo en ne n yl io pi sto -o pi nt oj a he ih ai liv at Ry an ai rin ja Vi rg in C om pa ny n pe ru st aj ia ja ha av ei liv at om as ta la iv ata i le nt ok on ey ht iö st ä, m ut ta ko ul up oj at ar ve liv at , et tä he ill ä ei ol is i se lla is iin ik in ä va ra a. ”K op io in ti on vi en yt pa in op is te en te ks tii le iJO U LU KU U 20 15 IM A G E 22 7 3 5. (H än va ra a us ei n ka ks i lip pu a er i re ite ill e, si llä le nt ok on ee t vo iv at m yö hä st el lä .) H än va at ii sa m an la is ta om is ta ut um is ta m yö s al ai si lta an . H än en m uk aa ns a m uo di ss a ei ol e en ää til aa lu ov ill e id eo ill e, va an ai no as ta an bi sn ek se lle . ku lm as ta Sa m w er in ve lje ks et ov at ku in ilm es ty ski rja n ko lm e ra ts as ta ja a, jo tk a py yh ki vä t ka ik en tie ltä än ei kä ku ka an ol e tu rv as sa . M ar c, va nh in ve lje ks is tä , op is ke li Kö ln in yl io pi st os sa la ki a, ke sk im m äi ne n O liv er kä vi el iit tik ou lu a ni m el tä W H U ja ku op us Al ex an de r va lm is tu i se kä O xf or di st a et tä H ar va rd is ta . ” L ai ll is es ti vo i te H dä m on ia as io it a – va rs in ki n, jo s on ra ha a ja va lta a. Aj oi tu s ol i tä yd el lin en – eB ay ol i tu lo ss a Eu ro op pa an , ja se os ti Al an do n sa da n pä iv än si sä llä no in 40 m iljo on al la eu ro lla . H ei dä n ko di ss aa n py ör i ja tk uv as ti va nh em pi en as ia kk ai na ol ev ia yr itt äj iä , ja po ja t ki in no st ui va t yr itt äm is es tä . O liv er an ta a ka ik ki yh tiö n ha as ta tte lu t; to si n hä nk in ot ta a to im itt aj ia va st aa n ha rv oi n. H al ua t tu lla he ik si ”, hä n sa no i te kn ol og ia ju lk ai su n In c. Si tte n tu li in te rn et , jo ka m uu tti ka ik en . Ve lje ks is tä tu li Sa ks an en si m m äi se t in te rn et m ilj on ää rit . ”L op ut on ko pi oi nt i on ta pp an ut su un ni tte lu n” , sa no o Tu om as La iti ne n, va at es uu nn itt el un ja pu ku ta ite en le ht or i Aa lto -y lio pi st os ta . (I m ag en ha as ta tte lu st a hä n ki el tä yt yi .) W ire dle hde n vi im e el ok uu ss a Eu ro op an va ik ut us va lta isi m m ak si te kn ol og ia -a la n ih m is ek si ra nk ka am aa O liv er Sa m w er ia ku va ta an er ik oi se ks i ha hm ok si . M uo tis uu nn itt el us sa on ai na ol lu t ky se va ik ut te id en ot ta m is es ta ja ka tu ku ltt uu rin hy öd yn tä m ise st ä. To is te n m ie le st ä hä n ei ol e ep äo ike ud en m uk ai ne n, hä n va in va at ii ty ön te ki jö ilt ä pa ljo n. Ja ta va lla an hä ne st ä tu lik in . H än vo itt aa , jo s se va in on jo te nk in la ill is es ti m ah do lli st a. Ro ck et In te rn et in yl em m ät jo ht aj at ty ös ke nt el ev ät sä än nö lli se st i pu ol ee ny öh ön sa ak ka . Fo rm ul a yk kö si ä ra ka st av a O liv er Sa m w er on ny t pa al up ai ka lla , ja si el lä hä n ai ko o py sy ä. En ää ei hi rv eä st i lu od a uu tta .” Se n si ja an , et tä su un ni tte lij at ke ks is iv ät uu tta , he kä yt tä vä t ka ik en lu ov uu te ns a im ag on ra ke nta m is ee n, ko ns ep tin su un ni tte lu un ja pa ke to im ise en . Se on ki ss a, jo ka sy ö om aa hä nt ää ns ä. D er Sp ie ge lin ha as ta tte lu n ai ka na hä n ly ö va im ol le ns a lu ur in ko rv aa n ja to is in aa n hä n po m po tte le e ja uh ka ile e to im itt aj ia . Ku n ai em m in su un ni tte lij at te ki vä t ka ks i m al lis to a vu od es sa , ny t ni itä te hd ää n ky m m en en . Tä m ä on hu om at tu m ui lla ki n al oi lla , es im er ki ks i m uo tib is ne ks es sä . ha as ta tte lu ss a 20 12 . H än ha as ta tte li sa to ja te kn ol og ia yr itt äj iä ki rja a va rt en – ja ra ka stu i st ar tu pyr itt äj iin . K iir et tä ku va a hy vi n se , et tä hä n ei vi et ä m is sä än m aa ss a ka hd ek sa a tu nt ia ka ue m pa a. ”H än tä on m ah do to n vo itt aa ”, C on ce rn -k on su ltt ito im is to n pe ru st aj a M or itz D el br üc k sa no i Sa m w er is ta Bu sin es s In sid er -le hd es sä . La iti se n m uk aa n ky m m en es sä vu od es sa m uo di n ki er to ku lk u on ki ih ty ny t en tise st ää n. Sa ks al ai sv el je ks et ka sv oi va t Kö ln is sä pe rhe es sä , jo ss a m ol em m at va nh em m at ol iv at ju ris te ja . ”M uo di st a on tu llu t va ik ut te id en ki er rä ttä m is tä . St ar tu pm aa ilm as ta tu ttu kl oo na am is ku ltt uu ri on ar ke a va at et eo lli su ud es sa ja m uo tip uo le lla , ei kä se La iti se n m uk aa n te e hy vä ä al al le . Lä he s ka ik is sa an ta m is sa an ha as ta tte lu is sa hä n sa no o ra ka st av an sa va uh tia : hä n so itt aa pä iv äs sä sa to ja pu he lu ita ja lä he ttä ä sa m an ve rr an sä hk öp os te ja , yl ee ns ä yö ai ka an
N yk yä än te hd ää n es im er ki ks i pa ljo n br ode er au ks ia , jo ita m as sa va lm is ta ja n on m ah do to n ko pi oi da . St ar tu pi t m ui st ut ta va t to is ia an , ko sk a ne ki lp ai le va t sa m oi st a m ilj oo na po te is ta . Kä si llä on m uo di n ku ol em a se lla is en a ku in se on ai ka na an ol lu t.” Su ur im pi a sy yl lis iä ei vä t ku ite nk aa n ol e H & M , C os , Za ra ta i m uu t ha lp av aa te ke tju t, jo tk a sa at ta va t hu ip pu m uo di n m as so je n sa at av ill e. Ka ik ki yr ity ks en kl oo ni t ei vä t m en es ty , m ut ta rii ttä vä n m on i on ka nn at ta nu t. Se on no pe as ti lo pp uu nk al ut tu .” Jo s su un ni tte lij al le kä y hy vi n, hä ne t sa at et aa n na pa ta pa lk ka lis to ill e. Se ke rt oo si itä , et tä te kn ol og ia -a la n m ar kki na t ov at tä llä he tk el lä hä iri in ty ne et , vä itt ää st ar tu pyr ity st en ka ns sa vu os ik au si a to im in ut Ta nu -M at ti Tu om in en . Yk si m itt ar i on ni in sa no ttu je n yk si sa rv is te n – el i yl i m ilj ar di n ar vo is te n yk si ty is te n rä jä hd ys. M ut ta ku ka an al al la ol ev a ei us ka lla kr iti so id a ko pi on tit oi m in ta a. ”I ha n sa m aa ta va ra a ku in m ill en iu m -a ja n te kn ol og ia ku pl as sa .” Si jo ite tta va n ra ha n m ää rä on m uu ta m an vi im e vu od en ai ka na lis ää nt yn yt ra di ka al is ti. Id ea on ol lu t ko pi oi da va lm is bi sn es m al li ja vi ed ä se se lla is ena an pa ik ka an , jo ss a di gi ta al in en ta lo us on ol lu t va st a sy nt ym äs sä , ku te n Sa ks aa n, It al ia an ta i Br as ili aa n. H än pe ru st i jo vu on na 19 88 Su om en en si m m äi se n uu sm ed ia yh tiö n ni m el tä Ti et ov al ta ja on si tte m m in to im in ut bi sn es en ke lin ä ja yr ity sk eh itt äj än ä se kä pe ru st anu t ky m m en iä m ed ia ja ital an yr ity ks iä . Pä ätö ks iä te hd ää n no pe as ti, m ut ta ei ho lti tto m as ti. Se n si ja an is ot hu ip pu m uo tit al ot ja lu ks us ry hm itt ym ät , ku te n G uc ci , Pr ad a ja LV M H ov at m uo tib is ne ks en ro ck et in te rn et ej ä. En si m m äi ne n ve rs io pa lv el us ta on py st ys sä jo ku uk au de n si sä llä . Se tu ut at aa n va lta va n m ai no sk on ei st on ka ut ta is ok si ju tu ks i. Ro ck et In te rn et in yr ity st en on ni st um is pr os en tti a 70 –8 pi de tä än äl lis ty ttä vä n hy vä nä . Tä m än pä iv än st ar tu phu um aa hä n ku ts uu oh im en evä ks i ilm iö ks i. Vä är in kä yt ök se t va ie ta an ku ol ia ak si . O m ap erä is iä id eo ita ei vä ltt äm ät tä no te er at a la in ka an , si llä ka ik ki en – ni in si jo itt aj ie n ku in yr itt äj ie nk in – hu om io on ra ja ttu . Ai no a ke in o on ka m pp ai lla ta i os ta a ki lp ai lij a tie ltä . Ro ck et In te rn et in va ltt i on va uh ti. Sy ys ku us sa Va ni ty Fa ir -le ht i ar vi oi la aj as sa ar tik ke lis sa an , et tä jo pa Pi ila ak so n su un na to n te kn ol og ia ku pl a on pi an pu hk ea m as sa . Se n jä lk ee n, ku n yr ity s on an al ys oi nu t ja lö yt än yt so pi va n m ar kk in an to is aa lla ol em as sa ol ev al le pa lv el ul le , ko pi oi nt ip ää tö s te hd ää n no pe im m ill aa n tu nn ei ss a. Tu om in en ar vi oi , et tä se on vä hi nt ää n ky m m en ke rt ai st un ut . Ka ik ill a te kn ol ogi aal an m es su ill a la ns ee ra ta an lu ku is ia ke ho n to im in to ja m itt aa vi a la itt ei ta ja so ve llu ks ia , ja ta ks in ta i ru ua n ta i ta va ra n til aa m is ee n kä yt et tä vi ä so ve llu ks ia sy nt yy ko ko aj an . Jo s jo ku pi ru pa rk a nu or i su un ni tte lij a Lo nt oo st a ta i H el si ng is tä ke ks ii jo ta in uu tta , is ot ta lo t vo iv at su or aa n ot ta a se n ni m iin sä . hi n. Tä llä he tk el lä Ro ck et In te rn et ka sv aa no pe ite n Et el äAa si as sa , jo nn e se tu o tä llä he tke llä ne ljä st ar tu pi a vu od es sa . ”H ei llä on po hj at to m at re su rs si t. Yr ity s vo i pa lk at a ke rr al la jo pa 50 ih m is tä . Ja m ik se i sy nty is i: ju ur i ne sa av at is oi m m at ra ho itu ks et . ”K äy tä nn ös sä se ei pi dä pa ik ka ns a. Ku n ”a lk up er äi ne n” yh tiö on la aj en ta m as sa uu si lle m ar kk in aal ui lle , se ei on ni st u, ko sk a Sa m w er ie n kl oo ni t ov at jo va ki in nu tta ne et as em an sa . L is ta ni is tä tu n n et u is ta yH dy sV aL ta la is pa lv el ui st a, jo is ta Sa m w er in ve lje ks et ov at te hn ee t ko pi on ta i in ve st oi ne et se lla ise en on pi tk ä: Yo ut ub e (s ak sa la is te n ve rs io M yV id eo ), Tw itt er (F ra zr ) ja Fa ce bo ok (S tu di VZ ), Bi rc hb ox (G lo ss yb ox ), Pi nt er es t (P in sp ire ), U be r (E as yT ax i), Za pp os (Z al an do ).. N iid en ko pi oi nt i on ta va lla an re he lli st ä: ku ka an ei ol et a os ta va ns a he nk ka m au ka st a al ku pe rä is tä su un ni tte lu a. Se on hu on o ju ttu . . Va at es uu nn itt el us sa on ky llä ep äv ira lli ne n co py rig ht -s ää nt ö, jo nk a m uk aa n va at te es ta pi tä ä m uu tta a vä hi nt ää n ko lm e as ia a. St ra te gi a to si aa nk in m ui st ut ta a O liv er Sa m w er in sa no in ”s al am as ot aa ”. To ki ko pi oi ta sy nt yi si ilm an Ro ck et In te rn et in ka lta is ta hä rs ki ä pe lu ria ki n. Va lo ko pi oto uh ua ”, La iti ne n sa no o
” Pä äo m ar ah oi tu sp ok er in rin na lla Ro ck et In te rn et in to im in ta va ik ut ta a pr ag m aa tti se lta . H e tu nt ev at st ar tu pm aa ilm an la in al ai su ud et : jo s ka sv ua ei sy nn y ta rp ee ks i, st ar tu pi lle ka nn at ta a an ta a pi ka in en eu ta na si a ja su un na ta en er gi a ja re su rs si t to is aa lle . Fi rm a kl oo na a va in se lla is ia yr ity ks iä , jo is sa on ka sv up ot en tia al ia . ”E i ol e vä liä m itä te ke e, ku nh an te ke e. ”S uo ra an sa no ttu na Sa m w er ie n ra ke tti m al li ei to im i de si gn is sa . Ky se on pä äom as ijo itu sp ok er is ta . Ir on is ta on se , et tä ilm an Ba m ar an gi a Fa b ei ol is i te hn yt Eu ro op an -in va as io ta yh tä är hä kk ää st i ei kä se ol is i ka sv an ut yh tä no pe as ti. Pi an se n jä lk ee n, ku n Ba m ar an g al oi tti , Fa b tu li Eu ro op pa an ag gr es si iv is es ti. O pp or tu ni st it nä ke vä t di gi m ar kk in at m en ek ki ta va ra na . Se pa ne e py ör ät py ör im ää n sa ks al ai se lla te ho kk uu de lla . N äe n se n tu rh au tta va na .” St ar tu pm aa ilm a on er ity is es ti oi ko po lk uj en et si jö id en pe lik en ttä . Yr ity s m yö s te ki as ia k ka ill ee n ja ku m pp an ei lle en se lv äk si , m illa is es ta to im ija st a Ba m ar an gi ss a on ky se . Pe lil lä on ni m iki n: ka pi ta lis m i. m äi se st i ka sv av ie n yh tiö id en – ra di ka al i lis ää nty m in en . Fa b m us ta m aa la si Ba m ar an gi n, an to i ym m är tä ä, et tä se kä yt tä ä ky se en al ai si a ke in oj a. R o ck et In te rn et In d es Ig n ka u pp asi vu st o Ba m ar an g eh ti le vi tä 12 m aa ha n en ne n ku in se lo pe tti to im in ta ns a pu ol en vu od en jä lk ee n ke sä ku us sa 20 12 . Ai no a as ia , jo ka ra tk ai se e, on va uh ti. Ku m m as sa ka an ei ja et a ty yl ip is te itä ei kä ki sa a vo ite ta om ap er äi sy yd el lä . St ar tu pm aa ilm as sa ja Fo rm ul a 1: ss ä – si in ä O liv er Sa m w er in le m pi ur he ilu la jis sa – on pa ljo n sa m aa . ”S lu sh on op po rt un is tie n ko ko on tu m is aj ot . N iin Ro ck et In te rn et te ki : ka ik ki Ba m ar an gi n ty ön te ki jä t si irr et tii n te ke m ää n pa lv el ua ni m el tä W es tw in g, jo ka on kl oo ni si su st us ka up pa O ne K in gs La ne st a. Ja on no pe am pi ko pi oi da ku in te hd ä its e. Si jo itt aj at ve ik ka av at st ar tu pe ja ku in ra vi he vo si a, he itt el evä t rin ki in ra ha a. Fa byr ity ks en , jo nk a pa lv el un ul ko as un ja jo pa os an te ks te ist ä Ba m ar an g ol i ko pi oi nu t, to im itu sjo ht aj a Ja so n G ol db er g rie m ui ts i vo ito st a Bl oo m be rg in ha as ta tte lu ss a ke sä ku us sa 20 12 . Tu om is en m uk aa n ny t el et ää n se lla is ta va ih et ta , et tä ra ha st oi lla on ki ire te hd ä si jo itu ks ia en ne n ku in ra ha st ot va nh en tu va t ja ku pl a pu hk ea a. ” Er ity is es ti te kn ol og ia pu ol en st ar tu pi t ha ke va t ”l yh yt tä pe liä ” – ne va in yr itt äv ät sa ad a fir m an no pe as ti m yy ty ä. Yr itt äj ät , jo tk a sa ttu m al ta os uv at se lla is ee n sy kl iin , jo ss a om a tu ot e ja fir m a ov at ha lu ttu a ta va ra a, vo iv at vo itt aa . Sa m w er in ve lje ks et ei vä t jä än ee t m är eh tim ää n ta pp io ta . . Ro ck et In te rn et ill ä on tä llä he tk el lä 33 00 ty ön te ki jä ä 30 yr ity ks es sä 11 m aa ss a, ja to im itu sj oh ta ja O liv er Sa m w er in vi si os sa yr ity ks el lä on ky m m en en vu od en pä äs tä 25 00 ty ön te ki jä ä. 97 pr os en tti a st ar tu pe is ta ov at to is te ns a ko pi oi ta , ja va in ko lm el la pr os en til la on oi ke a ke ks in tö , ha lu te hd ä ko rk ea m m as ta ar vo st a. Si el lä ko pi oi ts ija t m en es ty vä t. Ko rt tip el in lo pp uv ai he es sa pa no ks et ka sv av at . Se m yö s pe la a tä ys in sa m oi lla sä än nö ill ä ku in m uu t. Tu om is en m uk aa n ku pl a ko nk re tis oi tu u, ku n as tu u st ar tu pta pa ht um a Sl us hi in . M en es ty st ä ja m en es ty m is en m er kk ej ä ar vo st eta an en em m än ku in its e as ia a. Pä äo m ar ah as to t to im iv at om al la lo gi ik al la . JO U LU KU U 20 15 IM A G E 22 7 3 7. Tä ss ä ky se on tu nt ei st a, ei ra ha n pe rä ss ä ju ok se m is es ta .” Fa b ei ku ite nk aa n vo itt an ut si ks i, et tä se ol is i ol lu t al ku pe rä in en ja au te nt tis em pi , va an si ks i, et tä se al ko i pe la ta Ro ck et In te rn et in as ei n. Ko sk a yh dy sv al ta la is et te kn ol og ia pu ol en yr ity ks et ov at lii an ka lli ita , pä äo m as ijo itt aj at ov at tu lle et Eu ro op pa an ja Su om ee n, jo is sa on ed ul lis em pa a te hd ä ka up pa a. Tä m än vu od en al us sa W es tw in gi n ar vo ol i jo 45 m ilj oo na a eu ro a. Es im er ki ks i su om ala is et pe lifi rm at ov at sa an ee t is oj a ra ho itu ks ia , ko sk a te kn ol og ia ra ha st ol la ku ul uu ol la ”j ok u su om ip el ifi rm a” . ”N yt kä yt et ää n vi im ei si ä ra ho ja
”S uo m al ai ne n te rv ey st ek no lo gi af irm a, jo ka on te hn yt ni in sa no tu n äl ys or m uk se n, jo ka se ur aa el in to im in to ja ja un ta . To de lla ki in no st av a av au s w ea ra bl es -m ar kk in oi lle .” ou ra rin g. ”Y rit ys no st i ju ur i Su om en pe lih is to rian ko lm an ne ks i su ur im m an ra ho itu ks en . ”K ev yt tä m ut ta ke st äv ää m at er ia al ia kä yt tä vä ä 3D -p rin tt au st a ke hi ttä vä ve nä lä in en yh tiö tu le e m ul lis ta m aa n er ila is te n tu ot te id en ja va ra os ie n tu ot an no n. 19 SL U SH . ”M ol em m at ov at yh te is ku nn al lis iin ka sv uyr ity ks iin pa no st av ia si jo itt aj ia . Vi ro n pr es id en tt i. 19 Tu tu st u tu le vi in m en es ty jii n. ”U us iu tu va n en er gi an tu ot an to a ja en er gi an ke st äv ää ku lu tu st a ed is tä vi ä ko ht ei ta ei ol e ko sk aa n lii an pa ljo n. Jo on a Ka lli o, So lu n de si gn jo ht aj a A ni so pr in t. Vi ro n m en oa on ilo se ur at a. Yr ity s sa i ju ur i 65 do lla ria lis ää ra ho itu st a jo uk ko ra ho itu sp al ve lu Ki ck st ar te ris ta . N äi tä ta rv ita an lis ää .” jo uk on vo im a. O sa t vo id aa n tu lo st aa til au ks es ta ta rp ee se en no pe as ti ja pa ik al lis es ti. To de lla ko va lii ke va ih do n ka sv u: Sm ar tly on ny ky ää n ka nna tt av a 40 he nk ilö n la fk a, jo ka ka sv aa no pe as ti ja tu le e ty öl lis tä m ää n sa to ja ih m is iä se ur aa va n pa rin vu od en si sä än . M ik i Ku us i, W ol tin to im itu sj oh ta ja Sm ar tly . (E de llä ov at tie ty st i Su pe rc el l ja Ro vi o) . Li nd a Li uk as , la st en ki rja ili ja El a M ad ej . Se th Ba nn on . ”T od el la ko va ss a ka sv us sa ol ev a su om al ai ne n fir m a, jo ka op tim oi Fa ce bo ok ja In st ag ra m -m ai no nt aa . Er ity is m ai ni nt a la itt ee n aj at to m as ta m uo to ilu st a. ” bi is af e. ” K at e C ou rt ea u. Yl ip ää tä ns ä Sl us hi n yh te is ku nn al lis ia yr ity ks iä ja pa lv el uj a es itt el ev ä Im pa ct tr ac k -o hj el m a nä yt tä ä to si ha us ka lta .” To om as H en dr ik Ilv es . fi Jo uk on vo im a. Si llä vo i et si ä pu he lin ta ka rt al ta – ta i ko to a, jo s se on hu ka ss a – ja lä he tt ää av un py yn nö n. fi K uu nt el e pr es sa a. N yt ka sv at ta m on no np ro fit -p uo li on va hv as sa no us us sa .” Sl us hm es su ill e ko ko on tu u tä nä vu on na tu ha ns ia st ar tu pyr itt äj iä , ka ns ai nv äl is iä te kn ol og ia tä ht iä se kä yk si pr es id en tt i ja yk si pr in ss i, jo ilt a ka nn at ta ak in pö lli ä pa ri id ea a.. Yh tiö n Be st Fi en ds -p el is sä ka sv at et aa n öt ök öi tä er ää nl ai si a pa la pe le jä ra tk om al la .” se rio us ly .c om O ur a. Fi rm an pe ru st aj a Kr is to O va sk a on ol lu t ai ko in aa n pe ru st am as sa ja ve tä m äs sä m yö s A al to es ia ja St ar tu p Sa un aa .” sm ar tly .io Se ri ou sl y. ”Y C om bi na to r on yr ity sk as va tt am o, jo ka au tt aa st ar tu pyr ity ks iä al ku ta ip al ee lla . Tä m ä si vu st o yh di st ää ih m is et ru oh on ju ur ita so lla . co m Ko ke ile nä itä te kn ol og is ia in no va at io ita (jo s va in vo it) . N äh dä än kö pi an pä iv ä, jo llo in ta va ro id en ra ht au s ym pä ri m aa ilm aa lo pp uu ko ko na an ?” an is op rin t.c om Bi is af e – Be eB ud dy . A pp lic ak en pe ru st aj a. M uu to s lä ht ee m ei stä . IP ID U SA E SL U SH . A m ic us in pe ru st aj a. Yk si pe lit ai va an ki rk ka im pi a no us ev ia tä ht iä . A rk ki te ht i ja Y C om bi na to rin no np ro fit sjo ht aj a. ”A in a in sp iro iv a. ”E rit tä in ka un is ja kä te vä se ur an ta la ite Su om es ta . U pe a es im er kk i ra ud an ja so ft an yh di st äm is es tä ja ra ud an m on ip uo lis es ta kä yt ös tä
Te kn ol og ia lla vo id aa n m uu tt aa m aa ilm aa , ja Pa yn en yr ity s te ke e se n lu om al la 3D -p rin ta tt uj a, ku st om oi ta vi a ro bo tii kk ak äs iä am pu to id ui lle . ”E ts y. Sh ak ira te ke e pa ljo n hi en oj a ju tt uj a ko ulu tu ks en ym pä ril lä ja on m on es sa m uk an a. ”S uo m en ik on is im m an yr ity ks en ha lli tu kse n pu he en jo ht aj ak si no us i vu on na 20 12 yr itt äj ät au st ai ne n he nk ilö , jo ka on jo ht an ut N ok ia n lu ku is te n on ni st un ei de n m uu to st en lä pi . ”T äm ä ra ut ar ou va ei ol e m ik ää n pe rin te in en m um m o. Pe te r Ve st er ba ck a, Ro vi on m ar kk in oi nt ijo ht aj a, Sl us hak tii vi Ja ck M a. N ei l lii da si Su pe rc el lin 13 m ilj oo na n do lla rin Bra ho itu sk ie rr ok se n, jo ka kä än ty i va lta va ks i m en es ty st ar in ak si So ft ba nk in yr ity sk au pa n ka ut ta .” Jy rk i K at ai ne n. Fl ic kr in & H un ch in pe ru st aj a, Et sy .c om in ha lli tu ks en pu he en jo ht aj a. 19 SL U SH . Eu ro op an in ve st oi nt ip an ki n vp j. ”O lim m e ju ur i YK :s sa Sh ak ira n ja Ba n Ki -m oo ni n ka ns sa . ”I lk ka on nä ht y Sl us hi ss a m uu ta m an a vu on na ke rt om as sa Su pe rc el lin ta rin aa , m ut ta tä llä ke rta a ke sk us te lu ku m pp an in a on In de x Ve nt ur es in N ei l Ri m er . Ja ck M a on ka ris m aa tt in en pu hu ja , va ik ka ei ym m är tä is i sa na ak aa n ki in aa .” Sh ak ir a. ”L av al la on va in vä hä n pu hu jia , jo tk a ei vä t ol e yr itt äj ät au st ai si a, m ut ta si tä ki n m ie le nk iin to ise m pi a. So ft ba nk in pe ru st aj a. A lib ab an pe ru st aj a. 19 O pi ka ns ai nv äl is ilt ä te kn on ai si lta . Po pt äh ti, Pi es D es ca lz os -h yv än te ke vä isy ys sä ät iö n pe ru st aj a ja ra ho itt aj a. Pi ia Si m pa ne n, Te kn ol og ia te ol lis uu de n as ia nt un tij a C at er in a Fa ke . ”M as ay os hi So ni n ve li Ta iz o kä vi jo Su om es sa , ny t pi tä is i sa ad a M as a. ” N ee lie K ro es . Eu ro op an ko m is si on ka sv uo hj el m as ta va st aa va Ka ta in en ja Eu ro op an in ve st oi nt ip an ki n tu or e va ra pä äj oh ta ja Va pa av uo ri jo ht av at tä llä he tk el lä ha nk ke ita , jo tk a lu ov at en tis tä su ur em pa a jo uk ko a ka sv un äl kä is iä yr ity ks iä Eu ro op pa an .” M år te n M ic ko s. ” H ei dä t ha lu an Sl us hi in . w w w .s lu sh .o rg Te ks Ti h ei k k i va lk a m a JOULUKUU 2015 IMAGE 227 39. Ja n Va pa av uo ri . Ri st o on lo is ta va ty yp pi , fa nt as tin en jo hta ja ja pu hu u la va lla M ar cu s W al le nb er gi n ka ns sa sa to ja vu os ia ke st äv ie n yr ity st en jo ht am is es ta .” Ilk ka Pa an an en . ” M as ay os hi So n. ” Sa m an th a Pa yn e. IP ID U SA E SL U SH . En tin en EU -k om is sa ar i, Eu ro op an ko m is si on en tin en va ra pr es id en tt i. M år te n kä y lä pi jo ht am is fil os of ia an sa se kä si tä , m itä hä n on op pi nu t m aa ilm an ko vi m m ilt a jo ht aj ilt a Sc ho ol of H er rin gi n si sä ltö ä tu ot ta es sa an .” K as vu yr ity st ap ah tu m a Sl us h H el si ng in m es su ke sk uk se ss a 11 .– 12 .11 . Su pe rc el lin to im itu sj oh ta ja . Yh tiö on m on es sa ha as ta ja ja to im ii m yö s Ja pa ni n ul ko pu ol el la .” Se ur aa pu he en jo ht aj aa . Yr ity s on ha lu nn ut ka sv at ta a di ve rs ite et tiä än W om en in Te ch -h en ge ss ä ja re kr yt oi nu t ak tii vi se st i na is pu ol is ia in si nö ör ej ä vi im e vu os in a. H al lit us am m at til ai ne n. Sl us h ei ha lu a ol la Pi ila ak so va an pa re m pi . ”P iil aa ks os sa as uv a M år te n M ic ko s on te hn yt ka ks i on ni st un ut ta yr ity sk au pp aa , to im in ut EI Rro ol is sa ka hd es sa er i pä äo m ar ah as to ss a ja pe ru st an ut ai em m in tä nä vu on na fa nt as tis en Sc ho ol of H er rin g -jo ht am is po rt aa lin . H än ei om ie n sa no je ns a m uk aa n ty yt yny t ru us uj en ka sv at ta m is ee n jä ät yä än el äk ke el le , va an si irt yi au tt am aa n yr ity ks iä ka sv am aa n. ”M aa ilm a on tä yn nä w an na be -P iil aa kso -k on fe re ns se ja . Sa am m e tä nn e ty yp pe jä . O pe n Bi on ic s ha lu aa m ur ta a pe rin te is et m ar kk ina t: hu ip pu te kn ol og ia n ei ta rv its e ol la hu ip pu ka lli st a. Ko m is sa ar i. Ri ku M äk el ä, Sl us hi n to im itu sj oh ta ja R is to Si ila sm aa . Ko m is si oai ko in aa n Kr oe s tu li tu nn et uk si ko od aa m is en pu ol es ta pu hu ja na ja ro hk ai si er ity is es ti na is ia di gi m aa ilm aa n. So ft ba nk om is ta a Su pe rc el liä , ja he ill ä on ky tk ös Su om ee n. co m on yh te is ö, jo ss a ku ka ta ha nsa ym pä ri m aa ilm aa vo i m yy dä ja os ta a yk si lö lli si ä, kä si nt eh ty jä tu ot te ita . O pe n Bi on ic si n pe ru st aj a. N ok ia n ha lli tu ks en pu he en jo ht aj a. “T er ve ys te kn ol og ia on yk si tä m än he tk en su urim m is ta tr en de is tä hu ip pu te kn ol og ia n pi ire is sä
teksti juha itkonen kuvitus double happiness 40 IMAGE 227 JOULUKUU 2015
JOULUKUU 2015 IMAGE 227 41. K U VA T: A -L EH TI EN A R K IS TO
Se liikuttava uskollisuus, jolla satatuhatta suomalaista joka vuosi ostaa Finlandia-palkitun romaanin vain siitä syystä, että se on Finlandia-palkittu romaani. Olimme tulleet katsomaan samaa elokuvaa kuin 607 936 muutakin suomalaista syksyllä 1985, Ere Kokkosen käsikirjoittamaa odotettua huumoripläjäystä Uuno Epsanjassa. Mutta eihän se voinut kestää, tuli 90-luku ja kolmas tv-kanava, lama, Itsenäisten valtioiden yhteisö, Euroopan unioni, jossain vaiheessa internet, ja nyt olemme erillämme kaikki, omavaraisia heimoja kansallisvaltion rajojen sisällä, yksinäisyytemme on kosmista eikä mitään yhteistä Suomea enää ole, kiitos Netflixin, kiitos YouTuben, kiitos hBo:n, kiitos Facebookin – kiitos tai oikeastaan syytös. Istuimme tietenkin jo aikoja sitten edesmenneessä elokuvateatterissa Hämeenlinnan keskustassa, isä, minä ja pikkuveli. Kiehtovaa, että olimme päässeet isän kanssa elokuvateatteriin. Oi tätä ihanaa aikaa! Joimme maitoa. Ensimmäinen kysymykseni: millä perusteella se oli paratiisi. Putous. Toinen: onko se edes kadonnut. Poimimme omenan puusta. Ja aina kuullessani näitä muistopuheita, lukiessani yhtenäiskulttuurin katoamista murehtivan artikkelin, tunnistan sisälläni halun väittää vastaan. Minä ja veljeni voimme luottaa siihen, että taas seuraavien MM-hiihtojen aikaan kerääntyisimme luokkahuoneen Finlux-television ääreen katsomaan Harri Kirvesniemen kenopäistä etenemistä. Kun ajattelen Jahangiria nyt, ajattelen heinäkuista Meillä on unelma -mielenosoitusta ja siellä napattua valokuvaa, jossa Jahangiri seisoo selätysten perussuomalaisten puheenvuoron tilaisuuteen tuoneen Matias Turkkilan kanssa. Jostain se vain tulee, intuitiona: haluan jutella yhtenäiskulttuurista ensin jonkun kanssa, joka ei ole solahtanut sen piiriin sulavasti syntymän kautta niin kuin minä. Söimme jauhelihaa. Olimme yhtä, löysimme neonväritkin kaikki samaan aikaan. esa-Matti Loirin kasvot. Kadotimme paratiisin. Vain elämää. Mitä yhtenäiskulttuuri, tämä termi, oikeasti edes tarkoittaa. Tiedän toistaiseksi vain tämän: ensimmäinen ajatukseni yhtenäiskulttuurista on Vesa-Matti Loirin kasvot Adams-elokuvateatterin valkokankaalla yhtenä pimeänä syysiltana kolmekymmentä vuotta sitten. Oli kiehtovaa, että Uuno oli päässyt ulkomaille asti. Näinhän se kerrotaan, suomalaisen yhtenäiskulttuurin tarina. Kunnioitimme kestävyysjuoksijoita. Haikailu takaisin yhtenäiskulttuuriin tuntuu oudolta ajassa, jossa tahdostamme riippumatta joudumme sopeutumaan entistä monikulttuurisempaan Suomeen. Miksi koko asia vaivaa mieltäni. Siitä puhutaan kuin kuolleesta, kunnioittavasti menneessä aikamuodossa. Cheek ja Jari Sillanpää Olympiastadionilla. Emme tienneet sitä silloin, mutta meitä ympäröi kultainen 80-luku, suomalaisen yhtenäiskulttuurin viimeinen eheä vuosikymmen. Joka tapauksessa pelkkä naamataulu valkokankaalla riitti, mies jossain takanani rähähti nauramaan; 30 vuotta myöhemmin muistan edelleen elävästi hänen aikuisen miehen naurunsa, joka tarttui koko saliin. Ja kuitenkin Jahangirikin on solahtanut siihen, yhä tunnetumpana kasvona, ehkä kohta jopa osa sitä. tai UUno tUrhapUron, miten sen nyt ottaa. oinen ajatUkseni on soittaa aLi jahangiriLLe. Saatan tietysti olla väärässäkin. Sofi Oksanen. Jahangiri näyttää kuvassa vahvalta ja suoraselkäiseltä, 42 IMAGE 227 JOULUKUU 2015. Vielä saatoimme mennä kotiin odottamaan seuraavaa Spede Show’ta tai Kymppitonnia siinä suloisessa varmuudessa, että kaikki muutkin suomalaiset tekivät niin. Emme koskaan pääse sinne takaisin. Mitä muuta tämä on kuin yhtenäiskulttuuria. Miksi sen mahdollista katoamista pitäisi erityisesti surra. Minä en tiedä
Kaikki alkoi huutaa. Jos Uuno oli armeijassa ja tyri kaikki asiat, niin olihan se ihan selvää, että sille nauretaan.” Äiti pääsi Uunon kyytiin mukaan, kehnommin kieltä oppinut isä ei. En usko, että nämä kaksi asiaa uhkaisivat suomalaista yhtenäiskulttuuria. Entäpä paljon puhuttu kansan jakautuminen kahtia, eriytyminen kupliinsa. Muistan tarkalleen, missä silloin olin. Mieti! Jos se ei ole yhtenäiskulttuuria, niin sitten ei mikään. ”Ei yhtenäiskulttuuria pysty rakentamaan eikä pitämään tietoisesti yllä. Aloitamme luonnollisesti Vesa-Matti Loirista. Tämä prosessi muokkaa uudennäköisen yhtenäiskulttuurin, joka me nähdään kymmenen tai viidentoista vuoden päästä. On hienoa, että me välillä mietitään, mitkä on meidän yhtenäiskulttuurin arvot ja sen symbolit.” Kuulostaa valoisalta. Kun hän osti valkoisen verkkoaluspaidan ja pojat nauroivat, isä ei ymmärtänyt, mitä hauskaa siinä oli. DJ laittoi musan pois päältä ja sanoi, että Suomi on voittanut lätkän MM-kultaa. Sitä kautta aika nopeasti hiffasin, mikä tämä Turhapuron juttu oikein oli. ”Yhtenäiskulttuuri on kollektiivista itsesensuuria. Niissä JOULUKUU 2015 IMAGE 227 43. Ja just se, että me biletettiin ruotsinkielisellä biisillä – se oli vaan niin siistiä!” Jahangiri on suurin piirtein samaa mieltä kanssani: huhut yhtenäiskulttuurin kuolemasta tuntuvat vahvasti liioitelluilta. Vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruutta hän juhli jo selvästi sinivalkoisella sydämellä. Eihän huumorissa ole mitään erityisen kansallista, tuollaisessa slapstickmaisessa varsinkaan. Mietin silti, puhummeko enää minkäänlaisesta yhtenäiskulttuurista vai vain yksinkertaisesti kulttuurista. ”Pienestä kylästä. Ali sen sijaan kävi suomalaista peruskoulua, sukelsi yhä syvemmälle suomalaiseen tv-huumoriin ja pelasi siinä sivussa suomalaista lätkää. Onko se Jahangirin mielestä muuttamassa tilannetta. Hänellä on myös tarjota termille kiinnostava määritelmä. Muistanhan minä millaista se oli, istua saunan jälkeen isän, äidin, veljen ja siskon kanssa katsomassa Napakymppiä tai Puhtaita valkeita lakanoita. Se vain muuttuu ajan mukana.” erJantai-iltana ilahDutan poikiani pistäMällä popcornit mikroon. Vahva murre, ei koulutusta. Mutta ei se myöskään tule ikinä katoamaan. Sumuisena syysaamuna tapaamme Jahangirin toimistolla Helsingin keskustassa. ”Juuri nyt me ollaan sellaisessa tilanteessa, jossa näistä kahdesta asiasta puhutaan kiivaasti. Epäilemättä kuvaa voi katsoa toisinkin, mutta tämä on minun tulkintani siitä. Jos arvostelee Veskua, asemoituu saman tien kulttuuripoliittiseksi sivariksi. Varsinkin Cheekistä kuulee kyllä pahaakin puhetta, mutta vain tietyissä, oikeastaan automaattisesti mahdollisen yhtenäiskulttuurin ulkopuolelle asemoituvissa piireissä; muualla hänen kritisoimisensa on riskiveto. onnistuneen kotoutumisen symbolilta; Turkkila taas pieneltä, pelokkaalta ja jotenkin säälittävältä. Jos niin olisi, sehän tarkoittaisi sitä, että jos Vesa-Matti Loiri antaisi jonkinlaisen lausunnon jommastakummasta kysymyksestä, hän menettäisi asemansa täydellisesti. Ainoa tavoite mennä naimisiin yhden kylän rikkaan tytön kanssa, mutta aina tulee esteitä rakkauden tielle. Ja niinhän se on.” Jahangirikin on tuijottanut lapsena Loirin kasvoja. Kun Iranista Suomeen saapunut perhe 90-luvun alussa istui television ääressä olohuoneessaan Vantaalla, Uunot olivat ensimmäisiä suomalaisia ohjelmia, joista nuori Ali sai jotain irti. En tiedä, mistä ne löysivät sen Den glider in -biisin, mutta jostain se tuli. Ja näinhän ei tapahtuisi”, Jahangiri sanoo. Asetumme yhdessä television ääreen katsomaan Vain elämää. On olemassa tiettyjä yhteisesti hyväksyttyjä asioita, joita ei vain saa arvostella. Mutta näin Ali Jahangiri, Iranissa syntynyt suomalainen, selvästi ajattelee, ja hänen optimismiinsa tekee mieli uskoa. ”Stand up -kollegallani Teemu Vesterisellä on mainio Loiri-sketsi. ”Jos mietitään sitä kahtiajakautumista, niin mehän ollaan käytännössä eri mieltä vain kahdesta asiasta. Toinen on suhtautuminen maahanmuuttoon, toinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. ”Sinä vuonna syntyneitä tyttöjä kutsuttiin juuri äsken jossain jutussa kultatytöiksi. Koivukylän nuorisotalolla oli limudisko. He ovat ehdotuksestani niin liikuttavan riemuissaan, että tunnen sydämessäni piston: ehkä teen tällaista heidän kanssaan liian harvoin. Se ei ole asia, joka on meidän hallittavissamme. Ja jos Suomessa miettii, mitä ne tällä hetkellä ovat, niin ensimmäisenä mieleen tulee Veskun lisäksi ehkä veteraanit ja Cheek. Edes Mannerheim ei pääse Cheekin ja Loirin tasolle.” Hauska analyysi, vaikka veteraaneja lukuun ottamatta tämä ei toki aivan kirjaimellisesti pidä paikkaansa. Siinä on ihan loistava termi: kulttuuripoliittinen sivari. Hahmolla oli nimittäin iranilainen vastine, samantapainen sähläri nimeltään Sämäd
Ehkä juuri koulujen pihat ovat erityisen merkittäviä, sillä varsinkin huumoriohjelmat löytävät tavallisesti ensin lapset ja nuoret. Mikäli suomalainen yhtenäiskulttuuri edelleen on olemassa, voidaan todeta Holman astuneen rytinällä sen piiriin. Ei ehkä varsinaisesti lapsille tehtyä mutta myös lasten katsomaa ja lasten keskenään levittämää – niin kuin lapsuuteni huumoriohjelmat, niin kuin tämä Vain elämää, niin kuin Putous. Tie koko kansan sydämeen käykin lasten kautta, niinkö. Hymyhuulet. Kun Jouni Hynynen yritti ja ihmetteli ohjelmaan osallistuneiden kollegoidensa itkeskelyä, nenilleen sai Hynynen itse. uosi sitten Antti HolmA oli läHinnä VAin Helsingissä tunnettu näyttelijä ja teatterintekijä. Manitbois. Entä jos yhtenäiskulttuuri onkin lastenkulttuuria. Jahangirin mukaan kyseessä oli häkellyttävä kulttuurinen murros. Velipuolikuu. Kyse on perheistä. Lapinlahden lintujen Seitsemän kuolemansyntiä. Hänen mukaansa se on nimenomaan yhtenäiskulttuurin muutoksen kannalta viime vuosien merkittävin televisio-ohjelma. Tuntuu, että tarvitsen taas juttukaveria. Sattuu onneksi olemaan juuri Ville Gallen päivä, oikeasti aikuiset yrittävät parhaansa mukaan eläytyä JVG:n pukukopin ja pitkäksi venyneen puberteetin tuoksuiseen mielenmaisemaan, ja meillä on hauskaa seuratessamme sitä, sekä minulla että pojilla. Koko ajanhan se on tullut sieltä, televisiosta: levinnyt sitten johonkin oikeaan hermoon osuessaan influenssaviruksen ärhäkkyydellä koulujen pihoille ja työpaikkojen kahvihuoneisiin. Pulttibois. Lasten ja aikuisten yhteisistä hetkistä, tällaisista perjantai-illoista, yksityisistä arkisista idylleistä. Myöhemmin, 90-luvun alussa tuli Kummeli, pyyhkäisi lama-Suomen yli yhtenä valtavana tsunamina, ja silloin kyllä lähti, artisti maksoi, sattui Juhaa leukaan, kaikki oli parasta A-ryhmää. Kansa ei halunnutkaan enää metsuripartaista virsimetallimuusikkoa ja viinanhuuruista äijähuumoria; se halusi sliipatun rapartistin, hänen itsekorostuksensa ja hänen kyyneleensä. Holma vaali omaa teatterivakavuuttaan ja empi pitkään Putoukseen lähtemistä. Vain elämää täyttää myös Jahangirin yhtenäiskulttuurin ilmiöille asettaman kriteerin: sitäkään ei saa kritisoida. Lähestymme ohjelmaa epäilemättä eri pohjalta, mutta saamme jokainen siitä jotain irti, nelivuotiaskin. Olin sanastosta varsin hyvin perillä itsekin, mutta yläasteikäisen pikkuveljeni mania ylitti kaikki rajat. Kun kulttuuri oli tarpeeksi kypsä, voitiin laittaa Katri Helena televisioon itkemään omille lauluilleen. Muistelen Jahangirin analyysia Vain elämää -show’sta. hetkissä oli tiettyä ehdotonta turvallisuuden tunnetta, joka ehkä on edesauttanut kehitystäni suhteellisen kunnialliseksi kansalaiseksi. Kukaan ei tosin itke, mikä oikeastaan tuntuu tuotelupauksen pettämiseltä. Vähältä piti, ettei näin olisi käynyt. Jos harrastaisimme tätä useammin, pojat voisivat muistaa nämä tv-hetket vielä vuosikymmenten päästä, muistaa niin kuin minä muistan takkahuoneen upottavan sohvan, Kartio-lasissa kihisevän kokiksen ja lämpimät tonnikalaleivät lautasella. Kun hän 44 IMAGE 227 JOULUKUU 2015. Nyt hän on koko kansan suosikkipoika, tämän syksyn bestseller-kirjailija ja miehen omalla nimellä kulkevan tv-show’n vetäjä. Hän tallensi lukuisia Kummeli-sketsejä aivoihinsa niin tiukasti, että ne ovat siellä vieläkin repliikki repliikiltä, ilmeisesti samassa lokerossa kuin parhaat Uuno-kohtaukset. Aiemmin suomalaiset lauloivat yksin kodeissaan Katri Helenaa karaokena ja itkivät omia lapsuudentraumojaan. Television merkitystä yhtenäiskulttuurin luojana tuskin on mahdollista liioitella. Neljä ensimmäistä ovat kymmenvuotiaalleni täysin tuntemattomia suuruuksia; Antti, Sanni ja varsinkin Ville Galle kuuluvat hänen maailmaansa. Näistä ohjelmista lähtivät liikkeelle hokemat, joita lapsuudessani toisteltiin. Lojumme sohvalla, rouskutamme poppareita ja katselemme, kuinka Pave, Virve, Maija, Anssi, Antti, Sanni ja Ville Galle laulavat ja leikkivät yhdessä
Ja samaan aikaan tiedän, että useimmat ihmiset kuitenkin tietävät minun seksuaalisuuteni. Siitä tuli sellainen kuin halusinkin, jopa pieni menestys. Se oli ihan hysteeristä. Putouksen kautta kaikki joka tapauksessa tapahtui – klassisen, saunanjälkeisen lauantai-illan viihdeohjelman. Helsinki on siitä taajamasta ehkä vähän erillään, riittävän suuri muodostaakseen osin oman todellisuutensa, mutta kun televisiosta juuri sillä hetkellä tuttu sketsihahmo lähtee keikalle Kehä kolmosen ulkopuolelle, väki vaareista vauvoihin saapuu kyllä paikalle. Suomalaisen tv-viihteen pitkä jatkumo on siis hyvin hänen hallussaan. Mahdollisuus uida ihmisten olohuoneisiin oli kutkuttava, mutta oman huumorin sovittaminen perheohjelman kontekstiin osin hämmentävä kokemus. sitten antoi pirulle pikkusormen, ei mennyt ainoastaan koko käsi vaan koko yltiölahjakas kaveri. Se on osa minun henkilöäni, brändiäni, jos niin halutaan sanoa. En usko, että tällaista tyyppiä oltaisiin oltu valmiita ottamaan vastaan vielä parikymmentä vuotta sitten.” Niin, parikymmentä vuotta sitten. Holman julkihomous ei esimerkiksi ole tuonut näyttelijälle mitään kielteistä palautetta. Semmoinen tietynlainen suurelle yleisölle tekeminen muuttuu siinä prosessissa omaksikin ajattelumalliksi. ohitetaankin olankohautuksella. Olen juuri nyt heidän joukossaan, minulla on tämä mandaatti kansalta. Tuodaan vähän alapäähuumoria, pariutumisen ja seksuaalisuuden kysymyksiä ja puetaan ne ikään kuin Pikku Kakkosen muotoon. Meinasi heittää tajunnassa. ”Kävin Kissi Vähä-Hiilarina keikalla Kuopiossa Kauppakeskus Matkuksessa, ja siellä oli varmaan monta tuhatta ihmistä vastassa. ”Omasta tuoreesta kokemuksestani en usko siihen yhtenäiskulttuurin kuolemaan ollenkaan. Mutta ei se pitkään välttämättä kestä.” Suomi on edelleen yksi suuri taajama, Holma kiteyttää. Tein aikanaan Teatteri Takomoon monologiesityksen vallan ja seksuaalisuuden kysymyksistä. Vihjailu ja pikkutuhmailu on minulle vierasta, mieluummin sanoisin suoraan kulli ja pillu, mutta sellaistahan ei lauantai-iltana voi tehdä. ”Lauantai-illan viihde on ihan omanlaisensa laji. Se näkyy hänen huumorissaan. Lapsethan olivat Kissi Vähä-Hiilarista aivan ihanasti ihmeissään. Holma ei myöskään ole riippuvainen lauantai-illan ohjelmapaikasta tai televisiosta ylipäätään: tv-menestyksestä huolimatta hän puskee edelleen sketsejään suoraan verkkoon yksiöstään Punavuoresta ja seuraa ahkerasti muita tubettajia. Silloin nuori Antti Holmakin katseli kotonaan Sonkajärvellä samaa tavaraa kuin kaikki muutkin, Vääpeli Körmyjä, Speden Spelejä ja Kummeleita. En ollut sellaista väkimäärää ennen joutunut kannattelemaan.” Holma vaikuttaa edelleen hivenen pöllämystyneeltä tapahtumien kulusta. Sehän se on se Putouksen juttu.” ”Toisaalta sitten Putous on ainutlaatuinen foorumi, jonka kautta tällaisia hankalia asioita on mahdollista käsitellä jopa koko yhteiskunnan tasolla. Suomeen tai ehkä Suomen televisioon mahtuu kerralla sellaiset kolme neljä tyyppiä, jotka saavat tehdä kaiken mitä haluavat. Kyselivät minultakin, onko se nyt nainen vai mies vai mikä. Todistajanlausunto tukee ajatustani yhtenäiskulttuurin lapsivetoisuudesta: Putousta tehdessä ajateltiin aina nimenomaan alaikäistä yleisöä. Asiat, joista joskus 80-luvulla olisi noussut kohu, JOULUKUU 2015 IMAGE 227 45. ”Olin valmistautunut paskavyöryyn, mutta ei se ollut juttu eikä mikään. Toisaalta koko aikuisen elämänsä vuonna 1982 syntynyt näyttelijä on elänyt nettiajassa, kansainvälisen ja käytännössä rajattoman tarjonnan äärellä. Mutta jos nyt ajattelen yleisön laajuutta ja kaikkia näitä kerrannaisvaikutuksia, niin kyllä Kissi on sitä samaa asiaa ajanut aika paljon pidemmälle.” Jahangirin tavoin myös Holma uskoo yhtenäiskulttuurin kykyyn muuttua
Mahdollisesti olen ollut sitä aina, jo lapsena, kun kuvittelin kuuluvani joukkoon. Jos kansankohelluksen rasvaisuutta vertaa Turhapuroihin ja Kummeliin, on pakko todeta viattomuuden ajan olevan ohi. Juoksen. Toisaalta: kun Spede kuoli, uutinen tuntui isolta. Hiihdän. Saatan olla elitisti. Käyn mielelläni mökillä. Lauantai-ilta ei ole enää pelkästään oman perheen, vaan koko kansan reaaliaikainen kokoontuminen. En ole enää pitkään aikaan jaksanut seurata lätkän mm-kisoja. Liikutun iskelmistä. Elokuva kyllä välillä naurattaa minua, geeneissäni on y-kromosomi, mutta navanalushuumori laskeutuu teoksessa alemmas kuin osasin edes kuvitella. Kymmenvuotiaani seuraa Instagramissa minulle tuntemattomia justimuksia. (Kulttuurisen kartan keskiöstä, puolueettomalta alueelta, löytyvät pizza, liikunta, kuha, vesi ja karjalanpaisti 46 IMAGE 227 JOULUKUU 2015. Silloinko viimeistään, elokuussa 2001, olin irtautunut yhtenäiskulttuurista lopullisesti omalle kiertoradalleni. Suunnistan. Ihmisethän katsovat Putousta nykyään pädiensä kanssa. Puhuimme Speden kuolemasta paljon siellä Tukholmassa, me Thom Yorken perässä Globeniin matkustaneet yhtenäiskulttuurin kasvatit. Pitchasin idean toimituspäällikölle miellyttävän tyylikkäillä, jopa eksklusiivisilla Bättre Folk -festivaaleilla Hailuodossa, jonne keskikesän auringon paistaessa olimme Helsingistä uskaltautuneet. ”Totta kai verkko on jo nyt pirstonut yleisöjä. Halu jakaa oma kokemus muiden kanssa on ihmisessä hirveän vahva.” e on aivan totta. Mutta jos nyt tutkiskelen omia kulttuurisia kulutustottumuksiani, sanapari Suomen katsotuin, luetuin tai kuunnelluin ei minulle ole varsinainen suositus, ehkä pikemminkin päinvastoin. Olemme ehkä viimein löytäneet pienimmän yhteisen nimittäjän: lauteiden väliin jäävät kivekset. Voiko yhtenäiskulttuurilla olla tulevaisuutta Suomessa, jossa jokainen tuijottaa omaa kanavaansa omalta ruudultaan. Kun Spede kuoli, olin matkalla Tukholmaan Radioheadin keikalle. Todisteita puolesta: Olen kaunokirjailija. ”Olen miettinyt samaa”, Holma sanoo. tunnistan itsessäni tämän halun. Katselen mieluummin True Detectiveä kuin Robaa. Luen Economistia, Guardiania ja New York Timesia. Toisaalta se voi jopa oudosti tukea sitä yhtenäiskulttuuria. Näille vierauden tunteille on tietysti helppo keksiä yksinkertainen selitys. Eräänä päivänä katson ihmiskoemielessä Luokkakokous-elokuvan. Olin vuosia töissä Apu-lehdessä. Sitä tähdittävät Aku Hirviniemi, Sami Hedberg ja Jaajo Linnanmaa, miehet, joiden hauskuus on tiedossa Hangosta Ivaloon. Sen on käynyt katsomassa yli puoli miljoonaa suomalaista, lähes yhtä suuri joukko kuin kultakauden Uunoja. Poikani ovat tietenkin kasvamassa tähän todellisuuteen. Jos Suomi selviytyy lätkän mm-kisoissa finaaliin, katson kyllä ottelun ja eläydyn vilpittömästi kansakuntamme kohtalonhetkiin. En ole kotoisin Helsingistä. Kirjoitan tätä juttua Image-lehteen, joka täsmälleen 30 vuotta sitten, minun istuessani elokuvateatterissa nuorena ja viattomana yhtenäiskulttuurin kuluttajana, perustettiin nimenomaan vastustamaan Uuno Turhapuroa ja kaikkea mitä se edusti. Todisteita vastaan: Pidän Uunoista edelleen. Saunon. Makuni ei aina osu yksiin kansan enemmistön kanssa. Selailen sosiologi Semi Purhosen ja työryhmän suomalaisesta mausta tekemää laajaa tutkimusta, ja tulokset tiivistävällä kulttuurisella kartalla löydän eniten omia mieltymyksiäni kieltämättä elitistisestä suunnasta, legitiimin kulttuurin alueelta modernin ja perinteisen rajapinnasta. Osaan ulkoa Jaakko Tepon Hilman ja Onnin sanat
Kuusikymppisen Lehtosen perspektiivi on pidempi ja suhde koko termiin kriittinen. Perinteinen puoluelehdistö menetti merkitystään ja työväenliike näivettyi. Kaikki katsoivat Peyton Placea. Tänne, Etelä-Suomen isoon pikkukaupunkiin ovat pysähtyneet ne pikkupaikkakunniltaan paenneet sisäsuomalaiset, jotka eivät ole jaksaneet, halunneet tai uskaltaneet Helsinkiin asti. Teatteriohjaaja Lauri Maijala esitteli tässä lehdessä vuosi sitten elitismin positiivisen määritelmän. Urheilu oli jakautunut. Professorin seurassa tajuan, että olen koko ajan ajatellut yhtenäiskulttuuria vain omien sukupolvikokemusteni kautta. Olisin ollut vain vihaaja, ja sitä minä en ollut, en missään tapauksessa. Elettiin ehkä vähän aikaa siinä kuluneen ajan kultapölyllään kauniiksi kiillottamassa, nykyistä yhtenäisemmässä YYa-Suomessa, jonka perään moni nyt haikailee. Eli ei tätä yhtenäiskulttuurin ajatusta voi missään tapauksessa kovin kauas paikantaa”, Lehtonen sanoo. – mikäli uskomme tutkimustuloksiin, nämä asiat siis yhdistävät kaikkia suomalaisia.) Mutta mitä siitä, vaikka olisinkin elitisti. Mitä helvettiä täällä tapahtuu, minä ajattelin. Vuodesta 1917 jonnekin 1970-luvulle asti Suomessa oli vahvasti kaksi kulttuuria, porvarillinen kulttuuri ja työväenkulttuuri. Hänenkin mukaansa jossain vaiheessa alkoi kuitenkin tapahtua tiettyä yhdentymistä. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 47. En tiennyt miten olisin sen tehnyt, kaikki tavat ilmaista todelliset ajatuksensa tuntuivat etukäteen miinoitetuilta. Mutta eipä ole Tamperekaan niin kuin joskus ennen. Melkein kaikille toiminnoille oli kaksi eri paikkaa. Mutta miksi, itse asiassa, minun henkilökohtaisesti olisi pitänyt riemuita siitä, että Olympiastadionin myi ensimmäisenä suomalaisena kaksi kertaa loppuun artisti, jonka musiikki on mielestäni luokatonta ja sanoma jopa vastenmielinen. n jotenkin sopivaa matkustaa tätä juttua varten Tampereelle, Suomen suomalaisimpaan kaupunkiin. Lounaan jälkeen siirrymme kadun toiselle puolelle Kaffila-nimiseen kahvilaan. Lehdistö oli jakautunut. ”Kun puhutaan yhtenäiskulttuurin hajoamisesta, ensimmäinen kysymykseni on tämä: kenen yhtenäiskulttuuri. Luomulihaa, tyyliteltyjä annoksia, asiakkaan valitsemista pavuista jauhettua kahvia; voisimme yhtä hyvin olla Helsingissä ellemme jopa Tukholmassa, Berliinissä tai Brooklynissa. Se on perinteisesti todellinen heimojen sulatusuuni, yhtenäiskulttuurimme kenties merkittävin hautomo. Riemuitse tästä. Yksityiskohdillekin: kaikelle sille, joka jää jättimenestysten alle. Yksinäinen pikemminkin, vieras omassa maassani. Riemuitse nyt vaikkapa Cheekistä ja hänen menestyksestään. Pahimmillaanhan yhtenäiskulttuuri on vain enemmistön tyranniaa, asioiden arvottamista myyntija katsojalukujen perusteella. Kaikilla oli jo televisio. Pahinta oli, etten uskaltanut sanoa tätä ääneen. Heidän juurensa heijastuvat tamperelaisessa kulttuurissa, joka ei ole antanut meille ainoastaan Kummelia vaan myös Väinö Linnan ja Kirsi Kunnaksen, Juicen ja Mikko Alatalon, Eput ja Popedan; itse asiassa kokonaisen Suomi-rockiksi kutsutun genren. Lounastamme mediakulttuurin professori Mikko Lehtosen kanssa Kattila-nimisessä ravintolassa. Siihen sisältyy yhteisen ilonpidon vaatimus, käsky joko liittyä samanmielisten kuoroon tai pitää turpansa kiinni. Ovatko ihmiset tulleet kuuroiksi vai hulluiksi. Juice ei viihtyisi täällä, Pihtiputaan mummo ei viihtyisi, ei myöskään työpaikaltaan potkut saanut paperimies. Hänen mukaansa elitismi on myös terve ilmiö, arvon antamista asioille, jotka eivät kiinnosta kaikkia. En usko, että paikalla on yhtään perussuomalaisten äänestäjää, hyvä jos edes demaria. Ajatus on kaunis
Paluumatkalla junassa, syysauringon kiillottaessa lehtiään laskevia suomalaisia talousmetsiä, kahvilassa tuntemani syyllisyys haihtuu ja korvautuu kiukulla. Leino-tulkitsija. ”Totta on, että Suomi on edelleen kansainvälisessä vertailussa huomattavan homogeeninen. Sitten tulivat persut ja jytkyttivät, alkoivat muutenkin keksiä kieltä uudestaan, ja viattomasta tuli potentiaalisesti vaarallista. Vastaanottokeskuksiin rasahtelevia polttopulloja. On vaikea kuvitella Suomen tulevaisuuden kannalta haitallisempaa pyrkimystä. Maassa maan tavalla, maassa yleisesti rakastettuja asioita rakastaen. Sanat muuttavat merkitystään, värjäytyvät uudelleen ajan hengen mukaan. Ehkä samaa termiä voisi soveltaa myös kansakunnan sisällä.” Ja sitten taas, toisaalta: tiettyä hajoamisen tunnetta en voi kiistää. Se on jo tässä ympäristössä, latentuoksuisessa hipster-kahvilassa vanhan teollisuuskaupungin sydämessä. Tästä tulee entistä selvemmin saaristoyhteiskunta: saarten asukkaat kyllä edelleen näkevät toisensa, mutta eivät ole keskenään tekemisissä.” Ei mitään kevyttä ajateltavaa, häiritsee ikävästi kahvinautintoa. Opi perusasiat, sisäistä jokin mielivaltaisesti määritelty suomalaisuuden oppimäärä. 48 IMAGE 227 JOULUKUU 2015. Toteemi nimenomaan siinä mielessä, että Veskuun voi heijastaa ihan mitä vain haluaa.” i helvetti. Ehkä oma uusi yhtenäiskulttuurini onkin tämä kansallisvaltioiden rajat ylittävä, hedonistisgastronominen luovan luokan kupla, jossa professori ja minä käynnissä olevasta murroksesta toistaiseksi vähin vaurioin selvinneinä ryystämme espressojamme yhteiskunnan sortuessa ympärillämme. Laman runtelema rakennemuutos-Suomi tuntuu olevan kaukana, vaikka se ei oikeasti ole. Vaikea sanoa. Tämä syksy on leijonapaitoja ja Ku Klux Klan -huppuja. Ja me on maailma vaarallisin pronomini.” Eikö huoli yhtenäiskulttuurin murtumisesta tunnu vähän turhalta näin pienessä, nuoressa ja väestöpohjaltaan edelleen homogeenisessa maassa. Huilisti. Tutkija John Fisken mukaan kaiken populäärin perusehto on monimerkityksellisyys. Tajuan äkkiä kirkkaasti, mikä minua tässä yhtenäiskulttuurin kaipuussa juuri nyt hiertää. Hyvin valittu hahmo kyllä. Sotaa paenneille suorassa lähetyksessä syötettyä suomalaista kaurapuuroa. Jos yhtenäiskulttuuri tarkoittaa tätä, se joutaakin mennä, mitä pikemmin sen parempi. Tekee mieli keventää vähän ja kysyä myös Lehtosen mielipidettä Veskusta. Juoppo. Jotta joku voisi olla todella suosittu, hänen täytyy pystyä edustamaan eri suuntiin erilaisia asioita. Futismaalivahti. On sellainen hauska termi kuin pienten erojen narsismi. ”Tunnistan kyllä tuon ilmassa leijuvan kaipuun. Sillä rakennetaan niitä identiteettejä, tarinaa meistä. Olisi kai ihme, jos puhe yhtenäiskulttuurista ei tässä ilmapiirissä saisi uusia, synkempiä sävyjä. Inarinjärven henkistynyt shamaani. Lehdissä näkemyksiään esitteleviä perheenäitejä, jotka kuulemma ovat rasisteja mutta eivät kovasydämisiä. Paljon kirjavammatkin valtiot pysyvät kasassa ja pyörivät ehkä paremminkin kuin tämä suurta kansallista konsensusta tällä hetkellä turhaan tavoitteleva omamme. Hyväksyykö mediakulttuurin professori ajatukseni VesaMatti Loirista yhtenäiskulttuurimme toteemipaaluna. ”Miksei. Se on jälkikäteen rakennettu konstruktio, se liittyy siihen, mitä tapahtuu nyt. Eli mitä enemmän yhtäläisyyksiä, sitä suuremmalta näyttävät melko pienetkin erotkin. Nostalgia on siitä ongelmallinen tunne, että sillä ei oikeasti ole koskaan kohdetta. Isä. Suurin osa suomalaisista on jo pitkään elänyt kaupungeissa, eli itse asiassa jo silloin, ja silti Suomea ja suomalaisuutta edelleen halutaan hahmottaa vanhan maaseutukuvaston kautta. Ja Veskuhan on kaikkea, todellinen kameleontti. ”Onko Suomessa 20 vuoden kuluttua enää minkäänlaista yhtenäiskulttuuria. Valtiotasolla hyvä esimerkki tästä voisi olla parivaljakko Suomi ja Ruotsi. Mikäli nyt harjoitettava politiikka jatkuu, kaikenlaiset jaot aivan varmasti tulevat lisääntymään, sekä eri paikkakuntien välillä että paikkakuntien sisällä. Vielä viisi vuotta sitten yhtenäiskulttuurikin oli termi, jonka olisin ajattelematta ohittanut. Biljardinpelaaja
Koko kansalaisuus, ennen ongelmaton asia, on muuttumassa raskaaksi kantaa. Olen aina tiennyt sataprosenttisen varmasti, etten halua olla perussuomalainen. Sille ei silti mahda mitään, että päätähden istuskelusta ja vierailijoiden ylitsevuotavasta kunnioituksesta tulee ajoittain saattohoidon, jopa ennenaikaisten hautajaisten tuntu. Minä olen sitten jotain muuta, luki passissani mitä tahansa. Juuri äskenhän me katsoimme kaikki yhdessä Uunoja, eikä kukaan ollut sen enemmän suomalainen kuin joku toinen, sellaista puhetta ei ollut vielä keksitty. Mitä enemmän perussuomalaiset hierovat perussuomalaisuuttaan vasten kasvojani, sitä vähemmän haluan olla edes suomalainen. täLLä kertaa näen ne noin viidenkymmenen metrin päässä edessäni, keskelle Hartwall Areenan permantoa pystytetyllä lavalla ja lavan yllä roikkuvalla Jumbotronilla. Päinvastoin, tunnelma oli harras – koko yleisö kunnioitti taiteilijan saapumista nousemalla seisomaan. Älkää jumalauta viekö minulta minun isänmaatani. Mietin mitä tässä saatellaan mailleen: yhtä monilahjakasta taiteilijaa, hänen sukupolveaan vai koko suomalaista yhtenäiskulttuuria. Siinä hän siis istuu, sukunsa viimeinen, jakkaralla valkoisessa paljettipaidassaan. Tämä olisi yksinkertaista ellei se olisi monimutkaista. Konsepti on poikkeuksellinen, mutta Loiri on syntymäpäiväsankari ja tehnyt vähintään seitsemän miehen työn, epäilemättä hänellä on tähän oikeus. En haluaisi sanoutua irti kaikesta jakamastamme. Huvittavaa ellei se olisi surullista. Välillä sitä vain ei tahdo jaksaa, kun on jo lähtökohtaisesti hävinnyt, vastapuoli on julistanut itsensä suomalaisemmaksi kuin minä, heidän röyhkeytensä vituttaa minua. Joskus minusta tuntuu, että käynnissä on sisällissota. Vetäkää kiitospaidat päälle, liikuttukaa siitä kolmannestakin Tuntemattomasta, olkaa saatana suomalaisia. Ensimmäinen kappale, Vanhoja poikia viiksekkäitä, iski suoraan yhtenäiskulttuurin sulaan ytimeen: palasin itsekin jossain Sääksmäen sillan liepeillä kesä-Suomessa hyrräävään Saab ysiysiin ja kuulin korvissani isäni turhaan oikeaa säveltä etsivän laulun. Ilman aseita onneksi, taisteluna käsitteistä, symboleista, merkityksistä, eikä sodassa saisi luovuttaa, on taisteltava asiansa puolesta, minä tiedän. En halua jättää suomalaisuuden määrittelemistä ihmisille, jotka määrittelevät sen tukevasti peruutuspeiliin tuijottavana kerhona. Jos toteemi kaatuu, voihan tilalle periaatteessa tulla uusi toteemi; eihän Veskukaan 80-luvulla tällaisessa asemassa ollut. Antti Holma JOULUKUU 2015 IMAGE 227 49. Se tosin järjestetään yhdeksän kuukautta merkkipäivän jälkeen, mutta hyvät juhlathan jatkuvat aina pitkään. En edes voi. Meneillään on mestarin 70-vuotisjuhlakonsertti. eja vú: vesa-Matti Loirin kasvot. Ajattelen sitä nykyään paljon enemmän kuin ennen. Milloin tästä tuli tällaista. Kun Loiri ilmestyi paikalle, kukaan ei räjähtänyt nauramaan. Välillä hän laulaa, tulkitsee pakolliset numerot elämän soinnittomaksi korventamalla äänellään, mutta useammin hän vain kuuntelee, kuinka hänelle lauletaan
Hakemaan jonkinlaista sovinnollista päätepistettä synkähköksi kääntyneelle yhtenäiskulttuurijahdilleni. Toisin kävi, minulla on tuskin enää muuta vaihtoehtoa kuin tunnustautua kulttuuripoliittiseksi sivariksi. Saman Eino Leinon sanoittaman surkean surumielisen suomalaisuuden siirtämistä seuraaville polville, jopa Robinin ikäluokalle, jolla tuskin mitenkään voi olla mitään luontevaa tulokulmaa tähän ukkoina syntyvien sylilasten ja hautaan valmiiden nuorten miesten nälkämaahan. Samuli Edelmann. Minua kyllä liikuttaa muiden ihmisten liikutus, takanani istuvan kuusikymppisen naisen, hänen poikansa ja miniänsä vilpitön ilo, mutta en pääse siihen mukaan. Hän on äidinmaidossani, verenkierrossani, aivojeni poimuissa. Robin. On lokakuu ja minusta, luultavasti, näkee sen. Ensin kuljen yksin, mutta Pasilan aseman kohdalla kadut täyttyvät askelista. Ja silti. 50 IMAGE 227 JOULUKUU 2015. Häntä ei voi kieltää kieltämättä jotain itsestään. Se sattuu, syvälle sydämeen; itse asiassa niin kipeästi, että katson parhaaksi poistua paikalta ennen viimeistä kappaletta ja todennäköisesti loputtomiin jatkuvia aplodeja. Juha Tapio. En haluaisi tätä näin. esimerkiksi sovitteli kaikkialla häärivälle Aku Hirviniemelle jo Loirin manttelinperijän viittaa. Väliaika, kahvia ja Karjala-olutta. Olen pettänyt kansani, minulla ei ole oikeutta osallistua. Elämä on kuolemista. On kuitenkin melkeinpä mahdotonta kuvitella Hirviniemen ympärille tällaista kollektiivista hartaustilaisuutta vuonna 2053. Väliajan jälkeen Chisu, duettona Päivänsäde ja menninkäinen, ja vaikka Chisu on ihana aina, tunnen vastarinnan kasvavan sisälläni, puhelimeeni näpyttelemäni muistiinpanot kertovat sisäisestä kamppailusta. Jumbotronilla kerta toisensa jälkeen sinivalkoisia järvimaisemia, kallioita ja käkkärämäntyjä, auringossa kimaltelevia ulapoita, välillä Vesku vakavana katsomassa kaukaisuuteen, ja minä yritän edelleen saada selville, onko kollektiivinen leirinuotiomme todella sammumassa vai olenko vain itse joutumassa sen taikapiirin ulkopuolelle. Pelkään, että todelliset ajatukseni paljastuvat naamastani. . Vakuutan itselleni: tulin areenalle avoimin mielin. Vesku on Vesku. Ulkona on syksy. Pimeää. En halua kuulla niitä. Ai jai jai kuuluu takaani…Tää on niin ihana…onko?...symboliikan hienovireisyys…tämän osaa tulkita aivokuollutkin…vähän liian paksua minulle…olen snobi…ei mitään Rumba-vittuilua tästä…apua! Jotain on pahasti pielessä. Cheek-tunne, melkein se…epätoivo…ihmisen ikävä toisen luo… pitävätkö kaikki muut tästä?…pitävätkö Cheek-fanit Cheekistä?…entä jos yhtenäiskulttuuri aiheuttaakin hiljaista salattua yksinäisyyttä?… ehkä jopa syntyy siitä, yksinäisyyden pelosta
VOICEN HERÄTTÄJÄT Anssi Honkanen Noora Hautakangas Jani Jääskeläinen ARKISIN 6–10 thevoicesuomi Uskalla olla
52 IMAGE 227 JOULUKUU 2015
Nyt hän antaa viimeiset työvuotensa hallituspuolueelle, jota syytetään ay-liikkeen alasajosta. Mitä Putkonen oikeasti ajattelee. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 53. PALKKASOTURI TeksTi Ville blåfield kuvaT miikka pirinen Matti Putkonen on perussuomalaisten takapiru, joka on ollut 40 vuotta duunarimiesten asialla
Muita Putkos-saarnan toistuvia aiheita ovat ympäristöjärjestöjen, erityisesti vihreiden ja Greenpeacen, ”syöttämät valheet”, joilla suomalaisilta teollisuusduunareilta ”viedään työpaikat”, ja viimeisimpänä ”hallitsemattoman maahanmuuton” ongelmat. Vuodesta 2010 Putkonen, 65, on toiminut Timo Soinin luottomiehenä, ja pesti kestää vielä pari vuotta. Että tänne tulee paljon porukkaa, jotka makoilevat meidän sosiaaliturvan päällä.” Millaista maahanmuuttolinjaa Putkonen edustaa perussuomalaisten sisällä. Ehkä viimeinen vertaus on osuvin, sillä Soinin ja Putkosenkin toi aikoinaan yhteen juuri taistelu tuulimyllyjä vastaan. joulukuuta 2017, Putkonen jää eläkkeelle, taas. Mitä jo kertaalleen eläkkeelle Metalliliitosta jäänyt Putkonen täällä oikeasti tekee – mikä on hänen todellinen agendansa. Lähes viiden vuosikymmenen tuulinen ura duunariliitoissa ja kahden mahtipuolueen takapiruna on huipentunut perussuomalaisten puoluetoimistoon arvokiinteistöön Helsingin Diana-puiston laidalla. Pysäyttelin tehtaan monta kertaa semmoisista asioista, joista nykyisin ajattelen, että voi hyvänen aika. Kyllä siinä täytyy aina välillä katsoa, missä mennään, että mikä on se fokuspiste. Tässä ovat Suomen politiikan Majakka ja Perävaunu, Asterix ja Obelix – tai Don Quijote ja Sancho Panza. Kun Soinin vastaukset eivät kyselijöitä tyydytä, varjo hänen vasemmalla puolellaan puuttuu puheeseen. Toisessa seurassa Putkoselta putoilee ronskimpi kieli. Kello lähestyy kuutta, ja puoluejohtajan väsynyt olemus kertoo, että työviikko voisi olla jo ohikin. ”Hän osaa olla hyvin päällekäyvä. 54 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 V ÄKIVALTAINEN RASISMI ROIHUAA – SOINI syyttelee vihervasemmistoa. Kun vihreiden Heidi Hautala joutui eroamaan ministerin paikalta oletetun Greenpeace-kytköksensä takia, Putkosen juoruttiin olleen kulisseissa hankkeen puuhamiehenä. Häntä pidetään älykkäänä mutta helposti kaikkien kanssa riitautuvana. Kokoomus ihmeissään: Mitä perussuomalaiset touhuaa. S UOMALAISEN POLITIIKAN OUTOLINNUN JA häirikön ura vaikuttajana alkoi jakoavain kädessä. Tälle perussuomalaisten järjestämälle ”Työmiehen tuumaustunnille” on ilmoitettu aivan toinen aihe, mutta toimittajat tenttaavat Soinia perussuomalaisten suhteesta rasismiin. Joidenkin mielestä Putkonen on sovinisti. Armeijan jälkeen Putkonen päätyi asentajaksi Mäntän suurtyönantajan Serlachiuksen tehtaalle. Mäntän yhteiskoulun rehtori kävi jouluun asti turhaan maanittelemassa, että poika palaisi kouluun. Etelärannassa mua nimitettiin kuulemma Mäntän Karl Marxiksi,. Putkonen hienosäätää puheensa seuran mukaiseksi. ”No rajat kiinni on sillä tavalla väärä termi, eihän Unkarikaan ole laittanut rajoja kiinni. ”Kun mä pääsen mieliaiheeseeni, niin pölötän niin perkeleesti”, Putkonen varoittaa. Putkonen tuntuu olevan hieman varuillaan, mutta vain hetken. Samalla viikolla monella paikkakunnalla on osoitettu mieltä turvapaikanhakijoita vastaan, Lahdessa heitä on heitelty ilotulitteilla ja esiinnytty valkoiseen lakanaan ja tötteröhattuun sonnustautuneena. Tämäkin teema on seurannut Putkosta Metalliliitosta asti. Päivän otsikot perjantaina 25. Puolueen puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini puhuu puoluetoimistonsa matalassa salissa televisiokameroille hiljaisella äänellä. Hänen kerrotaan sanoneen naisista koostuvalle yleisölle, että puhun nyt vähän hitaammin, koska olette naisia. Hyllyt ovat täyttyneet paperipinoista ja mapeista, pitkällä työpöydällä on paperipinoja, joista erottuu kansalaisten kirjeitä, vastaanottajana ”perussuomalaisten työmies”. Hän on mies, johon sopii harvinaisen hyvin kulunut kielikuva ”monessa liemessä keitetty”. Putkonen jää kuulolle Soinin läheisyyteen, muka tavaroita järjestellen. ”Mun vaimo aina sanoo, että eksää vois välillä pitää sitä suutas kiinni. Pidän tärkeänä, että kaikki viha väriin katsomatta juuritaan ja pistetään ruotuun”, Soini toistelee toimittajille. ”Saiksä jo nakkeja. Viereisessä, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon työhuoneessa, radiossa laulaa Johnny Liebkind: Voiko ihanammin päivä enää alkaa, onko ihanampaa aamua kuin tää...Täältä käsin Putkonen ajaa perussuomalaisten agendaa, ehkä myös omaansa. Naiset ei usein tykkää siitä, eikä kaikki miehetkään”, kuvailee eräs pitkän linjan poliitikko. ”Metallin nuorilta ammattimiehiltä alkoi silloin tulla viestiä, että maahanmuutto alkoi varsinkin telakoilla näkyä. Poliittisissa piireissä Putkosta kehutaan keskisuurta viestintätoimistoa vastaavaksi politiikan spin doctoriksi, joka kuitenkin rymistelee kuin norsu posliiniosastolla. Mä sanon sille, että kuule rakas, se on sellainen tilanne, että mun suuni tukkii vain multa silloin, kun on kyse teollisuusduunareiden ja suomalaisen teollisuuden tulevaisuudesta”, Putkonen sanoo värisevällä äänellä. Kun vastassa on suvakkitoimittaja, sanamuodot ovat harkittuja ja sivistyneitä. Pitää pikkusen silmällä.” Ihan kuin Putkonen olisi perussuomalaisissa kuriton poika, joka saa kuitenkin tehdä, mitä huvittaa. Sitten, 28. Putkonen tykkää provosoida. Eräällä kahvitauolla asentamo-osaston työkavereilla oli 20-vuotiaalle Matille tiedotusluontoista asiaa: porukan päätöksellä hänet oli valittu seuraavaksi luottamusmieheksi. Tietokoneen vieressä seisoo puinen helmitaulu. Tänään hänen yllään on maltillinen vaalea kauluspaita ja ruudullinen neule, vaikka usein hänen paitatyylinsä on, no ei niin perussuomalainen. ”Onhan sillä aina välillä joku ketunhäntä kainalossa. M ATTI PUTKOSEN TYÖHUONE ON KUIN mikä tahansa virkamiehen tai tutkijan kammio. Hän nimitteli 2000-luvun alussa keskustan silloista puheenjohtajaa Anneli Jäätteenmäkeä ”pahansuovaksi, ilkeäksi akaksi”. Duunari-identiteetti syntyi jo 17-vuotiaana, kun opinnot pysähtyivät keskikouluun. syyskuuta eivät imartele perussuomalaisia. Hallituksen työ on pelottavan poukkoilevaa. Rajat kiinni vai ei. Tuumaustunnin virallisen ohjelman päätyttyä osa toimittajista järjestäytyy jonottamaan lisäkommentteja Soinilta. ”Kauheeta rimpuiluahan se oli. Mutta rajatarkastukset on varmasti yksi asia, jolla voitaisiin suitsia nimenomaan tätä maasta toiseen vaellusta”, Putkonen muotoilee. ”Sitten on aina kuullun ymmärtämisestäkin kysymys”, sanoo tilaisuuden isäntä Matti Putkonen, puolueen lobbari. Tässä hän on taitava. Putkonen käyttää mielellään värikkäitä printtikauluspaitoja, joista tunnetuin lienee se, jossa Marilyn Monroen pää lepää hänen vatsansa päällä. ”Terrori tai väkivalta ei ole hyväksyttävää missään tilanteessa. ”Putkonen on Putkonen”, sanoo puoluesihteeri Slunga-Poutsalo. Mutta tämä Putkonen. ”Reaaliaineet mulla meni helvetin hyvin, mutta saksa ja ruotsi olivat vitosia.” Putkonen valitsi lukion sijaan rakennusmiehen hommat. Se on Soinin keksimä, perussuomalaisista kuvaa työväenpuolueena luova ammattinimike, jota Putkosesta käytetään mediassa jatkuvasti. Mee ottaan nakkeja!” hän sanoo
Andebit omnis ex es andandit etur. Tupakka maistuu yhä, ja onneksi sitä voi polttaa perussuomalaisten puoluetoimistolla käytävälle asennetun imurin alla.. PIENET PAHEET. Matti Putkosen ay-vuodet olivat kosteita, mutta hän sanoo käyttävänsä nykyään vähän alkoholia. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 55 OTSIKKOXXX. Nemporia sitati tem a pa nesto to eliquam aut fugitate nos corepra plant offic tecea parum, quid molecae occatiu nditatur sinvero molupta sperspiet asi dolorem. Alicili beruptio
Ymmärtäjiäkin riitti. ”Pärre otti riskin ja palkkas minut siihen. 2. Viimeistään läheinen suhde Lipposeen vei Putkosen SDP:n sisäpiiriin. ”Miehen kunniaksi on sanottava, etten ole saanut koskaan häneltä vääriä tietoja tai joutunut harhaan johdetuksi, kun häneltä jotain kyselin.” 2. Vuonna 1986 kävi kutsu SDP:n puoluetoimiston toisen kerroksen ikkunattomaan neuvotteluhuoneeseen, jossa puoluejohtaja Kalevi Sorsalla oli tarjolla aamiainen ja Maaseututyöväenliiton puheenjohtajuus. 5. ”Eräältä osin otin hyökkäysaallon itseäni kohtaan, ettei se jäänyt ”Kieltäydyin kansanedustajaehdokkuuksista, koska en halunnut menettää valtaani.”. Hän päätteli, että Lundhin ajatukset pitää saada paremmin esiin. Helsingin Sanomissa hän sanoi toivovansa, ettei tapauksesta jäisi ”vääränlaista katkeruutta oikeuslaitosta ja naisasialiikettä kohtaan”. Putkonen jatkoi erinäisten ay-liittojen projektitehtävissä koko 1990-luvun ja puuhasteli SDP:n kabineteissa. Kun Lipponen nousi vuonna 1995 pääministeriksi, istunnot siirtyivät pääministerin virka-asuntoon Kesärantaan. Faksiajan jälkeen Putkonen jatkoi kaverillisen tai kitkerän propagandan levittämistä sähköpostilla. ”Lobbaaminen on päänvaltaamista”, Putkonen aloittaa luentonsa. Manööverin tarkoitus oli huomion kääntäminen pois Immosesta. Tästä ovat jäljellä tuumaustuntien nakit ja perunasalaatti – ja kaverillinen suhde toimittajiin. Listalle joutuivat muun muassa Eero Heinäluoma, Antti Rinne, Erkki Tuomioja, Pekka Vennamo ja Ville Niinistö. 2000-luvun alkuun mennessä Putkonen alkoi olla taas parrasvalokelpoinen, ja hänet palkattiin Metalliliiton viestintäpäälliköksi. Hänet tuomittiin pitkän oikeudenkäynnin jälkeen raiskauksesta vuonna 1990. Hän toistaa sanan pari kertaa. ”Kieltäydyin sanomalla, että en halua menettää valtaani. Pökköpää, pökköpää. Ammattiyhdistyksessä Putkonen oppi lobbaamaan, erityisesti tukiessaan Per-Erik Lundhia Metallityöväen liiton puheenjohtajavaalissa 1980-luvun lopulla. Näkyvää ay-pomoa Putkosta kosiskeltiin myös eduskuntavaaliehdokkaaksi pitkin 1980-lukua. ”Matissa on myös hyvin sydämellinen puoli. Uudeksi majakakseen hän löysi SDP:n puheenjohtajaksi vuonna 1993 nousseen Paavo Lipposen. Saatesanoilla ”taustaksi ja ehkä uutiseksikin” Putkonen syötti työmarkkinatoimittajille edustamansa ammattiliiton tavoitteita työehtosopimusneuvotteluissa tai vihreitä kampittavia vuotoja taistelussaan ydinvoiman puolesta ja yleistä ”viherhumppaa” vastaan. Maanisimpina vuosinaan Putkonen kestitsi toimittajia ylitsevuotavasti. Vie huomio muualle. Timo Soinilla oli kävelevälle viestintäkoneistolle yksi tehtävä: tehdä perussuomalaisista kymmenen prosentin puolue. Asentajan hommat saivat jäädä lopullisesti, kun Putkosesta tehtiin 1980-luvun alussa Teknisten ja erityisalojen liiton järjestöpäällikkö. ”Pärre pelasti mut pariin kertaan pahasta pinteestä, kun olin ajanut oikein juntturaan asiat. Putkonen nimitti sitä tuoreeltaan ”oikeusmurhaksi”. Pino oli kymmensenttinen. N YT MATTI PUTKOSEN TYÖHUONEESSA alkaa oppitunti. Hän on luvannut kertoa, miten perussuomalaisten (tai hänen) viestinsä menee läpi julkisuudessa – sillä meneehän se. Valtaa tilaa ihmisen päästä. Myöhemmin hän on kertonut kärsineensä 1980ja 90-luvuilla alkoholi-, seksi-, pornoja peliriippuvuudesta. Tiedä tarkkaan, minkä asian vierestä puhut. ”Se on niin politiikasta yksityiseen elämään, että valinnoilla on aina vaikutusta muihinkin asioihin. 1. Illallisella edessä oli viisi lasia ja kaikkia täytettiin koko ajan. 56 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 kun mulla oli tuuhea parta ja kihara tukka.” Putkonen pantiin merkille myös ammattiyhdistysliikkeen päämajassa Helsingin Hakaniemessä. Kutsuin lehdistöä paikalle, tein hirveästi taustamuistioita. Tuomion jälkeen Putkonen ”jätti” tehtävänsä. Putkonen kuiskailee luottamuksellisesti ja paasaa kovaäänisesti niin kauan, että vastaanottaja väsyy – ja viesti lipsahtaa läpi. Putkosen mielestä täytyy ymmärtää kokonaisuus, asioiden syyja seuraussuhteet. Kun Putkonen kymmenen vuoden kuluttua jäi eläkkeelle, jätti hän samalla SDP:n 40 yhteisen vuoden jälkeen ja loikkasi näyttävästi perussuomalaisten taustavaikuttajaksi. Fläppitaululle piirrettiin kuulemma suunnitelma Lipposen EU-politiikasta – joka kai oli pyrkiä ”kaikkiin ytimiin” – siis aivan päinvastoin kuin nyt perussuomalainen, EU-skeptinen Putkonen opettaa. Rakenna luottamusta. Levitin niitä fakseilla.” Kun Putkonen jäi eläkkeelle, eräs työmarkkinatoimittaja antoi hänelle lahjaksi kaikki Putkosen toimistosta vuosien varrella tulleet faksit yhdeksi nipuksi sidottuna. Samana aamuna, kun perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen oli määrä ”harjata” eduskuntaryhmän kokouksessa Facebook-kirjoituksestaan, Putkonen julkisti tuumaustunnillaan listan henkilöistä, jotka hänen mukaansa ”jatkoivat perussuomalaisten panettelua ja solvaamista sekä kiihottivat kansalaisia ja mediaa uhkaaviin vihapuheisiin”. ”Mä vastasin, että en mä ymmärrä Kalevi siitä asiasta yhtään mitään. Työmiehen tuumaustunnit tuottavat aina otsikoita, usein myös Putkosen toivomasta näkökulmasta. Sanoin, että taustatekijällä on paljon isompi valta.” Toinen syy saattoi olla se, että Putkoselta oli mennyt maine. Tuomio tuli lopulta korkeimmasta oikeudesta. Pitää kyetä näkemään vaatimansa asian vaikutukset ympäristöön.” Putkosen omassa sanastossa tätä kutsutaan ”läpinäkyvyydeksi”. Siinä saa olla hiukan tarkkana”, konkaritoimittaja kuvaa. Sorsa sanoi, että kyllä sua opetetaan, me ollaan täällä pohdittu jo pidempään, että sä oot ainoa semmonen pökköpää, joka pärjää niille korpikommunisteille.” Muisto saa Putkosen hymyilemään. Putkonen piti tuolloin toimistoa Käpylän työväentalolla, jonka saunalla hän istui Lipposen kanssa monet illat sotasuunnitelmia punomassa. Vasta, kun hallitsee kaiken tiedon, voi valita, minkä osan siitä käyttää oman viestinsä edistämiseen. Se tuli avaamaan ne solmut.” Kun Lundh yritettiin syrjäyttää suuren ja mahtavan Metalliliiton puheenjohtajan paikalta, tuli Putkosen aika pelastaa pelastajansa
”Hänelle tuli pätemisen tarve, tarve olla tärkeä ja näkyä julkisuudessa. En kuitenkaan suostuisi pistämään itseäni peliin sellaisen asian puolesta, josta en ole varma.” O N KIINNOSTAVAA, ETTÄ MATTI PUTKOnen selvisi sikailuvuosistaan niin hyvin. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 57 Ollin niskaan niin paljon. Putkonen sairastui ammattiyhdistyshommissa julkisuushuumaan, kuvailee eräs demarivaikuttaja. Ei hän voi olettaa, että lukijat ymmärtävät hänen tarkoittaneen demokraattista tietä näiden tavoitteidensa hakemisessa.” Kun perussuomalaisia syytetään rasismista, Putkonen kääntää aiheen ympäri. Se on perkeleen vaikea laji. Putkonen pääsi sen siivellä Pressiklubi-ohjelmaan jatkamaan asiaansa. ”Mun roolini on ainoastaan, että tuon näkyväksi pomoni tai toimeksiantajani viestin. ”Totta kai. Hermostuta vastustaja. ”Lobbarin pitää käyttää yhtä aikaa kaasua, jarrua ja kytkintä. Se on päivänselvä asia. Kannatko siitä vastuun tämän listan julkaisijana. Hän ajautui tilanteeseen, jossa kaikki ovet menivät pikkuhiljaa kiinni.” Ammattiliittojen keskusjärjestössä SAK:ssa vuosituhannen vaih. ”Kirjoita se niin, että lukija saa itse miettiä, kumpaa se tarkoittaa.” Mitä mieltä olet Immosen tekstistä. Lobbarin täytyy Putkosen mielestä härnätä. ”Sanoisin, että Immonen oli harkitsematon sanakäänteissään. Melkein tulikin. Putkosella ei tunnu olevan moraalisia ongelmia puolustaa perussuomalaisten laajastikin tuomittuja tai paheksuttuja ulostuloja. ”Onko pakko?” Tarkoitatko, että onko pakko vastata vai että ajattelit onko pakko Immosen Facebook-postausta lukiessasi. Nyt, 25 vuotta raiskaustuomion ja sitä seuranneiden potkujen jälkeen, hän on vaikutusvaltaisemmassa paikassa kuin koskaan urallaan. ”Tää on silleen aika vaikee kysymys, että mun mielestä ei täyttäny niitä kansankiihotushommia”, Putkonen sanoo. On niin käynyt monta kertaa mullekin.” Putkonen kiteyttää tekniikkansa kahteen sanaan: ”Tuu kehään.” Selvä. Mulla on tämä maalin edustan putsaajan ja miinanpolkijan rooli.” Siltä osin mediatemppu onnistui. Esimerkiksi SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen kertoi Iltalehdessä saaneensa viestejä, joissa toivottiin, että hänet raiskattaisiin. En mä voi sitä vastuuta kieltää.” Vaikka Soini sanoutui julkisesti irti Putkosen musta lista -sooloilusta, oli koko kuvio Putkosen työhuoneessa tarkkaan harkittu. Listalle joutuneet saivat sen sijaan osakseen vihapostimyrskyn. Voi käydä niin, että löytää itsensä sieltä ojanpenkalta, eikä pääsekään takaisin tielle. Miksei Putkosesta tullutkaan persona non grata. Mutta esimerkiksi Jussi Halla-Aho, jota Putkonen kiivaasti puolustaa, on saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mitä mieltä olit Olli Immosen tapauksesta oikeasti. Näin kävi myös mustan listan kanssa. Kun vastapuoli suuttuu, pääsee vielä itse vastaamaan. 6. ”Mä pidän sitä valitettavana, jos näin on käynyt, tai varmaan on käynytkin”, Putkonen sanoo. Hänen katsannossaan rasisteja ovatkin perussuomalaisia samasta syyttävät
58 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 KESKIKOULUPOHJALTA. Putkonen on sitä sukupolvea, joka vielä pääsi merkittäviin asemiin ilman koulutusta.
Kun on avoin omista synneistään, tulee samalla asettaneeksi saman vaatimuksen vastapuolelle. Paikalle tulleet toimittajat vain eivät meinaa pysyä esityslistassa. Mikään ei yhdistä niin kuin yhteinen vihollinen, ja se löytyi Putkosella ja Soinilla helposti: EU:n ilmastopolitiikka ja päästökauppajärjestelmä. Soinin juhlat ohi. Duunari-identiteetti ja tämän nuoruudessa omaksi laumaksi iskostuneen porukan puolustaminen, sanoo Putkonen itse. Arvailut Putkosen motiiveista vaihtelevat: julkisuus, kokemus vallasta, halu vaikuttaa henkilökohtaisesti asioiden kulkuun. Häntä ei enää oikein noteerattu”, Heinäluoma sanoo. ?. Puolueessa tapahtui sama kehitys. ”Kun mä lähdin pois SAK:sta, kukaan ei oikeastaan enää pitänyt häneen yhteyttä. Ehkä totuus Putkosen missiosta on monen asian yhdistelmä. Loppujen lopuksi Urpilainen ei enää vastannut viesteihini. ”Mutta tietenkin on toivottavaa, että ay-liikkeen sisällä tapahtuu kehitystä myös siihen suuntaan, että yhteistyö maistuu myös sellaisen hallituksen kanssa, jossa sosiaalidemokraatit eivät ole mukana.” Putkonen väittää, että duunarin asiaa voi ajaa silloinkin, kun puolueen välit ay-liikkeeseen eivät ole yhtä hyvät kuin demareilla. Ehkä perussuomalaisten kannatuksen lasku on niin suuri uutinen, ettei sitä pysty spinnaamaan edes Matti Putkonen. Häntä huolestutti erityisesti SDP:n heltyminen vihreän ilmastopolitiikan edessä. Voi olla, että Soini osui siinä Putkosen hahmon ytimeen. Putkosen mielestä demarit olivat lähteneet liiaksi mukaan ”ilmastohömpötykseen”, ja hän oli huolissaan sen seurauksista teollisuudelle, niille duunarimiehelle. Mulla sydän muljahti. lokakuuta sisääntulijoiden henkilöllisyystodistukset. Sitä, kuinka paljon Putkonen on todella onnistunut ajamaan duunarin asiaa ja vaientamaan viherhumppaa, on vaikea arvioida. ”Eihän ammattiyhdistysliike voi toimia niin, että se tarkastelee asioita puoluepoliittisesti. Se sanoi, että ymmärräthän sä, että siellä ei ole kuin 36 ihmistä töissä. Kyllä me siitä jutusta puhuttiin, mutta en ole sanonut noin. Minun piti olla SDP:n vastaveto Soinille.” Tuolloin SDP:n puoluesihteerinä toiminut Mikael Jungner myöntää, että ehdokkuudesta keskusteltiin. Millä nimellä tilannetta halutaankaan kuvata.” Lämmin nakki haisee taas. Heitä kiinnostaa enemmän perussuomalaisten kannatuksen romahtaminen alle vihreiden kannatuksen. Heinäluoma onkin Putkosen tarinassa kiinnostava vastapari, yksi miehen ihailemista majakoista, jonka hän kuitenkin nimeää yhdeksi syyksi puolueloikkaansa. Marttyyrius liimaa perussuomalaiset yhteen. Tai niin kuin Putkonen hetken kuluttua värikkäämmin esittää: ”Siirtolaistulva, pakolaistulva, laittomien maahanmuuttajien tulva. Molemmat miehet olivat saaneet kutsun tulla puhumaan Suomi-Areenalle. Suomalaiset ovat perinteisesti antaneet anteeksi katuvaisille antisankareilleen: Kauko Juhantalo, Tony Halme, Ilkka Kanerva, Antti Kaikkonen. Tai ehkä juuri pelin takia. Ehkä Putkonen oppi jotain siitä, kun kaverit ympärillä pikkuhiljaa vähenivät. ”Heinäluoma soitti mulle, että voisiksä nyt lopettaa. Perussuomalaisten tarjoamassa määräaikaisessa revanssipestissä on se hyvä puoli, että vaikka puolueen kannatus romahtaisi vuoden 2019 vaaleissa, Putkonen ei ole enää ottamassa siitä vastuuta. Perussuomalaisten puoluetoimiston ovella tarkastetaan 8. Ilmassa alkoi olla molemminpuolista flirttiä. Putkonen yritti saada ensin Soinia loikkaamaan demareihin, Soini taas kutsui Putkosta ”kaappipersuksi”. Hän on ajanut etujärjestöjen palkkasoturina asioita, joihin on uskonut. Urpilaisen ”unelmahöttö” ei Putkosen kaltaiseen teollisuusäijään vedonnut. Soini pystyi tarjoamaan hiipuvalle tähdelle työn, jossa yhdistyivät kaikki Putkosta ajavat motiivit: jaossa oli enemmän vaikutusvaltaa kuin SDP:stä koskaan vapautuisi. En ajattele tolla tavalla.” Putkonen taas ei allekirjoita demaripiirien tulkintaa siitä, että ovet Hakaniemessä sulkeutuivat hänen edestään. Teollisuustyöpaikkojen pelastaminen! Hallituspuolueena perussuomalaisia kuitenkin syytetään ay-liikkeen alasajosta. ”Se oli toimiva kuvio niin kauan kuin SDP teki hallituksessakin sellaista politiikkaa, jolla voitiin suomalaista teollisuutta edistää. Räsäsen vastaus oli kohtelias, Soinin kiinnostuneempi. P ERUSSUOMALAISTEN KANNATUS ROMAHTI. Lipposen hallitusten jälkeen ei ole ollut näin”, Putkonen sanoo. ”Sekin on kyllä totta, että minä taisin olla viimeisiä, jotka olivat demareissa Putkosen kanssa väleissä”, Jungner sanoo. Silti hän on jaksanut pysyä päivänpoliittisessa pelissä vuodesta toiseen. ”Tein erittäin paljon muistioita. Putkonen vaikuttaa kiitolliselta. ”Aika erikoinen väite, kun vielä muutama kuukausi ennen perussuomalaisiin loikkaamistani minua kosittiin SDP:n ehdokkaaksi kevään 2011 vaaleihin. Perussuomalaisella sosiaalija terveysministeri Hanna Mäntylällä on uutinen: hän esittelee ministeriönsä suunnitelmat karsia Suomeen tulevien pakolaisten sosiaalietuuksia Tanskan mallin mukaisesti. ”Mä ymmärrän, että teitä kauheasti kiinnostavat nämä gallupit, mutta tässä olisi nyt aika paljon painavaa asiaa annettu, että siitäkin voitaisiin kysyä”, Putkonen yrittää ohjata hermostuneen oloisena. Matti Putkonen. ”Sinä iltana Timo sai myöskin kutsun meidän häihin.” Kun loikka vuonna 2010 toteutui, Soini tunsi tarvetta selitellä uutta partneriaan. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 59 teessa vaikuttanut SDP:n kansanedustaja ja puolueen entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma (mies mustalta listalta!) kuvaa, kuinka ensin hiipuivat Putkosen yhteydet SAK:hon. Sanoin, että kuule Eero, vaikka siellä olis yksi ihminen, niin mä tappelisin sen puolesta.” Heinäluoma ei muistikuvaa allekirjoita. Hän kirjoitti blogissaan näin: Olen tuntenut Matin kauan; nähnyt murroksen, muutoksen ja mahdollisuuden. Totta kai se kyllästyi siihen, kun olin koko ajan kimpussa.” Kun Salossa oltiin sulkemassa sokeritehdasta kannattamattomana, Putkonen jaksoi taas rähistä. Paneelien jälkeen parivaljakko vaihtoi vapaalle. Ja juuri sen näki Timo Soini, mies, josta tuli jälleen kerran sivuraiteelle ajautuneen Putkosen uusin pelastaja. Käänteentekeväksi osoittautui pitkä ja kostea ilta Porissa kesällä 2005 . Moni suomalainen mies on kokenut saman. Uhkapelaajan unelma: peli, jota ei voi hävitä. Tärkeimpänä Soini pystyi antamaan hänelle paikan valokeilassa. Ilmeisesti Työmiehen tuumaustunnin tämänkertaiseen aiheen, joka on turvapaikanhakijoiden määrä, katsotaan aiheuttavan turvallisuusriskin. ”Siihen aikaan vielä tuli jonkun verran käytettyä alkoholia”, Putkonen sanoo. Porin yössä syntyi ensimmäinen vakava ajatus puolueloikasta. Putkosen mielestä sellaisesta ei ”missään nimessä” ole kysymys. Kahdelta tuli vastaus: Päivi Räsäseltä ja Timo Soinilta, joka istui tuolloin Brysselissä perussuomalaisten europarlamentaarikkona. Eripura ajoi Putkosen katselemaan toisaalle. Se ei saa toimia niin.” Puoluekytkös ei Putkosta omina ay-vuosina häirinnyt. Nyt iskee jytkyn takapotku. ”Ihan höpötystä. Hän on perussuomalaisten palveluksessa varovaisempi kuin oli ay-liikkeessä eikä tähtää enää omaan maaliin. Toinen syy oli Jutta Urpilainen, jonka SDP oli valinnut Heinäluoman jälkeen puheenjohtajakseen vuonna 2008. Hän alkoi lähetellä muistioitaan myös muiden puolueiden puheenjohtajille. Soini selittää puolueensa kannatuksen romahdusta pakkolaeilla
60 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 TeksTi tiina raevaara kuviTus lasse rantanen VAALIEN JÄLKEEN
Unkarin paikan uutisissa otti Suomi, jossa epävarmuus, pelko ja katkeruus olivat nousseet poliittiseksi käyttövoimaksi. Suomen kolmen vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa vanhoille puolueille jäi vain rippeet niiden loiston aikojen kannatuksesta. Tyytymättömät kansalaiset järjestivät niitä eri syistä: hallituksen leikkauspäätöksiä vastaan, turvapaikanhakijoiden puolesta ja heitä vastaan. Siviilien muodostamat katupartiot, joiden olemassaoloa perusteltiin turvallisuudella, herättivät pelkoa. Kukaan ei ollut enää varma mielenosoitusten alkuperäisestä syystä, eikä sitä kerrottu televisiouutisissakaan. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 61 Vuosi 2022. Kansan tyytymättömyys kasvoi sitä mukaa, mitä pidemmälle valtion kontrolli ylsi ja mitä kauemmaksi Suomi irtautui lännestä. Vähittäistä lipumista kohti totalitarismia oli vaikea huomata, mutta yleistyneet mielenosoitukset olivat yksi merkki muutoksesta. Kirjailija Tiina Raevaara kuvitteli uhkakuvan tulevaisuuden Suomesta.. Perussuomalaisetkin joutuivat katsomaan sivusta, kun sen ohi vaalivoittoon nousi puolueen sisällä ja liepeillä kasvanut jyrkän kansallismielinen Tosisuomalaiset
Hankalimmassa asemassa olivat maaseudun ja pikkukaupunkien asukkaat sekä kouluttamattomat ja kielitaidottomat, joista moni päätti jäädä kaappiin. Sisäministeriö kielsi seksuaalivähemmistöjen pride-kulkueet turvallisuussyihin vedoten. Sukupuolija seksuaalivähemmistöt painettiin muutenkin ahtaalle: asioista puhuttiin peitetermein ja tapaamiset hoidettiin salassa ennalta sovitussa paikoissa aivan kuin joskus 1960-luvulla, kun homoseksuaaliset teot olivat rikos. Entistä suurempi osa työikäisistä putosi kokonaan tilastojen ulkopuolelle. Moni eli täysin hyväntekeväisyysjärjestöjen ruokaja tavara-avun varassa, mutta järjestötkin kituuttivat voimiensa äärirajoilla. Oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille alettiin maksaa silloisen sosiaalija terveysministeri Hanna Mäntylän aloitteesta pienempää sosiaaliturvaa kuin kantaväestölle. Kun rahaa oli vähän, firmat säästivät siivouksesta, ja moni sitä kautta suomalaiseen työelämään kiinni päässyt joutui luopumaan työstään. Poliisi ei tilastoinut niitä erikseen. HIVja AIDS-lääkkeet luokiteltiin ”itseaiheutetuiksi sairauksiksi”, joiden korvattavuusaste oli hyvin pieni. Pakolaisvirrat ohjautuivat Suomen ja Viron välisille matkustajalautoille, ja lauttaliikenteen vuoroja harvennettiin. Suurempi mullistus koettiin etelärajalla. Hallituspuolueet iloitsivat uusien työpaikkojen syntymisestä. Kaikki vastikkeeton sosiaaliturva lakaistiin vähitellen pois, ja erilaiset harmaan talouden ja vaihdantatalouden muodot nostivat päätään: palveluksia vaihdettiin tuttavapiirin kesken, koska ihmisten ansiotaso laski työttömyyden, lyhennetyn työajan ja heikomman sosiaaliturvan takia. Virolaisten rakennusmiestenkään ei ollut enää järkevää tulla Suomeen töihin. Valvontaa ja tarkastuksia lisättiin jopa Ruotsin vastaisella rajalla tuntuvasti, ja oli täysin normaalia esittää, että Suomen länsiraja pantaisiin kiinni kokonaan. SUOMEN RAJAT SULJETTIIN Suomen sulkeutuminen ei ollut kielikuva, vaan käytäntö. Sosiaalinen media ja internet helpottivat yhteydenpitoa, mutta moni HLBTQI-vähemmistöön kuuluva muutti esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan. Kerjäläisiä katukuvassa ei silti näkynyt. Sosiaalija terveysministeriön käynnistämä hanke eheytysterapioiden vaikuttavuuden arvioimiseksi aiheutti kuitenkin pienimuotoisen kohun. Aitaa rakennettiin tosiasiallisesti valtion tuella: MTV3:n toimittaja selvitti jutussaan, että rakennusmateriaalit oli maksettu erään sisäministeriön virkamiehen luottokortilla. 62 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 SOSIAALITURVA POISTUI VÄHITELLEN Vähemmistöjen ja heikossa asemassa olevien oikeuksia ryhdyttiin karsimaan jo 201o-luvun puolessa välissä. Se ei ollut mikään ihme, koska viharikosten määrä esimerkiksi homoja ja transihmisiä vastaan kasvoi. Prostituutio lisääntyi sekä maahanmuuttajien että kantasuomalaisten keskuudessa. Poliisi ja poliitikot puhuivat jatkuvasti katujen ”siivoamisesta”. Puheisiin ilmaantui termi lomaraha: sillä tarkoitettiin pienipalkkaisten perheenäitien satunnaista seksityötä, jolla hankittiin rahat pesukoneen korjaukseen. MONIARVOISUUS SULI Vuonna 2014 ison askeleen eteenpäin ottanut tasa-arvoinen avioliittolaki peruuntui, kun uusi kansalaisaloite aidon avioliiton puolesta päätyi lopulta eduskunnan äänestykseen, jossa avioliiton varaaminen vain miehen ja naisen väliseksi voitti äänin 110–88. HIV-tartuntojen määrä nousi homojen keskuudessa, mutta lääkkeet olivat monelle liian kalliita Kela-korvausten pienenemisen myötä. Turvapaikanhakijoita oli kulkenut Ruotsin vastaisen rajan yli jo vuosina 2015–2017, ja äärioikeistolainen ”Suomen vastarintaliike” rakensi aitaa Tornion ja Haaparannan välille. Puheisiin ilmaantui termi lomaraha: sillä tarkoitettiin pienipalkkaisten perheenäitien satunnaista seksityötä.. Varsinkin turvapaikanhakijoina maahan tulleet ulkomaalaiset joutuivat luottamaan toistensa apuun. Sellaista vaati jo vuonna 2015 perussuomalaisten varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen, josta tuli sitten myöhemmin raja-asioista vastaavan hallintovaliokunnan puheenjohtaja. Aidan rakennus jäi lopulta kuitenkin näytösluontoiseksi
Kristinuskon asemaa vahvistettiin esimerkiksi pääkaupunkiseudun maahanmuuttaja-alueiden peruskouluissa, joissa otettiin käyttöön päivittäinen uskonnollissävytteinen aamunavaus. Sisäministeriö myönsi tukea evankelisluterilaisen kirkon ”Ole kivenä muurissa – liity suomalaiseen kirkkoon” -kampanjalle, jonka tarkoituksena oli saada suomalaisia liittymään kirkkoon 2010-luvun alkupuolen eroaaltojen jäljiltä. ABORTTIMATKAT VENÄJÄLLE ALKOIVAT Korruptio rehotti terveydenhuollossa: esimerkiksi sairaalahoitoon ei uskallettu lähteä lainkaan ilman pientä setelivarantoa. Rahasta liittyminen ei ollut kiinni, sillä kirkollisvero otettiin automaattisesti kaikilta veronmaksajilta. Käytännössä työryhmä lisäsi muun muassa äidinkielen (eli suomen) sekä uskonnon opetusta ja vahvisti sukupuolijaottelua liikunnan ja käsityön tunneilla. Tosisuomalaiset ottivat uskonnollisen retoriikan osaksi koko puolueen puhetapaa. Kansan tervettä elämää vahingoittavat henkiset virtaukset on estettävä. Suomen ennestäänkin tiukka aborttilainsäädäntö kiristyi, kun voimaan tuli laki, jolla terveydenhoitohenkilöstö saattoi kieltäytyä aborttiin osallistumisesta uskonnollisiin syihin vedoten. Potilaita kehotettiin myös ottamaan mukaan oma pyjama ja vessapaperirulla. Lakimuutoksesta alkoi aborttimatkailu ensin Ruotsiin, mutta myöhemmin pääsuunnaksi vakiintui Venäjä, missä lainsäädäntö oli varsin vapaa, mutta jossa moni nainen sai komplikaatioita huonon sairaalahygienian takia. Samalla lakia rukattiin muutenkin: naimisissa oleva nainen tarvitsi aborttiin aviomiehensä luvan. POLIITTISET KANSLERIT JOHTIVAT YLIOPISTOJA Kouluille oli annettu jo vuoden 2015 hallitusohjelmassa ohje järjestää päivittäinen liikuntatunti. Hallitus vahvisti kristinuskon asemaa sillä verukkeella, ettei maahanmuuttajien mukanaan tuoma islam saisi jalansijaa Suomesta. Samalla siviilipalveluksen kesto piteni 18 kuukauteen ja rangaistusta totaalikieltäytymisestä kovennettiin. Kansan yhtenäisyyttä korostettiin uusien opintosuunnitelmien laatimisessa. Korkeakouluissa valtaa keskitettiin aiempaa suoremmin kanslereille, joita alun Sisäministeriö myönsi tukea evankelisluterilaisen kirkon ”Ole kivenä muurissa – liity kirkkoon” -kampanjalle.. ”Jumalalla on osuutta moneen asiaan, ja kiitän häntä”, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin silloisen vaalimenestyksensä jälkeen. Julkisessa terveydenhuollossa ei enää määrätty minkäänlaisia ehkäisyvalmisteita alle 18-vuotiaille. Budjettia paisutti myös suuri muutos puolustusvoimissa: naisista tuli asevelvollisia. Asian merkitystä korostettiin myöhemmin näin: Yksilöllä tulee olla vapaus kehittää itseään henkisesti ja ruumiillisesti paremmaksi ihmiseksi, mutta toisaalta hänellä pitää olla myös vapaus tehdä näin, jotta yhteisökin hyötyisi yksittäisten jäsentensä fyysisestä voimistumisesta. Tästä syystä neljä kristillisdemokraattien viidestä kansanedustajasta loikkasi kesken eduskuntakauden”tosareiden” eduskuntaryhmään. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 63 Kansallisen identiteetin ja suvereniteetin juhlistamiseksi luotiin kärkihanke ”Kansallisen puolustautumisen juhlavuosi”, jonka nimissä puolustusmäärärahoja kasvatettiin entisestään. KIRKON JA VALTION SUHDE SYVENI Jo vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen voimistunut uskonnollinen puhe sai yhä enemmän jalansijaa politiikassa. Opetusministeriö evästi opetussuunnitelmia uudistavaa työryhmää näin: Kaikkinainen opetus on uudistettava kansallismielisessä hengessä elävää elämää silmälläpitäen ja kuollut tieto karsittava pois opintosuunnitelmista
Kansallismielisyyden merkitys korostui erityisesti yhteiskunnallisissa ja humanistisissa tieteissä, joiden tutkimusrahoitus tuli suurelta osalta valtioneuvoston alaiselta strategisen tutkimuksen neuvostolta. Yhteiskunnassa, jossa taideteokset elävät lyhyitä aikoja tai jossa taide muistuttaa erehdyttävästi jätettä, ei kukaan voi voida hyvin. Kun kirjailijan piti esittää yhteiskuntakritiikkinsä rivien välissä, kirjallisuus muuttui tavanomaista rikkaammaksi ja kunnianhimoisemmaksi. Järjestöjen alasajo alkoi suomalaisten yritysten toimintaa ulkomailla vahtivan Finnwatchin rahoituksen lopettamisesta. Taideteokset kuvaavat hyvin kulloistakin kulttuuria. Valtioneuvosto nimitti poliittisin perustein kanslerin, joka taas nimitti korkeakoulunsa professorit ja dosentit. Tosin ahdistusta herätti jo vuosikymmeniä sitten Finlandialla palkitun kirjailijan Kansallista identiteettiä vahvistava taide oli hallituksen ja kulttuuriministeri Olli Immosen erityisessä suojeluksessa. Tällaiseksi luokiteltiin myös Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP, sillä sen katsottiin saaneen rahaa Ruotsista pakollisen ruotsinopetuksen puolustamiseksi. VALTIO TUKI KANSALLISMIELISTÄ TAIDETTA Tosisuomalaisten pitkälle muokkaamassa hallitusohjelmassa kulttuurista sanottiin näin: Kulttuuri ja sen saavutukset muokkaavat kansansielua, kansalaisten käsitystä omasta yhteisöstään, ja samalla auttavat identiteetin luomisessa ja kansallisen solidaarisuuden ylläpitämisessä. Suomalaisessa taiteessa kukoistivat allegoriat ja metaforisuus. Kirjailijoiden ja toimittajien sananvapausjärjestö Penin aktiivit saivat pitkät tuomiot, kun he auttoivat valkovenäläistä kirjailijaa pakenemaan kotimaastaan Suomeen. Järjestöjen toimintaa vaikeutti lainsäädäntö, joka luokitteli jokaisen ulkomailta rahoitusta saavan tai jonkin ulkomaisen järjestön kanssa toimivan järjestön ”ulkomaiseksi agentiksi”. ”Ulkomaisten agenttien” jäsenrekisterit olivat poliisiviranomaisten jatkuvan tarkkailun alla. 64 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 perin ei ollut kovinkaan monessa suomalaisessa korkeakoulussa. Äidinkielen pirstominen uusilla termeillä ja kaksoiskäsitteillä murskaa yksilön kyvyn muodostaa omia itsenäisiä ajatuksiaan ja orwellmaisesti riistää yksilöltä ajatuksenvapauden. Tällä hetkellä opetetaan niitä asioita, joita tiede tänään pystyy parhaiten todentamaan.” Suomessa aloitti toimintansa myös Unkarin mallin mukainen Kielistrategian instituutti, jonka rahoituksesta ja johtokunnasta päätti valtioneuvosto. Toisaalta sensuuri ja kaventunut sananvapaus tekivät omalla synkällä tavallaan hyvää taiteelle. Suomen kielen luonnollinen kehitys on siksi turvattava. www.rokka.. Instituutti vaali valtion ainoaa virallista kieltä, suomea: Äidinkieli on yksilön tärkein henkinen voimavara. ”Uushistoriallisessa” tutkimuksessa todettiin esimerkiksi, että Suomi ei luovuttanut juutalaisia natsi-Saksalle toisen maailmansodan aikana. Kulttuuriministeri valitsi apurahojen saajat itse, kuten myös kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajan. Taideteokset ja monumentit auttavat ihmisiä yhteisöllisyyden luomisessa, eikä se aina toteudu nykytaiteen avulla. RICKY-TICK BIG BAND & JULKINEN SANA ”Täysosuma” / Helsingin Sanomat ”Vuoden vahvimpia kotimaisia julkaisuja” / Rumba U U S I A L B U M I ’ K O R O T T A A P A N O K S I I ’ N Y T K A U P O I S S A J A S P O T I F Y S S A ! www.julkinensana. Koulujen historian opetuksen sisällössä tuoreet ”uushistorialliset” tutkimussuuntaukset näkyivät nopeasti. Strategista neuvostoa johti opetusministeri Laura Huhtasaari, joka mielellään siteerasi itseään vuosien takaa: ”Mikä tänään on totta, voi huomenna olla epätosi. Samalla lakkautettiin myös yhdistyksen valtionavustukset. JÄRJESTÖJÄ PIDETTIIN TURVALLISUUSUHKANA Erilaiset kansalaisjärjestöt painettiin ahtaalle. Sen rahoituspäätöksissä korostuivat etenkin uudenlaiset tulkinnat Suomen lähihistoriasta ja suomalaisten alkuperästä. Kansallista identiteettiä vahvistava taide oli hallituksen ja erityisesti opetusja kulttuuriministeri Olli Immosen suojeluksessa samaan aikaan kun moni taiteenala kitui: kulttuuriministeri poisti tuet kaikilta sellaisilta suomalaisilta elokuvatuotannoilta, jotka eivät muistuttaneet ammoisia Rukajärven tietä tai Sibeliusta edes etäisesti. Taiteilija-apurahojen lukumäärä oli murtoosa siitä, mihin vielä 2010-luvun alkupuolella oli totuttu
Siksi Puoli yhdeksän uutisista tuli kansallisen propagandan säännöllinen 20-minuuttinen, joka alkoi optimistisella uutisella uuden tehtaan perustamisesta. Käytännössä jokainen Ylen toimittajanimitys kulki hallintoneuvoston kautta, joten kansallismielisillä ja konservatiivisilla toimittajilla oli ehdoton enemmistö Ylessä. Vastapaino 2013. Lakimuutosten takia Viestintävirasto ja Liikenneja viestintäministeriö ja sen alainen medianeuvosto valvoivat lehtiä, televisioja radiokanavia sekä verkkosivustoja. Viranomaisilla oli oikeus tutkia toimittajien työvälineet sekä pakottaa toimittajat paljastamaan tietolähteensä ”kansallisen turvallisuuden” ollessa uhattuna. Yliajajaa ei koskaan tavoitettu. Medianeuvostolla oli oikeus puuttua tiedotusvälineiden julkaisemaan sisältöön sekä jälkikäteen että ennalta: se saattoi asettaa rajoituksia tai määrätä yksittäiselle medialle sakkoja vaikkapa ”poliittisen tasapuolisuuden puutteen” takia. Valtioneuvoston määräysvallassa ollut Yleisradion hallintoneuvosto päätti irrottaa Ylen Julkisen sanan neuvostosta. Lähteet: Kielentutkija Johanna Laakson blogi Sentrooppa-Santra, toimittaja Kalle Kinnusen blogi Kuvien takaa, Suomen Sisun periaateohjelma 8.4.2006, Suomen Kansallissosialistien ohjelma vuodelta 1942, Hannah Arendt: Totalitarismin synty, suom. Ylen toimitusjohtaja Matti Putkosen ennalta arvaamattomasti televisioruutuun ilmestynyt ja varsinaisen ohjelman katkaissut Työmiehen tuumaustunti huvitti ja ärsytti suomalaisia. Päätös vähensi JSN:n merkitystä huomattavasti – kun vielä moni perinteinen media oli joko lopettanut talousvaikeuksien tai fuusioiden vuoksi. Siksi media-alan valvonta oli pelkästään Viestintäviraston ja valtion medianeuvoston käsissä. RICKY-TICK BIG BAND & JULKINEN SANA ”Täysosuma” / Helsingin Sanomat ”Vuoden vahvimpia kotimaisia julkaisuja” / Rumba U U S I A L B U M I ’ K O R O T T A A P A N O K S I I ’ N Y T K A U P O I S S A J A S P O T I F Y S S A ! www.julkinensana. VALTIO VALVOI MEDIAA Hallitus piti mediaa tiukassa otteessaan. . Matti Kinnunen. Myös aikakauslehtien liitto erosi JSN:n jäsenyydestä. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 65 kuolema öisessä liikenneonnettomuudessa Tampereella. Ylen alasajo oli jatkunut jo niin kauan, ettei sen kohtalo ei enää juuri hetkauttanut. Myös joskus menneinä vuosikymmeninä pyhänä pidetty lähdesuoja poistettiin käytännössä kokonaan. www.rokka.. Yleisradio sai rahansa vuotuisessa hallituksen budjettiriihessä, mikä vei toimittajilta halun ja mahdollisuudet kritisoida hallitusta. Valtion apurahalla työskennellyt kirjailija oli juuri julkaissut romaanin, joka oli ensilukemalta eräänlainen Kalevalan modernisointi, mutta joka maan hallituksessa nopeasti ymmärrettiin kansallista yhtenäisyyttä rapauttavaksi. Arvion uhan todenperäisyydestä teki viranomainen itse
66 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 Natalie Portmanilla on riittänyt puuhaa kahdessa Terrence Malickin elokuvassa ja omassa esikoisohjauksessaan.
Hän on ohjannut 42-vuotisella urallaan vain seitsemän elokuvaa. Ihailijat eivät sitä ehkä huomanneet, mutta varsinaista kassamagneettia Portmanista ei tullut. Hän voitti naispääosan Oscarin ja meni naimisiin sekä sai pojan elokuvan tanssikoreografin Benjamin Millepiedin kanssa. Metodina on täydellisyyden etsiminen hallitusta kaaoksesta ja kauneuden rakentaminen virheistä, Portman sanoo. Ohjaajan kuuluisin teos lienee Thin Red Line vuodelta 1998. Ei Portman koristeellisten tyttöroolien esittäjä ollut, vaan teki aina viihdetuotantojen rinnalla särmikkäämpiä elokuvia. Darren Aronofskyn ohjaama Black Swan oli sellainen tapaus, joita ei jokaisen Hollywoodin ykkössarjalaisenkaan uralle mahdu. TeksTi kalle kinnunen Y ksi elokuva voi muuTTaa kaiken. Natalie Portmanille se oli Black Swan. Sitten kaiken muutti räväkkä elokuva baletista ja mielenterveydestä. Eikä Portman ole ainoa, jolle Malick on elokuvan elävä jumala. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 67 K U VA A LL O V ER PR ES S.. Sitä ennen hän oli tehnyt 1970-luvulla draamat Julma maa ja Onnellisten aika – eikä muita pitkiä elokuvia. The Tree of Lifen (2011) Cannes-voiton jälkeen hän on saanut peräti kaksi elokuvaa kuvattua. T errence malick on PorTmanin sankari, ja ohjaajan varhaisteos Onnellisten aika on hänen kaikkien aikojen suosikkielokuvansa. Elokuva kertoo Israelin synnystä, jota käsittelemällä ei kerätä sympatiapisteitä. Ohjaaja kuvaa paljon, unohtaa käsikirjoituksen ja koostaa elokuvaa leikkauspöydällä tarvittaessa neljäkin vuotta. Sellaisia kuin Wong Kar-wain haikea My Blueberry Nights ja näytelmään perustuva raadollinen ihmissuhdekuvaus Closer – iholla. Toinen on oma esikoisohjaus, ja siinä onkin puhuttavaa. Se oli omaperäinen, tarpeeksi outo kiinnittääkseen huomion ja tarpeeksi hyvä purrakseen myös valtavirran yleisöön. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 67 PYHÄÄ ETSIMÄSSÄ Natalie Portman sai tehdä työtä sankarinsa kanssa. Sen jälkeen hänen elämänsä ei ole ollut likimainkaan entisensä. Viisi vuotta sitten Portman oli keijukaismaisten nuorten naisten näyttelijä. Malickin työskentelytapa on aivan omanlaisensa, ja siksi hänen elokuviinsa on tunkua, vaikka rahapalkkio ei ole houkutin. Sitten hän otti riskin ja ohjasi itse elokuvan juutalaisista juuristaan. Juuri nyt Portman matkustaa maailmalla kertomassa uusista elokuvistaan. Black Swanista tuli myös Portmanin elämän taitekohta. Eikä voinutkaan tulla: jos hän teki toiminnallisemman leffan, se ei ollut peruspopcornia, vaan V niin kuin verikosto, anarkistifantasia, jossa tehtiin vallankumousta diktatuurissa. Hepreankielinen Tarina rakkaudesta ja pimeydestä heittää bensaa liekkeihin jo aiheellaan. Malick ei suostu valokuviin. Toinen niistä on Terrence Malickin komea Knight of Cups. Yksi Hollywoodin rakastetuimmista. Nykyään Malick työskentelee hieman ripeämmin
”Toivottavasti elokuva avaa keskustelua.” Portman tuntee Israelin, sillä hän on syntynyt ja viettänyt elämänsä kolme ensimmäistä vuotta Jerusalemissa. ”Sehän oli kiinnostava yhdistelmä. Heti perään nähtiin Heat, jossa Portman oli Robert de Niron esittämän poliisin tytärpuoli, ja isompi rooli Ted Demmen draamakomediassa Unelmien tytöt. ”Uskon mysteeriin”, hän sanoo. Aihe on kuitenkin tulenarka, ja elokuvaa on helppo lyödä jo siitä, että se sai julkista tukea Israelissa, jossa on vallassa Benjamin Netanjahun oikeistohallitus. Hän tekee itsemurhan Amosin ollessa 12-vuotias. Kun Israel perustetaan ja äiti ja poika muuttavat aavikkomaisemiin, identiteetiltään itäeurooppalainen Fania alkaa murtua. Mysteeri on totta. Sanoin suoraan, että toivoisin saavani roolin hänen elokuvastaan jonain päivänä.” Vuosia myöhemmin Portmanin puhelin soi. Tuoreessa Knight of Cupsissa Christian Bale näyttelee Hollywood-agenttia, jonka elämä on kalifornialaista houretta, seksiä kaunotarten kanssa ja kokaiinijuhlia, mutta eksistentialistinen ahdistus painaa miestä kasaan. ”Se identiteetti todella vasaroitiin minuun hyvin nuorena. ”Hauskuus. Juuri Unelmien tytöissä kiteytyi nuoren Portmanin perusrooli. Vaikuttaisi siltä, että Euroopassa Israelin asioista keskustellaan enemmän tunteella”, Portman muotoilee. Natalie Portman on entinen lapsitähti, joka ei koskaan kokenut olevansa tähti. Tunnelmaa on vaikea käsittää, kun on sieltä pois.” Kun Natalie Portman 27-vuotiaana tutustui henkilökohtaisesti Oziin, hankki kirjan oikeudet ja tiesi joskus ohjaavansa sen elokuvaksi, hänen ei ollut tarkoitus näytellä esikoisohjauksessaan. Elokuva teki kansainväliset tähdet sekä ranskalaisesta Renosta että Portmanista. ”Hän etsii jotain kaunista ja erilaista toivoen, että sattuma ratkaisee ongelmat, joita ei vielä edes nähdä.” Mahdollisuuksista syntyy elokuva. Hän oli pikkuvanha teini, joka kertoi aikuisille, keskenkasvuisille miehille totuuksia elämästä. Hänen isänsä on gynekologi. Ensimmäiseen Thoriin Portman sanoo lähteneensä, koska sen ohjasi arvostettu teatterintekijä Kenneth Branagh. Sitten menin nukkumaan, aamulla palasin arkeen, enkä ollut nähdäkseni muuttunut lainkaan.” K ävi omalle esikoisohjaukselle miten vain, on Portmanilla ollut urallaan viime vuosien ajan uusi turva nimeltään Marvel. Minulle asiasta ei ollut koskaan kysymystäkään.” Läpimurtonsa Portman teki Luc Bessonin elokuvassa Leon. Näen siitä unia. Ja aina kun palaan sinne, se on erilainen. Portmanin äiti oli hänen managerinsa. 68 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 ”Tapasin Terryn kymmenisen vuotta sitten. ”Hän kertoi kuvaavansa kaksi elokuvaa peräjälkeen. Kolmatta Thoria tehdään, ja rinnalle tulevat esiintymiset muissa leffoissa, joissa Marvel-hahmot ristiin seikkailevat. Samaan aikaan, kun Portman teki töitä de Nirojen ja kumppanien kanssa, hän valmistautui menemään yliopistoon – kuten aikanaan menikin. Juutalaisuuden tulkintoja on yhtä paljon kuin juutalaisia.” Natalie Portman on entinen lapsitähti, joka ei sanojensa mukaan koskaan kokenut olevansa tähti. Ei hauskuutta pidä aliarvioida syynä tehdä jotain.” . ”Kaikki mikä on yleensä virhettä elokuvassa, on hänelle mahdollisuus. Kipeästä nuoruudesta kertovassa katkeransuloisessa elokuvassa juutalaisvaltion synnyn ongelmat ovat esillä muutenkin kuin metaforina. ”Kun voitin Black Swanista Oscarin, kokemus oli todella hieno ja huumaava. Portman on Thor-elokuvien tiedenainen Jane Foster. Hän oppi paljon ohjaamisesta. Portmanin osa on elokuvan tärkein naisrooli, mutta ei se suuri ole. Hän saattaa pyytää ohikulkijan mukaan, tai jos lintu lentää ohi, hän saattaa käskeä kuvaajan sen perään, vaikka kesken kohtauksen.” T arina rakkaudesta ja pimeydestä on filmatisointi Amos Ozin samannimisestä romaanista, jossa Israelin tunnetuimmaksi kirjailijaksi sanottu Oz käsittelee omaa elämäänsä ja lapsuuttaan. Työnimellä Weightless tunnettu draama sijoittuu Teksasin Austiniin. Roolin koko ei ollut pettymys, Portman painottaa. Toiseksi oli hienoa, että valtavirran elokuvassa on naishahmo, joka on astrofyysikko.” Kolmas syy saattaa olla raha, mutta Portman ilmaisee asian toisin. ”Israelissa poliittiset mielipide-erot ovat rajumpia, myös muuten samanmielisten seurassa. Näyttelijä pitää Israelin pääministeriä vaarallisena rasistina. Kuvauksissa Portman oli vasta 12-vuotias. Siitä olen nyt onnellinen, kun katson ikäisiäni ystäviä, jotka yhä etsivät identiteettiään. Jos jotain, hän koki olevansa juuri juutalainen. Hän oli jo kyllin vanha osaan – ja näin elokuvaan tuli myös kansainvälisesti tunnettu näyttelijä, helpottamaan sen rahoittamista. Se on osa perinnettä, joka on minulle merkityksellinen. Silti keskustelu on mahdollista järjellä. Hän näytteli Jean Renon esittämän palkkamurhaajan kanssa ystävystyvää tyttöä, joka hautoi kostoa. Puhun siitä usein. Näyttelijäohjaajana tunnettu Branagh, jolla on Shakespeare-tausta, ja kuitenkin noin iso tuotanto. Portman on ilmoittanut olevansa ehdottomasti Netanjahua vastaan. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän kuitenkin otti päähenkilön Amosin äidin, ukrainanjuutalaisen Fanian sivuroolin. Viimeistään raastavan roolin tekeminen nostaa koko elokuvan henkilökohtaiseksi kannanotoksi, joka ei ole poliittinen vaan enemmän tunnustuksellinen. ”Salaisuus on oppia olemaan kuuntelematta ulkopuolisia”, Portman sanoo. ”Enkä osaa sanoa tarkemmin. Soittaja oli Malick itse. En tiennyt tarkkaan, mitä se tarkoitti, mutten myöskään kyseenalaistanut sitä. Huomion keskipisteenä olemisen vastapainona oli perhe. Silti Portman ei vastaa kysymykseen, uskooko hän itse juutalaisten jumalaan. Jos jotain, hän koki olevansa juutalainen.. ”Hän muistutti, ettei sääntöjä ole”, Portman sanoo. Sanoin: mitä vain haluat.” Jälkimmäinen Malick-elokuva valmistunee ensi keväänä. ”Ajattelen sitä paljon. Hän näyttelee seksija sielunkumppania, jota päähenkilö tarvitsee matkallaan kohti henkistymistä. Uskonnolliseen pyhän kokemukseen kuvastollaan rohkeasti pyrkivän Malickin teokset ovat yhä enemmän tajunnanvirtaa, eivät niinkään juonellisia tarinoita
Muusikko Nicole Willis toivoo Suomen muuttuvan avoimemmaksi paikaksi. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 69 KulttuuriKuuKausi olennaisilta osin | KesKustelija | tärpit | Kasvo | POP Soul on mun luonto Keskustelija. . teKsti Venla Rossi Kuvat jussi säRkilahti
Mikä tekee sinut onnelliseksi juuri nyt. 70 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 Keskustelija S oul-matriarkka Nicole Willis julkaisi lokakuun alussa kolmannen albuminsa The Soul Investigators -yhtyeen kanssa. Jos ihmiset pitävät niistä, se on lähinnä onnellinen vahinko. Kysytään toki. Niinhän ne ovat yrityksillekin, miksi eivät siis ihmisille. Lahjakkaita nuoria käytetään hyväksi hetken aikaa ja sitten heidät sysätään syrjään. En ihan ymmärrä tätä viime aikojen ruokahypeä: ihan kuin ruoan sosiaalisuus olisi keksitty vasta nyt. Onko sinulla enemmän faneja ulkomailla kuin täällä. Yritän kyllä lukea Helsinki Times -lehteä ja pysyä kärryillä asioista, mutta välillä se tuntuu vaikealta. Jos ajatellaan pakolaiskriisiä, niin on selvää, että rajojen pitäisi olla auki. En oikein ymmärrä, mikä ihmisiä viehättää tällä hetkellä vallalla olevassa konservatismissa. Vieläkö sinulta kysytään, että miksi muutit tänne ja mitä pidät Suomesta. Olen hyvin pahoillani, että en voinut äänestää häntä ja että hänestä ei tullut presidettiä. Kehitykset ovat toki laajempia: samalla tavalla kuin meillä on täällä Soini, Ranskassa on Le Pen ja Amerikassa Trump. Tai ehkä minä vain olen tietoisempi näistä asioista nykyään. Yritän ottaa rennosti ja välttää liikaa itsetietoisuutta. Viime viikolla Ranskassa oli ihanaa syödä pitkästä aikaa pihvi ja ranskalaisia ja juoda hyvää punaviiniä. Niin on ollut. Tämä levy on kenties rennompi kuin edelliset, mutta entä sitten. Tekovaiheessa en voi ajatella vastaanottoa tai kuulijoita ylipäätään. Minusta se ei kuitenkaan ole musiikintekijän velvollisuus. ”En oikein ymmärrä, mikä ihmisiä viehättää nyt vallalla olevassa konservatismissa.” –?nicole willis. Luovuus on niin helposti hyväksi käytettävää! Isotkin nimet ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana alkaneet tehdä helpommin pureskeltavaa musiikkia, sellaisia I’m happy -tyylisiä sanoituksia. Yritän olla olematta peloissani, mutta se on vaikeaa. Se tuntuu olevan tähän genreen liittyvä odotus. Suomen poliittinen tilanne on mielestäni hämmentävä. Tavoitteeni on yksinkertaisesti tehdä itseäni tyydyttäviä lauluja. Olet asunut Suomessa yksitoista vuotta. . Silti minun täytyy yrittää etsiä jotain omaa tapaani tehdä näitä asioita. Ja hyvä ruoka. Joskus tulevaisuudessa toivon kyllä asuvani vielä maassa, jossa on lämmintä ja turkoosi meri. Millaista palautetta uudesta albumista on tullut. Willisin mukaan levy syntyi helpommin kuin aiemmat albumit – ja hyvä niin, koska häntä ei kiinnosta enää tilittää elämästään. Muutimme suomalaisen puolisoni kanssa tänne, koska ajattelimme, että Suomi on hyvä paikka kasvattaa lapsia. Kaikki on jo sanottu ja laulettu tuhanteen kertaan. Palasimme juuri kiertueelta sieltä, ja tunnelma keikoilla oli todella innostunut. Suomen täytyy muuttua avoimemmaksi ja moniarvoisemmaksi paikaksi. Muutos viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on ollut suuri. Ja sitten tämä uusi silmälasipäinen pääministeri, mikä hänen nimensä olikaan, Sipilä. Viimeisimpään näyttelyyni tein muun muassa yli kaksimetrisen räsynuken, koska se oli ajatuksena mielestäni kiinnostava. Eräässä arviossa tosin kritisoitiin sitä, että tästä puuttuu jotain “raakaa tunnetta”, että en tällä kertaa avaakaan koko sydäntäni maailmalle. Hän on minusta älykkään ja sympaattisen tuntuinen henkilö. Se on vähän ärsyttävää, mutta niin monet asiat elämässä ovat. Luulen, että eniten kuuntelijoita on Ranskassa. Mutta ärsyttävyyttäkin tarvitaan, elämässä pitää olla sekä yiniä että yangia. Miten haluaisit musiikkisi vaikuttavan ihmisiin. Kenen suomalaisen poliitikon toivoisit nimeävän sinut suosikseen. Olen tänä vuonna maalannut aika vähän, mutta luulen, että se on pian muuttumassa. Mikä vaihe sen suhteen on menossa. Lapseni ja koirani. Vinyylin uudesta noususta voi toki olla iloinen, mutta onko se nuorille vain fashion statement. Pääasian pitäisi olla se, että onko musiikki hyvää. On varmaan. Joitakin vuosia sitten Keep Reachin’ Up -kappaleesi päätyi Barack Obaman vaalikampanjan viralliselle soittolistalle. Mitä ajattelet musiikkialan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Olen etsinyt niitä tapoja, joilla voisin parhaiten ilmaista itseäni. Ainahan ihmiset ovat kokoontuneet syömään yhdessä. Mitä asioita hän ja hänen puolueensa oikein ajavat. Pekka Haaviston. Happiness in Every Style -levy on ehditty julistaa soulja funk-tapaukseksi. Mehän teemme indiekamaa, ja indieskene on Suomen kokoisessa maassa aika pieni. Biisien tekemiseen pätee sama asia kuin kaikkeen kirjoittamiseen ylipäätään: ei ole mahdollista välittää mitään uniikkia kokemusta elämästä. Kuinka tiiviisti seuraat suomalaista päivänpolitiikkaa. Enimmäkseen hyvää. Olet opiskellut myös kuvataidetta ja maalaamista
”Varsinkin vanhempi tekee itselleen paljon soittolistoja netissä eikä todellakaan kuuntele isänsä ja äitinsä musiikkia.”. Nicole Willisin ja Jimi Tenorin lapset ovat 12ja 13-vuotiaita ja juuri löytämässä omaa musiikkimakuaan. JOULUKUU 2015 IMAGE 227 71 Keskustelija TAITEILIJAPERHE
Vijay Iyer Trio Newyorkilaissäveltäjä aloitti viuluopinnot jo kolmen vanhana, mutta opetteli pääinstrumenttinsa pianon korvakuulolta. 1974) luotsaa omaa bändiään vääjäämättä kohti kansanjazzin ylintä huippua niin Suomessa kuin ulkomaillakin. klo 20 Genelec Housessa (Hämeentie 130 A). Timo Lassy Band Kotimaisen uuden jazz-sukupolven kovatasoisimpaan kärkeen kuuluva saksofonisti ei pelkää viihdyttää. 1937) puhaltaa jazzia vibrafoniin, saksofoniin, huiluun ja klarinettiin. 1982) kisälliajat kuuluvat menneisyyteen. Gunter Hampel Quintet Instrumenttiarsenaalin perusteella saksalainen puhaltajakonkari hallitsee sekä kämmenen että rystyn. 1977) olevan lahjoiltaan kovatasoinen kuin vanha tekijä. Arkadiankatu 20 B.. Tärpit 72 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 Jazzia meille Musiikki | We Jazz -festivaali vie musiikin taas uusiin ulottuvuuksiin, sillä tänä vuonna sitä soitetaan totuttujen teatterisalien ja klubien lisäksi puutalossa, kahvilassa, raitiovaunussa ja kerrostaloyksiössä. Sen jälkeen palkittu improvisoija on julkaissut yli 50 levyä eri kokoonpanojen kanssa. Verneri Pohjola Pohjoisen Miles Davisiksi kutsutun trumpetistin alkuvuonna ilmestynyt Bullhornlevy todistaa vuosikymmenen ajan nuorena lupauksena pidetyn Verneri Pohjolan (s. Keikoilla nähty itsevarmuus ja näkemyksellisyys sai kriitikot polvilleen, joten aution saaren albumiksi syystäkin nostetulle Bullhornille lätkäistiin ajattoman jazz-standardin leima. klo 18 Tavastialla (Urho Kekkosen katu 4–6). 13.12. Haaviston ja ystävien kotikonsertit 8.12. 1971) vuoden jazzartistiksi ja vakio-trionsa vuoden yhtyeeksi sekä antoi kolmikon Break Stuff -albumille täydet viisi tähteä. Yleisön nautiskelu ei vähennä tippaakaan taiteellista arvokkuutta, vaikka salissa yllyttäisiin tanssimaan hard bopin ja soul jazzin tahtiin. Gunter Hampel (s. klo 19 Aleksanterin Teatterissa (Albertinkatu 32). Skandijazzin lupaukseksi ristityn Haaviston (s. Vapaaseen ilmaisuun jo 1960-luvulla omistautunut säveltäjä tunnetaan parhaiten teoksestaan The 8th of July 1969. Joonas Haavisto Kontrabasson ja poikakuorot hylännyt säveltäjä rakastui pianoon vasta myöhäisteiniiässä. Jussi Lampela & Verneri Pohjola säestävät Meren kasvojen edessä -elokuvaa 10.12. klo 18 sekä 12.12. klo 19 elokuvateatteri Andorrassa (Eerikinkatu 11). Romanssi on sittemmin poikinut palkintoja kansainvälisistä musiikkikilpailuista. Marko Ylitalo We Jazz -tapahtuma järjestetään Helsingissä 7.–13. 7.12. ja 10.12. ja 13.12 klo 16. Timo Lassy (s. joulukuuta. 12.12. Ohjelma ja tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta www.wejazz.fi. klo 19 WHS Teatteri Unionissa (Siltavuorenranta 18). Alan raamattuna pidetty Down Beat -julkaisu kruunasi Iyerin (s. Verneri Pohjola Quartet 11.12
Tiivistämössä Helsingissä. Lähtöhinta on 100 miljoonaa dollaria. Thriller (1982) on maailman myydyin albumi. Tärpit JOULUKUU 2015 IMAGE 227 73 K U VA T: V H S (L A S SY ), G ET TY IM A G ES (J A C KS O N ), TU O M O M A N N IN EN . Aino Salonen ”VOI, KYLLÄ SINÄKIN YMMÄRRÄT, kun saat omia lapsia” -repliikki on keskusteluiden vakiokalustoa. Pelkästään vuonna 1984 Jackson voitti kahdeksan Grammyä, sekin ennätys. Äitikortin kantaesitys Kansallisteatterin Willensaunassa 18.11.. Kuvatekstinä oli ”Love never felt so good”, mikä on Michael Jacksonin ja Justin Timberlaken viime vuonna ilmestynyt kappale. aino salonen Teatteri | Äitikortti pöytään Jazzia meille Baltic Circle 10.–14.11. Nyt Silfverbergin osuvat huomiot kääntyvät komediaksi Kansallisteatterin lavalla. 1200 13 LASTA Legendan esikoisella, 18-vuotiaalla Princellä, on yli 270 000 Twitter-seuraajaa. 2,5 seuraajalleen kuvan, jossa hempeilee poikaystävänsä kanssa. Michael Jacksonin virallisen YouTube-kanavan videoista suosituin on Thriller, joka on katsottu 270 miljoonaa kertaa. Ensimmäinen oli Got To Be There (1972), ja viimeiseksi jäi Invincible (2001). 13-vuotias Blanket vaihtoi tänä vuonna epävirallisesti nimekseen Bigi, koska kyllästyi kiusaamiseen nimensä vuoksi. 17-vuotias Paris julkaisi kesällä 180 000 Instagram3 MILJARDIA NÄYTTÖÄ YOUTUBESSA Moonwalk, lannetyöntö ja muut tähden tanssiliikkeet valloittavat koko ajan uusia sukupolvia. Moni fani raivostui, kun Neverlandin omistava kiinteistösijoitusyhtiö pisti tilan myyntiin tänä vuonna. Eihän nainen ole mitään ennen kuin on nuuskutellut vauvansa ihoa ja muussannut soseita elämänsä pikkuruiselle keskipisteelle. Mitä popin kuningas jätti jälkeensä. 750 HEHTAARIA NEVERLAND-TILAA Jacksonin kotitila eläintarhoineen ja huvipuistoineen oli hänen MikäMikä-Maansa, pakopaikka ikävältä aikuisuudelta. Revyy seuraa kolmea eri-ikäistä pariskuntaa eikä lupaa nostattaa vauvakuumetta. GRAMMY-PALKINTOA JA 26 AMERICAN MUSIC AWARDS -PALKINTOA Yksikään artisti ei ole pystynyt samaan. On tassutusta, kiintymysvanhemmuutta, sormiruokailua, liinailua, perhepetiä ja täysimetystä. Kuninkaan perintö Baltic Circle -teatterifestivaalilla surraan ja juhlitaan kuusi ja puoli vuotta sitten kuollutta Michael Jacksonia läpi yön. Ruumiinvalvojaiset 14.11. Toimittaja Anu Silfverberg ihmettelee Äitikortti-kirjassaan (2013), miksi äitiydestä on tullut pyhä asia ja suorituskeskeistä hifistelyä. MILJOONAA MYYTYÄ LEVYÄ Michael Jackson julkaisi elinaikanaan kymmenen studioalbumia neljällä eri vuosikymmenellä
Mistä hitosta minä tietäisin. Silvana Imam Kuudennella linjalla 5.12.2015 iida sofia hirVoNEN 1 2 3. Viikko iskun jälkeen räppäsin kappaleessa Tystas Ner, että parlamentissa istuu natseja. Vihapostia riittää Joulukuussa 2013 uusnatsit hyökkäsivät fasisminvastaiseen mielenosoitukseen Tukholman Kärrtorplähiössä. K U VA T: A R V ID A BY ST R Ö M (I M A M ), M O D ER N A M U S EE T, YL E (D O W N TO N A B B EY ), S ER LA C H IU S M U S EO . Tuomas Nyholmin Ruudusta kirjoittama elämäkerta Jumalainen näytelmä syventää nämä käsitykset yhdistämällä ne. Yhden naisen laululiike Musiikki | Tukholmalainen Silvana Imam tekee rasisminvastaista, feminististä räppiä. M äntän Serlachiusmuseot ovat hyvä retkikohde myös talvella. Faneihini mahtuu porukkaa hyvin erilaisista taustoista, myös ”tavallisista” räpin kuuntelijoista, eikä minua pelota, jos musiikistani tulee valtavirtaa. P ysyykö Lady Violet hengissä kauden loppuun asti ja muita tärkeitä kysymyksiä. Hauskat ja vähän armottomatkin tekstit on kirjoittanut kirjailija Riikka Ala-Harja. Tappouhkauksia ja ilmaisunvapautta esimerkiksi. Olen esiintynyt Feministisk Initiativ -puolueen tapahtumissa, koska se on ainoa puolue, jota voin kannattaa. Minulle feminismi merkitsee ennen kaikkea universaalia ajattelutapaa. Nyt hän kertoo, mitä politiikan ja räpin yhdistämisestä on seurannut. Tapahtumilla ei ole oikeastaan mitään väliä, koska kyseessä on Downton Abbey, kaikkien aikojen ihastuttavin epookkisarja, jonka kuudennesta ja viimeisestä tuotantokaudesta TV1:llä fani tuntee vain kiitollisuutta. Olen taiteilija, en poliitikko! Pidän musiikkiani enemmän tiedostavana ja edistyksellisenä kuin poliittisena. Toisaalta samaan aikaan sain paljon kiitosta ja uusia faneja, mikä sai minut tuntemaan, että sanoillani on merkitystä. Viesteihin ei voi tottua, mutta onneksi läheiseni tukevat minua. Miksi sen pitäisi tehdä biiseistäni ensisijaisesti marginaaliryhmien musiikkia. Sarjan aikaisemmat, joidenkin mielestä paremmat, tuotantokaudet ovat Netflixissä. Haluan näyttää uusille räppäreille esimerkkiä siitä, että myös omaehtoinen musiikki voi menestyä. Väkevä ja elämäkertoja usein vaivaavasta maireudesta täysin vapaa elämäkerta näyttää, miten realistisesti Ruutu näki omat lahjansa ja miten analyyttisesti ja tinkimättömästi hän kehitti itsestään vastustajien vihaaman riivaajan. Sain kymmeniä vihaviestejä ruotsidemokraattien kannattajilta. poLitiiKasta räppääMiNEN LEiMaa Ihmiset kysyvät minulta jatkuvasti, mikä on pielessä nykyisessä poliittisessa tilanteessa ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Se tarkoittaa sitä, että voin määritellä itseni eikä minun tarvitse käyttäytyä odotusten mukaisesti. Vanhan kartanon puolella on näytillä taiteen klassikoita, joita lähestytään Malli ja hullu kuvailija -näyttelyssä taiteiljoille poseeranneiden mallien kuviteltujen ajatusten kautta. Tärpit 74 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 Nautintoaiheita TÄLLÄ PALSTALLA IMAGEN TOIMITUS PÄIHTYY HYVÄSTÄ KULTTUURISTA. Nykytaiteilija Anselm Kieferin moniulotteiset ja synkät teokset Grothe-kokoelmasta ovat esillä museokompleksin uudessa Göstan Paviljonki -rakennuksessa huhtikuulle asti. P intapuolisesti urheilua seuraavatkin tietävät yleensä Jarkko Ruudusta kaksi asiaa: sen että hän on inhottava rakki kaukalossa mutta harvinaisen fiksu kaveri muuten, ainakin kiekkoilijaksi. Se vaikuttaa kaikkeen, mitä teen. Oli pelottavaa tajuta, ettei tällaisista aiheista voi tehdä biisejä ilman, että jotkut uhkaavat tappaa. oMaEhtoiNEN Voi MENEstyä Olen homoseksuaali ja räppään itselleni tärkeistä asioista. Minulle queer merkitsee ennen kaikkea tietoa ja vapautta. Tukholman Moderna Museetissa on näyteillä syksyn tapaus: islantilais-tanskalaisen Olafur Eliassonin Verklighetsmaskiner Todellisuuskoneita -näyttely, joka on vähän kuin aikuisten Heureka. N yt kannattaa lähteä pikkujouluristeilylle. Eliasson on kuuluisa New Yorkin vuoden 2008 keinotekoisista vesiputouksista ja sellainen on Tukholmassakin, mutta vaikuttavin on huone, jossa kaikki muuttuu mustavalkoiseksi. Se on uuvuttavaa
b) Ekstaasi, MDMA ym. MAUTON JASSO (JVG) a) Pajatso, joka ei anna voittoja. SMÄIDÄTÄÄN (UNIIKKI FEAT. b) Eräänlaista päihteetöntä elämää. 5. c) Eräänlaista naisten tiirailua. 6. c) Tapella. Ei normaalia tanssimista ja juhlimista, vaan täydellä tunteella bailaamista. c) Palaa raha. a) Eräänlainen gangsta-sivuluisu. RAMMAA (TCT) a) Toisen miehen peräaukon raaputtamista. c) Viina (mieluiten kotipolttoinen). MEHU (TIPPA-T) a) Tyylikäs, muodikas. b) Suudella intensiivisesti. c) Palaa raha. HEIKKI KUULA & EMMA) a) Tuhria toisen naama. PALAA GILLA (ADI L HASLA FEAT. c) Muhkea arsenaali eli pylly.. WOPPAA (MIKAEL GABRIEL FEAT. Ei normaalia tanssimista ja juhlimista, vaan täydellä tunteella bailaamista. b) Pyöriä vimmaisesti kuin dervissi. b) Palaa nainen. Entä tunnetko nämä muut ilmaukset. Ei mikään pikkupusu. KEVIN TANDU) a) Pitää hauskaa. ”Hiipii eteenpäin, streiffaa sivuttain.” 3. a) Tyylikäs, muodikas. “Ihan sama onks nyt loma, tänää palaa gilla.” 5. ”Joku päivä me viel smäidätään.” 4. c) Eilisillan muistelua krapulassa. STREIFFAA (EEVIL STÖÖ FEAT. “Minkä mä sil voin et mu swägä o nii mehuu?” 6. a) Pitää hauskaa. Oikeat vastaukset: 1. b) Tyylittömästi käyttäytyvä sikamies. “Tsiigaa, tuol menee mauton jasso, damn!” 1. KEVIN TANDU & AITO MÄKKI) a) Palaa grilli. b) Superbailaamista. “Haluun vaan rollaa ja woppaa ja woppaa!” 2. Uniikin biisissä esimerkiksi “smäidätään”. c) Masturboida vihaisesti. 3. c) Muhkea arsenaali eli pylly. 2. b) Superbailaamista. ”Mä tahdon rammaa, mä huudan ilost ja kyynelistä!” 7. 7. 4. “menohuumeet”. DJ KRIDLOKK, KOKSU KOO, LOMMO, TUUTTI-MÖRKÖ) a) Eräänlaista gangsta-sivuluisua. b) Suudella intensiivisesti, kunnon kielari. Tiedätkö, mitä se tarkoittaa. Räppiajan ABC-kiria Räppärit vievät Suomen kieltä uusiin ja outoihin suuntiin
Yhdysvalloissa vastaanotto on ollut tyrmäävää. Silti hän ei ollut varautunut tällaiseen vastaanottoon. Tehtävää silti riittää. Chon mukaan esiintyvillä naisilla on maalitaulu otsassaan. ”Haluan tehdä myöhäisillan talk show’ta. Sen vuoksi kotiini on tunkeuduttu ja läheinen aborttiklinikka sytytettiin palamaan. Cho markkinoi tekemisensä omia kanaviaan pitkin. Tilanne on tulenarka etenkin Yhdysvalloissa. Netissä saan tappouhkauksia jatkuvasti”, Cho listaa saamiaan syytöksiä. joulukuuta. TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA KUVA LINDSEY BYRNE Cho on tehnyt stand upia pian 30 vuotta ja ollut mukana monessa. ”Ja koska puhun eläinten oikeuksista, minua syytetään siitä, että nostan koirat syntymättömien lasten yläpuolelle.” Polemiikki ei ole klassista naiskuvaa vuosikymmenet stand upissaan rikkoneelle Cholle vierasta. Oli se sitten naisten oikeudet, homoparien oikeus adoptioon tai aselakien tiukentaminen. Kasvo 76 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 M argaret Cholla on yksinkertainen missio: muuttaa maailmaa yksi vitsi kerrallaan. ”Yritän koko ajan löytää tärkeitä asioita joista puhua. ”Puhun kiertueellani politiikasta, naisten oikeuksista ja tasa-arvosta. Yksi haave kuitenkin on. Elokuvan päätähti Amy Schumer on äänekäs feministi ja yhdysvaltalaisen viihdeteollisuuden naiskuvan uudistaja. Hän on taistellut samaa sukupuolta olevien avioliiton puolesta, tuonut aasianamerikkalaisia valtavirtatelevisioon ja nostanut queer-tekijöiden ääniä kuuluviin. Heinäkuussa John Houser -niminen mies avasi tulen elokuvan Trainwreck näytöksessä ja surmasi kolme henkeä. San Franciscossa siirtolaisperheeseen 1968 syntynyt koomikko kiertää maailmaa uuden The PsyCho Tourin myötä. Se ei haittaa. Jokainen yritys saa meidät vastaamaan entistä kuuluvammalla äänellä.” Vaarallinen nainen Helsingissä joulukuun alussa esiintyvä Margaret Cho on poliittisen ja feministisen stand upin kulttisuuruus. Ulkopuolisena itseään pitävä hlBtiQ-koomikko pyrkii menemään liian pitkälle ”neljä viisi kertaa illassa”. Nyt komiikan keski-ikäinen miehisyys on murtumassa, mutta Chon äänekäs poliittisuus tarkoittaa, että hän pysyy marginaalissa jatkossakin. Eikä meitä voi enää vaientaa. Syyksi hän sanoo sen, että mielipiteensä ääneen lausuvaa naista pidetään tänäkin päivänä pelottavana ja vaarallisena. Margaret Cho esiintyy Savoyteatterissa 3. Kaapelitehtaan Mad Housessa on puolestaan Jamie MacDonaldin tähdittämä Feminist Comedy Night 28.11.. ”Alamme ymmärtää, ettei meidän tarvitse sopeutua näihin vanhentuneisiin ajatuksiin siitä, mitä naisen pitäisi olla. Niiden juontajat ovat kaikki miehiä.” . Hän kuvitteli lähtevänsä kiertueelle ja herättävänsä keskustelua. Ainut aseeni on komedia.” Naiset ovat Chon mukaan olleet aina miehiä hauskempia, koska heidän on pitänyt tehdä tuplasti töitä
Myötäelävä elokuvan katsomiskokemus muuttuu tarkkailuksi. ”Kun näyttelijä riisuuntuu, elokuvasta tulee dokumentti”, ohjaaja Steven Soderbergh on osuvasti todennut. Hän haikailee entisen naisensa perään, riitelee nykyisensä kanssa, panee ja muistelee panoja. Vanha väite, että seksikohtaukset ovat turhia, koska ne eivät edistä juonta, on usein totta. Virginie Despentesin Pane mua ja Catherine Breillatin Romance olivat pieniä sensaatioita Suomessakin 15 vuotta sitten. Tyylissä on kubrickilaisuutta, mutta Noélta saa odottaa myös seksiä, huumeita ja kokeellista kameratyöskentelyä. Kun hardcoresta tuli Syvän kurkun huikean suosion aikoihin hetkeksi Yhdysvalloissa melkein valtavirtaa, elokuvan tulevaisuus näytti pornografialta. M itä elokuvassa näytetään, kun siinä näytetään seksiä. Yleensä hieman paljasta pintaa ja kiusallisuuden peittämisessä lahjojaan äärirajoille venyttäviä näyttelijöitä. Seksi saattaa rikkoa illuusion. Noén uuden elokuvan Loven seksikohtaukset ovat elokuvahistorian kauneimpia. Yhdistelmä on ainutlaatuinen. Lovesta piti tulla pieni ja kevyt seksileffa, vastapaino Noén edelliselle, monimutkaiselle ja kalliille Enter the Voidille. Mielenkiintoista! Ensiilta 27.11. Niitä on paljon ja niissä näytetään kaikki. Ranskalainen Gaspar Noé tekee tarkkailevia elokuvia ihmisestä ja psyykeestä. Spermakin lentää stereoskooppisessa kuvassa. . Love on kuin lähetys rinnakkaistodellisuudesta, jossa 1970-luvun kehitys jatkui ja simuloimatonta seksiä on elokuvissa ilman, että se on mikään juttu. Hardcorevideoporno tehdään poikkeuksetta runkkumateriaaliksi. 1 Surullinen maahanmuuttaja muuttuu Travis Bickleksi Jacques Audiardin Cannes-voittajassa Dheepan. Historiaan Love jää silti. Murphy tietää leffoista enemmän kuin elämästä. Hardcoren yhdistäminen henkilövetoiseen draamaan harvemmin toimii. Ajan hengessä oli mahdollinen skenaario, että muutaman vuoden kuluessa Hollywood tuottaisi ison rahan pornografiaa: eturivin näyttelijöitä penetroitaisiin cinemascope-kuvassa. Mitään sellaista ei koskaan tapahtunut. Loven tekemiseen meni lopulta viisi vuotta, ja siitä tuli taiteilijan yli kaksituntinen, ironinen omakuva. Niinpä: tutun tähden näkeminen nakuna ei ole eroottista, enemmänkin outoa. ENSI-ILTA LOVE GASPAR NOÉ ENSI-ILTA 13.11.. Ranska tuottaa pornokuvaston kanssa flirttailevaa vakavaa taide-elokuvaa. Viimeinen tango Pariisissa sisälsi simuloidun anaalipanon taidekontekstissa. Pätevät näyttelijät eivät suostu naimaan kameran edessä. Loven panokohtaukset taas ovat kiihottavia mutta esteettisiä, eivät masturbaatiofunktiota ajatellen 7–9-minuuttisiksi leikattuja. Love kieltää normit, jotka elokuvalle on pitkään asetettu. Love on draama ja komedia. Murphy on paitsi päähenkilö myös pölvästi. 1970-luvun alkupuoliskolla elokuvaerotiikka otti harppauksen. Euroopassa on toki iisimpää. Häpeilemätön hedonisti Noé osaa kuvata seksiä iloisesti, mutkattomasti ja rivosti. Sylvia Kristelin näyttelemän Emmanuellen elegantit aktit olivat 1970-luvun puolivälin katsotuinta euroelokuvaa. Hänen kanssaan tällä sivulla vuorottelee Katja Kallio. Pornoon valmiit eivät ole näyttelijöinä kovin ilmaisukykyisiä. Siinä on Noén dilemma. 2 Maailmalla on jo kehuttu kylmästä sodasta kertovan Vakoojien silta -trillerin olevan yksi Steven Spielbergin parhaista. Elokuvan tulevaisuus oli Steven Spielbergin, George Lucasin ja kumppanien käsissä. Noé yrittää samaa kuin Lars von Trier viimeisimmässä elokuvassaan Nymphomaniac: aktit rakennetaan sisälle juoneen. Noé osaa nauraa itselleen ja taipumuksilleen. Kalle Kinnunen on Imagen elokuvakolumnisti, jota ilahduttaa, että Finnkinon saleihin tulee hardcorea. Noén teoksista se on kesyin – kaukana esimerkiksi Yksin kaikkia vastaan -elokuvan ankarasta yhteiskuntakritiikistä. 3 Ainoastaan Netflixlevityksen Suomessa saava Cary Fukunagan Beasts of No Nation (kuva) on todella karmea ja kaunis elokuva lapsisotilaasta Afrikassa. Porno jäi nuhjuisiin pornoteattereihin. Harmi, että pääosien esittäjät Karl Glusman, Aomi Muyock ja Klara Kristin eivät ole osaavia näyttelijöitä. Noé on ensimmäinen myöntämään, että Love on pornoa. Se on omaelämäkerrallinen – ja kaiken huipuksi kolmiulotteinen. K U VA T: ST U D IO 12 3, N ET FL IX , A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ). Tämä on pornoa Kolumni | Gaspar Noén Loven hardcoreseksi ei provosoi, kirjoittaa Kalle Kinnunen. Mitään ei jää arvoitukseksi. Uuskonservatiivinen ajattelu teki alastomuudesta amerikkalaisessa elokuvassa pian entistäkin kielletympää. Pariisissa seikkaileva amerikkalaispoika Murphy haluaisi elokuvantekijäksi. Elokuvan aiheita ovat himo, halu ja rakastamisen vaikeus. Heteronormatiivisen seksin lisäksi Lovessa on aika vähän mitään provosoivaa. Taju kankaalla | Elokuva JOULUKUU 2015 IMAGE 227 77 Kolumnistin tärpit
Hänen uudesta yhtyeestään Saimaasta juoruttiin vuosikaupalla, mutta sitkeästä odotuksesta huolimatta yhtyeestä ei kuulunut mitään. Tutuilla kappaleilla on kuulijalle painolastinsa. Kuka muu voisi tarttua kimppuun keskenään täysin epäsopivia ja kamaliakin kappaleita ja kiillottaa ne relevanteiksi. Samalla neutraalilla tutkimusryhmän tarmolla Saimaa purkaa osiin vaikkapa Levottoman Tuhkimon kaltaisen klassikon ja rakentaa siitä psykedeelisen, 16-minuuttisen eepoksen. Suuntakin saattaa olla mikä tahansa. Musiikki | Hittimittari 78 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 Kolumnistin tärpit. LEVY MATKA MIELEN YTIMEEN SAIMAA WARNER. Saimaan suhde käsittelemiinsä kappaleisiin taas on toisenlainen – ja ihailtava: niitä höpsöimpiäkin käsitellään kunnioituksella. Se kuulostaa tietenkin epäilyttävältä, mutta onneksi kokonaisuus on terävä eikä murene käsiin. 3 Käy katsomassa rapryhmä N.W.A:sta kertova hieno elokuva Straight Outta Compton, nosta kädet pystyyn ja kuuntele loppuvuosi äkäistä ysäriräppiä. Siinä olikin suunnilleen kaikki, mitä minä tai kukaan muukaan tiedämme salaperäisestä ja vaatimattomasta Matti Mikkolasta. Mahtipontinen ja heleä levy iski ajattomuutensa ja klassisuutensa ansiosta laajaan kuulijakuntaan. Tehosekoittimen musiikillisena johtajana tunnetuksi tullut Mikkola katosi Tehiksen hajoamisen jälkeen kulisseihin tekemään sitä, missä oli jo osoittanut taitonsa: säveltämään, nyt kaikille Kaija Koosta ja Jari Sillanpäästä Robiniin. Levy Return To The Moon puree akuuttiin Nationalikävään. Juuri niin Matti Mikkola kokoonpanoineen tekee Saimaan uudella albumilla. Saimaa-ilmiö Kolumni | Matti Mikkolan yhtyeen uusi levy on iloinen ja absurdi, kirjoittaa Laura Friman. Joutsenlauluun suhtautuminen edes riemuisasti rullaavana sinfoniana on vaikeaa koska, no, se on Yön Joutsenlaulu. Nauru on tässä tapauksessa luonteeltaan iloista, ei ivallista. Hänen kanssaan tällä sivulla vuorottelee Samuli Knuuti. Seuraava askel otetaan ehkä vuoden, ehkä vuosikymmenen päästä. siksi Mikkolan seuraavaan, pähkähulluun ideaankin uskaltaa uskoa. Varmaa on vain se, että kotimainen pop-kenttä janoaa Matti Mikkolan virkistävää vaikutusta jatkossakin. Ja sitten sillä on se vino, viikarimainen virne, joka saa sen näyttämään ikuisesti parikymppiseltä. Pepe-levyn kaltaista jättihittiä albumista ei tule, mutta sen Mikkola tietää varmasti itsekin – eikä se eittämättä kiinnosta häntä pennin vertaa. Rumasti sanottuna hän elvytti Pepe Willbergin hetkeksi eloon ja listoille. Mikkolan ihmeteot muuttuivat pitkästä aikaa näkyviksi, kun Saimaa julkaisi Pepe Willbergin kanssa yllättävän yhteisalbumin. Mikkolan mukaan Matka mielen ytimeen syntyi päämäärättömän jamisession lopputuloksena. Omalaatuinen cover-levy Matka mielen ytimeen on epäkaupallinen ja rönsyilee pidäkkeettä joka suuntaan: kesyttömien kappaleiden pituus vaihtelee viidestä minuutista varttiin eikä sooloissa kitsastella. Levy on kiehtova luku Saimaan tarinassa, jonka jatkoa on mahdoton ennustaa. . Kultaa myynyt albumi on vieläkin unelmaisen kuuloinen. Kiitos siitä. Albumilla esiintyvien muusikoiden listaaminen veisi ikuisuuden: suunnilleen kaikki tahtovat työskennellä Mikkolan kanssa, ja se näkyy. Laura Friman on Imagen musiikkikolumnisti, joka purskahtaa itkuun jo Myrskyluodon Maijan neljännellä nuotilla. Vasta toissakeväänä tapahtui. Se on ehdoton viikonloppulevy, joka värittää kauantaiillan laimeat perusetkot huumaavan huuruisiksi ja tuo verkkaiseen sunnuntaibrunssiin herkullisen tvistin. Vaikka soittajien naurun miltei kuulee, nämä eivät ole huumoricovereita. Matka Mielen ytiMeen on niMensä Mukaisesti intensiivinen, hämmentävä ja paikoittain näennäisen päätön musiikillinen retki. Kauniisti sanottuna Mikkola palautti Willbergin kunnian ja esitteli tämän raikkaana uudispainoksena uudelle kuulijapolvelle. 2 The National -solisti Matt Berningerin uusi projekti EL VY on syksyn poptapauksia. Niin tai näin, temppu onnistui. Juuri kun tiluttelu on menossa liian pitkälle, Mikkolan tavaramerkki, tuhdit ja taivaallisen ihanat orkestraatiot, pelastavat paketin toistuvasti. J oskus ysärillä se käytti farkkuliiviä. Sen lähtöpiste sijaitsee alkuperäisen kappaleen vierellä, päätepiste toisella puolen planeettaa. Saimaan uusiksi tulkitsemat kappaleet on poimittu pokkaa vaativalta, käsittämättömältä spektriltä, joka venyy Ted Nugentista Myrskyluodon Maijaan. Hän on kansallisaarre. 1 Lähettäkää nenäliinoja! Rakkaudella, Anna Puu on supersöpö, musertavan haikea ja edeltäjäänsäkin parempi albumi. Vallitseva tyylilaji on progeileva, 70-lukulainen viihdemusiikki: huiluja, kuoroja ja häpeilemätöntä euroviisu-estetiikkaa. K U VA T: W A R N ER , D EI R D R E O 'C A LL A G H A N , A N JA R EP O N EN (K U V IT U S )
Mitäköhän Mark Whatney tekisi. Hän päättelisi varmasti parhaan puhdistusaineen ja hankaustekniikan hyvää tuultaan menettämättä. Näin toiveikasta tulevaisuudenkuvaa ei ole näkynyt scifissä sitten alkuperäisen Star Trek -sarjan. Emmi Itäranta (kuva) on kirjoittanut Kudottujen kujien kaupungin yhtä aikaa suomeksi ja englanniksi. Kieli on sujuvaa, mutta hyvin simppeliä ja tarinankuljetus mekaanista. Sen lukeminen on liimannut kasvoilleni pysyvän hymyn jo pidemmäksi aikaa. Yksin Marsissa saa toivomaan, että joku ihminen pian kuitenkin lentäisi naapuriplaneetalle. Todellisuudessahan luonto voittaa aina. Moiseen pökkelöön törmääminen tekee olon jollakin tavoin turvalliseksi; tulee mieleen lapsuus ja Viisikot. Jotenkin pitäisi muodostaa yhteys maapallolle, että joku tulisi hakemaan. Siinä vasta olisi suuri seikkailu, sellainen, joka saisi uskomaan ihmiskunnan mahdollisuuksiin. Astronautti Mark Whatney on komennuksella Marsissa määrittelemättömässä lähitulevaisuudessa, kun raju hiekkamyrsky heittää hänet muusta miehistöstä eroon. Robinsonadeissa vaikeudet ovat viritetty äärimmilleen: ihminen vastaan luonto on suurin tarinamme. Kaunokirjallisilla mittareilla teos on kohteliaasti ilmaistuna vaatimaton. Kas, keittiön lattiassa on epämääräinen tahra. Kourallisesta perunoita olisi kasvatettava satoa kuvun alla. Menestysromaani alkoi kirjoittajan nörttimäisenä harrastusprojeketina. T ässäpä piristävä kirja! Yksin Marsissa on huonosti kirjoitettu, mutta ihana romaani. Ridley Scottin ohjaus tuo juttuun paljon sävyjä: kauneutta, haikeutta, surua ja huumoria. Parinkymmenen sivun jälkeen lukija osaa arvata etukäteen, milloin vihamielinen planeetta heittää seuraava ongelman Whatneyn eteen. Jotain perin nostalgista teoksessa on muutenkin. Romaani koostuukin pääasiassa Whatneyn päiväkirjan tieteellisistä selonteoista ja ajoittaisista hölmöistä vitseistä. Whatney herää hiekan peittämänä, kompuroi kohti suojaa ja aloittaa päättäväisen eloonjäämiskamppailun. 3 Australialaisen Liane Moriartyn Mustat valkeat valheet on näppärää, dekkarimaista viihdettä keskiluokan hölmöilystä. Juonen sijasta romaanissa on pitkä temppurata. 1 Kanadalaisen Patrick deWittin kolmas romaani Alihovimestari Minor on omalaatuinen ja kieron hauska kasvuromaani. Sitä se ei todellakaan ole. Hänen kanssaan tällä sivulla vuorottelee Juha Itkonen. Idea käy ilmi nimestä. Romaanin lukemisen jälkeen olo on monta päivää perin tehokas ja selväjärkinen. Kävin katsomassa elokuvan heti kirjan luettuani ja rakastan nyt kumpaakin versiota. Noutaja saapuu lopulta kaikkein rohkeimmallekin, mutta tarinat yksilön neuvokkuudesta armottoman luonnon armoilla ovat nautinnollisia elämyksiä. Oho, sähköpostikansio on taas tukossa. Teknologia alkaa olla lähivuosikymmeninä tarpeeksi kehittynyttä miehitettyjä Mars-lentoja varten, mutta moinen reissu on hyvin kallis. . Pöljiä vitsejä yksikseen laukova astronautti on silti tavallaan sympaattinen hahmo. Ohjelmistoinsinööri Andy Weir ratkoi paperilla ja itse koodaamillaan ohjelmilla pulmat, jotka hän sankarinsa eteen langetti, postasi robinsonadia luku kerrallaan nettiin ja julkaisi sen sitten omakustanteena. Happeakin pitää saada vuosikausiksi, samoin vettä ja lämpöä. Whatneylla on vain kaksi ominaisuutta, neuvokkuus ja optimismi, eikä sivuhenkilöistä voi sanoa sitäkään vähää. Tavallinen lukija ei tietenkään osaa päätellä, olisiko seikkailu ”oikeasti” mahdollinen, mutta tietoisuus – tai ainakin taitavasti rakennettu illuusio – siitä, että tiede pitää kutinsa, on tärkein osa tarinan lumoa. Oikeastaan kaikki tarinat kertovat vastuksien voittamisesta tai niiden edessä tuhoutumisesta. Ongelma seuraa toistaan, mutta Whatney on sitkeä ja rohkea. Ne luovat tunteen siitä, että voisimme melkein huijata kuolemaa. Toverit luulevat Whatneyn kuolleen ja evakuoituvat kohti maapalloa. Elävien kirjoissa | Kirja JOULUKUU 2015 IMAGE 227 79 Kaikesta tästä intoilustani ei kannata vetää sitä johtopäätöstä, että Yksin Marsissa olisi ”hyvä” romaani. Yksin mutta pirteänä Marsissa Kolumni | Yksin Marsissa ei ole hyvä vaan ihastuttava kirja, kirjoittaa Miina Supinen. K U VA T: IN TO , H EI N I LE H VÄ S LA IH O , A N JA R EP O N EN (K U V IT U S ).. Yksin Marsissa on niitä harvoja romaaneja, joista tehty elokuva on parempi kuin kirja. Miina Supinen on helsinkiläinen kirjailija ja toimittaja, joka katselee iltaisin kaihoisasti tähtiä. Vaaraa ennakoi sataprosenttisella varmuudella kohta, jossa astronautti kertoo että ”kaikki menee tosi hyvin”. 2 Kansainvälisesti menestynyt Teemestarin kirja on saanut vihdoin jatkoa. ROMAANI YKSIN MARSISSA ANDY WEIR INTO KUSTANNUS Kolumnistin tärpit. Minkäänlaisia psykologisia, eksistentialistisia, poliittisia tai seksuaalisia ulottuvuuksia tästä MacGyver avaruudessa -tarinasta on turha etsiä. Tässä tilanteessa Whatney lohkaisisi vitsin ja vastaisi ripeästi kaikkiin viesteihin. Hyvä robinsonadi on aina tyydyttävää luettavaa. Yhdessä ne kertovat unohtumattoman tarinan ihmisen sinnikkyydestä. Niitä lukija voi jäädä miettimään itsekseen lukemisen jälkeen
Eihän näistä röyhelöpaitaisista afrikkalaisista koskaan tiedä, mitä niillä on mielessä. Ja tietysti hyvä muukalainen syö lautasensa tyhjäksi. Kävelen ohi nopeasti. Hyvä muukalainen ei aiheuta syyllisyyttä, eikä häiritse millään tavalla. Olen varmaankin poikkeuksellisen vainoharhainen ja ennakkoluuloinen suvakki. En tiedä, mistä olen saanut päähäni, että romanikerjäläiset yrittävät koko ajan varastaa lompakkoni. Hän näytti arabilta ja tuijotti minua pitkään. Ruben Stiller 80 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Eleeni ei aktivoidu vain romanikerjäläisten läheisyydessä. Kukaan ei ole koskaan varastanut lompakkoani, eivätkä romanikerjäläiset ole ikinä häirinneet minua millään tavalla. Hänellä ei ole oikeutta valittaa mistään, koska hän elää meidän armostamme. Y ritän olla suvakki, mutta suvaitsevaisuuden suksi lipsuu jatkuvasti ladulta. Muukalaisen kohtaaminen aiheuttaa minulle usein vaivaantuneisuuden tunteen ja stressaa. Hänelle ei tarvitse hymyillä mairean suvaitsevaisesti, koska hyvä muukalainen tajuaa pysyä sopivan etäisyyden päässä. Romanikerjäläiset herättävät minussa ärtymystä. Hyvä muukalainen laulaa ylistyslaulua jokaisen suomalaisen puurolusikallisen jälkeen.. Taitaa olla gay, ajattelin, koska pukeutuu noin ekspressiivisesti. Niiden takana on varmaankin rikollisliiga! En anna penniäkään, koska se ei ratkaise niiden ongelmia. toinen esimerkkini liittyy romanikerjäläisiin. Siirsin katseen sivuun, koska pelkäsin antavani väärän viestin. Kuin ihmeen kaupalla päädyin oikeaan osoitteeseen. välttelen kaikkia muukalaisia, jotka aiheuttavat minussa syyllisyyttä. Saatan tarkistaa lompakkoni paikan, kun näen steissillä hengailevia maahanmuuttajanuoria. Suvakilta lipsahtaa Kolumni | Ruben Stiller tuntee syyllisyyttä siitä, että pelkää romanikerjäläisten varastavan lompakkonsa. Miksi nuo ovat täällä syyllistämässä meitä. Minua vastassa oli uusi salaliitto: romanikerjäläisten juonien epäonnistuttua arabi aikoi kidnapata minut. Sanoin osoitteen, kuljettaja lukitsi ovet ja lähti liikkeelle. Hyvän muukalaisen kanssa ei tarvitse väkisin vääntää juttua kysymällä, mistä päin muukalainen tulee. Olinko töykeä, kun välttelin röyhelöpaitaista mustaa miestä. Pari kuukautta sitten istuin raitiovaunussa ja töllötin räikeään röyhelöpaitaan pukeutunutta mustaa miestä. Toivon, että lompakkoni varastaja on kantasuomalainen, jotta vainoharhani ei paisuisi entisestään. Hän laulaa ylistyslaulua jokaisen suomalaisen puurolusikallisen jälkeen ja kehuu maatamme hattu kourassa. Vastaus on yksinkertainen: en halua välttämättä kohdata räikeään röyhelöpaitaan pukeutuneita mustia gaymiehiä, enkä usko, että hekään haluavat kohdata töllöttävää Stiller-nimistä junttia. Menin taksiin Kapteeninkadulla ja katsoin kuljettajaa. Huomaan, että usein reagoin romanikerjäläisiin siirtämällä lompakkoni takataskusta povitaskuuni. Suhtautukaa ennakkoluuloihini ja neurooseihini suvaitsevaisesti, niin lupaan kohdella lempeästi teidän ennakkoluulojanne. Jälleen kerran muukalainen oli pettänyt vainoharhani. Sellainen on hyvä muukalainen: parempi kuin me, nöyrä pyhimys, joka tajuaa, kuka on herra talossa. Kerron tässä muutaman esimerkin. Katsellessani sivuun mieleen pulpahti uusi neuroottinen ajatus. Ilmeisesti minua vastassa on laajempi salaliitto, joka on tullut Suomeen varastaakseni lompakkoni. Milloin viimeksi kuulitte sisältänne persun äänen. Hetken mielessäni välähti ajatus, että mies on lukinnut minut auton sisälle, koska hänellä on pahat mielessään. Ruben Stiller on ennakkoluuloinen etelähelsinkiläinen. Ensi numerossa Reetta Räty. Kun kuljen rukousasennossa istuvan kerjäläisen ohi, epämääräinen syyllisyys välähtää mielessä, mutta se muuttuu välittömästi nuhteettoman veronmaksajan närästykseksi. Silti toimin kuin romanikerjäläiset juonisivat joukolla lompakkoni varastamista. vielä yksi esimerkki ennakkoluuloistani.
Goldsteinin mukaan virtuaalivanhuksen tapaaminen vahvisti nuorten kuvittelua ja uskoa siihen, että heistä todella tulee jonain päivänä vanhoja, ja lisäsi motivaatiota säästöihin. Ehdotan, että hallitus lähettää sähköpostissa jokaiselle leikkausten koskettamalle lapselle ja nuorelle henkilökohtaisen, juhlateeman mukaisen, koulutussäästöihin motivoivan avatar-hahmon, jossa hänet on vanhennettu satavuotiaaksi. Näin nuori samastuu minänsä jatkuvuuteen etäisessä ajassa. Päähuomion tulee silti olla vanhentamisessa. Elämäntarina on kuin katkennut kesken. Osallistujat olivat parikymppisiä opiskelijoita. Verkossa olevilla kuvanmuokkausalgoritmeilla osan avatar-hahmoista voi lihottaa muodottomiksi ja liittää saatetekstin: ”Näin läski ja säästötön on satavuotiaana, jos elää kuitittomilla alle kuuden euron pitsoilla.” Tupakanvärjäämiä, päihderiutuneita ja mielenterveysongelmaisia avattaria – valistavat muokkausmahdollisuudet ovat loputtomat. He olivat valmiita leikkaamaan tämänhetkisen nuoren minänsä hyvinvoinnista, jotta turvaisivat virtuaalipeilissä nähdyn vanhusminän tarpeet. Säästöt kohdistuvat varhaiskasvatukseen, peruskouluun, toisen asteen koulutukseen ja korkeakouluihin. Jotkut yhden hallituspuolueemme poliitikoista saattavat haluta mukaan jopa monikulttuurisesta painajaisesta varoittavia mulattiavattaria, koska sellainenkin on nyky-Suomi. Osallistujat oli jaettu kahteen ryhmään. Taantuman aikana alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut 115 prosenttia, ja koulutussäästöt syövät osalta nuorista luottamusta tulevaan. Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhla on ovella. Lienee oikein sanoa, että suomen hallitus on jonkinasteisessa kusessa maan nuorten tulevaisuusulottuvuuden kanssa. P äätöksentekoa tutkiva psykologi Daniel Goldstein pohti, miten kannustaa ihmisiä säästämään. Hänen työryhmänsä suunnitteli koejärjestelyn, jossa tuhlaushaluinen nykyhetken minä ja tulevaisuuden minä saatettiin kamppailuun. Hallitus harmaannuttaa nuoret Kolumni | Hallitus voisi motivoida nuoria näyttämällä heille heidän tulevaisuutensa, kirjoittaa Riku Korhonen. Riku Korhonen K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Tilaa kutsutaan psykologisessa traumakirjallisuudessa termillä foreshortened future – tulevaisuuden näkymien kapeutuminen. Ryhmien erot olivat selvät. Riku Korhonen on turkulainen kirjailija, joka säästää mieluummin asehankinnoista kuin koulutuksesta. Itsensä vanhuksena tavannut koeryhmä säästi yli kaksinkertaisesti enemmän tulevaisuutta varten. Sillä mitä on nuori ilman tulevaisuutta. Kokeen aluksi nuoret kohtasivat virtuaaliympäristössä omasta valokuvastaan muokatun avatar-hahmon, joka jäljitteli heidän vartalonsa liikkeitä. Toisen ryhmän avatar-hahmon kasvot oli vanhennettu kuvanmuokkausalgoritmilla seitsemänkymppisen elämänkuluttamiksi piirteiksi, ja päähän oli kuvankäsittelyohjelmalla ympätty digitaalisesti harmaannutettu vanhainkotitukka. Jo improvisointikykyä osoittanut Sipilä voisi ottaa Goldsteinin työstä vaarin. Kokemus, ettei etene ajassa, ei näe tulevaisuudessa mielekkäitä hankkeita eikä kuulu yhteiseen aikaamme. Peilileikin jälkeen osallistujat saivat tehtävän, jossa he jakoivat 1000 dollaria nykyhetken kulutukseen ja etäisessä tulevaisuudessa odottavaan eläköitymiseen. Itsensä vanhuksina tavannut koeryhmä säästi yli kaksinkertaisesti enemmän tulevaa varten.. Heille avautui tulevaisuusulottuvuus, jossa he samastuivat minänsä jatkuvuuteen etäisessä ajassa. Koska veronkierto on lähellä hallituksen sydäntä, Suomi100avatar-kampanjaan voi liittää helposti harmaan talouden vastaisen valistuksen. Ensimmäinen ryhmä kohtasi nykyisen ikäisen kukkeakasvoisen itsensä. Valtiopäivien avajaispuheessa pääministeri Sipilä lietsoi hyvinvointiyhteiskunnan pelastamista niin, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana. . Kyseessä oli eräänlainen virtuaalipeili, jossa he vuorovaikuttivat itsensä kanssa
Sama koskee yritystoimintaa”, kirjoittaa Matti Alahuhta, eikä tuohon voi todeta kuin “voi vittu”. ”Nakit on... ”Pallopeleissä pallo tai kiekko pomppii yleensä sille joukkueelle, joka liikkuu eniten. Ismo Alanko on huolissaan maailmasta. Blaadauspäivä, paras päivä! Mäntyniemen herra Mäntynimen herra Twitterissä: @niinistop U tuIsen saunan varjoista kumartuu tutunnäköinen mies – kuin Marlon Brando Ilmestyskirjassa. 82 IMAGE 227 JOULUKUU 2015 N IM IP Ä IV Ä H A A ST A TT EL U : TU R O K U N IN G A S. IM A G E 80 V U O TT A S IT TE N : N IK LA S TH ES S LU N D . Meidän kaikkien tulisi puhua enemmän siitä, että Jussi Heikelä juonsi juuri viimeisen Korporaatio-lähetyksensä. Viimeinen sivu VAROITUS: TÄMÄ SIVU SISÄLTÄÄ SATIIRIA. Älymystön tila 2015. En ymmärrä. Rutiinejakin.” Tuoreen levyn teemat ovat tuttuja. Niissä on jotain... 8.10. 22.10. Mihin ovat kadonneet Stubbin nauravakasvoiset selfiet. 14.10. Ripari-isonen. Koska en maksa veroja, voin olla moraalisesti tuohtunut siitä, että muut kiertävät niitä. Image 80 vuotta sItten KOPIOIJIEN JÄLJILLÄ J oulukuun 1935 Imagea tehtiin tutulla innolla. Nakissa.” Alanko kertoo työstävänsä monimediakokonaisuutta Ismo kahdella nakilla. Isoveli. ”Päin persettä menossa kaikki vitunjuuria myöten.” Ääni on möreä ja lohduton kuin mönkijä suossa. 17.10. Matkustin tänne Turkkiin vain sanoakseni, että ”tarvitsemme rakentavaa dialogia”, koska muuten kukaan ei sitä tietäisi. Kun joku syyttää sinua jostain, johon olet syyllistynyt, vastaa isällisen tuohtuneesti: ”Isänmaalla on nyt suurempiakin ongelmia.” 21.10. 13.10. Hellyyttävä tämä Sipilän hallitus. ”Elämä, kuolema, kauneus, rujous, henkisyys, nakit, rakkaus, välinpitämättömyys.” Hetkinen. ”Musiikki tuo silti aina lohtua ja turvaa. Onko nuorisotilan lahjakkaimmasta punkkarista kehkeytynyt kansakunnan ärtyvä paksusuoli. Jenni kuuntelee uutta Cheekiä, kysyy: ”Mitä iskä tarkoittaa, että ’vosut haluu ottaa pollaan’?”. Sellainen tunne kuin tarkastaisivat tiluksia ennen hankintapäätöstä. Jouduin selittämään Jennille, mitä ohjelmassa tapahtui. Lokakuu: Parempia ja huonompia aikuisia. Toimitukseen saapuneen sähkeen mukaan peliyhtiö Parker Brothers oli julkaissut marraskuun alussa Charles Darrow -nimisen miehen patentoiman Monopoly-lautapelin Yhdysvalloissa. Maaleja syntyy sitä enemmän, mitä enemmän pyrkii maalia kohti. Pienyrittäjien ideoita kloonaavista kopiotehtaista kertovasta artikkelista on jäänyt elämään ja elokuvateollisuuden käyttöön etenkin otsikko Kloonien hyökkäys. 6.10. Tapsa Kansa tuskin tekee mun piiseistä Kultaniittyjä.” Alanko heittää löylyä hymyillen säyseästi. 10.10. Isänmaalla nyt suurempiakin ongelmia. Projektiin kuuluu levy, kiertue, luentosarja, mobiilisovellus, taidenäyttely, kehollinen näyttämöessee, lyhytelokuva sekä väkevä kiinnitys Helsingin juhlaviikoille, joita jatketaan kuukaudella nakkiesityksen vuoksi. 7.10. ”Nakit”, Alanko vahvistaa. Sergei Lavrov yllätysvierailulla Suomessa. Kuin katselisi normaalia yksinkertaisemman lapsen opettelemista kävelemään eikä kukaan aikuinen viitsi sanoa, että minne se nyt kävelisi, ei kukaan halua nähdä sitä. ”Eskalaatio, entropia, nyrkillä raiskattu filantropia”, Alanko hymisee. kosmista. Kaikessa tuossa liian monta virhettä. Yle-verosta. 15.10. ”Isoveli nyt ainakaan”, Alanko tuhahtaa. Metelöivät tuolla jotain vaalirahoituksestani. 19.10. Poikkitaiteellista teosta valmisteleva Ismo Alanko sanoo olevansa huolissaan maailmasta.. Katselimme juuri Jennin kanssa TV2:lta Satu Söderströmin, 36, orgasmin. ”Ei siellä muuta ohjelmaa ensi vuonna olekaan.” . Siinä on universumi ja ihminen yhdessä, tiiviisti, helposti ja rajallisesti. 20.10. Yhdysvaltalaiset lehdet olivat kirjoittaneet pelin keksijäksi väitetyn Darrowin kopioineen Monopolin säännöt jo aiemmin kehitetystä pelistä: vanha peli oli plagioitu kirjoitusvirheitä myöten. Ne on kiinnostaneet mua aina. ”Mätäpäät leikkii tikuilla, kun toiset pumppaa bensiiniä sinne, missä painetta kestetään huonoiten.” Alanko povaa kaikkeudelle kovaa kohtaloa. Ismo Alanko on suomalainen muusikko. 9.10. ”Jos Ilkka muuten on Suomen Bono, niin mä olen Stingin fucking ass. Ismon nimi päivää vietetään 23.11. Nakit. Lopulta artikkelin näkökulmavalinta oli helppo. Toimitus innostui pelistä ja piirsi heti Helsinkiin sijoitetun version pelilaudasta, mutta jätti luonnoksen lopulta pöytälaatikkoon otettuaan kerrankin todesta kustantajan syytökset lehden liiallisesta pääkaupunkikeskeisyydestä. Maestro lauteilla Nimipäivähaastattelu. Politiikkaa 101. K U VA T: FU LL ST EA M (I S M O A LA N KO ), TA SA VA LL A N PR ES ID EN TI N K A N S LI A . Paremmat aikuiset huolissaan siitä, että huonommat aikuiset värittävät värityskirjoja. Kummisetä. Mikä on 50 vuoden rajapyykin ylittäneen räyhähengen paikka, marinoituneen kulkumiehen popkulttuurinen asema
Los Angelesin kadut ovat liekeissä. ”Parasta mitä olen lukenut vuosikymmeneen.” – JENS LAPIDUS ” Vihan kadut on sinfoninen, absoluuttinen, häikäisevä romaani. PAL.VKO 2015-51 290361-1511 Poliisi on juuri pahoinpidellyt Rodney Kingin. f i Hyytävä romaani poliisiväkivallasta ja rotumellakoista puhuttelee ajankohtaisuudellaan. w w w . Se nielaisi minut kokonaisena.” – David Mitchell ”täydellisesti rytmitetty, sydäntäsärkevä kuvaus itseään palasiksi repivästä kaupungista.” – PAULA HAWKINS. Kuuden päivän ajan Enkelten kaupunki näyttää maailmalle mitä tapahtuu, kun lait eivät ole enää voimassa. l i k e