JU T TA G U S TA FS B ER G : ”M U TT A KO S K A D A LA I-L A M A LL A K IN O N R O LE KS I, N IIN M IK S I M U LL A EI V O IS I O LL A ?” IM A G E 24 4 K ES Ä K U U 20 17 5/2017 KESÄKUU 8,20?€
K A N N EN KU VA : M IIK K A PI R IN EN . Te rä vä aik ak au sl eh Ti | N u m er o 24 4 | ke sä ku u 20 17 sisältö. Kaikki ja ei mitään 46 Koska mikään ei voisi olla kauempana siitä, miten nyt suhtaudumme ruokaan, Jantso Jokelin lähti Raxiin. KESÄKUU 2017 IMAGE 3 Valokuvaaja Outi Törmälä kuvasi kirjailija Philip Teirin (s. Surullinen aina 32 Vaikka pirteä hehkutus täyttää etenkin sosiaalisen median, eivät kaikki halua antautua aurinkoisuudelle. Oi ”niitä” aikoja 54 Nokian 3310 palasi, miksi eivät monet muutkin sen ajan ilmiöt voisi. Minä, minempi, minin 24 Jutta Gustafsberg ei myy vain mahdollisuutta lihaksiin ja tiukkaan kroppaan, vaan elämän kokonaisratkaisua. 40). English sucks 60 Englannin ja huonon eglannin ylivalta riivaa maailmaa. KU VA : O U TI TÖ R M Ä LÄ . Makuasia 40 Philip Teir on kirjailija, joka jossain toisessa ajassa voisi olla Suomen virallinen kulturman
4 IMAGE KESÄKUU 2017 21 KU VA T: KO S K I SY VÄ R I, G A D I D A G O O N , K A R O LI N A N IE M EN K A R I. 17 Linus Weckström Partaöljyjen tekijä tuntee viikset ja risuparrat. 77 Kirja Ruskeat tytöt on kirja, joka kannattaa lukea, kirjoittaa Juha Itkonen. 13 – 22 Hyvä elämä Mäntyniemen herra, True Crime -genren alamäki, taide -näyttely purkutalossa, Sideways-festivaali ja monta hauskaa koomikkoa monessa eri kanavassa. Gaga ja muisti hiuksilla peitetyt korvat. 74 Elokuva Katja Kallio näki tanssiaiheisen nyt loppu. 22 Emeliina Papinniemi Mestarikondiittori tietää, millainen on täydellinen korvapuusti. 82 Viimeinen sivu Nämä meidän vielä piti kysyä. 78 Reetta Räty Jotta dialogista voisi olla apua, on voitava muuttaa mielipiteitään. elokuvan Mr. 68 Keskustelija Sara Melleri teki Father fucker -näytelmän ennen muuta itselleen. 80 Riku Korhonen Markkinavoimat ovat kaapanneet henkisyyden käyttöönsä. 18 Matias Riikonen Kokeellisen proosan hyvä vire ilahduttaa kokeellista prosaistia. 76 Musiikki Samuli Knuuti toivoo The Chainsmokersin uralle nopeaa päätöstä. 11 Kalenteri Kesäkuun tärpit. sisältö 14 74 5 Pää kirjoitus 7 Lukijoilta 8 Avaaja Tiedekustantaminen tulisi vapauttaa, sanoo tutkija Heidi Laine
Bordeaux’n yliopistossa työskentelevä Mantere arvelee, että kasvanut elämänhallinnan tavoittelu liittyy sosiaaliseen mediaan. Nyt Gustafsberg on astunut myös uudelle alueelle, mielenhallintaan. Antti Pikkanen haastatteli tähän lehteen Jutta Gustafsbergiä (s. ”Somea seuraavat ihmiset asettavat tavoitteita elämässään suhteessa toisiin ihmisiin. . Elämäntaito-oppaat ja -koulutukset myyvät paremmin kuin koskaan. pääkirjoitus. ”Aiemmin riitti, jos teki työnsä ja maksoi veronsa. Elämä kontrolliin. Yhä useampi meistä haluaa täydellisen kontrollin mieleensä, olla täydellisesti läsnä, täydellisen vartalon, täydellisen kodin. Elämänhallinta tarkoittaa sitä, että kykenee priorisoimaan, ohjaamaan impulssejaan niin, että arki pysyy kasassa. Kun kodissasi vallitsee Loistava järjestys, voit vihdoin tehdä elämälläsi muutakin kuin järjestellä ja siivota, mainostaa Otavan julkaiseman Loistava järjestys -kirjan takakansi. Kyse ei ole todellisesta elämänhallinnan vähenemisestä, vaan tunteesta, siitä, että koemme, että muilla on jotain, mitä meillä ei. Pitäisi ehtiä lenkille, loistaa töissä, pitää koti puhtaana, loihtia hienoja aterioita, matkustaa kiinnostavissa kohteissa, viettää laatuaikaa perheen kanssa ja kirjoittaa se pöytälaatikkoon jäänyt romaani valmiiksi. Ja kysyntää näyttää riittävän. 24), joka on tehnyt miljoonaomaisuuden myymällä painonhallintaa, siis erilaisia Jutan ihmedieettejä. Ongelmia syntyy, jos kuvittelee voivansa itsekurin avulla olla kaikessa täydellinen. Taustalla on pyrkimys saada koti ja elämä järjestykseen, tunne elämänhallinnasta palaamaan. Facebooktai Instagram-täydellisyyttä ei tarvita. Ei tarvinnut kokea olevansa nolo.” elämänhallinnassa on pitkälti kyse itsekurista. Mutta miksi haluamme täydellistä elämänhallintaa. Ja kaverin pitää pistää paremmaksi. Sosiaalisessa mediassa annetaan itsestä todellista positiivisempi kuva. Heikki Valkama, päätoimittaja | Twitter @heikkivalkama KESÄKUU 2017 IMAGE 5 Täydellinen elämä Kyse ei ole elämänhallinnan vähenemisestä, vaan siitä, että koemme, että muilla on jotain, mitä meillä ei ole. K U VA : JU H A TÖ R M Ä LÄ . ”Aiemmin ihmiskunnan historiassa ei ole ollut tällaista tapaa vertailla itseämme toisiin ihmisiin”, Mantere sanoo. Tällöin kyseessä ovat elämässä tarvittavien taitojen minimivaatimukset: elämänhallinta on sitä, että pärjää jotenkuten yhteiskunnassa, ei täydellisyyden tavoittelussa. Eletään elämäntaitovalmennuksen kulta-aikaa. ”Jos ihminen ei tunne arvojaan, minkä vuoksi haluaa niitä asioita, joita haluaa, mikään itsekurin määrä ei auta saamaan sitä tunnetta, että elämä on hallinnassa”, Mantere sanoo. Tavaroiden määrä suomalaisissa kodeissa on valtava, nyt tarvitaan tavarataitoja, kertoo puolestaan Tammen Tavarataidot, Arkijärjellä koti kuntoon. Sosiaalipsykologian tutkija Eerik Mantere on tovin hiljaa, kun soitan hänelle Ranskaan kysyäkseni aiheesta. Akateemisessa maailmassa elämänhallinnasta puhutaan esimerkiksi nuorten syrjäytymisen yhteydessä. T änä keväänä ainakin kolmelta suomalaiselta kustantamolta on ilmestynyt kirja tavarataidoista ja kodin järjestyksestä. Esimerkiksi syöminen oli ennen yksityistä, nyt esitetään kahdellesadalle kaverille, millaisen smoothien on tehnyt. hallinta, kontrolli, päätösvalta. Kyse on tietenkin KonMari-buumin jälkijunasta. ”Mikään ei riitä, jos emme tiedä, mitä oikeasti tavoittelemme.” Siis: vaikka elämänhallinnan tunteen perustana on itsekuri, mikään määrä itsekuria ei riitä. Ennen yksityiset asiat ovat sosiaalisen median kautta muuttuneet julkisiksi. Kansainväliseksi jättihitiksi noussut Marie Kondon kirja toi Suomeenkin konmarittamisen, kodin turhasta tavarasta luopumisen. Jos tunnistaa, mitkä ovat itselle tärkeimmät arvot, minulle olennaisimmat asiat, kannattaa itsekuri suunnata niihin. Koska kyse on julkikuvasta, ei siellä esiinnytä epäonnistuneina, haavoittuneina tai heikkoina, kuten yksityisessä keskustelussa tehtäisiin.” Somessa jokainen esittelee parhaita puoliaan, joihin toiset sitten vaistomaisesti vertaavat itseään
ISSN 0782-3614 päätoiMittaja Heikki Valkama toiMituspäällikkö Niklas THessluNd toiMitussihteeri (Ma) aNN-mari HuHTaNeN ulkoasu aNNa-mari TeNHuNeN POSTIOSOITE Image, 00081 A-lehdet KÄYNTIOSOITE Risto Rytin tie 33, Kulosaari, Helsinki PUHELIN (09)?759?61 TWITTER @imagelehti SÄHKÖPOSTI image@a-lehdet.fi, etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi FACEBOOK www.facebook.com/imagelehti INTERNET www.image.fi avustajina tässä nuMerossa Antti Ahtiluoto, Anna Autio, Double Happiness, Reetta Haarajoki, Iida Sofia Hirvonen, Milena Huhta, Janne Iivonen, Juha Itkonen, Aya Iwaya, Jantso Jokelin, Veera Jussila, Katja Kallio, Kalle Kinnunen, Samuli Knuuti, Hanna Konola, Riku Korhonen, Sanna Lehto, Reetta Niemensivu, Oskari Onninen, Antti Pikkanen, Miikka Pirinen, Timo Pyykkö, Reetta Räty, Janne Saarikivi, Inari Sandell, Jussi Särkilahti, Katja Teinilä, Outi Törmälä, Anton Vanha-Majamaa, Sami Viljanto, Valtteri Väkevä ja Marko Ylitalo. terävä aikakauslehti SUOJAUDU YLLÄTTÄVILTÄ TULIAISILTA. HEPATIITTI A HEPATIITTI B 4/2017, FIN/TH/0002/16e LUE LISÄÄ: Cutterguide: N/A Printing Process: Offset GD: YR 40341 Size: 115 X 300 mm Pages: 1 Colors: C M Y K (4 Colors) Native File: Indesign CC Windows Generated in: Acrobat Distiller XI PÄÄNSÄRKY EI OLE AINOA ASIA, JONKA VOIT SAADA LOMAMATKALLA. Mainostajat MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi TRAFIIKKI Katja Bruun asiakaspalvelu ja lehtitilaukset INTERNET www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu PUHELIN 09 759 6600 (ma–pe klo 8–17) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. avel Vaccines_Poster_115x300mm_GSKDC-PT-FIN-2017-06669-D4.indd 1 4/24/2017 6:32:48 PM. vuosikerta, 242. GSK, Piispansilta 9 A, 02230 Espoo, GSKtuoteinfo puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoi mainen este, kuten lakko tai tuotannolliset häiriöt). Vuonna 2017 Image ilmestyy 12 kertaa (sis. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtj:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. 32. KUSTANTAJA A-lehdet Oy / Anne Lyytikäinen-Palmroth MYYNTIPÄÄLLIKÖT Mediaopas.a-lehdet.fi REPRO JA SIVUNVALMISTUS Satu Salmitie, Aste Helsinki Oy PAINATUS Printall, Tallinna 2017 SEURAAVA NUMERO ilmestyy 24. Toimitus ei vastaa tilaa matta lähetetystä aineistosta. KYSY LISÄÄ LÄÄKÄRILTÄ TAI TERVEYDENHOITAJALTA. yhden aksoisnumeron). numero Aikakauslehtien liiton jäsen. toukokuuta 2017. 010 3030 100, www.gsk.fi
K U VA T: TO U KO H U JA N EN , M IL EN A H U H TA . Tää @oskarionninen juttu sisusta on superhyvä! @AnttiParnanen #Imagelehti tekee Sankarit 2017 -numeron, eikä kannessa ole yhtään jääkiekkoilijaa. @KarlssonTarja Hysteeri sen hervottomat ”nämä meidän piti vielä kysyä” huhtikuun 2017 Imagessa kiitos niistä @imagelehti @venlarr Sydän täyttyy ilosta & onnesta hyvää suomen kieltä lukiessa! #imagelehti Tekijöitä MILENA HUHTA on helsinkiläinen kuvittaja, joka inspiroituu scifistä, muodista ja goottimusiikista. Lähetä paLautetta! Image.fi image.fi/palaute Sähköposti image@a-lehdet.fi Facebook facebook.com/imagelehti Twitter imagelehti Lukijoilta @korkalahenna Jaa uusin image on vissii ilmestynyt, kun mun somekaverit ovat kaikki iha villinä @imagelehti @Svarpula Sisu on estynyttä jääräpäisyyttä, sitä että jumalauta vittu me tehdään tää. Tätä lehteä varten tekemänsä taustatyön vuoksi hän on viettänyt viimeiset viikot Ylilaudalla, Tumblrissa ja Real Doll -seksinukke-foorumilla. @MeteSasioglu Hienoja tyyppejä #sankarit2017 uusimmassa @imagelehti ! Onnittelut @ElisePietarila #ImaIduozee #HenriettaKekäläinen ja muut @Seregi85 Onko vähään aikaa ilmestyny Imagea ilman yhtäkään mainintaa Knasusta. JANTSO JOKELIN on Tampereella asuva kirjailija, toimittaja ja muusikko. ma-su 11-18, 1.9.-31.5. Skandaali. Designmuseo Käyntiosoite: Korkeavuorenkatu 23, 00130 Helsinki Aukioloajat: 1.6.-30.8. Hän on käsikirjoittanut Putous-ohjelmaa, suomentanut Jim Morriso nin lyriikkaa ja menestynyt kansainvälisesti huuliharpistina. ti 11-20, ke-su 11-18, ma suljettu Liput: 10€/8€/5€/0€ museokortti www.designmuseum.fi Enter and Encounter Kutsu huomiseen Inbjudan till morgondagen 24.3.–22.10.2017 image-115x300-01.indd 1 27/04/17 11:10
8 IMAGE KESÄKUU 2017 8 IMAGE KESÄKUU 2017
Elsevierin liiketoiminta on erittäin kannattavaa. Isot kustantajat ovat onnistuneet luomaan markkinatilanteen, jossa ne voivat sanella hintansa. Lukuoikeudet myydään organisaatioille, kuten yliopistokirjastoille, yksittäisten lehtitilausten sijaan paketteina. TeksTi Anton VAnhA-MAjAMAA kuva SAnnA lehto Olet mukana vetämässä suomalaisten tutkijoiden Tiedon hinta -kannanotossa, jossa vedotaan avoimen tieteen puolesta. Nousi ajatus, että olisi kiva osoittaa tukea FinELibin neuvottelijoille. Paketteihin ympätään aina lisää lehtiä mukaan, ja osittain sillä perustellaan hinnannousua. Tutkijat tuottavat sisällön lehtien kannalta ilmaiseksi, ja tyypillisesti he toimivat myös editoreina ja arvioitsijoina. Avoin tiede on uhattuna, kun tiedejulkaisijat nostavat jatkuvasti hintoja, sanoo tutkija Heidi Laine. Miten kannanotto syntyi. Miksi tiedejulkaisujen hinnat nousevat, vaikka muiden lehtien laskevat. KESÄKUU 2017 IMAGE 9 avaaja Tutkijat tuottavat tietoa, jonka tiedejulkaisut saavat ilmaiseksi käyttöönsä. Joissain tapauksissa editorit saavat korvauksen työstään. Elsevierillä on useampia lehtipaketteja, joihin kuuluu satoja lehtiä. Kustantajat – Elsevier isoimpana ja pahimpana – ovat herkkiä, jos kokevat oikeuksiaan loukatun. Ei siihen ole järkisyytä. Artikkelit toimitetaan lehdille Tiede pitäisi vapauttaa tiede kustantajista.” ”. Facebook-ryhmä Open Science Finlandissa puhuttiin suomalaisten tiedekirjastojen konsortion FinELibin ja tiedekustantamojen välisistä sopimusneuvotteluista, jotka ovat nyt käynnissä
Ei siinä hirveästi jää lehdelle tekemistä. Isoilla kustantajilla on ollut hajoita ja hallitse -lähestymistapa, jossa neuvottelut käydään jokaisen maan kanssa yksitellen ja eri aikaan. Puhut open accessin puolesta. Se mittaa, kuinka paljon lehden artikkeleihin on viitattu. Jos tilanteeseen saataisiin lisää avoimuutta, voitaisiin myös vaatia enemmän. Se on ihmiskunnan yhteistä tietopääomaa. tieteellisen lehden maksumuurin taakse. Kyse on tupladippaamisesta. Rahat loppuvat kesken. Jos pöytä pyyhittäisiin puhtaaksi ja ruvettaisiin miettimään, miten tutkimustuloksia pitäisi välittää yhteiskuntaan, ratkaisut olisivat täysin toisenlaisia. Siinä sisältö on maksumuurin takana, mutta yksittäisen artikkelin voi ostaa erikseen avoimeksi. Omasta mielestäni tieteen pitäisi olla avointa kaikille. ”. Isot kustantajat eivät ole kauhean avoimia open accessille. Sopimusten sisällöt ovat salaisia. . Uskotko, että Elsevier myöntyy FinELibin toiveisiin. Ainoa argumentti, jolla nykyjärjestelmää voi perustella on, että se on jo olemassa. Tilauksiin menevä raha on pohjimmiltaan pois tutkimuksen tekemisestä. Kustantaja ei ole laadun tae, sillä isoimmilla on satoja tai tuhansia lehtiä, joiden taso vaihtelee. Mielestäni ei mihinkään. Millaisia vaaroja liittyy siihen, että tilausten hinnat nousevat. Valitettavasti tulos hautautui Mihin tarvitaan tiedekustantajaa. Kustantajan tuottama lisäarvo on kyseenalainen. Tuoreet koulutusleikkaukset ovat tiedeyhteisössä vielä hyvin muistissa, eikä rahaa ole heiteltäväksi pörssiyhtiöille. Käytössä olevat päämallit ovat green, gold ja hybrid. Sitä, että julkaisuja pääsee lukemaan tai tekstejä käyttämään erilaisilla tavoilla. Se on ihmiskunnan yhteistä tietopääomaa.” –?heidi laine valmiiseen ulkoasuun muotoiltuna. Elsevier ei helposti taivu. Liberian terveysviranomaiset kertoivat taannoin The New York Timesissa, kuinka maata vaivanneeseen ebolaepidemiaan olisi osattu varautua paremmin, jos olisi tiedetty, että länsimaista tulleet tutkijat olivat havainneet virusta alueella jo 1980-luvulla. 10 IMAGE KESÄKUU 2017 avaaja Tieteen pitäisi olla avointa kaikille. Muu on kahvipöytäjutustelua, tiukassa mielessä. Mitä se tarkoittaa. Elsevier on monikansallinen yhtiö, joka toimii bisneslogiikan mukaan ja yrittää tuottaa lisää arvoa osakkeenomistajilleen. Tietoa tutkimuksista voi toki välittää monin tavoin, mutta julkaistulla artikkelilla on kuitenkin erityinen asema tutkimustulosten välittämisessä vertaisarviointiprosessin vuoksi. Tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta. Green-versiossa julkaisu on esimerkiksi Elsevierin maksullisen lehden lisäksi rinnakkaistallennettavissa toiseen, avoimeen julkaisuarkistoon, goldissa se on heti kaikille avoin. Kun jopa Harvardin yliopisto joutuu karsimaan tilauksiaan kustannussyistä, lienee selvää, että tilanne on täysin kestämätön monissa kehittyvän talouden maissa. Jos sopimuksia kustantajien kanssa katkaistaan, mitä se merkitsee tutkijalle. Tutkijoita kiinnostavat yksittäiset lehdet, joiden arvovallasta kertoo vaikuttavuuskerroin, impact factor. Tutkija ei aina pääse käsiksi artikkeliinsa, koska hänen organisaatiollaan ei ole siihen oikeuksia, ja yksityishenkilölle lukuoikeudet maksavat usein kymmeniä dollareita. Artikkelissa esitetty tieto on, jos ei todeksi, niin uskottavaksi vahvistettu. Monet isot tutkimusrahoittajat ja Euroopan komissio ovat sitä kuitenkin vaatineet. Hybridimalli on eettisesti kyseenalaisin. Sillä millaisen kertoimen lehdissä on julkaissut, on tutkijalle merkitystä virkaa ja tutkimusrahoitusta haettaessa. Tässä olisi kaikki edellytykset luoda ostajan markkinat, mutta se edellyttäisi, että kansalliset tiedeyhteisöt tekisivät enemmän yhteistyötä
. Samalla sarjat ovat tehneet rikoksista kertomisesta salonkikelpoista ja kiillottaneet genren tuhnuisen imagon. Genren uuden suosion myötä suoratoistopalvelujen true crime -tarjonta on paisunut. 1.5. 14.4. Katsojan kannalta vahinko vain on, että valtaosa vahoistakin sarjoista on sitä taattua itseään, eli ihmisten tirkistelyn ja kauhistelun tarpeeseen luottavaa sosiaalipornoa. Huonon heteroseksin jälkeen osoitin kotona mieltäni soittamalla Pykärin homokappaletta Shamppanjahai kuulokkeet päässäni TODELLAKIN LUJAA. Presidenttiyteni suuria saavutuksia: pari pandaa Ähtärissä. Genren uutuussarjojen laatua se ei takaa. Osan niistä tyyli on puhtaan dokumentaarinen haastatteluineen, osa taas perustuu todellisten tapahtumien pohjalta tehtyihin dramatisointeihin. Pienellä budjetilla, huonolla maulla ja kehnolla näyttelijätyöllä tehtyä tapahtui tosielämässä -bulkkia. Netflix ja HBO ovat nyt täynnä erilaisia rikosdokumentteja, lähinnä yhdysvaltalaisia ja brittiläisiä. Diplomaattipäivälliset. Mutta missä menestys, siellä ovat, no, kaikki. 16.4. Miltähän tuntuisi olla ”ähtäriläinen panda”. Martti lyllersi sisään niin sanotusti lasku edellä. True Crime Addict -kirjan julkaissut, vuosikausia yhden katoamistapauksen tutkimiseen käyttänyt yhdysvaltalainen rikostoimittaja James Renner, sanoo Missing Maura Murray -podcastissa, että kiirettä on pidellyt, kun tv-tuottajat eivät nyt muuta tahdokaan kuin tosirikosta – ja kiireellä. Joskus toiveet täyttyvät. Paljon kiinalaisia täällä, kaikki näyttävät eri tavoilla yksilöiltä juuri niin kuin kiinalaiset ruoatkin näyttävät. 7.4. 25.4. Olen nyt syönyt tänä vuonna kuhaa 128 kertaa, eikä ole ketään, jolle voisin avautua: ”Kuha. Taattua Alibi-tasoa EDM Edam Musiikkilaji Juusto MU IST A! Huhtikuu: Huhtikuu on kuukausista neljäs 5.4. Olen aina halunnut täristä kylmyydestä pihalla kuuntelemassa kuorolaulua. 9.4. 24.4. Jenni tilasi Martti Ahtisaaren selvittämään eilistä kapinointiani. Jenni reagoi teeskentelemällä, ettei huomaisi mielenosoitustani.” 15.4. Serial, The Jinx ja Making a Murderer tekivät true crimesta salonkikelpoista. Ihanaa, kuinka yhden juhlarahan ansiosta meillä on yhtäkkiä maa täynnä historiantuntijoita, joiden oma, rakas isoisä kuoli kansalaissodassa. Maistelen virkettä: ”Kuntavaaleissa äänestin Satu Silvoa, koska olen aina ollut kiinnostunut hänen ajatuksistaan.” 11.4. Suomessa on maailman kolmanneksi vapain lehdistö uutisoimaan moneen otteeseen siitä, kuinka on muiden vika, ettemme ole vapain. KESÄKUU 2017 IMAGE 13 E nsin tulivat laadukkaat true crime -sarjat, kuten This American Life -radio-ohjelman tekijöiden palkittu ja tutkivaan journalismin perustuva podcast-sarja Serial, Netflixin julkaisema ja mielipiteitä jakanut Making a Murderer sekä HBO:n taiturimaisen hyytävä lyhytdokumenttisarja The Jinx. Varmasti vituttaisi. Onkohan olemassa mitään vaalitulosta, joka saisi edes vähän vaimennettua ranskalaisten ylimielisyyttä siitä, että he ovat ranskalaisia. Kaikki kolme luottavat pitkään juonelliseen kerrontaan, joka puolestaan pohjaa hyvään ja huolelliseen journalistiseen taustatyöhön. 18.4. Vai miltä kuulostavat esimerkiksi Your Worst Nightmare, Fear thy Neighbour, Stalkers Who Kill, Bloodlands tai Real Detective. 22.4. Vihaan sitä.” 26.4. 6.4. Itsenäisyyden kunniaksi olen alkanut nukkua maastopuvussa tutti suussa niin kuin kunnon suomalaisen kuuluu. Silloin tällöin yllätän itseni pohtimasta, haluaako Suvi-Anne Siimes minua vieläkin. Älä kerro Martille -kampanjasta kuultuani jätin Martille kymmenen humalaista tekstiviestiä, joissa kerroin kaiken Älä kerro Martille -kampanjasta. Mänty niemen herra Mäntyniemen herra Twitterissä: @niinistop nyt KUVITUS REETTA NIEMENSIVU
Huipputuloksiin tarvitaan tietysti huippuvälineet. Uunia myy muun muassa verkkokauppa.com (249,90 e). Nyt se palaa juomalistoille. Keittiötarvikekaupoista onkin saanut jo vuosia esimerkiksi käsikäyttöisiä liekittimiä ja savustuspyssyjä. Kevättalvella 1992 silloinen Alkon vientiosasto oli kutsunut Suomen eturivin baarimestarit ideoimaan keinoja Finlandia-vodkan markkinointiin. Se syntyi, Pizzainnovaatio Kotona halutaan nyt kokata kuin ravintoloissa. 14 IMAGE KESÄKUU 2017 K un kotikokkaus muuttuu todella kunnianhimoiseksi, puhutaan niin sanotusta ”professional results” -ilmiöstä. Voiton vei helsinkiläisen Trillby & Chadwick -salabaarin caipiromana, jossa maistuu Italia. JUOMA DESIGN. Siitä tehtiinkin vodkamerkin ”signature cocktail”, jonka tekemistä opetettiin baari mikoille ympäri maailman. Hän päätti hankkia aidon pizzauunin, mutta markkinoilla olevat mallit olivat liian kalliita ja isoja. Caipiroskassa cachaçaviina korvataan vodkalla. Drinkkien ystävät tietävät, että juoma on versio brasilialaisesta caipirinhasta. Nyt markkinoilla on kolmas malli, joka lämpenee 500 asteeseen ja paistaa pizzan minuutissa. Yksi kiinnostavimmista uusista keksinnöistä tällä rintamalla on pizzauuni nimeltä Uuni. Harrastelijakokit pyrkivät laittamaan samanlaista ruokaa kuin ammattikokit. Edesmennyt Pentti Siikarla kertoi muille caipiroskasta, johon hän oli törmännyt Brasiliassa. Tapaninaho keräsi tuotteelle rahoituksen joukkorahoituspalvelulla, ja ensimmäinen malli tuli myyntiin vuonna 2013. Juokaa roskaa kun Britanniassa asuva valokuvaaja Kristian Tapaninaho innostui pizzojen tekemisestä. Syntyi metallinen ja kevyt Uuni. Tapaninaho päätti tehdä itse. Viime vuosina ruokatrendit ovat muuttuneet maanläheisemmiksi ja markkinoille on tullut takapihalle sopivia keraamisia grillejä, joissa liha paistuu kuin artesaanipurilaispaikassa. Keksinnöstä ovat kirjoittaneet muun muassa Wired, LA Times ja Wall Street Journal. Finlandia Vodka järjesti tänä keväänä suomalaisille baarimestareille kisan, jossa piti kehittää muunnelmia juomasekoituksesta. Caipiromana 3 cl vodkaa 2 cl Lillet Blanc -aperitiiviä 2 tl oliivilientä 1,5 cl limemehua 1,5 cl sokerilientä 5-7 kpl basilikanlehtiä Mittaa ainekset lasiin, lisää jäämurska ja sekoita. Suomalaisesta pizzauunista tuli kansainvälinen hittituote. Harva tietää, että caipiroskan maailmanlaajuinen suosio on suomalaisten ansiota. Caipiroska oli 2000-luvun alun hitticocktail
Ideana on tarjo ta uusia näkökulmia puutar haan, terassille ja sisätiloihin. Kokeile vaikkapa kasvattaa perinteisiä ulkokasveja sisä tiloissa. ”Viime kesänä avatussa ravintolassa on super hieno sisustus, jossa on sekoiteltu eri tyylejä. ”Marraskuussa avau tunut suomalaista muotoilua ja muotia myyvä kauppa, jonka liiketila on remontoitu tyylikkäästi. Viherkasvit ovat iso sisustus trendi, johon keskittyy myös Kukkalablogia pitävän Sanna Raskun Kaunista ja vihreää uutuuskirja. nyt TEKSTI VALTTERI VÄKEVÄ. Lopputulos on sopivan rustiikkinen, ja paikka näyttää siltä kuin se olisi toiminut siinä aina.” lecoucou.com AWAKE CONCEPT STORE, HELSINKI. Nyt Kauppi julkaisi parin vuo den tauon jälkeen uuden oman mallistonsa nimellä SSSU. Sasu Kauppi nousi otsikoi hin, kun Kanye West palk kasi hänet vaatemallistonsa pääsuunnittelijaksi. Paikka nousi someilmiöksi ja keräsi hienoilla annoskuvilla yli 50 000 Instagramseuraajaa jo ennen avajaisia.” theavocadoshow.com Peeta Peltola, sisustussuunnittelija ja RAW Design -blogin perustaja 3 MATKA TYYLI KIRJA MATKA KU VA T: K IM M O SY VÄ R I, U U N I, SS S U , W S O Y, EE TU A H A N EN . Valikoima vaihtuu säännöllisesti, ja tilassa järjestetään myös taidenäyttelyitä.” awake-collective.com THE AVOCADO SHOW, AMSTERDAM. Se on hyvä esimerkki toimivasta ruoka designista. Uusia houkuttimia ovat näköalaterassi, ruokaravin tola ja isojen kotimaisten artistien keikat. Lattia, seinä ja osa kalusteista on betonia. KESÄKUU 2017 IMAGE 15 Opas vihersisustajalle. Se sisältää isoilla logoilla koristeltuja sportswearvaatteita. Se avautui hiljattain entistä ehompa na. Kesän ehdoton vierailu kohde on merikylpylä Allas Helsingissä. instagram: @sssu_official Uudet designmatkakohteet LE COUCOU, NEW YORK. ”Euroopan ensimmäi nen pelkkiin avokado ruokiin keskittynyt ravintola avasi ovensa maaliskuussa. allasseapool.fi Sasu on nyt SSSU. kukkala.fi Altaan comeback. Vaikutta vinta on silti yhä kroolailu näkö etäisyydellä Presiden tinlinnasta
Helsinki, Tapiola, Itis, Jumbo, Turku, Tampere ”Varaudu siihen, että Yanagiharan romaani vie järkesi, jäytää sydäntäsi ja kaappaa elämäsi hallinnan.” T he N ew Y orker. asti tai niin kauan kuin kasseja riittää. Tarjous on voimassa 31.5
Mistä partaöljynne valmistetaan. TYYLI nyt TEKSTI REETTA HAARAJOKI KUVA ANNA AUTIO. Tarjous on voimassa 31.5. Kerran matkalta palattuani olin tilaamassa partaöljyä ja mietin, voisiko sitä valmistaa Suomessa. Viihdyin edellisessä ammatissani finanssialalla, mutta nyt voin toteuttaa omia visioitani. Soitin heti isosiskolleni, jonka kanssa alkoi Risu-partaöljyn valmistus. Viiksien merkitys parran muotoilussa on korostunut viime aikoina. Omalta parturilta saa vinkkejä trendeistä sekä siitä, mikä sopii omien kasvojen ja tyylin kanssa. Esimerkiksi tyrnin ja arganöljyn yhteiselo pullossa tekee parrasta pehmeän. Instagramista löytyy parta-aiheisia tilejä ja partasekä viiksimalleja. Mistä seuraat partatrendejä. On oltava tarkka tuoreudesta, joten partaöljyt valmistetaan käsityönä pienissä erissä. . asti tai niin kauan kuin kasseja riittää. Risun myötä tulin luoneeksi itselleni mukavan työpaikan. Käytämme luonnonmukaisia argan-, aprikoosinEi risuparta pahoille kasva kivija viinirypäleensiemenöljyjä sekä kotimaisia raaka-aineita, kuten tyrniä. Helsinki, Tapiola, Itis, Jumbo, Turku, Tampere ”Varaudu siihen, että Yanagiharan romaani vie järkesi, jäytää sydäntäsi ja kaappaa elämäsi hallinnan.” T he N ew Y orker KESÄKUU 2017 IMAGE 17 Miten Risu sai alkunsa. Jos haluaa kasvattaa parran päälle pitkät viikset, on helpointa aloittaa viiksien kasvatus ennen parran kasvatusta. risubrand.com Linus Weckström vaihtoi finanssialan työt Risu-partaöljyyn. Seuraavaksi tuomme markkinoille perinteistä viiksivahaa pehmeämmän ja helpommin levittyvän viiksivoin sekä partashampoon
Onko Suomessa puolen vuoden sisällä julkaistu aiempaa muotorikkaampaa proosaa. Junat on kaksikerroksisia, siivoojat meni siellä kilpaa pullojen perässä, koska palkat oli olemattomat. Olen päätynyt käyttämään näitä muotoja siksi, että mun on helppo olla krouvi niiden kanssa. Mistä se johtuu. KIRJA TEKSTI OSKARI ONNINEN KUVA TIMO PYYKKÖ. Siinä, jos olin junasiivoojana kauan sitten. . Kun itse aloittelin kirjojani noin kuusi vuotta sitten, tuntui, että jos tekee kirjan kuten Suuri fuuga (Aula & Co) voi olla aika vaikeaa julkaisun ja julkaisunjälkeisen vaiheen kanssa. Tai kun kelasin, miten ekologinen katastrofi ja teknologinen kehitys tuntuivat juoksevan kilpaa keskenään. Sitä ei juurikaan ole. Millainen on fuugasuhteesi. Monissa teoksissa näkyy angloamerikkalaisen proosan vaikutus. David Foster Wallace on toisteltu nimi, mutta näyttää, että hänen vaikutuksensa on ollut nähtävissä jo ennen kuin hänen kirjojaan suomennettiin. On ja se ilahduttaa, mutta uskon, että ilmiö on vanhempi. 18 IMAGE KESÄKUU 2017 nyt Täyttä fuugaa Matias Riikonen kirjoitti teokset, joissa Bachin ja Beethovenin fuugat selittävät maailman. Internet, pienkustantamot ja se, että luetaan suoraan englanniksi. Silloin tuntui, että on tilaus, että proosa uudistuisi, mutta oli epäselvää, toteutuuko tilaus koskaan. Hyvä ystäväni piti minulle ja muutamalle muulle pölkkypäälle muskaria ja takoi päihimme klassisen musiikin perusteita. Rupesin näkemään fuugaa kaikkialla
Unkarin demokratian romahdus (Atena) näyttää polun, jota pitkin Unkari on kulkenut kohti tunkkaista kansallisaatetta ja demokratian rapauttamista. ole perinteisiä gallerioita, ja ne ovat olleet mahtavia kokemuksia. Tasavallan loppu. Imatralainen taidemaalari Arto Kettunen puolestaan maalaa kokovartalomuotokuvan iskelmälaulaja Kake Randelinista, jolta nähdään myös omia teoksia. Ut autesti coria dem. Katajainen kansa – taidetta purku talossa -näyttely Keskustie 19, Mäntyharju 17.6.–13.8. Helsinkiläinen galleristi kuratoi rakennukseen kesänäyttelyn, johon valittiin 25 taiteilijaa ja yksi taitelijaperhe sekä imatralaisen taidekeskuksen Krimin jäsenet. KESÄKUU 2017 IMAGE 19 Xxxx xxxx xxxx Etusam, consed que alit quamus num facerum, aligendam erio. Liquo verem quatustia dolupta ssitaecullab illupem quatustia dolupta ssitaecullab illuptate nonecep tatur. nyt TEKSTI MARKO YLITALO KUVA NOORA GEAGEA K un Mäntyharjun keskustassa seisovalle kerrostalolle langetettiin purkutuomio, Veikko Halmetoja sai kunnalta tehtävän järjestää näyttävät hautajaiset. KUVATAIDE ”Epäliberaali” ja ”demokratia” KUN ÄÄRIOIKEISTON agenda ja populismi pääsevät hallitsemaan julkisuutta, syntyy rumaa jälkeä. ”Olen aikaisemminkin pitänyt näyttelyitä paikoissa, jotka eivät Purkutuomiosta taidenäyttelyksi Taide muuttaa mäntyharjulaiseen kerrostaloon, josta asukkaat joutuivat lähtemään. ”Halusin maalata jonkun talon entisistä asukkaista suoraan olohuoneen seinälle. Katsoja näkee taiteen eri lailla astuessaan purettavaan kerrostaloon, joka ei ole neutraali tila niin kuin taidegalleria”, hän sanoo. Ne auttavat asettamaan tapahtumia syy-yhteyksiinsä ja ymmärtämään maailmaa. Taidetta tulee myös ulkoseinille. Mukana ovat muun muassa sodankyläläinen taidemaalari Helena Junttila, lahtelainen graffitimaalari Jarko Manninen ja helsinkiläinen kuvataiteilija Noora Geagea, joka ripustaa taloon valokuvavedoksia Smashing the patriarchy -sarjastaan. Halmetojan tarkoituksena ei ole sisustaa huoneistoja kuvataiteella, vaan luoda kerrostalosta kokonaistaideteos. Politiiikan ja historian tutkija Heino Nyyssönen on kirjoittanut Unkarin esimerkistä kirjan, joka paitsi analysoi ja taustoittaa maan tilannetta myös asettaa sen eurooppalaiseen kontekstiin. On hyvä, että tällaisia kuivakoita politiikkaa ja historiaa peilaavia perusteoksia tehdään. Jos maalauksestani tulee todella hyvä, se saattaa sitten harmittaa.” ”Toivottavasti näyttely saa ihmiset kysymään, miksi juuri tämä talo päätettiin purkaa”, Randelin puolestaan pohtii. Viktor Orbánin irtiotto lännestä ”illiberaalin demokratian” tielle herätti huomiota. Ajatus siitä, että teos tuhoutuu kun talo puretaan, on kiehtova. heikki valkama TIETOKIRJA Kuva Noora Geagean teossarjasta Smashing the Patriarchy.
Kuten kertomus miesten pukuhuoneessa seikkailleesta kuusivuotiaasta tytöstä, johon Howard pelkää osuvansa peniksellään. C.K. Kristitty yhdysvaltalaiskoomikko Pete Holmes juttelee Sarah Silvermanin, Seth Rogenin tai Louie Andersonin kanssa komediasta ja sie nistä, jakelee vinkkejä hyvistä terveysteelajikkeista ja nauraa ihan liikaa. kesäkuuta julkaistavan New York Stand Up Show’n taltioinnit ovat neljän vuoden takaa, mikä tuo vitseihin lisäkierteen. RUSSELL HOWARD Brittien omasta Uutisvuodosta eli Mock the Weekistä tuttu Russell Howard on sukupolvensa hauskimpia brittikoomikoita. taitaa yhä absurdin tarinankerronnan – kunpa hän vain päästäisi irti pippelija anaali seksivitseistään. Mukaan mahtuvat tietenkin myös pippelija anaaliseksivitsailijat. 2 DOPE QUEENS Phoebe Robinsonin ja Jessica Williamsin livenä äänittämä stand up -show on viime vuoden puhutuimpia podcasteja. kesäkuuta saapuva komistus vaikuttaa kiltiltä crossfit-vävyltä, mutta vitsit ovat parhaimmillaan Louis C.K.:n tasoa. KOMIIKKA PETE HOLMES You Made it Weird on kuin kiltimpi versio Marc Maronin WTF-podcastista. Lopputulos: porukasta puolet on naisia ja kolmannes ei-valkoisia. Listasimme viime aikoijen parhaat naurattajat ja terävimmät hämmentäjät. Kahden mustan yhdysvaltalaiskoomikon tarinat seksistä, rakkaudesta, ihonväristä ja Donald Trumpista ovat parasta lääkettä politiikkakrapulaan, ja vieraina on ennen kaikkea superhauskoja naisia. Helsingin Kulttuuritalolle 8. SAMANTHA BEE Kanadalais-yhdysvaltalainen Samantha Bee aloitti uransa John Oliverin tapaan The Daily Show’n kirjeenvaihtajana ja tekee nyt omaa poliittista satiiriaan samassa studiossa Oliverin kanssa. Full Frontal With Samantha Bee on hauska ja räävitön, vihainen ja intohimoinen. Yle Areenassa 2. TEKSTI ANTON VANHA-MAJAMAA. 20 IMAGE KESÄKUU 2017 nyt K U VA T: A M Y PE A R L / W N YC ST U D IO S, K A R O LI N A N IE M EN K A R I. Netflix tarjoaa jatkossa uutta stand upia viikoittain, ja sopimuksia on tehty Dave Chappellen, Amy Schumerin ja Jerry Seinfeldin kaltaisten megatähtien kanssa. Kuka parhaiten naurattaa Stand up löytyy nyt myös televisiosta ja podcasteista. Yhdysvaltalaisen Louis C.K.:n 2017 on sisällöltään osin samaa kuin Helsingin-keikka vuosi takaperin, mutta hiotumpana. Ohjelman kirjoittajaryhmä koostettiin sokkona juttunäytteiden poh jalta. Kun Oliver valittelee vuoden 2012 tylsiä vaaleja ja vaatii lisää viihdettä, tekee mieli huutaa: älä! LOUIS C.K. JOHN OLIVER Ennen Last Week Tonightia brittikoomikko John Oliver juonsi suosittuja stand up -iltamia New Yorkissa. Holmes on tehnyt HBO:lle mahtavan omaelämäkerrallisen kome diasarjan Crashing
c) Tehosekoitin. Jos et ole vielä tutustunut Black Mirror -sarjaan, tee se mitä pikimminten. b) Räjäyttäjät. a) Radiopuhelimet. Veikkaamalla et voita Kesäkuussa järjestetään kolmas Sideways-festivaali. Sarja on oikeastaan väärä sana. Tarjolla on juonittelua ja väkivaltaa sekä pääosassa Tom Hardy. KESÄKUU 2017 IMAGE 21 Makoto Shinkain ohjaama animeleffa Kimi no na wa (Suomessa jostain syystä englanninkielisellä Your name -nimellä) on kerännyt maailmalla sekä valtavan yleisön että kriitikoiden kehut. Vaihtuvat käsikirjoittajat pakottavat katsojan ajattelemaan, katsomaan yhteiskuntaa ja teknologiaa uudelta kantilta. Han Kangin Vegetaristi ilmestyi alun perin jo vuonna 2007. Jos olisi, mitä indierockinsa kuunnellutta yhtyettä se kaiken järjen mukaan julkaisisi. b) Pimeys. b) Itä-Hollola Installaatio. a) Hurriganes. c) Kynnet. Ojala. Synkän sarjan miljöö koukuttaa. Jokainen jakso on oma tarinansa, jokaisella jaksolla on oma ohjaajansa ja eri näyttelijät. b) Irwin Goodman. a) Se. Poko Rekordsia ei ole enää olemassa. a) Noitalinna huraa! b) SIG. Sideways-festivaali 9.–10.6. a) Isokynä Lindholm. Toimivassa melodraamassa lukioikäiset poika ja tyttö vaihtavat ruumiita. a) Jukka Nousiainen. TÄLLÄ PALSTALLA IMAGEN TOIMITUS PÄIHTYY HYVÄSTÄ KULTTUURISTA. Taas yksi laadukkaasti tuotettu historiaan pohjautuva, mutta täysin fiktiivinen televisiosarja. a) Eppu Normaali. c) Terveet kädet. Nautintoaiheita O IK EA T VA ST A U KS ET : 1C , 2B , 3 A , 4 B , 5B , 6 C , 7B , 8 C Minkä yhtyeen keulakuvan kotipaikka on Kuhmo. b) 22-Pistepirkko. Mikä seuraavista yhtyeistä on oululainen ja soittaa oululaista musiikkia, mutta levyttää porilaiselle levyyhtiölle. Mikä seuraavista on soolo artistin taiteilija nimen pohjalta perustettu yhtye. Kolmas tuotantokausi julkaistiin viime syksynä Netflixissä, ja kaksi muutakin kautta löytyvät sieltä. a) Karkkiautomaatti. Siiitä on tullut kaikkien aikojen katsotuin anime-elokuva. Kyllä, HBO:n Taboo sijoittuu 1800-luvun alun Lontooseen, jossa valtaa pitää ItäIntian kauppakomppania. Lause Ennen kuin vaimoni ryhtyi vegetaristiksi, pidin häntä kaikin puolin aivan tavallisena aloittaa kaikkea muuta kuin tavallisen tarinan. c) Jamppa Tuominen. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Image teki musavisan festivaalilla esiintyvistä suomirock-artisteista. Minkä yhtyeen nimeen liittyy kitaristi Albert Järvinen. c) Litku Klemetti. Helsingissä MUSIIKKI TEKSTI OSKARI ONNINEN KUVA KAROLINA NIEMENKARI. c) Risto. Sarja edustaa jonkinlaista spekulatiivista fiktiota, lähitulevaisuus-scifiä, jossa nykyilmöitä, kuten some, tosi-tv tai gallup-politiikka, viedään hieman liian pitkälle, kuitenkin uskottavasti. c) U.F. Mikä seuraavista lahtelais liitännäisistä yhtyeistä on Radio Suomen suursuosiossa. c) Ultramariini. Kyllä, mukana on kliseitä, mutta myös paljon omaperäisyyttä ja yllätyksiä. Mikä seuraavista naivistisista yhtyeistä on niin indietä, ettei sen musiikkia löydä Spotifysta. b) Kansakunnan ylpeys. Kuka seuraavista artisteista selvisi matkastaan Kanarian saarille, muttei laulanut siitä. On vaikea sanoa, onko englanninnoksesta tehty tuore suomennos menettänyt paljon alkutekstistä, mutta joka ainakin se toimii. b) Sur-rur
Millainen on hyvä korvapuusti. Lisäksi kakkurengas ja silikonimatto. Ei niin, että sisällä on omenaa, mutta päällys punainen. Mitkä ovat kotileipurin yleisimmät virheet. Mistä saat ideoita koristeluun. Instagramista ulkomaisilta pastry chefeiltä. Miten tehdään täydellinen kakku. Sellainen, jossa on paljon kerroksia ja runsaasti täytettä. 22 IMAGE KESÄKUU 2017 nyt Paras mahdollinen korvapuusti Kondiittori, SM-mestari Emeliina Papinniemi tekee leivonnaisia ja kakkuja, joilla voitetaan kultaa. Tämä on mielipidekysymys, mutta mielestäni koristelussa on hyvä käyttää värejä, joiden perusteella voi odottaa, mitä sisällä on. Mattoa käytetään leivinpaperin sijaan, mutta toisin kuin paperi, se ei ole kertakäyttöinen. Liivatetta käytetään liikaa varmuuden vuoksi, kun toivotaan, että kakku kestäisi kasassa. Periaate on, että kakussa tulisi olla jotain raikasta ja makeaa sekä erilaisia rakenteita, kuten pehmeää ja rapeaa. Liivate ei ole hyvänmakuinen raaka-aine. Ei se pulla ikinä ole terveellistä, joten miksi säästellä. Kun kakun käyttää pakkasen kautta, se irtoaa siististi. Moni yrittää irrottaa kakun vuoasta heti otettuaan sen uunista. . Jos haluaa olla vähän ammattimaisempi leipuri, mitkä välineet ovat ehdottomia. Saa löträtä voilla. Hyvä paletti, jota käytetään kakkupinnan tasoittamiseen, kuorrutteiden levittämiseen, nosteluun, ihan kaikkeen. TYÖ nyt TEKSTI ANN-MARI HUHTANEN KUVA INARI SANDELL. Mieti ensin, mitkä maut sopivat yhteen
Fazer_Geisha_Perus_levy_230x300.indd 1 5.4.2017 7.37. KUKAAN EI VOI OLLA IHAN KOKO AIKAA TÄYDELLINEN. PAITSI EHKÄ HYVÄ SUKLAA
K EN G Ä T, R EE B O K . B IK IN IH O U S U T, M O N K I. 24 IMAGE KESÄKUU 2017. 24 IMAGE KESÄKUU 2017 TY YL I: PA IT A JA V YÖ , U FF FR ED R IK IN K A TU . H IK IN A U H A T, TI G ER (K O R A LL I) JA JU H LA M A A IL M A (K EL TA IN EN ). SÄ Ä R YS TI M ET , PI R U ET TI H EL S IN K I
Halu hallita omaa itseään, tehdä minusta parempi minä. TeksTi antti pikkanen kuvaT miikka pirinen Tyyli, meikki ja hiukseT katja teinilä. Sen tietää hyvinvointiyrittäjä Jutta Gustafsberg. KESÄKUU 2017 IMAGE 25 Minä, minempi, minin Mikä yhdistää fitness-buumia ja meditaatiota
Kaikissa elämän kärsimyksissä on kysymys siitä, miten niihin suhtautuu”, Gustafsberg sanoo. Samaa nimeä kantavia järviä on Suomessa 39 kappaletta. Samanlaisen, esimerkiksi seitsemän viikon pituisen Super dieettinimisen superdieetin, voi lunastaa kuka vain itselleen netistä 49 euron hintaan. Jokaisessa osiossa kirjoittajat kertovat tietenkin minän kautta, mitä ovat elämässään näistä asioista oppineet. Pysyäkseen miljonäärinä Suomessa miljonäärin ei kannata leuhkia, pröystäillä tai näyttää rikkauttaan. Mies raivosi, koska Gustafsbergillä oli meneillään äänekäs piharemontti. S yksyllä 2016 Jutta Gustafsberg kirjoittaa uudessa kirjassaan vastoinkäymisestään ovelle raivoamaan tulleen miehen kanssa näin: Minua on vaikea saada suuttumaan, hermoni menevät ehkä kerran vuodessa. Kirjan sanoman voisi tiivistää siihen, mikä erottaa voittajat muista, ja se jos mikä myy. Lopulta pakonomainen lihasten treenaaminen ja meditoiminen eivät lopulta tähtää hyvinvointiin, vaan kontrolliin. T ässäkö se nyt on. Tähän tiivistyy hyvin oleellinen asia tästä ajasta, meistä ja ympäröivästä maailmasta. Jutta Gustafsberg on kirjoittanut sen yhdessä meedio Harriet Piekkolan kanssa. WSOY:n kustantama kirja on jaettu 13 osioon, joita ovat muun muassa ”henkinen kasvu”, ”hiljentyminen”, ”uskalla olla herkkä”, ”menestys” ja ”myönteisyyden voima”. Jutta Gustafsberg tunnetaan hypertehokkaista ja -nopeista supermegadieeteistään, fitness-kisoista ja televisio-ohjelmistaan, joissa hän tsemppaa hymyillen aivan tavallista ihmistä uuteen elämäntyyliin muutaman viikon ajan. Mukana on harjoituksia, esimerkiksi tällaisia: HARJOITUS: MISSÄ OLEN HYVÄ Missä olet hyvä. Aivan tavallisena iltapäivänä, kun Gustafsbergin oven taakse ilmestyi mies. Se kaikista pahin. Siis ei olisi missään nimessä saanut menettää malttiaan. Kaikki tiivistyy Jutta Gustafsbergin elämänfilosofiaan. Kirjan nimi on Mielen päällä – työkaluja henkiselle polulle. Työkaluja. Haluamme ottaa vastaan ainoastaan maahanmuuttajia, jotka ovat valmiita opettelemaan meidän tavoillemme. Niin rauhallinen ja hallittu, että ei missään nimessä menetä kontrollia omaan kehoonsa ja tunteisiinsa. -Oli kiinnostavaa tunnustella omaa olotilaa sen jälkeen – minulla oli nimittäin aivan hirveä olo. Siitä hän on synnyttänyt hyvinvointialan firman, joka myi viime vuonna kolmen miljoonan euron edestä pääasiassa nettivalmennuksia. Suoraan talon edessä aukeaa järvi. Se on musta hyvä ohjenuora elämässä. K EN G Ä T, A D ID A S. Polulle. Yksi osa kansasta purkaa pahoinvointiaan äänestämällä Trumpia tai persuja, ja samaan aikaan toinen osa hankkii epätoivoisesti ohjeita hyvinvointiin. Mutta kehon muokkaaminen on vasta ensimmäinen Jutta Gustafsbergin resepteistä. ”Jos mulle annettaisiin puoli vuotta elinaikaa, mitä muuttaisin elämässäni. Lopulta Gustafsberg sulki oven miehen kasvojen edessä. Netin kautta Jutta valmentaa kuin olisi paikalla fyysisesti. Kustantaja Mikko Aarne kirjoitti maaliskuussa blogissaan, että hyvinvointikirjallisuuden trendi on tullut jäädäkseen: En voi olla ajattelematta, että hyvinvointikirjallisuus on osa länsimaiden murrosta jota kuulee sanottavan myös kriisiksi. Pihalle voi kävellä aivan kuka vain, sillä ajotie kulkee muutaman metrin päässä. Jälleen kerran tajusin jonkin ajan kuluttua, mitä olin oppinut – minun olisi pitänyt katkaista tilanne aiemmin ja olla kuuntelematta hänen huutoaan. Viime vuonna lanseerattiin ”yksinoikeudella K-Citymarketeissa” For every body by Jutta -urheiluvaateja välinemallisto. Ei ainakaan, jos rahat tulevat rehellisestä bisneksestä, unelmien myymisestä tavallisille ihmisille. Haluamme parhaaksi versioksi itsestämme. Kaiken voi suunnitella. Elämänmuutokset pitää aloittaa mieluiten jo eilen. SÄ Ä R YS TI M ET , PI R U ET TI H EL S IN K I.. Ne voivat olla mitä vain asioita, isoja tai pieniä. Nyt jumpata voi Jutta-kengissä ja Jutta-kahvakuulalla. Yli miljoonan maksanut järvenrantakoti Pirkkalassa, josta iltapäivälehdet ovat kertoneet. Se on nimeltään Pyhäjärvi. Henkiselle. Joku ainakin on hyvä saamaan huomiota. Samaa ilmiötä kuin fasismin nousu. En mitään. Näin opastaa esimerkiksi norjalainen mentaalivalmentaja Erik Bertrand Larssen bestseller-kirjassaan Bli best med mental trening, suomennettuna Paras (Bazar 2014). Ovea raivopäissään takonut mies on hakannut melko tavallisen näköisen suomalaisen kodin ovea. Hallinta, kontrolli, päätösvalta. Dieetissä on esimerkiksi aamupalaksi maustamatonta rahkaa, lesitiinirakeita ja sokeritonta mehukeittoa. Firman kasvu on ollut huimaa, sillä kolmessa vuodessa liikevaihto on kymmenkertaistunut. Sitten tuli vielä Jutta ja huikeat häädieetit, ja jos ei vieläkään onnistunut, viimeistään kilojen pitäisi lähteä ohjelmassa Jutan ja Vertin supersinkkudieetti. Kilot putoavat kirjaimellisesti silmissä, kunhan tsempattava jaksaa tsempata. Listaa ainakin kymmenen asiaa, joissa olet onnistunut. Jutta Gustafsberg suuttui. Että jos mun pitäisi alkaa tehdä hirveästi muutoksia, miksi ei alkaa tehdä niitä muutoksia jo nyt. Vielä täysin tuntemattomalle. Hänellä on nimittäin elämässään yksi ainut tavoite. Ensin, vuonna 2012, tuli televisio-ohjelma nimeltä Jutta ja superdieetit. Hyvinvoinnin keskellä on yksi henkilö: minä. En saavuta sillä mitään, että suutun, oma energiani vain huononee. Sitä seurasi toinen ohjelma, Jutta ja puolen vuoden superdieetit. Haluamme saada työpaikan, jossa saamme itse ohjata itseämme. Ulkoa katsottuna talo näyttää aika tavalliselta. TY YL I: B O D Y JA V YÖ , U FF IS O R O O B ER TI N K A TU . Se on kaiken pitäminen kontrollissa, hallinnassa, omissa käsissä. Mietin jopa kostotoimenpiteitä, miten selvittäisin kuka mies on ja miten etsisin hänet käsiini ja miten sanoisin suorat sanat. Ja moni ostaa näitä dieettejä, sillä niiden ansiosta Jutta Gustafsberg, 43, on myös miljonääri. Mies raivosi ja raivosi lisää eikä näyttänyt kuuntelevan järkipuhetta. Haluamme lukea uutisia, jotka on räätälöity vastaamaan meidän henkilökohtaista maailmankuvaamme. Sellainen, joksi niin moni haluaa tällä hetkellä tulla. Meedio. Suomessa tuolla uudella minällä on tunnistettavat kasvot. Ollaan Pirkkalan Kurussa Pereen kylässä, aivan Tampereen kyljessä. Haluamme kropan, jossa jokainen kohta on työstetty juuri sellaiseksi kuin me haluamme. Aina voi käydä huonosti, sen Jutta Gustafsberg tietää, sillä hän on kerran menettänyt tienaamansa miljoonat – siitä lisää myöhemmin. Raivoni laantui hiukan, mutta minulle jäi silti pariksi päiväksi outo olo. H IK IN A U H A T, JU H LA M A A IL M A . 26 IMAGE KESÄKUU 2017 N oin vuosi sitten Jutta Gustafsbergille tapahtui se, mitä ei saisi tapahtua. Nimittäin fitness-ammattilaisen, valmentajan, hyvinvointiyrittäjän Jutta Gustafsbergin vaaleat, hymyilevät ja rauhalliset kasvot. Niin ei saisi käydä, jos sellainen ihminen kuin Jutta Gustafsberg haluaa olla. Kasvotusten, päin naamaa, toiselle ihmiselle. Siinä missä vahva on edelleen uusi laiha, rauhallinen on nyt uusi intohimoinen. Gustafsberg on osannut muuttaa asemansa esikuvana rahaksi. Jutta Gustafsbergille luontevinta on tavata kotona, sillä se on hänen valtakuntansa
KESÄKUU 2017 IMAGE 27 KESÄKUU 2017 IMAGE 27
28 IMAGE KESÄKUU 2017 28 IMAGE KESÄKUU 2017
En mä usko, että epäterveellisyys tai ylipaino on enää koskaan muodissa.” I stumme autossa. K aikki alkoi pienestä kapselista, jonka sisällä oli maitoa. ”. Gustafsbergin ja Jussilan tarinaa saattoi seurata viihdelehdistä. Lääkekapseleissa myytävästä ternimaidosta syntyi Jutta Gustafsbergin ensimmäinen menestystarina ja myös ensimmäinen henkilökohtaiselle tilille kertynyt miljoona. SÄ Ä R YS TI M ET , PI R U ET TI H EL S IN K I. Parhaimpana aikana Gustafsberg tienasi ternimaitokapselien myynnillä noin 100 000 euroa kuukaudessa. ”Se asuu mun vanhassa talossani. Kapselit lähtivät, mutta niiden mukana tullut tapa elää pysyi. V YÖ , U FF . Pysy terveenä. Katsojamäärät olivat huimat, yli 600 000. ”Mutta kaikki on kiinni siitä, että ottaa vastuun omasta elämästään.” Samaa asiaa löytyy sivutolkulla siitä kirjasta, johon Gustafsberg viittaa tuon tuosta, muotoiltuna hieman erilaiseen, tsemppaavampaan muotoon: Todella toivon, että jokainen tajuaisi, että se, mitä muut sinusta ajattelevat, on todella vähäpätöistä – usko itse itseesi, luota siihen, että pärjäät ja riität! Jokainen ihminen on itsenään täydellinen, ainutlaatuinen ja kaiken rakkauden ja hyvän arvoinen. Gustafsberg kävi pohjalla. ”Multa aina kysytään, että koska tää fitnessbuumi loppuu. Huonekorkeutta on metritolkulla, ja järvelle keittiöstä ja olohuoneesta aukeava lasiseinä terasseineen on unelma, jollaisesta suuri osa tavallisista ihmisistä haaveilee, mutta jota he eivät koskaan saavuta. Myös sinä. Taloudella meni lujaa, rahaa ja töitä oli. Jutta Gustafsberg ja hänen puolisonsa Petteri Jussila päätyivät Suuren seikkailun loppumisen jälkeen heti Seiskan sivuille. Koti ei ole sittenkään aivan tavallinen. Vuonna 2001 Maikkarilla näytettiin Suomen ensimmäinen tositelevisiomuotoisen seikkailuohjelmaformaatti, Taru Valkeapään juontama Suuri seikkailu, jonka ensimmäiseen tuotantokauteen alle kolmekymppinen, punatukkainen fitnessmalli Jutta Gustafsberg (tuolloin vielä Jutta Virtanen) osallistui ja selvisi loppumetreille jääden toiseksi. Ei ole, kahvi riittää. Mutta onneksi ihminen voi silti selvitä siitä, sillä omiin asioihinsa voi vaikuttaa loputtomasti, Gustafsberg kirjoittaa kirjassaan: Kaikkeen ei voi elämässään vaikuttaa, mutta eniten ihmisellä on vaikutusvaltaa omiin asioihinsa. Et ole vielä riittävän hyvä, vaan voit tulla vieläkin paremmaksi versioksi itsestäsi. Ternimaitokapselit menivät kaupaksi. Sitten hän alkaa puhua jostain aivan muusta kuin laihduttamisesta tai lihasten hankkimisesta. Mutta ei tää ole mikään buumi. Maatilan lapsille kerrotaan, että siitä tehdyllä uunijuustolla kasvaa isoksi ja terveeksi. Valkeapään sanat, joihin jokainen jakso päättyi: Posio vaikenee, mutta vain hetkeksi. Muutama päivä poikimisen jälkeen lehmät erittävät erityisen ravinteikasta maitoa, ternimaitoa. Monen mieleen ovat jääneet sanat, joita koululaiset hokivat toisilleen. Tietävätkö ihmiset, että eivät todennäköisesti saa, mitä heille luvataan. Tuolla noin asuu eksä, Harri Gustafsberg, ja nyt kun ajetaan pikkuhiljaa eteenpäin, hiukan vielä, no niin tuolla, tuolla oikealla puiden takana asuu Bull Mentula, Gustafsbergin bisneskumppani ja tunnettu kehonrakentaja. Ternimaidossa on myös enemmän proteiiniä kuin tavallisessa maidossa. Gustafsberg eli miehensä Petteri Jussilan kanssa elämää, jossa he halusivat näyttää rikkautensa muille ja käyttää kaiken minkä ehtivät. Kuluttajatkin alkoivat pian epäillä eivätkä enää ostaneet. Gustafsbergin omaisuuden tarkkaa määrää voi vain arvailla. Bisnes ei enää pyörinyt, ja, kun Petteri Jussila kuoli, kaikki meni. Jossain vaiheessa viranomaiset ja toimittajat tulivat pilaamaan pelin. ”Ihmisillä on paljon huonoja parisuhteita, paljon mustasukkaisuutta ja paljon riippuvuuksia”, hän sanoo. KESÄKUU 2017 IMAGE 29 Sisällä talossa riittää tilaa, runsaat 420 neliötä. Silloin tulee vaikuttaneeksi välillisesti koko maailmankaikkeuteen. Vastoinkäymiset huipentuivat, kun Jussila hukkui veneonnettomuudessa vuonna 2004. Suomessa elettiin silloin 2000-luvun alkua, suuren nousukauden aikaa. Pinnat ovat vaaleita, lattia marmoria, huonekasvi aito. Hän laittaa Spotifysta ”jonkun chill out -listan” ja asettuu nojaamaan vitivalkoiselle sohvalleen katse järvelle päin. Gustafsberg kysyy, onko nälkä, olisiko tarve esimerkiksi maitorahkalle. En mä usko, että epä terveellisyys tai ylipaino olisi koskaan muodissa.” TY YL I: U IM A PU K U , M O S C H IN O (Z A LA N D O ). Jutta Gustafsberg keksi edesmenneen miehensä Petteri Jussilan kanssa ryhtyä myymään ternimaitokapseleita. Jo ennen avioliittoa Jussilan kanssa Jutta oli Suomen ensimmäisiä tosi-tv-tähtiä. Niin meni niiden tuoma viestikin. Tämä on pieni rakas kotikylä”, Gustafsberg sanoo. Jokaisen on otettava vastuu omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. He alkoivat pohtia, mahtoikohan ternimaitokapseleiden myyminen kovilla lupauksilla olla aivan eettistä. Ehkä jopa vahvistui. Ternimaidosta innostuttiin esimerkiksi hiihtopiireissä jo 1990-luvulla. Nytkin hän ajelee melko vaatimattomalla laina-Bemarilla, sillä oma on huollossa. Edelleen, kun maatiloilla lehmät ovat vasikoineet, tapana on ottaa arvokasta ternimaitoa hiukan talteen, panna sitä tyhjiin maitotölkkeihin ja jakaa naapureille. Heistä tuli pariskunta, jonka jokainen liike haluttiin raportoida. Kapseleiden luvattiin tuovan suuremmat lihakset ja paremman vastustuskyvyn. Gustafsberg osoittaa sormellaan tien vasemmalle puolelle. Pieni ja vaatimaton. Kyse ei ole velvollisuudesta, vaan ihan silkasta rakkaudesta itseään kohtaan. Hanki lihakset nopeasti. ”Sitten ei yhtäkkiä ollutkaan enää muodikasta seisoa siiderilasi kädessä, vaan lähteä lenkille”, Gustafsberg sanoo
Hän sanoo jämäkästi moi, kättelee yhtä nopeasti kuin Bull ja painuu huoneeseensa. Jos Jutta Gustafsberg eläisi niin kuin opettaisi, hän tuskin ajelisi bemarillaan ja asuisi järvenrantatontilla. Nautin siitä, että voin ostaa joskus jotain kallista ja turhamaista, joka tuottaa minulle iloa. Se ei minusta kuulu tähän päivään. Kuten kaikki menestyvät yrittäjät, Gustafsberg sanoo elävänsä työnteosta. Kun hän on ensin opettanut ihmiset pyörittämään arkeaan, eli käymään aamuisin salilla, laihtumaan, syömään smoothien, menemään ajoissa nukkumaan ja toistamaan saman kurinalaisesti huomenna, hän opettaa seuraavaksi ihmiset irrottautumaan arjesta ja ottamaan rennommin, hengittämään. Rahat maksettiin kokonaan osinkona Xemaxin emoyhtiölle, Gustafsbergin omistamalle Jutta Marketingille. Jutta Gustafsbergille on ollut tärkeää pysyä eksiensä kanssa ”Mutta koska Dalailamallakin on roleksi, niin miksi mulla ei voisi olla?”. Siksi haluan pitää myös ulkonäöstäni huolta, olkoon se pinnallista tai ei. ”Meillä on sitten todella rento ja mutkaton työkulttuuri. Koen, että olen onnistunut yhdistämään henkisyyden sopivaan määrään egosta nousevia tarpeita. ”Niin, enks mä olekin aika ristiriitainen persoona. Voit myös rakentaa oman salaattisi haluamistasi aineksista budjettisi mukaan! Meiltä myös muun muassa viherja hedelmämehut, raakakakut, raakasuklaat, superfood smoothiet. Paikan nimi on Carpe Diem Fit & Raw Cafe. Siinä, mihin ei treenaamalla voi vaikuttaa, on käytettävä muita apuvälineitä. ”Suurin osa vuokraa meiltä tiloja ja tekee itse yrittäjänä. Aurinko paistaa, hiekoitushiekka tarttuu kengänpohjiin ja rekka Hämeenkadulla jättää jälkeensä ensimmäisen katupölypilven. Olen hyvin kiitollinen tästä mahdollisuudesta ja tiedostan, että ilmankin noita hankintoja olisin yhtä onnellinen. Vaikeaa sanoa, Gustafsberg joutuu laskemaan. Tervetuloa! Mainoksen kuvassa on Jutta Gustafsberg, joka pitelee silmänsä edessä puolikasta avokadoa. Montako ihmistä täällä on töissä. Vuoden 2015 lopussa Jutta Marketingin voitonjakokelpoiset varat olivat yli kolme miljoonaa, josta Gustafsberg nostikin 150 000 euroa osinkoja. Jos eläisin niin kuin opettaisin, niin mähän kulkisin bussilla ja olisin jossain hippivaatteissa. ”Kas, tuolta tuleekin Harri”, Jutta huomaa sivusilmällään, kun käytävää maleksii isokokoinen mies. Hän on alusta asti kokenut olevansa ihmisten asialla, sanansaattajana. Mutta vain vähän, hän korostaa, ei missään nimessä liikaa. Se on järkevää, sillä listaamattoman holdingyhtiön kautta voi maksaa itselleen osinkoja, joiden verotus on kevyttä. Toimistosta Jutta Gustafsberg varoitti hieman etukäteen. Hän on eksä Harri Gustafsberg, jonka työhuone on FitFarmin toimistolla. Ja Bull Mentulalla on välillä vähän kaksmieliset vitsit.” Pian löytyy oikea ovi. Siinä on lappu, jossa lukee ”Bullin vartti”. Silloin he saavat itse sanella ja kertoa menemisensä, tehdä lyhyempää päivää, kun heille itselleen sopii”, Gustafsberg sanoo. Se on omalla verellä tehtyä injektiohoitoa, jonka hylkimisriski on siksi hyvin pieni. FitFarmia pyörittävä Xemax-yritys kuitenkin teki voittoa puolisen miljoonaa euroa. ”Ai että, kun näistä pistoksista muuten tulee aluksi pieniä mustelmia”, Gustafsberg sanoo ja painelee kasvojaan auton peilin edessä. Työnteon lopettaminen ei kuitenkaan ole osa hänen suunnitelmaansa. Gustafsberg tulee ovelle vastaan, halaa ja kierrättää toimistolla. Se on iso taloudellinen satsaus, mutta minua ei pelota. Olemme täysin oikeutettuja nauttimaan ihanista asioista, joita tulee elämäämme ja jotka olemme omalla toiminnallamme saaneet aikaan. Virallisesti Fitfarmin palkkalistoilla on vain neljä ihmistä, sillä Gustafsberg on halunnut minimoida ihmisten palkkaamisen. Bull murahtaa, kättelee ja jatkaa töitänsä. Mutta koska Dalai-lamallakin on roleksi, niin miksi mulla ei voisi olla?” Hetken päästä hän jatkaa jatkokysymyksellä: ”Onks nää asiat ristiriidassa keskenänsä?” Samaa asiaa hän on pohtinut kirjassaan, tietenkin. Verestä erotetut kasvutekijät injektoidaan ihoon, jossa ne aktivoivat kollageenituotantoa. Olen tehnyt sen valinnan, että elämässäni on asioita, joiden tarve nousee egostani. Lappu keittiössä muistuttaa, että keitä saatana lisää kahvia, jos tyhjennät pannun. Yhdestä asiasta täällä kuitenkin ollaan tarkkoja, nimittäin kahvin keittämisestä. Me vitsaillaan paljon, eikä ihmisiä kytätä. Siitä hän maksoi veroa vajaat kahdeksan prosenttia. Ravintolan mainoskyltti kertoo: Syö täällä tai ota mukaan! Päivän salaatti 9,90 €. O len siitä onnekas, että saan tehdä hyvinvointiyrittäjänä työtä, jota rakastan. Gustafsberg ei käykään aivan missä tahansa botox-hoidoissa, vaan a-PRP-plasmahoidoissa kolmesti vuodessa. Olen alkanut vastikään rakennuttamaan omaa hyvinvointija meditaatiokeskustani Kuruun. S euraavana aamuna on kevään ensimmäinen päivä. Tuossa on Bull Mentulan huone. 30 IMAGE KESÄKUU 2017 Vuonna 2015 Jutta Gustafsbergin palkkatulot olivat maltilliset, vain runsaat 41 000 euroa. Tärkeintä on, että saan toteuttaa unelmani: tarjota ihmisille ainutlaatuisen elämyksen keskellä Suomen luontoa ja auttaa ihmisiä löytämään oman henkisen tasapainonsa. Summeri avaa oven, ja toisessa kerroksessa on FitFarm. ”Sanotaan niin, että mulla on rahaa sen verran, että jos mä haluan, mun ei tarvitse koskaan tehdä enää töitä”, Gustafsberg sanoo. FitFarmin toimisto sijaitsee Kuninkaankadulla, aivan Tampereen keskustassa. Auttaa ihmisiä, siitä Jutta Gustafsberg kirjoittaa
Tätä tutki vuosi sitten esimerkiksi psykologian väitöskirjan Jyväskylän yliopistoon tehnyt Essi Sairanen. Menneeseen ei jäädä roikkumaan, vaan muutokseen tartutaan heti. ”Ensimmäinen on tarina siitä, kuinka on onnistunut laihtumaan avullani. Sieltä löytyy kaikki tavanomainen, mutta myös yksi isompi projekti, joka tuntuu tuskaiselta. Painonhallintaohjelmilla, jossa viikoissa putoaa kymmeniä kiloja, voi saada helposti painoaan pudotettua, mutta paino myös tulee yhtä nopeasti takaisin – usein monien negatiivisten terveysvaikutusten kera. Jutta Gustafsberg on esikuva myös siinä, että hän on täydellisen tavallinen. Nyt hänen pitäisi kirjoittaa uutta kirjaa, ja tällä kertaa itse. Olen ollut elämästäni suuren osan parisuhteessa. Hänen seurassaan on rauhallista olla, eikä siinä tunnu tippaakaan siltä, että olisi arvioinnin kohteena. Hänen kaltaisensa ihmiset lähtevät usein politiikkaan. Siis todella kiva tyyppi, joka ei asetu kenenkään yläpuolelle. Siis se, että hyväksyy sen, että asiat eivät aina voi olla kontrollissa ja hallinnassa. Eikö pahoinvoiva suomalainen tarvitse meditaation sijasta lääkäriä. Joko paljon alkoholia tai ei ollenkaan, joko punaista lihaa joka päivä tai ei ollenkaan, joko aski tupakkaa päivässä tai ei ollenkaan. Kas näin: avaa Wordista tyhjä sivu ja päätä kirjoittaa kymmenen minuuttia. Tutkimuksessa yritettiin ymmärtää psykologista mekanismeja, jotka selittävät ylipainoon liittyvää syömisen sääntelyä. Päätä, älä anna vaikealle tunteelle periksi. Ongelma on siinä, että nopealla muutoksella on taipumus romahtaa nopeasti. Maskuliiniset, vahvat miehet ovat vetäneet minua puoleensa parija ystävyyssuhteissa – heissä on hyvin voimakasta energiaa, jonka ansiosta tunnen oloni turvalliseksi. Ihmiset tulevatkin usein juttelemaan Gustafsbergille, kun tämä liikkuu julkisilla paikoilla. Hän tekee populismista bisnestä. Ettei kaikki olisi niin aikataulutettua.” Jos haluaa tavoittaa suuret yleisöt, ei saa suututtaa liiaksi ketään eikä saa olla liian luotaantyöntävä. Päinvastoin. Mikä sinänsä on vähän hassua, koska näissä henkisissä asioissa koen olevani itsekin jokin oppityttö. Mikä hänen roolinsa maailmassa oikein on. Moni ihminen kouluttaakin puolisostaan parempaa, mikä on täysin hullua. Mukana on ollut toimittaja, joka on vastannut pitkälti käytännön kirjoitustyöstä. Mitä tahansa kamalaa voi tapahtua, mutta se on kamalaa vasta, kun siitä itse tekee kamalaa.” Jutta Gustafsberg on oivaltanut, miten vedota ihmisiin. Reilu vuosi sitten Gustafsberg erosi kehonrakentaja Ari Kokkosesta, ja pääsiäisenä iltapäivälehdet kertoivat, että hän seurustelee Bachelor Suomi -tosi-tv-sarjan ykköskaudessa esiintyneen Juha Rouvisen kanssa. Jos ollaan jäämässä häviölle, oma osuus myydään pikaisesti. Tutkimuksen johtopäätös oli yksinkertainen. Parisuhde on Jutta Gustafsbergin oppien mukaan Oy Parisuhde Ab, jossa osakkeet on jaettu tasan. Viime kädessä se tarkoittaa myös ylipainon hyväksymistä osana omaa identiteettiä ja ulkonäköä. Täydellinen yritys perustuu tuotteeseen, joka lupaa jotain, mitä ihmiset haluavat mutta mitä he eivät voi oikeastaan saada. Pitää yrittää uudelleen”, Gustafsberg sanoo ja ojentaa kenkälusikan. Eikö henkiseen hyvinvointiin kuulu myös se, että voi sallia itselleen joskus jotain, vaikka sen raivarinkin. Jos siis haluaa laihtua, painonhallinnan motiivit pitäisi löytää muualta kuin kurinalaisuudesta. Tähänastiset kolme kirjaa, Jutan voimakirja, Jutan energisoiva dieettikirja ja Mielen päällä – työkaluja henkiselle polulle, ovat syntyneet pitkälti muiden avustuksella. Älä mieti. ”Totta kai, mutta vastuu lähtee aina itsestä. Toinen on se, että ihmiset haluavat jakaa jonkin traagisen elämäntarinan.” Mitä hän sitten ajattelee itsestään. Se on kirjoittaminen. ”Tämä muuten pelastaa elämän. Jos on suhteessa vain sen takia, että elättelee toivoa kumppanin muuttumisesta, niin suhde on todella hataralla pohjalla. J utta Gustafsbergin tuote onkin juuri muutos, remontti. ?. ”Hei, toi kuulostaa hyvältä! Mä eilen jo kokeilin, ja kyllä se ihan hauskaa oli, mutta en mä kyllä hirveästi siinä saanut aikaiseksi. Toista. Vetoavilla puheilla ja helposti lähestyttävillä ajatuksilla nimittäin saa ääniä ja vaikutusvaltaa. Bisneksen ydin on siinä, että myytyjä asioita ei voi saavuttaa, aivan niin kuin populistisia lupauksia ei voi politiikassa toteuttaa. Jokaisella pitäisi olla kenkälusikka.” Sitten hän halaa. ”Mää uskon, että mun tehtävä on opettaa ihmisiä. KESÄKUU 2017 IMAGE 31 hyvissä väleissä. Hengitä. Mutta miten äärimmäisen kurinalainen elämä ja siihen ihmisten ohjeistaminen – aamukuuden jälkeen ylös, sitten salille ja sitten töihin – sopii yhteen henkisen hyvinvoinnin mantran kanssa. Itselleen armollisempana pysyminen voisi olla parempi tie vaikuttaa pysyvästi elintapoihinsa. Parisuhteita tulee ja menee, ja jokainen niistä on omanlaisensa oppikoulu. Kumppanini ovat olleet täysin erilaisia, ja on ollut opettavaista miettiä, mihin olen kenessäkin rakastunut. Silloin hän saa kuulla pääsääntöisesti kahta tarinaa. Lisäksi häneen on helppo samaistua ja häntä on helppo lähestyä. Gustafsberg on päättänyt toimia fiksummin. ”Kyllä mäkin viikonloppuna pakkaan ostoskoriin irtokarkit”, Gustafsberg sanoo. Jostain kauempaa, takaa toimiston käytävältä, kuuluu röyhtäys, jonka lähteeksi ei voi olla tunnistamatta Bull Mentulaa. ”Nykyisin se on juuri viikonloppu, jonne yritän jättää tilaa spontaaniudelle. Y ritysluennot, retriitit, valmennukset, puhumiset, nippelityöt, Gustafsberg selailee läppäriltään kalenteriaan. Kurinalaisuuden sijaan painonhallintaa helpottivat psykologinen joustavuus ja hyväksyntätaidot. Mutta pitkäaikainen keskittyminen näytön äärellä, se ei Gustafsbergille sovi. On muistettava, että vain itseään voi muuttaa. Sormet eivät saa keskeyttää naputtelua kertaakaan, tekstiä pitää tulla, mutta sisällöllä ei ole merkitystä. Toisin sanoen erilaisten muutosten suurimpana esteenä vaikuttaisi olevan mustavalkoisuus, kaikki tai ei mitään -asenne. Sellaisista kokemuksista keskustelupalstat tuntuvat täyttyvän superdieettejä kokeilleiden keskuudessa. Mutta silti ajattelen, että mulla on jokin merkityksellinen tehtävä olla tässä suomalaisessa yhteiskunnassa jonkinlaisena sanansaattajana.” Mutta minkä sanansaattajana. Eikä se ole vain kokemus, sillä samaa ajatusta tukee oikeastaan kaikki tutkittu tieto: painonhallintaa helpottaa omien tunteiden hyväksyminen, ei niiden kuriin saaminen. Ota tilanne haltuun. Riitoihin hakeutuminen tuottaisi nimittäin pahaa mieltä, veisi asiat pois hallinnasta. Onkin siis aika antaa kirjoittajalta neuvo, siis Jutalle Jutan vinkki. Olen kiitollinen jokaisesta läheisestä ihmissuhteestani
32 IMAGE KESÄKUU 2017 32 IMAGE KESÄKUU 2017
KESÄKUU 2017 IMAGE 33 Surullinen aina Omille unelmille rakennettu elämä ja aurinkoinen tyytyväisyys siihen on ajan kuva, mutta toisinkin voi elää. TeksTi iida sofia hirvonen kuviTus milena huhta
U sko unelmiisi. Kirja on seurausta kolmen vuoden takaisesta kriisistä, joka pani Donnerin miettimään, mitä hän todella haluaa ihmissuhteiltaan ja töiltään. Mikään ei kiinnosta. Samalla kun osa ihmi sistä on tai on viimeistään kohta oman elämänsä superjohtajia, toiset kokevat vieraantuneensa koko yhteiskunnasta. Twiittejä alkoivat jakaa tuhannet nuoret naiset. Rakasta työtäsi. Asan monimutkaiset kielikuvat aukenevat opiskelijoille vähän vaikeammin, mutta Sairas T:tä kaikki ymmärtävät. Tunneilla opiskelijat analysoivat biisien kertojan käyttämiä keinoja, kuka puhuu ja kenelle. Surun näyttäminen tarkoittaa, että puhutaan julkisesti asioista, joista on vaiettu vuosikymmenten ajan. ”Se ei ole kiinnostavaa.” Donner on kirjoittanut ja piirtänyt Spleenishnimisen sarjakuvaalbumin, joka ilmestyi tänä keväänä ruotsiksi ja tulee syksyllä suomeksi. Kyse on lukutaidosta ja koulunkäynnistä, mutta huomionarvoi sempaa on se, millaisilla teksteillä oppilaat saadaan kiinnostumaan. Mitä terveellisempi ja pystyvämpi on ”ajan” ”henki”, sitä enemmän on myös heitä, jotka kieltäytyvät hyväntuulisuudesta. Cheekin, Elastisen ja kaltaistensa porskutus ei näille tunneille sopisi. Instagramin kautta tunnetuksi tullut losangelesilainen kuvatai teilija Audrey Wollen on kehittänyt kokonaisen ”surullisten tyttöjen teorian”. Menestys ei ole avain onnelli suuteen, onnellisuus on avain menestykseen. Siksi tsemppipuheen rinnalla versoo monia puhutteleva kulttuuri, jonka vallitsevia tunteita ovat kyynisyys, sivullisuus tai suru. Sarjakuvaruuduissa toistuvat kuvat puhelimen ruutukaappauksista ja katunäkymistä, joissa miesten ahdistelu näyttäytyy välillä painajaismaisella tavalla ”valuvalta”, kuin olisi paniikkikohtauksen vallassa. Kerskuminen ja aurinkoisuus eivät muutenkaan ole ainoita äänenpainoja, joille on tilausta. Heitä pyydettiin asialle, kun oli hoksattu ilmeinen: kirjallisuuden tai runojen sijaan se oppilaita kiinnostavin suomen kielen käyttö löytyy raplyriikoista ja ennen muuta sellaisista, joihin on mahdollista samastua. Viime aikojen kuumin puhetapa on hehkutus siitä, että jokainen voi toteuttaa itseään ja raken taa menestyksekkään, omannäköisen elämän, oli sitten kyse feminismistä, työelämätaidoista tai parisuhdeneu voista. What you call depression I call the truth twiittasi So Sad Today niminen tili vuonna 2015. Ei ihme, että monet kokevat menestyspuhetavan vieraannutta vaksi, eivätkä löydä intohimoa, jonka voi muuttaa työksi. Samaan aikaan yhteiskunta polarisoituu. Yhdessä Wollenin tunnetuimmista meemeistä on mustavalkoi nen kuvakollaasi paljaista puista, tyhjästä taidegallerian nurkasta ja John Cagen nuottivihkoista. Lukijat suhtautuvat näihin avautumisiin kiitollisesti ja pitävät negatiivisten tunteiden ilmaisemista merkkinä ”aitoudesta”. Vaikka monet pyrkivät näyttämään sosiaalisessa mediassa ”parhaan puolen itsestään” ja kertovat onnistumisistaan, parisuhteen vuosipäivistä ja arjen pikku hetkistä, jotka saavat heidät julistamaan kiitollisina #ilovemyjob, myös surulle ja ahdistukselle on paikkansa. Tilin ylläpitäjä Melissa Broder aloitti So sad today tilin anonyymina vuonna 2012. Angstaaminen tuntuu puhuttelevammalta kuin se, että yrittäisi koko ajan tsempata”, Donner sanoo. Nyt tilillä on lähes puoli miljoonaa seuraajaa. Opettajat Aleksis Salusjärvi ja Atomirottana tunnettu Mikko Sarja nen ovat kiertäneet viime syksystä lähtien maan ammattikouluissa opettamassa lukutaitoa. Puheen tavoin asioita ilmaiseva räppi ei sulje pois maahanmuut tajanuoriakaan, joista monelle suomen kielen kirjoittaminen on kieliopin vuoksi turhauttavaa. ”Negatiivisten tunteiden ja epävarmuuden ilmaiseminen vaikka netissä toimii, koska sen kautta voi luoda ihmisten välille aitoa yhteyttä, tuntea, että toinen ymmärtää. Broder kirjoitti päihde ongelmista, ahdistuskohtauksista, yksipuolisista ihastumisista ja kaiken taustalla lymyilevästä eksistentiaalisesta merkityksettömyy dentunteesta. Moni on havahtunut aikuistues saan todellisuuteen, että tuo itsestäänselvä todellisuus muuttuu kaukaiseksi ja ettei se oikeastaan tunnu tavoittelemisen arvoiselta. Donnerilla oli puhelin täynnä ruutukaappauksia ja muistiin panoja, ja piirtämisen sekä sanan yhdistäminen tuntui hänestä luontaisimmalta tavalta ilmaista asioita. Elinkeino elämän valtuuskunnan tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan liki 79 000 miestä on pudonnut työelämän ulkopuolelle. 34 IMAGE KESÄKUU 2017 N egatiivisuutta, alkoholismii, positiivisuus on meikälle riski.” Rivi on itsetuhoisuudesta, sekakäytöstä ja kuole masta räppäävien OD Kokemuksen ja Sairas T:n, ja se on juuri soinut äidinkielen tunnilla Stadin ammattiopistossa Myllypurossa. Donner on Suomessa uuden surun etujoukkoja, mutta Instagra missa ja Tumblrissa leviää sad girlien eli surullisten tyttöjen este tiikka, joka koostuu punaviinitahroista, runousruutukaappauksista, kuihtuneista kukista, revenneistä sukkiksista, selittämättömistä mustelmista ja kyynelten levittämistä silmämeikeistä. E n halunnut kirjoittaa onnellisuudesta”, sanoo hel sinkiläinen graafinen suunnittelija Ulla Donner. Taustalla on ajatus esimerkkien voimasta: julkisesti kerro tut menestystarinat voivat inspiroida muita samaan. Spleenishin kertoja eroaa, menee Tinderiin ja miettii, mitä voisi tehdä elämällään, eikä oikein keksi sitä. Toisaalta omaan tulevaisuuteensa uskoo 83 prosenttia nuorista. Depressiivisyydellä ja surulla on viime aikoina alkanut olla uutta, laajempaa kaikupohjaa. He myös luottavat Sarjaseen, koska tämä on räppipiireistä. Niin suurta elämänmuutosta ei olekaan, etteikö sellaiseen kannattaisi ryhtyä ja etteikö sellainen voisi alkaa, kunhan ensin ryhtyy vaikkapa meditoimaan ja kuntoilemaan määrätietoisesti. Kuvien ympärillä lukee teksti Beware male artists making artwork about emptiness / Nothing does not belong to you / Girls own the void / Back off fuckers!!!!! Meemi muistuttaa, miten falskia on, kun miestaiteilijat tekevät merkityksellisintä ’ ’. Salus järven ja Sarjasen metodi toimii, sillä opiskelijat tuntevat räpin hyvin. Ysukupol veen kuuluvienkin oli lapsena helppo pitää aikuisuutta jonkinlaisena vakauden ja mielekkyyden tilana. Kaunista kulissia ylläpitävät bloggaajat tekevät tämän tästä ”syvällisiä ulostuloja”, joissa he paljastavat, että kiillotetun pinnan alla he ovat oikeasti kärsineet burnoutista ja masennuksesta. Ulkonäköpaineista, neurooseista ja häpeästä. Suomen tulevaisuuden kokee valoisana 55 prosenttia ja maailman tulevaisuuden 25 prosent tia. Sairas T:n inhorealistinen pahan olon räppi on osoittautunut tehokkaaksi opetusvälineeksi, samoin räppäri Asan musiikki. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista 20–24 vuotiasta miehistä noin joka kuudes on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Sen mukaan taiteen tekeminen omista mielenterveysja muista terveysongelmista tarkoittaa, että kieltäydytään uhriu tumasta. Tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan vain 56 prosenttia 15–29vuotiaista nuorista kokee kuuluvansa yhteiskuntaan, kun vielä vuonna 2012 sitten vastaava luku oli 76
KESÄKUU 2017 IMAGE 35 KESÄKUU 2017 IMAGE 35
36 IMAGE KESÄKUU 2017 36 IMAGE KESÄKUU 2017
Rikkinäisyys ei ole enää häpeällistä, vaan siitä puhuminen on sallittua ja poliittista. Yksi tunteellisuuden alkupiste oli Kanye Westin vuoden 2008 levy 808s heartbreak , jossa hän avautui pitkän suhteen päättymisestä ja äitinsä kuolemasta. Jos tämän jossain huomaa, niin kuvaja keskustelufoorumi Ylilaudalla. Vaikka sekä Ernest Hemingway että Sylvia Plath kärsivät mielenterveysongelmista ja tekivät itsemurhan, Hemingway muistetaan ennen kaikkea klassikkokirjoistaan ja Plath nimenomaan ”hulluna, joka laittoi päänsä uuniin”. Vuonna 2011 perustettu Ylilauta ja sen esikuvana toiminut amerikkalainen 4chan ovat tunnettuja siitä, että ne ovat internetin likakaivoja, joissa kiusataan ihmisiä. K un jokaisen täytyy ”seurata unelmiaan” ja aiempaa useammat valinnat ovat omalla vastuulla, depressiivisyydestä tulee ymmärrettävä ”asenne”. Elastisen ja Cheekin Profeetat-kokoonpano on opiskelijoille pelkkä vitsi, maailmankuva, jota on mahdoton ihailla. Itsensä toteuttamisen imperatiivissa masentunut ei välitä enää unelmoida eikä toimia, ei jaksa ”tulla itsekseen”, jotta voisi elää ”omannäköistä elämää”. Samasta on kyse Aleksis Salusjärven ja Mikko Sarjasen ammattikouluissa vetämillä äidinkielen tunneilla. Facebookin Ompeluseuran kaltaiset uranaisten verkostot ovat auttaneet monia naisia urallaan, mutta jos urallaan etenevää naista pitää vuolaasti kehua ”girl bossiksi” ja ”voimanaiseksi”, eikö se anna ymmärtää, että naisten itsetunto ja kyvyt ovat todellisuudessa niin huonoja, että he tarvitsevat jatkuvaa tsemppaamista selvitäkseen työelämässä. Tänä keväänä päättynyt, Dunhamin käsikirjoittama Girls-sarja oli parhaimmillaan, kun se kuvasi jatkuvan itsebrändäyksen ja ”oman jutun löytämisen” absurdiutta ja väsymistä siihen. Traagisuus ja nolous on puhuttelevampaa kuin lesoilu, kovistelu ja suvereenius. ”Opiskelijat ovat tietoisia siitä, että räppipiireissä saa arvostusta puhumalla siitä, mitä itse näkee ja kokee, yhtään kaunistelematta”, Salusjärvi kertoo. Suurimman huomion kerää valkoisten, nuorten ja hyvännäköisten naisten suru. Del Reytä voi pitää monella tavalla ”huonona feministinä”, joka vaikuttaa omineen itselleen feminiinisyyteen kuuluvia negatiivisina pidettyjä piirteitä: passiivisuuden ja takertuvaisuuden etunenässä. Keskiössä on teknisten alojen opiskelijoiden lukutaito ja suomen kieli, mutta se muutos, joka räpissä on kuplinut jo pidempään, on kuin suoraa taustatukea aiheelle. 2010-luvulla räpissä ja r’n’b:ssä surun, tunteiden ja epäonnistumisen näyttämisestä on tullut koko ajan vallitsevampi puhetapa. Eikä se ole aina mitenkään valoisimmasta päästä.” Salusjärven ja Sarjasen työpajat ovat osa Lukukeskuksen ja UPM:n Sanat haltuun -hanketta, jonka ensi sysäys tuli opettajilta. Nimen taustalla on japanilainen, eristyksiin vetäytyvää ihmistä tarkoittava termi hikikomori. Draama-Helmi mumisee ja sekoilee sanoissa, kun hän räppää neurooseista, epävarmuudesta ja noloista känneistä. Kyynisen ja seksistisen vitsailun lisäksi Ylilaudalla ilmaistaan tunteita, joita ei sanota muualla ääneen. KESÄKUU 2017 IMAGE 37 taidetta ”tyhjyyden tunteesta”, kun naistaiteilijoiden elämä on historiallisesti aina ollut taistelua olemassaolon puolesta. Korostetuimmin tämä näkyy Ylilaudan Hikikomero-nimisellä alueella, joka kutsuu itseään ”masentuneiden ja sosiaalisesti syrjäytyneiden tukipalstaksi”. S urullisten tyttöjen estetiikkaa on kritisoitu mielenterveysongelmien romantisoimisesta ja estetisoimisesta sekä siitä, ettei se lopulta ole erityisen radikaalia tai feminististä. Silti surusta ja ahdistuksesta avoimesti kirjoittavat taiteilijat, kuten vaikeasta lähiölapsuudesta kirjoittava runoilija Aura Nurmi ja Ruskeat Tytöt -blogin kautta tunnetuksi tullut Koko Hubara, raivaavat tilaa ilmapiirille, jossa voi elää, vaikka ei jaksaisi parantua tai voimaantua. Ne antavat toivoa, että kaikkein huonoimmatkin kokemukset voidaan kääntää tarinaksi, jota kaveripiirissä ymmärretään ja arvostetaan. Valtavirtakulttuurissa tunnetuin surullinen tyttö on Lana Del Rey, joka laulaa olevansa kauneimmillaan itkiessään ja pakkomielteisistä rakastumisista miehiin, jotka eivät piittaa hänestä. Haastattelussa Del Rey on kertonut, että pitää ulkoavaruutta feminismiä kiinnostavampana ja toivoisi olevansa jo kuollut. Kun masennus paketoidaan cooliksi asiaksi, traagisuus muuttuu haluttavaksi ja tavoittelemisen arvoiseksi. Ylilaudalla kaikki tehdään ”for the lulz”, siksi että se on ”hauskaa”. Sairas T puhuttelee opiskelijoita, koska hän kertoo uskottavasti samasta todellisuudesta, jonka he näkevät lähiössä ympärillään. Ne ovat täysin muuta kuin pitkään suosiossa ollut voimaannuttava girl boss -feminismi. Vastareaktiota tai tilausta vaihtoehdolle ei tarvitse ihmetellä, kun jopa H&M myy paitoja, joissa lukee FEMINIST vaaleanpunaisella glitterprintillä, joka saa feminismin kuulostamaan vain yhdeltä brändistrategialta, yhtä syvälliseltä kuin Spice Girlsien 1990-luvulla lanseeraama GIRL POWER. Salusjärven ja Sarjasen oppilaat eivät halua kuulla räppiä, joka kertoo menestymisestä, vaan pikemminkin Sairas T:tä ja Julma-Henriä, jotka puhuvat syrjäytymisestä suoraan. Sosiaalinen ”Rikkinäisyys ei ole enää häpeällistä, vaan siitä puhuminen on sallittua ja poliittista.”. Sen jälkeen sisäänpäinkääntynyttä, tunteista kertovaa r’n’bja rap-musiikkia ovat tehneet esimerkiksi Drake, Frank Ocean ja FKA Twigs. Suomessa Paperi T, DJ Kridlokk ja Eevil Stöö tekevät musiikkia, joka on humoristista, mutta jonka perustunnelma pysyy depressiivisenä ja synkkänä. Masennus on resistanssia, kieltäytymistä osallistua kilpailuun, haluamiseen ja tavoitteluun. Kärjistetyin esimerkki on YouTuben kautta tunnetuksi tullut ruotsalainen Young Lean, joka on rakentanut koko imagonsa sad boys -estetiikan ympärille. ”Pahoinvoinnista kertovat räppärit inspiroivat opiskelijoita. Sen vuoksi, että ei ole ketään, kelle puhua
”Koulussa jouduin alfauros-mentaliteetin keskelle. Käyttäjät eivät myöskään usko naisten joutuvan kokemaan yhtä syvää osattomuutta. Tämän jälkeen julkisuuteen tuli useita muita hikikomorien tekemiä rikoksia. Internet mahdollistaa tulevaisuuden, jossa ihmiset voivat jakaa ja ymmärtää toistensa tunteita ja kokemuksia paremmin kuin koskaan. Liikkuvat porukassa, tekevät, mitä huvittaa, ja jos he loukkaavat jotakuta, se ei se haittaa, pojat ovat poikia”, Junttila sanoo. Hikky valmistautuu arkitilanteisiin tuntikausia, mutta ne päättyvät usein epäonnistumiseen ja ”paljastumiseen”. Esimerkiksi tänä vuonna julkaistulla ruusu-emojilla. ”Nainen ei voi kokea *absoluuttista* yksinäisyyttä eli sitä ettei ole yhtä ainuttakaan ihmiskontaktia, ellei ole todella vakavasti lihava ja sekaisin. Opetettiin ajattelemaan intellektuaalisti eikä huomioitu tunteita. Ja kun tajuaa yhteiskunnan ’juuriongelmat’, sen että työmaailmaa säätelee raha, ei siihen halua osallistua.” Laudalla juuri eristäytyneisyys on vitsailun ydin: Laudan synkässä huumorissa yksinäisyydellä voidaan saavuttaa ”korkeampi tietoisuuden taso”. Kun pysyttelee omissa oloissaan, kukaan voi enää satuttaa. Vitseiksi verhoiltujen viestien läpi paljastuu kirjoittajien itsensäkin hyvin tietämä totuus, joka ei ole yhtään hauska: masennus, kyynisyys ja yksinäisyys. Sosiologi Juho Saaren Yksinäisten Suomi -hankkeessa mukana ollut tutkija Niina Junttila sanoo, että pojilla on tyttöjä enemmän emotionaalista yksinäisyyttä. N orjalainen metafyysikko Peter Wessel Zapffe kuvasi 1940-luvulla kirjassaan Om det tragiske masennusta ”kosmisena paniikkina”, joka on seurausta mielen liiallisesta kehittymistä. Hikky pelkää, että pitkään jatkunut yksinolo näkyy hänestä ulospäin kuin väärinpäin puetut housut. Siinä ehkä se suurin ero,” Ylilaudalla kirjoitetaan. Termi pohjautuu ruukunsirpaletta tarkoittavaan kreikan kielen ostrakon-sanaan. Kun Donald Trump valittiin presidentiksi, netissä alkoi levitä meemi, jossa verrattiin ”vuoden 2016 -minää” ja ”vuoden 2017 -minään”. Hikky-langalle kirjoittaa myös naisia, mutta heitä on ohjeistettu tuomaan sukupuoltaan esiin, koska naiset herättävät laudalla pettymystä, inhoa ja epäluuloa. Riittää, kun jättää toisen ihmisen jatkuvasti joukon ulkopuolelle ja huomioimatta. 38 IMAGE KESÄKUU 2017 ”Tänä keväänä päättynyt Girlssarja oli parhaimmillaan, kun se kuvasi väsymistä jatkuvaan itsebrändäämiseen.” kanssa käyminen ei kuulu Ylilaudan ”hikkyjen” arkipäivään, he kokevat, ettei heillä ole mitään sosiaalisia taitoja. Nyt samoja tunteita kokevia ihmisiä on ympäri maailman. Mies voi, vaikka olisi joku sopusuhtainen, korkeakoulutettu diplomi-insinööri. Kaikki kestää aivan pienen hetken jonka jälkeen olet vanha kuivunut rusina ja häviät maan päältä. Toisinaan hikkyt ”kilpailevat” sillä, kenellä menee kaikkein huonoimmin. Samassa nuorisobarometrissa, jonka mukaan nuorten usko maailman ja Suomen tulevaisuuteen on vähentynyt, ilmeni, että nuoret ovat nyt entistä empaattisempia ja solidaarisempia heikommassa asemassa olevia kohtaan. ”Kun yksi onkin herkkä ja kokee kilpailuhenkisen käytöksen vieraaksi, hänet jätetään helposti tilanteesta pois.” Kun joukosta pois suljettu huomaa olevansa ulkopuolinen, vetäytyminen alkaa suojata psyykettä. Masentunut ihminen ei näe maailmaa vääristyneesti, vaan niin realistisesti, että se muuttuu hänelle haitalliseksi. ”En yksinkertaisesti pysty saamaan iloa elämästä”, kertoo yksi Ylilaudan Hikikomeron kirjoittajista. ”Jotenkin tuntuu että on osana kaoottista masiinaa joka vaan puskee täyttä häkää kohti pimeyttä ja kuolemaa. ?. Hikikomorit tulivat julkisuuteen 2000-luvun alussa, kun 17-vuotias hikikomori kaappasi Japanissa linja-auton ja tappoi yhden sen matkustajista. Zapffen mukaan masennus ei ole patologinen tila, vaan looginen seuraus eksistentiaalisesta kriisistä, jossa ihminen tajuaa olemassaolon mielettömyyden ja alkaa etsiä oikeutusta sille, miksi on ylipäätään syntynyt ja miksi kuolema on olemassa. Junttilan mukaan yleinen poikaporukoissa toimiva väkivallan muoto on toisen ”ignooraaminen” eli ostrakismi. Paljastui, että Japanissa oli kymmeniä tuhansia nuoria nörttimiehiä, jotka eivät osallistuneet kilpailuhenkiseen työelämään, vaan olivat eristäytyneet vanhempiensa nurkkiin. ”Pojat kasvatetaan sillä oletuksella, että pojat tietävät, mitä haluavat. On lohdullinen ajatus, että sama, henkilökohtaista masennusta ilmaiseva vitsi ymmärretään ja että tuntemattomien ihmisten välillä voi vallita yhteisymmärrys. Huumori syntyi siitä, että ”vuoden 2016 -minä” oli räjähtänyt ja kärsivä, ”vuoden 2017 -minä” näytti puolestaan siltä, että kärsimys on jatkunut pitkään. Se ei ole nätti ja kirkkaanpunainen, vaan tumma, nuokkuu dramattisesti ja pudottaa lehtiään. Zapffe vertasi masentuneen ihmisten mieltä paleontologisen ajan hirveen, jonka sarvet kasvoivat niin isoiksi ja moneen suuntaan haarautuneiksi, ettei eläin enää jaksanut kannatella niitä ja kuoli sukupuuttoon. Zapffen mukaan vähiten suosittu, mutta hänen mielestään ainoa rehellinen keino olemassaolon traagisuudesta seuraavasta masennuksesta selviytymiseen on etäisyyden ottaminen, huumori ja elämän kokeminen esteettisesti. Aikuistuessa ei ole enää kavereita, koska ei pidä baarikulttuurista eikä pysty menemään töihin koska ihmisten kanssa oleminen ahdistaa. Hän vastaa kysymyksiin tätä juttua varten sähköpostilla. Julkisuudessa tuli ensin moraalipaniikki ja sen jälkeen ymmärrys: 1990-luvun lama oli luonut Japaniin kokonaisen ”kadotetun sukupolven”, joka ei ollut päässyt heti valmistumisensa jälkeen kiinni työelämään ja piti yhteiskuntaan palaamista mahdottomana. Silti se, että muut eivät huomaa, aiheuttaa kipua. Nykyajan ulossulkeminen on hienovaraista. Kaikki tuntuu merkityksettömältä ja ahdistavalta, joka hetki masentaa entistä enemmän kun tietää että se hetki on kohta vain kaukainen muisto”, kirjoittaa yksi palstan anonyymeistä käyttäjistä. Toisin sanoen tunnetta siitä, ettei ole ketään, kenelle puhua henkilökohtaisista asioista
USA CHELSEA WOLFE USA THE RADIO DEPT. EDITOR S DJ SHADOW LA DY LE SH UR R CHE LSEA WOL FE HU OR AT RO N DINOSAUR JR. SANNI RA INB OW LIC KER LITKU KLEMETTI HURULA VILLA NAH KUBE RÖ YK SO PP LIPUT: 2PV 95€ 1PV 65€ . SWE SECTION BOYZ UK HURULA SWE THE COATHANGERS USA DEATH HAWKS DISCO ENSEMBLE FLAMING SKULL OF THE EAGLE ILPO VÄISÄNEN & JIMI TENOR: MIKA VAINIO -TRIBUUTTI HIDRIA SPACEFOLK ITÄ-HOLLOLA INSTALLAATIO JANNE LAURILA JUKKA NOUSIAINEN JV KAIRON; IRSE! KANSAKUNNAN YLPEYS KAURIINMETSÄSTÄJÄT KUBE LAKE JONS ODDARRANG PIMEYS SANNI SATELLITE STORIES THE TOXICS TUUTTIMÖRKÖ U.F.OJALA . RÖYKSOPP NO CEEBROLISTICS DINOSAUR JR. . . . HELSINKI, TEURASTAMO 9.–10.6.2017 FULLSTEAM 2002 2017 15 w w w . DJ SHADOW USA EDITORS UK THE THURSTON MOORE GROUP USA CLOUD NOTHINGS USA LADY LESHURR UK TOMMY CASH EE DEMDIKE STARE UK ACID RUNS ASTRID SWAN THE HOLY HUORATRON IISA KALEIDOBOLT KARINA KYNNET LIGHTHOUSE PROJECT LITKU KLEMETTI & TUNTEMATON NUMERO MIKKO JOENSUU: AMEN 3 RAINBOWLICKER RUUDOLF & KARRI KOIRA RÄJÄYTTÄJÄT TIPPA-T VILLA NAH WYK LAUANTAI 10.6. WW W.S IDE WA YSH ELS INK I.FI /LI PUT . CEE BR OLIS TIC S DISC O ENS EM BLE SECTION BOYZ KYNNET MIKKO JOENSUU AMEN:3 THE RADIO DEPT. . F u l l s t e a m . . f i DEMDIKE STARE PERJANTAI 9.6. ?.
40 IMAGE KESÄKUU 2017
Parikymmentä kolmekymppistä pohjoismaista kirjailijaa vastasi kysymykseen, miksi kirjoittavat. Tanskalainen runoilija sanoi, että ilman kirjallisuutta ei voi elää. Norjalainen runoilija halusi etsiä öljyn jälkeisen Norjan runoutta: sitä, mitä runous voisi olla, jos ihminen ei ole keskipisteessä. Ruotsalainen sanoi haluavansa antaa äänen niille, joilla ei ole ääntä. Mutta se ei enää kannata. Se miten ihmiset puhuu, miten ne ilmaisee omia maailmankuviaan, on todella hyvä romaanin aihe.”. Joku sanoi, että kirjallisuuden tehtävä on luoda empatiaa maailmaan. KESÄKUU 2017 IMAGE 41 Maku asia Philip Teiristä piti tulla kulturmannen, hienostunut mies hienostuneella maulla. TeksTi oskari onninen kuvaT outi törmälä KESÄKUU 2017 IMAGE 41 K irjailijaseminaari Lillehammerissa, Norjassa. ”Tietenkin se kuulostaa banaalilta, kun sen kertoo näin, mutta silloin se ei ollut yhtään. ”Se rundi meni kaikkien läpi, ja mä ajattelin koko ajan, että mä haluan kirjoittaa nimenomaan teistä”, sanoo kirjailija Philip Teir etelähelsinkiläisessä ravintolassa. Norjalaisrunoilija, joka istui ylimielisen näköisenä, sanoi norjaksi haluavansa kirjoittaa niin hyviä runoja kuin mahdollista ja lähti sitten tupakalle
Ne on olleet sellaisia, joita olen lukenut ja jotka on kuvanneet Helsinkiä”, Teir sanoo. Kulturmannen. Nykyään Teir kirjoittaa Dagens Nyheteriin freelancerina. ”Eihän mulla sellaista asemaa ikinä ollut”, Teir sanoo. Näköalapaikka työ kuitenkin oli: sieltä näki suomalaiseen mediaan kuin akvaarioon ja samaan aikaan meren toiselle puolelle Ruotsiin, jossa kultakaloilla oli aivot. ”Dagens Nyheterissä oli toissapäivänä todella hieno artikkeli ranskalaiselta kirjailijalta Édouard Louis’lta siitä, miksi ranskalaiset äänestävät Front Nationalia. ”Silloin kun mä olin teini, Donner oli kolumnisti Höblässä. Teos on ainoa, jota ei ole käännetty suomeksi. ”Ne runot oli aika paljon sellainen ’Pentti Saarikoski kävelee Hakaniemen torilla’ -kokoelma. Siinä on novellinkin vitsi: Donnerin kautta on helppo käsitellä miespakkomielteistä kaiken tietämistä. Mutta mä en ole sellainen. ”Oli ihanaa, että on perheromaani, jossa on luonnon vaara, joka tulee jostain kuten Trierillä. Se olisi yhtä hyvin voinut käsitellä vaikka Bob Dylania, koska siihenkin liittyy sellainen… Ruotsissa se sana on knappologi. Ei elää elämää, jonka jälkeen voi tulla kirjailijaksi, vaan elää elämää, jossa ollaan kirjailija. Sitten ne tilaavat tekstin, maksavat siitä, käännättävät sen ja maksavat käännöksestä. Kun luen sen kirjoja, se on kuin katsoisi elokuvaa. On myös amerikkalaisia, George Saunders tai Lorrie Moore, jotka on superhyviä tietyissä pienissä onelinereissa. Ei Suomessa olisi oikeastaan ollut edes paikkaa, jonne Teir olisi voinut toimittajana edetä. Siinä pohjoismaista kirjallisuutta opiskeleva kertoja (Teir on itse valmistunut kandidaatiksi lukemalla pohjoismaista kirjallisuutta) tutustuu Donnerille elämänsä omistaneeseen opiskelukaveriin ja putoaa samaan madonreikään. Novellikokoelma Donner-ryhmä ja sitä seurannut Talvisota-romaani suhtautuvat asiaansa ironisesti, maaliskuussa ilmestynyt Tällä tavalla maailma loppuu -romaani ei niinkään. 42 IMAGE KESÄKUU 2017 keskiluokkaisen perheen aikuisten pöytiin istuneelle, ”Taiteesta isolla T:llä kiinnostuneelle” teinille. Teirin kirjoissa asetelma on yleensä samanlainen: on perhe tai pariskunta, suomenruotsalaisia tietenkin, koska suomenruotsalaisista suomenruotsalaisilla on tapana kirjoittaa, jotka kommunikaation ristiriita ajaa tolaltaan. Muutettuaan Helsinkiin hän meni yliopiston kautta HBL:ään töihin, kaupunkitoimittajaksi. Lukiossa mä luin sen kirjoja. Lagercrantz johti Ruotsin suurimman päivälehden Dagens Nyheterin kulttuurisivuja 1950-luvulla ja päätoimitti lehteä vuosina 1960–1975. Hulluus on parempi vehicle tarinaan kuin jokin muu. Mun pää ei ole sellainen, että mä tietäisin kaikkien basistien bassomerkit.” R uotsissa donnerinkaltaisille on olemassa termikin. Perheet ja henkilöt kiinnitetään kulttuuriin yksityiskohdilla: Folkhälsanin vauvauinnilla, Södergranin runojen lukemisella, Töölöllä. P hilip Teir, 36, on kirjailija, koska hän halusi olla kirjailija. Hän oli vain 28-vuotias, kun hänestä tuli Hufvudstadsbladetin kulttuurisivujen esimies vuonna 2009. Sen tapa kirjoittaa dialogia, sen tapa kirjoittaa ihmisten pettymyksistä, on niin superliikuttavaa. Tasan vuosi sitten hän oli Dagens Nyheterin kirjeenvaihtajapäivällisellä Tukholmassa, kun paikalla ollut kulttuuritoimituksen pomo sai puhelun. Hahmosta tulee kärjistetty pilkkakuva suomenruotsalaisesta Donner-fiksaatiosta. Prince oli kuollut. Se oli hyvin kirjoitettu, todella mielenkiintoinen, aika lyhyt, ja sitä jaettiin satoja kertoja. Ne oli toimituksessa ajatelleet, että Ranskassa on vaalit sunnuntaina ja me halutaan joku ranskalainen selittämään tätä. ”Päätoimittaja Hannu Olkinuora oli haastattelussa, että sä olet kyllä todella nuori, mutta nää muut täällä sanoo, että sä olet tarpeeksi pätevä.” Jos on ruotsinkielisen sanomalehden kulttuurisivujen päällikkö, on vain yksi, josta ottaa mallia. ”Mua kiinnostaa miestyyppi, joka on tosikko, puoliautistinen fanityyppi. Se ei ole mitenkään elitististä.” Hufvudstadsbladetissa Teir oli vaikeassa raossa, sillä hänen aloittaessaan lehti alkoi törmätä muiden suomalaislehtien tavoin nykyaikaan. Puhutaan liikaa, liian vähän, vääristä asioista, väärillä sanoilla, ohi. Ensimmäinen lapsi lähestyi kouluikää, toinen oli juuri syntynyt. Se oli sellainen romaanihahmo, joka vain menee 1950-luvulla Cannesiin, näkee Antonionin ja sanoo, että mä tykkään sun elokuvista, ja sitten ne alkaa kirjoittaa kirjeitä toisilleen.” 1990-luvun Pietarsaaressa Donner oli esikuvana larger-than-life. Nyt sen satiiri tuntuu paikoin turhan simppeliltä. Teir kirjoitti Jörn Donnerista niminovellin kokoelmaansakin. Varsinkin ne ensimmäiset kuvat, kun ne hevoset kaatuu.” Teir itse sanoo uutuuden olevan luontoromaani, ei runollinen vaan suggestiivinen. Kulttuuriesimies on se supersivistynyt mies, joka lukee kaiken ja pystyy kirjoittamaan mistä tahansa mitä tahansa, tehtävänään tuoda ajankohtaisiin aiheisiin toinen, henkinen perspektiivi ja ylläpitää kulturdebattia. Siitä tuli niin vakava, koska hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin seurata alussa löytämäänsä sävyä. ”Se on ihana elokuva”, Teir sanoo. Kirjan kannet, joissa luvataan hauskanhaikeaa romaania kesästä, perheestä ja maailmanlopusta, muistuttavat joka suhteessa Lars von Trierin Melancholia-elokuvaa. Hän oli kirjoittanut lehteen teinivuosistaan asti, aluksi levyarvosteluja. ”Vaikka rahaa ei ole aina hirveästi.” Teir on julkaissut kaksi romaania, novellikokoelman ja runokokoelman. Oli lastenvaunut ja Helsinki. Mutta kun muuttaa Helsinkiin, tutustuu hiljalleen ihmisiin ja huomaa piirien pienuuden, Jörn Donnerkin muuttuu lopulta fiktiivisestä mammutista ihmiseksi. Teir irtisanoutui vuonna 2014, hieman sen jälkeen, kun Talvisota-romaani oli saanut hyvät arviot ja myyty Britteihin ja Saksaan. Siinä on koomista potentiaalia. Se flow on niin mieletön. Hänen aikanaan lehteen istutettiin ajatus, että kulttuurisivujen esimies on oikeastaan lehden toinen päätoimittaja. ”Jos sä joudut tollaisen ihmisen valtaan, se on konseptina hyvä. Matkustaa, keskustella fiksuja ihmisten kanssa ja tehdä, mitä haluaa. Sitten kulttuuriosastolta vapautui paikka. Myös Philip Teiristä oli hyvää vauhtia tulossa kulturmannen. Se huumorintajuton tapa, jossa on todella tärkeää, että mitätön fakta on oikein.” Onko knappologisessa hahmossa mukana itseironiaa. Mutta löysin siinä aiheen, josta kirjoittaa.” Esikoisen aikaan Teir oli 27-vuotias ja asunut seitsemän vuotta Helsingissä. Hän kirjoitti runot öisin. Talvisota oli brittiläinen comedy of manners, nopeasti virkavapaalla kirjoitettu. Esimiehen. Hänen nimensä on Olof Lagercrantz. Ruotsi rajoittaa kielen ja kulttuurin osalta, Suomi maantieteen. Tai oikeastaan leima. ”Mä luulen, että on pohjassa jotain suomenruotsalaista, Tove Jansson, ehkä vähän Kjell Westö, nää. Mä tykkään hirveästi Trieristä, mutta erityisesti tuosta elokuvasta, koska se on niin kaunis. ”Yksi kirjailija, jota rakastan lukea, on Richard Yates. Ne hirveän usein kirjoittaa avioliitoista tai avioeroista tai suhteista tai deittailusta.” Suomenruotsalaiset ovat tietenkin tällä saralla mammutin varjossa. Edessä oli yt-neuvotteluja ja konsultteja. Suomenruotsalaista romaaneissa on vain kulissien kulttuuri
KESÄKUU 2017 IMAGE 43 KESÄKUU 2017 IMAGE 43
Jatkuen siihen suurempaan epäkohtaan, etteivät vähemmistöjen äänet nouse esiin kirjallisuudessa, ellei joku halua kertoa historiallista tarinaa heidän puolestaan. Hesarissa oli uutinen seuraavana päivänä ja kahden päivän päästä vähän pidempi teksti ja kolumni.” Suomessa on kulttuuriuutisia, Ruotsissa kulturdebatt. Hänestä on helpottavaa suhtautua asioihin vakavasti, ilman ironiaa. Alkaen jo siitä pienestä yksityiskohdasta, että Suomessa kutsutaan jatkuvasti Malmön Rosengårdia lähiöksi, ei kaupunginosaksi. ”Bromander on tehnyt ehdottomasti poliittisia romaaneja näistä keskusteluketjusotureista, mutta siinä ei tuu ongelmaa. Heistä on tehty oma alakulttuurinsa, jota katsotaan antropologisesti lasien läpi. Sun pitää olla meidän antifasistien joukon mukana, ja sitten ruvetaan laskemaan, kuka on tässä nimilistalla ja kuka ei oo. Mutta siihen voi liittyä sitä kenen joukoissa seisot -asetelmaa. Tarvitaan kuitenkin kriittinen massa, ennen kuin se rupeaa näkymään vaikka lehtitoimituksissa tai poliisissa.” Se, että Teir itse kuuluu vähemmistöön, saa hänet tietenkin näkemään suomalaisen median tietynlaisena. Aika vain on, ja tulee olemaan, heille huono. ”Mä ajattelen, että jos kirjoitetaan maahanmuutosta, on tärkeää, että palkataan ihmisiä, joilla on sellainen tausta. Kirjassaan Bromander menee empatiaa herättävällä tavalla niiden pään sisään, jotka juovat öisin kokista ja kirjoittavat nettiin ”maahanmuuttajat on perseestä”. Hän kirjoitti Suomesta niin kuin lukija olisi Ilkka Malmbergin tyyppinen. Ja siitä, oliko kirja sosiologinen näkemys oikeasta ongelmasta ja realistinen ruotsalaisen kulttuurimaailman kuva vai oliko Ester vain hullu. ”Professori Anu Koivunen kirjoitti Facebookiin saaneensa kysymyksen ruotsalaiselta toimittajalta, millaista suomalainen kulttuuridebatti on. Juuri nyt ei ole kierteiden ja takaporttien aika. Ne on todella pimeitä, dark. Se voi olla vaikka Toni Erdmann -elokuva, mistä se löytyy.” T eir sanoo olevansa oikeasti enemmän ironikko kuin vakava, vanhojen kulturmannenien tapaan. Siinä on jotain, mikä ei toimi mulle.” On paljon helpompaa mennä Helsinki-Vantaan lentoasemalle osoittamaan mieltään, kun turvapaikatta jääneitä pakolaisia pakkopalautetaan. ”Hesari on valtakunnallinen lehti, ja siinä on sävyä, että kirjoitetaan samalle etniselle suomalaiselle kuin kirjoittaja itse on. Siinä hän ihmetteli, miksi Suomessa suhtaudutaan pakolaisiin niin eri tavalla kuin Ruotsissa. ”Jos ajattelee amerikkalaista politiikkaa. Sillä on newyorkilainen smirk, joka suututtaa. Nurkkakuntaisena. Mitä nyt rummuttaa lasinalusta pöytään. Kaikki puhuivat siitä, kuinka sekä Ester että Hugo olivat kiinnostuneita vain Hugosta. Ottaa ylevästi kantaa, olla se omatunto, jonka maailma haluaa hänessä kuulla… Mutta minkä puolesta. Mihin ikinä Teir Ruotsissa meni, kirja oli watercooler. Mä vielä tarkistin. Vastaus oli helppo: sitä ei ole olemassa. Trump on ehdottomasti symboli sille valkoiselle miehelle, joka on menettämässä valtaansa, potkii ja itkee, eikä pysty hyväksymään sitä. Tätä Bourdieu kutsui vallan erotisoimiseksi.. ”Kun taas jotkut pop-artistit sanoo, että oon tosi huolestunut tästä tilanteesta, ja tekevät tosi hipster-tyyppistä musiikkia, että nouskaa barrikadeille. Göteborgin lokakuisten kirjamessujen johonkin nurkkaan on tulossa natsistisen Nya Tider -lehden koju, ja häntä on pyydetty liittymään boikottiin ja jättämään osallistumatta messuille. On parempi kirjoittaa mielipideartikkeleita ja mennä mielenosoittamaan, eikä olla ylimielisesti satirisoimassa.” Teir itse puhuu kulttuuriviittauksin ja ei-humoristisin sanavalinnoin ja elehtii eleettömästi. Keskustelun vellottua kuukausia Dagens Nyheterin kulttuuriosaston esimies Åsa Beckman kirjoitti esseen kulturmannenin kuolemasta. Romaania myytiin 200 000 kappaletta, ja se voitti Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon Augustin. Ootko ikinä nähnyt Hesarissa tuollaista. Hugo on Esteriä vanhempi, elitistinen ja avustajiensa palvomana elävä taiteilija, joka ”piti provosoivasta elämänasenteesta niin paljon, ettei halunnut hylätä kapinan nimissä harjoitettua väkivaltaa ja sortoa.” Hän suosittelee Esterille pelkkää mieskirjallisuutta, Camus’ta ja Majakovskia, jota ja vain jota tämä seuraavat kuukaudet lukee. Onko kyse jonkinlaisesta uusvakavuudesta, 1990-luvulla teini-ikäistyneestä sukupolvesta, joka on aikuistuessaan hylännyt vähä vähältä ironiansa, koska maailma on niin monimutkainen. Ilkka Malmberg oli hyvä esimerkki tästä. Ilman, että se on slapstickiä ja bennyhilliä, jossa hauskaa on ulkonäkö tai imitaatio. Jon Stewart lähti The Daily Show’sta, kun se huomasi itse, ettei tutkiva satiirijournalismi enää vain toimi. Mä olen itsekin aina ihmetellyt, miten sitä voi olla niin vähän”, Teir sanoo. Toisaalta on myös ihan hyviä syitä mennä messuille.” Teiristä paljon parempi suhtautumistapa on esimerkiksi ruotsalaisella kirjailijalla Henrik Bromanderilla, joka on kirjoittanut fiktiota ruotsalaisesta äärioikeistosta. Poikkeuksena ehkä HS:n uudenvuoden kirjailijapuheenvuoro. Se pitää kertoa jotenkin allegorisella tavalla. Helsingin Sanomien kulttuuriesseitä kritisoidaan aivan syystä esseettömyydestään. Ester on järkevä ihminen, runoilija ja esseisti. Don DeLillo osaisi varmaan sanoa tämän paremmin, koska se on käsitellyt tätä aihetta.” Pahkasika eli Paavo Haavikko vastaisi: ne tekevät sen itse. Teirkin oli siellä, muiden joukossa. Siinä meni tunti tai pari, ne soitti, istui tietokoneella ja näpytti. Kunnes hän tapaa Hugo Raskin. Siinä oli selkeä minä ja sinä -asettelu.” Mutta ei tällaisesta ole tapana puhua. Superkeskiluokkaista barrikadeille nousemista. ”Mä saatan mennä siihen mukaan, koska olisi musta kiva, että ne ei ole siellä. Teir pohtii sitä paraikaa. Teir itse kirjoitti puheenvuoron seuraavana vuonna. Pitää tyytyä siihen, mitä on, sillä jos ei ole oikeaa debattia, ei ole myöskään debattia debatista. ”Se mistä voi olla ylpeä Höblässä on, että siellä on seurattu perussuomalaisten nousua ja maahanmuuttoa, on oltu aktiivisia koko ajan”, Teir sanoo. Seuraavana päivänä oli kuuden sivun liite Princestä. Kolumnisti-esseisti Lena Andersson julkaisi vuonna 2013 kirjan Omavaltaista menettelyä. ”Tää aika on satiiria itsestään. Välillä ne tuli kysymään, tietäisinkö jonkun naistoimittajan, joka osaa Princeä. ”Paitsi nyt Jari Tervo on yhtäkkiä ruvennut.” M itä kirjailijan sitten tässä tilanteessa pitäisi työnsä puolesta tehdä. Niistä maanlaajuisen ja viikkoja jatkuneen keskustelun sytykkeenä muistetaan ainakin Umayya Abu-Hannan vuoden 2012 kirjoitus siitä, miksi hän muutti pois Suomesta. ”Se juuri! Mitä satiiri Trumpista voisi olla. Kirja kertoo Ester Nilssonin ja Hugo Raskin suhteesta. Sillä on antifa-taustaa itsellä, ja se on tehnyt poliittisia aktioita itse, mutta kaunokirjallisuus ei voi olla poliittisia pamfletteja”, Teir sanoo. Vuonna 1999 Bourdieu sitten ikävä kyllä julkaisi kirjan La Domination Masculine, jossa totesi miesten määrittävän tärkeät asiat, mikä pakottaa naiset opettelemaan samat strategiat pärjätäkseen. Beckmanin mukaan vielä 1980-luvulla kulturmannen rakasti Pierre Bourdieun teorioita kulttuurisesta pääomasta. 44 IMAGE KESÄKUU 2017 ”Ne kulttuuritoimittajat meni pois huoneesta ja sanoi, että te voitte aloittaa ilman meitä. Se on ainakin oikein. Se vaikuttaa siihen, miten toiseutta käsitellään
”Tää on paljon pienempi maa ja hirveän erilainen maa ja pitää vähän varoa, mitä toivoo. Tai vaieten. Monen kanssa vitsi on, että mä en oo lukenut sun uutta kirjaa. On tää kaupunki vähän acquired taste.” ?. Ne on ihmeellisen tunnetasolla. Mua puhuttelee se ajatus, että kaikilla on jokin kulttuurinen univormu, jota shoppailla.” Hän antaa esimerkin. Enkä mä olettanutkaan. Mutta viimeistään silloin kunnioitus oli kyseenalaistettu. ”Aina kun mä tulen kotiin Mäkelänkatua pitkin lentokenttäbussissa, niin ne asiat, joiden vuoksi mun on todella kiva tulla takaisin Helsinkiin on, että täällä on ihanan harmaata, ei-aurinkoista ja ei sillä lailla pinnallista kuin Ruotsissa. Se on myös osa jonkinlaista kulttuurista peliä. Kun Liukkonen luettelee avoimesti esikuvikseen hienoja ja vaikeita kirjailijoita, tai sanoo kulkevansa urallaan heidän jalanjäljillään, siihen suhtaudutaan kannustaen. Kaikki haluaa olla lone wolves. Philip Teir vaikuttaa olevan kulttuurimiesmäinen ja hieman ”puolioppinut”, blogissa todettiin, lainaten Ruotsin feministipuolueen yhden perustajan ja kirjallisuudentutkijan Ebba Witt-Brattströmin ilmaisua, jolla viitataan siihen, että kirjasivistyksestä on hankittu vain miesten puoli. Suomessa ei ollut Stockholm Literaturen kaltaista tapahtumaa, johon saada kansainvälisiä kirjailijavieraita haastateltavaksi – ei kirjamessujen hälinään tai Akateemiseen kököttämään. Kirjoitetaan siitä Suomessakin, mutta ei sitä samanlaisena genrenä pidetä. ”Kuulostaako tää arrogantilta, jos sanon, ettei”, ja jatkaa: ”Se ei tarkoita sitä, etteikö olisi monia, joiden kirjoja arvostaisin.” Taustalla on esimerkiksi se, että Teir sanoo kirjojensa lajin olevan samtid, nykypäivä. Voisi jopa sanoa, että sukupuoli on heille etu. Kun hän kaksikymppisenä muutti Pietarsaaresta etelään, kotiutuminen oli vaikeaa. Ihmisiä, jotka eivät ole ”oppineet palveludiskurssia”. Kosmosta ja Sea Horsea, joiden palvelu on kaurismäkeläistä tai ”kuin Roy Anderssonin elokuvien statisteilla”. Teir on asunut koko ikänsä Suomessa eikä halua muuttaa pois. Ja nyt hän istuu analysoimassa omaa asemaansa suhteessa tärkeään debattiin. KESÄKUU 2017 IMAGE 45 Teiristä on helpottavaa suhtautua asioihin vakavasti, ilman ironiaa. Mä oon itsekin kysynyt kirjailijoilta tästä, ja kaikki sanoo, ettei ole mitään skeneä. ”Aiheuttaako tämä sitten sitä, että ensi kerralla mä ajattelen itse monta miestä tai naista on kirjassa?” Teir aloittaa. ”Viimeiset 20 vuotta naiset ovat olleet kaikkialla, missä kulttuuria luodaan. Se on helpotus, että sen asian jättää pois.” Eikä kaikki ole Ruotsissa paremmin, vaikka se siltä kuulostaakin. Vaikka olisi osa sen ulkopuolella, oot kuitenkin siinä, ne viittaukset on opitut. Hän tiputtelee hienostuneiden mieskirjailijoiden nimiä ja asettuu suomalaisen kulttuurikeskustelun yläpuolelle. Hän oli, herranjestas, saavuttanut kaiken saavutettavan 28-vuotiaana. ”Et voi koko elämää viitata tiettyyn teoreetikkoon. Teir miettii hetken. Ehkä hän haluaa näyttää olevansa feministi korostamalla Edith Södergrania ja Nina Björkiä, blogi jatkoi. Tällä tavalla maailma loppuu -kirja haukuttiin vastikään eräässä suomenruotsalaisessa kirjablogissa. Kun hän twiittasi Helsingin Sanomien arvion Miki Liukkosen O-romaanista, hän ehdotti shotin ottamista jokaisesta Hesarin kulttuurisivujen David Foster Wallace -maininnasta. Sitten ne on, että no en mäkään sun. Hän lukee vain ”hyviä” kirjoja. ”Mä tiedän, että mä eksotisoin tätä vielä melkein 20 vuoden jälkeen. Siellä voi olla vaikka sikamaisia miehiä. Ruotsissa puheet olisi totisesti otettu kriittiseen ja julkiseen tarkasteluun. Teir sanoo olevansa kulturmannen luonnollisesti siinä mielessä, että hän on mies ja hyvin kulttuuriorientoitunut, mutta siinäpä se. Syytökset olivat nimenomaan sukupuolisia. Se ei ole mun kulttuuria.” Teir kertoo, että hänen ruotsalaisista ystävistään ne, joilla on ”kreisi maku”, rakastavat Helsinkiä. Siltä pohjalta on vaikea ymmärtää, miksi kulturmannen on yhä tämän kunnioituksen ympäröimä”, DN:n Beckman kirjoitti. Liukkonen on myös kirjailija, josta näkee, että Suomessa kulturmannen pärjää. ”Se ongelma, mitä näkee varsinkin kaunokirjallisuuden instrumentaalisessa analyysissä on, että fiktio on fiktiota. ”Se tietynlainen kuiva huumori, joka ravintolahenkilökunnalla vaikka Moskova-baarissa on, joka on superhelsinkiläinen, sitä ei oo missään muualla”, Teir sanoo. Helsinki on vastapaino Tukholmalle, jossa hän käy kuukausittain. Talvisodassa Teir kirjoittaakin opiskelijoitaan tapailevan taidekoulun kulttuurimieslehtorin suulla: ”Ihan rehellisesti puhuen, joskus sitä haluaisi vain ampua kuulan kalloonsa. Juuri nyt ei ole kierteiden ja takaporttien aika. ”Mikä se skene on. Tai osata lukea sitä sillä tavalla.” S uomenruotsalaisena Teir on tuomittu maailmojen väliin. ”Niiden kasvot oikein loistavat ja ajattelevat, mitä fucking tuhlausta. Suomessa hän keskeinen osa kirjailijakenttää, mutta toisaalta sen ulkopuolella. Se muistuttaa niistä kirjailijoista siellä seminaarissa. Niin kuin silloin, kun kundit alkavat jauhaa Bourdieusta ja siitä hiton kulttuurisesta pääomasta ja ikään kuin kääntyvät tyttöjä kohti”, Malik sanoi ja kääntyi Evaa kohti. Kundit, maailmassa on tuhat muuta jauhamassa Bourdieusta ja jokainen kuvittelee olevansa ainoa… Silti Teirissä itsessään on paljon sitä, mistä hän puhuu hupaisana ja vanhanaikaisena. Sitten blogiin oli laskettu referenssit tai siis namedroppaukset koko romaanista. Kymmenen miestä, kolme naista. Sitä, että käy bileissä. Ja on vieläkin vähän. Samalla tavalla mä kuuntelen suomalaista iskelmää kuin ruotsalainen kuuntelisi sitä. Tällainen analyysi osoittaa, että me ei voida suhtautua kaunokirjallisuuteen enää fiktiona. Se, että siellä on 15 mieskirjailijaa mainittu, voi olla myös sitä, että kirja käsittelee niitä miehiä jollain tavalla. Jos meillä on Hesarissa yhtäkkiä kymmenen debattiartikkelia, se ei välttämättä ole mahtava keskustelu.” Entä onko Suomessa hengenheimolaiskirjailijoita. Hän ei koe kuuluvansa piireihin, vaikka perusti nyt kolmatta kertaa järjestetyn kirjallisuusfestivaalin Helsinki Litin. Ei me puhuta kirjoista tai kirjallisuudesta mun kirjailijaystävien kanssa. Teir sanoo, että oma asema on ymmärrettävä eri tavalla kuin silloin, kun elämä kulturmannenina oli vielä tavoiteltavaa
46 IMAGE KESÄKUU 2017 46 IMAGE KESÄKUU 2017
Sille ei ole suurempaa vastakohtaa kuin Raxin pizzabuffet. TeksTi jantso jokelin kuviTus sami viljanto KESÄKUU 2017 IMAGE 47. KESÄKUU 2017 IMAGE 47 Kaikki ja ei mitään Emme halua kaikkea, vaan juuri tiettyä
Uusin Rax nousi hiljattain Oulun Ideaparkiin, eikä se ole näillä näkymin jäämässä viimeiseksi. Keskustan Väinönkeskukseen kolme vuotta aikaisemmin avattu ravintola ei ollut mikä hyvänsä Rax. ”Tietyt klassikot, kuten kanansiivet, lasagne, kinkku-ananassekä pepperonipizza ovat toimintamme kivijalka. Kotipizza on 30 vuoden taipaleensa aikana muuttunut yllättävänkin paljon. Kolmea ketjua yhdistää myös kirkuvanpunainen varoitusväri, joka hotellihuoneen sisustusvärinä kannustaa yhtä aikaa sodomiaan ja häpeään. Nämä ovat kuuluneet valikoimiimme aikojen alusta asti, ja näiden poisjättäminen toisi varmasti valtavan palauteryöpyn”, Pietilä summaa. En osaa kuvitella Helsingin Kallion Sandro-ravintolan tarjoilijaa kysymässä ”lähtikö nälkä”. Lihaa ei ole ainakaan vielä Kotipizzan tavoin sinivalkaistu: Kuningaskuluttajan vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan ainakin osa Raxin lihasta tuli Virosta, muista EU-maista ja Thaimaasta. On hankala selittää, mitä edes teen ystäväni kanssa täällä kiiltävänpunaisten muovipintojen ja pulleiden Rax-ilmapallojen keskellä. Rax ei suinkaan ole auringonlaskun ruokapaikka, vaikka niin voisi kuvitella. Vuosituhannen taitteessa ravintoloita oli jo toistakymmentä”, Pietilä kertoo. Tuolitkin ovat kuin huvipuiston leikkipaikalta: matalia, räikeitä ja nöyryyttäviä. Rax Buffetin ja ruokaravintolan erottaminen toisistaan on aikuisen ihmisen palikkatesti, jossa minä olen pitkällisen harjoittelun jälkeen epäonnistunut. Pidempää selitystä varten on antauduttava nostalgian ja paatuneen ironian vietäväksi. Siitäkö tässä onkin vain kyse – nälkäkuoleman lykkäämisestä. Mutta kaikki aikanaan. Tällä hetkellä tärkeintä on yrittää kestää vielä hetki lasagnetahraisen lautasen ääressä. Sopiko tämä tarinaan, jonka kerrot itsestäsi. Räikeät hälytysvärit ovat vaihtuneet hillitympään mustavalkoiseen ja eettisyyden tunnusväriin vihreään. En muista, oliko se ensimmäinen kertani Raxissa, mutta harvoja kahdenkymmenen vuoden takaisia päiviä muistelen yhtä riemulla. Pizzojen täytteissä on falafelia ja härkäpapua, annoksia saa vegaanisina ja liha on aina kotimaista. Oltiinpa vielä treffeillä, joten syömisellä saattoi rehennellä ja ruoalla leikkiä. Tuntuiko ruoka hyvältä suussa. Tuntuu kuin olisimme solmineet hiljaisen sopimuksen, joka on eräänlainen peilikuva näytelmäkirjailija Bertolt Brechtin Kolmen pennin oopperan ajatuksesta ”ruoka ensin, sitten moraali”. 48 IMAGE KESÄKUU 2017 Pepperonipizzaa, kinkku-ananaspizzaa, tonnikalapizzaa ja kasvispizzaa. Yhdistelimme limsoja ruskeaksi sekoitukseksi, söimme mässäilyhybriksessä kymmeniä pizzapaloja ja leikimme pehmiksellä porttikiellon rajalle saakka. Vahva ja tunnettu brändi onkin syntynyt jo heti tuolloin 1990-luvun puolivälissä. Viides pizzoille varattu jättilautanen Tampereen Koskikeskuksen Rax Buffetin lämpölamppujen alla on tyhjä. Jälkiruoaksi voi puristaa kuppiin korkean tornin pehmistä ja koristella sen keksimurskalla. Se oli maan ensimmäinen. Sitten menimme alakerran pelikauppaan ostamaan Magic-kortteja ja hinkkaamaan Sega Rallya opiskelijayksiön kokoiseen pelihalliin. Kolmea brändiä yhdistää ajatus helposta, edullisesta ja saavutettavasta palvelusta. Istumme pöydässä yhtä vieraantuneina kuin jos olisimme juuri tulleet Balille tai Lieksaan. Lyhyt selitys on krapulainen vitsi ja idioottimainen päähänpisto. Omissa mielikuvissani ne yhdistyvät nykyään joko ryyppäämiseen, prostituutioon tai pikkulapsiin. Rax Buffet on kaikilla mittareilla arvioituna inhottavin ruokailutapahtuma, johon olen vuosiin ajautunut. Perimätiedon mukaan ravintolan nimi on tullut siitä raksahduksesta, joka syntyy, kun uunituoretta pizzaa leikataan. Golden Rax Pizzabuffet on vaasalaisen yrittäjän Rabbe Grönblomin luomus, jonka ravintoloita alkoi Jyväskylän jälkeen nousta ympäri maata, Vaasaan, Kuopioon, Lahteen ja Ouluun. Teini-ikäisten mutantti ninjakilpikonnienkin suosima ruoka oli ysärillä maailman paras juttu. Uskomattomin juttu oli kuitenkin se, että pizzaa ja jätskiä – lapsuuden kovinta valuuttaa – oli yhtäkkiä, laman leimaamalla vuosikymmenellä tarjolla loputtomasti. Golden Rax Pizzabuffet on vaihtunut Rax Buffetiksi, mutta muuten juuri mikään ei tunnu erilaiselta edes kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Tuotemäärät ovat Pietilän mukaan kuitenkin kaksinkertaistuneet, vegaanisen ja kasvisruoan määrää on pyritty lisäämään ja erityisruokavaliot ottamaan paremmin huomioon. Kun yksi pizza loppui, tilalle ilmestyi savuavasta aukosta uusi. Hotellissa tuntee itsensä vähemmän syylliseksi, kirjoitti ranskalaiskirjailija Louis-Ferdinand Céline, mutta hän ei koskaan käynyt Omenahotellissa. Vuonna 2015 kuollut Grönblom ei ole enää kertomassa yrityksen varhaisvaiheista tai toimintaideasta, mutta pitkäaikainen ketjupäällikkö Kari Pietilä tuntee niin ikään ketjun alkuvuodet. Tähtäimessä olivat aluksi kaupungin ydinkeskustojen kivijalkamyymälät, sitten kauppakeskukset ja myöhemmin automarketit. L apsuudessani 1990-luvulla kävimme usein syömässä Jyväskylän Rossossa, jossa perhettämme palveli monesti sama tuttu luottotarjoilija. ”Ajatus vapaasta ja rajattomasta ruokailusta, johon sisältyivät myös kaikki virvoitusjuomat, oli tuolloin aikaansa edellä. Mutta mitä siitä, tarjolla on myös lasagnea, kanansiipiä, kermaperunoita, lihapullia, nakkeja, sipulirenkaita, nachoja, salaattia, tomaattikeittoa ja limsaa – kaikkea tietenkin niin paljon kuin haluaa. Ketju elää kiinteästi ajassa, vaikka perustuote onkin yhä nimeltään pizza. Tärkein kysymys on maistuiko. Lopulta Raxin on kuitenkin pidettävä kiinni siitä, mistä se parhaiten tunnetaan. Pelissä on koko vartaloni. Ilmassa on uuden kokemuksen aiheuttamaa jännitystä ja kauhua, mutta jotenkin hauskalla, teemapuistomaisella tavalla. V ein ensimmäisen tyttöystäväni syömään Jyväskylän Golden Rax Pizzabuffetiin ehkä vuonna 1997. Vaikka pizzabuffet yhdistyy vahvasti menneeseen Suomeen, 26 toimipistettä on pysynyt sitkeästi Suomen kartalla, ja yhtiön tavoitteena on jopa kasvattaa ravintoloidensa lukumäärää lähivuosina. Sen jälkeen voi jatkaa syömistä, jos pystyy. Raxin isä Rabbe Grönblom tunnetaan myös Kotipizzan ja Omena hotellien perustajana. Se kuvaakin hyvin 1990-luvun fetisististä pizzasuhdetta. Eikä tämä kokeilu ole vain vitsi, vaan myös fyysinen tapahtuma. ”Siirtyikö näläntunne”, hänellä oli tapana kysyä lautasten keräämisen lomassa. Ruoka pitää mennä puristamaan itsestään ulos Koskarin käytävien perälle piilotettuun yleisökäymälään. Olimme noin 11-vuotiaita ja tuplatreffeillä parhaan ystäväni ja tämän tyttökaverin kanssa. Kukaan ei puuttunut tarpeettomaan mässäilyyn tai yleiseen pelleilyyn. Ei P
KESÄKUU 2017 IMAGE 49 KESÄKUU 2017 IMAGE 49
50 IMAGE KESÄKUU 2017
Vaikka Mäkkäri tietysti valehtelee meille, sen edustamassa kaaoksessa ja kaksinaamaisuudessa on tiettyä vir kamiesmäistä puhtautta. KESÄKUU 2017 IMAGE 51 puhuta siitä, että ruoka on ensisijaisesti vatsan täytettä, vaan se on hyvää oloa, inspiraatiota, maailman parantamista, yhdessä oloa, oikeiden arvojen äänestämistä tai intohimoa. ”En halua ajatella lainkaan, mitä syön” on mahdoton lause. Rappiosta on kuitenkin tullut osa brändiä, joka ostetaan vähintään puoliksi tietoisesti juustojen mukana. Suomen vanhin McDonald’s lopetti toimintansa, ja tilalle tuli kotimainen Friends & Brgrs. Uusi tärkein sana oli raaka. Syömisen pitää olla monimutkaista. Palveluhenkilökunnan voi leikata minimiin, ruokaa voi val mistaa suuria määriä kerralla, kaikille löytyy jotain. Kuusi euron hin taista juustohampurilaista on pyydettävä myyjältä erikseen sen sijaan, että ne rohmuaisi noutopöydästä. Ruokatrendit ovat vaihdelleet laidasta laitaan, mutta en muista kenenkään käyneen 2010luvulla Rax Buffetissa. Yhden asian Rax Buffet tekee silti paremmin kuin Sandron vegebrunssi. Kaikki tarkoittaa samaa kuin jotain vaan, eikä se ole mitään, sillä me haluamme jotain tiettyä. N ykymuotoisen syö niin paljon kuin haluat buffe tin syntypaikkana pidetään melko yllätyksettö mästi toisen maalimansodan jälkeistä Las Vegasia. Sitten se unohdettiin ja yritettiin taas ottaa rennosti. Helsingin Cavernaravintolan 38 euron hintaiseen iltabuffettiin kuuluvat muun muassa varrasgrillillä lämmitetyt eteläamerikkalaiset churrascolihavartaat, japanilaista teppanyaki parilaruokaa sekä jälkiruokapöytä suklaaputouksineen ja panna cottavanukkaineen. Emme ymmärrä kaikkea enää yltäkylläisyydeksi vaan rahvaanomaiseksi. Pizzahelvetti muistuttaa elävästi siitä, että olen lopulta itsekin madonruokaa. Kapitalismissa ruoan on oltava samanaikaisesti estetiikkaa, mikä tekee asiasta entistä hankalamman. Notkuvien pöytien ja tyrehtymättömien viini ja kaljahanojen perässä me olemme reissanneet Itämerellä jo vuosikymmeniä – etenkin silloin, kun poskettomat buffetit eivät vielä olleet osa jokapäiväistä leipäämme maissa. Lehdissä kirjoitettiin sushirajasta, kunnes sitä ei enää ollut. Tarinan mukaan vegasilainen yrittäjä Herbert McDonald kehitti yöllisen buffetpöydän nälkäi sille uhkapelaajille El Rancho hotellin baariin vuonna 1946. Suomessa 30 euron rajapyykin ylitys ei ole enää harvinainen, ja ylilyövässä valikoi massa löytyy. Nyt tuo utopia on kulttuurisesti alhaisempi kuin nälkä.. Markkinaekonomisesti buffetravintola on tietysti nerokas kon septi. Niin paljon roskaa kuin haluat ei ole minkään kunniallisen ruo kailuilmiön valtti. Niin ongelmallinen ruokapaikka kuin McDonald’s onkin, siellä sentään joutuu valitsemaan oman annoksensa. Mikä siinä on erityisen sivistynyttä. Keltainen tuplakaari hehkuu viimeistä maailmanpaloa edeltävää selkeyttä. Jos Raxin oven yllä lukisi Memento mori, konsepti olisi täydel linen. Vuonna 2012 Las Vegasin Caesars Palace hotellissa avatun, lähes puolikkaan jalkapallokentän kokoisen Bacchanal Buffetin, vali koimiin kuuluu yli 500 ruokalajia. Hiljaisuus roskaruokalautasen äärellä muut tuu miltei kirkolliseksi. Lucky Peach lifestylelehden artikkelin mukaan buffetit olivat 1980luvulta 2000luvun alkuun saakka Las Vegasin tappiollisimpia bisneksiä, mutta samaan aikaan ne auttoivat välillisesti tuomaan kasinoille huimia uhkapelivoittoja. Kasinot houkuttelivat potentiaalisia pelaajia sisään halvoilla buffeteilla. Pizzakin tuli takaisin, tällä kertaa artesaanietuliitteen kera. Puhuttiin mozzarellasta ja pestosta, sitten rucolasta, sitten korianterista. Ruoka on osa elämänprojektia, jota toteutetaan harkituilla kulutusvalinnoilla. Nykyään buffet on itsenäisempi elämys, jolta kaivataan entistä enemmän laatua ja yllätyksellisyyttä. Ja kuten Vegasissa uhkapelaaminen, risteilymatkoilla Ruotsi on monelle vain yksi kiinnostus muiden joukossa. Taitavalla hin Syö niin paljon kuin haluat -buffet edusti 1990-luvulla yliluonnollisen utopian toteutumista. Kadun tekojani syvästi ja mietin maallisen taivallukseni turhuutta koko loppupäivän. Rax saattaa olla elinpiirini suurimpia ruokaan liittyviä tabuja. Mutta mikä tässä etnisten keittiöiden, loputtomien lihapatojen ja suklaaputousten hulluudessa on enää valintaa. Televi siossa syötiin lintujen sikiöitä, katukoiraa ja hyönteisiä. Moraali tulee ehdottomasti ennen ruokaa, kuten sen toki liikalihavuuden, nälän, ilmastonmuutoksen ja joukkosukupuuton kanssa kärvistelevässä maailmassa pitääkin tulla. Mutta ajattelimme sitten ilmastonmuutosta tai elämäntarinaa, katsomme toisiamme ennen kuin laitamme mitään suuhumme. Rax on sama maailmanpalo vain muutamaa sekuntia myöhem min, kun emme enää jaksa pidätellä itseämme. 1990luvulle jämähtänyt pizzabuffet henkii välinpitämättömyyttä, lihavuutta, rasvaa, suolaa, sokeria, laiskuutta, lapsia, vähävaraisuutta, tribaali tatuointeja ja muovisia syöttötuoleja. En ole edes kuullut ravintolan nimeä lausuttavan ääneen vuosikausiin. L yhyen elämäni aikana Suomeen ovat tulleet muun muassa kahvilakulttuuri, Arnoldin donitsit ja Subwayn sämpylät. Flow’sta tuli katukeittiöfestivaali, joka esitteli uusina ruokalajeina hodarin ja burgerin. Hotdogin eteen lisättiin gourmet, burgerista poistettiin vokaalit. Suomalaisin vastine Las Vegasille on tietysti Ruotsinlaiva. Muut hotellit ja ravintolat kopioivat idean nopeasti ja Las Vegasista tuli seisovien pöytien luvattu kaupunki. Monet annokset valmistetaan asiakkaan silmien edessä tarkasti tämän toiveiden mukaan. Perikadolla trippaillaan vitsin varjolla kaik kialla maailmassa. Se saattaa olla siisteintä, mitä Helsinki buffetrintamalla tällä hetkellä tarjoaa. Las Vegasin kruununjalokiveksi muodostunut bakkanaalibuffet maksaa ajankohdasta riippuen 3058 dollaria. Sitten bageleita, sushia, macaroneja, kimchiä, superfoodia ja niin edelleen
Itseään ajautuu satuttamaan sitä enemmän, mitä kalliimpi buffet on. Haluan rahalle vastinetta. Kiertokulussa on jotain niin vastenmielistä, että se on jo jollain nihilistisellä tavalla tyydyttävää. Jos jonkun intohimona on matkustelu/fitness/agility/positivity/ihmisoikeudet tai oikeastaan mikä tahansa muu totinen asia, hän saa varmasti osansa henkisestä pamputuksesta. Tai kuolema. Talvisen iltapäivän harmaudessa erittelemätön lintu näykkii erittelemätöntä paskapökälettä tuuletuspömpeleiden lomassa. Kuvat tuovat mieleen ennemminkin barokkiajan asetelmamaalaukset. Seisovat pöydät ovat herättäneet keskustelua ylensyönnin vaaroista ja suurista ruokahävikeistä. Vielä joskus sushin ideaan kuului, että annoskoko ja sisältö kuratoitiin zeniläisiä ihanteita noudattaen juuri sopivaksi ja harmoniseksi, mutta kuten tiedämme, myös sushista on tullut buffetruokaa. Arviot aterian energiapitoisuudesta hipoivat 1 500:aa kilokaloria jo ennen jälkiruokia ja limsoja. S uhteeni ruokaan perustuu pelkistetysti taisteluun buffetin yltäkylläisyyttä vastaan. Nyt-liitteen kaltaisissa kanavissa on jo useamman kerran ehditty julistaa ironia kuolleeksi. Ehkä tämä on meille ihan oikea paikka. Olemme samaa raskasta jätettä maan kamaran loputtomassa lihamyllyssä. Maleksin hakemaan lisää pizzapaloja, kanaa ja lasagnea. Olemme kusipäitä, joilla on korkea ammattiylpeys ja äärimmäisen pitkälle hiottuja retorisia kykyjä eikä mitään henkistä missiota. Las Vegasissa massiiviset ruokahävikit syötetään sioille, jotka puolestaan syötetään takaisin buffetasiakkaille. Kokonaiskalorimäärät eivät varmasti kalpene pizzabuffetin rinnalla. Homer Simpson -paitainen poika hakee lisää ruokaa, ja ai hitsi, miten minunkin tekee mieli santsata. Ja nyt ilmeisesti myös syömme Raxissa, sillä vitsiin pakeneminen on helpompaa kuin elämä. En osaa nähdä länsimaista kulttuuria erityisen hedonistisena. Olemme etsineet niin pitkään jotain tiettyä, että kaikesta on tullut jotain vaan. Enemmistö suomalaisista aikuisista on sitkeästi ylipainoisia, eikä käyrä ole juurikaan kääntymässä. On pidättäydyttävä nautinnon äärettömyydestä, antauduttava sille neurootikon varovaisuudella. Minä olen valinnut tämän ihmisen, tämän ravintolan, tämän kirjoituksen. Musiikin, elokuvien, television ja kirjallisuuden yhteydessä on puhuttu new sincerity -trendistä eli uusvilpittömyydestä. Suomessa MTV:n lifestylemedia Makuja.fi laski vuonna 2016, että keskivertoruokailija syö Raxissa jopa yli kahden ihmisen edestä – noin kilon verran ruokaa ja juomaa. Käymme Tallinkin risteilyllä ja ryyppäämme silmittömästi. Lihaa, hikeä, ketsuppipumppuja, nakkihöyryä, eritteitä, murhaa, kuolemaa. Nyt tuo utopia on kulttuurisesti alhaisempi kuin nälkä. Buffetpöytä on selkein uskonnoton versioni kristillisestä kiusauksesta. Ajattelen näin samaan aikaan, kun käyn brunsseilla, joiden aikana kontrolli ja kohtuus lakkaavat toimimasta aivan samalla tavalla kuin noutopöytäpizzeriassa. Hienostuneiden ruokablogien yhteydessä puhutaan usein ruokapornosta, vaikka somekulinaristien terveyttä ja kauneutta henkivissä annoskuvissa ei ole yleensä mitään pornografista. Nautinto on aina alisteista kaikelle muulle: hyödylle, valinnalle, eettisyydelle, elämän pitkittämiselle, asemalle, arvostukselle. Jos 1990-luvun lama yhdistyy pizzabuffetiin, meidän kulttuurinen depressiomme näkyy erityisen puhtaasti sushibuffeteissa. Ei siellä tarjoilla vaihtuvia nyansseja, vaan yhtä ja samaa aina vain. ?. Kirjoitamme ja puhumme edelleen mielenosoitusten noloudesta, Vain elämää -sarjan noloudesta ja vakavan musiikkikirjoittamisen noloudesta. Katson ystävääni pöydän toisella puolella. Brittivalokuvaaja Martin Parrin valokuvat törkyisistä buffetlautasista ja toimittaja Marko Ylitalon Visvalerssi-valokuvat työpaikkaruokalan makkara-aterioista ovat ruokapornoa. Limaista ja mekaanista survomista. Halut ja nautinnot ovat myös opittuja, eivät omia sivistyneitä valintojamme. Lopulta Raxin ja sushibuffetin lupaukset ovat omiin kulta-aikoihinsa suhteutettuna hyvin samanlaiset: spessua, mutta loputtomasti. Yhdysvalloissa on viime vuosina pöyristelty erityisesti baseball-otteluissa yleistyneitä syö niin paljon kuin jaksat -istumapaikkoja, joiden ostajat voivat ahmia pelin aikana jopa toistakymmentä hotdogia ja reilusti popcornia ja limsaa päälle. 52 IMAGE KESÄKUU 2017 noittelulla, houkuttelevalla ruokavalikoimalla ja esillepanolla diili saadaan näyttämään ruokailijan voitolta. Päinvastoin ne ilmaisevat jotain mahdollisimman kauas lihallisuudesta ja eläimellisyydestä nostettua pyhää. Niistä puuttuu vain pääkallo, vanitas-taiteelle ominainen kuolevaisuuden symboli. Erikoisoluetkin ovat vaihtuneet Karjalaan. Mutta Rax on liian roomalaista, liian piittaamatonta, liian lihallista. Kaikki ruoka tuntuu suussa hiostavalta ja rasvaiselta eikä silti oikeastaan maistu miltään. Jos jokin, valokuvasarja Rax Buffetista olisi ruokapornoa. Mutta keskustelu on keskustelua, ja elämä on elämää. Kun tällaista kirjallisuutta tankkaa tarpeeksi pitkään, lintujen laulustakin alkaa olla mahdotonta nauttia. Otamme valokuvia Siwa-pussin kanssa, juoppoaurinkolasit päässä ja huoltoaseman paita päällä. Syö niin paljon kuin haluat -buffet edusti yliluonnollisen utopian toteutumista. Olen löytänyt nostalgian nollapisteen – paikan, jossa kulta muuttuu ulosteeksi. R axin ikkunasta näkyy Koskikeskuksen katto. Rax on itsensä raiskaamista ruoalla, kuolemanvietiksi muuttunutta nautintoa. Siellähän käyvät ne 1990-luvun roskaiset perheet, silmäkulmalävistetyt lihavikot Cannibal Corpse -paidoissa ja pesäpallolippiksissä. Ihminen tappaa nautintonsa toistoon. Buffetin syöjä ajattelee helposti saavansa rahalle vastinetta, vaikka käytännössä vastine rahalle tarkoittaa itsensä fyysistä vahingoittamista. Vatsassa kiertää, mutta riivin silti vähän lisää lihaa sisääni vähän palaneista kanansiipipaloista. Elämäni on joka solulla sen tosiasian kieltämistä, että voisin koska tahansa syödä kaiken. Maailmanlaajuinen lihavuus on kaksinkertaistunut sitten vuoden 1980, ja ylipaino on lisääntynyt hälyttävästi erityisesti kehittyvissä maissa. Tavallista 8–10 palan sushiannosta en ole syönyt enää vuosiin. Tietenkin minä haluaisin piehtaroida loputtomissa ruokaorgasmeissa, syödä kokonaisia villisikoja ja juoda simaa pyöreän pöydän ääressä. Määrätöntä mässyä, jota saa nokkia kuin hääriisistä räjähtävä pulu. Haluaisin, ja voisin. Viikonloppubrunsseilla syön kuin dementoitunut tyranni, enkä silti halua nähdä minkäänlaista yhteyttä Raxiin. Emme ikinä pukeudu, syö tai laula vain itseämme varten – emme edes silloin, kun olemme yksin. Laitamme lainausmerkkeihin kaiken, minkä voimme. Kun nautin, ajattelen aina vähintään ranskalaispsykoanalyytikko Jacques Lacania, jonka mukaan ihminen pyrkii nauttimaan enemmän kuin oikeastaan pystyy, jolloin nautinto muuttuu kärsimykseksi, kuolemanvietiksi. Monenkirjavat itsetuntoliikkeetkin korostavat aitoutta ja rehellisyyttä. Jyväskyläläiselle lapselle vuonna 1997 tämä tunne oli ylellisyyttä. Brunssi merkitsee suurinta porvarillista hyvinvointia, jo pelkkä sana herättää mielikuvia, joissa nauran ystävieni kanssa mimosan, taginen, hummuksen, juustojen, jätskin ja pannukakkujen äärellä. Omassa elinpiirissäni en ole huomannut mitään eroa
Matkakirja maasta, joka kiehtoo ja hämmentää kirjailijaa. Kansallistaiteilijaa vie kaipuu Pariisin kiihkoon. ”Hyvän mielen teos jota ei kannata jättää väliin.” – Epari Kartuta pääomaasi! ku va : la ur a m al m iva ar a Yön kantaja katja kallio Levottoman Amandan karu ja hellä kohtalotarina. Omistettu mahdottomille naisille. Mistä maailmat alkavat joel Haahtela ”Rakkaudentunnustus taiteelle kaikissa muodoissaan.” – Suomen Kuvalehti Selvittämättömät lapsikidnappaukset pitävät Lissabonia kauhun vallassa. ku va : ka ri ha ut al a. Tällä tavalla maailma loppuu philip teir Klassinen kesähuviladraama saa Philip Teirin käsittelyssä kirjopesun ja linkouksen. Sinun tähtesi venla hiidensalo Aate vai intohimo. Hammaskeiju eve Hietamies Isä ja poika Pasasen odotettu paluu. Vai Donald Trumpin. Minun Amerikkani
54 IMAGE KESÄKUU 2017 K U VA T: G ET TY IM A G ES , A O P, A -L EH TI EN A R K IS TO .
TeksTi veera jussila, kalle kinnunen, niklas thesslund. KESÄKUU 2017 IMAGE 55 OI ”NIITÄ” AIKOJA Nokian 3310-puhelimen paluu herätti kaksi kysymystä: Pitäisikö 2000-luvun alusta ja 1990-luvulta palauttaa jotain muutakin. Mitä taas ei missään nimessä
Länsi. Ehkä ponnistusvoimaa lisäsi IT-nousukausi, jonka menestystarinat tukivat rokkifantasialle tarpeellista suuruudenhulluutta. Teet myös paitsi oman yhtyeesi myös selkeästi kestosuositumman rocktähtiveljesi bändien aiempiin hitteihin viittaavia biisejä: Rappiolla (1980) saa seuraajakseen kappaleen Hunningolla (1999), Juppihippipunk karia (1992) mukailee Normcoreproto hipsteri (2015) ja niin edelleen. Desperado. 56 IMAGE KESÄKUU 2017 Texmex Kerran, ei kovin kauan sitten, texmex -ruoka oli edelläkävijäihmisten juttu. Viime vuonna Diesel julkaisi Terry Richardsonin kuvaamia For Successful Living 2.0 -mainoksia. Totta kai thaikkuruoka, sushivillitys ja vaikka nykyinen hampurilaisintoilu ovat ihan yhtä naurettavia muoti-ilmiöitä – mutta silti. Kanttiini. Aiemmin kukaan ei ollut tehnyt mitään tällaista kestävästi – eikä siinä olla myöhemminkään onnistuttu. Nyt ei olla gourmet-maailmassa, eikä texmexin alkuperäinen idea (peittää pilaantuneen lihan maku voimakkailla mausteilla) henkisesti eroa ysäritexmexin turruttavasta tarkoitusperästä: Cantina Westissä kiersi slammer-tyttöjä, jotka myivät pöydissä istuville tequilashotteja, näiden arribaa ja ai ai aita kiljuvien likkojen osoittamasta huomiosta pökertyneille asiakkaille. Se oli toki viatonta aikaa, jolloin sana trendikäs oli vielä käyttökelpoinen, eikä presidenttinä vasta aloittaneen Martti Ahtisaaren vielä epäilty laskeneen alleen, mutta silti. Ilkka Alanko Kun bändisi julkaisee levyn nimeltä Pop-uskonto, etkä ole Bono, olet Ilkka Alanko. Siksi Neljän Ruusun seuraavat levyt ovat englanninkielisiä. Saattaa olla, että haluat olla Bono. Toivottavasti sinulla on säästöjä. Tikkaria nuollaan ja ollaan välillä vanhojakin. Burrito. Caramba. Se, että ne lopettavat sekä se, että ne olivatkin vielä kasassa. 2000-luvun alun jälkeiseltä ajalta muistetaan enemmän Ville Valon dokailuja kuin hyviä HIM-biisejä. HIM oli niin jumalaisen pompöösi, glam ja cock, että sen merkitys nyherrysSuomen siirtymisessä 2000-luvun globaaliin maailmaan oli aidosti suuri. Dieselin mainokset Hurjinta nykyisissä farkkumainoksissa on, jos miehellä ei ole partaa. Ne ovat kuilu, johon katsoessa pimein ysäri katsoo takaisin. Käy ilmi, että olet semi-ironisen itseplagioinnin pseudomestari, joka uupumatta laulaa Poplaulajan vapaapäivästä (1993), Business Rock’n’Rollista (1997), Popmuseosta (2000), Popstarsista (2004) sekä tietenkin Anarkiasta (1989). HIM Kun HIM ilmoitti lopettavansa, uutisessa oli oikeastaan kaksi uutista. Nachot triplajuustolla! Cantina West oli ihmeen cool paikka vielä 1990-luvun loppupuolen Helsinki cityssä. Saman tien HIM liittyi niiden yhtyeiden joukkoon, jotka saavuttivat suurimman suosionsa saman levyn jäätyä jo päälle. Hoh hoijaa. Vielä vuonna 2001 muka-satavuo tiaat nuket kehottivat Dieselin mainoksissa ihmisiä pysymään nuorina juomalla pissaa. Kuollakin saattoi coolisti. Vieressä tummaihoiset mallit loikoilivat farkuissa ja upeissa meikeissä mahonkisilla huonekaluilla. Ei! Ei! Ei! KYLLÄ!. Kansainvälinen ura ei käynnisty. Yhdessä mainoksessa fiktiivinen The Daily African -lehtileike kertoi, että Afrikan tupakkateollisuus uhkaa Euroopan kehitysmaita. Vuonna 2017 täytät vasta 48, mutta olet elänyt monta elämää, vaikka olet tehnyt kappaleen Elän vain kerran (2010). Cantina West ja Santa Fé ovat yhä olemassa huippupaikoilla Helsingin keskustassa. Välillä possut sikailivat pöydässä possuaterian äärellä, välillä ruumisarkusta pilkistivät Dieselin lenkkarit. Maistele sen nimeä. Dieselin For Successful Living -kampanja sitä vastoin luotti vielä ironiaan. Ideana oli piruilla muka-vastuullisille yrityksille kertomalla, että kulutusjuhla ja Dieselin tuotteet tekevät elämästä paremman. Taco
Litran olutpullot Litran lasinen olutpullo on järjetön ajatus. Ehkä eri tavalla tekemistä voisi taas kokeilla – tosin Netflixien ja kumppanien rahoituspäätöksiä tehdään algoritmeilla, ei sydämellä. Kun rautaesirippu romahti, neukku-kitschin tarjoama ponnahdusalusta sinkosi tötteröpäät verrattomaksi rahantekokoneeksi. Ei! Ei! Ei! Ei! KYLLÄ! KYLLÄ !. Leningrad Cowboys Leningrad Cowboys oli Suomen ensimmäinen täysin keinotekoinen ja itsetarkoituksellisen rahaorientoitunut kulttuuribrändi. Alalle ei ole ollut tunkua. Netin myötä aivan jokaisesta halukkaasta olisi voinut tulla oman elämänsä Mariah. Ylimielisyydestä tavaramerkin tehnyt Koskinen hääti itsensä Suomen ravintola-alan huipulta muutamassa vuodessa ja syytti taantumaa. David Lynch toi surrealismin parhaaseen katseluaikaan, ja yleisö rakasti näkemäänsä. Mikään näin epäkäytännöllinen ja epälooginen ei voi olla turhaa modernin identiteetin rakentamisen keinona, joten litran lager olisi nyt uudelleen lanseerattuna melko varma hipster-hitti. Ilmiön huipensi Senaatintorin keikka Puna-armeijan kuoron kanssa. Sedu Koskisen ravintoloiden vip-puolet olivat mahtipontinen yritys luoda Suomeen glamouria, joka muka erottaisi kännäävän taviksen ja kännäävän julkkiksen. Twin Peaks Suoratoistoajalla puhutaan television uudesta kultakaudesta. Sedu Koskinen Napoleon-kompleksista kärsinyt keskiikäinen insinööri ryhtyi yökerho-osakkaaksi perinnön turvin, ensin Turussa ennen kuin kävi yrittämään Helsingin valloittamista. Litran Karhua juodessa saattoi kuitenkin samastua yhdysvaltalaisen räppivideoiden kuvastoon: South Centralissakin nuoriso kittasi päihtymistarkoituksessa malt liquor -olutta 40 unssin pulloista. Mariahissa kiteytyi koko touhu: aina hieman hermostuneen oloinen ja maalaismainen nainen ei tihkunut glamouria saati saavuttamattomuutta, vaan etäisesti sympaattista amatöörimäisyyttä. Yksikään viimeisen 25 vuoden kehutuista sarjauutuuksista ei kuitenkaan ole sisällöltään ja kerronnaltaan niin rohkea kuin Twin Peaks. Jäljelle jäivät miljoonavelat sekä käsite ”sedula”, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin aiempi termi ”lihatiski”. Ehkä pullosta oli tarkoitus kaataa kaljaa tuoppiin, olihan siinä kierrekorkkikin. Mariah jatkoi taiteilijanimen takaa tankotanssijaksi ja jätti julkisuuden. Elettiin vhs-kasettien aikaa. Nämä ”sporttisen” ”tyylin” elementit degeneroituivat 2000-luvulle tultaessa trance-jumputuksen kansanomaistuessa ja nopeiden lasien yleistyessä niin sanotun konemusiikkirahvaan suosimaksi kokonaisuudeksi, joka tuo mieleen kuukauden pirikuurille joutuneen Daruden. Ehkä oli parasta unohtaa, että halvat ja luokattomat malt liquorit ovat Yhdysvalloissa lähinnä alkoholistin merkki. Pornokaupat myivät runkkukamaansa lainvastaisesti, sillä K-18-materiaalin levittäminen oli Suomessa kiellettyä vuoteen 2001 asti. Paskasta ideasta loppuivat patterit armollisesti jo muutamaa vuotta myöhemmin, eikä kenenkään ole tarvinnut välittää, että keikkoja ja albumeita (muun muassa Buena Vodka Social Club) jaksettiin tehdä 2010-luvun alkuun asti. KESÄKUU 2017 IMAGE 57 Sählynpelaajatyyli Mikäpä olisi kätevämpi tapa muistuttaa ympäri vuorokauden, että olet entusiastinen sählynpelaaja, kuin laittaa puuhelmet rannekoruksi ja mahdollisesti myös kaulaan! Tyylin kruunaavat hihaton paita sekä edestä pikkaisen pystyssä oleva hyppyritukka, joka on fallinen, mutta ei missään tapauksessa liikaa. Mariahporno ei ole mitään Kaliforniaa, silikonia ja veluuria, vaan pano tunkkaisen kirpputorin sovituskopissa, jossa hiekoitussora rapisee kengän alla ja yläkerrasta kuuluva remonttiporan ääni peittää teeskennellyn ähkinän. Mariah Suomalainen pornoala nousi jos ei salonki-, niin ainakin lööppikelpoiseksi 1990-luvun lopussa. Punk-estetiikasta lainanneen Sleepy Sleepersin keulahahmot Sakke Järvenpää ja Mato Valtonen ryhtyivät rahastamaan postmodernilla bisnesosaamisellaan ja saivat avukseen Aki Kaurismäen, jonka ohjaama Leningrad Cowboys Go America (1988) nosti sisäpiirin vitsin euroopanlaajuiseksi kultti-ilmiöksi. Olut väljähtyy jo ennen puoliväliä, jos sitä yrittää juoda pullon suusta
Oli pitkiä katseita, kielletty suudelma vanhojentansseissa, raskaus väärän poikaystävän kanssa, tuhoisa kolari, lahkoon liittyminen, pako Lontooseen, vainoaja... Jäätävyys on mahdotonta someajassa, ellet satu olemaan Grace Jones, ja siksi nuorta Ninja Sarasaloa ei enää voi olla. Keskijakauksella oleva pottatukka ja rastoista koottu keko olivat kuin tehdyt toisilleen. Aika aikaansa kutakin: Hietalan uskottavuudesta nettimeemien ajalla ei jäänyt paljoa jäljelle hänen myöntäessään vuonna 2012, ettei hän ole kuullutkaan Hitler kuulee -videoista – ja yrittäessään sitten selittää, mikä niissä on hauskaa. Hän oli somea ja instaa edeltävän ajan täydellinen teinimalli: epätodellisen näköinen, kuuma ja too cool for school. Silloin ihminen saattoi olla samanaikaisesti sekä tuo julkisuudessa näkyvä nihilistiseen kosmopoliittikuplaan eristäytynyt virheetön veistos että hengittävä ja lihallinen olento, kuten itähelsinkiläisen lähiötodellisuuden einesjuntti. Stenvallin kultakauden taide perustuu taiteilijan havaintoon, että jos Aku Ankan, joka on lattea hahmo, sijoittaa esimerkiksi bodaamaan tai postcoitaaliseen hurmokseen, tilanteessa on jotain hassua ja niinku vitsi miten kantaaottavaa. Ei! Ei! KYLLÄ! KYLLÄ!. Ankan banalisointi, kognitiivinen dissonanssi, lapsen oivallus, että valokatkaisijan painamisen ja lampun syttymisen välillä tosiaan on syy-seurausyhteys! Nyt Stenvall piirtää ankkojen sijaan Putineja, Trumpeja ja Sipilöitä sänkykumppaneiksi, mikä on toki asianomaisten kannalta mukavampaa, koska herkäksi tunnettua Aku Ankkaa ei enää tarvitse sääliä. Ajatella, että kerran rakkaus näyttäytyi jäävuorena, joka suistaa elämän raiteiltaan. Lopulta Ninja osoittautui ihan tavalliseksi ihmiseksi. 58 IMAGE KESÄKUU 2017 Veijo Hietala Jos pitää kommentoida televisiota, soita Veijo Hietalalle! Jos pitää kommentoida viihdettä, soita Veijo Hietalalle! Pitkälle 2000-luvulle asti vaikutti siltä, että karvainen turkulainen mediatutkija oli populaarikulttuurin ainoa auktoriteetti Suomessa. Suuret rakkaustarinat Ajatella, että Britney Spears ja Justin Timberlake tapasivat jo lapsina Mickey Mouse -klubissa! Ja ajatella, että he tosiaan päätyivät vuonna 2001 pukeutumaan samansävyisiin kokofarkkuasuihin MTV Video Music Award -gaalassa. Salatut elämät -sarjan käsikirjoittajat hellivät ja kiduttivat katsojia Miia Laitelan ja Saku Salinin suhteella. Ei ihme, että Spears viittasi vuonna 2000 julkaistulla Oops!... Kaj Stenvallin ankat Postmodernismi vaappui populaariin suomalaiseen kuvataiteeseen, kun Kaj Stenvall ryhtyi maalaamaan ankkoja. I Did It Again -videollaan Titanicin (1997) Jackin ja Rosen tarinaan. Hänellä oli jopa oma viikoittainen kommentaattoripaikkansa Joonas Hytösen elokuvaohjelmassa Ensi-ilta. Vuonna 2017 Galleria Bronda myy Stenvalleja vain reilulla kymppitonnilla kappale, koska miksi ei. Ninja Sarasalo Musertava yli-inhimillinen maailmanmenestyjä Ninja Sarasalo oli esillä vain huippukuvaajien linssin läpi nähtynä. Ja lopulta aivokasvain, johon Miia kuoli Sakun vieressä. Tosi rakkaus oli koko ajan asunut naapurissa, ja kyllä Miia tiesi sen, kun kirjotti Sakun nimeä sanaristikon ruutuihin
Riitti, kun vain oli hyvännäköinen ja jos oli, saattoi olla vaikka keihäänheittäjä. Lisäksi he pitivät kääpiövillakoirista ja tekivät hiuksilleen, mitä huvitti. Se ei ollut kaikki. Oli hiusklipsejä, spagettiolkaintoppeja, reisitaskuhousuja ja käkätystä. Jonna ja Erin olivat villejä. Tai sitten eivät. TLC:n No Scrubs opetti, ettei leuhkoja spedejä pidä sietää vain, koska he pitävät sinusta. Tämä kaikki teki Naikkareista inhimillisiä. Kuvaan, jossa 24-vuotiaan urheilijan alastoman ylävartalon ympärille on kiertynyt kuusi punakyntistä kättä. Mutta mitä siitä, kerran oli aika, kun Anttila ja Nylon Beat merkitsivät kuitenkin suunnilleen samaa: ihania asioita. Eivätkä he edes olleet ainoita. Harri Haatainen Nyt kun kuukautisetkaan eivät ole kuukautiset vaan voimauttava teemadrinkki menkkaklubilla, on helppo unohtaa sellainenkin aika, kun kiinnostavinta oli pinta. Siksi Harri Haatainen oli aina itseään enemmän, ulkonäköä ja vartaloita vielä huoletta esineellistäneen aikansa kuva. Ja mitä siitäkään, että Haataisen ura loppui vasta viime vuonna. Kun Mikael Granlund kymmenen vuotta myöhemmin kiepautti ilmaveivinsä, se oli silkkaa suvereenia yksilötaitoa, leikkiä Karpaasien puskemisen sijaa . Ei! KYLLÄ! KYLLÄ!. Se ääni on melkein tyhjän ketsuppipullon puristustöräytys makaronilaatikon päällä ja tyhjän sinappipullon ruuttaus grillimakkaraan: prhrooooot, proooooth! Ketsuppipullon kylkeen päässyt Kirvesniemen hiihtäjäpariskunta ja sinappipullon etikettiin nostettu Mika Myllylä antoivat kasvot paitsi Lahdessa vuonna 2001 rytisten paljastuneelle valheelle, myös niille viimeisille vuosille, joina meille tarjottiin kansallisia urheilusankareita. UrheilijaHaataista kiinnostavampi on aina ollut esine-Haatainen. Destiny’s Childit lauloivat monesti voimanaisille, mutta tajusivat Bills, Bills, Bills -kappaleessa (1999) retkahtaneensa aitoon scrubiin. Mitä siitä, että mitali ei ollut aikuisten arvokisoissa koskaan edes lähellä: Haatainen kelpasi Imagenkin kanteen loppuvuodesta 2002. Hiihtäjäkarpaasit Kun kaiken järjen ja realiteetit kieltävä lapsenusko kuolee ja viattomuus loppuu, kuuluu ääni. He pyysivät satasen lainaa, koska elivät hetkessä! He olivat rehtejä: suostuivat rakastumaan looseriin, vaikka olisivat saaneet kenet vain. KESÄKUU 2017 IMAGE 59 Nylon Beat Vuonna 1999 Samuli Knuuti kirjoitti City-lehdessä suosikkiduosta, jota oli ensin pidetty ”suoraan Anttilan alennuslaariin tähdättynä”. Ei tarvinnut olla agen daa, syömishäiriötä, harhasta omaksi brändiksi kasvatettua erityisherkkyyttä, oikeamielisiä hankkeita tai esikuva kellekään
60 IMAGE KESÄKUU 2017 60 IMAGE KESÄKUU 2017
Aion tehdä ostokseni suomeksi. En pidä englannin puhumisesta. TeksTi janne saarikivi kuviTus double happiness. Myyjä tervehtii minua englanniksi: Hello, how can I help you. KESÄKUU 2017 IMAGE 61 S uomen pääkaupungissa, suuren ostoskeskuksen baarissa valmistaudun ostamaan suodatinkahvia ja limsaa. Minulta kysytään tilauksen tarkennusta, jälleen englanniksi, mutta jatkan tyynesti suomeksi, niin selkeästi kuin osaan, tehostaen vaikutusta hymyllä. Tuttavapiiristäni moni on kotoisin kuka mistäkin, mutta englanninkielisiä ihmisiä tunnen yllättävän vähän. Ehdotus tuntuu hieman samalta kuin uskon naisista tuntuvan, kun tuntemattomat nipistelevät heidän takamustaan kadulla. Niin olen tehnyt tässä kaupungissa ja kahvilassa aina. Ynisen tilauksen englanniksi ja saan lopulta kahvia. Kielitieteilijä Janne Saarikivi käy esseellään taistoon englannin kielen ylivaltaa vastaan. Osaan toki englantiakin, mikäs siinä. Osaan toistakymmentä kieltä. Vastaan suomeksi, esitän tilaukseni: tavallinen kahvi ja tota, mitä limsoja teillä on. Mutta myyjä ehdottaa, voisimmeko puhua englantia. Olen lukenut pitkän saksan, asunut Virossa ja Norjassa, viettänyt pitkiä aikoja Venäjällä, Unkarissa ja Ranskassa. Joka päivä luen ja usein English sucks Englanninkieli ei tarkoita kansainvälisyyttä, vaan ajattelun kaventumista
Helsingin yliopiston keskustampuksella seinälle on nostettu julisteita, jotka mainostavat tapahtumaa nimeltä Helsinki Challenge. Ihmisillä on taipumus liioitella kielitaitoaan, joten todennäköisesti sujuva englannintaito on vielä huomattavasti tätäkin harvinaisempaa. Tv. Englantia tarjoavat kahviloissa länsimaista muuttaneet palvelusektorin työläiset. Finnkinon elokuvateattereissa Helsingissä on huhtikuisella viikolla tarjolla 37 elokuvaa. Tunnen myös kehitysvammaisen serkkuni Mäntässä, Venäjältä Suomeen muuttaneita inkerinsuomalaisia ja arabitaustasia maahanmuuttajia, jotka eivät osaa englantia. On olemassa myös sellainen asia kuin monikulttuurisuus, ja se on huono. O saavatko kaikki englantia. Niistä kotimaisia on viisi. Mutta elämässä yliopiston kieli on jo kauan ollut englanti. Teknologian ja talouden erikoisaloja ei voi enää opiskella suomeksi Suomen pääkaupungissa. Hän on postissa töissä. Toisin kuin intialaiset elokuvat yleensä, se oli englanninkielinen. Länsimaiset maahanmuuttajat, joita ei kutsuta maahanmuuttajiksi vaan expateiksi, taas eivät opi suomea usein sittenkään, vaikka asuisivat maassa vuosikymmenen. Suomen käännöskirjallisuudesta yli 60 prosenttia käännetään pelkästä englannista, vaikka juuri englanti on ainoa vieras kieli, jota monet suomalaiset osaisivat lukea. K ahvilassa asiointi englanniksi on pieni asia. Tutustutaan kulttuuritarjontaan ympärillämme. Yliopistosta valmistuvat tosin sijoittuvat vielä toistaiseksi paljolti suomenkieliseen työelämään, mutta se ei koulutuksen suunnittelijoita huoleta. Asiasta ei ole eduskunnan keskustelupöytäkirjoja eikä think tankien mietintöjä. Silti aina kun joudun puhumaan englantia, ja tämä tapahtuu usein, koen epämukavuutta. Yhteensä englantia osaa arviolta noin miljardi ihmistä, vähemmän kuin kiinaa. Kollega, joka toimittaa suomenkielistä tiedelehteä, kirjoittaa tilaajamääristä somessa: ”Ollaan sillä rajalla, kannattaako toimintaa jatkaa.”. Tai sitten olet puhunut paikallisen eliitin pikemminkin kuin tavallisten ihmisten kanssa. Kolmannes kotimaista, kaksi kolmannesta englanninkielistä, silloin tällöin poikkeustapauksena yksittäinen biisi jotakin muuta. Tiedättekö, että itse asiassa maailman eniten elokuvia tuotetaan Intiassa. Sarjoja Yhdysvalloissa tai Britanniassa asuvien kuvitteellisten ihmisten elämästä (Holby Cityn sairaala, Emmerdale), piirrettyjä, joiden hahmot asuvat Yhdysvalloissa (Simpsonit, Family Guy), tosi-tv:tä yhdysvaltalaisten keräilyinnosta ja pariutumisesta, historiadokumentteja, joissa yhdysvaltalainen puhuu natseista tai terroristeista. EU:n kielibarometrin mukaan 30 prosenttia suomalaisista ei osaa. Ranskassa 61 prosenttia väestöstä ilmoittaa, että ei osaa englantia, Espanjassa 78 prosenttia. Toiset seitsemän prosenttia osaa englantia vieraana kielenä. Sanalla sanoen, olen tylsämielinen ulkomaalainen. Avainsana on kansainvälistyminen, ja se on yksiselitteisen hyvä asia. Jos olet matkustanut ympäri maailmaa ja sinusta tuntuu, että olet kaikkialla voinut puhua englantia, et ole käynyt joka paikassa. Lapsille on myös ruotsalainen animaatio. Tutkimusten mukaan englannin taito on Suomessa lähes korkeinta tasoa maailmassa. 62 IMAGE KESÄKUU 2017 kirjoitankin englanniksi. Suomessa osataan englantia silti hyvin. Maailman seitsemästä miljardista asukkaasta englannin äidinkielisiä puhujia on arviolta 500 miljoonaa tai seitsemän prosenttia. S uomen vähittäinen muuttuminen englanninkieliseksi on syvällisimpiä käynnissä olevia yhteiskunnallisia muutoksia. Siihen liittyvät nämä ählämien kielet. Suomessa on siis noin 1,7 miljoonaa ihmistä, jotka eivät osaa tehdä tilauksia kahvilassa Helsingin keskustassa. Toisin kuin maakuntamallista ja sote-uudistuksesta, siitä ei kuitenkaan ole päätetty missään. A quest for life-changing solutions. Heidän tähdensä suomenkielinen tiede ja korkeakoulutus ovat katoamisuhan alla kuin saimaannorppa. 24 on englanninkielistä. En hallitse sarkasmia tai monimielisyyksiä. Radiossa soitettava musiikki. Rautatientorilla on teltta, jossa yötä päivää vastustetaan toista telttaa. Kun ilmaisen ärtymykseni ystävälleni, hän ihmettelee, mikä minua vaivaa. Helsinki Challenge -kilpailussa suomalaiset tutkijat puhuvat toisilleen englantia juhlasalissa. Kielisosiologiset selvitykset vahvistavat havaintoni. Yliopistolaissa sanotaan, että Helsingin yliopiston kielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi on kolme ranskalaista, yksi italialainen ja yksi japanilainen elokuva sekä ranskalais-saksalainen ja ranskalais-iranilainen yhteistyötuotanto. Nyt pohdin, koska minusta tuli tylsämielinen ulkomaalainen kotikaupungissani. Parisuhdelaista ja muutamista tuhansista pakolaisista järjestetään suuria mielenosoituksia puolesta ja vastaan, mutta kaikkia koskeva yhteiskunnan englanninkielistyminen tapahtuu ilman näkyviä vastalauseita tai asian aktiivista edistämistä. Niissä lukee: Future cities require sustainable mindsets. Minäkin tunnen heitä, esimerkiksi kuusikymppisen anoppini Outokummussa. Syynä on puhekulttuuri, jossa englantia hyvin puhuvan ei tarvitse oppia suomea. Koululaisista 95 prosenttia lukee ensimmäisenä kielenä englantia, vaikka englanti on kieli, jota voi helposti oppia koulun ulkopuolella esimerkiksi pop-musiikista ja tietokonepeleistä. Ei-englanninkielisistä maista vain muissa Pohjoismaissa ja Hollannissa englantia osataan paremmin. En tunne viittauksia David Bowien biiseihin enkä Sex and the City -sarjan kuvitteellisiin hahmoihin. Koska Helsingistä tuli sellainen, että englantia on sopivaa puhua asiakkaille kysymättä, osaavatko he sitä, tai haluavatko he puhua sitä. Silti juuri näiden ihmisten vaikutus yhteiskunnan perusrakenteisiin on ratkaiseva. Kolmannen maailman maahanmuuttajat oppivat kebabbiloissaan puhumaan suomea ilman kotouttamiskoulutusta. Pieni asia ei sen sijaan ole, että Aaltoyliopisto on muuttanut pääosan kaupan ja tekniikan maisteriohjelmista englanninkielisiksi. Ajatellaan nimittäin, että kaikki osaavat englantia. Vähän kerrallaan korkeakoulut, yritykset ja kulttuuri muuttuvat englanninkielisiksi ilman, että kukaan pohtii tavoitteita tai seuraamuksia. Halutaan, että Suomeen ei tule islaminuskoisia ulkomaalaisia, joilla on tumma iho. Mutta kaikki toivottavat tervetulleiksi englantia puhuvat johtajat ja professorit. Väliäkö siitä, että Suomessa asuvan siirtolaisväestön puhutuimmat kielet ovat maista, joissa englannin taito on melko harvinainen, Venäjältä, Virosta ja arabimaista. Niinä vuosikymmeninä kun olen katsonut Suomen televisiota, muistan yhden ainoan kerran nähneeni intialaisen elokuvan. Monissa länsimaissakin englannin taito on melko harvinaista. Hallinto lähettää sähköpostia, jota ei ole vaivauduttu kääntämään suomeksi. Mutta kansainvälinen opetusohjelma on englanninkielinen opetusohjelma. Oikeasti 85 prosenttia maailman väestöstä, kuusi miljardia ihmistä, ei osaa englantia
KESÄKUU 2017 IMAGE 63 KESÄKUU 2017 IMAGE 63
64 IMAGE KESÄKUU 2017 64 IMAGE KESÄKUU 2017
Kun ihmiset hylkäävät perinteiset yhteisöt, muut tavat ja omaksuvat modernin työn, kielet katoavat. Virkamiehet, konsultit, toimittajat ja opettajat, yhä suurempi osa ihmiskuntaa, tekee työtä käsien ja koneiden asemesta kielen avulla. Se imee elinvoiman kulttuureista, tekee maail masta yhdenmukaisen kuution, josta kuuluu kaikkialla samanlaista jumputusta ja jossa vilkkuvat jäljitelmät Las Vegasin värivaloista. Samat melodiat soivat eri tavoin eri kielillä laulettuina. English sucks. Englannin kieli ei ole neutraali ja kansainvälinen asioiden hoita miseen soveltuva kieli. Suomea muuttavat englanninkieliseksi lähinnä yritysten ja kou lutuslaitosten strategit, jotka ovat itse asuneet englanninkielisissä maissa. Silloin ei ole sellaisia vaikeasti englanniksi ilmaistavia toimintoja kuin viitsimistä, joutamista tai törttöilyä. Mitä järkeä on kouluttaa näitä ihmisiä englanniksi. Asiat tulevat kyllä tavallaan hoidetuksi, mutta hauskaa ei ole kellään. Osallistun arkiseen kokoukseen. Sen sijaan koko suomalainen työyhteisö muuttuu hänen takiaan alentuvasti ”kansainväliseksi”. Eri kielten puhujat siis jopa näkevät maailman eri tavoin. Mikä kulttuuri on kyseessä. Oikeastaan se edellyttää kokemusta Suomessa elämisestä. KESÄKUU 2017 IMAGE 65 M aailman kielistä 90 prosenttia on uhanalaisia. Suomessa jes ei enää tarkoita samaa kuin englannissa, yksinkertaista myöntymistä, vaan innokasta saman mielisyyttä. Yliopistojen on koulutettava englanniksi, koska on kilpailu kansainvälisistä opiskelijoista ja tutkijoista. Mikä hyvänsä kieli on korvattavissa toisella, kun tilataan kaljaa ja kysytään, mitä se maksaa. Olosuhteet, joissa maailmassa puhuttavat noin 7 000 kieltä ovat syntyneet, ovat erilaisia kuin olosuhteet, joissa niitä käytetään tänään. Suurin osa ajatuksista jää ajattelematta. He ymmärtävät, että kun puhutaan kansainväli syydestä ja monikulttuurisuudesta, englannin kieleen siirtyminen merkitsee monokulttuuria. Mutta kun aletaan puhumaan asioista, joilla on oikeasti merkitystä, kielet ovat erilaisia. Kysymys on samasta asiasta kuin talouden ja yliopistojen profi loinnissa. Läsnä on yhdeksän henkeä: seitsemän suomalaista, yksi erinomaista suomea puhuva venäläi nen ja yksi suomea ymmärtävä saksalainen. E nglannin kieli, tai mikään kieli, ei ole universaali kom munikaatioväline, vaan aina tietyn kulttuurin tuote. Mutta tukasta, hair, voi kylläkin tulla mieleen jänis, hare. En ymmärrä, miten hän kestää itseensä kohdistuvan huomion. Suljetaan oppialoja ja korkeakouluja, jotta menestyttäisiin. Entä mitä saadaan tai menetetään, kun suomea ei käytetä ja työtä tehdään englanniksi. Se on osa kansainvälisiä vallan rakenteita. Molemmat eisuomalaiset ovat asuneet Suomessa jo kauan, mutta kokous pidetään tietysti englanniksi. Huumori on väkinäistä. Välillä joku yliinnokas, esimerkiksi entinen radiojohtaja Mikael Jungner tai Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilas maa, ehdottaa, että englannista tulisi tehdä Suomen virallinen kieli. Kokeel lisesti on havaittu, että eri kielten puhujat liikuttavat silmiään eri tavoin, kun pitää kertoa, mitä videolla tapahtuu. Useimmat kielet ovat vähemmistökieliä, joilla ei voi käydä koulua tai hankkia modernia maailmankuvaa. Tuloksena ei ole menestystä, vaan kapeaalaisempi maailmankuva ja yksisilmäisiä ihmisiä. K un puhutaan englantia, ovat käytössä englanninkielis ten assosiaatiomahdollisuudet. Jokainen kieli tarjoaa ajatukselle erilaisia haaratuvia polkuja. Eppu Normalin Murheellisten laulujen maa on lähes mahdoton käännettävä, koska laulun ymmärtäminen edellyttää monikerroksista kansallisen mytologian ja riimien tajua. Menneisyyden ovet pysyvät suljettuina, ja tulevaisuuteen pääsee vain yhtä reittiä. Ihmisten on opittava englantia, koska heidän on kilpailtava työelämässä. Ei ole Jukolan Jussia, Hietasta tai viidettätoista yötä. Firman on käytettävä englantia, koska se kilpailee mark kinoilla. Se on keino saada rahaa kilpailun avulla. Ainoalle suomea puhu mattomalle henkilölle ei tarjota mahdollisuutta integroitua suomen kieliseen työyhteisöön. Syyllisiä kehitykseen ovat koulutus, media ja poli tiikka. Keskustelun rytmi on tönkkö. Kun käytetään vain yhtä kieltä, kuljetaan yhtä tietä. Ne saattavat kadota muutaman sukupolven kuluessa. Kun rahaa hankitaan keinoja kaihtamatta, jyrätään kulttuurin Kielet muodostavat kulttuurin alus kasvillisuuden, joissa kasvaa kielestä riippuen aivan erilaisia ajatuksia.. Suomea käyttää päivittäisenä työvälineenä satojen tuhansien tai miljoonien ihmisten joukko, joiden työn tulos on sekin suomen kieltä. Se on eräs versio ajatuksesta, jonka mukaan rahalla saa kaiken ja että tarvitsemme vain rahaa ja talouskasvua, niin kaikki järjestyy. Ajatus, ja kieli, jolla se ilmaistaan, ovat kietoutuneet toisiinsa. Yksi keskeinen englannin taitoinen ryhmä loistaa yhteiskunnan anglofoniatalkoista poissaolollaan, nimittäin englannin kielen tut kijat ja professorit. Jos suomi korvataan englannila kokonaan, katkeaa yhteys suomenkieliseen kulttuuriin. Näitä, jotka osaavat selittää koko maailman kempeleläisen kasvuyrityksen kahvihuoneesta käsin. Jos suomen kieli pysyy suomen kielenä, siihen voi lainata sanoja eng lannista, sellaisia kuin yes tai jes, ja ne mukautuvat suomen kielen aluskasvillisuuteen. Kenelläkään ei silloin tule sanasta tukka mieleen sana kukka eikä viemärin tukkeutuminen. Maanviljelijöiden, metsästäjien ja kalastajien kommunikaatio välineet ovat nyt työvälineitä. Värit, suun nat, liikkeet ja tunteet jäsennetään eri tavoin eri kielissä. Yksinkertainen puhekielisen suomen lause, esimerkiksi ”Enpä siinä sit viittiny ruveta enää vatuloimaan”, on hyvin vaikea ilmaista englanniksi. E nglannin käyttöä suomen tai minkä hyvänsä muun kielen asemesta, perustellaan kansainvälisellä kilpai lulla. Ne muodostavat kulttuurin aluskasvillisuuden, joissa kasvaa kielestä riippuen aivan erilaisia ajatuksia ja mentaliteetteja
Koska yliopistoja rankataan, suomalaisessa maakuntayliopistossakin kehotetaan viittaamaan samoihin tutkijoihin. Jos lukee uutisia englanniksi, huomaa melko pian, että samat uutiset käännetään suomeksi nopeasti. ”Intian vaalit” antaa tulokseksi 151 dokumenttia, ”Indonesian vaalit” 74. Toinen asia on, ovatko muunkieliset yliopistot tai pop-artistit todella niin paljon huonompia kuin englanninkieliset. Ranskaksi otsikoihin nousevat Afrikan asiat, venäjäksi Keski-Aasia. Voisimme organisoida Suomen koulut uudelleen niin, että sanokaamme vaikka noin 15 prosenttia suomalaisista koululaisista opiskelisi englantia, saman verran kuin maailman ihmisistä sitä puhuu. Haulla ”Ranskan presidentinvaalit” tulos on 6 800 dokumenttia, alle 5 prosenttia USA:n vaaleihin uhratusta palstatilasta. Jos osaa hieman muutamaa suurta kieltä, voi havaita, miten erikieliset uutiset keskittyvät aivan eri alueiden kysymyksiin. Jos olette lukeneet tätä tekstiä tähän asti, tiedätte Donald Trumpistakin varmasti kaikenlaista. Englanninkieliset pop-tähdet ovat koko maailman tajuntaa muokkaavan bisneksen majakka, jonka valo loistaa kaukaisimpaankin kylään. Jos maailma on sellainen, että siinä menestyäkseen tulee osata hyvää englantia, Filippiinien köyhät eivät voi ikinä menestyä. Yritykset ja ulkoministeriö maksavat suuria summia opettaakseen huipputehtävissä toimiville suomalaisille arabian tai venäjän alkeita, mutta itse asiassa näitä kieliä puhuvia lapsia ovat pihat täynnä Itä-Helsingissä. Kirjoitan Googleen suomeksi ”Yhdysvaltain presidentinvaalit”. Ollaan alle promillen tasolla Yhdysvaltainn vaalien uutisoinnista, vaikka emme ole Yhdysvaltain vaan Suomessa, joka on maantieteellisesti yhtä kaukana Yhdysvalloista kuin Intiasta. Järjestäisimme lapsille stipendejä ja vaihtomahdollisuuksia näitä kieliä käyttäviin maihin. Maailmassa ei ole keskipistettä. Se ei ole totta, eikä ole koskaan ollutkaan. M eidän tulee luopua ajatuksesta, että maailmassa on jokin tietty yksi kieli, jota kaikkien kannattaa osata. K un englannin valta-asemasta yrittää keskustella, kuulee väitettävän, että raha määrää. Sitä voimakkaammin se kietoo meidät syleilyynsä. Silloin kaadetaan vanhat puutalot kuutiomaisten markettien tieltä ja lakkautetaan joutavanpäiväiset suomenkieliset kulttuuri-instituutiot, koska ostaminen on kansainvälistä touhua. Voit olla vihainen asiakas, vaatia parempaa palvelua. ?. Mutta jos puhut Filippiineillä ihmisille englantia ja he eivät ymmärrä, se on paikallisten ongelma. Päiväkodeissa on töissä monien suurten kielten kuten venäjän, arabian ja espanjan, äidinkielisiä matalapalkkaisia puhujia, jotka hoitavat lapsiamme suomeksi, iässä, jossa lapset voisivat ilmaiseksi oppia uusia äidinkieliä. Let’s dance. Kaikki tuntevat englanninkieliset pop-tähdet ja elokuvatähdet. Venäjäntai ranskankielisistä uutisista saa turhaan odottaa, että edes kiinnostavimmista asioista kirjoitettaisiin suomeksi. Indonesian presidentin nimi on Joko Widodo. Muodin idea nyt vain on, että kaikki tekevät kaikkialla samaa, vaikka kyseessä olisi miten typerä asia. V allan ytimessä on mahdolllisuus määritellä normaali. Jäljelle jää betonia ja tyhjää merkityksettömyyttä, jonka päälle mainostoimisto tekee sloganin: Joensuu – City full of life. Maailman suurimmat yritykset eivät ole yhdysvaltalaisia ohjelmistotaloja vaan kiinalaisia pankkeja. Jos puhut Filippiineillä ihmisille suomea ja he eivät ymmärrä, se on sinun ongelmasi. Silti internet-sivuista vain kaksi prosenttia on kiinaa. Toisille englanti taas on äidinkieli. Samalla älyn käyttö yhdenmukaistuu kaikkialla ja ihmiskunta kokonaisuutena tyhmenee. Mutta itse asiassa raha puhuu englannin sijasta yhä enemmän kiinaa. Ei suomea kukaan Filippiineillä osaa. Intian väkiluku on yli nelinkertainen Yhdysvaltoihin verrattuna, eikä Indonesiankaan väkiluku, 260 miljoonaa, valtavasti jää jälkeen Yhdysvaltain väkiluvusta, 320 miljoonaa. Ette ole kuulleetkaan. Englanninkieliset yliopistot ovat maailman rikkaimpia opinahjoja, jotka voivat ostaa työhön tutkijoita, joihin viitataan eniten. Lahti – Business city. Suomen median maailmankuva muistuttaa angloamerikkalaisen median maailmankuvaa. Tuhansien toimittajien yhteistyönä määrätään, että Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat 1 000 kertaa suurempi uutinen kuin Indonesian vaalit ja Lontoossa tapahtuva terrori-isku sata kertaa suurempi kuin verisempi terrori-isku Lahoressa. Vai ehkä jopa kansainvälisempää. Maailman suurimpia kieliä, joita puhutaan eri puolilla maapalloa. Näin voi olla vain maassa, jossa ei koskaan pohdita kielitaidon merkitystä taloudelle, kulttuurille ja identiteetille vaan apinoidaan muita ja törmäillään heidän mukanaan seiniin. Suurin osa filippiiniläisistä ei kuitenkaan voi oppia englantia kovin hyvin, koska koulut ovat huonoja, matkustusmahdollisuudet olemattomat ja netti alle puolella väestöstä. Haku ”USA:n presidentinvaalit” antaisi vielä 70 000 dokumenttia lisää. Maailman huippuyliopistojen listalla noin 20 ensimmäistä on englanninkielisiä. He saavat paukutella menemään United Airlinesin lentokoneilla minne hyvänsä, puhua omaa kieltään ja olettaa tulevansa ymmärretyksi. Sitten katsoisimme, miten Suomen talouden ja kulttuurin verkostot kehittyvät, kun uusi sukupolvi pääsisi työelämään. Loput koululaiset opiskelisivat kiinaa, espanjaa, arabiaa, ranskaa, portugalia, japania, hindiä, swahilia, turkkia, koreaa ja niin edelleen. Englannin kielen valta ei olekaan kovaa rahan valtaa vaan ideoiden ja tarinoiden pehmeää valtaa. Yhdysvaltain presidentin nimi taas on Donald Trump, josta taas, no olkoon. Mutta kapea kielitaito sulkee maailman. Oikeasti jonkin asian suosio ei silti ole tae sen laadusta. Kutsuisimme maahanmuuttajakielisiä vanhempia pitämään kielikerhoa kouluun, opettamaan omia kieliään suomalaislapsille. Tuloksena on vaarallisesti vääristynyt maailmankuva. Haku antaa tulokseksi noin 80 000 dokumenttia. Moninaisuus on maailman tärkein piirre. Englanniksi uutisoidaan valtavasti paitsi Yhdysvaltojen myös esimerkiksi Lähi-Idän asioista. He joutuvat tyytymään englannin kielen korvikkeisiin köyhille ihmisille: vanhaan transistoriradioon, josta kuuluu englanninkielistä jumputusta, farkkuihin ja halpatuotanto-t-paitaan, jossa lukee slogan merkityksettömällä pseudoenglannilla. 66 IMAGE KESÄKUU 2017 aikaisemmat kerrostumat sileäksi. Eräiden arvioiden mukaan tieteellisistä artikkeleista jopa 80 prosenttia julkaistaan englanniksi. Maailmassa ei ole yhtä tärkeää asiaa, joka kaikkien tulee tietää. Jos opetuksen tavoitteena on osata kieliä käytännössä, meidän on muutettava tapaamme ajatella kielitaidosta. On helppo ymmärtää, mistä illuusio englannin kaikenkattavuudesta syntyy. Eivät tietenkään, mutta englanninkieliset yliopistot ovat mittatikku muille. Me kaikki muutkin puhumme heidän perheasioistaan. Internetin sivuista yli puolet on englantia. Olisiko vähemmän kansainvälistä, kun englantia ei enää opiskeltaisi ahkerasti. Kielitaito avaa maailman. Häntä käsittelee noin kymmenkunta suomenkielistä nettisivua
Ehkä se oli yleisinhimillistä halua erottua omista vanhemmistaan, tulla omaksi itsekseen ja löytää tiensä tällä alalla. 68 IMAGE KESÄKUU 2017 Näyttelijä Sara Mellerin kolmas oma esitys Father Fucker ammentaa edellisten tavoin populaarikulttuurista, mutta myös hänen omasta elämästään. Noora Dadun Fail ja Milja Sarkolan esitykset esimerkiksi. Hän oli kiistanalainen hahmo, oman aikansa boheemi, joten nuorena ei ollut helppoa, kun kaiken maailman kadun hahmot tulivat kertomaan muistojaan isästä. Missä kulkee se raja, milloin taide jää tekijän itseterapioinniksi ja milloin siitä tulee merkityksellistä yleisölle. On se silti henkilökohtainen. Omakohtaisuus on noussut kirjallisuudessa, mutta myös teatterissa. Uran alkupuolella muhun viitattiin usein ”Arto Mellerin tyttärenä”, mikä tuntui jopa taakalta, kun olisin halunnut vaieta koko asiasta. Osaatko sanoa, miksi itsetutkiskelua ja omaa elämää käytetään pal jon materiaalina juuri nyt. Tarkoituksena oli jättää jotain taakse, puhdistua. Helsingin Sanomien Father Fucker is ta kertovassa jutussa sanoit, että tieto isäsi Arto Mellerin kuolemasta vuonna 2005 tuli keskellä Teakin pääsykokeita etkä siksi ehtinyt käsitellä asiaa. Esityksessä kyllä haudataan mun isä – tai miestaiteilijamyytti tai patriarkaalinen yhteiskunta – mutta ehkä ”sovinto” on liian runollisesti ilmaistu. Jutun mu kaan teit hänen kanssaan esi tyksen avulla sovinnon. Alusta asti oli selvää, ettei se kerro vain isästäni ja lapsuudestani, vaan siinä on sekoitettu mun ja Markku Haussilan kokemuksia, leikkejä ja mielikuvitusta. Miehet kautta aikojen ovat tehneet taidetta, joka kumpuaa heidän kokemuksistaan. Sarkolan Perheenjäsen oli sitä henkilöitä myöten, Father Fucker on enemmän etäännytetty. Baltic Circlen marraskuisten esitysten jälkeen olo on kyllä tuntunut kevyemmältä, suhde rennommalta. Se oli mahtipontinen otsikko, joka sopi isänpäivään. Jos nainen on omaelämäkerrallinen, niin jostain syystä kritisoidaan, että ”päiväkirjamaista”. TeksTi Ann-MAri HuHtAnen kuva jussi särkilAHti Q-teatteriin kesäkuussa tuleva Father Fucker kertoo tytöistä, jotka pakenevat mielikuvitusleikkeihin, kun isä on kuollut. Onko näin. Pystyn jopa nauramaan isän muistolle niin, etten tunne vihaa. Minä, Melleri ja Melleri keskustelija. Esityksen teema on henkilökohtainen: traumaattinen isäsuhde. Itsekeskeisyys ja se, että me esitellään koko ajan itseämme sosiaalisessa mediassa, ovat tätä aikaa, mutta onhan tunnustuksellisuus paljon vanhempi ilmiö vaikkapa kuvataiteissa. Ensimmäistä kertaa itselläni on ollut tarve käsitellä jotain traumaa näin suorasti. Miehen kokemus taas on se yleismaailmallinen. Henkilökohtaisuus on toki nyt pinnalla, mutta siinä, miten kirjaimellisen omaelämäkerrallinen jokin teos on, on eroja. Nyt olen löytänyt, joten enää se ei haittaa – enhän muuten olisi tätä esitystä tehnyt. Ohjaamassaan teoksesssa Melleri käsittelee isäsuhdettaan runoilija Arto Melleriin. Father Fucker on enemmänkin ele vapautua isän myytistä niin, ettei sen tarvitse määrittää mua
KESÄKUU 2017 IMAGE 69 KESÄKUU 2017 IMAGE 69
Väitän, että kun ei olla yhden ihmisen vision varassa, vaan monen aivot työstävät esitystä, se tuo esitykseen yllätyksellisyyttä. Sama stoori on monilla nuorilla naisilla valmistuessa, minkä [Anna Paavilaisen] Play Rape nosti esiin. Father Fucker on ensimmäinen ohjaamani esitys, josta on lähtenyt ihmisiä kesken ulos. Moni on sanonut tuosta ruumiillisuudesta, mikä on yllättävää, sillä taustalla ei ole mitään syvällistä metodia. Ettei jäädä odottamaan, että joku poimii ja antaa mahdollisuuden. Ei-hierarkisuus on humaanimpaa, kuuntelevampaa ja toista kunnioittavampaa. Sekä siitä, miten sukupuoliroolit ovat rakentuneet teatterissa. Ne haastavat katsojan ajattelemaan toisin. Teatterissa ja elokuvassakin vallitsevat aika vanhanaikaiset rakenteet. Se, että esitys menee Q-teatterin jälkeen Kajaa nin runoviikoille ja Tampereen Teatterikesään, kertoo, että on se koskettanutkin. Kollektiivisuus on vahvana Saksassa ja nousemassa myös Suomessa. Father Fuckerin teksti ja esitys luotiin kollektiivisesti puolessa vuodessa niin, että se valmistui vasta ensi-iltaan. Kun me luotiin Father Fucker Baltic Circleen, en aivan ymmärtänyt, mitä kollektiivi tarkoittaa. Toki siinä on sellaiseen viittaava kohta, mutta ohjaajana en tulkitse sitä samoin. Toki se voi olla vaativaakin. Tuo reaktio kertoo ehkä siitä, miten kompleksinen suhde naisilla voi olla paitsi omaan myös muiden kehoihin. Se, että ohjaaja sanelee ylhäältä mitä tehdään, tuntuu vähän vanhanaikaiselta. Olen kiitollinen saamistani rooleista, joista moni on kuitenkin ollut sellaisia, joissa lyödään naamaan 50 kertaa tai raiskataan. Laitosteat tereissa moni tosin varmasti tykkää siitä, sillä kaikki eivät halua tai osaa työskennellä niin, että heillä on enemmän vastuuta. Myös kaverini kiinnitti huomion siihen bodyyn, mikä on erikoista, kun miettii, miten vaikka Markun penis pullottaa niissä asusteissa. Father Fucker on ensimmäinen ohjaamani esitys, josta on lähtenyt ihmisiä kesken ulos.” –?Sara Melleri keskustelija. Millaisia esityksiä tällä tavoin syntyy. Minulla on myös suuri halu vaikuttaa siihen, millaisena nainen nähdään näyttämöllä, millainen toimija hän on. Tästä on noussut keskustelua, ja on ihanaa, että on tekijöitä kuten Noora [Dadu] ja Anna, jotka innoittavat mua. Jostain syystä se häiritsi minua, ja hävetti kun tajusin, mistä reaktio johtui: olemme tottuneet katsomaan naista miehisellä katseella. Huomisissa teatterin harjoituksissa meillä on valmis Sarah Kanen teksti, joka on muuten helvetin hieno. Draamateatterissa teksti on ollut etusijalla. Vaikka esitys luotiin työryhmän kanssa, halusin silti viime kädessä tehdä päätökset. Lavalla haluan nähdä erilaisia naisvartaloita, koska nähdäänhän siellä satakiloisia miesvartaloitakin. Osa kohtauksista taas syntyi Markun ja mun elämäntarinaharjoituksista, joissa me puhuttiin vuorotellen vaikkapa lapsuudesta tai seksistä. Viime vuosina moni näyttelijä, kuten Anna Paavilainen, Noora Dadu ja Antti Holma, on tehnyt omia esityksiä, käsikirjoittanut ja ohjannut. Johannes Ekholm ja Jaakko Pallasvuo tukivat sitten dramaturgiassa. Mulle ei itse asiassa tullut mieleenkään, että se body olisi provosoiva. Esimerkiksi Anni Kleinin, Jarkko Partasen ja kumppaneiden [taidekollektiivi] Wauhaus on puhtaan kollektiivinen ja näin ollen demokraattinen. Se, miten kollektiivisesti tehdään, riippuu kuitenkin esityksestä ja tekijöistä. ” 70 IMAGE KESÄKUU 2017 Teen esityksiä ennen kaikkea itselleni. Se on aika feministinenkin työtapa, jos siis mietitään, ettei ole yhtä ohjaajaa, joka käyttää valtaa, manipuloi ja arkkityyppisesti menee näyttelijän – joka on hänelle objekti ja väline oman vision toteuttamiseen – pään sisään. Se murentaa sen, että alussa on teksti. Kollektiivityöskentelyyn kuuluu se, että mukana on eri alojen tekijöitä. Father Fuckerissa olet pukeutunut tiukkaan bodyyn, jonka alta pilkottaa alkkarit. Father Fuckerissa yhtenä lähtökohtana olivat mun lapsuudenaikaiset kirjoitukset kuvitteelliseen Hype-lehteen. Ja osalle jotkin teemat voivat olla liikaa. Joillekin esitys kertoo esimerkiksi insestistä. Eikö tällainen työtapa vähennä tekstin ja ohjaajan valtaa. Father Fuckerissa esimerkiksi musiikki on isossa osassa. Se, mitä muut niistä ajattelevat, on toissijainen asia, mutta totta kai sitä toivoo, että muutkin saavat niistä jotain. Se kertoo ehkä kontrollinhalusta, siitä, että olen alussa ohjaajana – tai siitä, että esitys on omakohtainen. On toki hienoja naisohjaajia, mutta jos ajatellaan, ketkä siellä tekevät roolivalintoja, ketkä johtavat teattereita ja ketkä saavat hankkeensa läpi ja päättävät, niin tilastollisesti katsottuna miehet. Se ei voi olla vaikuttamatta siihen, millaisia sukupuolija naisrooleja me nähdään. Esimerkiksi Gob Squad teki Sodan ja rauhan lukematta alkuperäistä teosta. Mihin tämä autonomian halu liittyy. Ohjaaja tekee tulkintansa ja päättää, miten se tuodaan näyttämölle. Varmas ti Father Fuckerissa on sellaista, mikä ei avaudu katsojalle. Saksassa kollektiivisesti luodut esitykset ovat kuohuttaneetkin, sillä ne poikkeavat siitä totutusta, että on valmis tuote ja väliajalla konjakit ja leivokset ja sitten mennään kotiin nukkumaan. Minulla se liittyy haluun määrittää itseni tekijänä. . Ne hahmot olivat muuten aluksi ei-inhimillisiä, jopa kuin suolenpätkiä isän ruumiissa seikkailemassa
apu.fi/apulaiset 8 .1 . Jos olet kohdannut sellaisia, kerrothan heistä meille. 2017. Joltain löytyi juuri oikean kokoiset keltaiset kumpparit, toiselta sohva, lähi pizzeriasta ruokaa ja koko naapurustosta ennen kokematon yhteisöllisyys. Paula, Reea, Jenni ja Minna tarttuivat tuumasta toimeen ja perustivat Facebook-ryhmän, jonka avulla perheille kerättiin tavaroita tuhoutuneiden tilalle. Suomi on täynnä hyviä ihmisiä. A P U J O K A L E V I S I T U L E N L A I L L A Kun tuli vei kahdelta lapsiperheeltä kodin aamuyöllä, ei naapurustossa jääty kauhistelemaan
KESÄJUHLAT Kulttuuritehdas Korjaamon WWW.KORJAAMO.FI | TÖÖLÖNKATU A-B, HELSINKI VAUNUSALISSA MARKKINAT, KESÄPIHALLA GRILLIJA PICNIC-HERKKUJA, MUSIIKKIA, SIRKUSTA, KINOSSA ELOKUVIA, SUNNUNTAINA LASTEN BRUNSSI JA KEIKALLA FLIPFLOP! LA-SU 11-17, VAPAA PÄÄSY LISÄTIEDOT: WWW.KORJAAMO.FI 10.-11.6. @korjaamohki
Elokuva Musiikki Kirja Räty Korhonen Tomer Heymann Pykäri The Chainsmokers Koko Hubara KESÄKUU 2017 IMAGE 73
Katsojalle sekin Mr. Naharin suo sen hänelle, mutta pysyy itse vaiti tai valehtelee. Kymmenisen vuotta sitten Heymannin kärsivällinen jallittaminen palkittiin. Heymann näkee Jom kippur -sodan ja kibbutsin elämäkerrallisina selityksinä yksittäisille liikkeille ja kokonaisille koreografioille. . Nämä kätketyt korvat tekivät toimittajat ja fanit hulluiksi. Gagasta on kehkeytynyt tutkielma paljastamisesta, sen vaikeudesta, tarpeellisuudesta ja vahingollisuudesta. Ei riitä, että kymmenen tanssijaa asettuu makuulle toisiinsa tukeutuen ja kääntää sitten päänsä täsmälleen yhtaikaa kuin tyynyllä ja että katsojan tämä yksinkertainen yhteisyyden ele saa huokaamaan onnesta. GAGA ohjaus Tomer Heymann teattereissa elokuva Katja Kallio on helsinkiläi nen kirjailija, joka rakastaa musiikin tahdissa huutavia balettimaikkoja.. MR. Mr. Dokumentin selkänikamiksi limittyy kaksi erilaista asennetta, selittävä ja selittämätön. Vuosikaudet hän seuraa kameralla kuvattaviaan, kuten Paper Dollsin filippiiniläisiä transsukupuolisisia vanhustenhoitajia tai Who’s Gonna Love Me Nown hiv-positiivista ex-sotilasta. Jos hän puhuu, hän puhuu liikekieltä, gagaa. Hänestä Heymann luo tarinoita sinne, missä niitä ei ole. Heymann selittää, että Naharin luovutti hänelle kotivideonsa, koska sai tyttären ja pehmeni. Toinen jahtaa ja toinen väistää. Hän inhosi selittämistä ja oppi sen taidon vasta, kun selkävamma esti häntä näyttämästä, mitä hän tanssijoilta halusi. Tanssijan paljaat käsivarret, olkapäät, rintakehä ja sääret jätettiin tyystin rauhaan. Luullaan, että se riittäisi, kaikki olisi sillä selvä. Tahallaan tai tahattomasti Mr. ohad naharin on aikamme merkittävimpiä nykytanssitaiteilijoita, luonnonlahjakkuus, jonka hypnoottisista koreografioista, kulmikkaasta persoonallisuudesta ja gaga-liikekielestä Heymann fasinoitui jo 1990-luvulla. Mutta lopputuloksessa on vielä kolmaskin taso. Heymannin näkökulma on tavannut olla elämäkerrallinen tai omaelämäkerrallinen. Kätketyt korvat palasivat mieleeni nähtyäni israelilaisen Tomer Heymannin dokumenttielokuvan tanssija-koreografi Ohad Naharinista. Mutta eihän niin kävisi. Niistä elokuvaan rakentui elämäkerrallinen selkäranka, matka kibbutsilta armeijan viihdytysjoukkoihin, New Yorkiin legendaaristen Martha Grahamin ja Maurice Béjartin oppiin – Naharin oli 22-vuotias eikä ollut koskaan opiskellut tanssia, oli vain tanssinut koko elämänsä – ja Batsheva Dance Companyn taiteelliseksi johtajaksi. Gaga on jonkinlainen jahdin ja väistämisen leikki, jonka säännöt Heymann ja Naharin ovat luoneet. Pokerinaamalla hän on kertonut medialle nyyhkytarinaa autistisesta veljestä, johon hän ei lapsuudessaan saanut kontaktia kuin tanssimalla. tanssielokuvan haaste on olla muu takin kuin tanssin tallenne. Jos ihminen tanssii puolialastomana mutta hänen korvansa ovat piilossa, kaikki muu unohdetaan ja hänen hiuksiaan revitään, jotta korvat saataisiin näkyviin. Irvikissaksi, joka katoaa ja ilmestyy, miten lystää. Kotivideot hän antoi vain, koska tarvitsi tilaa. 74 IMAGE KESÄKUU 2017 K erron alkuun anekdootin. Gagan kanssa tämä lähtökohta ei ottanut onnistuakseen. Kauhuskenaario: onnistua, tuijottaa korvia ja tajuta, että ne ovat vain tavalliset ihmisen korvat, eivät mitään muuta. Ajan mittaan Heymannin pitkä pinna taas palkittiin: yhtäkkiä ja pyytämättä Naharin luovutti hänelle vanhat kotivideonsa. Kaikki olivat korvien kimpussa, käpälöivät hiuksia ja yrittivät päästä niiden alle. Gagan tapauksessa varmaan riittäisi, niin huikeita tanssija harjoituskohtaukset ovat, mutta eihän se elokuvantekijälle riitä. K U VA : G A D I D A G O O N , K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Hän inhoaa itsestään puhumista, ja jos hänet pakotetaan siihen, hän valehtelee. Cléo de Mérode oli eurooppalaisen belle époquen kuuluisin ballerina, suuri tähti, jonka tavaramerkki oli korvat peittävä kampaus. Hiukan kusipäisen maineessa olevaa Naharinia on kuvailtu etäiseksi, hankalaksi, piikikkääksi ja varautuneeksi. Mr. Yritys ratkaista Naharinin persoonallisuuden arvoitus olisi saattanut riittää Heymannille. Gaga on selittävä ja selittämätön teos tanssista, kirjoittaa Katja Kallio. Naharin taas raivosi aikoinaan tanssijoille, koska he eivät osanneet lukea hänen ajatuksiaan. Pitää vielä paljastaa, että kibbutsilla kaikki lapset nukkuivat yhdessä. Näkyvillä olevat asiat eivät riitä sille, joka on liikkeellä ratkaistakseen arvoituksen, eivät vaikka ne olisivat ne oleelliset. Väistöliikkeitä Mr. Kärsivällisyys onkin Helsingissä viime syksynä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin vieraana käyneen Heymannin tärkeimpiä työkaluja. Naharin suostui dokumentin tekoon
Julkaisemme Mondo Top 50 -listan Mondo-lehden numerossa 9/2017. Entä hotellille ja lentoyhtiölle. Osallistu suureen Mondo Top 50 -kyselyyn! Missä olet matkustanut viimeisen vuoden aikana. Osallistu 31.7.2017 mennessä osoitteessa mondo.fi/top50. Anna arviosi ja voit voittaa 1?500 euron arvoisen Icelandairin matkalahjakortin! Arvomme osallistujien kesken myös Samsonite Engenero -matkalaukun (arvo 289 e). Osallistu vuoden 2017 parhaiden matkakohteiden ja -palveluiden valintaan. Minkä arvosanan antaisit paikalle
thE obsErvErin kriitikko kutsuikin osuvasti Chainsmokersia Trump-popiksi. Vaikka albumi nousikin jenkkilistan ykköseksi (pitkälti siksi, että levyä kytkykaupattiin yhdessä duon konserttilippujen kanssa), sen vastaanotto on ollut sellainen, jonka kuvittelisi kinkulla ja ravulla täytetyn voileipäkakun saavan juutalaishäissä. . Mutta siinä missä yhdysvaltalaiskaksikon laulut taputtavat kuulijaa selkään vain viedäkseen tämän lompakon, Pykärin kappaleet, kuten levyn avaava Hearts, Wish ja Annie Lennox -cover Why kuulostavat siltä kuin ne haluaisivat tarjota sinulle jämäkän paukun. Do Not Open Sony PYKÄRI Pykäri Solina Records musiikki. Vaikutteina Pykärin debyytillä soi 1980-luvun Chicagosoul, abc:n muovinen soul, Detroitin deep house ja myöhempi r’n’b, mikä ei ole lainkaan kehnompi valikoima. Ja toisaalta siksi, koska Reino Nordinin mukanaolo noin yleensä missään musiikkiin viittaavassa on aina haksahdus. Jälkimmäisen laulun puheosuudet myös alleviivaavat Pykärin debyyttiä erolevynä, mistä hän on suorasukaisesti puhunut haastatteluissa. Näin on käynyt yhdysvaltalaiselle vuonna 2014 #Selfiesinglellä aloittaneelle The Chainsmokers -duolle, joka on yhdentoista hittisinglen ja muutaman EP:n jälkeen viimein julkaissut albuminsa Memories… Do Not Open. Sanoitukset ovat ravisuttavan latteita pahoitteluvirsiä, joissa vuorottelevat Chris Martinin itsesääli ja emorockista jälkijättöisesti omaksuttu ”vittu, olenpa sekaisin” -eetos: I’m fucked up, I’m faded, I’m so complicated, those things that I said, they were so overrated. Sen ottamat vaikutteet ovat ilmiselviä, sekä musiikillinen että sanallinen anti on kolmannen luokan versio jostakin, mitä inhosit kolme vuotta sitten, ja ainoa havaittavissa oleva kunnianhimo on tyhjentää lähin pankkitili. Vuoden sietämättömimmäksi popalbumiksi en kuitenkaan Memoriesia… uskalla sanoa, sillä en ole kuullut Ed Sheeranin uusinta tarpeeksi pystyäkseni laittamaan sitä huonommuusjärjestykseen Chainsmokersien kanssa. Päällisin puolin Memories… kuulostaa petollisen harmittomalta. Vaikka ennakkohaastatteluissa Pykäri sanoikin tekevänsä klubimusiikkia, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hänen debyyttinsä kappaleet sijoittuvat siihen samaan sähkönsiniseen sydänsärkyhämyyn kuin Chainsmokersinkin kappaleet. Mutta nopeasti huomaa, että tällä djkaksikolla on tasan yksi kappale: proteiiniton pianoballadi, johon siroteltu satunnaisia EDM-soundeja kuulijaa hämäämään ja jolle on kutsuttu vierailevia laulajia luomaan variaatiota. Pieleen menee vain Pyhimyksen ja Reino Nordinin vierailu Shampanjahai-kappaleella. Chainsmokersille toivoisi huomattavasti lyhyempää, tuskallisempaa ja nöyryyttävämpää uraa. K U VA : S O N Y M U S IC , K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Mutta se on maailman vika, ongelma ja syy. Syynä on yksinkertaisesti se, että olemme palanneet 1960-luvulle, jolloin single oli varsinkin nuorten kuulijoiden suosimassa musiikissa tärkein kaupallinen formaatti. Apuna ovat toimineet muun muassa LcMDF, Mio, Yona, Sami Suova (Pykärin bändikaveri Shine 2009 -yhtyeestä) ja Pass. Eikä ole ihme, että albumilla vierailee Coldplay, sillä onhan tuo brittiyhtye Chainsmokersin urtext, Rosettan kivi ja kotiraamattu yhdessä. Tämä musiikki on nimittäin yhtä syvää kuin jalattomille rakennettu kahluuallas. Tupakointi on pahasta Samuli Knuuti toivoo The Chainsmokersille lyhyttä ja tuskallista uraa. Samuli Knuuti on espoolainen kirjoittaja ja kustannustoi mittaja, joka on polttanut elämänsä aikana ainoas taan yhden savukkeen. THE CHAINSMOKERS Memories... Olisihan sitä ollut vaikeata jatkaa muutaman vuoden ajan Suomen parhaan popyhtyeen Reginan uraa, kun bändija elämänkumppani on jättänyt eropaperit. (Bloodstream) Okei. Kaiken kaikkiaan Pykäri on siis tehnyt monitasoisen, rikkaan, tyylikkään ja sydämellisen albumin, joka myynee varmasti hädin tuskin sadasosan siitä mitä The Chainsmokersin debyytti myy. thE chainsMokErsin jälkeen Mikko Pykärin ensimmäinen soololevy tarjoaa kannustavan mallin siitä, kuinka elektronista popmusiikkia voi tehdä EDM:n jälkeisessä maailmassa. Toinen syy on se, että albumin mittakaava helposti paljastaa artistin rajoitteet ja altistaa sen jäljellä olevan musiikkimedian pilkan kohteeksi. Ensinnäkin siksi, koska suomenkielisyydessään ja imelyydessään se on tahra levyn yhtenäisyydessä. 76 IMAGE KESÄKUU 2017 N äinä striimauksen aikoina yhä useampi aloitteleva artisti ja bändi panttaa debyyttialbuminsa julkaisua
Vahvemman on tajuttava oma etuoikeutensa ja annettava tilaa heikommalle. ”Minkälaisia ne maahanmuuttajamiehet oikein ovat. RUSKEAT TYTÖT Koko Hubara Like kirja. Jatkan siis lukemista. Hubara kirjoittaa hiphopista, suuresta rakkaudestaan, joka tosin aikuisiällä on osoittautunut sukupuolikäsityksiltään ongelmalliseksi. Mutta riittäkö se. Ne, joista kirjoitetaan lehdissä aina vain rikollisina ja jotka leimataan siksi, että he omistavat älypuhelimen?” Tämänkin Hubara kertoo omasta ruskean isän tyttären näkökulmastaan, ja otsikoiden nimettömät miehet muuttuvat lämminsydämisiksi ja ristiriitaisiksi, vuosikymmentenkin jälkeen vieraassa elinympäristössä ajoittain avuttoman eksyneiksi ihmisiksi. Jos ottaisin johdannon kirjaimellisesti, minun pitäisi kai oikeastaan laskea kirja käsistäni. . Johtuu varmasti osin Hubaran Laura Lindstedtin Oneironiin kohdistumasta kritiikistä, että aistin tämän vaatimuksen Hubaran esseidenkin rivien välistä. Kaddish syntyneelle lapselle on Hubaran omalle, ihonväriltään häntä itseään vaaleammalle tyttärelleen kirjoittama arjenkarhea rakkaudentunnustus, henkilökohtaista ja samalla yhteiskunnallista kirjallisuutta parhaimmillaan. ”Tämä blogi kertoo, millaista on olla ruskea suomalainen tyttö. Hubara vaatii kaikkien rakenteiden ja valta-asetelmien täydellistä tiedostamista. Mitä on olla tavallinen suomalainen valtiotieteilijä, instagramin kautta uupumustaan peittelevä yksinhuoltajaäiti, Girlsiä pakkomielteisesti tiiraava, kalliolainen aamupuuroa ja macaronseja ahmiva kolmekymppinen ruskea tyttö.” Millaista se on. hubara määrittelee tyylilajinsa tunne-esseeksi. Ensi töikseen Hubara kuvailee humalaisen painajaisunensa ja sitä seuranneen krapulan. 33-vuotias esikoiskirjailija usuttaa kaltaisiaan esiin valkoisuuden varjoista, ja minä en tietenkään tiedä niistä varjoista mitään, olen elänyt koko elämäni kantasuomalaisena Suomessa. Varjoista Ruskeat Tytöt on vahva ja valaiseva kirja, kirjoittaa Juha Itkonen. Mielikuvitus ei ole vallankäyttöä, se on pyrkimystä ihmisten väliseen yhteyteen. Nimitys on osuva, sillä krapulan kauhujen hellitettyäkin tunnetta riittää. Juha Itkonen on helsinkiläinen kirjailija, joka oli kokonaan onnistunut unohtamaan Gangsta’s Paradisen. Ruskeat isät on jopa vielä parempi – teksti, jonka jokaisen kantasuomalaisen soisi lukevan. Koskettavaa, ja vielä koskettavampaa on tulossa. Kun tyttö yläasteikäisenä löytää kirjastosta Morrisonin romaanin, hän lukee sen heti kotiin päästyään yhdeltä istumalta. sanoilla on voimaa, sekä kirjoitetuilla että luetuilla. Ruskeat Tytöt on tästä täydellinen esimerkki, vahva ja valaiseva kirja, jota kukaan muu kuin Koko Hubara ei olisi voinut kirjoittaa. Kertojan ääni on rehellinen, rosoinen ja vetävä, vahvasti oma. Tekstit kiertyvät takaisin lapsuuteen ja nuoruuteen, vantaalaisen, muista vain ihonväriltään poikkeavan esikaupunkilaistytön identiteetinetsintään. Tyttö etsii epätoivoisesti samastumispintaa, itsensä tunnistamisen kokemusta, ja löytää sen välillä Coolion Gangsta’s Paradisesta, välillä Toni Morrisonin Sinisimmistä silmistä. Yhtä elävästi hän kirjoittaa toisesta intohimostaan lukemisesta: kirjat edustavat Hubaralle edelleen turvaa, rauhaa ja yksinoloa. En tiedä, mutta haluaisin tietää. ”Pelkkä etuoikeuksien listaaminen ei riitä”, Hubara kirjoittaa, ”tarvitaan myös itsekritiikkiä.” Hän on ensisijaisesti aktivisti, toissijaisesti kirjailija, ja aktivistina hän haluaa muuttaa rakenteita. KESÄKUU 2017 IMAGE 77 B logikirjoitusten pohjalta muokatun esseekokoelmansa Ruskeat Tytöt johdannossa Koko Hubara puhuttelee suoraan toisia ruskeita tyttöjä ja muita rodullistettuja. Sitä paitsi se on parhaimmillaankin vaillinainen väline, eikä kaukaa kuviteltu koskaan ohita vaikuttavuudessaan autenttisesta kokemuksesta ponnistavaa tekstiä, oli se sitten fiktiota tai tunne-esseistiikkaa. Puolustan mielikuvitusta. Ja vaikka ymmärrän ajatuksen ja tiedostan oman valta-asemani, kirjailijana en voi ymmärtää sitä, että vaatimus tiedostamisesta muuttuu vaatimukseksi pidättäytyä edes kuvittelemasta näissä abstrakteissa valtarakenteissa itseään alempana olevan ihmisen elämää. Yksikään lehtijuttu ei ole avannut minulle maahanmuuttajamiehen kokemusta yhtä läheltä kuin Hubaran essee. Tässä tulemme vaikeaan paikkaan. Tässä myrkytystilassa, helmikuussa 2015, hän sai ajatuksen Ruskeat Tytöt -blogista ja teki saman tien ensimmäisen postauksensa. K U VA : LI K E, K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Muuttako se mitään, että Koko Hubara kirjoittaa minulle vieraasta suomalaisuuden kokemuksesta ja minä luen siitä, välillä järkyttyneenä mutta silti auttamatta omaan ongelmattomaan suomalaisuuteeni kiinnittyneenä
Ennakkoluulot hälvenevät, ja osalliset korjaavat ajatteluaan. Se on vaikeaa. Esimerkiksi kun homofobinen oppii tuntemaan homoja, hänen pelkonsa katoavat. O ma keskeneräinen ajatukseni dialogista on tämä: Dialogin tavoite ei ole kompromissi, vaan koh taaminen. Meillähän esimerkiksi perussuomalaisia eivät äänestä ainoastaan vähäosaisimmat, vaan myös työssäkäyvä keskiluokka. Senkin olen oppinut, että some ei ole paras paikka dialogille, eikä tvstudio. Voxverkkomedian pitkä artikkeli (15.11.2016) pohti tutkimustulok siin nojaten, voiko rasistisia ennakkoluuloja vähentää . Ajatus on kaunis mutta johtaa hankaliin kysymyksiin. Kyse on rajojen vetämisestä. M inulla on ongelma. Y hdysvalloissa dialogin tarve nousi keskusteluihin, kun trumpilainen arki alkoi. Olen valaistunut kuunnellessani toisista kulttuureista tulevia ja jär kyttänyt maailmankuvaani asumalla muualla kuin länsimaissa. Vuoropuhelun virittäminen viestii, että välitän siitä, mitä tässä maassa tapahtuu ja miten kohtelemme toi siamme. Reetta Räty on Helsingissä asuva toimittaja, joka ajattelee öisin Juha Sipilän blogia ja Nelson Mandelaa. Uskon dialogiin, jos mietin vaihtoehtoja. Olennaista: tilanteessa tarvitaan molempien osapuolien vastaantuloa. Miten tulla vastaan ihmisoikeuksia koskevissa mielipiteissä. Voin pitää kiinni periaatteistani, eikä tavoit teenani ole lopullinen samanmielisyys kenenkään kanssa. Aina kin osin. Millainen on rasismia koskeva kompromissi. Lähdetkö kahville, rasisti. Periaatteessa ”kannatan” dialogia, mutta mitä hyötyä siitä on, jos en aio itse muuttaa näkemyksiäni. Tämä ei vähennä dialo gin tarvetta: tekee hyvää käsittää, miksi ihmiset kokevat olevansa altavastaajia, vaikka kuuluvat etuoikeutettuihin. Mitä tahansa saastaa ei tarvitse kohdata. Mutta pitääkö muukalaisvihaa oppia ymmärtämään. Hyvät uutiset, kyllä voi. Onko suvakkius sairaus, josta pitäisi parantua. Huonot uutiset, muutos vaatii paljon aikaa ja empatiaa. Tieten kin minun pitää perehtyä paremmin myös todellisuuteen, jossa kanta suomalainen konservatiivisuus syntyy ja elää. Dialogi sopii niille, jotka haluavat katsoa toisiaan sil miin ja itseään peiliin. Kohtaamisilla on hyviä seurauksia. . Jos ymmärtää toisen kokemusta maailmasta, saattaa löytää tapoja edistää omaa asiaansa ja samalla voi korjata omia ennakkoluulojaan. Tutustuin natsiin ja tajusin, että ihminen hänkin on! Halataan! Näinkö. Olen löytänyt perusteluja muiden mielipiteille tutustuttuani ihmisiin, jotka ajattelevat toisin kuin minä. Räty 78 IMAGE KESÄKUU 2017 K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . D ialogin idea ei ole, että omasta mielestään oikea mieliset kääntävät väärinajattelevat puolelleen. Kun rasisti tutustuu – tai rakas tuu! – rodullistettuun, hän hylkää aatteensa. Tiedätte hän: jotta voisimme ymmärtää toisinajattelevia, pitäisi kohdata heidät ja kuunnella. Se koskee dialogia. Halveksunta, kuplaan käpertyminen, ohi puhuminen – tai valtionjohtomme suosikit: hyssyttely, hiljaisuus ja tolkku. Pitääkö kuunnella kiltisti, jos toinen osapuoli haluaa rajat kiinni ja minusta nykyinenkin maahanmuutto politiikka on kohtuuttoman tiukkaa. S opisiko tämä ajatus suomalaiseen kontekstiin. Voxin jutussa tutkija sanoo sosiaalipsykologiaan noja ten, että jos ihminen kokee itsensä uhatuksi (kuten rasis tiksi leimattu kokee), hän ei pysty kuuntelemaan, saati muuttumaan. Juuri näin minua kohdellaan, ansaitsen parempaa. Leimaamisen sijaan pitäisi yrittää tajuta, miksi Trumpin kannattajat kokevat tulleensa jyrätyiksi ja unohdetuiksi. Dialogi sopii niille, jotka haluavat katsoa toisiaan silmiin ja itseään peiliin.. Dialogia helpottanee, että toisin kuin soinilaiset fan tasioivat, monet punavihreät fillarikommunistit voivat aloittaa keskustelun perussuomalaisia äänestäneiden kanssa soittamalla kummisedilleen tai serkuilleen. Reetta Räty haluaa uskoa dialogiin, koska vaihtoehdot ovat huonoja. Vastaantulo ei tarkoita, että hyysätään rasisteja, vaan kuunnellaan niiden huolia, jotka äänestivät toisin. Silti kohtaamisista puhutaan usein tässä sävyssä. Jos valkoiselle köyhälle ilmoittaa keskustelun aluksi, että hän on etuoikeutettu sortaja ja rasisti, hänellä on syy uhriutua
Kyykky tehokas superliike koko alakropalle . UUD | STUNUT! TUTUSTU NYT! Ida Jemina ja 50 muuta bloggaajaa! Ida Jeminan jalkatreeniliikkeet TOP 3: . Maastaveto suorin jaloin loistava takareisien ja pakaroiden muokkaaja . Bulgarialainen askelkyykky – piinaava mutta palkitseva liike treenin loppuun – Ida Jemina – idajemina.fitfashion.fi
Henkisen rauhan ja olemassaolon merkityksen kaipuu ovat läpikotaisin inhimillisiä. Ainakin Suomessa ajan henki vaikuttaisi hoippuvan vastakkaiseen suuntaan, syvemmälle subjektiivisten tuntemusten valtaan. K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Ylen jutussa professori Marja-Liisa Honkasalo liitti talouspolitiikan henkisyyden nousuun: ”Suomessa on tapahtunut nopeasti hyvinvointivaltion purkaminen ja hulvattoman uusliberalismin läpilyönti koko yhteiskunnassa. Mutta usein henkisyyden omaksumisprosessi näyttää päinvastoin johdonmukaiselta oman olemuksen sulauttamiselta globaalitalouden kummitusmaisesti muuntuvaan jättiamebaan. Yle uutisoi taannoin, että akateeminen tutkimus on kiinnostunut aiempaa enemmän suomalaisten yliluonnollisista uskomuksista. Enkelien kanssa läheiset neuvotteluvälit solmineenkin kannattaa säilyttää liiton lakimiehen puhelinnumero, sillä hädän hetkellä hän saattaa huomata liehitelleensä pääomamarkkinoiden amoriineja. T ietämisen haluun, epäilyyn ja itsereflektioon perustuvaa henkisyyttä kaipaava Metzinger on varsin kriittinen koko 1960-luvulla syntynyttä vaihtoehtoisten henkisyyksien perintöä kohtaan. 80 IMAGE Jos punainen jaspis on kahta alinta chakraa puhdistava huolikivi, saako köyhä heittää sen pankin ikkunaan. K U V IT U S : A N JA R EP O N EN . Kummalle puolelle barrikadia järjestyy yksisarvisten joukkovoima. En yhtään ihmettele, jos siinä joku sitten ottaa enkelistä kiinni.” S uopeissa tulkinnoissa henkisyys voi toimia vastavoimana materialismille ja resurssien kulutuskilpailulle. . Näillä yläpilviretoriikan markkinoilla työntekijän henkilökohtainen osaaminen voi tuntua yksinäiseltä ja nuhruisen katoavalta resurssilta. Kriittisimpien arvioiden mukaan länsimaissa vellova monimuotoinen henkistymistrendi tekee kansalaisista solipsistisia idiootteja, jotka menettävät kosketuksen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja arkeensa vaikuttaviin poliittisiin kamppailuihin. Riku Korhonen on turkulainen kirjailija, joka ei ole saanut enkelistä kiinni. Korhonen. Metzinger ennustaa lähivuosikymmenten vahvistavan kokemusta itsestämme virheitä tekevinä olentoina. Hän näkee näiden liikkeiden menettäneen muutosvoimansa ja latistuneen oloihin mukautuvaksi infantiiliksi omahyväisyydeksi ja alkeelliseksi älylliseksi epärehellisyydeksi. Älyllisesti rehellisen henkisyyden tulisi omaksua tieteen löytöjä, ei torjua niitä. Yksisarvisella barrikadeille Henkisyys voisi olla tiedonhalua, mutta nyt sitä ryöstöviljelee vallalla oleva tunnekapitalismi, kirjoittaa Riku Korhonen. Visiot, toivo, zen ja altruistinen rakkaus kuplivat henkisen johtajuuden malleissa kuin Kalifornian Big Surin Esalen-intituutin kuumissa lähteissä kesällä 1966, vapaan seksin ja huumeiden tilalla vain ovat raakamehut ja gluteenittomat luomubagelit. Henkistymisen banaaleimmista muodoista sosiaalieettiset ja yhteiskuntakriittiset piirteet puuttuvatkin täysin. Voisiko tuleva maallistunut henkisyys perustua rationaaliseen tietämisen haluun. Henkisyyden tavoittelulla sen voi kytkeä osaksi ”suurempaa voimaa”, tietotaidoksi, jonka silaa pyhyyden aura. Amerikkalainen liikkeenjohdon kirjallisuus on yli kolme vuosikymmentä korostanut henkisen kasvun teemoja. Henkisyydessä nähdään usein protesti teknologian, markkinoiden ja välineellisen järjen maailmaa vastaan. Teollisuuskapitalismi käsitteellisti työntekijän rationalistisilla laskentamalleilla ja konemetaforilla. F ilosofi Thomas Metzinger on pohtinut henkisyyden ja älyllisen rehellisyyden suhdetta. Se on omaksunut opinkappaleita uskonnoista, erilaisista mystisistä viisausperinteistä ja 1960-luvun vastakulttuurin utooppisista energioista. Toisaalta geenitutkimus, neurotieteet ja evoluutiopsykologia muuttavat ihmiskuvaamme ja käsitystä tietoisuudesta yhä naturalistisempaan suuntaan. Nykyinen tietoja tunnekapitalismi lietsoo työtehoa ja omistautumista runollisen mielikuvituksen, tarinankerronnan ja uskonnollisten vertauskuvien avulla. Yliopistoissa tutkitaan muun muassa enkelien kanssa kommunikointia, enteitä, visioita, henkien kohtaamisia ja humanoidikokemuksia. Varsinkin ilmastonmuutoksen uhka pakottaa meidät tiedostamaan lajimme sinnikkään taipumuksen itsepetokseen. Mutta mitä esimerkiksi zenin vapauttavasta voimasta on jäljellä vuosikymmenellä, jolla Yhdysvaltain merijalkaväkikin hioo tappamistehokkuutta mindfulnessilla, meditaatiolla ja joogalla. Jos punainen jaspis on auraa vakiinnuttava ja kahta alinta chakraa puhdistava huolikivi, voiko köyhä heittää sen pankin ikkunaan. Metzinger ei ole varma, onko lajillamme edellytyksiä synnyttää sellaista
Kun Jukka Petäjä aloitti Truman Capoten romaania Answered Prayers käsittelevän juttunsa pääsiäisenä ”Etenkin nyt pääsiäisenä moni saattaa haluta vastauksia, myös rukouksiinsa”, voisiko Hesarin tilata ilman kulttuurisivuja. — 6. — 20. Kun tutkimuksen mukaan ”Suomesta on kannustava ilmapiiri kateissa”, eikö tuolla tutkimuksella meitä masenneta vielä entisestään. Kasvaako nuorista alt-rightnuoria siksi, että ne voisivat erottautua maailmassa, jossa perhe, kirkko, koulu ja naapurin hipit edustavat yhtä ja samaa inhimillisyyden velttoa linjaa. Voiko itse järjestämistään mielenosoituksista tulla riippuvaiseksi, ja onko tuolle addiktiolle jokin termi. Miksei ravintoloissa ole Spotifyjukebokseja, joiden avulla voisi pilata tyylikkäimmänkin retrobaa rin sofistikoituneen tunnelman. Miksei tässä lehdessä ole Annansilmä-tyyppistä kisailua ”Etsi lehdestä Knausgård” ja voit voittaa tunteen siitä, että sinulla on liikaa aikaa. 1. Koko Hubara, senkin kreisi ruskea tyttö, mikä meininki. — 9. — 12. Milloinkahan vanhempi sanoi viimeksi lapselleen polttaessaan tupakkaa autossa: ”Ei ole mitään tieteellisiä perusteita sille, että tupakointi olisi vaarallista”. — 5. Voisiko joku lehti tehdä jutun ”Nämä taiteilijat rahastivat Suomi 100:n kunniaksi kansalaissodan uhreilla!” ja voisiko jutun pääkuva esittää hymyilevää Heikki Saloa. — 4. Kun hallitus antoi kulttuuriministerin paikan perussuomalaiselle, tarkoittiko se sitä, ettei kulttuurilla ole merkitystä vai sitä, että kulttuurilla pelätään vielä olevan merkitystä. — 7. Taidetaan jo elää sellaista aikaa, ettei ”kuukautisaktivismille” saa edes hymyillä ja sanan ”menkkajäätelö” kuullessaan pitää huuhdahtaa: ”Nam! Nyt lorahti vesi kielelle!”. Pelätäänkö kouluissa enää opettajia. — 21. Onko lääkäriasema Alfan blogin kysymys ”Onko kuollut vanhus paras?!” kenties retorinen?! — 13. Se housuihinsa humalassa pissannut vihreä vaikuttaja, jota ei päästetty taksiin. — 19. Mitä funtsit, tuleeko kolmas maailmansota. Kuinka paljon maalaisia ärsyttäisi, jos tässä olisi kysymys: ”näkevätkö maalaiset unia Helsingistä?” — 3. Miltähän tuntuisi suussa toteamus ”joo-o, ostin tuon maalauksen, koska taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Littorin suositteli sitä Taloustaito-lehden taidepalstallaan”. — 16. — 10. 82 IMAGE KESÄKUU 2017 15. Onkohan Suomessa mitään nolompaa kuin ”kolumnisti”. — 14. — 11. Siinäkö se selitys on. Olisiko aika tuoda pelko takaisin koululuokkiin. — 2. nämä meidän piti vielä kysyä. — 18. Pyöriikö Kiasman ARS17näyttelyn kuraattoreiden koneissa Windows 95. — 17. Voisivatko lehdet tehdä lukijakyselyn :”Kenen heränneestä seksuaalisuudesta et halua lukea juttua?” 8. Kenet tappaisit, jos tulisi uusi kansalaissota. Ajatteleeko Tuomari Nurmio stadin slangilla ja jos ajattelee, nolottaako sitä stadin slangilla, että se ajattelee stadin slangilla
You plant them in the soil of the earth and allow the sun to shine on them and they grow. Tall and strong and full of goodness. So what is this oat drink anyway. A couple of decades ago, we looked at the nutritional power of oats and thought: what if we forgot the cow altogether and turned these oats into a drink that was designed for humans. And here it is. Oats grow. So we did. Milk comes from a cow. Milk. No, it’s not milk. It was designed for baby cows. Please do enjoy!
PAL.VKO 2017-25 290361-1705 TUTUSTU VIININ MONIIN ULOTTUVUUKSIIN TOISESTA MAAILMASTA na ut ik oh tu ud el la .fi UUTUUS INCEPTION BLUSHING ROSÉ 0,75 L 9 99 13,19 €/L Tilausvalikoimassa INCEPTION DEEP LAYERED RED 2L 22 89 11,45 €/L Vakiovalikoimassa SYNTISEN HYVÄ, PETOLLISEN PEHMEÄ JA KIELLETYN HEDELMÄINEN PUNAVIINI SAA SEURAKSEEN ROHKEAN RAIKKAAN ROSÉEN ETELÄ-AFRIKASTA. USKALLATKO MAISTAA?