S A M P O K A U LA N EN : ”M IE O LE N A IN A K Ä R S IN Y T S IIT Ä , M IT EN U JO O LE N .” IM A G E 3 2 TA M M IK U U 20 23 PA L. V KO 7/ 20 23 29 3 6 123 1 KESTÄVIÄ JUTTUJA 1/2023 TAMMIKUU 12,90?€ SAMPO 2.0 Ayahuasca-rituaali rauhoitti kauppias Sampo Kaulasen. THL:n erityisasiantuntija Sanna Rönkä kertoo. Nyt hän toivoo, että voisi tarjota sellaisia Suomen Lapissakin. KUKA JÄÄ KOUKKUUN. Päihteiden ja persoonallisuuden yllättävät yhteydet Ihmeaine CBD:n markkinat ovat kasvussa. Miten se on mahdollista. KUKKAKAUPOILLA TERAPIATRIPPI Terapeutti Mippi Vuorikoski uskoo psykedeeleihin Miksi Suomessa kuollaan nuorena huumeisiin
Hinta alk. Hinta 17,90 €. Saatavilla kolme eri värivaihtoehtoa sekä kolme eri kokoa. 424,00 €. Hinta 89,00 €. 2 VUONUE Sukkalankaa suomalaisesta villasta Kotimaisesta villasta valmistettu ja tencel-puukuidulla vahvistettu Penttivillasukkalanka sopii paitsi sukkien myös villapaitojen ja asusteiden neulomiseen. Osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista meko.fi/kaupat Löydä jotain odottamattoman ihanaa. Hinta alk. Tuhannen palan palapeli on valmistettu Suomessa. Hinta 36,90 €. 5 COME TO FINLAND Lapin taikaa Magic of Lapland -palapelin kuvitus on kotimaisesta matkailujulisteesta. Kirjasta löytyy 18 neuleohjetta, joiden kuviot ovat saaneet inspiraation Kalevalan aiheista. KIRKKENEE Koottavat koristeet Kotimaisesta koivuvanerista valmistetut koristekuuset tuovat kotiin metsän tunnelmaa. 30,00 €. Saatavilla kaksi eri mallia. Hinta 15,90 €. Seuraa meitä somessa meillakotona_kaupat Meillä kotona -kaupat M A I N O S K U VA T: VA LM IS TA JA T LAINE PUBLISHING Kotimainen vastine islantilaisneuleille Neulottu Kalevala on Jenna Kostetin uusi teos. AVOTAKKA X VM CARPET Uusi lempimattosi Kulosaari on luonnonväreillä värjätty ja Suomessa kudottu villamatto. Tästä ajatuksesta saivat alkunsa kotimaiset MyNolla-jatkojohdot. 3 1 MYNOLLA Katseenkestävä jatkojohto Voisivatko arjen käyttöesineet olla myös kauniita ja tyylikkäitä. 6 4
Hänen tarinansa omasta elämänmuutoksestaan oli tuttu: havahtuminen siihen, että lapset eivät asu ikuisesti kotona ja että heille ei ole iloa rättiväsyneestä hahmosta, joka ei jaksa työpäivän jälkeen kuin rojahtaa sohvalle. Tästä syystä urheilu on aivan toivoton nautintoaine todellisuuspakoon, sillä se terävöittää aistit ja mielen ratkomaan käsillä olevia ongelmia. Vanhoja hyviksi havaittuja keinoja, jotka kaikki pistävät liikettä välittäjäaineisiin ja siksi myös mielialoihin. Artikkelin nollaajilla oli omat keinonsa, yhdellä alkoholi ja juhliminen, toisella seksi ja kolmannella liikunta. Kiinnostavan jutun ainoa ongelma liittyi sen tekotapaan, jossa jokaisella oli vain yksi tapa nollata. Keskellä rutiineja, kauppajonossa ja kentänlaidalla, vanhempainillassa ja arpomassa lasten käyttäjätunnuksia puhelimen ja pelikonsolin sovelluskauppoihin. Mutta: luultavasti muutoksen tavoite on lopulta paras mahdollinen ja ainoa, sillä elämästä ei pääse pois, jos sitä haluaa jatkaa. Sähkösopimus tulee kilpailutettua, pääsiäisen lomamatka varattua ja lapsen talvihousut lyhennettyä. Kuulostaa siis juuri sellaiselta elämänmuutostarinalta, jolle olisi helppo nauraa. Twitter @niklasthesslund Sähköposti niklas.thesslund@a-lehdet.fi. Reunaehtoja voi muuttaa, mutta itseään ei pääse pakoon. Poishan tästä kaikesta tavataan haluta, ei tiukemmin sen keskelle. Alkoi elämäntapamuutos, jossa tavat tehdä töitä, kuntoilla ja syödä menivät vähittäin uusiksi. Puolikas viinipullo on täsmälääke siihen tarpeeseen, minkä lisäksi alkoholi sai varsinkin nuorempana aikaan muutakin. Urheilu ei auta unohtamaan tai välittämään vähemmän, päinvastoin. Vielä helpompi olisi ilkkua muutoksen tavoitteelle, ihmiselle, joka on läsnäolevampi arjessa ja perheessä. Ja mikä parasta, se on sitä kahdella tavalla ja kahteen aikaan. Välittäjäaineet liikkuvat ja suorituksesta seuraa energinen ja tarmokas olo pitkäksi aikaa. Aina ei kaipaa sitä virtaa, jota liikunnasta saa, ja yleensä kaikista vähiten sitä kaipaavat muut samassa taloudessa asuvat. Alkoholi toimii toisin, se pyöristää kulmia. Luultavasti siksi, että se on yhdistelmä nautintoa ja kärsimystä toisin kuin vaikka sähly, josta kärsimys puuttuu. Pako on kuitenkin usein se sana tai vertaus, jolla arjen ulkopuolisista asioista puhutaan. Ensimmäinen selittää aikuisiän pallopelien suosiota, jälkimmäinen kestävyysurheilun. Muuten edessä on tilanne, jossa addiktio on yritys selättää elämän luonnollinen yksitoikkoisuus. Koska alkoholi, seksi, liikunta ja taide rentouttavat jokainen omalla tavallaan, tarvitaan niitä kaikkia. On itse suoritus, jonka aikana ei ole mahdollista ajatella Urheilu ei auta unohtamaan tai välittämään vähemmän, päinvastoin. Baari-ilta tai -viikonloppu on usein breikki tai irtiotto, vaikka nautintoja ja päihteitä voisi tarkastella todellisuuspaon sijaan sen suhteen, mitä ne tuovat jo valittuun elämään. Pitkälti tästä oli kyse Helsingin Sanomien jouluisessa jutussa, joka käsitteli sitä, miten nollata aina välillä aivot ja mieli kiivastahtisesta työstä. Kaikille urheilu tai liikunta ei aiheuta yhtä voimakasta hyvän olontunnetta kuin toisille, mutta ne joille se aiheuttaa, tietävät: urheilun aiheuttama mielihyvä on aivan omaa luokkaansa. Alkoholi on nautinnon ja mielihyvän tiivistettä, josta ylimääräinen aika ja vaiva on keitetty pois. Mutta pakoon ei tälläkään keinolla pääse. Lapsen tavallinen nuhakuume pelottaa, ikkunoiden takaa kuuluu ambulanssin sireeni varmasti siksi, että jälkeläinen on jäänyt auton alle ja luomi käsivarressa tuntuu kasvaneen. Miksi kukaan ei vastaavassa tilanteessa keksi koskaan mitään muuta, miksi juuri juoksu on näiden kertomusten laji joka ainoa kerta. t a m m i k u u 2 2 3 3 O sallistuin syksyllä esihenkilövalmennukseen, jota veti kiireiset työt ja pitkät päivät muutosvalmentamiseen ja puhekeikkoihin vaihtanut entinen yritysjohtaja. Pakoja todellisuudesta NIKLAS THESSLUND P Ä Ä K I R J O I T U S mitään muuta tai sitten kerrankin rauhassa. Nousuhumalaa ei enää tule, mutta aamulla varmuudella ahdistus. Voisi nauraa muutoksen teon välineeksi valitulle kestävyysjuoksulle. Nousuhumalassa olo on riehakas kuin olisi voittanut kilpailun tai saanut ison urakan valmiiksi töissä, ilman, että on täytynyt laittaa tikkua ristiin. Mieli saattaa olla alkuviikosta vähän tummempi rehellisen ryyppäämisen jälkeen, sanoi alkoholilla nollaava Hesarin jutussakin
44 Vapaa agentti Mippi Vuorikoski kouluttautuu psykedeeliavusteisen terapian ammattilaiseksi. T Ä S S Ä N U M E R O S S A Valokuvaaja Otto Ponto K A N N E N K U VA. 26 Vihreää kultaa harmaalla alueella Mitä on ihmeaineeksi kutsuttu CBD. 54 ESSEE – SATEENKAAREN TAKANA, PIMEYDEN SYDÄMESSÄ 58 RUOKAVAIKUTTAJA – PETRI NYLÄNDEN 60 ELOKUVA – PAOLO GENEVESE: RAKKAUDEN SUPERSANKARI 62 MUSIIKKI – WEYES BLOOD: IN THE DARKNESS, HEARTS AGLOW 64 KIRJA – DAVID EDDINGS: KIVEN VARTIJA 66 KULTTUURISIVU 44–53 Mippi Vuorikoski kouluttautuu psykedeeliavusteisen psykoterapian ammattilaiseksi, vaikka alan tulevaisuus on vielä epävarma. 4 S I S Ä L LY S L U E T T E L O 3 PÄÄKIRJOITUS 6 AVAAJA – SANNA RÖNKÄ 9 KUUKAUDEN DATA 10 POLIITTINEN KOTI 12 DEBATTI – AHOKAS, LEPPÄ & KUPARINEN 13 TOISINKIN VOISI OLLA 14 KOLUMNI – RIIKKA SUOMINEN 16 Lapin Sampo ja sielun liaani Ayahuasca-rituaalit muuttivat kauppias Sampo Kaulasen elämän. 36 Puutostiloja Mikä vaikuttaa siihen, kuka jää koukkuun päihteisiin
Imagen vuosikerta on 12 numeroa. T E K I J Ä T TIMO TERVOJA Timo Tervoja (s. 1974) on A-lehtien ajankohtaismedioiden johtava AD, joka on ollut mukana työryhmässä uudistamassa apu.fi -sivustoa, missä Imagenkin jutut ovat. Hän on kirjoittanut muun muassa tietokirjat avoimista suhteista ja ystävyydestä. Aikakausmedia ry:n jäsen. vuosikerta, 302. numero. 38. Kustantaja A-lehdet Oy Myyntipäälliköt Mediaopas.a-lehdet.fi Repro ja sivunvalmistus Aste Helsinki Oy Painatus Kroonpress AS, Tartto 2023 Seuraava numero ilmestyy 15. Toimitus ei vastaa tilaa matta lähetetystä aineistosta. ISSN 0782-3614 Päätoimittaja Niklas Thesslund Toimituspäällikkö Sonja Saarikoski Tuottaja Laura Myllymäki Ulkoasu Hanna Kahranaho & Pauliina Vuorinen Digitoimituspäällikkö (ajankohtaismediat) Miikka Järvinen Johtava AD (ajankohtaismediat) Timo Tervoja. Lisävoimaa tekemiseen Tervoja on hakenut vuoden ajan painonnostosta. 1986) ihmissuhteisiin erikoistunut kirjoittaja. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoi mainen este, kuten lakko tai tuotannolliset häiriöt). helmikuuta 2023. MAINOSTAJAT Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Trafiikki PunaMusta ASIAKASPALVELU JA LEHTITILAUKSET Internet www.a-lehdet.fi/asiakaspalvelu Puhelin 09 759 6600 (ma–pe klo 8–17) Puhelun hinta määräytyy liittymäsopimuksenne mukaan. t a m m i k u u 2 2 3 5 K E S TÄV I Ä J U T T U J A MIRJA HÄMÄLÄINEN Mirja Hämäläinen (s. Tähän numeroon hän kirjoitti psykedeeliavusteisen terapian tulevaisuudesta. Uudistuksen tavoitteena oli helpottaa verkkokäyttäjän navigointia sivustolla ja tarjoilla juttuja ajanmukaisemmassa paketissa. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Postiosoite Image, 00081 A-lehdet Käyntiosoite Risto Rytin tie 33, Kulosaari, Helsinki Puhelin (09) 759 61 Twitter @imagelehti Sähköposti image@a-lehdet.fi, etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Facebook www.facebook.com/imagelehti Internet www.image.fi TEKIJÖINÄ TÄSSÄ NUMEROSSA Atte Ahokas, Suvi Auvinen, Emma Bentley, Pauliina Holma, Silvia Hosseini, Mirja Hämäläinen, Janne Itkonen, Katja Kallio, Artemis Kelosaari, Samuli Knuuti, Juuso Koponen, Matti Koskinen, Timi Kuosmanen, Susanna Kuparinen, Eero Lampinen, Sanna Lehto, Asta Leppä, Annaliina Niitamo, Oskari Onninen, Otto Ponto, Timo Pyykkö, Antti Raatikainen, Venla Rossi, Riikka Suominen, Kaisu Tervonen, Antti Vettenranta, Elina Vitikka, Valtteri Väkevä, Kim Öhman
Tällöin suomalaiset siirtyivät käyttämään korvaushoitolääke buprenorfiinia. Mistä se johtuu. Kun Taleban oli vuosituhannen vaihteessa edellisen kerran vallassa Afganistanissa, se kielsi unikonviljelyn. Käyttökulttuurit voivat siis olla hyvin erilaisia naapurimaissakin. Meillä käyttö ja ongelmakäyttö alkoivat yleistyä 1990-luvun lopussa, ja siitä lähtien haitat ovat kasvaneet tasaisen hitaasti. Huumeita käyttävät ihmiset pitää saada mukaan huumausainekeskusteluun, sanoo huumekuolemia tutkinut THL:n erityisasiantuntija Sanna Rönkä. Suomi oli pitkään matalan huumeidenkäytön maa. Pelko oli ja edelleen on, että jos näin kävisi, jälki olisi ikävää, koska heroiini on niin paljon nykyisiä aineita myrkyllisempää. Yhden tilastovuoden perusteella ei voi vielä sanoa, että trendi olisi kääntynyt parempaan, mutta toivotaan, että näin käy. Sen seurauksena heroiinia ei saatu juurikaan Euroopan markkinoille. Nuorten huumekuolemien vähentyminen oli sen sijaan positiivinen uutinen. Miten buprenorfiinista eli Subutexistä tuli Suomen väärinkäytetyin opioidi. Nykyään Suomessa on ryhmä nuoria, jotka käyttävät huumeita ongelmallisesti, ja valitettavasti käytön äärimmäinen seuraus on kuolema. Buprenorfiinia käytetään muuallakin, mutta Viron käytetyin laiton opioidi oli pitkään fentanyyli ja Ruotsin heroiini. Millainen on tyypillinen suomalainen huumekuolema. Esimerkiksi Länsi-Euroopassa oli heroiiniepidemia jo 1980-luvulla, minkä vuoksi huumeita ongelmallisesti käyttävät ovat siellä jo ikääntyneempiä. Mikä niissä oli mielestäsi oleellista. Huumeidenkäytön hän on aloittanut jo teini-iässä, ja sitä on takana jo jonkin aikaa. 6 AVA A J A Teksti Oskari Onninen Kuvat Antti Vettenranta J oulukuun alussa Tilastokeskus julkaisi uudet tiedot huumekuolemien määrästä Suomessa. Heroiini alkoi taas virrata Eurooppaan, mutta Suomen markkinoille se ei koskaan palannut. S A N N A R Ö N K Ä : Tehovalvonnat eivät ratkaise pitkäaikaisesti mitään” ”. Suomessa myös kuollaan huumeisiin nuorempana kuin eurooppalaisissa verrokkimaissa. Tyypillinen tapaus on nuori mies, joka on kuollut korvaushoitolääke buprenorfiinin, rauhoittavien lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttöön. Sittemmin Taleban huomasi, että huumekauppa on taloudellisesti kannattavaa ja salli unikonviljelyn. Suomalaisten huumeisiin kuolleiden keski-ikä oli muita maita alempi jo ennen tätä trendiä. Ikävä trendi näkyy jatkuvan, eli huumekuolemat olivat taas lisääntyneet. Fentanyylistä ja muista uusista opioideista puhumattakaan. Kun alle 30-vuotiaiden osuus kuolleista on lisääntynyt hälyttävästi, keski-ikä on tietenkin laskenut entisestään
THL:n erityisasiantuntija Sanna Rönkä katsoo, että käyttöhuoneet ovat yksi tapa tavoittaa huumeidenkäyttäjiä.. t a m m i k u u 2 2 3 7 Käyttöhuoneet
Suurissa kaupungeissa sen sijaan hyvin pärjäävien nuorten bilehuumeena tunnetun kokaiinin käyttö on yleistynyt. Tehovalvonnat eivät ratkaise pitkäaikaisesti mitään. Mitä buprenorfiinikuolemille voisi tehdä. Pienten ja isojen kaupunkien ero on kiinnostava, mutta meillä ei ole vielä tietoa siitä, mitä näissä kaupungeissa tapahtuu. Samaan aikaan kun yhä useammalla nuorella menee paremmin kuin ennen, pienelle porukalle kasaantuu entistä monimutkaisempia ongelmia, syrjäytymisvaaraa ja näköalattomuutta. Suomalaisessa yhteiskunnassa on selvä intressi siivota edelleen huumeidenkäyttäjät pois silmistä ja pois mielestä. On merkkejä, että kokaiinin käyttö on lisääntynyt, mutta yhteiskuntaan hyvin integroituneet henkilöt myös hoitavat mahdollisia haittoja usein työterveydessä tai yksityisellä, jolloin ne eivät näy julkisen terveydenhuollon rekistereissä. Siihen keskusteluun pitää saada mukaan myös huumeita käyttävät ihmiset. Vaikka motivaatiota aineista irtautumiseen olisikin ollut, siinä vanha elämä ehtii viedä mukanaan. Ihmisillä voi olla pelkoja, joita ei tule vähätellä, vaan kaikkien on tärkeä kokea olonsa turvalliseksi. Mitä aiotte tarkalleen tutkia. Niissä voitaisiin lisäksi ohjata muihin käyttötapoihin kuin erityisen riskialttiiseen buprenorfiinin pistämiseen sekä kertoa moniainekäytön vaaroista. Opioidikorvaushoitoon on liian vaikea päästä, ja järjestelmä vaatii asiakkailta turhan paljon oma-aloitteisuutta ja sitoutumista. Uskon kyllä, että kypsymme tässä yhteiskuntana ja voimme käydä tulevaisuudessa asiallista huumekeskustelua. Huumeita ongelmallisesti käyttävällä ei välttämättä ole sellainen elämäntilanne, että hän odottaa kaksi viikkoa ja muistaa mennä tiistaina kello kahdeksalta vastaanotolle. Odottaisin niitä. Miksi tutkimus alkaa vasta nyt, kun luvut ovat hälyttävät. Lisäksi puhtaat tilat vähentävät pistämisen riskejä. Long Playn tuoreessa artikkelissa huomautettiin, että selvityksen alla olevat käyttöhuoneet eivät ole erityisen hyviä vähentämään buprenorfiinin aiheuttamia monikäyttökuolemia, joita on Suomessa paljon. Heroiinin ja muiden vahvempien opioidien yliannostuksessa hengityslama voi tulla hyvin nopeasti, jolloin valvotusta käyttömahdollisuudesta on erilainen hyöty. Lehdissä on viime aikoina ollut juttuja pienten maakuntakaupunkien, kuten Mänttä-Vilppulan ja Varkauden, vakavista huumeongelmista. Vuonna 2023 aloitat nuorten huumekuolemien tutkimisen thl:n vetämässä Ulos epätoivosta tutkimuskonsortiossa. Sellainen keskustelu meillä on todennäköisesti edessä. Toivon, että käyttöhuonekokeilu mahdollistetaan lainsäädäntömuutoksella, koska käyttöhuoneet ovat yksi väline huumeita käyttävien ihmisten tavoittamiseen. Eriytyykö suomalainen huumeidenkäyttö hyvin ja huonosti pärjäävien kansanosien välillä. Buprenorfiini ja muut aineet yhdessä aiheuttavat hitaasti kehittyvän myrkytystilan, eli henkilö voi olla vielä illalla kunnossa ja juhlatuulella, mutta ei herää enää aamulla. Välittömiä huumemyrkytystilanteita ne tuskin kuitenkaan merkittävästi vähentävät Suomen nykyisessä huumetilanteessa. Mitä sille voisi tehdä. He kokevat niin merkittävää stigmaa, että se haittaa heidän omasta itsestään ja terveydestään välittämistä.. Pääjuoni on tarkastella nuorten huumeisiin, itsemurhiin ja väkivaltaan liittyviä kuolemia sekä läheltä piti -tilanteita ja keriä niistä retrospektiivisesti auki käänteet, jotka ovat johtaneet tällaiseen surulliseen kehityskulkuun. Poliitikoille huumekysymys on miinakenttä, jossa asiallisiakin ulostuloja käytetään lyömäaseena ja leimataan ”huumemyönteisyydeksi”. Huumetutkimus on saanut viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvin vähän rahoitusta. Onko maakuntaSuomen huumeotsikoille jokin selitys. 8 AVA A J A AVAAJA-palstalla asiantuntija aloittaa keskustelun ja taustoittaa ilmiötä. Terveysneuvontaa voidaan tarjota myös käyttöhuoneissa, kunhan pilotti onnistuu. Käyttöhuoneet ovat toisaalta myös varotoimenpide: Suomen huumetilanne voi muuttua nopeastikin. Onko käyttöhuoneista tullut hopealuoti huumekuolemien vähentämiseen. Lisäksi nuorten hyvinvointi polarisoituu. Vielä kymmenen vuotta sitten nuorten huumekuolemien trendi ei ollut ajankohtainen, mutta myöskään tilanteen huonontumiseen ei ole reagoitu poliittisesti. thl tekee neljän vuoden välein huumekyselyä, jonka seuraavat tulokset saadaan keväällä. Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, miten poliisi on koettanut ”puhdistaa” Sörnäisten metroaseman ympäristöä Helsingissä. Se tiedetään, että huumehoidon ja -palvelujen saatavuus vaihtelee paljon eri puolella Suomea. Ilta-Sanomien selvityksen mukaan yli 10 000 tuhannen asukkaan kunnista asukaslukuun nähden eniten huumausainerikoksia tehdään Seinäjoella. Samaan aikaan kaupunkitilan pitää kuulua myös huumeita käyttäville ihmisille. Pikemminkin näkisin ratkaisuna naapurustotyön. Meillä on olemassa terveysneuvontapisteitä, joissa vaihdetaan ruiskuja ja neuloja. Jos kyselyn tulokset tukevat niin sanotun bilekäytön merkittävää yleistymistä, ilmiö tä pitää tutkia enemmän, jotta mahdollisia yöelämässä tapahtuvan käytön haittoja voidaan ehkäistä
Tämä Image on yritys tarjoilla näkökulmia huumeisiin eri suunnista. Eikä siinä vielä kaikki. Euroopassa tätä isoa kuvaa selvittää European Monitoring Center for Drugs and Drug Addiction (emcdda). Mutta minkälaista huumepoliittista keskustelua Suomessa pitäisi laajemmin käydä. W A S T E W A T E R A N A LY S I S A N D D R U G S . Ota mukava lukuasento, nyt mennään. A E U R O P E A N M U L T I C I T Y S T U DY.. Vuoden 2021 analyysin mukaan kokaiinia käytettiin eniten Länsija Etelä-Euroopassa, esimerkiksi Hollannissa ja Espanjassa. Jätevesitutkimuksen avulla saadaan selvyys myös siihen, minkälaisia huumeita missäkin käytetään. t a m m i k u u 2 2 3 9 D A T A O nko olemassa mitään kiehtovampaa kuin jätevesitutkimus. Miettikää nyt: tutkimalla meidän ihmisten tuottamaa jätettä saadaan tietoa siitä, kuinka paljon huumeita käytetään tietyllä alueella. Virran viemää Jätevedet tarjoavat arvokasta tietoa huumeidenkäytön trendeistä. Siitä on varmaan kaikilla mielipide, etenkin näin vaalien alla. Suomi kuului mukaan siihen joukkoon, jossa amfetamiinipitoisuudet olivat vertailun suurimpia. Korkeimmat amfetamiinipitoisuudet sen sijaan mitattiin Pohjoisja Itä-Euroopassa. KOKAIINI MDMA EKSTAASI AMF ETA MIIN I METAMFE TAMIINI Käyttöannokset Amfetamiini: mg Mefamfetamiini: mg Kokaiini: mg MDMA ekstaasi : mg Joensuu (Kuhasalo) Vaasa (Pått) Hämeenlinna Mikkeli Maarianhamina Oulu (Taskila) Jyväskylä (Nenäinniemi) Kuopio (Lehtoniemi) Turku (Kakolanmäki) Tampere (Viinikanlahti) Rovaniemi (Alakorkalo) Kemi Helsinki (Viikinmäen vedenpuhdistamo) Kotka (Mussalo) Lahti (Kariniemi) Espoo (Suomenoja) Kouvola Lappeenranta (Toikansuo) Pori Kajaani Seinäjoki Kokkola Savonlinna (Pihlajaniemi) Huumausaineiden käyttö viikonloppuisin jätevesitutkimuksen tulosten perusteella Käyttöannosta/päivä per 100 000 as. Trendi on suhteellisen selkeä: Etelä-Suomessa kokaiinin käyttö on lisääntynyt, kun metamfetamiinin käyttö on vähentynyt. JUUSO KOPONEN on helsinkiläinen informaatiomuotoilija, jonka laatima datavisualisointi tai infografiikka taustoittaa aina yhtä kunkin numeron artikkelia. L Ä H D E : E M C D D A 2 2 2 . Teksti Laura Myllymäki Infografiikka Juuso Koponen Suomessa thl on viranomainen, joka tekee yhteistyötä emcdda:n kanssa ja joka kerää näytteitä suomalaisilta jätevedenpuhdistamoilta
Kaupungissa ollaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä, joten on oikeasti relevantti kysymys, minkälaisten naapureiden kanssa huomattavan osan ajastaan viettää. Kunhan neliömäärä henkeä kohden pysyy reilusti alle helsinkiläisten keskiarvon, voin elää sen asian kanssa. Pandemian myötä kodin merkitys on vielä korostunut monilla osa-alueilla. Minusta kaikkein järkevin peruste asuinpaikan valinnalle on silti poliittinen äänestyskartta. 10 P O L I I T T I N E N K O T I O len asunut Käpylässä vuodesta 2006. Itse toivoisin neliöitä puolet vähemmän, mutta tämä on kompromissi muiden perheenjäsenten toiveiden kanssa. Sen suhteen on Käpylässä jouduttu tekemään kompromissia, koska 1950-luvun taloissa se on heikko. Meillä on tietysti uusiutuva sähkö ja parvekkeella aurinkopaneelit, joista saa kännyköihin ja tietokoneisiin virtaa kesällä. Teksti Janne Itkonen Kuva Timi Kuosmanen 4 H + K + P A R V E K E , 7 8 M ² , K Ä P Y L Ä , H E L S I N K I. Käpylähän on tällainen viheronnela kanta kaupungin kupeessa, jossa on hyvät ulkoilumaastot ja lähimetsiä. Etsimme aikanaan puolisoni kanssa ensimmäistä yhteistä omistusasuntoa laajasti ympäri Helsinkiä. 78 neliötä on minusta törkeän paljon nelihenkisellekin perheelle. Liikkumisen ja puoluekartan lisäksi kolmas tärkeä tekijä on talojen ja asuntojen energiatehokkuus. Tilattu kaukolämpö on tehty jäteveden hukkalämmöstä, eli se on myös uusiutuvaa ja päästötöntä eikä fossiilisilla tai biomassalla tuotettua. Kotona ollaan läheisten kanssa, syödään ja nukutaan, mutta siellä tehdään myös töitä, urheillaan ja liikutaan.” Viheronnelan asukki Leo Straniuksen kodissa tavaroita on mahdollisimman vähän, kaikille niille on paikka ja kaikki ovat paikallaan. Käpylään houkuttelivat muun muassa hyvät pyöräilyja joukkoliikenneyhteydet ja lähellä olevat peruspalvelut. Kodilla on minulle iso merkitys, sillä lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista muistan, miten vaikeaksi elämä menee, jos ei ole avainta taskussa ja omaa nimeä ovessa. POLIITTINEN KOTI -palstalla kurkistetaan politiikasta tuttujen henkilöiden koteihin
Samalla keskittyminenkin on parempaa. Tulevaisuuden haaveena on saada se sähkönä talteen.”. 1 1 t a m m i k u u 2 2 3 Pyörä ja älytrainer. ”Tunnin etäpalaverin aikana ehdin pyöräillä noin 20–25 kilometrin pk-lenkin. Haluaisin tähän myös juoksumaton, mutta makuuhuoneesta loppuu tila kesken. Treenatessa syntyy myös paljon lämpöenergiaa
Subjektiivisista kokemuksista ei kannata vetää sen suurempaa kuvaa. Kaikki käyttäjänuoret olivat säntillisistä porvarisperheistä. Tietenkään lieväkään kasvu ei ole hyvä juttu. Haluammeko vain rangaista huumeiden käyttäjiä vai ratkaista ongelmia. Suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat yhteiskunnan syvimmässä notkossa. Nykyisessä huumetilanteessa hälyttävintä on nuorten ongelmakäyttäjien tilanne. ASTA LEPPÄ Toimittaja ja tietokirjailija AT TE AHOKAS Ilmastoaktivisti. Yksi oli kuulemma vedellyt happoakin, koska niin ”pääsee tiloihin” ja saa ”mahtavia idiksiä musaan”. Huumeiden kriminalisointi vaikeuttaa avun hankkimista ja lisää riskejä esimerkiksi huumeiden puhtauteen liittyen. Siellä myös viikatemies niittää hyistä satoa. Kiitos netin, nyt helpommin. Dekriminalisaatiolla ja käyttöhuoneiden perustamisella parannettaisiin ongelmakäyttäjien elämänlaatua, tehtäisiin avun hakemisesta helpompaa. Nykyinen tiukka kriminalisaatio ei sel”Nuorilla on yhä enemmän tilaisuuksia käyttää erilaisia huumeita, ja siksi portti teoria on todellinen ongelma” V Ä I T E : västikään toimi, sillä nuorilla on paljon mahdollisuuksia hankkia huumeita, ja yliannostuksista johtuvat kuolematkin ovat kolminkertaistuneet 2000-luvun alusta. Esimerkiksi keskioluen tuonti kauppoihin vuonna 1969 vei suomalaisten viinalitrat sfääreihin. Join vain alkoholia. Väitteen porttiteoriaosa ei minulle avautunut. D E B A T T I Johtaako mietojen huumeiden kokeilu vahvempien käyttöön, jos tilaisuuksia testailuun on yhä useammin. Aivan kuten eriarvoisuudessa yleisestikin, enemmistöllä menee paremmin kuin koskaan, mutta pieni vähemmistö jää yhä kauemmas jälkeen. Olen itse viettänyt nuoruuttani teknopiireissä. Myös rikollisuus vähenisi ja huumeiden käyttöä ja niiden turvallisuutta olisi helpompi kontrolloida. Myös intissä huumeisiin suhtaudutaan erittäin kielteisesti. thl:n asiantuntijatkin puoltavat huumeiden käytön dekriminalisointia. Viimeiset tilastot ovat tosin 2–3 vuoden takaa, ja trendi luultavasti jatkuu, mutta että käyttö olisi räjähtänyt, siihen en jaksa uskoa. Hälyttävintä on nuorten ongelma käyttäjien tilanne. Lisääntyykö päihteiden käyttö, kun saatavuus helpottuu. Ei aihetta moraalipaniikkiin. 12 O lin ällikällä lyöty, kun tuttu nuori kertoi kaveriensa polttelevan kukkaa ja nappailevan sieniä. Portti teoriaa käytettiin myös tasa-arvoista avioliittolakia vastaan sanomalla, että seuraavaksi mennään eläinten kanssa naimisiin. Raja on olemassa, se täytyy vain tutkitun tiedon ja demokraattisen päätöksenteon kautta asettaa oikeaan kohtaan. Suomalaisnuorten kannabiskokeilut ovat toki olleet kasvussa, mutta muuhun Eurooppaan verrattuna huumeidenkäyttö on yhä vähäistä. Huumepolitiikan suuntaa täytyy muuttaa, jos välitämme nuorten hyvinvoinnista. Näin ei tietysti käynyt. Esso ei kuulunut meidän juttuumme, vaikka olisihan sitä jo tuolloin ollut saatavilla, kai. Annoimme väitteen debatisteille. P orttiteoria on väsynyt heitto ja yleistä huumepoliittisissa keskusteluissa, joissa leijailee vahvan moralisoiva ilmapiiri. Todennäköisesti. Kilpailu opiskeluja työpaikoista on aivan liian ankaraa, jotta niitä kannattaisi vaarantaa
Rakenteet, tylsiä. Kaikki tämä tiedetään, mutta niin ei toimita. Aalto tiettävästi otti sopimuksen purkamisen raskaasti. Osa päihteisiin sairastuneista paranee veronmaksajiksi, päihdesairaiden läheiset säilyttävät tehokkuutensa ja työkykynsä kun ongelmissa autetaan, rikokset vähenevät, elämää säästyy. Espoon päättäjät vetivät yllättäen mahtipontiset suunnitelmat pois pöydältä, koska Espoolta näytti puuttuvan kokonaissuunnitelma. Nuorten huumeidenkäyttö on samanlainen rakenteellinen ongelma kuin kaikki hyvinvointivaltiona rimpuilevan Suomen elämän ja kuoleman kysymykset. Kivenlahti oli maalaismainen espoolaiskylä, jossa lehmät vielä laidunsivat pelloilla. Lähteenä on käytetty Reima T. TOISINKIN VOISI OLLA -palstalla esitellään toteutumattomia kaupunkiutopioita. Aallon suunnitelmat kariutuivat. Laajoja yhteiskuntapiirejä kiinnostaa Suomi, jossa osa putoaa ja kuolee liian aikaisin. Tuntematon uusi asuinalue tarvitsisi huomiota, joten Alvar Aallolta pyydettiin suunnitelmia uudelle asuinalueelle. Espoon eri osia suunniteltiin monien ulkoisten konsulttien pöytien äärellä, ja Espoosta oli kehkeytymässä ”viidentoista kaupungin” kaupunki. Toisinkin voisi olla. Rakennusprojekti oli jättimäinen, sen ajan suurin Suomessa. Maalta muuttaneelle väestölle olisi löydettävä asuntoja, ja olisi kilpailtava Helsingin kanssa houkuttelevana asuinpaikkana. Niin ihanan halpaa. Laittaa rahaa varhaiskasvatukseen ja kouluihin, palkata lisää aikuisia tarttumaan lasten ja nuorten ongelmiin ajoissa. 13 t a m m i k u u 2 2 3 DEBATTIPALSTALLA Imagen vakituiset debatistit ottavat eri kokoonpanoilla kantaa toimituksen esittämään väitteeseen. Ota rennosti, istu tähän, snorttaa vaikka kokkelia, terveisin Helsingin kaupunki. Silta olisi yhdistänyt Kivenlahden ja Kirkkonummen kaksoiskaupungin toisiinsa. Piritorina tunnetulle Vaasanaukiolle ei uusien suunnitelmien mukaan tuoda puistonpenkkejä. Alvar Aallon suunnitelmissa Kirkkonummen puoli olisi ollut Buda ja Espoon Kivenlahden puoli Pest. Kyseessä on poliittinen arvovalinta. H elsingin kaupunki on tarttunut riuskasti nuoria varhaiseen hautaan kaatavaan huume-epidemiaan. Rakennusprojektin keulamiehenä toimi Tapiolan juuri rakennuttanut Asuntosäätiön Heikki von Hertzen. Vertailun vuoksi mainittakoon, että koko Espoossa asuu tänä päivänä 300 000 asukasta. Penkit ovat väärä viesti, kutsuhuuto helppoon elämään, virkamiehet pohtivat. Jos halutaan hoitaa juurisyitä, pitäisi hoitaa osattomuutta ja syrjäytymistä. Julkiset rakennukset olisi sijoitettu puistojen reunoille. Aallon vuoden 1966 yleiskaavaehdotuksessa merellisen kaupunginosan rannat olisi varattu virkistyskäyttöön ja rakennukset olisivat nousseet laaksomaiseen maastoon. M etrolla pääsee nyt Espoon perukoille Kivenlahteen asti. Tutkimukset osoittavat, että jokainen huumesairaiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn satsattu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Aallon innostuttua tehtävästä suunnitelmat paisuivat. Projekti sai leikkimielisen nimen Budapest, Tonavan molemmin puolin nousevan kaupungin mukaan. Alueella olisi yli miljoona kerrosneliöitä ja siellä asuisi jopa 120 000 uutta asukasta. Porkkalan vuokra-alue oli vapautunut Neuvosto liitolta vuonna 1956, joten Espoonlahden rannat kiinnostivat päättäjiä merellisenä rakennuskohteena. Tässä kohtaa parempaa väkeä alkaa haukotuttaa. A. Kun nousee metrotunnelista, on maisema tyypillistä helsinkiläistä melko väljää täydennysrakentuvaa lähiömaisemaa 1970luvun kerrostaloineen. Riittää kun poistaa puistonpenkit ja heittää random budi-Jennan selliin. Pitkällä aikavälillä se säästää rahaa, ihmishenkiä, tuottaa hyvän kehän. Huume-epidemiaa voi akuutisti torjua hoitamalla seurauksia, kuten laittamalla rahaa päihdehuoltoon, lisäämällä katkaisupaikkoja ja pehmentämällä sääntöjä, joiden mukaan pienimmästäkin virheestä lentää ulos vieroitushoidosta. Kivenlahti, Suomen Budapest T O I S I N K I N V O I S I O L L A Teksti Annaliina Niitamo K U V IT U K S E T P A U L II N A H O L M A SUSANNA KUPARINEN Toimittaja, ohjaaja ja käsikirjoittaja. Kirkkonummen puoli olisi Buda ja Kivenlahden puoli Pest. Espoonlahden itäisten rantojen rakentamisen lisäksi Aalto ja von Hertzen ehdottivat asuinalueen jatkumista Kirkkonummen rantojen puolelle. 1960-luvulla Espoon päättäjät haaveilivat uudesta asuinalueesta Espoonlahden rannoille Kivenlahteen. Luodon teosta ”Espoo – kasvun näkijät ja tekijät” (2004, Espoon kaupunginmuseo) ja Riitta Astikaisen, Riitta Heiskasen ja Raija Kaikkosen teosta ”Elämää lähiössä” (1998, Helsingin Sanomat). Turvata koulupolku muutenkin kuin vaalilupauksissa
1 4 K O L U M N I S uomalaista poliitikkoa ei ole koskaan seurannut niin moni kuin pääministeri Sanna Marinia tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa. Demareita täytyy lämmittää, että kerrankin tavoitetaan nuoria. Sieltä löytyy monenlaista poliittista sisältöä: normeja haastavia kuvia, vaihtoehtoisia analyyseja, keskustelunavauksia ja suorastaan valistavaa materiaalia. Marinin kuvateksteissä voi olla paperinmakuinen pätkä pääministerin päiväohjelmasta, mutta koska Instassa pelataan Instan logiikalla, ei niitä lueta. Instan logiikka on poseerauksen, näennäisen aitouden ja kohti katsovien kasvokuvien dominanssi. RIIKKA SUOMINEN on helsinkiläinen toimittaja ja ilmastoaktivisti.. Ja niin saa tehdä, myös pääministeri. Melkoista, jos Marin saa vihittyä satoja tuhansia ihmisiä vasemmistolaiseen aatemaailmaan. Marinin filttereiden käyttöä on arvosteltu ulkonäköpaineiden luomisesta, mutta kritiikki tuntuu oudolta, filtterithän ovat elimellinen osa Instagramin logiikkaa. Instaan käytetystä ajasta on varmasti hyötyä Marinin henkilökohtaiselle urallekin. Mutta sitä Marin ei tee, vaan aivan perussomea. Kuvissa näkyy myös työpäiviä, mutta päällisin puolin ne eivät juuri poikkea siitä, että hän olisi lentämässä yhtiökokoukseen, kävelisi punaisella matolla tai antaisi tv-haastattelua vaikka kirjailijan ominaisuudessa. Marinin Instagramin käyttöä on myös arvosteltu, mutta hän itse sanoo haluavansa uudistaa pääministeri-instituutiota. Koska niinhän on kuin mediatutkija Marshall McLuhan sanoo, että viestintäkanavan valinta on itsessään viesti. Pelkästään kuvasovellus Instagramissa hänellä on lähes miljoona seuraajaa. Nämä epäkohdat ovat olleet tiedossa niin pitkään, että poliitikkojen someinto tuntuu kritiikittömältä. Mikä olisi enää edes vaihtoehto. Tämän ajatellaan muuttavan seuraajien käsitystä poliitikoista. Kanava tekisi Marinille mahdolliseksi rikkoa suorittavaa naisnormia tai avata ideologiaansa tai päätösten taustoja. Mutta poliittista ulottuvuutta toiminnasta ei löydy. Nuoremman polven valtiotieteilijät ovat huomauttaneet, että Instan käyttö pitää ymmärtää laajemman poliittisen viestinnän keinona. Twitter on kaatumassa miljardööriomistaja Elon Muskin sekoiluihin. Metan dominanssi tiedonvälityksessä ja piittaamattomuus valheiden levityksestä on uhka demokratialle. Mutta millainen viesti Marinin Instan käyttö on. Sen sijaan he voivat katsoa sitä ja ajatella, että isona minullakin voi olla somessa monta seuraajaa. Pääministerillä on paljon valtaa, mutta Instagramin omistavalla Metalla on sitä vielä paljon enemmän. Parhaimmillaan osa seuraajista voisi vaikka itse innostua lähtemään mukaan politiikkaan. Olen samaa mieltä, että Instagram on osa nykyistä yhteiskunnallista viestintää. Nettijätin alustalla tanssitaan palveluntarjoajan pillin mukaan, ja myös poliitikkojen pitää alistua algoritmeille. eu yrittää säännellä digijättejä, mutta firmojen tähtitieteelliset lobbausbudjetit vaikeuttavat työtä. Yrittää lyöttäytyä Hakaniementorilla ohikulkevien juttusille. Politiikka on löyhä kulissi marinin profiilissa. Joukossa on taatusti sellaisia, jotka eivät muuten kiinnostu politiikasta. Kolumnia varten on haastateltu Sitran Digivalta-hankkeen projektijohtajaa Jukka Vahtia ja Ulkonäköyhteiskunta-kirjan yhtä kirjoittajaa, erikoistutkija Erica Åbergia. Mutta ruokkimalla somea päättäjät ruokkivat samalla hirviötä. Oleellista ei ole tekstillä sanottu vaan kuvilla viestitty. Yritys on jäänyt kiinni muun muassa asiakkaiden tietojen myynnistä ja vaalikamppailuiden sormeilusta Brexitin ja Trumpin Antautuminen Instagramille RIIKKA SUOMINEN K O L U M N I kohdalla. Koska ei kai nyt sentään kolmikymppisten naisten poliittista taistelua käydä Suomessa enää siitä, saako itseään kuvata. Onhan somesta tulossa poliittisen vuorovaikutuksen merkittävin kanava. TikTok puhuttelee nuoria, mutta miten huoletonta on nojata poliittisessa viestinnässään kiinalaiseen urkintateknologiaan. Sanna Marinin kuvien viesti on, että pääministeri on tavallinen kolmekymppinen nainen, joka kaltaistensa tavoin jakaa asukuvia ja selfieitä. Tätä logiikkaa Marin ei haasta vaan näyttää antautuneen sille täysin. En usko, että tytöt katsovat Sanna Marinin profiilia ja ajattelevat, että isona minustakin voi tulla pääministeri
O TA A I K A A KO H TA A M I S I L L E ELÄMÄ KOOSTUU UNOHTUMATTOMISTA HETKISTÄ TÄRKEIDEN IHMISTEN KANSSA. Varaa irtiotto keskelle arkea tai hemmottelua viikonloppuun ylellisessä Radisson Blu -hotellissa. c o m. H e l s i n k i , E s p o o , Ta m p e r e , Tu r k u & O u l u r a d i s s o n h o t e l s
Teksti Venla Rossi Kuvat Otto Ponto 1 6. LAPIN SAMPO & SIELUN LIAANI K-kauppias ja tosi-tv-tähti Sampo Kaulanen löysi lääkkeeksi levottomuuteensa etelä amerikkalaiset psykedeelit
t a m m i k u u 2 2 3 1 7
Viikko lomakeskuksessa maksaa noin viisituhatta euroa, ja se sisältää paitsi ihmeitä myös joogatunteja, luomuruokaa ja luentoja henkisestä kasvusta. Nyt juttujen sävy on muuttunut. Tämä päihdyttävä juoma on nykyään paitsi osa uskonnollista rituaalia, myös oma turismin alalajinsa. Verkkosivuilla annetaan ymmärtää, että ne saavat aikaan elämänmuutoksia ja parantavat traumoja, mielenterveysongelmia ja addiktioita nopeammin ja tehokkaammin kuin esimerkiksi terapia. Onko hänellä enää Jounin kaupalle mitään annettavaa – tai toisinpäin. T ervetuloa Costa Ricaan! Leveästi hymyilevä Sampo Kaulanen kävelee uimarannalla ja puhuu suoraan kameralle 45 minuutin mittaisella videolla, jonka Kaulanen on lähettänyt yksityisesti katsottavaksi. Monien käyttäjien mukaan kokemuksen aikana myös nousee Kaulanen on heilunut julkisuudessa yli kymmenen vuotta ja tehnyt kaikki mahdolliset ja mahdottomat tempaukset. Viime vuosina ayahuasca on erityisesti Yhdysvalloissa noussut melkoiseksi muoti-ilmiöksi. Aine kuitenkin hajoaisi elimistössä, ellei toisesta kasvista peräisin oleva aine estäisi tätä. Hänelle sattuu ja tapahtuu. Tai niin oli siis ennen. Ja tietysti useita ayahuascaseremonioita. Sampo Kaulanen on samaa mieltä. Siksi ayahuasca-keitokseen tarvitaan kahden eri köynnöksen juurta. Juuri siellä Sampo Kaulasenkin video on kuvattu. Osasta on ollu apua, mutta nyt mie oon löytäny väkevämmän keinon”, hän sanoo kameralle. Kello on jo kymmentä yli yksi, eikä Kaulanen ole syönyt koko päivänä mitään, vaikka takana on tunnin kuntosalitreenikin. Se minua on ajanu tässä henkisyyden etsinnässä eteenpäin.” Se on ehkä hieman yllättävä lausunto Sampo Kaulaselta. Juomalla on vahva psykedeelinen vaikutus, jonka saa aikaan dimetyylitryptamiini eli dmt. Kyse ei kuitenkaan ole erityisen miellyttävästä prosessista. Nyt täytyy siis pikaisesti saada lounasta. ”Oon koittanut meditaatiota ja eri uskontoja ja vaikka mitä. Hänet tunnetaan Lapin suurimman K-marketin eli Jounin kaupan pyörittäjänä, television reality-ohjelmien vakio-osallistujana ja sellaisena yleisjulkkiksena, jonka seikkailut nousevat jatkuvasti iltapäivälehtien lööppeihin ja Seiskan otsikoihin. Se on juomaa, jota Amazonin alueella elävät alkuperäiskansat ovat valmistaneet satojen vuosien ajan erilaisia rituaaleja varten. Sitä päätetään lähteä etsimään Kaulasen kotikylästä Äkäslompolosta. Automatkalla on aikaa jutella. Sitä saadaan yhdestä tietystä köynnöskasvista. Aluksi hän selittää videolla, että on kärsinyt vuosien mittaan paljon erilaisista mielen vammoista ja yrittänyt lääkitä itseään ensin alkoholilla ja lääkkeillä, sitten vaihtoehtoisilla keinoilla. Ayahuasca on ketšuan kieltä ja tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä ”sielun liaania” tai ”kuoleman köynnöstä”. Se on ayahuasca. Hän kokee, että on ayahuascan avulla päässyt irti alkoholista, nuuskasta, unettomuudesta ja ahdistuksesta. Milloin Kaulanen joutuu lepositeissä ja poliisisaattueessa sairaalaan vedettyään sekaisin viinaa ja lääkkeitä, milloin aloittaa ketokuurin, milloin julkaisee ”rohkean” kuvan vaimostaan tai avautuu mistä tahansa asiasta maan ja taivaan välillä. Elämänmuutos on saanut Sampo Kaulasen myös kyseenalaistamaan ammattinsa. Erityisesti poptähdet ja somevaikuttajat ovat innostuneet ”ayasta”, kuten ainetta näissä piireissä usein kutsutaan. Ayahuascan juominen aiheuttaa useimmille ihmisille ripulia ja oksentelua tuntien ajaksi. ”Aika paljon käyn siellä salilla tai harrastan muuta liikuntaa. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin tuon pohdinnan polttoaineena on ollut erityisesti yksi asia. Kasvisuutejuoma, joka on peräisin Etelä-Amerikan sademetsistä. Hänellä on kova nälkä. 97.65 % miracle rate, julistetaan Rythmian nettisivuilla. K aikkein ylellisimmän ja eksklusiivisimman ayahuasca-kokemuksen tarjoaa Costa Rican Guanacasten maakunnassa sijaitseva Rythmia. Siihen kuuluvat päihteistä luopuminen, luonnossa liikkuminen, hengitysja kylmäharjoitukset, meditaatio ja mietiskely. 1 8 T erve! Mitäs sie syöt?” Sampo Kaulanen istuu pakettiauton ratissa Kittilän lentokentällä. Sampo ja hänen puolisonsa Minttu Kaulanen kertoivat loppuvuodesta 2022 Me Naiset -lehdessä, että uuden elämän keskipiste on henkisyys. Kaulanen kertoo, millaisia hänen arkipäivänsä nykyään ovat. Amazonin alueelle järjestetään koko ajan enemmän matkoja, joissa turistit pääsevät osallistumaan shamaanien vetämiin ayahuasca-seremonioihin. ”Että miten laput silmillä suurin osa jengistä menee täällä ihan koko ajan. Se on yhdistelmä luksushotellia ja vaihtoehtoretriittiä. Ihan vain sen takia, että liikeyritys saisi julkisuutta.. Ja sit mie rapsuttelen hevosia tai oon koiran kanssa metsässä.” Eristäyneeseen elämäntyyliin on monta syytä, mutta yksi niistä on ylitse muiden: ihmisten tyhmyys
t a m m i k u u 2 2 3 1 9
R avintola Rouhe sijaitsee punaisessa puutalossa kylän laidalla. Sampo Kaulanen kävelee lököttävissä collegehousuissaan silti suoraan perimmäisimpään nurkkapöytään ja huikkaa mennessään tarjoilijalle, että ”myö otetaan tää peräpenkki”. Alkuperäiskansojen tapa nauttia pyhää juomaa on perinteisesti ollut erilainen. 2 pintaan erilaisia traumoja tai pelkoja. Mutta kenties Kaulasella on ollut hieman enemmän käsittelemistä asioissaan. Ayahuasca-rituaaleja on suoritettu muun muassa tiettyinä vuodenaikoina, tietyissä elämänvaiheissa tai esimerkiksi ennen suurta metsästysretkeä tai taistelua. ”Kauppiaan rooli pienellä paikkakunnalla ei ole helppo. Viime kerralla Kaulanen kuvasi Rythmiassa videonsa, joka on tehty huolella välianimaatioita ja kertojanääntä myöten. ”Mutta samalla siinä on mulle selvinny asioita ihan kertalaakista”, Kaulanen sanoo videolla. Kahden maissa iltapäivällä siellä on hyvin rauhallista. Nyt kun ruuan hinta nousee, siis ihan minusta riippumattomista. Monille ayahuasca-turisteille yksi kerta riittää elämänmuutoksen saavuttamiseen. Joskus tulevaisuudessa lomakeskus-retriitissä voitaisiin mahdollisesti tarjota myös ayahuasca-rituaaleja. Hän on käynyt Rythmiassa jo kolme kertaa ja osallistunut laskujensa mukaan yli 15 seremoniaan. Kaulasen yksi mahdollinen tulevaisuuden haave tai suunnitelma on perustaa Lappiin oma Rythmia, erilaisiin holistisiin hoitomuotoihin keskittynyt retriitti. Matkalla oli mukana neljän hengen kuvausryhmä. Se ei ole aivan tavallista. Hän haluaa olla rauhassa. Kaulasen video on taustatyötä ja dokumentaatiota tätä projektia varten
Asenne on kyllä selvästi ystävällinen. Niinpä tv-ohjelmia tuli lisää. Tänä päivänä kaupalla on yli puoli miljoonaa seuraajaa sosiaalisessa mediassa. Heidän työnsä liittyi sotakorvausten maksamiseen Neuvostoliitolle. Yleisö ihastui lappilaiseen kyläkauppiaaseen. Siihen rooliin sisältyy enemmän kuin normaalia asiakaspalautetta, sillä eihän Sampo Kaulanen ole mikään normaali K-kauppias. ”Joo, onhan tässä huorattu niin naama kuin maine”, Kaulanen tiivistää itse. Samaan aikaan Kaulanen laittoi Facebookissa rahaa palamaan: hän järjesti Jounin kaupan sivuilla arpajaisia, haali tykkääjiä ja osti näkyvyyttä aggressiiviseen tahtiin. Ihan vain sen takia, että liikeyritys saisi julkisuutta. Haastateltavana hänestä on hieman vaikea saada otetta. Lipsonen ja Kaulanen sattuivat huonetovereiksi tosi-tv-ohjelma Diilin kuvauksissa vuonna 2010. Hän vastaa kysymyksiin hätkähdyttävän avoimesti ja kertoo asioita myös oma-aloitteisesti, sanojaan sen suuremmin varomatta. Julkisuuden lisäksi Diilistä lähti liikkeelle jotain muutakin. Hymyä tai innostusta ei päivän aikana näy. Entinen bisnesmies, nykyinen taiteilija ja hengitysharjoituksiin keskittynyt guru. Mistä se lähti liikkeelle. syistä, niin aika raa’asti se tulee välillä se palaute. Vaikka monia vuosia Arttu niitä yritti tuputtaa.” ”Arttu” on yhtä kuin Arttu Lipsonen. Sampo Kaulasen isoisä, kirvesmies Jouni Kaulanen ei erityisesti hinkunut kauppiaaksi. Vaikka Kolarin kunnassa sijaitseva marketti on nykyään yksi Suomen tunnetuimmista ruokakaupoista, alku oli pieni ja vastahakoinen. päivä vuonna 1950. Niinpä armeijan muonitusmestari teki tilauksen torniolaiseen tukkuliikkeeseen.. Mähän suhtauduin näihin kaikkiin hörhöjuttuihin aikanaan tosi skeptisesti. Kämppäkaveri Arttu Lipsasesta tuli hyvä ystävä. Kaulanen haluaa tarjota lounaan, hakea toimittajan lentokentältä ja esitellä kaikki kylän tärkeät paikat Jounin kaupan romuvarastoa myöten. Hän oli samaan aikaan tavallinen ja erikoinen: siloittelematon ja suorapuheinen töksäyttelija, täynnä älyttömiä hankkeita ja ideoita. J ounin kauppa avasi ovensa asiakkaille ensimmäisen kerran maaliskuun 23. Toinen kilpakumppani oli nimeltään Michele Murphy-Isomäki. Mutta Lapin sodan jälkeen puolustusvoimain esikunnassa oltiin sitä mieltä, että Äkäslompoloon tarvittiin kauppa, sillä savottamiehille piti saada sapuskaa. Vähän tässä joutuu semmoinen koko kylän kusiämpäri olemaan”, Kaulanen muotoilee. Ei ole liioittelua sanoa, että tuo ohjelma muutti Sampo Kaulasen elämän. Ei siis ole ihme, että Kaulanen ja hänen kauppansa ovat voittaneet jo monta yrittäjäpalkintoa ja Some Awards -kunniakirjaa. No, aloitettaisiinko tästä elämänmuutoksesta. Hän on heilunut julkisuudessa yli 10 vuotta, tehnyt kaikki mahdolliset ja mahdottomat tempaukset. Kun lohikeitto on saapunut pöytään, Kaulanen kysyy, että mikäs tässä olisi nyt jutun aiheena. Tai ehkä asian voisi muotoilla niin, että siitä alkoi hänen toinen, julkinen elämänsä. Äänensävy on kuitenkin koko ajan samanlainen: väritön ja tasainen. t a m m i k u u 2 2 3 2 1 Noin 25-vuotiaana Kaulanen alkoi hahmottaa, että elämässä olisi hyvä olla jokin tavoite, suunta tai keskipiste. ”No joo. Muutaman vuoden päästä nimi oli vaihtunut: Michelea kutsutaan nykyään Mintuksi ja sukunimi on Murphy-Kaulanen
Kalja maistui useimpina viikkoina keskiviikosta sunnuntaihin. Heitähän poika höperehtimästä, hänelle sanottiin. Esa ja Anne Kaulanen uskoivat tulevaisuuteen ja päättivät laajentaa suvun bisnestä. Siihen mennessä, kun Jounin kauppa siirtyi seuraavalle sukupolvelle, Suomi oli muuttunut. Esa hoiti rakennustyöt itse. Teiniikäinen kolaroija vietiin ambulanssilla terveyskeskukseen, josta hän karkasi kotiin. Noin 25vuotiaana Kaulanen alkoi hahmottaa, että elämässä olisi hyvä olla jokin tavoite, suunta tai keskipiste. Esa Kaulanen katosi välillä useammaksi päiväksi ryyppyreissuille. He ottivat lainaa ja rakensivat kauppaa varten erilli sen rakennuksen. Tai edes kun nollinen työpaikka, jotain muuta kuin siivoamista tai blokkarin hommia baarissa. Niinpä Kaulanen alkoi haaveilla isommista ympy röistä. Hän ajoi kelkalla kovaa vauhtia auton perään ja lensi sen yli. Pakaste osasto oli kesäisin kellarissa ja talvisin talon pihalla mustissa säkeissä. Hän antoi tämän vastuulle puolitoista metriä pakasteallasta. Pieni Sampo ei oikein pärjännyt koulussa. Perheen uusi miniä Anne ottikin lopulta suuremman vastuun kaupasta. Hän päätti rakennuttaa uuden kaupan.. Homma meni häsellykseksi. Äiti oli sitä mieltä, että lapsen pitää vähän harjoitella. Silloin Sampo lähti ryyppy illan päätteeksi moottorikelkalla kotiin. Ja niin tuhlaajapoika palasi Äkäslompoloon. 2 2 Kun ruokakuorma saapui Kaulasten rintamamiestalon pihaan, ei Jouni Kaulasen auttanut kuin alkaa järjestelemään myymälää talon alakertaan. Hän ajatteli, että se oli normaalia. Hän laajensi valikoimaa ja perusti kaupan yhteyteen muun muassa suksihuoltamon. Hän oli lyhyt, ujo ja punatukkainen lapsi, joka haaveili näyttelijän tai rocktähden ammatista. ADHD diagnosoitiin kuitenkin vasta aikuisena. Nuoresta asti hänellä oli yksi ajatus: painua helvettiin täältä junttilandiasta. Pahin oli ken ties 17vuotiaana sattunut episodi. Sampo Kaulanen syntyi vuonna 1979 toisen polven kaup piaan pojaksi. Niinpä Sampo lähti EteläSuomeen alle pari kymppisenä. Osittain se johtui olosuhteiden pakosta. Vähitellen Jouni Kaulanen tottui kauppiaan rooliin. Hän tykkäsi siitä enemmän kuin kauppiaana olemisesta. Sellainen oli monilla Äkäslompolon miehillä tapana. 1980luvulla purettiin finanssimaailman säätelyä ja rajoituksia. Asuinkaupungit ja työt vaihtuivat. Esan ja Annen poika Sampo näki lapsuudessaan useamman tutun sedän kuolevan viinaan. Silloin hänelle tuli mieleen, että meillähän on se perheen kauppa. Kassa koneen tehtäviä kauppias hoiti kynällä ja paperilla. Ajat olivat hyvät, turisteja riitti ja pakasteallas hoitui ilman suurempia ongelmia. Hän oli aikaisemmin saanut diagnoosin kaksisuuntai sesta mielialahäiriöstä. Murrosiässä alkoivat kokeilut alkoholin kanssa. Esa Kaulanen päätyi lopulta tekemään itsemurhan vuonna 2016. Kotitalon yläkertaan myös majoitet tiin turisteja, kuten kaikissa seudun taloissa tuohon aikaan. Pankit rakennutti vat komeita kelohuviloita Lappiin, ja Ylläkselle alkoi saapua yhä enemmän myös ulkomaisia matkailijoita. Siellä odottivat poliisit. Pitkän aikaa bisnes oli melkoista kituuttamista
Ne eivät suostuneet vaikenemaan yön ajaksi. Eli hengitysharjoituksia, kylmäaltistusta ja meditointia. t a m m i k u u 2 2 3 2 3 Taaskaan Kaulanen ei ole syönyt koko päivänä mitään. Kaikki tehdään aina isosti, oli kyse sitten bisneksestä, viinanjuonnista tai urheilusta. Saateteksti kuuluu näin: ”My shaman wife Nyt alkaa olla tyyli kohdillaan Ei var maan Losin tyttö arvannut 2010 millasen käännöksen elämään hänen Diiliin osallistuminen aiheuttaa Minttuhan oli niin ”city girl” eikä yhtään semmonen lapin kävijä. Sampo Kaulanen esittelee ylpeänä kuvaa, jonka Minttu on julkaissut itsestään retriitillä Instagramissa. Kaulanen tajusi, että Äkäslompoloon piti saada matkailijoita. Tai vaihtoehtohoidoista. Pitkään hän tunsi tarvitsevansa alkoholia myös lääkkeeksi, unettomuuteen. Markkinointekstin mukaan se on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostaa ”vuorovaikutuksellisuus, kehollisuus, jakaminen, luonnonyhteys, rituaalit, noituus ja shamanistisuus itseilmaisun välineenä”. Hänen puolisonsa on kiinnostunut samoista asioista. ”Varmaan ois ollu aika erilaisia vuosia, jos en olis siihen ohjelmaan mennyt”, Kaulanen arvelee nyt. Ä käslompolon-kierroksen lopuksi Kaulanen esittelee oman työhuoneensa. On saanu olla ikään kuin coolimpi ja rohkeampi ihminen.” Siltähän nousuhumala usein tuntuu. Nyt lohikeitto on kuitenkin puolivälissä ja Kaulanen on alkanut kysymättä puhua siitä, miksi viinaa on tullut vuosien mittaan juotua niin paljon. Se taitaa viitata lähinnä alkoholinkäyttöön ja muihin kohuotsikoihin. Hengitysharjoitusten ja meditaation aloittamisen jälkeen Kaulanen on uponnut siihen maailmaan yhä syvemmälle. Sampo Kaulanen oli törmännyt ”yhtä hulluun arkkitehtiin kuin mitä mie oon”. Hän oli päättänyt rakennuttaa 5900-neliöisen kaupan kylään, jossa oli tuohon aikaan noin 500 asukasta. Mutta jostain syystä se ei tunnu erityisen hyvältä. Pari päivää ennen haastattelun tekemistä Minttu Kaulanen on viettänyt viikonlopun Levillä. Yksi asia on selvää: Sampo Kaulanen on niin sanotusti all in -tyyppinen henkilö. Myöhemmin hän jakaa kuvan myös omassa somessaan. Ei siitä pidemmän päälle sellaiseksi ollut. ”Se taisi olla just Minttu, joka ensin löysi Rythmian.” T yömaakoppi oli sininen. Lääkärien määräämät nukahtamistai mielialalääkkeetkään eivät toimineet, vaikka ne olivat ”kauhean vahvoja”. Silti Kaulanen palkkasi vielä Hanoi Rocksin, Hurriganesin ja Paula Koivuniemen esiintymään uudistetun Jounin kaupan avajaisiin, ennen kuin hän alkoi tosissaan miettiä, miten laskut ja lyhennykset maksetaan. Ja juuri noihin aikoihin Kaulanen näki mainoksen, jossa etsittiin osallistujia Hjallis Harkimon Diili-ohjelmaan. Silti kauppa on viime vuosina tuottanut hyvin. Täytyisi luoda ilmiö, ja sellaiseen tarvittiin julkisuutta. Kaulasen pään sisällä oli yksinkertaisesti liikaa ääniä. Elämä oli yhtä helvettiä, kun uni ei koskaan tullut. Toki Mintun verissä virtaa natiivi intiaaniveri ja se alkaa nostaan nyt päätään. Nyt pitäisi lähteä Jounin kaupan kanssa ihan uusille kierroksille, Kaulanen sanoo. Humala on poistanu sen ujouden. Mutta Lapin-Sampolle ei ole koskaan riittänyt varovainen tissuttelu. Lopputulos olisi jonkinlainen arktinen Disneyland kuorrutettuna Lappi-eksotiikalla.. ”Siitä on tullut hintaa maksettavaksi. Ne jutut toimi oikeesti”, Kaulanen sanoo ja hörppii hitaasti keitonloppuaan. Ei se ollutkaan fuulaa. Lopulta hän oli niin epätoivoinen, että suostui kokeilemaan ”niitä Artun höpötyksiä”. Enimmillään töissä oli yhtä aikaa 150 ihmistä. ”Mie olen aina kärsinyt siitä, miten ujo olen. Liikevaihto oli edellisellä tilikaudella miltei 15 miljoonaa euroa ja liiketulos miljoonan euron luokkaa. Ja soittelen Mintulle, että mitä miun nyt pitäis tehdä.” Kauppias on siis onnistunut siinä, mitä monet yrittäjät tavoittelevat: hän on tehnyt itsestään tarpeettoman firmansa pyörittämisessä. Tätä tää lappilaiffi teettää ” Mintun innostus on ihan konkreettisestikin vienyt myös Sampo Kaulasta eteenpäin hänen henkisyytensä polulla. ”Mie sain niistä näkyjä. Kustannusarvio projektille oli huimat 10 miljoonaa. ”Tää on niin upea!”, Kaulanen kehuu. Hieman häntä epäilyttää puhua näistä asioista. Usein ihmiset eivät usko, ja tilanteet muuttuvat kiusallisiksi. Siinä hänellä on koristeellinen otsapanta ja jonkinlainen kasvomaalaus. Kun on lähdetty ottamaan, niin on otettu huolella ja useamman päivän ajan. Se ei pitänyt: lopulta lainaa pankille tuli yli 14 miljoonaa. ”Tänne mie tuun joka arkipäivä pyörähtämään, vaikka ei noi miuta enää tarvii. Se sijaitsee Jounin kaupan ylimmässä kerroksessa. Siellä hän on osallistunut joogaopettaja Meri Mortin emännöimään Väen voima -retriittiin. Että se on aina muisti pois ja talutuskuntoon”, Kaulanen sanoo. Kun sellaista jatkaa vuosien ajan, syntyy addiktio. Huoneesta näkee pienestä ikkunasta kaupan kokonaisuudessaan. Humalat on pahentuneet. E nnen haastattelua Sampo Kaulanen on pyytänyt, että tässä kirjoituksessa ei liikaa keskityttäisi ”niihin vanhoihin juttuihin”. Lähinnä pelaan sitten tietokonetta ja katon Netflixiä. On hänellä velkaa vieläkin. Hän on useamman vuoden ajan suunnitellut taas uutta laajennusta
2 4
Uskooko Kaulanen edelleen esimerkiksi länsimaiseen lääketieteeseen. Ei se ole meikäläisen duuni alkaa niitä arvioimaan. Ehkä hän ei juuri nyt tiedä sitä itsekään. Hän ei kuitenkaan halua tarkemmin kertoa, mikä yliopiston rooli on, tai on sitä mieltä, että siitä on parempi kysyä heiltä itseltään. Siinä kuvataan ihmisiä, jotka ovat rituaaleihin osallistumisen jälkeen muun muassa päätyneet itsemurhaan. ”Mutta eihän mitkään asiat muutu, jos joku ei ala niistä puhumaan. Onhan ne vahvaa kamaa ja niihin liittyy riskejä. Yliopiston hankkeen rahoituspäätökset ovat ilmeisesti vielä kesken. Mutta siihen miun unettomuuteen lääkärit tarjos unilääkkeitä ja mielialalääkkeitä. Koska kyseessä oli tuntematon numero, Kaulanen ei vastannut. Hän kysyi, olisiko Kaulanen kiinnostunut lähtemään kokoomuksen edustajaksi seuraaviin vaaleihin. Miusta on tärkeää käydä tätä keskustelua. Onhan se myös niin, että aina kun joku tyyppi tai yritys nousee, niin sitä halutaan alkaa kampittamaan.” Se on diplomaattinen lausunto, mutta hieman etäinen. ”On miun maailmankatsomus varmasti muuttunu. Costa Rican kokemusten myötä kaikki entinen on ikään kuin pyyhkiytyny pois. Tosi monet on saaneet apua ayasta, mutta en mie sitä silti halua kenellekään tuputtaa tai suositella. Artikkelin lähteenä on haastattelujen lisäksi käytetty muun muassa Riku Siivosen vuonna 2019 kirjoittamaa elämäkertaa nimeltä Sampo Kaulanen: Suomen sympaattisin kauppias. Ayahuasca herkistää ihmisiä niin paljon, et varmana on riskejä, että jotain ikävää tapahtuu. Artikkeli esittää myös itse Rythmian hyvin erilaisessa valossa kuin Kaulanen. Mutta kun sinnikäs rimputtelija yritti kolmannen kerran, hän luovutti. On vaikea päätellä, mitä Kaulanen oikeastaan ajattelee. Lisäksi Rythmian perustaja Gerard Powell esitetään kultin johtajana, joka on haastanut oikeuteen useita asiakkaita ja entisiä työntekijöitä, jotka ovat kritisoineet keskuksen ja sen johtajan toimintaa. Yhteyshenkilö, jonka puhelinnumeron Kaulanen antaa, ei kuitenkaan halua antaa minkäänlaista kommenttia. t a m m i k u u 2 2 3 2 5 Pihalle upea lasershow. Viestintäosasto on kieltänyt. Onko ayahuasca muuttanut myös esimerkiksi Kaulasen maailmankatsomusta. ”Joo näinhän se on”, Kaulanen myöntää. Se elämänmuutoshomma tuntuu vielä vähän jotenkin… epämääräiseltä. Tänään se ei taida selvitä, sillä on aika lähteä ajamaan takaisin Kittilän lentokentälle. Lopuksi hän toteaa, että edelleenhän tuo homma näyttää hyvältä. Kaulanen on lukenut jutun mutta sanoo, ettei osaa ottaa kantaa siihen, ovatko väitteet totta. Puhelimessa oli pääministeri Alexander Stubb. ”Mutta en mie tiiä. Mutta en mie mikään homeopatian edistäjä ole.” Entä rokotekriitikko. Mie tykkään tehä mielummin oman ratkasun.” Kaulanen taitaa olla elämässään siirtymävaiheessa. Vai mitä oikeastaan tarkoittavat hänen puheensa shamaanien taioista ja universumin voimasta. ”Onhan tuontyyppisissä piireissä semmosta riskiä, et niistä tulee helposti jotain lahkoja. Hän ei ole lopullisesti päättänyt, mitä tehdä Jounin kaupan kanssa. Entiset työntekijät ja asiakkaat kertovat turvattomuudesta, uhkailusta ja erilaisesta hyväksikäytöstä. Tällä kertaa Kaulanen kertoo matkalla siitä, kun hänen puhelimensa vuosia sitten soi. Puhelimessa oli pääministeri Alexander Stubb. ”Niin… Miulla tuli siitä koronarokotuksien tuputtamisesta semmonen vastareaktio, etten sitten ottanu niitä. Ei hän silloinkaan suostunut. Mutta onko ne väitteet siinä lehtijutussa totta, en mie tiiä. V iikon päästä on aika tavata Sampo Kaulanen uudestaan, tällä kertaa Helsingissä. Lisäksi on kokouksia ja muita hoidettavia asioita, mutta parin tunnin tapaaminen onnistuu Mestari-hotellin ravintolassa. ”En mie missään nimessä ala sitä kritisoimaan. Sitten asiaan. Mie oon alkanu kyseenalaistaa monenlaisia asioita, mihin olen ennen uskonut.” Mitä se tarkoittaa. Sampo Kaulanen sanoo, että Taideyliopisto on mukana retriittihankkeessa. Jotta hänen tulevaisuuden retriittinsä voisi tarjota ayahuascaa hoitomuotona, tarvittaisiin ensin pieniä muutoksia Suomen huumelainsäädäntöön, eikö. Sehän voi olla vaarallistakin.” Siinä Kaulanen on aivan oikeassa. Ja mikäli hän alkaa pystyttää omaa henkisyyden retriittiä Äkäslompoloon, ei aikaa ja rahaa ja intoa välttämättä riitä enää vanhoille bisneksille. Mutta nämä ovat kaikki vasta suunnitelmia. Taaskaan Kaulanen ei ole syönyt koko päivänä mitään. Täytyy siis palata vielä puhumaan Sampo Kaulasen kanssa. Tilataan siis ensin ruokaa. Hän on tullut esiintymään Farmi-tv-ohjelman pressipäivässä. Vice-lehti kirjoitti viime kesänä laajan artikkelin Rythmiasta ja ayahuascaturismista. Ehkä se selviää vasta seuraavan rituaalin jälkeen. Hän kysyi, olisiko Kaulanen kiinnostunut lähtemään kokoomuksen edustajaksi seuraaviin vaaleihin.. Vaikka monet käyttäjät kertovat hyvin samantyyppisistä ”ihmeistä” omassa elämässään kuin hän, myös toisenlaisia kokemuksia on. Kuulemme luvattujen lääkäripalvelujenkin kanssa on vähän niin ja näin. Kaulanen tilasi projektia varten jopa pompöösin mainosvideon, jonka hän esittää työhuoneensa seinällä olevalla valkokankaalla. ”Vastasin, että mielummin kuolen omaan oksennukseeni epämääräisissä olosuhteissa.” Parin vuoden päästä saman kysymyksen esitti Kaulasen vanha tuttu, Hjallis. Onko tää projekti vaan semmonen homma millä yritän pitää elossa intohimoa, jota ei oo oikeesti enää olemassa?” Jaa-a
2 6
Teksti Suvi Auvinen Kuvat Timo Pyykkö. Poliisia aine ei kiinnosta, mutta sen sijaan lääkeviranomainen Fimea tarkistaa valmisteet yksitellen. t a m m i k u u 2 2 3 2 7 V I H R E Ä Ä K U LTA A H A R M A A L L A A L U E E L L A CBD:n eli kannabidiolin markkinat ovat voimakkaassa kasvussa. Mistä on kyse
Psykologi on kuunnellut läpi aiemmat diagnoosini, valitukseni minulle sopimattomista unilääkkeistä ja tuskailuni siitä, että maailma on suistumassa raiteiltaan. ”Nolla-thc-kukka” näyttää aivan samalta kuin päihdekannabis. Olen aiemmin samalla viikolla törmännyt twiittiketjuun, jossa helsinkiläinen vihreä poliitikko Coel Thomas kertoi löytäneensä Helsingin Kallion kaupunginosasta kaupan, joka myy cbd-kannabista, jossa ei ole lainkaan thc:tä. Käyn psykologin vastaanotolla, koska minua vaivaavat samat asiat kuin koko muutakin maailmaa: stressi, huono uni, kapitalismi ja maailmanloppu. Minä en siis niin tee.” Kuittaan ymmärtäväni viestin ja matkalla ulos googlaan cbd-kaupan osoitteen. Aivan. Do not burn or smoke.” Ostan kolmen gramman pussin keräilykannabista ja kysyn, voinko maksaa kortilla. Kysyn mitä se tarkoittaa. Tunnin sisään minulle on ensin suositeltu cbd:n kokeilemista ja sen jälkeen myyty cbd-kukkaa. Vähemmän tunnettu kannabiksen vaikuttava ainesosa cbd ei kuitenkaan ole päihdyttävä tai psykoaktiivinen, eikä se voi aiheuttaa riippuvuutta suurissakaan määrissä. Heti cbd-kysymyksen kysyttyään hän tarkentaa, että Suomessa cbd on lääkeaine eikä hän saa suositella sitä. Jokainen valmiste arvioidaan valmistekohtaisesti ja Fimea ratkaisee yksittäisellä päätöksellä, pidetäänkö valmistetta Suomessa lääkkeenä. Hyppään raitiovaunuun ja ajan Helsinginkadulle tutustumaan lailliseen hamppukauppaan. Huumaavan vaikutuksen aiheuttaa kuitenkin vain yksi Cannabis sativa -kasvin yli sadasta kannabinoidista, päihdyttävä tetrahydrokannabinoli eli thc. Fimean tulkinnan mukaan cbd:tä sisältävät valmisteet rinnastuvat reseptilääkkeisiin. Kaikki tämä on laillista, mutta ainoastaan niin kauan kuin me olemme suostuneet tanssimaan aiheen ympärillä ja esittämään, etten minä aio polttaa kukkaa vaporisaattorissa heti kotiin päästyäni. Toinen miehistä liimaa pieniin kannabispusseihin etikettejä, toinen kysyy miten voi palvella. Erotuksena on, että pussissa lukee: ”Does not contain thc. cbd:tä myydään kosmetiikkatuotteena Suomessa laajalti luontaistuotekaupoista suuriin marketteihin. Suomessa thc:tä sisältävien tuotteiden myynti ja ostaminen on laitonta, ellei kyseessä ole lääkekäyttö. Myyjä vastaa ”tietysti” ja ojentaa kuitin ostoksesta ohjeistaen: ”Kannattaa pitää tää mukana, jos kytät tulee kuumottamaan.” Astun ovesta ulos kädessäni laillinen pussi kannabista. Mikäli Fimea pitää valmistetta lääkkeenä, ei myyntilupaa todennäköisesti heltiä. Kaikki on kuitenkin täytynyt verhota monimutkaiseen kiertelyyn, koska psykologi ei ole saanut suositella eikä kauppa myydä minulle cbd-kukkaa. Pelkistetyssä tilassa soi musiikki ja tilan perällä on myyntitiski, jonka takana kaksi yltä päältä tatuoitua miestä pyörittää bisnestä. Saan tiskille hypisteltäväksi ja katsottavaksi ”keräilykukka”pusseja, joita myydään yhden, kolmen ja seitsemän gramman pakkauksissa. Keskustelua kannabiksen laillistamisesta käydään politiikassa jatkuvasti, ja laillistamiskeskustelun keskellä minäkin olen ajatellut kaiken kannabikseen liittyvän olevan laitonta Suomessa. Psykologini on tästä tietoinen. Laittomuuskysymys sen sijaan on monimutkaisempi. En ole kokeillut cbd:tä kahdesta syystä: olen ajatellut sen olevan laitonta ja tehotonta. Se ei ole huume, eikä poliisi valvo sen myyntiä. Tunnen tehneeni jotain rikollista, vaikka kaikki on mennyt sääntöjen mukaan. Yleisessä kielenkäytössä koko kasvi ja sen vaikuttavat ainesosat yhdistetään yleensä huumekannabikseen. Myynnissä on cbd-kukkaa, mutta myyjä ei saa kutsua tuotetta sen oikealla nimellä. ”Suomessa CBD-kukka on valvottu lääkeaine, joten meillä on valikoimissa vain keräilytarkoituksiin tätä kuivattua kannabista, jossa ei ole THC:tä.”. Twitterissä esiin tullut kauppa myy kuitenkin öljyn lisäksi Suomessa suhteellisen huonosti tunnettua tuotetta: kuivattua kannabiksen kukkaa, jossa ei ole lainkaan thc:tä. cbd eli kannabidioli on yksi hamppukasvissa luonnostaan syntyvä kemiallinen yhdiste. Will not make you high. O letko kokeillut ikinä cbd:tä”, kysyy psykologini yllättäen yhden tapaamisemme loppupuolella. Kysyn cbd:n perään ja saan kuulla, että kaupan valikoimiin kuuluu cbd-öljyä iholle ja ”nolla-thc-kukkaa”. Psykologini puhuu kuitenkin kiinnostavista näytöistä, joita cbd:n käytöstä on maailmalla saatu unettomuuden ja ahdistuksen hoidossa. Hän katsoo minua silmiin ja sanoo: ”Mutta jos olisimme jossain muussa maassa, jossa viranomainen ei estä lääkäreitä tekemästä työtään, joku lääkäri saattaisi jollekulle ihmiselle, jolla on sinun oireesi ja taustasi, suositella cbd:tä. Kadulla tulee kuitenkin välitön impulssi piilottaa pussi taskuun. Sen sijaan sosiaalija terveysministeriön alainen lääkealan keskusvirasto Fimea on erittäin kiinnostunut cbd:stä. ”Suomessa cbdkukka on valvottu lääkeaine, joten meillä on valikoimissa vain keräilytarkoituksiin tätä kuivattua kannabista, jossa ei ole thc:tä”, myyjä sanoo. 2 8 ”P ilvee! Budii! Kukkaa!” A-ständi pienen liikkeen edessä saa ohikulkijat kohottelemaan kulmiaan ja kurkkimaan uteliaina sisään ikkunoista
t a m m i k u u 2 2 3 2 9
Tällä hetkellä hamppua viljellään Suomessa pienimuotoisesti. Miehet tietävät bisneksensä hermostuttavan ja hämmen tävän osaa ihmisistä. Ulkona ole van ständin teksti on kahdessa viikossa vaihtu nut. Nykyään hampun viljelyala on Suomessa vajaat 2 000 heh taaria ja käytännössä ainoa viljelty lajike on Finola. Soitettiin ennen liikkeen avaamista huumepoliisille niin monta kertaa, että se puhelimeen vas tannut poliisi sanoi, että se estää mun numeron kohta jos mä en lakkaa soittamasta”, Stålhström nauraa. Suomen teollisuus ja hyö tyhamppu ry toivoisi asiaan selkeyttä. Pilvi on sellainen sana, jonka perässä tulee kymmeniä ihmisiä päivittäin kadulta sisään. Sitä mekin täällä myydään.” Miehet ovat ennen kukinnon myynnin aloittamista kään täneet jokaisen kiven ja selvittäneet, etteivät varmasti riko lakeja hamppukaupallaan. Matti ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden ja mahdollisen stigman takia. Muutettiin se vähän maltillisempaan muotoon, ettei tule turhaa valitusta, mutta huomiota se herättää edelleen. Kannabisuutisointia dominoi päihdekeskustelu, ja joskus pinnalle nousevat myös lääkeaiheet. Moni mutkainen kuvio selittyy sillä, että kaikki liiketoiminnan osa alueet on haluttu eriyttää toisistaan: jos viranomaiset sulkevat operaation yhden osaalueen, muut voivat jatkaa toimintaansa. Hampusta on valmistettu kangaskuituja, köysiä, öljyä ja rohdosvalmisteita. 3 K annabiskeskustelua käydään mediassa jatkuvasti. Ne varmasti ihan rehellisesti kuvittelivat, että jos täällä myydään kannabiksen kukkaa, niin sen on pakko olla huumetta.” Mistä eron voisikaan tietää, ellei asiaan perehdy. Myös muuttuneelle kyltille löytyy selitys heti kärkeen: ”Olihan se ensimmäinen kyltti aika provosoiva. ”Sana kannabis on vaan kirosana. Suomessa on viljelty hamppua viimeistään 800–1050 jaa. Syyskuun alussa thl:n Mika Salminen ehdottaa huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopumista ja Nokialla ulkoilureitin varrelta löytyy kannabis kasveja, joiden istuttajaa ei tiedetä. Poliisia tämä ei kuitenkaan kiinnosta, koska ei ole mitään rikosta, mitä tässä epäiltäisiin.” ”Sana kannabis on vaan kirosana. Hamppua on historiassa viljelty Suomessa runsaasti, ja se on kuulunut maan ensimmäisiin viljelykasveihin. Samassa tilassa toimii kolme liikettä: Ståhlströmin yri tys, kannabiksen siemeniä myyvä We got seeds, Matin yritys, cbdöljyjä maahantuova cbdtukku, ja miesten yhteinen yritys, kuivattua kannabiksen kukintoa maahantuova Legal420. Käytettäväksi päätyvät ainoastaan kasvin kuidut ja siemenet. Stigma kanna biksen ympärillä kuitenkin jarruttaa viljelyintoa. Yhdistyksen tulkinnan mukaan cbd kuuluu tässä yhteydessä hamppujen, ei kannabisten alle, sillä teollisen ham pun vihreistä osista löytyy runsaasti cbd:tä. Kuukautta myöhemmin Yhdysvaltain presidentti Joe Biden armahtaa tuhansia ihmisiä, jotka on tuomittu kannabiksen hallussa pidosta Yhdysvalloissa. Kannabis kasvina ei ole kuitenkaan ikinä ollut laitonta missään, vain sen sisältämä thc. Enää kyltti ei julista rehvakkaasti liikkeen myyvän pilvee, budii ja kukkaa, vaan ilmaisu on lientynyt muotoon ”myymme myös pilveä”. Suomen teollisuus ja hyötyhamppu ry:n mukaan cbdkukan keräämisen salliminen suomalaisilta pelloilta voisi vähimmillään kaksinkertaistaa hehtaarilta saadun liikevaihdon ja auttaa maatalouden rakennemurroksessa. Eikö kannabis olekaan lai tonta Suomessa. Tuntuu kuitenkin erikoiselta, että Helsingin kantakaupungissa voi myydä kannabista, vaikkei kyseessä olisi sen päihdeversio. ”Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ihmiset eivät tiedä mitä cbd tai nollathckukka on. 1800luvun alussa hamppua viljeltiin ympäri maata, mutta viljely lopahti äkilli sesti 1950luvulla, ja viljely on aloitettu uudestaan vasta viime vuosikymmeninä. Ne tulee ostamaan kannabista vaan sen takia, että sitä saa ostaa, vaikka ne ei tiedä, mitä ne sillä tekee”, Ståhlström sanoo. Keskustelua cbd:stä ei liiemmin näy. Se antaa ihan väärän kuvan koko kas vista. Tällä het kellä Finolaa saa kasvattaa, mutta sen cbdrikkaita kukin toja ei saa kerätä, vaan ne pitää jättää peltoon. Kaikille tulee pelkkää paskaa mieleen siitä. Uudempia käyttökohteita hampulle ovat muun muassa muovikomposiitit ja siementen ja öljyn elintarvikekäyttö. Kaikille tulee pelkkää paskaa mieleen siitä.”. Vasta viime aikoina on saatu viljeltyä kannabista, jossa ei ole lainkaan thc:tä. Suomessa on jopa kehitetty erityisen hyvä cbdkannabislajike Finola. Jos kukinnot saisi kerätä ja myydä, hampunviljelystä tulisi entistä kannat tavampaa. Väit tivät, että täällä käytetään ja kasvatetaan huumeita ja yritti vät saada vuokranantajan irtisanomaan sopimuksen”, Matti kertoo. K annabistermistä on Helsinginkadun hamppu kauppiaille sekä riemua että riesaa. Mielikuvani kannabiksen yleislaittomuudesta johtuu termien epäselvyydestä. Ståhlström huokaa ennen kuin vastaa. Liiketilan mustilla nahkasohvilla istuvat hamppukauppiaat Janne Ståhlström ja tämän liikekumppani Matti. ”Ollaan yritetty tehdä tosi paljon yhteistyötä tullin, huumausainevalvonnan ja Helsingin huumepoliisin kanssa. Kaupassa myytävä kukinto tuoksuu ja näyttää täysin samalta kuin sen huumausainesukulainen. Yhdistys esittää laa jassa ”cbd ja hampunviljely Suomessa” otsikoidussa policy brief paperissaan, että nimeämiskäytäntöä selkiytettäisiin. ”Taloyhtiö yritti alle viikko kukinnon myynnin aloittamisen jälkeen järjestää liiketilalle häädön. ”Me ollaan yritetty tehdä tämä niin laillisesti kuin mahdollista. Yhdistys ehdottaa, että sanaa ”hamppu” käytettäisiin ainoas taan teolliseen käyttötarkoitukseen viljeltävästä kasvista, ja lääke sekä päihdekäytössä puhuttaisiin systemaattisesti kan nabiksesta
Tarinoita cbd:n mahdollisista hyödyistä heillä kyllä riittää. Farmakologian tavoitteena on lääkkeiden rationaalinen, tutkimukseen pohjautuva käyttö. Nyt yksi tuote-eristä on juuttunut tulliin, eikä lähetystä kuulemma kannata odottaa takaisin. ”On ja ei. Mutta kyllä siitä laillisesta liiketoiminnasta on tehty aika vaikeaa”, Ståhlström kertoo. Ståhlström ja Matti ovat entisiä moottoripyöräkerholaisia. cbd on myös antipsykoottinen, eli jos ihmisellä on psykoottisia oireita ja ajatuksia, cbd auttaa niissä”, Ståhlström jatkaa. Storvik ei löydä farmakologiasta tukea läheskään kaikille väitteille. Miesten myymä kukinto tulee eu-alueelta. Kannabidioli-cbd vaikuttaa ihmisen elimistön endokannabinoidijärjestelmään. Siihen ei voi jäädä koukkuun ja vakavin mahdollinen haittavaikutus suurissa määrissä käytettynä on ripuli. Storvik kertoo, että cbd:n vaikutuksia ihmisiin on tutkittu paljon ja sen toimintamekanismit tunnetaan hyvin. Sillä saattaa olla hyötyjä terveellekin ihmiselle, mutta niitä ei ole pystytty toteennäyttämään – vielä. ”On tämä laillinen hamppukauppa kyllä ihan helvetin vaikeeta, koska viranomaiset ei osaa päättää, miten ne näihin tuotteisiin suhtautuu”, Ståhlström sanoo. Voitaisiin sanoa, että isot tutkimukset puuttuvat. Kehon omat kannabinoidit osallistuvat muun muassa muistin toimintaan sekä ahdistuksen ja kivun lievitykseen. ”Ollaan tunnettu toisemme yli kymmenen vuotta ja nyt ollaan yhdessä yrittäjiä, koska olisihan se nyt parempi hankkia elanto laillisesti. M arkus Storvik on Itä-Suomen yliopiston farmakologian dosentti. Helsinginkadun hamppukauppiaat korostavat kerta toisensa jälkeen, etteivät myy cbd-öljyä tai kannabiksen kukintoa sisäisesti käytettäväksi. Sisäisesti käytettynä cbd lisää elimistön omien endokannabinoidien vaikutusta. cbd on aineena antiepileptinen, eli se jarruttaa pahinta säpinää ja se hidastaa ihmistä. Lisäksi cbd on vahvasti antipsykoottinen, eli jos ihmisellä on. ”Yhdysvalloissa cbd on laillista monessa paikassa. ”Moni on päässyt eroon kannabiksen käytöstä cbd:n avulla, koska siitä ei mene yhtään sekaisin, mutta sillä on samoja hyviä vaikutuksia kuin kannabiksella, eli se esimerkiksi rentouttaa. Mutta onko cbd:n terveysväittämissä mitään perää. Se kuitenkin tiedetään, että cbd ei päihdytä, ei millään lailla, edes suurissa annoksissa. cbd parantaa kaiken reumasta syöpään ja siltä väliltä”, Matti aloittaa. t a m m i k u u 2 2 3 3 1 Poliisin kanssa toimiminen on miehille tuttua aiemmasta elämästä. Kyseessä on elimistön viestintäjärjestelmä, ja keho tuottaa myös itse jatkuvasti kannabinoideja. Farmakologia on lääketieteen ala, joka tutkii muun muassa lääkeaineiden vaikutuksia elimistöön ja elimistön vaikutuksia lääkeaineisiin. Tutkimuksesta tiedetään suorat akuutit vaikutukset: ihmiselle tulee vähän rauhallisempi, hitaampi olo. Miehet kertovat kuulemiaan tarinoita avusta uniongelmiin, parantuneista syövistä, lievityksestä hermosärkyihin ja nivelreumakipuun sekä itsemurhaa hautoneista ihmisistä, jotka luopuivat suunnitelmistaan aloitettuaan cbd:n käytön
Tunnen oloni rennoksi ja hyväksi, mutta ajatus on täysin selkeä. 3 2 Suomessakin cbd:n bisnesmahdollisuudet kiinnostavat. ”Kiinnostuneita on tosi paljon, mutta yrittäjät haluavat odottaa ja nähdä, mitä meille tapahtuu. Koska koko endokannabinoidijärjestelmä on löydetty vasta 1980-luvun lopulla, suuria tutkimuksia terveelle väestölle ei ole vielä juurikaan tehty. Öljyä tiputetaan kolme tippaa kielen alle, josta aine imeytyy nopeasti verenkiertoon. Rauhallinen ja stressitön olo kuitenkin jatkuu, vaikka työpaikalla on kiire ja kollegat ympärilläni ovat kireitä kuin viulunkielet. Öljyn vaikutuksia ei huomaa olossa välittömästi, toisin kuin poltetun kukan. Nuori mies kävelee hieman hämmentyneen näköisenä sisään ja kysyy tiskillä cbd-kukkaa. Myös Parkinsonin taudin oireiden hoitoon pystytään osoittamaan cbd:stä suora näyttö. Elän kuitenkin mieluummin luonnonmukaisen plasebon kuin voimakkaiden unitai ahdistuslääkkeiden kanssa. Tällaista tietoa ei tieteellisestä tutkimuksesta saada, sillä cbd:n ei katsota nykytiedon valossa olevan vaara kansanterveydelle. Yksi uskaliaista on Mad Rabbit cbd -yritys, jonka jälleenmyyjänä toimivat Kaninkolo-liikkeet. Minulle cbd toimii, johtuupa vaikutus sitten siitä, että uskon sen toimivan, tai fysiologisista seikoista. He ovat eri-ikäisiä ja suurin osa ostaa siemeniä, mutta myös selvästi ensikertalaisia kukinnonostajia mahtuu joukkoon. En ole oloni kanssa yksin. Fimea on ottanut tiukimman mahdollisen kannan cbd-markkinoihin ja sääntelee sen myyntiä ja markkinointia lääkelainsäädännön avulla. Tällöin tuomiossa todettiin, että eu-alueella tuotetun cbd:n markkinointi voidaan unionin jäsenmaissa kieltää ainoastaan siinä tapauksessa, että väitetty kansanterveyteen kohdistuva todellinen vaara on osoitettu tuoreimpien tieteellisten tietojen perusteella. Samoista syistä minä olen hakeutunut cbd:n maailmaan. CBD-kukan polttamisesta ei tule ”pilveen”, mutta huomaan rauhoittavan vaikutuksen välittömästi.. Lopetan unilääkkeiden käytön, Ouran mukaan unenlaatuni paranee ja tunnen voivani hyvin. cbd-kukan polttamisesta ei tule ”pilveen”, mutta huomaan rauhoittavan vaikutuksen välittömästi. Siksi Storvik suhtautuu varovaisesti väitteisiin cbd:n hyödyistä terveille ihmisille: ”Mistäpä sitä ilman laajoja tutkimuksia tietää kaikkia mahdollisia vaikutuksia. Aloitan cbd:n käytön polttamalla kuivattua cbd:n kukintoa vaporisaattorissa. Eli kyllä se jotain tekee, mutta ei cbd:llä ole mikään maata mullistava vaikutus terveelle ihmiselle.” I sossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt cbd-ravintolisän hankkimiseen ovat itseraportoitu ahdistus, uniongelmat, stressi sekä yleisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito. Vaikutukset tuntuvat olevan aika lieviä. Kokeilen muutaman kerran polttaa cbd:tä juuri ennen luovan konseptoinnin palavereja. Vaikka cbd:n asema on Suomessa epäselvä, Helsinginkadulla halutaan siivu cbd-markkinoiden voitosta. eu:n perussopimuksen artiklat seut 34 ja 36 käsittelevät tavaroiden vapaata liikkuvuutta unionin alueella. cbd:n markkinointikieltoa Ranskassa on käsitelty eu:n tuomioistuimessa vuonna 2020. Kyse ei ole mistään messiaslääkkeestä, joka kävelee vetten päällä. Ne myyvät ainetta cbd-kukan nimellä mutta ”huonetuoksuksi”, ei suinkaan syötäväksi tai poltettavaksi. Tähän joutuu kuitenkin satsaamaan paljon aikaa ja rahaa, monet ei uskalla ryhtyä yrittämään.” Kivijalkakaupassa cbd-kukintoa myydään Suomessa myös Helsingin ulkopuolella. ”Meillä on viisi potentiaalista franchising-yrittäjää, jotka haluaisivat ryhtyä kukan jälleenmyyjiksi”, Ståhlström kertoo. Näyttää siltä, ettei cbd rauhoita tai lievitä ahdistusta niin voimakkaasti kuin ihmiset ovat ajatelleet. On paljon mahdollista, että kyseessä on plasebovaikutus. Yhdysvaltalainen CanIntelligence-yritys on arvioinut cbd:n globaalin markkinan vuotuisen kasvun olevan 35 prosenttia vuosien 2020 ja 2027 välillä. Asiakkaitakin näyttää riittävän, sillä tunnin haastattelun aikana asiakkaina käy seitsemän ihmistä. Yhdysvalloissa cbd:n sääntely on vähäisempää, ja siellä cbd-markkinoiden arvo oli vuonna 2020 jo 4,6 miljardia dollaria eli kymmenen prosenttia koko luontaistuotemarkkinoiden arvosta. Hän saa Ståhlstömiltä täysin saman vastauksen kuin minä aiemmin kaupassa asioidessani: cbd on lääkeaine, ja sen olemassaoloa tuotteissa ei psykoottisia oireita ja ajatuksia, cbd voi auttaa niissä.” cbd:tä voidaan lääkekäytössä käyttää suurina annoksina estämään tietynlaisia epileptisiä kohtauksia. Uusia yrittäjiä markkinoille tulee varmasti nopeasti, mikäli nykyisiä kauppoja ei suljeta. Tunnen oloni rennoksi ja hyväksi, mutta ajatus on täysin selkeä. Muutaman viikon jälkeen siirryn kokeilemaan cbd-öljyä. Voi verrata esimerkiksi rohtovirmajuureen eli valerianaan. En kuitenkaan tunne oloani hitaaksi tai sumuiseksi, kuten esimerkiksi rauhoittavien lääkkeiden tai unilääkkeiden kanssa usein käy. S uomessa cbd:n myynti kompastuu usein ongelmiin Tullin ja Fimean kanssa. Vaikutus tuntuu välittömästi mutta on hyvin lievä. Saan näissä ideointipalavereissa kollegoilta ylistystä poikkeuksellisen luovista ideoista. On kuitenkin mahdollista, että näin toimiessaan Fimea rikkoo eu:n perussopimusta. Kuvaan vointiani sitä kysyville ihmisille kertomalla, että minulla on paljon tekemistä muttei lainkaan stressiä. cbd-markkinat ovat voimakkaassa kasvussa, ja cbd:stä voisi mahdollisesti tulla Suomellekin uusi vihreä kulta metsien hakkaamisen sijaan
t a m m i k u u 2 2 3 3 3
3 4
”Kyse ei ole siitä, mitä me uskotaan”, Ståhlström muistuttaa. Voisi kuvitella, että cbd-kauppa kukoistaisi Suomessa. Ja vaikka cbd-tuotteessa olisikin joitain molekyylejä myös thc:tä, pitää muistaa, ettei homeopaattisilla annoksilla ole vaikutusta ihmiseen. Sitten ollaan poliittisia vankeja, mutta en usko, että siihen täällä Suomessa ryhdytään.” ”Tyhmiähän me oltaisiin, jos ei myytäisi. Helpompiakin tapoja hankkia elinkeino on. ”Kaikkia tuotteita voi väärinkäyttää. Se, että kannabidiolissa sattuu olemaan seitsemän ensimmäistä kirjainta samoja kuin kannabiksessa, ei kerro yhtään mitään aineen ominaisuuksista”, toteaa Storvik. ”Kannabidiolista meuhkataan ihan turhaan. t a m m i k u u 2 2 3 3 5 voida kommentoida, mutta kuivattua kannabiksen kukintoa, jossa ei ole thc:tä, olisi valikoimissa koristeja keräilykäyttöön. Suomessa myös kannabiksen lääkekäytössä on vedetty tietty ideologinen ruuvi todella tiukalle.” Storvik uskoo, että asenneilmapiiri kuitenkin tulee muuttumaan, niin cbd:n kuin lääkekannabiksen käytössä. Jos cbd-tuotteita saa myydä ja ostaa muttei käyttää sisäisesti, syyllistyykö käyttäjä johonkin rikokseen. Mutta onhan kauppiaiden ymmärrettävä, että ihmiset ostavat cbd:tä käytettäväksi sisäisesti. Miksi suhtautuminen cbd:hen on kuitenkin niin paljon ennakkoluuloisempi. ”Näillä tuotteilla on todella suuri kysyntä, ja ihmiset haluaa maksaa tästä. Osa asiakkaista ymmärtää kupletin juonen, osa ei. ”Ongelma syntyy siitä, että meillä on osin tiedostamatonta arvolatausta kannabis-termiä kohtaan. Ne ihan hyvin tietää, et spurgut juo Lasolia, ja silti sitä myydään. ”Kyseessä on sukupolvikysymys. Jos joku tulee tyhjentämään hyllyt, niin sitten täytetään ne uudestaan niin kauan, kunnes ollaan vankilassa. Jos joku menee ostamaan käsidesiä Prismasta tai Lasolia Teboililta ja vetää sen tauluun himassa, niin onko se Prisman tai Teboilin vika. Unikko sisältää morfiinia, ja unikonkukat keittämällä syntyy huumaavaa ainetta. L ääkärit haluavat suositella, kauppiaat myydä, poliisia ei kiinnosta ja käyttäjä ei tee mitään laitonta. Vaikka cbd:tä käsittelisi miten, siitä ei saa valmistettua päihdettä. Uskovatko Ståhlström ja Matti oikeasti, etteivät ihmiset niele öljyä tai polta ”keräily”kukkaa. ”Mistäpä sitä voisi edes tutkia ja seurata, kuka niitä käyttää. ”thc-pitoisuutta ei kuitenkaan näe esimerkiksi kuituhampusta päälle päin mitenkään, joten rikostutkintaa tehdessään poliisi joutuu takavarikoimaan kannabiksen kukinnot ja lähettämään ne laboratorioon tutkittavaksi. Tulli ja Fimea kuitenkin vetävät todella tiukkaa linjaa cbd-tuotteiden kanssa. En minä ala lakia rikkoa ja rahan perässä juosta. Ihan mahdoton sellaista olisi valvoa”, Sainio toteaa. Kannabiksessa thc on ainut rikosta määrittävä tekijä. Poliisi ei minnekään kirjaa, jos cbd:tä seulalla löytyisikin”, Sainio kertoo. Sainio kertoo, että niin kauan kuin tuote ei sisällä thc:tä, cbd:n käyttämisessä ei ole mitään rikollista. Täällä mennään lain mukaan, se on ihan varma”, Ståhlström sanoo. Unikon kukkia saa Suomessa myydä kukkakaupassa koristekäyttöön. Miksi Ståhlström ja Matti haluavat väkisin myydä nimenomaan cbd:tä ja kannabiksen kukintoa. Huumeseulassa cbd ei myöskään kiinnosta poliisia. Jos Suomessa on elinkeinovapaus, niin sitten sen pitää olla kaikilla, myös meillä. Helsingin poliisin rikostarkastaja Kimmo Sainio johtaa huumerikoksien tutkintaa Helsingissä. ”Ei ole kokemusta siitä, saako cbd:tä edes näkymään huumeseulassa, mutta rangaistavuuden ja poliisitoiminnan näkökulmasta kannabiksessa thc on se, mitä sieltä katsotaan. Myyntihetkellä myyjä on vastuussa, sen jälkeen ei.” Sekä Ståhlström että dosentti Storvik ottavat esimerkiksi myös unikon. Tää on todella hyvää bisnestä”, sanoo Ståhlström. Ei ole. ”Musta on helvetin väärin, että valtio yrittää estää meitä myymästä laillista tuotetta. C bd:tä sisältävien tuotteiden myynti Suomessa on sallittua ihoöljynä ja koristeeksi. Tyhmiähän me oltaisiin, jos ei myytäisi. On kuitenkin selvää, että suurin osa asiakkaista aikoo käyttää tuotteita sisäisesti, aivan kuten minäkin. Tää on todella hyvää bisnestä.”. Asiakas nappaa nopeasti kiinni jutun juonesta ja kysyy Ståhlströmiltä: ”Mä en tiedä näiden lajikkeiden eroa, niin mikä näistä kukista on sun mielestä… näteimmän näköinen?” Ståhlström vastaa, että ne ovat kaikki hänestä aika nättejä. Osa yrittää sinnikkäästi ostaa cbd-kukkaa, mutta kun Ståhlström jaksaa toistaa, ettei sellaista ole valikoimissa, osa poistuu tyhjin käsin. Vastaavia kyselyjä kuuluu tiskin yli päivittäin. Asiakas poistuu kolmen gramman pussin kanssa. Jos thc-arvo on todella matala, esimerkiksi 0,2 prosenttia, niin poliisin on kyllä pakko nykylainsäädännön mukaan suorittaa esitutkinta, mutta en tiedä yhtään tapausta Suomessa, jossa syyttäjä olisi ottanut tällaista tapausta syytettäväksi saati tuomiota tullut kenellekään.” Pelkkää cbd:tä sisältävien tuotteiden käyttäjä ei Sainion mukaan syyllisty rikokseen. ”Ei siinä suhtautumisessa ole mitään järkeä”, sanoo dosentti Markus Storvik. Tieteelliset vallankumoukset etenevät hautajaiset kerrallaan, eli kunhan eräät henkilöt keskeisiltä paikoilta eläköityvät, niin eivätköhän ne käytännöt täälläkin muutu.” Helsinginkadun hamppukauppiaat aikovat jatkaa bisnestään, vaikka viranomaisten kanssa joutuisi vääntämään. ”Ja se on ihan okei
3 6 3 6
t a m m i k u u 2 2 3 3 7 Onko herkkyydellä, tunnollisuudella ja miellyttämisenhalulla yhteys päihderiippuvuuteen. Teksti Artemis Kelosaari Kuvitus Eero Lampinen Puutos tiloja
Suunnilleen näin kuuluu kohtalokas käännekohta tarinassa päihteisiin ratkeamisesta. Se sen sijaan on yhdentekevää, onko ongelmaksi asti käytetty päihde ollut laiton vaiko alkoholin tavoin laillinen. Tuskassa-näyttely pakotti kirjaimellisesti katsomaan addiktia ja tämän läheisiä kasvoihin. L udvig Holberg esitti vuonna 1722 näytelmässään Jeppe Niilonpoika usein toistetun kysymyksen: ”Miksi Jeppe juo?” Nyt, anno mundi 2022, Jussi-niminen 62-vuotias raitistunut alkoholisti kirjoittaa minulle sähköpostitse ja vastaa, miksi kiltti poika juo. ”Kaikki rakensivat akateemisen uran ja hyvän perhe-elämän. Siitä paljastuu myös, että jo tuolloin harjoitettiin sitä, mitä nykyään kutsutaan sekakäytöksi, eli alkoholin ja lääkkeiden – etenkin rauhoittavien – käyttämistä yhtä aikaa molempien vaikutuksen tehostamiseksi. Karjalainen on haastatteluissa kertonut laulun perustuvan todelliseen henkilöön. Minäkertoja, nuori naisalkoholisti, pohtii: ”Maailma näyttäytyy humalaiselle muutenkin kirkkaammin värein ja Arviolta vain muutama prosentti kaikista alkoholismin määritelmän täyttävistä henkilöistä on niin kutsuttuja rappioalkoholisteja.. Tarinoista huokui riippuvaisten tavallisuus. Usein päihderiippuvainen siivotaan jonnekin toisaalle, joksikin toiseksi. Pärjäsi koulussa. Kuvien viereisissä teksteissä huumekoukusta irti päässeet sekä huumeisiin kuolleiden läheiset kertoivat tarinansa. Tai pestä pois alkoholilla ja rauhoittavilla. Laulun kertoja kohtaa kouluaikaisen tuttavansa kadulla ja muistelee, miten tämä rakensi vakavaa muusikon uraa ja miten tällä oli jo koulussa kadehdittavan kaunis käsiala. Nyt tämä Stindebindeksi kutsuttu mies on sortunut ”täydeksi pummiksi” ja tulee vastaan ”kännissä tai kamoissa, ihan sekaisin”. Eikö hän selvänä ole ahkera ja aikaansaava työntekijä?” yhdessä kirjan alkupuolen artikkelissa todetaan. Herkkä. Jussi aloitti juomisen 13-vuotiaana ja raitistui 30 vuotta myöhemmin. Tarina on ”hyvin tuttu” Jussille: hän sekä sopii siihen itse että on kuullut sen monta kertaa toisilta toipuvilta alkoholisteilta. Se on hetki, jolloin kauniilla käsialalla kirjoittava poika tai tyttö maistaa ensimmäistä kertaa jotain päihdyttävää. Kyseessä oli Johanna Kareen näyttely Tuskassa, jota Irti Huumeista ry oli tuottamassa. Laitapuolen kulkijaksi eli syrjäytyneeksi. Myös näyttelyn tarinoiden totuus poikkesi riippuvuuteen usein liitetyistä mielikuvista. Eikö hän yleensä ole terävä, nopeaälyinen, kekseliäs, mukava mies. ”Kaikin puolin 15 minuutissa ryypyn jälkeen ongelmat ratkeavat, itsetunto asettuu kohdalleen, status toveripiirissä nousee ja suosio vastakkaisen sukupuolen silmissä kohenee. Laittomiin päihteisiin kuolleita luonnehdittiin sanoilla, joita voisi odottaa kuulevan hymypatsaiden jakotilaisuuksissa. ”Siitä 1970–80-lukujen meidän juopottelevasta nuorisoporukasta moni alkoholisoitui ja osa kuoli ennenaikaisesti”, hän kertoo. Milloin menestynyt lääkäri vaatii täydellisyyttä sekä itseltään että muilta, milloin nuori mies tai nainen vetäytyy omaan maailmaansa eikä pysty kohtaamaan muita ihmisiä. Pohjola etsii vastausta samaan kysymykseen: miksi pidetty ja arvostettu lääkäri joi. Päässä alkaa soida J. Siitä huolimatta hän onnittelee kertojaa ja tämän kumppania kädestä pitäen ja kumarruksen kera. Se alkaa juuri näin: riippuvainen on ollut herkkä, arka tai ylitunnollinen. Kiltti poika tai tyttö. Voima virtaa suonissa ja ajatus juoksee kirkkaana”, hän muotoilee. Häpeä nousee esiin yhtenä mahdollisena syynä. Voikin kysyä Karjalaisen sanoin: ”Stindebinde, Bindemeier, mitä tapahtui?” Itse asiassa kun tutustuu melkeinpä mihin tahansa teokseen, johon on koottu päihderiippuvuuksista kärsivien ja niistä toipuvien omakohtaisia kertomuksia, huomaa yhden tarinan toistuvan kaikkia muita narratiiveja useammin. Tarinan käännekohtakin on aina sama. Olet kaikin puolin kelpaava ja häpeästä vapaa tasavertainen kansalainen. ”Millainen mies on yrityksesi palveluksessa oleva alkoholisti. Empaattinen. Karjalaisen kaunis kappale Stindebinde. J. Ja kaikilta se myös meni siinä 10 viimeisen vuoden alamäessä ja helvetissä.” Toimittaja Johanna Pohjola kertoo teoksessaan Isä pullossa (2020) isästään, jonka elämä noudatti pitkälti tuttua kaavaa. 3 8 L oka-marraskuussa 2022 Helsingin rautatieasemalla seisoi synkkiä valokuvia. Mahdollisesti jo lapsuudesta noussut häpeä, jota koetetaan paikata esimerkiksi ”ankarana suorittamisena tai enkelimäisenä uhrautumisena”. Tarina löytyy useita kertoja jo aa-liikkeen perusteoksesta Nimettömät Alkoholistit. Itseään hän kuvailee miellyttämisenhaluiseksi ja samalla herkästi loukkaantuvaksi ja häpeälle alttiiksi. Virolaiskirjailija Kerttu Rakken novelli antologiassa Tallinnasta pois on sattuvasti nimeltään Kuin kuka tahansa (Nagu iga teinegi). Teos on alun perin vuodelta 1939
Ymmärrettävämpänä. ”Sairastunut voi ajatella, että kun kerran aloin syödä tai juoda, kaikki meni jo pilalle.” Jotkut raitistumista yrittävät alkoholistit voivat toisaalta vaihtaa pakonomaisen juomisen pakonomaiseen syömisen kontrollointiin.. Arviolta vain muutama prosentti kaikista alkoholismin määritelmän täyttävistä henkilöistä on niin kutsuttuja rappioalkoholisteja. T utkija Robert Cloninger hahmotteli 1980-luvulla alkoholistin kaksi perustyyppiä, ja sittemmin ne on pystytty yleistämään muidenkin päihteiden ongelmakäyttäjiin. Mari Kahila toteaa Ylen artikkelissaan vuodelta 2018, että ”suurella osasta alkoholisteja on työ, ja he ovat usein työssään todella tarkkoja ja tunnollisia”. Tällaiset addiktit ovat Cloningerin mukaan lähes järjestään miehiä, kun taas tyyppi I voi olla mitä sukupuolta hyvänsä. ”Minä teräksenluja mies, jonka ihanteet olivat ylevät, hyvin kasvatettu, koulun priimus, stipendien ja palkintojen saaja, ihmelapsi kaikissa toimissaan”, luonnehtii eräs Bob-niminen alkoholisti itseään Nimettömät Alkoholistit -kirjassa. Ei ole vaikeaa yhdistää sitä myöskään ylitunnollisuuteen ja miellyttämishaluun; niin tekee myös Cloninger kollegoineen. Toisissa tutkimuksissa on päihderiippuvuuteen kyetty yhdistämään yksi luonteenpiirre ylitse muiden: neuroottisuus eli ahdistuneisuus. Omempana.” Hän jatkaa käymällä läpi alkoholistin puliukko-stereotypiaa, joka nähtävästi on Virossa sama kuin meillä. Yksi hänen haastattelemistaan neljästä raitistuneesta alkoholistista vahvistaa, että monia päihderiippuvaisia yhdistää perfektionismi ja miellyttämisenhalu. Hänen vastakohtansa on tyyppi II, joka on lähellä antisosiaalista persoonallisuutta. Sekin on sana, joka toistuu taajaan päihderiippuvaisten kertomuksissa. ”Silloin kun ihminen on puhdas, hän ikään kuin ei olekaan juoppo, huolimatta siitä, onko hän jatkuvasti humalassa vai ei.” Tilastojen valossa stereotypia on ainakin Suomessa hyvin harhaanjohtava. Syömishäiriöliitto syli ry:n Katri Mikkilä on työssään huomannut päällekkäisyyden. Iloisempana. Päihderiippuvuutta ja bulimian tyyppistä häiriötä yhdistävät hänen mukaansa impulsiivisuus, äärimmäisyys ja tietynlainen jäykkyys. Tyypin I ihmistä luonnehditaan muun muassa varautuneeksi, pessimistiseksi, jäykäksi, auttavaiseksi ja tunteelliseksi. Kiltti, herkkä ja ahdistunut. Jutussa viitataan myös herkkyyteen ja sen tuomaan ahdistuneisuuteen: toisen haastatellun mukaan ”normaalit, pienetkin vaikeudet näyttäytyvät suurina vaaroina”. Kertomuksesta saa vaikutelman ihmisestä, jolla on – stereotypian vastaisesti – nimenomaan korkea moraali. Tutkimusten mukaan päihdeongelmat ovat keskivertoa yleisempiä syömishäiriöitä, varsinkin ahmimiseen liittyviä, sairastavien keskuudessa ja päinvastoin. t a m m i k u u 2 2 3 3 9 kauniimpana kuin muulloin. Tiukkoja kategorioita ne eivät ole vaan pikemminkin jatkumon ääripäät. Tuttuja kuvailuja päihdeongelmien ulkopuoleltakin. Niin korkea, että hän sekä itse luhistuu sen alle että pettyy, kun maailma ei toimi sen mukaisesti
”Että voi olla iloinen jostain asiasta”, Heidi pohtii raittiuden merkitystä. Joka tapauksessa Jouhki ei usko, että kiltti ja mukautuva ihminen käyttäisi päihteitä ensi sijassa halutakseen kapinoida, vaan todennäköisemmin helpottaakseen ahdistustaan. ”On tosi vaikeaa sanoa ei, koska en halua aiheuttaa pahaa mieltä”, Sävikari kuvailee puhelimessa miellyttämisenhaluaan. 4 ”Sekä päihderiippuvuus että syömishäiriö ovat selviytymiskeinoja, jotka kääntyvät lopulta itseä vastaan”, Mikkilä luonnehtii. Ilo, mitä se on?” hän naurahtaa synkästi. ”On loogista, että ihmiset, jotka vaativat itseltään paljon, ahdistuvat helposti. ”Olin normaalimpi huumeissa kuin selvinpäin. ”Ilo on niin vieras tunne.” Vihaankin voi hänen mukaansa addiktoitua, varsinkin jos on oppinut peittämään herkkyytensä sen alle. Peruskoulussa Heidi sairastui syömishäiriöön. Hän käytti alkoholia, rauhoittavia lääkkeitä ja kannabista sekaisin, ja kun hän pääsi niistä irti, aluksi tilalle vain tulivat videopelit ja ”veren maku suussa juokseminen”. ”Vahingollista käytöstä, jonka avulla on helpompi sietää pahaa oloa, jota ei osaa käsitellä.” H eidi, 39, kasvoi kiihkouskonnollisessa kodissa. Jouhkin mielestä on kiinnostava kysymys, onko kiltteydellä ja herkkyydellä yhteyttä päihderiippuvuuteen. Hänen molemmat sisaruksensa ovat hekin addikteja. Juuri tähän lopputulokseen tuli myös Cloninger tutkittuaan tyypin I alkoholisteja. Kimalle-blogia kirjoittava Metta Sävikari kertoo hyvin samanlaisen tarinan. ”Ajattelin, että kun olen kaunis ja laiha, kukaan ei enää kävele mun yli. Katri Mikkilä arvelee tämän johtuvan kulttuurisista seikoista: alkoholin ajateltiin pitkään kuuluvan miehisyyteen, ja vastaavasti naisten on odotettu kontrolloivan ruumistaan ja pysyvän pieninä ja siroina. ”Pienestä pitäen olin aivan yksin niiden tunteiden kanssa”, hän kertoo pöydän yli, mustan hupparin huppu päässään. Tunteita ei silti voinut tukahduttaa: ne heittelivät äärimmäisyyksien ja täydellisen turtumuksen välillä. Neuroottisuuden hänkin mainitsee riippuvuuksille altistavana piirteenä. Hän kärsi teini-ikäisenä vuosia syömishäiriöstä ja masennuksesta. A -klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki toteaa, että yleensä tunnollinen persoonallisuuspiirre yhdistyy vähäisempään addiktiiviseen käyttäytymiseen. Sekä syömishäiriö että päihteet olivat hänelle tapa saavuttaa jonkinlaista valtaa. ”Voi kysyä, onko se sinänsä paha, jos saa haarniskaa pudotettua”, Jouhki pohtii. Hänen kotiolonsa olivat hyvät, mutta häntä kiusattiin koulussa. Alkoholi tunnetusti vähentää estoisuutta lamaamalla keskushermostoa. Lapsesta saakka hän koki olevansa vääränlainen. Kaikki muutkin olivat yhtä rikkinäisiä. Pakenemishalua voi hänen mukaansa aiheuttaa ahdistuksen ja stressin lisäksi kelpaamattomuuden tunne. Nyt Heidi on ollut neljä vuotta ilman korvaushoitoa. ”On loogista, että ihmiset, jotka vaativat itseltään paljon, ahdistuvat helposti.”. Nyt Jani on ollut raitis vajaat viisi vuotta. Usein siihen käytetään lääkkeeksi metyylifenidaattia (kauppanimeltään muun muassa Ritalin), joka on amfetamiinin tavoin stimulantti. Alkoholismi on leimallisesti miesten ongelma ja syömishäiriö naisten, joskaan sukupuoliero ei kummassakaan ole niin suuri kuin stereotypia antaa ymmärtää. Kotikasvatusta vastaan kapinoinnista alkanut päihteidenkäyttö ”lähti lapasesta” 19-vuotiaana. Juuri se, mitä Sävikari kuvasi ongelmiensa taustasyyksi ja mitä toisaalta täydellisyyden tavoittelu itsessään ruokkii. Omien sanojensa mukaan hän jäi kerrasta koukkuun. Tämä pätee kaikkeen riippuvuuskäyttäytymiseen, päihteistä pelihimoon. Ja niin kauan kun mulla on kamaa, mun ei tarvi kokea sitä kelpaamattomuuden tunnetta.” Huumepiireissä Sävikari koki olevansa kerrankin tervetullut jonnekin. Pääasiallisena päihteenä olivat opiaatit, syvää euforian tunnetta tuovat vahvat kipulääkkeet. Isku kuin isku – kama pehmentää”, Sävikari sanoo. ”Sitä vihaa itseään ja syyttää kaikkia muita.” Jani kertoo tunteneensa koko ikänsä olevansa erilainen ja vääränlainen – käyttäen aivan samoja sanoja kuin Sävikari. ”Ehkä yhteys voisi löytyä stressin tai kielteisten tunteiden käsittelyn kautta”, hän pohtii puhelimessa. Aikuisiällä Sävikarilla on todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä adhd – jolla myös on tutkimuksissa havaittu päällekkäisyyttä päihdeongelmien kanssa. Hän tunnustautuu perfektionistiksi – edes ajokorttia hän ei uskaltanut ajaa, sillä pelkäsi epäonnistuvansa. Sen jälkeen hän alkoi käyttää kovia päihteitä: amfetamiinia, ekstaasia, opiaatteja. ”Varsinkin positiiviset tunteet puuttuivat. ”Huolestuttavaa on, jos alkoholista tulee tunnesäätelyn keino. Silloin se kehittyy helposti riippuvuudeksi.” Tapaan Jani-nimisen 46-vuotiaan miehen, joka epäilee omissa riippuvuuksissaan olleen kyse tietynlaisesta tunne-elämästä, ei niinkään tietystä päihteestä. Hän kertoo oppineensa araksi ja uhraamaan omat tarpeensa. Silloin saattaa haluta vain pois vallitsevasta olotilasta, esimerkiksi pakenemalla nopeaan mielihyvän tunteeseen.” Jouhki uskoo, että yksi riippuvuuden keskeisistä taustatekijöistä liittyy todellisuuspakoisuuteen
Alkoholi on hänelle, kuten opiaatit Heidille ja amfetamiini Metta Sävikarille, ollut siis juuri sellainen tunteidensäätelykeino, josta Jouhki varoitti – keino tasoittaa tunnehuippuja. ”En ole ollut työttömänä kertaakaan elämässäni. Ihmistyyppiä verrataan Robert Louis Stevensonin romaanista tuttuun hyveelliseen tohtori Jekylliin ja hillittömään herra Hydeen. Entä jos teen jotain väärin?” Hänen lapsuudenperheessään käytettiin raskaasti alkoholia. ”Joskus kirjaimellisesti, koska olin niin kännissä.” Hänkin sanoo tunteneensa itsensä aina ulkopuoliseksi ja erilaiseksi, ikään kuin ei olisi samalta planeetalta kuin muut. Tiettävästi hän halusi satirisoida aikansa viktoriaanista yhteiskuntaa, jossa ruumiilliset halut kätkettiin äärikontrolloidun julki sivun taakse. Minut haettiin kotoa töihin”, vuoden raittiina ollut Ari kertoo. ”Pyörittelin mielessäni: Entä jos. Jo Nimettömissä Alkoholisteissa kaksinaisuus tulee vastaan: miellyttävä, lahjakas, lupaavaa uraa tekevä mies, joka muuttuu vastenmieliseksi ryypätessään. t a m m i k u u 2 2 3 4 1 t a m m i k u u 2 2 3 Kelpaamattomuuden tunne, toisin sanoen häpeä, on näkynyt ahdistuneisuutena. Omien sanojensa mukaan hän ei kykene nauttimaan ”99 prosentin asioista – pitää olla sata”. ”Sitten myöhemmin tuli kaikkea muuta, niin että piti kovettaa itsensä.” Ari mainitsee pelänneensä tunteita: älyllisyys sai aikaan sen, että ei ollut mitään keinoja käsitellä tunteita. Ja hän todellakin ryyppää, ei maistele alkoholia seurassa. Tämä tuottaa tietysti musertavia suorituspaineita. Korkea älykkyys erotti Arin muista jo lapsena. O n kuin päihde vapauttaisi kiltissä ihmisessä jotain, mille ei ole sijaa päivänvalossa. Hukutetaan se tunne.” Hän käyttää päihteistä myös sanaa ”pakotie”. ”Kun jokin on mennyt hienosti, otetaan huikka. Ne toivat seikkailun makua tasaiseen elämään. Ei ole todisteita, että Stevenson olisi kirjoittanut teoksensa nimenomaan päihdeongelman allegoriaksi. Epäonnistumisia hän ei hyväksy. Silmälasien takaa erottuu terävä katse. ”On ilkeä mies, ja on kiltti mies”, luonnehditaan Heikki Salon Kynsilehto-teoksen (2001) yhdessä novellissa, jonka kertojana on juopon koira. Itse dikotomiasta tulee mieleen suorittaja, jonka haarniskan alkoholi pudottaa. Ari kertoo eräästä ampumakilpailusta, johon osallistui: hän alkoi ampua parem. Kun jokin on mennyt huonosti, otetaan huikka. Alkoholistin ”kahta minää” kuvataan mieleenpainuvasti Mari Kahilan artikkelissa. 10-vuotiaana hän pelasi shakkia aikuisia vastaan. Yksi haastateltava on selvänä ”tasapainoinen, rehellinen ja rauhallinen perheenisä” ja humalassa ”epärehellinen, ylimielinen ja kaikkivoipa oman elämänsä mestari”. ”On kuin olisi kaksi isäntää, eikä kumpikaan niistä oikeasti olemassa.” Edessäni istuu kolmekymppinen mies, joka on trimmannut partansa ja sitonut vaaleat hiuksensa siististi lyhyelle poninhännälle. Hän naurahtaa, kun tiedustelen, pitääkö hän itseään perfektionistina. Sisarukset eivät ole päihderiippuvaisia mutta ovat Janin mukaan kylläkin ”kaataneet tunne-elämänsä työhön”. Romaanissa Jekyll kuitenkin muuttuu Hydeksi juotuaan erityistä nestettä
”Minähän olen selvin päin ihmishirviö.” T ietenkään kaikki päihderiippuvaiset eivät ole erityisen kilttejä tai herkkiä, kuten eivät kaikki syömishäiriöistä kärsivätkään. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa itsessään ahdistuneisuutta – myös heille, joilla sitä ei ole alun perin ollut. Tarinoita on laidasta laitaan ”ja kaikkea siltä väliltä”, kuten raitistunut alkoholisti Jussi asian muotoilee. Tyhjyyttä vastaan taistellaan päihteen, pelaamisen tai ahmimisen tuomalla hetkellisellä pakoreitillä. Tai hakemalla oikeutusta olemassaololleen olemalla kiltti, ahkera tai järkevä. Kiltteys läheisiä kohtaan voi sekin olla humalakäytöksen paikkailua. 4 2 min sillä sekunnilla, kun tajusi, ettei pystyisi enää voittamaan. Tällaisen ihmisen hermostoon alkoholi tulee kuin ”kotiin”, ja tämä selittää aineen vahvan vaikutuksen. Arramies ei siis usko vanhaan sanontaan, jonka mukaan ”in vino veritas” eli herra Hyde olisi jotenkin aidompi ihmisen ydin tohtori Jekyllin lempeän pinnan alla. Mielenrauhan olisi tultava niiden tilalle. Eikä ilmeisesti yksikään pidemmän päälle toimi. Toisaalta moni painottaa ahdistuneisuuden, häpeän tai vastaavan tunteen edeltäneen päihteitä. Alkoholistin kaksinaisuudesta Arilla on oma versionsa, joka toisaalta muistuttaa Sävikarin kertomusta. ”Olen ollut hyvä lähestulkoon kaikessa, mitä teen”, Ari sanoo. Kuin kuka tahansa. ”Kysymys ei ole siitä, miksi Jeppe juo”, Arramies ilmoittaa, ”vaan siitä, miksei Jeppe pysty lopettamaan.” Hänen mukaansa ihminen voi raitistua vain yhdellä tavalla: oppimalla välittämään itsestään. Rakkaudenpuutostauti. Johanna Pohjola siteeraa kirjassaan teorioita, joiden mukaan addiktioiden juurisyy olisi tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden kokemus – riippuvuushan voi syntyä mihin tahansa muuhunkin kuin päihteeseen. ”Sairaus ja ihminen ovat kuin yö ja päivä keskenään”, Arramies toteaa, lähes samoin kuin Mari Kahila artikkelissaan. Tai kuten rap-artisti Mikko Tähti riimittelee kappaleessaan Amfetamiinille: ”Oon mä sit siviilis, linnas tai Hyksis, ilman sua kaikkialla oon ihan yksin.” Myös A-klinikkasäätiön Hannu Jouhki mainitsee irrallisuuden yhtenä motiivina päihteidenkäytölle. Mieleeni palaa aiemmin haastattelemani Janin käyttämä sana riippuvuuden perimmäisestä luonteesta. Työelämässä oleva perheenisä tai -äiti. Johanna Pohjolan lääkäri-isä kirjoitteli itselleen reseptejä lääkepirtusta ja päihdyttävistä unilääkkeistä. Arramies kutsuu ”herra Hydea” kemialliseksi persoonaksi. Tai kaikilla edellä mainituilla. Jos en ole onnistunut heti kaikessa, olen jättänyt kaiken kesken.” Alkoholi oli juuri sellainen nopea ratkaisu, jota hän kaipasi kaikkeen – ”tai eihän se mikään ratkaisu ole”. ”Päihteet muuttavat aivokemiaa, siksi persoona muuttuu.”. Sen sijaan eri ihmiset kyllä voivat käyttäytyä alkoholisminsa vaiheissa hyvinkin samalla tavoin. ”Tyypillinen asiakkaamme on työelämässä oleva perheenisä tai -äiti”, Mika Arramies kertoo Tampereen klinikan aulassa kahvikupin äärellä. ”Toisaalta olen tehnyt aika vähän. ”Alkoholisti tekee keskiviikkona maanantain ja tiistainkin työt”, Arramies selittää. Esimerkki tästä on riippuvaisen kaksinaisuus. Heikki Salon novellin juoppo koiranomistaja ”pyytelee anteeksi, tarjoaa herkkuja ja tahtoo ulkoilla” selvänä päivänään. Tätä on selitetty sillä, että lääkärit pääsivät ja pääsevät helposti käsiksi riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin. Arramiehen mukaan tavoitteena on ihmisenä kehittyminen itsetutkiskelun avulla ja vapautuminen haitallisista luonteenpiirteistä, kuten impulsiivisuudesta, katkeruudesta ja liiasta kiltteydestä. Se on kuitenkin hänen mukaansa riippuvuuden seuraus, ei välttämättä syy. Ainoa vaihtoehto täydelliselle suoritukselle on läskiksi lyöminen. ”Päihteet muuttavat aivokemiaa, siksi persoona muuttuu.” A vominne-klinikoiden hoitofilosofia pohjautuu samaan 12 askeleen ohjelmaan kuin aa-ryhmien. Vuonna 2013 Avominne-asiakkaissa suurin yksittäinen ammattikunta olivat lääkärit. Toisin sanoen mitään yksittäisiä kaikille addikteille tyypillisiä luonteenpiirteitä ei olisi olemassa. Tätä myös Pohjola mietiskelee kirjassaan: kumpi oli ensin, muna vai kana. Sen, että muistaa, mitä ilo on. Hänen mukaansa alkoholismi ei katso sosioekonomista asemaa – tarvitaan vain sille altistavat perintötekijät. Avominne-klinikan informaatiomateriaalissa painotetaan, että ”riippuvuus tuottaa tietynlaista käytöstä, ei tietynlaisia ihmisiä”. Sama muna-kana-logiikka pätee Arramiehen mukaan ahdistuneisuuteen. Päihderiippuvaisia hoitavan Avominne-klinikan perustaja Mika Arramies, itsekin raitistunut alkoholisti, korostaa riippuvuuden aivokemiallista pohjaa. Hänen mukaansa se on oikeastaan psykoottinen tila. Toisin sanoen alkoholisti juo viikonloput, on enemmän tai vähemmän krapulassa alkuviikon ja työskentelee raivoisasti loppuviikon. Arramies vahvistaa, että alkoholisti on usein kova tekemään töitä. Samaa saattoi sanoa jo 1800-luvulla morfinisteista. ”Join ollakseni normaali ihminen”, Ari hymähtää
Liian hillitty Liian tyrkky Liian äänekäs Liian vähän Liian herkkä Liian paljon Liian hiljainen Liian kylmä Liian nöyrä Liian itsevarma. UUSI DIGIMEDIA NAISENMIELISILLE. Jos et mahdu kuvaan, luo uusi. EEVA.FI
4 4
Yksi heistä on Mippi Vuorikoski. t a m m i k u u 2 2 3 4 5 Psykedeeliavusteisen psykoterapian pioneerit kouluttautuvat jo, vaikka uusien hoitokeinojen tulevaisuudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Teksti Mirja Hämäläinen Kuvat Kim Öhman Meikki ja hiukset Emma Bentley AGENTTI VAPAA
4 6
Siellä kouluttajina toimivat Michael Mithoefer ja Anne Mithoefer, jotka ovat olleet mukana sekä psykedeeliaktivismissa, -terapiassa että -tutkimuksessa vuosikymmeniä. Kyllähän se kiinnosti. Nykyään hän työskentelee sekä yksilöterapeuttina että ihmissuhdekysymysten parissa pariterapauttina ja työyhteisösovittelijana. Koulutuksen järjesti maps (Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies). Imagen haastattelu oli tarkoitus tehdä Suomen mielenterveyden hoidon historian kannalta merkittävän Lapinlahden sairaalan alueella, mutta kuten talvella niin monien pienten lasten vanhempien suunnitelmat, myös nämä kaatuivat lapsen sairastumiseen. Hänen kauhukuvansa törkypalautteesta eivät toteutuneet. Ohjelman jälkeen Vuorikoskeen otti yhteyttä psykologi, joka kysyi, kiinnostaisiko Vuorikoskea opiskella psykedeeliavusteista psykoterapiaa. Samalla Mithoeferit kertoivat, miten he toimivat prosessissa terapeutteina.. Teema oli pinnalla, koska Helsingin yliopistossa oli alkamassa masennuksen hoitoon liittyvä psilosybiinitutkimus. Sitten osallistujat kokoontuivat viikoksi Hollantiin. Vaikka kyse oli huumeista, Vuorikoski ei pelännyt oikeudellisia seurauksia, sillä kokemuksista oli jo vuosia aikaa. Hän ei kannustanut ketään kokeiluihin tai kertonut, oliko käyttö tapahtunut Suomessa. Mutta törkypalautteen vyöry pelotti tosissaan. Sarvanko puolestaan on töissä A-klinikkasäätiöllä ja toimii Humaania Päihdepolitiikkaa ry:n puheenjohtajana. Joten kuunnellaan, mitä uutta sanottavaa hänellä on. Tarkoituksena oli kouluttaa neljä suomalaista terapeuttia, jotka työskentelisivät myöhemmin Suomessa mdma-avusteista terapiaa tarkastelevassa tutkimuksessa. Mikään Vuorikoskessa ei tosiaan ole ensi vilkaisulla erikoisen hippiä. mtv3:n ohjelmassa Vuorikoski kertoi omasta psilosybiinisienten ja dmt:n käytöstään ja kokemusten vaikutuksesta elämäänsä. Se on vuodesta 1986 toiminut tutkimusja koulutusorganisaatio, joka edistää psykedeelien ja kannabiksen hyödyllistä käyttöä. t a m m i k u u 2 2 3 4 7 S uoraan lähetykseen oli kaksi ja puoli minuuttia aikaa. Siinä ajassa moni asia on muuttunut. Se ei ole ihme, sillä hoidon tarve mielenterveydessä on huutava. Sen sijaan tapahtui jotain kiinnostavaa. Vuorikoski lähti heti samana vuonna mukaan. Vuorikoski epäilee nyt, että hänet oli pyydetty mukaan, koska ohjelmaan haluttiin ”joku ei-niin-hippi hahmo”. Ensimmäisestä tv-esiintymisestä on kulunut neljä ja puoli vuotta. Hän on aktiivinen myös Instagramissa, jossa hän keskustelee mielenterveydestä ja hyvinvoinnista mutta myös esimerkiksi luonnonkosmetiikasta ja horoskoopeista. Keväällä 2022 hän oli mukana monisuhteisuutta käsitelevässä Kulttuuricocktail-ohjelman jaksossa. Vuorikoski puhuu kokemuksistaan rauhallisesti ja madaltamatta ääntään, vaikka ihmisiä kävelee pöytämme ohi. Perheenkään reaktio ei pelottanut, sillä heille Vuorikoski oli ollut asioistaan avoin. Koulutuksessa mukana oli noin 70 ihmistä ympäri maailmaa. ”Se fiilis oli kuin oltaisiin menossa mestauslavalle”, Vuorikoski kertoo neljä ja puoli vuotta myöhemmin videopuhelussa. Hollannissa Vuorikoski katsoi muiden koulutettavien kanssa neljän tai viiden asiakkaan terapiavideoita oikeista potilastilanteista. Lapsen tervehdyttyä pääsemme lopulta Lapinlahteen kahville. Koulutus aloitettiin verkkoluennoilla, joissa käsiteltiin mdma:n historian lisäksi sitä, millainen lääke se on ja miten se vaikuttaa. Elettiin kesää 2018. O n uuden haastatteluyrityksen aika. Vaikka Helsingin yliopistoon suunniteltu psilosybiinitutkimus kaatui lopulta byrokratiaan, nykyään Suomessakin puhutaan laittomien psykedeelien, kuten lsd:n, psilosybiinin, mdma:n ja dmt:n, terapeuttisista mahdollisuuksista. mdma on bilehuume ekstaasin vaikuttava aine, ja sitä kokeiltiin käyttää jonkin verran 1970–1980-lukujen vaihteessa psykoterapian osana, kunnes se 1980-luvulla säädettiin Yhdysvalloissa laittomaksi. Psykoterapeuttiopiskelija Mippi Vuorikoski ja fysiikan opiskelija Juho Sarvanko katsoivat toisiaan kauhusta valkeina. Mukana oli pahasti traumatisoituneita ihmisiä, esimerkiksi sotaveteraaneja. Vuorikoski kertoo, että hän ei ole koskaan aiemmin käynyt alueella, vaikka lapsuudessa Vuorikosken taiteilijaisän ateljee sijaitsi aika lähellä. Sittemmin Vuorikoski on kommentoinut muitakin provosoivia aiheita televisiossa. Parivaljakko oli kutsuttu mtv3:n Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelmaan puhumaan omista psykedeelien käytön kokemuksistaan ja niiden vaikutuksista mielenterveyteen. Nyt Vuorikoski haluaa taas puhua huumeista
4 8 "Trauman ydin on se, että me ollaan liian yksin jossain tilanteessa, ja se kokemus jää elämään meihin. Jokin teoksessa askarrutti ja tuntui olennaiselta. Toisessa istunnossa mdma alkoi vaikuttaa noin 25 minuuttia sen oton jälkeen. Normaali verenpaine ja syke paljastivat kuitenkin plasebon. ”Tietyllä lailla menin siinäkin syviin tiloihin, emmekä olleet kukaan varmoja, olenko saanut lääkettä”, Vuorikoski sanoo. ”Koskaan ei voi tietää, mihin psykedeeliterapia vie, mutta suurimmalla osalla ihmisistä on joku intentio”, Vuorikoski sanoo. K esällä 2019 Vuorikoski lennätettiin Etelä-Carolinaan ottamaan osaa mdma:n terapiakäyttöä koskevaan tutkimukseen terveenä koehenkilönä. Vaikka hän oli tutkimuksessa terve koehenkilö, ennen ja jälkeen -tilanteita verrattiin psykologisilla testeillä, joilla mitattiin esimerkiksi masennusta ja ahdistusta. Asiakas saattaa olla pitkään hiljaa, sisäänpäin kääntyneenä. Yhteys oman elämän, teoksen ja Grofin välillä tuntui löytyvän, kun lääkäri Antti Hupli lähetti viime syksynä Vuorikoskelle viestin. Trauman purku on sitä, että ei ole enää yksin.” M ithoefereiden kanssa pidetyn mdma-terapiaistunnon aikana Vuorikoski oli tuijottanut seinällä ollutta hiilipiirustusta gorillasta. mdma:n vaikutuksen alaisena ihminen saattaa olla tuntematta pelkoa ja toisaalta empatian kokemus saattaa vahvistua. Tarkoitus oli oppia hyödyntämään terapiatyössä Grofin kehittämää niin sanottua holontrooppista hengitysja kehotyöskentelyä. Ennen kaikkea mieleen on jäänyt kuitenkin paranemisen ja toipumisen kauneus”, Vuorikoski sanoo. Terapia aloitettiin ennakkokartoituksella kasvokkain. Muutos oli Vuorikosken mielestä ällistyttävä. Menetelmällä tavoitellaan samankaltaista tajunnantilaa, jota psykedeelityöskentely tarjoaa, mutta ilman lääkkeitä. Hänestä piti huolta assistentti, joka kyseli jo etukäteen kaikkea lempi Gatorade-mausta ja pähkinävalinnasta lähtien. Hän saisi käytännön opin siitä, miltä psykedeeliavusteinen terapia tuntuu. Massiivisista traumaoireista kärsivät ihmiset kertoivat jälleen pystyvänsä elämään tavallista arkea. Vuorikoski suostui heti, haki ja pääsi mukaan. Hupli kysyi, lähtisikö Vuorikoski mukaan kolmen vuoden mittaiseen koulutukseen Tanskaan ja Hollantiin. Koska kyseessä oli tutkimus, Vuorikosken fyysistä tilaa mitattiin tarkasti sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Hän kuvaa ymmärtäneensä, kuinka oli painanut niihin liittyviä ajatuksia jo lapsena syrjään, koska ne eivät sopineet normiin. Hän ei enää muista, mitä itse silloin terapialtaan odotti. Vuorikoski ajattelee nyt, että kokemus opetti hänelle, miten ihmisen mieli rakentuu. Koulutukseen kuuluu myös psykedeeliterapeuttinen työskentely psilosybiinisienten avulla. Välillä asiakkaat kertoivat terapeutilleen näkemästään ja kokemastaan ikään kuin he olisivat palanneet elämänsä traumaattisiin tilanteisiin. Koulutuksen mullistavin osuus oli kuitenkin vasta tulossa. ”Jouduin muutaman kerran viikon aikana lähtemään ulos tilasta itkemään. Seuraavassa hetkessä Vuorikoski itki ja huusi läheisen ihmisen hiljattain tapahtunutta menetystä. Trauman purku on sitä, että ei ole enää yksin." Videot olivat raskasta katsottavaa. ”Trauman ydin on se, että me ollaan liian yksin jossain tilanteessa, ja se kokemus jää elämään meihin. Grof Legacy Training -verkkosivun mukaan se on suunnattu kai. Vuorikosken kertomus kuulostaa siltä kaikkein ilmeisimmältä: matkalta eli tripiltä. Sen oli piirtänyt psykedeelialan pioneeri Stanislav Grof. Ne liittyivät esimerkiksi seksuaalisuuteen ja sukupuoleen. Lopuksi katsottiin video jälkikeskustelusta asiakkaan kanssa muutamaa kuukautta myöhemmin. Psykedeeliavusteisessa terapiasessioissa ihminen tyypillisesti makaa laput silmillä peiton alla. Koulutus maksaa muutaman tonnin vuodessa. Hetken Vuorikoskesta tuntui kuin hän olisi ollut punaisen pillerin niellyt Neo Matrix-elokuvassa metallimaisen nesteen ottaessa kehon valtaansa. Terapeutit istuvat hänen molemmilla puolillaan valmiudessa kuuntelemaan, mitä asiak kaalla on kerrottavaa. Samalla se oli osa hänen koulutustustaan. Saavuttuaan kaupunkiin Vuorikoski pääsi Airbnb-asuntoon lähelle klinikkaa. Matkaan valmistautuessaan Vuorikoski oli ennakkopuheluissa kertonut Mithoefereille itsestään ja elämästään sekä siitä, minkälaisten aiheiden äärelle sessiossa mahdollisesti tultaisiin. Ensimmäisessä terapiaistunnossa Vuorikoski sai plasebo-lääkettä. Hän kertaa käsitelleensä mdma:n vaikutuksen alaisena sekä traumaattisia että hyviä, merkityksellisiä asioita
t a m m i k u u 2 2 3 4 9
Vuorikosken mielestä olemme olleet liian pitkään Freudin ja kumppaneiden liikkeelle laittaman keskusteluterapian äärellä. Siihen liittyy myös riskejä. Sitteri on ammattilainen, joka varmistaa, että muuttuneessa tietoisuuden tilassa olevalla potilaalla on kaikki hyvin. ”Kaikki kriminalisointi pois”, hän sanoo. Sitten hän tarkentaa: Ei siksi, että jengi saisi vetää, mitä haluaa, vaan siksi, että jos joku käyttää kovia huumeita, tämä joku saisi apua. Tutkimusnäyttö psykedeelien tehosta terapian tukena on lupaavaa ja sitä tulee jatkuvasti lisää. Siitäkin tuli hyvä olo, kun sai nähdä muiden vapautuvan. mdma-avusteinen terapia taas vaikuttaa toimivan hyvin ainakin traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Välillä hän sai kokeilla myös sitterin työtä. Esimerkiksi mdma:n käyttö voi olla vaarallista aivoille ja sydämelle, ja psilosybiini voi nostaa hetkellisesti verenpainetta. Urbaanilegendat ihmisistä, jotka lsd:n vaikutuksien alaisena alkavat kuoria ihoaan irti kuin appelsiinia, elävät vahvoina. Omassa mdma-terapiasessiossaan Vuorikoski piti kädestä kiinni Mithoefereita. Vuorikoski kertoo, että suurin osa mukana olijoista on myös terapeutteja. E lämme uudenlaisia aikoja. Mutta millaisia tilanteet konkreettisesti ovat. Koulutus alkoi tänä syksynä. Edessä olisi miltei kolmetuntinen sessio hengitystyöskentelyä. M inuutteja oli kulunut vain yksi ja puoli, mutta Mippi Vuorikoski huusi keuhkojensa täydeltä. Pohjois-Amerikassa mdma:ta saanee muutaman vuoden päästä käyttää lääkkeenä terapiassa. Hallusinaatioita on raportoitu käytön lopettamisen jälkeenkin. Siitä Vuorikoski puhuu ja paljon. Paniikkikohtaukset tai jopa psyykoosin tai skitsofrenian puhkeaminen ovat mahdollisia, jos ihmisellä on niille alttiutta. ”Voi olla tärkeää huutaa kovempaa kuin ikinä elämässä tai antaa kehon olla kaarella, olla turvallisessa sylissä ja itkeä ihan täysillä”, Vuorikoski kuvaa. Huutaminen oli Vuorikoskesta ihanaa ja vapauttavaa. Lääkefirmat kehittävät uusia annostelutyyppejä ja muita innovaatioita. Näin tapahtui Tanskassa, Vuorikosken koulutukseen kuuluvassa istunnossa lokakuussa. ”Tässä ollaan vihdoin kehollisuuden äärellä, mietitään, miten vapautetaan solutasolla kannettua traumaa”, Vuorikoski sanoo. Psykedeeliavusteinen terapia vaatii ammattilaiselta kykyä vastaanottaa hurjiakin purkauksia ja tarinoita, joita pitkissä, jopa seitsemän tunnin mittaisissa sessioissa voi nousta esiin. Aineiden käytön aikana ihmiset voivat kokea esimerkiksi huimausta, pahoinvointia ja tokkuraisuutta. Nyt länsimaissa aletaan katsoa, että mehän ollaan vaan ihmisiä ja että shamaanit ovat olleet kärryillä psyykestä ja sen ilmiöistä, vaikka ei ole ollut aivokuvantamista”, Vuorikoski puhuu. Hän ei kuitenkaan aja tiukempaa päihdepolitiikkaa, vaikka se voisi yhteiskunnallisesti johtaa suopeampiin asenteisiin rajattua terapiakäyttöä kohtaan. Ilmassa on hypeä, ja joidenkin mielestä polku hoitojen sallimiseen näyttää selvältä. Hän näkee psykedeeliavusteisen terapian eräänlaisena jatkumona esimerkiksi shamaanien ja parantajien tekemälle työlle, jota on erilaisissa yhteiskunnissa ja traditioissa pidetty arkisina. Niin, vapautuminen. Tiedetään, että psykedeeleillä on haittavaikutuksia. Se on kaukana perinteisestä terapiatyöskentelystä, jossa terapeutti pitää asiakkaaseen kohteliaan etäisyyden. Aineisiin liittyvät ennakkoluulot eivät kuitenkaan katoa nopeasti. Psilosybiinistä on alustavasti tutkittu olevan apua riippuvuuden, ahdistuksen ja masennuksen hoidossa. Suomessa alkaa ensi vuonna kanadalaisen bioteknologiayhtiö Clairvoyantin tutkimus psilosybiinin käytöstä alkoholismin hoidossa. ”Ollaan länsimaissa katsottu, että onpa erikoisia juttuja, mitä tuolla viidakossa tekevät ja noissa heimoissa harjoittavat. Alalla on useita pörssiyhtiöitä. Psykedeeliavusteinen terapia eroaa intensiivisyydellään hoidoista, joita olemme tottuneet mielenterveyden palveluista samaan. Vuorikoskesta tuntuu kuin hän olisi odottanut sitä koko elämänsä. Vähintäänkin pintaan voi nousta asioita, joita on vaikea käsitellä, ja ajattelu voi muuttua ennakoimattomilla tavoilla. 5 kille ammattilaisille, jotka haluavat käyttää näitä menetelmiä työssään. Vuorikoski sanoo olevansa huolissaan ihmisten omatoimisista psykedeelikokeiluista, varsinkin yksin. Ilmassa on hypeä, ja joidenkin mielestä polku hoitojen sallimiseen näyttää selvältä.. Suomessa aihetta pitävät esillä Psykedeelitutkimusyhdistys ry ja Psykedeelisen sivistyksen liitto, jotka järjestävät psykedeeleihin liittyviä keskusteluja ja tekevät julkaisuja. Periaatteessa samaa tapahtuu perinteisessä keskusteluterapiassakin, mutta hän pitää intensiteettiä moninkertaisena
t a m m i k u u 2 2 3 5 1
Espoon Kaupunginteatteri, Tapiola klockrike.fi | espoonteatteri.fi. 5 2 Mikhail Durnenkovin uusi käsikirjoitus, ohjaus Essi Rossi Kantaesitys 31.1
”Olen vapaa agentti, jolla ei ole luurankoja kaapissa. Luvista vastaa lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea, ja niitä edeltää aina kattava tutkimus. Nyt hän aikoo kuitenkin tehdä voitavansa. Huumausainelainsäädäntöön ei lähtökohtaisesti tarvitse tehdä muutoksia, jos huumausainetta sisältävä valmiste saa myyntiluvan tai mikäli jotain huumausainetta käytettäisiin tutkimuskäytössä. Voi kuitenkin olla, että myös huumelainsäädäntöä tarkasteltaisiin uudelleen, jos hoidot sallittaisiin. Hidas kehitys turhauttaa Vuorikoskea. ”Ammatillisesti risoo eniten se kivun ja tuskan ja kärsimyksen määrä, johon tämä voisi auttaa.” Voi olla, että mahdollisuudet lailliseen työskentelyyn vetävät Vuorikosken jossain vaiheessa ulkomaille. Jos psykedeelien käyttö terapiassa sallitaan, muutokset tuovat mukanaan myös uusia kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten aineita säilytetään tai kuka terapiaa saa antaa. Vuorikosken saama koulutus tuskin kelpaa sellaisenaan Valviralle. Siihen auttoi mdma-terapiaistunnossa tullut ymmärrys: hänen täytyisi jatkaa puhumista. Kaikki näyttö on vielä alustavaa. Hän jatkaa opintojaan sekä aiheen tuomista esiin julkisuudessa. Tutkimuksia ovat tähän asti tuottaneet lähinnä muutamat teemalle omistautuneet tutkijaryhmät. Yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa tiedetään vain vähän. Aineiden valmistaminen ja yksittäiset hoitokerrat kahden ammattilaisen kanssa ovat kalliita. Espoon Kaupunginteatteri, Tapiola klockrike.fi | espoonteatteri.fi. Tutkimuksissa on tähän mennessä ollut mukana suhteellisen vähän koehenkilöitä, ja haittoja saattaa ilmetä lisää, kun lääkkeitä saavat yhä useammat. Kun hänen kolmen vuoden mittainen koulutuksensa päätyy, Suomessa tuskin on mahdollista tehdä psykedeeliavusteista terapiatyötä. Mikhail Durnenkovin uusi käsikirjoitus, ohjaus Essi Rossi Kantaesitys 31.1. Tutkimusja terapiakäyttö on tavallaan irrallaan huumeiden dekriminalisaatio-, depenalisaatioja laillistamiskeskusteluista. Hoitoon pääsy ei olisi todennäköisesti helppoa vielä pitkään aikaan aineiden lääkestatuksen jälkeenkään. Kun on tällainen vapaus, olisi hölmöä olla käyttämättä sitä.” Juttua varten on haastateltu myös tutkija Aleksi Huplia ja Fimean ylitarkastaja Katja Pihlaista. t a m m i k u u 2 2 3 5 3 Varovaisuuteen onkin syytä. Hän kokee istuvansa osaamisensa päällä
5 4 E S S E E SATEENKAAREN TAKANA, PIMEYDEN SYDÄMESSÄ E S S E E 5 4 k u v a d a v i d l y n c h
t a m m i k u u 2 2 3 5 5 A stun tuttuun laivaterminaaliin, mutta jonottavien matkustajien ja Saku-tuoppeja kumoavien miesseurueiden sijasta löydän itseni punaisella verhotusta tilasta täynnä mustavalkoisia kuvia teollisista ympäristöistä ja naisruumiin yksityiskohdista. SAMULI KNUUTI David Lynchin töiden takana väijyy käsitys maailmasta, jossa mikään ei ole kohdallaan, kun jokin ei ole kohdillaan, kirjoittaa Samuli Knuuti esseessään.. Lynchilaisuus on kuin silmätauti: kun se tarttuu, mikään ei enää näytä samalta. Vain jälkimmäinen koostuu tähtien näkemisestä huokailujen täyteisessä pimeydessä. Ensiksi pitää pystyä luomaan maailma, joka tuntuu todelliselta, ja sitten vasta ryhtyä vääristämään sitä. Siis todellisuutta, johon on lisätty jotakin, kuin nonparelleja kakun päälle (paitsi toki radioaktiivisia, viisiulotteisia, oskilloivia ja escheriaanisia nonparelleja). Kun puhumme David Lynchistä (1946--), mikään ei ole omituista, ei tämäkään. Mutta onko lynchilaisuus tarttunut Helsingin Jätkäsaareen. Mieleemme saattaa nousta kuvia, kuin elokuvista mutta jotenkin todellisempia: Laura Palmerin ruumis kiedottuna pressuun kuin polyesteriajan prinsessa Ruusunen, Kyle MacLachlan tirkistelemässä kaapista kuinka Dennis Hopper raiskaa Isabella Rosselinia, agentti Cooper vangittuna punaiseen, sahalaitalattiaiseen huoneeseen, se hetki kun Nicholas Cage ja Patricia Arquette tanssivat speed metalia maissipellolla, paha Bob nousemassa esiin sohvan takaa, Naomi Watts ja Laura Harring avaamassa salaperäistä sinistä laatikkoa, patterissa asuva mehiläispesäkasvoinen nainen laulamassa, kuinka taivaassa kaikki on hyvin… Kaikki nämä ovat konkreettisia välähdyksiä David Lynchin elokuvista ja televisiosarjoista, mutta niiden takana väijyy kokonaiskäsitys maailmasta, jossa jokin ei ole kohdallaan ja jossa siksi mikään ei ole kohdallaan. On totta, että Lynch on surrealisti, mutta maailma on täynnä kamalan huonoa surrealismia. Lyhyesti sanottuna: sekä parhaimmillaan että huonoimmillaan David Lynchin teokset noudattavat unen logiikkaa, ja siksi ne eivät ole tulkittavissa vaan ainoastaan koettavissa. Ero tulkinnan ja teoksen kokemisen välillä on sama kuin rakastelun anatomisen kuvauksen ja sen läpi elämisen. Samoin me tiedämme heti, mitä lynchmäinen tai lynchiaaninen tarkoittaa. On osuva siirto Helsinki Photo Festivalilta sijoittaa Lynchin valokuvanäyttely Infinite Deep poikkeukselliseen tilaan, sillä Lynchille mikään tila ei ole lopulta poikkeuksellinen. Tämä lienee siksi, koska harva ymmärtää, että kirjaimellisesti sana ”surrealismi” tarkoittaa ”ylitodellista”. S illoin voi taiteilija vasta todella sanoa päässeensä perille, kun hänen nimensä on muuttunut adjektiiviksi. Tai tietenkin Lynchiä voi tulkita: onhan ilmiselvää, että hänen esikoiselokuvansa Eraserhead (1977) kuvastaa maskuliinista pelkoa vanhemmuutta kohtaan, mutta entä sitten. Termi ”kafkamainen” ei enää oikeastaan edes viittaa 1900-luvun alussa eläneen böömiläiskirjailijan teoksiin, vaan siitä on tullut yleissana sille, kun tuntee joutuneensa painajaismaisen ja vihamielisen byrokratian riepoteltavaksi. Tapahtuu kauheita asioita ja tapahtuu kauniita asioita, ja jollakin tavalla ne liittyvät toisiinsa; identiteetit vaihtuvat, kun heräämme eri ihmisinä kuin nukahdimme; se on maailma täynnä hirviöitä ja kummajaisia ja miehiä ja naisia yrittämässä esittää normaaleja niiden keskellä – ja siinä maailmassa sääliä ja empatiaa tarvitsemme enemmän me jälkimmäiset kuin aikanaan Elefanttimieheksi kutsuttu John Merrill Lynch tai Eraserhead-elokuvan hirviövauva. Jos lähtee suoraan luomaan vääristynyttä todellisuutta, menee metsään. Ja yleensä ihan tavalliseen suomalaiseen ryteikköön, ei todellakaan mihinkään satujen taikametsään
Tarina sai alkunsa Lynchin mielessä 80-luvulla, jolloin hänelle tarjottiin mahdollisuutta tehdä elokuva Marilyn Monroesta. Kirjailija David Foster Wallace on sanonut, että Blue Velvetin (1986) näkeminen sen ilmestymisvuonna esti häntä lopettamasta kirjoittamisen. Hänet ottaa suojiinsa toinen nuori nainen, kaupunkiin juuri saapunut Betty (Naomi Watts), joka haaveilee näyttelijän urasta. Siinä missä monet ohjaajat, kuten Martin Scorsese, yhdistetään New Yorkiin, David Lynchin henkinen koti on Los Angeles, ei niinkään kaupunki kuin kaduiksi purettu tippaleipä, kaupunki vailla ydintä ja ehkä myös vailla sielua; se on haaveiden ja tavoitteiden tyyssija mutta myös paha paikka, pahan paikka. Hän on julkaissut omalla nimellään kokeellista rockia, ambienttia tunnelmointia ja elektropoppia; hän on piirtänyt sarjakuvaa, maalannut kuvataidetta ja kirjoittanut kirjoja luovasta prosessista; hän on suunnitellut huonekaluja ja perustanut säätiön, joka rahoittaa transsendentaalista meditaatiota opettavia tahoja. Alastomia naisia on toivottavasti olemassa myös tulevaisuudessakin. Pitkään esseeseensä Lynchistä Wallace myös on sisällyttänyt parhaan lukemani määritelmän lynchilaisuudesta: ”Tietynlainen ironia, joka ilmenee hyvin makaaberin ja hyvin arkipäiväisen yhtymäpinnoissa tavalla, joissa näkyy miten ensiksi mainittu alituisesti sisältyy jälkimmäiseen.” Ei siis ole ihme, että Lynchin koko tuotannon suurimpana esikuvana on ollut Victor Flemingin vuonna 1939 ohjaama satuelokuva Ihmemaa Oz, jossa pyörremyrsky tempaisee Dorothy-tytön kotitaloltaan satumaahan täynnä ihmeellisiä otuksia. Budjetin koolla ei ole väliä, kunhan ohjat ovat tukevasti omissa käsissä. Lynchin uran elokuvantekijänä voi yrittää ahtaa pähkinänkuoreen esimerkiksi näin. Se oli tietenkin täysi kaupallinen katastrofi – vähän kuin laittaisi Anna Erikssonin ohjaamaan seuraavan Spider-Man-elokuvan --, mutta samalla se opetti Lynchin luottamaan vain itseensä. Ilman niitä kuvat tehtaista jäävät helposti vain kuviksi tehtaista, etenkin näin pienenä annoksena kuin Jätkäsaaressa. Mutta tehtaat ovat katoamassa.” Infinite Deepin kuvat ränsistyneistä tehtaista kuitenkin vaativat taakseen hänen varhaiselokuvansa Elefanttimies ja Eraserhead, joista ensiksimainittu sijoittuu historialliseen 1800-luvun lopun Lontooseen ja jälkimmäinen jonkinlaiseen siitä johdettuun helvetilliseen keinomaailmaan. Ihmemaa Ozin avainrepliikki, englanninkielisessä muodossaan sanonnaksi muodostunut ”Toto, minusta tuntuu, ettemme ole enää Kansasissa”, kuvaa myös lynchilaisuuden ydintä: sitä hetkeä, kun suomut putoavat katsojan silmiltä, ja me tajuamme meitä ympäröivän tutun todellisuuden muuttuneen aivan toiseksi. E nnen kaikkea Lynch tietenkin tunnetaan elokuvistaan. Häntä on luonnehdittu elokuvataiteen ainoaksi ”populistiseksi surrealistiksi”, ja siksi hänen uransa onkin kulkenut aivan poikkeuksellista siksakkia menestyspiikkien ja aallonpohjien välillä. Se näytti, että maailma ja elämä on mahdollista näyttää yhtä aikaa todellisena ja oman pään sisältä nähtynä. Itse pidän Mulholland Drivea paitsi kaikkien aikojen suosikkielokuvanani myös kaiken sen tiivistymänä, mikä Lynchin tuotannossa on hienoa. Tätä tapaansa nähdä maailma Lynch on ilmentänyt hätäännyttävän monilla eri tavoilla. Aihe ei häntä kiinnostanut, mutta ajatus ”tytöstä pulassa” jäi kiehtomaan häntä. ja se juuri onkin elokuvan syvin arvoitus: kuka on tämä tyttö pulassa, Rita vai Betty. Kaiken aikaa mukana on kulkenut valokuvaus. Yhdessä he ryhtyvät selvittämään Ritaksi itseään kutsuvan mysteerinaisen oikeata henkilöllisyyttä ja sitä, mitä tälle on tapahtunut. Tai siis jos altistuu Lynchin teoksille, maailma puskee itsensä sen lävitse väkisin. Tämä johti sarjaan elokuvataiteen klassikoihin luettavia filmejä, kuten Blue Velvet (1986), Wild At Heart (1990), The Lost Highway (1997) ja Mulholland Drive (2001), jonka Sight & Sound -lehti on juuri nimennyt kerran vuosikymmenessä pidettävässä äänestyksessään kaikkien aikojen kahdeksanneksi parhaaksi elokuvaksi. Philippe on juuri tehnyt aiheesta kokonaisen dokumenttielokuvan Lynch/Oz. Hän on auteurin kävelevä sanakirjamääritelmä, elokuvantekijä joka kirjoittaa ja ohjaa omat elokuvansa, vastaa aika lailla kaikista teoksensa eri piirteistä. Hän on auteurin kävelevä sanakirjamääritelmä, elokuvantekijä joka kirjoittaa ja ohjaa omat elokuvansa.. Ikään kuin osoittaakseen, että kaiken voi muuttaa lynchiläiseksi, 2000-luvun alussa hän nettisivuillaan säännöllisesti luki säätiedotteita. Se on ottanut nimensä Hollywoodin kukkuloilla kiemurtelevasta 34 kilometriä pitkästä tiestä, jonka varrelta nuori nainen (Laura Elena Harring) löytää itsensä muistinsa menettäneenä. Avantgardistisen Eraserhead-debyytin jälkeen Lynch ohjasi Oscar-ehdokkuuksia keränneen Elefanttimiehen (1980), mikä ohjasi hänet yrittämään kaupallista elokuvaa huippukalliin Dyynin (1984) kautta. Viiteen osaan jaettu Infinite Deep -näyttely painottuu erityisesti kahteen Lynchin vakioaiheeseen, joita hän on kommentoinut vuonna 2016 näin: ”Pidän alastomista naisista ja tehtaista. 5 6 E S S E E L ynchilaisuus tai lynchismi on eräänlainen filtteri, jonka läpi nähdä maailma. Niin paljon siitä Lynch on ammentanut töihinsä, että sveitsiläinen Alexandre O. Sillä kun Lynchin elokuvia on nähnyt, niitä ei enää voi olla näkemättä; ne tatuoi vat itsensä yhtä lailla alitajuntaan kuin verkkokalvoille. Se on retki, joka vie heidät syvälle unelmakaupungin syvyyksiin, elokuvabisneksen salaliittoihin ja identiteetin mysteereihin, syrjäiselle karjatilalle ja kaikkien kujien päässä odottavaan Silencio-klubiin, jossa kaikki kysymykset jätetään vastaamatta
Ei mystifioidakseen taidettaan, vaan koska siinä yksinkertaisesti ei hänelle ole mitään epäselvää. Sarja Lynchin idaholaisessa kotikaupungissa Boisessa valokuvaamista lumiukoista muuttuu oikeassa kontekstissa lynchiaaniseksi kuumehoureeksi, jossa viattomien lapsenkäsien kivistä rakentamat leveät hymyt romahtamispisteessä olevien ukkojen kasvoille yhtäkkiä kertovatkin jotain aivan muuta kuin rakentajan aikomus on ollut. Palmerin murhan oli tarkoitus hiipua muiden sarjan juonilinjojen taustalle, mutta silti sen vuoksi ihmiset jatkaisivat sarjan katsomista. Yksi mahdollinen tulkinta on ajatella Lynchin trollaavan katsojaa tällaisilla asioilla. Tämä tarjosi selkeän oppitunnin kokonaiselle sukupolvelliselle televisiontekijöitä ja kirjailijoita: jälkimodernistisessa tarinankerronnassa sekä matalalla että korkealla tasolla on sallittua ottaa mukaan elementtejä muista lajityypeistä, kuten dekkareista ja kauhusta, tuttuja mysteerejä, mutta niiden ratkominen on moukkamaista, tahditonta suorastaan. Vuonna 1990 televisioensi-iltansa ABC-kanavalla saanut sarja oli ensimmäisiä, jotka ymmärsivät, että televisiota voi tehdä yhtä kunnianhimoisesti ja rajattomasti kuin elokuvaakin. Kun murhaaja paljastettiin, Lynch menetti kiinnostuksensa sarjaan, jonka taso samalla romahti. Lynch oli tätä vastaan alusta alkaen, sillä hänestä ainoa kiinnostava mysteeri on sellainen, jota ei ratkaista. Kysymykset ovat aina vastauksia tärkeämpiä. Elokuvakriitikko Pauline Kael kirjoitti aikanaan Blue Velvetistä, että harva uskaltaa sijoittaa niin vähän taidetta oman psyykensä ja katsojan väliin kuin David Lynch. Sarjan monien kummallisuuksien joukossa eniten itseäni jäi kiusaamaan kahden minuutin kohtaus miehestä luuttuamassa baarin lattiaa. Sarja oli ennennäkemätön ilmiö ja menestys, kunnes se ei yhtäkkiä enää ollut. Twin Peaks: The Return olikin Lynchiä laimentamattomimmillaan: paikoin sarja suistui kokonaan installaatiomaiseen videotaiteeseen, jonka kuvat räpsyvistä muinaisista sähkölaitteista, vääristetty äänimaailma ja chiaroscuromainen värisävyjen käyttö olivat madonreikä takaisin 40 vuoden takaiseen Eraserhead-debyyttiin. Kun Lynch tällä tavalla piiloutuu näkyville, se kannustaa katsomaan myös hänen elokuviaan juuri sellaisina kuin ne ovat, ei palapeleinä tai teoreettisina konstruktiona vaan apparaatteina, jotka kertovat valitsemansa tarinan juuri parhaaksi katsomallaan tavalla. Mitä se tarkoittaa. Valtaosa tapahtumista sijoittui toisaalle kuin Twin Peaksiin, 25 vuotta vanhentuneet näyttelijät näyttivät ikäisiltään ja agentti Cooper oli olemassa vain muistinsa menettäneenä tomppelina ja pahana kaksoisolentona. Emme mekään enää muistaisi Kyllikki Saaren nimeä, jos hänen murhansa oli saatu selvitettyä vuonna 1953. Sarjan kolmannella ja erittäin todennäköisesti viimeisellä kaudella jopa illuusio idyllisestä pikkukaupungista herkullisia donitseja tarjoavine kahviloineen oli kadonnut. Jopa muisto viattomuudesta oli kadonnut, kun pahuus nuoli öisiä maanteitä. Esseisti David Thomson on sanonut, että elokuvahistorian tärkein erikoistehoste on valkokankaalla kauniit kasvot muuttamassa mieltään. Lynch oli mukana opettamassa taiteilijoille asiaa, jonka olisi pitänyt olla ilmiselvä. Mutta päinvastoin, Lynch ei koskaan trollaa, sillä hän on minusta yksi aikamme vilpittömimpiä taiteilijoita. Tai vielä rajattomamminkin, sillä sarjalla ei ole maksimipituutta, se voi johtaa loputtomaan horisonttiin yhtä mittaamattomasti kuin ne pimeät maantiet, joita Lynch rakastaa kuvata yötä nielevän auton tuulilasin takaa. Lynch ja aikaisemmin muun muassa Hill Street Bluesia kirjoittanut Mark Frost olivat täydellinen työpari: Lynch ammensi sarjaan omaa mustaa huumoriaan, mieltymystään non sequitureihin ja vahvoihin tunnetiloihin, painajaismaisiin näkyihin ja irrationaalisiin tapahtumiin, kun taas Frost oli liima, joka piti huolen, että kaikki pysyi jotenkuten kasassa. Siihen tuore valokuvanäyttelykin pyrkii: johdattamaan katsoja siihen hetkeen, kun hän tajuaa, ettei ole Helsingissä enää. Se oli yhdistelmä poliisisarjaa ja pikkukaupunkikuvausta mutta vahvoilla kauhuja surrealismi mausteilla. Silti näyttelyn taustalla piilevä muinainen teollinen humina, kuin käytöstä poistettujen mekaanisten dinosaurusten tuottama jälkikaiku, jää työstämään mieltä loppupäiväksi. Koskaan ei Watts sen koommin ole lukuisissa rooleissaan näyttänyt yhtä sisältäpäin valaistulta, mutta sitä ei voi tulkita moitteeksi, sillä niin ei ole kukaan muukaan. t a m m i k u u 2 2 3 5 7 Mulholland Drive on lynchiaanista alkemiaa puhtaimmillaan, elokuva, jota ei ikinä kyllästy katsomaan. Hän esiintyy eri yhteyksissä klassisena amerikkalaisena herrasmiehenä: hän pukeutuu hyvin, käyttäytyy kohte liaasti, on hauska ja lämmin – hieman eksentrinen ehkä, mutta loppujen lopuksi harmiton. Kenties juuri siksi Lynch ei halua keskustella elokuvistaan. Koska Lynch ei saanut edesmennyttä David Bowieta näyttelemään agentti Philip Jeffriesiä, häntä esittää teekattila. Mulholland Driven identiteetinvaihdosten ja serpenttimäisten aikatasojen selittäminen olisi Lynchille aivan yhtä typerää kuin vaikkapa viimeisimmän James Bondin käänteiden avaaminen katsojalle. Sillä lynchismi kuitenkin tarttuu, homeopaattisen pieninäkin annoksina.. Ilmaisu oli jopa aikaisempaakin kokeellisempaa. Myös Lynchin tietokoneella käsittelemät Uwe Scheidin 1920-luvulla ottamat alastonkuvat aiheuttavat lynchiaanisia väristyksiä, kun bordellin ilolinnuista tulee delirium-unien eroottisia olentoja katkottuine raajoineen ja ylimääräisine ruumiinaukkoineen. Mitä edes ”tarkoittaa” tarkoittaa. Helsinki Photo Festivalinkin näyttelyn parhaissa kohdissa tämä toteutuu. Yritys on oikeansuuntainen mutta ei kenties tarpeeksi hyvä. Mutta mitä Twin Peaksiin tulee, Lynch sai kostonsa vuonna 2017, jolloin hän sai ohjata kokonaan 18-jaksoisen kolmannen kauden. Syy suosion romahtamiseen oli selvä: Laura Palmerin murhaajan henkilöllisyyden paljastaminen. Silti David Lynch ei pakoile julkisuutta, päinvastoin. En tiedä, onko se tarkoitettu positiiviseksi asiaksi, mutta sellaisena se on pakko ottaa. Tämä tuo aina mieleeni kohtauksen, jossa Betty saapuu ensimmäistä kertaa Los Angelesiin – se, kuinka Lynch kohdistaa kuvan Naomi Wattsin kirkastuviin kasvoihin, vain pakenee sanoja, kuten elokuva parhaimmillaan. Tietenkin. S e, mikä on David Lynchin paras teos, on aivan oma debattinsa, mutta tärkeimmästä ei ole epäilystäkään: se on yhdessä Mark Frostin kanssa luotu televisiosarja Twin Peaks. Ensiksi dvd:t ja sitten striimaus olivat mahdollistaneet entistä enemmän katsojaa haastavat televisiosarjat, kun ne pystyi katsomaan omalla tahdillaan ja useita kertoja. Kuten tiedämme, Twin Peaks kertoi kuvitteellisesta pikkukaupungista, jonne eksentrinen fbi:n agentti saapuu ratkomaan kaupungin rakastetuimman tytön Laura Palmerin murhaa. Enemmänkin teoksia olisi näin suureen tilaan mahtunut, ja niitä olisi voitu pohjustaa runsaammilla oheisteksteillä
cbd:n osalta koko sääntelyprosessi on eu:ssa vielä kesken, joten markkinointia ei voi rakentaa terveysväittämille. Mitä tekemistä cbd:llä on kannabiksen kanssa. Hän oli mukana luomassa Pohjoismaiden ensimmäistä CBDkannabinoidia sisältävää juomabrändiä, mutta EU-sääntely hiertää vastaan. Ranskassa esimerkiksi muutamat isot kauppaketjut ovat ottaneet myyntiin lähinnä Britanniassa valmistettuja cbd-juomia. Mikä sen tilanne on nyt. Esimerkiksi Tokion olympialaisissa moni amerikkalaisurheilija joutui pärjäämään ilman cbd-tuotteita, joita ovat tottuneet käyttämään palautumiseen ja kivun lievitykseen. Kombuchat, kookosvedet, aloe vera -juomat ja vastaavat trendit tulevat aalloissa, mutta ainakaan vielä ne eivät ole nousseet jätti-ilmiöiksi. Monissa Pohjoismaissa on vähän sama tilanne. eu:ssa elintarvikeraaka-aineet, joita ei ole käytetty ennen vuotta 1997, tarvitsevat uuselintarvikeluvan. Alkoholittomien juomien saralla tapahtuu paljon. Suomessa cbd on lääkeviraston valvonnan alla, mikä tekee tilanteesta mutkikkaamman. cbd:tä sisältäviä tuotteita käytetään rentoutumiseen, stressin poistoon, palautumiseen ja kivun lievitykseen. Kannabiksessa esiintyviä kannabinoideja on tunnistettu yhteensä reilusti yli 100. 5 8 R U O K A Teksti Matti Koskinen Kuva Sanna Lehto M iksi juomatuotteissa korostuvat erilaiset vaikuttavat raaka-aineet. Sikäläiset yritykset ovat paremmissa asemissa siinä vaiheessa, kun sääntely eu-alueella vapautuu. Millaista vaikutusta cbd:llä tavoitellaan juomassa. Se ei onnistu pelkällä maulla, sillä eri makuvariantit kulkevat jo läpi kaikkien tuotekategorioiden, vaan tarvitaan jotain uutta. Elintarviketuottajat ja etenkin juomavalmistajat yrittävät päästä luomaan kokonaan uutta tuotekategoriaa, kuten Red Bull teki energiajuomille. Samaan aikaan yritykset Britanniassa voivat kehittää liiketoimintaansa ja kokeilla myyntiä eu:ssa. cbd:tä löytyy Suomessa luontaistuotekaupoista öljyinä ja salvoina mutta ei juomahyllyltä. cbd:n osalta prosessi ei ole vielä valmis, joten unionin tasolla sitä ei ole vielä sallittua lisätä elintarvikkeisiin. eu:n sisällä on alueellisia eroja. Tällä hetkellä yritystä järjestellään uudelleen, etsitään sopivia kumppaneita ja toimintamallia. Yhdysvalloissa voimakkaasti kasvava mutta vielä suhteellisen pieni trendi ovat juomat, jotka sisältävät hampusta saatavaa cbd-kannabinoidia. Piristävien juomien jälkeen seuraava trendi on rentouttavat juomat, uskoo Hartwallin hyvinvointituotteiden parissa työskentelevä brändivastaava Petri Nyländen. Pohjoismaissa tämä näkyy esimerkiksi bcaa-energiajuomien tulossa markkinoille. Mikä sääntelyssä kiikastaa. Olit mukana perustamassa Pohjoismaiden ensimmäistä cbd-juomabrändiä ysubia. En ole enää mukana toiminnassa. Britanniassa on brexitin jäljiltä oma elintarvikelainsäädäntönsä, ja siellä cbd hyväksyttiin nopeammin. Niitä ei saanut viedä Japaniin. Terveysväittämien kanssa pitää olla tarkkana. Kevyttä limupilveä R U O K AVA I K U T T A J A. cbd:n hyväksyminen elintarvikkeena eu:ssa ei ole edennyt niin nopeasti kuin odotimme, emmekä saaneet kunnolla kassavirtaa muista juomista. Koko energiajuomien kategoria kasvaa edelleen maailmanlaajuisesti. Hyvinvointi on globaali megatrendi, ja siihen pyritään vastaamaan erilaisilla hyvinvointivaikutteisilla tuotteilla, joissa on mukana trendikkäitä toiminnallisia raaka-aineita. Saman prosessin ovat joutuneet käymään läpi esimerkiksi monet uudet vaihtoehtoproteiinit ja vastaavat
Vorschmackin ja marsalkka Mannerheimin sijaan inspiraation lähteenä on kuitenkin tällä kertaa ollut eteläranskalainen keittiö ja näiden seutujen elämänilo, joie de vivre. Savoyn ja Helena Puolakan maine täyttää varmasti aluksi varauskirjat, mutta moni muukin paikka lähistöllä tarjoaa klassista ruokaa ja rentoa tunnelmaa. Maailmalla klassikkoravintolat ovat perustaneet rentoja sisarpaikkoja jo vuosia sitten, joten idea ei ole aivan uusi. Mietityttämään jää vain se, millä eväillä Café Savoy aikoo peitota kilpailijansa. Vierailemme Café Savoyssa seuralaiseni kanssa kolmen ruokalajin lounaalla. Café Savoy Eteläesplanadi 14 3 ruokalajin lounas 37 euroa Savoyn serkku R AV I N T O L A Teksti Valtteri Väkevä K u v it u s P a u l i i n a H o l m a. Suodatinkahvin juominen on loppunut käytännössä kokonaan. Onhan kyseessä legendaarisen ravintola Savoyn sisarpaikka. Se lupaa huoletonta eteläranskalaista tunnelmaa mutta ei aivan vastaa Nizzan-matkaa. Alkoholilla on ollut siinä perinteisesti aika vahva asema. cbd on hyvinvointituotteisiin sopiva ainesosa, joka ei päihdytä. Kenelle vaikuttavia raaka-aineita sisältävät juomat on suunnattu. x x x k u u 2 2 2 5 9 Tunnetuimmat näistä ovat cbd ja thc. Se on kuin vertaisi alkoholitonta olutta ja 10-prosenttista erikoisbisseä. Aterioimassa on bisnesmiehiä ja -naisia sekä satunnaisia ystävyksiä ja pariskuntia. Vaikka piristäviä ja virkistäviä juomia tehdään paljon, palautumistuotteet ovat löytyneet enemmänkin lisäravinteista. Jokainen ainesosa vihreistä pavuista tomaatteihin on laadukas, ja oliivitkin taitavat olla nizzalaista alkuperää. Vihreä yrttiliemi tuo muuten ronskiin annokseen elegantteja vivahteita. Oli sellainenkin jakso, kun käytin cbd:tä säännöllisesti pidempään. Huomasin siinä hyviä vaikutuksia, mutta sääntelytilanteen takia on vaikea löytää tuotteita, joita voisi ottaa helposti osaksi päivittäistä rutiinia. Tutkimuksissa näkyy, että terveysja hyvinvointituotteet eivät vielä kiinnosta ihan 18-vuotiaita. Avokeittiö, seinälle ripustetut yrttiniput ja kupariset kattilarivit tuovat sentään kodikasta rentoutta. Ranskan ja Välimeren alueen ruuat tällä osataan. Etenkin, kun illalla työpäivän päätteeksi yritän saada itsestäni jotain irti, korkeakofeiininen buusteri toimii. Mitä piristäviä tai rauhoittavia tuotteita itse käytät. Mainio esitys on myös seuralaiseni pääruoka, possunposkia ”pot-au-feu”. Muuten otan espresson. Ehkäpä joie de vivreä voisi olla vielä ripaus lisää. Pikkumiinuksista huolimatta lounas on kiitettävä esitys. Juon pari kertaa päivässä kahvia, ja jos aamulla jaksan lämmittää maitoa, juon latten tai cappucinon. Juomissa se ei vielä näy. Liha on täydellisen mureaa, yrttivoi herkullista ja kullanruskeaksi paistetut perunat toimiva lisuke, mutta pihviin osuu harmillisen paljon jänteitä ja rasvaa. Jossain vaiheessa pitää rentoutuakin. Paikkaa vetää emoravintolan tapaan Lontoosta Suomeen palannut keittiömestari Helena Puolakka, joka pyörii visiittimme aikana keittiössä ja käy välillä salissa tervehtimässä tuttujaan. Hyvä esimerkki on nizzansalaatti, joka pieksee monen muun paikan bulkkiversion. Café Savoy voi myös varautua kovaan kilpailuun: 500 metrin säteeltä löytyy pääkaupungin tihein keskittymä ravintoloita. Sisustus on puoliverhoineen, kaarevine looseineen ja valkoisine pöytäliinoineen onnistunut ja tyylikäs, mutta mieleen tulee enemmänkin luksushotellin ravintola kuin nizzalainen rantakuppila. Se on klassinen ranskalainen lihakeitto, jossa isot lihapalat uivat lautasella kasvisten seassa. Siinä vaiheessa ollaan vielä voittamattomia ja kuolemattomia. Early adopterit löytyvät useimmiten nuoremmista asiakasryhmistä. H elsinkiin perustetaan jatkuvasti uusia ravintoloita, mutta harva niistä herättää samanlaista mielenkiintoa kuin marraskuun lopulla avattu Café Savoy. Klassikkoravintola Savoy avasi hiljattain rennomman sisarpaikan, Café Savoyn. Nyt kun keskustelu kannabiksesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä käy kiivaana, menevät puurot ja vellit sitä suuremmalla syyllä sekaisin. Kun on hyvä sporttiputki päällä, juon bcaa-energiajuomia. 24-vuotiaasta ylöspäin, kun työelämä alkaa kuormittaa ja alkaa olla Oura-sormuksia ja ostovoimaa, siellä on hyvinvointituotteiden ydinkohderyhmä. Pumppaamme itsemme täyteen kofeiinia ja suoritamme kaiken päivää. Jos ravintolasta poistuessa tuntisi käyneensä pienellä Nizzan-lomalla, se ansaitsisi täydet pisteet. Kun perustimme ysubin vuonna 2020, emme osanneet kuvitella, että Saksan kokoisessa maassa puhuttaisiin avoimesti kannabiksen vapauttamisesta ennen kuin cbd:lle on saatu edes elintarvikelupaa. Miten juot kahvisi. Aterian viimeistelee pehmeä mantelitorttu, joka on vaniljakastikkeen kera kuin lämmin halaus. Itse nautin entrecôte-pihvin, jota on riiputettu 42 päivää ennen kypsennystä. Mutta se on suuntaus, jonka uskon nousevan ennen pitkää. Siihen liittyy paljon väärinkäsityksiä, mitä cbd on ja miten se eroaa täysvahvasta kannabiksesta tai vaikkapa thc:stä
Hänen elokuvansa ovat maanläheisiä ystävyyttä ja rakkautta käsitteleviä komedioita, ainoana poikkeuksena sinänsä erittäin kiinnostava moraaliadaptaatio The Place, jossa ihmiset tekevät kohtalostaan kauppaa murheellisen paholaisen kanssa. Ajan epälineaarisuudella leikittelevässä Rakkauden supersankarissa boheemi sarjakuvataiteilija Anna (Jasmine Trinca) ja pedantti fysiikan opettaja Marco (Alessandro Borghi) törmäävät toisiinsa ohimennen eräänä iltana kaatosateessa. Todennäköisyyksiä uhmaten he kohtaavat uudestaan, rakastuvat ja päätyvät yhteen. Lähinnä tässä paljastuu, että minun mielestäni italialaisen elokuvan ainutlaatuisen perimän pitäisi kertautua ikuisesti pienimuotoisissa, yhteen tai kahteen ränsistyneeseen huoneeseen sijoittuvissa inhimillisissä tarinoissa – kuten Incantesimo napoletanossa ja Scolan elokuvassa Kohtaaminen Roomassa, tämän lajityypin kruununjalokivessä, jossa uupunut perheenäiti ja homoseksuaali toimittaja lohduttavat toisiaan salaa fasistien juhlapäivänä. Paoloista huomattavasti palkitumpi eli Sorrentino yhdistyy mielessäni Federico Fellinin perintöön, jos ei muuten niin siksi, että hänen kuvastonsa ja kerrontansa tuntuvat kumpuavan ali tajunnan uumenista. Genovese ei ole Scolan lailla systemaattisen yhteiskunnallinen tekijä eikä tyylipuhdas elokuvataituri, mutta ihmisystävä ja humoristi hänkin on, ja hänen elokuviensa taustalla kuiskivat milloin Mehän rakastimme toisiamme niin paljon, milloin Terassi, milloin Perhe. Ja sattuu olemaan niin, että Sorrentinon alitajunta ei ole se, jossa välitän vierailla. Niistä kahdesta Paolo-nimisestä italialaisesta nykyohjaajasta, joiden tuotanto on kansainvälisesti tunnettua, Salaisuuksien illallisestaan vuonna 2016 Donatello-palkittu Genovese on minulle tärkeämpi. Tämä johtuu siitä, että pidän häntä etäisesti Ettore Scolan jälkeläisenä. 6 E L O K U VA Herttainen supersankari KATJA KALLIO on helsinkiläinen kirjailija, joka vierailee mielellään esimerkiksi Yorgos Lanthimoksen alitajunnassa. Se ei tarkoita sitä, että elokuva olisi huono. Tätä lajityyppiä minä näköjään pidän maailmanperintökohteena, jota Paolo Genovesen pitäisi nyt tuotannollaan suojella. Sitähän se on, ihme. Minunkin rakastettuni on ollut rakastettuni jo kolmekymmentä vuotta, ja yhä hän tulee illalla asentamaan minulle television, vaikka sitten miettiikin, onko elokuvamakuni minulle hyväksi.. Herttainen elokuva se sen sijaan on ja huvittava ja kaunis katsella, ja moni ihminen tulee saamaan siitä paitsi paljon iloa myös pontta rakastamiseen sekä uskoa pitkän parisuhteen ihmeeseen. Sen sijaan Paolo Genovesen alitajunnassa minun tai kenenkään katsojan ei ole koskaan tarvinnut käydä. Rakastettuni katseli tovin, kun naispolot kirkuivat ja repivät toisiaan tukasta mielisairaalan öisessä makuusalissa, ja sanoi sitten mietteliäästi: ”Ja tällasesta sä nautit.” Hetki palasi mieleeni nähtyäni italialaisen Paolo Genovesen uuden draamakomedian Rakkauden supersankari ja tehdessäni tiliä sitä koskevien tunteideni kanssa. Scolan perintö näkyy kuitenkin nimenomaan Genovesen komedioissa, kuten hurmaavassa luokkakuvauksessa Incantesimo napoletano, jossa perinapolilaisen perheen pikku tytär syntyy selittämättömästi milanolaisena, puhuu luonnostaan Milanon murretta eikä suostu syömään kuin rikkaan pohjoisen perinneruokia. E räänä iltana tässä taannoin rakastettuni tuli asentamaan minulle uuden television ja dvd-soittimen. Rakkauden supersankari on niin ollen minun makuuni liian suuri ja kiiltävä ja sentimentaalinen elokuva, ja siinä on liikaa huoneita. K A T J A K A L L I O R A K K A U D E N S U P E R S A N K A R I O H J A U S : P A O L O G E N O V E S E Rakkauden supersankari saa uskomaan pitkän pari suhteen ihmeeseen, kirjoittaa Katja Kallio. Rakkaudesta ja ystävyydestä on yhä kyse, mutta kerronta ja kuvasto ovat tuttuja pikemminkin suurisuuntaisista angloamerikkalaisista rakkauselokuvista. Martin Provostin Séraphine odotteli jo valmiina soittimen pesässä, ja kun sitten testasimme laitteita, elokuva lähti vanhasta muistista käyntiin loppukohtauksesta, jossa itseoppinut taiteilija ja luonnonlapsi Séraphine Louis on joutunut hullujenhuoneelle. Rakkauden supersankarista Scolan kuiske puuttuu. Mikään ei kuitenkaan ole helppoa tai itsestäänselvää rakkaussuhteessa, pitkässä varsinkaan, eikä kestävä ihmisonni näytä olevan osa kaikkeuden suurta suunnitelmaa. Ketään ei edes raahata mielisairaalaan, eikä Hitler vieraile kaupungissa
CP-vammainen elokuvantekijä kulkee pyörätuolilla pitkin Orlandon katuja, ja käsinojalla tärisevä kamera tallettaa jokaisen kuopan ja kynnyksen. – 5 . Kim Hopkinsin ihastuttava dokumentti kuvaa rakkautta elokuviin, mutta vaikuttavampi on sen kertomus yhteisöstä ja tarkoituksesta. Sentimentaalisuudesta riisuttu toveruus on toimintaa: riitaisaa tehosteiden värkkäämistä ja vierailuja leskeksi jääneen kerholaisen kotona. 2 2 3 . Ohikulkijat kysyvät jatkuvasti ”voinko auttaa”, kun taas toiset asettavat esteitä pyörätuolirampeille. – 5 . 1 . Ranskalaisbelgialainen draama rakentaa niille kauhean monumentin ja tiputtelee huolella kuorittujen perunoiden jätteet idealisoidun ilmaistyön päälle. Arvostettu brittijulkaisu Sight & Sound julkaisee kerran kymmenessä vuodessa kriitikkojen, kuraattoreiden ja tutkijoiden äänestämän listan kaikkien aikojen parhaista elokuvista. D O C P O I N TE L O K U VA F E S T I VA A L I L L A H E L S I N G I S S Ä 3 1 . Akermanin elokuva ampaisi joulukuun alussa julkaistun listan kärkeen. t a m m i k u u 2 2 3 6 1 Bradfordin elokuvantekijöiden kerholla on tilillään 340 puntaa ja maksamattomia vuokria viiden vuoden ajalta. 1890-luvun Yhdysvalloissa useimmilla on kiire lunastaa itselleen maata: hyvällä tai pahalla. Vaikuttavan dokumentin keskiössä on sirkusvertaus. Englantilainen lady Cornelia Locke (Emily Blunt) on saapunut maahan kostaakseen poikansa kuoleman. Kotioven sulkeuduttua Davenport huutaa ”fuuuuck”, ja katsoja tajuaa sadasosan hänen turhautumisestaan. Alkuperäiskansojen kodista lohkotut maapläntit merkitsevät omistajuutta. 1 . Davenportin naapurustoon pystytetty sirkusteltta häilyy taustalla, kun dokumentaristi pohtii osaansa friikkishown jatkumossa. 2 2 3 . Samalla piinallisella huolella kutsumus muuttuu kauhuksi. 2 . Hän lyöttäytyy yhteen Yhdysvaltain armeijassa palvelleen Eli Whippin (Chaske Spencer) kanssa, joka uskoo palveluksensa oikeuttaneen palaan esivanhempiensa maata. Elokuva on joukkuelaji. Moraaliset ja taloudelliset velat kerätään väkivallalla, joka viittaa yhtä paljon kolonialismin kuin westernin perinteeseen. Brittiläisen Hugo Blickin hieno lännensarja kietoo kapitalismin perustarinaan juonen tilien tasaamisesta. Chantal Akermanin esikoiselokuva (1975) tekee näkyväksi sen, mitä yleensä ei nähdä: arkisen kotityön ja hoivan. 2 . Ajat ovat muuttuneet ja saaneet kiinni Jeanne Dielmanin hienoudesta. P R I M E V I D E O L L A. Koskaan ei ole niin tietoinen katukiveyksistä ja kävelyteiden laatoituksista kuin katsoessaan Reid Davenportin dokumenttia. He kokoontuvat silti rapistuvaan kerhotaloonsa juomaan teetä ja katsomaan suosikkileffojaan – osa niistä heidän itse tekemiään. E L O K U VA T E A T T E R E I S S A Indietekijöiden iltapäiväkerho Kumouksellista perunankuorintaa Mies, elokuvakamera ja pyörätuoli Epäreilua peliä Yhdysvalloissa A B U N C H O F A M A T E U R S J E A N N E D I E L M A N I D I D N ’ T S E E Y O U T H E R E T H E E N G L I S H Arviot Kaisu Tervonen Kuvat Elokuvien ja sarjojen levittäjät D O C P O I N T E L O K U VA F E S T I VA A L I L L A H E L S I N G I S S Ä 3 1 . Kun aikanaan kerhon riveihin oli jono, nyt sen jäsenet ovat vähissä ja vanhoja
6 2 M U S I I K K I E nsivaikutelmat pettävät aina. Vaikka Bloodin uuden albumin yleissoundi kuulostaa Joan Baezilta Las Vegasissa, monessa kohdin nostalgisen soundin alla kuplivat kokeellisen elektronisen musiikin soundit, joita yhdellä kappaleella annostelee Oneohtrix Point Neverin Daniel Lopatin. Rock on ajautunut marginaaliin setäbändien nostalgiatripiksi, pop on yhä vain kaavamaisempaa, ja todelliset innovaatiot lähtevät hiphopista ja elektronisesta musiikista, joissa taas vanhanaikainen laulunkirjoitustaito ei ole arvossaan. Kun Weyes Bloodin viidettä albumia In the Darkness, Hearts Aglow kuuntelee muiden askareiden taustalla, varsinkin joulukuussa tätä kirjoittaessani, se kuulostaa suorastaan joululevyltä: kaikki ne isot ja juhlavat sovitukset viuluineen ja harmonioineen, Joni Mitchellin ja Harry Nilssonin albumit mieleen tuovat balladit ja melodiat, jotka kuulostavat punaisilta matoilta lämpimän juhlapöydän ääreen. Siksi monet nuoren polven tekijät, kuten Lana Del Rey, Ethel Cain ja Phoebe Bridgers, tuntuvat kaipaavan takaisin yksinkertaisempiin aikoihin tekemällä musiikkia, joka nojaa menneisyyteen uudenlaisella luovalla tavalla. Ne lisäävät tunnelmaan jo edellä mainittua vierauden tuntua, kuin konvehdista suuhun eksyvä hius. W E Y E S B L O O D I N T H E D A R K N E S S , H E A R T S A G L O W ( S U B P O P ). Uuden albumin perustunnelma kun on, että jokin menneestä maailmasta nousee ylös tervehtimään uppoavaa planeettaa. Juuri siihen Weyes Blood pyrkiikin, hän usuttaa meitä rentoutumaan Titanicin kansituoleihin, nojaamaan taaksepäin ja ottamaan vastaan auringon, joka paraikaa sulattaa luksuslaivaa tervehtimään lähtenyttä jäävuorta. Toistuvien kuuntelukertojen myötä albumin kappaleiden tunnelmat alkavat myös erottua toisistaan kuin turkoosin eri sävyt asiansa osaavan maalifirman värikartasta. Ylevän musiikin ja lohduttomien tekstien ristiriita tuottaa kuunteluelämykseen dissossiaatiohäiriötä muistuttavan tunnelman, aivan kuin kuuntelisi musiikkia itsensä vierestä. Musiikin 70-lukulaisesta ylellisyydestä huolimatta Bloodia kun pidetään sukupolvensa äänenä, ja hänen albuminsa kattava teema onkin ahdistus planeetan tuhoutumisesta kaiken digitaalisen kehityksen ja nykyelämän yltäkylläisyyden alla. Jotkut kappaleet, kuten God Turn Me Into a Flower ja In Holy Flux, kuulostavat tekstiään myöten suorastaan virsiltä. Kun tätä kirjoittaessa Children of the Empire soi taustalla rekikelloineen ja sahaavine viuluineen, syntyy petollinen harhaluulo, että kaikki on hyvin, tässä huoneistossa ja tässä maailmassa. musiikin mahdin, jotta säeparit, kuten ”Living in the wake of overwhelming changes / We’ve all become strangers / Even to ourselves”, eivät kuulostaisi banaaleilta. Onkin osuvaa, että Bloodin kolmen vuoden takainen läpimurtolevy oli nimeltään Titanic Rising. Sitten hän ryhtyi soolouralle taiteilijanimenä Flannery O’Connorin novellikokoelmasta otettu Wise Blood, joka myöhemmin muokkautui Weyes Bloodiksi. Hyvä levy In the Darkness, Hearts Aglow silti on. Blood tarvitseekin taakseen kauniin SAMULI KNUUTI on olarilainen kirjoittaja ja kustannustoimittaja, jonka mielestä nimenomaan tammikuu tarvitsee kaunista ja juhlavaa musiikkia. Siksi kaikesta taitavuudestaan huolimatta Bloodin musiikissa on asetelmallinen ja teoreettisen kylmä sävy, joka saa kaipaamaan popmuusikkoja, jotka raivoaisivat valon kuolemaa vastaan kammottavan tulevaisuuden omilla keinoilla. Musiikkimaailmassa kun uusi kiehtoo aina enemmän kuin entinen, silloinkin kun se uusi on käynyt vanhempiensa vaatekaapilla. Ensikuulemalta In the Darkness, Hearts Aglowin ylellisesti verhoiltu pinta saa kuulijan toivomaan, että millaista musiikkia Jackie O’Motherfucker ikinä soittikaan, ripaus siitä olisi tehnyt hyvää myös tällekin levylle. Toiseksi viimeisellä kappaleella The Worst Is Done Blood ennustaa meille tuhon enkelin äänellään, että vaikka luulemme pahimman olevan jo ohitse pandemian jälkeen, se on vasta tulossa, ja koska me olemme jo särkyneitä, emme pysty pelastamaan maailmaa emmekä itseämme. Juhlapyhä Titanicilla S A M U L I K N U U T I Amerikkalainen Weyes Blood paketoi kauhean maailman kauniisiin kääreisiin. Joten hyviä juhlia vain kaikille! Weyes Bloodin menestys ”vuoden 2022 parhaat albumit” -listoilla – muun muassa The Times valitsi sen vuoden parhaaksi levyksi – myös kertoo siitä risteyksestä, jossa popmusiikki tällä hetkellä on. Tätä yrittää esimerkiksi Editorsin yhdessä Blanck Massin kanssa tekemä fantastinen uusi albumi ebm, joka on kuihtuneessa popmediassa sivuutettu aika lailla täysin. Jyrkän uskovaisessa perheessä kasvanut Natalie Laura Mering aloitti uransa basistina ja laulajana noise rockia soittavissa bändeissä Jackie O’Motherfucker ja Satanized. Weyes Bloodin, 34, temppu on kuitenkin piiloutua näkyville
Vuodet – ja kenties röökin ja viinan lopettaminen – ovat kiillottaneet Valon äänen kuin mustana kuultavaksi marmorikuulaksi. HIM valepuvussa V V : N E O N N O I R L E V Y-Y H T I Ö : H E A R T A G R A M R Y U I C H I S A K A M O T O : 1 2. 12 :n ainut nimetty kappale on hidas ja kolmijakoinen sarabande , josta kuuluu syvä rauha. Vuoden viime metreillä SZA julkaisi SOS-albuminsa, joka sekin käsittää 23 kappaletta ja 68 minuuttia mutta onnistuu vaikeassa tehtävässään. Samaan sopii myös Stöön ahkeruus: biitti alle, läpät päälle, levy ulos. Sitten on sanankäyttäjiä kuten Eevil Stöö, joka menee kohti ensimmäistä, älytöntäkin assosiaatiota ja harhauttaa parhaimmillaan jopa itsensä ennen loppusoinnun niittaamista. Jokaiselle jotakin on kaikkea kaikille S Z A : S O S Vuosi sitten seitsemänkymppinen japanilaissäveltäjä Ry?ichi Sakamoto joutui suureen syöpäleikkaukseen ja alkoi pitää kotiinpalattuaan syntetisaattoripäiväkirjaa voidakseen ”suihkutella äänessä”. Indieihmiset houkutellaan levyn pariin Phoebe Bridgersin vierailulla, F2F -kappale jatkaa Avril Lavignen ja Kelly Clarksonin perinnön jalostamista. Suomen kielessä on rakenteita, kuten lukuisat sijamuodot, jotka ajavat räppäreitä kohti helpoimpia riimiratkaisuja. Jokaiselle on jotakin, mutta kerrankin se ei ole keneltäkään pois. t a m m i k u u 2 2 3 6 3 Vuonna 2022 moni artisti palasi hieman hämmentävästi tekemään pitkiä mutta eheitä albumeita. Helmi–maaliskuussa ilmeisen improvisoiden äänitetyt, nimettömät kappaleet ovat kuin Sakamoton pieni sielunmessu: pitkiä ääniä ja esikuvia mukailevaa haurasta pianominimalismia ilman mestarillisen edellislevyn Async (2017) kuolemanpelkoa ja murtanutta murhetta. Lisää päiväkirjoja ei voi olla toivomatta. Fyysisten erikoispainosten määrä kertoo, että soolodebyytti halutaan myydä kaikille vanhoille HIM-faneille, ja levy myös kuulostaa enemmän HIMiltä kuin myrskypilvenvärisiltä kaikuindiebändeiltä This Mortal Coililta ja Cocteau Twinsiltä, joita Valo on fiilistellyt haastatteluissa. Vaikka SZA on sinänsä r&b-laulaja ja levyn hitti Shirt tyylin mukainen, SOS on kuitenkin genretön ja nykyaikainen lauluntekijälevy siinä kuin lajin klassikot Solangen Seat at the Table tai Frank Oceanin Blonde . Tajunnanvirtametodi poistaa turhan puristamisen. Kesällä Sakamoto tiedotti syöpänsä levinneen, mutta hän on kertonut haluavansa olla kuin rakastamansa Bach ja Debussy ja säveltää viimeiseen asti. Sexmanen Emma-ehdokkaaksi nousseessa Chillaa veli -biisin kertosäkeessä on peräti sama veli/keli-loppusointu kuin JVG:n ja Vesalan Hombressa . Dungeon & Dragon oli menneen vuoden toinen levy, Earl Sweatshirtistä muistuttava pieneikä niinkään suurtyö, mutta Stöö onkin nykyään kuin marsipaania – kaikki kyllä kelpaa. Se on albumillinen yllättävän vastustamatonta musiikkia, jonka suurin ongelma lienee vuosi 2023 ja levyn tehnyt kumma VV. Mestarin viimeiset hitaat Ahkeruus on ilomme E E V I L S T Ö Ö : D U N G E O N & D R A G O N Arviot Oskari Onninen Kuvat Levy-yhtiöt L E V Y-Y H T I Ö : M I L A N L E V Y-Y H T I Ö : K A T A K O M B I L E V Y-Y H T I Ö : T O P D AW G Pari lausetta levyn aloittavaa Echolocate Your Love -kappaletta, ja jo muistaa, ettei Suomessa ole koskaan ollut Ville Valon veroista rocklaulajaa. Neon Noir käy testiksi, miten Valon draamallis-pateettiset sanoitukset ja koukuiltaan sokeriset rocklaulut toimivat ilman HIMin nimeä ja vuosituhannen alun kontekstia
Aikuisena on helpompi huomata teoksen ilmeiset puutteet. Yliopiston apulaisprofessori David Eddings ja hänen vaimonsa Leigh Eddings eivät koskaan saaneet biologisia lapsia. Vuonna 1970 pariskunta menetti molempien lasten huoltajuuden ja heidät tuomittiin vuodeksi vankilaan. Mutta minun on mahdotonta kuunnella näiden henkilöhahmojen välistä keskustelua ajattelematta David ja Leigh Eddingsiä ja heidän adoptiolapsiaan. D AV I D E D D I N G S : K I V E N VA R T I J A . Onko heille väliä sillä, luetaanko näitä kirjoja edelleen. Aiheesta on keskusteltu paljon. Tuon ajan paikallislehdet tosin käyttivät sanaa ”kidutus”. David Eddings ei enää hyödy siitä taloudellisesti. Ehkä siinäkin perheessä tuoreilla vanhemmilla oli jokin suuri visio tai ainakin hyvä tarkoitus. Se on tarinan kannalta uskottavaa: kun täytyy pelastaa maailma, ei ehdi pehmoilla. Kiven vartijan keskipisteessä on kuitenkin kasvutarina. Syy oli lasten laiminlyönti ja fyysiOlipa kerran lapsi nen pahoinpitely. Mutta moni asia on muuttunut. Eddings oli Tolkienin tavoin miekka ja kivi -fantasiakirjailija, jonka tarinat sijoittuvat hänen luomaansa maailmaan. Kysymys on monimutkainen. Yhtäkkiä katseeni osuu nimeen, joka herättää samaan aikaan sekä lämpimän nostalgian ailahduksen että vaikeasti määriteltävää hankaluutta – ja lisäksi elävän mielikuvan ala-asteen vessasta. Ne tekevät sen itse. Minä olin yksi heistä. Sen sijaan he adoptoivat kaksikuukautisen pojan vuonna 1966 ja pienen tyttövauvan pari vuotta myöhemmin. Kehystykselläkin on väliä. Ehkä on olemassa syitä siihen, miksi asiat menivät niin pahasti pieleen. Vankilatuomion jälkeen pariskunta muutti toiselle paikkakunnalle. Se on ensimmäinen osa David Eddingsin fantasiakirjasarjasta nimeltä Belgarionin taru, joka ilmestyi Yhdysvalloissa vuosina 1982–1984. Olen esimerkiksi oppinut, mitä David Eddings teki omille lapsilleen. Klikkaan Kiven vartijan äänikirjaversion auki. Niin tai näin, minun korviini Kiven vartija kuulostaa nyt fantasialta siitä, että lasta voi kohdella millä tavalla tahansa, ja silti hän rakastaa vanhempiaan. Tuohon aikaan se riitti: pariskunnan tekoja käsiteltiin julkisuudessa laajemmin vasta heidän kuolemansa jälkeen. David Eddings meni ruokakauppaan pakkaajaksi. David Eddings menetti tapahtumien johdosta työnsä. He ovat monin tavoin ankaria kasvattajia, jotka eivät juuri perustele lapselle, miksi täytyy tehdä sitä tai tätä. Minä olen yleensä päätynyt siihen, että jollain lailla kyseenalaisten tekijöiden taidetta voi edelleen kuunnella, katsella ja lukea, mutta samalla tulisi tiedostaa, missä olosuhteissa teokset ovat syntyneet ja millaisia merkityksiä ne sisältävät. Hänen henkilöhahmonsa eivät juuri kehity, ongelmat ratkaistaan väkivallalla ja juonikuviot ovat kliseisiä. Kirjassa V E N L A R O S S I on yllättävän paljon huumoria, mutta ei se auta: tarinassa vitsaillaan toistuvasti lähinnä seksistä ja viinanjuonnista. Ei ihme, että tämä upposi varhaisteininä. Voiko nuoruuden suosikkikirjoista enää nauttia, jos tietää totuuden niiden tekijästä. Ne eivät koskaan saavuttaneet aikuisten kirjamaailmassa samanlaista arvostusta kuin Tolkienin teokset, mutta lapset, nuoret ja fantasianörtit ympäri maailmaa rakastivat niitä. B E L G A R I O N I N T A R U , O S A 1 . Hänen ja hänen vaimonsa tekojen uhrit ovat kuitenkin todennäköisesti vielä hengissä. VENL A ROSSI on helsinkiläinen toimittaja ja bonusvanhempi.. Eddings ei ole suuri tarinankertoja. Jo puolen tunnin kuuntelun jälkeen käy kuitenkin ilmi, että ainakaan minä en enää pääse takaisin lapsuuteni fantasiamaailmaan. Kirjojen kansainvälistä menestystä voi kuvata sanomalla, että ne olivat oman aikansa Harry Pottereita. Moni sukupolvi sai lukea Belgarionin tarunsa rauhassa. Niiden mukaan pariskunta oli pakottanut neljävuotiaan pojan asumaan talon kellariin sijoitetussa koirahäkissä pitkiä aikoja. Selailen laiskasti uusimpien kirjojen valikoimaa. Sen päähenkilö on orpolapsi Garion, jolla on salaperäisiä voimia ja jonka tehtävä on pelastaa koko maailma. Ja tavallaan haluaisin nyt tietää, onko dryadien, velhojen ja synkkien ennustusten maailma yhtä kiehtova kuin 11-vuotiaana. Onko oikein nauttia kulttuurista, jonka on luonut ihminen, jonka tekoja ei voi mitenkään hyväksyä. Sensuuria tai cancelointia ei tässä tapauksessa tarvita. Kiven vartija. Pojan kehosta löytyi runsaasti erilaisia pahoinpitelyn jälkiä. Siinä häntä ohjaavat Belgarath-velho ja Polgara-velhotar, jotka ovat Garionille etäistä sukua. En voi tietää. Olin niin koukussa Belgarionin taruun, että sulkeuduin usein välituntien ajaksi ala-asteen vessaan lukemaan sitä. 6 4 K I R J A T N ousen raitiovaunuun, istun penkille ja avaan puhelimeni lukuaikapalvelusovelluksen
Pulkkinen romantisoi aihettaan juuri sopivasti sunnuntaipyöräilijän makuun. Ilmaisu on rikasta, ja toimittajan maneerit puskevat läpi vain harvoin. ”Tuuli huokaili rantaruohikossa koko luomakunnan yhteistä surua”, kertoja kuvailee. Saamattomia, velttoja, toivottomia ja kurjia menneiden märehtijöitä.” Yllättäen romaani ei korjaakaan näitä mielikuvia, vaan kuvaa irlantilaiset, jos mahdollista, vieläkin takapajuisempina. Maalailua tasapainottaa arkisempi tyyli: ”Jaakon Oskari piiloutui penkkien väliin kun Kristuksen ilmestyminen laukaisi Anttolan tuvassa sekamelskan.” S I L T A L A , 1 5 8 S . Pyörällä pääsee pitkälle Kaunokirjallista tyylittelyä E M M A D O N O G H U E : I H M E . P. P. Aki Ollikainen hallitsee kaunokirjallisen tyylittelyn melkein liian hyvin – teos tuntuu välillä 1900-luvun kotimaisten proosaklassikkojen pastissilta. Toisaalla väkevän saarnamiehen elämä mullistuu, kun itse Kristus saapuu kylään juoppolalli Viljaamin muodossa. Paikoin kirjoittajan rinnastukset ja ajatuspolut ovat vähän äkkivääriä, mutta ei se menoa haittaa. Emma Donoghue pyrkii kehittelemään syvyyttä päähenkilöiden suhteeseen, mutta hahmot jäävät yksiulotteisiksi. Libin havainnot korostavat rautalangasta vääntäen englantilaisten ennakkoluuloja: ”Irlantilaiset olivat joutoväkeä. t a m m i k u u 2 2 3 6 5 S E U R A AVA I M A G E I L M E S T Y Y 1 5 . Täydellinen keksintö on tietoja kaunokirjallisuuden välimaastossa polkevaa, nautinnollista ja sivistävää esseistiikkaa. Romaanin idea on koukuttava: kirkko haluaa selvittää, onko Anna pyhimykseksi julistettava ”elävä ihme” vai pelkkä huijari. Mukana on paljon hauskoja anekdootteja sekä ihania havaintoja kaunokirjallisuudesta ja elokuvista. Romanttinen sivujuoni on korni, eikä Irlannin suuren nälänhädän ja paastoamisen teemoista saada paljoa irti. J. Arviot Silvia Hosseini Kuvat Kustantamot T E O S , 2 1 8 S . P O L K U P Y Ö R Ä E S S E I T Ä . Ensimmäisen maailmansodan pauhu kantautuu pohjolaan vain kaikuina, mutta kuoleman varjo peittää pian myös tuberkuloosiparantolaan joutuvan Aarnen. Tenori Aarne Oden vie rakastettunsa kanssa taide-elämyksiä maakuntiin. ] J . Krimin sodasta kotiutunut sairaanhoitaja Lib kutsutaan Irlantiin tarkkailemaan tyttöä, joka väittää pystyvänsä elämään syömättä, ”taivaan mannalla”. Tarinalinjat risteävät hienossa lopetuksessa, joka herättelee pohtimaan uskon merkitystä identiteetille ja yhteisölle. 2 . Näkökulmina on niin teollisuuden kehittyminen, sotahistoria kuin politiikka – pyörä on ollut monessa mukana. 2 2 3 Viehättävässä esseekirjassa toimittaja-kirjailija ottaa polkupyörästä kaikki tehot irti. Lukuromaaniksi Ihme on kuitenkin vähätapahtumainen. Paastoamalla pyhimykseksi. E I N A R I A A L T O N E N . S U O M . [ T H E W O N D E R , 2 1 6 . Eletään vuotta 1914. Kaksipyöräinen on ollut yllättävän monen tv-hahmonkin menopeli. A K I O L L I K A I N E N : K R I S T U K S E N T O I N E N T U L E M I N E N .. P U L K K I N E N : T Ä Y D E L L I N E N K E K S I N T Ö . T A M M I , 3 5 6 S . Lähteitä on käytetty runsaasti Dickensistä Paavolaiseen, ja viittaukset on pyöräytetty notkeasti tekstiin
Eliotin runokirja Autio maa, James Joycen romaani Odysseus sekä Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicus eli Loogis-filosofinen tutkielma. Nuoret toimittajat ovat ymmärtäneet, ettei heistä ole vaikeampien teosten analyysiin tai edes vastaanottoon, ja noudattaneet Wittgensteinin Tractatuksen neuvoa – teosta tietenkään tuntematta: ”Siitä, mistä ei voi puhua, on vaiettava.” Koska en halua olla näinä aikoina negatiivinen, tarjoan ankeaan tilanteeseen ratkaisua. Olen varma, että ainakin Rajalan Panu ja Tarkan Pekka tarttuisivat tilaisuuteen! K U V I T U S P A U L I I N A H O L M A. Meidän kulttuurin ystävien hermotkin säästyisivät, jos kulttuurisivuilta löytyisi joskus muutakin kuin popmusiikkia ja televisiota. Ne palkitsivat sitkeytemme sivun mittaisilla virkkeillään. Esimerkiksi Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla esitellään vain tylsiä tv-ohjelmia, kahden tähden singlejulkaisuja – ja niillä julkaistiin liki Odysseuksen mittainen syväanalyysi Meghanin ja Harryn yhdentekevästä dokumenttisarjasta! Tätä kirjoittaessa Yleisradion kulttuurisivuilla on juttu syntetisaattoreista, ikälopuista soittimista, ei Proustista tai Joycesta! En tiedä, onko vaikenemisessa kyse toimitusjohdon käskystä vai nykytoimittajien tyhmyydestä. Kaikki teokset on myös ansiokkaasti suomennettu, Odysseus ja Autio maa jopa kaksi kertaa, mutta silti tuntuu kuin niitä ei olisi Suomessa ollut koskaan edes olemassa! Kansainvälisessä mediassa kirjoja ja niiden aikaansaamaa sielun, aivojen ja sydämen vallankumousta on käsitelty ansiokkaasti ja kerrottu teosten vahvasta merkityksestä. Vuonna 1922 valmistui Marcel Proustin romaanisarja Kadonnutta aikaa etsimässä, ja julkaistiin T. Ne kuvasivat muistoja, juhlia, sänkyä. Olen varma, että ainakin Rajalan Panu ja Tarkan Pekka tarttuisivat tilaisuuteen! Sivistys lisääntyisi ja medialta säästyisi rahaa. 6 6 K U L T T U U R I S I V U Viime vuonna tuli kuluneeksi sata vuotta neljän tärkeän – ehkä kaikkein tärkeimmän – kirjallisen kokonaisuuden ilmestymisestä. Aivan kuin niistä ja niiden luomista maailmoista ja hieman haastavammasta ilmaisutavasta haluttaisiin näinä muutenkin vaikeina aikoina vaieta, jotta voitaisiin keskittyä vain pinnalliseen todellisuuspakoon. Ehkä jälkimmäisestä, mutta toivottavasti edes terveen itsetuntemuksen kautta. Kaikki eeppisiä, ikonisia ja historiallisia teoksia, jotka muuttivat peruuttamattomasti maailmaa sekä meitä ihmisiä sen kautta, miten me näemme maailman ja itsemme. Ei ”hullumpi” ratkaisu – vaikka itse sanonkin! Mihin kulttuuri hävisi kulttuuriosastoilta. Ne pakottivat meidät miettimään ihmistä, ihmisyyttä. Meillä suomalaisessa mediassa ei ole huomioitu näiden tärisyttävien merkkiteosten juhlavuotta tähän mennessä (15.12.) mitenkään. Olisiko kulttuuritoimitusten aika kutsua takaisin avustajikseen vanhempi, sivistyneempi ja kokeneempi sukupolvi, joka osaa asettaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin ja uskaltaa kaivaa taiteen pohjattomasta arkusta unohtuneita aarteita, ei vain vilkaista, mitä päällimmäisenä on. Imagen uudella kulttuurisivulla tunnettu suomalainen pitkän linjan kirjailija käsittelee kulttuurin hyviä, pahoja ja rumia – aina kulttuuria puolustaen. S. Koska raha on mediassa tiukalla, heille ei varmasti tarvitsisi maksaakaan, vaan he kirjoittaisivat pelkästä kulttuurin ja taiteen rakastamisen tuottamasta ilosta. Ratkaisuehdotus: palautetaan vanhempi, sivistyneempi ja kokeneempi sukupolvi kulttuuritoimituksiin. Ne avasivat meille maailman, joka avautui vain harvoille – jos niillekään
Tämän maton yhteydessä ajattelin alusta lähtien merta, saaristoa, rantakallioita, poutapilvistä taivasta ja rantoja.” Kulosaari-villamatto on pehmeä kuin rantahiekka. ”Lähdin liikkeelle tunnelmasta sekä miljööstä, johon matto voisi sopia. MAINOS TILAA OMASI MEILLÄ KOTONA -KAUPOISTA: MEKO.FI/KULOSAARI-MATTO. AVOTAKKA × VM CARPET: KULOSAARI-MATTO » Pitkäkuituista, nukkaamatonta lampaanvillaa » Kudottu Lappajärven rannalla, Karvalan kylässä » Värjätty kotimaisella pajulla tai värimorsingolla » Saatavilla kolme väriä ja kolme eri kokoa: 90 × 200 cm, 160 × 230 cm ja 200 × 300 cm ASTU KULOSAAREN RAIDOILLE AVOTAKKA × VM CARPET Avotakan Kulosaari-maton on suunnitellut muotoilija Tuulikki Peltonen