Ilmailulehti 9/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vuosikerta Hinta 6,50 euroa Bodön ilmailumuseo vuonon rannalla tunturien katveessa 6 414882 888030 suiHkuleNNokkieN massatapaHtuma 11009. räyskäläN iltaleNNot uHkaaVat loppua Numero 9/2011 74
tiedonkulku, lento- ja hyppytoimintamenetelmät, ilmatilan käyttö jne. Meidän vastuuseemme ilmatilan käyttäjinä ja lupakirjan haltijoina kuuluu olla tilannetietoisia ja hoitaa oma tehtävämme hyvin. Ilmatilan tulisi olla varsinkin ongelma-alueilla, porrastusminimit huomioon ottaen, sidottu selviin maastonkohtiin kuten tielinjoihin ja muihin tunnistettaviin alueisiin! Avainhenkilöpäivät pidettiin ja osanotto oli vilkasta. Menetelmien tulee olla yksinkertaisia, jotta ne ovat käyttäjiensä omaksuttavissa. Tähän tapaan on toimittava! Meidän on luotava ja kehitettävä vakiotoimintamenetelmiä, joilla käytetään kovaa tekniikkaa oikein ja ympäristöön soveltaen. Moni harrastaja tuntee juuri nyt mielessään 2 ILMAILU Tapio Pitkänen Puheenjohtaja Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Tapio Pitkänen työskentelee Finnairilla A320/340-kapteenina. 9/2011. Räyskälässä on perustettu turvatyöryhmä, joka analysoi lajien välistä yhteistoimintaa monella tasolla. Tiivistetysti; tarvitaan tietoa, informaatiota ja koulutusta! Vaikka harrastajan roolissa ja SIL:n puheenjohtajana puolustan omia joukkojani, en työssäni Airbusin ohjaamossa halua nähdä harrasteilmailijoita kovin läheltä ilmassa. Kellot ovat nyt talviajassa. Ilmailuharrastukset jatkuvat monessa lajissa keskeytymättä, mutta kiivain kausi on nyt takana. Lentotehtäviin oli valmistauduttu huolella, mutta silti heidän kohtalonaan oli joutua onnettomuuteen. Ilmailuturvallisuutta ovat koskettaneet myös tilanteet, joissa suunnisvirheen tai huonon ilmatilatuntemuksen takia lennetään väärässä paikassa. Aiheina ovat mm. SIL 2020 -vision alustuksen kokoukselle piti "kehitysministerimme", hallituksen jäsen Ilkka Mäkinen. SIL on asian johdosta jälleen ollut tiiviisti yhteydessä OTKES:een ja asiasta julkaistaan nettisivuillamme tietoa sitä mukaan, kun sitä on saatavissa. Yksinkertaisia vastauksia ei ole! Selvää kuitenkin on, että ilmailuturvallisuustyötä on jatkettava. Tosiasia kuitenkin on, että markkinat ovat supistuneet viimeiset parikymmentä vuotta ja samalla ympäristömääräykset ovat kiristyneet. Yhtälö on vaikea. Myös urheilutoiminnan kehittäminen oli esillä. OTKES:n edustajat tulevat osallistumaan purjelentäjien maajoukkueleirin seminaariosuuteen ja valottavat SM-kisojen tapahtumia tutkinnan kannalta. Puheenjohtajalta suurta avuttomuutta. Vapaa kilpailu tuo tälläkin saralla kuluttajalle hyödyn. Ei Finavia Oy tällaista vaatimusta esittänyt kiusallaan. Nämä ovat syitä, jonka takia viime keväänä julkaistiin bulletiini, jolla oli tarkoitus saattaa voimaan transponderipakko määrättyihin ilmatilan osiin. Toisaalta, lentoturvallisuuden kannalta kausi oli murheellinen. Mitä vielä pitää tehdä, että vahingoilta vältyttäisiin. On syytä kuitenkin miettiä, mistä vaade johtui. Saatavaa tietoa on ryhdyttävä myös analysoimaan. Mikäli lentokoneessa on oppilaskortilla toimiva oppilas, lennonopettajan vastuu tehtävänannossa on jakamaton. Kehittyneessä yhteiskunnassa huoltovarmuuden on oltava ilmailussa kunnossa, harrasteilmailun ohella myös muista syistä. Kaamosta ilmassa Käännepiste kesäkauden päättymiselle saavutettiin tätä kirjoitettaessa muutama tunti sitten. Tällä palstalla kävin äskettäin läpi kuluneen kesän SM-purjelentokisoissa sattunutta lentoturmaa. Lentäjät olivat kokeneita pitkän linjan ilmailijoita, joilla on ollut asenne kohdallaan. Kaikki tahot, jotka tuovat polttoainetta maahan ja hoitavat jakelun ja vähittäismyynnin järjestelyn ympäristökestävästi, ansaitsevat ilmailijoiden arvostuksen. Marras-tammikuun aikana asiassa lähestytään toimikuntia ja kerhoja, helmikuussa hallitus kokoaa tiedot yhteen ja laatii jäsenkunnan toiveisiin pohjautuvan strategiaesityksen SIL:n tulevan maaliskuun liittokokoukseen. Työryhmien esitykset koostettiin sunnuntaina ja saatujen ajatusten pohjalta työ jatkuu. Tällä kertaa aikaa käytettiin toimintamme analysointiin ja tulevaisuuden arviointiin. Hanke oli huonosti valmisteltu ja vastoin valtioneuvoston asettaman, viranomaisista koostuvan ilmatilatyöryhmän marraskuussa 2011 lupaamia toimintaperiaatteita. Turvallisuustyö on jalkautettava lentokeskuksiin ja kerhoihin. Espanjan onnettomuustutkintaviranomaisen julkaiseman väliraportin mukaan onnettomuuden aiheutti lintutörmäys. Finavian tehtävä on tarjota palveluja ja taata turvallisuus hallitsemassaan ilmatilassa. Suomen Urheiluilmailuopiston järjestämällä vuoristolentoleirillä menehtyi kaksi suomalaista pilottia. Teemme SIL:n oman ilmatilatyöryhmän kautta yhteistyötä viranomaisen kanssa ja esitämme siellä omia toiveitamme. Pitkän linjan ilmailija ja Ilmailuliiton tukisäätiönhallituksen jäsen, Pekka Ketonen piti ammattimaisen esityksen ilmailun tulevaisuuden näkymistä. Jotta polttoaineita olisi tulevaisuudessakin saatavissa, olisi suosittava niitä yrittäjiä, jotka pyrkivät investointeja tekemällä palvelemaan ilmailijoita vielä pitkään. Tämän tapauksen ollessa kesken OTKES sai jälleen uutta aineistoa, jonka aiheena on Espanjassa sattunut purjelentoturma. Olkaa aktiivisia, nyt on tilaisuus päästä vaikuttamaan! Polttoainekeskustelu on jatkunut vilkkaana; hyvä niin! SIL kannustaa kaikkia polttoainealan yrittäjiä eteenpäin pyrkimyksissään. Nyt on jo tiedossa, että viime onnettomuuksiin joutuneita lentäjiä yhdistivät määrätyt ominaisuudet. Paljon hyvää saavutettiin, kesä oli täynnä hienoja tapahtumia ja urheilullisia menestyksiä. Asian havainnollisti osuvasti purjelentotoimikunnan puheenjohtaja avainhenkilöpäivillä sanoen, kun y-akselilla liikkuu laskuvarjohyppääjä 200 km/h alaspäin ja x-akselilla purjekone samalla nopeudella eteenpäin, jotain on tehtävä, etteivät janat yhdy. Hyvä ilmailuturvallisuus on ansaittava joka päivä uudelleen. Saimme kuulla Timo Jutilan esityksen Jääkiekkoliiton mallista rakentaa maailmanmestaruusjoukkue. Mennyt kesä jäi mieleeni kaksijakoisena. Jatkamme lentoturvallisuusteemoilla tammikuussa järjestävässä ilmailuturvallisuusseminaarissa yhteistyössä Trafin ja OTKES:n kanssa. Toteutuessaan bulletiini olisi aiheuttanut investoinnin, jonka suuruus olisi ollut miljoonia euroja ja vaatinut lähes tuhannen lentokoneen uudelleenvarustamisesta. Asetetut työryhmät saivat tehtäväkseen miettiä kolme mielestään tärkeintä teemaa, joita SIL:n toivotaan vievän eteenpäin. Hyvä ilmailuturvallisuus ei ole saavutettava olotila, se on yhtä hyvä kuin menneen viikon tilasto
Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. kerran Taivaalta vapaasti alas 200 km/h Suihkuseurapiirit koolla kukkulan kentällä 46 52 Taitavaa lentoa: purjetaitolennon SM Kauhavalla Vaihtoehtomajoitusta Erich-sedän lentokoneessa 54 32 34 Konemarkkinat Tapahtumakalenteri 58 59 Räyskälän iltalennoille vaarassa tulla loppu Paavon Purjelentokulma ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU 3 9/2011. Uskallan siis väittää, että me teemme joitain asioita erittäin oikein. marraskuuta, että vuoden 2013 purjetaitolennon MM-kilpailut järjestetään Oripäässä. Suomessa järjestetään kahdet purjelentolajien MM-kisat peräkkäisinä vuosina. Tänä vuonna Puolan Torunissa pidetyissä purjetaitolennon MMkisoissa ranskalaiset veivät advanced-luokassa kaikki kultamitalit joukkuekilpailua lukuun ottamatta. Tämän vuoden alussa napattiin IGC:n kokouksessa purjelennon perinteiset MM-kisat kolmessa luokassa vuodelle 2014 Ranskan jäädessä äänestyksessä nuolemaan näppejään. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Toiseksi jäi nytkin Ranska. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Vastuullisena paikallisjärjestäjänä toimii Turun Lentokerho, joka oli aloitteellinen ja aktiivinen koko hakuvalmistelun ja prosessin ajan. Perusvalmiudet pitää olla vaikkapa koulutustarjonnassa kunnossa. Onnittelut Turun Lentokerholle jo nyt, toisaalta raaka työ alkaa tästä ja monia haasteita on edessä. Vahvaa valtion taloudellistakin tukea nauttiva ja arvokisoissa mitaleita kahmaloiva Ranska on jätetty piskuisen Suomen toimesta lyhyen ajan sisään toistamiseen nuolemaan näppejään. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu. Äänestystulos oli erittäin selvä luvuin 207. Kai Mönkkönen Kannen kuva Tuomas Pietinen Painopaikka Tässä numerossa 4 10 Saapuneet-uutispalsta Norjan ilmailumuseo vuonojen ja tunturien tuntumassa Oy Scanweb Ab, Kouvola 2011 35 38 44 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Nyt jos koskaan on oiva tilaisuus hyödyntää kisoilla saatavaa julkisuutta. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Ponnistus tulee olemaan iso. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Ranska oli tässäkin kisassa kova, jopa ennakkosuosikki, etenkin kun maasta tulee vielä kovempia purjelentäjiä, myös taitopurjelennon puolella. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. puristuksessa haluamallamme tavalla saamatta, käytetään hyöty sitäkin paremmin alueellisella tasolla, koska sen arvo unohdetaan liian usein. www.ilmailu. Ilmoitusmyynti ilmoitukset@ilmailu. Puh. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa sessaan Krakovassa 6. (09) 3509 3444 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu. Puh. Suomalainen järjestelmällisyys ja asioiden sujuminen on huomattu. Taas arvokilpailut Suomeen Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 74. Organisaatio on jo isolta osin valmis ja odotti lähtötelineissä vain päätöstä ja pääsyä töihin. Liidokkien tekoa ja lennätystä Kansallisteatterissa 16 18 23 26 Pienoista Mallipuhetta Kebnen aaltoleiri 50. Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto. vuosikerta järjestää Suomen tapaanluotetaan.ilmailun arvokilpailuja FAI:n taitolentokomissio CIVA päätti kokouk- Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu. Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu. Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext. Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. SUIO:n kursseilta harrasteilmailun lennonopettajaksi Hampurin lentokenttä 100 v. Se vaatii työtä ja panostusta kaikilla tasoilla, liittotasolla, toimikuntatasolla sekä kerhotasolla. Kilpailuja hakee näissä tapauksissa aina kansallinen liitto, siis SIL. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Ja jos nyt kävisi niin, että valtakunnallisen tason julkisuus jää formuloiden, jalkapallon yms
EASA on hyväksynyt Diamond DA20C1:n myös yö-VFR-toimintaan. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille S Grand Caravan saa hiljaisemman potkurin aksalainen potkurivalmistaja MT-Propeller on yhdessä Air Alliance -yhtiön kanssa kehittänyt Cessnan 208B Grand Caravan -koneeseen uuden potkurin, jonka ansiosta koneen melutaso laskee merkittävästi. Ensimmäinen Cirrus SR20 lensi 1995 ja ensimmäinen sarjakone luovutettiin 1999. Molempien palkittujen koneiden energiatehokkuus oli liki nelinkertainen verrattuna parhaaseen polttomoottorilla yrittäneeseen osallistujaan, mikä on ympäristömielessä hienoa. Kotimaisilla yksiköillä esitettynä nämä vastaavat 161 km/h keskinopeutta ja 1,18 litraa/100 km/istuinpaikka 322 kilometrin matkalla. 4 ILMAILU 9/2011. Nyt kun vielä saataisiin ratkaistuksi kyseisen energiamäärän varastointi kohtuuhintaisiin akkuihin. www.cafefoundation.org yyskuun lopulla käytiin USA:ssa CAFE Foundation-säätiön järjestämä Green Flight Challenge 2011 -kilpailu, jonka palkintosummana oli NASA:n sponsoroima tuntuva summa, 1,65 miljoonaa dollaria. Q Lyhyesti Viime numerossa ollut uutinen päätoimittajan sairasloman sijaisuudesta oli hieman virheellinen. koneensa luovutusta. Kilpailuun oli alunperin ilmoittautunut 13 konetta, mutta loppujen lopuksi siis vain kaksi teki hyväksytyn lennon. Keväällä koneelle hyväksyttiin korotettu 800 kg:n kokonaismassa sekä tahalliset syöksykierreliikkeet. Eri bansiinilaaduilla toimiva moottori onkin varmasti merkittävä myyntivaltti ottaen huomioon 100LL:n saatavuuden vaikeudet. Pienemmän melutason ansiosta hyppyrajoituksia voidaan lieventää merkittävästi ainakin Saksassa. Ensi vuoden alun numeroiden tilanteesta tiedotamme avustajia suoraan sekä seuraavassa ILMAILUN numerossa ja SIL:n internetsivuilla. Saksalainen Flight Design on valinnut uuteen tulevaan nelipaikkaiseen C4-koneeseensa moottorityypin. C4-koneen ensilentoa on suunniteltu vuodelle 2012 ja tyyppihyväksyntään tähdätään joko 2012 tai 2013. vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu. Avustajat voivat olla nro 10:n sisällön osalta yhteydessä toiminnanjohtaja Kai Mönkköseen. AF tarkoittaa Alternative Fuel eli moottori toimii 100LL-polttoaineen lisäksi myös vaihtoehtoisilla bensiinilaaduilla. Se on merkittävää, koska Caravan on varsin suosittu laskuvarjohyppääjien koneena. Kilpailun tavoitteena oli edistää uusien, polttoainetta säästävien ja sähköenergiaa käyttävien ratkaisujen kehittelyä. Sitä ja Katanaa on toimitettu reilusti yli 1000 yksilöä. Viisilapaisella potkurilla koneen melutaso on vain 76 dB(A) mitattuna ICAO Annex 16:n mukaan. Nyt lehden nro 10 tekemiseksi on ratkaisu löydetty. Lehden sisältö suunnitellaan pienryhmässä ja jutut käsittelee ulkopuolinen toimitussihteeri. Tulos on kuitenkin kunnioitettava. Akuutin sijaisuusongelman ja lahden ilmestymisen kannalta pitkän mutta mahdollisen tuuraajan (henkilö tai yhteisö) kannalta kuitenkin varsin lyhyen jakson osalta ratkaisun löytyminen osoittautui kuviteltua haastavammaksi. Asiaa on yritetty ratkaista eri tavoin. Valituksi tuli 6-sylinterinen Continentalin IO-360-AF, jonka teho rajoitetaan C4-koneessa 180 hevosvoimaan. Voittajaksi selviytyi slovenialaisen Pipistrelin amerikkalaisvoimin vahvistettu joukkue, jonka lentokoneena oli jo ILMAILUSSA 7/2011 esitelty nelipaikkainen sähkökäyttöinen Taurus G4 -koekone. Kilpailun juryn mielestä suoritus oli 1,35 miljoonan dollarin palkinnon arvoinen. Konetyyppi lienee tällä hetkellä maailman parhaiten kaupaksi käyvä kaksipaikkainen. Jää nähtäväksi, onko siinä ratkaisu myös Suomessa viime aikoina lisääntyneisiin meluvalituksiin. Cirrus Aircraft juhli syyskuussa 5000. Onko konekimpassanne uusi alus. Tällä potkurilla kone täyttää tiukat saksalaiset meluvaatimukset. Lehden taittaa totuttuun tapaan Jouko Arpalo. Cirrus on yksi viime vuosien menestyneimmistä lentokonevalmistajista yleisilmailupuolella. Kilpailuun pääsy edellytti, että lentokone pystyi lentämään 200 mailia enintään kahdessa tunnissa ja energiankulutus vastaisi enintään gallonaa polttoainetta matkustajaa kohti. Toinen palkinto, ja toinen hyväksytty kilpailusuoritus, meni e-Genius nimiselle kaksipaikkaiselle projektille, jonka taustavoimat löytyvät Stuttgartin yliopiston lentokonesuunnittelun laitokselta. Sulavalinjainen lasikuitukone oli ensimmäinen yleisluokan kone, jossa oli vakiona pelastusvarjojärjestelmä. MT-Propeller uskoo, että EASA:n STC-hyväksyntä tälle potkurille valmistuu helmikuussa 2012. Muhkea uusi viisilapainen MT-potkuri Caravanin nokalla. S Pipistrel voitti NASA:n jättipalkinnon Taurus G4:n tulos oli nopeudessa 183 km/h ja tehokkuudessa 403,5 mpge eli 1,166 l/100 km/istuinpaikka. Kone oli SR22. . Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Myös e-Genius on täysin sähkökäyttöinen ilma-alus
Elokuva on tarkoitettu teatterilevitykseen ja sen nimi on Gravity (Painovoima). Base-hyppäämistä pidetään maailman vaarallisimpana urheilulajina. Juha on osallistunut laskuvarjohypyn SM-kilpailuihin ja menestynyt niissä; mm. Vuoden kouluttaja. Siinä on kuollut jo liki 200 harrastajaa, joista kahdeksan Trollveggenillä. kerhon turvallisuuspäällikkönä ja hänet on palkittu useilla kerhon palkinnoilla kuten mm. Yläkuva näyttää, millaiseen kaukaloon Trollveggeniltä on hypätty. Irlannissa ja Portugalissa). Oikella Öster ensimmäisessä base-hypyssään pystysuoran vuorenseinämän vieressä. A merikkalainen tuotantoyhtiö Scissor Films on valmistamassa kokoillan elokuvaa base-hyppäämisestä. Juha ei jätä koulutustehtävää kesken, vaan tekee laatutyötä vuodesta toiseen. Lisäksi hän on ollut mukana järjestämässä Free-liigaa, jota hypättiin monena vuotena. Jorma Öster oli ensimmäinen, joka hyppäsi Trollveggeniltä ja samalla ensimmäinen eurooppalainen base-hyppääjä. Juha on toiminut aktiivisesti Utin Laskuvarjokerhossa mm. Kuvauksia varten on tarkoitus saada Norjan viranomaisilta erikoislupa hyppyjen suorittamiseen. Lisäksi hänet tunnetaan yhtenä freeflyingin pääorganisaattorina, puolestapuhujana sekä valmentajana valtakunnallisesti. Kuvausryhmä kävi Suomessa haastattelemassa alkuaikojen pioneeria Jorma Österiä. Lisäksi hänen osaamisensa on tuonut mukanaan organisaattorin tehtäviä hyppytapahtumiin Suomessa sekä ulkomailla (mm. Österin alkuperäinen filmimateriaali on restauroitu ja siirretty digitaaliseen muotoon. Elokuvassa näytetään paljon alkuperäistä hyppymateriaalia. Hän on tiedottanut Utin hyppykeskuksen turvallisuus- ja toimintatapoja ja parantanut kahden suuren laskuvarjokerhon yhteistoimintaa. Kokoillan elokuva base-hyppyjen hurjapäistä Pari kuvanäytettä Jorma Österin arkistoista. Lisää kuvia ja videoita aiheesta on osoitteessa: http://shutter.kuvat.fi/kuvat/Base/ 9/2011 ILMAILU 5. Elokuvan hypyissä on kuitenkin tarkoitus käyttää sijaisnäyttelijöitä. kaksi SM-kultaa freeflyingissa. Hyppääminen Trollveggeniltä on ny- kyään kielletty lukuisten kuolemantapausten johdosta. Elokuvan ohjaa Oscar-voittaja Alex Gibney, joka viime vuonna voitti Oscarin Paras dokumentti -sarjassa elokuvasta Taxi To The Dark Side. Hän on ollut vastuullisena laatimassa Suomen Ilmailuliiton free-opasta. Elokuva on dokumentti vapaudesta ja tunteesta, jonka ihminen voi kokea pudotessaan vapaasti painovoimaa uhmaten. Elokuva on kertomus base-hyppämisen historiasta. Lisäksi hän on vuodesta toiseen korostanut hyppyturvallisuutta ja oikeanlaisten varusteiden merkitystä hyppäämisessä. Elokuvaa varten on kuvattu jo kaikkiaan 40 tuntia eri henkilöiden haastatteluja. Oppilaat ovat vuodesSenior Skydiversin puheenjohtaja luovutti Juha Putkisaarelle Paraoskari 2011 -palkinnon. ta toiseen ilmaisseet Juhan olevan kouluttajalistan kärkinimiä, henkilö, jolta saa aina "täyden palvelun" koulutuksen. KOONNEET NILS ROSTEDT JA JOUKO ARpALO Paraoskari 2011 Juha Putkisaari S enior Skydivers ry valitsee vuosittain ansioituneen hyppääjän Paraoskariksi. Juha on Suomen Ilmailuliiton freeflyingin valmentajalistalla. Suomen Laskuvarjokerhon ja Utin Laskuvarjokerhon yhteistyössä on Juha ollut aktiivisesti mukana. Tarina kietoutuu amerikkalaisen Carl Boenishin ympärille, joka sai myöhemmin surmansa Trollveggenillä Norjassa. Myös El Capitan, Pohjois-Amerikan korkein pystysuora seinämä tuli hänelle tutuksi. Juha toimii hyppymestarina Utin Laskuvarjokerhossa ja Suomen Laskuvarjokerhossa. Hän on hyvä parahengen luoja, kouluttaja ja edistää turvallisuutta sekä koko laskuvarjourheilua Suomessa. Juha Putkisaari on täyttänyt hyvin edellytykset Paraoskariksi 2011. Juha on organisoinut useita suomenennätyshyppyjä (headdown bigway freeflying). Juhan perusilme on hymyilevä ja iloinen
Rakettipukki. 050-512 4935, sähköposti matti.haapavaara@pp1.inet.fi Nro 1. Koelennot alkavat lähiaikoina. Flight Global -lehden mukaan kaupasta ovat kilpailemassa kaksi israelilaista tarjokasta, Aeronautics Defense Systemsin Orbiter 2 sekä Bluebirdin Spylite. Vuoden 2012 aiheena on maineikas kainuulainen linja-autoliikenne vuodesta 1914 lähtien. Nro 8. Piirtäjinä ovat Petteri Patolinna, Mikko Kuorikoski ja Ari Saarinen. On matkustajia, kuskeja, rahastajia .... Ilmailuliiton piirissä tämä uhka onkin jo tiedostettu ja liiton ilmatilatoimikunta on aloittanut keskustelut viranomaisten kanssa, jotta jatkossa saadaan aikaan eri osapuolia tyydyttävät pelisäännöt. Finnair toiseksi paras maailmassa Finnair on lentoyhtiöiden huipputusinassa, palvelu Euroopan kärkeä. Harrasteilmailijan kannalta tämä kehitys on siinä mielessä hieman arveluttavaa, että ilmatilaa varataan todennäköisesti entistä useammin näiden lennokkien käyttöön, jolloin harrastelentäminen vastaavasti vaikeutuu. Talvinen loppuliuku PIK-5koneella. Matti Haapavaara teki jälleen A-3-kokoisen seinäkalenterin. Pukki lentää Dragon Rapidella, tontut huitovat hangella. Pukin tyyppilento Sääski II:lla. Nro 11. Pukki lähdössä lahjasäkkinsä kanssa Lockheed Lodestarilla. Q Suomi hankkimassa lisää valvontalennokkeja viranomaisille Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos ovat lehtitietojen mukaan hankkimassa jopa kymmeniä uusia miehittämättömiä ilma-aluksia. Yli 80 euron tilaus toimitetaan postivapaasti. Uusi Trent XWB, josta tulee A350 XWB -koneperheen moottori, on suurin Rolls-Royce-suihkumoottori. Pukki vauhdissa kolmitasoFokkerila. Kajaanin ja Hyvinkään Ilmailukerhot myyvät upeita ilmailuaiheisia JOULUKORTTEJA Nro 6. Purjekone kaartaa heikossa lumisateessa. Pukki lastaa 'Kolmosta' Korvatunturin lentoaseman edessä. Nro 12. Kalenterin alussa on kymmenen sivun kuvitettu tekstiosa. Nro 2. Ne postitetaan saajilleen kirjekuorissa. Pukki tuo lahjat helikopterilla. Lisäksi Finnair nousi 12:ksi maailman parhaat lentoyhtiöt -listalla. Pukin huima rakettistartti Nro 4. Tilaukset: Matti Haapavaara, Kirkkoahontie 215 A, 87910 Linnantaus, puh. Pukki tankkaa. Kortit postitetaan kotiovelle asti. Kalenteri on tyylikäs liikelahja. 6 ILMAILU 9/2011. Pukki starttaa Martinsydekaksitasolla Korvatunturilta. Hankintapäätös valmistunee vielä tämän vuoden puolella marraskuun evaluointien perusteella, mutta sopimus allekirjoitettaneen kuitenkin vasta helmikuun presidentinvaalien jälkeen. Joulutervehdys on viidellä kielellä. Nro 16. Kortin myyntihinta kuorineen on 1,30 euroa. Lehti kehuu sekä Finnairin maa- että matkustamopalvelua. Haluamme kehittää palveluamme jatkuvasti ja tarjota asiakkaillemme mielenrauhaa ja huolenpitoa matkan jokaisessa vaiheessa. Nro 17. Nro 10. on häkäpönttöjä ja losseja sekä kelirikkoteitä. On hienoa, että tämä on alkanut kantaa hedelmää, Finnairin asiakaspalvelutoimintojen johtaja Anssi Komulainen sanoo. A350 XWB:n moottorikokeet alkavat Airbus on saanut valmiiksi ensimmäisen Rolls-Royce Trent XWB-moottorin asennuksen yhtiön A380-testikoneeseen. Lehden mukaan puolustusministeriö suunnittele 3045 lennokin hankkimista. Maksukuitti seuraa mukana. Nro 3. Nro 7. Osta omasi 90 markalla (15 euroa). Molemmat ovat melko pienikokoisia ja kevyitä lennokkeja kärkiväliltään 23 metriä. Nro 13. Nro 5. Pukki lentää raketilla. Lehden mukaan Finnair on osoittanut vuoden aikana merkittävintä kehitystä Top 20 -lentoyhtiöiden joukossa huimalla nousullaan viime vuoden sijalta 28. Moottori on jo läpikäynyt 150 tunnin kestävyystestit Espanjassa. Kortit ovat tyylikästä taitettavaa mallia ja nelivärisiä. Samoin joka kuukaudelle on oma tyylikäs linjurikuvansa. Pukkiakrobatiaa 1930-luvulta, kyytikoneena Junkers F13. Nro 9. Lasku mukana. Sen ohivirtauspuhaltimen läpimitta on peräti 3,0 metriä. Koneessa upeasti Northern cross -kisan tekstit. Pukin lento mopuLerchellä parta kuurassa. Nro 15. Yhdysvaltalaisen matkailuun keskittyvän Travel + Leisure -lehden lukijat ovat äänestäneet Finnairin toiseksi parhaaksi eurooppalaiseksi lentoyhtiöksi. Pukin vauhdikas silmukka SIL:n, Porin ja Kajaanin Ik:n Kranichilla. Nro 14. Kalenteri tulee kirjekuoressa. Pukki lentää tyypit vuoden 1909 Voisinkaksitasolla. Entiset kalenterit on aina myyty loppuun
Ansiolentäjän CPL(A)-lupakirjansa hän muutti takaisin yksityislentäjän lupakirjaksi 1998. Ultrakevyen UPL-lupakirjan hän suoritti vuonna 2003. Hänet tunnettiin vaativana kouluttajana. Moni lento-oppilas vastaanotti Ilmailuhallinnon myöntämän ja hänen kouluttamansa lupakirjan noin 40 vuoden aikana. Tuhansia lentotunteja Useista ilmailun lajeista kertyi valtava määrä lähtöjä ja laskeutumisia sekä lentotunteja. Hänet saatettiin viimeiseen lepoon Säräisniemen hautausmaahaan. Lauri aloitti lentäjäksi kouluttautumisen 1971 ja sai tuolloin radiopuhelimen hoitajan todistuksen. Lauri toimi useita vuosia kerhon koulutuspäällikkönä ja ajankäyttö ilmailuyhdistysten hyväksi oli valtava. Lauria taitavampaa Leivon käsittelijää oli vaikea löytää. Hän lensi Leivolla hinauslentojen lisäksi palolentoja ja koulutuslentoja ja siitä tuli hänelle vuosien kuluessa tuttu väline. Raahen ilmailukerhossa Lauri muistetaan ahkerana hinauslentäjänä. Hänen muistetaan silloin käyneen Raahen vanhalla lentokentällä tutustumassa ilmailukerhon toimintaan. Raahen Ilmailijat ry Raahen Ilmailukerho ry 9/2011 ILMAILU 7. Laurin muistoa kunnioittaen Raahen Ilmailijat lensivät Leivolla ylilennon hautaamisen jälkeen. Hinauslentäjä ja koulutuspäällikkö Ilmailun monitoimimies harjoitti myös ansiolentoa lähtemällä mukaan lentoyritykseen, joka lensi tilauslentoja Rallye Minervalla. Tähän hän ylsi kehittämällä itseään systemaattisesti, pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Sen mitä hän aikoi, hän myös teki. Luvut ovat suuria verrattuna tavallisen rivijäsenen kertymiin. Näin myös ilmailussa. Tuntimääriä on mahdoton laskea. Nuorena miehenä Lauri muutti Raaheen ja ahersi metallialan töissä. Lisäksi hänellä oli hinauslentäjän kelpuutus TOW ja lennonopettajan kelpuutus sekä moottori- että ultrakevyisiin lentokoneisiin. Lauri oli asettanut tavoitteensa korkealle ja vaativin niistä oli lennonopettajan kelpuutus. Hän piti lupakirjansa voimassa koko ajan. Se oli PPL(A) eli moottorilentäjän lupakirja. Lentoaikaa kertyi yli 3 000 tuntia. Metsästys oli Laurille mieluinen harrastus aivan poikavuosista saakka. Ensimmäinen lupakirja Laurille myönnettiin 16.5.1975. Lauri sai eläkepaperit elokuussa 2011 ja iloitsi etukäteen tulevista vapaaherran päivistä, joita hänelle ei suotu kuin muutama. Laurin muistoa kunnioittaen Lauri menehtyi traktorionnettomuudessa kotikonnuillaan Vaalassa. Varttuneessa iässä hän siirtyi IT-alalle. Hänen tavoitteenaan oli moottorilentäjän lupakirja ja hinauskelpuutus. Hiihtoladulla hän sivakoi sellaista vauhtia, että nuoremmatkin jäivät jälkeen. Laurin lentopäiväkirjoja tutkimalla saa jonkinlaisen tosin rajallisen käsityksen hänen saavuttamistaan lentoajoista ja -lukumääristä. Hyvällä säällä hän viihtyi KZ-VII-ilma-aluksen, Määrätietoisesti kohti päämäärää Ilmailuharrastuksen pariin Lauri tuli vuonna 1971. Vanhoja lentopäiväkirjoja selaamalla selviää, että hän suoritti 1974 hinauskelpuutukseen vaaditut 10 purjelentokeikkaa mutta ei purjelentäjän lupakirjaa. Varsinkin alkuvuosina vaimon tuki oli Laurin ilmailuharrastukselle erityisen tärkeä ja siitä kiitokset hänelle näin jälkikäteen. Kuntoaan hän piti yllä juosten ja hiihtäen. Leivon, ohjaimissa aamusta iltaan. Monet lentokentät Ivalosta Malmille tulivat hänelle tutuiksi. Lauri Kolehmainen syntyi Vaalan Säräisniemellä ja siellä hänen elämänsä myös päättyi. Taitava Leivo-lentäjä on poissa Lauri Kolehmainen 11.7.1948 22.8.2011 Lauri oli luonteeltaan erittäin päättäväinen. Hän nousi ilmaan yli 10 000 kertaa
Suomen näkökulmasta katsottuna voi vain toivoa että hanke menestyy, ja että myös FAA:n eurooppalainen vastine EASA kääntyisi samoille linjoille. Konkurssin jälkeinen uusi valmistaja Eclipse Aerospace on nyt ilmoittanut ottavansa vastaan tilauksia uudesta 550-mallista. Moottorit ovat PW610F, joilla koneen suurin matkanopeus on 375 kts ja toimintamatka 1125 NM. Koneessa on TAWS, TCAS, ADS-B ja Synthetic Vision sekä autothrottle-tehonsäätö. Nummelassa. 0207 432 999, faksi 0207 432 991 Teemme: - huolto-ohjelmia - lentokelpoisuuden hallintaa - lentokelpoisuustarkastuksia Kerromme lisää: Hannu Mäkeläinen (CAM) gipalvelut@gmail.com 0400 468 466 9/2011 8 ILMAILU. alk.) ehtii vielä mukaan. Talousseminaari Räyskälässä lauantaina 25.2. Ohjelmassa mielenkiintoisia asioita kaikille purjelentäjille, tiimasta riippumatta. Purjelentokoneiden huoltokurssi 14.15.1. sekä mittarioppi jatko I 27.29.1. Opisto Camp 14.27.5. Räyskälä. Se kertoo myös neuvottelevansa varaosahuollon järjestämisestä. Purjelennon vuoristolentoleiri Espanjassa 3.31.3. Harrastelennonopettajien kertauskoulutus Räyskälässä lauantaina 10.12. Uuteen malliversioon on tehty joukko isoja ja pieniä paran- nuksia, joista poimittakoon, että ajan hengen mukaisesti lennonvalmistelun käyttöliittymä toimii iPad-taulutietokoneella. Opettajakurssien (purjelento, moottoripurjelento, ultrakevytlento) 2012 hakuaika päättyy 31.12.2011. SUIO Oy, Opiston 100 % omistama G-organisaatio Lisätietoja www.suio. Suomen Urheiluilmailuopisto, Räyskäläntie 311, 12820 RÄYSKÄLÄ, puh. Matkalentokurssi Piikajärvellä 24.6.5.7. USD. GI-Palvelut Oy CAMO FI.MG.0027 Jatkuvan lentokelpoisuuden valvontaa ARC-tarkastuksia purje-, mopu- ja moottorikoneille ympäri Suomen. Laiva lähtee klo 17.30, paluu maanantaina klo 10.00. Kuinka pysyn termiikissä ja lennän matkaa 28.4.4.5. viranomaisasioita, Otkes, kisamenestys EM2011, purjelentomatkailua, kilpalentoa. Q PAKKASPARLAMENTTI 2012 Viking Mariella 11.2.-13.2.2012 Ohjelma alkaa lauantaina klo 13.00. Purjelennon aaltolentoleiri Kebnekaisella 31.3.15.4. Light Sport Aircra -koneluokan menestyksen innoittamana FAA toivoo nyt, että yksinkertaisempi sääntely, joka ottaa huomioon uusien teknologioiden antamat mahdollisuudet, antaisi piristysruiskeen yleisilmailukoneiden valmistukseen. FAA on seurannut huolestuneena yleisilmailutoiminnan laskua ja kuinka uusien konetyyppien kehitys on vähentynyt kustannusten nousun myötä. ja 7.11. Ikävä uutinen mopulentäjille, jotka muutenkin ovat kiristyvien viranomaismääryästen uhrina. Seuraavat Falke-projektin kurssit Kristiinankaupungissa, kouluttajana Jarmo Hakala: muottikurssi jatko I 25.27.11., muottikurssi jatko II 9.11.12. Tulossa myös purjelennon pilvilentokurssi sekä maalauskurssi. Moni muistaa Eclipse 500 -kevytsuihkukoneen, josta povattiin uuden, edullisen Very Light Jet -koneluokan uranuurtajaa. Ensimmäiset toimitukset on suunniteltu vuodelle 2013. Eclipsen uusimman version hinta on 2,7 milj. Limbach ehti toimia yli 40 vuotta. Eclipse 550 nyt saatavana Suomen Urheiluilmailuopisto KOULUTTAA Verkkoteoriakursseille (31.10. Rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutuskurssi varjoliitäjille, kouluttaja Ilkka Peura. Sen verran vaikeuksia alan teollisuudella on myös Euroopassa. Limbach, joka tunnetaan moottoripurjekoneiden moottorien valmistajana, on ilmoittanut lopettavansa. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet Pulinajaksolla ja www.eik.fi Tervetuloa mukaan viihtymään! Järjestää: Espoon Ilmailukerho - EIK ry. USA harkitsee sääntelyn keventämistä Amerikkalainen ilmailuviranomainen FAA on käynnistänyt Part 23 Reorganization Aviation Rulemaking Committee -nimisen työryhmän, jonka tehtävänä on arvoida uudelleen FAA Part 23:n eli yleisilmailukoneiden rakenne- ja hyväksyntämääräyksiä. Yhtiö myy vaihtomoottorivarastonsa loppuun. Yhtiön tiedotteen mukaan alati kiristyvät viranomaismääräykset ovat kuristaneet yhtiötä. Mukana mm. Räyskälä
Centurion aikoo seuraavaksi saada valmiiksi STC-vaihtokitin myös Piper PA28 -koneeseen. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu. Kertoo laitteen kulutuksen kilowattitunteina tai rahana, ennustaa laskun päivässä, kuukaudessa tai vuodessa. Kulutus on hieman noussut, se on nyt 22 l/h nopeudella 128 kts. kierrejohdot ja suorat johdot, kytkentärasiat yms nikkarin tarpeita. IR330 infrapunalämpömittari laserosoittimella 44,90 Mihin lämpö karkaa. Uuden 2,0s-moottorin paino on sama kuin vanhempien versioiden, ja DA40-koneen MTOM on 1150 kg. mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Icom, Vertex tu Bluetooth-yhteydellä, voit siis langattomasti käyttää Bluetoothilla varustettua kännykkääsi tai musiikkisisoitinta headsettien kautta, ilman ylimääräistä johtohässäkkää. Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi Intercomit, ilmailuradiot ja skannerit www.paratronic.fi EASA hyväksyi 155 hv Centurionin Diamondiin Diamondin DA40-koneiden omistajat voivat nyt vaihtaa tehokkaampaan dieseliin, kun EASA hyväksyi uuden 155 hv:n 2,0s-moottorin asennuksen. lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto. 14,90 Tuulipussit kiinteään asennukseen Katso hinnat ja mitoitukset nettisivuiltamme. Uusi moottori on kehitelmä tutuista 135-hevosvoimaista 1,7 ja 2,0 litran moottoreista. Vaihtoväli eli TBR on vielä toistaiseksi 1500 tuntia. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto. BluLinkpalikka on rakennettu kytkentäjohtoon, ja se toimii kahdella AAparistolla 15-20 tuntia, valmiusaika jopa 100 tuntia. Se kiihdyttää DA40-koneen enimmillään 148 solmun nopeuteen 8 000 Tsekkaa hinnat ja tekniset tiedot nettisivuiltamme. jalan korkeudessa. Mittausalue: -32 ... +330 ° vasteaika 0.5 sekuntia, mittauskeila 1:12, C, kiinteä emissiokerroin 0.95, näytön taustavalo. WS2801, täysin langaton sääasema 299 Tuulen nopeus ja suunta, sade, kosteus, lämpötila, ilmanpaine yms. Myös lähtökiito on lyhentynyt 316 metriin ja kohoamisnopeus on 800 f/min 6 000 jalan korkeuteen saakka. 3600 W, kuivaan sisätilaan. Cessna 172:een uusi moottori on jo STC-hyväksytty. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Yhteys tietokoneeseen USBtikulla. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto. Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu. Katso lisätiedot ja muut headsetmallit nettisivuiltamme. moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto. Katso myös muut sääasemamallit ja käsimittarit nettisivuiltamme Cost Control, kulutusmittari pistorasiaan. Ilmailuradioliittimet / johdot rakenteluun PA2170BLU headset bluetoothilla 490 Esim PJ-068, PJ-055, Nexus TP-120 (NATO) HUIPPU-UUTUUS BluLink - ilmailuheadsetit on varustetplugit, jakit ja paneeliliittimet. SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Jäsenmaksut 2011 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 65,32,41,170,Puheenjohtaja Tapio Pitkänen Varapuheenjohtaja Tero Auranen Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto. olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto. ILMAILU 9 9/2011. Testimenestyjä, "Best value for money" 14,90 Löydä kodin virtasyöpöt. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto. Mittausalue 4 W ... Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto. Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto. Etsi vuodot lämpötilaerojen perusteella. AutoMute, musiikki vaimenee automaattisesti ilmailuradioliikenteen alkaessa, puhelinnumeron valinta puheaktivoinnilla, musiikkikappaleiden kontrollointi BluLinkillä, mono/stereo-kytkin, BluLinkin automaattisammutus, 26dB passiivinen melunvaimennus, jne. laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdor (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto. Infrapunamittarilla voit nopeasti mitata pintalämpötiloja ja havaita kylmät/kuumat paikat
Sääskellään Jakobsen aloitti ilmailupioneerin uransa. Ne ja monta muuta harvinaisuutta voi nähdä Norjan ilmailumuseossa, joka sijaitsee Atlantin rannikolla napapiirin pohjoispuolella Bodössä. 10 ILMAILU tu Sääski II, jolle hän antoi nimen Måsen (Lokki). Ilmailuhist vuonojen ja tunturien katveessa G idsken Jakobsen, järjestyksessä toinen Norjan naislentäjä, hankki 21-vuotiaana itselleen lentokoneen heti lentolupakirjan saatuaan vuonna 1929. Tuo kone oli Suomessa valmistettu, kellukkeilla varustet- Suomalainen Sääski-lentokone norjalaisin tunnuksin. Alkuperäistä lentokonetta ei enää ole, mutta Norjan ilmailumuseo on rakentanut siitä tarkan kopion. 9/2011. Lentokone nimeltä Hönningstad
Jos on museo näkemisen arvoinen niin sitä ovat kyllä alueen tunturi- ja vuonomaisematkin. Tällaisissa tunnelmissa tehtailtiin lentokoneita viime vuosisadan alkupuolella. Sota keskeytti kehitystyön ja kone valmistui 1948. Se on norjalaisen siviililiikenteen solmukohta ja siellä sijaitsee NATO:n lentotukikohta. Koneen lento-ominaisuudet olivat erinomaiset ja se oli käytössä vuoteen 1971. 600-hevosvoimaisessa Pratt & Whitney -moottorissa on ilmeisesti ollut riittävän hyvät kylmäkäynnistysominaisuudet. oriaa Suomen ilmailumuseon Sääski on ollut mallina rakentamisessa ja suomalaisilta on muutenkin saatu apua projektiin. Suomenkin Ilmavoimien käytössä ollut Avro 504 K vähän harvinaisempana versiona. Museorakennus on tehty tyylitellyn potkurin muotoiseksi. Museo valmistui seuraavana vuonna. Monen näyttelyesineen ympärille on rakennettu pieni tarina. ILMAILU 11. Museon kone on ainoa valmistettu yksilö. Norjan eduskunta päätti 1993, että Norjan ilmailumuseo sijoitetaan Bodön kaupunkiin. Bodö sijaitsee hieman napapiirin pohjoispuolella ja miellyttävintä on vierailla siellä valoisana vuodenaikana, mikäli haluaa nähdä muutakin kuin valaistuja museon sisätiloja. TeksTI ILkkA kLeMeTTI, kUvAT TIMo HILLIAHo Norjalaiset tekivät vuonna 1958 tutkimusretken etelänapamantereelle kahdella De Havilland DHC-3 Otterilla. Koneeseen mahtuu kaksi lentäjää ja viisi matkustajaa. Tässä on tähtimoottorin sijasta nestejäähdytteinen rivimoottori. Hönningstad C5 Polar on Norjan oloihin suunniteltu ambulanssi- ja matkustajakone. Päätöstä oli edeltänyt kissanhännänveto Bodön ja Oslon välillä. Tämä aikakausi tunnetaan Norjan ilmailupiireissä nimellä museosota. Bodössä on vahvat ilmailu9/2011 perinteet
Näkymä Catalinan tähystysikkunasta sisätiloihin (oik. IX (oik.). Museossa on esillä norjalaislaivueiden käyttämiä konetyyppejä kuten Consolidated Catalina, De Havilland Mosquito ja Superma- Museon lentokoneet on entisöity huolella. Norjalaislaivueen Spitfire Mk. Tunturista löydetty Saksan ilmavoimien toisen maailmansodan aikainen Junkers Ju 88 A-4 -pommikone on asetettu museoon näytteille siinä kunnossa, kuin se on ollut löydettäessä. Älä koske -kyltit loistavat poissaolollaan. Skotlantiin perustettiin Britannian ilmavoimien (RAF) alaisuuteen norjalaislaivueita, joiden henkilökunta ja lentäjät olivat norjalaisia ja joiden toiminnan pakolaishallitus rahoitti. yllä). Se on sama konetyyppi, jota Suomen Ilmavoimat on käyttänyt. Sodan jälkeen kalusto siirrettiin Norjaan ja Spiteillä lennettiin vuoteen 1954 asti. Lentokoneiden rakenteista kiinnostuneelle tällainen raato saattaa olla kiinnostavampi kuin kokonainen lentokone. Useiden koneiden ympärille on rakennettu pienehkö dioraama. Laivueen maskotit, paimenkoira ja kilipukki, ovat myös museossa. 12 ILMAILU 9/2011. Vierailijan kannalta on varsin mielenkiintoista, että suurinta osaa lentokoneista ei ole aidattu vain kauempaa katseltaviksi, vaan yleisö voi liikkua vapaasti niiden joukossa ja kurkkia laskutelinekuiluihin sekä ohjaamoihin. Sen ympärille on rakennettu tunturimaisema, mukana jopa täytetty poro. Saksalaisten miehitettyä Nor- jan toisen maailmansodan aikana Norjan hallitus jatkoi työtään pakolaishallituksena Britannian maaperällä. Lentokoneet oli maalattu RAF:n värein ja niissä oli pienet Norjan liput tai spinnereissä vastaavat värit. Museo on nähnyt vaivaa koneen esillepanoon. Museossa on esillä nelisen- kymmentä lentokonetta ja niiden lisäksi runsaasti oheismateriaalia ja lentokoneiden osia
Museossa on esillä yksi koulutusleirillä käytössä ollut konetyyppi: Fairchild PT29. Tunturista noudettu Junkers Ju 88 A-4 -pommikone on samaa tyyppiä kuin Suomen Ilmavoimien käyttämät koneet. Leiri tunnettiin nimellä Little Norway. Museon Sääski on tarkka kopio Jakobsenin lentokoneesta. Sota-aikana Kanadassa sijainneella norjalaisten lentokoulutusleirillä oli näitä Fairchild PT-26 -koneita. Rahoitusta saatiin ulkomailla asuvilta norjalaisilta ja muilta Norjan ystäviltä. Norjan ilmailumuseo Bodössä on valtion rahoittama ja se on ilmailualan päämuseo Norjassa. 9/2011 Kolmimoottoriselle Junkers Ju 52 -vesikoneelle on rakennettu laituri vesialueineen. Leiri sai nimekseen Little Norway. Sodan jälkeen sen toiminnot ja kalusto siirrettiin Norjaan. Yksistään tätä tyyppiä oli käytössä 85, joten mistään puuhastelusta ei ollut kyse. Jopa lähistöllä oleville seinille on rakennettu satamarakennuksien julkisivuja. ILMAILU 13. Sodan aikana norjalaisten sotilaslentäjien koulutusta varten perustettiin koulutusleiri Torontoon, Kanadaan. Kaksimoottorinen Mosquito on puurakenteiseksi koneeksi vaikuttavan kokoinen. Hän oli ensimmäinen norjalainen nainen, joka omisti lentokoneen. Värillinen valaistus kuvannee pohjoisen revontulia. Narvikilainen lentäjätär Gidsken Jakobsen teki norjalaista ilmailuhistoriaa suomalaisvalmisteisella Sääskellä. Taustalla olevassa messirakennuksessa voi tutustua toimintaan tarkemmin. rine Spitfire. Entisöimättömästä raadosta koneen rakenteen yksityiskohdat ovat mielenkiintoisella tavalla näkyvissä
Pajassa on työn alla Junkers Ju 88, Focke Wulf Fw 190, Messerschmitt Bf 109 ja muutama muu projekti. Museon yhteydessä on kirja- ja matkamuistomyymälä sekä kahvila. Tämä yhdysvaltalainen vakoilukone on kuitenkin kaikkea muuta kuin purjekone. Näyttelyesineet ovat viimeisen päälle entisöityjä ja hienosti esillä. Jopa laskuteline muistuttaa purjekoneen vastaavaa siivissä olevine irroitettavine apupyörineen. Neuvostoliitto onnistui ampumaan tällaisen alas Sverdlovskin yläpuolella yli 20 km korkeudesta vuonna 1960. Ilmailumuseon kotisivujen osoite: www.luftfart.museum.no Spitfire tervehtii tulijaa ja hyvästelee lähtijän museon pihalla (alla). Britannian ilmavoimien (RAF) alaisuudessa toimivien norjalaislaivueiden koneet erottaa täysbrittiläisistä spinnerien värityksen ja pienten Norjan lippujen perusteella. Vajaan viidentoista euron pääsylipulla museossa voi vierailla toisenkin kerran kuukauden aikana. Entisöintipajaan kuuluvat puutyöverstas, peltiosasto, konepaja, instrumenttiosasto ja malli- Valtio on sitoutunut museon toiminnan ylläpitämiseen ja resurssit näkyvät niin näyttelyalueella kuin entisöintitoiminnassakin. Kahvila on nimetty norjalaisen Sääski-pilotin mukaan: Café Gidsken. Pääsylippuun sisältyy myös mahdollisuus osallistua norjantai englanninkielisille opastetuille kiertokäynneille, joita järjestetään kesäkuukausina useita päivittäin. Norjan Ilmailumuseon entisöintipaja sijaitsee erillisessä rakennuksessa varsinaisen museon lähellä. Lennon määränpää olisi ollut Bodö. 14 ILMAILU 9/2011. De Havilland Mosquito -koneilla taisteltiin syvyyspommein saksalaisia sukellusveneitä vastaan ja häirittiin saksalaisten laivaliikennettä Norjan rannikolla. Lockheed U-2 näyttää ensin isolta mustalta purjekoneelta
Laminointikalvot liuotetaan pois lasilevyjen välistä, lasit puhdistetaan ja hiotaan uudenveroisiksi ja pakka kootaan uudelleen. Kaikkea ei saa rahallakaan, mutta sopivaa vaihtokauppaa ehdottamalla on mahdollista saada osia, joita ei ole kaupan. Valmistuttuaan moottori asennetaan museon Junkers Ju 52 -koneeseen. Alunperin juuri Larsen keksi idean ilmailumuseon perustamisesta Bodöhön. Useimmat heistä ovat entisiä ilmavoimien insinöörejä ja mekaanikkoja, jotka ovat olleet aktiivipalveluksen aikana tekemisissä entisöitävinä olevien konetyyppien kanssa. D-1 on A-4:ään perustuva tiedusteluversio, joka pommien sijasta kantoi kamerakuormaa. Museossa on erillisessä varastossa useita kymmeniä lentokoneita odottamassa kunnostusta tai lopullista sijoituspaikkaa. Yhdistyksen jäsenet ovat vapaa- verstas. ehtoistyön muodossa mukana lentokoneiden kunnostamisessa. Harvinaiset lentokoneen osat ovat kovaa valuuttaa, kun museon pitää hankkia vaikeasti saatavia osia. Vanhojen lentokoneiden entisöinnissä on monenlaisia työvaiheita. Toisella puolella vakainta on iso ruuvikiinnitteinen huoltopaneeli, joka ottaa osittain vastaan vakaimeen kohdistuvia rasituksia. Entisöintipajan vetäjä Birger Larsen (vas.) ja BMW-tähtimoottorin osia. Bodössä on entisöinnin alla Mehamnin alueelle helmikuussa 1943 pakkolaskun tehnyt Ju 88 D-1. Monimutkaisten vaihtokauppojen seurauksena rungon peruskunnostus on tehty Unkarissa ja moottorit ovat parhaillaan Britanniassa entisöitävinä. Entisöintipajan vetäjä Birger Larsen kertoo, että Bodön ilmailuhistoriallinen yhdistys on kiinteästi mukana pajan toiminnassa. Junkers Ju 88:n sivuvakain alkaa olla valmis asennettavaksi. Näiden lisäksi varastossa on valtavat määrät tuntureilta kerättyjä brittiläisten ja saksalaisten lentokoneiden osia ja komponentteja. Lentokoneiden entisöintiä sydämellä ja ammattitaidolla H uolimatta siitä, että Junkers Ju 88 -koneita valmistettiin 1940-luvulla lähes 15 000, niitä ei ole säilynyt jälkipolville kuin muutama yksilö. Ison pommikoneen runko (alla) mahtuu juuri ja juuri kokoonpanohalliin. Rungon peruskunnostus on tehty Unkarissa. Messerschmitt Bf 109:n monikerroksinen panssarilasi (sormenpäiden edessä). Focke Wulf Fw 190 -hävittäjän siipi (alla). Siipi on kunnostettu USA:ssa, mutta huonoa työn jälkeä joudutaan vielä paikkailemaan Bodössä. 9/2011 ILMAILU 15. Tämä alatyyppi on läheistä sukua Suomessa käytössä olleelle A-4-tyypille
Jotenkin en kuitenkaan kykenisi luottamaan pelkästään ohuisiin dekaaleihin. Tässä mittakaavassa ovien uppoviivat ovat joka tapauksessa turhan prominentteja. Moottoripuolikkaiden väliin jää ikävästi näkymään kittausta kaipaava sauma turbiinin siipien etupuolella. Siirtokuvatyöskentelyä silmälläpitäen kannattaisi ehkä kitata myös oviaukot piiloon, mikä helpottaisi dekaalien asettelua. Sarja tarjoaa vain siirtokuvaikkunat, tosin kahtena versiona, läpinäkyvänä ja mustattuna. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana on useampikin Airbusin tyyppi saanut mallivastineensa, samoin muutama Boeing ja esimerkiksi tämä RJ85. Pientä viilaamista toki on. Suihkuputket ovat takaa katsottuna kuin panssarilevystä tehdyt, mitä ne todellisuudessa eivät tietenkään ole. Vielä mukavammaksi asian tekee se, että koko valikoimaa saa, ainakin pienen odotuksen jälkeen, sillä valmistaja tulostaa itse kaikki arkkinsa kysynnän mukaan. Siirtokuvien tuotantoluonteesta johtuen niitä ei voi täysin verrata tavanomaisiin, sarjojen mukana tuleviin, sillä näiden pientuotantosiirtokuvien käyttö asettaa tiettyjä erikoisvaatimuksia. Netistä löytää tällä tavalla viimeisteltyjä malleja, jotka näyttävät ihan kelvollisilta. Lisäksi sillä vältetään riski, että siirtokuvien ovien karmiraidat eivät olisikaan ihan oven muotoisia tai kokoisia. Matkustamon ikkunaaukot ammottavat tyhjinä, mutta sarjaan ei kuulu siirtokuvaikkunoita kummempia peitteitä näihin aukkoihin. DRAW Decal on pääasiassa liikennekoneiden siirtokuviin erikoistunut yhdysvaltalainen pienvalmistaja, joka toimii siinä mielessä mukavalla periaatteella, että sillä on hyvin laaja ja koko ajan laajeneva valikoima siirtokuvia mitä mielikuvituksellisimpien lentoyhtiöiden koneille. DRAW Decal käyttää kolmenlaista eri tulostustapaa. Saumaan levitettyä Milliputia voi muotoilla esimerkiksi tikulla, veteen kostutulla sormella tai vaikkapa pumpulipuikolla. Revellin RJ85:n rungonpuolikkaissa on ikkuna-aukot muttei minkäänlaista täytettä niihin, Revellin Avro RJ85 ei ole enää varsinainen uutuusmalli, mutta kun suomalaisyhtiön koneille tuli tarvikesiirtokuva-arkki, mallikin kannattanee esitellä lyhyesti. Revell on tehnyt jo kauan liikennelentokoneista pienoismalleja niiden yleisimpään mittakaavaan 1/144. Niiden korjailussa auttaa jo paljon, kun vaivautuu ohentamaan vaikka askarteluveitsen terällä pyöritellen osien numero 30 (4 kpl) takareunat. Helppo korjausaine on edellä mainittu Milliput, jolla ikkunaaukot täytetään ja ulkopinta tasoitetaan kostealla sormella. Se parantaa ilmettä vähällä vaivalla merkittävästi. Revellin Avro RJ 85:een on jo jokin aika sitten ilmestynyt Draw Decalin siirtokuva-arkki, joka kattaa montakin Blue1:n käytössä vielä taannoin ollutta RJ85- ja RJ100-konetta. Pintakuviointi on kauttaaltaan hienoa uppoviivaa ja esimerkiksi laskutelineet olisivat kelvolliset suuremmassakin mallissa. Huolellisesti tehtyä kittausta ei tarvitse edes hioa. Ensimmäinen ja pientuotantosiirtokuvamaailmassa jo pitkään tunnettu on ALPS-tulostuksena tunnettu menetelmä, jolla voi tulostaa valkoista (tarvitaan myös muunväristen siirtokuvien pohjalle, jos Revellin siirtokuva-arkki, josta käytetään metallinväriset paneelit ja tarvittavat huoltomerkinnät. 16 ILMAILU 9/2011. Mallipuhetta Pienoista tekstI JAn VIhonen kUVAt JArI MIettInen mallipuhetta@ilmailu.fi Blue1:n Avro RJ85 muovimallina Otetaanpa taas väliin aihe siviili-ilmailusta. Molemmat on reunustettu kauniisti alumiinivärillä. Kittaus lienee parhaiten toteutettavissa Milliputilla, kaksikomponenttiepoksikitillä, jonka mainiona piirteenä on sen työstettä- ei sen enempää läpinäkyvää kuin -näkymätöntäkään. Olen hyvin selvillä, että siirtokuvilla on kuvattu tämän mittakaavan matkustajakoneiden ikkunoita jo pitkän aikaa, mutta normaali käytäntö lienee kuitenkin ollut liimata ne joko läpinäkyvien muovisten ikkunoiden päälle tai, kuten yhä useammin näkee, suoraan ikkunattoman rungon päälle. Sarjan siirtokuva-arkki tarjoaa vaihtoehdot muutamalle Eurowingsin ja British Europeanin koneelle sekä erinomaisen määrän erilaisia huoltomerkintöjä, kaikki ikkunat sekä metallinväriset johtoreunojen paneelit. Revellin sarjan muovit. Yleisesti ottaen kaikki mainitut mallit ovat vähintään tyydyttäviä, mutta jostain syystä RJ85 on suorastaan loistava. Ja erikseen pyydettäessä onnistuu myös vaikka puuttuvan rekisterikirjaimen tai muun kuvion lisäys tilattuun arkkiin. Vajaasta puolesta sadasta osasta koostuvan mallisarjan mitat ja eritoten muodot ovat lähes prikulleen kohdallaan jopa siinä määrin, että jotain pientä muotovirhettä ei kannata lähteä edes korjaamaan, ettei aiheuttaisi suurempaa ongelmaa. Eniten ihmetyttänyt seikka tässä mallissa on matkustamon ikkunoiden toteutus pelkästään siirtokuvilla. vyys. Moottoreihin liittyy toinenkin parannusehdotus. Kuten muutkin kaksikomponenttiaineet, se sekoitetaan epoksi- ja kovetinosista eikä se kutistu kovettuessaan
Mainittakoon vielä, että valmistaja suosittaa pelkästään saksia siirtokuvien irrottamiseen. Siirtokuvasetti 44s-146-17 DRAW Decalin ohjeet ovat selvät mutta lisävalokuvamateriaalista on kyllä hyötyä. Siirtokuva-arkki on järjestetty hyvin ja merkinnät ovat varsin kattavia. mallin pinta ei ole valkoinen), sekä myös metallivärejä. "Soveltuvin osin" käytettäviä merkintöjä voi etsiä valokuvista. Kaikki kolme siirtokuvatyyppiä vaativat lakkauksen. Myös siirtokuvan pehmittimiä voi valmistajan mukaan käyttää kaikille kolmelle dekaalityypille. Tai ainakin kannattaa antaa pinnan kuivahtaa ennen seuraavaa vetoa. Lähteeksi suositeltava on internetin Airliners.net, jonka monipuoliset hakuominaisuudet antavat mahdollisuuden vaikkapa tietyn koneyksilön kuvien haun rekisteritunnuksen perusteella. Suurkiitos Viki Krogiukselle avusta tämän artikkelin teossa. ILMAILU 17. Pyrstön ja moottorien siniseksi valmistaja suosittaa Revellin maalia nro 52 todeten sen olevan lähellä oikeaa. Micro Scale Scale Liquid Decal Film -lakka tai kiiltäväpintaisille muovimateriaaleille tarkoitettu lattiavaha. Digital Silk -menetelmä, joka on valmistajan tarjoaa yhdeksän Blue1:n RJ85:n ja kahden RJ100:n merkinnät. Kummankin voi sivellä pintaan, mutta kannattaa muistaa, että aineet saattavat liuottaa myös mustetta, joten levitys kannattaa tehdä ruiskulla tai pehmeällä siveltimellä ja mahdollisimman vähin vedoin. Blue1:n alumiiniväriset merkinnät ovat tällä arkilla vaalean harmaat, mutta mittakaava huomioon ottaen en pitäisi sitä mitenkään kriittisenä. Toinen on lasertulostus, jolla DRAW Decal tulostaa enää lähinnä aaltomaisille pinnoille tarkoitettuja siirtokuvia, sillä ohuille materiaaleille laserilla tulostetut siirtokuvat mukautuvat myös epätasaisille pinnoille. 9/2011 Molemmat siirtokuvatyypit vaativat suojalakan. Airliners.net-sivustoa ei voi liiaksi suositella liikennekonemallarille, sillä sen kuvat tarjoavat ylittämättömän lähdeaineiston niin maalausten ja merkintöjen kuin koneiden yksityiskohtien ja muotojen tarkasteluun. Valmistaja esittää tämän ehdottomana. Viimeisenä on ns. Muiden kasivitosten järvien mukaan annetut nimet arkilla on. Revellin arkilta kannattaa käyttää kaikki metallinväriset johtoreunapaneelit ja huoltomerkinnät soveltuvin osin. Molemmat aineet kuivuvat minuuteissa. Kahdelle RJ85:lle (OH-SAJ ja OH-SAL) valmistaja ei ole löytänyt nimiä. Lääke taipumattomuuteen on liuottaa siirtokuvat kuumalla vedellä, sillä se pehmentää käytetyn musteen. Lakatkaa siis mallinne, johon olette kiinnittäneet DRAW Decalin siirtokuvia. pääasiallisin ja käytännössä kaikessa muussa paitsi mainituissa poikkeuskohteissa käyttämä ratkaisu. Digital Silk -dekaalit kestävät käsittelyä ja ovat lujia, mutta taipuvat huonosti esimerkiksi sivuevän johtoreunan ympäri. Muuten arkilla on kaikki tarvittavat yhtiön merkinnät konetyypille. Fiksuinta on varmaankin yrittää sävyttää maali siirtokuvien sinisen sävyyn, jos ero on silmin havaittava. Niitä ovat mm
Kotoa saatu selvitys koski vain leirin ensimmäistä viikkoa, Nuorisoilmailijoiden junior-joukkueen vanhempi puolisko oli paikalla lähes koko leirin ajan. V uoristoaallossa on kyse maan pinnanmuodon aiheuttamasta ilmavirtauksen aaltomaisesta liikkeestä. Kebne-leirin tavoitteena on tietenkin hauskanpito, jota ei mitata numeroilla. Ehjät koneet on haettu pois hinauskoneella, rikkinäiset perävaunuilla. Muita ruotsalaisia aaltolentopaikkoja tuolloin olivat Åre, Ottsjö ja Grövelsjö. Purjelentäjää aallossa kiinnostaa tietenkin nouseminen mahdollisimman korkealle tai matkalento. Korkealle pääseminen on tietysti vielä hauskempaa kuin jäällä seisoskelu. Ajat olivat tuolloin hieman toiset ja hommassa oli todellista pioneerihenkeä. Ainakin Ottsjössä leireillään edelleenkin ja Ruotsin korkeusennätys 10 096 m on lennetty siellä. Oman retkikuntamme palkitsemisjärjestelmässä olisi auennut myös kuohuviinipullo. Koneita on laskettu ties minne kovan tuulen takia tai pilven päälle joutumisen takia. Pallas-leirillä 1961 tutkittiin muita vaihtoehtoja ja tehtiin mm. Pitkän vuorijonon kupeessa matkat voivat olla todella pitkiä, koska nostokin on laajaa ja aallon muodostumiseen ei tarvita auringonpaistetta. Maailmanennätys matkalennossa kolmen käännepisteen kautta on Klaus Ohlmanin myöskin Andeilla saavuttama uskomaton 3 009 km. Siellä ollut Pentti Ahava otti aaltoasiat puheeksi paikallisten kanssa. Kebnen TeksTI jA kUvAT sAMI HäMäLäInen Nuorisoilmailijoiden SZD-51-1 Junior finaalikaarrossa. kerran pääsiäisen nurkilla 9. 25.4. Yli 5 000 metrin omasta noususta saa timantin purjelennon kulta-Cmerkkiinsä. Paittasjärven jää osoittautui paikaksi, jossa aalto voi muodostua monella tuulensuunnalla. Satunnainen ilmailija tuli taas houkutelluksi mukaan ovelasti asetetuilla sanoilla "lähe Kebnelle". Koneita oli tuotu paikalle myös kuorma-autoilla. 9/2011 18 ILMAILU. Kesällä 1961 suomalaisia kutsuttiin lentonäytökseen Kiirunaan. Korkki jäi tällä kertaa kiinni, mutta hymyä sai huuleen vaatimattomammillakin suorituksilla. Suomessa aaltolentoa harras- tettiin lähinnä Pallaksen leirillä ennen Kebne-leirin alkua. Korkeusennätys purjelennossa on Steve Fossettin ja Einar Enevoldsonin Andeilla saavuttama 15 460 m. Kebne-leirillä on ilmeisesti kautta aikain ollut enemmistö suomalaisia osallistujia. Oulun Ilmailukerhon Paavo Kyrömies kertoo ILMAILUN numerossa 5/1962 suomalaisten ja ruotsalaisten seikkailuista ensimmäisellä Kebne-leirillä 1962. Ohjaimissa Riku Pennanen. Purjelentäjien Kebnekaisen aaltolentoleiri järjestettiin 50. lentotiedustelu Kilpisjärvelle. Alkunousu voi tapahtua myös aaltosysteemin alla olevassa roottorissa, joka voi olla melkoinen tehosekoitin
Mikäs on käydessä kun on luotettava kulkupeli Buick 8. kerran Harva lentäjä on käynyt yhtä monta kertaa Kebnellä kuin Pelle Lönnberg. Altocumulus lenticularis eli mantelipilvi kertoo aallon olemassaolosta. 9/2011 ILMAILU 19. aaltolentoleiri 50. Yllä taustalla mantelipilviä
Hyvä alku on varmasti innoittanut jatkamaan vuodesta toiseen. Paavo Kyrömies nousi ensimmäisellä leirillä 900 metristä 7 140 metriin Jaskolkalla. Ensimmäisellä leirillä oli 58 osanottajaa, joista 18 oli ruotsalaisia. Vasta julkaistussa Vasama-kerhon historiikissa on myös mielenkiintoisia kertomuksia leirin alkutaipaleelta. Lauri Liljamo nousi 6 000 metriin ja sai ensimmäisenä suomalaisena kolmen timantin kulta-C-merkin. Leirin puuhamiehiin luettava Pentti Ahava nousi 5 500 metriin. Sää muuttuu vuoristossa nopeasti ja koneita on jäänyt pilvien päälle. Tiger Moth (joka meni nenilleen ensimmäisessä lentoonlähtöyrityksessä), Piper Super Cub ja Zlin Trener. Leirin konkarit Pelle Lönnberg ja Victor Ahrleth tyytyväisinä. javaa, yksi Olympia, yksi Rhönbussard ja kaksi PIK-5:ttä. Muutamaa vuotta myöhemmin osanottajia oli jo 150. Kyllä miehet ovat olleet rautaa (vai hiilikuitua?), kun näitä puukoneilla tehtyjä suorituksia tutkiskelee. Ensimmäisillä leireillä koneisiin on tehty erityisiä lumisuksia. Tuolloisiin oloihin verrattuna Kiirunan kerhon nykyleireillä auraama jäälentokenttä on loistoluokkaa. Piper Colt hinaa Junioria. Hinauskoneena on ollut mm. Laskuja on tehty tunturiin sokkona tai on laskeuduttu yli 100 km päähän Paittasjärvestä. Hämis kirjottaa ohjeita Keb- ne-leireilyyn ILMAILU-lehdessä 3/1965. Edelliseen verrattuna konekuntamme käytössä ollut SZD-51-1 Junior on jo kova rassi. 9/2011. Heti ohjeistuksen alussa todetaan, että K-8:aa hitaampaa konetta ei kannata viedä, Vasama on jo hyvä. Hinauksia kertyi 170 ja lentotunteja 212. Vesi on vallannut kiitotien alkupään monella leirillä. Raaka-aineeksi ovat kelvanneet puuceen laudat. Viiden tunnin hopea-C-aikojakin lennettiin viisi. Vähintään 3 000 metrin kulta-Cnousuja lennettiin 12. Purjekonekalustona vuoden 1962 leirillä oli kaksi Bergfalkea ja yksi Babyfalk Ruotsista sekä suomalaisten Jaskolka, kolme Ka20 ILMAILU Näissä maisemissa kelpaa lennellä