Ilmailulehti 9/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6,50 euroa Laskuvarjohyppääjät AASIAN TAIVAALLA 6 41 488 2 8 880 30 288803-0909 PAL.VKO ILMAILUN koelennossa NOPEA MCR-ULTRA 2009-51 09009. YLEISILMAILUN ONNETTOMUUDET RUODINNASSA Numero 9/2009 72
sekä saatava aikaan puitteisiin, talouteen tms. Tästä tai muustakaan huolimatta en tule ehdottamaan, että "se ja se" kannattaa keväällä valita, kun "me tullaan hyvin juttuun". Ja niitä riittää. Pitäisi siis olla yhtälailla poliitikko avaamaan ovia, lobbamaan väkevästi monella kielellä ja etenkin oikein sekä kaiken osaava harrastaja ratkomaan kaiken maailman arkimurheet. Yleisesti nähdään, että puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan sielunmaiseman tulee toimia yhteen tai muuten onnistumisen edellytykset molemmilla yhdessä tai erikseen ovat aika huonot. Lajin ulkopuolelta tulevan "nimen" olisi mitä ilmeisimmin hyvin nopeasti käytävä hyppäämässä tandemhyppy, rakennettava Kiuru, lennettävä purjekoneella, tyhjennettävä Selänpään kentän puucee jne. maaliskuuta. No mitä puheenjohtajavalinta meikäläiselle kuuluu. Eivät järjestöhommat likimainkaan aina ole mukavia ja vain eteenpäin vieviä. Ja toki myös muun hallituksen on istuttava kokonaisuuteen saumattomasti, tiimityötähän tämä on jos mikä. Usein lajin sisältä tulevalla johtajalla lajiuskottavuus on jo hyvässä kunnossa (puuceet tyhjennettynä), mutta ns. Jos oikein muistia pinnistelen, enkä lähde tuohon muutaman metrin päähän kaivelemaan pöytäkirjoja, mielestäni viimeiset kunnon puheenjohtajakilpailut, kunnon kampanjat ja lobbailut on käyty Ilmailuliitossa joskus 1980-luvulla tai ihan 1990-luvun alussa. Takapakkeja ja ikäviä asioita jysähtää varmasti kohdalle. Sitä aikaa pitää Kolumnin kirjoittaja, Kai Mönkkönen, on Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja. Uskottavuus ja tuki jäsenistön keskuudessa on äärimmäisen tärkeä kokonaisuuden kannalta. politiikasta tai muista ympyröistä tuleva "nimi". Meidän president, puheenjohtaja Hannu Wille Halonen päättää kautensa ensi keväänä liittokokouksessa, tarkemmin sanottuna lauantaina 20. Tähän tietysti liittyy valtava määrä ajankäytöllisiä ja muita kommervenkkejä. liittyviä konkreettisia "tuliaisia", jotta lunastaisi paikkansa ja jäsenistön tuen. Ei henkilökysymyksenä yhtään sen enempää tai vähempää kuin että meikäläiselle valitaan pomo. arrasM Mönkkönen Presidenttipeliä Englanninkielessä liittojen puheenjohtajista käytetään nimitystä president. Eli hyvä jos toimii, jos ei ihan pelitä, juna kulkee silti, pääasia, että suunta on yhteinen. Monet juoksevat asiat edellyttää konkreettista kanssakäymistä ja kaikkea ei voi hoitaa sähköpostilla ja GSM:llä. En ole omana tj-aikanani sitä hetkeä nähnyt, että puheenjohtajalla ei olisi aikaa keskusteluihin, palavereihin ja tapaamisiin. Ei me Willen tai edeltäjänsä Tapsan kanssa aina olla oltu kaikesta samaa mieltä, mutta ei me pahasti olla riideltykään, eri mieltä on varmasti oltu. Tästä päästään seuraavaan aiheeseen liittyvään ikuisuuskysymykseen: pitääkö puheenjohtajan olla lajin aktiivi-osaaja ja -harrastaja vai esim. Kirjoitusten sisältö ei välttämättä vastaa liiton virallista kantaa. Sama koskee ajankäyttöä. Joihinkin papereihin tarvitaan se allekirjoitus jne. Ulkoa tulisi maaginen hahmo, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Tässä lienee vähän sama kun kaupassa, yhdessä paketissa on yhtä, mutta jos haluat ostaa hyvän ja halvan, pitäisi ostaa kaksi... Meillä puheenjohtajat ovat olleet perinteisesti "konkreettisesti saatavilla" vähintäänkin viikoittain, usein vaikka päivittäin. Sähköposti kolumnistille: monkkonen@ilmailuliitto.fi 2 ILMAILU 9/2009. Täytyy myöntää, että on aika vaikea kuvitella jalkapalloliiton mahdollista tulevaa puheenjohtajaa Sauli Niinistöä Turussa vääntämässä kättä nelosdivarin kahden tai kolmen joukkueen keskinäisistä riidoista, saako experimentalipallolla pelata ihan sarjapelejä isommalla porukalla vai vaan harjoituksissa itsekseen, ja kun toisen joukkueen pojat vielä kiusaa muutenkin eikä päästä kentälle... Älkää kysykö meikäläiseltä ainakaan "oikeita vastauksia" näihin kysymyksiin, ei minulla niitä ole. Urheilu- ja liikuntajärjestöissä on viime aikoina paljon puhuttu luottamushenkilöstön ja järjestöjen johtamisesta noin yleisestikin. Ilmailupiireissä on tainnut olla vallalla aika vahva ilmailutaustan korostaminen tyyliin "no eihän se tiedä lentämisestä mitään". Sääntöjen mukaiset maksimit, kolme kautta, kunnioitettavat kuusi vuotta tulevat kuluneiksi täyteen. Ja sen jälkeen on menty porukalla limonadille. Tässä sitä talven tupailtoihin mutusteltavaa. päättäjiin ja/tai poliittisen tason päätöksentekoon vaikuttaminen ja kontaktit ehkä valmiuksina huonommassa jamassa, siis ehkä. Ja jaksamista, valtavasti. Onneksi palloliiton kollegalla potkupallostadionilta Helsingin keskustasta on helppo kipaista Niinistön allekirjoitus uuden kopiokoneen leasing-sopimukseen. Sen koommin pj-valinnat on tehty käytännössä yksimielisesti. Itselläni tähän ei ole vastausta. Tähän tai muihinkaan luottamushenkilövalintoihin emme tietenkään täältä toimistolta tule ottamaan kantaa, ellei varta vasten kysytä, jos silloinkaan. olla ja meidän puheenjohtajilla ainakin 2000-luvulla sitä aikaa on ollut. Mainitsin edellä ajankäytön. Monia juttuja on väännetty ja käännetty, joko päästy tai oltu pääsemättä yksimielisyyteen tai saman näkemykseen, mutta en usko että ulospäin on näkynyt, että linja olisi kovin erilainen. Tämä tietenkin antaa melkoisesti valitulle puheenjohtajalle työrauhaa, kun tietää että taustalla kulisseissa ei juurikaan kiehu henkilökemiat ja tuki on näin ollen laajaa
Nyt käsissä pysyy hieman painavampikin kone, mutta jokaisen pitemmän tauon jälkeen alkavat kädet hikoilla ennen lentoa. Mukavaa sydäntalven odotusta, Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext.fi Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Muuten tulee romua ja silppua. Jätän siis ehdottomasti hankkimatta suihkumoottorilennokin. Ja että ohjaimia oppisi käyttämään oikealla tavalla, kaveriksi vielä pari kymppiä maksava lennokkisimulaattoriohjelma. Niitä ei voinut LENNÄTTÄÄ. Olen siis työaikana lentänyt lennokkisimulaattoria ja nyt alkavat sormet välittää ohjaimille oikeita komentoja. Ette siis näe tässä numerossa halpislennokkien pikatestiä. Kun ostaa halvan lennokin (esimerkiksi 25 euron helikopterin), ei tietenkään pitäisi odottaakaan paljon. 040 594 2362 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto.fi Puh. Mutta että laitetta olisi voinut keltanokkakin oikeasti ohjata... Tulihan Cessna 152 -lentokonettakin lennettyä lupakirjaa varten kymmeniä tunteja opettajan kanssa tai tämän valvonnassa. Harva lapsi osaa lentää oikealla Cessnallakaan. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. Tässä numerossa 2 4 10 Kannen pääkuva Mikko Maliniemi, pikkukuva Hannu Ryömä Marras-Mönkkönen Saapuvat-uutispalsta Hyppääjät Aasian taivailla 22 Jet Power 2009 -messut 29 31 32 34 36 40 14 16 Pienoista Mallipuhetta Koelennossa MCR-ultra Ilmailu kuulee vitosena -yleisönosasto Paavon Purjelentokulma Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Yleisilmailun turvallisuus 2008 Concorde 40-vuotias 21 Uusi SE muodostelmahypyssä 47 ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU 3 9/2009. Ellei luontaisia superlahjakkuuksia oteta huomioon, kannattaa siis kiivetä tyvestä puuhun. vuosikerta L Tyvestä puuhun on noustava Lapselle tai aloittelijalle ensimmäinen sopiva lennokki voi olla yksinkertainen, mutta kauniisti lentävä heittoliidokki. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 72. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Siihen ILMAILUN kaksihenkisellä testiryhmällä (allekirjoittanut ja asiantuntijajäsen) ei ollut taitoja tai haluja. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Tai sitten vaihtaa runsas määrä lentolaitteen komponentteja ja opetella ihan oikeaa lennokkituunausta. Sen aika tulee ehkä vuosien ahkeran harrastamisen jälkeen. Väittävät, että kun sopivasti jännittää, hommat pysyvät hanskassa. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi Ilmoitusmyynti Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa ennokkimaailmasta kiinnostuneena olen pannut merkille, että marketeissa, turuilla ja toreilla myydään äärimmäisen halpoja (jopa alle 10 euroa) radio-ohjattavia lennokkeja. Eihän ultrakevytpilottikaan hyppää lupakirjan heti saatuaan liikennekoneen ohjaimiin. Mikko Sokero Painopaikka Painotalo Auranen, Forssa 2009 tuotanto@auranen.fi Puh. Tulimme siihen johtopäätökseen, että harva 6-vuotias osaa lennättää monimutkaista radio-ohjattavaa. Eli kannattaa satsata harrastusvälineeseensä, mutta mikä tärkeintä, ensin tulee opetella perusteet. Mieleen tuli tehdä testi, tekeekö tällaisilla halpislennokeilla mitään, mutta juttu olisi ollut lukijoiden aliarviointia. Jos tarkoitus olisi vain osoittaa, että potkurin saa pyörimään radiokauko-ohjaimella, jokainen laite olisi läpäissyt tämän. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Asiantuntijamme mukaan muutaman kympin radio-ohjattavaa ei yksinkertaisesti kannata alkaa rakentaa uusiksi. Voisi siis olla aika hankkia kunnollinen lennokki, mutta kuitenkin sellainen, ettei se ensimmäisessä kovassa laskussa muutu tikkukasaksi. Ikävintä on, että lopettaa mainion harrastuksen sen takia, että on tehnyt vääriä valintoja joko köyhyyttään tai kokemattomuuttaan. Muunlaisia lennokkitestejä tulette vielä näkemään. Kerron teille kuitenkin lennokkieksperttimme neuvon: vanhan Ladan hinnalla ei saa uutta Mersua. Lisäksi vielä satoja tunteja teoriaa. Allekirjoittanutta paljon enemmän radiolennokeista tietävä asiantuntijamme kehotti käyttämään hieman enemmän rahaa laitteisiin. Jokaista halpislennokkia vaivasi sama asia. Täytyy olla valmis siihen, että pettyy. Ja hyvä niin. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia
boksi), jonka vaakasivujen mitta on 1000 metriä, yläraja 1200 metriä ja alaraja 200 metriä. HelsinkiLontoo-reitillään matkustaneen asiakkaansa. Onko konekimpassanne uusi alus. Kovasti pikkucessnan näköinen kone on komposiittirakennetta ja nokalla on tuttu Rotax 912ULS. Uusi mielenkiintoinen tulokas on tsekkiläisen TL-Ultralightin valmistama Sirius 3000, jonka myynti nyt alkaa USA:ssa. asiakas lensi ensimmäistä kertaa easyJetillä ja oli matkalla parhaan ystävänsä luo Glasgowiin. USA:ssa kone voidaan varustaa myös mittarilentokelpoiseksi, kertoo valmistaja. Matkustan ensimmäistä kertaa Iso-Britanniaan ja olen aivan innoissani, koska nyt voin mennä talvella toisenkin kerran moikkaamaan kaveria, Voss kommentoi palkintolentojaan. Myös Finavia palkitsi easyJetin 100000. EasyJet palkitsi keskiviikkona Helsingistä Lontooseen matkanneen kuopiolaisen Marika Vossin lentolipuilla ja kukilla. Jämi viettää ensi vuonna 75-vuotisjuhliaan, joihin MM- kilpailut nivoutuvat hienosti. Kilpailuihin odotetaan noin 60 maailman parasta purjetaitolentäjää eri puolilta maailmaa. Kilpailut pidetään 17.-24. Q Lyhyesti Uusi LSA, TL Sirius 3000 Suomessa käytössä olevat EASA-määräykset eivät ole vielä Light Sport Aircraft -koneluokan osalta valmiit, mutta on hyvä silloin tällöin katsoa mitä USA:n markkinoilla tapahtuu. Sirius kuitenkin erottuu edukseen ohjaamon leveydessä peräti 120 cm. tänä vuonna pidetyt nuorten purjelennon MM-kilpailut Räyskälässä ja kahden vuoden takaiset taitolennon EM-kilpailut Joensuussa, toteaa kilpailun johtaja Kari Kemppi. Yhtiö operoi GoJet- sekä Trans State Airlines -lentoyhtiöitä sekä Unitedin ja US Airwaysin syöttöreittejä. Kouluratsastuksen tai taitoluistelun ystävät tunnistavat arvostelussa paljon yhteistä. Japanin toivo pienempien suihkumatkustajakoneiden luokassa, Mitsubishi Regional Jet, on kirjannut ison 100 koneen tilauksen amerikkalaiselta Trans State Holdings-yhtiöltä. Ennakkoon määrätyn ohjelman arvostelee seitsemän tuomaria. Reitin 100000. Ohjaamossa yhtäläisyydet C150:seen jatkuvat sikäli, että Siriuksessa on perinteiset ohjausratit ultrakeveissä koneissa tavallisempien ohjaussauvojen tilalla. Jämin juhlavuoden kunniaksi paikalle on järjestetty erilaista ilmailuhenkistä ohjelmaa ja KeskiSuomen Ilmailumuseon avustuksella näyttely Suomen ilmailun historiasta. Arvostelu perustuu lentosuorituksen geometriseen puhtauteen, rytmiin ja sijoitteluun boksissa. asiakkaan ja tarjosi samppanjat viinibaarissa. Samassa yhteydessä pidetään myös unlimited-luokan Euroopan mestaruuskisat. Hinta asettuu 130 000-150 000 USD haarukkaan varustelusta riippuen. vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu.fi. Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Ensimmäistä kertaa MM-tasolla nähdään myös Suomen joukkue. Yleisöllä on vapaa pääsy seuraamaan henkeäsalpaavaa taiturointia ilmassa. Aikaisemmin All Nippon Airways tilasi jo 25 MRJ-konetta. Taitolentoa Jämin taivaalla lajin viimekesäisessä PM-/SMkilpailuissa. EasyJet palkitsi asiakkaansa Euroopan johtava halpalentoyhtiö easyJet palkitsi keskiviikkona 100 000. Kilpailut ovat suurimmat Pohjoismaissa koskaan järjestetyt taitolentokilpailut ja ensimmäiset maailmanmestaruustason taitolentokilpailut Suomessa. Mittaritauluun voi tietenkin asentaa kaikenlaisia nykyaikaisia vempeleitä, autopilottia ja EVS-infrapuna-keinonäköjärjestelmää myöten. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille Purjetaitolennon MM-kisat Suomeen 2010 K ansainvälisen Ilmailuliiton taitolentokomissio (CIVA) on juuri päättyneessä vuosikokouksessaan Oshkoshissa, Yhdysvalloissa, myöntänyt Suomelle oikeuden järjestää ensi vuonna purjetaitolennon maailmanmestaruuskisat advanced-luokassa. Toimitukset alkavat vuonna 2014. heinäkuuta 2010. Siitä osoituksena ovat mm. Halpalentoyhtiöliiketoiminnasta Finaviassa vastaava kehityspäällikkö Kimmo Holopainen iloitsee, että suomalaiset ovat oppineet käyttämään halpalentoyhtiöitä. Kilpailujen pitopaikkana toimii itseoikeutetusti Jämi Pohjois-Satakunnassa. Jämi perustettiin Helsingin vuoden 1940 olympialaisten purjelentokilpailujen pitopaikaksi ja on Suomen purjelennon kehto. 9/2009 4 ILMAILU. Kilpataitolento tapahtuu kuutiokilometrin kokoisessa rajatussa ilmatilassa (ns. Mitsubishi kertoo, että koneen uudet Pratt & Whitneyn PW-1000G Geared Turbofan -moottorit tuottavat jopa 30 % polttoainesäästön, mikä varmasti vaikutti kaupan syntymiseen. Marraskuussa 2008 avattu reitti Helsinki-Vantaan ja Lontoon Gatwickin välillä on osoittautunut menestykseksi, sillä pikaista halpalentoyhteyttä pääkaupunkien välillä käyttävät sekä liike- että vapaa-ajan matkustajat. Suomalaisten kykyyn järjestää isoja kilpailuja luotetaan kansainvälisissä ilmailupiireissä
Mikko Salmisella on näyttöjä yhtiön strategiaa tukevien koulutus- ja kehittämispalvelujen rakentamisesta ja tehokkaasta palvelutuotannosta globaalissa liiketoiminnassa, Vikkula sanoo. Tämä johtuu suureksi osaksi siitä, että Iso-Britannian lentomarkkinat ovat supistuneet ja Lapin joulusesongin tulijat ovat perinteisesti olleet sieltä. Siihen siirtyy runsaat 60 henkilöä Finnairin koulutusyksiköistä. Liite II:een ei kajota. Ilmailuharrastajan kannalta hyvä tieto on, että näillä näkymin pienlentopaikat, joilla ei harjoiteta säännöllistä ilmakul9/2009 jetusliikennettä, jäävät EASA:n sääntelyn ulkopuolelle ja nykyiset kansalliset määräykset säilyvät niissä. Suurin supistus ulkomaanmarkkinoilla on Britanniasta, mistä meille on tullut noin 80 % joulukuun tilauslennoista. Vuosina 19992008 hän toimi Nokialla muun muassa henkilöstökehittämisen johtajana. Tämä tarkoittaa, että mm. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO Finnair yhtiöittää koulutuskeskuksensa Finnairin Koulutuskeskuksen toiminta keskitetään vuoden alussa uuteen Finnair Flight Academy -nimiseen osakeyhtiöön, johon yhdistetään myös tekniikan koulutus ja konsernin koulutus ja kehittämispalvelut. Ensimmäistä kertaa tuomme saman sateenvarjon alle lähes kaikki Finnairin kehittämistarpeet ja -ratkaisut, Finnair Flight Academyn hallituksen puheenjohtaja Kaisa Vikkula kertoo. Lapin kohteisiin on uutta lentotarjontaa myös Saksasta, Belgiasta ja Hollannista, toteaa Kingelin. Talvilomalaisia etelästä Kittilän lentoaseman edustalla. EASA:n perusasetus taas uusinnassa Ilmailumääräysten kanssa painiskeleville ilmailijoille on taas tiedossa uutta lakitekstiä Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n tiimoilta. Yhtiön tehtävänä on tuottaa Finnairille laadukasta koulutusta. Nyt on hyvä hetki hakea myös uusia kansainvälisiä markkinoita yhdessä Lapin matkailutoimijoiden kanssa. Finnair Flight Academyn toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.12. Tuskin olemme ehtineet tottua EASA:n viime vuonna voimaan tulleeseen ns. ILMAILU 5. On hienoa, että saamme vahvan koulutusalan ammattilaisen Finnair Flight Academyn johtoon. Kolmosvaiheen perusasetusluonnos COM(2008)390 käy vielä läpi EU:n parlamentin ja ministerineuvoston käsittelyn, joten lopullinen sisältö saattaa vielä muuttua. Finavia uskoo, että vaikka liikennetarjontaa on supistettu eri puolilla, kotimaan matkustus lisääntyy. Finnair Flight Academy avaa uuden luvun osaamisen kehittämisessä Finnairilla. Siinä olemme hyvin onnistuneet. Yhtiön hallituksen muodostavat liiketoiminnoista vastaavat johtajat: Erno Hildén ja Markku Malmipuro, Kati Lehesmaa sekä Kimmo Soini tekniikasta ja Anssi Komulainen henkilöstöhallinnosta. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus henkilöstön kehittämisestä ja kouluttamisesta sekä akateemisissa että yritysympäristöissä. Lentolippujen hinnat ovat laskeneet, mikä tekee Lapin matkustuksen houkuttelevammaksi niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkustajille. Puheenjohtajana toimii Matkapalveluiden Kaisa Vikkula. Lapin lentoliikenne murroksessa Lappiin tulevien tilauslentojen määrä tulevan joulun ja talven aikana laskee Isosta-Britanniasta, mutta samalla pohjoiseen avataan uusia lentoreittejä eri puolilta Eurooppaa. Suurimman osan koulutuksesta muodostavat lentävän henkilökunnan lentokelpuutusten ylläpito ja tyyppikoulutukset. kakkosvaiheen perusasetukseen (EY 216/2008), kun EU:n komissiossa valmistellaan jo EASA:n kolmosvaiheen perusasetusta. ultrakevytkoneita koskevat määräykset, enimmäispaino 450/472,5 kg, säilyvät ainakin noin vuoteen 2015 saakka. Lisäksi muun muassa Blue1 aloittaa lennot Helsingistä Kittilään marraskuun puolivälissä ja Kuusamoon sekä Ivaloon tulee uusia tilauslentoja. Lapissa tilausliikenteen arvioidaan laskevan joulukuussa 500 lennosta 400 lentoon, mikä on viidennes vähemmän viime vuoteen verrattuna. Toinen mielenkiintoinen tieto on, että näillä näkymin perusasetuksen ns. Alunperin nekin olisivat tulleet EASA-sääntelyn piiriin, mutta Europe Air Sports -keskusjärjestön sinnikkään työn ansiosta Suomenkin korpikentillä voi jatkaa ilmailua ilman isompia säädösmullistuksia. Ympärivuotisessa Lapin liikenteessä kotimaan matkustajia on tällä hetkellä noin 70 % ja ulkomaisia matkustajia 30 %. Finnair Flight Academy Oy on Finnairin kokonaan omistama tytäryhtiö. alkaen MBA Mikko K. Salminen, 47. Lentokoulutusta myydään myös ulkopuolisille asiakkaille. Venäjä on uusin tulokas pohjoisen markkinoille, kun Pietarista Kuusamoon avataan uusi reitti. Brittiläiset eläkeläiset ja perheet ovat rajun taloustilanteen vuoksi vähentäneet matkustamista ja tämä näkyy heti myös Lapin joululiikenteessä, sanoo Lapin lentoliikenteen kehittämisestä vastaava myyntipäällikkö Thomas Kingelin Finaviasta. Kolmosvaiheessa EASA:n viranomaisvaltuudet laajenevat koskemaan lentopaikkoja (Aerodromes), lennonvarmistuspalveluja (Air Navigation Services, ANS) ja ilmaliikenteen hallintaa (Air Traffic Management, ATM)
Käytännössä odotusaika luovutushihnojen edessä lienee 1015 minuuttia. Eurooppalaisista kentistä parhaimpia olivat Zürich (4.) ja München (5.). Dornier Seastar tuotantoon D ornier Seaplane on päättänyt Seastar-amfibion tuotannon aloittamisesta saatuaan yli 25 letter of intent -ilmoitusta kiinnostuneilta ostajilta. 10-paikkainen kahdella PT6-135A-turbiinilla moottoroitu kone lensi ensimmäisen kerran 1984, mutta tuotanto keskeytettiin 1991 kolmen koneen valmistuttua. Konseptia edustaa Helsingin ydinkeskustassa oleva Hotelli GLO, jonka suosiosta kertoo, että se teki teki syyskuussa kaikkien aikojen käyttöaste-ennätyksen 90,53 %. Moderni luksushotelli palvelee terminaalin 2 palvelukerroksessa kaikkia matkustajia liikemiehistä lomamatkalaisiin. alace Kämp Hotellit Oy ja Finavia ovat tehneet sopimuksen 1.1.2010 alkaen terminaalissa 2 sijaitsevan hotellin operoinnista. Nyt markkinointikiertue tuotti toivo- Dornier Seastar omassa elementissään. tun tuloksen ja (yhtiön mukaan) ensimmäinen todella uusi amfibiokonekonstruktio 50 vuoteen tulee sarjatuotantoon. Q EFHK:n matkatavaroiden käsittely mailman paras M atkustajat ovat valinneet Helsinki-Vantaan matkatavaroiden käsittelyn maailman parhaaksi. Se on tarkoitettu 11-18 matkustajalle. Hänen mukaansa tutkimus osoittaa matkustajien olevan tyytyväisiä Helsinki-Vantaan matkatavarapalveluihin sekä konetta vaihtaessa että matkalta palattaessa. Tiedot käyvät ilmi Skytraxin the World Airport Awards -tutkimuksesta, jossa matkustajia pyydetään arvioimaan kokemuksiaan lentoasemien palveluista. The World Airport Awards -palkinnot menivät myös tänä vuonna Aasian isoille kentille. Luovutusaikaan vaikuttaa muun muassa lentokonetyyppi ja koneen matkustajamäärä. Helsinki-Vantaa on aikaisemminkin saanut tunnustusta Skytraxin tutkimuksessa, mutta nyt sijoitus nousi edellisiin tuloksiin verrattuna. Suurin matkanopeus on Mach 0,925. Palace Airport tukee elämyksellisellä ja yksilöllisellä palvelullaan Helsinki-Vantaan palvelukonseptia ja asemaamme Pohjois-Euroopan johtavana vaihtomatkustuskenttänä. Konetyyppi on Gulfstreamin malliston uusi lippulaiva. Valmistus tapahtuu näillä näkymin Kanadassa. Matkatavaroiden käsittely, lastaus, purku ja kuljetus ovat lentoyhtiöiden palvelua. Vuonna 2008 Helsinki-Vantaan matkatavaroiden käsittely saavutti kolmannen sijan. Sen mukaan Helsinki-Vantaan matkustajat saavat laukkunsa nopeasti, sillä peräti 87 % saapuvista lennoista puretaan alle 30 minuutissa. Toiseksi tuli Hong Kongin kenttä ja kolmanneksi Singaporen Changin lentoasema. Kyselyyn vastasi 8,6 miljoonaa matkustajaa. Sen keskeinen sijainti terminaalissa 2 takaa nopean ja vaivattoman 6 ILMAILU 9/2009. Se lentää 7 000 mailin (12 700 km) matkan nopeudella Mach 0,85 ja sen lakikorkeus on 51 000 jalkaa. Ensimmäiset asiakastoimitukset on suunniteltu vuodelle 2012. Finavian tilastot sisältävät kaikkien Helsinki-Vantaalla operoivien lentoyhtiöiden matkatavaroiden luovutusajat. Ensimmäisen sijan nappasi Soulin Incheonin lentoasema. Skytraxin tutkimus tehtiin vuosina 2008 ja 2009. Uusi hotelli noudattaa Palace Kämp Hotellit Oy:n Lifestylekonseptia. Pystynen sanoo, että Skytraxin tutkimus saa vahvistusta Finavian matkatavaratilastosta. Helsinki-Vantaalla suurin osa matkustajista saa laukkunsa alle puolessa tunnissa koneen laskeutumisesta. Vuoden alkupuolella avautuvan hotellin nimeksi tulee Palace Airport. Yhteensä eri palvelukategorioita oli 39. Siten G650 on nopein lentävä siviililentokone. Siinä matkustajia pyydettiin arvioimaan lentoasemien palveluita aina lähtöselvityksestä portille asti. Koneen ensilennon on määrä tapahtua vielä vuoden 2009 aikana. iikesuihkukoneiden ehdottomaan huippuryhmään kuuluva Gulfstream G650 näki syyskuun lopulla päivänvalon ensimmäisen kerran tehtaan rollout-tilaisuudessa 7000-päisen yleisön edessä. Seastarilla on jo FAA:n ja EASA:n tyyppihyväksynnät. L Gulfstream G650:n rollout tähänastisessa huippumallissa G550. Finavian lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen on tuloksista ilahtunut. G650:ssa on täysin uusi runkorakenne, joka sallii leveämmän ja korkeamman matkustamon kuin G650 on varsin puhdaslinjainen kone, tässä taiteilijan näkemyksenä. Finavia palvelee ja neuvoo tehokkaasti Helsinki-Vantaalla. P Palace Kämp avaa hotellin Helsinki-Vantaan lentoasemalle majoittumisen, sanoo lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen Helsinki-Vantaalta. Vuoden 2009 tutkimukseen Helsinki-Vantaa osallistui yhtenä eri puolilla maailmaa sijaitsevan yli 190 lentoaseman joukossa
Tähän tarkistukseen kuuluvat selkärangan, sydämen, keuhkojen ja silmien tarkistus, huumeseula sekä kuntotesti. Kortit postitetaan kotiovelle, maksukuitti seuraa mukana. Turusta Wizz Air: Gdansk S uomen kansainvälisesti menestynein ilmojen taituri, taitolentäjä Sami Kontio, on ollut jo toista vuotta mukana maailman kovimman taitolentosarjan Red Bull Air Race World Seriesin valmennusohjelmassa. Haluan ensiksi selvittää mahdolliset hoidon tarpeet ja olemassa olevat riskit. Pukin huima rakettistartti Nro 4. Nyt selvitettäväksi jää mitä silmälle voidaan tehdä. Tilaukset: Matti Haapavaara, Kirkkoahontie 215 A, 87910 Linnantaus, puh. Talvikaudella 2009-2010 Suomesta lentävät halpalentoyhtiöt: Tampereelta Ryanair: Lontoo-Stansted, Milano-Bergamo, Frankfurt-Hahn, Bremen, Riika. Halpalentoyhtiöiden matkustajamäärät ovat Suomen lentoasemilla kasvaneet vuoden 2009 aikana yli neljänneksen edellisestä vuodesta. Pääsy mukaan valmennusryhmään myös tälle vuodelle oli loistava saavutus. Piirtäjinä ovat entiset tutut Petteri Patolinna ja Mikko Kuorikoski. Nro 2. Matkustajat, myös yritysasiakkaat, ovat yhä kustannustietoisempia varatessaan matkoja. Purjekone kaartaa heikossa lumisateessa. Nro 13. Kasvua on Suomessa matkustajamäärissä ollut 25 % ja liikenteessä 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Pukki lentää tyypit vuoden 1909 Voisinkaksitasolla. 050-5124935, sähköposti matti.haapavaara@pp1.inet.fi Nro 1. Ohjelmasta karsintaleirin kautta taitavimmat pilotit lunastavat superlisenssin eli paikan mukaan kisaamaan maailmanmestaruudesta Red Bull Air Race World Championship -kilpailusarjassa. Pukki tuo lahjat helikopterilla. Koneessa upeasti Northern cross -kisan tekstit. Pitkänen (1904-1955) piirsi jatkosodan asemasotavaiheessa myös Suomen marsalkka Mannerheimin 75-vuotislahjaksi metsästysmajan itärajan taakse Repolaan. Pukki starttaa Martinsydekaksitasolla Korvatunturilta. Pukki vauhdissa kolmitasoFokkerila. Kajaanin ja Hyvinkään Ilmailukerhot myyvät upeita ilmailuaiheisia JOULUKORTTEJA Nro 6. Nro 9. Sen jälkeen mietin, mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmani lajissa, sanoi Sami. Nyt on tarjolla myös uusia aiheita. Halpalentoyhtiöiden markkinaosuus on noussut yhdeksään prosenttiin kokonaismarkkinoista. Pukin tyyppilento Sääski II:lla. Kannattaa tilata, 15 euron kappalehintaan, sillä aiemmat kalenterit on aina myyty loppuun. Joulutervehdys on viidellä eri kielellä. Vuoden 2010 kalenterin aiheena on arkkitehti Eino Pitkäsen upea funkistuotanto. Helsinki-Vantaalta Air Berlin: Berliini-Tegel, Hampuri, Düsseldorf, easyJet: Lontoo-Gatwick. Turvallisuussyistä pi- lotit käyvät läpi tarkan lääketieteellisen tarkistuksen ennen lopullista hyväksymistä kilpailusarjaan. Sami Kontion menestys kansainvälisissä kilpailusarjoissa puhuu puolestaan. Nro 3. Sami osallistui jo viime vuonna Espanjan Madridissa järjestetylle Red Bull Air Race World Series -kilpailusarjan karsintaleirille. Junkers F13. Matti Haapavaara tekee jälleen seinäkalenterin. Pukkiakrobatiaa 1950-luvulta, kyytikoneena Nro 16. Samin silmätarkastuksessa ilmeni ongelma, joka estää nykyisellään sarjaan osallistumisen. Nro 8. Pitkäsen tuotanto on monipuolinen: kirkkoja, voimalaitoksia, asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksia. Pukki lastaa 'Kolmosta' Korvatunturin lentoaseman edessä. Nro 12. Kortit ovat tyylikästä taitettavaa mallia ja nelivärisiä. Sami on voittanut kaksi hopeamitalia Euroopan mestaruuskisoissa, sijoittunut viidenneksi World Aerobatic Cupissa ja saavuttanut 8. Nro 14. Yli 80 euron tilaus toimitetaan postivapaasti. Hoitokeinot ovat nyt selvittelyn alla, kertoi Kontio. Ne postitetaan saajilleen kirjekuorissa. Lääketieteellisistä syistä Samin haave paikasta sarjassa on nyt valumassa käsistä. Kalenteri on upea liikelahja. 9/2009 ILMAILU 7. Sami Kontion unelma Red Bull Air Racesta karkaamassa Halpalentoyhtiöiden lentohinnat houkuttelevat yhä useammin Muualla Euroopassa aiemmin alkanut halpalentoliikenteen suosio näkyy nyt myös Suomessa. Pukki lentää raketilla. Nyt tavoite lentää ilmojen formula ykkösissä on karkaamassa. Vasemman silmän sarveiskalvossa on todettu rakenteellinen poikkeavuus ja altistuminen äärimmäisen suurille G-voimille, joita kohdataan Red Bull Air Race -sarjassa, saattaa aiheuttaa terveydellisen riskin. Pukin vauhdikas silmukka SIL:n, Porin ja Kajaanin Ik:n Kranichilla. Nro 15. Nro 7. Tämä on harmillinen tilanne, sillä kaikki oli valmista ensi vuoden kilpailusarjaa varten. Maja on nyt Räyskälän kentän kupeessa Lopella. Tiimikoordinaattori ja mekaanikko oli valittu ja kisakone oli valmiina. Nro 5. Pukki lentää Dragon Rapidella, tontut huitovat hangella. Nro 10. Lisäksi edullisten hintojen tarjonta on lisääntynyt ja saa matkustajat liikkeelle. Pukki lähdössä lahjasäkkinsä kanssa Lockheed Lodestarilla. Halpalentojen osuus kaikista Euroopan sisäisistä lennoista on Keski-Euroopassa yli 20 %. Rakettipukki viime joululta. sijan neljän minuutin vapaaohjelmassa MM-kisoissa 61 kilpailijan joukossa. Pukin lento mopuLerchellä parta kuurassa. Nro 11. Pukki tankkaa. Kortin myyntihinta on kuorineen 1,30 euroa kappale. Viimeisenä edessä oli lääkärintarkastus ja lennot karsintaleirillä, kertoo Sami. Kaikista lentolipun ostajista jo yhdeksän prosenttia valitsee halpalennon, sanoo kehityspäällikkö Kimmo Holopainen Finaviasta. Tuntuu turhauttavalta, että 0,5 mm paksun kalvon epänormaalius on esteenä osallistumiselle kilpailusarjaan
ILMAILUn lukijoita kiinnostanee eniten uuden L-huoltomekaanikon koulutusvaatimukset. Rolexin kanssa ovat parantaneet FAI:n taloudellista tilannetta. Positiivisesti kehittynyt kaupallinen yhteistyö kysyy myös resursseja. keveiden ilma-alusten eli ELA1koneiden huoltomekaanikkokelpuutuksen vaatimukset). Kokouspaikka oli Etelä-Korean pääkaupungin Soulin naapurikaupungissa Incheonissa. Talouden vakaudesta kertoo myös se, että mm. marraskuuta saakka. Hän on erittäin arvostettu persoona läpi urheiluilmailevan maailman. Tämä yhteiseurooppalainen määräysluonnos on lausuntokier- Kokous päätti vuoden 2011 kokouspaikasta värikkäiden esitysten ja äänestysten jälkeen. Ehdotus hyväksyttiin aplodien kera. Järjestetäänkö seuraavat kisat jo vuonna 2011 vai vasta 2013. Neljänneksi ryhmän tulee esittää muutoksia ja parannuksia organisaatioon, kokouskäytäntöi1000 kg (huhujen mukaan tämä voi nousta 1200 kiloon). Esitys aiheutti värikästä keskustelua ja äänestysprosessissa oli ajoittain farssimaisia piirteitä. HANNU HALONEN roksella 16. Niinpä Serbian Belgrad voitti selkeästi muut hakijat. Kolmanneksi ryhmän tulee tutkia FAI:n organisaation sopivuus ja resurssit tehtäviensä toteuttamiseksi. Kokous äänesti mm. Pikaisen esimerkkilaskelman mukaan ns. Kokouspaikaksi tarjottiin Lahden seutua, jossa avajaiset olisi pidetty Sibelius-talossa ja varsinainen kokous Vierumäellä vielä rakenteilla olevassa kongressihotellissa.Mielestäni kokonaisuus olisi ollut hyvä ja monipuolinen. Uudet tilat mahdollistavat tarpeellisen lisätyövoiman käytön sekä erilaisten kokouksien pitämisen oman katon alla. Kaikkiaan kahdeksasta sääntömuutoksesta keskusteltiin ja äänestettiin. Lopputulos oli se, että kisat järjestetään 2011 Tanskan Odensessa. Työryhmä esittää työnsä tulokset vuoden 2010 yleiskokoukselle. On kuitenkin todettava, että lokakuun alku ei vedä delegaatteja Suomeen. Niinpä FAI on tehnyt sopimuksen uusien toimitilojen hankkimiseksi Lausannesta. Yhteistyö Red Bullin kanssa liittyen Air Race -kilpailun turvallisuustyöhön ja sponsorisopimus mm. Pohjatyötä kisoja varten on tehty jo niin paljon, että kokous yhdessä tanskalaisten kanssa näki mahdollisena kisojen järjestämisen olemassa olevalla aikataululla. Positiivisia kokemuksia ja oppia tuli paljon, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Hänen omistautumisensa työlleen on ollut ainutlaatuista.Lukemattomat haasteelliset tilanteet esimerkiksi monien konfliktien sävyttämissä jäsenyysasioissa ovat hoituneet parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Maxin uupumattoman työn tuloksena. Tämä päätös on suomalaistenkin kannalta positiivinen. Lopuksi ryhmän tulee esittää aikataulu muutosten ja parannusten toteuttamiseksi. Kovaa vauhtia kasvavaan kaupunkiin saapui edustajia ympäri maailmaa ja mikä parasta, 24 Aasian maata oli mukana kokouksessa normaalin kolmen tai neljän sijaan. SIL:n FAI:lle maksama jäsenmaksu on pysynyt samalla tasolla jo seitsemän vuotta. Alle kaksi vuotta on liian lyhyt aika rakentaa kisa, mutta toisaalta saatu positiivinen julkisuus jää liiaksi unholaan, jos kisa on vasta neljän vuoden kuluttua. On varmasti aika muuttua maailman mukana ja tehostaa toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Kokous keskusteli seuraavista World Air Games -kilpailuista. Taantumasta johtuen kisan taloudellinen tulos ei ollut järjestäjälle odotettu ja siitä johtuen lievä kädenvääntö jatkuu FAI:lle kuuluvasta korvauksesta. Esityksen mukaan tehtävään asetettavan työryhmän tulee analysoida tämän hetken uhkat harrastus- ja urheiluilmailua kohtaan ja esittää keinoja, joilla saadaan nuoret motivoitumaan ilmailuharrastuksesta ja ilmailuammateista. Suomikin oli mukana hakemassa kokousta Lahti Travel -yhtiön innoittamana. Ruotsi haki kokousta Tukholmaan ja neljäs hakijamaa oli Romania. Max aloitti tehtävässään 1993 ja jää eläkkeelle ensi vuoden alussa. Full-L koulutus, joka oikeuttaa huoltamaan komposiittirakenteista ELA1-konetta, sen moottoria, radiota ja transponderia, sisältää 190 opiskelutuntia. Suomen Ilmailuliittoa edusti puheenjohtaja Hannu Halonen ja kokouksessa oli myös Sandy Pimenoff, joka vastaanotti FAI:n lennokkikomission hänelle myöntämän kultaisen mitalin. kaa kiittäessään pääsihteeri Max Bishopia 17 vuoden työrupeamasta FAI:n peräsimessä. Kisat ovat lähellä ja hyvin hoidettuna saavat julkisuutta myös Suomessa. F AI:n presidentti (puheenjohtaja) Pierre Portmann kertoi puheenvuorossaan kuluneesta vuodesta. Merkittävää on että Ilmailuhallinto kerää harrastajien huoltajatietoja näiden Part-66-vaatimusten voimaantuloon saakka ja kirjaa henkilöiden kansalliset huoltajaoikeudet, joita voidaan käyttää hyväksi tämän lupakirjan yhteydessä. Korean varjoliitoa harrastava sisäministeri pitämässä puhetta kokouksen avajaisillallisella. EASA:n L-mekaanikko ELA-koneille EASA on julkaissut alustavan version Part-66 määräyksestä (mm. Aikaisemmista määräysluonnoksista poiketen L-huoltajan kelpuutus kattaa nyt kaikki ELA1ilma-alukset eli purjekoneet, moottoripurjekoneet, ilmapallot sekä myös moottorikoneet alle 8 ILMAILU 9/2009. Esitys ei mennyt läpi, joten ensi syksynä yleiskokous valitsee Portmannin kuusivuotisen pestin jatkajaksi uuden presidentin. presidentin kolmen kaksivuotiskauden jatkamisesta neljäksi. Rutiiniluontoisten kilpailu- ja ennätysasioiden lisäksi kesäkuussa pidetty World Air Games -tapahtuma Torinossa oli askel oikeaan suuntaan kehitettäessä nykyaikaan sopivaa suurta ilmailulajien kisatapahtumaa. Ne käyvät ilmi EASA:n määräysluonnoksesta (CRD, Comment Response Document), http://hub.easa.europa.eu/ crt/docs/viewcrdpdf/id_28. Tärkeimmät vaikuttimet päätökselle on hintataso ja ilmasto. Tanskalaiset hakivat jo vuoden 2009 kisoja, mutta hävisivät äänestyksessä Torinolle. Toiseksi ryhmän tulee ehdottaa FAI:lle strategia edellisen toteuttamiseksi. yleiskokous Korean Incheonissa Kansainvälinen kattojärjestömme FAI piti tämän vuoden yleiskokouksensa pitkän tauon jälkeen Aasiassa. Portmann käytti tuhdisti ai- Kokouksessa käsiteltiin useita muutoksia FAI:n sääntöihin. Max on ollut paras mahdollinen työpari monelle FAI:n presidentille. hin ja resurssien hallintaan. Lopullinen määräys lienee tulossa vuoden 2010 alkupuolella. Norja oli tehnyt ennakkoon kokoukselle esityksen uudistamisprosessista FAI:ssa. Q FAI:n 103
Aamu oli kuitenkin tuulinen ja pilvikorkeus esti lennot maaliin. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto.fi ILMAILU 9 9/2009. Embraerin 190-sarjan, Airbus 319:n ja Mitsubishi MRJ:n kanssa. Tapahtumassa oli useita pallokuntia ulkomailta ja ideana oli tarjota eksotiikkaa lentämällä kaikki lennot yöllä! Tapahtuma, joka ei ollut kilpailu, sai paljon huomiota maailmalla aina Kiinaa myöten. Harrastajat ja ammattilaiset saivat kuulla viimehetken tilanteen. Koneen on määrä aloittaa kaupallinen liikenne vuonna 2013. Pallo kesän SM-kisoissa. lä Fly-in-tehtävällä ja maalina on Inkalan kartanon nurmikenttä. Lähdettyään Genevestä miehistö lensi yli Välimeren ja laskeutui Algeriaan. Cseries on 100/130-paikkainen, joten se kilpailee mm. Kilpailussa pyritään yksinkertaisesti lentämään mahdollisimman pitkä lento. Vuotuisessa Matkalentomaljakilpailussa oli vain yksi suoritus. Kilpailussa oli mukana kolme tiimiä Suomesta ja sijat olivat: Jan Frödman 52, Jukka Kujala 61, ja Matti Tähtinen 75. Heidän nimiinsä kirjattiin myös ensimmäinen kaasupallolento Euroopasta Afrikkaan. Palloväen syyspalaveri Inkalassa Palloväki kokoontui jokavuotiseen syyspalaveriin Hattulan Inkalassa. Aamupalan jälkeen kokoonnuttiin kartanon kokoustilaan pitämään syyskokousta. Bombardier Cseries LCI:n väreissä. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Lufthansan aiemman tilauksen kanssa konetyypin tilausmäärä on täten saavuttanut 100 koneen merkkipaalun. Vesa Lensu oli lentänyt lennon Jyväskylästä Kotkaan. Olli Luoma ja Ben Mattsson kertoivat kuvin ja sanoin uskomattoman seikkailunsa kaasu- pallojen Gordon Bennett -kilpailussa. Janin esityksestä kävi ilmi, miten pienestä menestys voi olla kiinni. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Vesa Lensu kertoi ainutlaatuisesta Midnight Balloon Rallysta Jyväskylässä. C-sarjan siiven rakenne on pääosin hiilikuitua, kun taas runko on pääosin alumiinirakenteinen. Perinteisesti Inkala-meeting käynnistyy aamulla lennettävälIlmailuhallinnosta Hannu Ansa kertoi huoltotoiminnan nykyvaiheesta. Koneessa on uudet Pratt&Whitney PW-1000G geared turbofan -moottorit. Leasing-yhtiö LCI:n kanssa on sovittu yhteensä 40 koneen tilauksesta, joista osa on optioita. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2009 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 63,30,39,170,Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Kuvia ja tuntoja löytyy pallonetistä. Hieno suoritus, jonka kesto 12 h 14 min on myöskin uusi Suomen ennätys. Kokousväki päätti ehdottaa liittokokoukselle IT:n puheenjohtajaksi Jukka Kujalaa ja varapuheenjohtajaksi Olli Luomaa. Cseries sai tilauksen Bombardierin tuleva Cseries on sekin kirjannut uuden merkittävän tilauksen. Markku Roschier kertoi ALMT Oy:n tarjoamista palveluista huoltotoiminnassa ja ruokailun jälkeen kertailtiin vuoden tapahtumia. Jan Fröjdman analysoi lentojaan Euroopan mestaruuskilpai- lussa. Paikalle oli tullut yli viisikymmentä lajin harrastajaa. Lennon pituus oli 188,97 km. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Kuulimme myös esitykset pallotapahtumista Suomessa ja edustuksista ulkomaisissa kisoissa. Tapahtuma oli nyt yhdistetty perinteiseen Inkala-meetingiin ja se oli oikeaan osunut ratkaisu
Kaupungista löytyy vielä hitunen alkuperäistä aasialaista eksotiikkaa eli hymyileviä kansalaisia, paikalliskielisiä kylttejä, kauniita pieniä taloja ja valkoisia hiekkarantoja. Laskuvarjohyppääjät Alla Prachuab rantaviivoineen siipiveijareiden näkövinkkelistä. taivailla Prachuab on luonnonkaunis pieni rannikkokaupunki kauniine merenlahtineen turismin turmeleman Thaimaan keskivaiheella. Sekä tietysti lentotukikohta. 10 ILMAILU 9/2009
Siviilikoneiden ja -koptereiden ohessa kaupunkia hallitsee myös ilmavoimien lentäjien ja upseerien turistille näkymätön armeija, joka on miehittänyt parhaat rantahuvilat ja näköalapaikat. Kone on surkea romu. Prachuabissa pitää majaansa Pilatus Porter -laivue, jonka tusinalla todella loppuunpoljetun näköisellä Porterilla on seuranaan muutama 1969-mallia olevaa Huey-kopteria. Organisaattoreita ja hyppäämistä on free-, fs- ja siipipukupuolella, jälkimmäisestä vastasi ansiokkaasti Tampereen omapoika Marko Mäkelä. Patrick Passe, ranskalainen raskaansarjan fs- ja free-hyppääjä on kuvannut ja tuottanut myös useita kirjoja ja filmejä lajistamme. Paikka ja kaikki siihen liittyvä meininki on hyvin järjestetty ja jos on muutenkin Aasiassa läpikulkureissulla, tykkää kannella varjoa mukanaan ja on löysää aikaa, siellä kannattaa toki pistäytyä, mutta tosissaan harrastamaan ei kannata enää nykyisin lähteä kovin suurin odotuksin. Tässä kohtaa muistettakoon vielä, että jokainen harrastaa omalla tavallaan, mutta itse olen viihtynyt ranskalaisseurassa vuosia lähinnä korkealla pidettävän riman ja kunnianhimoisen sekä asialleen omistautuvan porukan takia. mellä kulkevan boogien järjestelyistä vastaa B.J. Niinpä suureksi riemuksemme C-130 loisti poissaolollaan lähes puolet reissuun uhraamastamme ajasta. TEKSTI HANNU RYÖMÄ KUVAT MARKO MÄKELÄ P rachuabin taivaita ja niiltä aukeavia näkymiä voidaan kyllä hyvällä syyllä kutsua henkeäsalpaavan kauniiksi. Mutta läsnäolollaan se pitää huolen, ettei maan viimeisiä lähes luonnontilassa olevia kauniita rantoja miehitetä vielä monotonisemmalla aineksella eli resorteilla, mäkkäreillä ja suomi-baareilla. Ihan vielä. Globaaleilla markkinoilla summaan lisätään nykyisin helposti nolla perään. Mies on solminut ihailta9/2009 Aika yksinäisen näköistä (yllä), muttei varmaan ihan jokapäiväistä. Ne kaikki ovat edelleen vaihtelevan aktiivisessa käytössä, kaikki kuitenkin kiitoradoiltaan jos ei nyt aivan moitteettomassa, niin ainakin kriisinkestävässä kunnossa. Worth lakeijoineen. Aika on hieman pehmentänyt miehen luonnetta mutta aikanaan ranskanmaalla tutustuessamme oli kyllä hauskaa ja haastavaa nähdä ja kokea, miten laatukriteerit toimivat ja miten yhdestä virheestä 30-wayllä saattoi lentää laulukuoroon. Passen luku on 13 000 loikan tienoilla, mutta aivan kuten lentotunneissakin ja kaikessa muussakin, määrää tärkeämpää on se, mitä sillä kokemuksella ja toiminnallaan on saanut aikaan. Nousunopeus vastaa pikku-Cessnaa. Olimme liikkeellä suunnitelmalla, jonka mukaan paikalle luvattu Hercules C-130 antaisi mahdollisuuden hypätä viisi 32-way-hyppyä päivässä viiden päivän ajan ja viidestä kilometristä. Näin siis ainakin webbisaitilla ja internet on aina oikeassa. Pisti kummasti yrittämään. ILMAILU 11. Ja Passen egon takia. Vietnamin sodan jäljiltä Thaimaan maaseudulla on amerikkalaisten Aasian-diplomatiassaan käyttämien B-52-operointiin riittävän kokoluokan lentokenttiä. On joskus mukavaa olla gringona messissä ja tehdä vaan mitä käsketään. Huey-kopterista on kiva loikata kerran aamiaisen päälle mutta been there, done that -fiilis onkin merkittävintä, mitä moisesta jää käteen. Paikalle oli toki raahattu vanha turbiinimoottorilliseksi käännetty DC-3:n raato, joka totteli tyyppinimeä BT-67. Prachuabin onni näin massaturistin näkövinkkelistä on kumma kyllä juuri siihen kiinteänä osana kuuluva militäärisyys. Ja siksi, etten puhu ranskaa. Kuten aiemminkin on jo kitkerästi todettu, maailma on muuttunut ja jos nyt talous ei kasvakaan, sitäkin paremmin rehottavat ja elävät eriasteiset kriisipesäkkeet ja rajasodat. Sen pelottavan ja turhauttavan ahtaasta oviaukosta on kieltä- mättä saatu nippanappa Normandia valloitettua, mutta siihen ne laskuvarjoiluun liittyvät toilailut sitten jäävätkin. Suomessa kokeneen hyppääjän arvostetun tittelin saa viimeistään 1 000 hypyn paalulla. Paikkakunnalla on pitkät perinteet maineikkaan Thai Boogien tapahtuma-areenana. Varmasti maailman kaunein DZ ylhäältä katsottuna, luonnollisesti heti Hangon jälkeen. Mekolla Herculeksesta. Nykyisin Thai Sky Festival -ni- van hyvät suhteet ilmavoimiin ja Thaimaan kuningashuoneeseen, joten kattavan ja kunnioitusta herättävän lentokaluston paikallaolo Herculeksineen olisi itsestään selvää
No, ei sellaisia hyppyjä ole edes teoriassa mahdollista hypätä Pariisin pohjoispuolella, joten turha ruikutus sikseen. vä turistilauma, jättää melkoisen määrän valuuttaa kahden viikon oleskelullaan sikäläisiin maaseutupitäjiin. Porukka tuntee toisensa entuudestaan melko hyvin ja kaikkien kasvoilta paistoi hienoinen pettymys. Viiden päivän saldoksi jäi 13 hyppyä, joista vain yhdeksän C-130:n rampilta. Edelleen, paikallinen turistibyroo maakunnan päättäjien ja pormestarien kera on enemmän kuin haltioissaan, jos tapahtumalle saadaan jatkuvuutta. Ja varmasti on paljon myös niitä hyppääjiä, jotka eivät suhtautuneet tapahtumiin ja koneongelmiin aivan yhtä kriittisesti kuin oma koplamme. Patrick omaa rajattoman ja epähissukkamaisen mielikuvituksen ja kykenee keräämään ympärilleen ryhmän, joka on valmis muuttamaan ideat tavoitteiksi ja parhaiksi fs-hypyiksi, joita rapakon tällä puolella hypätään. Tänä talvena sattui olemaan aikaa myös Thaimaalle ja tungin itseni täynnä intoa mukaan. Porukka kokoontuu kolmisen kertaa vuodessa lähinnä eri puolilla Ranskaa touhuamaan ja hyppäämään Patrick vetäjänään. Näistä ehkä viisi oli tasoa, jota lähdimme hakemaan. Eihän se kenenkään varsinainen vika kyllä ollutkaan. Kaikkia osapuolia hyödyttävää liiketoimintaa on helppo puoltaa ja ymmärtää. Niin se vain on, että tiedot ja taidot menevät kumman nopeasti ruosteeseen marrastalven pimeydessä, niin meillä kuin muuallakin. Suomalaiseen kateuteen ja vahingoniloon kuuluu myös kiinteästi ja erottamattomasti oman vätys9/2009 Monisatapäinen hyppääjäkaarti, tuo yksilöllisesti määki- 12 ILMAILU. Wickström & Co AB, Torggatan 13 OULU Oulun Koru Oy, Kirkkokatu 19 PORVOO Olle Andersson LB, Lundinkatu 22 RAISIO Kultavirta, Kauppakeskus Mylly TAMPERE Timanttiset Koskikeskus TUURI Keskisen Kello, Onnentie 7 VANTAA Uudenmaan Kultakello, Elämyskeidas Flamingo, Tasetie 8 Ja miten tämän kaverin kanssa olen hypännyt valtaosan elämäni parhaista hypyistä. Tapahtuma on todella tuottoisaa liiketoimintaa B.J:lle ja kumppaneille. Yleensä kaikkia reissuja, matkoja ja kyläjuhlia jaksetaan hehkuttaa mukavasti väritettynä kavereille, jotka eivät olleet mukana. Noin kello neljän ajanvietettä hattarapilvien joukossa. Breathtaking. Oris BC4 Flight Timer www.oris.ch ESPOO Kultakulma, Kauppakeskus Sello HELSINKI Caratia Finland Oy, Aleksanterinkatu 36 B Itäkeskuksen Kulta, Itäkeskus Kultakello, Mikonkatu 6 Mikonkulta 5, Mikonkatu 5 Widemark, Arkadiankatu 10 KUOPIO Puustjärven Kello ja Kulta, Puijonkatu 23 LAPPEENRANTA H.J. Suninen Oy, Kauppakatu 33 LEMPÄÄLÄ Suomen Kultapörssi Oy, Ideaparkki 7.24 MARIEHAMN B. Kyllä se tiedettiin, että tuplamäärällä ja rutiineilla homma olisi pyörähtänyt käyntiin ja jälkeä olisi piirretty Aasian taivaalle, mutta sopivan lentokoneen puuttuminen on melko tehokas jar- ru aikaansaannoksille
Onneks me mentiin Zetaan. Paljonpuhutut käsittämättömän taitavat sittis-freeflaierit näköetäisyydellä, aivan toistensa iholla matkalla jonnekin. telyn kautta muiden epäonnistumisista sisäisesti riemuitseminen. Systeemi on prototyyppiasteella, mutta tulokset erittäin lupaavia. Tapahtuman aikana muutama kaveri testasi kaikessa hiljaisuudessa ns. bail-out-happijärjestelmää. Kylläpä oli tyhmä jätkä, kun meni ja raahasa varjonsa ja varusteensa maapallon toiselle puolelle eikä päässyt hyppäämään kuin pari hassua hyppyä. Näiden lelujen avulla on tarkoitus viedä vuoden 2011 talvella 500 hyppääjää 28 000 jalan korkeuteen. Mutta elämä ei ole koskaan niin surkeaa ja turhauttavaa, ettei seasta löytyisi jotain mielenkiintoistakin. Edellyttäen, että Herculeksia on silloin vielä tarjolla. Unenomainen saaristomaisema, lähestulkoon Hangon veroinen. Tapahtuman tilastoa 9/2009 275 10 37 osanottajaa hyppypäivää C-130 Hercules -kuormaa 30 BT-67 -kuormaa 36 Huey-helikopteri-kuormaa 4836 hyppyä ILMAILU 13. Nii-in.Totta on. Hercules nousi viimeiset porukat mukanaan 25 000 jalkaan ja hyppääjät poistuivat vapaaseen mukanaan happipullot tykötarpeineen. Ihan muuten vaan
NASA:lla on edelleen kaksi RB-57F:ää sääntutkimuskäytössä nimikkeellä WB-57F. Martin B-57:n eri alatyyppejä valmistettiin 403. Sopimus allekirjoitettiin 250 koneesta. Tämä yksilö on alun perin ollut B-57E, muunnettu EB-versioksi vuonna 1969. Luotettavalle ja tarkasti osuvalle B-57B:lle oli paljon kysyntää. Tiedusteluversioita käytettiin lyhyesti myös Taiwanin ja Pakistanin väreissä joskin amerikkalaisin miehistöin ja joitakin koneita ammuttiin alas. Walker. Perus-B-57:nä voidaan pitää lukumääräisesti merkittävintä alatyyppiä, matalalla toimivaa yöpommittajaa B-57B, joka poikkesi merkittävästi brittikoneista uudelleen suunnitellun nokkaosansa ansiosta. Huomaa USAF-tekstien kokoero. 9/2009. Alatyyppiä valmistettiin 202. B-57G vain tuli käyttöön liian myöhään ja vähälukuisena. ILMAILUN numeroissa 7/2008 ja 3/2009 esittelemämme English Electric Canberra kuitenkin valittiin 1950-luvun alussa, kun amerikkalaisilla valmistajilla ei ollut tarjota sen veroista taktista suihkupommikonetta Korean sodassa taisteleville ilmavoimilleen (USAF). Heti kun Canberra oli helmikuussa 1951 lyönyt vertailussa yhdysvaltalaiset kilpailijansa, valmistuslisenssi myönnettiin Glenn Martin -yhtiölle, jonka oma ehdokas oli tullut kisassa kakkoseksi. Merkittävin ero oli innovatiivinen pyörivä pommikuilu, joka nopeutti lastausta ja eliminoi ilmanvastusta aukiasennossa aihettavat luukut. Suurin etu kuitenkin oli, että nyt suunnistajakin näki koneesta ulos! Lisäksi takarunkoon tehtiin luukkumaiset lisälentojarrut ja siipiin tuli kahdeksan konekiväärin aseistus, joka tosin muutettiin kesken valmistussarjan neljäksi 20 mm tykiksi. Vuosina 19701972 Vietnamissa jatkoi kuitenkin laivueellinen B-57G-koneita. Vaikka se oli kelpo kone ja sen varustelua kohennettiin palvelusvuosina, se oli USAF:n Euroopan-yksiköissä jo 1958 korvattu muilla tyypeillä. Alkupään koneet olivat tyyppiä B-57A, joka muistutti suuresti brittien Canberra B.2:ta. Kahden hengen miehistö istui peräkkäin ilmastoidussa ohjaamossa hävittäjämallisen kuomun alla, jonka tuulilasissa oli maataistelutehtävissä tähtäämistä helpottava litteä 14 ILMAILU Isompi arkki on Airfixin, päällä Xtradecalin arkki. Pyörivä pommikuilu oli luonnollisesti B-57B:ssäkin. Puhumattakaan, että konetyyppiin hankittaisiin valmistuslisenssi. Alatyypillä ei varustettu yhtään USAF:n pommiyksikköä, vaan melkein kaikki 67 A-mallia varusteltiin RB-57Atiedustelukoneiksi. paneeli. Niiden joukossa oli 38 kaksoisohjaimin varustettua B-57C-tyyppikoulutusko- B-57-operaatiot Vietnamissa alkoivat toden teolla helmikuussa 1965. Tyyppi oli B-57B:stä muunnettu, viimeisintä aseteknologiaa pursunut alatyyppi ja erittäin tehokas hyökkäyskone, jota menetettiin vain yksi, sekin törmäyksessä toiseen koneeseen. Lyhyesti myös EteläVietnamin ilmavoimissa palvellut B-57B vedettiin vähäisen määrän takia pois syyskussa 1969. USAF:n nimikkeen B-57 saanut jenkki-Canberra ei sentään ehtinyt Korean sotaan, vaikka ensimmäiset valmistuivat jo kesällä 1953. Monista operaatioista on edelleen saatavissa vain vähän tietoja. Yöllisillä lennoilla Vietkongin huoltoreittejä vastaan ja maajoukoille annetussa tuessa saatiin hyviä tuloksia. B-57B oli laivuekäytössä vuodesta 1955. Mallipuhetta Pienoista TeksTI JUkkA keränen JA AMI LAppALAInen kUvAT AMI LAppALAInen mallipuhetta@ilmailu.fi Martin B-57 Y hdysvallat on hyvin harvoin ostanut ulkomaisia sotilaskoneita etenkään ensilinjan taistelukalustoksi. Voimanlähteenä tosin oli Avonin sijasta YJ65-W-1 eli lisenssillä valmistettu Armstrong-Siddeley Sapphire, minkä takia moottoripellit olivat etuosastaan pulleammat. Se jatkoi kolmen laivueen kalustona Japanissa ja Koreassa ja niistäkin se olisi vedetty kotimaahan Air National Guardin (ANG) käyttöön 1960-luvun puolivälissä, ellei konflikti Vietnamissa olisi yltynyt. lujuudesta huolimatta operointi matalalla aiheutti tappioita. Korvaajan löytämisellä oli kiire. Koneita tuhoutui tukikohdissakin: kranaatinheitiniskussa viisi ja pommikuorman räjähdyksessä kymmenen. Huomattavampia olivat valtavine siipineen perus-B-57:ää enää vähän muistuttaneet RB57D ja hätkähdyttävä, korkealla toimiva RB-57F, jonka tehtävänä oli kerätä myös ilmanäytteitä mm. Koneita ei kuitenkaan ollut koskaan riittävästi samanaikaisesti, vaikka niitä haalittiin takaisin jopa ANG:lta, sillä koneen EB-57E 55-4253, 17DSES, Woodbridge, Britannia, vuosi 1978. vastapuolen ydinkokeiden toteamiseksi. B-57:n tiedustelutyyppejä emme nyt kuvaile laajasti, vaikka ne olivat aikanaan keskeisiä lännen tiedonhankinnalle. Kuva Robin A. RB-57A ja A-1 olivat käytössä lyhyehkön ajan
Maalaamaton B-57B VNAF, Tan Non Shut, Vietnam. Niitä voi kysellä mm. Jälkimmäisiä konvertoitiin tusinan verran pommikoneiksi (B-57B-pulan helpottamiseksi) ja muutama taktisiksi tiedusteluko- neiksi. 2. Mitat ja pääosien muodot ovat hyvät. Siirtokuva-arkin painotyö on muuten hienoa, mutta jostain kumman syystä kaikki USAFja U.S. Jopa mittakaavaan 1/144 saa nyt hyvin Canberra-sarjoja, sillä Amodel on julkaissut uuden sarjan jokaisesta brittiläisestä pääalatyypistä ja B-57:tkin ovat tulossa. B-57:n ainut varsinainen vientiasiakas oli Pakistan, joka osti 24 B-57B:tä. Arkilla 48076 on tunnukset neljälle koneelle: 1. Huomaa, että Italeri on muistanut myös alaspäin tulevat lasitukset. Pahoittelen, että edellisen numeron HAI-1-jutusta jäivät pois kiitokseni avusta I. B-57B SEA-kaaviossa, Phan Rang, Vietnam, 1967. AIR FORCE -tekstit ovat noin mittakaavassa 1/39! Onneksi Xtradecal on julkaissut kaksi arkkia, joilta löytyvät oikeankokoiset tekstit. 5. Vasemmalla Italerin G-mallin nokka, oikealla Airfixin esitys asiasta mittakaavassa 1/48. Project Flagstaffin valkoinen kone mustilla moottorisuojuksilla ja tasojen johtoreunoilla sekä punaisella kylkiraidalla, 1960. Ohjaamon sisustus on lähes riittävä, jos mallin tekee kuomu kiinni. Kakkosena on RB-57E Tan Son Nhutissa Vietnamissa 1963. Kone tuhoutui 1965. T:mi Kuivalaiselta tai suoraan Hannantsilta suosittelen. Vuosiksi mainitaan 1966/1967, kun pitäisi olla 1956/1957. Rungonpuoliskot ovat kokonaan uudet ja laatikossa on monta ylijäävää brittiversion osaa. Siitä syystä koko suojuksen muo- to on väärä. Onneksi Xtradecal tuli nopeasti hätiin kahdella arkillaan. Sen vuosilukuun on lipsahtanut virhe. Arkilla 48077 on tunnukset viidelle koneelle: 1. kahdet erilaiset heittoistuimet ja moottorien imuilmanotot sekä alatyypeille RB-57E, B-57B ja B57G spesifiset nokat. Odottelen mielenkiinnolla, koska tulevat ensimmäiset RB-57D- ja RB-57F-muunnossarjat. 4. Sarjaan on periaatteessa toteutettu eri alatyyppien erot, mm. 4. Mikeshin Martin B-57 Canberra, The Complete Record. Pelastajat: Xtradecal 48076 ja 48077 B-57 Canberra, osat 1 ja 2 Kuten mainitsin, Airfix mokasi B-57-arkissaan pahasti. Todella harmi, etteivät mallin suunnittelijat ole viitsineet paneutua aiheeseen kunnolla, mutta potentiaali onneksi löytyy. Nokan alle tuleva infrapuna-/ TV-kameran suojus on aivan liian pieni. RB-57E:n osista puuttuvat kaikki kamera-aukot, mutta pahin epäonnistuminen on tapahtunut Gtyypin kohdalla. J.K. Martin B-57B/G, RB-57E Airfix 1/48 Vuorossa on Airfixin Canberratrion viimeinen kappale. Malli aiheuttaa ristiriitaisia tunteita kannesta alkaen, sillä kuvassa on G-tyyppi ja teksti puhuu B-tyypistä. 3. Suurin ongelma ovat todella lelumaiset heittoistuimet. A.L. 9/2009 ILMAILU 15. Niiden painotyö on hyvää ja värit ovat oikein. Sen valujälki on siistiä ja detaljointi hieman yksinkertaista. Olen aina pitänyt B-57-koneesta, koska voisin helposti rakentaa siitä tusinan malleja tekemättä kahta samanlaista. Osat ovat yhtä leveät (!) ja Airfixilla muodotkin ovat täysin virheelliset. Airfixin julkaistua nyt suuren osan lupaamistaan Canberrasarjoista ovat lisäosien valmistajat kuten Eduard ja Pavla tuoneet markkinoille resiini- ja etsiosia, joskin toistaiseksi lähinnä mittakaavassa 1/48. Mattamusta RB57E, Tan Non Shut, 1970. Lisäksi kokemuksesta voin kertoa, että Xtran siirtokuvat ovat peittäviä ja helppokäyttöisiä. Sarjat ovat varsin hyviä, joskin osat vaativat siistimistä ja sovittamista. Samat osat altapäin. Puolikiiltävä musta B-57B, Laon, Ranska, 1957;. kaksi B-57 In Action -kirjasta ja hyvä mutta hankalahkosti saatavissa oleva Robert C. A.L. Italerilta ilmestyi noin 30 vuotta sitten kelpo sarja B-57:stä mittakaavaan 1/72. Lisäksi polttoainesäiliöihin tulevat kotkat ovat oranssit, kun niiden pitäisi olla keltaiset. 3. netta ja 68 maalihinausversiota B-57E. Helpoimmalla pääsee tekemällä B-tyypin, johon sarjan osat kelpaavat sellaisinaan. Maalaamaton B-57B, Kunsan, Korea, 1963. Valitettavasti mallin suunnittelijat eivät ole paneutuneet työhönsä kunnolla. Kaiken huipuksi siitä on täysin unohtunut alaspäin oleva lasitus. Sarja on valettu Airfixille nykyisin tyypilliseen muoviin. B-57C-koulutusversio SEA-kaaviossa, Florida, 1970. B57G SEA-kaaviossa, Ubon, Thaimaa, 1971. Maalaamaton WB-57C, Project Clean Sweep III, 1964. Pakistanissa tyyppi palveli 1959 1985, ajoittain tositoimissa. 2. Kopiloffille. Sen leveydestä puuttuu noin 1/3 ja pituudestakin 1/4. Arkit ovat saatavissa myös skaalaan 1/72 numeroilla 72102 ja 72103. Koneesta löytyy referensseinä mm. 1/72-mittakaavaa harrastava joutuu vielä tyytymään vanhempiin Aeroclubin lisäosiin. Vietnamissa B-tyypissä käytettiin pääasiassa 500- ja 750-paunaisia pommeja. Maalausvaihtoehdoista en- simmäisenä on B-57B Ranskan Laonissa. Tämä yksilö oli maalaamatonta alumiinia, vaikka ohjeesta saa vaikutelman, että se olisi maalattu alumiinipronssilla. Viimeisestä vaihtoehdosta, B-57G:stä Thaimaan Ubonissa 1971, ei ole huomauttamista. Aseistukseksi tarjotaan varsin yksinkertaistettuja laserohjattuja Mk.82 Smart Bomb -pommeja, jotka käyvät vain G-tyyppiin, ja brittipommeja, joita amerikkalaiset eivät käyttäneet. Laatikon kyljestä sentään selviää, että sarjasta on mahdollista tehdä kolme eri tyyppiä
Kuvassa mikkeliläinen oppilas Mikael Kurki hyppää ensimmäinen itseaukaisuhyppynsä hyppymestarin todistaessa hyppyä kameran takaa. ULC-version ensilento tapahtui sekin jo kymmenen vuotta sitten, kesäkuussa 1999. Näistä kaikki voidaan ostaa valmiina tai rakennussarjana, jonka kohdalla valitaan tehdäänkö kone tehtaalla ammattilaisten kanssa vai itsenäisesti omissa tiloissa. Valinnanvaraa siis riittää. Valkoiset kuitupinnat rikkova yksiosainen kuomu ei himmennä sekään kokonaisuuden tyylikästä hohtoa, päinvastoin. Ja kun teoria oli selvillä, oli aika työntää kone hallista Malmin pilvettömään, mutta tuuliseen kevätilmaan. Alkuihastuksen jälkeen vuorossa on tarkempi tutustuminen normaalin päivätarkastuksen merkeissä. Toistaiseksi ainoa Suomeen tuotu kone on nimittäin ULC eli ultra tehdastekoisena, 100-hevosvoiman moottorilla ja riittävällä, mutta järkevällä tasolla pidetyllä varustuksella ryyditettynä. Tyyppilento on aina parasta aloittaa lentokäsikirjan lukemisella. Koneet on rekisteröity ultriksi, experimentaleiksi tai VLA:ksi, joten kyseessä on varsin pitkälle mietitty konsepti, josta räätälöidään asiakkaan tarpeita vastaava tyyppi, varustelutaso ja luokka. Pieni karttatutkiskelu tuotti tuloksen, Naarajärven lentokenttä sijaitsee Pieksämäellä, Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin välisessä kolmiossa. Kuva Tomi Rossi. R anskalaisen DynAeron MCR ULC ei ole mikään uusi laite, sillä sen juuret ulottuvat 1990-luvun loppupuolelle. Sitä varten kuomu avataan ja laipat otetaan kokonaan 9/2009. MCR:n eri versioita on myyty jo yli 500 ympäri maailmaa. Varsinkin normaaliluokan peltikoneisiin tottuneelle ranskalaiskaunottaren solakat, mutta oikeista kohdin pyöreän tyylikkäät muodot näyttävät jopa liian huolitelluilta ja virheettömiltä. MCR:n kohdalla tästä ei tehty poikkeusta, joten tylsät, mutta sitäkin tärkeämmät suoritusarvot, rajoitukset ja proseduurit käytiin läpi ensin itsenäisesti ja sen jälkeen maahantuojana toimivan Scan Flyersin Samuli Pänttäjän kanssa. Kauneus on aina katsojan silmissä ja pitkälle makuasia. MCR-ultrakevyt hämmästyttää nopeuksillaan RANSKALAISTA KAKSOISELÄMÄÄ Naarajärvi, mikä ihmeen Naara ja ennenkaikkea missä. Perusmalleja on tällä hetkellä kymme16 ILMAILU nen, joista Suomen maahantuoja on ottanut ohjelmaansa kuusi. Tyyppilennolle valinta oli onneksi helppo tehdä. Siitä huolimatta on vaikea kuvitel- la lentäjää, joka ei pitäisi MCR:n ulkonäöstä. Siksi onkin luonnollista, joskaan ei yleistä Suomessa, että yhteistyötä tehdään lähikerhojen kesken. Naarajärven kentällä on hyvin tilaa
Kompromissit toimivat vain harvoin, mutta ainakin käsikirjan mukaan MCR:n siipi on siinä suhteessa enemmän poikkeus kuin sääntö. Tummennus näyttää ulospäin hyvältä ja parantaa sisällä näkymien kontrastia. Ultrakevyet alatasot ovat päällisin puolin varsin samankaltaisia. Alas lasketut laipat antavat nopeasti osaselityksen käsikirjan antamalle, lähes käsittämättömän pienelle sakkausnopeudelle. Vastaava arvo on peräti 158 solmua pinnalla 80. 9/2009 Kaksiosaisten, tuplasolakkoisten niin kutsuttujen Fowler-laippojen lisäksi suuri matka- ja pieni sakkausnopeus selittyvät melko suurella kärkivälillä ja siiven onnistuneella profiililla. Niiden reseptiin kuuluvat 80- tai 100-hevosvoimaisen moottorin lisäksi liukkaat pinnat, suuri osuus komposiittirakenteita ja paneeli, jossa perinteisiä pyöreitä mittareita on vähän ja uusien lasinäyttöjen alaa paljon. Kestävät ja vähän sähköä kuluttavat ledit ovat nykyaikaa lentolaitteissakin. Ledin valo näkyy kauas. Ultrassa kaikesta painosta on lupa tinkiä, kunhan turvallisuus säilyy, rakenteet kestävät ja varustelu on riittävä. Apua tuo lisävarustelistaan kuuluva astinrauta, jota koelennetyssä yksilössä ei ollut. Silti koneelle luvataan matkanopeudeksi noin 145 solmua 75 % teholla meren pinnan tasolla. TEKSTI jA KUvAT KUSTI KAIRIKKO Näkyvyys etusektoriin ja sivuille on erinomainen, kiitos raamittoman yksiosaisen kuomun. Penkille kiipeämisen vaiva palkitaan kuitenkin välittömästi vöiden kiinnittämisen jälkeen. Ohjaamon ergonomia ei nimittäin ILMAILU 17. Kiipeäminen MCR:n ohjaamoon saa arvosanan tyydyttävä. Johonkin saa astua reilusti, kun taas jalan kevytkin painaminen johonkin toisaalle, lähinnä laippojen kohdal- le, saa aikaan syviä, kauhunsekaisia huokauksia. Käsien tukemista koskee sama sääntö. Konepelti, tai siis -komposiitti, irrotettiin puolestaan pelkästään kuvaamista varten, normaalitoiminnassa sitä ei tarvitse irrottaa öljymäärän toteamiseksi. Eikä ihme, sillä akkujen ja laturin säästön lisäksi ne toimivat hyvin siinä, mihin ne on alun perin tehty. Nuoremman ja notkeamman mielestä puuha lienee helppoa, mutta moneen koneeseen pääsee kyllä paljon helpommin kuin MCR:än. Nykyaikaisilla nelipistevöillä varustettuun penkkiin kiivetään monien koneiden, varsinkin ultrien, tapaan ensimmäisen kerran tarkkojen ohjeiden saattelemana. Kun ulkoinen tarkastus on tehty listan mukaisesti, vuorossa on siirtyminen ohjaamoon. Muita ulkopuolisen tarkastuksen yhteydessä huomattuja ominaisuuksia ovat ledeillä toteutetut valot siipien kärjissä ja peräsimessä, tehokkaasti renkaat peittävät pyörien muotosuojat, T-pyrstö ja kolmilapainen potkuri, jonka lapojen juuret paljastavat sen olevan säädettävä. Ohjaamo aikuisille. Pieni kompassi on kevyt ja täyttää yhden varustelumääräyksen kohdan, joten se sopii paneelin päälle erinomaisesti. ulos. Se nimittäin sakkaa täysillä laipoilla vasta nopeuden laskiessa alle noin 34 solmun. Haasteellisesta muodostaan huolimatta "kupla" on hämmästyttävän vääristymätön
Kahden kaasujousen varassa sen nostaminen ja laskemien on kuitenkin helppoa, eikä kuomu ole tiellä silloin, kun koneeseen tai sieltä pois siirrytään oikeiden askelkuvioiden mukaisesti. ansaitse juuri muuta kuin kehuja. Käsikirjan lupaama nousunopeus, 1950 jalkaa minuutissa, tuntui painettuna nähtynä suurelta, mutta napakkaan vastatuuleen tehdyn nousun jälkeen pieneltä arvolta. Matka Malmilta Räyskälään 9/2009. Perus-Cessnoista ja Pipereistä tuttu nousukulma nostaa koneen vauhdin käsittämättömällä kiihtyvyydellä kauas parhaan nousunopeuden antavasta 75 solmusta, joten Samuli kehottaa vetämään sauvaa reilusti. Tilaa on sitäkin kahdelle keskikokoiselle aikuiselle, jos ei paljon, niin ainakin riittävästi. Selvitys on nousta vain 700 jalkaan, joten joudun taas työntämään välttääkseni paperityöt tornissa. Polttoainehana on iso ja näkyvällä paikalla, samoin hydraulisen vakiokierrospotkurin säätövipu. Laipat asetetaan vielä keskiasentoon, jonka jälkeen kaasu auki ja katse horisonttiin nopeusmittaria samalla silmäillen. MCR:n nousukyky on hämmästyttävä enkä epäile Samulin väitettä, että se on yllätys lähes kaikille konetta lentäneille. Matkalentotehoilla eli noin 75 % teholla GPS kertoo maanopeudeksemme 277 kilometriä tunnissa lähes suoraan sivusta puhaltavassa tuulessa. Kun ohjaamotarkastus ja koekäyttö on tehty ja lupa kiitotielle siirtymiseen saatu, vuorossa on viimeinen vilkaisu moottorinvalvontamittareihin. Vieressä istuvalle Samulille totean nousun olleen melkoisen yllä- tyksen. Kyseessä onkin kopioimisen arvoinen kokonaisuus, joko oman MCR:n tehdasvarusteluetteloon tai mihin tahansa VFRkoneeseen. Koneen nokalla on tiiviisti pakattu 100-hevosvoimainen Rotax, joka pyörittää alennusvaihteen kautta MT-Propin valmistamaa kolmilapaista, komposiittirakenteista hydraulisesti säädettävää vakiokierrospotkuria. Rotax käynnistyy helposti ja pääsemme rullaamaan. Vedän laipat sisään ja trimmaan koneen vaakalentoon. Pyöreät perinteiset mittarit ovat arvossaan, monista nykyajan herkuista huolimatta. Paneelin ja koneen varusteiden tarkempi luettelointi on turhaa, sillä MCR:n räätälöintinäkökulman mukaan varusteet myös paneeliin valitaan pitkälle käyttäjäkohtaisesti. Ainakin allekirjoittaneelle se oli henkilökohtainen ennätys. Kaikki tuntuu olevan paikallaan ja vieläpä helposti käsillä. Solmuiksi muutettuna nopeus on siis noin 150. Paneelissa on uusien koneiden tapaan kiinteä GPS, monitoiminen lasinäyttö ja muutama perinteinen mittari perusvarusteiden kuten radion ja transponderin lisäksi. Järjen vastaiselta tuntuva vetäminen pudottaa nopeuden halutulle tasolle, mutta edessä on samassa uusi ongelma. Koelentämämme yksilön paneeli tuntui toisin harvinaisen hyvin onnistuneelta, sillä 18 ILMAILU kaikki tarvittava löytyi, mutta toisaalta mitään ei tuntunut olevan liikaa. Sen tarkemmin mittaamatta tilan tuntu vastaa suunnilleen Cherokeeta, joten pitempikään matkalento ei aiheuttane puutuneita jäseniä tai mustelmia kylkiin. Vapaasti kääntyvä nokkateline tarkoittaa suunnan määräämistä jarruilla ja vauhdin kiihtyessä sivuperäsimellä, joka osoittautuukin riittäväksi jo hämmästyttävän hitaassa nopeudessa, kiitos tehokkaan muotonsa ja toisaalta voimakkaan, peräsimeen osuvan potkurivirran. Sauva näyttää lyhyeltä, mutta välittää ohjausliikkeet pintoihin erittäin täsmällisesti ja kevyesti. Kuomu näyttää painavalta ja siltä, kun se ei avautuisi kunnolla. Sen välittömänä seurauksena kone nousee, tai jos halutaan käyttää kuvainnollisempaa ilmaisua, ampaisee irti pinnasta. Myyntilupaukselta ja -puheelta kuulostava väite, että kone on markkinoiden nopein ultra pitää paikkansa. MCR:n ohjaamo ansaitsee erityismaininnan sekä tilavuudesta että selkeästä ja toimivasta paneelista. Kun vauhtia on noin 55 solmua, nokkaa kevennetään aavistus
Siksi se ei sovellu parhaiten kerholle, jolla on paljon erilaisia oppilaita ja monta opettajaa. Tylsä sakkaus on kuvaava, mutta turvallinen oikeutetumpi. Lopussa Samuli lisää aavistuksen tehoa ja tekee mallikkaan loppuvedon koneen istuessa nätisti päätelineelleen. Jos vielä Räyskälässä en olisi suositellut MCR:ä koulukoneeksi, tilanne on nyt, muutama viikko myöhemmin toinen. Laskut onnistuvat kuitenkin erinomaisesti, jos siis mittarina on vanha määritelmä koneen säilymisestä lentokelpoisena. Vakuuttava esitys, jonka jälkeen pienikin epäilys koneen siiven ominaisuuksista haihtuu kevättuulen mukana. Samulin kerätessä korkeutta Potkuri on ultrissa harvinaista tyyppiä. Se vaatii pilotiltaan hieman enemmän kuin kilpailijat, mutta toisaalta tarjoaakin vastaavasti paljon ja pitkäksi aikaa. MCR:n siiven laajan nopeusalueen, eli pienen sakkaus- ja suuren matkalentonopeuden, salaisuus löytyy paitsi pitkähköstä kärkivälistä ja profiilista, myös kaksiosaisista Fowler-laipoista. Vaikka MCR:stä on olemassa taitolentoon sopiva versio ja ULC:nkin G-rajat neljän positiivisen ja kahden negatiivisen välillä, en sorru laittomuuksiin lentämällä ultralla temppua. Liukas ja samalla erittäinkin hidas kone tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita, joten sen voi kuvitella antavan sekä opettajalle että oppilaalle erinomaisen alustan ultralentämisen opetteluun alkeista niin pitkälle kuin lajissa voi ylipäätään mennä. Odotan mielenkiinnolla tulevaa, kun siirrymme takaisin kohti kuppilan eteen nurmelle pysäköityä ranskatarta. On aika kerrata nähty ja koettu ja yhdistää kokemukset faktoihin. Korkeudenmenetys on olematon ja kone hallinnassa koko ajan. luulen jo hetken hänen unohtaneen lupauksensa näyttää MCR:n STOL-ominaisuuksia. Pikemminkin kyseessä on kone, joka hankitaan sekä kouILMAILU 19. Kolmen laskun jälkeen Samuli voi kuitenkin taas hengittää ja nauttia hieman vapisevin käsin kupin kahvia. tä todeten koneen olevan yllättävän helppo sen jälkeen, kun siihen on päässyt "sisälle". Kevyen koneen liike-energia on pieni, joten tunnustan kokevani laskeutumisen loppuvaiheen lähes poikkeuksetta huomattavasti vaativammaksi ultralla kuin astetta raskaammalla lentokoneella. Hydraulisesti säätyvä, kolmilapainen ja komposiittirakenteinen vakiokierroshuiska ei ole halpa, mutta sitäkin tehokkaampi ja miellyttävämpi käyttää. MCR ULC osoittaa parilla laskulla ja nousulla olevansa täysiverinen STOL tai tietyissä olosuhteissa jopa VSTOL, mikä nyt lieneekin näiden välinen tarkka ero. Rauhallinen heilurikahdeksikko ja pari muuta liikettä kertovat sen sijaan hyvästä, sanoisin jopa erinomaisesta ohjaintuntumasta ja täsmäl- Koelento on päättynyt ja MCR työnnetty halliin. Jos lentäminen ultrien ja normaaliluokan koneiden välillä on muuten melko samankaltaista, en varmaan koskaan totu täysin niiden herkkyyteen lähestymis- ja istutusvaiheessa. Tunnustettakoon, että kone houkuttelee vetämään ainakin silmukan, mutta järki voittaa ja jätän sen ajatuksen asteelle. Koelennon puolivälissä on aika summata siihen mennessä kertyneitä kokemuksia ja ensivaikutelmia koneesta. Vastaan kyllä, kunhan kone olisi 206, olisin siinä yksin ja koneen omistaja ei olisi katselemassa. Niin sanottu puskakone alataso ei tietenkään ole, mutta toimittaessa kentältä tai pellolta moni sellainenkin on ihmeissään. lisesti toimivasta vakiokierrospotkurista. Niissä riittää sekä kokoa että tehoa. sujuu nopeasti, joten läpilaskuista ensimmäinen on edessä vain hetki sen jälkeen kun ohitamme Nummelan noin 300 kilometrin maanopeudella tuulen käännyttyä sivumyötäiseksi. Herkkä, herkempi, ultra. MCR ei tee poikkeusta, sillä kone tuntuu todella herkältä käsitellä varsinkin melko kovassa ja puuskittaisessa tuulessa. Sakkaukset ovat juuri niin eleettömiä kuin voi olettaa siiven nousu- ja hidaslento-ominaisuuksien perusteella. Seurauksena on jälleen outo tunne, jossa vastatuulen avulla lähes maahan nähden paikallaan oleva kone laskeutuu kohti kenttää nopeasti, mutta selvästi hallinnassa. Samuli on osittain samaa miel9/2009 Matkalla Malmille teen vielä muutaman sakkauksen ja liikehdin kevyen kaavan mukaisesti. Vaan väärässä olen, sillä mies ilmoittaa liikenteelle liittyvänsä loppuosalle noin 1500 jalan korkeudessa! Korkeuden ollessa edelleen saman ja kynnyksen kadotessa näkymättömiin nokan alle Samuli tiedustelee laskisinko kyseisestä tilanteesta edessä olevalle kiitotielle Cessnalla. Samuli toteaa tilanteen olevan MCR:lle sellainen, ettei mainitsemiani reunaehtoja tarvitse edes miettiä. Ulkopuolisten silmiin tosin herkän koneen käskeminen Cessna 206:en tottuneen tyylillä näyttää epäilemättä levottomalta. Haastava tarkoittaa ainakin jossakin määrin vaikeaa, joten MCR ei ole helpoin tai edes viiden helpoimman koulukonevaihtoehdon joukossa. Samassa hän avaa laipat toiseen pykälään eli täysin auki, pienentää tehoa ja hidastaa vauhdin lähelle sakkausnopeutta nokkaa nostamalla. Yleisvaikutelmaltaan kone on nopea, suorituskykyinen ja hyvin rakennettu. Sanojensa vakuudeksi hän lupaa näyttää, miten nopeaksi väittämäni laite toimii erittäin hitaissa nopeuksissa
Ultra-, ja miksei myös PPL-pilotille, jolla on kokemusta ja joka haluaa käyttää konettaan matkailuun, MCR on ehdottomasti oikea valinta, joka tarjoaa mahdollisuuden matkalentämiseen 20 ILMAILU VFR-oloissa tavalla, josta moni uskaltaa vain haaveilla. Kun puskalentäminen, ilmakuvaus, laskuvarjohyppy ja monet muut tehtävät unohdetaan, jäljelle jää suorituskykyinen, nykyaikainen, taloudellinen ja hyvälaatuinen matkakone kahdelle. Kellukkeille alataso sopii huonosti, samoin suksille ainakin nokkapyöräversiona. Minkä MCR voittaa matkalentämisessä, sen se häviää monikäyttöisyydessä. Itse kaipaisin lisäksi vanhana ilmakuvaajana suurta avattavaa ikkunaa, sillä kuvaaminen tummennetun lasin läpi hämää valotuksen ja vääristää kuvaa. Ultria käytetään Euroopassa yhä enemmän hinaukseen, joten tehokkaan ja suorituskykyisen koneen voisi kuvitella kiinnostavan myös suomalaisia purjelentokerhoja. - perusvarustus - kaikki varusteet Suurin lentoonlähtöpaino Polttoaine Toimintasäde 65 % teholla Laipat Suoritusarvoja Nousunopeus Lentoonlähtömatka Nopeuksia Sakkaus (2000 kg) - sileänä - laipoilla Suurin sallittu Vne Matkanopeus TAS 75 % teholla FL0 FL80 Kulutus 75 % teholla 65 % teholla Maahantuoja www.scanflyers.com lu- että harrastuskoneeksi yhdelle omistajalle tai pienelle kimpalle. Vikojen, puutteiden ja rajoitusten löytäminen MCR:stä on helppoa, samoin kuin mistä tahansa koneesta. Jos taas liikkuminen kahden paikan välillä ja taitojensa kehittäminen hyvinkin pitkälle kiinnostavat, MCR:ä parempaa ei tule äkkiä mieleen. 9/2009. Mutta riittääkö tämä syyksi kalliin koneen hankkimiseen. Joille tämä ei riitä, MCR on väärä valinta. Tukevasta koneesta huolimatta sen valitsemista listalta voi suositella, sillä se on todella halpa ja varmatoiminen henkivakuutus. MCR paistattelee iltapäivän auringossa Räyskälän purjekoneiden seurassa. DynAero MCR ULC, OH-U480 Alatasoinen, kiinteällä nokkapyörätelineellä varustettu komposiittirakenteinen ultrakevyt. Moottori Teho Potkuri Mittoja Kärkiväli Siipipinta-ala Pituus Tyhjäpaino Rotax R 912 S 100 hv MTV-6-A/156-122, hydraulisesti säätyvä kolmilapainen komposiittipotkuri 8,66 m 8,15 m2 5,53 m 230 kg 270 kg 490 kg 80 l noin 1264 km 0 - 45° 1950 ft/min 112 m 48 kt 34 kt 146 kt 146 kt 158 kt 21,3 l/h 18,5 l/h Rakettipelastusvarjo kuuluu MCR:n lisävarusteisiin
Hankala nimi, mutta hieno paikka. Kovaa TeksTi ja kuvaT Tuomas PieTinen mark Hintonin airworld miG-21. Saksassa on noin 5 000 jettiharrastajaa, Suomessa noin 20. Bob violett modelsin ultra Bandit on sporttikoneiden huippuja. Hah- vanhassa vara parempi. Katse löytää aina vain suurempaa ja näyttävämpää nähtävää. Ryanair kun lentää läheiselle Hahnin kentälle edullisesti. Näytteilleasettajia on yli 100, kansallisuuksia ainakin 16 ja yleisöä tuhansia. kone lentää hyvin. Pääjärjestäjänä toimii herra Winfried Ohlgart. Silti kuka tahansa voi naut22 ILMAILU tia päästessään katsomaan vauhdikasta jettilennätystä. Huiman suorituskykynsä, monimutkaisuutensa ja kalleutensa johdosta laji ei sovi kuin pienelle osalle RC-lennättäjistä. David schulmanin käsissä se ei kerännyt liikaa korkeutta. Tänä vuonna Suomesta messuilla vieraili ennätysmäinen liki 20 hengen ryhmä. Yleisö on löytänyt messut hyvin. Keskellä viiniviljelmiä sijaitseva purjelentokenttä sijaitsee kaupungin viereisellä kukkulalla. Suuressa teltassa on kuuma. siitä saisi hienon suomikoneenkin. Jet Power 2009 -messut Bad am Neuenahr-Ahrweiler, Saksa. Allekirjoittaneelle reissu oli ensimmäinen ja wow-efekti huikea. Vaikka lennokit ovatkin arvokkaita sijoituksia, matkantekoon ei tarvitse sijoittaa kamalasti. Tasaisen puheensorinan läpi kuuluu ulkoa aika ajoin teräviä suhauksia. Suuri osa kotimaisista jettiharrastajista on vieraillut Jet Powerissa jo monena vuotena. eurofighterin nokkateline pettää, F-104 G se vain porskuttaa. 9/2009. Messuilla esitellään oikeastaan vain yhtä ilmailun lajia, nimittäin radio-ohjattavia suihkuturbiini- ja potkuriturbiinilennokkeja sekä turbiinikäyttöisiä helikoptereita. Tämä on taivas, täällä ovat kaikki, toteaa Sarah Parish, joka edustaa Wren-turbiineja. ja matalalla K erran vuodessa pienen, 18 000 asukkaan kaupungin, Bad am NeuenahrAhrweilerin, lentokenttä muuttuu aivan muuksi kuin se normaalisti on. Sinne laskeutuu suurin siellä vietettävä vuotuinen ilmailutapahtuma Jet Power. Messut järjestettiin nyt seitsemättä kertaa. Ilmatilaa on paljon eikä tapahtuma häiritse paikallisia asukkaita
messut ovat hyvä paikka vakoilla, miten muut ovat saaneet kaiken mahtumaan lennokin sisään. schüebelerin sähköimpelleri on hiilikuituista käyttötaidetta parhaimmillaan. kaikilla kansainvälisillä kielillä ja taajuuksilla pikkutunneille asti. Tarjolla olevat RC-suihkulen- Tomahawk Futura, jossa täydellisen hienot asennukset sisällä. Noin 300 km/h vauhdissa vedetty kilometrin mittainen kylkilento yleisön ohi alle metrin korkeudessa on huimaa katsottavaa. Lennätyksen taso oli muutenkin todella korkea ja uutena hienona ilmiönä voisi pitää taitolentoryhmiä. Laskutelineet ovat CNC-jyrsittyä tai valettua alumiinia ja akselit ovat terästä. Näin saadaan aikaan lennokkeja, joiden suurimmat lentonopeudet voivat olla 400 km/h ja laskunopeudet 50 km/h. Rakenne on lähes kaikissa lasi-/hiilikuitua muotissa laminoituna ja siivet ovat puu-/herex-/hiilikuiturakennetta, jonka päällä on lasikuitu. nista autoilu messupaikalle kestää vain hieman yli tunnin. Laskutelineet on nykyään varustettu jonkinlaisella jousituk- sella tai ilma-/nesteiskunvaimennuksella. kyytiin pääsee noin 2000 eurolla. sähköistetty Bvm:n super Balsa Bandit ja siistit laiteasennukset. Pyöränlaakerit ovat joko messinkiholkkeja tai kuulalaakereita. Kookkaidenkin lennokkien kuljetus autossa on mahdollista, jos ne voi purkaa mahdollisimman pieniin osiin ja helposti. Kaupungissa on useita kohtuuhintaisia majapaikkoja. Yksi syy monipuoliseen lennokkitarjontaan on melkein kaiken tuotannon siirtyminen Itä-Aasiaan, lähinnä Kiinaan, Taiwaniin ja Thaimaahan. Ja kun nopeasti taivaaseen kohoavasta lennokista sammutetaan valot, yleisö kohahtaa ja hiljenee, kun ne jälleen sytytetään! Shown jälkeen kansa valui pois kentältä ja pellolle pysäköidyt autot vähenivät. Molempiin halutaan hyvän ulkonäön lisäksi hyvät lento-ominaisuudet laajalla nopeusalueella. Purjelentäjällekin paikka olisi varmasti käymisen arvoinen. Messut kestävät kolme päi- vää, joiden aikana yleisön edessä lennätetään satoja esityslentoja. Todellisia huippulennättäjiä oli tänä vuonna se tavallinen määrä eli muutama, joten he lennättivät show-lennätyksiä monellekin valmistajalle. Lennokki-, turbiini- sekä radiolaitevalmistajilla on omat esittelyaikansa, slottinsa, joiden aikana he pyrkivät huippulennättäjien avustamina esittelemään tuotteitaan mahdollisimman kattavasti ja näyttävästi. Brennkammerbaari oli kuitenkin auki ja delegaatiomme edusti siellä lähes nokit voi jakaa karkeasti kahteen luokkaan. Kahden tai kolmen lennokin osastotaitolento musiikkeineen ja savuineen oli uutta ja hienoa katseltavaa kokeneellekin yleisölle. Kuljetuksen kalleus on yksi kansainvälistä kilpailutoimintaakin rajoittava tekijä. Pimeälennättäminen valaistulla lennokilla on suhteellisen uusi aluevaltaus ja todella näyttävää. kone viettää joka kesä muutaman viikon Hahnin kentällä vanhassa naTo-hangaarissa. Muuten niistä tulee oikeastaan liki mahdottomia lennättää muualla kuin lentokentän kiitotiellä. Auton kokoisen ja monen kymmenen kilon painoisen lennokinkin voi laskea muutaman metrin matkalle, jos osaamista ja vastatuulta on tarpeeksi. 1:1 L-39 albatross kävi esiintymässä joka päivä kentän päällä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että lähes kaikki suihkumoottorilennokit on varustettu laskusiivekkeillä, sisäänmenevillä laskutelineillä ja pyöräjarruilla. Esim. Useimmat lennättävät KeskiEuroopassa lennokkejaan lennokkikentiltä ja usein vielä asvaltin sijasta ruoholta. Yleensä vähemmällä kokemuksella varustettu RC-jettipilotti särkee lennokkinsa yrittämällä laskeutua liian suurella nopeudella ja päätyy pahoihin pomppuihin, jos rataakaan enää riittää. Myös äärimmilleen viety hidaslento matalalla yleisön edessä on mukavaa katseltavaa, sillä useimmille tulee epäuskoinen olo. sotkuinen asennus ei ainakaan lisää lennokin toimintavarmuutta. Lauantai-iltana järjestettiin pimeän laskeuduttua hieno yönäytös, jossa lennätettiin musiikin tahdissa erilaisilla led-valojärjestelmillä ja ilotulitteilla ladattuja lennokkeja ja helikoptereita. Mallilennokkeihin, jotka ovat lentäviä pienoismalleja tarkasti esikuvansa mukaisine muotoineen, ja sporttikoneisiin, joiden suunnittelussa on tavoiteltu vain hyviä lento-ominaisuuksia. helikopterin lavat voivat muodostaa kuvia ja tekstejä 9/2009 nopeasti syttyvillä ja sammuvilla LEDeillä, jotka on tahdistettu roottorin pyörintänopeuteen. Korkealla lennättäminen on yleisölle tylsää katsottavaa, joten varsinkin lennättäjistä kovimmat nimet kuten britti Ali Machincky ja tähtilippumaan David Schulman viihdyttivät yleisöä lennättämällä suuria ja nopeita lennokkeja mahdollisimman matalalla. Itä-Aasiassa ollaan nopeita kopioimaan ja myös parantamaan ILMAILU 23
Suurin on Jet Cat. Saksassa on niin paljon harrastajia ehkä myös siitä syystä, että eräs keskeinen turbiinivalmistaja, Jet Cat, onnistui kymmenisen vuotta sitten saamaan hyvän markkina-aseman turbiinivalmistajana. Kuva Jussi Korolainen. Monet Itä-Aasian tuotteet ovat täysin samasta (yleensä eurooppalaisesta tms.) mallista tehtyjä. Monet sen rakenteelliset ratkaisut kuten auton turboahtimen käyttö ahtimena, avoimet keraamiset laakerit, polttokammion suunnittelu ja kuumankestävästä nikkeliteräksestä (Inconel) valettu turbiinipyörä ovat edelleenkin käytössä 15 vuoden jälkeen. Saatavina 100 N ja 160 N tehoiset mallit. Se oli saksalaisten Kurt Schrecklingin, Thomas Kampsin ja espanjalaisen Jesus Artesin luomus, jota voi pitää ensimmäisenä laajan suosion saavuttaneena lennokkiturbiinina. Lämmin aurinkoinen sää ja halpa kisajuoma voivat olla yksi osasyy hyviin tai huonoihin messukauppoihin. Kaikki lennokkiturbiinit ovat oikeastaan polveutuneet yhdestä kantaisästä nimeltään KJ-66. Lähivuosina muutkin turbiinivalmistajat tuonevat omat noin 20 newtonin työnnön tuottavat miniturbiininsa markkinoille, vaikkakin kehitystyö on vaikeaa ja kallista ja valmis tuote on aivan yhtä kallis kuin suuremmatkin turbiinit. Mallilennokki- eli scalepuolella maailmassa on kymmeniä esikuvia, joita myös ennen pitkää haikaillaan lennokeiksi. Mibo A-10 Thunderbolt tarjoili Alin käskemänä messujen parhaan lennätysnäytöksen. laatua sekä muuttamaan muotoja, jotta asiakkaat säilyisivät. Jet Catista tuli nopeasti itsenäisesti käynnistyvän suihkuturbiinin synonyymi. Tässä tapauksessa aidon äänen ja hajun saa lennokkiin, joka mahtuu vaikka auton etupenkille tai kojelaudalle. Uutta sikäli, että itse lennokki voi olla jopa vain muutaman kympin arvoinen, mutta lentää erittäin hyvin, kun siihen asennetaan tämä mikroturbiini, joka itsessään taas on noin 3 000 euron hintainen. Niissä on työntöä normaalin "pikkulohkon" eli läpimitaltaan noin 90 mm turbiinin noin 90 N työntövoiman ja "isolohkon" eli 110 mm ja 160 N työnnön sijaan ainoastaan 15 N ja läpimittaa 55 mm! Siinä missä 90 N irtoaa noin 165 000 r/min pyörintänopeudella ja 160 N 120 000 r/min nopeudella, mini-miniturbiinista, kuten Lambert Kolibri, pitää ottaa 240 000 r/min! Voimanlähde painaa ilman lisälaitteita vain 200 g ja vauhdittaa hyvin pieniä solumuovista tehtyjä sähkölennokkeja sekä liukkaita liidokkeja. Näitä-ja-ettäja-mitä pähkäiltiin paikallisen mallasjuoman ääressä hetkenä jos toisenakin. Oikeastaan vasta nyt alkaa olla tarjolla uusia, detaljoidumpia mallilennokkeja ja omia sporttikoneitakin, jotka eivät enää ole kopioita jonkun keskieurooppalaisen tai yhdysvaltalaisen tehtaan tuotteesta. Itse seurasin Kolibrin vauhdittavan noin 2,0 metrin siivellä varustettua liidokkia liki 300 km/h. Sen jälkeen tulevat englantilainen Wren (jonka 54-malli oli aikoinaan maailman pienin turbiini), Graupner GBooster, Evojet, Behotec ja AMT. Tehtailla onkin yleensä netissä toivomuslistoja, joiden perusteella voidaan tehdä tuotantopäätös 24 ILMAILU uudesta mallista. Aggressiivisen kaupanteon perusteella valmistajat ovat kilpailemassa toisiaan hengiltä. Aluksi turbiineja tehtiin kotona, mutta valmistuksesta tuli nopeasti teollista liiketoimintaa ja nyt valmistajia on kymmeniä. Niiden valmistustole9/2009. Lienee luonnollista, että noin 50 vuotta myöhemmin siellä kehitettiin lennokkiturbiinitkin. Pieni on kallista, mutta uutta turbiinirintamalla ovat todella pienet turbiinit. Ruotsalaiset innovaattorit eli 30 50 % vähemmän polttoainetta kuluttava Hawk Turbine. Lennokkien hinnat näyttivät alenevan tasaisesti sitä mukaa, kun messut etenivät. Jotkut käyttivät yhä 35 MHz:n radioita... Keski-Eurooppa on ollut muutenkin suihkuturbiinin synnyinseutua. David Schulman, yksi maailman nimekkäimmistä RC-piloteista. Aviation Designin tiikeri-Mirage 2000
Hawkeja on palveluskäytössä vielä pitkään. ranssit ovat minimaalliset huiman pyörintänopeuden 240 000 r/min ansiosta. Sähkö jettilennokin voimanlähteenä lisääntyy sekin huolimatta turbiinien lisääntyvästä määrästä. maahansyöksyssä tai väärin kytketyssä akkupaketissa vapautua äkisti ja sytyttää tulipalon. Jets Munt Merlin 90 erikoiskuorella - saisikohan kultasepänliikkeestä? Turbiinihelikopterit ovat Keski-Euroopassa suosittuja nekin. Etuina ovat hiljaisuus, puhtaus ja toimintavarmuus. Litiumpolymeeriakkujen (LiPo) sisältämä valtava ener9/2009 giamäärä voi esim. Kuva Jussi Korolainen. ilearningGlobal aloittaa valmennukset Suomessa tammikuussa 2010. Airworld Hawk hienossa RAF 30-vuotisjuhlamaalauksessa. Tässä Jet Catin vauhdittama Alouette. Airworldin kaunis Hawker Hunter jarruttelee jarruvarjollaan. Akkukapasiteetin lisääntyessä joka vuosi voidaan odottaa aivan yhtä pitkiä lentoaikoja kuin kerosiinia rohmuavilla serkuillakin. Tyypillinen suorituskykyinen sähköjetti eli EDF (Electric Ducted Fan) voi olla varustettu 6 000 mAh LiPo-akuilla, joita voi olla sarjaan kytkettyinä jopa 12. Ali Machincky herkuttelee Skymasterin Viper Jetillä. Mutta yhtä kaikki, yhä useam- Talven alkavat kurssit: huippuvalmentajat, kuten Myynnin ammattilainen (52 vkoa) Brian Tracy, Steven Covey, Yrittäjän E.D.G.E. Tulipalon riski on erilainen kuin suihkuturbiineissa, mutta se on olemassa. Kaikki jettikoneet vaativat huolellista käsittelyä. tehokurssi (52 vkoa) Jay Abraham etc.! Verkostoitumisen kurssi (8 vkoa) Tehomyyjän kurssi (12 vkoa) HUIPPUVALMENNUKSIA Kysy muita kurssejamme! Kurssien tekijöinä maailman Soita:09-2316 9330 HUIPPUEDULLISESTI! Kysy miten se on mahdollista! iLearningGlobal Suomi Oy Höyläämötie 10 www.ilgfinland.fi ILMAILU 25. Jos lennokkikentällä ei ole sähköä, sitä pitää tuottaa generaattorilla, joka tietysti vähän vesittää ajatusta. Tuollainen paketti tarjoaa kosolti tehoa, mutta vaatii paljon sähköä lataamiseen
Tähän kopteriin on köytetty 5 kg ilotulitteita... Kaikki messuilla sujui saksalaisella täsmällisyydellä, mutta silti rennolla meiningillä. Kuva Jussi Korolainen. Kääntyväsiipiset tulevat! Mutta eivät ilman ongelmia: tämä Tornado tuhoutui näytöslennolla heti, kun siivet käännettiin suppuun. Paraskin len- nokki ja lennättäjä lopettavat yhteistyönsä, jos radiolaitteet eivät toimi. Jokaisella RC-laitevalmistajalla on nyt tarjota uunituore tai muutaman vuoden vanha 2,4-systeemi. Radiolaiterintamalla pyyh- kivät nyt niin uudet tuulet, että viime vuoden messuihin verrattuna lähes kaikki esiintyvät lennokkitaiteilijat olivat vaihtaneet pois 35 ja 40 MHz radioistaan ja lennättivät nyt 2,4 GHz-radioilla. Schüebelerin valmisteet, ovat hiilikuituisia taidonnäytteitä. Kuva Jussi Korolainen. Yöshow Nacht der Feuer oli Tulen Yö kirjaimellisesti. Muutaman sadan euron sijoitus monen tuhannen euron Jet Power oli hieno, mutta lähes kaikki aistit tukkeuttava kokemus. Lähetin, joka yleensä roikkuu kaulassa ja painaa, voi olla nyt kevyempi, mikä säästää ainakin lennättäjän niskaa. Kokonaisuutena vuoden 2009 Wren MW44-helikopteriturbiini sopii suoraan O.S. no ainakin enemmän kuin 3°! Suuret potkurit jarruttavat tehokkaasti ja kun staattista vetoa on noin 50 kiloa, lentoonlähtökin tapahtuu tarvittaessa todella rivakasti. 26 ILMAILU 9/2009. Lähes kellontarkkaa toimintaa siis. Lambertin miniturbiini liidokissa. Kolmen Tomahawk Futuran taitolentoesitystä. Painopisteen ja siiven nostepisteen muuttuminen luovat omat haasteensa. Hienoa katseltavaa! lennokin virkaiän turvaamiseksi hamaan tulevaisuuteen on todella pieni. Sähkö on hyvä vaihtoehto kaupungin alueella tai muuten asutummalla alueella lennättävälle, varsinkin jos lataussähköä saa paikalla tai läheltä. Lennokki menetti välittömästi ohjauskykynsä. Meteliä ja hiilidioksidia, mutta ah, niin koukuttavaa... Monen sadan näytöslennon joukossa tapahtui vain yksi kahden lennokin yhteentörmäys, yksi kopterikaputti pyrstöroottorin pysähdyttyä ja pari lennokin maahansyöksyä. 91-helimoottorin kiinnitysreikiin ja tarjoilee kosolti voimaa. pi jettikone lentää sähköllä ja impellerit, kuten esim. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa vanhan lähetinmoduulin korvaamista uudella 2,4-moduulilla ja vastaanottimen vaihtamista uuteen. Yksikään turbiini ei sammunut ilmassa. ja oma lennokki kotona näytti taas kovin pieneltä puhumattakaan pankkitilin saldosta. C-160 Transall, jossa kaksi Wren MW44-potkuriturbiinia, esittää Sarajevo-lähestymisen, jonka liukulma on... Omaa autoa ei kannata lataamiseen käyttää. 2,4-hyökyaalto. Kotimatkalla Hahnin kentällä ulisivat isot turbiinit ja kerosiini tuoksui jäähyväisiksi. Lisäksi uusi tekniikka kuluttaa paljon vähemmän sähköä, joten radioiden akut kestävät kauemmin
Tarjonnan toisessa päässä ovat pienet sisälennokit, jotka ovat monimutkaisempia. Minulle hyvä lennokki on näyttävä, lentää hyvin ja on lisäksi luotettava. Koska laji on niin monipuolinen, ei yhtä totuutta tietenkään ole, mutta mielestäni paras lennättäjä kykenee lennättämään hyvin minkälaista lennokkia tahansa. Monille ne ovat myös ensimmäinen kontakti RC-harrastukseen. on näyttävä ja luotettava esitystyökalu. Kirjoittajan kommentti: Alin esitys A-10:llä oli painovoimaa pilkkanaan pitävä huikea näytös. Minkälainen on hyvä lennokki. Varmasti parempiakin työpaikkoja on, mutta minulle tämä on paras mahdollinen ja pidän siitä. Kaikille riittää hyviä kokemuksia. Koolla on väliä. Niitä messuvieraat myös ostavat paljon pienen koon ja halvan hinnan vuoksi. Tätä kysytään usein. Hänen lennätystyyliinsä ei voi olla ihastumatta. Radiolaitteiden ja akkujen koko ja paino on pienentynyt, mikä vain parantaa suorituskykyä. Kirjoittajan lisäys: harrastuksesta on tullut sisälennätyksen myötä ympärivuotinen. Mikä on kiinnostavin lennokki Jet Powerissa tänä vuonna. Mibo A-10 on juuri sitä. Valtavasta koostaan ja monimutkaisuudestaan huolimatta se Entäs hyvä jettilennättäjä, mitä ominaisuuksia hänellä pitäisi olla. Nyt matkustan ympäri maailmaa lennättämässä työkseni kaikenlaisia lennokkeja. Se on varmasti paras lennättämistäni lennokeista tähän asti. Kirjoittajan lisäys: Ali on lennättänyt satoja erilaisia. Onko sinulla maailman paras työ. Mielestäni liiketoimintana tehtävä lennokkien rakentaminen ja maalaaminen valmiiksi asiakkaille on uusi ilmiö, vaikkakin sitä tapahtuu lähinnä vain suurissa maissa. Toivoisin harjoittelevani, mutta en. Kuinka tasapainossa työsi on perheesi kanssa. Se on vaikeaa silloin kun matkustan kaukana pidettäviin tapahtumiin ja kilpailuihin. Jettipuolella Skymasterin Viper Jet. Mikropuolella on myös paljon hauskoja uutuuksia. Ali Machinckyn valtava Mibo A-10, jossa kaksi Jet Cat 16+ SX-turbiinia ja kärkiväli kolme metriä. 9/2009 ILMAILU 27. Kysymys on vaikea, koska kehitys on niin nopeaa. Hänet tunnetaan myös menestyvänä lennokkitarvikekauppiaana ja rentona kaverina, jolle ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. Harjoitteletko enää koskaan. Muuten en yleensä lennätä arkipäivisin ollenkaan. Jetti, taitolentokone, hidas tai nopea ei merkitystä. Ali kykenee uskomattomiin suorituksiin oikeastaan minkälaisella lennätyslaitteella tahansa. On asiakkaita, jotka haluavat parhaan mahdollisen lennokin ilman rakentamisen ja säätämisen tuskaa. Toiset ovat hyviä näyttävyytensä tai yksityiskohtaisuutensa vuoksi. Ei paineita, nauttikaa siitä mitä teette! Tällä harrastuksella on niin paljon mitä antaa, ettei kukaan pysty sitä kaikkea ottamaan. Asiaa voi katsoa monelta kantilta. Pidän itseäni onnekkaana siksi, että tämä on harrastukseni, työni ja oikeastaan elämäntapa. Kuinka ennustat lennokkien ja tämän harrastuksen kehittyvän lähivuosina. Se tarjoaa myös Turn key jets -lennokkeja eli asiakkaiden mieltymyksen mukaan valmiiksi rakennettuja lennokkeja. Messujen paras puoli on nähdä lennokit tositoimissa. A Haastattelussa huippupilotti Ali Machincky li Machinckyn nimi pomppaa väistämättä esille, kun keskustelu kääntyy RC-lennokkien lennätykseen. Heittelin vapaastilentäviä lennokkeja siitä saakka, kun opin kävelemään. Kaikki lennätykseni on esityslennätystä tai liittyy lennokkien trimmaamiseen asiakkaille. Se kertoo poikkeuksellisesta kyvystä lukea lennokin käytöstä taivaalla ja poikkeavasta kolmiulotteisesta tilan tajusta. Jos se lentää, pidän siitä! Ali kertoo yrityksensä erikoistuneen suihkumoottorilennokkien ja suurien mallilennokkien myyntiin. Airworldin osasto, jonka kaikki lennokit lensivät ahkerasti näytöksissä. Kolmevuotiaana lennätin ensi kertaa yksin RC-liidokkia. Minkälaisia ohjeita antaisit aloitteleville RC-lennättäjille. Mutta jettipuolella ja suurten mallilennokkien ollessa kyseessä kehitystä tapahtuu koko ajan. Kerropa hieman itsestäsi. Aloitin lennättämisen isäni kanssa hyvin pienenä
(09) 3509 3450, fax. SIL-SHOP Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 3440 SIL-SHOP nettikauppa · www.silshop.fi · nettikauppa avoinna 24 h BANTAM laturit ja tasauslaitteet Ari Suomi (kuvassa vas.) ja Harri Oksanen palvelevat myymälässä arkisin kello 1017 ja lauantaisin kello 1014. Laskimet ja muut tarvikkeet lentäjille DUALSKY moottorit, säätimet ja lipo-akut Ilmailun radiopuhelinliikenne Hinta 44,00 Futaban 2,4 GHz FASST radio-ohjauslaitteet ja tarvikkeet EMCOTEC virransyöttö laitteistot RC-lennokeille
Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi Vertex ja Icom ilmailuradiot ja intercomit www.paratronic.fi 30 ILMAILU Tsekkaa hinnat ja tekniset tiedot nettisivuiltamme. 9/2009. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Muistathan kirjoittaa pukille näistäkin toivelahjoista... PA1169T ilmailuheadset 149 Taas saatavissa, kaivattu Meteos tuuli- ja lämpömittari uudistettuna versiona. Rinnakkaimalli Eole1, vain tuulitiedot 59 Meteos1 käsituulimittari 69 Laadukas perusheadset ilmailuun, joista ei ominaisuuksia puutu, häiriötä vaimentava mikrofoni, 24dB passiivinen melunvaimennus, liitännät kännykälle tai musiikkisoittimelle, kummallekin korvalle oma volumesäädin. Virta kehitetään kiertämällä lampun takaosaa. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Takuu 3v. Intek AR-109, ilmailuskanneri 89 Pikkunäppärä skanneri (vain vastaanotto), jolla kuulet ilmailu- ja VHF-taajuudet, sekä myös yleisradiolähetykset. maksimiarvot. 99 muistipaikkaa, suomenkielinen käyttöohje. KB3 kierrettävä taskulamppu 19,90 Ympäristöystävällinen kierrettävä taskulamppu, johon ei tarvitse koskaan ostaa paristoja. Voidaan kiinnittää pohjastaan vaikka kamerajalustaan pidempiaikaista käyttöä varten. Ulkoanturit kytketään keskenään johdoilla, sisälle tiedot siirtyvät langattomasti jopa 100m päähän, tai 10m kaapelilla. Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. Mittausalue 2-150 km/h, -40° ... Mukana akut ja laturi. Unohda paristojen osto. Tallentaa 175 sarjaa säätietoja muistiinsa (esim tunnin tallennusvälein yli viikko), josta PC:lle, PC:ltä edelleen internetiin. Joka repun ja pakin vakiovaruste. WS2357 Sääasema kotiin 169 Kaikki olennainen säästä, tuulen suunta ja nopeus, sade, kosteus, ilmanpaine, lämpötila jne. Noin 10 sekuntia twistausta antaa valoa 10 minuutiksi. Vesitiivis ja kelluva. +80° Vallitseva, keski- ja C C. Mukana myös kantolaukku vakiona
Edistyneeseen luokkaan Suomi-poikia osallistuu kolme. SuomiRypäs taitolentopurtsikoita hinurin perässä viime kesän EM-kisoissa Puolassa. Suomen mestariin Jyrki Viitasaareen ja mitalimies Mikko Luukkaseen. Kalustona Suomen joukkueella on siis todennäköisesti oma Pilatus. Osa niistä tulee "harjoituskisoissa" eli Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa Ruotsin Gävlessä heinäkuun alussa. Matti tosin kertoi, että Swift olisi vuokralle saatavissa, mutta vaihto harjoittelun loppuvaiheessa ei enää kannata. Mestaruuskamppailut Jämin taivaalla P urjelennon uudessa kilpailuluokassa, taitolennon advanced-luokassa, ensimmäinen MM-voitto voidaan jo kirjata Suomelle. Graafista ilmettä ja "virallista" valokuvausta hoitaa Mikko Maliniemi. Ensi heinäkuun 17.24. Leiriä siellä pidetään myös ensi kesänä, koska vintturihinauksella se on ripeää ja kustannustehokasta. Nykyisellä majoitus-, muonitus- ja palvelurakenteella Jämi sopii pitopaikaksi varmasti kaa ennen kisoja. Yhtä kaikki se, että Jämille saadaan purjetaitolennon MM- ja EM-kilpailut, on historiallisesti oikeus ja kohtuus. Ne kilpailuthan hukkuivat toisenlaisten kamppailujen melskeeseen. Mutta olympialaisia varten rakennettu lentokonehalli ja kenties tekninen rakennuskin pääsevät varmaan kansainväliseen kilpailukäyttöön. Hurraa Jämi! Ja hurraa suoma- laiset taitopurjelentäjät! PAAVO KOPONEN ILMAILU 31. Syyskuussa oli leiri Kiteellä. Huomattakoon, että Ruotsi on ollut taitolentokoulutuksessa edelläkävijä. Sitä tasoa ei Suomessa ole ennen nähty. Herrat ovat jo tutustuneet toimenkuviinsa muissa kisoissa. Matti Peura odottaa näkevänsä Jämin taivaalla Swiftejä, kaksipaikkaisia Foxeja, Solo Foxin ja Lo-100:n. Henkihän siellä on jo vanhastaan. Samoilla päivämäärillä lennetään myös Euroopan mestaruuskilpailu unlimitedluokassa. Sen saavuttivat lokakuun 17. Harjoittelun Suomen joukkue on jo aloittanut. Kansainvälisesti tunnetuin nimi lienee Puolan Jerzy Makula. Luokka on silläkin tavalla merkittävä, että se syntyi suomalaisesta aloitteesta. päivinä lennetään Jämillä maailman ensimmäiset taitopurjelennon advanced-luokan MM-kilpailut. Matti Peura on asettanut tavoitteeksi kaksisataa keik- leista. Siellä järjestelmällistä avancerad-liikehtimiskoulutusta on harrastettu jo kolmisenkymmentä vuotta. 9/2009 Tulevan purjetaitolentokisan todennäköinen Suomen MM-joukkue, vasemmalta Jyrki Viitasaari, Mikko Luukkanen ja Matti Peura. pojat lentävät todennäköisimmin Pilatus P-4/AC-11-koneella. Luvassa on siis hyvin merkittävä ilmailu-urheilutapahtuma. Samalla tuli EM-voitto kovimmassa, eli unlimited-taitolentoluokassa. Kilpai- lun johtaja on toiminnan osalta Kari Kemppi ja infrastruktuurin osalta Taneli Äikäs. Myös SZD-59 Acro ja moni vanhempi tyyppi kisoihin saapunee. Joukkueen kapteeni Matti Peura asettaa toivonsa itsensä lisäksi hallitsevaan Pohjoismaiden ja hyvin. Kalusto ja taitolentäjiemme kokemus eivät siihen vielä riitä. Koneita on odotettavissa ehkä parikymmentä. Tosin, ehkä Joulupukin apuun luottaen, Matti väläytti mahdollisuutta, että josko ehkä sittenkin SZD-59 Acro... Lentokonehinaukset säästetään sitten viimeistelyyn. Suomen joukkueen johtajaksi nimetty Matti Peura arvioi, että Jämin taitolentokisoihin saapuu 6070 kilpailijaa. Tuomaristosta tulee täysin kansainvälinen ja ainakin juryn puheenjohtajaksi on tarjolla Suomen Osmo Jalovaara. Ensi kesänähän tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Jämillä olisi pitänyt kamppailla purjelennon olympiamita- Mecklin. Mattihan on voittanut myös PM- ja SM-tittelit. Taitolentokisojen organisaatio on jo pitkälle mietitty. Rajoittamattomaan luokkaan Suomella ei ole asettaa joukkuetta. päivä Oshkosissa FAI:n taitolentokomitean CIVA:n kokouksessa delegaattimme Osmo Jalovaara ja varadelegaatti Matti Kun lennetään maailmamestaruuksista ja kun mukana on tuo unlimited-luokka, kalustokin on sen mukainen. Huippunimiä tulee varmasti myös Saksasta ja Venäjältä
Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. Päivitystiedot netissä. Säännölliseti huollettu, virheetön. 28 000 euroa. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. · Seuraavaan 10/2009 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 25.11.2009 mennessä. Ilmailu kuulee vuokrataan vitosena Hinnasto (voimassa 31.12.2009 asti): SIL:n jäsenyhdistykset / Muut Päivä (klo 16 asti) 23,00 / 70,00 1/2-päivä 17,00 / 46,00 Ilta (klo 16 alkaen) 12,00 / 35,00 Viikonloppu (la-su) 35,00 / 115,00 j Myydään Piper PA-28-140 Cherokee, OH-PIF, vm.1969, kla 5316h, moottori ja potkuri ka 1602h, Juuri huollettu, Huolto-ohjelma ja jatkuva lentokelpoisuuden valvonta ALMT:ssä. Kellukkeet, sukset, pyörät, keinohorisontti, kaartomittari, fuel-cat, carmin 196. Lisätiedot: Pekka Hakola, puh. Kone Levillä. Kone uudelleen rakennettu experimental. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Hinta 80 euroa. 0400 696 061, pekka.hakola@pp.inet.fi Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat Konemarkkinat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Ikkunataskuja lentohaalariin.Tarrakiinnitys haalarin polveen, avautuu tarralla sivusta, vahakynä jolla voi kirjoittaa ikkunaan. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. 0400966600, Fax 0420966600 sales@parasale.com www.parasale.com POTKURILENTÄJÄT RY http://koti.mbnet.fi/propel Jouni Tervo puh. 0400 546 981. Pitkäaikaisemmat vuokraukset sopimuksen mukaan. Täynnä tietoa, asiaa ja mielenkiintoisia artikkeleita kuten aina. 32 ILMAILU. Luokassa av-välineistö ja nettiyhteys. jjj myydään Cessna 175 C, 1962. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. Vapaita aikoja voi tiedustella toimiston numerosta (09) 350 9340. ILMAILIJAN KANSIO Suomen lentokentät, tiedot valvotuista ja valvomattomista kentistä, AIP:n ja AIC:n kartat kätevässä A5koossa, yleistietoa ilmailijoille, kalenteri vuodelle 2010. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Hp. Hinta 21 900 euroa/ tarjous. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. 20 euroa. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. 20 h, Yö-VFR, VOR, ADF, transp., intercom, headset, sukset, moottori- ja siipipeitot, juuri vuosihuollettu. Hintapyyntö 45 000 euroa. Kysy lisää. Kone valmiina lentoon. Kuopion Lentäjät ry, puh 0400 230 373, marko.turunen@kuopionlentajat.fi Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. paljon uutta osaa. Vuoden 2010 kalenterit toimitetaan vuodenvaihteessa. päivänä joulukuuta. Liidinvarusteiden korjaukset Luokkatilaa Malmin lentoasemalla SIL-toimiston yhteydessä. www.paratronic.fi Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli viidentoista vuoden kokemuksella. Puh. Puh. Kansioon mahtuu lisäksi lentopäiväkirja, lupakirja, SEP, käyntikortteja ym. KLA 3200 h, moottori 1047, potkurin vlik. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi IKARUS C42 B, -03, 100 Hv Rotax kla 538 h. 0400 291 281 Seuraava ILMAILU-lehti ilmestyy 18. King155 COM/NAV, Narco COM, C-Trans.,ILS/VOR, Garmin GPS296 yms
ILMAILU 33
TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 3. (7.3.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (2/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147 6.3. SM (2/4), Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (2/4) Pori, Säkylän Pyhäjärvi Kari Lindgren, pipo.lindgren@ dnainternet.net 28.2. InSkaala 2009 Kansanscale Indoor Suomen Cup (2/2) Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi www.inskaala.net 21.11. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 1. Q ILMAILUTAPAHTUMIA 11. InSkaala 2009 Sisätaitolennokit F3P Sport-, Advanced-, FAI Suomen Cup (3/3) Pietarsaari erkko@pp.kpnet.fi 050 581 2592 21.11. (16.5.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (4/5) 2mrc@pp.inet.fi Markku Hokkanen 040 704 0147 LENNOKKITOIMINTA Jari Lehti (09) 3509 3443 21.11. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 8.5. Simuviikonloppu Hotelli Pilotti, Vantaa www.svil.fi 12.-14.3.2010 Nummijärvi Fly In Matti Nummijärvi 0400 865 650 http://airpilot.pp.fi/nummijarvi/ 20.3.2010 SIL liittokokous Suomen Ilmailumuseo, Vantaa 8.-11.4.2010 AERO 2010 -messut Friedrichshafen, Saksa 30.6.-4.7.2010 Sunny Nights Fly in EFPU Helena Jaakkola 050 599 7743 9.7.- 11.7.2010 Jämi Fly In EFJM Taneli Äikäs 040 557 2129 3.-18.7.2010 Purjelennon MM-kisat, (maailman-, kerho- ja vakioluokka) Prievidza, Slovakia www.wgc2010.sk 12.7.-24.7.2010 Purjetaitolento MM/EM-kisat EFJM Kari Kemppi 040 515 0326 24.7.-8.8.2010 Purjelennon MMkisat (15m, 18m ja avoin luokka) Szeged, Unkari www.wgc2010.hu 26.7.-1.8.2010 Matkalentoleiri EFRY Juha Silvennoinen 0400 920 269 31.7.-8.8.2010 VGC International Rally 2010 Tibenham, Englanti http://www.vgc2010. InSkaala 2009 F4D Rubber-, F4F Peanut Scale Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi www.inskaala.net 21.11. InSkaala 2009 Vapaastilentävät peruslennokit Pietarsaari erkko@pp.kpnet.fi 050 581 2592 21.11. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 3.4. SM (4/4), Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (4/4) Kerimäki ossi.kil@gmail.com, 050 355 9657 28.3. - 13.12. norfolkglidingclub.com/ 7.8.-9.8.2010 Purjetaitolento SM-kisat EFIM Pertti Lehtinen 0400 849 014 4.9.-5.9.2010 Maaliinlaskun SM-kisat EFRY Teemu Mykkänen 040 545 1865 Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta. 19.-26.6. Riippuliidon SM-kilpailut Jämi www.jäminliitajat.fi juha.herrala@taloverkot.fi Kesä-elokuu 2009 Varjoliidon SM-kilpailut Vågå, Norja www.nordic-open.eu antti.jutila@kotinet.com 6.-8.8. RC-heittoliidokit F3K (1/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 17.4. (28.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. RC-heittoliidokit F3K (2/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 15.5. (7.2.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. SM (3/4), Junioreiden F1A-15, Suomen Cup (3/4), Maailman Cup osakilpailu Bear Cup Pori, Säkylän Pyhäjärvi jari.valo@ncc.fi, 050 505 5852 ari.kutvonen@merima.fi 27.3. (7.2.) 2mRC-liidokit kotikenttäCUP (1/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147 6.2. InSkaala 2009 Vapaastilentävät F1M Pietarsaari tapio.linkosalo@iki.fi, 040 517 0571 31.1. (18.4) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (1/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 25.4. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 6.3. kotikenttäkarsinta suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 6.2. Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Somero Jari Takanen, 0400 535 465 ttakanen@nettilinja.fi 27.2. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 4. (28.2.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. (7.3.) Vapaastilentävät F1A, F1B, F1C, F1A jun. SM (1/4), Junioreiden F1A-15 Suomen Cup (1/4) Tammela jari.valo@ncc.fi, 050 505 5852 ari.kutvonen@merima.fi KUUMAILMAPALLOLENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri PURJELENTO Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 13.2.-14.2.2010 Pakkasparlamentti Oulu LASKUVARJOURHEILU 22.5.- 30.5.2010 Vesis-open EFLA Taisto Saarinen 0400 358 856 8.6.-15.6.2010 SM-kisat vakio-, 15m- ja 18m-luokat EFRY Taisto Saarinen 0400 358 856 17.6-24.6.2010 SM-kisat kerho- ja 2-paikkaisluokat EFME Jyrki Hämäläinen 040 530 8727 28.6-2.7.2010 Moskiittoralli EFPU Janne Asikkala 050 366 9270 28.6-4.7.2010 Oripää Camp EFOP Ville Vuori 0400 698 514 1.7-4.7.2010 Tinttiralli EFME Hannu Lehtinen 0500 954 659 3.7-9.7.2010 Jannen Kisat EFRY Mari Heikkilä 0400 907 692 3.7.-9.7.2010 International Jämi Vintage EFJM Taisto Saarinen 0400 358 856 Martti Roivainen (09) 3509 3433 26.-31.1.2010 IPC:n (FAI:n Laskuvarjokomitea) kokous Lausanne, Sveitsi 6.-7.2.2010 Kerhopomopalaveri Helsinki 20.-21.2.2010 Bartic-tuomariseminaari Helsinki 28.8.-4.9.2010 Taito- ja tarkkuus- MM-kilpailut Niksic, Montenegro vscg@t-com.me 31.7.-6.8.2010 Kuviohypyn (FS), kupukuviohypyn (CF) sekä Artisticlajien (AE) MM-kilpailut Menzelinsk, Venäjä www.2010.skyjump.ru RIIPPU- JA VARJOLIITO Martti Roivainen (09) 3509 3441 23.5.-5.6.2010 Varjoliidon EM-kilpailut Abtenau, Itävalta www.ikarus-abtenau.at 34 ILMAILU. (4.4.) 2mRC-liidokit kotikenttäCUP (3/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147 10.4. TOKA vapaastilentävät liidokkikisat 2
15.5. TOKA liidokit alle 16v, F1AX liidokit yli 16v loppukilpailut Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 14.-18.6 TOKA leiri 2. RC-heittoliidokit F3K (6/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 14.8. Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 040 756 7514 12.6. (21.-22.8.) RCtaitolennokit F3A SM (4/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 21.8. Vapaastilentävät liidokit, rinnekisa, Sinisiipikisa alle ja yli 16v. (22.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Nummela lasse.aaltio@welho.com, 050 522 3560 21.-22.8. (23.5) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (2/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi, Juha Oksa 0400 647 087 29.5. Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc.fi tai laura.leino@domus.fi 4.9. RC-heittoliidokit F3K (6/6) Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 18.9. (27.6.) RC- mallilennokit F4C SM (1/3), kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (1/3) Turku Paattinen jarmo.hellevaara@pp.inet.fi 040 842 1321 3.7. com, 050 432 6680 www.f3d.fi 31.7.-1.8. RC- termiikkiliidokit F3J SM (1/3) Nastola, Kuivanto markku.savolainen@pp8.inet.fi 22.5. (1.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matula.h@dnainternet.net 040 563 9523 31.7. RC- mallilennokit F4C SM (2/3) kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (2/3) Jämi jarkko.hyttinen@kolumbus.fi 28.7.-8.8.2010 Radio-ohjatut termiikkiliidokit F3J MM kisat Dôle - Tavaux Airport, Ranska 31.7. RC- taitolennokit F3A SM (3/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4), Classic 1/1 Suomen Cup Oulu, Ahmosuo eeirola@gmail.com, 040 183 3040 31.7. (1.8.) RC nopeus F5D SM (2/2) Avoin lauri.juhola@luukku. (31.8.) 2mRC-liidokit Silmukkamalja-kilpailu Loviisa kaj.lindqvist@lagerholm.fi 0500 496 537 31.7. (20.6.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (5/5) 2mrc@pp.inet.fi tai Markku Hokkanen 040 704 0147 26.6. MM kisat Salonta, Romania 7.8. RC- taitolennokit F3A SM (1/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (1/4) Ruotsinpyhtää seppo.pekkala@iki.fi 13.6. (5.9.) RC liidokit F3B SM (3/3) Ruotsinpyhtää puheenjohtaja@ nastolanilmailukerho.com 11.9. Jämi Pekka Nyman 050 430 7170 19.6. (19.9) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (5/5) Mikkeli jupunen@gmail.com, 045 677 0091 ILMAILU 35. RC- heittoliidokit F3K (5/6) Suomen Cup Elimäki janne.lauren@vti.fi http://f3k.lennokit.net 7.8. (6.6.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Nummela lasse.aaltio@welho.com 050 522 3560 7.-11.6 TOKA leiri 1. (4.7) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (3/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 3.-4.7. RC-heittoliidokit F3K (4/6) Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 12.7. (15.8.) RC- helikopterit F3N Suomen Cup (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 14.8. Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Paikka avoin jari.valo@ncc.fi tai laura.leino@domus.fi 28.8.-4.9.2010 Radio-ohjatut taitolennokit F3A EM -kisat Kapfenberg, Styria, Itävalta 29.8. (12.9.) RC-termiikkiliidokit F3J SM (3/3) Ruotsinpyhtää markku.savolainen@pp8.inet.fi 11.9. RC-heittoliidokit F3K (3/6) Suomen Cup Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 12.-13.6. (8.8.) RC- mallilennokit F4C SM (3/3), kansanscale (F4H), Aresti Suomen Cup (3/3) Seinäjoki, Menkijärven lentokenttä tomi.kohtanen@netikka.fi 040 512 2586 7.8. (30.5.) RC- liidokit F3B SM (1/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 5.6. (31.8.) 2mRC-liidokit Suomen Cup (1/1) Loviisa kaj.lindqvist@lagerholm.fi 0500 496 537 1.8.-7.8.2010 Vapaastilentävät F1A, F1B jun. (11.7.) RC- termiikkiliidokit F3J SM (2/3) Nastola, Kuivanto markku.savolainen@pp8.inet.fi 10.7. Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 12.6. RC- liidokit F3B SM (2/3) Nastola, Kuivanto kaj.lindqvist@lagerholm.fi 28.8. (6.6.) RC nopeus F5D SM (1/2) Ruotsinpyhtää a_saikkonen@hotmail.com www.f3d.fi 5.6. (15.8.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (4/5) Kotikenttäkilpailu nordik@pp.inet.fi, Juha Oksa 0400 647 087 14.-15.8. (14.8.) RC- helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 8.8. RC- taitolennokit F3A SM (2/4) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) Turku, Paattinen lehtoiiro@gmail.com 10.7
Yleisilmailun KoonnUt SAMI HäMäLäInen KUvAt otKeS turvallisuus 2008 selittää pitkällä kokemuksella pyöräkoneilla operoinnista. Tapahtumahetkellä 53-vuotiaan ohjaajan kokonaislentokokemus oli 1150 tuntia, josta noin 400 tuntia ko. Loppu36 ILMAILU Ohjaaja arvioi onnettomuuden syyksi, että hän todennäköisesti valitsi telineen rutiininomaisesti alas loppuosan aikana. Tahkovuoren tapauksen Cessna 180:n vauriot olivat kastumisen lisäksi mm. seuraavat: vasen siipi oli painunut kasaan etureunastaan, rungossa oli muodonmuutoksia vasemman siiven kiinnityksen kohdalla, samoin ohjaamon katossa. Moottorin vasemman puoleiset kiinnitysjalat olivat katkenneet. Kertomansa mukaan ohjaaja ei ollut väsynyt. Tapahtumapaikka oli Syväri-järvi. Ohjaaja valitsi 20° laskusiivekkeet, seoksen rikkaalle, potkurin pienille kulmille, imuilman esilämmityksen päälle ja aloitti vasemman kaarron perusosalle ja edelleen loppuosalle. Koneella laskeuduttiin onnettomuuslentoa ennen lounastauolle Vuohijärvelle, minkä jälkeen viidesti Mikkeliin (pyörille) ja vielä toiselle tauolle Kehvonsaloon Kuopion lähelle. Tapauksesta ei annettu turvallisuussuosituksia. Ohjaaja arvioi onnettomuuden syyksi, että hän todennäköisesti valitsi telineen alas loppuosan aikana rutiininomaisesti. Ohjaajan mukaan toiminta lennolla tapahtui tarkistuslistan ohjeiden mukaisesti, mutta ei niitä lukemalla. konetyypillä ja 300 tuntia vesikoneilla. Laskuun tultaessa ja ensikosketuksessa veteen ohjaajalle tuli tuntuma, että pyörät olisivat alhaalla. Koneen vauhti hiljeni voimakkaasti ja se kaatui nokan kautta selälleen. Vastaavia loruja voi kehitellä omaan operaatioon sopiviksi. Potkurin lavat vääntyivät ja toinen lavoista oli lähes irti navasta. Ilmailumääräys OPS M2-6 määrittää tarkistuslistat pakolliseksi varusteeksi lentokoneessa. Tutkijoiden mielestä tarkistuslistojen aktiivinen käyttö on perusteltua lennon eri vaiheissa ja varsinkin siirryttäessä uudentyyppiseen operointiin, tässä tapauksessa sileistä kellukkeista pyöräkellukkeisiin. Tarkastuslistat olivat koneessa, mutta niitä ei käytetty lennon aikana. Lähestyttäessä Tahkovuorta ohjaaja lensi vasemman puoleisen myötätuuliosan päätien läheisyydessä sen suuntaisesti pohjoista kohti. Tutkijat katsovat kuitenkin tarpeelliseksi korostaa tarkistuslistojen käyttöä yleisilmailutoiminnassa. Pyöräkellukkeilla varustettu Cessna 180H kaatui pian vesikosketuksen jälkeen nokan kautta ympäri jääden kellukkeidensa varaan. Mentaaliharjoittelulla tarkistuslista kourassa voi myös saada toimintaan rutiinia. Internetin kaiken mahdollisen sisältävästä videopalvelusta nimeltä Youtube löytyy muuten video edellä kuvattua vastaavasta tapauksesta haulla float plane forgets. Virtojen katkaisemista yms. Sen hän 9/2009. Digikameroiden aikakaudella on suhteellisen helppoa tehdä jopa kuvitettu tarkistuslista. Myötätuuliosuuden loppuosalla ohjaaja tarkasti sekä merkkivaloista että kellukkeiden indikaattoreista, että pyörät olivat ylhäällä valmiina vesilaskuun. Tutkinta D1/2008L Yksinkertaisena henkilönä artikkelin kirjoittaja suosittelee tarkastuslistojen lisäksi LAIPPA-, LUPA-, LASKUTELINE-, LÄMMITYS-, LÖPÖ-tyyppisten lorujen käyttöä loppuosalla yhdistettynä aivotoimintaan, jossa luetellut asiat tulevat OIKEASTI tarkastetuksi. Päivän lennot alkoivat Malmilta ja tarkoituksena oli lentää vuorotellen ja harjoitella pyöräkellukkeilla operointia sekä maakentille että veteen. Kokemusta pyöräkellukkeilla oli 7 8 h ja noin 15 laskua. Lentokoneen runko, moottori ja vasen siipi vaurioituivat. Koneessa oli mukana pyöräkellukkeiden valmistajan laatimat tarkistuslistat, joihin ohjaaja kertoi tutustuneensa huolellisesti. toukokuuta kello 14.35 vesikoneonnettomuus. toimenpiteitä ei ehditty tehdä, koska vettä tuli nopeasti sisään. Kellukkeiden päällä ei tarvinnut kauan istuskella, kun veneilijöiltä saapui apuun. Silminnäkijän lausunnon mukaan pyörät näkyivät selvästi kellukkeiden alta koneen tullessa laskuun. Komiasti molskahtaa! Pyörät alhaalla veteen Nilsiän Tahkovuorella sattui 24. Tarkistuslistojen tarkoituksena on nimenomaan niiden käyttö lennon eri vaiheissa muistin tukena ja varmistuksena. Lähes kaikki mittarit olivat puolillaan vettä. osan aikana ohjaaja kertoi avanneensa kidukset ja mahdollisesti kääntäneensä laskutelinevipua. Matkustaja aukaisi oven ja pyysi ohjaajan pe- rästään ulos. Koneen ohjaaja ja lennolla ollut matkustaja (myös lentäjä) selvisivät vammoitta. Hän aloitti voimakkaan vedon matkustajan tehdessä samoin
Ohjaajan huomio kiinnittyi tuttavien talon ja rantasaunan tähystämiseen. Vuoto on ilmeisesti ollut vähäinen, koska tankissa oli vielä laskun jälkeen 70 litraa bensiiniä. Noin 10 metrin korkeudessa kulkevaa sähkölinjaa ei ole merkitty ilmailukarttaan. Tankkauksen jälkeen koneen lentoonlähtömassa oli suunnitellulla kuormauksella yli sallitun maksimin. Matalalentoon siirtyminen johtui myös hetken mielijohteesta. Tapahtumahetkellä 37-vuotiaan ohjaajan lentokokemus oli 95 tuntia, josta 89 tuntia ko. Kuva Sami Hämäläinen. kiitotien 26L. Tällöin puuskaiset pyörteet heittelivät konetta eikä se noussut ylemmäksi. Tutkinta D6/2008L Kuormaus ja keli olivat liikaa 14. Törmäyksessä syntyneet vauriot eivät vaikuttaneet niiden toimintaan eivätkä myöskään potkurin tai voimalaitteen toimintaan. Törmäyksen jälkeen ohjaaja lisäsi lentokorkeutta, hidasti nopeutta ja otti laskutelineen ulos. 880B Rallye Club. Ennen tapahtu- Rallyen nokkalaskuteline katkesi, potkurin lavat vääntyivät, moottorin alasuojapelti vaurioitui, oikea pääteline taittui, molemmat siivenkärjet vaurioituivat, vasen siipi repeytyi osittain irti ja korkeusperäsin kolhiintui. Ilma-aluksen päällikkö ilmoitti asiasta 25.8. Lentäjä oli tietoinen, että lentokorkeus oli liian matala. Henkilövahinkoja ei sattunut. Ohjaaja kuvitteli törmänneensä lintuun. Maakosketuksessa mm. Sää oli poutainen ja lähes selkeä, mutta tuuli oli erittäin voimakas ja puuskainen suunnasta 220°. Metsänreunasta johtuen tuuli oli hyvin pyörteistä pian maanpinnan yläpuolella. Lentosuunta oli kohti noin 400 metrin päässä edessä olevaa runsaat 200 metriä leveää kapeikkoa. Ohjaaja kertoi lähteneensä lennolle hetken mielijohteesta. ja sen vieressä olevan rautatien ja sähkölinjan jälkeen ohjaaja laskeutui Paununlahdella entistäkin matalammalle. Koneessa oli ohjaajan lisäksi kaksi matkustajaa. Kuva Sami Hämäläinen. 9/2009. Käytössä oli oikea tankki. Ohjaaja valitsi lentoonlähtöön 38 ILMAILU Räyskälän tapauksen M.S. Kone vajosi ja nousi jälleen hieman korkeammalle. 880B Rallye Clubin uudelleen muotoiltu potkuri. Ohjaajan mielestä moottori saattoi hieman täristää ja siivekeohjaimet tuntuivat tavallista jäykemmiltä, mutta toimivat normaalisti. Kone pysähtyi noin 20 metrin maakiidon jälkeen ja pyrstö laskeutui maahan. Sää oli mainio ja ohjaaja halusi tuulettaa ajatuksiaan. Kone oli lentänyt Nummelasta Räyskälään tankkaamaan ja tarkoituksena oli lentää seuraavaksi Halliin, josta matka jatkuisi Kauhavalle. konetyypillä. Johtimet ovat vierekkäin noin kahden metrin Voimalinjan aiheuttama vaurio vasemmassa siivessä Jämsän tapauksessa. välein ja merkitty yhdellä noin 30 cm kokoisella oranssilla huomiopallolla. elokuuta Räyskälän lentopaikalla vaurioitui pahoin lentoonlähtövaiheessa ollut M.S. Ohjaaja ohitti rantasaunan arviolta 10-15 metrin korkeudella veden päällä lentäen. Lisäksi hänellä oli 50 tuntia purjelentokokemusta. Keskituulen nopeus vaihteli eri mittausasemilla 16 ja 24 solmun välillä. Kone liukui eteenpäin pyrstön noustessa korkealle nokan ja vasemman siivenkärjen kyntäessä maata. nokkateline katkesi. Kone nousi 10-15 metrin (puiden latvojen) korkeuteen. Tiedot tuulenpuuskista vaihtelivat 31 ja 40 solmun välillä. Tapaus tuli Ilmailuhallinnon tietoon silminnäkijän ilmoituksen perusteella 22.8. Sen jälkeen kone vajosi sakkaustilassa maahan. Ohjaajan kertoman mukaan hän oli nukkunut lentoa edeltävänä yönä vain 1-2 tuntia henkilökohtaisten syiden takia. Metsän reunan jälkeen tuuli taittui alas aiheuttaen laskevan virtauksen. Ohjaimista ei löydetty tutkinnassa mitään normaalista poik- keavaa. Ohjeita onnettomuuksista, vakavista vaaratilanteista ja poikkeamista viipymättä ilmoittamiseen antaa ilmailumääräys GEN M1-4. Törmäyksessä vasemman siiven etureunaan tuli syvä leikkaus, jolloin alkoi vuotaa polttonestettä. Kapeikossa Paununlahden ylittää kolmejohtoinen 20 kV sähkölinja, joka on alimmillaan 10-15 metrin korkeudella. Ohjaaja ei havainnut linjaa, mutta kertoi havainneensa jotain ruskeata juuri ennen kuin lentokone törmäsi johtimiin. Tavanomaisten laskuvalmistelujen jälkeen ohjaaja teki laskun Hallin kiitotielle 26 ja rullasi asematasolle
11.10. Lentosään kannalta merkittäviä sääilmiöitä tai ukkosta ei esiintynyt. Lisäksi mm. 2 71442 510 76 2005 7 1 70755 519 90 2006 6 2 77813 522 83 2007 4 76149 540 79 2008 3 3 1 77000* 555 84 * arvio 9/2009 Lähde: Ilmailuhallinto. 04.08. Polttoainelaskelmat eivät onnistuneet yhtä hyvin kuin pakkolasku polttoaine loppui. Taipalsaaressa tapahtui 15.8. Onnettomuustutkintakeskuksen A-, B-, ja C-tutkinnat ovat verkkosivuilla www.onnettomuustutkinta.fi. ILMAILU 39. Koneet olivat lähimmillään vain parin metrin päässä toisistaan. Koneen pohja vaurioitui. Niissä ei ole havaittu merkkejä väsymismurtumasta. Kolmen hengen viimeinen koululento Vuoden 2008 synkin tapaus oli Taipalsaaren onnettomuus, jossa menehtyi kolme henkeä. Laskupaikka oli pelto ja jalasten takaosa osui ojan kohdalle. Kumpukerrospilviä tai paikoin korkeaksi pullistuneita kumpupilviä esiintyi melko paljon. Helikopteri harjoitteli leijuntaa taaksepäin. Miehistö oli matkalennon KuopioLappeenranta päätteeksi pyytänyt ja saanut Lappeenrannan lennonjohdolta selvityksen tehdä kyseiseen koululentoon liittyviä oikaisuharjoituksia epätavallisista lentotiloista Lappeenrannan pohjoispuolella. Tutkatietojen perusteella hajoaminen on tapahtunut noin 5 000 jalan (1500 m) korkeudella. Purjekoneen oikeaan siipeen tuli vaurioita. Tutkinnan painopiste kohdistuu nyt ensisijaisesti lentokoneen liikehtimisnopeuteen ja liikehtimiseen sekä niiden aiheuttamien voimien ja murtumamekanismin selvittämiseen. Radiolaitteista tuli savua ohjaamoon, minkä seurauksena ohjaaja katkaisi sähköt. Tutkimuksissa on todettu, että noin puolet lentokoneen molemmista siivistä ja korkeusperäsimen oikea puoli olivat repeytyneet irti ilmassa. Lentokoneen veteen törmäyksen jälkeen useat silminnäkijät näkivät lentokoneen osia leijailevan pilvestä ja putoavan veteen. Mittavista etsinnöistä huolimatta ilmassa irronneista osista löytyi vain oikean siiven ohjaussiiveke ja isohko pala vasemman siiven alapinnan verhouspeltiä. Suurin sallittu lentoonlähtömassa 770 kg ylittyy 40 kg:lla (5,2 %). Piper Pawnee -hinauskone ylitti kiitotien Räyskälässä laskeutuvan ASK-21 purjekoneen edestä. JT-5-autogiron roottori osui rullaustien opastekylttiin Jyväskylässä. Purjekoneella tehtiin telemarkki yhteentörmäyksen välttämiseksi. Cessna 172 osui rullatessa LS-7-purjekoneeseen Vesivehmaalla. Kaikki koneessa olleet henkilöt, lennonopettaja ja kaksi lento-oppilasta menehtyivät. Sääanalyysin perusteella onnettomuuspaikalla esiintyi pilviä 2 000 6 000 jalan (600 1800 m) korkeudella ja vaakanäkyvyys oli yli 8 kilometriä. Lyhyesti 11.05. 2008 noin kello 13.14 lento-onnettomuus, jossa mittarikoululennolla ollut yksimoottorinen, nelipaikkainen Piper PA-28R-200 -tyyppinen lentokone syöksyi järveen. 05.12. Tapauksesta ei annettu turvallisuussuosituksia. Cessna 188 Agwagon -koneella ajauduttiin ohjausvirheen takia kiitotietä ojaan Lieksa-Nurmeksessa. Noin neljä minuuttia viimeisen radioyhteyden jälkeen lentokone syöksyi jyrkällä kulmalla Saimaaseen. Potkuri ja päälaskuteline vaurioituivat. 24.07. 21.05. Maule M6 -koneella tehtiin onnistunut pakkolasku järveen matkalla Ivalon Alajärveltä Inarin järvelle. 10.06. Piper PA-28 -koneen ohjaaja unohti ottaa laskutelineet alas ja teki mahalaskun Vesivehmaalla. Beech 36 Bonanza ja Beech 30 King Air -koneet olivat vaarassa törmätä yhteen Porin lähestymisalueella. 24.07. Tutkinta D7/2008L too tarkemmin tutkintakertomus B2/2008L. Tapahtumahetkellä 56-vuotiaan ohjaajan kokonaislentokokemus oli 950 tuntia, josta 900 tuntia ko. 13.05. Vasemmalta sivulta noin 40° kulmassa puhalta- nut tuuli aiheutti metsän reunan ylitettyään kiitotien kohdalle voimakkaita puuskia ja mahdollisesti alasvirtauksen. Potkuri, moottori, runko ja laipat vaurioituivat. laskuteline ja tuulilasi rikkoutuivat. Sen seurauksena vain nokkateline oli mahdollista ottaa ulos. Lannoituslennolta tankkaamaan palannut Bell-helikopteri kippasi laskussa taaksepäin. Autogiro kaatui, minkä seurauksena roottori ja potkuri tuhoutuivat. Massakeskiö oli sallitulla alueella. Lake LA4 -koneella tehtiin pakkolasku Hyvinkäällä. konetyypillä. 08.07. Robinson R22 -helikopteri ja rullaava Valmet L-90TP Redigo olivat törmätä toisiinsa Malmilla. Tapahtuman syy oli lentoonlähtö ylikuormatulla koneella ja lentopaikalla vallinneet erittäin vaativat tuuliolot. Tapauksen tutkinta B3/2008L on tätä kirjoittaessa lausuntokierroksella, mutta väliraportissa kerrotaan asiasta seuraavasti. VTT on tutkinut siipien ja peräsimen murtopinnat. Normaalisti moottorikoneiden käyttämällä kiitotiellä 26R (oikea) tuuliolot eivät todennäköisesti olleet yhtä vaikeat, koska etäisyys metsän reunaan on suurempi ja täten tuulen pyörteisyys vähäisempää. Käyttämällä (ohjaajan ilmoituksen mukaan) ohjaajan ja matkustajien painona 82 kg, polttoainemääränä 36 kg ja matkatavaran massana 5 kg, lentoonlähtömassaksi saadaan 810 kg. Kone oli Ruotsin rekisterissä. Suomalaisille ilma-aluksille sattuneet onnettomuudet 2004 Lento-onnettomuuksia 5 Kuolleita Vakavasti loukkaantuneita Lentotunteja Rekisteröityjä lentokoneita 31.12. Rekisteröityjä helikoptereita ja autogiroja 31.12. Asiasta ker- maa koneessa ei ollut teknisiä vikoja ja koekäytössä moottori toimi normaalisti
Kaksinkertaiseen äänennopeuteen yltävät sotilaskoneet tulivat käyttöön 1960-luvun alkupuoliskolla. Ääntä nopeammat hävittäjät olivat arkipäivää monen valtion ilmavoimissa 1950-luvun loppuun mennessä. Sotilaspuolella tapahtunut raju nopeuden kehitys loi pohjan ConCorde suunnitelmille ääntä nopeammista liikennekoneista. Tuskin minkään liikennekonetyypin käytöstä poistuminen on saanut osakseen vastaavaa julkisuutta. Concordena tunnetuksi tulevan lentokoneen alkujuuret ovat vuodessa 1956. Historian kiistellyin liikennekone, Concorde, herätti vielä kerran suuria intohimoja. Concorden delta-siipi on täysin poikkeuksellinen liikennekoneissa. 40 ILMAILU 9/2009. Suunnitelmia tehtiin ympäri maailmaa, mutta lopulta vain Euroopassa ja Neuvostoliitossa mentiin sanoista tekoihin. Brittiläiset juuret. Marraskuussa tuona vuonna Britanniassa perustettiin Supersonic Vuosi 2003, tuhannet ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat seuraamaan lentokoneen viimeisiä lentoja. British Airwaysin Manchesterissä näytteillä oleva Concorde on saanut kuvan ottamisen jälkeen katon päänsä päälle. TEKSTI JUHA KLEMETTINEN KUVAT ANTTI HYVÄRINEN JA ILMAILUN ARKISTO S otilaskoneet rikkoivat kuvitteellisen äänivallin 1950-luvun alkupuoliskolla
Pian jatkosuunnitelmat keskittyivät suurempaan koneeseen. Toinen kuljettaisi 150 matkustajaa Atlantin yli nopeudella 1,8 Mach. Ongelmat siiven alle sijoitettujen Concorden ohjaamonikkunat. 1961 Bristolin Type 198 valittiin jatkokehitykseen, tosin Bristol ja Hawker olivat sitä ennen liittyneet yhteen British Aircraft Corporationiin. Hawkerin ehdotelma oli lentävä siipi, Bristol lähestyi suunnitel- maa enemmän perinteisen lentokoneen näkökulmasta. Tämä Air Francen koneyksilö on näytteillä Pariisissa Charles de Gaullen lentokentällä. kahden Machin liikennekone Transport Advisory Committee (STAC). Bristolin Type 198 oli 130 matkustajan kone, jonka voimalaitteina oli kuusi jälkipolttimella varustettua Olympus-moottoria. Olympus oli alun perin kehitetty Avro Vulcan -pommikoneeseen. Komitea esitti ensimmäisen raporttinsa keväällä 1959. Visiiri ja nokka yläasennossa. 9/2009 ILMAILU 41. Ryhmän tehtävänä oli koordinoida brittiläistä ääntä nopeampaan lentämiseen liittyvää tutkimustyötä. Tuulitunnelikokeissa havaittiin deltasiiven edut ja tultiin johtopäätökseen, että siivellä voitaisiin saavuttaa jopa nopeus 2,2 Mach. Näin Concorden peruskonsepti oli kasassa, vaikka edessä oli vielä vuosien työ. Myöhemmin vuonna 1959 USA:n SST-projekti jäi toteutumatta, joten uuden mantereenkin ilmailumuseoissa on turvauduttava Concordeen. Siinä ehdotettiin kahta suunnitelmaa: ensimmäinen oli 100 matkustajan kone, joka lentäisi 2400 km 1,2 Machin nopeudella. Tämä yksilö on näytteillä (alla) Museum of Flightissa Seattlessa. Bristol Aircraft ja Hawker Siddeley saivat sopimukset deltasiipisen ääntä nopeamman liikennekoneen jatkosuunnittelusta. Komiteassa oli edustettuna tärkeimmät valtiolliset elimet, suuret brittiläiset lentoyhtiöt ja lentokoneteollisuus
Vuoteen 1959 tultaessa Sud-Aviation ja Dassault olivat yhdistäneet voimansa ja ehdottivat Super Caravelle nimellä kulkenutta konetta. Hallitukset jakoivat kehitys- ja 9/2009 Ensimmäiset yhteistyökeskustelut käytiin BAC:n ja Sud-. Ranskalaiset ehtivät jo ilmoittaa koneensa lentävän vuoden 1965 aikana ja britit esittelivät SST:n pienoismallia Farnboroughin ilmailunäyttelyssä syyskuussa. Se olisi kuljettanut 76 matkustajaa 4 000 kilometrin päähän. Tämä yksilö on päässyt näytteille Steven F. Kehitystyön vaatimat panostukset olivat liian suuret yksittäisille lentokonevalmistajalle tai lentoyhtiölle, ehkä jopa yksittäiselle valtiolle. Liikennekoneiden suunnittelukustannukset olivat kohonneet tasaisesti konetyyppien muuttuessa entistä monimutkaisemmiksi. Britit puolustivat omaa Atlantin ylittämiseen kykenevää suunnitelmaansa, kun taas ranskalaiset halusivat pysyä keskipitkän matkan koneessa. Keskustelut ääntä nopeammasta liikennekoneesta oli aloitettu Aviationin välillä kesällä 1961. Neuvottelut ja väännöt huipentuivat marraskuun 29. päivä 1962. Moottoreiden ilmanotto on säädettävä, koska moottoreille tulevan virtauksen piti olla alisooninen kaikissa tapauksissa. moottoreiden ilmanottojen suunnittelussa ja huoli koneen painosta johtivat suunnitelman pienentämiseen. Tilaa ei ole liikaa, mutta silti rikkaat ja kuuluisat maksoivat päästäkseen näille nahkapenkeille. hävittäjiin. Ääntä nopeamman liikennekoneen suunnittelu uhkasi nostaa kehityskustannukset uusiin ulottuvuuksiin. Mystere- ja Ouragan-hävittäjäperheiden jälkeen oli siirrytty deltasiipisiin Mirage42 ILMAILU Concorden matkustamo. USA ei ollut kiinnostunut yhteistyöstä. Britannia ja Ranska olivat tehneet yhteistyötä jo deltasiiven kehitystyössä. Jo aikaisessa vaiheessa Britanniassa projektiin alettiin etsiä yhteistyökumppaneita maan rajojen ulkopuolelta. Euroopassa Saksalla ei ollut vielä 1950-1960-lukujen vaihteessa potentiaalia osallistua tämäntyyppiseen projektiin, mutta Ranska oli hionut omia suunnitelmiaan jo vuosia. Ranskassa 1957, kun hallitus kutsui lentokoneteollisuuden ja Air Francen saman pöydän ääreen. Neuvotteluja käytiin lähes koko vuosi 1962. Uudessa koneessa olisi neljä Olympus-moottoria ja se kuljettaisi 100 matkustajaa. Maksajan löytäminen tuli ajan- kohtaiseksi suunnittelun ollessa jo hyvässä vauhdissa. Kummankin maan hallitukset tukivat neuvotteluja. Suurin keskustelua aiheuttanut kysymys oli koneen toimintamatka. Ensimmäisen konseptin esitteli Sud-Aviation. Udvar-Hazy Centeriin Washingtoniin. Se oli 70 matkustajan 2,2 Machin nopeudella lentävä deltasiipinen kone. Moottoreiden ilmanottokanavat. Sillä oli omat SST-suunnitelmansa, jotka eivät lopulta tuottaneet tulosta. Concorden merkityksestä liikenneilmailulle kertoo paljon se, että yhtään konetta ei tarvinnut romuttaa 2000-luvulla, sillä kaikille löytyi sijoituspaikka. Ranskassa kehitys oli kulkenut hyvin pitkälle samaa polkua kuin muuallakin. Fairey ja Dassault olivat vaihtaneet tietoja, mistä oli iso apu suunniteltaessa Mirage-hävittäjiä. Silloin Britannian ja Ranskan hallitukset allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 100-paikkaisen 2,2 Machin nopeudella lentävän liikennekoneen suunnittelusta ja rakentamisesta
New York oli Air Francen ja British Airwaysin pääreittikohde lähes koko Concorden käyttöiän ajan. Moottoreiden reverssilohkot, pyrstö ja kannusteline, jonka tarkoitus oli suojata koneen peräosaa lentoonlähdössä. Visiiri yläasennossa, varsinaiset tuulilasit häämöttävät sen alla. Yhtiöillä ei ollut varaa jäädä odottelemaan projektin etenemistä ja antaa muiden lentoyhtiöiden tilata koneita. Muita kiinnostuneita lentoyhtiöitä olivat mm: Air Canada, Air India, American Airlines, Continental Airlines, Lufthansa ja TWA. Ensimmäinen Olympus 593D -moottori koekäytettiin kesällä 1964, ensimmäiset osat kahteen prototyyppiin valmistettiin huhtikuussa 1965 ja ensimmäiset rungon osat toimitettiin joulukuussa 1966. Heti tämän varauksen jälkeen Air France ja BOAC tilasivat kumpikin kahdeksan konetta. Alkuperäisen aikataulun mukaan Concorden ensilennon olisi pitänyt tapahtua 1966 ja koneen olisi pitänyt tulla kaupalliseen käyttöön 1970. Oli tärkeää varmistaa oma paikka toimitusjonossa. ILMAILU 43. Lentoyhtiöiden näkökulmasta Concorde olisi vakava kilpailija ja avain menestykseen, jos se täyttäisi luvatut suoritusarvot. Vaikka aikataulu alkoikin venyä heti projektin alussa, se ei vä9/2009 hentänyt lentoyhtiöiden kiinnostusta Concordeen. Sopimuksen mukaan BAC rakentaisi koneen etu- ja takarungot, Sud keskirungon ja siivet. Ensimmäinen kiinnostunut lentoyhtiö oli amerikkalainen PanAm, joka tilasi kuusi konetta jo 1963. Tästä aikataulusta jäätiin kuitenkin vuosia jälkeen. New Yorkissa lentotukialus Intrepidin vieressä näytteillä oleva British Airwaysin Concorde. Mielenkiintoisen sopimuksesta tekee se, ettei siihen kirjattu minkäänlaista irtisanomispykälää. Voimalaitteen suunnittelusta ja valmistuksesta vastasivat ranskalainen SNECMA ja brittiläinen Bristol Siddeley (myöhemmin Rolls Royce). Concorden ahdas ohjaamo on täynnä sähkömekaanisia mittareita ja laitteita. Pienemmät osakokonaisuudet jaettiin myös valmistajien kesken. Kesällä 1965 lentoyhtiöt olivat varanneet jo lähes 50 konetta. Tämä oli huipputekniikkaa 1970-luvulla. Rakennustyöt alkoivat edetä nopeasti. Visiiri nostettiin paikalleen matkalennossa, muulloin se oli alhaalla nokan sisällä. rakennuskulut puoliksi. Periaatteessa kumpikaan valtio ei pystynyt perääntymään projektista. Vaikka koneita oli varattu jo lähes 50 ja myyntiorganisaatio piti yli 100 koneen tilauksia realistisina, yhtään varmaa tilausta tilauskirjoissa ei vielä ollut
Concorde on ainoa liikennekone Tupolev Tu-144:n lisäksi, jonka moottoreissa on jälkipolttimet. puheessaan Concorde-versiota. Mutta uuden teknologian kehittäminen ei koskaan ole ollut eikä ole jatkos9/2009 44 ILMAILU. Britanniaa ajoi yhteistyöhön korkeiden kustannusten lisäksi myös halu lähentyä Euroopan talousunionia, jonka jäseneksi maa oli liittymässä. Siitä seurasi ongelmia, kun nokka peitti tehokkaasti lentäjän näkyvyyttä ohjaamosta. Tosin Britannia olisi halunnut irrottautua projektista jo 1964, mutta yritys kuivui kasaan. Concordea suunniteltaessa jouduttiin ratkomaan uudenlaisia ongelmia. Brittien prototyyppi 002 nousi siivilleen 9.4.1969. Lämpö ja lämpölaajeneminen eivät ole pikkujuttuja, Concorde kasvoi pituutta lennon aikana useita senttejä. Täysin uudenlaisen liikennekoneen kehittely oli osoittautunut luultua haastavammaksi. Britit käyttivät koneesta nimeä Concord ja ranskalaiset Concorde. Niissä koneen nokka sai lopullisen rakenteensa. Kaksinkertaista äänennopeutta lentävän lentokoneen otsapinnat kuumenevat kitkan vaikutuksesta. Ensimmäinen Concorde luovutettiin Air Francelle joulukuussa 1975. Concorde tarvitsi jälkipolttoa totyyppi 001 lensi ensimmäisen kerran 2.3.1969. Olympus-moottorit olivat normaaleita suihkumoottoreita ja toimivat alisoonisella virtauksella. Aikaa projektin alkamisesta ensimmäisten koneiden luovutukseen kului yli 10 vuotta. Prototyyppien ensilentojen jälkeen oltiin toiveikkaita koelentojen alkaessa. Omalta osaltaan aikataulua viivästytti sekin, että kummassakin maassa rakennettiin omaa prototyyppiä. Sarjakoneet pystyivät lentämään ääntä nopeammin jo ensilennoillaan. Tuskin mikään lentokone on koskaan saanut aikaan niin valtavaa julkista väittelyä kuin Concorde. Ääntä nopeammin lennettäessä ilman virtaus moottoreille piti saada hidastumaan. Prototyyppien jälkeen valmistui kaksi esisarjan konetta 01 ja 02. Uudet tavoitteet olivat ensilento 1969 ja liikenteen aloitus 1976. Projektin jättimäisillä kustannuksilla lyötiin hallituksia ja Concorde nähtiin valtavana hukkainvestointina, joka söi valtioiden budjetteja. Myös koneiden sarjavalmistus oli jaettu kahteen maahan. Ensimmäinen tappio tilauksissa tuli, kun Yhdysvaltain presidentti John F. Oma lukunsa oli moottoreiden ilmanoton suunnittelu. Lämpöongelma ratkaistiin kierrättämällä viileää polttonestettä koneen siipien johtoreunoissa. Myöhempinä vuosina Concordesta tuli poliittinen pelinappula. Prototyyppi 002 oli 4.11.1970 jo kiihdyttämässä kahteen Machiin, kun nopeudessa 1,35 M tullut moottorin palovaroitus keskeytti yrityksen. Etummaisen koneen eturungossa näkyvä mustaruudullinen alue on prototyypeissä ollut miehistön hätäuloskäynti, jonka kautta olisi ollut mahdollista poistua koneesta laskuvarjohyppyä varten. Concorde oli paljolti myös po- liittinen lentokone. Visiiri nousi ylös tuulilasien eteen matkalennossa täydentämään nokan aerodynaamista muotoa. Samaan aikaan mittavan koelento-ohjelman kanssa sarjakoneiden valmistus oli jo alkanut täydellä teholla. Ensimmäinen sarjakone lensi Toulousessa 6.12.1973 ja toinen sarjakone Filtonissa 13.2.1974. Äänivallin ylitti ensimmäisenä prototyyppi 001 1.10.1969, prototyyppi 002 liittyi seuraan maaliskuussa 1970. Polttoainejärjestelmä oli muutenkin pieni painajainen; jäähdytyksen lisäksi polttoainetta käytettiin koneen trimmaamiseen. Seuraava luonnollinen askel oli kaksinkertainen äänennopeus. Se oli paljon enemmän kuin kukaan oli osannut kuvitella. Vuoden 1975 loppuun mennessä oli valmistunut neljä sarjakonetta lisää. Aerodynamiikka saneli koneen nokan muodon. Saavutusta himmensi hieman se, että Neuvostoliiton SST-kone Tupolev Tu-144 oli ehtinyt tehdä ensilentonsa vuoden 1968 viimeisenä päivänä. Vuosikymmenien ajan kaikki Concordeen liittyvä oli aina suurta ja näyttävää. lentoonlähdössä ja siirryttäessä ääntä nopeampaan lentoon. Ranskassa rakennettu pro- Alkuperäistä aikataulua jou- Air Francen Concorde alkuperäisissä maalikaaviossa 1970-luvulla. Kahden prototyypin välissä esisarjan kone. Prototyyppien visiiri poikkesi huomattavasti sarjakoneiden visiiristä. Concorden toisen puolen moottorit testiasennuksessa. Concorde oli myös ensimmäinen liikennekone, jonka moottoreissa oli jälkipoltin. Kummassakin maassa toimi oma organisaationsa ja kaikki kehitysvaiheet oli tarkkaan jaettu organisaatioiden kesken. Tyyppikelpuutusta suunniteltiin vuodella 1973. Myöhemmin samana päivänä ranskalaisten prototyyppi 001 rikkoi 2,0 Machin nopeuden. Concorden koelento-ohjelma jatkui koko 1970-luvun alun. Prototyyppien kiinteä visiirirakenne korvattiin liikkuvalla visiirillä. Silloin kukaan ei osannut kuvitella tämän jakson venyvän kuudeksi vuodeksi. Nokasta piti tehdä kääntyvä, jotta lentäjällä olisi esimerkiksi lähestymisen aikana mahdollisuus nähdä, mihin on konetta lentämässä. British Airways sai ensimmäisensä tammikuussa 1976. Kennedy päätti aloittaa USA:n oman SST-projektin, jolloin PanAm perui Concorde-tilauksen ja jäi odottamaan koskaan toteutumatonta USA:n SST-konetta. Kysymys koneen nimestäkin saatiin väännettyä poliittiseksi. Vaikka konetta rakennettiinkin yhteistyönä, Concordella ei ollut koskaan yhteistä projektiorganisaatiota. Nimikysymys ratkesi ranskalaisten eduksi, kun Ranskan presidentti Charles de Gaulle käytti duttiin muuttamaan jo aikaisessa vaiheessa
Alkuperäisen aikataulun petettyä vuosilla, Concorde ei ollut enää 1970-luvun puolivälin maailmassa houkutteleva vaihtoehto. Kone syöksyi maahan reilu minuutti lentoonlähdön jälkeen. Politiikka oli osallisena tässäkin vaiheessa. Sopu USA:n kanssa Concorde-lennoista saatiin aikaan vuonna 1977, ensimmäiset lennot New Yorkiin lennettiin marraskuussa 1977. Koneiden palatessa liikenteeseen onnettomuuden jälkeen lentoyhtiöt suunnittelivat lentävänsä Concordella vuoden 2010 tienoille. Concorde nähtiin myös Turussa. Epilogi. Rajoitettu liikenne Neuvostoliiton sisällä loppui jo 1980-luvun alussa. Concordet eivät enää lennä, mutta ne ovat silti suuren kiinnostuksen kohteena. Parhaimmillaan tilauskirjoissa oli ollut 74 konetta. Aika oli kuitenkin kypsä jo 2003. British Airways teki viimeisen Concorde-lentonsa 24.10.2003. Air France ja British Airways sopivat poistavansa koneet käytöstä vuoden 2003 loppuun mennessä. Maailman ensimmäiset ääntä nopeammat reittilennot nousivat ilmaan 21.1.1976 kello 11.35. Suomi ei ollut poikkeus. Kauniit ja rikkaat singahtivat Atlantin yli muutamassa tunnissa. Koneessa olleet 109 ja neljä maassa ollutta ihmistä menehtyivät. Osa rikkoi päätelineen renkaan, jonka kappaleet lävistivät siiven polttoainetankin. USA:n oma SSTprojekti oli kaatunut teknisesti mahdottomana, mutta intohimot SST-konetta kohtaan velloivat kovina Atlantin molemmin puolin. Concorde vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa 25.12.1984, kun British Airwaysin kone toi turisteja Rovaniemelle joulupäiväksi. Air Francen Concorde vieraili ensimmäistä kertaa maassamme 1980-luvulla presidentti Mitterrandin vierailulla. Näiden 16 sarjakoneen lisäksi valmistui neljä esikonetta, joten Concorden kokonaisvalmistusmäärä jäi vain 20 koneeseen. Suomessa. Vääjäämätön kuitenkin tapahtui Pariisissa 25.7.2000. Sen arvo mitattiinkin muilla mittareilla. Siitä on olemassa esimerkkejä 2000-luvun lentokoneteollisuudessakin. Lentoyhtiöiden käyttöön tul- lessaan Concorde oli maailman parhaiten testattu liikennekone. Vielä tämän jälkeen Virgin-lentoyhtiön omistaja Richard Branson tarjoutui ostamaan British Airwaysin koneet punnalla, mutta Concorden aika lentoliikenteessä oli ohi. Concorde tuotantolinjalla Toulousessa. Aika ajoi kuitenkin Concorden ohi. Koneita siirrettiin ilmailumuseoihin ja muihin paikkoihin ympäri maailmaa. Viimeiseen saakka Concorde oli huipputekniikan vertauskuva, vaikka sen suonissa virtasi osittain jopa 1950-luvun veri. Niissä ne muistuttavat kävijöitä yhdestä siviili-ilmailun suuresta unelmasta, unelmasta jolle ei ole näkyvissä seuraajaa. ILMAILU 45. Joulukuussa Rovaniemellä vieraileva Concorde oli takuuvarma uutisaihe 9/2009 koskaan taloudellisesti kannattava lentokonetyyppi lentoyhtiöille. 1970-luvun puolivälissä Concorde oli saatu onnellisesti liikenteeseen, mutta muut lentoyhtiöt olivat pimennossa. sakaan vaivatonta. Äkkiä ajateltuna tämä olisi voinut olla Concorden loppu. Taustalla Caravelle. Brittien esisarjakone 101 G-AXDN. Kone oli epätaloudellinen ja kallis operoida eikä öljykriisi parantanut Concorden osakkeita. Isosta Omenasta tulikin molempien lentoyhtiöiden pääkohde koko Concorden elinkaaren ajaksi. Alkuperäisen New Yorkin reitin sijaan lentoyhtiöiden oli etsittävä uusia reittikohteita. Concorde oli tuskin Concorde herätti aina suurta huomiota missä ikinä liikkuikin. Toinen vierailu Suomeen tapahtui 22.5.1985, kun brittiläisiä jalkapallofaneja saapui Helsinkiin. British Airwaysin Concorde-simulaattori on edelleen käytössä. Seurauksena oli tulipalo vasemmassa siivessä. Pariisin onnettomuudessa tuhoutuneen koneen lisäksi yhtään valmistunutta Concordea ei romutettu vuoden 2003 jälkeen. Silloin Air Francen Concorde suuntasi Pariisista Rio de Janeiroon ja British Airwaysiin kone Lontoosta Bahrainiin. polttoainetankit suojattiin kevlarlevyillä ja renkaiksi valittiin uusi rengastyyppi. Vaikka Tupolev ehti tekemään ensilentonsa ennen Concordea, siitä ei ollut menestystä. Concorde oli miehistöille haastava lentokone, mutta riskeihin nähden luotettava ja turvallinen. Air France ja British Airways suunnittelivat aloittavansa reittilennot yhtä aikaa tammikuussa 1976. Sillä pääsee lentämään tukevaa puntanippua vastaan. Air France ja British Airways jäivät ainoiksi Concorde-operaattoreiksi. Kahden prototyypin (001 ja 002) jälkeen rakennettiin kaksi esisarjakonetta 101 ja 102 ennen sarjakoneiden valmistumista. Tupolevin Tu-144 oli Neuvostoliiton vastine Concordelle. USA ei antanut Concordelle lupaa liikennöidä ilmatilaansa. Concorde oli entistäkin kalliimpi operoida ja matkustajamäärät olivat laskussa. Yksi Air Francen kone oli poistettu käytöstä jo 1977 kovan laskun jälkeen ja purettu. Kummallakin oli käytössään kahdeksan konetta. Air Francen Concorde osui lentoonlähdössä kiitotielle edellisestä koneesta pudonneeseen osaan. Parhaimmillaan Rovaniemellä oli yhtä aikaa kummankin lentoyhtiön Concorde. Air Francen viimeinen Concordelento lennettiin 31.5.2003. Joululennot Lappiin olivat suosittuja vielä myöhemminkin. Yli 20 vuoden aikana Concordesta tuli rahan ja jetsetelämän vertauskuva. Mutta lentoyhtiöt päättivät tehdä koneisiin modifikaatiot, joissa mm
SCANFLYERS.COM DynAero MCR Scandinavian Flyers info@fm-iap.fi 050 36 111 63 46 ILMAILU 9/2009
ILU-LEHT I LMA I 70 OTTA SITTEN VU 9/2009 ILMAILU 47
09 5407 4700. 09 5407 4500 Veljekset Laakkonen Oy Mekaanikonkatu 2, 00880 Helsinki puh. Veljekset Laakkonen Oy Luomannotko 7, 02200 Espoo puh