Numero 8/2007
70. vuosikerta
Hinta 6 euroa
HIGHTECHFinnairin Colin Molloy
PIK-25 Varttimarkka
LENTOKONEKAUPPIAS
LENTOKONE
07008
6 41 488 2 8 880 30
288803-0708
PAL.VKO
Finavian Samuli Haapasalo: EMME UNOHDA HARRASTEILMAILUA
2007-46
"Lentokone putosi veteen". Mitäpä sitä turhaan energiaansa kuluttamaan.
Malmilla jokunen vuosi sitten piipahtaessa SIL:n toiminnanjohtaja kertoili Helsingin Sanomien "minne mennä" palstan toimittajan soitelleen ja kyselleen, että onko tämä totta, että joka viikonloppu on jonkun sortin lennokki-SM-kisa Malmilla. Maailmalla sama meininki: koko ajan porukkaa kisaamassa kun vaan tietäisi mitä ja missä kaikkialla.
Paikallista julkisuutta ilmailukisat saavat hyvin, mutta valtakunnan tai maailmanlaajuisessa mediassa jo selkeästi huonommin. Ja miksipä emme siis tyytyisi siihen mikä tulee suhteellisen kevyesti... Ei päässyt yksikään tapahtuma menopalstalle.
Ei niin, etteikö ilmailua olisi ollut joskus näyttävästi esillä valtakunnallisestikin. Niinpä.
Hyviä kelejä itse kuullekin säädylle ja säädyttömillekin. Tuntuupa siltä, että ilmailuuutinen julkaistaan sitä näyttävämmin ja varmemmin kun kyseessä on vaaratilanne tai onnettomuus.
Tarvitseeko siis jokaisen joka haluaa kilpailla, saada (tai pitääkö) kilpailla juuri siinä sarjassa kun haluaa (ja niiden kanssa kun haluaa). Uskokaapa huviksenne, että alkoi usko loppua siihen, kuinka valtava määrä järjestetään erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä mestaruuskisoja eri lajeissa, sarjoissa ja luokissa. Ja totta se oli, ja toimittaja sanoi, että "olkoot sitten". korkealtajakovaa@gmail.com
Aitajuoksukisa takaperin juokseville
I
soveli seuraili kuluneena kesänä pitkin Suomea ja Eurooppaakin suuntautuneilla reissuillaan ilmailutapahtumien ja etenkin -kisojen huiman laajaa skaalaa. Annetaan paikallislehden vain kirjoittaa tapahtumasta, mutta unohdetaan muu valtakunta. Ei 400 metrin aitajuoksuakaan ole erikseen pari vuotta vanhoilla kengillä juokseville, munasillaan juokseville, takaperin juokseville ja niin edelleen.
Viimeksi Isoveli naureskeli syyskesällä vesilentokoneen kaatumista koskenutta iltapäivälehtiuutisointia. Loppui usko Hesarin toimittajaltakin sarjojen, lajien, luokkien ja ties minkä määritelmän vyöryn edessä. Isoveli
Korkealta ja kovaa palstan Isoveli on nimimerkki, jonka taustalla on ilmailualan vaikuttajia. Syy huonoon valtakunnanjulkisuuteen löytyy siitä, että me ilmailijat itse teemme harrastuksestamme liian monimutkaista ja vaikeaa etenkin ulkopuolisten silmissä. Se ei ehkä ollut vaan juuri sinun lempi-ilmailulajisi tai sellaisessa muodossa kun halusit. Siis jokunen vuosi sitten. Isoveljen kolumnien mielipiteet eivät edusta ILMAILUN tai Suomen Ilmailuliiton kantaa.
2 ILMAILU
Muutos on kuitenkin luvassa. Kysymys saattaa olla rahasta, miksi kaikkia D-tutkimuksia ei saateta julkaisuasteelle. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Osa tutkimuksista julkaistaan Onnettomuustutkintakeskuksen (OTK) sivuilla netissä ja painetaan julkaisuksi. 040 594 2362, (09) 3509 3435 KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Leila Ulmanen ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Tutkimuksen julkaisemisella saadaan myös lopettua lehmääkin lennättävät jossittelut, tulkinnat ja huhupuheet. Näin jokainen voisi todeta, kuinka pienistä asioista voi syntyä enemmän tai vähemmän vaarallinen tilanne. Läheltä piti tilanteessa mukana olijan ei tule missään tapauksessa tuntea häpeää asian julkistamisesta. KUSTANTAJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 70. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa PAINOPAIKKA Painotalo Auranen, Forssa 2007 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi Puh. Koska vain virheistä voi oppia, tulisi jokainen läheltä piti tilanne saattaa kaikkien ilmailijoiden nähtäville. Etu on kaikille yhteinen. Jokainen D-tutkinnan "arvoinen" tapahtuma tulisi julkaista ainakin verkossa versiona, jossa kerrotaan perusasiat: mitä, missä, milloin ja miksi. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
Onnettomuustutkinnat julkisiksi
uten toisaalla tässä ILMAILUSSA kerrotaan, on tänä kesänä tapahtunut varsin useita läheltä piti tilanteita erilaisille harrasteilmailukoneille. Asiantuntemuksesta ei OTK:ssa ainakaan ole pulaa. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Tämä kaikki siksi, että jokainen ilmailija voisi ottaa opiksi tapahtuneesta. Turvallisuudesta huolehtiminen voi olla kallista, mutta kuten minua viisaammat ovat sanoneet, kokeilkaapa todellista onnettomuutta. Valitettavasti läheskään kaikki tapaukset eivät päädy julkaisun asteelle, vaan niistä tehdään niin kutsuttu D-tutkinta, jonka tulokset päätyvät vain OTK:n mappiin keskuksen hyllylle. vuosikerta VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi TOIMITUSSIHTEERI Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi ILMOITUKSET Panu Hämäri, Mikko Nieminen ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Se se vasta on kallista. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Hyviä eläkepäiviä OTK:n Esko "Eko"Lähteenmäelle! Erittäin turvallista syksyä ja talvenodotusta,
K
Mikko Sokero
Tässä numerossa
4 10 14 16 18 19 20 22 24 26 28 30 31 33 34 39 40 41 42 46 47 48 50 52 54 55 ILMAILU esittelee Jarmo Hakalan Varttimarkan 35th International Vintage Glider Rally 2007 Tarkkuuslennon SM-kisat 2007 SAAPUVAT-uutispalsta Jyri Raivio kirjoitti purjelentokirjan Autobensaa lentokoneisiin Vapaasti lentävistä uutta haastetta Ilmailun 5-ottelussa menestystä Rinnakkaislähestymiset kahdelle baanalle Brian Germain koulutti suomalaisia Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Lentopolttoaineiden verotuksessa puolivoitto Colin Molloyn ammattina lentokonekauppias Aikamoinen aikamatka SPR-SIL-leiri Räyskälässä Lost Boys vauhdissa Samuli Haapasalo ei unohda harrasteilmailijoita Kesän lento-onnettomuudet Paavon purjelentonurkka Antti Virmavirta toteuttaa haavettaan Tapaus Copterlinen puinti jatkuu Ilmailu kuulee vitosena Kannen kuvat: Ilmailu 70 vuotta sitten Tero Tuominen (PIK-25) Ilkka Kangastalo (Colin Molloy) Kuppilatiima
ILMAILU 3. Tutkiminen ja sen viimeistely vaikkapa nettiversioksi saattaa olla hinnakasta, mutta se on osa ilmailuturvallisuutta. Etenkin tuo miksi-kysymykseen vastauksen saaminen jokaisessa tapauksessa olisi hyväksi koko ilmailulle. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa
Into kuitenkin hiipui ja osat jäivät varastoon pölyttymään. 14 l/h 17 h
4 ILMAILU. Jarmo Hakala ei kuulunut heihin.
ILMAILU esittelee PIK-25 Varttimarkan
PIK-25 VARTTIMARKKA
kokonaispituus siipien kärkiväli Moottori Teho Matkanopeus 75% (75 hp) sakkausnopeus sileänä sakkausnopeus laipoilla Tyhjäpaino MToW Polttoaine Max PA-määrä PA-kulutus 75% (75 hp) Max toiminta-aika 6,6 m 8,8 m vW 1.9 TDI-jH1 100/120 hp 110 MPH 65 MPH 55 MPH 595 kg 850 kg (max 3.8 G) diesel 240 l n. Useimmat ilmailijat olivat varmoja, että hanke jää vain alaviitteeksi kerhohistoriikkiin. Yhdellä tankkauksella
Suomi edestakaisin
Teekkarien pohdinnat kotimaisesta matka- ja koulukoneesta PIK-sarjan jatkeeksi tuottivat 80-luvulla PIK-25 Varttimarkan
Vahteran suunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan ja projektille saatiin mukavasti ulkopuolista rahoitustakin. Varttimarkan kohtalo jäi selvästi kaivertamaan suomalaisten experimentalrakentajien mieliä. Kone lentää hyvässä asennossa.
ILMAILU 5. Elokuun loppuun mennessä Varttimarkka oli lentänyt jo 30 tuntia ilman ongelmia. Päälle tulivat kannus ylhäällä tehdyt rullausharjoitukset, joissa oli jo miltei noustu ilmaan. Siivekkeiden differentiaalia on jo säädetty tavoitteena pienemmät ohjainvoimat. Osia tilattiin ja tehtiin palkkatyönä. Yksi ongelma löytyi ensilennolla: siivekevoimat olivat ilmassa suuret ja kyse ei ollut vastuksesta ohjainlinjassa. 80-luvulla Suhinu-hinauskoneen jälkeen pohdinnassa oli seuraava hanke. Takana oli 11 vuoden rakennusrupeama ja lentolaite oli siten läpikotaisin tuttu. Niitä varten Hakala suunnitteli parhaillaan pakkolaukaisujärjestelmää etureunasta saranoituun kuomuun. TeksTI jA kUvAT Tero TUoMInen
J
okaisen itserakennetun koneen ensilento on jännittävä ja mieleenpainuva tapahtuma. Suomalaisten konetyyppien ensilennot ovat harvinaista herkkua, olkoonkin että vain puoli vuotta aiemmin oli siivilleen noussut toinen samaan sarjaan kuuluva kone, PIK-27 Sehinu. Ilmassa Varttimarkassa ei ilmennyt mitään yllättävää: kaikki perusjutut olivat kunnossa. Alun perin Hakala olisi halunnut lentää ensilennon Helsinki-Vantaalta hiljaisina aamuyön tunteina. Pilotin kannuspyöräkokemus takasi, että laskukin sujui mallikkaasti. VW-diesel veti vaimeasti muristen sinihohtoisen koneen Hyvinkään taivaalle.
- Parin minuutin jälkeen vähensin varovasti tehoja. Sitten oli pakko vähän puhaltaa, kertaa Hakala 20 minuuttia kestäneen lennon jännittäviä alkuvaiheita.
Ei yllätyksiä
Kentän laidalle oli kerääntynyt ilmailijoita seuraamaan ainutlaatuista hetkeä. Mies oli kuitenkin hyvin valmistautunut. Laajemminkin ilmailupiirien mielipiteitä luodattuaan pikiläiset päätyivät koulutusja harrastekäyttöön soveltuvaan pienkoneeseen. kesäkuuta. Lupaa Vantaalle ei kuitenkaan saatu. Hakala odotti kaikessa rauhassa iltaa ja tyyntä keliä. Koelento-ohjelman minimivaatimus on 45 tuntia.
ILMAILU-lehden tutustuessa koneeseen edessä olivat vielä sakkauskokeet. Sen suurin menestystarina on ollut kaupalliseen tuotantoon päässyt PIK-20-purjelentokone. Ari Vahteran 80-luvun puolivälissä diplomityönään suunnittelemassa aerodynamiikassa ei tosin ollut mitään sellaista erikoisuutta, joka olisi etukäteen huolestuttanut. Lisää jännitysruuvia kiristää se, jos kyse on kokonaan uuden konetyypin ensimmäisestä noususta taivaalle. Tällainen tilanne oli Jarmo Hakalalla edessään, kun hän kiinnitti turvavöitään PIK-25 Varttimarkan ohjaamossa 21. Koneessa oli selvästi potentiaalia.
Varttimarkka ilmassa. Silti into hiipui ja lopulta muotit ja valmiit osat jäivät pölyyntymään itähelsinkiläisen varastoluolan nurkkaan. Koneen lento-ominaisuudet sen sijaan perustuivat vain paperitietoon. Hyvinkäällä kun etusektorin pakkolaskupaikat ovat kortilla. Vaikka kone tuntui hyvältä, ilman laskuvarjoa hän ei aikonut perehtyä Varttimarkan sakkausominaisuuksiin.
Yli 20 vuotta suunnittelusta ensilentoon
PIK-25 Varttimarkka (nimi tulee tietysti järjestysnumerosta) oli jatkoa Polyteknikkojen Ilmailukerhon konesarjaan. H-hetki koitti lopulta kello 22.18. Ensilento oli menestys. Senkin toimivuudesta Hakala saattoi olla melko varma, voimanlähdettä oli koekäytetty testipenkissä 30 tuntia ja vielä varmuudeksi kolme tuntia koneeseen asennettuna. Uutta koneessa oli myös Volkswagenin valmistetta olevan, autoon tarkoitetun turbodieselin sovittaminen lentokonekäyttöön
Lisäksi on ulkomaan terminaalina tunnettu lennonvalmistelurakennus sekä kuivakäymälä, joka on tietenkin kotimaan terminaali. Virtajohtimina toimivat alumiinilistat.
Savikon lentopaikan uusin rakennus on neljän koneen peltihalli. varsinainen kentän rakentaminen oli helpoin osa-alue. Itse ilmailuviranomaisen osuus tässä toimi lähes mallikelpoisesti, muistelee jarmo Hakala hankkeen vaiheita.
v
EFNS Nurmijärvi Savikon lentopaikka
Tasainen lattia mahdollistaa takarungon käyttämisen nukkumatilana. Tästä mahtuu mies takarunkoon yöpymään. kaikki oikeusasteet käytiin läpi. Edustan ruohotus on vielä keskeneräinen.
ILMAILU 7. Lupaprosessi ympäristölupahakemuksesta siihen, että kentälle saatiin käyttölupa kesti kolme vuotta ja neljä kuukautta. reunaesteitä ei ole, koska kenttä on keskellä kaurapeltoa. Lentopaikkaa ei ympäristörajoitusten vuoksi saa käyttää ilman ennakkolupaa. Toissa vuonna kentälle rakentui neljän ilmailuharrastajan talkoilla 450 neliömetrin halli. Helsingistä Hämeenlinnaan päin moottoritietä ajettaessa voi kentän tuulipussin nähdä tien vasemmalla puolella. kiitotie 05/23 on 440x25 metriä ja ruohopintainen. Akku on siirretty taakse painopistesyistä, koska VW-moottori on alkuperäistä raskaampi. - Tämä tuotti hillittömän määrän paperia ja toki myös tietämystä siitä, miten nykyinen yhteiskunta toimii tällä sektorilla. Halliin mahtuu neljä konetta. Asia on testattu pahvimallilla jo suunnitteluvaiheessa.
arttimarkka operoi nykyisin savikon yksityiseltä lentopaikalta. varttimarkan ohella siellä majailevat Fly Baby, Ikarus ja Coyote
Monet ideoista ovat kauniin yksinkertaisia. varusmiesaika sujui luonnollisesti Ilmavoimissa apumekaanikkona. X-harrastuksen pelisäännöt ovat Hakalan mielestä meillä kohdallaan. Itseasiassa Varttimarkka soveltuu itsessäänkin leiriytymiseen. silloin toimikuntien puheenjohtajat olivat myös liiton hallituksessa. Varttimarkka matkasi Aavahelukalle yhdessä Markku Tuunaisen ohjaaman RV-6:n kanssa. Uudet X-koneet puolestaan rakennetaan yhä useammin eriasteisista rakennussarjoista. olen kuullut että meilläkin suomessa on yritetty hyväksyttää menetelmää, että rakennussarjan ostaja menisi pajalle "lomailemaan" ja ikään kuin rakentaisi sen itse. Takarungon järjestelmät ja ohjainvälitykset on sijoitettu sivuille niin, että tasaiselle lattialle voi kömpiä nukkumaan. Puolet PIK:n lopulta valitsemaa
8 ILMAILU. A2 tuli 1974 ja yö-vFr 1976. - siinä ohessa osallistuin kerhon koneiden huoltoihin parhaimpina vuosina 400 kerhotyötuntia vuodessa. Uusi suomalainen ilma-alus on lentänyt. Ilmailu-ura alkoi perinteisesti liidokkien rakentamisella kansakouluikäisenä. Matkalentäminen on Hakalan läheisimmäksi tuntema moottorilentämisen laji. Tulisi sitten kotiin "tekemällään" koneella. Toinen on vanhojen tyyppihyväksyttyjen koneiden siirto X-puolelle erilaisten muutostöiden myötä. Ultratoiminnasta voisi sanoa: ollaan keksimässä mopo-cessnaa uudelleen. - osallistuin nurmijärven ilmailukerhon Fly Babyn rakentamiseen pienellä panoksella.
j
Kaasu on sijoitettu keskelle. Pysäköintijarru ja mekaaninen varalla oleva tehonsäätö ovat sen vieressä.
Yksinkertaista mutta toimivaa
Rakentamisen aikana Hakala toi Varttimarkkaan paljon muutakin uutta. - näinä 17 vuonna olen toiminut lähestulkoon kaikkien lentokonejärjestelmien kouluttajana poislukien voimalaitteet. Hakala työskentelee Finnairin tekniikassa kouluttajana niin perus- kuin tyyppikoulutuspuolella. Hakala päätyi saman valmistajan moderniin diesel-voimanlähteeseen (VW 1.9 TDI-JH1). Määräykset kiristyvät, tulee byrokratiaa ja tuotevastuulait. Hakala on huolissaan moottorilennon tulevaisuudesta. Aina oppii uusia osaalueita tekniikasta. VW Kuplan boxer-moottori. - Ultralentokoneet ja toiminta niillä ovat pelastus, kunnes silläkin sektorilla kiristetään määräyksiä. Kuvassa näkyy siivenkärjen matkatavaralokeron luukku.
Turbo-diesel voimanlähteenä
Kokonaan oman haasteensa toi uuden moottorin soveltaminen Varttimarkkaan sopivaksi. vuosina 1982 - 1996 Hakala oli Ilmailuliiton experimental-toimikunnassa, josta kuusi viimeisintä vuotta puheenjohtajana. Toinen oivallus ovat siivenkärkiin sijoitetut matkatavaratilat, joihin kumpaankin voi ottaa 5 kiloa pehmeää rahtia. Koelento-ohjelmassa on tehty jo yksi Lapin keikka. Afrikassa olen käynyt Marokossa. Alun perin teekkarien mielessä oli käynyt mm. silloin kiloja minulla oli 103, nauraa Hakala. koneena on ollut Piper Arrow. Kyljen luukkukin on mitoitettu tätä tarkoitusta silmällä pitäen. ne antavat rakentajille melko vapaat kädet toteuttaa kokeiluita, jotka ovat yksi kiehtova osa-alue experimentaltoiminnassa. Tämä ei ole mielestäni enää harrasterakentamista. - Minua kiinnostaa se, että voi kehitellä työja rakennusmenetelmiä. - Moottorilentoharrastusmahdollisuudet ovat karkaamassa tavallisen kuukausipalkkalaisen ulottumattomiin. Hakala harrastaa matkalentämistä ja usein yövytään koneen vieressä. Tekniikka sydämen asiana
armo Hakala (54) on koulutukseltaan autonasentaja, lentokonesähköasentaja ja elektroniikkateknikko. - siitä lähtien osallistuin niihin 14 kertaa, jopa kerran PM-kisoihinkin ruotsissa. Palkintona on koneen päällikön paino konjakkia. Lisäksi hän on käynyt lukuisia liikennekoneiden tekniikan tyyppikursseja. 1972 syksyllä aloitin silloisen Finnairin Ilmailuopiston asentajakurssilla. opettajana toiminut risto räisänen sai Hakalan innostumaan lentolupakirjakurssista. - samalla kun on vapauksia toivon mukaan osaamme ottaa myös vaadittavan vastuun.
Jarmo Hakalalla on syytä tyytyväisyyteen. - Mielenkiintoisin kilpailu, johon olen osallistunut oli 1993 Cognac-ralli ranskassa. Ainoa este on vielä suunnittelematta oleva tuuletus nukkujan hapensaanti on taattava.
Tein myös vileniuksen veikon ja Marjatan osprey 2:n ja Paavolan jukan Lancair 320:n sähkö- ja radioasennukset. experimental-rakentamisen Hakala näkee jakautuvan selvästi kahteen osa-alueeseen. Tarkkuuslennon sM-kisoihin Hakala osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1976. rakentaminen tuli mukaan, koska tekniikka on aina innostanut Hakalaa enemmän kuin vaikkapa kaunokirjallisuus. Finnairin lentokerhon hallituksessa olin kerhomestarina vuosina 1980 - 1995. Esimerkiksi saranoitu mittaripaneeli helpottaa merkittävästi avioniikan asentamista ja huoltoa. sijoitukset viimeisimpinä vuosina oli siinä 10 parhaan joukossa. - Amerikkalaisen muffinssipussin ohjetta mukaillen voisi sanoa: just add the water. Niinpä teltta ja makuupussi sujahtavat näppärästi siipiin. - ensimmäisen lentokokemukseni oli rallyen kyydissä varusmiesaikana. vuonna 1987 uudelleenrakennettu Piper j3 (L4) on edelleen kimppakoneena Pertti elgin kanssa. - Pisimmän lentoni kohde on ollut Malta
Kannus on ohjattava. Elektroniikka liittyy siivenkärkivaloihin.
Lycomingia varten suunnitelluista kiinnityspisteistä voitiin hyödyntää. Lakkapintaa joudunkin viimeistelemään vielä hiomalla. Hakala halusi tehostaa jäähdytystä, mutta kokeilu moottorin alla olevan ilmanpoistoaukon suurentamisella johtikin virtauksen heikkenemiseen. Ratkaisu on vielä väliaikainen. Alkuperäinen auton voimanlähde on kokenut melkoisen muutoksen. Matkalennossa 100 solmun (180 kmh) nopeudella polttoainetta kuluu 14-15 litraa. Ratkaisu oli myös painava, toteaa Hakala mutta vaikuttaa silti tyytyväiseltä tyylikkääseen koneeseensa.
Ohjainpintojen sarvissa on lyijyiset vastapainot. VW:n ominaiskulutus 2600 kierroksella on 165 g / hv / tunti. Tässä tilaa vaikka makuupussille. Lentokonemoottoreissa termi on yleensä FADEC. Jarruneste kulkee alumiinisen laskutelinevarren sisällä.
joittamalla toinen, pieni akku mittaritaulun yhteyteen. Ei siis ihme, että experimental-rakentamisen legenda Kai Mellén on todennut, että moottorin pohtimiseen menee sama aika kuin koneen rakentamiseen.
Vaativa maalausprojekti
Koneen värityksen on suunnitellut Rauno Kekkonen. Niillä saadaan potkurille 30-40 % enemmän tehoa läpi kuin perinteisillä hihnoilla. Tilanne korjaantui pienen ilmanohjauslevyn asentamisella aukon eteen. Bensiinimoottorilla vastaava luku on 240. Taaempi osa toimii lämmityslaitteena. Näin pysähtyminen ei
täristele konetta niin pahasti. Vaihteisto lähinnä tuokin potkuriakselin korkeammalle. Systeemi tunnetaan lyhenteellä ECU (electronic control unit). Lisäksi on erillinen varoitusvalo, joka syttyy jos dieseliä on alle 9 litraa. Koelennoilla lämmöt ovat nousseet 100 asteeseen. - Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että polttoaineen määrä mitataan kapasitiivisesti eli "vaihtovirtavastusta" mittaamalla kahden sisäkkäisen putken välillä. Trimmilaippa liikkuu tehostaen korkeusperäsintä. Tämä takaa sen, että läppä ei vahingossa sulkeudu lennolla.
Sähköinen moottoriohjaus
Moottori on täysin sähköisesti ohjattu. Kolme piti rakentaa lisää. Pyöräjarrujen avulla kone kääntyy miltei paikallaan.
ILMAILU 9. Hakala ei kuitenkaan luota elektroniikkaan 100-prosenttisesti. Aiemmin tyyppiä on tosin käytetty veneissä ja aggregaatteja pyörittämässä. Jäähdytin on jaettu kahteen osaan. Moottoriin onkin rakennettu käsikäyttömahdollisuus, jolla tehoja voidaan säätää. Maalausprosessi oli vaativa, sillä helmiäisen määrän sääteleminen on vaikeaa. Välityssuhde on pieni (1:1,2). Ammatikseen lentokoneen sisustusten kanssa työskentelevä mies päätyi vaaleansiniseen helmiäisväriin, joka vaihtaa sävyään katselukulman vaihtuessa. - Työläs homma, etenkin kun maalaaminen ei ole ominta osaamisaluettani. Moottoriarvojen näytöt välittyvät mittaripaneelin näyttöön Pentti Palosen pelkästään Varttimarkkaa varten ideoiman ja rakentaman tietokoneen välityksellä. Systeemi toimii alipaineella kahden solenoidin ohjaamana. Vaikka sekoitus oli sama, pieniin irto-osiin tuli hieman eri sävy kuin runkoon. Etuna on se, että liikkuvia osia ei ole. Pieni ongelma syntyy, kun startatessa järjestelmien jännite laskee alle 10 voltin ja näytöt sammuvat. Alennusvaihde on toteutettu Optibeltin SPB-kiilahihnoilla. - Moottori on toiminut käsittämättömän hyvin. Yksi Hakalan innovaatioista on mekanismi, joka moottoria sammutettaessa sulkee imuläpän. Sininen tehosteraita luo sille tyylikkään kontrastin. Myös lakkaus vaati tarkkaa kättä, jotta valumilta vältyttäisiin. Tämä ratkaistiin si-
Pieni ilmanohjain ilmanpoistoaukon edessä tehosti jäähdytystä
Suomalaisosanotto on ollut jo pitkään kiitettävä.
10 ILMAILU. 35th International Vintage Glider Rally 2007
LISÄÄ
NITRAA
KONEESEEN!
Slovakiassa, Nitran purjelentokeskuksessa järjestettiin heinä-elokuun taitteessa Vintage Glider Clubin jokavuotinen vanhojen purjelentokoneiden lentotapahtuma
TeksTI jA kUvAT GÖrAn BrUUn
Jos vanha purjekone voi olla tyylikäs ja arvokas hengeltään, tässä teille sellainen: slovakialainen Zlin 23 Honza.
ILMAILU 11
Mahdollisuus oli myös vuokrata paikalliselta kerholta L-13 ja L-23 Blanik -koneita. Suomalaisilla oli yhteinen seurusteluteltta, jossa syötiin omia paikallisesta Lidlistä ostettuja eväitä aamuin ja illoin. Suomesta oli paikalle saapunut suurin osanottajamäärä, yhteensä 16 innokasta joista 12 oli lentäjiä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansainvälistä veteraanipurjelentotoimintaa. Vintage Glider Club Ltd
k
T
ämän vuoden Vintage Glider Rally -tapahtumaan osallistui yhteensä 160 lentäjää 21 eri maasta. Suomen komennuskunnalla oli mukanaan putkessa Ka-6E sekä vuokrattuna L-13 Blanik. Näiden lisäksi muutama suomalainen kävi tutustumassa tapahtumaan. Yhdistyksen kotimaa on englanti kuuluen paikallisten lakien alaisuuteen ja siitä syystä tänä vuonna muutettu Ltd:ksi eli osakeyhtiöksi. Kahdeksan päivän aikana suomalaiset lensivät yhteensä 37 lentoa ja yli 52 tuntia hyvissä sääolosuhteissa. Kaikki tyypit toimivat hinaustoiminnassa hyvin. Mukana olleilla lapsilla oli tapahtuman aikana mukavaa ja he saivat uusia kansainvälisiä ystäviä. Tuttuun tapaan järjestettiin kansainväli-
Mukana 50 veteraanikonetta
Eri maiden osanottajilla oli yli 50 veteraanipurjekonetta mukanaan. Suurin osa suomalaisista ajoi autoilla Baltian ja Puolan kautta Slovakiaan. Suomalainen porukka oli majoitettuna paikallisen kerhon majoitusrakennuksiin, asuntoautoihin sekä telttoihin. Allekirjoittanut suoritti myös vintturihinauskelpuutuksen. Loput tulivat lentoyhtiöiden kyydissä Wieniin ja Bratislavaan.
Keltainen kuin karamelli: L-107 Lunak.
ansainvälinen vGC-yhdistys perustettiin vuonna 1973 englannissa, Husbands Bosworthin lentokeskuksessa. Hyviä nostoja (4-5 m/s) lähes joka päivä ja lämpöä oli parhaimmillaan +39° C. Sää todella suosi osanottajia. jäsenillä käytössä jäsensivut internetissä jäsenet järjestävät eri maissa kansallisia ja kansainvälisiä veteraanitapahtumia kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä vGC:n jäsensihteeriin nick newtoniin sähköpostitse: memsec@vintagegliderclub.org
Pentti Saaristo ja Suomen lippu liehui lipputangossa! Slovakian hintataso oli todella edullinen ja muutamana iltana kävimme Nitran liepeillä syömässä.
Suomen herkut ihastuttivat kaikkia
Päivän lentämisen jälkeen kansainvälinen kanssakäyminen oli mukavaa kerhon terassilla ja juhlateltassa joka ilta. jäsenlehti vGC news ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Meistä pitivät hyvää huolta Meeli Vee ja pääkokkimme
Jutun kirjoittaja lähdössä tyyppilennolle R11b Cimboralla.
12 ILMAILU. Yhdistyksen jäsenillä on oikeus osallistua kansainvälisiin vGC-tapahtumiin. Kilometrejä auton mittariin kerääntyi yli 1800 kilometriä/ suunta. Tapahtuman aikana oli mahdollisuus lentää tyyppejä muun muassa unkarilaiseen R11b Cimboraan. kaikkien maiden jäsenet ovat kuitenkin tasavertaisia keskenään. Hinauskoneina toimi Zlin 226, Z-37 Cmelak sekä ultrat Dynamic ja Eurofox
Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja edistää suomalaista veteraanipurjelentotoimintaa. Lentokentällä sijaitsee kaksi ilmailuyritystä: Aero Slovakia, joka on maan suurin yleisilmailuoperaattori, sekä Aeropro-yritys, joka valmistaa Eurofox -ultrakevytlentokoneita. Väritys on onnistunut.
Oldtimer Finland ry
L
nen ilta, jossa eri maat tarjosivat maansa herkkuja. Yhtä näyttävää kuin aina!
Hannu Niemi ja linjakas Ka-6 E. Suomalaisten pöytä houkutteli kuten aina! Tapahtuman aikana oli myös Slovakian ilta, joka ei tosin ollut yhtä onnistunut ruuan suhteen kuin kansainvälinen ilta. Saksalainen Suomen-ystävämme, Christoph Zahn, lensi taitolentoesityksiä DFS-Habicht -veteraanikoneella sekä soolona että yhdessä englantilaisten omistaman LF-107 Lunak -koneen kanssa. Uudet halukkaat ovat tervetulleita ensi vuoden VGC Ralliin, Itävallan Welsin kentälle 30.7.10.8.2008. Toiminnasta kiinnostuneet voivat anoa jäsenyyttä ottamalla yhteyttä Pekka Hänniseen, puhelimitse 040 733 0060, sähköpostilla: pekka.deltta@elisanet.fi tai Göran Bruuniin sähköpostilla: bruun.goran@ gmail.com
Lentotoimintaa jo vuodesta 1914
Nitrassa on ollut lentotoimintaa jo vuodesta 1914 ja nykyinen lentokenttä on jo paikkakunnan kolmas. Vuosina 1941-1946 täällä rakennettiin niitä 800 kappaletta. kansainvälisiin vGC-ralleihin osallistuminen on helpompaa yhdistyksen puitteissa. Mráz-yhtiö perusti tehtaan Nitraan, joka valmisti Kranich IIb -purjekoneita. Eurofox kannuspyöräversiona. suomessa on monta hienoa veteraanikonetta, jotka kannattaa pitää ilmassa. Valmistustahti on yksi kone viikossa. Musiikkia ja laulua tosin riitti ja juttu luisti mukavassa seurassa. Yhteistyökumppaneita ovat olleet Kouvolan Lakritsi Oy ja Mainos Karre, joita kiitämme saamastamme tuesta.
ILMAILU 13. Suomalaiset ovat vuodesta 2000 osallistuneet VGC-tapahtumiin Taisto Saarisen johdolla, ja väkimäärä lisääntyy vuosi vuodelta. Koneen kannuspyöräversio näytti jo lentokoneelta! Kerrassaan mukavaa aikaa vietettiin Nitrassa. Kuva Néa Kapanen-Niemi.
ukiessanne tätä oldtimer Finland ry:n perustava kokous on pidetty ja toivotaan, että toiminta on lähtenyt pyörimään
Syynä oli, että lauantain suunnistuskokeessa Ismo Aaltosen koneeseen asennettu GPS-loggeri ei toiminut, ja kilpailun johto teki urheilullisen ratkaisun päättäessään, että Aaltonen voi uusia suunnistuskokeen lentäen saman reitin uudestaan. Pronssijoukkue Mauri Hälinen ja Heikki Jouppila jäi vain kahdeksan virhepisteen päähän.
Suunnistusta termiikissä
Lauantain suunnistuskoe lennettiin Räyskälän länsipuolelle laaditulla reitillä termiikkisessä säässä, mikä toi lisähaastetta lentokorkeuden ja nopeuden pitämiseen. Mukana oli kahdeksan joukkuetta, ja mestaruuden vei parivaljakko Nieminen ja Rossi selvällä erolla hopeajoukkueeseen Viivi ja Aki Suokas. Hannu Halonen tämänkin lajin mestariksi
TARKKUUTTA VAATIVAA
LENTOA
Liikennelentäjä ja Suomen Ilmailuliiton hallituksen puheenjohtaja Hannu Halonen oli napsinut tänä kesänä jo mestaruuden purjelennossa. 20 kilpailijan suoritukset vietiin läpi kolmessa tunnissa aamupäivän aikana.
V
uoden 2007 moottorilennon tarkkuuslentokilpailu kisattiin mainiossa säässä Räyskälän lentokeskuksessa elokuun alussa. Aaltosen mukaan reitin lentämisestä toistamiseen ei ollut etua erilaisen tuulen ja valaistuksen takia, eikä hän mielestään päässyt samaan rytmiin kuin lauantain lennolla.
Maaliinlaskukoe läpi kolmessa tunnissa
Maaliinlaskukoe lennettiin kiitotielle 26L maalatulle saralle neljän koneen ryhmissä. Laskussa Cessna 152 väkevin laippa-asetuksin.
jäsenet osallistuvat lennon valmisteluun ja olivat koneessa suunnistus- sekä maaliinlaskukokeessa. Perjantain rallilentokilpailu lennettiin tarkkuuslennon SM-säännöillä sillä poikkeuksella, että molemmat miehistön
14 ILMAILU. Nyt "Willen" vuoro oli liidellä moottorin kanssa tarkkuuslennon Suomen mestariksi. Ensimmäisen päivän jälkeen johdossa oli Kuopion Lentäjien Mauri Hälinen, joka teki todella vahvan suorituksen keräten vain 26 virhepistettä suunnistuksessa lennonvalmistelun ja havaintokokeen sujuessa virheittä. Hannu Halonen oli tiukasti kannassa 64 virhepisteellä.
Sunnuntain maaliinlaskukokeen alkua siirrettiin tunnilla. Rallilennon Suomen mestaruuden vei joukkue Heimo NieminenSeppo Rossi.
Maaliinlaskukisassa tuomareilla on vaativa tehtävä. Päällikön vaihto oli sallittua suunnistus- ja laskukokeen välillä. Laskusuorituksiksi määrättiin moottorilasku, pakkolasku, pakkolasku ilman laippoja sekä lasku esteen yli
Tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi. Tuloslaskennan venymisestä huolimatta kisatunnelma vaikutti leppoisalta. Harjoituskilpailuissa aiemmin testatussa tuloslaskentaohjelmassa ilmeni virheitä, joita ei pystytty kilpailun aikana korjaamaan ja lopulta tulokset laskettiin pääosin manuaalisesti. Mauri Hälisen toiveet kärkisijoista kariutuivat kannusraudan maakosketukseen moottorilaskussa, mikä toi 100 lisävirhepistettä epänormaalista laskusta. Rallilento todettiin jälleen kerran tehokkaaksi harjoitusmuodoksi henkilökohtaiseen kilpailuun ja moni kokeneempi kisailija lupautui ottamaan aloittelevia tarkkuuslentäjiä mukaan treenattavaksi ensi vuonna. Varsinainen jännitysnäytelmä nähtiin Vitalin kierroksella, jossa kuusi parasta maaliinlaskijaa kilpailee kiertopalkinnosta. Tilavalla kentällä kilpailutoiminta ei näyttänyt häiritsevän normaalia Räyskälän toimintaa juuri lainkaan ja yleisö pääsi halutessaan seuraamaan maaliinlaskukoetta aitiopaikalta laskusaran vierestä. Kahden laskun jälkeen tasapisteissä olleet Sari Aatolainen ja Hannu Halonen uusivat vielä kaksi lisälaskua, ennen kuin Halonen varmistui videotarkistuksen jälkeen kokeen voittajaksi vain metrin erolla.
Joukkuekisan kulta Blue1:n joukkueelle
Joukkuekilpailussa kirkkaimman mitalin vei joukkue Blue1 Halonen/Vähämaa, hopeaa sai Salpauslentoa edustaneet Hiltunen/Suokas ja pronssia Jukolan Pilottien Aaltonen/Lintukangas/Hatara. Kuopion Lentäjien C150 vaikutti olevan normaalia peräpainoisempi, sillä Heikki Jouppilan moottorilasku oli lähes toisinto joukkuetoverinsa laskusta. Lajista kiinnostuneiden kannattaa seurata web-sivuja www.tarkkuuslento.net.
Hannu "Wille" Halonen pääsi esittelemään kanssakilpailijoilleen kuluneen kauden jo ties monettako voittopalkintoaan.
Yleisen sarjan mestarit: Petri Hiltunen, Hannu Halonen ja Sari Aatolainen.
ILMAILU 15. Tasaisen hyvä suoritus varmisti mestaruuden Hannu Haloselle, hopealle kiri Petri Hiltunen ja pronssia sai Sari Aatolainen. Räyskälän lentokeskus osoittautui mainioksi paikaksi myös moottorilentokilpailulle,
tarvittavat briefing- ja suoritustilat sekä kaikki peruspalvelut löytyivät kentältä tai sen välittömästä läheisyydestä. TeksTI jA kUvAT jArI kILPeLÄInen Rallilennossa menestyivät muun muassa Aki Suokas, Viivi Suokas, Heimo Nieminen ja Mauri Hälinen.
Tarkimmin laskukokeesta suoriutui Hannu Halonen yhteensä 36 virhepisteellä. Joukkue voi olla kaksi- tai kolmihenkinen ja kahden parhaan henkilökohtaiset virhepisteet laskettiin yhteen.
Järjestelyistä vastasi Tinttilakki ry, joka selvisi Juha Silvennoisen johdolla tulikokeesta kiitettävästi tuloslaskentaa lukuun ottamatta. Mika Ajomaa hoiti GPS-loggereiden purkamisen ja tulosten yhteydessä kilpailijoille jaettiin aiempien vuosien tapaan karttapohjalle printattu suunnistusreitti, josta oli helppo tutkia omaa suoritustaan
EASA on myös tilastoinut ns. Suuri osa tähänastisista Sport Pilot -lupakirjoista on myönnetty piloteille, joilla on jo aikaisemmin ollut lupakirja. Walter on myös tehnyt laajasti alihankintaa RollsRoycelle. Meille kevyemmällä budjetilla lentäville palstahenkilöt toivottavat hyviä syksyisiä lentokelejä!
16 ILMAILU. Kaupan kohteena oli perinteikäs Walter-moottoritehdas ja etenkin sen päätuote, Walter M601 -turbopropmoottori. Helikoptereille vastaavat luvut olivat 9 ja 19. Konetyypiksi otettiin jo olemassa oleva saksalaiskonstruktio, joka Euroopassa tunnetaan FK14 Polaris -ultrakevytkoneena. Rekisterissä on yli 4000 LSA-konetta, joista noin 950 uutta S-LSA-konetta. Syksyyn mennessä oli myönnetty yli 2100 Sport Pilot -lupakirjaa ja yli 230 opettajakelpuutusta. Huutokaupassa oli yhteensä kuusi tarjoajaa. Lentäminen on turvallisin matkustamismuoto. Annex II eli ei-tyyppihyväksytyt ilma-alukset. Siis jos on muuten varaa ostaa 2-moottorinen suihkukone oman yksityiskäyttöön. Kuva koneesta löytyy ILMAILUSTA 5/2007.
E
Toki haasteitakin on vielä. Tässä aivan uudenkarhea samanlainen kone ultrakevyt-versiona Malmin lentoasemalla. Myös vuokrakoneille riittää kysyntää. M601 saavutti suosiota muun muassa Let 410 -koneen voimanlähteenä ja sitä on myös jälkiasennettu myös Beech King Aireihin. Toisaalta lentokoulut ovat EAA:n mukaan hyvin tulossa mukaan tarjoamaan Sport Pilot -koulutusta ja nuoriakin oppilaita tulee koko ajan lisää. Kuva Nils Rostedt.
E
General Electric osti Walterin
merikkalainen moottorijätti General Electric, joka meillä tunnetaan muun muassa Finnairin lentokoneiden moottoritoimittajana, on käynyt ostoksilla Tsekissä. Tästä huolimatta lentoliikenteen turvallisuus Euroopassa rekisteröityjen lentokoneiden osalta on raportin mukaan varsin hyvä koko maailmassa tapahtui vuonna 2006 liikenneilmailussa 44 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Yleisilmailussa tilastoitiin tyyppihyväksytyille moottorilentokoneille 55 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä 102 henkilöä. Ryhmässä, johon kuuluvat itserakennetut lentokoneet, museokoneet, warbirds-koneet sekä ultrakevyet, tapahtui raportin mukaan 64 fataalia onnettomuutta joissa menehtyi 81 henkilöä.
USA:n tähän mennessä suosituin uusi LSAkonetyyppi on saksalainen CTSW. Sen sijaan vanhemman lentäjäpolven muistamat Walter Mikron ja Minor -mäntämoottorit eivät kuulu kauppaan, ne kuuluvat nykyään LOM Praha-nimiseen yritykseen.
Kevytjetti eBay -huutokaupassa
A
K
un uuden lentokoneen toimitusaika on useita vuosia, ostaja voi olla valmis maksamaan extraa nopeasta toimituksesta. Näin GE saa jalansijan myös turboprop-segmentissä. Koonneet NILS ROSTEDT, MIKKO SOKERO
Q
Cirrus seuraa Cessnan esimerkkiä
USA:n Sport Pilot täytti kolme vuotta
lokuussa tuli kolme vuotta täyteen siitä kun amerikkalainen Sport Pilot -lupakirjaluokka ja siihen liittyvä Light Sport Aircraft -ilma-alusluokka (LSA) otettiin käyttöön. Koneeseen tullaan tekemään joukko modifikaatioita, ei vähiten sen takia, että FK14 nykyversiona ylittää kirkkaasti LSA-koneiden suurimman sallitun vaakalentonopeuden 120 solmua. Nopean toimituksen lisähinnaksi tuli noin 300 000 dollaria, joka palstahenkilöiden mielestä ei ole aivan kohtuutonta... Liikenneilmailussa tapahtui 2006 EASAn jäsenvaltioihin rekisteröityneille koneille kuusi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, mikä myös vastaa kymmenen viime vuoden keskiarvoa. Tarjolla on yli 50 eri konetyyppiä.
C
irrus Design seurasi Cessnan esimerkkiä ja esitteli Oshkoshin AirVenturessa uuden Light Sport Aircraft -koneensa tietenkin alatasoisen ja komposiittirakenteisen. Tähän vaikutti Irkutskissa sattunut ranskalaisen Airbus A310:n onnettomuus. EAA eli Experimental Aircraft Association, joka on voimakkaasti tukenut luokan kehitystä, toteaa Sport Aviation jäsenlehdessään, että alku on ollut lupaava etenkin kuluneen vuoden aikana, kun nyt myös suuret valmistajat Cessna ja Cirrus ovat esitelleet uusia lentokoneita LSA-luokkaan. Huutokaupan voitti 35-vuotias tanskalainen IT-miljonääri Morten Wagner, joka tarjottuaan 1,83 miljonaa dollaria sai uuden koneensa heti käyttöönsä. Näin ajatteli Eclipse Aviation ja möi Eclipse 500-koneen nettihuutokaupassa eBay:ssä. Onnettomuuksissa menehtyi 146 henkilöä, mikä oli keskiarvon yläpuolella. Vaikuttaa siltä, että Sport Pilot on tullut jäädäkseen Yhdysvaltoihin, arvioi EAA.
Yleisilmailu mukana EASAn turvallisuustilastoissa
uroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on julkaissut vuosittaisen yhteenvetonsa jäsenmaidensa lentoturvallisuudesta, johon on nyt otettu ensimmäistä kertaa mukaan myös yleisilmailu. Eräs niistä on nuorten lento-oppilaiden osuus
Sieltä osa lähtee Suomen Ilmailuopistoon Poriin ja loput jäävät Malmille. Teoriaosuus alkoi Ilmailuliiton luokkatilassa. Emme siis ole kovin kaukana siitä, että ilma-alus voisi pysyä taivaalla periaatteessa kuinka kauan tahansa. 31kiloinen hiilikuidusta rakennettu laite, jonka kärkiväli on peräti 18 metriä, kävi lennolla jopa 18 000 metrin korkeudessa. Onnea matkaan! www.salpauslento.fi
H
nglantilaisen Qinetiq-yhtiön Zephyr-lennokki on lentänyt peräti 54 tunnin lennon aurinkokennojen tuottamalla energialla. 34 metrissä tanakasti jököttävä lennonjohto on muutenkin vertaansa vailla: huipputeknologiaa löytyy joka lähtöön eikä ergonomiassakaan ole pihistelty. Koneessa on 7-11 istuinta ja hintaluokka reilut 5 miljoonaa dollaria. Cruise-matkanopeus korkeudella FL310 oli 400 solmua eli 741 km/h. www.qinetiq.com
ILMAILU 17. ILMAILU esittelee Rovaniemen uuden, maskuliinisen lennonjohtotornin seuraavassa numerossaan, joten pitäkää silmät auki ja mieli valppaana.
evyet suihkukoneet, eli Very Light Jetit, ovat viime aikoina saanet paljon palstatilaa, mutta kyllä potkurillakin pääsee, ja vauhdilla. Ensimmäiset käyttäjät löytynevät sotilas- ja viranomaispuolelta. Avanteja on valmistettu vajaat kaksisataa konetta.
Akuilla voi pysyä ilmassa ja todella korkealla.
Auringon voimalla jopa 54 tuntia ilmassa
Salpauslennolla luokka täynnä lento-oppilaita
elsinki-Malmin lentoasemalla kotiaan pitävän ammattilentäjiä kouluttavan Salpauslennon vastikään alkaneella ammattilentäjän kurssilla on parisenkymmentä oppilasta. Kuva Nils Rostedt
-turbiinimoottorit sekä Piaggion "kolmen kantotason" design, joka mahdollistaa 34 prosenttia pienemmän siipipinta-alan verrattuna perinteiseen lentokoneeseen. Salskeat nuoret aloittavat koulunsa tahkoamalla yksityislentäjän lupakirjaan vaadittavia teoriaopintoja. Ennätysvauhdin takana ovat uudet Pratt&Whitney Canada PT6-66B
Piaggio Avanti erottuu takuulla joukosta, tässä Helsinki-Vantaan liikelentoplatalla. Parisen vuotta kuluu, kun näistäkin piloteista osa istuu jo liikennekoneiden perämiesten paikoilla. Piaggio P.180 Avanti II lensi syyskuussa ennätysvauhdilla matkan Indianapolis-Atlanta keskinopeuden kipuessa 345 solmuun (639 km/h). Zephyrissä hyötykuormaa ei tosin saada mukaan kuin pieni kevyen kameran verran, mutta jatkossa tilanne varmasti paranee. Vertailun vuoksi Eclipse 500 -pikkusuihkarin nopeudeksi ilmoitetaan 370 solmua. Lentoonlähtö tapahtui käsin heittämällä ja yön aikana sähköä saatiin litiumrikkiakuista, joita ladattiin päivän aikana.
E
Suoritus on merkittävä sikäli, että 54 tuntia sisältää kaksi yötä. Samanlainen lentokone oli F1-tähti Kimi Räikkösen käytössä. Q
Piaggio nopeusennätykseen
Rovaniemen torni on Suomen korkein.
Suomen korkein torni käyttöön
K
T
ällä hetkellä Suomen korkein lennonjohtotorni on otettu käyttöön Rovaniemellä
Kirjoittajan oli oltava myös kokenut lentäjä. Siksi kirja onkin omistettu hänelle, Raivio kertoo. Raivio kirjoitti syksyllä 2001 kuusi laajaa artikkelia Helsingin Sanomiin lentoseikkailusta, joten se on tuttu laajalle kansanjoukolle. Anssin haastatteluiden ja Tapsan päiväkirjojen lisäksi käytössäni on ollut toimittaja Kavo Laurilan erinomaiset radioohjelmat aiheesta, Raivio kertoo. Hiljaisin Siivin Afrikkaan -kirja on juuri tullut painosta. 170-sivuinen kirja sisältää seikkaperäisesti toimitetun selostuksen lennon kulusta ja niistä lukemattomista vaikeuksista, joita lentäjäpari kohtasi tuhansien kilometrien taipaleellaan. Siksi Jyri oli loistava valinta kirjoittajaksi, Soila kertoo ja selailee samalla oikovedosta. Tapsa itse osasi välittää nämä tuntemukset hienosti, mutta hän ehti sairautensa vuoksi kirjoittaa kirjasta vain osan, joka on mukana sellaisenaan. Vaikka Soilan ja Savolaisen lennosta on jo aikaa seitsemän vuotta, teko on edelleen ilmailijoiden muistissa. Ennen kaikkea kirja on hatunnosto Tapsalle. Vain purjelentäjä ymmärtää asiat siten, että kirjan kirjoittaminen oli yleensä mahdollista. Helsingin Sanomien taloustoimituksessa työskentelevällä Raiviolla on pitkä, lähes 2500 tunnin ja 47 vuoden kokemus purjelennosta, joten kukaan tuskin tulee kyseenalaistamaan kirjan ilmailuun liittyvää asiantuntemusta. Kirja perustuu osin Savolaisen blogikirjoituksiin matkasta sekä Anssi Soilan kertomuksiin. Hän on myös entinen ILMAILUN päätoimittaja. Ilman Anssin apua muiden osien kirjoittamisesta ei tietenkään olisi tullut mitään, Raivio uskoo. Hiljaisin Siivin Afrikkaan -kirja on omistettu toiselle sankarilentäjistä, edesmenneelle Tapio Savolaiselle.
iljaiselo laadukkaan, suomalaisen ilmailukirjallisuuden julkaisemisessa päättyi, kun WSOY julkaisi Jyri Raivion toimittaman kirjan Anssi Soilan ja Tapio Savolaisen tutkimusmatkan omaisesta lentoseikkailusta. Anssi Soila on enemmän kuin tyytyväinen Raivion tekstiin. Raivio on aktiivipurjelentäjä. TEKSTI MIKKO SOKERO
Jyri Raiviolta kirja HelsinkiKapkaupunki -lentoseikkailusta
HILJAISIN SIIVIN
AFRIKKAAN
Toimittaja Jyri Raivio on toimittanut ja kirjoittanut kirjan Anssi Soilan ja Tapio Savolaisen uskomattomasta seikkailusta purjelentokoneella Helsingistä Etelä-Afrikkaan. Se tulee myyntiin syksyn aikana paitsi kirjakauppoihin, myös Suomen Ilmailuliiton SIL-Shop-myymälään Malmille.
18 ILMAILU. Matkassa on runsaasti yhtäläisyyksiä suomalaisen ilmailun pioneerin, Wäinö Bremerin, 90 vuotta sitten tekemästä lennosta läpi Euroopan ja Afrikan.
H
Toimittaja-kirjailija Jyri Raivio ja huiman lennon toinen osapuoli, Anssi Soila, kahlasivat läpi edesmenneen Tapio Savolaisen tarkat muistiinpanot.
Vaikeinta kirjan kirjoittamisessa oli juuri sen oikean tunnelman ja tuntemuksien tallentaminen tekstiksi, kun en itse ollut mukana koneessa. Seitsemän vuotta sitten lennetyn tarinan kirjoittamista kirjaksi on venyttänyt muun muassa se, että Raivio oli pitkällä kirjeenvaihtajakomennuksella Yhdysvalloissa
Autobensiinin käyttö on ollut mahdollista ostamalla STC:n, sekä konetyypille, että moottorille, jotka molemmat vaaditaan tyyppihyväksytylle lentokoneelle. Tällä hetkellä Neste lisää toimittamaansa BE98 bensiiniin Kilpilahdessa 2-5% etanolia valmistusprosessin aikana. Euroopassa EASAn hyväksymät STC:t voi hankkia saksasta, jolloin mukaan tulee saksalaiset lisä STC:t. Autobensiinin käyttö on mahdollista myös tyyppihyväksytyissä koneissa lisätyyppihyväksynnällä (STC), mutta etanolin lisäys autobensiiniin aiheuttaa lisämurheita käyttäjille. Etanolin ja bensiinin seos hyvänä liuottimena voi aiheuttaa ongelmia joillekin materiaaleille. Autobensiinillä höyrynpaine on korkeampi kuin lentokonebensiinillä. Operaatio Pelastetaan harrasteilmailu yliverotukselta
TEKSTI JYRKI LAITILA
AUTOBENSAA LENTOKONEISIIN
Autobensiinistäkö harrasteilmailun pelastus verotuksen tiukentuessa. ILMAILU esittelee viimeisimmät kuulumiset autobensiinin mahdollisuuksista ilmaaluspolttoaineena.
Ilmailuliitto sai torpattua synkimmän harrasteilmailua koskevan verotusmahdollisuuden. Tärkeimpiä eroja ovat oktaaniluku, höyrynpaine, bensiinin varastoitavuus ja sille tehtävät toimenpiteet laadun varmistamiseksi. Höyrylukon synty riippuu polttoaineen höyrynpaineesta: mitä suurempi höyrynpaine, sitä suurempi riski höyrylukolle. Autobensa on kuitenkin yksi mahdollisuus polttoaineeksi muiden joukossa. Veden määrä lisääntyy, jos bensiinissä on käytetty etanolia. lisäystä ei tällä hetkellä tehdä. 5 %:n etanolilisäyksen. Shellille Neste toimittaa V-Power-bensiinin ilman etanolia. Erityisesti autobensiinin talvilaadulla on vieläkin korkeampi höyrynpaine, joka aiheuttaa, erityisesti kesällä käytettäessä, suuren
ILMAILU 19. Naantalissa vastaavaa lisäystä ei tehdä. Putouspaineella toimivat polttoainejärjestelmät eivät ole alttiita höyrylukolle.
Mistä hyväksyntä autobensiinille?
Suomessa tehdyt muutokset autobensiinin käyttöön on tehty perustuen FAA:n myöntämiin lisätyyppihyväksyntöihin (STC). Neste on bensiinin päätoimittaja Suomessa, mutta esimerkiksi ST1:llä on myös omaa tuontia Toisin sanoen autobensiinin käyttö on sallittua lentokoneissa, kunhan koneelle ja moottorille on hankittu tarvittavat lisätyyppihyväksynnät (STC). Tämä vesi ei varsinaisesti aiheuta ongelmaa, mutta pienellä veden lisäyksellä tai etanolipitoisuuden vähenemisellä, tämä alkoholi/vesi -yhdistelmä voi erkautua ja aiheuttaa moottorin sammumisen. Samaa ilmiötä aiheuttavat myös muut hapettavat lisäaineet kuten MTBE, jolla tällä hetkellä korvataan lyijy autobensiinissä.
Mistä tietää onko bensiinissä etanolia?
USA:ssa on käytössä menetelmä, jossa lisäämällä mitta-astiaan 1/10 vettä ja 9/10 bensiiniä, voidaan todeta onko bensiinissä etanolia. Kuva Mikko Maliniemi.
höyrylukon riskin. Sama ilmiö voi tapahtua, jos polttoaine kylmenee voimakkaasti. Tämä pitää sisällään tarkastukset, joilla varmistetaan ettei käytettävässä bensiinissä ole etanolia, jos sitä ei kyseiselle moottorille ole erikseen hyväksytty.
Mitä etanoli vaikuttaa?
Autobensiiniin lisättävä etanoli voi aiheuttaa lisäongelmia lentokonekäytössä. Etanolin puhdistava vaikutus voi aiheuttaa ongelmia polttoaineen jakelussa ja
Mitä eroa on autobensiinillä ja lentokonebensiinillä?
Autobensiinin spesifikaatio poikkeaa lentokonebensiinistä oleellisesti. Autobensiini ei sovellu kaikille moottorityypeille, kuten korkeapuristeisille tai turbolla varustetuille lentokonemoottoreille, joiden oktaanivaatimus on suuri.
E
koneen polttoainejärjestelmässä. Lisätyyppihyväksynnät (STC) on laadittu bensiinille, jossa ei ole etanolia. Syynä on etanolin lisäys bensiiniin. Tosin tämä menetelmä vaatii tarkkuutta, jos etanolin määrä bensiinissä on pieni. BE95 bensiiniin ko. Lentokonebensiinissä on lisäksi lyijyä, jota muissa polttoaineissa ei enää ole. Erityisesti vanhemmat tiiviste-, polttoaineputkimateriaalit ja esimerkiksi kaasuttimen kohoissa käytetyt materiaalit saattavat hajota bensiinin ja etanolin yhdistelmällä. Tämän lisäksi on noudatettava STC:ssä annettuja rajoituksia ja ohjeita. Autobensiinin käyttö on kielletty ansiolentotoiminnassa. Pahimmat ongelmat ovat vesi, etanolin puhdistava vaikutus, höyrynpaineen kasvu sekä tiivisteiden, polttoainetankkien ja putkien hajoaminen. Polttoaineessa oleva vesi liukenee etanoliin ja näin myös bensiiniin. Polttoainesäiliön pohjalle ja putkistoihin kertyneet epäpuhtaudet voivat liueta äkillisesti etanolin vaikutuksesta ja päätyä näin suodattimiin tai kaasuttimeen tukkien ne. Toisena vaihtoehtona on käyttää englantilaista hyväksyntää (AAN 27742,27743 ja 27744). Mitä nämä etanolin aiheuttamat ongelmat sitten ovat. Harrasterakenteisille koneille voi hakea muutostyön hyväksyntää Ilmailuhallinnosta.
ASA ja FAA ovat julkaisseet lentokelpoisuustiedotuksen (SIN 2007-01 ja CE-07-06) koskien autobensiinin käyttöä lentokoneissa. EU:ssa autobensiiniin spesifikaatio mahdollistaa n
Ehkä hieman yllättäen se on samalla lisännyt vapaastilentävien sisälennokkien harrastusta ja suosiota, vaikka näiden voimanlähteenä edelleenkin käytetään pääasiassa kumimoottoria.
apaastilentäville on tarjoutunut uusia lennätystilaisuuksia RC-sähkölennokkien lennätysvuoroilla, ja samalla myös RCharrastajien kiinnostus vapaastilentäviä kohtaan on lisääntynyt. Potkurin säätäminen lennätysolosuhteiden ja käytetyn kumimoottorin mukaan on tärkein osa mikrofilmarin trimmaamisessa.
F1M on suositumpi kuin F1D-luokka
Suomessa F1D-mikrofilmaria suositumpi kilpailuluokka on F1M, joka aiemmin tunnettiin nimellä F1D-beginner. Nimensä mukaisesti tämä on filmareiden "aloittelijoiden"luokka. Luokan säännöt ovat varsin yksinkertaiset: suurin kärkiväli on 55 cm, lennokin minimipaino 1,2 grammaa ja kumimoottori saa painaa enintään 0,6 grammaa. Lennokin nimi juontaa mikrofilmistä, jota ennen käytettiin siiven päällysteenä. Siksi kilpai-
V
Kuninkuusluokka F1D-mikrofilmarit
Vapaastilentävien sisälennokkien kuninkuusluokkana voinee pitää F1D-mikrofilmareita. Kumimoottorihan on hankala voimanlähde, sillä sen vääntö, ja siten moottorin luovuttama energia vähenee koko ajan kierrosten purkautuessa. Uraansa aloittelevalle lennokkiharrastajalla tämänkin
Potkuri on tärkein osa
Hitaiden lennokkien aerodynamiikka on varsin yksinkertaista, eivätkä kilpailulennokit suuresti eroa toisistaan ulkonäöltään tai suorituskyvyltään. Kärkiväliä 46 senttiä, minimipaino 3 grammaa ja kumimoottori saa painaa enintään 1,5 grammaa. Pidempien lentoaikojen saavuttamiseksi käytetään lennokeissa potkuria, jonka lapakulmat muuttuvat kumimoottorin väännön mukaan: lennon alussa suurta vääntöä kompensoidaan lisäämällä lapakulmia ja vastaavasti lennon lopussa moottorista käytetään viimeisetkin energianrippeet pienentämällä potkurin lapakulmia. Tästä seuraa se, että lennokki pyrkii lennon alussa nousemaan liiankin nopeasti kattoon, kun taas loppulennosta moottorin teho ei enää riitä pitämään lennokkia ilmassa. Tänä päivänä päällystämiseen käytetään kuitenkin ohutta, alle gramman neliömetrille painavaa muovikalvoa (vertailun vuoksi, tuorekelmu painaa viitisentoista g/m2), mutta luokan kutsumanimi on säilynyt.
lulennokin potkuri onkin sen tärkein osa; potkurin ja kumimoottorin sovittaminen toisiinsa on oleellisin tekijä hyvän lentoajan saavuttamisessa. Vapaastilentävät tarjoavat haastetta
TeksTI TApIo LInkosALo kUvAT MATTI HögLUnd
Lennokit siirtyivät talveksi sisätiloihin
Sähkölennokkien vallankumouksen myötä lennokkiharrastus on talvisaikaan siirtynyt sisätiloihin. Lakka leviää veden pintaan ja kuivuu ohueksi kalvoksi, joka nostetaan balsakehikon avulla veden pinnalta, kuivataan, ja käytetään kantopintojen päällysteenä. Luokassa kilpaillaan aina maailmanmestaruuteen saakka. Lennokit lentävät kisoissa tyypillisesti 20-30 minuutin lentoja, nykyinen maailmanennätys on jo yli 40 minuuttia.
Leif Englund säätää F1Dmikrofilmarin potkuria.
20 ILMAILU. Ja mikäpä olisikaan rentouttavampaa RC:n vääntämisen välipalana, kuin lennättää lennokkia, jota ei tarvitse ohjata, vaan joka lentää itsestään. Lennokit rakennetaan ohuista balsarimoista ja levystä, ja rakenteita vahvistetaan kriittisistä paikoista boorikuiduilla. Lennätyksen aikanakin voi keskittyä ihailemaan kättensä työn tuloksia ja rupattelemaan muiden harrastelijoiden kanssa. Mikrofilmiä saadaan, kun selluloosalakkaa kaadetaan veden pinnalle