Numero 5/2008
71. vuosikerta
Hinta 6 euroa
EMBRAERIN nykyaikaisella tehtaalla
Vierailimme
FINNAIR
6 41 488 2 8 880 30
85-vuotias
RUUMASTA OHJAAMOON
Antti Hyvärinen
2008-28
08005
288803-0805
Mukana JÄMI FLY IN -liitelehti!
29.5.2008 00:49:00
0508Kansi.indd 1
PAL.VKO
Kuitenkin Kari oli iloinen siitä, että viime vuosina on sentään yhä
useampi nuori jäänyt koukkuun ja jatkanut harrastusta. Opettaja Matti Huoviala purjekoneen kabiinissa.
Sentään hallittavissa
Kaksiteräinen miekka on tarkka hallittava. Siihen taas eivät nuoret opettajat suostu.
Pai
Pain tuot Puh.
ILMA ääne liiton ISSN
Kolmen opettajan hartioille
homma on Karhulassakin jäänyt eli Pesa ja Oippa Lehtisen sekä Pentti Ripatin. Faks ilma www
Ilm
Panu ilmo Puh.
Kon
Mutta, hei, ihan oikeasti purjelento on moni-ihmeellinen elämäntapa, "a many splendoured thing", kuten vanhassa iskelmässä rakkaudestakin sanotaan.
PAAVO KOPONEN
chris Faks (Kon mak
Tila
Opekurssi sentään alkoi. Urheiluilmailuopiston rehtori Sakari Kuosmanen panee nyt toivonsa vanhojen opettajien päivittämiseen. 18-vuotiaana on vuorossa jo ajokortti ja sitten ne kaasuttelevat tiehensä. Oppilaita ei ole mitenkään pilvin pimein tyrkyllä, mutta eipä olisi opettajavoimiakaan suurille kursseille. Muuten Pesa määritti parhaaksi kurssi-iäksi 1417
Nykyaikainen purjekone on huolellisesti tehty, hyvin viimeistelty ja varustettu lähes täydellisellä mittaristolla.
Artik kirjoi kusta lehti ilmo ilmo tai kä Ilmo ilmo Huom ilmo tilaam säilyt asetu aiheu hinto myös Rekis tilois rekist muk kolm tai jä mark asias
0508s022-033Eka-aukea.indd 2
29.5.2008 00:49:59. Siellä on luvassa 13 uutta oppilasta, pari keskeneräistä ja pari lupakirjan uusijaa. No, hauskaa oli oppilaanakin, vaikka hirmuinen työ oli seurata kaikkia niitä pitkin ohjaamoa viritettyjä elektroniikkavehkeitä.
Suo Finla 71. Palstahenkilö ei edes tunnusta harrastavansa purjelentoa, hän väittää potevansa sitä.
sa kohtalokas katko. v
Vas
Mikk mikk
Toim
Chri chris
Art
Jouk jouk
Toim
Ilma Hels 0070 Puh. Kaiken kaikkiaan purjelentoharrastus siis elää, mutta paremminkin voisi mennä. Matti Huoviala väitti lentävänsä ihan mielellään koulua, kun on kunnon matkalentopeli alla. Purjelentokoulutuksessa se on työläs kapistus, kun molemmat terät ovat tylsiä.
vuotta. Faks Ilme Vuos
P
alstahenkilö otti ja soitteli toukokuisena iltana muutamaan purjelentokerhoon ja sai kuulla variaatioita samasta teemasta. Aktiivisia peruskouluttajia on vain yksi ja yksi jatkokouluttaja. Kelpuutuksen voi uusia suorittamalla opekurssin loppukokeen ja lentämällä tarkastuslennon. Joensuun Ilmailukerholla on vähän valoisampaa. Palstahenkilö muuten näki leveästi hymyilevän opettajan, tai ei nähnyt mutta kuvasi olan yli. Pitäisikö sitä siis myös markkinoida monisisältöisenä elämäntapana. Viisi uutta ja pari keskeneräistä oppilasta on koulutuksessa ja uusia opettajiakin on kaksi entisten kolmen lisäksi. Viime
kerralla palstahenkilö hätäili, että joko tulee opettajakoulutukses-
Chri sil@i Puh. Karhulasta Pentti "Pesa" Lehtinen todisti samaa: oppilasaines on nuorentunut. Molemmat luvut ovat historian valossa alavireisiä. Se tapahtui DuoDiscuksen tyyppikoulutuksen yhteydessä. Kerhot voisivat sponsoroidakin matkalaista, Saku ehdottaa. Kus
Kelpaa sitä onnellisen hymyillä, kun on lämmin ja aurinko paistaa. Selänpäässä on puolestaan puolen tusinaa oppilasta ja Räyskälä-Säätiöllä kymmenkunta. Kymmeneen vuoteen ei Kuopiosta ole ketään saatu opettajakurssille, manasi puheenjohtaja Kari Yliharsila. Toisaalta voimme kysyä, onko purjelento vain harrastus vai onko se itse asiassa elämäntapa. Kuopion Ilmailuyhdistyksessä on sentään puolen tusinaa uutta oppilasta, mutta opettajatilanne on kriittinen. Sen voi tehdä Räyskälässä tai vaikka lähteä syksymmällä kertauskurssille Espanjan Jacaan. Sekin on kaksiteräinen miekka, koska 1415-vuotiaat lentävät kyllä ahkerasti, mutta tarvitsevat kentälle päiväkausiksi valvovan opettajan. Uusia oppilaita on puolen kymmentä, mutta trendi ikäluokkien pienetessä ja kilpailevien harrastusten lisääntyessä on ollut laskeva. Vaasan Lentokerhon Ilmo Leino summasi asian niin, että tilanne on jotenkuten hallittavissa. Kandidaatteja tuli kokonaista neljä: kaksi Tampereelta, yksi Kiteeltä ja yksi Joensuusta. Opettajia on kolme
Se yyppitävänun on la. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi
Ilmoitusmyynti
Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Samalla onnittelut upealle Helsinki-Malmin lentoasemalle, joka täytti miehekkäät 70 vuotta!
S
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Christa Soivio sil@ilmailuliitto.fi Puh. Kolme neljästä matkustajasta käy Helsingissä vain vaihtamassa konetta. Finnair on maailman neljänneksi suurin operaattori Aasian ja Euroopan välillä. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Silloinen Aero oli vaatimaton firma, jolle tuskin kukaan osasi tuolloin ennustaa nykyisenlaista loistoa ja tulevaisuutta. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa
Tässä numerossa
Kansi: Malmin lentoasema, kuva Mikko Maliniemi
Painopaikka
Painotalo Auranen, Forssa 2008 tuotanto@auranen.fi Puh. vuosikerta
Vastaava päätoimittaja
Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi
Toimitussihteeri
Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi
Art Director
Jouko Arpalo jouko.arpalo@ilmailu.fi
Toimituksen yhteystiedot
Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Finnairin tuloista reilusti yli 40 prosenttia tulee Aasian liikenteestä. Yhtiöllä on 65 viikoittaista vuoroa Helsingin ja eri Aasian kohteiden välillä. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. No, vaikka aikkia tettyjä
Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 71. marraskuuta kunniakkaat 85 vuotta. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Nyt Aero on nimenä jo pöytälaatikossa, mutta Finnair pitää yllä edelleen sinivalkoista väriään. Onnea, 85-vuotias Finnair
Kustantaja
idaatkaksi ja yksi uopisen papettatuksen ekursllä tarssä tai lä keracaan. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Onnea ja menestystä 85-vuotiaalle Finnairille. Jotain yhtiön kasvusta ja kehityksestä kertoo se, että Finnair on vastaanottanut historiansa aikana jo 200 konetta. idakin . Finnair on muuttunut jähmeänoloisesta valtionyhtiöstä dynaamiseksi pörssiyhtiöksi, jonka Aasian liikenneluvut ovat merkittävät monilla mittareilla. Näistä tunnetuimmat lienevät hollantilainen KLM, australialainen Qantas ja tsekkiläinen CSA. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
4 Saapuvat-uutispalsta 10 Nokkamies Antti Hyvärinen
32 Varjoliidännän aika 34 85-vuotias Finnair
16 Autogyrobuumi tulee 18 ILMAILU mukana ramppitarkastuksella 22 FreeFlying-tapahtuman esittely 24 Embraerin tehdasvisiitti
42 Täyttä asiaa kirja Malmista 43 Paavon purjelentokulma 46 Konemarkkinat 48 Tapahtumakalenteri 50 Vääksyn ilmailulukio
toteuttaa unelmia 52 ILMAILU 70 vuotta sitten 53 ILMAILU kuulee vitosena -yleisönosasto 54 Kuppilatiima
30 Pienoista Mallipuhetta
0508s022-033Eka-aukea.indd 3
29.5.2008 00:50:21. Finnair perustettiin Aero Oy -nimisenä. Muutama vanhempi "peluri" on edelleen mukana lentoyhtiölistassa. äki le, tai ei yli. Mainittava on myös se, että Finnair on yksi maailman vanhimmista lentoyhtiöistä. 040 594 2362, (09) 3509 3435
Konemarkkinat ja tapahtumat
christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan)
ti puren eläoured lmässä
ONEN
inivalkoinen Finnair Oyj täyttää 1
Onnittelut Tampereen Laskuvarjokerholle!
Airbusin A380-koneiden tuotantotahti muuttuu
Airbus on tarkastanut A380-koneiden tuotanto-ohjelmaa. Työ tehtiin keväällä Tanskassa. Uusi yrittäjä aikoo laittaa paikan uuteen kukoistukseen. Air Motellissa on runsaasti majoitustilaa kentän käyttäjille.
Lappeenrannan Ilmailuyhdistys on hankkinut omistukseensa dieselkäyttöisen yksimoottorisen Diamond-lentokoneen. Tuotannon tarkastelu on kuitenkin osoittanut, että vuonna 2006 suunniteltu ripeä tuotantotahdin nostaminen ei ole täysin saavutettavissa. Pilatusta käytetään kartoituskuvauslennoilla. Seitsemäntoista konetta on tällä hetkellä tuotannon eri vaiheissa, lähinnä sähköjen kytkennässä ja järjestelmätestauksessa. Osaston kärjen Bravoja lensivät kokeneet lennonopettajat ja takapään koneita ammattilentäjäoppilaat. Näytöslento käänsi katseet taivaalle Helsingin keskustassa. Kerho juhlisti merkkivuottaan pitämällä vauhdikkaat bileet Overkover-menobändin tahtiin ravintola Pinjan Olympia-salissa toukokuun puolivälissä. Hankinta on historiallinen, sillä lappeenrantalaisten kone on ensimmäinen tällä vuosituhannella uutena kerhokäyttöön ostettu kone.
Patrian osaston näytöslennon lisäksi kentän ravintolan kabinetissa julkistettiin Seppo Sipilän, Raine Haikaraisen ja Hannu-Matti Wahlin kirjoittama Malmi Helsingin lentoasema -kirja. Vaikka tilaisuutta ei markkinoitukaan suurella rahalla, kansalaiset löysivät tiensä helsinkiläisten ikiomalle lentoasemalle.
K
ä n päätö Hinua Puu alkoi ton, S puista Val tonsa Simo kuuta
Pilatus Porter töissä Malmilla Helsinki-Malmin lentoasema on saanut "asukkaakseen" Pilatus Porter -koneen. Tampereen Laskuvarjokerho täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Tarkastus ajoittui ohjelman vaiheeseen, jossa aallosta yksi, eli yksittäisten koneiden valmistuksesta, ollaan siirtymässä niin kutsuttuun toisen aallon sarjatuotantoon. 4 ILMAILU
0508s04-09Uutiset.indd 4
29.5.2008 00:51:17. Aallon yksi tuotanto vaatii odotettua enemmän aikaa ja resursseja, minkä vuoksi siirtyminen aaltoon kaksi ja uuteen suunnittelu- ja valmistusprosessiin viivästyy jonkin verran.
Finnairin retroväritetty Airbus A319 on saanut yli 4 000 nimiehdotusta. Kuvat Mikko Maliniemi. AN-2 on maailman suurin yksimoottorinen lentokone. Väkeä vieraili kentällä aamuvarhaisesta iltaan saakka. Q
Lyhyesti
Malmin Ilmailukerhon Cessna 172 OH-SRH on saapunut kerholaisten käyttöön diesel-varustettuna. Patrian osaston lentoa oli kuvaamassa kaksi lentokonetta ja helikopteri. elsinki-Malmin lentoaseman 70-vuotisjuhlallisuuksissa 15. Finavian kakkukahvit maistuivat Malmin päärakennuksen aulassa sadoille vieraille. Tähän mennessä neljä konetta on toimitettu aikataulun mukaisesti ja otettu menestyksekkäästi käyttöön. Monet Malmin yrittäjät olivat hyödyntäneet juhlapäivän. PT6-moottorilla varustettu kone on valmistettu 2006.
Ku hu
L
enn ja p lutoimi min ku tuomar -luokas MAILU tu Sam
Latvialainen Pilatus Porter on tullut kuvauskoneeksi Malmille noin vuoden ajaksi.
Patrian osasto teki näyttävän näytöslennon Helsingin yllä ja ympäristössä sekä tietysti Malmilla. Yhtiö tiedotti asiakkailleen muutoksista toimitusaikatauluihin. Toisessa lentokoneista kuvaajana matkusti ILMAILUN Mikko Maliniemi. Patrian lennonopettajat ja lentäjäoppilaat lensivät näytöksen yhdeksällä Bravo-yksimoottorikoneella Helsingin yllä. Retromaalaus juhlistaa Finnairin 85-vuotista taivalta. Samanlaisten koneiden samanaikainen osastolento on harvinaista herkkua Suomessa. Valtaosalla 2008 toimitettavaksi tarkoitetuista koneista on jo lennetty. Lentokoulut viettivät avoimien ovien päiviä, ja kutsuvieraat pääsivät Lennuklubin Antonov AN-2:n kyydissä sightseeing-lennolle Helsingin ylle. toukokuuta juotiin tietysti kahvia ja syötiin nisua, mutta mikä tärkeintä, myös lennettiin. Kuvauslinjat ajoi Suomen Lentopelastusseuran valmiuspäällikkö Ismo Aaltonen BF-Lennon Cessna 172:lla.
KOONNEET MIKKO SOKERO JA NILS ROSTEDT
P
osastolennolla ja kahveilla H
Malmin lentoasemaa juhlittiin
Por kar Kuv
Nummelan lentokeskuksen Air Motel on saanut uuden yrittäjän
Uuteen koneeseen ei tehty mitään merkittäviä muutoksia. Sami Hämäläisen kuva (vas.) isästä ja pojasta toi palkinnon ihminen ja ilmailu -sarjassa.
ILMAILU 5
0508s04-09Uutiset.indd 5 29.5.2008 00:51:47. Penttilän kuva sai kaikilta tuomareilta maksimipisteet.
i kenSeppo -Matti n lenjät olikoulut tsuvieN-2:n n ylle. orinen almin lle. Väiltaan ukaan tiensä .
K
ädentaidon säilyttäminen oli kymmenisen vuotta sitten yhtenä perusteena päätökselle ryhtyä rakentamaan PIK-15 Hinua Porin Ilmailukerhossa. OH-YHE on pian neljäkymmentä vuotta lentäneenä edelleen käytössä. Voittajakuvan otti ILMAILUN avustajanakin tunnettu Sami Hämäläinen.
Aito kuva, hyviä tuntemuksia, harrastus yhdistää sukupolvia, luonteva perhetilanne, totesi tuomaristo, johon kuuluivat Helsingin Sanomain Säätiön Heleena Savela, ministeri Pertti Salolainen ja ilmailutoimittaja Ilkka Kangastalo.
Hämäläinen sai palkinnoksi Blue1-yhtiön lentolahjakortin. Puutyökurssilla aloitettu rakentaminen alkoi 1996 projektin vetäjän, Simo Kuusiston, Seikun sahalta valitsemista rakennuspuista. PERTTI HAAVASTE
Kuvakisan voittaja hurmasi tuomariston
L
ennokkitouhuissa olevan isän ja pojan kuva vakuutti Ilmailutoimittajat ry:n ja FlightForumin kuvakilpailun arvovaltaisen tuomariston ihminen ja ilmailu -luokassa. Valvojana toimi Timo Mäkinen. Ainoastaan laippavivun käyttö tehtiin kevyemmäksi. Ensilentonsa Hinu OH-YHG, sarjanumero 7, lensi Simo Kuusiston ohjaamana 12. Hinu rakennettiin talvikausina. Reitiltä on erinomaiset jatkoyhteydet molemmissa suunnissa. soitripeä äysin vaasseja, si ja ssiin
Juho Penttilä vakuutti tuomariston yksimielisesti Red Arrows -kuvallaan (yllä). Reittiä lennetään kolmesti viikossa Airbus A319 -koneilla. Kuva Pertti Haavaste.
Finnair aloittaa lennot Jekaterinburgiin
Finnair aloittaa syyskuussa reittilennot Helsingistä Uralilla sijaitsevaan Jekaterinburgiin. Onneksi lipussa on varausoikeus, joten se pesee arvoltaan henkilökuntaliput, Hämäläinen naureskeli. Lentoaika Helsingistä Jekaterinburgiin lyhenee puoleen mihin tahansa Länsi-Euroopan kautta kulkevaan reittiin verrattuna. Lennoille on molemmissa suunnissa nopeat jatkoyhteydet noin 40:een Euroopan kohteeseemme ja erityisesti Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Osloon, sanoo Finnairin Venäjän myyntiyksikön päällikkö Vesa Vilkkula. Lahjan antajan nimen kuultuaan Hämäläisen suunpieleen tuli virnistys. O
Porilaisille toinen Hinu
Porin Ilmailukerhon PIK-15 Hinu karautti vastikään ensilentonsa. Lentoaika on vain runsaat kolme tuntia. huhtikuuta 2008.
Asialla ei oltu ensi kertaa. Kerhossa aloitettiin ensimmäisen Hinun rakentaminen vuonna 1967 ja kaksi vuotta myöhemmin, tammikuussa 1969, OH-YHE, kohosi taivaalle Tapio Kilpisen ohjaamana. Kuva on tuomariston mielestä paitsi esteettisesti kaunis myös teknisesti laadukas. Uutiskuvaluokan voittajaksi valittiin yksimielisesti Juho Penttilän kuva englantilaisen Red Ar-
i ita
esteltettatty. Työnantajani on Blue1. Missä ollaan ja mitä tapahtuu, kuva kertoo uutisen, tuomaristo sanoi. Tuomaristo löysi kuvasta läsnäolon tuntua. Avattava reitti palvelee myös kaukoliikenneyhteyksiämme Amerikkaan ja Aasiaan sekä täällä kasvavaa kysyntää kotimaan pohjoisiin kohteisiin Rovaniemelle, Kittilään ja Kuusamoon.
rows -taitolentoryhmän esiintymisestä Fairfordissa Englannissa viime kesänä
Tuotteen ohjehinta asettunee 350 euron tietämiin. Mannekiinina aktiivilentäjä Tero Auranen.
Perusmalleista selkeä tyylitietoisen valinta, joka erottuu muista valmistajista hieman erilaisena kokonaisuutena. Samalla yhtiöt arvioivat, mitä haasteita polttoaineen hyväksyttämisprosessissa on edessä.
K I
Rit vo
Saksalaislaatua kohtuuhinnalla
B
eyerdynamic HS 300 -headsetit tarjoavat lentäjälle mukavuutta kohtuulliseen hintaan. Lisäksi koneen valmistuminen on näyttänyt vain venyvän määrittelemättömään tulevaisuuteen. Ilmailuliitto luovuttaa Järviselle moottori- ja vaihteistokokonaisuuden siinä kunnossa kun se tällä hetkellä on, ilman korvausta. Tämän sarjan erikoisuutena on audiobox, jonka kautta järjestelmään voi liittää kännykän tai vaikkapa MP3-soittimen. Yhteistyön tavoitteena on pienentää ilmailun vaikutusta ympäristöön. Viiden vuoden takuu vakuuttaa empivän ostajan helposti. Eri asia sitten, onko lentäessä se oikea aika kuunnella musiikkia, ainakaan lentäjän. Yhtiöllä on jo nyt toinen huippupitkästä kantamastaan tunnettu Bombardierin valmistama Global Express. Hyvän hinta-laatusuhteen kruunaavat keveys, kestävyys (arvio perustuu lähinnä rakenteiden tutkailuun) sekä varaosien vaihdettavuuden helppous.
Toinen Global Express Airfixin laivastoon
Airfixin laivasto täydentyi loppukeväästä jo toisella Global Express -liikesuihkulla. Ensivaikutelma mallista on kevyt, valmistajan linjaan sopivan tyylikäs sekä kestäväksi viimeistelty rakenne. Sen toimintasäde on 11130 kilometriä. Tehokkaan liikenteen hallinnan avulla
voidaan optimoida lentoreitit sekä lentonopeudet, mikä puolestaan tehostaa koneiden laskeutumisajankohdan hallintaa. Toimikunta katsoi parhaaksi ratkaisuksi lopputuloksen kannalta sen, että projekti luovutetaan runko-osan omistajalle Erkki Järviselle. Kehitystyössä keskitytään biomassalähteisiin, jotka eivät kilpaile ruoan tuotannon kanssa. Pehmusteiden muovipinnoite tuntuu hieman halvalta ratkaisulta. Viiveiden ja ilma-ajan lyheneminen säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä.
0508s04-09Uutiset.indd 6
29.5.2008 00:52:41. diesel-projektin. Toisaalta, tästä joko pitää tai sitten ei. Yhtiöt kehittävät toisen sukupolven biopolttoainetta liikennelentokoneisiin. Q
Ilmailuliiton diesel-projekti päättyi
Ilmailuliiton experimental- ja ultrakevyttoimikunta on päättänyt hitaasti edenneen nk. Järvinen aikoo saada koneen lentämään tulevaisuudessa ja hän on luvannut kaiken kerättävän materiaalin koekäytöt ja koelennot Ilmailuliiton jäsenten käyttöön.
Airbus kehittää toisen sukupolven biopolttoainetta
Airbus on ryhtynyt yhteistyöhön Honeywell Aerospacen, Honeywellkonserniin kuuluvan UOP:n, International Aero Engines -yhtiön (IAE), ja JetBlue Airwaysin kanssa. Kuva Mikko Maliniemi.
Airbus ja Boeing yhteistyöhön
Rakkaat kilpailijat, Airbus ja Boeing, ovat solmineet sopimuksen yhteistyöstä ilmaliikenteen muuttamisesta ympäristöystävällisemmäksi. Hän ei jätä kokonaan yhtiötä, vaan siirtyy Senior Advisoriksi. Passiivisiksi luureiksi HS 300 tarjoaa yllättävän hyvän vaimennuksen. Yhtiöiden tavoitteena on vähentää 6 ILMAILU ilmailun vaikutusta ympäristöön. Yhtiöt kehittävät yhdessä uusiutuvan energian teknologiaa, jonka avulla kasvi- ja leväpohjaisista öljyistä saadaan valmistettua lentopolttoainetta. TERO AURANEN
Airfixin laivasto sen kun kasvaa. Boxissa on automaattinen hiljennystoiminto radiosignaalia vastaanotettaessa, jonka saa halutessaan myös pois päältä. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu entinen varatoimitusjohtaja Miika Inkiläinen.
Beyerdynamicin headsetit ovat pelkistetyt. Airfixin toimitusjohtaja vaihtuu, kun Pekka Välimäki siirtyy eläkkeelle. Yhtiöt haluavat tehostaa ilmaliikenteen hallintaa lentojen sujuvoittamiseksi ja ruuhkien poistamiseksi. Projektin eteneminen on ollut hidasta ja sillä ei ole ollut vastuullista innokasta vetäjää. Kone on suoritusarvoiltaan edelleen lyömätön. Niinpä esimerkiksi lentäessä musiikin kuuntelu ei häiritse radioliikenteen varmaa seuraamista joka tilanteessa
Jahka LSA-koneet hyväksytään Suomessa, Eurofox on jo saanut tämän tulevaisuudelle tärkeän statuksen. Kuva Windcraft.
Hornetin lentovaurion tutkinta on päättynyt. Ohjaaja ei vahingoittunut.
Uudet H Pasi Olli
Raja
Rajav ta käy heliko kinta uuden italial Uu yksim land A
Suomen Ilmailuliitto ry
Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Kiitotielle laskeutumisen yhteydessä ohjaaja havaitsi laskutelinehäiriöstä ilmoittavan äänivaroituksen. Viime marraskuussa Karjalan lennostossa yölennolla tapahtuneen Hornet-koneen (HN-434) lentovaurion tutkinta on saatu päätökseen. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Kone ei siis
Helsin don es tänä ke Mark hänen
vaadi mitään modifikaatioita LSA-luokkaa varten. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Q
Uusi laatu-ultra myyntiin Suomessa
L u
Copterlinen reittiliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä oli keskeytyksissä toukokuussa noin viikon ajan. Kone on toimitettaessa siis oikeasti käyttövalmis. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2008 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 60,Nuorisojäsen 27,Perheenjäsen 36,Kannatusjäsen 170,Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi löytyvällä lomakkeella. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi
Suo
Maailm kaen ki saapuu kuuta. Copterlinelle on tulossa näinä päivinä toinen AgustaWestland 139 -kopteri.
L
ahtelaisen Aki Suokkaan Windcraft alkaa tuoda maahan Eurofoxia, hyvälaatuista slovakialaista ultrakevyttä lentokonetta. Lisämaksusta koneeseen saa transponderin, kellukevarustuksen tai sukset.
Hyvin valmistettu ultrakevyt lentokone Eurofox on tervetullut uutuus Suomen markkinoille. Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Haavisto (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443 044-2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat ILMAILU-lehti Päätoimittaja Mikko Sokero (09) 3509 3444 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Ohjaajat harjoittelivat yöosastolentämistä parilla, minkä päätteeksi he tekivät jonossa lähestymisen kiitotielle 15. Vauriokoneen ohjaaja laskeutui parin jälkimmäisenä koneena. Laskukiidon päätteeksi kone ajautui ulos kiitotieltä ja vaurioitui. Koska hallivuokrat ovat nykyisin varsin korkeat, eräs ominaisuus Eurofoxissa on erinomainen: siivet taakse taittamalla kone mahtuu 2,40 metriä leveään tilaan, siis vaikkapa autotalliin.
Kohtuullinen 63 840 euron verollinen hinta sisältää headsetit ja jopa gps-navigointilaitteen. 5 la muk
www.ilmailuliitto.fi
Luovia, veden y lentolai pitkin ja Lisää tie
8 ILMAILU
0508s04-09Uutiset.indd 8
29.5.2008 00:53:03. Koneeseen tuli ikkunarikko ja määräaikaishuoltoa aikaistettiin
ikko ja aistetlossa ustaHelsinki-Vantaan lennonjohdon esimiehistö on uusiutunut tänä keväänä. Lisää tietoa www.redbulllentopaiva.fi
ILMAILU 9
0508s04-09Uutiset.indd 9
29.5.2008 00:53:24. Tämän lisäksi tarjouksessa on yksi optiohelikopteri. sen aitsi oiteltä t illa, ivät iitoa lasenä in-
Uudet Helsinki-Vantaan lennonjohdon esimiehet opastekyltin ääressä: Pasi Olli, Tomi Lepola, Karri Hannula ja Tomi Hannuksela. 50 hakemuksen perusteella mukaan valittua tiimiä kisaavat
itse suunnittelemillaan ja rakentamillaan lentolaitteilla. Apulaispäälliköinä ovat aloittaneet lennonjohtajat Tomi Lepola, Tomi Hannuksela ja Pasi Olli.
. Markku Jyske jää eläkkeelle ja hänen tilalleen uudeksi lennonjohdon päälliköksi on nimitetty Karri Hannula. elokuuta. Sillä lennetään Rajavartiolaitoksen valvontatehtäviä sekä poliisin ja pelastusviranomaisten töitä. rjaolla neen tuten. Eduskunnan myöntämä tilausvaltuus hankkeelle on 11 milj. Kuva Finavia.
Rajavartiolaitos uusii AB206 -helikopterin
Rajavartiolaitos uusi yli 35 vuotta käytössä olleet kolme AB206helikopteria vuonna 2010. Lennonjohtoon uusia esimiehiä
nne lillä . Tiimien tavoitteena on itse rakentamien moottorittomien lentolaitteiden kanssa kiihdyttää kuusi metriä korkeaa lähtöramppia pitkin ja lentää mahdollisimman pitkälle veden yllä. Se on moderni ja suorituskykyinen. Helikoptereita hankitaan kolme. Suorituksissa arvostellaan lennon pituus, lentolaitteen suunnittelun luovuus sekä showhenki.
.fi
Luovia, kekseliäitä ja hauskoja lentolaitteita liitää elokuussa Helsingissä veden yllä. Hankinta on tarjouskilpailutettu ja uuden helikopterin toimittaa italialainen AgustaWestland. euroa.
Suomeen Red Bull -lentopäivä
io
Maailmalla jo vuodesta 1992 alkaen kisattu Red Bull -lentopäivä saapuu vihdoin Suomeen 24. Uusi helikopteri on tyypiltään yksimoottorinen AgustaWestland AW119Ke Koala
Pöydällä on liuta tiheään printattuja papereita. Tultiin kaverin kanssa Järvenpäästä linja-autolla, luuhattiin päivä museolla ja mentiin kotiin. Tämä oli ala-asteaikoina. Lukioon piti mennä kun ha10 ILMAILU
0508s10-15Hyvarinen.indd 10 29.5.2008 00:54:04
Antti jäksi Ehkä lentä
Antti Hyvärinen oman ohjaamonsa kipparinjakkaralla, omalla nokallaan.
lusin le käyty al Siinä vi kiessa, j telma jo Finna odottaa terdami torit. Pienoismalleja hän on rakentanut paljon ja tekee niitä edelleen. Toisin kuin monilla ilmailuihmisillä, Antin lennokkipoikatausta ei ole kovin kattava: ainoa hänen rakentamansa lennokki, sähköliidokki, kohtasi järven jään suurella nopeudella, joten se siitä. Kään lun mu se men gerholm hieman valmis, Ura matta, k. Eräänä aamuna vähän seitsemän jälkeen pienen pöydän ääressä istuvat Mikko Jägerholm ja Antti Hyvärinen. Melkein kaikki kaukokohteet on tullut isän kanssa kierrettyä, kinusin mukaan ja kiitettävän hyvin pääsinkin, Antti muistelee. Parin kuukauden ikäisenä Antti oli purjelennon MM-kisoissa Räyskälässä vuonna 1976 ja vähän myöhemmin matkustajana Convairissa, mutta hänen varhaisin selkeä ilmailumuistonsa on ilmailumuseo Helsinki-Vantaan kentän laidalla: se teki Anttiin lähtemättömän vaikutuksen. Antti Hyvärinen tiesi jo hyvin nuorena, että hänestä tulee lentäjä. Koneen kapteeni on Jägerholm ja perämies Hyvärinen. Antin isä Paulus Hyvärinen oli Finnairilla liikennelentäjänä. Ko loin täl koja, jo pois. Olemme lähdössä Amsterdamiin. Kai se oli sitä kun isä oli lentäjä, sieltä se on pienestä pitäen kiinnostus lähtenyt. Kentällä ja Ilmailumuseolla olen pyörinyt paljon. O kin ain Lisää puuhaa vuonna pille "h alan ter ja purk neista. Antti Hyvärinen nousi ruumasta ohjaamoon
TEKSTI KUVAT I
NOKKAMIES
F
innairin Helsinki-Vantaalta lähtevät lennot alkavat Tokeksi kutsutusta miehistökeskuksesta, jossa ohjaajat lukevat lennonsuunnittelun tekemät lentoa koskevat paperit, muun muassa reitin säätiedot. A Helsink dioliike voo lent tämä on kalla ro tuuli he matkus voimak dossa t on Turk "Pitä toteaa J Arm eroon l Ilmavo sa Halli kona K Antt pohjais jan Tik ja pääsi Ky hyötyä totoimi mekaan tuttaa. Hän lensi ensin Ilmavoimissa, sitten Finnairilla Convaireja, suihkukoneilla Euroopan liikennettä, DC10-kaukoliikennettä, kasikymppisiä ja vielä Boeing 757:ää ennen kun jäi eläkkeelle 2002
Loistava aerodynamiikan opettaja meillä kyllä oli. Nokka nousee hieman ja kone lähtee liikkumaan taaksepäin traktorin voimalla.. Suomen Ilmailuopistoon Poriin pyrittäessä kysyttiin muun muassa, kiristääkö vanne päätäsi, tai haluaisitko olla kukkakauppias tai tykkäätkö sivellä patsaita, naureskelee Antti. Oli mukava lähteä lennolle kun kaikki toimi. On ollut epävarmuutta siipainot ja polttoaineet tarkistetaan, katsotaan miten lähdetään reitille. Deccaa ja Lorania käytiin läpi, vaikka niitä ei enää ole käytössä. Hattukulma on Finnairilla oikeanlainen, sitä pitää vähän ollakin, kyllä kapteeni on kapteeni ja tehdään kuten se sanoo, mutta hattukulmaa ei saa olla liikaa eikä se saa olla väärinpäin. Kyllä mekaanikkotaustasta hyötyä on, vaikka käytännön lentotoiminnassa lentäjät eivät käytä mekaanikon taitoja, Antti muistuttaa. Finnairin Airbus 320 OH-LXB odottaa Schipholin kentällä Amsterdamissa lupaa käynnistää moottorit. Pian perään olivat Airbusin tyyppikurssit Helsingissä. Tähän kurssiin kuului muutakin Finnairin toiminnasta. Porin liikennelentäjäkurssi kesti maaliskuusta 2004 vuoden 2006 syksyyn. Armeijassakaan Antti ei päässyt eroon lentokoneista: hän oli ensin Ilmavoimien teknillisessä koulussa Hallissa ja sitten apumekaanikkona Kauhavalla. Antti lentää paluumatkan Helsinkiin, Jägerholm hoitaa radioliikenteen ja monitooraa eli valvoo lentävän ohjaajan toimintaa tämä on normaali tapa. Suomalainen luonne sopii avoimuuteen ja asia on Finnairillakin tiedostettu kauan sitten, kiteyttää Antti työpaikkansa toimintaperiaatteita. Sehän on lentoturvallisuusasia kun lentokoneella ei lennetä, jos siinä on jotain vikaa. Antti kävi kaksivuotisen yopohjaisen lentokoneasentajan linjan Tikkurilan Ammattikoulussa ja pääsi sieltä töihin Finnairille. Antin lennokkipoikatausta ei ole kovin kattava: ainoa hänen rakentamansa lennokki, sähköliidokki, kohtasi järven jään suurella nopeudella, joten se siitä.
televisiossa asti käyneet kertomassa kuinka kauheaa on, kun lentokone meneekin matkalla rikki. Ei tarvita, koska olosuhteet ovat hyvät. Hän oli pitänyt opintovapaata mekaanikon töistä ja käynyt sillä välin Suomen Ilmailuopiston järjestämän liikennelentäjän peruskurssin Porissa.
Työmoraali ja hattukulma.
Haastattelun aikoihin mediassa on käsitelty runsaasti lentoliikenteen myöhästymisiä ja jotkut ovat
tä, pysyykö työpaikat Suomessa mutta ei se ole tekemisen tasoon vaikuttanut. Jos möhlit jotain, sen voi kertoa. Tällä säästetään moottoreita. "Pitäisikö panna APU käyntiin", toteaa Jägerholm. Vielä Airbusin tyyppikurssi päälle, ohjattua työkokemusta ja sitten kädessä olikin lentokonemekaanikon lupakirja. Tarvittiin sitkeyttä ja aikaa. Simulaattorit samoin, muistelee Antti. Aerodynamiikka on ollut mulle jarrua aina, ei mitään käsitystä! Mulle riittää että kone lentää, olkoon paine-ero tai voiman ja vastavoiman laki. Sama pätee tekniikan puolella. Menomatkalla roolit olivat toisin päin. Rikkinäisellä koneella ei lennetä. Opiston opetus oli ok, osa ehkä hieman vanhakantaista. Keväällä 2007 Antille alkoi jälleen Airbusin tyyppikurssi, tosin hieman toisenlainen kuin mekaanikkoaikoina. Kesällä 2007 Antti oli valmis paikkaamaan Finnairin lentäjäpulaa. Koneissa on pikkuvikoja silloin tällöin, useimmiten sähkövikoja, jotka saadaan resetoimalla pois. Jägerholm yrittää saada lupaa lähteä hieman etuajassa koska kone on valmis, mutta sitä ei tule. 8 000 jalan korkeudessa olemme pilvimassan päällä ja aurinko paistaa taas. Työnantaja järjesti mekaanikkokurssin vuonna 2001. Ei tehdä omia viritelmiä, vaan otetaan ohjeet tehtaalta ja tehdään sen mukaan. Jos nyt joku joutuu Intiassa olemaan yötä siksi, että konetta korjataan, niin menköön junalla ensi kerralla. Lentoturvallisuus on taustalla sekä lentotoiminnassa että huollon puolella. TEKSTI ILKKA KANGASTALO KUVAT ILKKA KANGASTALO JA ANTTI HYVÄRINEN
Antti Hyvärinen, 32, ei päätynyt liikennelentäjäksi sattumalta. Lisää lentokoneiden kanssa puuhaamista Antti sai kokeilla vuonna 1997 kun hän meni rampille "heittämään laukkuja", kuten alan termi kuuluu. Ehkäpä sukurasitteillakin oli osansa. Finnairin tekniikan ammattitaito ja työmoraali ovat aivan hämmästyttävän korkealla, Antti lataa. Kova tuuli heiluttaa konetta ja varsinkin matkustamon perällä liike tuntuu voimakkaana. Varsinaisena koepäivänä testattiin muun muassa, pystyykö keskittymään moneen asiaan samaan aikaan. Meillä ei ole aasialaista hierarkiaa vaan perämies voi aina avata suunsa jos on asiaa. Lentokaluston kunto oli loistava. Helsingissä on tiedossa talvinen keli, varakenttänä on Turku. Nykyisen ILMAILU 11
Parin kuukauden ikäisenä Antti oli purjelennon MM-kisoissa Räyskälässä vuonna 1976 ja vähän myöhemmin matkustajana Convairissa, mutta hänen varhaisin selkeä ilmailumuistonsa on ilmailumuseo HelsinkiVantaan kentän laidalla: se teki Anttiin lähtemättömän vaikutuksen. Siinä vierähti muutama vuosi hakiessa, ja piti kehittää varasuunnitelma jos ei pääsekään. Anttia naurattaa kun kysyn Porin opetuksen näkemystä nostovoiman synnystä: Bernoulli vaiko Newton. Pienen odottelun jälkeen lennonjohdolta tulee lupa lähteä. Antti työntää kaasuvivut eteen ja kevyt kone kiihtyy napakasti. Jos koneissa jotain on niin, ne pannaan kuntoon. Ohjeet pitää saada kuitenkin aina Helsingistä. Ja jos tuli vikaa, se korjattiin heti. Ura Finnairilla jatkui katkeamatta, kun Antti kesäkuussa 1998
sai lentokoneasentajan paperit ja työpaikka vaihtui Finnairin lentokonekorjaamolle. Ei siellä ihmetelty vaan todettiin että näin tapahtui ja korjattiin tilanne. Jos tulee poikkeava tilanne ja manuaalissa lukee, että jokin asia pitää tehdä, niin sitten tehdään. Siis lastaamaan ja purkamaan matkatavaraa koneista. Lupa lentoonlähtöön tulee heti kun olemme kääntyneet kiitotielle. Ennen lähtöä Antti käy ääneen läpi lähtöproseduurin. Ulkopuolisia opettajia ja Finnairin pilotteja kävi opettamassa. Nyt Antti lentää Airbusia, mutta ei siinä kaikki.
lusin lentäjäksi, ja kun armeija oli käyty aloin hakea ilmailuopistoon. Se on kaiken kulmakivi, missään siitä ei tingitä, Antti painottaa. Kääntö Schipholissa on aikataulun mukaan normaalia pidempi ja se menee hieman odotteluksi. Mutta kyllä siinä ajatusta on, tässä hommassakin joutuu tekemään montaa asiaa samaan aikaan. Tarkistuslistan läpikäynnin jälkeen Jägerholm sanoo maahenkilökunnalle "you may push". Porissa on oma tekniikka ja ne pitää koneista todella hyvää huolta. Jettisimut ajettiin vielä Helsingissä MD-80-simulla, se oli yleistä suihkukoneen käsittelyä. Lähdössä ei käytetä läheskään täyttä moottoritehoa. Saamme selvityksen oikaista suunniteltua reittiä hieman ja selvityksen nousta 37 000 jalkaan. Airbus nousee kahdeksantoista asteen kulmassa ja uppoamme harmaaseen pilvimassaan.
Pitkähkö keikka Poriin. Kurssille mennessä tiedettiin, että hyväksytysti suorittaneet pääsee töihin Finnairille. Happinaamarien paikka ja käyttö kerrataan,
Rullaus Amsterdamissa on lyhyt
Antilla on sormensa pelissä kahden muunkin nokkaosan päätymisessä Suomeen: hän oli puuhamiehenä ja rahoituksen organisaattorina Caravelle-simulaattorin hankinnassa Ilmailumuseolle, ja lisäksi hän omistaa Lockheed Constellationin nokan. Antti kuljetti sen Suomeen teliperävaunun päällä, nokka mahtui perävaunuun juuri ja juuri. Antin katse on sittemmin kääntynyt toiseen vanhaan Suomessa tunnettuun konetyyppiin, mutta hän ei asiasta liiemmin puhu. Höyry-Caravellestä ei ole Suomessa säilynyt muuta kuin Antin omistama nokkaosa, ja sekin on SAS:n entisestä koneesta. Koemenettelyn tuloksena kurssille päätyy samanhenkistä ja -oloista porukkaa, kurssihenki oli loistava. Caravelle-simu oli onnenkantamoinen, John Weggiltä (Airways-lehden päätoimittaja ja Caravelle-friikki) kuulin, että se on myynnissä ja aloin hoitaa sitä tänne. Ei ollut outoja lintuja joukossa. Hän ei kerro, mistä vanhaa rautaa voisi löytää, vihjaa vain, että internet voisi olla hyvä paikka aloittaa. Se on todella heikossa kunnossa. systeemin mukaan pääsee toki mihin yhtiöön vain, sitoumusta ei tehdä. Mulla oli huonoa tuuria, pari kertaa pääsy oli marginaalisesti pisteistä kiinni. Suosittelen. Pitäisikö vielä kehottaa nuoria henkilöitä hakeutumaan ilmailuhommiin, sekä tekniikan puolelle että lentohommiin, Antti toteaa. Constellationin vien kotiin. Ja ehkä nuorempana oli liikaa pakkoa, nyt kun on ikää enemmän, kämppä ja työpaikka, sitä ei enää hakiessa jännittänyt. Ensin epäiltiin, mutta saatiinhan se lopulta museolle. European Wrecks and Relics -kirjasta huomasin, että saksalaisessa museossa on Constellationin nokkaosa. Seuraavalla Frankfurtin-keikalla kävin katsomassa, ja siellä se makasi parkkihalliin menevän käytävän varrella. Koneyksilö on neljäs linjalta valmistunut.
Antti nojailemassa Beechcraft King Airin keulaan koulutusaikanaan Ilmailuopistossa Porissa.
Täytyy katsoa mitä sille tekisi. Jos jengistä voi päätellä niin haku onnistui. Caravelle-simulaattori oli aikoinaan Finnairin käytössä. Simussa on vielä vanhoja Finnairin tekstejä. Vanhat koneet on minua aina kiinnosta-
neet. Antti pääsi liikennelentäjän opintolinjalle Suomen Ilmailuopistoon Poriin viidennellä yrittämällä. Se on mukavaa. Juuri tällä koneyksilöllä (SE-DAA) SAS teki ensimmäisen suihkukonelennon Helsinkiin. Sitten saa räplätä niin paljon kuin haluaa. Hakijoita oli todella paljon. Vuosikaudet yritin nyhtää tietoa, ja yllättäen reilu vuosi sit-
ten tuli saatavil Eik hankki Alap vä mutt aurinko työtä n odottelu LXB:n saisesti
Rautaa
Conste pojalla Kaup suostu se oli "j Se olen ko täin tyy mutta e Nokk seossa, ruusnä kaisen simulaa nen sijo Antin a Van kiinnos sa enää sellaise Alaska Kar-Ai
Kap tait ma
12 ILMAILU
0508s10-15Hyvarinen.indd 12 29.5.2008 00:54:32. Suomen Liikennelentäjäliitosta ja Finnairin tekniikasta oli paljon sakkia mukana, ja Finnair hoiti lopulta kuljetuksen. Haastattelun aikaan Suomeen puuhattiin Caravellea Kongosta, mutta koneelle kävi niin kuin kävi. Olin
aika puhki varsinaisen koepäivän yhdeksän tunnin rääkin jälkeen. Finnairin vanha DC-8 olisi Ranskassa, Convairin nokka Kaliforniassa, tumppiysejä (DC9-10) on maailmalla paljon, DC10 taas alkaa olla suurikokoinen. Alussa oli suorituspaineita, Antti muistelee. Netissä kyselin sen perään. Kokeet on aika pahat, kyllä siinä saa vääntää tosissaan. Pitihän sitä alkaa selvittää, ja irtosi se lopulta, Antti kertoo. On yritetty ostaa, mutta ei ole myytävänä. Joku saksalainen lennonjohtaja kertoi, että heillä olisi Frankfurtissa toinen Constellationin nokka näytillä. Yli tuhat hakijaa, muutamia kymmeniä otettiin. Ja saa ne muutkin nokkaosia Suomeen kantaa.
Antin nokkaprojektit. Tämä simulaattori on esillä Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla. Caravellen nokka lojui joutilaana Arlandan kentän laidalla paloharjoittelualueella. Oli lykky, että Convair saatiin aikanaan museolle, mutta sen jälkeen kaikki on mennytkin ohi, Antti harmittelee. Se myytiin Tanskaan, sitten Englantiin, josta se ostettiin käytöstä poistettuna 2004. Caravellen keula on tällä hetkellä varastoituna pressun alla Ilmailumuseon takapihalla. Kautta rantain sain kuulla Tukholmassa olevasta Caravellen nokasta. Innostuin asiasta ja selvitin omistajan
omisyhtää osi sit-
ten tuli posti, että nyt simu olisi saatavilla. käänmessa mutta u. n kuin DC-8 nokka (DC, DCinen. Lisää mieleenpainuvaa on tiedossa tänä kesänä, kun Antti aikoo päästä Constellationin kyytiin. Muitakin kiinnostuneita Alaskassa käy. Ikioma
Constellationin nokka pitää joka pojalla olla! Kauppasummasta Antti ei suostu sanomaan muuta kuin että se oli "järkevä". Constellation on ollut Euroopassa harvinaisempi. Paha kysymys. Vanhat tähtimoottorikoneet kiinnostavat. Alapuolella on harmaa talvipäivä mutta lentopinnalla 370 paistaa aurinko. Jokin rahtifirma varmaankin siellä jyristeli, Antti muistelee. Se Engäytösssa on kstejä. Eihän siitä mitään tule jos vain alkaa itkeä. Antti täyttää välillä OHLXB:n lokikirjaa, Airbus lentää tasaisesti 0,78 Machin nopeudella.
Rautaa rajan takana. Olen erittäin tyytyväinen. Kaikin puolin oikeaan aikaan, sillä puoli vuotta myöhemmin DC-6B vaurioitui laskussa ja se poistettiin käytöstä. Se oli ehkä paras ostos, jonka olen koskaan tehnyt. Antti Hyvärinen tunnetaan miehenä, joka perisuomalaisen marmattamisen sijaan saa asioita aikaan sitkeä lentäjän ammattiin pyrkiminen, kolme lentokoneen nokkaa ja lukuisat ilmailusisältöiset matkat kertovat paljon. Antti ei aivan lonkalta keksi selitystä sille, mikä häntä vanhoissa potkurikoneissa viehättää. ä Suotaalla. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että lähdetään ulkomaille katso-
Kapteeni Mikko Jägerholm (vas.) on tunnettu taitolentolentäjä. Hetken päästä aluelennonjohto Tampereella kertoo, että AY842 tulee käyttämään kiitotietä 22R laskeutumiseen. Siellä Constellation toimi ravintolana, johon Antti ei alaikäisenä tietenkään päässyt. Nokka oli näytillä Ilmailumuseossa, mutta se piti siirtää avaruusnäyttelyn tieltä. Ei se halpa ollut, mutta ei kovin kalliskaan. meen gosta, n kävi. Jos haluaa nähdä sellaisen liikenteessä, on mentävä Alaskaan tai Etelä-Amerikkaan. iitosta paljon r hoiti oli aisä. Se oli 1980luvun alkua, olin kai toisella luokalla. Niitä ei Euroopassa enää lentele. Kun olin ala-asteella, DC-6 lensi koulun yli Järvenpäässä, tunnistin sen jo silloin. elissä n pääli puurganilaattoseolle, kheed kotiin. Antilla on hyvä kontakti paikan päällä, tuttu suomalainen.
Mikä vanhoissa koneissa kiinnostaa. Jos haluaa nähdä vanhoja potkurikoneita, ei auta kuin pakata laukku tai sitten olla hiljaa kotona. Suuri osa liikennelentäjän työtä näyttäisi olevan istumista ja odottelua. Vanhoja koneita on vaikka kuinka paljon: kutosia, nelosia, kolmosia ja Commandoja, ja ne ovat aktiivikäytössä. Kesäaikana tulee kuulemma koko ajan porukkaa ovelle kolkuttelemaan, mutta hyvin nämä rahtifirmat kiinnostuneisiin suhtautuvat, Antti kiittelee. Relics saksastellayselin n lenlä olisi stellaaavalla katsoarkkiarrella. Kar-Airin vanha kääntöpyrstö-
kutonen (DC-6B) houkutteli minua eniten. Rahtikoneita on paljon. Hän odottaa Hyvärisen kanssa maakuljetusta terminaalirakennukseen.
ILMAILU 13. Tuolloin turvatoimet olivat nykyistä kevyemmät, ja ensimmäinen kontakti onnistui perinteiseen tapaan marssimalla rahtilentoyhtiön konttorin ovesta sisään ja kysymällä voisiko hieman katsella koneita. Vielä tänä päivänäkin kaivertaa, että emme siskon kanssa päässeet sisälle. On vain esimerkiksi sorakenttiä. Matkailu avartaa, aina mä olen tykännyt reissata. Muotoilu, äänet ja ehkä se, että niitä ei näe enää juuri missään. Antti kävi Alaskassa ensimmäisen kerran 1999. Seuraava matka on tiedossa
tänä kesänä. ir saatta sen in ohi, kerro, löytää, isi olla nnenggiltä ittaja n, että hoitaa mutta seolle. Antin Connie-päähänpinttymä on alkanut 80-luvun alussa, kun hän näki sellaisen perhelomalla Farossa Portugalissa. DC-6 vaiko Constellation. Se sai väliaikaisen säilytyspaikan Finnairin simulaattorihallista, ja sen lopullinen sijoituspaikka tulee olemaan Antin autotalli. Englantilaiset järjestävät valmismatkojakin vanhoja rahtikoneita katsomaan. Sitten perusteisiin. Aika tasaväkisiä ovat. Alaska on kuin valtava, lentävä ilmailumuseo. Eikä muu auttanut kuin hankkia se sieltä, Antti sanoo. Joihinkin paikkoihin kaikki tavara on vietävä lentokoneella, kun ei vain ole teitä. Jos lasketaan 22 leftille, mennään toisesta exitistä ulos, se on high speed exit, Jägerholm sanoo. e tekinnosei ole ula on ressun alla. Oikeastaan täytyy vastata: molemmat. Lentäjät kertaavat lähestymisen yksityiskohdat hyvissä ajoin. Juotiin kolaa koneen alla, Antti naureskelee.
Toiminnan mies. 2001 Antti kävi lennolla mukana. Vähän ennen Turun ylittämistä, Antti valitsee autopilotin nupista 10 000 jalkaa, ja Airbus
lähtee loivaan liukuun. Kyseessä on sveitsiläinen Breitling-kellotehtaan sponsoroima Super Connie, joka lentää Baselista yleisölennätyksiä
Niin kauas kuin pystyn muistamaan olen halunnut lentäjäksi. Yksi tavanomainen työpäivä on takana.
Kaukomaille mieli halajaa.
Kyllähän sinne kaukoliikenteeseen mieli tekee, sitten kun se on mahdollista, Antti pohtii. 14 ILMAILU. Tiesin jo alta kouluikäisenä, että mun ensimmäinen autoni on Saab 95, ja niin kävi. 330 taas on hyvännäköinen kone. Lentokoneiden lisäksi Antti harrastaa vanhoja Saabeja siis autoja. Yksi Saab 96 on liikenteessä, 93B entisöinnissä, lisäksi Antilla on toinen 93B ja 95 varaosina. A vai B. Firma hankkii työkalut, me lennetään niillä mitä on. Airbus-perämies Antti Hyvärinen tekemässä leipätyötään: pitämässä koneen nokkapyörää kiitotien keskiviivalla lähtökiidon aikana.
maan koneita. Olisihan se kiva jos kaikki merkittävät kotimaassa käytössä olleet konetyypit olisivat museossa esillä, mutta ennen kaikkea museolla tarvitaan tilaa. Airbusista on kokemusta ja hyvältä se tuntuu, Boeingilla en ole ajanut. Jos Constellationin nokkaosasta on haaveillut 20 vuotta ja kun sellainen tulee saataville niin eihän siinä auta alkaa nenää kaivamaan. Suomen Ilmailumuseon vakiokävijänä Antilla on selkeä näkemys siitä, mitä museo tarvitsee: ajanmukaiset, lämpimät, valoisat ja isot tilat. Antin omakotitalossa on kahden auton talli. Mielenkiinnolla odotan Airbus 350 -konetta, siitä voisi tulla kiva. Kaikki ovat vanhoja, vanhin vuodelta 1959. Ja Malmin lentoasema täytyy säilyttää Malmilla, siitähän ei tarvitse edes keskustella, Antti lataa. Tottahan sitä pitää ajaa autolla, joka on lentokonetehtaan valmistama.
Niiden muotoilu on tyylikästä ja kaksitahtimoottorit mukavia. Toisella paikalla tulevat lähiaikoina olemaan kunnostettava Saab ja
Työpäivä on takana. Ja Constellation tietenkin. Nykyään pelataan kotona tietokoneella ja kaikki pitäisi olla
heti valmista, Antti päivittelee. Miehistöbussi saapuu odottelun jälkeen ja koko porukka poistuu kohti Tokea, samaa paikkaa mistä aamulla lähdettiin. Käyttöautoa sinne tuskin kannattaa sisään yrittää. Hommataan se. Airbus rullataan ulkopaikalle, matkustajat poistuvat bussiin, ja miehistöllä on vielä muutama paperityö hoidettavana. Eiköhän ne ole molemmat hyviä. Ei sitä ole mitenkään erityisesti tarvinnut selvittää, kyllä hän on alusta asti nähnyt, että hullu toi on, Antti naureskelee. Pääsiäissaarille pitäisi päästä käymään no, asiahan on järjestettävissä. Tuuli on puuskainen, ja keli kaikin puolin ankea. En mä ole ikinä halunnut tehdä mitään muuta. Sen pitää olla täällä Helsinki-Vantaalla. Kaikenlaisia hankintoja on suunnitteilla mutta niistä en puhu vielä mitään, Antti vihjaa. Olen yrittänyt päästä vanhojen koneiden kyytiin niin kauan kuin niitä lentää. Antin naisystävä Tarja Jokitalo ei ole ilmailun harrastaja, mutta suhtautuu asiaan suopeasti ja huumorilla. Lentäjän univormun yllä tuttu ja lämpöinen Finnairin pomppa.
toisella Constellationin nokka. Helsingissä on harmaa talvipäivä, Airbus tekee lähestymistä kiitotie 22R:lle. Mutta A ja B molemmat tekevät varmaasti hyviä koneita, Antti pohtii. Itäkalusto on kokonaan kokeilematta. Ei Caravelle-simua kukaan muukaan olisi hankkinut, piti tehdä jotain asian eteen. Alaskassa on toisaalta eräs mäntämoottori-Convair, jota pitäisi käydä katsomassa
Näistä ensimmäinen Suomeen
Suosi www www
pohjautuu kaksipaikkaisella annettavaan koulutukseen ja pitäisi tulla voimaan huhtikuun 2008 aikana.
Autogyropilotin vaatimukset laskevat. Sen mukaan vasta-alkajan koulutusohjelma on vähintään 30 lentotuntia ja pienenee aiemman kokemuksen mukaisesti siten, että helikopterilla ja kiinteäsiipisellä, moottorilla varustetulla ilma-aluksella lentäneen mini-
Kaksipaikkaisten koulutuslupa on työn alla. Ensimmäinen lupa
16 ILMAILU
0508s16-17Autogyro.indd 16 29.5.2008 00:56:00. Euroopan alueella on syntynyt muutaman vuoden aikana montakin verstasta, joissa on alettu valmistaa kaksipaikkaisia autogyroja pääosin Rotax-moottorien eteen. Uusia ilma-aluksia Suomen taivaalle
TEKSTI JUHA SILVENNOINEN KUVAT BJARNE ÖLANDER
Ranska valmist autogyr eri Rota Kuvassa tullut n Ölande rilla var R, jossa Rotax. Teoriakoulutus on määriltään yhtenevä mopu-ultra-määräyksen kanssa. Jatkokoulutus aiemmin lentäneille päästään aloittamaan jo toukokuun aikana, ensimmäinen peruskurssi mennee kesäkuulle. Uusi lupakirjamääräys on pohjaltaan ja perusvaatimuksiltaan yhtenevä muiden uusien harrastusilmailumääräysten kanssa. Kouluttaminen on tapahtunut opastusperiaatteella yksipaikkaisella, koska muuta ei ole ollut. odottaa tätä kirjoitettaessa lupakirjamääräyksen valmistumista. Samoihin aikoihin parinkymmenen vuoden vääntämisen jälkeen on valmistumassa kyseisen ryhmän lupakirjaa ja opettajakelpuutusta ohjeistava lupakirjamääräys.
miohjelma on viisi lentotuntia. Kyllä silläkin tavalla oppilaita on saatu valmiiksi, mutta on se opettajalle sekä oppilaalle varsin jännää puuhaa. Se
Suomeen on tullut maaliskuun lopulla ensimmäinen tehdastekoinen kaksipaikkainen autogyro. Tämän kevään opettajakurssille osallistuu kolme kokelasta, minkä ansiosta kovasti vilkastuneisiin autogyrolennon kyselyihin voitaneen vastata aiempaa huomattavasti helpommin. S noin 3 m
AUTOGYROBUUMI
P
alkaa nyt
erinteisesti Suomessa gyroharrastus ja varsinkin lajin kouluttaminen on ollut pienimuotoista ja vain muutaman pilotin varassa
Xenonia tuo maahan Eurovaasa Oy. Magnilta on tulossa myös umpiohjaamolla varustettu kaksipaikkainen, jollainen maahantuojan mukaan on varattu jo Suomeenkin tulevana kesänä. Silläkin se nousee vielä noin 3 m/s, MTOM 475 kg.
rantautunut on ranskalaista suunnittelua. www.celieraviation.eu. ntynyt monalettu autooottomeen
Suomessa on edelleen muutama lentävä Tervamäen ja Eerolan kuviin perustuva autogyro joko tuulilasiversiona tai kokonaan katettuna. Nyt olemme harppaamassa gyro-lentämisen ja ennen kaikkea sen kouluttamisen uuteen aikaan, katettuun ja lämmitettyyn ohjaamoon. Suomalaisen autogyrogurun, Jukka Tervamäen, idean ja rakenneratkaisujen pohjalle tehdään Italiassa yksi- ja kaksipaikkaisia gyroja. Molemmat ovat kauan odotettu lisä erääseen mielenkiintoisimmista tavoista lentää.
Suositeltavien koneiden valmistajalinkit ja maahantuojatiedot. Amerikkalaisiin piirustuksiin perustuva, vetävällä potkurilla varustettu Little Wing on uuden ajan ilmailudiesel nokallaan rakenteilla erään pajan suojissa.
I
n
lupaista. Niin, onhan meillä kotimaassakin kaksipaikkainen harrasterakenteinen tekeillä. Merkittävin lisä on lentokauden pidentyminen ja koulutuksen helpottuminen. www.magnigyro.it Magnia tuo maahan Brandt Aviation.
J O R M A K A R L S T E D T - W W W. Kuvassa pääsiäisenä Suomeen tullut nauvolaisen Bjarne Ölanderin 8,4 metrin roottorilla varustettu kopteri Xenon R, jossa on 100 hevosvoiman Rotax. NDER
Ranskalainen Rafael Celiér valmistaa Puolassa Xenonautogyroa, joihin saa kolme eri Rotax-moottoriversiota. Sen naparatkaisu ja komposiittilavat tehdään edelleen Jukan hyvin tarkkaan harkitun ja luotettavan mallin mukaisesti. lenaan jo äinen ulle. F I
Huomatkaa uuden ilma-alusryhmän mukainen rekisteri!
ILMAILU 17
0508s16-17Autogyro.indd 17
29.5.2008 00:56:11. Tällainen ensimmäinen Magnigyro tulee Suomeen kevään aikana. Se on Puolassa valmistettu Xenon. J O R M A K
Tarkastusryhmään kuuluu 24 tähän koulutettua henkilöä. Ne otettiin käyttöön JAA-maissa vuonna 1996. Li-
säksi miehistöllä on oltava todistus kelpoisuudestaan toimia ilmaaluksen miehistön jäsenenä. Suomessa niitä on tehty vuodesta 1997 alkaen 477. ILMAILU mukana viranomaisen ramppitarkastuksella
TEKSTI HEIKKI HAUTALA KUVAT MIKAEL HÄGGBLOM
Valvontaiskuilla lisää
turv
K
turvallisuutta
Ramppitarkastaja tekee valmistelutöitä ennen "yllätysiskuaan".
vi
ansainvälisessä lentoliikenteessä tärkeää on, että tarkastukset ja valvonta ovat yhdenmukaisia ja tarpeelliset tiedot saadaan nopeasti järjestelmässä mukana oleville tahoille. Asematasotarkastukset ovat varsin uusi asia. Ilmailuhallinnon palveluksessa asematasotarkastajia on neljä sekä tarvittaessa lisäksi kolme tarkastajaa ja kolme esimiestä. Vuonna 2006 Ilmailuhallinto teki niitä 56 ja viime vuonna jo 125. Kuluvan vuoden tavoite on 111 tarkastusta. Oma alueensa valvontatyössä on niin sanotut asemataso- eli ramppitarkastukset, jotka kansallinen viranomainen tekee lentoasemilla pistokokeina valittuihin yksittäisiin koneisiin ja tietysti ennalta ilmoittamatta. Sisäinen 18 ILMAILU
koulutus jatkuu tarkastajien tietojen ja taitojen parantamiseksi sekä tarkastusmenettelyjen yhtenäistämiseksi.
Puutteet eivät katso asemamaata. Vuonna 2005 koulutettiin virolaisia RAMP-tarkastajia sekä Suomessa että Virossa. Tämä tarkoittaa, että lentoyhtiöllä on oltava voimassa oleva lentotoimintalupa ja ilma-aluksella lentokelpoisuustodistus. Puutteiden syy voi olla rahan
tai vara myös s Nämä e sittäine toyhtiö maasta järjesty viranom
0508s18-20Ramp.indd 18
29.5.2008 00:57:02. Yksikönpäällikkö Johan
Skjäl Ilmailuhallinnosta sanoo,
että kaikkien lentoyhtiöiden on noudatettava Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n vähimmäisvaatimuksia. Tähän mennessä niitä on tehty ECAC:n alueella lähes 40 000. EUlainsäädäntö edellyttää, että ilmaalus on vakuutettu matkustajavahinkoja ja kolmansiin osapuoliin kohdistuvia vahinkoja varten
EUilmatajavauoliin en. rahan
tai varaosien puuttuminen, mutta myös silkka välinpitämättömyys. Tällä hetkellä mustalla listalla ovat muun muassa Kirgisian, Kongon demokraattisen tasavallan, Liberian, Sierra Leonen, Swazimaan, Indonesian ja Päiväntasaajan Guinean lentoyhtiöt. Kun jonkun maan viranomaiset ovat osoittaneet ky-
vyttömyyttä toteuttaa riittävää turvallisuusvalvontaa, kaikki sen maan lentoyhtiöt on saatettu asettaa toimintakieltoon. Määrätietoinen turvallisuustyö on niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä maissa johtanut siihen, että liikennelentäminen on tänä päivänä ehkä turvallisempaa kuin autolla ajaminen tai kadulla liikenteen seassa käveleminen. ILMAILU pääsi viranomaisen mukaan asemataso- eli ramppitarkastukselle.
isn".
Ramppitarkastajilla ja asematasolla yleensäkin liikkuvalla on yllään nykyvaatimukset täyttävä suojavärinen asustus.
Puutteet jaetaan kolmeen luokkaa niiden vakavuuden mukaan. Lentoyhtiöt ovat myös välttyneet joutumasta luetteloon, kun yhtiön kotivaltio on nopeasti ryhtynyt tarpeellisiin toimiin, joilla lentoyhtiön toimintaa on rajoitettu. Yksittäinen huonosti hoidettu lentoyhtiö voi löytyä sellaisestakin maasta, jossa asiat yleensä ovat järjestyksessä. Ilmailuhallinnon asematasotarkastuksessa eli ramppitarkastuksessa katsotaan, että vaaditut todistukset ovat mukana ja ilmaalus asianmukaisesti varustettu, Skjäl kertoo.
Uudistuksiakin vielä luvassa.
0508s18-20Ramp.indd 19
29.5.2008 00:57:26. Eri luokkien puutteet, niiden määrä ja toistuvuus johtavat erilaisiin toimenpiteisiin, joista lievin on huomautus ja vakavin kyseisen lennon kieltäminen tai tulevien lentojen rajoittaminen. Tehdäänkö asematasotarkastuksia riittävästi ja millaisia kehitystarpeita tällä valvonnan alalla vielä on. Moni lentoyhtiö on joutunut EU:n luetteloon eri jäsenvaltioissa ilmenneiden toistuvien lentoturvallisuuspuutteiden vuoksi. Lentoyhtiö poistetaan yhteisön luettelosta sen jälkeen, kun turvallisuuspuutteet on korjattu. Ennen päätöksen tekemistä komissio kuulee jäsenvaltioiden lentoturvallisuusasiantuntijoista koostuvaa komiteaa. Luettelosta pois pääseminen voi olla hankalampaa kuin siihen joutuminen, koska tällöin komissio joutuu tavallaan vahvistamaan, että lentoyhtiö on turvallinen. Millaisia puutteita täytyy löytyä, ennen kuin koneen tarkastuksen perusteella kyseiseltä yhtiöltä voidaan kieltää lennot EU-alueelle?
Ilmeisesti tällainen on sentään aika harvinaista. Tarkastusraporttien julkisuutta on lisätty ja on nyttemmin sallittu jopa yksipuoliset toimet. Tarkastus on tehty. Sitten syvänsiniselle ja tummenevalle taivaalle piirtyy lähtevän lentokoneen valojuovia sekä strobovilkkujen pisteitä muutamien jo kirkkaiden tähtien joukkoon.
Tuskin monellakaan alalla on yhtä tiukkoja turvallisuusvaatimuksia kuin lentoliikenteessä ja ilmailussa yleensä. Euroopan mailla on yhteinen tietokanta ja siihen syötetään löydökset kaikista tarkastuksista. Nämä eivät katso kotimaata. Entä, jos jokin lentoyhtiö tai lentokone asetetaan lentokieltoon ja joutuu mustalle listalle. ICAO on äskettäin korostanut, että lentoturvallisuuteen pitää suhtautua entistä vakavammin kaikissa valtioissa. Aloitteen voi tehdä EU:n jäsenvaltio, ETA-valtio tai komissio itse. Periaatteessa tarkastuksia voitaisiin lisätäkin, vaikka nykyILMAILU 19
todisa ilmaä. Miten tämä sanktio toimii. Komissio tarkistaa vähintään joka kolmas kuukausi, onko luettelon päivittäminen tarpeen. EU:n luettelo toimintakieltoon asetetuista lentoyhtiöistä eli musta lista päivitetään lentoyhtiön asettamiseksi toimintakieltoon, Skjäl vastaa. Kysymykseen vastaa yksikön päällikkö Anssi Karhunen
Tällöin tarkastetaan lentoyhtiön lentotoimintalupa sekä ilma-aluksen lentokelpoisuustodistus, meluluokkatodistus sekä ACAS- ja vakuutustodistukset. Kaikki viat kirjautetaan koneen tekniseen päiväkirjaan. Yhtiöt ovat toki erilaisia, mutta yleinen turvallisuustaso on varsin hyvä, siitä emme ole huolestuneita. EU:n lentoyhtiöiltä ei vaadita asiakirjoja tarkastettavaksi etukäteen, Karhunen jatkaa. Jokainen tarkastettava kone tutkitaan myös silmämääräisesti, minkä jälkeen lupakirjamekaanikko tai muu asiantuntija arvioi mahdollisten puutteiden merkityksen. Meillä on tiettyjä määrällisiä suunnitelmia samalla, kun korostamme työn laatua, Karhunen sanoo. Karhusella ei ole tässäkään erityistä huomauttamista. Pyrimme etsimään tarpeen mukaan uusiakin toimintatapoja. Lentoyhtiön pitää myös toimittaa turvaohjelma. Ilmailulainsäädäntö on pitkälti yhteen sovitettu ja lentoliikenne vapautettu EU:ssa. Tiivis yhteistyö tuo luottamusta. taso on osoittautunut aika riittäväksi. Järein toimi on välitön maahantulokielto kyseiselle lentoyhtiölle, mutta näin onneksi tapahtuu erittäin harvoin. Lisäksi varmistetaan, että yhtiötä ei ole asetettu toimintakieltoon. Kone voi joutua seisomaan kentällä enimmillään yleensä muutamia päiviä korjausta ja varaosan hankkimista varten. Ilmailuhallinto suorittaa EU:n ulkopuolisten lentoyhtiöiden etu20 ILMAILU
käteisvalvonnan lentoluvan tai liikennöintiluvan myöntämisen yhteydessä. Havaittuja puutteita ovat olleet esimerkiksi lentokelpoisuustodistuksen vanhentuminen, virheet suoritusarvolaskelmissa, puuttuvat tasapainolaskelmat tai puuttuvia varusteita. Aika harvoin löytyy merkittäviä puutteita, Karhunen vakuuttaa. Miten koneiden henkilöstö suhtautuu asematasotarkastuksiin. Teillä ei ilmeisesti ole kovin paljon huomautettavaa Suomeen tulevien liikennekoneiden kunnosta ja varusteista. Tarkastajat eivät valitettavasti voi valita työskentelysäätään.
0508s18-20Ramp.indd 20
29.5.2008 00:57:47. Tarkastaja marssimassa muistiinpanoineen Estonian Airin koneesta. Teknisten apuvälineiden osalta olemme riittävän hyvin varustautuneet. "Huonot yhtiöt" eivät edes pääse EU:n alueelle. Toimintojen lopullinen muotoutuminen kestää oman aikansa, koska uusi organisaatiomme tuli voimaan vasta helmikuun alussa. EU:n lentoyhtiön kotivaltio varmistaa lentotoiminta- ja liikennelupien myöntämisen yhteydessä lentoyhtiön turvallisuuden.
Ramppitarkastajan tarkastukseen kuuluu myös teknisiä tarkastuksia.
Paperityötä on paljon. Tarvittaessa toki edellytämme tarpeellisia toimia, ennen kuin kone voi lähteä lennolle. Joskus olemme sallineet vain siirtolennon. Etukäteisvalvonta on tällä hetkellä niin tarkkaa, kuin se voi olla pelkkien papereiden perusteella. Tiivis yhteistyö on synnyttänyt luottamuksen alueen ilmailuviranomaisten, Euroopan komission ja
Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n välille. Pientä kitkaa ja kieliongelmia syntyy joskus, mutta kun toiminnan tarkoitus on selvitetty ja perusteltu, kaikki on sujunut positiivisella mielellä ja hyvässä yhteistyössä.
Asematasotarkastuksilla pyritään parantamaan lentoturvallisuutta. On selvää, että valvovalla viranomaisella on oltava siinä työssä riittävät valtuudet. Kaikki oli tällä kertaa kunnossa.
Mahtavat on maisemat työmaalla ainakin kuivalla säällä ja iltahämärissä