vuosikerta
Hinta 6 euroa
ILMAILUN
maailmaan
Uusi, uljaampi
Odotettu paluu
Milanan mukana
COPTERLINE
PIENOISTA MALLIPUHETTA
Näin syntyy
08004
6 41 488 2 8 880 30
M
uk a es na itt IL el MA yl I iit LU e N
2008-23
288803-0804
PURJELENTOSIMULAATTORI
PAL.VKO. Numero 4/2008
71
Officially chronometer-certified by the COSC.
Mikonkatu 3, 00100 Helsinki Puh. b r e i t l i n g . 09-41305400
Artik kirjoi kusta lehti ilmoi ilmoi tai kä Ilmoi ilmoi Huom ilmoi tilaam säilyt asetu aiheu hinto myös Rekis tilois rekist muka kolm tai jä mark asias. Faks ilma www
Ilm
Panu ilmo Puh.
Kon
chris Faks (Kon mak
Tila
Chri soivi Puh. c o m
ILMA ääne liiton ISSN
Navitimer World
The Breitling cult chronograph, GMT dual timezone version. v
Vas
Mikk mikk
Toim
Chri chris
Art
Jouk jouk
Toim
Ilma Hels 0070 Puh. tp-ann-westerback-080410.qxd:World_210x297-Coop.qxd
08-04-10
10.32
Sida 1
Pure Performance
Absolute Precision
Kus
Suom Finla 71. Faks Ilme Vuos
Pain
Pain tuot Puh.
w w w
EFPS:n lennonjohtajilla on myös usein tapana kysellä aluksilta, onko kaikki kunnossa, vaikka puolen tunnin aikaraja ei olisikaan täyttynyt. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Suuri määrä työaikaa on mennyt haaskiin huolimattomuuden takia. Kuka laskun maksoi, sitä tarina ei kerro. Turvallisia matkoja!
Toimitussihteeri
Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi
Art Director
Jouko Arpalo jouko.arpalo@ilmailu.fi
Toimituksen yhteystiedot
Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Lentosuunnitelman teko on edullinen tapa saada todellista apua kun eteen tulee vaikkapa pakkolasku metsäaukealle (etusektoriin, vastatuuleen, totta kai). Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
Tässä numerossa 4 Saapuvat-uutispalsta 10 Uusi uljaampi Copterline
Kannen kuva Pekka Mustonen
48 Tapahtumakalenteri 50 Nostalgiaa ja historiaa
Airbus A300
14 Ura kopterilentäjänä 15 Purjelentokesä 2008 16 Pieni ja pippurinen CriCri 20 Paavon Purjelentokulma 23 Milana Misic juontamaan
Ilmailun Maailmaa
56 Pienoista Mallipuhetta 60 Jouko Soikkeli in memoriam 61 Mönkkönen ja koulutuskoodi 62 Näin syntyy purjelentosimu
26 Lennokit järven jäällä 30 Kirjaesittelyssä Sodassa koettua 32 Kuumailmapalloilun SM-kisat 33 Ilmailu vie arjen yläpuolelle 66 Ilmailuliiton vuosikokous 42 Ultrakevyiden sanansaattaja äänesti ja päätti Ville Levelä 69 ILMAILU 70 vuotta sitten 46 Konemarkkinat 70 Kuppilatiima. Viime vuonna nimittäin pelkästään EFES:in alueella jätettiin päättämättä yli sata lentosuunnitelmaa. Moisissa sataluvuissa ei juuri ole kehumista. Onneksi kaikissa näistä yli sadasta tapauksesta kysymys oli vain unohduksesta. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Yrittäkäämme saada 2008 plaanit päätökseen ajallaan. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. He käynnistävät etsinnät ja varmasti löytävätkin sinut, mikäli et ole ehtinyt jo pirauttaa laskun jälkeen esimerkiksi lennonjohtoon. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 44 euroa
Painopaikka
Painotalo Auranen, Forssa 2008 tuotanto@auranen.fi Puh. Pohjois-Suomen alueella, EFPS:llä, taas luku oli yksinumeroinen. Huolestuttavinta asiassa on, että tämä hieno ilmailijan turvapalvelu on jatkuvan tahattoman väärinkäytön kohteena. Kustantaja
Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 71. Voin kuvitella lennonjohdon esimiehen tunteet, kun tämä pallottelee pelastushälytysnappulan ja puhelimen re-dial-nappulan välillä sadatta kertaa. Jos et ehdi ilmoittaa asiasta radiojaksolla, ryhtyy lentopelastuskeskus työhönsä. Maksaja on nimittäin lennon päällikkö, mikäli etsintäkeikka on turha. Vierailin alkuvuodesta Aitovuoressa Tampereella Etelä-Suomen aluelennonjohdossa, jossa työskentelee kymmeniä lennonjohtajia ja assistentteja. Se, jos mikä, on kallista puuhaa etenkin, jos lentäjä köröttelee autollaan kotiin kännykkä suljettuna. Kulttuurieroa vaiko valveutuneisuutta. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Fiksuja ja käytännöllisiä keinoja. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Joku laittaa checklistiinsa viimeiseksi kohdaksi "päätä plaani", joku taas herätyksen tai muistutuksen kännykkään päälle arvioidun laskuajan jälkeen. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Toivottavasti kumpaakin. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Kysymys on tahattomasta huolimattomuudesta, josta on helppo päästä eroon mitä erilaisimmilla tavoilla. vuosikerta
Vastaava päätoimittaja
Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi
K
Muistithan päättää plaanisi?
elit ovat jo sillä mallillaan, että taivaalle pyrähtäminen tulee mieleen joka ilmailijalle, uudelle ja vanhalle. Siellä aluelennonjohdon nokkamiehet kertoivat viime vuoden synkästä tilastosta. 040 594 2362, (09) 3509 3435
Konemarkkinat ja tapahtumat
christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan)
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Christa Soivio soivio@ilmailuliitto.fi Puh. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi
Ilmoitusmyynti
Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Jos jotain lentäjää ei olisi tavoitettu, pelastustoimet olisi käynnistetty. Tiettävästi ainakin kerran viime vuonna Rajavartiolaitoksen Dornier-rajavalvontalentokone ja Bell 412 -helikopteri ehtivät pistää lapansa pyörimään ennen kuin "kadonneen" ilma-aluksen päällikkö tavoitettiin. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Lennonjohdon vuoroesimies Aitovuoressa on joutunut soittelemaan lentosuunnitelmassa mahdollisesti ilmoitettuun ilma-aluksen päällikön numeroon ja kyselemään, onko kaikki kunnossa
Suomalainen Finnair on ehtinyt lentää liki kaikilla tunnetuilla länsivalmisteisilla lentokonemerkeillä. Samalla Finnair myi pois viimeisen ATRpotkuriturbiinikoneensa.
Tällä hetkellä Finnair operoi Airbus, Boeing ja Embraer-merkkisillä ilma-aluksilla. Potkuriliikenne päättyi vastikään, kun Finnair siirsi pöytälaatikkoon virolaisen Aero-tytäryhtiönsä. huhtikuuta. Sadannen koneen rajapyykin Finnair saavutti 1986 kun laivastoon liittyi ATR-42-potkuriturbiinikone.
Air FranceKLM ei ainakaan toistaiseksi "haukannut" Alitaliaa ja italialaisyhtiön nimikin jäi vielä eloon. Italian valtio omistaa Alitaliasta 49,9 %. Arpalo on paitsi graafikko, myös monimoottoripilotti, joten hänen asiantuntemuksensa ei rajoitu ainoastaan ulkoasuseikkoihin. Nyt lohkaisin aikaa itselleni yhdistämällä työni ja harrastukseni. Nykyisin italialaisyhtiö työllistää 11 000 henkeä. Kauppahinta jää odotettua pienemmäksi. Alitalian maapalveluista huolehtivan yksikön AZ Servizin lopullinen kohtalo on myös edelleen auki.
M
iety mu ovat m miikan palvelu Käte kenkäp kenkä n lakin k kineelt kertoi, m/87, j visessa Hawki seereill Vaik 1987 ta tää jalk Väärin nut vuo jos ova myös I Sievi mien h tojalkin varuste saa kisk kalle. Alitalian hallitus hyväksyi Air France-KLM:n ostotarjouksen kokonaista 12 tuntia kestäneiden maratonneuvotteluiden jälkeen. Kuva Finnair Oyj.
F
innair vastaanotti 200:nnen lentokoneensa huhtikuussa. Alitalia siirtyy Air France-KLM:lle noin 140 miljoonan euron kauppahinnalla." ILMAILUN uutisten ollessa taitossa tämän lehden entinen päätoimittaja Jyri Raivio kirjoitti Hesarissa, että Air FranceKLM on lopullisesti vetäytynyt kaupasta. 4 ILMAILU
uutama viikko sitten kirjoitimme tälle uutispalstalle AIitaliasta seuraavaa: "Italian lentoyhtiö Alitalia hyväksyi maaliskuun lopulla ranskalais-hollantilaisen Air France-KLM:n ostotarjouksen. Embraerin E170 ja E190 -mallit korvasivat taannoin Finnairin McDonnell-Douglas DC-9 ja MD-80-laivaston. Arpalo aloitti ILMAILUN AD:na 1. Väliin mahtui sellainenkin episodi, että Venäjän juuri presidenttikauttaan lopetteleva Vladimir Putin olisi keskustelemassa yhtä juuri kolmatta pääministerikauttaan aloittelevan Silvio Berlusconin kanssa Alitalian ostosta Venäjälle. Olen tehnyt 23 vuotta ympäripyöreitä työpäiviä. Kuva Sami Virkkula.
?
Sot saa Ilm vär
ILMAILUN AD:ksi Jouko Arpalo
Tämän ILMAILUN numeron ulkoasu on Art Director Jouko Arpalon suunnittelema. L ammak lyttävä Myös p kaiken sekä pi platalla Koke tekehit terää v Äärimm tehtävä Mikä jalkine myös s
T. Siitä saisi myötäjäisiksi vielä miljardiluokan lainat ja velat. Finnairin konelaivasto täydentyi jälleen yhdellä Embraer E190 -ilma-aluksella. 85-vuotiaan lentoyhtiön 200:s lentokone on brasilialaisvalmisteinen Embraer E190. ILMAILUN tekeminen on kerrassaan miellyttävää työtä, Arpalo sanoo. Yhtiön laivastoon kuuluu yli kuusikymmentä konetta. Q
Finnairille 200:s lentokone
Alitalia kelpasi Air FranceKLM:lle ei vainkaan, aprillia
Laivastoon, laivastoon, liittyi tämäkin laivastoon
Helikoptereiden tuloon on valmistauduttu hyvin. 0 ehtih-
Tätä on odotettu. ä etriin luo%. Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonassa uusi tulokas otettiin tyytyväisenä vastaan. Kokeilija totesi, että tuotekehitys on todella tehnyt terää vanhalle lentojalkineelle. Äärimmäisen miellyttävä ja tehtäväänsä sopiva jalkine. Lentoaika Ranskan Marig-
nanesta Uttiin oli 10 tuntia 37 minuuttia, kapteeni Tomi Tuomisalo sanoi. Helikopteri lennettiin Suomeen Saksan ja Ruotsin kautta. Samanaikaisesti alkoi ohjaajien teoriakoulutus, joka jatkuu lentokoulutuksella toukokuun alussa. Matka alkoi keskiviikkona 12. Mikä parasta, Sievin varsijalkineparin voi ostaa itselleen myös siviili.
T
nceaan nut" imikula.
uosia myöhässä ollut NH90-kuljetushelikopterien suunnittelu ja valmistus alkoivat jo muistuttaa ikuisuusprojektia. Sotilasilmailuviranomainen myönsi tyyppihyväksynnän käyttöön otettavalle helikopterille helmikuussa.
tälle : aaan aren alia Jyri eta. Tällaisia muuttumattomia asioita ovat muun muassa aerodynamiikan lait ja upseerikerhon palveluiden edulliset hinnat. Laskuteline kohtasi Suomen maaperän kaksi päivää myöhemmin. maaliskuuta kello 18.47. Helikopterilla aloitettiin välittömästi tiiviiseen aikatauluun sidottu lentoteknillisen henkilöstön koulutus. Henkilöstö ja tilat ovat valmiina vastaanottamaan uutta kalustoa, Helikopteripataljoonan komentaja everstiluutnantti Anssi Vuolle kertoi. Nopealla vilkaisulla kenkä näytti ihan siltä 80-luvullakin käytössä olleelta lentojalkineelta. Vaikka kirjoittaja on ollut jo 1987 tanakasti reservissä, näyttää jalkine pysyneen samana. M/87-lentojalkineessa on edelleen vakiovarusteena vetoketju, jotta sen saa kiskaistua jalkaan hälykeikalle. Väärin! Kenkä on muuttunut vuosien aikana paljonkin jos ovat saaneet uutta muotoa myös Ilmavoimien lentokoneet. Myös pohjamateriaali kestää kaikenlaisia öljyjä ja rasvoja sekä pitää paremmin jäiselläkin platalla. Käteen sattui tutun näköinen kenkäpari. Suomen puolustusvoimat vastaanotti ensimmäisen NH90kopterin Utissa 14. Lentäjän mukaan olosuhteet siirtolennon aikana olivat ajoittain varsin vaihtelevat. huhtikuuta. Kenkäparin omistaja kertoi, että se on lentojalkine m/87, joka on edelleen operatiivisessa käytössä muun muassa Hawkin ja Hornetin ohjaajaupseereilla. maaliskuuta. Nyt asia on hiljalleen korjaantumassa. Kahdeksanhenkinen suomalais-ranskalais-saksalainen miehistö siirtolensi NH90:n Ranskasta Uttiin. Ensimmäinen NH90 saatiin luovutetuksi puolustusvoimille vuosikausia myöhässä. Lesti on muuttunut kapeammaksi ja jalalle selvästi miellyttävämmäksi kuin aiemmin. Miehistöyhteistyö lennon aikana toimi hyvin. Ensimmäinen NH90 on runkomerkinnältään NH-203. Tästä alkaa uusi aikakausi puolustusvoimien helikopteritoiminnassa. Säät vaihtelivat matalasta pilvestä jäätäviin olosuhteisiin. Kuva Utin Jääkärirykmentti.
ILMAILU 5. Siinä se vihdoin on:
Ensimmäinen
NH90!
V
Sotavaltion saappaat Ilmavoimien väreissä
ietyt asiat pysyvät. Utin Jääkärirykmentin koelentäjä, kapteeni Tomi Tuomisalo, toi NH90-helikopterin historialliseen ensimmäiseen laskuun kotitukikohtaan Uttiin. Ensimmäisen NH90-kuljetushelikopterin vastaanottomuodollisuudet saatiin päätökseen Ranskassa 11. Sievin Jalkine on Ilmavoimien hovihankkija
Vaatetus tuli käyttöön helmikuussa.
lmavoimien pelastajat, puhekielessä palomiehet, ovat saaneet aivan omat heille tehdyt asunsa. Pitts 12 -taitolentokonetta rakentava järvenpääläinen Andre Rönnberg on sopinut experimental-rakentajien hovihankkijana tunnetun Aircraft Spruce & Specialty Companyn kanssa Suomen ja Skandinavian edustuksesta. Q
Ilmavoimien pelastajille uusi palvelusasu
Sotilaskoneuutisia vaiko sotilaskoneuutisankkoja?
I
T
Luutnantti Kari Mononen esiintyi Ilmavoimien pelastajan päivystysvirka-asussa Tikkakoskella SAR-neuvottelupäivillä. Rönnbergin Sipoossa sijaitsevan yrityksen kotisivut löytyvät osoitteesta www.ronema.com.
A380-jättibussin pilotin siirtymäkoulutus lyhenee
Euroopan ja Yhdysvaltain lentoturvallisuusviranomaiset EASA ja FAA ovat hyväksyneet lyhennetyn koulutuksen A320-, A330- tai A340-koneiden lentäjille, jotka siirtyvät lentämään A380-mallia. Yhteydenotot suoraan Andre Rönnbergiin: andre.ronnberg@ ronema.inet.fi. Rahtikustannusten takia tavaraerät kannattaa tuoda konteissa, joten aivan heti
ei täydellinen tarvikevarasto ole valmiina. Esimerkiksi Airbusin pienintä konemallia A318:aa lentänyt lentäjä voi pätevöityä A380:n lentäjäksi 13 työpäivässä. Käypä konehankkeessa miten hyvänsä, se on huomattavasti järkeenkäyvempi vaihtoehto kuin sotilasvarustettujen matkustajakoneiden hankkiminen pörssiyhtiölle. Finnairill sialainen businessluummin siossa. Hankkeeseen osallistumisesta ei ole Suomessa tehty poliittista eikä taloudellista päätöstä. Aivan kun ei so men kalta Viime v ten, käyte hävittäjien pahtui va vastaisest jetuskone kuulla no
C-17 olisi laisilla tun suomalais Kuva U.S.
Andre Rönnbergille Sprucen edustus
H
arrasterakentajat saavat tänä vuonna joululahjan ennakoitua aikaisemmin. Kun pelastusmies päivystää, hän pitää yllään ilmavoimiensinistä asua, johon kuuluvat paita ja housut, jotka taas muistuttavat hieman kuntien pelastuslaitosten palomiesten vaatetusta. Rönnbergiä kiinnostaa tietää toiminnan järkeistämisen kannalta, mitkä ovat ne artikkelit, joita tarvitaan eniten. Hinnat on tietty fiksattu kohdalleen asianmukaisella vaihtokurssilla ja rahtauskustannuksilla. Rönnbergin tarkoituksena on tarjota yleisimpiä tarvikkeita samalla hinnalla kuin niitä myy-
dään Sprucen luettelossa. maaliskuuta olleen uutisen mukaan Suomi ja Ruotsi olisivat hankkimassa yhdessä C-17-sotilaskoneita kuljetuskäyttöön. Aiemmin Ilmavoimien palomiehet ovat pukeutuneet tekniikan palvelusunivormuihin, mutta nyt heille on kirjaimellisesti räätälöity oma, uudenmallinen vaatetuksensa. Rönnberg tuskaantui omissa rakennusprojekteissaan jatkuvaan tarpeeseen tilata yhtä tavaraa kerrallaan. Ilmavoimien pelastajat saivat niin ikään uudet "tulitaistelu-varusteet", kuten palohaalarit, käsineet, kengät ja kypärät. Kuljetu varusteid Finnairin ka Hieno tumaan. Lentok lineitä m sa. Koska pelastajat ovat virkaasemaltaan sotilaita, heidän asuissaan on luonnollisesti paikat myös arvomerkeille.
urun Sanomissa 18. Ol-
koonkin ja sen su valtio. Jo aikaisemmin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomi on selvittänyt yhtenä vaihtoehtona kuljetusongelmiinsa mahdollisuuksia lähteä mukaan viidentoista maan SAC-hankkeeseen (Strategic Airlift Capability), jossa ne varaavat omiin tarpeisiinsa tietyn tuntimäärän kuljetusaikaa yhteisesti hallinnoitavilta C-17kuljetuskoneilta. Nopea siirtymäkoulutus säästää lentoyhtiöille paitsi aikaa myös rahaa.
Andre Rönnbergin esikasaama Pitts 12 -kone on valmiina uusia osia varten. Hän päätti kerätä itsellensä niin suuren varaston, että siitä olisi hyötyä myös muille suomalaisille experimental-rakentajille. Kuva Andre Rönnberg.
Nope on mah lien yht Viide mallissa tulevat mukaa samank fly-by-w ansiost on sam Kone hyötyy joiden kesto ja vähent Tämä m dollarin kohden
6 ILMAILU
Viidessätoista Airbusin konemallissa A318:sta A380:een, tulevat A350 XWB -mallit mukaan lukien, on hyvin samankaltainen ohjaamo, ja fly-by-wire-ohjausjärjestelmän ansiosta koneiden ohjaaminen on samanlaista. Konemallien yhtenevyydestä hyötyy yli 50 lentoyhtiötä, joiden lentäjien koulutuksen kesto ja kustannukset voivat vähentyä 5090 prosenttia. Emirates- ja Qantas-lentoyhtiöt saavat myös A380-koneensa kesällä. Kun vaihtotyö on tehty, kone tulee kerholaisten käyttöön ja SAR-koneeksi, MIK:n SAR-tukikohdan päällikkö Tom Häggblom kertoo. maalismukaan hankkiotilaskosuudessa n Suomi htoehtomahdolviidenkkeeseen lity), jospeisiinsa tusaikaa a C-17umisesta oliittista ä. Kuvassa kootaan Finnairille tullutta A340konetta. Dieselmoottori on tilattu Tanskaan ja kone siirtolennetään sin-
ne vanhalla bensiinimoottorilla. Hyvä esimerkki projektista, jonka aikataulu menee poskelleen, on NH90-helikopteri. MIK on hankkinut Porvoontielle pakkolaskun tehneen Cessna 172:n tilalle tuoreemman samanlaisen.
netta, mutta järkisyistä päädyttiin vaihtamaan omistajaa Suomessa. Työ vie noin kuukauden. Vaihdamme OH-SRH:hon Thielert-dieselmoottorin Tanskassa. Ol-
koonkin pörssiyhtiö Finnair Oyj ja sen suurin omistaja Suomen valtio. Moottorinvaihdon yhteydessä vaihdetaan apulaitteita, korkeapainepumppuja ja muita järjestelmiä sekä mittareita. MIK:n dieselkäyttöisen OHSRH:n lentotuntihinta nousee hieman 99 eurosta kohonneiden polttoainekustannusten takia. sääsikaa Nopeutettu siirtymäkoulutus on mahdollista eri konemallien yhtenevyyden ansiosta. Perinteinen vanha kierroslukumittari lähtee pois ja tilalle asennetaan kaksi monitoiminäyttöä, joista käyvät ilmi muun muassa ahtopaine, kierrosluku, öljynlämpötila sekä alennusvaihteiston ja jäähdytysnesteiden lämpö. MIK:lla oli etsinnässä kone myös Yhdysvalloista. Vähitellen tuotan-
totahtia kiihdytetään niin, että 2010 koneita valmistuu jo neljä kuukaudessa.
Airbusin tehtaalla Toulousessa käy kova vilske. MIK:n konevastaava oli menossa katsomaan Amerikan-ko-
almin Ilmailukerhon (MIK) akuuttiin konepulaan on tulossa helpotusta. Lentokoneet ovat kalliita välineitä myös militarimaailmassa. Viime vuonna tehty sveitsiläisten, käytettyjen Hawk-harjoitushävittäjien kauppa eittämättä tapahtui valtionhallinnon tapojen vastaisesti nopeasti, mutta kuljetuskonekauppoja ei Suomi takuulla nopeasti solmi.
C-17 olisi komea näky suomalaisilla tunnuksilla varustettuna suomalaisella lentokentällä. Kerhon konevastaavilla oli jo tähtäimessään Yhdysvalloissa koneyksilö, mutta Tampereella myynnissä ollut C-172 vei voiton. Vaikka dollarin kurssi on eurooppalaista ostajaa suosiva, MIK:n kannatti hankkia kone Tampereelta. Kuva Mikko Sokero.
Malmin Ilmailukerholle tuoreempi Cessna 172
M
Uuden koneen tunnus on OHSRH ja vuosimalli 2001. Aivan sormia naksauttamalla kun ei sotilaskonetta osteta Suomen kaltaiselle valtiolle. Tämä merkitsee jopa 300 000 dollarin säästöjä lentokonetta kohden. Eikä ihme, sillä rahaa Finnairille paljonkin tuova aasialainen liikematkustaja istunee business-luokan tuolissaan mieluummin siviili- kuin sotilasversiossa. Air Force.
Malmin Ilmailukerhon OH-SRH odottelee kuvassa lähtöä dieselöintiprojektiin Tanskaan. tisia one?
. Airbusin omistavalla EADSkonsernilla on toisenkinlaisia kokemuksia ilma-alusten valmistuksesta. irbus A380:n tuotanto on pysynyt hyvin aikataulussaan. Sekä Emiratesin että Qantasin koneet ovat jo sisustettavina.
A
Tänä vuonna tehtaalta toimitetaan kaikkiaan kolmetoista A380lentokonetta. Kuljetuskoneiden tai sotilasvarusteiden hankkiminen saa Finnairin toimitusjohtajan, Jukka Hienosen, otsasuonet pullistumaan. Singapore Airlines on saanut jo kolme konetta; kesään mennessä määrä nousee kuuteen. Kone hankittiin Tampereelta yksityishenkilöltä. Käypä hyvänsä, keenkäyotilasvaoneiden ölle. Hinnaltaan kone pysyi aisoissa, ja turhilta Atlantinylityksiltä vältyttiin. Kuva U.S. Lahjomaton taulukkolaskentaohjelma paljasti MIK:n hallitukselle faktan, että uuden koneen dieselöinti kannattaa.
A380-koneiden tuotanto on aikataulussa
n e
aiäksyksen neivät enintä nyt 80:n . Kuva Mikko Sokero ILMAILU 7
Jokainen konebongari pitää takuulla silmänsä auki, mikäli kentän ympärillä liikkuu epäilyttävää, sinne kuulumatonta väkeä. Muillakin maailman lentokentillä on vastaavia "virallisia" spottauspaikkoja. Sinne pystytään järjestämään pysäköintitilaa ja kallionrinteelle rakentamaan esimerkiksi suojakaidetta ja mahdollisia kulkuväyliä, Tasanen sanoo. Kauppa käy jatkossakin, sillä historia ei vanhene. Ei muuta kuin SIL-Shoppiin ostoksille.
SA
Finavian lentoasemaliiketoiminnan johtaja Reijo Tasanen "maastoutui" katsomaan Helsinki-Vantaata lentokonespottarin silmin. Q
Helsinki-Vantaan spottareille tulossa apua Finavialta
Legendaariset koneet yksissä kansissa
Legendaariset lentokoneet -kirjan koviin kansiin on präntätty kaikkien jollakin tavalla merkittävien sota- ja siviilikoneiden kuva ja historia. Finavia nappaa spottauspaikkafasiliteettien rakentamisellaan aimo kasan irtopisteitä ja liittyy tältäkin osin kansainväliseen toimintapaan ottamalla huomioon muutkin kuin suoraan rahaa kentälle tuovat asiakkaat.
Fi ek
"On täyttä hölynpölyä, että joskus onnistutaan kehittämään lentävä kone", sanoi joku viisas 1843. Liikelaitokselle hyöty on puhdasta pr:ää. Koko (A5 poikittain) ja tekstin ytimekkyys tekevät Legendaariset lentokoneet -kirjasta miellyttävän. SIL-Shop on myynyt kirjaa hyvin. Suo vuodes rol mah hestym
Ilmailutoimittajat "tarkistivat" EFESin toiminnan
Kaksi tutkalennonjohtajaa ruutujen ääressä hoitamassa koneiden reittejä kohti määränpäitään. Finavia ei tee tällä spottaajia palvelevalla rakennustoimillaan bisnestä. Kuva Ilkka Kangastalo.
SLPS:n kome Tikkak lentäj tuhan SAR-o
S
uureen suosioon noussut lentokoneiden spottaus, valokuvaus ja lentotoiminnan seuraaminen kentänlaidalla on saamassa helpotusta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Ilmailutoimittajien edustajat korostivat, että spottaajien liikkuminen lentokenttäalueiden laidoilla tuo mukanaan paitsi eloa karuihin maisemiin, myös yleistä turvallisuutta. Vaan toisin kävi.
Y
mp len la. Jotta pysäköintialueesta ei tule hylkyautojen tai rekka-autojen pitkäaikaisparkkia, Finavia hoitaa P-alueelle pysäköintikiekon käyttöpakon. "Spottausparkissa" voi pysäköidä esimerkiksi neljä tuntia veloituksetta. Tästä osakiitos menee Keski-Suomen Ilmailumuseon johtajalle, Kai Mecklinille, joka on tarkastanut kirjan sisällön. Johtaja Tasanen kävi katsastamassa spottauspaikkoja Ilmailutoimittajat ry:n hallituksen jäsen-
ten, toimittajien Ilkka Kangastalon, Harri Koskisen ja Mikko Sokeron, kanssa. Kyse ei ole vainoharhaisesta terroristijahdista, vaan "neighborhood watch" -tyyppisestä ympäristöntarkkailusta, Ilmailutoimittajien hallituksen jäsenet kertovat. Tällöin spottaajien autoissa täytyy olla vain pysäköintikiekot, joten parkkeeraus onnistuu laillisesti kätevästi. Kuva Mikko Sokero.
Ilmailu ryhmä Etelä-S mistus ammat kutsuv Tutka assiste aikoja s pinnall englan seolog hoidos kulmin taan lä kiin illa Tekn kalenn jo aiko kuutta
8 ILMAILU. Kirja on painettu Hongkongissa ja alkuperäisteos on englanninkielinen, mutta suomi on hallussa kohtuullisesti. Loistava lahjaidea nuorelle ja varttuneellekin ilmailuihmiselle. Finavian lentoasemaliiketoiminnan johtaja Reijo Tasanen kävi tarkastamassa paikkoja, joissa spottaamisesta voitaisiin tehdä aiempaa turvallisempaa ja helpompaa. Helsinki-Vantaa liittyy tähän lentoasemien joukkoon, jotka ottavat huo-
mioon lentokoneiden valokuvaajat ja muutkin ilmailuliikenteestä kiinnostuneet ihmiset, Tasanen kertoo. Viinikan metsäteollisuusalueen puolella kolmannen kiitotien varressa on alue, jonne pystymme tekemään lentokoneiden laskuista ja nousuista kiinnostuneille spottauspaikan. Helsinki-Vantaan aitojen ulkopuolella liikkuu runsaasti ihmisiä paitsi valokuvaamassa, mutta myös tavallisia perheitä lapsineen ihan vain seuraamassa liikennekoneiden näyttäviä nousuja ja laskuja
Viranomaisen
toimint vaativa Oma liiketoi oli tuon taloon kopteri linen j kia Ta Agusta rin. Ny manlai kopteri Ko tietenk aan. Pystymme kuitenkin hoitamaan asiamme viranomaisen vaatimalla tavalla. Uusi, uljaampi
Copterl taja Juk
Copterlinen pääkonttorissa HelsinkiMalmin lentoasemalla istuu kaksi juristia. Ammattimainen liikenneilmailu on juridisestikin vaikeaa ja operaattorilta vaaditaan paljon. Keväällä 2008 he ovat herättäneet uudelleen henkiin Tallinnan-helikopterireittiliikenteen ja laittaneet muutenkin yhtiön uuteen kuosiin. Kun viranomainen on vaatinut tai pyytänyt jotain, olemme sen tehneet. Hänen aiempia työnantajiaan ovat olleet muun muassa MetroAuto, Pankkiiriliike EQ ja Jaakko Pöyry. Tä. Dialogimme viranomaisen kanssa on ollut nopeaa, mutta tehokasta. Nyt voin sanoa tietäväni tästä jotain, sillä olemme käynnistäneet liki kaiken käytännössä uudelleen, Molander sanoo.
Suurin yllätys hänelle oli ilmailuliiketoiminnan lakisääteinen määräysviidakko. He aloittivat työnsä yhtiössä vasta syksyllä 2007. Suoraan sanottuna en tiennyt lentoyhtiön liiketoiminnasta juuri mitään, kun minua pyydettiin Copterlinelle. Copterlinen toimitusjohtaja Jerker Molander ja lentotoiminnanjohtaja Jukka Hillo pyörittävät kopteriyhtiötä, jonka uskottiin menevän konkurssiin 2005 tapahtuneen onnettomuuden jälkimainingeissa.
10 ILMAILU
C
opterlinen toimitusjohtaja Jerker Molander on tullut lentoyhtiön palvelukseen aivan toisenlaisesta bisneksestä. Olemme loppusuoralla ja saamassa paperiasiat kuntoon ilmailuviranomaisen kanssa
Kun saamme lisäkapasiteettia, eli toisen Agusta Westlandin, on mahdollista alkaa pohtia muitakin reittikohteita kuin Tallinna. Agusta Westlandin helikopteri soveltuu erinomaisesti Helsingin ja Tallinnan väliseen reittiliikenteeseen. Kysyntää riittäisi takuulla ainakin Pietarin suuntaan. TuotILMAILU 11. Myös sen historia on kaikin puolin hyvä ja moitteeton.
Reittiliikenne sopisi Pietariinkin. Aiemmin hän on ollut muun muassa auto- ja pankkiiriliikkeen palveluksessa.
Copterlinen toimitusjohtaja Jerker Molander ja lentotoiminnanjohtaja Jukka Hillo poseeraavat EC-135-lääkärikopterin äärellä.
ilmaiteinen lla ja on il. Kun Copterlinen toiminta puretaan ydinbisnesajatteluun, ei tämä ole sen kummempaa kuin normaalia kaupankäyntiä. Sinne reittikonseptimme voisi sopia jopa paremmin kuin Helsingin ja Tallinnan välille, Molander sanoo yllättäen. Oman vaikeusmomenttinsa liiketoiminnan pyörittämiseen oli tuonut jo ennen Molanderin taloon tuloa tapahtuneet helikopterikaupat. Molander puhuu äidinkielenään ruotsia, joten hän ei voi peitellä nyansseilla tulevaisuudenvisioitaan. Pelkäksi varakoneeksi helikopteri olisi aivan liian kallis, Molander tunnustaa. Nyt tilauksessa on toinen samanlainen italialaisvalmisteinen kopteri. Helikoptereiden käyttö liiketoiminnassa on niin pääomavaltaista touhua, että jokainen asia on
mietittävä tarkkaan. Menemme askel kerrallaan. Se on ominaisuuksiltaan hyvä ja kokoluokassaan merkittävä kopteri. Totta kai. Bisnesmiehenä hän on varmasti miettinyt Copterlinen tulevaisuutta pitemmälle kuin tu-
levaan kesämatkailusesonkiin. Konseptit on arvioitava kokonaisuuksina ja tarkasti. Koska kaupat oli jo tehty, en tietenkään voinut vaikuttaa asiaan. Kun ut tai n tehaisen tta teliikenn vaiditaan in hoiaisen aisen
toiminta on ollut asiallista, mutta vaativaa. Viimeksi hän päälliköi Boeing 757:ää.
Jerker Molander on ensimmäisessä ilmailualan työpaikassaan. Copterlinen edellinen johto oli päättänyt hankkia Tallinnan-reittiliikenteeseen Agusta Westland AW139 -kopterin. Tämä ei tarkoita sitä, että
olisin tehnyt asiat toisin. Kysymys on bisneksestä, jonka mahdollistavat todella kalliit tuotantovälineet eli helikopterit. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT MIKKO MALINIEMI
Jukka Hillo on työskennellyt ennen Copterlinea muun muassa Finnairilla ja Air Finlandilla. Tulemme käyttämään toista kopteria myös tilausliikenteeseen. Totta kai meitä kiinnostaa se totuus, että Pietari on kymmenen miljoonan ihmisen metropoli
Agusta Westland on näyttävä kaksimoottorinen helikopteri, jossa riittää voimaa.
Agustan tulo Malmille
Agusta on kosk
teen, reittilennon, ostaminen on asiakkaalle kuitenkin vain "napinpainallus". Kysymys ei ole pään lyömisestä kiviseinään, vaan kuvaisimme toimintaa enemmän
kevytrakenteisten seinien kaateluksi. Pelastuskopterit operoivat Oulusta, Varkaudesta ja Vaasasta. Copterlinen toiminta on tyypillistä tiukkaan säänneltyä ilmailuliiketoimintaa. Enää yhtiöllä ei ole Sikorsky-koptereita. Kaiken aikaa toiminnan on oltava kustannustehokasta ja turvallista. Yhtiön yksi peruskivi on pelastushelikopteritoiminta. Jatkuvasti tulee eteen erilaisia ongelmatilanteita. Hillo on lisäksi liikennelentäjä, jonka työnantajina ovat aiemmin olleet muun muassa Finnair ja Air Finland. Huoltotoiminta on todella kallista ja organisatorisesti raskasta, Molander uskoo. Copterli12 ILMAILU
Liiketoiminta on ollut kannattavaa koko ajan. Suurin ero
neksess la olla verrattu kourall lisia on rolaisia Juk hyvin r tikonei Yhtiö ratkaise Ilmarin osake-e ta. Ent Kari Lju taa ede viipalee Ilm neet pä vakautt tila on r Copt luvulle seen le helikop En koulutt
Uudet kautta. Operaattoripäässä on kuitenkin ennen tätä mahdollisuutta tehty valtava määrä työtunteja. Harva tulee
ne omistaa seitsemän Eurocopter 135 -helikopteria, jotka tunnetaan kansan suussa parhaiten nimillä Sepe, Pete ja Ilmari. Kun Copterlinen Sikorsky-helikopteri syöksyi mereen kesällä 2005, olivat markkina-analyytikot varmoja, että yhtiö ei voi enää jatkaa. Pelastuskopteripuolella operaattoreiden tulisi ehdottomasti tehdä yhteistyötä esimerkiksi huolto- ja tekniikkapuolella. Nyt käytössämme on parempi ja uudenaikaisempi helikopteri kuin aiemmin, joten olemme siinä hyvässä tilanteessa, Molander sanoo.
esimerk nä, että siivet p nes rei ta, esim työsken Finland Hillo va
Tuomo Juvonen ja Jimmy Lundgren siirtolensivät Agustan Milanosta Malmille. Jukka Hillo on Molanderin tapaan juristi. Sellaista reitin uudelleenkäynnistäminen on käytännössä ollut, Molander ja Hillo sanovat. Emme ole ottaneet huomioon kannattavuuslaskelmissamme mahdollisia oikeudenkäynnin voiton mukanaan tuomia dollareita. Viime viikot Molander ja lentotoiminnanjohtaja Jukka Hillo ovat tehneet käytännössä seitsenpäiväistä työviikkoa kuten muukin Copterlinen väki. Tekninen vika helikopterissa vei 12 matkustajan ja kahden ohjaajan hengen. Kummatkin ovat kyseisen konetyypin päälliköitä Copterlinella.
ajatelleeksi, että Copterlinen liiketoiminta on ollut kannattavaa kesällä 2006 lopetetun Tallinnanreittiliikennöinnin jälkeenkin. Emme ajattele edes koko asiaa. On aivan hölmöä, että kolme operaattoria ylläpitää samaa määrää huolto-organisaatioita. Kilpailukin olisi paljon helpompaa kun
huoltopuoleen saataisiin järkeä ja päällekkäisyyksiä karsittua. Aikoinaan Yhdysvalloissa tapahtuva oikeudenkäynti ei vaikuta Copterlinen perusliiketoimintaan millään tavoin. Hillon "työkaluina" kummassakin yhtiössä oli Boeing 757
Joskus jokin päätös on sellainen, että työkaverin mielipiteen kuuleminen saattaa pyörtää koko ajatuksen. Jo oman lentävän henkilöstön kouluttaminen on tarpeeksi vaativaa, Hillo kertoo. Jukka (Hillo) on onnistunut hyvin rekrytoimaan ohjaajia reittikoneisiimme, Molander kehuu. Olemme siitä onnellisessa asemassa, että meillä on oma huoltohalli Malmin lentoasemalla. Siksi onkin ehkä järkevämpää juhlia tapahtumaa työn merkeissä, Molander tuumii.
ILMAILUN päätoimittaja Mikko Sokero vastaanotti lehden kokoelmiin Agusta Westlandin pienoismallin Copterlinen Jukka Hillolta. Reittipuolella päälliköillä on 6 000 10 000 tunnin kokemus, joka on helikopteripuolella melko paljon. Finnairiin verrattuna Copterlinella on vain kourallinen ilma-aluksia. Entinen yhtiön nokkamies Kari Ljungberg perheineen omistaa edelleen yhtiöstä 25 prosentin viipaleen. Aivan pienellä kokemuksella ei Copterlinen kopterin päälliköksi tulla. Kun Copterlinen Agusta Westlandin lapa pyörähtää käyntiin seuraavan kerran siten, että kyy-
dissä on Tallinnaan matkaavia asiakkaita, Hillo ja Molander aikovat poksauttaa samppanjapullon. Luonnollisista syistä on syntymässä tarve 60 uudelle ammattihelikopterilentäjälle, Hillo sanoo. Pelastuskopteripuolella lentäjillä on oltava minimissään tuhannen lentotunnin kokemus päällikkönä, Copterlinella käytännössä paljon enemmän. Agusta Westland hetkeä sen jälkeen kun kopterin pääteline on koskettanut ensimmäistä kertaa Malmin kentän pintaa.
esimerkiksi Air Finlandiin on siinä, että meidän ilma-aluksiemme siivet pyörivät. Ilmarinen ja Herlin ovat tuoneet pääoman lisäksi mukanaan vakautta. Tuskin lähdemme enää kouluttamaan esimerkiksi yksityislentäjiä helikopteriin. Onhan se eräänlainen työvoitto. Bisneksessä sellainen tila on rauhoittava. Koko helikopteriliiketoiminnan kasvaessa iskee parin vuoden kuluttua pula helikopterilentäjistä. Muuten perusbisnes reittipuolella on samanlaista, esimiestehtävissä Finnairilla työskennellyt ja sittemmin Air Finlandilta Copterlinelle tullut Hillo vakuuttaa.
Uudet omistajat toivat vakautta. Taustalla Copterlinen myyntivaltti mainostaulussa: Helsinki-Tallinna 18 minuuttia.
ILMAILU 13. Täältä on hyvä toimia, Molanderin tapaan Malmin lentoaseman ystäväksi tunnustuva Hillo sanoo. Palkollisia on kuitenkin 59, joista 13 virolaisia. Enää helikopterilentäjien kouluttaminen ei ole niin help-
kaateelleennössä ovat. rin taksi liitajina muasHillon n yhn tyytyä ilin ero
poa kuin kenties aikaisemmin. Kun ollaan ilmailubisneksessä, täytyy palkkalistoilla olla paljon väkeä. Korvat täytyy olla aina avoimina kenties paremmille vaihtoehdoille. Koulutusorganisaation ylläpito on äärimmäisen raskasta. Copterlinen historia vie 1990luvulle ja Copter Action -nimiseen lentoyhtiöön, joka koulutti helikopterilentäjiä. Aiomme olla hereillä myös mekaanikkopuolella, sillä huolto on aina oltava turvattuna. Yhtiön omistuspohja muuttui ratkaisevasti viime vuonna, kun Ilmarinen ja Ilkka Herlin ostivat osake-enemmistön Copterlinesta. Vaikka asiat loksahtelevat hiljalleen paikoilleen, juristit Molander ja Hillo aikovat pitää päänsä kylminä.
Itsekritiikkiä tässä on oltava ja myös nöyryyttä
Robbarilla lensin koko koulutusajan pääosin Malmin kentällä. Valtaosa lennoista suuntautuu Ruotsin puolelle Uppsalan sairaalaan. Se on eniten käytetty helikopteri alkeiskoulutuksessa. Olen viihtynyt lentohommissa ja näissä työporukoissa varsin hyvin. Vuosien varrella olen oppinut tuntemaan Suomen hyvin kuvauslentojen sekä porolentojen ansiosta. Robbari on hyvin vaativa helikopteri aloittelijalle, mutta se on kevyt ja hyvin turvallinen. Ennen olin paljon poissa kotoa, mutta perustettuani perheen ja varsinkin lasten syntymän jälkeen, halusin olla enemmän kotona heidän kanssaan ja hain siitä syystä SHT:lle töihin ambulanssihommiin. Siirryttyäni SHT:n hommin muuttui myös kalusto. Olen viihtynyt työssäni varsin hyvin. Koulutuksen järjesti Helitour Oy. HelikopteriJonne Lundberg on kolmekymppinen, helsinkiläinen kolmen lapsen perheenisä, joka lentää työkseen Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab:n (SHT) uutta EC 135 -ambulanssihelikopteria. Koulutus kesti 1,5 vuotta, jonka jälkeen Jonne sai ansiolentäjän lupakirjan.
Turun Mediheli Saaristomeren luotojen yllä.
Tu
LENTÄJÄKSI?
Koulutus kesti 1,5 vuotta, jonka jälkeen Jonne sai ansiolentäjän lupakirjan.
Tulev Räysk kilpa ajanj ratko
A
lussa lentotyöt koostuivat yleisölennätyksistä, valokuvauslennoista sekä muista työlennoista. Jonnen nykyinen työ Ahvenanmaan ambulanssikopterin puikoissa koostuu pääosin suunniteltuihin potilassiirtoihin sairaaloiden välillä. Paikkoja on koluttu sekä kesällä että talvella ja helikopterin lentäjän työ on ollut varsin antoisaa ja mielenkiintoista, Jonne kertoo. Suurin osa lennoista lennetään päiväsaikaan, joten yöt saa yleensä nukkua rauhassa, Jonne sanoo.
Jonne ei kadu uravalintaansa.
Lundberg ei ole vielä tähän mennessä katunut helikopterilentäjän uravalintaansa. Se on lisäksi IFR-hyväksytty, siinä on kaksi kaasuturbiinimoottoria, joten tehoa riittää yl-
lin kyllin. Potilaat viedään Uppsalaan hoitoon ja haetaan takaisin kun toipuminen
on tarpeeksi pitkällä. Kopteri on varustettu autopilotilla sekä tulevaisuudessa myös yönäkölaitteilla. Päivystysvuorojen ansiosta minulla on paljon vapaa-aikaa ja voin viettää sitä lasten ja vaimoni kanssa.
helikopterilla Robinson R-22:lla, Robbarilla. Aloitin lentämisen yksimoottorisella mäntämoottori14 ILMAILU
ison ki tasoitta tään IG joissa t sytty ke Uusi kiristet tuksena välistä e Siksi tamaan milläki tään pu. Jonnen työkaluksi tuli uusi EC 135 P2 -helikopteri, joka painaa melkein viisi kertaa niin paljon kuin Robinson. Pikku hiljaa Jonne siirtyi lentämään vaativimpia lentoja, kuten poroerotuslentoja Lapissa sekä linjatarkastuslentoja pitkin Suomen maata. SHT hoitaa tällä hetkellä Turun ja Helsingin Medihelin lääkärikopterioperointia.
Lähes h alkavan
N
Medihelin Punainen Paroni Turun yliopistolliosen sairaalan vehreän puuston reunustamalla laskeutumispaikalla kirkkaassa kesäauringossa.
kesäku m- ja 1 lukerho Purje jan kan sen on mutta P Enite kisasuo vä osa 1 15 met
Nyt on
Kirjava helikopterityyppikoulutus. Tällä hetkellä ilmailumääräykset mahdollistavat enintään kahdeksan vuorokautta päivystystä kuukaudessa ja nämä tehdään kahdessa neljän päivän ryppäässä, joten päivystyksien välille jää 12 vapaapäivää. Lennonopettajana toimi aluksi Kenneth Krogius. Jonnen ura alkoi 1997, kun hän aloitti helikopterilentäjäkoulutuksen Helsinki-Malmin lentoasemalla. 135:lla voi lentää yhdellä moottorilla, joten toisen moottorin rikkoutuminen takaa lennon jatkumisen melkein kaikissa oloissa. Helikopterikalusto on Jonnen lentouran aikana muuttunut varsin paljon
Tätä kirjoitettaessa on tiedossa osallistujia Pohjoismaiden lisäksi Liettuasta, Itävallasta ja Australiasta. kesäkuuta ja harjoittelu 25. Tämäkään kilpailu ei aiheuta Räyskälän lentopäivään merkittäviä muutoksia. Purjelentotoimikunnan (PT) puheenjohtajan kanssa yhdistelmäkisan järjestämisestä ja sen onnistumisesta käytiin vilkas keskustelu, mutta PT päätti kuitenkin tällä kertaa näin. Siksi kerholuokan tehtävät tullaan mitoittamaan mahdolliseksi lentää hieman kesymmilläkin koneilla. Koko tapahtuman viralliset kilpailupäivät ovat 28.6.5.7. kesäkuuta. kesäkuuta. Kesäpäivän hupilentäminen lentokeskuksissa hoidetaan tavanomaiseen tapaan G-alueita aktivoimalla. Kilpailut järjestää Ilmailukerho Tinttilakki ry. Jannen Kisalle tulee oma pulinajakso. Huomatkaa, että mainittuja lohkoja käytetään vain kilpailujen aikana. TEKSTI JUHA SILVENNOINEN KUVA RÄYSKÄLÄ-SÄÄTIÖ
eren yllä.
Tulossa vilkas
Tuleva kesä on jälleen purjelentäjille vilkas kisakesä Räyskälässä. Filser VHF radiot ja transponderit. Peltor headsetit. Gadringer turvavyöt.. Eniten kirjoittajaa arveluttaa mahdollinen kisasuoritusten vähentyminen, sillä merkittävä osa 18 metrin koneista on jatkopalakoneita 15 metrin luokasta.
Jannen Kisat/Nuorten PM-kisat on kesän
kansainvälinen kisa, joka kilpaillaan Juhannuksen jälkeen. Jannen kisojen kanssa samaan aikaan ratkotaan nuorten Pohjoismaiden mestaruus kerho- ja vakioluokassa. Varsin moni harrastaa ja kilpailee erilaisten kämmentietokoneiden näyttöjen kera. Garrecht transponderit. SM ratkaistaan kerho-, vakio-, 15 m- ja 18 m-luokissa. winglet-vähennyksin. Kilpailujen harjoittelu ja organisaation sisäänajo alkaa maanantaina 23. Erikoista kesän kisoille on, että tänä vuonna kilpailuja on niputettu yhteen siten, että todellisuudessa ajanjaksoja on vain kaksi vaikka paremmuuksia ratkotaan kahdeksassa luokassa tai ryhmässä.
PURJELENTOKESÄ
2009 MM-kilpailuja varten. Telineet, johtosarjat ja tarvikkeet. Kilpailun johtaja on päättänyt, että Jannen kisoissa jaetaan takavuosien huippukaunottarille PIK 20:lle omat palkinnot. Kausalan käännepiste, joka oli aivan Utin TMAn rajalla. Näiden lohkojen rajat yhtyvät ilmailukartassa oleviin ilmatilan rajoihin, kuten väylien reunoihin, MIL CTA- ja TMA-rajoihin ja ovat sellaisenaan melko helposti piirrettävissä ilmailukarttaan. Winter perusmittarit LXNavigation ja Bohli mittarit. Käännepiste-tiedostoa on hieman korjattu poistamalla mm. Kilpailuissa käytetään viimevuosien tapaan ilmatilalohkoja, jotka julkaistaan tänäkin vuonna AIP-lisäyksellä (AIP SUP). Renkaat ja vaijeritarvikkeet. Tarkoituksena on ollut tasoittaa konesukupolvien välistä eroa. Uusimpien koneiden kertoimia on hieman kiristetty mm. Tässä yhteydessä ilmailukansaa muistutetaan siitä, että mainittu tyyppi on hyvä ja turvallinen myös matkalentämisen harjoitteluun kaltaistensa kanssa!
lenneöt saa Jonne
ansa.
menntäjän mmisvarsin lä Tuin lääLähes henkeäsalpaavan tiukkoja mittelöitä aivan maalilinjalle saakka nähdään varmasti alkavana kesänäkin.
N
ykyhistorian ensimmäiset purjekoneiden kaikkien neljän luokan SM-kilpailut kilpaillaan Räyskälässä 7.15. HP kämmenmikrot. Näissä käytettävien ohjelmien tekijöiltä on saatavissa myös kuluvan vuoden ilmatila. Kilpailun järjestää Räyskäläsäätiö. - Euroopan ilmatila- ja lentokenttätiedot. Cobra perävaunut. - Reittipisteinä kentät, majakat ja ilmoittautumispaikat. Cleveland jarruosat. Kilpailukutsu oli ILMAILUN numerossa 3/08.
Nyt on luvassa ilmailu-urheilun juhlaa ja
ison kisatapahtuman tunnelma. Schleicher purjekoneet.
ILMAILU 15. - Suomen ilmatila värillisenä AIP:n mukaan. Mutta ei se silti tarkoita mitään pullamössökisaa.
Winpilot on suosittu kämmentietokoneessa toimiva liikkuvan kartan lennonsuunnittelu- ja suunnistusohjelma. Kilpailu on samalla myös esikisa nuorten
Ilmatilasta kerrotaan AIP:ssä. Kerholuokassa käytetään IGC:n tasoituskertoimia vuodelta 2007, joissa takavuosien eturivin koneita on hyväksytty kerholuokan kilpailuihin. Hälytykset sivu- ja korkeussuunnassa. Omia on helppo lisätä.
HKAvionics
www.hkavionics.com
0400-828744
Valikoimassa lisäksi: Haicom GPS. Kesän kilpailujen ilmatilat, käännepisteet, tasoituskertoimet ja muut erityisohjeet saa kilpailujen järjestäjien internet-sivuilla. L285 epoksihartsi. Omat versiot purje- ja moottorilentoon.
- kirkas värinäyttö ja suurikokoiset kosketusnapit toimivat ryppyisessäkin kelissä. Perinteisesti järjestystä pitää yllä kilpailun starttimestari.
PIK-luokalle omat palkintonsa. TOST pyörät ja hinaustarvikkeet. Jokainen luokka (kerho-, vakio- ja Jannen Kisa) lentää eri tehtäviä. Koneiden järjestely lähtöryhmitykseen, hinaukset ja maaliintulon hetket edellyttävät hieman joustoa muilta ilmailijoilta. Tarkoitus on tasoittaa kone-eroja
Utissa tehtiin moottoreiden säätöjä ja kiihdyttelyjä kiitotiellä. Kerran sitten, kun eräässä yrityksessä Eino luovutti vasta 150 km/h kiihdytyksen jälkeen vetäen kaasut nopeasti tyhjäkäynnille, kone yllättäen nousikin ilmaan. Mikäli kone on oikein rakennettu, oletan syyn ongelmiinne löytyvän moottoreista. Tällä kertaa siivet pantiin kasaan pienen rullauskokeilun jälkeen ja illaksi ajettiin kone kärryssä kotiin Kausalaan. Laskustakaan ei tullut hullumpi, vedetty lasku pääpyörille mut-
ta vetelähkö, vastikään puitu sänkipelto imaisi pian nokkapyörän aiheuttaen koneelle telemarkin ja hieman vaurioita. alkuyn ja a piktä pian suunta mootustalla ensiikäyn-
tiin perämoottorin narukäynnistysmenetelmällä. Koneen ylitettyä juuri ja juuri sähkölangat näytti sänkipelto kutsuvan. Moottorit olivat kaksitahtisia Rotax-kierroskoneita ja pienikin poikkeama toisessa kaasuvivussa aiheutti heti vähintään tuhannen kierroksen poikkeaman ja eriparisuutta moottoreihin. Uusilla asetuksilla kokeiltiin jälleen lentoa kohtalaisessa vastatuulessa Utissa kiitotieltä 25. Vaikka kiitotiellä nopeuden sai äkäisesti yli 100 kilometrin tuntinopeuteen, kone ei useista yrityksistä huolimatta noussut. Mitä enemmän moottorit mylläsivät, sitä tukevammin kone pysyi maassa, ja kun moottoreiden veto maata kohti lakkasi kaasut sulkiessa nopeuden ollessa vielä reilusti yli sakkausnopeuden, kone kohosi metrin korkeuteen. Taitolentäjä Seppo Saario sattui olemaan käymässä hallilla ja hänkin tuli ihmettä katsomaan. Olen vakuuttunut, että CriCrinne tuottaa teille vielä iloa, Michel Colomban vastasi. Moottorikiinnityksen asentoa rukkaamalla pystymmäksi saatiin vetosuuntaa ylöspäin. Eino otti tehot pois käyvästäkin moottorista, ja metodi oli yllättäen täysin oikea: CriCri alkoi liitää siististi ja oli hyvin hallittavissa. Kehottaisin teitä tarkista-
CriCri tullaan näkemään pitkähkön tauon jälkeen uudelleen suomalaisilla lentokentillä.
maan rakenteet huolellisesti ollaksenne varma, että se on piirustusten mukainen. Oli kaarrettava vasempaan kohti Tyrrin peltoja, konetta oli vaikea pitää pystyssä täydellä vastaohjauksellakin ja korkeus väheni koko ajan käyvän moottorin puoli eli vasen kylki alempana. Moistossa akkeireiden kesällä juuri n luoija tarttuvan innasut miailijalnnaksi nä ei a kuka aksoi. Teillä tulisi olla kaikki 42 rakennepiirrosta, moottori- ja lento-ohjekirjat. ILMAILU 17. Oikein tehty CriCri saavuttaa vaakalennossa 220 km/t, nousee 1200-1400 jalkaa/minuutissa täydellä kaasulla, sakkaa 75 km/t, lähestymisnopeus noin 110 km/t, lentoonlähtö 90 km/t ja on hyvin miellyttävä ja helppo lennettävä. Onkohan tämä CriCri varmasti tehty meidän piirustuksillamme, koska sitä ei ole suunniteltu noille Rotaxmoottoreille. Moottoreiden ulvoessa 5 000 6 000 kierrosta/min vauhti kiihtyi ja sauvasta vetämällä CriCri irtosi loivalla kulmalla hitaasti kiitotiestä. En tunne enkä tiedä mitään tuosta koneen myyneestä kanadalaisesta. PUL-moottorikäsikirjassa neuvotaan seikkaperäisesti säätöarvot. Nyt huomattiin moottoreiden vetävän alaspäin kiinnitysasennosta johtuen. Aikansa pähkäiltyään Eino lähetti suunnittelija Colombanille kirjeen, jossa kuvaili mitä oli tehty ja mitä on käynyt, ja ihmetteli, miten on selitettävissä, ettei tämä lentokone osaa lentää. myös ihotta. Colomban vastasikin. Kuvauksenne tapahtumasta on uskomaton. Onhan ne teillä. Älkää vain modifioiko sitä mitenkään, niin tulette nauttimaan sillä lentämisestä. Jaa-a, no, ehkä, mutta lennä sinä ensin, katsotaan sitten, Seppo totesi. i
ksestä oneen. Nyt oli asiaa Kanadaan mutta entinen omistaja pysyi tavoittamattomissa eikä yhteyttä häneen saatu. Ilmailuhallituksen hyväksyttyä koneen tilapäiseen ilma-alusrekisteriin 22.7.1988 C-GZOW muuttui kotoiseksi OH-XER (Experimental Eino Rantanen) ja oli aika aloittaa lentotouhut. Tämä on maailman pienin kaksimoottorinen ja vielä taitolentokelpoinenkin, haluaisit varmaan sinäkin lentää, vastasi omistaja-Eino. Normaalisti piirustuksillamme rakennettu CriCri painaa 80 kg +/- 2 kg. Kahden kilometrin kiitotien loppupää jäi pienellä estemarginaalilla taakse, nousu jatkui 300 jalan korkeuteen, kunnes
oikea moottori leikkasi kiinni. Teidän täytyy olla tosi hyvä lentäjä, kun olette vielä hengissä tuon lennon jälkeen. Vielä viimeinen neuvoni: Käytimme paljon aikaa tämän koneen kehittelyyn, erityisesti vaimentaaksemme kaksimoottorisuudesta aiheutuneet värinät. Yli 60 CriCriä lentää Ranskassa PUL 212 -moottoreilla ongelmitta. Jos asennatte koneeseenne JPX PUL 212moottorit, ei teille tule ongelmia lento-ominaisuuksien kanssa.
Yhdellä moottorillakin voi lentää 140 km/t ja noustakin 0,5-1 m/s, kunhan moottorit on oikein säädetty. Mikä halvatun härveli se tämä on, ihmetteli Saario
Koneen kärkiväli on ja Fly-In-tilaisuuksiin halajavien on varminta 4,90 metriä, pituus 3,90 ja siipipinta-ala 3,10 kääntyä suunnittelijan Michel Colombanin neliömetriä. oli tod siivet lä loin m läkin n
Eko tu
18 ILMAILU. Eino hakeutui varmuuden vuoksi valtatien päälle, koska puolet tehoista oli siirtynyt reserviin. Lisäksi kannattaa varautua 1500 + suurin sallittu nopeus 260 km/h, matkanotyötunnin urakkaan.
CriCrin roll-out 1973
S
CriCrin tyyppilaatta kertoo tarkalleen, mistä koneyksilöstä on kysymys.
jonka s keiden sä lask on oik kyynär huoma närpää taaksep keet au Nost työnne poikke dytykse kaisesti jälkeine rausta neistä t Rytäk vipu ol tiasento raisissa olivat vaurioi Onnett ostaja v 80 000 Eino taan ei Vieroit osti sa koneen Eino nut Cr tenkaan Eikö kemust kin, tai noihin kuten jalla len CriC viin Lä edellee lentäne Eino tyisosa vailla o suudet. Kahden vuoden lähes epätoivoisten yritysten ja erehdysten kautta paketti saatiin viimein kokoon ja kuntoon. Einon itsensä lisäksi OH-XER:n koelentoja suoritti Juha Silvennoinen. Hän ajatteli tuurillaan käyvänkin moottorin leikkaavan pian kiinni ja silloin valtatien oikeanpuoleiselle kaistalle autojen lomaan ilmestyisi lentokone. mahtuu kyytiin ja kääntymään tarvittaessa. Utin ympäristössä lenneltyään Eino päätti tarkastella maisemia vähän laajemminkin ja käydä Taavetissa. Ohjaimet olivat herkät, eikä lentokäsiala saisi olla raskaskintainen, sillä kone reagoi heti pieneenkin ohjainpoikkeutukseen. Kesäkuun 8. Tyhjämassa Einon OH-XER:ssä puoleen, häneltä voi ostaa piirustukset ja oli 78 kg ja maksimi lentopaino 170 kg, neuvoja. Syytä ei tarvinnut pitkään pohtia, pysähtyneen moottorin sytytyspuola näytti roikkuvan kiinnityskorvakkeestaan irronneena
lepattaen tuulessa yhden johdon varassa. vaivasivat "moottorisahamoottorit". Omistajiensa ylistämiä koneita ei ole liiemCriCri MC15:sta tuli soiva peli vasta kun min tarjolla, ei käytettyinä eikä rakennussarJPX PUL- ja muutamat muut kevyet mootto- jana. Kaksimoottorisuus on erikoisuus tämän kokoluokan koneessa.
tämällä ohjaussauvaa toivoen, ettei tästä vain tulisi sitä tavanomaista juoheaa irtoamista kiitotieltä. Hän muustu Mi
CriCrin viimeinen lento
ilvennoinen oli lentänyt CriCrillä useita koelentoja todeten sen luotettavaksi ja antoi hyvät arvosanat sen lento-ominaisuuksille liikehtimisiä myöten. Ilmailuviranomainen myönsi heille koelentoja varten rajoitetut CriCri-kaksimoottorikelpuutukset ilman lisäkoulutusta, olivathan moottorit lähellä runkoa. Eino osti CriCriin Colombanin suosittelemat JPX PUL 212 teho/painosuhteeltaan parhaimmat saatavilla olevat 15 hevosvoiman moottorit, jotka painavat 9 kg/kpl. Ratkaisuksi moottorien vaihto. CriCri ampaisi lähes pystynousuun muutaman kymmenen metrin korkeuteen menettäen pian kiihdytyksessä saavutetun liike-energiansa ja lähti kallistumaan oikealle. uunnittelija Michel Colombanin tavoitKone kävisi radiolennokistakin, mutta teena oli aikaansaada erittäin kevyt yksi- ohjaamon kuomun täytyy olla ihmisen paikkainen ja kaksimoottorinen harrastelija- kokoinen, että lentäjän hiuslaitteistokin rakenteinen kone. Tuo liki 30 kg oli metrin painopisteasemasta eteenpäin. Einollakin oli nyt muutaman lentotunnin kokemus, ja luottamuksen tila oli saavutettu. Mielenkiintoista vetonaulaa näytöksiin rit tulivat markkinoille. Menomatkalla Kaipiaisissa toinen moottori sammui. Eino kiihdytti CriCrillä työn-
S
CriCri kääntää takuulla katseet. tai metalli rakennusmateriaalivaihtoehdoista Täysmetallisia CriCri-koneita on maailColomban valitsi metallin. Moottorit käynnistyivät helposti eikä lämpö- tai käyntiongelmia ilmennyt. Komposiittitekniikka ei tuolloin ollut ylei- Bensiini valutetaan ohjaamon sisällä olevaan sesti tee-se-itse-miehillä hallussa, joten puu 30 litran säiliöön. Myyjä näytti CriCrin valokuvia eri näytöksistä, nekin olivat ilmeisesti otettu peräkärryn kyydissä. 40
tunnin koelento-ohjelman viimeiseen viiteen tuntiin kuuluivat myös yksimoottoriominaisuuksien testaamista. Koneen lentopäiväkirjassa olleet useat puolen tunnin lennot Kanadassa eri kentillä ja niiden välilläkin olivat ilmeisesti "kynällä lennettyjä". Hetken aikaa olo oli kuin karusellissa, silmissä maisemat vilisivät koneen kieppuessa ympäri
peus noin 190 km/h ja suurin sivutuulikomponentti 20 solmua. Onnistuneen ensimmäisen lennon jälkeen Eino saattoi todeta alkuperäisen unelman nyt toteutuneen. Eino tuumaili näyttävänsä heille vähän räväkämpää lentoonlähtöä: lähtö kiitotieltä 07, tehot auki ja moottorit ulvoivat liki 6 000 kierrosta. Ehkä juuri koneen tuolloiset olemattomat lento-ominaisuudet ja kaukaiset ostajaehdokkaat saivat myyjän pistämään vahingon kiertämään ja koneen kiireesti laivaan ajatuksena, että
tuskinpa ne valtameren takaa jostakin Siperian laidalta sitä takaisin lähettäisivät. CriCri toi omistajansa turvallisesti ja kustannustehokkaasti takaisin Uttiin eikä laskeutumisessakaan ollut mitään ongelmaa.
liukuen sai kytk pois pä tallin k Pääll nousi p jen väli siini ja vana vo lipaloa konees ta. 1991 Utin asematasolla oli jonkin verran väkeä seuraamassa kiinnostuneina Einon ja omaperäisen lentokoneen lentoonlähtöpuuhia. Kone tuntui olevan hyvin käsissä. 27-hevosvoiman Rotaxmoottorit pitkine pakoputkineen nostivat tyhjäpainon 108 kiloon. Koneesta tuli niin nokkapainoinen, ettei sen korkeusperäsin riittänyt kohottamaan konetta ilmaan normaalinopeuksilla. Colomban oli alun perin suunnitellut CriCrin Valmetin 12 hevosvoiman moottoreille. OH-XER:n ensimmäisessä elämässä ei siihen vaiheeseen päästy, mutta tositoimissa yksimoottoriominaisuudet osoittautuivat erinomaisiksi. Nopeuden ollessa 130 140 km/t kone tahtoi väkisinkin nousta ilmaan ja Eino kevitti sauvasta, padottu nostovoima vapautui räjähdyksenomaisesti. Alussa kehittelyä malla rekisteröityinä noin 150 kappaletta. Eino työnsi ohjaussauvasta ja antoi vastasiivekkeitä, siivet oikenivat vaakaan mutta nopeutta ei ollut tarpeeksi ja CriCri sakkasi kiitotielle kolmelle pisteelle niin rajusti, että laskutelineet vääntyivät. Ne painoivat 11 kg/ kpl ja mahtuivat suunniteltuun 80 kg:n tyhjäpainoon. Kone säilytti korkeutensa ja pieni kampeaminen oli kompensoitavissa vastajalalla. Eino kaartoi CriCrin varovasti takaisin Uttiin
Einon CriCri-muistoissa erityisosansa saavat sen vertaansa vailla olevat laskeutumisominaisuudet. ohdon rin vane säikamtavissa uuden koska yt rerillaan aavan ltatien autookone. Rysähdyksen jälkeinen pyöriminen oli seurausta toiseen moottoriin jääneistä täysistä nousutehoista. CriCrissä laskusiivekkeiden käyttövipu on oikealla puolella jokseenkin kyynärpään ulottuvilla. Minä taas täällä hei!
Eko tuli tutkimaan turmaa,
jonka syyksi selvisi laskusiivekkeiden väärä asento. Hänen oli soitettava onnettomuustutkija Esko Lähteenmäelle. Päällimmäiseksi uhkakuvaksi nousi palovaara. Nostovoima oli yllättänyt, kun työnnettynä ollut korkeusperäsin poikkeutettiin ylös kovassa kiihdytyksessä. Vieroitusoireita välttääkseen hän osti saman tien vaurioituneen koneensa takaisin. Kone lähti sananmukaisesti lapasesta. Eino sai kytkettyä magneeton ja virrat pois päältä, kone pysähtyi ja metallin kirskuminen lakkasi. Eino ei kuitenkaan korjauttanut CriCritä, ehjänä siitä ei kuitenkaan olisi raaskinut luopua. CriCri meni nuorempiin hoiviin Länsi-Suomeen, jossa se on edelleenkin projektina, mutta lentänee kyllä joskus. Einolta tunteet konetta kohtaan eivät vieläkään haalenneet. Eino oli huomaamattaan tönäissyt kyynärpäällään laskusiivekevipua taaksepäin, jolloin laskusiivekkeet aukenivat yhden pykälän. rvallisti tamisesaa.
liukuen samalla eteenpäin. Rytäkässä vain toinen kaasuvipu oli tullut taakse tyhjäkäyntiasentoon ohjaajan vaistonvaraisissa liikkeissä. Koneen siivet olivat nyt lommoilla, rungossa vaurioita ja telineet vioittuneet. pystymenen ettäen utetun llistusi ohsiivekakaan peeksi le kolti, että in kaat vimpäri
Ohjaamo on varsin askeettinen paikka lähinnä tilanpuutteen takia.
CriCrin laippavipu on kätevästi sijoitettuna ohjaamon oikeaan laitaan.
CriCrin voimanlähteet ovat vaatimattoman näköiset, mutta riittävät koneen painoon nähden.
ILMAILU 19. Ohjaajan jalkojen välissä tankissa loiskuva bensiini ja kiitotielle jäänyt kipinävana voisivat löytää toisensa. Eiköhän tätä monimoottorikokemusta kotitarpeiksi jo tullutkin, taidanpa sittenkin keskittyä noihin raskaampiin koneisiin, kuten Tuulia-moottoripurjehtijalla lentämiseen, hän tuumi. Onnettomuuskoneiden vakioostaja vakuutusyhtiö lunasti sen 80 000 markalla. Hänen mukaansa laskuja oli todella hauska lentää, onhan siivet lähellä kiitotien pintaa, jolloin maavaikutus tuntuu pienelläkin nopeudella.
ivoen, tavanta kii130 kisinkevitvoima sesti. Tulipaloa ei syttynyt ja Eino kapusi koneesta ilman fyysisiä vaurioita
Opettamisen suosio on sittemmin laskenut. No, nostihan se myös nuoren miehen itsetuntoa. Kurssi valtakunnallisessa keskuksessa auttaa näkemään pidemmälle. Se ei riitä kurssin pitämiseen. Hyvin arvokasta on se, että saa entistä laajemman ja kenties erilaisen näkemyksen koko touhuun ja kasvaa ulos turmiollisesta nurkkakuntaisuudesta. Jaa, jaa, Jämin perinteikäs harju mäntyineen ja kanervineen, tuulta, termiikkiä, hienoja koneita ja lentämistä sekä mainio yhteishenki. Hyvin kurssitettuja opettajia tarvitaan paljon. Palstahenkilön korviin lennähti aprillipäivänä huhu, että opettajakurssit ovat vaarassa peruuntua oppilaspulan vuoksi. Pitkiksi venyvät kurssit ovat rasittavia. Opettaessa nimittäin oppii lentämisestä paljon, kun on ruodittava oppilaan virheitä. Kaikkein hienoin kokemus oli tietysti oma OPE2/74 Jämillä. Palstahenkilökin sai etuoikeuden toimia lehtorina suunnilleen kymmenellä opekurssilla mm. Haussa on mieluimmin täysiverinen kilpataitolentokone S-1 Swift. Sitten, kun kurssi alkaa, kurssilaiset ja kerhojen väki voi huutaa aprillipäivän ilmailuhuhun kumoamiseksi kaikkiin ilmansuuntiin: "Aprillia, aprillia!"
Jämin h harrast Opekur
Taitolentäjillä kuumetta. Lehtoreitakin kursseille löytyi, kokeneita lennonopettajia ja koulutuksen konkareita. Esko Keskisen ja Elmer Koskisen kaverina. Kone on puolalaista alkuperää, kotoisin Marganski & Myslowski lentokonetehtaalta.
Maisema hahmottuu talvella aivan eri tavalla kuin kesällä. Asiasta kuultuna Suomen Urheiluilmailuopiston rehtori Sakari Kuosmanen ei pystynyt huhua suoralta kädeltä kumoamaan.
P
urjelennon opettajakurssille oli kirjoitushetkellä ilmoittautunut kolme (3) halukasta. Opettajakurssi oli lähes päätähuimaava kokemus. Pitkinä päivinä perehdyttiin lentämiseen uudella perusteellisuudella sekä teoriassa että käytännössä. ihan hyvin kuitenkin. Se antoi kurssille syvyyttä ja hyviä eväitä nuorelle opettajalle. Vanhatkin saisivat innostua uudestaan.
Sinihar ei saanu ihailla a maassa tarjolla
Suunnitelmissa on myös viedä opettajia Espanjan Jacaan syksyllä lentelemään Duo Discuksella. Ihmisen siihen tekemät kädenjäljet, rakennukset, tiet ja polut sekä suksenladut erottuvat kauniisti.
Käy s talve sesti oikei
Swift tää +10 Swiftiä tä tehti Edusm niistä F huonol toinen MDM tavissa,
20 ILMAILU. Hienoja kokemuksia olivat ne kaikki. Kun vaatii oppilaalta tarkkaa ja puhdasta lentämistä sekä oikeita menetelmiä ja asenteita, oppii niitä itsekin. Saku lupasi ottaa ilmoittautumisia vastaan viime hetkeen asti. Kekki The Kekki, Le Kekki tai Der Kekki eli oppimisen psykologian ammattilainen Esko Keskinen Turun Yliopistosta huolehti myös pedagogisesta puolesta. Nytpä päästään purjelentokerhoissa horjuttamaan yleensä luotettavan ilmailuhuhun vankkaa mainetta. näin se meni, kun olisi pitänyt mennä näin ... Kerhot työnsivät sopivia jäseniään kursseille solkenaan ja oppilaat puhkuivat intoa. 1980-luvun alussa piti polkaista kahden tavanomaisen opettajakurssin jatkoksi kolmas, kun muuten eivät halukkaat mahtuneet. Nyt siis katkaistaan ilmailuhuhun siivet osallistumalla opettajakurssille. Toinenkin lehtori, jo edesmennyt Hannu Kojo oli ammattipedagogi Jyväskylän Yliopistosta. No, käytiinhän sitä kaartelemassa vähän tanssiparketinkin nosteissa Kankaanpäässä...
... Byrokratia on tehty raskaaksi, yksilöiden halu ja kyky sitoutua opettajana ja oppilaanakin on vähentynyt. Suomen purjetaitolentäjät ovat konekuumeen vallassa. Jälkipyykkiä, eikä niin likaista, erään koululennon jälkeen.
Siitä se oppiminen alkoi