Ilmailulehti 4/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Huhtikuu nro 4 / 2006 69. vuosikerta IRTONUMERO 5,00 euroa VIGGEN Ruotsin ilmapuolustuksen tukipilari pääsi eläkkeelle 2006-19 06004 Kupukuvioennätysjahtia Floridassa 6 41 488 2 8 880 30 288803-0604 PAL.VKO ILMAILULIITON vuosikokous
Muuten kehitystä ei todellakaan tapahdu. Se aika vain alkaa olla jo ohi ja asioita pohdittava uudemman kerran. Hyvä jos edes nykyinen taso pysyy. Ja käyttäjiltä kassaan on kahisevaa kerättävä, muodossa tai toisessa. Ja aivan loistavaahan on se, että Suomessa on tähän asti voitu harrastaa ilmailulajeja maailmanlaajuisesti vertaillenkin erittäin halvalla. Harvoin tulee moisilla palstoilla kirjoiteltua, mutta tuohon taisin jopa pieneltä osin osallistua. la tässä lehdessä liikkuu hyvinkin samoilla linjoilla. Kukaan älköön nyt pahastuko, koska aivan hyvin tiedämme, että puitteita on parannettava ja kunnostettava ja se maksaa. pääse "vapaamatkustajana" hyödyntämään siivellä muiden ponnisteluja. Tai millä eri toimintoja verrataan: kuluuko kenttä enemmän moottorikoneen lentoonlähdöstä kuin purjelentokoneen. Tämä pätee ihan kaikkeen toimintaan olipa kyseessä sisälennokkihalli, liitäjien lähtöpaikka, hinauspalvelut tai mitä ikinä. Niiden on oltava ennakkoon kaikkien tiedossa, ymmärrettäviä, yksinkertaisia ja sellaisenaan noudatettavissa. Lienee niin, että jostain kummallisesta syystä ilmailuharrastukseen on jo kauan sitten historiassa pesiytynyt "ilmaiskulttuuri", jossa oletetaan jonkun muun maksavan viulut, niin lentämisen kun puitteidenkin osalta. Kaikkien lentopaikkojen puitteita miettivien tulisi ehdottomasti käydä Piikajärvellä hieman vakoilemassa. Vaikkapa kisakutsujen yhteydessä: millä perustella lajissa valitaan edustuksia ja mihin kisoihin. On toki mahdollisuuksia En käsittääkseni ole. Vaikka se joskus tekeekin kipeää. hankkia ulkopuolisia esim. Ja kriteerien tulee olla etukäteen kaikkien osallistujien tiedossa, vaikkapa tässä lehdessä julki tuotuina. Nykymaailmassa valtion avustuksissa keskitytään nuorisotyöhön. Eri lajiemme toimikuntien on syytä jälleen kerran olla erittäin tarkkana, miten arvokisavalintapäätöksiä kirjataan. Käyttäjien lompsan kautta ne puitteet on rakennettava. Kilpailijat ovat tosissaan liikkeellä ja he ansaitsevat selkeät pelisäännöt, joita myös noudatetaan, ettei epäselvyyksiä synny. Yhteiskunta ei maksa aikuisten ihmisten vapaa-ajan viettämisen kustannuksia. halutaan kehittää, uusia ja parantaa, maksuja on hilattava ylöspäin. Hyvin yksinkertaista. Kelpaa tuoda kylään vaikka skimbaajan tai golffarin. Hyvin suomalainen lähestyminen, "maksaako ne Lennokkipuolen kisakausi on pyörimitään, kun me maksetaan". Eikä se välttämättä tai tietenkään ole kenenkään syy, sellaista vaan on ollut, mutta se ei voi jatkua maailman tappiin. Ilmaisia lounaita ei vaan ole. SM-kisamitaleja päätyy näinä hetkinä kaiverrettavaksi melkoiset pinot. Mutta enemmän tuntuu kirjoittajia ihmetyttävän se, miten kuvio tehdään tasapuolisesti, ettei joku käyttäjäryhmä tms. perusnäkemykseni kanssa kovinkaan yksin, vaan puheenjohtaja Halonen toisaal- nyt jo laajana mutta muissa lajeissa vilkkain kilpailusesonki painaa päälle tuossa tuokiossa. Tulossa on myös arvokisoja ja valintakisoja sellaisiin. Liikuttavan yksimielisiä kirjoittelijat olivat siitä, että jonkin sortin maksuilla pitää rahaa luonnollisesti kassaan saada. Maksuja on kerättävä, jotta syntyvät kulut katetaan. Maailmalla kustannusvastaavuus ja kaupallinen tarjonta ovat olleet arkea jo pitkään. Ja toki avustuksia kannattaa hyödyntää ja anoa, mutta terve maksupolitiikka omassa toiminnassa luo kestävän pohjan. kunnan, kaupungin jopa valtion tai muun vastaavan avustuksia. 2 mönkkönen huhtikuu 2006 Puitteet ja maksut Purjelennon internetin keskustelupalstalla www.pulinajakso.net alkoi (ja jatkuukin) keskustelu Räyskälän kentän käyttöön liittyvistä maksuista. Ja jos kalustoa ja puitteita, kenttiä ja halleja jne. Ne on nähtävä vain lisänä omalle varainhankinnalle eli käyttäjämaksuille. Ongelmallista on hintojen pitäminen keinotekoisesti alhaalla: silloin syödään tulevaisuuden mahdollisuuksia lykkäämällä väistämätöntä. Siellä ainakin on mallia kerrakseen
Uusien määräyksien tuomat vaateet on hoidettava harrastajavoimin. Esimerkiksi niin ilmailulain valmistelussa kuin viranomaismaksuissakin on saatu yhteistyöllä aikaan se, ettei kaikkein pahin toteutunut. Kuva Lassi Tolvanen. Ilmestyy aina kuukauden alussa ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja. Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. Yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut kiinteätä ja hyödyllistä. Hienoa olisi, jos esimerkiksi moottorin uusinta pystyttäisiin toteuttamaan edes osittain loppuun ajetun moottorin tuotoilla. yhteyksillä ICAO:on ja jäsenjärjestönsä EAS:n kautta eurooppalaiseen viranomaiseen EASA:an sekä läheisellä yhteistyöllä Kansainvälisen Olympiakomitean suuntaan. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi ULKOASU Tero Tuominen TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Sivu 42. 2 3 4 10 15 16 20 25 28 30 32 34 36 38 39 40 42 44 47 Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Pääkirjoitus Viggen eläkkeelle Uutiset - ajankohtaista meiltä ja muualta Purjelentouutta Experimental- ja ultratalvipäivät Purjelennon onnettomuuksia ja vaurioita Suomen Ilmailuliiton vuosikokous Kirja kilpapurjelennosta Suihkulennokkien MM-kisa Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Suomen Urheiluilmailuopisto kouluttaa ILMAILU kuulee vitosena Sunny Nights Rally tulee! Purjelennon Suomen Cup Kupukuvioden maailmanennätys Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua KANSI: Viggen nousee kohti korkeuksia Pohjois-Ruotsissa. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Hawk oli suosittu malli suihkulennokkien MM-kisoissa. Lajitoimikuntien toimintaa tehostetaan vastaamaan paremmin tämän päivän haasteisiin. Samalla on paneuduttava asioihin realistisesti jakamalla kustannustason nousu esimerkiksi jokaiselle lentotunnille tai hypylle. Erilaiset ideat ja tuki sekä luottamusmiesorganisaatiolle että liiton toimistolle ovat toiminnan kehittämisen suola. Liiton hallitus on rakentanut uudenlaista strategiaa, joka tulee olemaan jatkuva toiminnan suunnittelun työkalu kaikilla liiton toiminnan aloilla. Muuttuvat vaatimukset ilmailutoiminnassa asettavat eritoten harrastusilmailijat yhdistyksineen suurten haasteiden eteen. Suomalainen kerhokulttuuri on pitkään periytynyt siihen, että kerho- ja talkootyöllä on pystytty pitämään harrastuksen kustannukset alhaisina. Ja pohjalta tulee löytyä myös taloudelliset mahdollisuudet koko organisaation pyörittämiselle mm. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. FAI:ssa kehitetään ilmailusta urheilumuotona nykyaikaisempaa ja kiinnostavampaa. Näin tapahtuu valitettavan harvoin. Sekään ei ole ilmaista, sillä vanha sanonta "kaikella on hintansa" pitää tässäkin kohdassa paikkansa. Sieltä tulee löytyä oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. Tänä päivänä tekijöitä on vähän ja esimerkiksi erilaiset varainhankintamahdollisuudet ovat tiukassa. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Tämän sivun kuva: Ari Kristola. Ilmailuliitto ja edunvalvonta E lämme aikoja, jolloin maailma edelleen muuttuu ja niin myös meihin ilmailijoihin vaikuttavat asiat. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 40 euroa. Erilaiset uhkakuvat, jotka jatkossa saattavat vaikeuttaa harrastusilmailua, leijuvat valitettavan lyhyessä aikaikkunassa tummina pilvinä taivaalla. Hannu Halonen SIL:n puheenjohtaja. On kuitenkin syytä pitää pää kylmänä. Tekemällä ponnekkaasti töitä asioiden eteen, osa uhkaavista muutoksista ei toteudu tai toteutuu vain osittain. Edunvalvontaa FAI hoitaa mm. SIL on niin FAI:n kuin Europe Air Sportsin jäsen. Liiton panostus kansainväliseen yhteistyöhön on tärkeää, sillä asioiden hoitaminen oman maan rajojen sisäpuolella ei tänä päivänä riitä. Siitä seuraa, että harrastuksesta täytyy maksaa realistinen hinta. sisältö huhtikuu 2006 3 JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 69. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailuliitto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Liitto on tehnyt edun- valvontatyötä laajalla sektorilla. Kaiken perustana on kuitenkin liiton jäsenkunta. jäsenmaksujen avulla. Monien uhkakuvien painaessa päälle nousee keskusteluissa monesti esiin Ilmailuliiton tekemiset tai tekemättä jättämiset. Liiton toimiston työrutiineja kehitetään palvelemaan mahdollisimman hyvin ajan tarpeita
Viggen teki viimeisen operatiivisen lentonsa Ruotsin ilmavoimissa 25. Isäntänä toimi F21-laivue, jonka tunnuksena on yksinäinen susi. R Luulajassa toimivan F21:n tunnus on yksinäinen susi eli saameksi Akktu stakki. Viggen-kauden päätteeksi yksi kone sai komean erikoismaalauksen, jossa susi irvistelee. Saabin rakentamien koneiden kavalkadi on hieno alkaen vuoden 1935 J6B Jaktfalkenista nykyiseen Gripeniin. Yksi näistä aikansa huippukoneista on Viggen. Ja he ovat myös valmiita käyttämään niihin käsittämättömiä määriä rahaa. Maan koon huomioiden kyseessä on ainutlaatuinen tapaus. Teknisesti se olisi voinut jatkaa vielä pitkään, mutta Ruotsin puolustusvoimien rajut leikkaukset. Kaksoisdeltasiipinen Saab 37 Viggen (ukonnuoli) suunniteltiin 60-luvulla ja se palveli näihin aikoihin asti. Ainutlaatuista kuitenkin on, että Ruotsin kaltainen pieni maa on tuottanut tällaisen määrän ensilinjan suihkukoneita. 4 artikkeli huhtikuu 2006 VIGGEN! Yksinäisen suden matkassa Ruotsin ilmavoimilla on aina ollut tyylikkäitä erikoismaalauksia koneissaan. Lassi Tolvasella oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä lennolle Viggenillä juuri ennen tyypin lähtöä eläkkeelle. Kaupat kaatuivat kuitenkin aina poliittisiin syihin, kuten moottorin yhdysvaltalaiseen alkuperään ja sen teknologian vientikieltoon mm. marraskuuta 2005. Intiaan. Ruotsi vannoi kylmän sodan aikana vahvojen ilmavoimien nimeen. Aukko koneen takarungossa mahdollistaa moottorijarrutuksen eli reverssien käytön lyhentämään maakiitoa laskussa. Ruotsi on yksi harvoista maista maailmassa, joka on rakentanut itse ilmapuolustuksensa tarvitsemat koneet myös suihkuaikakaudella. Viggeniä tosin tarjottiin useille Euroopan NATO-ilmavoimille, Australialle, Japanille ja jopa Intialle. Luonnollisesti laivueen messissä on täytetty susi henkeä kohottamassa. uotsalaiset osaavat hävittäjälentokoneiden suunnittelun. Toisin kuin Draken ja Gripen, se lensi vain sinikeltaisissa väreissä. Tämä susi ei enää vartioi pohjoisRuotsin taivasta. Kaikkiaan koneita rakennettiin yli 300 kappaletta
Koneen kääntöaika varusmiesvoimin lentojen välillä piti minimoida, joten sen piti olla mahdollisimman huoltoystävällinen. Suunnittelu alkoi jo vuonna 1952, jolloin Lansen, jonka seuraaja Viggenis- Viggenin tiedusteluversion AJSF 37:n kameroiden on oltava nopeita, sillä koneet lentävät matalalla ja kovaa. Kehitystyön seurauksena Viggenin ensilento tehtiin 8. teksti ja kuvat LASSI TOLVANEN artikkeli huhtikuu 2006 5 Toisin kuin Draken ja Gripen, Viggen lensi vain sinikeltaisissa väreissä. purivat. Tietenkin Viggenin tulisi lisäksi kestää kaikki Ruotsin ilmastolliset haasteet. Uudelle suunniteltavalle koneelle asetettiin useita vaatimuksia. helmikuuta 1967. Viggenin historia 1960-luvun alussa Ruotsi etsi monitoimista hävittäjäkonetta, joka korvaisi tulevaisuudessa ikääntyvän SAAB 32 Lansenin ja uudemman SAAB 35 Drakenin. Kaksoisdeltasiipi mahdollistaa niin suuret nopeudet kuin hallittavat laskut maantietukikohtiin.. Viggenin tuli olla osa ruotsalaista STRIL 60 -ilmapuolustusjärjestelmää. Lisäksi sen piti pystyä toimimaan BASE-90 -olosuhteissa, joissa operointi kriisitilanteissa hajautetaan maantietukikohtien 800 metrin pituisille ja 9 metriä leveille kiitoteille. tä tuli, suoritti ensilentonsa. Koneen tulisi saavuttaa yksinkertainen äänennopeus matalalla ja kaksinkertainen korkealla. Gripenillä on nyt täysi vastuu Ruotsin hävittäjäilmapuolustuksesta
Ohjaaja melkein paiskautuu vöitä vasten ja laskumatkaksi tulee noin 500 metriä. Viggenillä voi tarvittaessa myös peruuttaa. Kuten Suomessa, myös Ruotsissa käytetään varusmiehiä koneiden huoltotöissä. Operatiivisen toiminnan kone aloitti vuonna 1972 Såtenäsin tukikohdassa Viggeniä rakennettiin viitenä eri versiona: Rynnäkkökäyttöön soveltui AJ37 Viggen, joita valmistettiin 108 kappaletta SF37 tiedusteluversio suunniteltiin valokuvaustoimintaan ja niitä valmistettiin 28 kappaletta SH37 meritoimintakoneita käytettiin meritiedusteluun ja torjuntaan. Tämä viimeinen Viggen-laivue tunnetaan myös saame- Yhteensä on valmistunut 331 Viggeniä. 6 artikkeli huhtikuu 2006 SK37E Viggen Kärkiväli 10,6 m Pituus 16,2 m Korkeus 5,9 m Korkeus 4,0 m (taitetulla sivuvakaajalla) Tyhjäpaino 9500 kg MTOW 20 500 kg Maksimi aselasti 1700 kg Moottori Pratt & Whitney JT8D-221Volvo Aero RM 8A Työntövoima 12750 kp/125 kN Maksiminopeus Mach 2 Miehistö 2 Tehtävä lentokoulutus/elektroninen tiedustelu/häirintä Kone 21 73 on ainoa kaksipaikkainen yksilö joka maalattiin low-visibility väreihin. Versioita on tarpeen mukaan ajanmukaistettu ja modernisoitu mm. Näitä val- mistettiin niin ikään 28 kappaletta Elektroniseen sodankäyntiin ja koulutukseen soveltui kaksipaikkainen SK37. Ongelmia tuottanee uusien Gripenien hankinta sillä lähestulkoon kaikki linjalta tulevat uudet koneet menevät vientiin eikä Ruotsin ilmavoimat saa tarpeeksi koneita. helpottamaan lentäjien siirtymistä uuteen Gripeniin ja lisäämään Viggenin käyttöominaisuuksia. Kun Viggen käyttää reverssejään, loppuu matkanteko tosi lyhyeen. Konetta valmistellaan lennolle. Kätevä kyky ahtaissa maantietukikohdissa.. Saab JA37 Viggen oli hävittäjäversio, joita valmistui 149 kappaletta Yksinäinen Susi Viimeinen tukikohta, joka tätä mystisen näköistä konetta operoi oli Luulajassa Pohjois-Ruotsissa sijaitseva F21. Niitä valmistettiin 18 kappaletta. Laivue numero 211:n siirtyminen Gripeneihin alkaa tämän vuoden aikana. Tukikohtaan on sijoitettu kaksi eri laivuetta, joista numero 212, Urban Blå, lentää jo Gripeneillä
Symboli kuvaa laivueen sotaajalle suunniteltua tehtävää lentää kone kerrallaan vihollislinjojen taakse suorittaman tiedustelu- ja häirintätehtäviä. Tänä vuonna Peterillä on odotettavissa siirtymiskurssi Gripeniin. Koneina heillä on ollut varsin legendaarisia tyyppejä kuten S14 (Fi-156 Storch), SAAB S18A, S26 (P-51D Mustang), J28b Vampire, S29C Tunnan, S32C Lansen ja S35C Draken. Rullaus toisen koneen perässä kohti kiitotietä numero 14 ja valmistautuminen lentoonlähtöön. Kuvassa näkyy hyvin Viggenin etusiipi. Viggen rynnistää kiitoradalla lisääntyvällä vauhdilla jälkipolttimen varmistaessa maksimitehon. Koneen viimeisen puolen käyttövuoden vain 13 Viggeniä oli käytössä. Tämä johtuu suurelta osin Venäjän maantieteellisestä läheisyydestä. Lentovarusteisiin pukeutumisen ja kevyen lounaan jälkeen suuntaamme kohti konetta, jonka Peter tarkastaa. Koko historiansa ajan, alkaen aina vuodesta 1949, on tällä laivueella ollut tehtävänään tiedustelutoiminta. Kapuan koneen takaohjaamoon, lasken kuomun alas ja poistan heittoistuimen varmistuksen. Vuonna 1979 Sudet saivat Viggenit alleen ja vuonna 2001 laivue vastaanotti koneen viimeisimmän JA37D-hävittäjäversion. "Uniform 73 cleared for take off runway 14, wind 040 degrees at 5" kuuluu Luleån lennonjohdon lähtölupa. Niistä viisi oli kaksipaikkaisia elektronisia häirintäkoneita. Ruotsin Lappi on kaunista ja mahdollistaa hyvin matalalla lentämisen kunhan vain muistaa tarkkailla esteitä. Peter käynnistää Volvo-moottorin ja pienellä kaasun lisäyksellä Viggen nytkähtää liikkeelle. artikkeli huhtikuu 2006 7 Peter käynnistää Volvo-moottorin ja pienellä kaasun lisäyksellä Viggen nytkähtää liikkeelle. laisnimellä Akktu Stakki eli Yksinäinen Susi. Tämä mahdollisti toiminnan laajentamisen tiedustelun lisäksi myös rynnäköintiin ja hävittäjätorjuntaan vuosina 2001-2004. Hänellä on 900 lentotuntia tällä koneella ja hän myöntääkin nauttivansa suunnattomasti työstään. Nopeusmittarin näyttäessä 250km/t kone nousee reipViggen-lennonopettajat joutuvat koulutusvaiheessa suorittamaan laskun takapenkiltä käyttämällä periskooppia eteenpäintähystykseen. Korkeutta on 30 metriä ja nopeutta 1000 km/h. Uniform 73 Viggen ilmassa Ohjaajani kapteeni Peter Andersson (32) on kokenut Viggen-pilotti. Peter kertoo tulevasta lentoreitistämme ja suunnitelmasta, jonka mukaan lennämme ensin tosi matalalla ja sitten taas korkealla. Muutaman taitolentoliikkeen jälkeen Peter esittelee Viggenille ominaista huikeaa laskutekniikkaa, jonka jälkeen tehdään lopullinen lasku. Tässä ollaan finaalissa Luulajan radalle 34.
"Nyt alkaa Rock´n´Roll." Peter laittaa tuplansa syöksyyn kohti Ruotsin entistä huippusalaista tukikohtaa Vidseliä, jonka yli lennetään 800km/t. Peter ujuttaa koneemme parin metrin päähän toisesta Viggenistä. "Nyt on maksimiteholähdön vuoro." Peter kertoo ja samassa kevyt Viggen sananmukaisesti repii itsensä taivaalle. Rullatessamme kohti seisontapaikkaa kerron Peterille että tämä on "elämäni lentokokemus todella upealla koneella ja jota en tule ikinä unohtamaan." Moottori sammuksiin, kuomu auki ja raitista ilmaa. Hikikarpalot pois kasvoilta, koneesta ulos ja jälkipuintiin. Viggen on tunnettu huippuhyvästä nousukyvystään ja Peter aikoo demonstroi- da sitä. Paiskaudun eteenpäin vöitä vasten kun Peter moottorijarruttaa reverssillä. "Tällä korkeudella pitää varoa lintuja ja sähkölinjoja", kertoo Peter ja samassa kone onkin 90:n asteen kallistuksessa väistäessämme sähköjohtoa. "Lauleskelen aina kun lennän, tämä on tosi mukavaa", kertoo hän. Alas tullaan taas parilla alakauttavedolla ja g-housut puristavat jälleen maksimiteholla. Nyt istuminen tapahtuu höyhenkevyesti ja Peter pitää koneen nokkaa pystyssä mahdollisimman kauan aerodynaamisen jarrutuksen aikaansaamiseksi. 8 artikkeli huhtikuu 2006 Peilin tarkoitus ei ole lentäjän ulkonäön kohennus vaan niistä oppii helposti tarkkailemaan takasektoria vihollisten varalta. Viggen on myös kiistämättä yksi meluisimmista koneista. paasti ilmaan ja kurvaamme oikelle kohti edellä lähtenyttä konetta. Lassi Tolvanen nauttimassa elämänsä nopeimmasta hissikyydistä.. Lennonjohto varoittaa alueella lentävistä helikoptereista ja tähystämme ilmatilaa. "Tämä on nopein hissi jolla olen ikinä mennyt" hihkaisen Peterille. Peter lentää kaksi tynnyriä. Tehtävä suoritettu. Kyyti on huimaa kun Peter näyttää, miten Viggen nousee hetkessä yhdeksään kilometriin. Lähestymisnopeus 260km/t, 15,5 astetta kohtauskulmaa ja heti kynnyksellä kone rysäytetään maahan. Hän hidastaa koneen nopeudeksi 450km/t. Ohhoh, hetkessä olemme 4000 jalassa myötätuulessa ja Peter tuo koneen uuteen laskuun radalle numero 34. Vakuuttavaa - hiki kastelee selkäni. Rauhallista kaartelua toisen koneen vierellä kestää hetken ja sitten irti muodostelmasta. Kyllä laulattaisi minuakin jos työkaluna olisi tällainen raaseri! Lopuksi teemme taktisen Viggenlaskun. Hieno lentokone! Lähestyessämme kenttää Peter hyräilee itsekseen. Parasta antia olivat kuitenkin Ruotsin omat showt, joissa koneilla lennettiin usein monen koneen puljissa. 45 minuuttia Viggenillä on ohi. Korkeus on hiipunut 30:een metriin maanpinnasta ja vauhtia on 1020km/t. Ohitamme turvallisesti kopterien toiminta-alueen ja käännymme takaisin kohti Luulajan kenttää. Kone pysähtyy alle 500:n metrin matkalle. Vanha kunnon Eyeball Mk.1 on edelleen keskeinen väline modernissakin hävittäjäkoneessa. Viggen oli suosittu kone näytöksissä ympäri Eurooppaa. Hän laskee koneen korkeutta edelleen ja maasto alkaa kohota lentäessämme kohti Ruotsin tunturilappia. Seuraavana vuorossa pari taitolentoliikettä. Sitten moottoriin täysi teho päälle, kiihdytys vauhtiin 900km/t , 4 G:n vedolla 80 astetta nokka ylös ja kone rynnistää rakettimaisesti nousten 9000:een metriin 35:ssä sekunnissa
artikkeli 9 GRIPEN JATKAA huhtikuu 2006 Viggenien taru ei ole ihan täysin lopussa sillä näillä näkymin pari kaksipaikkaista saa jatkoaikaa FMV:n leivissä. Parhaimmillaan Ruotsilla on 80-luvulla ollut 425 taistelukonetta.. Alunperin niitä piti tilata 350 kappaletta, mutta säästöjen takia nyt hankintaan vain 204 konetta. Yhtiö tarjoaa elektronisia häirintäpalveluja eri maiden ilmavoimille mm. Vidselin lentotukikohdassa. Koneessa on varhaisempi 'kurkkusalaatti' maalauskaavio. Gripenillä on nyt vastuu Ruotsin hävittäjäpuolustuksen pääroolista
Kesällä ovat luvassa työryhmän ensimmäiset mietinnöt, silloin tiedetään jo hieman enemmän. 10 moottorilentouutiset huhtikuu 2006 koonnut NILS ROSTEDT kuvat VALMISTAJAT Moottorilennon lajit lähentyivät Talvipäivillä P alstahenkilö kävi Jyväskylässä Rakentajien ja Moottorilentäjien Talvipäivillä. Jäämme odottamaan lisätietoja.. EUT:han on luonut kontaktit European Microlight Federationiin (EMF), joka on myös työryhmässä mukana kahden Europe Airsportsedustajan kautta. Näin Thielert saa tarvitsemansa valmistus-, jakelu- ja huolto-osaajan Pohjois-Amerikassa. Aika näyttää miten sille käy. Mitä tämä tulee merkitsemään. Esimerkiksi Dynonin D-10 EFIS-yhdistelmämittarissa saa kaikki tarvittavat lentomittarit yhdessä paketissa likimain samaan hintaan kuin perinteinen keinohorisontti (lisää Talvipäivistä sivulla 16.) Harrastelentämisen uuden sääntelyn alku EASA MDM.032 -lyhenteen taakse kätkeytyy EASA:n helmikuussa julkistama "Terms of Reference" -dokumentti, eli suomeksi vaikkapa toimeksianto. Pienempi malli Phenom 100 kuljettaa enintään 8 henkilöä nopeudella Mach 0,7 toimintamatkan ollessa 1160 NM. Puhutaan "RPPL":stä (Recreational PPL) eli eurooppalaisesta harrastelentolupakirjasta. Nyt pitää vain toivoa ja vaikuttaa sen puolesta, että tuloskin on suomalaislentäjille mieluinen. koo tosissaan nousta merkittävimpien lentokonemäntämoottorivalmistajien harvalukuiseen joukkoon. LIIKELENTOKONEUUTISIA Kevään yleisilmailukauden avaamista odotellessa sopii katsella mitä tapahtuu hieman isompien koneiden rintamalla. Toinen on monissa EU-maissa koettu tyytymättömyys JAR-PPL-lupakirjamääräyspakettiin, jota pidetään harrastelentämisen kannalta turhan laajana ja kalliina. Yhtenä konkreettisena ehdotuksena on esitetty amerikkalaisen Sport Pilot/Light Sport Aircraft-säännön tuomista Eurooppaan osana "RPPL"-pakettia. Palstahenkilö seuraa Experimentalja Ultrakevyttoimikunnan puolelta tilannetta. MDM.032-työryhmään kuuluu lentäjäjärjestöjen (Europe Airsports ja IAOPA), teollisuuden (ECOGAS) ja viranomaisten (EASA ja kansallisia viranomaisia) edustajia yhteensä 19 henkilöä. Kun ennen vanhaan tilaisuus tuntui olevan melkoisen experimental-rakentajahenkinen, nyt oli osanotto selvästi laajempaa käsittäen sekä experimentalisteja, ultralentäjiä että normaaliluokan "PPL"-lentäjiä. Tilauskannassa oli vuoden lopussa 701 konetta. Eräs ahaa-elämys palstahenkilölle oli experimental-aihe eli Jarmo Hakalan esitys "ohjaamoelektroniikasta". Pienillä matkustajakoneilla viime aikoina menestynyt brasilialainen Embraer on julkistanut oman Very Light Jet -koneperheensä, jonka tyyppinimi on siis Phenom. Kaiken kaikkiaan voi ilolla todeta, että EASA on käynnistänyt meille harrastelentäjille tärkeän hankkeen sellaisella ripeydellä, jota harvemmin näkee EU-virastoissa. P&WC 535Emoottorit ovat huomattavasti tehokkaammat, 3200 naulaa, ja hinta 6,7 MUSD on myös selvästi korkeampi. Thielert osti Superiorin Saksalainen dieselmoottorivalmistaja Thielert yllätti ostamalla USA:sta experimental-koneisiin moottoreita valmistava Superior Air Parts -yhtiön. EASA on nimennyt työryhmän, jonka tehtävä on esittää uusi eurooppalainen sääntely- ja määräyskokoelma ilma-aluksille, jotka ovat ei-kaupallisessa käytössä ja jotka ovat "other than complex aircraft" eli eivät ole kovin monimutkaisia lentolaitteita. Phenom 300 puolestaan kuljettaa yhdeksän henkilöä 1800 NM päähän nopeudella Mach 0,78. Sen perusteella kuvaruutunäytöt tekevät nyt tuloaan myös itserakennettaviin koneisiin. Työryhmän oli määrä aloittaa toimintansa jo maaliskuussa ja tarkoitus on saada määräyspaketti valmiiksi syyskuussa 2007 hyväksyttäväksi EU:n päätöselimissä. On siis odotettavissa jotain Diamodin D-Jetin tapaista. SIL:n yhteydet työryhmään hoituvat pääosin EAS-delegaattimme Risto Niemen (Moottorilentotoimikunta) kautta. Superior on aiemmin valmistanut Lycomingin ja Continentalin vaihtoosia experimentalkäyttöön, ja on hiljattain myös tarjonnut kokonaisia IO360 -moottoreita, joissa kampiakseli on, yllätys yllätys, ollut Thielertin takoma. Toinen tarve on ultrakevytpuolella pitkään koettu tarve kehittää hieman painavampi koneluokka, jossa kuormattavuus riittää kahdelle tukevammallekin henkilölle varusteineen, ilman että lupakirjavaatimukset karkaisivat nykyisen PPL:n tasolle. Muistetaan kuitenkin, että taustalla on ainakin kaksi asiaa. Tämä näkyi myös esitelmien aiheissa. Laitteita alkaa olla runsaasti saatavana ja hintakaan ei enää pelota. Koneessa on P&WC 617F-moottorit työntövoimaltaan 1615 lb. Tässä pari havaintoa. Myös kilpailija Cessna sai koneita kaupaksi: vuoden saldo oli 822 SEPkonetta (yksimoottorisia mäntämoottorikoneita), 172-mallista kuusipaikkaisen 206 Stationairiin. Hinta-arvio on 2,75 miljoonaa USD ja tyyppihyväksyntään pyritään vuonna 2008. Tällä hetkellä on ennenaikaista sanoa mitään varmuudella. Alla on kooste muutaman viime kuukauden tapahtumista, mistä on nähtävissä että tämäkin yleisilmailun alue kasvaa mukavasti. Phenom Embraerin kevytsuihkut Cirrus kasvoi taas Amerikkalaiselle Cirrus Design -valmistajalle 2005 oli taas hyvä vuosi. Tästä koneesta ei vielä ole annettu tarkempia tietoja, paitsi että hinta asettuu noin miljoonaan dollariin ja se soveltuisi nykyisille SR22-ohjaajille seuraavaksi koneeksi. Näyttää siltä, että hiljattain Frankfurtin pörssiin listautunut Thielert ai- Cirrus Personal Jet Kohu-uutinen marraskuun NBAA-näyttelyssä oli ilmoitus, jonka mukaan Cirrus-yhtiö on tuomassa markkinoille Personal Jetin eli suihkukoneen henkilökohtaiseen käyttöön. Sitä tarvitaan kun dieseleitä aletaan viemään tälle isolle markkina-alueelle. Yhtiö toimitti 600 nelipaikkaista Cirrus SR 20 ja SR 22-komposiittikonetta asiakkaille, mikä oli 9,2 prosenttia enemmän kuin 2004
Taustahahmona on konkari nimeltään Linden Blue, joka on hankkinut mainetta Beechillä Starship- ATG Javelin ensilennolla Niille, joilla ns. Voimanlähteenä on kaksi Williams FJ33 -suihkuturbiinia ja tankeissa riittää menovettä 1200 NM toimintamatkaan. Aerodynamiikkaan on selvästi panostettu, siivet ovat varsin kapeat, miltei purjekonemaiset. Koneen suoritusarvojen salaisuutena on uudentyyppinen fibeX-niminen hiilikuitukerrosrakenne, jonka ansiosta tyhjäpaino on vain 1642 kg. Omia on helppo lisätä. USD) kone asettuu Cessnan Citation Mustangin ja CJ1+-mallien väliin, mutta se on 415 solmun nopeudellaan tuntuvasti nopeampi. Koneesta on 150 tilausta. ATG Javelin on 2-paikkainen, val- mistajan mukaan myös omistaja-lentäjille soveltuva konetyyppi, jonka suoritusarvot ovat aika huimaavat: nopeus Mach 0,9, lakikorkeus 45000 jalkaa ja nousunopeus 10000 fpm eli 50 metriä sekunnissa. Koneen suoritusarvot vaikuttavat nimittäin aikamoisilta. Kone lensi ensilentonsa viime syyskuun lopussa. Myöhemmin hän on ollut General Atomics-nimisessä yhtiössä, joka valmistaa miehittämätöntä Predator-UAV-tiedustelukonetta. Javelin näyttää hävittäjältä, joten ei liene ihme, että koneesta on tekeillä myös military-versio Javelin Advanced Trainer, jonka kehittämisessä on mukana myös Israeli Aircraft Industries-yhtiö. Työntövoimaa antaa kaksi Williams FJ33-moottoria, 1400 lb (6,23 kN) kukin. Mukaan mahtuu 7-9 matkustajaa. koneen kanssa. taloudelliset eväät ovat omasta tai firman puolesta kunnossa ja joille edellä mainitutkin koneet ovat liian kesyjä, on Amerikassa tarjolla vielä suorituskykyisempi uusi siviililentokone. - lentokenttä- ja majakkatiedot päivitettävissä kustannuksitta 1kk välein - reittipisteinä kentät, majakat ja VFR ilmoittautumispisteet. Koko paketti 770 Eur. Mielenkiintoinen uusi konetyyppi, jolle luvataan kovat suoritusarvot: matkanopeus enimmillään Mach 0,83 (900 km/h), ja toimintamatka on 2500 NM seitsemän henkilön kuormalla ja taloudellisemmalla Mach 0,78 nopeudella. (kämmenmikro, tupsyt johto, Winpilot ohjelma, data CD ja kiinnitysteline) www.hkavionics.com 0400-828744. Alussa tähän 7-9-paikkaiseen koneprojektiin suhtauduttiin hiukan tyyliin "pääseeköhän koskaan piirustuslautaa pidemmälle", mutta ensilento muutti näkemykset. Alunperin koneen nimeksi piti tulla Gulfstream SA-30 Gulfjet, mutta erinäisten vaiheiden jälkeen valmistajana on nyt taiwanilaisrahoitteinen amerikkalaisyhtiö. Keveiden liikesuihkukoneiden markkinoilla alkaa pian olla jo tungosta. USA:ssa lentää siviilirekisterissä parisataa pääasiassa entisen itäblokin suihkuharjoituskonetta, joten sen perusteella valmistaja uskoo että tällekin löytyy ostajia myös siviilipuolelta. Laiteuutuutena Fujitsu-Siemens N520 sisäisellä GPS:llä ja ja vältyt turhilta johdoilta Laite on myös helppo siirtää. Nyt sitä lisää hiilikuiturakenteinen Spectrum 33. Rajoilla on hälytykset sivu- ja korkeussuunnassa. Ja ennen kaikkea 2000 NM:n toimintamatka on vaikuttava, tässä luokassa vain Sino Swearingen SJ30 pystyy parempaan. Tavoitteena on FAA:n siviilityyppihyväksyntä vuonna 2008 ja hintaarvio on 2,8 MUSD. Nyt myös suomeksi - kirkas värinäyttö ja suurikokoiset kosketusnapit toimivat ryppyisessäkin kelissä - VFR ilmatila on tehty AIP:n mukaan värillisen karttapohjan päälle. moottorilentouutiset huhtikuu 2006 11 Swearingen SJ30-2 tyyppihyväksytty Uusi tulokas liikesuihkumarkkinoilla on Sino-Swearingen SJ30-2, joka on lokakuussa saanut himoitun FAA:n tyyppihyväksyntätodistuksen. Tyyppihyväksynnän arvioidaan valmistuvan 2007 tai 2008. www.avtechgroup.com Winpilot on suosittu kämmentietokoneessa toimiva liikkuvan kartan lennonsuunnittelu- ja suunnistusohjelma. VFR versio moottorilentäjälle. Ilmatilaan tulee päivitys kerran vuodessa. Hinnaltaan (3,65 milj. ADV purjelentoon. www.spectrum.aero Spectrum 33 hiilikuituyllätys Eräs viime ajan suurimmista yllätyksistä oli vasta marraskuussa ensi kertaa esitellyn Spectrum 33 -liikesuihkun ensilento tammikuussa Utahissa. Kehitystyö on kestänyt todella kauan, alkusuunnitelma on noin vuodelta 1990
Vaihtoehtona on General Electricin GEnx-moottori. Rolls-Royce on sitoutunut useisiin ympäristötavoitteisiin ja vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on vähentää puolella polttoaineen kulutusta, hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöjä sekä lentomelua verrattuna vanhemman sukupolven moottoreihin. Koneessaolijat eivät etukäteen saaneet tietää, mitkä ovet toimivat. Myös A350-koneeseen voi valita samojen valmistajien moottoreista. Tilauksen listahinnan mukainen arvo on vajaat 400 miljoonaa euroa. Suuri matkustajamäärä selittyy sillä, että kone oli sisustettu tiiviiksi yhden luokan versioksi. Tähän mennessä on valmistunut neljä konetta, joista kahteen asennetaan täysimittainen matkustamo. Rinnakkain mahtuu alas tulemaan kaksi henkilöä kerrallaan. Airbus A380koneessa on yhteensä 16 poistumistietä, joten nyt oli käytössä kahdeksan. Finnair on ensimmäinen, joka valitsi A350-koneeseensa RR-voimanlähteet. Kolmen luokan matkustamolla A380 kuljettaa tyypillisesti 555 matkustajaa. Ohjaamosta luukulle johtaa liukukisko, jota myöten miehistö olisi voinut hypätä koneesta myös lennon aikana. Lisäksi koe tapahtui pimeässä ja vain puolet 16:sta uloskäynnistä oli käytettävissä. 787:ssä ei käytetä vuodatusilmaa vaan sähköisiä järjestelmiä. Maaliskuussa Airbus suoritti A380:n evakuointikokeet menestyksellisesti. Trent 1700:ssa on 20 voimakkasti muotoiltua puhaltimen siipeä. Konetta tilatessaan Finnair varasi oikeuden kilpailuttaa moottorit erikseen. Liukujen suunnittelu olikin haastava tehtävä. Toisen kerroksen oviaukot ovat yli kymmenen metrin korkeudessa. Valinnan takana onkin tiukka neuvottelukierros ja ratkaisevia olivat kaupalliset tekijät. Ensimmäinen Finnairin A340-300kone saadaan Suomeen jo alkukesästä. Se tulee Virgin Atlanticiltä. A340:ssä on käytössä sama CFM-voimanlähde kuin yhtiön A320-kapearunkokalustossa. F Rolls-Royce Trent 1700 perustuu Trent 1000 -moottoriin (kuva oikealla), joka on suunniteltu Boeingin 787 -koneen vaihtoehtoiseksi voimanlähteeksi GE:n moottorin rinnalle. Kokeen tulosta voi kuitenkin pitää suurena menestyksenä. Finnairilla on kiinteä tilaus yhdeksästä laajarunkokoneesta ja tilausvaraukset neljästä. Kuvat Rolls-Royce. Kuvan kone on ensimmäinen prototyyppi F-WWOW ja sen etummaisessa rahtiluukussa on ylimääräinen poistumisreitti koelentäjiä varten. Airbus halusi luonnollisesti hyväksyttää koneen suurimmalla mahdollisella kuormalla. Evakuointitestissä saadaan käyttää vain puolta uloskäynneistä. Kuva Tero Tuominen Finnair valitsi Rolls-Royce-moottorit Airbusiin innairin uuden sukupolven Airbus A350 -koneisiin on valittu RollsRoyce-tehtaan valmistamat Trent 1700 -moottorit. Poistuminen onnistui 80 sekunnissa. Yksi matkustaja katkaisi jalkansa ja muutama kymmen sai hiertymävammoja liukuradoista. Päämääränä oli saada kaikkiaan 853 matkustajaa sekä 18 miehistön jäsentä ulos koneesta 90 sekunnissa. 12 uutiset huhtikuu 2006 koonnut TERO TUOMINEN Kone tyhjäksi 80 sekunnissa A irbus A380 -matkustajakoneen koelento-ohjelmassa on ohitettu 1000 tunnin raja
Katso tekniset tiedot nettisivuiltamme www.paratronic.fi Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi AR-108 75,- www.paratronic.fi. Yhteensä niitä tilattiin 821 kappaletta. AR-108, Maycomin pikkunäppärä skanneri (vain vastaanotto) radioliikenteen kuunteluun. A300 oli ensimmäinen Airbus ja sitä rakennettiin yli 35 vuotta. Viime aikoina A300/310-koneita on valmistunut yksi kuukaudessa. FAI:n purjelentokomitea IGC myönsi kisat tiukan äänestyksen jälkeen Lausannessa Sveitsissä. Nyt yhdistykselle on laadittu omat nettisivut, joissa esitellään toimintaa. A300:n tuotantopäätös tehtiin 1969 ja ensimmäinen otettiin käyttöön Air Francella 1974. www.seniorskydivers.com Nuorten MM-kisa Suomeen Purjelennon nuorten maailmanmestaruuskilpailut lennetään Suomessa ja Räyskälässä 2009. Senior Skydivers jakaa vuosittain ParaOskari-tunnustuspalkinnon. Erittäin luja rakenne, helppokäyttöisyys jopa yhdellä kädellä, suuri ja selkeä näyttö sekä monipuoliset ominaisuudet ja 1,65 Ah akkukapasiteetti tekevät tästä ICOM:n lähettävästä ja vastaanottavasta uutuudesta lyömättömän. IC-A6, suosikkivaihtoehto kevytilmailuun ja kenttäkäyttöön. VXA-300 Pilot II, vankkarakenteinen alumiinirunkoinen kannettava lähettävä ja vastaanottava radiopuhelin ilmailutaajuuksille, VOR-toiminnolla, tunnettua Vertex Standard ammattilaatua. Jäljellä olevat tilaukset ovat rahtiversioita. Järjestämisoikeudesta kilpaili Suomen kanssa Itävalta. Polttoainejakelu supistuu rbusiin Neste Air lopettaa 100LL-lentobensiinin jakelun Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Hyvinkään lentokentällä. A300 tuotanto loppuu Airbus lopettaa A300- ja A310-koneiden tuotannon ja tekee tilaa uudempien mallien valmistukselle. Rinnakkaismalli IC-A24 (549 eur) sisältää myös VOR-toiminnon. Se oli ensimmäinen laajarunkoinen kaksimoottorikone. uutiset huhtikuu 2006 13 Suomen Seuraa johtajaa! Eurostar EV-97 ULS (100hp) hinta alkaen 46 700 ensimmäinen Uusi Diamond DA42 JUMBO 20v. Viimeksi sen on 2005 saanut Jorma "Rodney" Kosonen. Suomessa oli kaksi A300-B4-konetta ensin Karairilla ja sittemmin Finnairilla. VXA-300 349,- IC-A6 449,- Vertexin ja Icomin ilmailukäsiradiouutuudet nyt myynnissä. kokemus & laadukkaat tuotteet Pyydä Tarjous! Webbisivut Senioreille Senior Skydivers kokoaa nimensä mukaan yhteen pitkän linjan laskuvarjourheilijat
Nykyisten helikoptereiden käyttöiän jatkamisella halutaan ylläpitää ohjaajien ammattitaito ja turvaamaan puolustusvoimien kyky antaa virka-apua muille viranomaisille. Ilmailulaitoksen investoinnit olivat yhteensä 48,2 meur.. Mukana puljassa on ollut niin helikoptereita kuin purjekoneitakin. Uusien NH90-koptereiden toimitukset ovat viivästyneet noin kahdella vuodella. Se tehdään osana puolustusvoimien normaalia suunnittelua. Koneet oli tarkoitus poistaa käytöstä tämän vuoden lopussa. Valmistajan kotimaassa Slovakiassa ja Saksassa merkittävä osa Dynamiceistä on hinausversioita. WT9 on Saksassa hyväksytty hinaamaan peräti 750 kg:n purjekonetta. hiilikuiturunko sekä uusi kevyempi potkuri. Dynamicin saa myös kuvaruutumittaristolla (Dynon EFIS D-100 ja D-120). Tämän hetken tietojen mukaan ensimmäinen helikopteri luovutetaan puolustusvoimille heinäkuun alussa ja seuraavat kolme konetta tämän vuoden loppuun mennessä. Ilmailulaitoksen hallitus on päättänyt esittää 30 %:n eli 6,6 miljoonan euron voitontuloutusta valtiolle. Koneille tehdään ennen lentotoiminnan jatkamista lisähuoltoja, jotka katetaan puolustusvoimien määrärahoista. Vappu on tuota pikaa ja oululaiset kutsuvat silloin jälleen kaikki suomalaiset ilmailijat lentämään osastolla kotikaupunkinsa, -kylänsä tai -taajamansa ylle. Lopullista päätöstä ensi vuonna käyttöön jäävien koneiden määrästä ei ole vielä tehty. Ensin lähdettiin kaupungille kahdella koneella, sitten kolmella, sitten neljällä. Tälle kaudelle kokeillaan myös koneeseen asennettua hinausvaijerin kelaa. Optiolistalle on ilmestynyt mm. Valmistaja Aerospool on saanut FAI:n kunniakirjan ansioistaan maan ilmailuteollisuuden eduksi. Puolustusvoimilla on tällä hetkellä käytössään neljä venäläisvalmisteista Mi-8-kopteria. Näiden avulla paino kevenee 7 kg, jolloin tyhjäpainoksi saadaan alimmillaan 257 kg, mikä on laijssaan varsin hyvä lukema. euroa. Tässä osastossa viimeistä paikka piti Oulun Laskuvarjokerhon Cessna, josta hypättiin Oulu-hallin edustalle sankan yleisömeren eteen. Toteutunut tulos ylitti selvästi vuoden 2004 tuloksen, joka oli 15,0 miljoona euroa. Tämän jo noteerasivat Vappua maan kamaralla viettävät kaupunkilaiset ja ilmailijatkin, jotka oitis arvelivat, että tuollaista voisi tehdä suuremmallakin porukalla. Vappuna 2004 saatiin taivaalle parikymmentä konetta ja viime vappuna seitsemäntoista. Tärkeintä on kuitenkin muistaa turvallisuus: useiden koneiden yhteislento on ennakkobriiffattava hyvin. Toukotempaus on oululaista perinnettä jo vuosien takaa. Hyvä tulos johtuu pääosin kansainvälisen lentoliikenteen ennakoitua suuremmasta kasvusta sekä Ilmailulaitoksen muun liiketoiminnan positiivisesta kehityksestä. 14 uutiset huhtikuu 2006 Toukotempaus kutsuu jälleen Puolustusvoimat jatkaa Mi-8-lentoja Puolustusvoimat pyrkii jatkamaan helikopterilentoja Mi-8kuljetuskoptereilla vielä ensi vuoden. Riskien ottoon ei ole varaa. Dynamicille lisää optioita WT9 Dynamic -ultrakevyt on uudistunut. Dynamicia tuo maahan Ronimex oy. Ilmailulaitoksen tulos 22,2 meur Ilmailulaitoksen tulos vuonna 2005 oli 22,2 milj. Viime vuonna kutsuun vastattiin monilla paikkakunnilla ja ilmailu sai mukavasti näkyvyyttä. Jo yli 120 on konetta toimitettu asiakkaille
Neitsytlento on sovittu kesäkuulle. Versiot ovat S6T, jossa on kiinteä nokkapyörällinen laskuteline, sekä S6R, jonka laskuteline on sisäänvedettävää mallia. Matkan pitäisi taittuman merenpinnan tasolla nopeudella 150 kts, väkisin lennettäessä. Antares 20E on kärkiväliltään 20metrinen. Suurin lentomassa on 600 kg. Kaikkiaan on yhdeksää eri profiilia. On ainakin SG38, K6E ja ASK 13. Kustannukset ovat paljon tavanomaista moottorikonetta pienemmät. Oikeasti lennettäessä S6T kiinteine kinttuineen liitää 33:1. Vettä saa kyytiin reilut 200 kg. Mutta viime vuonnapa Revel julkaisi 1:32 -mittakaavaisen rakennussarjan ASK 21:stä. Arvi Vahtera on kaavaillut taitolennon suoritusmerkkijärjestelmänkin valmiiksi. Tuotantoon ovat tulossa S6-moput ja S2-purjelentokone. Ohjaamon läpi kulkevan akselin kautta se pyörittää Muehlbauerin 3-lapaista vakiokierrospotkuria. koonnut PAAVO KOPONEN purjelentouutta huhtikuu 2006 15 Uutta ja hienoa U usi ja epäilemättä hieno purjelentokonesarja on juuri pääsemässä sarjavalmistukseen Stemme AG:n tehtaalla saksojen maalla. Asko Pankka puolestaan jo visioi viiden timantin opettajia, jotka perus-, pilvi-, matka- ja aaltolentämisen ohella osaavat myös taitolentoa. Moottori - turboahdettu 115 hv:n Rotax 914F - on kätketty ohjaamon taakse rungon uumeniin. Uudet mallit ovat kärkivälinsä ja varustuksensa mukaisesti 18S ja 18T. Kaksipaikkaisista puheen ollen, puolalainen PW-6U on taas tuotannossa. Koulutusohjelmaa ja kohta kai oppimateriaaliakin syntyy urheilutaitolentäjien keskuudessa. Tämän vuoden loppupuolella tehdas aikoo saadaan tuotantoon myös puhtaan purjelentokoneen Stemme S2:n. Molemmissa malleissa on runkoon rakennettuna moottoritila, joten S:n muuttaminen T:ksi onnistuu myös jälkikäteen. No, kaikki on tietysti suhteellista. S6-sarjan ensimmäinen runko valmistui helmikuussa ja selvisi hyvin kuormituskokeistaan. Se on omaa sukua Scheibe 34 Saksasta, mutta ranskalaiselle valmistajalle lisenssioituna nykyisin sukunimeltään Alliance. Glamour-kaunotar innostaa Sehän nyt leviää kuin tauti, se taitolentoinnostus purjelentäjien keskuudessa. Alapinnalla tehdas ilmoittaa ylpeästi laminaarivirtauksen vallitsevan 95 %:n matkalla. Lange valmistautui pienempiin versioihin alunperinkin. Se on Joensuun Ilmailukerhon lahjoittama ikuisesti kiertävä palkinto, viehkeän upea hopeapatsas "Kaarron Kaunotar". Teho riittää myös purjelentokoneiden hinaukseen. Antares 18S painaa tyhjänä 275 kg ja moottoriasennelma tuo 45 kg lisää. Toinen tavanomaista pienempi ja varmasti täysin toimiva lasikuitukaksikko on A 34. Yläpinnalla virtaus pysyy laminaarisena 75 % jänteestä. Laipallisella siivellä termiikissä nousemisenkin pitäisi hyvin onnistua. Se T-mallin moottori on 18-hevosvoimainen Solo 2350. Voidaan jopa perustellusti väittää, että kun tyyppihyväksyttyjen moottorikoneitten kulut nousevat ja arvo romahtaa huimaa vauhtia ja PPL-koulutus vaikeutuu kohti mahdotonta, olisi kerhojen nyt jo kiire ruveta hävittämään, niin kauan kuin niistä edes jotain saa, Cessnoja, Pipereitä ja Rallyeita ja katsella mopu- ja ultrakevythinureihin päin.. Sähkömoottorilla nousevaa Antares 20E -konetta valmistava Lange Flugzeugbau tuo markkinoille puhtaan purjelentokoneen sekä kotiinpaluumoottorilla varustetun mallin. Antares 18T lienee jo lentänyt ensilentonsa ja ensitoimitukset asiakkaille tapahtuvat ennen kesää. Iso kone omaksi! Jokohan palstahenkilölläkin olisi varaa omaan isoon purjelentokoneeseen. Kärjissä on tietysti wingletit. Halvempia hinureita Scheibe Saksassa puolestaan tekee mopuja. Pienikokoinen ja monia muita edullisempi kaksikko ajaa varmasti koulukoneena asiansa moitteetta. SZD "Jezow" -tehdas on saanut viranomaiselta hyväksynnän tuotannolle. Kymmenen ensimmäistä onkin jo myyty, niin että pian nyt 10.000 euroa varausmaksua pöytään jos kerta mielii... No, ensi talvena sitten. Pienempiä kaksikoita Superorkideat sikseen, kyllä vähemmälläkin pääsee. SF 25 C on vanhan kunnon Motor Falken jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, rakenteeltaankin pitkälle perinteinen. 18-metrinen Antares liitää 53:1, siipikuormituksesta riippuen nopeudella 100 - 135 km/t. (www.stemme.de) Lange kutsuu siipimuotoaan superelliptiseksi. Säädettävissä muoteissa voidaan tehdä vuorotellen pitkiä ja lyhyitä siipiä. Se, tai siis Hän, viitoittaa tietä jalustaan kaiverretuin kauniin sanoin "ilmailuaatteen puolesta". Antares-sarja kasvaa Toinenkin hieno purjelentokonesarja saa jatkoa. SF 36 R on puolestaan uudempaa perinteistä rakennetta, eli lujitemuovinen. Siiven tyvi on kahden metrin matkalta tasaleveä ja profiili muuttumaton. Mutta semmoista 30-luvun glamouria tuo purjetaitolentoon muuan satiininhohtoinen neitohahmo. Villityksessä on mukana ihan vakaiksi ellei peräti vakaviksi tunnettuja henkilöitä liitto- ja viranomaistahoja myöten. Ainakin kuvista päätellen se on oikein yksityiskohtainen ja hieno. Pienin vajoama on kevyemmällä S-mallilla 0,46 m/s (345 kg) ja T:llä (390 kg) 0,49 m/s. Ne on ostettu Wasserkuppen matkamuistokaupasta, samoin kuin 1:50 puinen DG-100. Pieniä koneita on jo odottamassa rakentamista, semmoisia HO- eli 1:86 mittakaavaisia muovirakennussarjoja. Pinta-alaa edelleen soukkaan siipeen jää 10,97 neliömetriä ja sivusuhdetta 29,54. Ilmailuveli Matti Liuskallio Lappeenrannasta - vuoden kerholainen 2005, onnea vaan - kehui löytäneensä jostain maalaiskaupasta Bocianin. No, sehän se tietysti onkin oikea tapa, että järjestelmällisesti ja tyvestä puuhun edetään. Uutuudet noudattavat jo meilläkin nähtyä Stemme S10:n tyyliä eli ohjaamo on rinnakkainistuttava. Nostovoimajakauman pitäisi oleman ihanteellinen. Tuleehan sille kärkiväliäkin jo reilut puoli metriä. Ensimmäiset koneet on tarkoitus luovuttaa asiakkaille loppuvuodesta. Senpä vuoksi kone liitää hyvin suurilla nopeuksilla. Molemmissa on 100-hevosvoimainen Rotax-moottori, jonka puhti riittää hinaamiseen
- Järjestelmät jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään, sanoi Hakala. Koskinen kertoi puheessaan, että ilmailijoille tutuksi tullutta hotelli Priimusta voidaan käyttää nyt viimeisen kerran tämäntyyliseen kokoontumiseen, mutta kaupungilla on muitakin hyviä hotelleja. Päivät avasi EUT:n puheenjohtaja Jouni Laukkanen toivottaen tervetulleeksi niin ilmailijat kuin Veijo Koskisen Jyväskylän kaupunginhallituksesta. - Toivomme että viranomainen tuottaisi myös AIP:n sähköiseen muotoon, jolloin senkin saisi imuroitua päätteelle, he sanoivat. Experimental- ja ultrakevyttoimikunnan (EUT) sekä Moottorilentotoimikunnan (MT) järjestämät talvipäivät keräsi jälleen toistasataa osallistujaa ja ohjelma oli monipuolinen. Laitetta käytetään jo koemielessä Kuvaruudut tulevat Jarmo Hakala toi esityksessään vaihtoehtoisia tapoja mittaritaulun rakentamiseen. Ilmatietojärjestelmä, kuten nopeus, korkeus jne, asento ja suuntajärjestelmä sekä moottorinvalvontajärjestelmät. Rakentajalle tärkeä tieto on se, että avioniikka kannattaa aina ostaa projektin loppuvaiheessa, koska se kehittyy niin nopeasti ja hinnat tulevat koko ajan alaspäin. Mikä parasta, kaupunki mahdollisesti voi aurata Jyväsjärven jäälle, kaupungin keskustaan kiitoradan seuraavien talvipäivien ajaksi. Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen vakuutti yleisölle liiton tekevän kaikkensa harrasteilmailun eteen muuttuvassa maailmassa. H korvaaminen nykyelektroniikan suomin keinoin mahdollistaa harrasterakenteisissakin koneissa siirtymisen ns. Mukana on oltava myös varmatyyliset vanhat laitteet, sillä Hakalan sanoin: "Jos sähkö loppuu, muuttuu lentäminen helpommaksi, joutaa katselemaan ikkunoista mittareiden tuijottamisen sijaan!" Monipuoliset laitteet vaativat käyttäjältään huomattavaa perehtyneisyyttä, jotta niiden ominaisuuksista saadaan täysi hyöty. Uudet laitteet ovat sähkökriittisiä, joten sähkön saanti on varmistettava. Perinteisten "peltimittareiden". Laitteeseen pystyi lataamaan internetistä kenttätiedot, säätiedot ja kaiken tarpeellisen. Laitteeseen voi imuroida myös karttapohjan ja kytkeä sen satelliittipaikantimeen, jolloin matkan etenemistä voi seurata näytöltä. Alhola ja Salminen työstävät paraikaa paine- ja asentoantureihin perustuvaa menetelmää, jolla voi seurata moottorin toimintaa ja koneen lentotilaa. lasiohjaamoihin, jotka ovat raskaammassa kalustossa jo arkipäivää. Tämä on myös turvallisuuskysymys - ilmassa ei ole enää aikaa opiskella toimintoja. Uutta tekniikkaa lentämisen tueksi Tuoreet mutta erittäin innokkaat ultrakevytilmailijat Kate Alhola ja Karoliina Salminen esittelivät kotimaista Nokia 770 Internet Tablet päätelaitetta, jota voi hyödyntää myös ilmailijan tarpeisiin. 16 moottorilento huhtikuu 2006 Moottorilentäjien talvipäivät Jyväskylässä Viimeistä kertaa Priimuksessa Kaksi päivää ilmailun faktaa ja fiktiota kokosi jälleen auditorion täydeltä kiinnostuneita kuulijoita Jyväskylään. otelli Priimus Jyväskylässä täyttyi jälleen ilmailijoista yhdeksi viikonlopuksi maaliskuussa
OH-U500 odottelee pikkukuvassa 80 hv Rotax 912F -moottorin asennusta siiven takareunaan (F kertoo, että moottori on aiemmin ollut Dimona-mopussa). Kokemukset dieselöinnistä ovat kaiken kaikkiaan olleet positiiviset. - Haluammeko lentää kolmipaikkaisella koneella 60 euroa/tunti, vai nelipaikkaisella hintaan 120 euroa/tunti, kiteytti Koskela dieselvaihtoehdon realiteetteja. Koneessa on ylös aukeavat "lokinsiipiovet". www.microleve.com.br lentokoneenosien valmistuksessa. Paperien seikkailu maailmalla oli oma lukunsa. Talvipäivien luonteeseen kuuluu myös erittäin tärkeänä osana kuppilatiima, jossa vaihdetaan tietoja, kokemuksia ja elämyksiä. Microleve on rakentanut parinkymmenen vuoden aikana jo yli 1400 ilma-alusta. Tapio Koskela kertoi oululaisten parin vuoden kokemuksista diesel-lentämisestä C-172:lla. Samalla vertailtiin kaikkien kolmen Suomessa lentävän diesel-Cessnan käytöstä tulleita kokemuksia. Juhani Huoviala ja Aki Suokas esittelivät brasilialaista ultraa, Corsario-lentovenettä. Hämmästystä herättivät lukuiset oululaisten Cessnassa ilmenneet pikkuharmit. Jarmo Hakala ja Esa Haakana syventyneenä tutkimaan Haakanan hankkimaa ilmailutietokonetta.. Kuten arvata saattaa, paketin saapuminen Brasiliasta suoraan Suomeen oli muuttunut uskomattomaksi seikkailuksi pitkin Euroopan rannikkoa Suomea kohti. teksti HELENA JAAKKOLA kuvat MIKKO JAAKKOLA moottorilento huhtikuu 2006 17 Avioniikka kannattaa aina ostaa projektin loppuvaiheessa, koska se kehittyy niin nopeasti ja hinnat tulevat koko ajan alaspäin. Microleve Corsario -amfibio on brasilialaisperäinen ultrakevyt. He kertoivat uudesta lentokonetyypistä, sen rakentamisvaiheista ja sovittamisesta Pohjolan oloihin
Oppilaat saivat rakennusprojektista suorituspisteet ja arvosanat. Toisena pilottina oli Pasi Siimes. Nokia 770 mahdollistaa mobiilin internetin ja siihen voi rakentaa myös ilmailusovelluksia. Huomionosoituksen otti vastaan Janne Lensu yli 2 200 nm pituisesta matkalennosta Ranskaan ja takaisin. Työ katsotaan osaksi heidän tutkintoaan. Selänpään sijasta jouduttiin Vesivehmaalle. Kuva Kate Alhola. Uusia tuulia koulunkäyntiin Tampereen Ammattikorkeakoulun opettaja Jaakko Mattila kertoi Eurostarultran rakentamisesta oppilasprojektina. 18 moottorilento huhtikuu 2006 Kate Alhola ja Karoliina Salminen esittelivät Nokia 770 -internetpäätelaitetta Talvipäivien yleisölle ja kertoivat miten sitä voi hyödyntää ilmailussa. ottaa koneen hallintaansa. Pitkästä aikaa jaettiin myös Orvokki Kuortin kiertopalkinto huomattavasta matkalentosuorituksesta Vampulan Siipiveikot ry:lle. Airbusilla. Mukana olivat muun muassa tekstiili-, auto-, sähkö- ja tuotantotekniikkalinjat. Koneen ympärille on perustettu uusi ilmailukerho, Pirkan Ilmailijat ry, joka Jarmo Hakala esitteli tämän päivän avioniikkaa käyttäen Varttimarkkaprojektiaan esimerkkinä. Harrasteilmailuyksikkö kevytilmailun tarpeisiin Sunnuntain ohjelmassa olivat toimikuntien kuulumiset.. polttoaineen hankinnan koukeroista. Katsojia hauskuttanut tarina kertoi mm. Lisähuumoria iltapäivään luotiin maailman kenties ensimmäisen dieselhelikopterin lennosta kertovan videon avulla. GSM-varausjärjestelmän esittely peruuntui luennoitsijan yllättävän esteen takia. Vaiherikas lento ei äkkiä unohdu, mutta hauskaa oli. Työtä tehtiin 50 000 tuntia, rahaa meni 40 000 euroa. - Tällaiselle projektille toivomme jatkoa hyvin monesta syystä. Illallisen yhteydessä luovutettiin Sammon Haarikka -kiertopalkinto juhlallisin seremonioin Hannu Mäkeläiselle pitkäaikaisesta ja monipuolisesta työstä harrasteilmailun saralla. Kesäisen Sunny Nights Rallyn esittely siirtyi toiselle päivälle, jossa asialle oli hyvin niukasti aikaa ja tapahtuma esiteltiinkin lähinnä nettisivun avulla. Osa oppilaista kävi tehtaalla Tsekissä, osa muilla eurooppalaisilla lentokonetehtailla, mm. Projekti oli harvinaisen kokonaisvaltainen, sillä se työllisti monia koulun opintolinjoja. - Taidelinja olisi halunnut suunnitella koneeseen koristeteippaukset, mutta se päätettiin antaa konetta rakentaneiden tehtäväksi, hymyili Mattila. Kevyttä ohjelmaa ja palkitsemista Ohjelmasta ei selvitty täysin ilman muutoksia. Laadunvalvontajärjestelmä raportoi 40 virhettä, jotka korjattiin osin tehtaan neuvojen mukaan, osin itse suunnitellen. Oppilaat pitivät käytännön tekemisestä ja saivat laaja-alaisen kuvan lentokoneen valmistusprosessista laadunvarmistuksineen kaikkineen, sanoi Mattila. Jyrki Viitasaari viihdytti yleisöä kertomalla viimevuotisen Toukotempauksen onnistumisesta Kouvolan seudulla säiden haltijan päätettyä kääntää selkänsä Vapunpäivän lentotapahtumalle
- SIL on ilmailu-urheilujärjestö, jonka vastuualue on olla harrastajien edunvalvoja ja kehittäjä, Ilmailuhallinnon yhteistyökumppani ja asiantuntija sekä hoitaa osan kevyen harrasteilmailun viranomaistehtävistä, eritteli Hiedanpää ja priorisoi Harrasteilmailuyksikön vastuut seuraavasti. Jussi Frisk puolestaan kertoi ultralentämisen sattumuksista ja tapahtumista Mäntsälän Ilmailukerhon ultratoiminnan näkökulmasta. "Harrasteilmailuksi katsotaan yksityislentotoimintana tapahtuva toiminta; purje- ja moottoripurjelentokoneilla, kuumailmapalloilla, EU-asetuksen 1592/2002 (7.9.2002) liite 2:ssa tar- koitetuilla ilma-aluksilla ja ilmassa liikkumaan tarkoitetuilla laitteilla, poisluettuna koe- ja tutkimuskäyttöön tarkoitetut ilma-aluksen (kohta b), vanhat sotilasilma-alukset (kohta d) sekä miehittämättömät ilma-alukset (kohta g). Hiedanpää kertoi Harrasteilmailuyksikön perustamisesta. Kuva Nils Rostedt. Jussi Frisk kävi omassa osuudessaan läpi ultralentämisen sattumia ja tapahtumia kerhon näkökulmasta. Sammon Haarikka ojennettiin Hannu Mäkeläiselle vuosikymmenien ansiokkaasta toiminnasta harrasteilmailun saralla. Raimo Nikkanen kertoi harrastemoottorilennon toimintaedellytyksistä ja tarpeellisuudesta huolellisesti valmistetun diaesityksen tukemana. Ilmailuhallinnon harrasteilmailuosasto oli paikalla koko miehityksellään: osastopäällikkö Markku Hiedanpää, Hannu Martikainen ja Hannu Ansa. Yksikkö toimii ilmailuhallinnossa asiantuntijana harrasteilmailua koskevissa asioissa, kertoi Hiedanpää. Sen avulla hoidetaan koko 800 harrasteilmailun ilmaalusta yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton kanssa. Harrasteilmailuksi luetaan myös liidin, laskuvarjohyppy- ja lennokkitoiminta", kertoi hän diasarja keinoin. Esitys löytyy PowerPoint-tiedostona EUT:n nettisivulta samoin kuin Sunny Nights Rallyn esittely. - Harrasteilmailuyksiköllä tarkoitetaan yksikköä, joka valvoo Suomen Ilmailuliitto ry:n avustamana koko harrasteilmailun kenttää sekä siinä käytettäviä välineitä. Kuvassa Diamond Starin Garminmonitoiminäytöt. Talvipäivien päätteeksi Onnettomuustutkintakeskuksen Esko Lähteenmäki kävi tuttuun tapaansa läpi vuoden vauriot luennossaan, joka ei koskaan jätä ketään ilmailijaa kylmäksi. Orvokki Kuortin kiertopalkinto luovutettiin vuosien tauon jälkeen huomattavasta matkalentosuorituksesta. moottorilento huhtikuu 2006 19 Kuvaruutunäytöt ovat tulleet jo pienkoneisiin ja seuraavaksi niitä nähdään experimental-ilma-aluksissa. Yksikkö valvoo yleistä etua, toimii laillisuusvalvojana, ylläpitää Ilmailunormeja ja keskittyy yhä enemmän raskaamman ilmailun valvontaan. Sen sai Vampulan Siipiveikot ry ja huomionosoituksen otti vastaan Janne Lensu.
Lentoturvallisuusartikkeleja kirjoittaa vastaisuudessa Lentopelastusseuran koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen, joka on syvällisesti paneutunut aiheeseen niin Ilmavoimissa, Finnairilla kuin harrastusilmailunkin parissa. Aiheet ovat edelleen ajankohtaisia ja lentokauden lähetessä niiden lukeminen antaa ajattelemisen aihetta. Tässä viime kesän EMkisojen yhteydessä metsään joutunut Nimbus 4T. Myös kesällä 2005 sattui purjelennon EMkisan yhteydessä kaksi metsään menoa. Yhdessä tapauksessa ohjaaja jäi ohjaamoon kahdeksan metrin korkeuteen odottamaan pelastajia. Ennen Aaltosen ensimmäistä artikkelia julkaisemme Hämäläisen viime vuonna kokoaman katsauksen purjelennossa sattuneisiin vaurioihin vuonna 2004. ILMAILU kiittää menneistä vuosista. Lento-onnettomuuksiksi ei vuonna 2004 luokiteltu yhtään tapausta eikä vakavia vammautumisia sattunut. Nämä laskuyritykset päättyivät puihin- ja maahantörmäyksiin. Avoimen luokan kilpakone jäi 300 metriä vajaaksi Räyskälän kentästä. Kuva Jorma Laine. Onnettomuustutkintakeskuksen eläkkeellä oleva johtava tutkija Seppo Hämäläinen on jo vuosia laatinut koosteita edellisen vuoden onnettomuuksista ja vaurioista. Moottoripurjekoneille ei sattunut yhtään vauriota. Vuonna 2004 lennettiin edellistä vuotta vähemmän. Purjekone pomppi laskussa Purjelento-oppilas oli viidennellä yk-. 20 lentoturvallisuus huhtikuu 2006 METSÄÄN meni Lasku metsään purjekoneella kuulostaa hurjalta, mutta lähiaikojen esimerkkien perusteella ohjaajalla on kohtuulliset mahdollisuudet selvitä hengissä, mikäli vain kone on loppuun asti ohjatussa tilassa. Erityisesti huomio kiinnittyy kirjaimellisesti metsään menneisiin laskuihin. V uoden 2004 purjelentoturvallisuus oli hyvä, vaikka kolmessa maastolaskuyrityksessä olisi voinut käydä huonosti. Vaurioita oli kymmenen, neljä edellistä vuotta enemmän. Nyt hän luopuu tästäkin tehtävästä ja nauttii hyvin ansaituista eläkepäivistä