Ilmailulehti 4/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Huhtikuu nro 4 / 2006 69. vuosikerta IRTONUMERO 5,00 euroa VIGGEN Ruotsin ilmapuolustuksen tukipilari pääsi eläkkeelle 2006-19 06004 Kupukuvioennätysjahtia Floridassa 6 41 488 2 8 880 30 288803-0604 PAL.VKO ILMAILULIITON vuosikokous
Tämä pätee ihan kaikkeen toimintaan olipa kyseessä sisälennokkihalli, liitäjien lähtöpaikka, hinauspalvelut tai mitä ikinä. pääse "vapaamatkustajana" hyödyntämään siivellä muiden ponnisteluja. Maailmalla kustannusvastaavuus ja kaupallinen tarjonta ovat olleet arkea jo pitkään. Käyttäjien lompsan kautta ne puitteet on rakennettava. Mutta enemmän tuntuu kirjoittajia ihmetyttävän se, miten kuvio tehdään tasapuolisesti, ettei joku käyttäjäryhmä tms. Vaikka se joskus tekeekin kipeää. Kukaan älköön nyt pahastuko, koska aivan hyvin tiedämme, että puitteita on parannettava ja kunnostettava ja se maksaa. kunnan, kaupungin jopa valtion tai muun vastaavan avustuksia. halutaan kehittää, uusia ja parantaa, maksuja on hilattava ylöspäin. Siellä ainakin on mallia kerrakseen. Ne on nähtävä vain lisänä omalle varainhankinnalle eli käyttäjämaksuille. Tai millä eri toimintoja verrataan: kuluuko kenttä enemmän moottorikoneen lentoonlähdöstä kuin purjelentokoneen. Se aika vain alkaa olla jo ohi ja asioita pohdittava uudemman kerran. 2 mönkkönen huhtikuu 2006 Puitteet ja maksut Purjelennon internetin keskustelupalstalla www.pulinajakso.net alkoi (ja jatkuukin) keskustelu Räyskälän kentän käyttöön liittyvistä maksuista. Kilpailijat ovat tosissaan liikkeellä ja he ansaitsevat selkeät pelisäännöt, joita myös noudatetaan, ettei epäselvyyksiä synny. Hyvin yksinkertaista. SM-kisamitaleja päätyy näinä hetkinä kaiverrettavaksi melkoiset pinot. Lienee niin, että jostain kummallisesta syystä ilmailuharrastukseen on jo kauan sitten historiassa pesiytynyt "ilmaiskulttuuri", jossa oletetaan jonkun muun maksavan viulut, niin lentämisen kun puitteidenkin osalta. Ongelmallista on hintojen pitäminen keinotekoisesti alhaalla: silloin syödään tulevaisuuden mahdollisuuksia lykkäämällä väistämätöntä. perusnäkemykseni kanssa kovinkaan yksin, vaan puheenjohtaja Halonen toisaal- nyt jo laajana mutta muissa lajeissa vilkkain kilpailusesonki painaa päälle tuossa tuokiossa. Maksuja on kerättävä, jotta syntyvät kulut katetaan. Ja käyttäjiltä kassaan on kahisevaa kerättävä, muodossa tai toisessa. Eikä se välttämättä tai tietenkään ole kenenkään syy, sellaista vaan on ollut, mutta se ei voi jatkua maailman tappiin. Ja jos kalustoa ja puitteita, kenttiä ja halleja jne. Yhteiskunta ei maksa aikuisten ihmisten vapaa-ajan viettämisen kustannuksia. Harvoin tulee moisilla palstoilla kirjoiteltua, mutta tuohon taisin jopa pieneltä osin osallistua. Ja aivan loistavaahan on se, että Suomessa on tähän asti voitu harrastaa ilmailulajeja maailmanlaajuisesti vertaillenkin erittäin halvalla. Ja kriteerien tulee olla etukäteen kaikkien osallistujien tiedossa, vaikkapa tässä lehdessä julki tuotuina. Ja toki avustuksia kannattaa hyödyntää ja anoa, mutta terve maksupolitiikka omassa toiminnassa luo kestävän pohjan. Muuten kehitystä ei todellakaan tapahdu. Kelpaa tuoda kylään vaikka skimbaajan tai golffarin. Hyvin suomalainen lähestyminen, "maksaako ne Lennokkipuolen kisakausi on pyörimitään, kun me maksetaan". Kaikkien lentopaikkojen puitteita miettivien tulisi ehdottomasti käydä Piikajärvellä hieman vakoilemassa. Tulossa on myös arvokisoja ja valintakisoja sellaisiin. Hyvä jos edes nykyinen taso pysyy. Ilmaisia lounaita ei vaan ole. hankkia ulkopuolisia esim. Niiden on oltava ennakkoon kaikkien tiedossa, ymmärrettäviä, yksinkertaisia ja sellaisenaan noudatettavissa. Vaikkapa kisakutsujen yhteydessä: millä perustella lajissa valitaan edustuksia ja mihin kisoihin. On toki mahdollisuuksia En käsittääkseni ole. Eri lajiemme toimikuntien on syytä jälleen kerran olla erittäin tarkkana, miten arvokisavalintapäätöksiä kirjataan. Nykymaailmassa valtion avustuksissa keskitytään nuorisotyöhön. Liikuttavan yksimielisiä kirjoittelijat olivat siitä, että jonkin sortin maksuilla pitää rahaa luonnollisesti kassaan saada. la tässä lehdessä liikkuu hyvinkin samoilla linjoilla
Erilaiset uhkakuvat, jotka jatkossa saattavat vaikeuttaa harrastusilmailua, leijuvat valitettavan lyhyessä aikaikkunassa tummina pilvinä taivaalla. FAI:ssa kehitetään ilmailusta urheilumuotona nykyaikaisempaa ja kiinnostavampaa. On kuitenkin syytä pitää pää kylmänä. Sieltä tulee löytyä oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Näin tapahtuu valitettavan harvoin. Yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut kiinteätä ja hyödyllistä. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 40 euroa. Tekemällä ponnekkaasti töitä asioiden eteen, osa uhkaavista muutoksista ei toteudu tai toteutuu vain osittain. Ilmestyy aina kuukauden alussa ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja. Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. Liiton panostus kansainväliseen yhteistyöhön on tärkeää, sillä asioiden hoitaminen oman maan rajojen sisäpuolella ei tänä päivänä riitä. Kuva Lassi Tolvanen. Hannu Halonen SIL:n puheenjohtaja. Suomalainen kerhokulttuuri on pitkään periytynyt siihen, että kerho- ja talkootyöllä on pystytty pitämään harrastuksen kustannukset alhaisina. Kaiken perustana on kuitenkin liiton jäsenkunta. Lajitoimikuntien toimintaa tehostetaan vastaamaan paremmin tämän päivän haasteisiin. SIL on niin FAI:n kuin Europe Air Sportsin jäsen. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailuliitto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi ULKOASU Tero Tuominen TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. sisältö huhtikuu 2006 3 JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 69. Esimerkiksi niin ilmailulain valmistelussa kuin viranomaismaksuissakin on saatu yhteistyöllä aikaan se, ettei kaikkein pahin toteutunut. Tämän sivun kuva: Ari Kristola. Ilmailuliitto ja edunvalvonta E lämme aikoja, jolloin maailma edelleen muuttuu ja niin myös meihin ilmailijoihin vaikuttavat asiat. Tänä päivänä tekijöitä on vähän ja esimerkiksi erilaiset varainhankintamahdollisuudet ovat tiukassa. Uusien määräyksien tuomat vaateet on hoidettava harrastajavoimin. Erilaiset ideat ja tuki sekä luottamusmiesorganisaatiolle että liiton toimistolle ovat toiminnan kehittämisen suola. Hienoa olisi, jos esimerkiksi moottorin uusinta pystyttäisiin toteuttamaan edes osittain loppuun ajetun moottorin tuotoilla. Siitä seuraa, että harrastuksesta täytyy maksaa realistinen hinta. Ja pohjalta tulee löytyä myös taloudelliset mahdollisuudet koko organisaation pyörittämiselle mm. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Samalla on paneuduttava asioihin realistisesti jakamalla kustannustason nousu esimerkiksi jokaiselle lentotunnille tai hypylle. Liiton toimiston työrutiineja kehitetään palvelemaan mahdollisimman hyvin ajan tarpeita. jäsenmaksujen avulla. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Hawk oli suosittu malli suihkulennokkien MM-kisoissa. Liiton hallitus on rakentanut uudenlaista strategiaa, joka tulee olemaan jatkuva toiminnan suunnittelun työkalu kaikilla liiton toiminnan aloilla. Monien uhkakuvien painaessa päälle nousee keskusteluissa monesti esiin Ilmailuliiton tekemiset tai tekemättä jättämiset. yhteyksillä ICAO:on ja jäsenjärjestönsä EAS:n kautta eurooppalaiseen viranomaiseen EASA:an sekä läheisellä yhteistyöllä Kansainvälisen Olympiakomitean suuntaan. Muuttuvat vaatimukset ilmailutoiminnassa asettavat eritoten harrastusilmailijat yhdistyksineen suurten haasteiden eteen. Liitto on tehnyt edun- valvontatyötä laajalla sektorilla. Sekään ei ole ilmaista, sillä vanha sanonta "kaikella on hintansa" pitää tässäkin kohdassa paikkansa. Sivu 42. 2 3 4 10 15 16 20 25 28 30 32 34 36 38 39 40 42 44 47 Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Pääkirjoitus Viggen eläkkeelle Uutiset - ajankohtaista meiltä ja muualta Purjelentouutta Experimental- ja ultratalvipäivät Purjelennon onnettomuuksia ja vaurioita Suomen Ilmailuliiton vuosikokous Kirja kilpapurjelennosta Suihkulennokkien MM-kisa Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Suomen Urheiluilmailuopisto kouluttaa ILMAILU kuulee vitosena Sunny Nights Rally tulee! Purjelennon Suomen Cup Kupukuvioden maailmanennätys Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua KANSI: Viggen nousee kohti korkeuksia Pohjois-Ruotsissa. Edunvalvontaa FAI hoitaa mm
Tämä susi ei enää vartioi pohjoisRuotsin taivasta. Kaupat kaatuivat kuitenkin aina poliittisiin syihin, kuten moottorin yhdysvaltalaiseen alkuperään ja sen teknologian vientikieltoon mm. Viggeniä tosin tarjottiin useille Euroopan NATO-ilmavoimille, Australialle, Japanille ja jopa Intialle. Teknisesti se olisi voinut jatkaa vielä pitkään, mutta Ruotsin puolustusvoimien rajut leikkaukset. Aukko koneen takarungossa mahdollistaa moottorijarrutuksen eli reverssien käytön lyhentämään maakiitoa laskussa. Ruotsi on yksi harvoista maista maailmassa, joka on rakentanut itse ilmapuolustuksensa tarvitsemat koneet myös suihkuaikakaudella. Intiaan. Viggen-kauden päätteeksi yksi kone sai komean erikoismaalauksen, jossa susi irvistelee. Ja he ovat myös valmiita käyttämään niihin käsittämättömiä määriä rahaa. Ruotsi vannoi kylmän sodan aikana vahvojen ilmavoimien nimeen. Lassi Tolvasella oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä lennolle Viggenillä juuri ennen tyypin lähtöä eläkkeelle. Viggen teki viimeisen operatiivisen lentonsa Ruotsin ilmavoimissa 25. Maan koon huomioiden kyseessä on ainutlaatuinen tapaus. Isäntänä toimi F21-laivue, jonka tunnuksena on yksinäinen susi. R Luulajassa toimivan F21:n tunnus on yksinäinen susi eli saameksi Akktu stakki. Kaikkiaan koneita rakennettiin yli 300 kappaletta. Kaksoisdeltasiipinen Saab 37 Viggen (ukonnuoli) suunniteltiin 60-luvulla ja se palveli näihin aikoihin asti. Ainutlaatuista kuitenkin on, että Ruotsin kaltainen pieni maa on tuottanut tällaisen määrän ensilinjan suihkukoneita. Luonnollisesti laivueen messissä on täytetty susi henkeä kohottamassa. uotsalaiset osaavat hävittäjälentokoneiden suunnittelun. Yksi näistä aikansa huippukoneista on Viggen. 4 artikkeli huhtikuu 2006 VIGGEN! Yksinäisen suden matkassa Ruotsin ilmavoimilla on aina ollut tyylikkäitä erikoismaalauksia koneissaan. Toisin kuin Draken ja Gripen, se lensi vain sinikeltaisissa väreissä. marraskuuta 2005. Saabin rakentamien koneiden kavalkadi on hieno alkaen vuoden 1935 J6B Jaktfalkenista nykyiseen Gripeniin
Gripenillä on nyt täysi vastuu Ruotsin hävittäjäilmapuolustuksesta. Koneen tulisi saavuttaa yksinkertainen äänennopeus matalalla ja kaksinkertainen korkealla. Uudelle suunniteltavalle koneelle asetettiin useita vaatimuksia. Suunnittelu alkoi jo vuonna 1952, jolloin Lansen, jonka seuraaja Viggenis- Viggenin tiedusteluversion AJSF 37:n kameroiden on oltava nopeita, sillä koneet lentävät matalalla ja kovaa. helmikuuta 1967. Viggenin historia 1960-luvun alussa Ruotsi etsi monitoimista hävittäjäkonetta, joka korvaisi tulevaisuudessa ikääntyvän SAAB 32 Lansenin ja uudemman SAAB 35 Drakenin. tä tuli, suoritti ensilentonsa. teksti ja kuvat LASSI TOLVANEN artikkeli huhtikuu 2006 5 Toisin kuin Draken ja Gripen, Viggen lensi vain sinikeltaisissa väreissä. purivat. Lisäksi sen piti pystyä toimimaan BASE-90 -olosuhteissa, joissa operointi kriisitilanteissa hajautetaan maantietukikohtien 800 metrin pituisille ja 9 metriä leveille kiitoteille. Kaksoisdeltasiipi mahdollistaa niin suuret nopeudet kuin hallittavat laskut maantietukikohtiin.. Kehitystyön seurauksena Viggenin ensilento tehtiin 8. Koneen kääntöaika varusmiesvoimin lentojen välillä piti minimoida, joten sen piti olla mahdollisimman huoltoystävällinen. Tietenkin Viggenin tulisi lisäksi kestää kaikki Ruotsin ilmastolliset haasteet. Viggenin tuli olla osa ruotsalaista STRIL 60 -ilmapuolustusjärjestelmää
Tukikohtaan on sijoitettu kaksi eri laivuetta, joista numero 212, Urban Blå, lentää jo Gripeneillä. Kätevä kyky ahtaissa maantietukikohdissa.. Ohjaaja melkein paiskautuu vöitä vasten ja laskumatkaksi tulee noin 500 metriä. Näitä val- mistettiin niin ikään 28 kappaletta Elektroniseen sodankäyntiin ja koulutukseen soveltui kaksipaikkainen SK37. Tämä viimeinen Viggen-laivue tunnetaan myös saame- Yhteensä on valmistunut 331 Viggeniä. Laivue numero 211:n siirtyminen Gripeneihin alkaa tämän vuoden aikana. Ongelmia tuottanee uusien Gripenien hankinta sillä lähestulkoon kaikki linjalta tulevat uudet koneet menevät vientiin eikä Ruotsin ilmavoimat saa tarpeeksi koneita. Niitä valmistettiin 18 kappaletta. Kuten Suomessa, myös Ruotsissa käytetään varusmiehiä koneiden huoltotöissä. Operatiivisen toiminnan kone aloitti vuonna 1972 Såtenäsin tukikohdassa Viggeniä rakennettiin viitenä eri versiona: Rynnäkkökäyttöön soveltui AJ37 Viggen, joita valmistettiin 108 kappaletta SF37 tiedusteluversio suunniteltiin valokuvaustoimintaan ja niitä valmistettiin 28 kappaletta SH37 meritoimintakoneita käytettiin meritiedusteluun ja torjuntaan. Konetta valmistellaan lennolle. 6 artikkeli huhtikuu 2006 SK37E Viggen Kärkiväli 10,6 m Pituus 16,2 m Korkeus 5,9 m Korkeus 4,0 m (taitetulla sivuvakaajalla) Tyhjäpaino 9500 kg MTOW 20 500 kg Maksimi aselasti 1700 kg Moottori Pratt & Whitney JT8D-221Volvo Aero RM 8A Työntövoima 12750 kp/125 kN Maksiminopeus Mach 2 Miehistö 2 Tehtävä lentokoulutus/elektroninen tiedustelu/häirintä Kone 21 73 on ainoa kaksipaikkainen yksilö joka maalattiin low-visibility väreihin. Versioita on tarpeen mukaan ajanmukaistettu ja modernisoitu mm. helpottamaan lentäjien siirtymistä uuteen Gripeniin ja lisäämään Viggenin käyttöominaisuuksia. Kun Viggen käyttää reverssejään, loppuu matkanteko tosi lyhyeen. Viggenillä voi tarvittaessa myös peruuttaa. Saab JA37 Viggen oli hävittäjäversio, joita valmistui 149 kappaletta Yksinäinen Susi Viimeinen tukikohta, joka tätä mystisen näköistä konetta operoi oli Luulajassa Pohjois-Ruotsissa sijaitseva F21
"Uniform 73 cleared for take off runway 14, wind 040 degrees at 5" kuuluu Luleån lennonjohdon lähtölupa. Symboli kuvaa laivueen sotaajalle suunniteltua tehtävää lentää kone kerrallaan vihollislinjojen taakse suorittaman tiedustelu- ja häirintätehtäviä. Kuvassa näkyy hyvin Viggenin etusiipi. Tässä ollaan finaalissa Luulajan radalle 34.. Tämä johtuu suurelta osin Venäjän maantieteellisestä läheisyydestä. Hänellä on 900 lentotuntia tällä koneella ja hän myöntääkin nauttivansa suunnattomasti työstään. Koneen viimeisen puolen käyttövuoden vain 13 Viggeniä oli käytössä. Nopeusmittarin näyttäessä 250km/t kone nousee reipViggen-lennonopettajat joutuvat koulutusvaiheessa suorittamaan laskun takapenkiltä käyttämällä periskooppia eteenpäintähystykseen. Koneina heillä on ollut varsin legendaarisia tyyppejä kuten S14 (Fi-156 Storch), SAAB S18A, S26 (P-51D Mustang), J28b Vampire, S29C Tunnan, S32C Lansen ja S35C Draken. Lentovarusteisiin pukeutumisen ja kevyen lounaan jälkeen suuntaamme kohti konetta, jonka Peter tarkastaa. Niistä viisi oli kaksipaikkaisia elektronisia häirintäkoneita. Ruotsin Lappi on kaunista ja mahdollistaa hyvin matalalla lentämisen kunhan vain muistaa tarkkailla esteitä. Muutaman taitolentoliikkeen jälkeen Peter esittelee Viggenille ominaista huikeaa laskutekniikkaa, jonka jälkeen tehdään lopullinen lasku. Viggen rynnistää kiitoradalla lisääntyvällä vauhdilla jälkipolttimen varmistaessa maksimitehon. Vuonna 1979 Sudet saivat Viggenit alleen ja vuonna 2001 laivue vastaanotti koneen viimeisimmän JA37D-hävittäjäversion. Korkeutta on 30 metriä ja nopeutta 1000 km/h. Uniform 73 Viggen ilmassa Ohjaajani kapteeni Peter Andersson (32) on kokenut Viggen-pilotti. Tänä vuonna Peterillä on odotettavissa siirtymiskurssi Gripeniin. Peter käynnistää Volvo-moottorin ja pienellä kaasun lisäyksellä Viggen nytkähtää liikkeelle. Peter kertoo tulevasta lentoreitistämme ja suunnitelmasta, jonka mukaan lennämme ensin tosi matalalla ja sitten taas korkealla. Koko historiansa ajan, alkaen aina vuodesta 1949, on tällä laivueella ollut tehtävänään tiedustelutoiminta. artikkeli huhtikuu 2006 7 Peter käynnistää Volvo-moottorin ja pienellä kaasun lisäyksellä Viggen nytkähtää liikkeelle. laisnimellä Akktu Stakki eli Yksinäinen Susi. Tämä mahdollisti toiminnan laajentamisen tiedustelun lisäksi myös rynnäköintiin ja hävittäjätorjuntaan vuosina 2001-2004. Kapuan koneen takaohjaamoon, lasken kuomun alas ja poistan heittoistuimen varmistuksen. Rullaus toisen koneen perässä kohti kiitotietä numero 14 ja valmistautuminen lentoonlähtöön
45 minuuttia Viggenillä on ohi. Vanha kunnon Eyeball Mk.1 on edelleen keskeinen väline modernissakin hävittäjäkoneessa. Viggen oli suosittu kone näytöksissä ympäri Eurooppaa. Peter ujuttaa koneemme parin metrin päähän toisesta Viggenistä. Hän laskee koneen korkeutta edelleen ja maasto alkaa kohota lentäessämme kohti Ruotsin tunturilappia. Peter lentää kaksi tynnyriä. Korkeus on hiipunut 30:een metriin maanpinnasta ja vauhtia on 1020km/t. Hieno lentokone! Lähestyessämme kenttää Peter hyräilee itsekseen. "Nyt on maksimiteholähdön vuoro." Peter kertoo ja samassa kevyt Viggen sananmukaisesti repii itsensä taivaalle. Alas tullaan taas parilla alakauttavedolla ja g-housut puristavat jälleen maksimiteholla. Kone pysähtyy alle 500:n metrin matkalle. Ohhoh, hetkessä olemme 4000 jalassa myötätuulessa ja Peter tuo koneen uuteen laskuun radalle numero 34. Lennonjohto varoittaa alueella lentävistä helikoptereista ja tähystämme ilmatilaa. Lassi Tolvanen nauttimassa elämänsä nopeimmasta hissikyydistä.. Sitten moottoriin täysi teho päälle, kiihdytys vauhtiin 900km/t , 4 G:n vedolla 80 astetta nokka ylös ja kone rynnistää rakettimaisesti nousten 9000:een metriin 35:ssä sekunnissa. Viggen on tunnettu huippuhyvästä nousukyvystään ja Peter aikoo demonstroi- da sitä. Parasta antia olivat kuitenkin Ruotsin omat showt, joissa koneilla lennettiin usein monen koneen puljissa. Nyt istuminen tapahtuu höyhenkevyesti ja Peter pitää koneen nokkaa pystyssä mahdollisimman kauan aerodynaamisen jarrutuksen aikaansaamiseksi. Hikikarpalot pois kasvoilta, koneesta ulos ja jälkipuintiin. Vakuuttavaa - hiki kastelee selkäni. Rauhallista kaartelua toisen koneen vierellä kestää hetken ja sitten irti muodostelmasta. Paiskaudun eteenpäin vöitä vasten kun Peter moottorijarruttaa reverssillä. "Lauleskelen aina kun lennän, tämä on tosi mukavaa", kertoo hän. Seuraavana vuorossa pari taitolentoliikettä. "Tämä on nopein hissi jolla olen ikinä mennyt" hihkaisen Peterille. Lähestymisnopeus 260km/t, 15,5 astetta kohtauskulmaa ja heti kynnyksellä kone rysäytetään maahan. "Nyt alkaa Rock´n´Roll." Peter laittaa tuplansa syöksyyn kohti Ruotsin entistä huippusalaista tukikohtaa Vidseliä, jonka yli lennetään 800km/t. Tehtävä suoritettu. Kyyti on huimaa kun Peter näyttää, miten Viggen nousee hetkessä yhdeksään kilometriin. Viggen on myös kiistämättä yksi meluisimmista koneista. paasti ilmaan ja kurvaamme oikelle kohti edellä lähtenyttä konetta. Hän hidastaa koneen nopeudeksi 450km/t. Kyllä laulattaisi minuakin jos työkaluna olisi tällainen raaseri! Lopuksi teemme taktisen Viggenlaskun. "Tällä korkeudella pitää varoa lintuja ja sähkölinjoja", kertoo Peter ja samassa kone onkin 90:n asteen kallistuksessa väistäessämme sähköjohtoa. Ohitamme turvallisesti kopterien toiminta-alueen ja käännymme takaisin kohti Luulajan kenttää. 8 artikkeli huhtikuu 2006 Peilin tarkoitus ei ole lentäjän ulkonäön kohennus vaan niistä oppii helposti tarkkailemaan takasektoria vihollisten varalta. Rullatessamme kohti seisontapaikkaa kerron Peterille että tämä on "elämäni lentokokemus todella upealla koneella ja jota en tule ikinä unohtamaan." Moottori sammuksiin, kuomu auki ja raitista ilmaa
Parhaimmillaan Ruotsilla on 80-luvulla ollut 425 taistelukonetta.. Yhtiö tarjoaa elektronisia häirintäpalveluja eri maiden ilmavoimille mm. artikkeli 9 GRIPEN JATKAA huhtikuu 2006 Viggenien taru ei ole ihan täysin lopussa sillä näillä näkymin pari kaksipaikkaista saa jatkoaikaa FMV:n leivissä. Alunperin niitä piti tilata 350 kappaletta, mutta säästöjen takia nyt hankintaan vain 204 konetta. Vidselin lentotukikohdassa. Koneessa on varhaisempi 'kurkkusalaatti' maalauskaavio. Gripenillä on nyt vastuu Ruotsin hävittäjäpuolustuksen pääroolista
10 moottorilentouutiset huhtikuu 2006 koonnut NILS ROSTEDT kuvat VALMISTAJAT Moottorilennon lajit lähentyivät Talvipäivillä P alstahenkilö kävi Jyväskylässä Rakentajien ja Moottorilentäjien Talvipäivillä. Hinta-arvio on 2,75 miljoonaa USD ja tyyppihyväksyntään pyritään vuonna 2008. Sen perusteella kuvaruutunäytöt tekevät nyt tuloaan myös itserakennettaviin koneisiin. Eräs ahaa-elämys palstahenkilölle oli experimental-aihe eli Jarmo Hakalan esitys "ohjaamoelektroniikasta". Näin Thielert saa tarvitsemansa valmistus-, jakelu- ja huolto-osaajan Pohjois-Amerikassa. Kaiken kaikkiaan voi ilolla todeta, että EASA on käynnistänyt meille harrastelentäjille tärkeän hankkeen sellaisella ripeydellä, jota harvemmin näkee EU-virastoissa. EUT:han on luonut kontaktit European Microlight Federationiin (EMF), joka on myös työryhmässä mukana kahden Europe Airsportsedustajan kautta. Tilauskannassa oli vuoden lopussa 701 konetta. Näyttää siltä, että hiljattain Frankfurtin pörssiin listautunut Thielert ai- Cirrus Personal Jet Kohu-uutinen marraskuun NBAA-näyttelyssä oli ilmoitus, jonka mukaan Cirrus-yhtiö on tuomassa markkinoille Personal Jetin eli suihkukoneen henkilökohtaiseen käyttöön. Koneessa on P&WC 617F-moottorit työntövoimaltaan 1615 lb. Myös kilpailija Cessna sai koneita kaupaksi: vuoden saldo oli 822 SEPkonetta (yksimoottorisia mäntämoottorikoneita), 172-mallista kuusipaikkaisen 206 Stationairiin. Kesällä ovat luvassa työryhmän ensimmäiset mietinnöt, silloin tiedetään jo hieman enemmän. Aika näyttää miten sille käy. Superior on aiemmin valmistanut Lycomingin ja Continentalin vaihtoosia experimentalkäyttöön, ja on hiljattain myös tarjonnut kokonaisia IO360 -moottoreita, joissa kampiakseli on, yllätys yllätys, ollut Thielertin takoma. Tästä koneesta ei vielä ole annettu tarkempia tietoja, paitsi että hinta asettuu noin miljoonaan dollariin ja se soveltuisi nykyisille SR22-ohjaajille seuraavaksi koneeksi. Jäämme odottamaan lisätietoja.. Yhtenä konkreettisena ehdotuksena on esitetty amerikkalaisen Sport Pilot/Light Sport Aircraft-säännön tuomista Eurooppaan osana "RPPL"-pakettia. Sitä tarvitaan kun dieseleitä aletaan viemään tälle isolle markkina-alueelle. Tällä hetkellä on ennenaikaista sanoa mitään varmuudella. Pienillä matkustajakoneilla viime aikoina menestynyt brasilialainen Embraer on julkistanut oman Very Light Jet -koneperheensä, jonka tyyppinimi on siis Phenom. SIL:n yhteydet työryhmään hoituvat pääosin EAS-delegaattimme Risto Niemen (Moottorilentotoimikunta) kautta. Phenom 300 puolestaan kuljettaa yhdeksän henkilöä 1800 NM päähän nopeudella Mach 0,78. Alla on kooste muutaman viime kuukauden tapahtumista, mistä on nähtävissä että tämäkin yleisilmailun alue kasvaa mukavasti. Phenom Embraerin kevytsuihkut Cirrus kasvoi taas Amerikkalaiselle Cirrus Design -valmistajalle 2005 oli taas hyvä vuosi. Toinen tarve on ultrakevytpuolella pitkään koettu tarve kehittää hieman painavampi koneluokka, jossa kuormattavuus riittää kahdelle tukevammallekin henkilölle varusteineen, ilman että lupakirjavaatimukset karkaisivat nykyisen PPL:n tasolle. Kun ennen vanhaan tilaisuus tuntui olevan melkoisen experimental-rakentajahenkinen, nyt oli osanotto selvästi laajempaa käsittäen sekä experimentalisteja, ultralentäjiä että normaaliluokan "PPL"-lentäjiä. EASA on nimennyt työryhmän, jonka tehtävä on esittää uusi eurooppalainen sääntely- ja määräyskokoelma ilma-aluksille, jotka ovat ei-kaupallisessa käytössä ja jotka ovat "other than complex aircraft" eli eivät ole kovin monimutkaisia lentolaitteita. Yhtiö toimitti 600 nelipaikkaista Cirrus SR 20 ja SR 22-komposiittikonetta asiakkaille, mikä oli 9,2 prosenttia enemmän kuin 2004. Mitä tämä tulee merkitsemään. Tässä pari havaintoa. Tämä näkyi myös esitelmien aiheissa. On siis odotettavissa jotain Diamodin D-Jetin tapaista. Laitteita alkaa olla runsaasti saatavana ja hintakaan ei enää pelota. Pienempi malli Phenom 100 kuljettaa enintään 8 henkilöä nopeudella Mach 0,7 toimintamatkan ollessa 1160 NM. Puhutaan "RPPL":stä (Recreational PPL) eli eurooppalaisesta harrastelentolupakirjasta. Esimerkiksi Dynonin D-10 EFIS-yhdistelmämittarissa saa kaikki tarvittavat lentomittarit yhdessä paketissa likimain samaan hintaan kuin perinteinen keinohorisontti (lisää Talvipäivistä sivulla 16.) Harrastelentämisen uuden sääntelyn alku EASA MDM.032 -lyhenteen taakse kätkeytyy EASA:n helmikuussa julkistama "Terms of Reference" -dokumentti, eli suomeksi vaikkapa toimeksianto. Työryhmän oli määrä aloittaa toimintansa jo maaliskuussa ja tarkoitus on saada määräyspaketti valmiiksi syyskuussa 2007 hyväksyttäväksi EU:n päätöselimissä. MDM.032-työryhmään kuuluu lentäjäjärjestöjen (Europe Airsports ja IAOPA), teollisuuden (ECOGAS) ja viranomaisten (EASA ja kansallisia viranomaisia) edustajia yhteensä 19 henkilöä. P&WC 535Emoottorit ovat huomattavasti tehokkaammat, 3200 naulaa, ja hinta 6,7 MUSD on myös selvästi korkeampi. Thielert osti Superiorin Saksalainen dieselmoottorivalmistaja Thielert yllätti ostamalla USA:sta experimental-koneisiin moottoreita valmistava Superior Air Parts -yhtiön. Muistetaan kuitenkin, että taustalla on ainakin kaksi asiaa. Palstahenkilö seuraa Experimentalja Ultrakevyttoimikunnan puolelta tilannetta. Toinen on monissa EU-maissa koettu tyytymättömyys JAR-PPL-lupakirjamääräyspakettiin, jota pidetään harrastelentämisen kannalta turhan laajana ja kalliina. Nyt pitää vain toivoa ja vaikuttaa sen puolesta, että tuloskin on suomalaislentäjille mieluinen. koo tosissaan nousta merkittävimpien lentokonemäntämoottorivalmistajien harvalukuiseen joukkoon. LIIKELENTOKONEUUTISIA Kevään yleisilmailukauden avaamista odotellessa sopii katsella mitä tapahtuu hieman isompien koneiden rintamalla
Hinnaltaan (3,65 milj. Ja ennen kaikkea 2000 NM:n toimintamatka on vaikuttava, tässä luokassa vain Sino Swearingen SJ30 pystyy parempaan. Omia on helppo lisätä. Nyt myös suomeksi - kirkas värinäyttö ja suurikokoiset kosketusnapit toimivat ryppyisessäkin kelissä - VFR ilmatila on tehty AIP:n mukaan värillisen karttapohjan päälle. Rajoilla on hälytykset sivu- ja korkeussuunnassa. ADV purjelentoon. Laiteuutuutena Fujitsu-Siemens N520 sisäisellä GPS:llä ja ja vältyt turhilta johdoilta Laite on myös helppo siirtää. Koneesta on 150 tilausta. Mielenkiintoinen uusi konetyyppi, jolle luvataan kovat suoritusarvot: matkanopeus enimmillään Mach 0,83 (900 km/h), ja toimintamatka on 2500 NM seitsemän henkilön kuormalla ja taloudellisemmalla Mach 0,78 nopeudella. Voimanlähteenä on kaksi Williams FJ33 -suihkuturbiinia ja tankeissa riittää menovettä 1200 NM toimintamatkaan. Työntövoimaa antaa kaksi Williams FJ33-moottoria, 1400 lb (6,23 kN) kukin. Koko paketti 770 Eur. Javelin näyttää hävittäjältä, joten ei liene ihme, että koneesta on tekeillä myös military-versio Javelin Advanced Trainer, jonka kehittämisessä on mukana myös Israeli Aircraft Industries-yhtiö. Aerodynamiikkaan on selvästi panostettu, siivet ovat varsin kapeat, miltei purjekonemaiset. USD) kone asettuu Cessnan Citation Mustangin ja CJ1+-mallien väliin, mutta se on 415 solmun nopeudellaan tuntuvasti nopeampi. Koneen suoritusarvojen salaisuutena on uudentyyppinen fibeX-niminen hiilikuitukerrosrakenne, jonka ansiosta tyhjäpaino on vain 1642 kg. Myöhemmin hän on ollut General Atomics-nimisessä yhtiössä, joka valmistaa miehittämätöntä Predator-UAV-tiedustelukonetta. Alunperin koneen nimeksi piti tulla Gulfstream SA-30 Gulfjet, mutta erinäisten vaiheiden jälkeen valmistajana on nyt taiwanilaisrahoitteinen amerikkalaisyhtiö. Keveiden liikesuihkukoneiden markkinoilla alkaa pian olla jo tungosta. Mukaan mahtuu 7-9 matkustajaa. koneen kanssa. www.avtechgroup.com Winpilot on suosittu kämmentietokoneessa toimiva liikkuvan kartan lennonsuunnittelu- ja suunnistusohjelma. VFR versio moottorilentäjälle. Tavoitteena on FAA:n siviilityyppihyväksyntä vuonna 2008 ja hintaarvio on 2,8 MUSD. Koneen suoritusarvot vaikuttavat nimittäin aikamoisilta. - lentokenttä- ja majakkatiedot päivitettävissä kustannuksitta 1kk välein - reittipisteinä kentät, majakat ja VFR ilmoittautumispisteet. Ilmatilaan tulee päivitys kerran vuodessa. Tyyppihyväksynnän arvioidaan valmistuvan 2007 tai 2008. Kehitystyö on kestänyt todella kauan, alkusuunnitelma on noin vuodelta 1990. ATG Javelin on 2-paikkainen, val- mistajan mukaan myös omistaja-lentäjille soveltuva konetyyppi, jonka suoritusarvot ovat aika huimaavat: nopeus Mach 0,9, lakikorkeus 45000 jalkaa ja nousunopeus 10000 fpm eli 50 metriä sekunnissa. www.spectrum.aero Spectrum 33 hiilikuituyllätys Eräs viime ajan suurimmista yllätyksistä oli vasta marraskuussa ensi kertaa esitellyn Spectrum 33 -liikesuihkun ensilento tammikuussa Utahissa. taloudelliset eväät ovat omasta tai firman puolesta kunnossa ja joille edellä mainitutkin koneet ovat liian kesyjä, on Amerikassa tarjolla vielä suorituskykyisempi uusi siviililentokone. Alussa tähän 7-9-paikkaiseen koneprojektiin suhtauduttiin hiukan tyyliin "pääseeköhän koskaan piirustuslautaa pidemmälle", mutta ensilento muutti näkemykset. Kone lensi ensilentonsa viime syyskuun lopussa. Taustahahmona on konkari nimeltään Linden Blue, joka on hankkinut mainetta Beechillä Starship- ATG Javelin ensilennolla Niille, joilla ns. moottorilentouutiset huhtikuu 2006 11 Swearingen SJ30-2 tyyppihyväksytty Uusi tulokas liikesuihkumarkkinoilla on Sino-Swearingen SJ30-2, joka on lokakuussa saanut himoitun FAA:n tyyppihyväksyntätodistuksen. USA:ssa lentää siviilirekisterissä parisataa pääasiassa entisen itäblokin suihkuharjoituskonetta, joten sen perusteella valmistaja uskoo että tällekin löytyy ostajia myös siviilipuolelta. Nyt sitä lisää hiilikuiturakenteinen Spectrum 33. (kämmenmikro, tupsyt johto, Winpilot ohjelma, data CD ja kiinnitysteline) www.hkavionics.com 0400-828744
Poistuminen onnistui 80 sekunnissa. Trent 1700:ssa on 20 voimakkasti muotoiltua puhaltimen siipeä. 12 uutiset huhtikuu 2006 koonnut TERO TUOMINEN Kone tyhjäksi 80 sekunnissa A irbus A380 -matkustajakoneen koelento-ohjelmassa on ohitettu 1000 tunnin raja. Suuri matkustajamäärä selittyy sillä, että kone oli sisustettu tiiviiksi yhden luokan versioksi. Koneessaolijat eivät etukäteen saaneet tietää, mitkä ovet toimivat. Tähän mennessä on valmistunut neljä konetta, joista kahteen asennetaan täysimittainen matkustamo. Kolmen luokan matkustamolla A380 kuljettaa tyypillisesti 555 matkustajaa. Konetta tilatessaan Finnair varasi oikeuden kilpailuttaa moottorit erikseen. Yksi matkustaja katkaisi jalkansa ja muutama kymmen sai hiertymävammoja liukuradoista. Se tulee Virgin Atlanticiltä. Valinnan takana onkin tiukka neuvottelukierros ja ratkaisevia olivat kaupalliset tekijät. Lisäksi koe tapahtui pimeässä ja vain puolet 16:sta uloskäynnistä oli käytettävissä. Maaliskuussa Airbus suoritti A380:n evakuointikokeet menestyksellisesti. Liukujen suunnittelu olikin haastava tehtävä. Airbus halusi luonnollisesti hyväksyttää koneen suurimmalla mahdollisella kuormalla. Evakuointitestissä saadaan käyttää vain puolta uloskäynneistä. Airbus A380koneessa on yhteensä 16 poistumistietä, joten nyt oli käytössä kahdeksan. 787:ssä ei käytetä vuodatusilmaa vaan sähköisiä järjestelmiä. Tilauksen listahinnan mukainen arvo on vajaat 400 miljoonaa euroa. Kuvan kone on ensimmäinen prototyyppi F-WWOW ja sen etummaisessa rahtiluukussa on ylimääräinen poistumisreitti koelentäjiä varten. Ensimmäinen Finnairin A340-300kone saadaan Suomeen jo alkukesästä. Finnairilla on kiinteä tilaus yhdeksästä laajarunkokoneesta ja tilausvaraukset neljästä. Toisen kerroksen oviaukot ovat yli kymmenen metrin korkeudessa. Finnair on ensimmäinen, joka valitsi A350-koneeseensa RR-voimanlähteet. Kuva Tero Tuominen Finnair valitsi Rolls-Royce-moottorit Airbusiin innairin uuden sukupolven Airbus A350 -koneisiin on valittu RollsRoyce-tehtaan valmistamat Trent 1700 -moottorit. Rinnakkain mahtuu alas tulemaan kaksi henkilöä kerrallaan. Päämääränä oli saada kaikkiaan 853 matkustajaa sekä 18 miehistön jäsentä ulos koneesta 90 sekunnissa. A340:ssä on käytössä sama CFM-voimanlähde kuin yhtiön A320-kapearunkokalustossa. F Rolls-Royce Trent 1700 perustuu Trent 1000 -moottoriin (kuva oikealla), joka on suunniteltu Boeingin 787 -koneen vaihtoehtoiseksi voimanlähteeksi GE:n moottorin rinnalle. Vaihtoehtona on General Electricin GEnx-moottori. Kokeen tulosta voi kuitenkin pitää suurena menestyksenä. Myös A350-koneeseen voi valita samojen valmistajien moottoreista. Kuvat Rolls-Royce. Ohjaamosta luukulle johtaa liukukisko, jota myöten miehistö olisi voinut hypätä koneesta myös lennon aikana. Rolls-Royce on sitoutunut useisiin ympäristötavoitteisiin ja vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on vähentää puolella polttoaineen kulutusta, hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöjä sekä lentomelua verrattuna vanhemman sukupolven moottoreihin
Jäljellä olevat tilaukset ovat rahtiversioita. A300:n tuotantopäätös tehtiin 1969 ja ensimmäinen otettiin käyttöön Air Francella 1974. Se oli ensimmäinen laajarunkoinen kaksimoottorikone. Viime aikoina A300/310-koneita on valmistunut yksi kuukaudessa. Senior Skydivers jakaa vuosittain ParaOskari-tunnustuspalkinnon. www.seniorskydivers.com Nuorten MM-kisa Suomeen Purjelennon nuorten maailmanmestaruuskilpailut lennetään Suomessa ja Räyskälässä 2009. Viimeksi sen on 2005 saanut Jorma "Rodney" Kosonen. Järjestämisoikeudesta kilpaili Suomen kanssa Itävalta. Polttoainejakelu supistuu rbusiin Neste Air lopettaa 100LL-lentobensiinin jakelun Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Hyvinkään lentokentällä. A300 tuotanto loppuu Airbus lopettaa A300- ja A310-koneiden tuotannon ja tekee tilaa uudempien mallien valmistukselle. IC-A6, suosikkivaihtoehto kevytilmailuun ja kenttäkäyttöön. kokemus & laadukkaat tuotteet Pyydä Tarjous! Webbisivut Senioreille Senior Skydivers kokoaa nimensä mukaan yhteen pitkän linjan laskuvarjourheilijat. AR-108, Maycomin pikkunäppärä skanneri (vain vastaanotto) radioliikenteen kuunteluun. A300 oli ensimmäinen Airbus ja sitä rakennettiin yli 35 vuotta. Rinnakkaismalli IC-A24 (549 eur) sisältää myös VOR-toiminnon. VXA-300 Pilot II, vankkarakenteinen alumiinirunkoinen kannettava lähettävä ja vastaanottava radiopuhelin ilmailutaajuuksille, VOR-toiminnolla, tunnettua Vertex Standard ammattilaatua. Erittäin luja rakenne, helppokäyttöisyys jopa yhdellä kädellä, suuri ja selkeä näyttö sekä monipuoliset ominaisuudet ja 1,65 Ah akkukapasiteetti tekevät tästä ICOM:n lähettävästä ja vastaanottavasta uutuudesta lyömättömän. Katso tekniset tiedot nettisivuiltamme www.paratronic.fi Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi AR-108 75,- www.paratronic.fi. Suomessa oli kaksi A300-B4-konetta ensin Karairilla ja sittemmin Finnairilla. VXA-300 349,- IC-A6 449,- Vertexin ja Icomin ilmailukäsiradiouutuudet nyt myynnissä. Yhteensä niitä tilattiin 821 kappaletta. Nyt yhdistykselle on laadittu omat nettisivut, joissa esitellään toimintaa. uutiset huhtikuu 2006 13 Suomen Seuraa johtajaa! Eurostar EV-97 ULS (100hp) hinta alkaen 46 700 ensimmäinen Uusi Diamond DA42 JUMBO 20v. FAI:n purjelentokomitea IGC myönsi kisat tiukan äänestyksen jälkeen Lausannessa Sveitsissä
Ensin lähdettiin kaupungille kahdella koneella, sitten kolmella, sitten neljällä. Koneet oli tarkoitus poistaa käytöstä tämän vuoden lopussa. Jo yli 120 on konetta toimitettu asiakkaille. Koneille tehdään ennen lentotoiminnan jatkamista lisähuoltoja, jotka katetaan puolustusvoimien määrärahoista. Vappu on tuota pikaa ja oululaiset kutsuvat silloin jälleen kaikki suomalaiset ilmailijat lentämään osastolla kotikaupunkinsa, -kylänsä tai -taajamansa ylle. Dynamicin saa myös kuvaruutumittaristolla (Dynon EFIS D-100 ja D-120). hiilikuiturunko sekä uusi kevyempi potkuri. Lopullista päätöstä ensi vuonna käyttöön jäävien koneiden määrästä ei ole vielä tehty. Toteutunut tulos ylitti selvästi vuoden 2004 tuloksen, joka oli 15,0 miljoona euroa. Riskien ottoon ei ole varaa. Dynamicille lisää optioita WT9 Dynamic -ultrakevyt on uudistunut. Toukotempaus on oululaista perinnettä jo vuosien takaa. Dynamicia tuo maahan Ronimex oy. Ilmailulaitoksen tulos 22,2 meur Ilmailulaitoksen tulos vuonna 2005 oli 22,2 milj. euroa. Tärkeintä on kuitenkin muistaa turvallisuus: useiden koneiden yhteislento on ennakkobriiffattava hyvin. WT9 on Saksassa hyväksytty hinaamaan peräti 750 kg:n purjekonetta. Tämän hetken tietojen mukaan ensimmäinen helikopteri luovutetaan puolustusvoimille heinäkuun alussa ja seuraavat kolme konetta tämän vuoden loppuun mennessä. Nykyisten helikoptereiden käyttöiän jatkamisella halutaan ylläpitää ohjaajien ammattitaito ja turvaamaan puolustusvoimien kyky antaa virka-apua muille viranomaisille. Tämän jo noteerasivat Vappua maan kamaralla viettävät kaupunkilaiset ja ilmailijatkin, jotka oitis arvelivat, että tuollaista voisi tehdä suuremmallakin porukalla. Viime vuonna kutsuun vastattiin monilla paikkakunnilla ja ilmailu sai mukavasti näkyvyyttä. Se tehdään osana puolustusvoimien normaalia suunnittelua. Ilmailulaitoksen hallitus on päättänyt esittää 30 %:n eli 6,6 miljoonan euron voitontuloutusta valtiolle. Ilmailulaitoksen investoinnit olivat yhteensä 48,2 meur.. Valmistaja Aerospool on saanut FAI:n kunniakirjan ansioistaan maan ilmailuteollisuuden eduksi. Uusien NH90-koptereiden toimitukset ovat viivästyneet noin kahdella vuodella. Tälle kaudelle kokeillaan myös koneeseen asennettua hinausvaijerin kelaa. Vappuna 2004 saatiin taivaalle parikymmentä konetta ja viime vappuna seitsemäntoista. 14 uutiset huhtikuu 2006 Toukotempaus kutsuu jälleen Puolustusvoimat jatkaa Mi-8-lentoja Puolustusvoimat pyrkii jatkamaan helikopterilentoja Mi-8kuljetuskoptereilla vielä ensi vuoden. Optiolistalle on ilmestynyt mm. Näiden avulla paino kevenee 7 kg, jolloin tyhjäpainoksi saadaan alimmillaan 257 kg, mikä on laijssaan varsin hyvä lukema. Tässä osastossa viimeistä paikka piti Oulun Laskuvarjokerhon Cessna, josta hypättiin Oulu-hallin edustalle sankan yleisömeren eteen. Mukana puljassa on ollut niin helikoptereita kuin purjekoneitakin. Puolustusvoimilla on tällä hetkellä käytössään neljä venäläisvalmisteista Mi-8-kopteria. Hyvä tulos johtuu pääosin kansainvälisen lentoliikenteen ennakoitua suuremmasta kasvusta sekä Ilmailulaitoksen muun liiketoiminnan positiivisesta kehityksestä. Valmistajan kotimaassa Slovakiassa ja Saksassa merkittävä osa Dynamiceistä on hinausversioita
Siiven tyvi on kahden metrin matkalta tasaleveä ja profiili muuttumaton. Mutta semmoista 30-luvun glamouria tuo purjetaitolentoon muuan satiininhohtoinen neitohahmo. Antares 20E on kärkiväliltään 20metrinen. Molemmissa malleissa on runkoon rakennettuna moottoritila, joten S:n muuttaminen T:ksi onnistuu myös jälkikäteen. No, sehän se tietysti onkin oikea tapa, että järjestelmällisesti ja tyvestä puuhun edetään. Se, tai siis Hän, viitoittaa tietä jalustaan kaiverretuin kauniin sanoin "ilmailuaatteen puolesta". Antares-sarja kasvaa Toinenkin hieno purjelentokonesarja saa jatkoa. Ensimmäiset koneet on tarkoitus luovuttaa asiakkaille loppuvuodesta. Yläpinnalla virtaus pysyy laminaarisena 75 % jänteestä. Pienin vajoama on kevyemmällä S-mallilla 0,46 m/s (345 kg) ja T:llä (390 kg) 0,49 m/s. Laipallisella siivellä termiikissä nousemisenkin pitäisi hyvin onnistua. Teho riittää myös purjelentokoneiden hinaukseen. No, kaikki on tietysti suhteellista. Voidaan jopa perustellusti väittää, että kun tyyppihyväksyttyjen moottorikoneitten kulut nousevat ja arvo romahtaa huimaa vauhtia ja PPL-koulutus vaikeutuu kohti mahdotonta, olisi kerhojen nyt jo kiire ruveta hävittämään, niin kauan kuin niistä edes jotain saa, Cessnoja, Pipereitä ja Rallyeita ja katsella mopu- ja ultrakevythinureihin päin.. Pinta-alaa edelleen soukkaan siipeen jää 10,97 neliömetriä ja sivusuhdetta 29,54. Sähkömoottorilla nousevaa Antares 20E -konetta valmistava Lange Flugzeugbau tuo markkinoille puhtaan purjelentokoneen sekä kotiinpaluumoottorilla varustetun mallin. No, ensi talvena sitten. Pienempiä kaksikoita Superorkideat sikseen, kyllä vähemmälläkin pääsee. Kaksipaikkaisista puheen ollen, puolalainen PW-6U on taas tuotannossa. S6-sarjan ensimmäinen runko valmistui helmikuussa ja selvisi hyvin kuormituskokeistaan. Pieniä koneita on jo odottamassa rakentamista, semmoisia HO- eli 1:86 mittakaavaisia muovirakennussarjoja. Lange valmistautui pienempiin versioihin alunperinkin. Tuleehan sille kärkiväliäkin jo reilut puoli metriä. Kustannukset ovat paljon tavanomaista moottorikonetta pienemmät. SZD "Jezow" -tehdas on saanut viranomaiselta hyväksynnän tuotannolle. Mutta viime vuonnapa Revel julkaisi 1:32 -mittakaavaisen rakennussarjan ASK 21:stä. (www.stemme.de) Lange kutsuu siipimuotoaan superelliptiseksi. Ainakin kuvista päätellen se on oikein yksityiskohtainen ja hieno. Ne on ostettu Wasserkuppen matkamuistokaupasta, samoin kuin 1:50 puinen DG-100. Se on Joensuun Ilmailukerhon lahjoittama ikuisesti kiertävä palkinto, viehkeän upea hopeapatsas "Kaarron Kaunotar". Vettä saa kyytiin reilut 200 kg. Molemmissa on 100-hevosvoimainen Rotax-moottori, jonka puhti riittää hinaamiseen. Uutuudet noudattavat jo meilläkin nähtyä Stemme S10:n tyyliä eli ohjaamo on rinnakkainistuttava. SF 25 C on vanhan kunnon Motor Falken jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, rakenteeltaankin pitkälle perinteinen. Ohjaamon läpi kulkevan akselin kautta se pyörittää Muehlbauerin 3-lapaista vakiokierrospotkuria. koonnut PAAVO KOPONEN purjelentouutta huhtikuu 2006 15 Uutta ja hienoa U usi ja epäilemättä hieno purjelentokonesarja on juuri pääsemässä sarjavalmistukseen Stemme AG:n tehtaalla saksojen maalla. Neitsytlento on sovittu kesäkuulle. Suurin lentomassa on 600 kg. Arvi Vahtera on kaavaillut taitolennon suoritusmerkkijärjestelmänkin valmiiksi. Antares 18S painaa tyhjänä 275 kg ja moottoriasennelma tuo 45 kg lisää. Matkan pitäisi taittuman merenpinnan tasolla nopeudella 150 kts, väkisin lennettäessä. 18-metrinen Antares liitää 53:1, siipikuormituksesta riippuen nopeudella 100 - 135 km/t. Antares 18T lienee jo lentänyt ensilentonsa ja ensitoimitukset asiakkaille tapahtuvat ennen kesää. Iso kone omaksi! Jokohan palstahenkilölläkin olisi varaa omaan isoon purjelentokoneeseen. Kymmenen ensimmäistä onkin jo myyty, niin että pian nyt 10.000 euroa varausmaksua pöytään jos kerta mielii... Toinen tavanomaista pienempi ja varmasti täysin toimiva lasikuitukaksikko on A 34. Tämän vuoden loppupuolella tehdas aikoo saadaan tuotantoon myös puhtaan purjelentokoneen Stemme S2:n. Nostovoimajakauman pitäisi oleman ihanteellinen. Koulutusohjelmaa ja kohta kai oppimateriaaliakin syntyy urheilutaitolentäjien keskuudessa. SF 36 R on puolestaan uudempaa perinteistä rakennetta, eli lujitemuovinen. Se T-mallin moottori on 18-hevosvoimainen Solo 2350. Tuotantoon ovat tulossa S6-moput ja S2-purjelentokone. Ilmailuveli Matti Liuskallio Lappeenrannasta - vuoden kerholainen 2005, onnea vaan - kehui löytäneensä jostain maalaiskaupasta Bocianin. Alapinnalla tehdas ilmoittaa ylpeästi laminaarivirtauksen vallitsevan 95 %:n matkalla. Senpä vuoksi kone liitää hyvin suurilla nopeuksilla. Se on omaa sukua Scheibe 34 Saksasta, mutta ranskalaiselle valmistajalle lisenssioituna nykyisin sukunimeltään Alliance. Glamour-kaunotar innostaa Sehän nyt leviää kuin tauti, se taitolentoinnostus purjelentäjien keskuudessa. Uudet mallit ovat kärkivälinsä ja varustuksensa mukaisesti 18S ja 18T. Versiot ovat S6T, jossa on kiinteä nokkapyörällinen laskuteline, sekä S6R, jonka laskuteline on sisäänvedettävää mallia. Villityksessä on mukana ihan vakaiksi ellei peräti vakaviksi tunnettuja henkilöitä liitto- ja viranomaistahoja myöten. Oikeasti lennettäessä S6T kiinteine kinttuineen liitää 33:1. Säädettävissä muoteissa voidaan tehdä vuorotellen pitkiä ja lyhyitä siipiä. Asko Pankka puolestaan jo visioi viiden timantin opettajia, jotka perus-, pilvi-, matka- ja aaltolentämisen ohella osaavat myös taitolentoa. Pienikokoinen ja monia muita edullisempi kaksikko ajaa varmasti koulukoneena asiansa moitteetta. Kärjissä on tietysti wingletit. Halvempia hinureita Scheibe Saksassa puolestaan tekee mopuja. Moottori - turboahdettu 115 hv:n Rotax 914F - on kätketty ohjaamon taakse rungon uumeniin. Kaikkiaan on yhdeksää eri profiilia. On ainakin SG38, K6E ja ASK 13
Mikä parasta, kaupunki mahdollisesti voi aurata Jyväsjärven jäälle, kaupungin keskustaan kiitoradan seuraavien talvipäivien ajaksi. Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen vakuutti yleisölle liiton tekevän kaikkensa harrasteilmailun eteen muuttuvassa maailmassa. H korvaaminen nykyelektroniikan suomin keinoin mahdollistaa harrasterakenteisissakin koneissa siirtymisen ns. Päivät avasi EUT:n puheenjohtaja Jouni Laukkanen toivottaen tervetulleeksi niin ilmailijat kuin Veijo Koskisen Jyväskylän kaupunginhallituksesta. Laitetta käytetään jo koemielessä Kuvaruudut tulevat Jarmo Hakala toi esityksessään vaihtoehtoisia tapoja mittaritaulun rakentamiseen. 16 moottorilento huhtikuu 2006 Moottorilentäjien talvipäivät Jyväskylässä Viimeistä kertaa Priimuksessa Kaksi päivää ilmailun faktaa ja fiktiota kokosi jälleen auditorion täydeltä kiinnostuneita kuulijoita Jyväskylään. otelli Priimus Jyväskylässä täyttyi jälleen ilmailijoista yhdeksi viikonlopuksi maaliskuussa. lasiohjaamoihin, jotka ovat raskaammassa kalustossa jo arkipäivää. Ilmatietojärjestelmä, kuten nopeus, korkeus jne, asento ja suuntajärjestelmä sekä moottorinvalvontajärjestelmät. Laitteeseen pystyi lataamaan internetistä kenttätiedot, säätiedot ja kaiken tarpeellisen. Perinteisten "peltimittareiden". Rakentajalle tärkeä tieto on se, että avioniikka kannattaa aina ostaa projektin loppuvaiheessa, koska se kehittyy niin nopeasti ja hinnat tulevat koko ajan alaspäin. Alhola ja Salminen työstävät paraikaa paine- ja asentoantureihin perustuvaa menetelmää, jolla voi seurata moottorin toimintaa ja koneen lentotilaa. - Toivomme että viranomainen tuottaisi myös AIP:n sähköiseen muotoon, jolloin senkin saisi imuroitua päätteelle, he sanoivat. Tämä on myös turvallisuuskysymys - ilmassa ei ole enää aikaa opiskella toimintoja. Uutta tekniikkaa lentämisen tueksi Tuoreet mutta erittäin innokkaat ultrakevytilmailijat Kate Alhola ja Karoliina Salminen esittelivät kotimaista Nokia 770 Internet Tablet päätelaitetta, jota voi hyödyntää myös ilmailijan tarpeisiin. Uudet laitteet ovat sähkökriittisiä, joten sähkön saanti on varmistettava. Koskinen kertoi puheessaan, että ilmailijoille tutuksi tullutta hotelli Priimusta voidaan käyttää nyt viimeisen kerran tämäntyyliseen kokoontumiseen, mutta kaupungilla on muitakin hyviä hotelleja. Laitteeseen voi imuroida myös karttapohjan ja kytkeä sen satelliittipaikantimeen, jolloin matkan etenemistä voi seurata näytöltä. Mukana on oltava myös varmatyyliset vanhat laitteet, sillä Hakalan sanoin: "Jos sähkö loppuu, muuttuu lentäminen helpommaksi, joutaa katselemaan ikkunoista mittareiden tuijottamisen sijaan!" Monipuoliset laitteet vaativat käyttäjältään huomattavaa perehtyneisyyttä, jotta niiden ominaisuuksista saadaan täysi hyöty. - Järjestelmät jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään, sanoi Hakala. Experimental- ja ultrakevyttoimikunnan (EUT) sekä Moottorilentotoimikunnan (MT) järjestämät talvipäivät keräsi jälleen toistasataa osallistujaa ja ohjelma oli monipuolinen
He kertoivat uudesta lentokonetyypistä, sen rakentamisvaiheista ja sovittamisesta Pohjolan oloihin. Juhani Huoviala ja Aki Suokas esittelivät brasilialaista ultraa, Corsario-lentovenettä. Tapio Koskela kertoi oululaisten parin vuoden kokemuksista diesel-lentämisestä C-172:lla. Koneessa on ylös aukeavat "lokinsiipiovet". Hämmästystä herättivät lukuiset oululaisten Cessnassa ilmenneet pikkuharmit. OH-U500 odottelee pikkukuvassa 80 hv Rotax 912F -moottorin asennusta siiven takareunaan (F kertoo, että moottori on aiemmin ollut Dimona-mopussa). Kuten arvata saattaa, paketin saapuminen Brasiliasta suoraan Suomeen oli muuttunut uskomattomaksi seikkailuksi pitkin Euroopan rannikkoa Suomea kohti. Paperien seikkailu maailmalla oli oma lukunsa. Talvipäivien luonteeseen kuuluu myös erittäin tärkeänä osana kuppilatiima, jossa vaihdetaan tietoja, kokemuksia ja elämyksiä. Jarmo Hakala ja Esa Haakana syventyneenä tutkimaan Haakanan hankkimaa ilmailutietokonetta.. Microleve on rakentanut parinkymmenen vuoden aikana jo yli 1400 ilma-alusta. - Haluammeko lentää kolmipaikkaisella koneella 60 euroa/tunti, vai nelipaikkaisella hintaan 120 euroa/tunti, kiteytti Koskela dieselvaihtoehdon realiteetteja. teksti HELENA JAAKKOLA kuvat MIKKO JAAKKOLA moottorilento huhtikuu 2006 17 Avioniikka kannattaa aina ostaa projektin loppuvaiheessa, koska se kehittyy niin nopeasti ja hinnat tulevat koko ajan alaspäin. Microleve Corsario -amfibio on brasilialaisperäinen ultrakevyt. Samalla vertailtiin kaikkien kolmen Suomessa lentävän diesel-Cessnan käytöstä tulleita kokemuksia. www.microleve.com.br lentokoneenosien valmistuksessa. Kokemukset dieselöinnistä ovat kaiken kaikkiaan olleet positiiviset
Toisena pilottina oli Pasi Siimes. Nokia 770 mahdollistaa mobiilin internetin ja siihen voi rakentaa myös ilmailusovelluksia. Koneen ympärille on perustettu uusi ilmailukerho, Pirkan Ilmailijat ry, joka Jarmo Hakala esitteli tämän päivän avioniikkaa käyttäen Varttimarkkaprojektiaan esimerkkinä. Harrasteilmailuyksikkö kevytilmailun tarpeisiin Sunnuntain ohjelmassa olivat toimikuntien kuulumiset.. Osa oppilaista kävi tehtaalla Tsekissä, osa muilla eurooppalaisilla lentokonetehtailla, mm. Selänpään sijasta jouduttiin Vesivehmaalle. Lisähuumoria iltapäivään luotiin maailman kenties ensimmäisen dieselhelikopterin lennosta kertovan videon avulla. Jyrki Viitasaari viihdytti yleisöä kertomalla viimevuotisen Toukotempauksen onnistumisesta Kouvolan seudulla säiden haltijan päätettyä kääntää selkänsä Vapunpäivän lentotapahtumalle. Kuva Kate Alhola. Uusia tuulia koulunkäyntiin Tampereen Ammattikorkeakoulun opettaja Jaakko Mattila kertoi Eurostarultran rakentamisesta oppilasprojektina. Oppilaat pitivät käytännön tekemisestä ja saivat laaja-alaisen kuvan lentokoneen valmistusprosessista laadunvarmistuksineen kaikkineen, sanoi Mattila. 18 moottorilento huhtikuu 2006 Kate Alhola ja Karoliina Salminen esittelivät Nokia 770 -internetpäätelaitetta Talvipäivien yleisölle ja kertoivat miten sitä voi hyödyntää ilmailussa. ottaa koneen hallintaansa. GSM-varausjärjestelmän esittely peruuntui luennoitsijan yllättävän esteen takia. Työ katsotaan osaksi heidän tutkintoaan. Illallisen yhteydessä luovutettiin Sammon Haarikka -kiertopalkinto juhlallisin seremonioin Hannu Mäkeläiselle pitkäaikaisesta ja monipuolisesta työstä harrasteilmailun saralla. Kesäisen Sunny Nights Rallyn esittely siirtyi toiselle päivälle, jossa asialle oli hyvin niukasti aikaa ja tapahtuma esiteltiinkin lähinnä nettisivun avulla. Katsojia hauskuttanut tarina kertoi mm. - Taidelinja olisi halunnut suunnitella koneeseen koristeteippaukset, mutta se päätettiin antaa konetta rakentaneiden tehtäväksi, hymyili Mattila. Kevyttä ohjelmaa ja palkitsemista Ohjelmasta ei selvitty täysin ilman muutoksia. Oppilaat saivat rakennusprojektista suorituspisteet ja arvosanat. Vaiherikas lento ei äkkiä unohdu, mutta hauskaa oli. Pitkästä aikaa jaettiin myös Orvokki Kuortin kiertopalkinto huomattavasta matkalentosuorituksesta Vampulan Siipiveikot ry:lle. - Tällaiselle projektille toivomme jatkoa hyvin monesta syystä. polttoaineen hankinnan koukeroista. Työtä tehtiin 50 000 tuntia, rahaa meni 40 000 euroa. Mukana olivat muun muassa tekstiili-, auto-, sähkö- ja tuotantotekniikkalinjat. Huomionosoituksen otti vastaan Janne Lensu yli 2 200 nm pituisesta matkalennosta Ranskaan ja takaisin. Projekti oli harvinaisen kokonaisvaltainen, sillä se työllisti monia koulun opintolinjoja. Airbusilla. Laadunvalvontajärjestelmä raportoi 40 virhettä, jotka korjattiin osin tehtaan neuvojen mukaan, osin itse suunnitellen
Esitys löytyy PowerPoint-tiedostona EUT:n nettisivulta samoin kuin Sunny Nights Rallyn esittely. Yksikkö toimii ilmailuhallinnossa asiantuntijana harrasteilmailua koskevissa asioissa, kertoi Hiedanpää. Sen sai Vampulan Siipiveikot ry ja huomionosoituksen otti vastaan Janne Lensu.. Jussi Frisk puolestaan kertoi ultralentämisen sattumuksista ja tapahtumista Mäntsälän Ilmailukerhon ultratoiminnan näkökulmasta. "Harrasteilmailuksi katsotaan yksityislentotoimintana tapahtuva toiminta; purje- ja moottoripurjelentokoneilla, kuumailmapalloilla, EU-asetuksen 1592/2002 (7.9.2002) liite 2:ssa tar- koitetuilla ilma-aluksilla ja ilmassa liikkumaan tarkoitetuilla laitteilla, poisluettuna koe- ja tutkimuskäyttöön tarkoitetut ilma-aluksen (kohta b), vanhat sotilasilma-alukset (kohta d) sekä miehittämättömät ilma-alukset (kohta g). Harrasteilmailuksi luetaan myös liidin, laskuvarjohyppy- ja lennokkitoiminta", kertoi hän diasarja keinoin. Ilmailuhallinnon harrasteilmailuosasto oli paikalla koko miehityksellään: osastopäällikkö Markku Hiedanpää, Hannu Martikainen ja Hannu Ansa. - SIL on ilmailu-urheilujärjestö, jonka vastuualue on olla harrastajien edunvalvoja ja kehittäjä, Ilmailuhallinnon yhteistyökumppani ja asiantuntija sekä hoitaa osan kevyen harrasteilmailun viranomaistehtävistä, eritteli Hiedanpää ja priorisoi Harrasteilmailuyksikön vastuut seuraavasti. Hiedanpää kertoi Harrasteilmailuyksikön perustamisesta. moottorilento huhtikuu 2006 19 Kuvaruutunäytöt ovat tulleet jo pienkoneisiin ja seuraavaksi niitä nähdään experimental-ilma-aluksissa. Kuvassa Diamond Starin Garminmonitoiminäytöt. Yksikkö valvoo yleistä etua, toimii laillisuusvalvojana, ylläpitää Ilmailunormeja ja keskittyy yhä enemmän raskaamman ilmailun valvontaan. Talvipäivien päätteeksi Onnettomuustutkintakeskuksen Esko Lähteenmäki kävi tuttuun tapaansa läpi vuoden vauriot luennossaan, joka ei koskaan jätä ketään ilmailijaa kylmäksi. Orvokki Kuortin kiertopalkinto luovutettiin vuosien tauon jälkeen huomattavasta matkalentosuorituksesta. - Harrasteilmailuyksiköllä tarkoitetaan yksikköä, joka valvoo Suomen Ilmailuliitto ry:n avustamana koko harrasteilmailun kenttää sekä siinä käytettäviä välineitä. Kuva Nils Rostedt. Jussi Frisk kävi omassa osuudessaan läpi ultralentämisen sattumia ja tapahtumia kerhon näkökulmasta. Sammon Haarikka ojennettiin Hannu Mäkeläiselle vuosikymmenien ansiokkaasta toiminnasta harrasteilmailun saralla. Raimo Nikkanen kertoi harrastemoottorilennon toimintaedellytyksistä ja tarpeellisuudesta huolellisesti valmistetun diaesityksen tukemana. Sen avulla hoidetaan koko 800 harrasteilmailun ilmaalusta yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton kanssa
Kuva Jorma Laine. Onnettomuustutkintakeskuksen eläkkeellä oleva johtava tutkija Seppo Hämäläinen on jo vuosia laatinut koosteita edellisen vuoden onnettomuuksista ja vaurioista. Vuonna 2004 lennettiin edellistä vuotta vähemmän. Purjekone pomppi laskussa Purjelento-oppilas oli viidennellä yk-. Avoimen luokan kilpakone jäi 300 metriä vajaaksi Räyskälän kentästä. Lentoturvallisuusartikkeleja kirjoittaa vastaisuudessa Lentopelastusseuran koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen, joka on syvällisesti paneutunut aiheeseen niin Ilmavoimissa, Finnairilla kuin harrastusilmailunkin parissa. Aiheet ovat edelleen ajankohtaisia ja lentokauden lähetessä niiden lukeminen antaa ajattelemisen aihetta. Lento-onnettomuuksiksi ei vuonna 2004 luokiteltu yhtään tapausta eikä vakavia vammautumisia sattunut. Moottoripurjekoneille ei sattunut yhtään vauriota. Tässä viime kesän EMkisojen yhteydessä metsään joutunut Nimbus 4T. Ennen Aaltosen ensimmäistä artikkelia julkaisemme Hämäläisen viime vuonna kokoaman katsauksen purjelennossa sattuneisiin vaurioihin vuonna 2004. Vaurioita oli kymmenen, neljä edellistä vuotta enemmän. Yhdessä tapauksessa ohjaaja jäi ohjaamoon kahdeksan metrin korkeuteen odottamaan pelastajia. Erityisesti huomio kiinnittyy kirjaimellisesti metsään menneisiin laskuihin. V uoden 2004 purjelentoturvallisuus oli hyvä, vaikka kolmessa maastolaskuyrityksessä olisi voinut käydä huonosti. Nämä laskuyritykset päättyivät puihin- ja maahantörmäyksiin. Myös kesällä 2005 sattui purjelennon EMkisan yhteydessä kaksi metsään menoa. ILMAILU kiittää menneistä vuosista. Nyt hän luopuu tästäkin tehtävästä ja nauttii hyvin ansaituista eläkepäivistä. 20 lentoturvallisuus huhtikuu 2006 METSÄÄN meni Lasku metsään purjekoneella kuulostaa hurjalta, mutta lähiaikojen esimerkkien perusteella ohjaajalla on kohtuulliset mahdollisuudet selvitä hengissä, mikäli vain kone on loppuun asti ohjatussa tilassa
Koneen vauriot jäävät useimmiten melko pieniksi. Finaalin alkuosa oli erittäin rauhallinen. Tuuli oli 240 astetta ja alle 5 solmua. Laskupaikan kohdalla korkeutta oli n. Tämän jälkeen kone pomppasi vielä kerran ja ajautui sitten kiitotien vasempaan laitaan. Näitä hallitsemattomia pomppulaskuja sattuu muutama vuodessa. Muistan työntäneeni sauvasta pompun laella. Tästä minulla on vain hämäriä muistikuvia. Jarrujen avauksen yhteydessä työnsin oman muistikuvani mukaan myös sauvasta, mutta tapahtuneen perusteella en enää ole kovin varma tästä. Avasin lentojarruja pysyäkseni liukupolulla. Heti jarrujen avauksen jälkeen tunsin koneen vajoavan ja ilmanvirran aiheuttaman suhinan hiljenevän. Siirryin kiitotien itäpuolelle pudottelemaan korkeutta. Iskun jälkeen kone pomppasi uudestaan ilmaan, noin 3-5 metrin korkeuteen. Tämän jälkeen kone iskeytyi uudestaan kiitotien pintaan. Kone vajosi todella nopeasti kiitotietä kohti. Noin 350 metrin korkeudesta alkaen harjoittelin matalalta ylösmenoa. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli 18 h ja 62 laskua, jotka oli lennetty 90 vrk aikana kyseisellä koneella. Jonkin ajan kuluttua kipu oli hellittä- Purjekone sakkasi laskussa korkealta Purjelentäjä kertoo tapauksesta seuraavasti: "Olin harjoituslennolla KemiTornio lentoaseman lähialueella kaksipaikkaisella L-23 Super Blanik purjekoneella perjantaina iltapäivällä 4.6.2004. koonnut SEPPO HÄMÄLÄINEN kuvat ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS lentoturvallisuus huhtikuu 2006 21 Termiikin aiheuttama laskeva ja tuulen suunnan sekä nopeuden muutos on todennäköisesti ollut suuri ja johtanut äkilliseen rajuun sakkaamiseen. sinlennolla SZD-50-3 Puchacz-koneella kahdeksas heinäkuuta klo 21.15 Pudasjärvellä. 220 metriä. noin 35 asteen kaarrolla. Ajoin koko laskukierroksen 100 km/h nopeudella. Pintatuuli oli startin aikaan tasainen, voimakkuus 8 solmua ja lähes kiitotien suuntainen (350 astetta). 550 metrin korkeuteen noustuani siirryin kiitotien 18 pään tasalle pudottamaan korkeuden laskukierrosta varten. Seurauksena toinen pomppu n. Ennen kosketusta nopean vajoamisen tunne heikkeni, jolloin vedin sauvasta oikaistakseni koneen. Sain vakiinnutettua liukupolun heti finaalin alussa, jarrut noin 1/5 auki. Koneessa ei ollut matkustajaa. Hän tuli laskuun kiitotielle 26. Suljin lentojarrut ja työnsin sauvasta, mutta vajoaminen ja nopeuden pienentyminen jatkuivat tästä huolimatta. Ilmoitin liittyväni oikeanpuoleiseen laskukierroksen myötätuuliosalle, kiitotielle 36 kello 16.43. Ohjaaja oli 51-vuotias mies. Turbulenssiin tullessani en katsonut korkeusmittaria, mutta korkeutta oli oman arvioni mukaan 30 40 metriä. Kuva Jorma Laine.. Korkeutta kaarron aloitushetkellä oli 200 metriä. Myötätuuliosan aloituspaikka oli kiitotiestä itään ja kiitotien 18 pään tasalla. Käännyin perusosalle jousiammuntakentän pohjoislaidan pohjoispuolelta Vaikka metsään laskusta selviäisikin vähin vammoin, aina on mahdollista että lentäjä jää loukkuun korkealle jumiutuneeseen koneeseensa. Kiitotien päässä olevan sora-alueen päälle tullessani ajoin ensin turbulenssiin, sitten kantavaan ja nostoon. Aloitin noin 25 asteen finaalikaarron 120 metrin korkeudelta puolilla jarruilla ja finaalin alussa korkeutta oli tasan 100 metriä. Kohta laskupaikan jälkeen ajoin kantavaan ja sitten heikkoon nostoon. En muista ehtikö veto vaikuttaa mitään, sillä kone iskeytyi lähes samalla hetkellä rajusti kiitotien pintaan. Katsoin välittömästi nopeusmittaria, joka näytti 80 km/h. Nokkapyörän kiinnitys vaurioitui ja pintalaminaattiin tuli säröjä. 1000 metrin korkeudesta alkaen harjoittelin kaksi kertaa käännepisteen kuvausta. Perusosalla oli lievää turbulenssia. 1,5 m korkeuteen, josta nokkapyörä edellä maahan". Perusosalla käytin täysiä lentojarruja pudottaakseni korkeuden finaalia varten sopivaksi. Otin kiitotieltä tähtäyspisteeksi toisen ´suojatie´ merkinnän kiitotien päästä lukien. Toinen kosketus oli sekin raju, mutta ei yhtä voimakas kuin ensimmäinen. Oppilas kertoo tapauksesta seuraavasti: "Pienen pompun jälkeen nokkapyörä osui ensimmäisenä maahan. En katsonut noston voimakkuutta variometristä, mutta se tuntui selvästi istumalihaksissa ja valitsemani tähtäyspiste vajosi näkökentässä. Korkeus aloituspaikalla oli 300 metriä QNH. Noin 2h ja 20 minuutin lennon jälkeen päätin aloittaa laskuun valmistautumisen. Otin hinauksen klo 13.58 tarkoituksena harjoitella kuivatermiikissä lentämistä paikallislentona. Myötätuuliosalla oli jonkin verran nostoja ja laskevia. Koneen pysähdyttyä yritin heti ottaa yhteyden ilmassa vielä oleviin koneisiin, mutta en pystynyt puhumaan. Tässä pelastustyöt käynnissä edellisen sivun Nimbuksen parissa. Korkeutta oli tuolloin noin 1500 metriä
Ohjaajalla oli lentokokemusta jonkin verran ja viimeisen 90 vrk aikana 32 h joten hänellä olisi todennäköisesti ollut lentorutiinia hallita kyseinen tilanne, elleivät sääolosuhteet olisi olleet poikkeukselliset. Purjekone meni syöksykierteeseen Purjelentäjä lähti paikallislennolle PW5 Smykillä Räyskälässä iltapäivällä heinäkuussa. Lääkäri ei löytänyt selkävammoja, ja pääsin kotiin jo samana iltana klo 12 aikaan". Kone törmäsi puihin ja putosi pystyasennossa maahan hakkuuaukean laidalle metsään 4 km lentokentästä etelään. Hän ei ollut lentänyt lupakirjan saamisen jälkeen vuonna 2003. ilmanopeuden lisääntynyt pieneneminen laskevan ilmavirtauksen, mahdollisen puuskan ja heikentyvän vastatuulen seurauksena 6. Etelässä päin oli hyvän näköisiä cumuluspilviä, mutta ohjaaja ei löytänyt nostoja niiden alta. Ohjaaja on analysoinut tapausta perusteellisesti ja esittää yhteenvetona onnettomuuden syistä seuraavaa: 1. Kyseessä oli ohjaajan ensimmäinen maastolasku. arviointivirhe laskukierroksen mitoituksessa 2. Ohjaaja lensi kertomansa mukaan normaalia laskukierrosta kun kone meni loppuosakaarrossa syöksykierteeseen korkeuden ollessa 50 100 m. Hän ilmoitti radiolla Räyskälän lentokentälle tapahtuneesta. Hak- kuaukealla oli reilusti pituutta ja sen pinta näytti ilmasta tasaiselta. Laskuyritys päättyi ohjaajan kannalta hyvin. Hän huomasi, että korkeus ei riitä lentokentälle paluuseen, joten hän valitsi hakkuuaukean laskua varten. Minut vietiin Länsipohjan Keskussairaalaan jossa selkäni kuvattiin kaksi eri kertaa. Tuuli oli 10 astetta 6 solmua ja lämpötila 15 astetta. Kone lakkasi pyörimästä, mutta kone ei ehtinyt oieta vaakalentoon. Kone pysähtyi noin 250 m etäisyydelle kynnyksestä. Ohjaaja oli 18-vuotias mies. Ohjaajan muistaman mukaan laskukierroksen aikana ei esiintynyt kovia tuulenpuuskia tai huomattavia laskevia virtauksia. "Olin paikallislennolla Räyskälän lentokentän tuntumassa. Ohjaajan arviokyky on pettänyt termiikkiä hakiessa ja hän on menettänyt kentälle liitomahdollisuuden. Ohjaaja oli kertomansa mukaan katsonut nopeusmittarista lentonopeuden vähän ennen syöksykierteeseen joutumista ja se oli ollut normaali laskukierrosnopeus. näiden seurauksena koneen joutuminen sakkaus- tai osasakkaustilaan 7. Kumpikin kone vaurioitui laskussa. Koneen runko ja siivet vaurioituivat pahoin. Kentän alatuulen puolella oli kuurosateita ja ylätuulen puolella aurinkoisia aukkoja, jonne siirryin sadekuuron levittyä kentän. väärä päätös jatkaa maaliinlaskua matalalla esiintyneestä nostosta huolimatta 3. ohjausvirhe, eli jarrujen käytön riittämätön tai puuttunut kompensointi, mikä aiheutti ilmanopeuden pienenemisen 5. mahdollinen veto nostoon tullessa 4. Kone vaurioitui laskussa niin pahoin, että se luokiteltiin tuhoutuneeksi. Kohdassa 5 on ilmaistu ilmeisesti tapauksen ydintekijät. Nämä ottivat yhteyden torniin (torni ei ollut auki, mutta lennonjohtaja oli paikalla) joka tilasi ambulanssin. Kone syöksyi metsänreunaan, mutta lentäjä selvisi tapauksesta vahingoittumattomana. nyt sen verran, että sain ilmoitettua muille koneille kovasta laskusta. Ohjaaja pääsi helposti pois koneesta ja hän ei vahingoittunut. Hänen vähäinen lentokokemuksensa on myötävaikuttanut maastolaskun epäonnistumiseen. Hän teki normaalit oikaisuliikkeet kuten oli opetettu. Termiikin aiheuttama laskeva ja tuulen suunnan sekä nopeuden muutos on todennäköisesti ollut suuri ja johtanut äkilliseen rajuun sakkaamiseen. Ensimmäisenä paikalle saapui Ilmailulaitoksen henkilökuntaa. Viimeisen 90 vrk aikana 32 h ja 36 laskua, joista kyseisellä tyypillä 10 h ja 14 laskua. riittämätön korkeus sakkaustilasta toipumiseen (kohdasta 1 johtuen) PW-5 kiepsahti syöksykierteeseen maastolaskua tehtäessä. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli 17 h ja 54 laskua sekä kyseisellä konetyypillä 3 h ja 9 laskua. Tapausta voisi luonnehtia vanhalla sanonnalla "ilma loppui siipien alta". Hänen kokonaislentokokemuksensa oli 64 h ja 137 laskua, josta kyseisellä tyypillä 37 h ja 99 laskua. Hän oli lentänyt viimeisen 90 vrk aikana 1 h ja 2 laskua, jotka olivat kevättarkastuslentoja ASK 21:llä. Hän kertoo lennostaan seuraavasti. Kirjoittaja muistaa kaksi tapausta, joissa kone on alkanut vajota aivan holtittomasti loppuosalla matalalla maastolaskua tehdessä. 22 lentoturvallisuus huhtikuu 2006 Lentonopeuden tarkkailu on unohtunut ohjaajan keskittyessä muihin maastolaskun aiheuttamiin hänelle outoihin tekijöihin. Ohjaaja oli 38-vuotias mies. Lasku aiotulle hakkuuaukealle olisi voinut päättyä huonommin aukean huonon pinnan ja sillä olleiden esteiden takia. Maastolasku päätyi metsään Purjelentäjä oli paikallislennolla LS-4:llä Räyskälässä toukokuun lopulla. Lentonopeuden tarkkailu on unohtunut ohjaajan keskittyessä muihin maastolaskun aiheuttamiin hänelle outoihin tekijöihin. Hän oli saanut purjelentäjänlupakirjan elokuussa 2003. Tuuli oli heikko. Jäin kuitenkin koneen ohjaamoon odottamaan ambulanssin saapumista. Tällöin kykenin jo puhumaan, ja pystyimme yhdessä toteamaan, että jalkani ja käteni liikkuivat ja niissä oli tunto. Kone hinattiin noin kilometrin matkan kentän eteläpuolelle 500 metrin korkeuteen
Hän käveli lähimpään taloon hakemaan apua. Pyrin lentämään leviävän saderintaman eteläpuolella ja koetin säilyttää korkeuden lentämällä rintaman reunaalueilta löytyvissä nostoissa. Hän kertoo vauriotapauksesta seuraavasti. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli 95 h ja 130 lentoa, joista kyseisellä tyypillä 25 h ja 17 lentoa. Lennettyäni hetken lentokentän länsipuolella huomasin sen häviävän täysin näkyvistä rankkasateen vuoksi. Ohjaajan arvio tapauksen syystä: "Arvioin väärin koneen liitokyvyn rankassa vesisateessa ja laskevassa. Ohjaaja oli kertonut lähitalon asukkaille ettei hän halunnut laskeutua talon eteläpuolella oleville savipelloille, vaan hän halusi yrittää metsäkumpareen ylitse ruohikkopellolle. Koneen vauriot olivat huomattavat. Kone lensi törmäyksen tapahtuessa myötätuuleen, joka oli noin 270 astetta. Näkyvyys voi mennä hyvin huonoksi. Siipi tarrasi pitkään heinään Purjelentäjä lensi SZD-55-1:llä SM-kisoissa Räyskälässä. Lentonopeus puihin osuessa oli noin 115 km/h". Ohjaajan selkä kipeytyi. Lyhennetyssä laskukierroksessa kone osui puiden latvoihin pyörähtäen akselinsa ympäri yli 360 astetta, jonka jälkeen kone putosi maahan". Koneen nopeasta vajoamisesta johtuen siirsin perusosan lähemmäs. Kone oli pudonnut maahan noin 20 m ennen aiotun laskualueen reunaa 22 metriä korkean puupeitteisen mäennyppylän viereen vasen siipi jyrkänteelle päin. Näkyvyys oli 0,5 km. Kovassa sateessa on mahdotonta arvioida koneen liitokykyä. Ennen myötätuuleen liittymistä sade koveni entisestään. Perusosalla huonosta näkyvyydestä johtuen arvioin väärin etäisyyden puihin (jarrut olivat koko laskukierroksen ajan kiinni), jonka johdosta kone osui puiden latvoihin joita en nähnyt. Lensin suuren pellon yli ja havaitsin sen 400:ssa metrissä erinomaiseksi varalaskupaikaksi. Viimeisen 90 vrk Sateessa maastolaskua tehnyt LS-4 osui puihin, pyörähti yli 360 astetta ja putosi maahan. Lähtökiidon. Suuntasin lentoni kohti Pilpalan kylän kaakkoispuolella olevia peltoja. "Purjelennon SM-kisojen tehtävän lopussa OH-845 laskeutui Forssan lentokentälle neljän muun koneen kanssa. Ohjaaja oli 29-vuotias nainen. Paikalle soitettiin Räyskälästä hinauskone siirtohinausta varten. Tapahtuma-aikaan Räyskälässä oli ollut kova raekuuro, jonka vuoksi samaan aikaan ilmassa olleet kymmenkunta konetta olivat joutuneet odottelemaan kentälle pääsyä tai etsimään toisen laskupaikan. Vasen siipi oli osunut 20 m korkean männyn latvaan jyrkänteen päällä. lentoturvallisuus huhtikuu 2006 23 Ominaisuudet märällä siivellä, lentonopeus, sateen määrä ja tuulen nopeus vaikuttavat koneen liitokykyyn. päälle. Lentäessäni Pilpalan eteläpuolella olevan metsäalueen päällä jouduin pahoihin laskeviin ja vesisateeseen. Tapahtumailmoituksen mukaan tuulen suunta oli 280 astetta ja nopeus oli noin 20 kts, puuskissa 30 kts. Ohjaajan selkä kipeytyi rysähdyksessä, mutta hän kykeni kävelemään hakemaan apua. aikana 4 h 35 min ja 3 lentoa, joista kyseisellä tyypillä 3 h 30 min ja 2 lentoa. Koneen ominaisuudet märällä siivellä, lentonopeus, sateen määrä ja tuulen nopeus vaikuttavat koneen liitokykyyn
Maanopeus oli ollut loppuliu´ussa 170 190 km/h ja vajoamisnopeus 2-5 m/s. Reitti voisi olla esimerkiksi purjelentokilpailuissa lentotehtävänä (heikommalla säällä), jolloin se olisi matkalentotehtävä. Tein laskukierrosta liian laajana, enkä päässyt tielle vaan laskin mäntymetsään". Koneesta katkesi vasen siivenkärki ja takarunko taittui pyrstön etupuolelta sekä tuli pienempiä pintavaurioita. Hän oli lentänyt viimeisen 90 vrk aikana 30 h ja 8 lentoa, kaikki ko. Muut vauriot olivat olosuhteisiin nähden vähäiset.. Kiersin kenttää n. Koneessa ei ollut vesiballastia. Ohjaaja poistui koneesta pelastushenkilöstön avulla jatkotikkaita pitkin noin klo 22.30. tyypillä. Korkeus loppui kesken Purjelentäjä lähti Teiskosta paikallislennolla ASW 20 BL -purjekoneella 9.6.2004 klo 16.15. Kone liukui vasen kylki edellä 2 m syvään valtaojaan aiheuttaen vauriot". Koneesta meni mm. Ilmoittajan arvio tapauksen syystä: "Forssan lentokentän erittäin huono kunto. 8 km ennen kenttää arvioin etten pääsisi kentälle asti. Henkilövahinkoja ei tullut. Lähistöllä en havainnut laskukelpoista peltoa, vaan yritin laskua metsäautotielle. Metsään päättyneistä lennoista on yleensä selvitty vähäisillä vammoilla tai ilman henkilövahinkoja vaikka huimiakin metsään menoja on tapahtunut. Ohjaaja ilmoitti radiolla Teiskoon epäonnistuneesta laskusta metsään noin 5 km kentästä itään. "Lähdin EFTS:ltä paikallislennolle. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli 247 h ja 308 laskua, joista kyseisellä tyypillä 8 h ja 11 laskua. Viimeisen 90 vrk aikana 8 h ja 10 laskua. Koneen vauriot ovat olleet vähäisistä tuhoutuneeseen. Hän kertoo tapauksesta seuraavasti. Palokunta hälytettiin paikalle pelastamaan yli kahdeksan metrin korkeudessa ohjaamossa oleva ohjaajan maahan. 2 km korkeudella. Ohjaaja ei vahingoittunut, mutta hän tarvitsi tikkaita päästäkseen koneesta maahan. takarunko poikki. alussa koneen oikea siipi äkisti kallistui siivenkärjen osuessa korkeaan heinään. Lähellä laskupaikkaa oli järvi ja avoin esteetön tasainen suo, jotka olisivat olleet parempia laskupaikkoja kuin metsäautotie ja metsä. Lennosta muodostui yli 200 km kolmio, joka ulottui pisimmillään yli 50 km etäisyydelle Virroille. Kone vaurioitui pahoin, mutta henkilövahinkoja ei tullut. Kone löydettiin lentoetsinnällä klo 19.55. Henkilövahinkoja ei tullut. Asetin loppuliukulaskimen, joka näytti n. Metsä ei ole osoittautunut niin vaaralliseksi laskupaikaksi miltä se aluksi kuulostaa, kunhan kone on ohjaajan hallinnassa puihin törmäämiseen saakka. Loppuliuku oli aloitettu n. Ohjaajalla ei ollut kerholta matkalentolupaa kyseiselle koneelle. Todennäköisesti parametrit (MC, siipikuormitus, jne.) tai toimintamoodit olivat väärät. Perussyy tapahtumaan lähti kuitenkin jo lennonsuunnittelusta. Ohjaaja oli 28-vuotias mies. Korkeus vajosi ennakoi- tua nopeammin ja n. Kuomu rikkoutui, nokka painui sisään ja runkoon tuli murtumia eri puolille sekä sivuperäsimeen tuli ruhjeita. Kone lähti kaartamaan jyrkästi sivuun ja lentäjä irrotti hinausköyden välittömästi. 40 km säteellä pysytellen n. Koneen toinen ulompi siipi katkesi. Kone jäi 90 astetta vasemmalle kallistuneena siiven kärjen varaan. Lasku metsään tapahtui klo 19.30. Suo olisi ollut todella hyvä laskupaikka teline sisällä laskettuna. Järvi on turvallinen laskupaikka, mutta aiheuttaa melkoiset koneen kuivausoperaatiot. Mutta laskimen asetuksia merkittävämpi virhe oli kykenemättömyys havaita ongelmaa ja arvioida itse liukupolkua ja korkeuden kehitystä oikein, ennen kuin oli liian myöhäistä. Paikallis- lentoa olisi voinut lentää paljon lähempänä kenttää ja suuremmin turvamarginaalein". Lento ulottui melko laajalle alueelle kentästä. Paljon on luotettu tekniikkaan ennen kuin on havaittu missä todella mennään. Hänen kokonaislentokokemuksensa oli noin 740 h ja kyseisellä tyypillä 320 h. Pääsyynä tapaukselle voidaan pitää ohjaajan ilmoittamaa tekijää "kykenemättömyys havaita ongelmaa ja arvioida itse liukupolkua ja korkeuden kehitystä oikein". Suurin syy erityisesti kiitotien vieressä oleva pitkä heinä sekä 20 m radan sivussa oleva, vaikeasti havaittava syvä oja, joka aiheutti vauriot. 2000 m korkeudesta. Laskupaikka oli 5 km itään Teiskon kentästä. Vastatuulta on arvioitu olleen 20 km/h. Ilmoittajan arvio tapauksen syystä: "Laskin ei ollut asetettu oikein. Tavallisesti hyvin hoidetulla kentällä vaurioita ei olisi tullut". Laskin osoitti aivan liian suurta nopeutta, jota noudatin ja "ajoin" korkeudet pois. Nimbus 4T kone laskeutui metsään noin 300 m ennen Räyskälän lentokenttäaukeaa. Nimbus 4DM törmäsi kaarron ja moottorin käynnistysyrityksen jälkeen puihin ja putosi huvilan pihaan noin kilometri Räyskälästä. Metsään on laskeuduttu kymmeniä kertoja. Avoimen luokan vaurioita Räyskälän EM-kisoissa joutui viime kesänä kaksi avoimen luokan konetta laskeutumaan metsään loppuliu´ussa. Tuuli oli tyyni. Avoimen luokan Nimbus 4DM osui puihin ja syöksyi moottorinkäynnistysyrityksen jälkeen huvilan pihapiiriin. +600 m ja pyrin ajamaan laskimen osoittamaa nopeutta. Ohjaaja oli 39-vuotias mies. 24 lentoturvallisuus huhtikuu 2006 Edes moottori ei aina pelasta laskulta huonoon paikkaan
Liittokokouksen avannut puheenjohtaja Hannu Halonen myönsi osan uhkakuvista jo toteutuneen. Siten luvassa on 57 - 62 euron maksulappu riippuen. Eurooppalaisiin määräyksiin vaikuttamisessa ovat keskeisiä SIL:n kansainväliset yhteydet, joihin on erityisesti panostettu viime vuosina. Välillä tuntuu kuin olisi tuulimyllyjä vastaan taisteleva Don Quiote. Normaalien rutiinien rinnalle suuriksi aiheiksi nousivat vapaaehtoisen lentopelastustoiminnan siirtäminen liitolta tarkoitusta varten perustetulle Suomen Lentopelastusseuralle sekä sääntömuutos, joka mahdollistaa viranomaistehtävien siirron Ilmailuliitolle. Toimintaa on viime ajat hoitanut liitossa toimiva Lentopelastustoimisto, jonka talous on jo viime vuoden ollut erillään. Nyt 28 Ilmailuliiton jäsenyhdistystä on perustanut Lentopelastusseuran, jonka päätehtäväksi määritellään vapaaehtoisen lentoetsintä- ja pelastustoiminnan hoitaminen. Se muuttaa käytäntöjä liitossa enemmän viranomaistyylisemmiksi hallintomenettelylain vaatimusten mukaan. Tasokorotus jäsenmaksuun Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2006 jäsenmaksu ja hallitukselle annettiin toimintaohjeet vuoden 2007 jäsenmaksun määrittelemiseksi. Hän kuitenkin muistutti, että liiton kannanotot ovat vaikuttaneet siihen, että esimerkiksi vuoden vaihteessa nousseita viranomaismaksuja kohtuullistettiin aiotuista. Uudesta sopimuksesta neuvotellaan parhaillaan Ilmailuhallinnon kanssa. Liitto on koko jäsenistö yhdessä. Kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti hallituksen esitys sääntömuutokseksi. Se mahdollistaa uuden Ilmailulain 163 §:ssä tarkoitettujen harrasteil- mailun valvontaan liittyvien julkisten hallintotehtävien siirtämisen Ilmailuhallinnolta Ilmailuliitolle. Hannu Halonen jatkaa puheenjohtajana. SIL:n liittokokous järjestettiin jälleen Suomen Ilmailumuseon auditoriossa, jonka lentokonepenkit tuovat oman värinsä tilaisuuteen. H arrasteilmailu on monien uhkien edessä. teksti ja kuvat TERO TUOMINEN järjestö huhtikuu 2006 25 Suomen Ilmailuliiton vuosikokous SAR-toiminta eriytettiin Suomen Ilmailuliitto ry:n vuosikokous pidettiin lauantaina 18. Tavoitteena oli saada kohoavat kustannukset katetuiksi budjettivaroista. maaliskuuta Suomen Ilmailumuseon auditoriossa Vantaalla. Mutta Suomen Ilmailuliitto ei luovuta, vakuutti Halonen. Lentopelastus omaksi järjestökseen SIL on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä rahaa vapaaehtoiseen lentopelastustoimintaan. haasteita riittää. Suomen Ilmailuliitto toimii ilmailijoiden edunvalvojana moneen suuntaan. Ilmailuliitto oli yhteisessä rintamassa Ilmailulaitoksen kanssa ministeriön suuntaan kun uuden Ilmailuhallinnon maksuja suunniteltiin. Osittain tässä onnistuttiin. Kiristyvät määräykset, kallistuva polttoaine, lentokenttien ympäristöasiat... Käytännössä tilanne ei kovin paljon muutu, sillä aiemmin SIL on hoitanut vastaavia tehtäviä Lentoturvallisuushallinnon kanssa tehdyn avustamissopimuksen perusteella. Vuoden 2005 liittokokous antoi hallitukselle valtuuden nostaa 2006 jäsenmaksua jopa seitsemän euroa, mutta koska jäsenetuna olevan tapaturmavakuutuksen hinnassa ei ollut korotuspaineita, selvittiin minimikorotuksella. Vuoden 2007 jäsenmaksusta hallitukselle myönnettiin valtuus jälleen minimissään kahden, maksimissaan seitsemän euron korotukselle. Yhteistyö viranomaisen suuntaan sujuu kaikkiaan hyvin, totesi Halonen. SLPS jää SIL:n vuokralaiseksi Malmille ja se myös ostaa toimistopalvelut Ilmailuliitolta. Hän peräänkuulutti lajitoimikuntiin lisää ihmisiä, joilla on intoa ja pätevyyttä yhteiseen edunvalvontatyöhön. Rahalla on koulutettu lentäjiä ja tähystäjiä eri puolilla maata sekä rakennettu päivystyksen vaatimaa infrastruktuuria. Kuluvan vuoden jäsenmaksu vahvistettiin hallituksen esityksen mukaan 55 euroksi, mikä tarkoitti kahden euron korotusta. Edunvalvontatyö korostuu päivä päivältä, muistutti Halonen korostaen jälleen, että Ilmailuliitto ei ole pelkästään puheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai toimisto. SLPS:n toiminnanjohtajaksi on valittu Tero Asikainen, joka on hoitanut vastaavia tehtäviä Ilmailuliiton Lentopelastustoimistossa. Kuluvana vuotena summa on 172 000 euroa
He ovat tähdänneet suunnitelmallisesti kansainväliseen menestykseen. Samaten kokouksen siunauksen sai hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi. Opetusministeriön avustus oli 105 000 ja Liikenneministeriön 193 000 euroa. 26 järjestö huhtikuu 2006 Hallituksen jäsenistä Ville Kajala ja Ismo Aaltonen valittiin uudelleen. Hallituksessa jatkavat Simo Kettunen, Turo Turja sekä Esko Lehtonen. Uutena jäsenenä hallitukseen nousi Atso Vesterinen. Kokous virtaviivaisti hallituksen esityksen pohjalta Ilmailuliiton kieltämättä monimutkaista jäsenyysjärjestelmää. Team HeKla sijoittui upeasti toiseksi laskuvarjourheilun freestylen World Cup -kilpailussa viime syksynä. Strategian mukaan eteenpäin Kokouksessa hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus sekä tilinpäätös. Ville Kajala (2.vas.) ja Ismo Aaltonen (4. Toimintaa suunnataan viime vuonna hallituksen laatiman strategian perusteella. Laskuvarjourheilijoiden määrä on laskenut jonkin verran ja ultrapilottien sekä liitäjien määrä kasvanut. Jäsenmaksuja vuonna 2005 kerättiin 380 000 euroa. Vaikka hallituksessa ei ole lajikiintiötä, Vesteristä ehdottaneet liitäjät vetosivat valinnan puolesta kertoen lajiensa harrastajien tarvitsevan parempaa sitouttamista liittoon. Uutena hallitukseen nousi Atso Vesterinen. vakuutusmaksujen kehityksestä. Vetoomus näköjään tepsi ja Vesteriselle keskitetyt äänet takasivat hänen valintansa. Yhden A4-liuskan käsittävä teksti on huomattavasti suppeampi kuin SIL:n edellinen strategia. Lisäksi vastaisuudessa on vain yksi nuorisojäsenluokka. Ville Kajala toimii hallituksen valitsemana varapuheenjohtajana. Klas Ramsay kävi noutamassa Team HeKlan saaman Harmon-patsaan sekä palkituille itselleen jäävän pienoismallin. Kokouksessa oli edustettuna 76 kerhoa yhteensä 5650 äänellä. vas.) valittiin uudelleen. Erovuorossa ollut Tapio Koskela jäi suoritetussa vaalissa nyt valitsematta. Liiton budjetissa menot vuonna 2006 ovat yhteensä 1 430 000 euroa. Vaalissa Kajala sai 5381, Aaltonen 4812, Vesterinen 3757 ja Koskinen 2352 ääntä. Liiton talous on lievästi alijäämäinen mutta tasapainossa. Opetusministeri Tanja Karpelan lupaamat korotukset urheilurahoissa eivät sataneet Ilmailuliiton laariin odotetulla tavalla. Vaali hallituksen jäsenistä Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen valittiin jatkamaan tehtävässä seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Uutena jäsenenä hallitukseen nousi Atso Vesterinen (oik.). Vuoden 2005 lopussa jäseniä oli 10 051 kun vuotta aiemmin luku oli 10 425. Erovuoroisista hallituksen jäsenistä Ville Kajala ja Ismo Aaltonen valittiin uudelleen. Purjelento on jälleen suurin liiton piirissä harrastettava laji. Ilmailuliiton jäsenmäärä on ollut lievässä laskussa. Kaikki nämä lentäjät eivät kuitenkaan kuulu liittoon. Kuvassa myös hallituksen jäsen Turo Turja (vas.) Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Simo Kettunen ja Esko Lehtonen. Kuva Kari Laaksonen. Ansioituneet palkittiin Vuosikokousasioiden lisäksi tilaisuudessa palkittiin perinteiden mukaisesti edellisen vuoden aikana ansioituneita ilmailijoita. Yläkuvassa mukana myös Heini Elo. Alkaneen vuoden avustukset jäävät kuitenkin budjetoiduista. Lisäksi paikalla oli viisi suoranaista jäsentä. Kuva Tero Tuominen.. HeKla on moninkertainen Suomen mestari vuosina 2000, 2001, 2002 ja 2003. Turun Laskuvarjourheilijoita edustavat Elo ja Ramsay ovat harjoitelleet yhdessä vuodesta 1997 lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Suomalaisen ilmailun arvokkaimman tunnustuksen, Harmon-patsaan saivat freestyle-joukkue Team HeKlassa hyppäävät Heini Elo ja Klas Ramsay. Ainaisjäsenyyksiä ei vastaisuudessa enää myönnetä - nykyiset toki säilyvät. Kun ultralupakirjoja oli vuonna 2000 yhteensä 373, vuoden 2005 lopussa luku oli lähes kolminkertainen eli 976
Lisäksi Urheilutaitolentäjät on hoitanut mediasuhteitaan erittäin tehokkaasti ja saanut lajille runsaasti näkyvyyttä. Vesa on saavuttanut riippuliidossa neljä eri luokkien Suomen ennätystä 1990-luvulla. Pohjolan Malja jaetaan vuoden lennokkiurheilijalle. Hän on työskennellyt purjelennon peruskoulutuksen ja opettajakoulutuksen parissa tuoden niihin vahvan opetustieteellisen näkemyksen. Jannen Maljan on saanut helsinkiläinen Leino Kuuluvainen Nuorisoilmailijat ry:stä. Lappeenrannassa pidettiin Suomen Ilmailuliiton vuoden 2005 päälentonäytös sekä radioliidokkien MM-kisat, joiden järjestelyissä yhdistys kunnostautui kiitettävästi. järjestö huhtikuu 2006 27 Viime vuoden heinäkuussa Team HeKla hyppäsi hopealle Euroopan mestaruuskisoissa Venäjällä. Vuonna 2002 joukkue hankki suomalaisen laskuvarjourheilun historian parhaan sijoituksen voittamalla kultaa freestylen World Cup -kilpailussa Itävallassa. Kuusisto saavutti nuorten MM-kilpailujen vakioluokassa viidennen sijan. Hän saavutti vuoden 2005 siimaohjattujen taistelulennokkien EM-kisoissa Unkarissa neljännen sijan ja joukkuehopeaa. Höyhen +6 -kiertopalkinto on myönnetty ansioituneelle varjoliitäjälle Hannu Roineelle. Paul Tissandier -diplomin sai Esko Keskinen Turusta. Tapio Savolainen toimi lukuisissa harrastusilmailun luottamustehtävissä niin valtakunnan tasolla kuin kansainvälisestikin. Laskuvarjourheilun Nesteen kiertopalkinto myönnettiin turkulaiselle Team HeKlalle. Kokkonen toimi pitkään Ilmailuliiton laskuvarjotoimikunnan koulutusja turvallisuuskomitean puheenjohtajana. Experimental- ja ultrakevytilmailijoiden Sammon Haarikka luovutettiin rovaniemeläiselle Hannu Mäkeläiselle pitkään jatkuneesta työstä experimental- ja harrasterakentamisen hyväksi. Hän on myös toiminut riippuliidon opettajana yli 10 vuoden ajan. Orvokki Kuortin kiertopalkinto myönnettiin Vampulan Siipiveikot ry:n miehistölle Janne Lensu Pasi Siimes 2226 merimailin lentosuorituksesta. Keskinen on myös Purjelentotaitokirjan tekijä yhdessä Paavo Koposen kanssa. Lajipalkinnot Myös ilmailulajien omien tapahtumien yhteydessä on aiemmin talvella jaettu perinteisiä kiertopalkintoja. Hän saavutti siimaohjattujen taistelulennokkien EM-kisoissa Unkarissa juniorihopeaa, senioreiden luokassa kahdeksannen sijan sekä joukkuehopeaa. Hänellä on takanaan yli 20 vuoden ura riippuliidon harrastajana. Hänet palkitaan pitkäjänteisestä työstä lajin eteen. Tänä vuonna maljan vastaanotti helsinkiläinen Laura Leino. Yhdistys on edistänyt ansiokkaasti edustamaansa lajia ja nostanut suomalaisen taitolennon pohjoismaiselle huipulle. Suomen Ilmailupatsas annetaan vuosittain Suomen siviili-ilmailun alalla tai sen hyväksi edellisten vuosien aikana ansioituneesti toimineelle henkilölle. Markku Kuusisto Porista on saanut parhaasta purjelentosuorituksesta vuosittain myönnettävän Satakunnan Maljan. Uno Dahlin kiertopalkinto jaetaan Ilmailuliiton jäsenkerholle, joka on kouluttanut vuoden aikana suurimman määrän uusia purjelentäjiä (HC). FAI Honorary Group -diplomi myönnettiin Urheilutaitolentäjät ry:lle. Ensimmäisen hyppynsä lempinimellä Hukka tunnettu Salonen hyppäsi 1967. Hän on mm. Laura Leino oli myös saman luokan Suomen mestari. Hän on tehnyt pitkän päivätyön varjoliidon parissa harrastaen lajia aktiivisesti lähes 15 vuoden ajan ja moottoroitua varjoliitoa 10 vuoden ajan.. Pilvenveikkojen Maljan sai nuori lennokkitulokas, helsinkiläinen 15-vuotias Jussi Forss Lennokkipojat ry:stä. Luumun Malja -kiertopalkinto jaetaan kannustuksena suomalaiselle nuorelle naiselle, joka on erityisen ansioitunut ilmailun parissa. Niiranen sijoittui vapaastilentävien polttomoottorilennokkien MM-kisoissa Argentiinassa neljänneksi. Kotkanpoika-kiertopalkinto myönnettiin Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry:lle. Olavi A. Palkinnon sai tänä vuonna Timo Kokkonen Oulun Laskuvarjokerhosta ansiokkaasta työstään laskuvarjourheilun turvallisuuden kehittämiseksi. Suomen Ilmailuliiton kultainen ansimerkki on myönnetty Risto Saloselle (Kuopio) sekä postuumisti Tapio Savolaiselle (Helsinki). Risto Salonen on tehnyt pitkään ja ansiokkaasti työtä laskuvarjourheilun kalustopuolella. osallistunut aktiivisesti suomalaisen kalustomestari- ja laskuvarjotarkastajajärjestelmän sekä koulutuksen kehittämiseen. Viimeksi hän toimi Suomen Ilmailuliiton puheenjohtajana. Kuvassa vasemmalta Risto "Hukka" Salonen (kultainen ansiomerkki), Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Mäkelä (Kotkanpoika), Laura Leino (Luumun malja), Timo Kokkonen (Suomen Ilmailupatsas), Klas Ramsay Team Heklasta (Harmon-patsas) sekä Tapio Savolaisen kultaisen ansiomerkin vastaanottanut Marjatta Hietala. FAI:n tunnustukset Kansainvälisen ilmailujärjestö Fédération Aéronautique Internationalen palkinnot jaettiin syksyllä järjestön 100vuotisjuhlien yhteydessä Pariisissa. Hän on yksi Suomen harvalukuisista riippuliidon tandemopettajista. Perusteet ovat samat kuin Harmon-patsaan myöntämiselle. Tänä vuonna sen sai savonlinnalainen Timo Niiranen. Raution kiertopalkinnon sai Vesa Lappalainen. Lähinnä Savolaisen sydäntä oli kilpapurjelento mutta hänen tarmonsa suuntautui ilmailun edistämiseen yleisemminkin. Viime vuonna menestynein yhdistys oli Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry. Lisäksi hän on osallistunut laskuvarjourheilun Suomen mestaruuskisoihin vuosina 1970 - 2005. Kokkosen kokoamat vaaratilanneraporttien yhteenvedot ovat mahdollistaneet ongelmakohtien havaitsemisen ja korjaamisen
Hinta on varmaankin ollut valintaan syynä. Reichmannin kirja on tämänkin teoksen lähtökohtana ja kirjoittajat hyvin hienovaraisesti ja kunnioittavasti kertovat täydentävänsä ja jatkavansa tuossa kerrottua. Reichmannin esimerkkikoneen ASW15:n maksimipaino on noin 400kg ja liitoluku noin 38. En ole kuvia laskenut, mutta veikkaisin niitä olevan toista sataa ja ilman kuvia kirja ohenisi noin puoleen nykyisestä paksuudestaan. Omat suosikkini ovat: (lainaus Reichmannilta) "Everytime you turn, you are going backwards" "The continual search for the power line is more important than the relentless search for optimum speed" Eli vapaasti suomennettuna: älkää tuhlatko energiaa mittareiden tuijotteluun ja mc ready -asetusten mietiskelyyn, vaan lukekaa taivasta. Hitaasti kiiruhtaen Suomessa on kautta aikojen vieraillut menestyneitä purjelentäjiä kertomassa oppejaan. En tiedä paljonko parempi ulkoasu olisi maksanut, mutta itse olisin ainakin valmis maksamaan enemmän paremmin taitetusta ja sidotusta versiosta. Nyt kirjaan tutustumiseen käytettävis-. Purjelennon kauneus ja näkövinkkelin ainutlaatuisuus tulee jälleen kerran todistettua. Kaikki perustellaan ja tekstiä elävöitetään autenttisilla tarinanpätkillä menneistä tapahtumista. Koneet kuormataan maksimipainoon ja niillä liidetään lujaa. I sä olleen ajan puitteissa en ole riittävän hyvin kyennyt perehtymään niiden oikeellisuuteen tai menetelmän lähtökohtiin. Kone kulkee kovaa, pehmeästi, sulavasti, määrätietoisesti ja pysähtyy vain päivän parhaisiin nostoihin. Kuvien kautta kirja avautuu paljon laajemmalle lukijajoukolle, kuin vain hard core kilpapurjelentäjille. Joskus 80-luvun puolivälissä Janne Horman järjestämässä Hämeenlinnan Purjelentosymposiumissa vieraili Ingo Renner. Välillä on iskulauseen omaisesti lauseita paksunnetulla tekstillä. Leon ja Rickyn esimerkkikoneet ovat tämän päivän Discuksia, LS-kaseja koneita, joilla meidänkin kisapilottimme lentävät. Näiden kuvien myötä tulee esiin kirjan ainoa negatiivinen piirre. Muistaako kukaan tällaisia aikoja??. Se on kirja, joka kertoi puukonesukupolven purjelentäjille, kuinka ensimmäisen sukupolven kuitukoneille tulee lentää. Nidottu ulkoasu ei anna hienoille kuville oikeutta. Brigliadorien kertomana luen ensi kertaa sen, minkä itse olen taivaalla nähnyt ja kokenut. Hyvin usein lentämisestään kertoessaan he mainitsevat liitelevänsä varovaisesti ja hissukseen. Yli aukeaman levittyvistä kuvista häviää paljon sivujen taitteeseen. Se on hyvä oppikirja purjelentäjille ja samalla mainio katsaus muille harrastajille tämän päivän huippupurjelentoon. Joku intohimoinen matemaatikko ehkä kavahtaa lähtökohtaisesti empiirisistä havainnoista tehtyjä päätelmiä. Kyseessä myös upea kuvateos Kirjan 350 sivun sisällöstä valtaosan valtaavat hienot värikuvat. SIL-shop myy kirjaa 58 euron hintaan. Ja erityisen hienoja siksi, että hyvin moni niistä on otettu Suomessa. Ja on siellä muidenkin Suomessa ottamia kuvia. 28 läpilaskuja huhtikuu 2006 teksti ANTTI LEHTO Kirja kilpapurjelennosta Leo and Ricky Brigliadori: COMPETING IN GLIDERS winning with your mind Nidottu neliväripainatus 350 sivua. Kun tuon Kay Monkkosen ottamia hienoja purjelentokuvia löytyy kuvittamaan maailmanlaajuisen levikin purjelentokirjaa kanteen asti miten ihmeessä saisimme niitä samoja kuvia tämän oman Ilmailu-lehtemme kanteen? Olen itse päässyt läheltä seuraamaan isä Leon lentämistä kaksissa isoissa kilpailuissa Etelä-Afrikassa. Noista päivistä koneet ovat kehittyneet huimasti ja lentämisestä tiedetään jo paljon enemmän. Maisemia nähdään kaikista maailman purjelentoparatiiseista ja siellä Räyskälä on siis hienosti edustettuna. Varmasti asioiden nostaminen esiin tähän tyyliin herättää keskustelua ja sitä kautta ainakin lisää purjelentäjien paneutumista asioiden perusteisiin. Salanimellä Kay Monkkonen esiintyvä - meille kaikille hyvin tuttu - kuvaaja on saanut kirjaan monta otosta - kansikuvaa myöden. Totuuden nimessä ja edelleen kaikella kunnioituksella Sterckensegelflug on jo aikoja sitten ollut vanhentunut. Kilpapurjelennosta ei liian usein ole kirjoja kirjoitettu ja tämä kirja tuleekin enemmän kuin tarpeeseen. Viimeksi tämä on kuultu Janowitschin ja Daviesin suusta Pakkasparlamentissa. Kirjassa kerrotaan sanallisesti mitä tämä tarkoittaa ja kuinka se tehdään. Tuon nidotun ulkoasun lisäksi kirja herätti mielessäni toisenkin ihmetyksen aiheen. Kuvat ovat ihan oikeasti hienoja. ISBN 88-7511-058-1 sä ja poika Leonardo ja Riccardo Brigliadori ovat 50- ja 20-vuotisten purjelentouriensa kunniaksi kirjoittaneet kokemuksistaan kirjan. Lopuksi: käykää ehdottomasti ostamassa tämä kirja. Hieman suurempi koko ja sidonta olisi ollut tarpeen. Nostossa kone nousee kuin höyhen maksimipainosta huolimatta. Hän jutteli samaan tyyliin ja kuulin kun Matias Viitanen kommentoi yleisön joukossa varsin kovaan ääneen: "Joo, noin se puhuu, mutta aina kun sen taivaalla näkee se menee niin hemmetin lujaa." Henkistä puolta ei unohdeta Puhtaan lentoteknisen opin lisäksi kirjassa on tekstiä kilpailun psykologiasta, taktiikasta, erilaisista tehtävätyypeistä ja jopa ravinnosta.Joitain herrojen kilpailutaktisia päätelmiä on perusteltu laskelmilla toteutuneista kilpailujen loggeritallenteista. Alan raamattu on Helmut Reichmannin jo 1970-luvulla kirjoittama Streckensegelflug, jonka oppien nojalla on jo useampi purjelentäjäsukupolvi taittanut taivaalla taivaltaan
www.koneita.com Headset MG-40 249 Uranus-Tuonti Oy Kuljuntie 6, 62100 Lapua Puh. (Kuljetuslaukku kaupan päälle) MAYCOM AR-108 ilmailuskanneri 99 muistipaikkaa. Kaikkiin konetyyppeihin. Miellyttävät pitkässäkin käytössä. Muistit ja skannaukset ym. Alueet 108 174 Mhz. minisorvi jne. Headset adapteri NYT kaupan päälle. Norm. Shell Aviation -kortti avain maailmaan. www.shell.com/aviation/cards. 06-4387 313 fax: 06-4331 049 www.japo.fi/dante myös: www.koneita.com Yhdistä työ ja huvi Esittelyssä uusi Shell Aviation -kortti avain laadukkaisiin ilmailupolttoaineisiin ja voiteluaineisiin sekä teknisiin palveluihin. Jo 15 vuotta myynnissä Suomessa. hienoudet. Lisätietoa numerosta 0204 43 2666. Voit käyttää Shell Aviation -korttia tuhannessa Shell Aviation -toimipisteessä 90 maassa kautta maailman. Yksityislentäjille ja lentoyhtiön omistaja-lentäjille Liikennelentäjille ja liikelentoyhtiöille Molemmat kortit tarjoavat: · korkealaatuiset, erittäin suorituskykyiset Shell Aviation -ilmailupolttoaineet · ilmailun johtavat voiteluaineet ja rasvat · turvallisen pääsyn tapahtumatietoihisi kätevästi vuorokauden ympäri, viikon jokaisena päivänä · PIN-koodisuojatut tapahtumat Tee Shell Aviation -korttihakemus WWW-sivustollamme. ihanteellinen maa-asema kerhokäyttöön jne. hinta: 450 NYT vain 380 artikkeli huhtikuu 2006 29 (Uutuus)IC-A24E ilmailuradio jossa VOR-näyttö vakiona. Tulossa mm. Rintataskukoko. Mm. Katso lisää nettisivultamme. lentokoneisiin. Erittäin hyvä äänenlaatu ja vastaanottimen herkkyys. (Arvo 105 ) Myös suojalaukku kaupan päälle. (Arvo 54 ) Tulee täydellisenä akun ja laturin kanssa. Huippulaatuiset, mutta hinnaltaan edulliset lentokoneheadsetit. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa vaimentava mikki, äänenvoimakkuuden säätö. Vain 75 HUOM: Pienoismallien rakentajat: Tutustu koneisiimme. minijyrsinkoneet jne. Hinta 699 NYT 579 Ilmailukäsiradio VXA-150 - 355 150 muistipaikka, kaksoiskuuntelu, erittäin monipuolinen ja suosittu ilmailuradio. Akut, antenni ja laturi sekä kaikissa suomenkieliset ohjeet mukana. 200 muistipaikkaa. Akku ja laturi sekä headset adapteri mukana. IC-A-4EURO KÄSIRADIO. Sopii purjekoneisiin, ultriin ym
1/7 mittakaavaisen koneensa Tommi oli rakentanut australialaisen Trim Aircraftin sarjasta. Jussi on tehnyt koneensa suomalaisesta Real Design Oy:n valmistamasta jettirakennussarjasta, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Moottorina koneessa oli OS91 VRDF, puhaltimena RAMTEC sekä pillinä hiilikuituinen BOLLY. Ensimmäisessä tuomarit arvostelevat kilpailukoneet kilpailijan esittämien dokumenttien mukaan. Lajissa myös kilpaillaan. 30 lennokkipakki huhtikuu 2006 teksti ja kuvat ARI KRISTOLA SUIHKULENNOKKIT kisasivat S uihkulennokkit keräävät katsojien huomion missä niitä lennätetäänkin. Jettien MM-kilpailut pidetään kahden vuoden välein. Suuret, komeat ja ääneltäänkin oikeanlaiset lennokit ovat tulleet Suomessakin tutuiksi. Tommin kone oli kotoisasti sinivalkoinen eli Kreikan väreissä. Kuudennet maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Unkarissa. Lennon arvostelussa suurin kerroin on lento-ohjelman ja lennon realistisuudella. Pakollisia liikkeitä ovat nousu, lasku ja suora vaakaohilento. Lento-ohjelma muodostuu kolmesta pakollisesta ja viidestä valinnaisesta liikkeestä. Numerolla 28 kilpailleella Tommi Vesalolla oli koneenaan F-86 Sabre. Se oli kilpailujen ainoa puhallinmoottorilla lentävä jetti, ja saikin paljon ihmetystä ja nostalgisia kommentteja osakseen. Moottorina on Frank Turbine TJ-74, ja radiolaitteina JR:n radiokalusto. Valinnaiset liikkeet pitävät sisällään vaikeampia taitolentoliikkeitä, joista pilotti voi valita konetyypilleen luonnollisimmat liikkeet. Koko Kiina auttaa Tommi Vesaloa.. Toisessa vaiheessa arvostellaan pilotin kyvyt. Maalauskaaviona on Kanadan ilmavoimien (RCAF) värikäs 60-vuotisjuhlamaalaus. Avoimessa luokassa saa koneen rakentaja ja lennättäjä olla eri henkilö eli ns. Numerolla 7 kilpailleella Jussi Korolaisella oli kilpailukoneena 1/8 mittakaavainen F-18C Hornet. craftmanship eli rakennustaito. Niiden pohjalta arvostellaan koneen ulkomuoto, väritys, ulkonäön realistisuus sekä ns. Yksilöluokassa koneen rakentaja ja lennättäjä ovat sama henkilö. Ei jetin tarvitse välttämättä olla niin sotaisa. Koneen tulee koko lento-ohjelman ajan rullauksineen liikehtiä aidon tavoin. Suomen joukkue oli jo ennen kilpailumatkalle lähtöä hyvin selvillä kansainvälisestä tasosta, joten kumpikaan kilpailijoista ei lähtenyt matkaan voitto mielessä, vaan enemmänkin oppiakseen Suomen joukkuetta päättäjäisissä. Kansainvälistä tunnelmaa starttiboxissa. Michael Binder Itävallasta esittelee taitojaan. Kumpikin Suomen edustajista kilpaili yksilöluokassa. Tällä kertaa oli Suomesta tarkoitus saada kokoon täysi kuuden kilpailijan joukkue. Deadlinen lähestyessä lopulliseksi määräksi vahvistui kaksi kilpailijaa joukkueen ollessa kuitenkin yli kymmenhenkinen. Kilpailun eteneminen Kilpailussa on kaksi vaihetta. Lennätyskierroksia on kolme, joista kaksi parasta lasketaan lopullisiin tuloksiin. Kilpailussa on kaksi eri luokkaa, avoinja yksilöluokka. Näin ohjelmasta tulee mielenkiintoinen seurata, aivan kuin esikuviensakin soololennoista. Aukeavat kuomut, tukialus-koukut, pudotettavat lisätankit ja pommit varmistavat aplodit. Kaksi luokkaa Kilpailijat edustivat peräti 27 eri kansallisuutta, osallistujamäärän ollessa 68. Ohjelma tulee myös rakentaa siten, että siitä tulee tiivis ja että käännösliikkeet valmistavat koneen suoraan seuraavaan liikkeeseen. teami
Onpa ilmassa jopa sellainen ajatus, että tässä kilpailussa osallistuisi Suomen kilpailijoita myös avoimeen luokkaan. Jospa ryhmätyö toisi potkua tuloksiin.... Valmisteilla tähän kilpailuun on ainakin 1/5-mittakaavainen MiG-15 Mukelo, joka on kokonaan suomalaista käsialaa. Parasta antia olikin huippusuoritusten seuraaminen, sekä tuomareilta saatu palaute siitä, kuinka kaikki tehdään oikein. Koneen tulee koko lento-ohjelman ajan rullauksineen liikehtiä aidon tavoin. Seuraavaksi Seuraavat jettien maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Pohjois-Irlannissa kahden vuoden kuluttua. Konetta katsellessa tulee koko ajan muistuttaa itseään kilpailujen painorajasta 20 kiloa.. Ilmajarru ja jarruvarjo tuovat koneisiin mukavasti näyttävyyttä Jussi Korolaisen Hornet F-18C oli näyttävä kone värikkäässä kanadalaisessa maalauksessa. Kuvassa laskua sorvaava MiG-29 on liki kolme metriä pitkä. lennokkipakki huhtikuu 2006 31 t uutta ja tapaamaan alan harrastajia ympäri maailman. Kilpailun tasosta kertoo sekin, että tässä kuvassa vauhtiaan jarruttelee ihan vain showlennokkina toiminut Eurofighter Typhoon. hydrauliset laskutelineet ja kaksi suihkumoottoria. Tästä kuvasta selvinnee parhaiten mihin kehitys on menossa. Kotimaista jettisceneä pääsee näkemään livenä Jämillä 20.-21 toukokuuta, jolloin VLH ja RCJF pitävät siellä yhteisen leirin. Tapahtumasta lisää: http://vlh.ay.cx/ Lisätietoja ja tulokset International Jet Model Committeen sivuilta: www.ijmc.com ttäjäisissä. Koneessa mm. Lennokki on rakennettu suomalaisesta lasikuitusarjasta. MM-kilpailut olivat kautta linjat erittäin korkeatasoiset. Siksi kilpailu sujuikin itse suoritusten aiheuttamaa vapinaa lukuun ottamatta varsin leppoisasti. Tähän kilpailuun on tämänhetkisten tietojen mukaan osallistumassa jo tuplasti enemmän suomalaisia kilpailijoita. Kaikki yksityiskohdat näyttivät olevan paikallaan laippojen solia myöten. Kuvan Hawk on kokonaan sandwich-rakenteinen ja valtavan kokoinen
Suorituksista jaetaan ranking-pisteitä. Uudehkot kypärät, interkom, uudehko säädettävä potkuri ja tarvittavat mittarit. 0400-694 065. SZD-55 (LO) OH-845, 1190h, 340 starttia. 1518 h ja 353 lentoa. 041-545 6050. 044349 0366, mattiagren@pp.nic.fi. Modifioitu siipi. Yritysmuotoisille ilmoittajille Konemarkkinat-palsta maksaa 50 eur/25 pmm, hintaan sisältyy kuvan julkaisu. 49 000 euroa. 040-531 7647. 1979 Piper Tomahawk Lycoming 112 hv, 290 tuntia PKJ. Lycoming O-235-L2C moottori 116 hv. Tied. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Hyvä kisapaketti heti saatavissa sopuhintaan. Varapäivä on 1.5.2006. Martti Sucksdorff puh. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi www.paratronic.fi Ikarus fox c-22 OH-U208, lennetty 330h, uusi moottori Rotax 503, 58h. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 10 eur/25 pmm, kuvallinen ilmoitus 20 eur. Pakettiin kuuluu mittarit perus+ VP8/9, radio, putki yms. Tied. Liidinvarusteiden korjaukset Paratronic Oy Petri Rantala, puh. · Seuraavaan 5/2006 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 13.4.06 mennessä. myydään Suunto-rannetietokoneet, Apco liitimet ja valjaat, Bräuniger instrumentit, Icom, Yaesu, Maycom -radiot, JDC tuulimittarit, MLR gps:t, LaCrosse sääasemat, Charly Insider-kypärät, Hanvag lentokengät yms. Tied. Mikkelin Moottorilentäjät ry/Olli Nyberg, 0500-178 955. Myydään LS6-18wl OH-866 WS. 0400-492 133 tai gunilla.soderholm@tmi.inet.fi. Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. sopimuksen mukaan. Tied. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. KLA 6967 h, O-360-A4M moottori 1729 h, potkuri 1647 h. Täydellinen kisapaketti, Zander SR940 & GP940 & sähkökompassi, Bohli, Becker-radio, hyttysputsarit, Avionic-perävaunu, kenttäkuljetusvälineet, kone akryylimaalattu, uusi kuomu. Raimo Nurminen, puh. Vuosimalli 2002. Katso www.elisanet.fi/ ohxxv/. Nyt 4 kpl 1/5osuuksia Suomen kuuluisimmasta ja komeimmasta punaisesta Eaglestä. IFR-varustus ja autopilotti, vuositarkastus 11/2005. 32 markkinat huhtikuu 2006 Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat · Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. 1974, Lycoming 150 hv, hyväkuntoinen, runsas varustus. Kilpailun johtajana toimii Matti Ågren, puh. Siisti Continental 100 hv pikku-Rallye. 1984. Tied. Tied. Tiedustelut: Gunilla Söderholm, puh. (02) 240 7460, Fax (02) 240 7480 sales@parasale.com www.parasale.com Cessna 150 Aerobatic 1970 OH-CBZ. Hp. Rotax 912 ULS. Tied. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: soivio@ilmailuliitto.fi. Ei koskaan mitään vaurioita, maalipinta hyvä. King KX 170 B COM/NAV, vuositarkastus 5/05. Puh. Aaltonen 040-531 7015, Tikkala 0400-974 990. suomeksi iltaisin +46-76-238 3658 tai tomahawk.sales@hotmail.com. Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjotarvikkeet Huollot ja tarkastukset yli kymmenen vuoden kokemuksella. Cora 200 Arius F. Myydään Zander ZS1 variometri-, loppuliukuja GPS-järjestelmä hintaan 3900 euroa + toimituskulut. Lisätiedot PIK ry / markus.laitila@kolumbus.fi tai 040-575 1204. KILPAILUKUTSU Etelä-Pohjanmaan Liitäjät ry järjestää riippuliidon harjoituskilpailut Kauhajoella, Lamminmaan lentokentällä 28.-29.4.2006. Full Lotus kellukevarustus, lennetty noin 350h. 040-561 0850. Piper PA-28-181 Archer II OH-PKT vm. TT 9231 h, moottori 1018 h. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Muunnettavissa myös 125 hv:ksi + muita lentokoneen osia. Pekka Niemi 0400-462 394 tai Peter Simonsen 040-506 6766. Piper Warrior PA-28-151 vm. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.paratronic.fi/ranking. TERVETULOA! Christen Eagle II OH-XEA. Koneen kotikenttä Mikkeli. 22 000 euroa. 1957 Meta Sokol, experimental, Lycoming 150 hv, 800 tuntia PKJ. Hp
Majoitus: Ruukkialue Oy puh. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. mennessä Kaj Lindqvistille puh. Kilpailumaksu ennakkoon ilmoittautuneilta 30 euroa, jälki-ilmoittautuneilta 40 euroa. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. 019-515 566 tai 0500-496 537, email kaj.lindqvist @lagerholm.fi. La 20.5 Aamiainen klo 8.00 Lipunnosto + briefing klo 9.00 Rinteen raivaus klo 9.10-22.00 Sauna + kuppilatiiman keruu klo 22.00-01.30 Su 21.5 Aamiainen klo 8.00 Lipunnosto + briefing klo 9.00 - Jos työt tuli tehtyä edellisenä päivänä ohjelmassa lennätystä/lentoa (RC Jets Finlandin ehdoilla), jos ei niin rinne kutsuu... Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva kilpailulisenssi joka tarkastetaan kilpailupaikalla. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva kilpailulisenssi joka tarkastetaan kilpailupaikalla. Ilmoittakaa käytettävissä olevat taajuutenne! Kilpailumaksu: 15 euroa, juniorit 10 euroa. Majoitustiedustelut: ruotsinpyhtaan.ruukkialue@co.inet.fi, puh. Ilmoittautumiset 31.8. Varapäivä 21.5.2006. mennessä Kaj Lindqvistille puh. Jury (3 hlö) valitaan briefingin yhteydessä. Jälkiilmoittautuminen ainoastaan kilpailupaikalla 20.5. Ilmoittautumisaika päättyy 5.5.2006 ja osallistumismaksu 180 euroa tulee suorittaa 15.5.2006 mennessä tilille Padasjoen Säästöpankki 421210-28029. Kilpailumaksu ennakkoon ilmoittautuneilta 30 euroa, jälki-ilmoittautuneilta 40 euroa. Briefing kello 10.00, kilpailu alkaa 10.30. 019-515 566 tai 0500-496 537, email kaj.lindqvist @lagerholm.fi. Kilpailussa noudatetaan F3B-luokan FAI-sääntöjä. 019-618 474 Tervetuloa! Tee työtä, jolla on tarkoitus ;-) KILPAILUKUTSU F3J SM 1/4 OSAKILPAILU RC Soaring Team Finland järjestää radio-ohjattujen termiikkiliidokkien SM 1/4 osakilpailun. Aika: 20.5.2006 klo 11.00 alkaen, briefing alkaa klo 10.30. Paikka: Ruotsinpyhtään lennokkikenttä Luokat: F3J Noudatettavat säännöt: SIL yleiset suomenmestaruuskilpailusäännöt ja FAI-säännöt Ilmoittautuminen: 14.5.2005 mennessä sähköpostitse timo.lauren@cormet.fi. Lisätietoja www.padasjoenlentokerho.fi ja Taisto Saarinen 0400-358 856. 040 557 2129 / Taneli Äikäs tai sähköpostilla: jamiagentti@jippii.fi. LOVIISAN ILMAILIJAT RY - LOVISA FLYGARE RF KILPAILUKUTSU F3B SM-OSAKILPAILU (2/2) 2.-3.9.2006 RUOTSINPYHTÄÄLLÄ F3B SM-kilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä Ruotsinpyhtäällä. 019-618 474 JÄMIN RINNE(TYÖ)LEIRI 19.-21.5.2006 Tervehdys Jämiltä ! Jottei meille kaikille tärkeä Jämin rinne kasvaisi umpeen, järjestetään Jämillä 19.-21.5 rinne(työ)leiri, tarkoituksena puhdistaa rinne lennokki-/liidintoimintaa haittaavasta kasvustosta ym. Kilpailussa noudatetaan F3B-luokan FAI-sääntöjä. 30 hlö), ruokailut (aamiainen ja lounas lauantaina, aamiainen sunnuntaina), bensat raivaus-/moottorisahaan, talkoosaunan ym. TERVETULOA "VESIKSEN" KESÄÄN! Padasjoen Lentokerho ry TERVETULOA! RC Soaring Team Finland. 019-618 474, fax 019-618 475. LOVIISAN ILMAILIJAT RY - LOVISA FLYGARE RF VESIVEHMAA OPEN 2006 20.-27.5.2006 Lennetään kahdessa luokassa, avoin ja kerholuokka. Sääntöinä käytetään sovellettuja SM-sääntöjä. Lennoilla ei käytetä vesiballasteja. Osallistumismaksut: Aikuiset 5000 männyntainta/vrk Lapset, eläkeläiset ja sotilaat 2000 männyntainta/vrk Osallistumismaksu sisältää majoituksen omilla liinavaatteilla Lomahotelli Jämissä (8 nopeimmalle) tai laskuvarjohyppääjien majapaikassa (max. Majoitus: Ruukkialue Oy puh. Jury (3 hlö) valitaan briefingin yhteydessä. Samaan aikaan Jämillä RC Jets Finlandin lennokkileiri sekä taitolentoleiri, joten murkinatauoilla nähtävää riittää! Majoitusvaraukset ym. esteistä. Leirin ohjelma: Pe 19.5 Saapuminen Jämille, majoittautuminen ja kuppilatiiman keruu, sauna. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. markkinat huhtikuu 2006 33 KILPAILUKUTSU F3B SM-OSAKILPAILU (1/2) 27.-28.5.2006 RUOTSINPYHTÄÄLLÄ F3B SM-kilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä Ruotsinpyhtäällä. Briefing kello 10.00, kilpailu alkaa 10.30. klo 10.30 asti. Ilmoittautumiset 24.5. Huom! Yhteyshenkilö on muuttunut tapahtumakalenterin aikaisemmista tiedoista. Junioriksi katsotaan henkilö, joka täyttää vuoden 2006 aikana enintään 18 vuotta. Jälki-ilmoittauneilta kaksinkertainen maksu! Kilpailun johtaja ja yhteyshenkilö: Timo Laurén 040-900 1502. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta
34 kalenteri huhtikuu 2006 tapahtumakalenteri Ilmailutapahtumia 20.-22.4.06 Second International Market for Aircraft Sales IMAS www.imas-friedrichshafen.com, +49 7541 708-362 21.-23.4.06 Fly! The London Air Show www.londonairshow..co.uk 5.-7.5.06 Model Expo 2006, Pienoismallimessut www.model-expo.com 16.-21.5.06 ILA-Berlin Air Show www.ila-berlin.com 19.5.06 Päijät-Hämeen Ilmailumuseon avajaiset www.lahdenilmasilta.com 21.5.06 Ilmasirkus 2006 Koko perheen ilmailutapahtuma, lentonäytös, Fly In www.hyik.fi/ilmasirkus2006 8.-11.6.06 Airshow Turkey www.cnr.net 17.-23.7.06 Farnborough Airshow www.farnborough.com 25.-31.7.06 Airventure Oshkosh www.airventure.org 29.7.06 Kuumaa Huumaa www.hik.fi, Timo Myllykylä 0500-495 878 30.9.-1.10.06 Lennokkipäivät www.suomenilmailumuseo.fi 23.-29.7.06 Friedrichshafen Saksa Lontoo, UK Messukeskus, Hki 5.-6.8.06 Berliini, Saksa 9.-10.9.06 Lahti Hyvinkää 28.-30.7.06 29.-30.7.06 Jämi Vintage International 2006 Jämi www.padasjoenlentokerho.fi SM taitolento/PM Kitee www.lentopaikat.net/efit.shtml, www.bluenote.fi/utl Sprinttikilpailu (avoin, 18m, vakio, 15m, kerho ja Räyskälä maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 Sprinttikilpailu (avoin ja 18m. MM-kisat Syyskuu Tarkkuushypyn SC-5 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org Utin Syyskisat www.utti.org Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org Turpaboogiet Tampereen Laskuvarjokerho ry Räyskälä Utti Räyskälä Utti Belluno, Italia Mikkeli, MiLK ry Utti Utti Jämi Lochen, Itävalta Kuopio, KLU ry Malmi Utti Mikkeli, MiLK ry Rijeka, Kroatia Hanko Utti Bled, Slovenia Hanko Viro Utti Hanko Hanko Malmi Turku Utti Utti, ULK ry Gryttjom, Ruotsi Gera, Saksa Stupino, Venäjä Stubenberg, Itävalta Paikka avoin Altenstadt, Saksa Utti Locarno, Sveitsi Tampere Räyskälä 1.-3.9.06 Pudasjärvi Nummela Räyskälä Eskilstuna, Ruotsi Räyskälä Vinon-Sur-Verdon Ranska 2.9.06 29.9.-1.10.06 18.-19.11.06. vakio ja 15m, kerho ja Kiikala maailmanluokka) www.nil.fi, Asko Pankka 040-900 7050 SM maaliinlasku Menkijärvi Ilmasotakoulun Lentokerho ry Ankara, Turkki Farnborough, UK Wisconsin, USA Hämeenlinna Vantaa Ilmailumuseo Experimental ja ultrakevyet SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 15.7.06 Jämi Fly-In Jämi www.multi.fi/kik/jamiflyin jami.fly.in2006@saunalahti.fi, Taneli Äikäs 040-557 2129 21.-25.7.06 TrikeO6, www.efll.net Lapinlahti Kuumailmapallolento Kaikki tapahtumat Pallonetissä: www.pallo.net/kalenteri 24.-28.5.06 SM-kisat, Sisä-Suomen Kuumailmapallokerho ry 17.-20.8.06 Esi-EM-kisat 24.-27.8.06 II Nauvon ilmapurjehdusregatta 16.26.11.06 MM-kisat Jyvässeutu Magdeburg, Saksa Nauvo Motegi, Japani Moottorilento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 12.-18.6.06 XIV Lento- ja toimintaleiri Aavahelukka Antti Lahti 040-530 5651, Erkki Tapojärvi 0400-296 652 19.-23.6.06 Taitolentäjien viimeistelyleiri Jämi www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 3.-9.7.06 Sunny Nights Rally Pudasjärvi http://wings.pudasjarvi.fi, Helena Jaakkola 050-599 7743 6.-9.7.06 SM taitolento Sportsman, Intermediate, Advanced EFJM www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 20.-23.7.06 Taitolennon PM-kisat Örnsköldsvik www.bluenote.fi/utl/tapahtumat Ruotsi 3.-13.8.06 Advanced-luokan MM-kisat Radom www.bluenote.fi/utl/tapahtumat 10.-13.8.06 SM tarkkuuslento Räyskälä Tarkkuuslento, rallilento, ultra tarkkuuslento www.tarkkuuslento.net Purjelento SIL/Jorma Sucksdorff 09-3509 3441 8.-23.4.06 Kebne Aaltolentoleiri http://kyla.kiruna.se/~lennart/SFK/ 20.-27.5.06 Vesivehmaa Open www.padasjoenlentokerho.fi 10.-11.6.06 Viestilentokilpailu www.padasjoenlentokerho.fi 12.-18.6.06 Oripää Camp www.turunlentokerho.fi 24.6.-1.7.06 SM vakio/15m Räyskälä-Säätiö 26.6.-1.7.06 Moskiitoralli 2.-8.7.06 SM kerho/18m Helsingin Ilmailukerho ry 2.-9.7.06 Kansainvälinen purjelentoleiri 4.-17.6.06 Purjelennon MM-kilpailut vakio 15m, 18m, avoin 9.-16.7.06 Jannen kisat 14.-29.7.06 Purjelennon MM-kilpailut kerho- ja maailmanluokka Paittasjärvi, Ruotsi Vesivehmaa Vesivehmaa Oripää Laskuvarjourheilu SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 8.-16.4.06 Hyppymestarikurssi 1 www.urheiluilmailuopisto.fi 14.-17.4.06 Pääsiäisleiri www.utti.org 22.-30.4.06 Hyppymestarikurssi 2 www.urheiluilmailuopisto.fi 29.4.-1.5.06 Hybridihyppelöt www.utti.org 12.-14.5.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org 20.5.06 Tarkkuushypyn SC-2/ RG-1 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 25.-28.5.06 Helaleiri (27.5.06) Yleisölle avoin ILMAILUPÄIVÄ www.utti.org 25.-28.5.06 FS-liiga 1 2.-4.6.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org 3.6.06 Tarkkuushypyn SC-3 risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 9.-11.6.06 Nopeusmuodostelmakisat 4-way 16.-17.6.06 DZ Utti 24h -boogiet www.utti.org 16.-18.6.06 MM-06 karsinta risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 16.-18.6.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup- osakilpailu www.europacupskydive.org 17.-18.6.06 Liitopukukoulutusta (Birdman) 17.-18.6.06 FS-liiga 2 30.6.-2.7.06 Tarkkuushypyn Eurooppa Cup-osakilpailu www.europacupskydive.org 1.-2.7.06 FS-liiga 3 Viikko 28 Parasummer 2006 (alustava) 21.-24.7.06 FS-liiga 4 ja SM-harjoitusleiri ja -boogie www.utti.org 11.-13.8.06 Hanko Open ja FS-liiga 5 18.-20.8.06 Nopeusmuodostelmakisat 7-way 26.-27.8.06 Hetukkahumpat 1.-3.9.06 Fun Flying Boogie 25.-30.7.06 SM kaikki lajit www.utti.org 25.-30.7.06 Tarkkuushypyn SC-4/RG-2 (SM-06) risto.ponto@pp.inet.fi, 040-558 0826 31.7.-4.8.06 Big Way Camp -suurten kuvioiden leiri www.skydive.se, jenny@superjenny.com 5.-11.8.06 MM-kisat 2006 FS ja AE www.worldmeet2006.com 12.-20.8.06 Malevski Cup 2006 TT- ja CF MM-kisat (4-FS:llä ei MM-arvoa) info@malevskycup.ru 23.-27.8.06 CP 1
(11.6) Siimaohjatut taitolennokit F2B (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 10.6 (11.6) Termiikkiliidokit F3J (2/4) Imatra, Immola Jari Mäntysaari 050-492 4607 Heinäkuu 1.7 (2.7) Termiikkiliidokit F3J (3/4) Lappeenranta Markku Savolainen 040-514 76 26 1.-2.7. Radio-ohjatut taitolennokit F3A (3/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 19.8. 18.6. F1AX-avoin Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi, Olavi Lumes 09-792 175 Kaanaan Kesäkisat, vapaastilentävät pikkuliidokit Tampere Suomen Cup, Timo Pajunen 040-543 3394 Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 2/3 Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Heinäkuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (5/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi, 0400-388 371 Mallilennokit Suomen Cup Aresti, Sport Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Elokuu Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva RC- taitolennokit Suomen Cup Sport Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com, 050-301 8896 Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 3/3 Vesivehmaa Hannu Riihelä 0400-351 925 Mallilennokit Suomen Cup Kansanscale, Aresti Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 Polttomoottorinopeuslennokit Q500, F3D Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun,P-30,P-30jun. (7.5.) 6.5. 17.6. Päivämäärät ja paikat ovat alustavia, tarkasta aina järjestäjältä ennen matkaan lähtöä! 35 Riippu- ja varjoliito SIL/Martti Roivainen 09-3509 3433 27.4.-1.5.06 II International Paragliding Festival Teneriffa, Espanja Valle de La Orotava, www.losrealejos.es 29.-30.4.06 Riippuliidon ranking-kilpailut Kauhajoki (1.5.06) Etelä-Pohjanmaan Liitäjät, Matti Ågren 044-338 7963 16.-30.6.06 Riippuliidon EM-kilpailut Opatija, Kroatia www.caf.hr, info@caf.hr 18.-24.6.06 Nordic Open 2006 (PG XC) Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon SM-kilpailut Annecy, Ranska www.kkpg.no 18.-24.6.06 Varjoliidon PM-kisat Annecy, Ranska http://www.kkpg.no 28.6.-2.7.06 Moottoroidun varjoliidon SM-kilpailut Alahärmä e.lampi@nic.fi 0400-364 399 1.-16.7.06 Varjoliidon EM-kilpailut Morzine-Avoriaz, www.europaragliding.com Les Gets, Ranska 2.-8.7.06 Riippuliidon SM-kilpailut EFLA/Leivonmäki nuppu.rouhiainen@mol.fi 050-396 0015, 040-510 2475 8.-16.7.06 Ylivieskan lentoleiri Ylivieska Hannu Kuronen 040-554 2478 16.-27.8.06 Varjoliidon taitolennon MM-kilpailut Villeneuve, Sveitsi www.shv-fsvl.ch 4.-5.11.06 Liitäjien Syystapaaminen Seinäjoki tomi.kohtanen@kolumbus.fi Lennokkitoiminta SIL/Jari Lehti (09) 3509 3443 SM-KILPAILUT 2006 Huhtikuu 30.4. Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 TOKA-liidokkikisat alle 16v. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut nopeuslennokit F2A (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 (9.-10.9) Siimaohjatut taistelulennokit F2D (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi 050 505 5852 2.-3.9 9.9 (10.9) 16.-17.9 18.11. 30.4. Radio-ohjatut taitolennokit F3A Oulu, Ahmosuo esa.eirola@securitas.fi 8.7. 8.7 (9.7) Heinäkuu 5.8 (6.8) 5.8 (6.8) 12.-13.8. Olavi Lumes 09-792 175 Jämin lennokkileiri L2 Jämi Rakentelua, lennätyksiä, kilpailuja. Vapaastilentävät pikkulennokit F1H Kotikenttäkilpailut pipo.lindgren@dnainternet.net 050-333 6159 Toukokuu 20.-21.5 Radio-ohjatut taitolennokit F3A (1/4) Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com 050-3131031 20.5 (21.5) Termiikkiliidokit F3J (1/4) Ruotsinpyhtää timo.lauren@cormet.fi 040-900 1502 27.-28.5 Radio-ohjatut liidokit F3B (1/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Kesäkuu 10.6. Pekka Nyman 03-340 0153 Nurmeksen lennokkileiri/radio-ohjattavat Nurmes aarne.roti@luukku.com, 044-381 1900 Lennokkileiri/rakentelua, kilpailuja A-2, P-30, F1H Jämi petri.harsia@jippii.fi, 05-451 5515 inSkaala 2006 -sisälennokkitapahtuma Pietarsaari www.pivota.fi/inskaala, ilkka.klemetti@pivota.fi, 040-545 2044. 21.10. Radio-ohjatut liidokit F3B (2/2) Ruotsinpyhtää Kaj Lindqvist 0500-496 537 Termiikkiliidokit F3J (4/4) Östersundom/ erkki.arima@jippii.fi 040-8030402 Räyskälä Radio-ohjatut taitolennokit F3A (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 2592 Marraskuu Vapaastilentävät sisälennokit F1M ja F1D (1/1) Järvenpään tapio.linkosalo@helsinki.fi liikuntahalli Muut lennokkikilpailut 2006 Huhtikuu Vapaastilentävät pikkulennokit F1Hjun.P-30,P-30jun. 16.-17.9 5.-9.6. Avoin lk Loppukilpailu, Jämi suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 TOKA-liidokkikisat alle 16v. Siimaohjatut taitolennokit F2B (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@hel.fi 050-522 35 60 26.8 (27.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (3/3) Turku, Paattinen hannu.kunttu@raseko.fi 040-729 7020 26.8 (27.8) Radio-ohjatut helikopterit F3C (1/1) Lahti, Vesivehmaa risto.murtovaara@kaha.fi Elokuu Polttomoottorinopeuslennokit F3D (1/1) Avoin Samuel Riippa, samuelx@saunalahti.fi, 040-772 3593 Syyskuu 2.9. 1.-9.7. (7.5.) 20.5. kalenteri huhtikuu 2006 Tiedot kalenteriin kirjallisesti fax (09) 3509 3440 tai e-mail soivio@ilmailuliitto.fi. Julkaisu on ilmaista, hyödynnä ilmailun ykköskalenterin näkyvyyttä. 19.8. 12.-16.6. Siimaohjatut taitolennokit F2B (2/3) Kuopio matti.husso@pp.inet.fi 040-563 9523 5.8 (6.8) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (2/3) Seinäjoki, tomi.kohtanen@kolumbus.fi 040- 512 2586 Kurjenneva 12-13.8. (2.7.) 1.-2.7. F1AX avoin (4/4) Kotikenttäkilpailut suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Toukokuu 2mRC-liidokkien Suomen Cup 2006 (4/5) Kotikenttäkilpailut leo.santala@kolumbus.fi, 0400-207 895 Radio-ohjatut sisätaitolennokit F3P-AM Aeromusical Helsinki, Suomen Cup, Kimmo Kaukoranta 050-301 8896 Messukeskus Sähköliidokit F5J-Nordik Suomen Cup 1/3 Porvoo Olli Jovero 0400-104 326 RC-taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport Turku, Paattinen markus.aaltonen@nokia.com, 050-313 1031 Kesäkuu Rinnekisa vapaastilentävät liidokit alle 16v. 20.-21.5. 10.6. Kesäkuu 1.7. (9.7.) Radio-ohjatut mallilennokit F4C (1/3) Kuopio juha.reinikka@elektrobit.com 040-344 2826 Elokuu 5.8. 23.-29.7. 26.8 (27.8) Elokuu 2.9. 11.6. 30.4. 6.5. Avoin pipo.lindgren@dnainternet.net, 050-333 6159 RC- taitolennokit Suomen Cup Nordic ja Sport (4/4) Kokkola erkko@pp.kpnet.fi 050-581 25 92 Lennokkitapahtumat, leirit 2006 Jämin lennokkileiri L1 Jämi Rakentelua, lennätyksiä, kilpailuja
Joidenkin lajitoimikuntien alla toimii lisäksi useita erillisiä työryhmiä esimerkiksi turvallisuusasioiden parissa. 36 sil-sivut huhtikuu 2006 Ilmailuliiton lajitoimikunnille nimettiin puheenjohtajat uomen Ilmailuliiton vuosikokouksessa valittiin lajitoimikunnille puheen- ja varapuheenjohtajat. Maalilennokkiryhmässä on lennättäjiä ja lennättäjien apulaisia kaluston ylläpitoon. Hae tai tilaa heti omasi! Puolet ensipainoksesta on jo myyty. AIR CREW kortti lakkautettu Kansainvälinen ilmailujärjestö FAI on lakkauttanut lentäjille tarkoitetun Air Crew kortin ja uusia kortteja ei enää SIL:n toimistosta myönnetä. Tarjolla on tiukkaa asiaa noin 560 sivua. Ilmailuliiton kustantamaa teosta myy SIL Shop 35 euron hintaan. Purjelentotoimikunta PT Simo Kettunen (pj)., Antti Koskiniemi (vpj.) Ulla Hiipakka (pj.), Jukka Juntunen (vpj.), Raija Kosonen, Kimmo Paularanta, Jussi Sistonen S Experimental- ja ultrakevyttoimikunta EUT Jouni Laukkanen (pj.), Markku Salminen (vpj.), Tom Arppe, Torbjörn Bengström, Jari Lanteri, Matti Laukkanen, Toni Mäkelä, Jorma Paavilainen, Kai Pätsi, Ilkka Ruohonen, Nils Rostedt, Jyrki Viitasaari Ilmapallotoimikunta IT Jari Siltala (pj.), Esa Pakarinen (vpj.), Jukka Ollikainen, Jorma Sucksdorff Laskuvarjotoimikunta LT Lennokkitoimikunta LeT Kim Henriksson (pj.), Erkki Arima (vpj.), Ossi Kilpeläinen, Laura Leino, Lasse Aaltio, Kimmo Lehtonen, Janne Laurén, Leo Santala, Samuel Riippa, Juha-Pekka Nurro, Kari Kivikangas, Petri Nygrén Liidintoimikunta LiT Virpi Nieminen (pj.), Mauri Keinänen (vpj.), Pekka Vartia, Katriina Mäenpää, Jani Tertsonen, Mika Schwach, Jari Takanen, Ville Räikkönen, Rami Saikkonen Moottorilentotoimikunta MT Tero Auranen (pj.), Jari Siltala (vpj.) Harri Heikkilä, Juhani Jansson, Ilkka Koho, Risto Niemi, Raimo Nikkanen, Matti Mecklin Armeijaan lennättämään !! Mikä voisi olla sen mukavampaa tapaa kuin käydä intti harrastuksen parissa mukavassa seurassa. Todella laaja ja kattava sisältö. Muita paikkoja ovat Karjalanprikaati / SalpItPsto Vekarajärvellä ja Lapin Ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä. UUSI ULTRAOPPIKIRJA VALMIS Torbjörn Bengtströmin suurtyö, Ultralennon - moottoripurjelennon oppikirja on valmis. Purjelentotoimikunta ei ole vielä järjestäytynyt. Hakemuksessa tulee muistaa mainita olevansa lennokkiharrastaja. Liiton toimikunnilla on oma ohjesääntönsä, joka on luettavissa internetissä liiton sivuilla. Näin on osaaminen keskitetty eikä kaikkien tarvitse osallistua kaikkien asioiden käsittelyyn. Kirja sopii niin koulutuskäyttöön kuin aiheesta muutenkin kiinnostuneen luettavaksi. Monet lajit ovat talvitapaamisissaan tehneet esivalinnat, jotka kokouksessa nyt vahvistettiin. Varusmiespalveluksen hakupapereita täytettäessä tulee laittaa toivomus päästä ilmatorjuntajoukkoihin maalilennokkimiehiksi. Vaatimuksena on kokemus radio-ohjattavista lennokeista. Pienten maalilennokkien pääkoulutuspaikka on Panssariprikaati / Hämeen Ilmatorjuntapatteristo, jatkossa HämItR, Parolannummi. Olemassa olevia kortteja voi kuitenkin käyttää niihin merkityn voimassaoloajan loppuun asti. SIL Shop 09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi
sil-sivut huhtikuu 2006 37 KILPAILUKUTSU Vakio- ja 15m SM 2006 -kilpailuihin Räyskälä-Säätiö toivottaa osallistujat tervetulleeksi purjelennon vakio- ja 15m-luokkien SM-kilpailuihin Räyskälään 24.6-1.7.2006. Jälki-ilmoittautumismaksu on 220 euroa. Ilmoittautumislomakkeet www.rayskala.com/sm2006 tai Katja Soikkelilta 0400 411 595 Lisätietoja kilpailunjohtaja Jyrki Viitasaarelta: jyrki.viitasaari@mail.wwnet.fi tai 040 593 3203 Kilpailuissa käytetään vuoden 2006 Purjelennon SM-kilpailusääntöjä. Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Osallistumismaksu 180 euroa maksetaan 16.6.2006 mennessä Espoon ilmailukerho ry:n tilille Nordea 158330-45218, viitenumero 1009. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki ma-pe klo 9.00-16.30 Keskus (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 E-mail sil@ilmailuliitto.fi Toimistosihteerit: Leila Ulmanen (09) 3509 3457 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenasiat, osoitteenmuutokset, kelpoisuustodistukset mieluiten faxilla tai e-mailina. Liiton lajeja ovat moottorija purjelento, lennokit, experimental-rakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailmapallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Jälki-ilmoittautuminen 23.6.2006 klo 20:00 mennessä kilpailutoimistoon. ILMAILU-lehti - Perheenjäsen 33 euroa - Kannatusjäsen 170 euroa, - Ilmailuliiton ainaisjäsen 550 euroa SIL SHOP lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Hannu Juvonen Harri Oksanen oksanen@ilmailuliitto.fi (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi ma-pe klo 9.00-16.30 talvikaudella la 10.00-14.00. Christa Soivio (vs.) (09) 3509 3442 soivio@ilmailuliitto.fi PUHEENJOHTAJA Hannu Halonen VARAPUHEENJOHTAJA Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 350 2085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Taloudenhoitaja Lea Lindström (09) 3509 3449 lindstrom@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Tero Tuominen (09) 3509 3444 tuominen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 567 0965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 261 2587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot ja ultrat LENTOPELASTUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Tero Asikainen 0400 645 468 Koulutuspäällikkö Ismo Aaltonen 040 531 7015 etunimi.sukunimi@lentopelastus.fi faksi (09) 3509 3440 Posti: Lentopelastus c/o Suomen Ilmailuliitto, Malmin lentoasema, 00700 HELSINKI www.ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2006 - Varsinainen jäsen (yli 18 v.) 55 euroa, sis ILMAILU-lehti - Nuorisojäsen 25 euroa sis
38 urheiluilmailuopisto huhtikuu 2006
heinäkuuta tungokseen asti ilmailun ystävistä, niistä, joita toisen maailmansodan aikaiset lentokoneet kiehtovat. Kuva Mikko Jaakkola.. Kuten kuvasta näkyy, yleisön keskellä tutustuttavana olivat myös uudemmat, mutta jo museoidut matkustajakoneet Comet, Trident ja VC10. Mikähän vero tai maksu sille keksitään. Siinä julkaistaan ilmailuun liittyviä mielipiteitä. Moottorissa on noin 400 tuntia jaksoa jäljellä ja tekstiiliosat on uusittava viiden vuoden kuluttua. Esimerkkeinä lehdessä oli surkuhupaisa Tost-hinauskytkinten huolto: 50 vuotta niitä on käytetty menestyksellisesti ja kerhoissa hallitaan tarvittavat pienet huoltotoimet, nyt ykskaks vaaditaan ne suoritettaviksi tehtaalla voi järjen valo! Samoin näyttää siltä, että ainakin purjekoneiden vauriokorjausten ja ns. ilmailu kuulee vitosena huhtikuu 2006 39 Harrasteilmailijaa keljuttaa I LMAILU-lehden helmikuun numero oli masentavaa luettavaa. Laajalla alueella on myös uusi USAF:in hangaari. Muitakin ehdotuksia on tehty. Helsingin rakennusmaan tarpeen tyy- dyttämiseksi on ainakin kaksi tutkimisen arvoista ehdotusta, toisen on aivan äskettäin Suomen Kuvalehdessä esittänyt Osmo Soininvaara ja toisen tekn.tri, arkkitehti Wille Mikkola vuonna 2000. Pääkaupunkiseudulla on rakennusmaata vaikka kuinka paljon. Järjestelmällinen harrasteilmailun vaikeuttaminen näyttää jatkuvan. - Uskon ja toivon, että askeettisen, mutta nostalgisia muistoja herättävän lentolaitteen havaitseminen taivaalla osaltaan lisää myönteistä suhtautumista harrasteilmailua kohtaan, kertoo ES-CAC:n omistaja. Viron rekisterissä olevan koneen virallinen kotipaikka on Pärnu ja huollosta vastaa edelleen Air Livonia. Tekstin voi toimittaa lehden (sähkö)postiosoitteella sähköisessä muodossa tai paperilla. Kari Penttinen ILMAILU kuulee vitosena on lehden yleisönosasto. Kuinka paljon on ilmailijoiden hyväksi käytetty harkintavaltaa niissä asioissa, joissa kansalliset säännökset olisivat mahdollisia. Löytyykö näitä tahoja puoluepoliittisista piireistä tai virkamiespiireistä. Koneen omistajan mukaan Lennuklubin Erkki Saario on tehnyt ansiokasta työtä käynnistäessään kaksitason lentotoiminnan. Nyt käytössä olevan Antsun omistaa hyvinkääläinen yksityishenkilö, joka on luovuttanut koneen lentokerhon käyttöön. Valitettavasti sen yhteydestä unohtuivat tekijöiden nimet pois. Kas kummaa, miten äkkiä rakentamaton alue tulee vastaan! Kuka haluaa Malmin lentokenttäalueen tonttimaaksi. Sama trendi viranomaismääräysten tulva näyttää jatkuvan. Aiheesta tulikin toimitukseen poikkeuksellisen paljon kyselyjä. Miten määräytyy lentobensan hinta. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä. ANTONOVIN omistaja kohdalleen Duxford-jutun tekijät esiin I LMAILU-lehdessä 11/2005 julkaistussa artikkelissa kerrottiin Malmilta toimivasta An-2 Lennuklubi Helsinki ry:n käytössä olevasta Antonov An-2 -koneesta. Jutun kirjoitti Helena Jaakkola ja kuvat otti Mikko Jaakkola. Väistämättä tulee mieleen muutamia kysymyksiä: Onko valtakunnassa tahoja, jotka määrätietoisesti pyrkivät heikentä- mään harrasteilmailun edellytyksiä. Lennuklubi vastaa puolestaan itse vakuutuksista ja kenttämaksuista. Hän ihastui konetyyppiin nähdessään sen lentoa Virossa. Missä määrin virkamiehet toteuttavat työssään poliitikkojen ambitioita niissä asioissa, joissa heillä olisi joko vapaa tai rajoitettu harkintavalta. Oulun Laskuvarjokerho dieselöi koneensa. Onko yksi osa operaatiota Malmin kentän kertaheitolla kiskurihintaisiksi nostetut maksut. PS. ILMAILU pahoittelee unohdusta. Edessä on noin 55000:n euron kustannus. Viime ILMAILU-lehdessä oli kiinnostava artikkeli Duxfordin vanhojen lentokoneiden näytöksestä. - Olisi ensiarvoisen tärkeätä saada Lennuklubi toimimaan niin, että se voisi myös osaltaan osallistua kustannuksiin. Olen eräätkin kerrat lähtenyt lentämään Malmilta pohjoiseen. Koneen omistaja toivoo lentämisen jatkuvan. Suomeen Antonov tuli Air Livonialta. vaativampien huoltotoimien tekeminen kerhotyönä käy viranomaismääräysten vuoksi mahdottomaksi. Yksityishenkilön on kovin kallista sponsoroida lentoelämystä kaikille halukkaille. Entä liikennettä kolmanneksen hidastavat porrastukset. Duxford on Imperial War Museumin alainen ilmailumuseo. Oma surullinen lukunsa on Malmin lentoasema, joka on kansainvälisestikin ainutlaatuinen suojelukohde ja merkittävä Rajavartiolaitoksen, Pelastuslaitoksen, kaupallisen lentotoiminnan ja huoltotoiminnan tukikohta toimintojen keskittymä. Nyt sitä ajetaan asuntoalueeksi kuin käärmettä pulloon. Olen seurannut harrasteilmailua aktiivi-ilmailijana 33 vuotta (purjelento, moottorilento, kuumailmapalloilu, ultrakevytlentäminen). Näin voitaisiin varmistaa mielihyvän tuottaminen harrastajille jatkossakin, kertoo Antonovin rahoittaja. Samaten hän on rahoittanut lentotoiminnan käynnistämistä polttoaineen osalta. Ilmailulaitoksesta organisaatiouudistuksen yhteydessä omaksi yksikökseen erotettu Lentoturvallisuushallinto ei tässä mielessä ennusta harrasteilmailijoille hyvää määräystulva ei ainakaan vähene. Jutusta valitettavasti saattoi saada väärän kuvan koneen nykyisistä omistussuhteista. Lontoosta koilliseen oleva Duxford täyttyy taas 8.-9
Kun kerran kentällä on koneita silmäkantamattomiin ja monenlaista tapahtumaa, on myös illaksi järjestetty ohjelmaa. Mikä parasta, tuohon aikaan vallitsee pohjolan yötön yö, aurinko ei laske lainkaan, eivätkä pohjoisen ihmiset juuri nuku, koska kesä on lyhyt ja syksy saapuu taas kaupunkiin suon ylitse hiipivin hallaöin. Etelän ihmisillä onkin nyt mainio tilaisuus liittyä sekä DC-3konetta ylläpitävään DCyhdistys ry:n että Lennuklubin jäseneksi. pohjoista kohti aamuvarhaisella Klaus Bremerin johdolla. Tarjolla on tutustumislentoja purjekoneella, tandemhyppykurssia ja yleisölennätystä kohtuulliseen hintaan. Sunny Nights Rallyn infopiste tulee myös torialueelle. Silloin voi todistaa, miten kentälle laskeutuu ensimmäistä kertaa Pudasjärven historiassa ihan oikea matkustajakone, tosin tyyppinä 70 vuotta vanha, mutta sitäkin arvokkaampi DC-3! Myös Lennuklubin Antonov An-2 on tarkoitus saada paikalle. Valkeassa yössä sopivat hyvin toimimaan niin kuumailmapallot, laskuvarjohyppääjät kuin pienkoneetkin. Lupakirjan jo omistaville järjestään tarkkuuslentoa, etsintä-ja pelastustehtäviä, kellukelentämistä, lentoretkiä pohjoiseen ja ohjeistusta nykyisin hyvin suosittuun osastolentämiseen. Avoimien ovien päivänä on myös jokaisella erinomainen tilaisuus päästä kokeilemaan, josko lentoharrastus olisi se oma juttu. Lipun ostamisen lisäksi riittää, kun haluaa tehdä todella arvokasta ilmailuhistoriallista työtä, eli tukea näiden koneiden ilmassa pysymistä liittymällä kerhoon jäseneksi ennakkoon. Lentokentän vieressä on takavuosina hyvinkin aktiivisesti toiminut ja mainetta niittänyt Jyrkkäkosken tanssilava. Ilmasta on varmasti mukava katsella satoja veneitä lipumassa kohti järveä nimeltä Pudasjärvi. Ohjattua lentämistä ja kokemuksia Ulkomaalaiset koneet ohjataan, mikäli mahdollista, tulemaan Malmille. heinäkuuta Pudasjärvelle ja Pudasjärvellä. Satoja osallistujia kokoava Ii-joki soutu on myös samaan aikaan ja ohittaa lentokentän alueen viikonlopun aikana. 40 ilmailutapahtuma huhtikuu 2006 Ensimmäinen matkustajakone Pudasjärven kentälle Kansainvälinen Fly In heinäkuussa S unny Nights Rally lennetään ensimmäistä kertaa 3.-9. - Sinne järjestetään nyt kunnon lavatanssit, lupaa yrittäjien puheenjohtaja Aune Ekdahl. Informaatiota jaetaan kaikille kiinnostuneille ja markkinayleisöä ohjataan poikkeamaan myös lauantain 8.7.2006 avoimien ovien tapahtumassa. Tapahtuman mainosjulisteen voi tulostaa internetistä.. Lento suuntautuu kahden Utin pohjoispuolelle sijoitetun rastin eli reittipisteen kautta Lappeenrantaan, jonne saapuminen tapahtuisi 10.00 - 11.00. Sunny Nights Rallyn markkinoinnissa vedotaan yöttömän yön eksotiikkaan. SNR starttaisi sieltä tiistaina 4.7. Näin voi saapua Lapin portille Pudasjärvelle nostalgisesti wanhaan malliin. Sunny Nights Rallyn koordinaattori Helena Jaakkola, tapahtuman isä Klaus Bremer (kesk.) ja yhteistyökumppani Heikki Heinonen Syötteellä maaliskuisessa suunnittelupalaverissa. Lentämistä ja lavatanssia Myös kairojen katajainen kansa pääsee paikallislennoille katselemaan maailman laajimpiin kuuluvaa kotikuntaansa hieman korkeammalta näiden kahden upean koneen kyydissä. Kun on se opittu, lähdetään usean koneen voimalla juhlistamaan maalaismarkkinoita lentäen muodostelmassa kaupungin ylle! Laskuvarjohyppääjät ovat luvanneet juhlistaa markkinoiden päättymistä hyppäämällä kaupungin uimarannalle! Pudasjärven yrittäjät ovat innolla mukana luomassa tapahtumaa yhteistyössä Pudasjärven Ilmailukerhon ja Oulun Ilmailukerhon aktiivien kanssa. Tapahtuma on uudenlainen kansainvälinen lentäjien kohtaaminen, jossa pääsee sekä vaihtamaan kuulumisia muiden ilmailijoiden kanssa, että kokeilemaan ohjatusti muitakin ilmailun lajeja kuin omaansa. Kuumailmapalloilun Suomen Cupin yksi osakilpailu lennetäänkin samaan aikaan Pudasjärvellä, joten näyttävyyttä riittää illoin ja aamuin, kun muut eivät lennä. Paljon oheistoimintaa Pudasjärven kaupungilla on samaan aikaan upeat maankuulut maalaismarkkinat, joilla vierailee pitkästi toistakymmentä tuhatta ihmistä
teksti HELENA JAAKKOLA kuva MIKKO JAAKKOLA ilmailutapahtuma huhtikuu 2006 41 http://wings.pudasjarvi.fi - Siitä heti veneretkelle pariksi tunniksi Suomen korkeimmalle kanavaportille, jolla veden pintaero kanavaportilla on 26m, kertoo Pudasjärven kaupungin yrityskummi Klaus Bremer. - Tarjoamme ulkomaalaisille myös lappilaisen etsintä- ja pelastuskoulutuksen, rennon ja miellyttävän, jossa käymme läpi pääkohdat, suoritamme pienen harjoituksen ja annamme komeat diplomit, joita eurooppalaiset voivat läiskytellä klubeillaan, sanoo Bremer. Markkinointia on tehty myös sähköpostien ja kerhojen nettisivujen välityksellä, FAI:n organisaation kautta ja hyvin tärkeänä osana ilmailijoiden omien henkilökohtaisten yhteyksien kautta. Jäsenmaksuun sisältyy ILMAILU loppuvuoden ajaksi. Nyt Sunny Nights Rally -tiedotteita on lähetetty kaikkiin mahdollisiin eurooppalaisiin ilmailulehtiin. Pudasjärven kenttää on markkinoitu aktiivisesti ulkomaille. Koska kyseessä on kansainvälinen tapahtuma, on nettisivut käännetty kotimaisen lisäksi neljälle muulle kielelle: saksaksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Lappeenrannasta matka jatkuu kenttälounaan jälkeen kohti uusia seikkailuja, joista tulee tietoa nettisivulle tarpeen mukaan. Helpoiten tilaat tai liityt netissä: www.ilmailuliiitto.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi ILMAILU Ilmailulaji ja synt.aika (jäseneksi liittyvät) Suomen Ilmailuliitto ry TUNNUS 5002374 00003 Vastauslähetys Osoite Postitoimipaikka Allekirjoitus Ota kupongista valokopio jos et halua leikata lehteäsi. - Toivotamme kentälle tervetulleeksi niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin ilmailijat, kutsuu Pudasjärven kauKentälle on tarkoitus anoa tapahtuman ajaksi AFIS-alue, jotta pystytään varmistamaan kaikkien ilmassa liikkuvien tieto toisistaan ja ohjeistamaan heitä mahdollisimman hyvin, tosin ilman käskytystä, koska kentällä ei ole lennonjohtoa. Kaikki ilmailijat ikään ja rotuun katsomatta ovat tervetulleita Pudasjärvelle heinäkuun alussa, kun väkeä on tarpeeksi paljon, eivät hyttysetkään ehdi yhtä ihmistä liikaa ahdistelemaan! Seuratkaa tapahtuman kehitystä nettisivuilta ja tervetuloa talkoisiin! pungin elinkeinojohtaja, itsekin parasta aikaa ultralupakirjaa opiskeleva Petri Kauppinen. Tilaus jatkuu automaattisesti, mikäli sitä ei erikseen peruuteta. Olen kiinnostunut ilmailusta laajemmin ja haluan liittyä Suomen Ilmailuliiton jäseneksi. Sunny Nights Rallyn vastuutaho on Pudasjärven Ilmailukerho ja tapahtumaa tukee voimakkaasti Pudasjärven kaupunki. Uuden jäsenen maksu määräytyy liittymiskuukauden mukaan: tammi-maalis 55 euroa, huhti-kesä 45 euroa, heinä-syys 38 euroa ja loka-joulu 31 euroa. Sitä on organisoimassa joukko ilmailijoita, Klaus Bremer etunenässä. Kauppisen innostus saada kentälle kansainvälistä toimintaa juontaa sekä tarpeesta saada Pudasjärvi maailmankartalle että kohtalokkaasta vierailusta Friedrichshafenissa keväällä 2005. LIITY LIITTOON TAI TILAA ILMAILU Tilaamalla ILMAILUN varmistat saavasi jatkuvasti jokaisen lehden irtonumerohintaa edullisemmin suoraan kotiisi. Kyllä! Tilaan ILMAILU-lehden edullisena kestotilauksena vuodeksi eteenpäin hintaan 40 euroa. Pudasjärvi oli esimerkiksi mukana Aero-ilmailumessuilla Friedrichshafenissa Saksassa viime keväänä
Kummatkin leirin johtajat edellyttävät leiriläisiltä Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL) jäsenyyttä, koska se sisältää vakuutusturvan. Kyseessä on eräänlainen vapaan matkalennon nopeuskilpailu: lennä sinne missä on hyvää keliä ja ohjelma laskee automaattisesti lennon parhaalle 2 tunnin osuudelle keskinopeuden. Siten jokaisen lentäjän suorituksella on merki- Muutoksia vuodelle 2006 OnLineContestiin kuuluu jatkuva kehittyminen ja sen myötä kilpailun muuttuminen vuosittain. 03-340 0153. 09-792 175. Onhan kyseessä joukkuelaji! Osallistuminen ja menestyminen ei edellytä uusinta kisakonetta, sillä kilpailussa käytetään tasoituskertoimia. Ryhmähuone-, teltta- ja asuntovaunupaikat: Lomahotelli Jämi Varauksissa on mainittava viitteenä LENNOKKILEIRI 2006 Jämin Matkailu- ja Lomakeskus Oy Jämintie 659 38800 Jämijärvi puh. Lopulta voittaja NIL erottui vain yhdellä pisteellä EIK:sta ja kahdella pisteellä Porin IK:sta. TULOKSET 2005 1 Nuorisoilmailijat 2 Espoon Ilmailukerho 3 Porin Ilmailukerho 4 PIK (FI) 5 Hämeenlinnan IK 6 Etelä-Pohjanmaan IK 7 Tampereen IY 8 Oulun Ilmailukerho 9 Helsingin IK 10 K-S Ilmailijat Ry 92 91 90 73 60 58 51 50 45 38 Lemminkäinen on lahjoittanut Purjelennon Suomen Cupin. Kilpailuun osallistuminen Purjelennon Suomen Cup kilpaillaan viimevuotiseen tapaan viikonloppuisin 29.4.-3.9. Voittaja saa vuodeksi haltuunsa Purjelennon Suomen Cup kiertopalkinnon. JÄMIN LENNOKKILEIRIT 2006 Leiri 1.5.-9.6. Leirin järjestää Junior Siivet. lomahotelli.jami@saunalahti.fi www.hotellijami.fi www.jami.fi. Suomenkielinen ohje löytyy SIL internetsivuilta. 2005 tulokset Huolimatta lyhyellä varoitusajalla järjestetystä kilpailusta osallistujia oli alusta saakka runsaasti. Vaikka käännepisteitä ei tarvitse nimetä etukäteen mitenkään, kannattaa silti lentää määrätietoisesti ja suoraviivaisesti, sillä matka muodostetaan kolmen käännepisteen kautta (ohjelma laskee automaattisesti kullekin lennolle parhaat käännepisteet). Ikäraja 12 vuotta. Leirien aikana on - lennokkien rakentelua ja lennätyksiä - lennätyskilpailuja (säävarauksin) - lennokin rakennusluentoja - vapaata rakennusmateriaalia Lisätietoja leiristä, ilmoittautumisista ja mitä tulee ottaa mukaan saa kummaltakin leirin johtajalta suoraan. Vain kotikentältä lennetyt lennot lasketaan mukaan. Kilpailu saattaa laajentua kansainväliseksi, yksi mahdollisuus on esimerkiksi Pohjoismainen tai Pohjois-Euroopan liiga. Majoitus ja ruokailut on varattava itse Lomahotellista. Pistelasku tapahtuu Formula 1 tyyppisesti mutta kuitenkin niin että kierroksen voittajan pistemäärä riippuu osallistujien lukumäärästä. Kilpailuun ilmoittautuminen ja osallistuminen tapahtuu internetissä OnLineContestin kautta (www.onlinecontest.org). Majoitusmahdollisuudet: Lomahotelli Jämi, Reima Country Hotelli, Huoneistohotelli Lumihovi. Leirimaksu 25 euroa. Leiri 2.12.-16.6. Kun maanantai 5.6. 42 purjelento huhtikuu 2006 teksti ANTTI KOSKINIEMI Purjelennon Suomen Cup alkaa otimaisen matkalentoliigan kuekilpailu eli SuoKCup käynnistyy Purjelennonjoukmen jälleen 29.huhtikuuta. Jotta kerhon menestys saadaan maksimaaliseksi, kannattaa lähettää mahdollisimman monta pilottia yrittämään ja jakaa pitkät lentopäivät kahteen eri suoritukseen. Leirin järjestää Nokian Haukat. Kunkin viikonlopun lennot tulee ilmoittaa entiseen tapaan tiistaihin mennessä. on ylimääräinen kierros, tulee sarjakierrosten yhteismääräksi 39. Kilpailun tarkoitus on olla koko kauden mittainen vaiherikas ja jännittävä joukkuekilpailu, johon voi osallistua kuka tahansa ilmoittamalla lentojaan internetissä. Kerhon keskinopeus on kolmen pilotin yhteenlaskettu nopeus. Tarkemmat hintatiedot kysymällä. Leirimaksu 25 euroa. Tälle vuodelle tärkein sääntömuutos on se, että osallistuvan kerhon on nimettävä jokin kenttä kotikentäkseen. Kukin lauantai ja sunnuntai muodostaa oman sarjakierroksen. Aika näyttää mitä näistä tulee. Kaikkiaan 17 kerhon ja yhdistyksen lentäjiä ilmoitti lentojaan kilpailuun. Leirin johtajana toimii Pekka Nyman puh. Kilpailu oli myös hyvin jännittävä loppuun asti, ja ratkesi vasta viimeisellä kierroksella kun kärki-kaksikon etumatka sittenkin piti Porin IK:n loppurutistuksesta huolimatta. Leirin johtajana toimii Olavi Lumes puh. Suomessa kilpailu on myös saanut arvoisensa palkinnon. Kilpailun järjestäjällä on jo mielessä kaavailuja tuleville vuosille. tystä kerhon suorituksen kannalta. 02-547 1033 tai 02-573 6510
Mukana on myöskin lentokouluttajia, joten vanhentuneen luvan haltijoilla on mahdollisuus aloittaa uusintaprosessi ilmoittautumalla ajoissa järjestäjille. Vanhojen koneiden uudelleenrekisteröintiin on tarjolla käytännön apua, kuten myös muuhunkin paperityöhön. Tuo aarteesi myytäväksi ja osta uutta tilalle! Uutta kalustoa pyritään saamaan esille ja vanhoillakin on tarkoitus lentää. Suomessa on yli 100 trikeä, joista alle puolet on käytössä. Traikkilentämisellä on nyt uuden lainsäädännön myötä mahdollisuus muotoutua jälleen helpommaksi ja halvemmaksi ilmailumuodoksi, mikäli me harrastajat saamme rivimme koottua ja muodostettua uskottavan toimintamallin traikkitoiminnasta. Lisätiedot: www.efll.net, lentopaikat.net kalustop@yahoo.com tai tapani.kokkonen@pp.inet.fi huhtikuu 2006. Tapahtumassa on runsaasti ajankohtaista ohjelmaa koneiden huollosta, rakentamisesta ja ylläpidosta niin luentojen kuin käytännön toiminnan muodossa. Varastoihin unohtuneet yritetään saada kiertoon ja tapahtumaan kuuluu osana suuri kierrätysjuhla. artikkeli 43 TRIKE 06 -tapahtuma A-luokan ultrakevytkokoontuminen järjestetään ensimmäistä kertaa Lapinlahden ultrakevytlentopaikalla (EFLL) 21.-25.7.2006. Ajatuksena on koota yhteen koneineen Aluokan uudet ja vanhat lentäjät jakamaan tietoa ja taitoa sekä luomaan henkeä traikkipuolen uuteen nousuun. sekä EUT:n trikevastaava. Tapahtuman järjestävät Lapinlahden Ilmailijat r.y. Ohjelmaa ja toimintaa on todella runsaasti, tarkemmat tiedot löytyvät kotisivuilta
Itse pohjamuodostelma (kuvion ylin osa) oli koottu isoista miehistä. Kolmas tuotti 70-wayn. Ensimmäisellä ennätysyrityksellä oli yrityksen makua. Vasta viikon puolivälissä se alkoi toimia. Tulevan ennätysyrityksen pohja eli 25way harjoitteli omaa suoritustaan. Seuraavana aamuna päästiin hyppäämään. Valitettavasti viimeisestä koneesta hypättiin väärään aikaan ja reilut kaksi minuuttia lentänyt 64-way ei saanut kuin neljä lisähyppääjää. Mukana oli mm. PD:n demokuvut näkyvät hyvin muodostelmassa. Pohjaan tehtiinkin useita muutoksia. Kuva viimeisestä koneesta juuri ennen muodostelman ylitystä. Kolme ylintä kupua oli varustettu ohuilla microline-punoksilla ja niissä oli halkaistavat sliderit. Tällä kertaa mukaan oli päässyt entistä enemmän Amerikan ulkopuolisia hyppääjiä. saksalaisia, hollantilaisia, ranskalaisia, australialaisia, argentiinalaisia sekä yksi venäläinen hyppääjä. Kuva Pasi Pirttikoski. Kuva Pat Lindner K upukuviohyppääjät kokoontuivat jo kolmatta kertaa ennätysviikolle Floridaan (edelliset olivat 2002 ja 2003). Pian pohjaa suurennettiin ja lopuista hyppääjistä muodostettiin kaksi eri ryhmää. Kolmannen hypyn jälkeen pidettiin taukoa ja odotettiin viimeistenkin pilvien häviämistä. Muodostelma lähestyy. Alkuperäisellä pohjalla oli kuiten- kin suuria ongelmia. Tällä kertaa mukana ei ollut pohjoismaalaisia. Toisella yrityksellä tehtiin epävirallinen ennätys, 75-way oli kasassa hetken ennen purkua. Joukko oli jaettu viiteen eri ryhmään. Se ei ollut varma, eikä se lentänyt kunnolla. Leiri alkoi punnituksilla, joilla varmistettiin oikeat siipikuormat. Loppuviikosta päästiin sitten ennätysten kimppuun. 44 laskuvarjourheilu huhtikuu 2006 teksti PASI PIRTTIKOSKI KUPUennätyksiä Floridan taivaalla Maailmanennätys 85-way alhaalta kuvattuna. Kirjoittaja oli mukana leirillä virallisena tarkkailijana. Tavoitteeksi oli asetettu 81-timantti
Välietappina eurooppalaisille on ensi kesän Espanjan leiri toukokuussa sekä Saksan leirit. Tuomareiden päätöstä ei tarvinnut kauaa odottaa. Kuva Pasi Pirttikoski Harjoittelu ja tulevaisuus Tämän ennätysviikon valmistelut alkoivat käytännössä heti vuoden 2003 ennätyksen jälkeen. vaihto. Hän oli muodostelman viimeinen hyppääjä, 81-way lensi kauniisti peräti 17 sekuntia. Euroopassa pidettiin neljä harjoitusleiriä, joissa oli mukana noin 50 hyppääjää. Tuomarit kertoivat pian tuomionsa - uusi maailmanennätys on syntynyt! Bileet jäivät kuitenkin lyhyiksi sillä organisoijat ilmoittivat, että seuraavana aamuna ollaan kentällä klo 7.30, tavoitteena 85-way. Toinen ennätys Viimeisen päivän ensimmäinen hyppy onnistui hienosti. Lisäksi mukana oli muutamia ylimääräisiä hyppääjiä. Wendy Faulkner ja Tamsin Causer saivat kunnian olla ensimmäiset ko. Nytkään ei aina tultu alas kentälle, joten kyyti oli tarpeen. Ennätys oli tehty ja bileet edessä. Ilma oli tyyni, liki tuuleton ja hyvään hyppyyn oli kaikki edellytykset. Organisoitu hyppytoiminta loppui siihen ja alkoi kupujen, slidereiden ym. Puheet uudesta ennätyksestä, 100waystä, alkoivat heti. riviin siipipaikoille telakoiduttiin. Maailmanennätyksen kimppuun käytäneen syksyllä 2007. Suurissa kupukuvioissa muodostelmaa ohjattaessa alastulopaikan optimointi on sivuseikka. Ensimmäistä kertaa historiassa 10. He pääsivät hyppäämään muiden mukana harjoitushyppyjä. laskuvarjourheilu huhtikuu 2006 45 Sunset load Illan jo hämärtyessä siirtyivät hyppääjät koneilleen neljättä kertaa. Kaikki menikin suunnitelmien mukaan ja niinpä Mike Lewiskin pääsi telakoitumaan. Kuva Pasi Pirttikoski. paikoilla olleet. Purun jälkeen näki ilmassa tuuletuksia ja huudot kiirivät maahan saakka. Heistä 88 valittiin tälle ennätysviikolle. USAssa pidettiin 12 harjoitusleiriä, joihin osallistui noin 100 hyppääjää. Toinen ennätys oli syntynyt. Kaikki eivät nimittäin hypänneet omilla kuvuillaan. Sunset load ja 81-kuvun ME. Koneet starttasivat normaalissa järjestyksessä noin kymmenen minuutin aikaporrastuksella. Ilmeet kertoivat paljon kun laskeuduttiin kentälle
Ilmoitetaan vaan riittävän aikaisin aika ja paikka. Hyppääjän koko vaikuttaa paikkaan muodostelmassa. Kuva Pasi Pirttikoski Harjoitushypyillä hypättiin pääasissa noin 25-way muodostelmia. Pohjamuodostelmissa hyppääjien pitää olla myös nopeita, sillä exitin jälkeinen aika telakoitumiseen on pieni. Käytännössä ensimmäisten 25hyppääjän joukossa oli vain yksi alle 160 sqf:n kupu (hyppääjän exitpaino 84.4-89 kg). Muodostelmien yläosa, ns pohja, rakennetaan isoilla rauhallisilla kuvuilla. Tällä pyritään vähentämään telakoituvan kuvun nousunopeudesta johtuvaa mahdollista heilahdusta. Tässä vaiheessa mukaan tulee oppilashypyiltä tutuksi tullut taivuttaminen. E Timantti rakentumassa. Muodostelma ei saa heilahtaa telakoitumisen seurauksena. Ne jotka haluavat olla mukana (ja jotka valitaan) tulevat kyllä. Vajoamisvauhdin kasvu pysähtyy noin 16-25-wayn ollessa koossa. Vaikeinta on saada neljän pohja kokoon. Kiinnitulon jälkeen tärkeintä on valmistautua ottamaan kiinni seuraava hyppääjä ja samalla pitää varmistaa, että kiinniottajalla on oikea ote. Kuva Pasi Pirttikoski. Loppupään hyppääjät voivat sovittaa ja etsiä paikkaansa paljon kauemmin. Tällä hetkellä tavoitteena on, että telakoituminen tapahtuu liki oman paikan korkeudelta. Itse hyppyjen organisoinnissa on huomioitava muutamia seikkoja. Kuvan kasvaessa se alkaa vajota nopeammin. 46 laskuvarjourheilu huhtikuu 2006 Miten kaikki tehd nsimmäinen ja tärkein asia on saada oikeat henkilöt oikeaan aikaan samaan paikkaan. Telakoitumisen on tapahduttava riittävän nopeasti mutta kuitenkin pehmeästi. Käytännössä tämä on helppo asia. Kuva Pasi Pirttikoski Mukana 90 paunaa lyijyä (noin 45 kg), se oli pääorganisoija Chris Gayn kohtalo. Näillä paikoilla ei voi jäädä alas tai taakse sillä sieltä ei koskaan pääse kiinni muodostelmaan
Vaikka lippu olisi halpa, voi matkakohteessa olla varattuna hotelli ja vuokra-auto. Ehkä juuri siksi uudet markkinoillemme tulleet halpisyhtiöt eivät suhtaudu kovin suurella huolella matkustajan murheisiin. Ostajan kannalta on tietysti mukavaa, että kilpailijan tulo reitille laskee väistämättä suuren sinisenkin hintatasoa. Tämä taas harmittaa erityisesti niitä, joiden käyttämällä reitillä on monopoli ja naapurikohteeseen pääsee paljon halvemmalla. Taivuttamalla kuvut pysyvät hyppääjien takana. Ennätysviikolla hyppääjät käyttivät pienipintaisia liukkaita hyppyhaalareita. Löytääpä laukku ainakin takaisin kotiin. roger. Nykyisin kaikilla muodostelmassa mukanaolijoilla on samantyyppiset kuvut sekä sama siipikuorma. Ne on määrätty jokaiselle kupukoolle erikseen. Syntyy aivan uudenlaista matkustamista, jossa ex tempore ostetaan liput ja käväistään ulkomailla. Riittävän taitavia hyppääjiä meillä on riittävästi, mutta toistaiseksi tarvittava motivaatio puuttuu. kuppilatiima Suomalainen lentomatkustaja on vuosikymmenten varrella tottunut siihen, kun lippu on ostettu, putken päässä odottaa useimmiten ihan ajallaan sinivalkoinen lentolaite. Näillä toimenpiteillä varmistettiin myös kupujen samanlaiset lento-ominaisuudet. Näissä sektoreissa pysyminen on tärkeää sillä vaarana on törmätä naapurin kupuun kääntymisen yhteydessä. Tietysti lomatkin on hyvissä ajoissa pitänyt katsoa kohdalleen. Ne, joille aikataulut ja varmuus ovat tärkeitä, ostavat sitten kalliimmat "illaksi kotiin" -liput. Kääntyily voi aiheuttaa kupujen elämistä ja lisätä muodostelman heilumista. Ja firman lupiin ei voi puuttua, koska lennot toteutetaan milloin mistäkin haalittujen lentoyhtiöiden eurooppalaisilla luvilla. roger Onko matkalaukkusi joskus jäänyt koneesta. Siten kaikki esim. Onnistuakseen ennätykset vaativat harjoittelua. Enää ei voi olla varma - ei ainakaan siitä, minkä yhtiön kone siellä odottaa. . roger Halpalentoyhtiöt tarjoavat kuitenkin vaihtoehdon, joka monelle on toimiessaan vallan mainio. Kotimaasta löytyy esimerkkejä... roger "Virtuaalilentoyhtiö" on halpalentämisen erikoisimpia tuloksia. kuppilatiima huhtikuu 2006 47 kki tehdään? Muodostelmassa pitää taivuttaa ja antaa siten alla olevien kupujen lentää mahdollisimman normaalisti. Ja sellainen kannattaa laittaa myös laukun sisälle - ulkopuolella olevat kun tuppaavat katoamaan. Siivet ja ulkoreunoilla olevat kääntyvät reilusti yli 90 astetta, muuta vähemmän. Kieltämättä reissuun olisi tullut eksotiikkaa, kun lomamatka olisi alkanut ikkunattomalla Antonov An-72 -rahtarilla. Silloin ollaan jo alhaalla ja kupujen lentotila voi muuttua liikaa. Se voi olla pelottavaa ja mahdollisuudet varavarjon käyttöön ovat monien mielestä normaalia hyppytoimintaa korkeammat. Laukkujen metsästämisen ja palauttamisen omistajilleen arvioidaan maksavan 2000 miljoonaa euroa vuodessa. Arvion mukaan 60 prosenttia laukuista katoaa koneen vaihdon yhteydessä, mutta 15 prosenttia putoaa kyydistä jo lähtökentällä. Ilmailuhallinto kuitenkin ampui yrityksen alas havaittuaan, että käyttöön suunniteltua koneyksilöä ei oltu hyväksytty matkustajien kuljetukseen Virossakaan. Kadonneista matkatavaroista kuitenkin 99 prosenttia löytyy, mutta luonnollisesti loman tai työmatkan aloittaminen ilman vaihtovaatteita harmittaa. Harjoitushyppyjen tavoitteena on hyppääjien valmentaminen nopeisiin ja pehmeisiin telakoitumisiin. Parhaiten matkustaja voi vaikuttaa asiaan laittamalla selkeän nimilapun laukkuunsa. Meillä Suomessakin olisi potentiaalia hypätä yli 20-way. Hinta tarjouksissa on sellainen, että liput voi jopa jättää käyttämättä jos ei huvitakaan lähteä. Toisaalta eivät liputkaan paljoa maksa. Lisäksi slider oli verkko- tai ristikkomallinen. Kyseessä on myös lentoyhtiöille suuri ongelma. 160 sqf:n kuvut ovat teoriassa samanlaisia ja lentävät samalla (1.300 - 1.375 lbs/sq ft) siipikuormalla samalla tavalla. Viimeisin tempaus oli yritys tuoda virolainen entinen sotilaskuljetuskone Lapin hiihtolomaliikenteen sesonkihuippuun. Hyppääjien pitää vain valmistautua irrottamaan otteet samanaikaisesti. Muodostelman purku on kriittisin vaihe. Tavoitteena on, että telakoituminen tapahtuu maksimissaan 10 sekuntia siitä kun oma paikka avautui. Todellisuudessa isojen kupukuvioiden hyppääminen on turvallisempaa kuin esimerkiksi kilpailumielessä neljän rotaation tai sekvenssin harjoittelu. Soderin taktiikka on myydä lippuja reittilennoille, jolloin sitä eivät koske matkatoimistoalan määräykset. Näin varmistetaan, että kaikilla paikoilla olevat kuvut lentävät lähtökohtaisesti samalla tavalla. Et ole yksin. Maailmassa hukkuu vuosittain 30 miljoonaa pakaasia eli noin prosentti kaikista kuljetetuista. Aputatti piti tukahduttaa joko podilla tai erillisellä kankaalla. Isossa porukassa on vain luotettava toisiinsa ja toisten taitoihin. Paras esimerkki on Soder Aviation, joka kaikenlaisista vastoinkäymisistä huolimatta jaksaa sinnikkäästi kaupata lippuja. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä asiana ovat punospituudet. Se lisää myös muodostelman keskustan nopeutta. Kiristyneet turvatoimet ovat lisänneet laukkujen jälkeen jäämisiä. Ison kuvan vaarana on laitimmaisten kupujen kääntyminen sisäänpäin. Isojen kupukuvioiden hyppääminen on monille CF-hyppääjillekin henkisesti vaikeaa. Eli ei ihme, jos harmittaa kun lentoyhtiön ainoana kontaktinaan tarjoama puhelin tuuttaa loputtomasti varattua. Purkukomennon alkaessa (laskenta kymmenestä alaspäin) kukaan ei saisi aiheuttaa isoja lentotilan muutoksia. Muodostelmassa oltaessa ei saa katsella ympärilleen
Vakuutus on voimassa Suomen Ilmailuliiton jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Kaikki kunnossa! Vakuutuskin varmuuden vuoksi. Vakuutus on voimassa Suomen ilmailumääräysten mukaisessa ilmailutoiminnassa kaikissa lajeissa ohjaajana, matkustajana, opettajana, oppilaana, katsastajana tai tarkastajana. Vakuutus ei ole voimassa ansiotoiminnassa. Vakuutus korvaa ilmailua harrastettaessa sattuneet tapaturmat. Vakuutukseen kuuluu maksettujen hoitokulujen korvaus sovittuun enimmäismäärään asti, korvaus pysyvästä haitasta ja kuolinkorvaus. Lisätietoja vakuutuksesta saat Pohjolasta: Järjestöyhteydet, lisenssivakuutukset, puh. 010 559 11. Ilmailun lajit moottorilento laskuvarjourheilu riippu- ja varjoliito ultrakevyt lentäminen nousuvarjotoiminta purjelento moottoripurjelento lennokkiurheilu experimental-rakentaminen kuumailmapallolento lennokkiurheilu K U N S AT T U U N I I N TA P A H T U U www.pohjola.fi. Vakuutus on voimassa myös kilpailuissa, kaikkialla maailmassa maissa, joiden ilmailumääräykset noudattavat kansainvälisiä ilmailusuosituksia. Suomen Ilmailuliiton jäsenet on vakuutettu Pohjolassa