ILMAILULEGENDA PICCARD SUOMEEN
Numero 3/2009
72. vuosikerta
Hinta 6,50 euroa
Turbiini-experimental
Comp Air 8
MYYTINMURTAJA
2009-18
09003 6 41 488 2 8 880 30
288803-0903
PAL.VKO
BREWSTER-PILOTTI Aimo Vahvelainen
Haastattelussa
Ilmailuopiston G-organisaatio on tarkoitus saada toimimaan jo nyt keväällä. Niinpä opiston koneille laaditaan huolto-ohjelmia ja ne tarjotaan Ilmailuhallinnon hyväksyttäviksi. EU:ssa näyttää pääomien ja palveluiden lisäksi liikkuvan vapaasti myös
2 ILMAILU
Elmer Koskinen lennolle lähdössä eräitä vuosikymmeniä ennen juuri saavuttamaansa 85 vuoden ikää.
byrokratia. No, ei kiire ole ihan semmoinenkaan, ellei aio talvella lentää. Sisään vedettävä pääteline on sähkötoiminen tai erikseen tilattaessa käsitoiminen. Tehkääs perässä, sanoo palstahenkilö. syyskuuta mennessä kaikkine elinkaareen liittyvine dokumentteineen. Purjelennon lisäksi Elmer on harrastanut mopu-, ultrakevytja moottorilentoa. Eri profiileita siiven eri kohdissa on kuusi. Mukana olisi muun muassa Suomen Ilmailuliitto. Tuhannes purjelentokone Suomessa saatetaan hyvinkin rekisteröidä tänä vuonna. Sillä palstahenkilö aloitti sekä oman että opettajauransa. Uusia 2008 valmistettuja koneita oli rekisteröity kaksi, ASW 27-18 E OH-982 ja LAK-20T OH-983. Koeteltua tekniikkaa sen sijaan soveltaa Grob Aircraft Company, entinen Grob Aerospace ja ties mitä. Schempp-Hirthin piirustuslaudoilla puolestaan muhii Arcus, 20-metrinen kilpakaksikko. Laskutelineestä on kaksi versiota. Siipeen on tekeillä uutta aerodynamiikka muodosta, wingleteistä ja profiileista alkaen. Se käyttäisi opiston toimisto- ja muita tukipalveluja. Jännittävää on todeta, että mainittujen vuosilukujen välissä Suomessa rekisteröitiin 120 purjelentokonetta! Erityisen arvokasta on se, että Bergfalke II/55 OH-183 on edelleen lentokelpoinen. Ihmisten vapaa liikkuminenhan onkin kiinni varallisuudesta. Elmerillä on myös melkoinen opettajakokemus, muun muassa useiden opettajakurssien lehtorina Räyskälässä. Mutta numeroon 985 oli päästy jo helmikuussa. Eikä palstahenkilö muista, että ihan äsken olisi purjelentokone joutunut turmaan sen vuoksi, että perinteinen kerhohuolto olisi pettänyt. Ja jos kerho aikoo päästä vielä halvemmalla, kesäkuun loppuun asti Ilmailuhallinto on luvannut käsitellä huoltoohjelmia maksutta. Sen jälkeen kaikki maksaa. Uutta on omistaja. Mutta kunnianarvoisimmat koneet löytyvät rekisterin alusta, Karhulan Ilmailukerhon Harakka III OH-031 vuodelta 1948 sekä PIK-5c OH-151 vuodelta 1949.
Jälkimmäinen on sitä paitsi poikkeuksellisen hyvää vuosikertaa. Pitäkää Jari ja Hannu koneesta hyvää huolta!
Kunnianarvoisa purjelentäjä
ja muutenkin verrattoman mainio mies sen sijaan löytyy Kolhosta. Yhtä kaikki, kustannuksiahan se kuitenkin tarkoittaa, mutta toivottavasti mahdollisimman vähäisiä, korkeintaan yksiä satasia vuodessa per kone. Mutta se vaatiikin sitten jo tiloja ja muita investointeja.
Uutta kaksipaikkaista pukkaa tehtailta pikkuhiljaa. S-versioon saa 18- tai 20-metrisen kärkivälin. Kuolemaa se sentään pelkää purjelentäjäkin ja toimii sen mukaan, vaikkei viranomainen ilman moninkertaista kirjanpitoa usko. Tai ei ehkä sentään, kun on talouslama ja kaikki. Siihen suuntaan ollaan menossa, kun Suomen Urheiluilmailuopisto pyrkii perustamaan G-organisaation, jolla olisi valtuus hyväksyä huolto-ohjelmia sekä valvoa ja jatkaa koneiden lentokelpoisuutta. Ensimmäiset asiakkaatkin ovat jo ilmoittautuneet, sanoo Saku. Huoltohuolesi kaikki heitä...
M
iltäs se tuntuisi, jos purjelentokoneiden lentokelpoisuutta valvoisikin purjelentäjien oma organisaatio. Oli miten oli, kaikki nämä lupa- ja seurantamenettelyt lisäävät vaivaa ja kustannuksia. Tarjolla ovat itsenouseva Twin III SL ja taitolentokelpoinen Twin III Acro sekä matkamopu G 109B. Selvitystilaan ajautuneen firman osti helmikuun alussa H3 Aerospace GmbH & Co. KG. Tuotantoon se on tarkoitus saada syksyllä. Kone on 2002 valmistettu LS8-18. Ja vieläkin säännöllisesti voimisteleva ja lenkkeilevä mies on iskussa ja lupakirjat voimassa. DG Flugzeugbau aikoo ensilennättää tonnisestaan version DG-1001M vielä tänä keväänä. Sen omistaa tamperelaisporukka. Tämän kokemuksen nojalla sitten haetaan valtuutusta laatia ja hyväksyä muidenkin koneiden huolto-ohjelmia. Clubin siivet ovat 18-metriset ja laskuteline on kiinteä. SUIO:n rehtori Sakari Kuosmanen kantaa asiasta kuitenkin huolta, koska ainakin opiston Duo Discus lentää ympäri vuoden. Sitä varten on tarkoitus perustaa osasto tai vallan erillinen yhtiö, joka hommaa hoitaisi. Jatkossa Räyskälään on suunnitteilla myös purjelentokoneiden tarkastuksiin ja myöhemmin korjauksiin kykenevä organisaatio. Koneestahan on tarjolla myös moottorittomat versiot. Joko niin, että pääteline on melko takana ja keulassa on pyörä, jolloin maakäsittely on helppoa. Jokaiselle koneelle on muun muassa oltava oma hyväksytty huolto-ohjelma 28. Olemmehan kiusallisen tietoisia siitä, että Euroopan Unionin myötä saimme siunaukseksemme myös eurooppalaisen lentoturvallisuusviraston EASA:n autuaan huolenpidon. Elmer Koskiselle tuli viime vuonna ikää 85 vuotta ja purjelentouraa tulee tänä vuonna 1952 suoritetuista A- ja B-tutkinnoista laskien 57 vuotta. Tosin, koska Elmer oli jo sodan aikana vuonna 1942 mekaanikkokurssilla Utissa mukana rakentamassa Grunau 9 -liitokonetta, purjelentoharrastusta on 67 vuotta. PAAVO KOPONEN
3/2009. Tai niin, että pääteline on edempänä, jolloin kone on vähän sileämpi ja liukkaam-
pi. Yhtiön ei tarvitsisi tuottaa voittoa
Neuvotteluissa sovittiin code sharing -käytännöistä. ja oli -1,1 (+12,2) milj. Lisäksi Krasnojarskin ja Helsingin välillä avataan lentorahtiyhteys. Sen avulla voi tarkastella reaaliajassa British Airwaysin lentojen lähtö- ja laskeutumisaikoja, aikatauluja,
4 ILMAILU. Samassa numerossa 0600 140 140 palvellaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Tämän takana on muun muassa Heathrown kentällä viime maaliskuussa käyttöön otettu terminaali 5, jonne keskittyi yli 90 prosenttia British Airwaysin liikenteestä tuolla kentällä. Koko vuoden liikevoittoprosentti oli -0,5 (5,6). Tilausasiat hoituvat puhelimitse numerossa (09) 350 9340.
Kerhokuulumisia uutisiin. Uudet lentoreitit tulevat väleille Kittilä-Moskova, Kuusamo-Moskova, IvaloMoskova sekä Kuopio-Moskova. Lokakuussa sitä laajennettiin myös muihin mobiililaitteisiin. Venäjän valtuuskuntaa johti lentoliikenneyksikön päällikkö Irina Fedetshkina ja Suomen valtuuskuntaa liikenne- ja viestintäministeriön logistiikka- ja Venäjäyksikön päällikkö Silja Ruokola. Liikenne (RPK) oli vuoden 2008 aikana 4 % ja kapasiteetti (ASK) 1 % pienempi kuin edellisvuonna ja siitä johtuen matkustamotäyttöaste aleni 2,1 prosenttiyksikköä ollen 64,8 %.
Speed Promotion kerää talkooväkeä Malmilla järjestettävään suureen Helsinki International Air Show -tapahtumaan, joka järjestetään elokuun puolivälissä. Maksuton palvelu toimii 11 kielellä, eikä vaadi lisäsoftan lataamista. Voitto Best Scheduled Airline to Europe -sarjassa on British Airwaysille tunnustus parhaiten aikataulussa pysyvänä lentoyhtiönä Euroopan lennoilla. Tarvitsemme kerhoilta seuraavia tietoja: kuinka monta henkeä saatte kasaan, kuinka monella on mahdollinen järjestyksenvalvojakortti sekä yhteyshenkilön tiedot, festivaalijohtaja Jani Sarpi sanoo. Suomalaisista lentoyhtiöstä Air Finland, Blue1, Finnair ja Finncomm Airlines ovat kiinnostuneita avaamaan uusia lentoyhteyksiä Venäjälle. Sovellus otettiin käyttöön viime heinäkuussa ja se sai heti suuren suosion. Kilpailu on arvostettu, sillä siihen osallistuvat sekä lentoja myyvät matkailualan ammattilaiset että tavalliset matkailijat. Ilmailuliiton jäsenmaksuasioihin ei lehden tilausmuotovaihtoehdon lisäys kuulu. . Maaliskuusta lähtien lehden kestotilaus on kaikkein edullisin tapa tilata ILMAILU. Tästä johtuen yksikkökustannukset olivat 6 % korkeammat kuin edellisenä vuonna. Matkustajatuottojen lisäksi korkeat polttoainekustannukset olivat toinen merkittävä
vuoden 2008 tulosta heikentänyt tekijä. . ilmailu.fi -> ILMAILU-lehti -> Tilaa ILMAILU. Työtehtävinä tarjoamme järjestyksenvalvontaa, liikenteenohjausta, rakennus- ja purkutöitä jne. Venäjänkielisille asiakkaille tarjotaan palvelua omalla äidinkielellä maanantaista perjantaihin kello 7-19. Yhtiö on avannut asiakkailleen uuden venäjänkielisen puhelinpalvelun. Lisätiedot ja yhteydenotot: Jani Sarpi, festivaalijohtaja, jani.sarpi@speedpromotion.fi.
Venäjän ja Suomen välille uusia lentoreittejä
Suomi ja Venäjä ovat päässeet yhteisymmärrykseen uusien lentoreittien avaamisesta. Q
Lyhyesti
ILMAILUN kestotilaus tulee edullisimmaksi. ILMAILUN toimitus vastaanottaa juttuja ja kuvia osoitteessa ilmailu@ilmailu.fi.
Blue1:n viime vuoden tulos oli voitollinen
B
lue1:n tulos ennen veroja oli vuonna 2008 +2,3 (11,9) miljoonaa euroa. Liikevoitto heikkeni verrattuna edelliseen vuoteen 13,3 milj. Finnair on jo aikaisemmin avannut venäjänkieliset internet-sivut. Venäjän neuvottelijat vahvistivat uudelleen, että Siperian ylilentoja koskeva päätös on sidottu WTO-jäsenyyden toteutumiseen. Voiton ratkaisi äänestys, johon otti osaa 52 500 henkeä. Korkeat polttoainekustannukset heikensivät kannattavuutta. Näin lehden tulo lukijalle ei katkea kiusallisesti kymmenen numeron välein. Venäjällä asiaa hoitaa maan taloudellisen kehityksen ministeriö.
Finnair palvelee nyt myös venäjäksi. Innovation in Travel -sarjan voiton toi British Airwaysille sovellus, joka kehitettiin Apple iPhone 3G:tä varten. Finnair tarjoaa varauspalvelun internetissä yhteensä 11 kielellä, jotka ovat suomi, ruotsi, englanti, espanja, italia, japani, kiina, korea, ranska, saksa ja venäjä.
B
BA:n iPhone-sovellus ja täsmällisyys palkittiin
tehdä lähtöselvityksen ja lentovarauksia. Myös Turun ja Pietarin välille avataan yhteys, jos reitille löytyy asiasta kiinnostunut lentoyhtiö. Heikentynyt kysyntä etenkin vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä johti matkustajamäärän pienenemiseen kaikilla reittialueilla. Ensisijaisesti haemme talkoolaisiksi Ilmailuliiton jäsenkerhojen väkeä. 3/2009
ritish Airways on menestynyt Lontoossa järjestetyssä Travel Weekly Globe Travel Awards -kilpailussa voittamalla Innovation in Travel ja Best Scheduled Airline to Europe -sarjat. Koko vuoden matkustajamäärä oli 1618 000 matkustajaa eli 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevaihto laski vastaavasti 4 % ja oli 210 (219) milj. Vuoden määräaikaistilauksen hinta on 55 euroa. . ILMAILUN vuoden pituinen kestotilaushinta pysyy entisellään eli 48 eurossa. Molempien maiden lentoyhtiöiden edustajia osallistui kokoukseen. Tuloksen heikkeneminen johtui pääasiallisesti alentuneesta kysynnästä ja korkeista polttoainekustannuksista. Tämä mahdollistaa sen, että lentoyhtiö voi lisätä kumppanuusyhtiön tunnukset omien lentojensa tietoihin esimerkiksi lentokentän näyttötauluilla. Heikentynyt kysyntä etenkin vuoden viimeisellä neljänneksellä heijastui matkustajatuottoihin, jotka koko vuodelta olivat yhteensä 189 (197) milj. Tilausasiat voi hoitaa netissä www. Suomen ja Venäjän viranomaiset keskustelivat lentoliikenteen kehittämisestä sekä lentoliikennettä koskevista sopimusmuutoksista tammikuussa 2009 Kittilässä. Tarjoamme talkoolaisille ruokahuollon, tapahtuman virallisen Crew-paidan, kerhotason korvauksen (riippuu henkilömäärästä ja sovitaan erikseen), hienoja kokemuksia ja hyvää tunnelmaa, Sarpi kertoo
Pihlajamäki, R.Horelli sekä S.Ylismäki & Co. Salo, A. Tankkausmahdollisuus on järjestetty (98E ja 100LL). Koulutuksen kulut oppilaalle ovat lähinnä henkilökohtaisten korttien ja lupien lunastaminen (noin 300 ). helmikuuta 2009 ensimmäiset aikuiset, jotka ovat opiskelleet lentoasema-alan perustutkinnon. Gafinin tekijät ovat M. Jerisjärvelle ja Muonioon aurataan suksikoneille kenttä jonka koordinaatit löytyvät Harrinivan Lomakeskuksen kotisivuilta www.harriniva. Lisäksi yksi merkittävä tehtävä on huolehtia lentoturvallisuudesta pitämällä kiitotiet, rullaustiet ja asematasoalueet liikennöitävässä kunnossa tiukkojen yleiseurooppalaisten normien mukaan. Siihen liittyy sään muutoksien tulkitseminen ja mm. Koulutus alalle on monimuotovalmistavaa aikuiskoulutusta ja oppilas on oikeutettu opintotukeen. Maliniemi, M. Jokaisella lentoasemalla on myös oma palo- ja pelastusorganisaationsa. Koulutuksesta vastaa ja antaa lisätietoja kai.luhtala@jao.fi, puh. fi. Koulutuksia aloitetaan noin kahden vuoden välein ja koulutuksen kesto on 1,5 vuotta. Tästä löydät oikeat vastaukset. Todellisuudessa kuvat ovat maineikkaan laskuvarjohyppykuvaaja Jussi Laineen ottamia. Viime numerossamme julistimme Ilmailuvisa-tietokilpailun. Pahoittelemme virhettä. 12.00 Ruokailu, arpajaisten arvonta 13.30 Rakentamiskurssi ja muuta kurssitarjontaa 14.30 Taipalsaaren onnettomuus 15.45 Tilaisuuden lopetussanat Markku Koivurova, Atol Avion Oy Kari Siitonen, Rovaniemen Ammattioppilaitos Jorma Sucksdorff, Suomen Ilmailuliitto ry Aki Suokas Sakari Kuosmanen, Suomen Urheiluilmailuopisto Esko Lähteenmäki Lapin Ilmailuyhdistys ry
Ohjelma on alustava, muutokset ovat mahdollisia. Se sisältää työharjoittelua sekä kesällä että talvella. Tässä pelastusorganisaatiossa on mukana lähes jokainen lentoasemahuoltaja, mikä asettaa omat vaatimuksensa työntekijälle.
Tammivisan vastaukset
Panu Oksanen tutustuu lentoaseman maaliikenteeseen lennonjohtajan näkökulmasta Jyväskylän lennonjohtotornissa. Laukkanen, A. kiitotien kitka-arvojen mittaaminen säännönmukaisin väliajoin.
Korjauksia
opetusta, jossa on Aikuisopistolla lähipäiviä, Jyväskylän lentoasemalla työssäoppimisjaksoja, sekä muilla Suomen lentoasemilla työharjoittelujaksoja. Koulutus on perustutkintoon Viime ILMAILUN Kotisimulla Oulusta Helsinkiin -jutun asiatiedoissa oli virhe: Gafin-yleisilmailupaketti ei ole FISDIN tekemä lisäosa, kuten artikkelissa virheellisesti väitettiin. TOIMITUS
J
Lentoasemahuoltajien koulutukseen kuuluu myös jakso koskien lentokoneiden jään- ja huurteenpoistoa sekä lentokoneiden tankkausta ja paikoittamista. Mahdollisuuksien mukaan Muonioon voi päästä myös pyöräkoneilla,
asiasta tiedotetaan yllä mainituilla nettisivuilla. Harrinivan kotisivuilta löytyvät myös tietoa majoitusmahdollisuuksista ja ohjeet yleisillä kulkuneuvoilla tuleville.
3/2009
ILMAILU 5. Niin ikään Twin Otterin vuosikymmenistä kertoneessa Hyvin loppuun palvellut -jutussa väitettiin, että kuvat olisivat Hannu Ryömän ottamia. Lisäksi koulutuksessa on etätyöskentelyä, sekä palo- ja pelastuskurssi Vantaalla AviaCollegen toimesta niille jotka läpäisevät alalle kuuluvan kuntotestauksen. Opiskelijoiden ammattinimike on lentoasemahuoltaja, jonka toimenkuvaan kuuluvat matkustajien ja matkatavaroiden turvatarkastukset, lentokoneiden lastaukset ja purkamiset sekä lentorahdin käsittely, mukaan lukien vaaralliset aineet. Lentoasemalla pyritään jatkossakin pitämään merkittävä osa lentoasemahuoltajien teoriakoulutuksesta. Omilla koneilla tulevat yhteys Kyösti Köpi Pietikäiseen (0400-231674). 20.00 Yhteinen illallinen
Sunnuntai 19.04.
09.00 Diesel-Cherokee 09.30 Lentokelpoisuus ja mekaanikon lupakirjat 10.15 Ilmailuyhdistykset ja verokarhu 11.00 Mahdoton kaarto, onko asiasta uutta tietoa. Onnea voittajille! Oikeat vastaukset: 1E, 2N, 3M, 4A, 5B, 6L, 7H, 8K, 9D, 10J, 11F, 12I, 13C, 14G ja 15O.
Kaamoksen kaatajaiset Muoniossa Harrinivan Lomakeskuksessa 17. 19.04.2009
Lauantai 18.04.
09.00 Avaussanat Lapin Ilmailuyhdistys 09.15 Lentodieselin polttoaineongelmat Esko Lähteenmäki 10.00 Mitä uutta valvotussa ilmatilassa lentävälle, kertausta menetelmistä ja fraseologiasta Erkki Herva, Finnavia Ilma-alusten katsastukset ja lentokelpoisuustarkastukset Mikko Jaakkola 11.00 Lentopojan kokemuksia Mauri Rautiainen 12.00 Ruokailu 13.30 Lentopoikana maailmalla Urpo Mikkola 14.45 2008 onnettomuudet ja vaaratilanteet Tii-Maria Siitonen, Onnettomuustutkintakeskus 16.00 Part-M/Ela1 (alle 1000 kg lentomassa) Markku Hiedanpää, Ilmailuhallinto 17.30 Vapaata ohjelmaa, saunomista yms. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO
Jyväskylän aikuisopistosta lentoasemahuoltajia
yväskylän aikuisopistosta valmistui 27. Arvonnassa onni suosi Esa Rainiota, Raimo Heikkistä ja Pekka Korhosta. Koulutuspaikkana ovat olleet Jyväskylän aikuisopiston tilat Jyväskylässä, Lievestuoreella sekä Jyväskylän lentoasemalla, jossa Aikuisopistolla on oma lentoasemaluokka. 040-341 6332. Koulutusala on virallisesti logistiikan perustutkinto, lentoasemahuoltaja. Opiskeluun valituilta oppilailta vaaditaan hyvää tiimityöskentelytaitoa, nopeaa ratkaisukykyä, hyvää terveyttä sekä peruskuntoa, sekä lisäksi kykyä nähdä asioita kokonaisuuksina ja tinkimätöntä rehellisyyttä sekä sääntöjen noudattamista
maaliskuuta, jolloin Istanbuliin lennetään maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja lauantaisin. Alan kattojärjestön GAMA:n tuoreista luvuista ilmenee että mäntämoottorilla varustettuja lentokoneita toimitettiin vuonna 2008 2119, missä oli 20,8 % vähennys verrattuna vuoden 2007 lukuihin. Piper onnistui myymään 48 konetta enemmän kuin 2007, lähinnä uuden menestysmallin PA-46 Matrix ansiosta. lennot Helsingistä Turkin Istanbuliin. Turbopropkoneita toimitettiin 535, mikä tarkoitti 17 % kasvua. Kuluvan vuoden osalta ei ole parannusta odotettavissa, sen osoittaa jo esimerkiksi Cirruksen ilmoitus jonka mukaan tammikuussa vain 20 % valmistuskapasiteetista oli käytössä ja henkilökuntaa vastaavasti lomautettu.
Finnair starttasi Istanbuliin
Finnair aloitti keskiviikkona 4.3. Isompien yleisilmailukoneiden joukossa 2008 oli vielä kasvun vuosi. Finnair Plus Platinum-, Goldja Silver-kortin haltijat, oneworld Emerald- ja Sapphirekortin haltijat sekä Finnairin bisnesluokan matkustajat ovat tervetulleita Millennium-loungeen Istanbulin lentoasemalla ennen koneen lähtöä. Ensilento lähti HelsinkiVantaan lentoasemalta keskiviikkoaamuna klo 9.00 ja palasi takaisin Helsinkiin iltapäivällä. Näistä valonpilkahduksista huolimatta koneiden kokonaislukumäärässä tapahtui kuitenkin viime vuonna 7 % lasku verrattuna vuoteen 2007. Valmistajien joukossa oli kuitenkin myös niitä, joiden toimitusmäärät kasvoivat. Lentoaika 12 miljoonan asukkaan Istanbuliin on 3 tuntia 15 minuuttia. Millennium-lounge sijaitsee lähtöporttialueella, heti passin- ja turvatarkastuksen jälkeen loungekerroksessa.
6 ILMAILU
3/2009. Istanbulin myötä reittiverkostomme kattaa koko mantereen entistä laajemmin. Istanbuliin lennetään sekä Airbus 319- että Embraer 190 -koneilla. Kaikki kolme suurinta eli Cessna, Cirrus ja Diamond kärsivät, ja näistä Diamond kaikkein eniten dieselmoottoritoimittaja Thielertin vaikeuksien takia. Ja liikesuihkujenkin osalta myyntitilastot osoittavat 16 % kasvua konemäärän ollessa 1315. Istanbuliin lennetään aluksi
kahdesti viikossa keskiviikkoisin ja lauantaisin.Viikoittaisten vuorojen määrä lisätään neljään 30. Q
Pienkoneiden toimitukset vähenivät
USA:ssa alkunsa saaneen talouskriisin vaikutukset alkavat näkyä maailmalla myös yleisilmailukoneiden valmistusmäärissä, mikä ei liene tilannetta seuranneelle lukijalle mikään suuri yllätys. Toimivien jatkoyhteyksien ansiosta voimme tarjota lentoja Turkista Helsingin kautta Skandinaviaan, Baltiaan sekä koko Aasianverkostoon, luonnehtii Finnairin reittiverkostosta vastaava johtaja Petteri Kostermaa
Kapteeni Kari Mäkisen toiminnalla on ollut huomattava merkitys Satakunnan lennoston ja koko Ilmavoimien tukikohtien viestijärjestelmien kehittämisessä. Tämä kun ei ole aivan jokaisen headsetin ominaisuus... Ilmavoimien henkilöstön palkitsemisen lisäksi Ilmavoimien komentaja on myöntänyt diplomi-insinööri, majuri (res) Osmo Jalovaaralle tähystäjän Honoris Causa -merkin. www.silshop.fi.
Beyerdynamicin HS 600 -headset on lentäjän hyödyllinen ja laadukas kaveri. Kuva Mikko Sokero.
ILMAILU 7. Finnair-maljalla palkittiin liikuntakasvatuksen alalla kapteeni Pertti Mörö Ilmavoimien Teknillisestä Koulusta. Lisäksi hän on toiminut lennonopettajana. Hedarit istuvat päähän hyvin ja taittuvan kaulan päässä oleva mikrofoni asettuu mukavasti juuri oikeaan paikkaan suun eteen. Lentoteknillisen alan henkilöstön Sud Aviation -maljalla palkittiin kapteeni Martti Kekkonen Karjalan Lennostosta. Kapteeni Martti Kekkonen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työuran muun muassa lentokonekäyttöryhmän johtajana, käyttöjaoksen johtajana, lentoteknisen osaston tukeutumisupseerina ja hävittäjälentolaivueen konetarkastajana. Annila on kehittänyt ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmää, ilmataistelutaktiikkaa ja -tekniikkaa. Luureissa on myös hienostunut määrä luksusta, sillä kaikki pehmeä materiaali on päällystetty "genuiininnahalla" eli aidolla nahalla. Kapteeni Pertti Mörö toimii Sotilasurheiluliitossa koulutuspäällikkönä ja vastaa kaikkien varuskuntien varusmiesten liikuntakerhojen johtajakoulutuksesta. Mörö käynnisti varusmiesten liikuntakerhoprojektin vuosina 20032004, minkä avulla varusmiesten pysyvää liikuntaharrastusta on saatu lisätyksi. Ex-hävittäjäohjaaja Harjunen on palvellut muun muassa Karjalan lennostossa laivueupseerina. Tällä tavalla liitto pyrkii valvomaan suomalaisen harrastelentäjän etuja uudessa eurooppalaisessa ympäristössä. On vaikea sanoa, kuinka paljon paris3/2009 toja hedarit "syövät" arkikäytössä, mutta kyseinen ominaisuus on eittämättä miellyttävä. Menemättä kaikkiin yksityiskohtiin voi todeta että SIL pitää lausunnossaan uutta LPL-lupakirjaa yleisesti ottaen hyvänä kehitysaskeleena. Diplomi-insinööri Osmo Jalovaaran pitkän ja monipuolisen ilmailu-uran keskeisiä tekijöitä ovat olleet ilmavoimissa saatu peruskoulutus, reservinupseerius ja maanpuolustustahto. Beyerdynamicia edustaa SIL-Shop. Osastosihteeri Leena Vesalla on vankka kokemus koko lennoston henkilöstön virkamatkajärjestelyistä ja -ohjeista sekä maksuliikenteestä. Olen itsekin lentänyt näytöslentäjänä, joten tutuissa touhuissa ollaan mukana, Harjunen kertoo.
Ilmavoimat palkitsi vuosijuhlissaan
Lapin Lennosto katkaisi Karjalan Lennoston 15 vuoden voittoputken lentäjien joukkuekilpailussa. Ainoa negatiivinen asia on se, että äänenvaimennusjärjestelmä vaatii kaksi AA-kokoista paristoa. Lentäjäritarimaljakilpailu muodostuu ampumahiihdosta, lentokilpailusta, uinnista, ammunnasta ja suunnistuksesta. Määräysehdotuksen lausuntoaika päättyi helmikuun lopulla ja Ilmailuliiton eri lajitoimikuntien edustajista koottu määräystyöryhmä on tässä ollut aktiivisesti liikkeellä ja tuottanut useamman A4-sivun verran kommentteja EASA:n ehdotukseen. Viesti- ja elektroniikkajärjestelmäalojen O.F.E.M.A.-maljalla palkittiin kapteeni Kari Mäkinen Satakunnan Lennostosta. Maaherran maljalla palkittiin yliluutnantti Jarkko Annila Karjalan Lennostosta. Yleistehtävissä palvelevista henkilöistä palkittiin ITT-maljalla osastosihteeri Leena Vesa Lapin Lennostosta. ILMAILUn lukijoiden kannalta tärkein uudistus FCL-määräyksissä on varmaankin LPL eli uusi eurooppalainen harrastelentäjän lupakirja. Hän on eräänä Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista harrastusilmailun toimijoista tehnyt maailmalla laajalti tunnetuksi ilmavoimiemme kunniakasta historiaa ja nykyistä suorituskykyä vaikuttajille, joita sotilasuutiset eivät useinkaan tavoita. Yliluutnantti Jarkko Annila on ollut merkittävällä panoksellaan kehittämässä Suomen ilmapuolustusta Hornetien aikakaudella. Toinen kohta jota kommentoitiin, oli lennonopettajalta vaadittavat vuosittaiset vähimmäisopetusmäärät, jotka työryhmän mielestä olivat ylimitoitettuja. FCL-määräysten valmistelun seuraava vaihe on, että EASA kokoaa annetut lausunnot ja niistä johdetut määräysmuutokset CRD-nimiseen yhteenvetoon (Comment Response Document), joka on määrä ilmestyä syksyllä.
Beyerdynamicilta hyvät headsetit
Uutispalstan toimitus sai testattavakseen uudet, laadukkaat saksalaisen Beyerdynamicin HS 600 -lentoheadsetit. Palstatila ei riitä selostamaan kaikkia annettuja kommentteja, joista osa oli melko teknisluonteisia, mutta Ilmailuliitto on joka tapaukessa nyt antanut kuulua itsestään myös EASA:ssa. Hän työskentelee liikelentäjänä Global Express -koneella ja on sotilasarvoltaan majuri. Säädöt hoituvat yhdestä äänenvoimakkuussäätimestä. Vastaavaa kokemusta häneltä on Ilmavoimista.
SIL antoi kommentteja EASA-FCL:stä
EASA:n meneillään olevan suuren määräysuudistushankkeen eräs tärkeä osa on FCL, eli lupakirjamääräykset (Flight Crew Licencing). Kotimaassa hän on vuosikymmenet kantanut huolta ilmailuharrastajien jälkikasvusta ja toiminut aktiivisesti sen hyväksi, että nuoriso jatkuvasti kiinnostuisi ilmailusta niin harrastuksena kuin myös ammattina.
Mikael Miki Harjunen on kutsuttu Helsinki International Air Shown lentonäytöksen johtajaksi. Tässä määräystyöryhmä katsoi, kuten lajitoverit monessa muussakin Euroopan maassa, että kertauslento lennonopettajan kanssa olisi riittävä keino varmistamaan että lentotaidot ovat tallessa. Tuohon hintaan saa siis modernit ja linjakkaat hedarit, joissa on mukana Noice Reduction -vaimennusominaisuus ja miellyttävät säädöt. Ja niin saakin olla, sillä hintaa on yli 700 euroa. Kolmen tunnin pikaisessa lentokäytössä "hedarit" osoittautuivat oiviksi peleiksi. Mikael Harjunen Malmin lentonäytöksen johtajaksi
Malmilla elokuussa järjestettävän Helsinki International Air Shown lentonäytöksen johtajaksi on nimitetty Mikael Harjunen. Eräs huomautuksen aihe oli kuitenkin pykälä, jonka mukaan LPL-lupakirjan voimassaolo edellyttäisi uutta tarkastuslentoa virallisen tarkastuslentäjän kanssa kuuden vuoden välein
USA:ssa on tällä hetkellä noin 3 000 LSAkonetta ja LSA-tilanne näyttää siellä muutenkin olevan yksi harvoja ilonaiheita nykyisten synkkien talousuutisten kaudella. Eräänlainen siirtymävaihe onkin jo tässä alkanut, kun CTLS-koneen valmistaja Flight Design on onnistunut hankkimaan konetyypille eurooppatasoisen siirtymävaiheen EASA-lentoluvan eli Permit To Fly. Koneiden toimitukset alkavat vuonna 2010. Nyt solmittu sopimus tukee Patrian pyrkimystä tulla Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavaksi helikoptereiden elinkaaren tuen osaamiskeskukseksi. Yhtiön pelastuskopteritukikohdat sijaitsevat kolmella paikkakunnalla, Oulussa, Vaasassa ja Joroisissa, jossa yhtiön kopterit ja lentäjät päivystävät ympäri vuorokauden. Patria panostaa voimakkaasti vahvistaakseen asemaansa yhtenä Pohjoismaiden johtavista helikoptereiden ja sotilaslentokoneiden elinkaaren tukipalveluiden toimittajista. Copterline on 1999 perustettu helikopteriyhtiö, joka operoi HEMS lääkäri- ja pelastuskoptereita. 3/2009
8 ILMAILU. Yhteenvedon mukaan FAA oli pääosin tyytyväinen valmistajien kykyyn tuottaa koneita jotka täyttävät hyväksynnän pohjana olevia ASTM-rakennenormeja, myös ilman perinteisiä tyyppihyväksymiskokeita. Patria on kansainvälisesti toimiva puolustus- ja ilmailuteollisuuskonserni, joka toimittaa omaan erityisosaamiseensa ja kumppanuuksiin perustuvia, kilpailukykyisiä ratkaisuja asiakkailleen. Eräs LSA:n uusi piirrehän on, että koneita ei perinteiseen tapaan tyyppihyväksytä pitkien ja kalliiden viranomaisproseduurien kautta, vaan hyväksyntä perustuu valmistajan antamaan vaatimustenmukaisuusvakuutukseen. Uudentyyppisiä A330-koneita käytetään pitkillä reiteillä Soulista Eurooppaan ja PohjoisAmerikkaan. Uusi tilaus nostaa Korean Airin tilaamien A330-koneiden määrän 25:een. Euron jatkuvasta vahvistumisesta johtuen saman saa tänä vuonna 620 eurolla. Tarkat ehdot eivät olleet tämän palstan kirjoitushetkellä vielä täysin selvät, mutta joka tapauksessa näyttää siltä että näitä kevytkoneita alkaa pikku hiljaa näkymään myös meilläpäin.
CTLS on ensimmäinen LSA-kone, jolla voi lentää myös Euroopassa.
Patria ja Copterline yhteistyöhön
Patria ja Copterline allekirjoittivat helmikuussa yhteistyösopimuksen Copterlinen Eurocopter EC135 -helikoptereiden huollosta ja logistisesta tuesta. Tammikuussa 2008 yksi punta oli 1,34 euron arvoinen, mutta 12 kuukautta myöhemmin monet valuutanvaihtotoimistot tarjoavat yhtä puntaa 1,13 eurolla. Tämä rahasumma sisältää majoituksen, yleisimmät nähtävyydet, ruoat ja viihdykkeet. Q
LSA:t läpäisivät USA:n viranomaisen
syynin ja ovat tulossa myös Eurooppaan
oni "kevytilmailija" on seurannut varmaan kiinnostuneesti USA:n uuden kevytkoneluokan eli LSA:n (Light Sport Aircraft) esiinmarssia viime vuosina. Copterlinen vuonna 2000 aloittama reittiliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä on toistaiseksi keskeytetty.
Korean Air tilaa kuusi A330:aa
K
orean Air on tehnyt sitovan tilauksen kuudesta Airbusin A330-lentokoneesta. Kaksimoottorinen A330 on yksi maailman käytetyimmistä laajarunkokoneista. Täysin ilman huomautuksia valmistajat eivät väliraportin mukaan selvinneet, mutta kokonaisuus on silti hyvällä mallilla, kertoo FAA. Viranomainen FAA on luonnollisesti halunnut varmistaa, että tämä uusi toimintatapa todella toimii ja on viime vuoden aikana suorittanut laajan valmistajien tarkastuskierroksen. Patria on huoltanut EC135-helikoptereita
vuodesta 2001 alkaen Ruotsin poliisille (Rikspolisstyrelsen) ja usean vuoden ajan ambulanssihelikopterioperaattori SHT Skärgårdshavets Helikoptertjänstille, joka operoi Medi-Heli-palvelua. Suoma-
Vahva euro laskee hintoja Lontoossa
Perinteisesti Lontoota on pidetty yhtenä maailman kalleimmista matkakohteista. Helmikuussa tästä tuli ensimmäinen väliraportti, kun 29 valmistajasta oli tulokset 23 tarkastuksesta. Nyt koneen taloudellisuus ja matkustusmukavuus yhdistyvät entistä pitempään toimintasäteeseen. Tämä on ensimmäinen tilaus uudesta 238 tonnin versiosta, jonka toimintasäde on pidentynyt 7 200 meripeninkulmaan. Vuoden 2009 alussa British Airwaysin varaukset Euroopasta Lontooseen ovat lisääntyneet 30 % verrattuna viime vuoteen. Toimintaa hoidetaan neljällä kaksimoottorisella EC135 P2 -helikopterilla parinkymmenen ammattilentäjän voimin. Täydellinen FAA-raportti tästä tarkastusprojektista on luvassa syksymmällä. Nämä luovat vankan pohjan tarjota ja kehittää uusia tukitoimia asiakkaiden erilaisten vaatimusten täyttämiseksi. Nämä ominaisuudet tekevät siitä ihanteellisen valinnan nykymarkkinoiden keskisuuren kapasiteetin reiteille, Airbusin asiakastoimintojen johtaja John Leahy sanoo. British Airwaysin selvitys kuitenkin paljastaa, että saarivaltiossa vieraileva voi nyt säästää viikonloppulomallaan yli 100 euroa verrattuna vuoden takaisiin hintoihin. Osaksi tämä johtuu siitä, että vaihtokurssi eurosta puntaan on nyt niin edullinen, Toisaalta myös todella edulliset menopaluuhinnat Lontooseen hellittävät painetta suomalaisten matkailijoiden kukkarolla, sanoo British Airwaysin Suomen kaupallinen johtaja Satu Kalajainen.
M
laisittainhan odotamme vielä vesi kielellä sitä hetkeä jolloin LSA on todellisuutta myös Euroopassa. Tilaus tukee laajentumissuunnitelmaamme ja mahdollistaa uusien pitkien reittien avaamisen, Korean Airin pääjohtaja Yang Ho Cho sanoo. Patriassa yhdistyvät pitkä kokemus toimimisesta Eurocopter-, Agusta- ja Bell-helikoptereiden valtuutettuna huoltotoimittajana sekä kokemus meneillään olevasta NH90loppukokoonpanohankkeesta yhteistyössä NHIndustriesin ja Eurocopterin kanssa. British Airwaysin selvityksen mukaan 2008 kaksi aikuista, jotka vierailivat Lontoossa viikonlopun ajan, kuluttivat noin 734 euroa. Yli 550 konetta on jo toimitettu yli 70 lentoyhtiölle. Tähän mennessä Airbus on saanut yli 1000 tilausta lentokoneen eri versioista. Näin samalla eromäärällä saa enemmän elämyksiä. Sopimuksen mukaan Patria Helicopters AB huolehtii jatkossa Copterlinen huolloista. Koneisiin tulee kolme luokkaa. Patrian omistavat Suomen valtio ja European Aeronautic Defence and Space Company EADS N.V. Tämän asiakirjan nojalla on nyt siis eräin rajoituksin mahdollista rekisteröidä ja lentää tällä 600-kiloisella LSA-koneella myös Euroopan maissa, jos omistaa PPL-lupakirjan
kerta, joten tapahtuman kohdalla voidaan puhua jo perinteestä. Kyseessä oli jo järjestyksessään 31. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2009 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 63,30,39,170,Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Finavian tilinpäätös 2008: www.finavia.fi/osavuosikatsaus
DG-Products myy Full Lotus -kellukkeita
DG-Productsin tuotevalikoimaan on kuulunut helmikuusta 2009 alkaen myös ilmatäytteiset Full Lotus -kellukkeet. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi
Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi olevalla lomakkeella.
www.ilmailuliitto.fi
ILMAILU 9
3/2009. Suurin osa osallistujista oli tuttuja jo aikaisemmilta päiviltä, mutta joukossa oli toki muutama uusikin naama. Useamman vuoden kestänyt kasvu taittui ja vuoden viimeisinä kuukausina lentomatkustuksen volyymit jäivät alle edellisen vuoden tason. Nuorempi polvi sen sijaan loisti poissaolollaan, valitettavasti. Kone haettiin osina Venäjältä ja se oli rakentajalleen lähes ensimmäisiä kosketuksia ilmailuun. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Kasvu tuli pääosin kansainvälisen liikenteen tuotoista, jossa näkymät heikkenivät vasta vuoden loppupuolella. Perinteellä on riski kääntyä vanhan toistoksi, mutta Talvipäivien kohdalla se ei näytä olevan vaarana. Hotelli Savon Solmuun kerääntyi päivien aikana n. Sen sijaan ohjelma on opittu rakentamaan tiiviiksi, asiapitoiseksi ja monipuoliseksi niin, että yhden täyden ja toisen vajaan päivän aikana mielenkiinto pysyy tasaisesti yllä. Konsernin liikevaihto oli 336,1 miljoonaa euroa (310,2 vuonna 2007) ja tulos oli 35,3 miljoonaa euroa (28,6). Suhteellisesti eniten, 12,4 %, kasvoi kaupallinen liiketoiminta. Erityisen mielenkiintoiseksi esityksen teki kaksi seikkaa. Yhtiö siirsi vuoden 2008 kustan-
E
xperimental- ja ultrakevyttoimikunnan sekä moottorilentotoimikunnan yhteiset talvipäivät järjestettiin 7.-8.3 Pieksamäellä. Ohjelmassa olleista viranomaisja onnettomuustutkintakuulumisista, projekti- ja laite-esittelyistä sekä luonnollisesti isäntäyhdis-
tyksen esittelystä selvimmin erottui espoolaisen Tommi Kaukosen osuus, jossa hän kertoi itse starttaavan purjekoneen, AC-5M:n hankinnasta, rakentamisesta ja koelennoista. Tästä suuri kiitos sekä Pieksamäen että aikaisempien tapahtumien järjestäjille. Tämä kuului selvästi muuten siitä, että aikaisempien päivien antia ja tapahtumia muisteltiin vähän väliä. Finavia-konserni saavutti sille asetetut tulostavoitteet ja vei eteenpäin uuden strategian toteuttamista. Heikentyneistä näkymistä huolimatta Finavian liikevaihto kasvoi ja tulos parani. Toimikunnat talvipäivillä
Finavian tulos parani 6,7 miljoonalla
Vuoden 2008 aikana maailmantalouden ja lentoliikenteen näkymät heikkenivät nopeasti. Konsernin toimialat ovat lentoasemaliiketoiminta, lennonvarmistusliiketoiminta, kaupallinen liiketoiminta sekä lentoliikennettä tukevat kiinteistö- ja palveluliiketoiminnat. Kerhotyötä lainkaan aliarvioimatta täytyykin todeta, että asioiden toinen katsontakanta ja usein jopa ahdistavien perinteiden murtaminen ovat kumpikin varsin terveitä ilmiöitä.
nusten noususta vain kolmanneksen asiakkailleen eli reaalihinnat laskivat. Full Lotuksen mallistosta löytyvät sopivankokoiset kellukkeet kaikentyyppisiin ilma-aluksiin: lentokoneet, helikopterit, UL-koneet, triket, gyrokopterit ym.
Kellukkeet ovat erittäin vakaita vedessä ja kovamuovipohjan ansiosta kellukkeita voi käyttää myös talvella lumella ja jäällä. Yksi Pieksamäellä nähdyistä tuoteesittelyistä valotti UPM:n oksattoman männyn mahdollisuuksia lentokoneenrakennuksessa.
Suomen Ilmailuliitto ry
Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Uuden palvelustrategian mukainen toimialajako valmisteltiin vuoden 2007 aikana ja kertomusvuonna liiketoiminnan johtaminen, kehittäminen ja organisointi toteutettiin uuden toimialajaon mukaisella rakenteella. Kellukkeet voidaan myös muuttaa amfibiokellukkeiksi asentamalla niihin lisävarusteena saatavat pyörät, jolloin kone toimii sekä maassa että vedessä.
Erilaiset laite- ja materiaaliesittelyt kuuluvat Talvipäivien antiin. 150 ilmailijaa tai sen lajeista kiinnostunutta. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh
Janne kertoo, kuinka hän oli Panun kanssa innostunut Comp Airista nopeasti heti sen kotisivut ja esittelyvideon nähtyään. Luonnollisesti Comp Airista päästiin lisäksi hyppäämään ja sen kyydissä lentämään monta kertaa. Brasilian jälkeen matka jatkui Yhdysvaltoihin ja siellä Aero3/2009. Valmiita komponentteja sisältävästä lähtökohdasta huolimatta rakentajat arvioivat koneen valmiusasteeksi vain noin 10 %, kiitos DZ:n sisältämien muutosten ja valmiiden osien raakuuden.
Panu, Janne ja projektin saksalaisvahvistus, liikennelentäjä ja elämäntapailmailija Michael Kluge ovat tehneet DZ:n kaikin puolin ammattimaisin ottein. Ikimuistoisesta reissusta jäi käteen monta hyvää, rakennusprojektin aikana lähes korvaamattomaksi osoittaututta kontaktia koneen rakentajiin ja käyttäjiin. Se näkyy sekä valmiina koneena että selvinä vastauksina kaikkiin sen rakentamiseen ja lentämiseen liittyvissä kysymyksissä. Comp Air 8 on amerikkalaisen valmistajan sarjaan perustuva kone, jonka voimanlähteenä on samalla mantereella toimivan Diemechin peruskorjaama Walter-turbiinin ja Avia-potkurin sisältämä paketti. Miehet rakentaneet aikaisemmin Mini-Sytkyt, joten kokemusta lentokoneiden rakentelusta oli ennestään. Vajaa viisi vuotta, noin 9 500 tuntia, kolme käytyä maanosaa ja satoja koululentotunteja myöhemmin samoissa maisemissa koelennolle valmisteltava OHXDZ on kuitenkin juuri kyseisen
10 ILMAILU
jutustelun pohjalta ensikipinänsä saanut projekti, jonka lopputuloksena on Suomen suurin ja ensimmäinen potkuriturbiinilla varustettu experimental-kone. Niinpä pyysimme Michaelia etsimään liput kohti lähintä Comp Airia käyttävää hyppykerhoa.
Lähin kone löytyi Brasiliasta,
jonne kolmikko matkasi helmikuussa 2005. Sama linja on jatkunut läpi koko projektin. Lopulta totesimme, että kone on pakko nähdä tositoimissa ja
siitä on päästävä hyppäämään. Esittelyssä turbiini-experimental Comp Air 8
K
aksi elämäntapailmailijaa, Panu Kääriäinen ja Janne Laurinen, juttelivat vuonna 2004 kotikentällään purjelento-oppilaana olevan venäläisen kanssa mielenkiintoisesta koneesta. Maistelimme ideaa muutaman kuukauden, Janne muistelee. Kukaan ei todennäköisesti edes kuvitellut, mihin se johtaisi
Alkoi rakennusprojekti, jonka
laajuudesta ei miesten mukaan ollut onneksi mitään käsitystä. Yhteistyö viranomaisen kanssa saa sekin, jälleen muiden ennakkoaavistuksista poiketen, miehiltä kiitosta.
Kun ensimmäiset huhut suunnitteilla olevasta turbiinilla varustetusta, itserakennettavasta kymmenen hyppääjän koneesta levisivät, moni veikkasi tai tiesi hankkeen olevan mahdoton toteuttaa. TEKSTI JA KUVAT KUSTI KAIRIKKO
Panu Kääriäisellä (oik.) ja Janne Laurisella on syytä tyytyväisyyteen. Valmiin hallin pihaan saapui 15. Onneksi rakentajat olivat eri mieltä, sillä valmis Comp Air 8 on kaikin puolin häkellyttävä kone, jossa yhdistyvät työkalumainen luonne, erinomainen rakennustyö ja mahtavat lento-ominaisuudet.
comp Inc:n sekä Diemech Turbine Inc:n vieraiksi. Kaikista ulkopuolisten epäilyistä huolimatta Suomen suurin experimental on valmis ja lentää virheettömästi. Eikä suoraan sanoen tainnut olla muillakaan, sillä sekä EUT että viranomainen eivät olleet koskaan törmänneet näin ison koneen rakentamiseen, Panu toteaa.
ILMAILU 11. Sen
jälkeen edessä oli rakennuspaikkana toimineen hallin rakentaminen Tammelaan. joulukuuta 2005 kontti kaukaa Atlantin toiselta puolelta. Niiden suunta taaksepäin ei ole pelkästään ulkonäkökysymys, sillä palokaasut työntävät konetta eteenpäin noin 50 kilon voimalla nopeuden ollessa nolla.
mental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT) sai miesten allekirjoittaman rakennuslupahakemuksen saman vuoden toukokuussa. Päätös koneen tekemisestä oli tuolloin jo selvä, ja niinpä Ilmailuliiton experi3/2009
Turbiinin pakoputket ovat vakuuttavan kokoiset
Koneen käyttö näkyy myös sisustuksessa, joka on sanalla sanoen niukka. Lähtökohtana oleva hyppykäyttö muokkasi koneen ulkoasua sekä päältä että sisältä. Ja viimeistään ensimmäisen "läheltä piti" tilanteen myötä.
Vajaa kolme vuotta kestänyt rakentaminen kesti hieman kauemmin kuin tehtaan ilmoittamat 1 000 tuntia. Kone nousi ensimmäisen kerran siivilleen Räyskälässä tammikuun 15. Vaikka kyseessä on niin kutsuttu tehdasvarustus, leveä runko tarkoitti satoja työtunteja lisää vakiomalliin verrattuna, Janne toteaa. Meillä lähtökohta oli kuitenkin hyppyharrastuksen kehittäminen koneella, joka antaisi mahdollisuudet hypätä korkealta, 4 000 metristä, mahdollisimman järkevään hintaan. Ominaisuus, jonka tärkeyden hyppykoneessa tajuaa nopeasti vilkkaasti liikennöidyllä kentällä. Töitä ei tehty kokopäivätoimisesti, mutta rakentamiseen käytettiin kaikki liikenevä vapaa-aika. Näkyvyys eteenpäin on erinomainen. Alussa haaveilimme 2 500 tunnista, mutta kun 6 000 tuntia tuli täyteen, emme enää asettaneet uutta aikarajaa, Panu kertoo. Kaiken kaikkiaan tunteja kului kontin avaamisesta ensimmäiseen koelentoon noin 9 500. Ne, ja joukko muita varusteita, on suunniteltu ja toteutettu useiden kokeneiden hyppääjien avustuksella.
Comp Air 8 on suunniteltu monitoimikoneeksi, joka toimii yhtä hyvin yhteys-, hyppy- kuin vesikoneenakin, Janne kertoo. Levitetty runko sai oikeaan kylkeensä liukukiskoilla liikkuvan hyppyoven ja astinlaudan. Tätä kirjoitettaessa DZ:llä lennetään koelentoohjelmaa, joka toivotaan saatavan päätökseen vielä kevään aikana.
Jo ensimmäinen vilkaisu hal-
lissa lentoa odottavaan keltaiseen koneeseen paljastaa mihin se, tai pikemminkin konetyypin tämä yksilö, on tehty.
Koska OH-XDZ on rakennettu hyppykoneeksi, sen varustus sisältää täysimittaisen hyppyoven ja astinlaudan. Rungoksi valittu 52" leveä versio tarkoitti kaksiosaisen tuulilasin ja leveämpien moottorin muotosuojien sovittamista. Kangasverhoilluissa pinnoissa ei hyppykoneiden tapaan ole juuri yksityiskohtia, mutta tilaa sen sijaan sitäkin enemmän. Näkyvimpiä tilaratkaisuja on kojelaudan täysin toispuoleinen muotoilu, joka antaa mahdollisuuden hyppääjien sijoittu3/2009
12 ILMAILU. Siitä huolimatta aikatavoitteemme, kaksi vuotta, ylittyi vain yhdellä. päivänä. Perämiehen eli oikean puolen ovi poistettiin tarpeettomana
Ratkaisu, jonka jokainen hyppylentäjä ottaisi mielellään oman koneeseensa painopisteen siirtyessä näin turvallisempaan suuntaan eli eteenpäin.
Nokkapyörä on vapaasti kääntyvä. Sana puolilasiohjaamo kuvaa hyvin ohjaamon yleisilmettä.
DZ:n primääri- ja sekundääriosat ovat lentokonelaatua, mutta joidenkin vähäpätöisten varusteiden kustannuksissa on säästetty. Mittarit kertovat turbiinin sisälämmön (ITT) ja potkurin vääntömomentin (Torque) sekä kaasuturbiinin (N1) ja potkurin pyörintänopeudet (N2).
miseen mahdollisimman eteen lähes niin kutsuttua tulipeltiä vasten. Ensilennon päällikköä valittaessa arpa suosi Panua, joten Janne lienee etuoikeutettu ensimmäisen hypyn hyppääjä.
ILMAILU 13
3/2009. Paneeli on niukka, mutta siinä on täydellisen yö-VFR-varustuksen lisäksi joukko moottorinvalvontamittareita, GPS ja EFIS monipuolisin näyttötoiminnoin. Laskeutumisvalot esimerkiksi ovat autojen lisäkaukovaloja autotarvikeliikkeestä.
Trimmien käyttökytkimet löytyvät päällikön sauvasta, samoin radion tangentti. Turbiinin mittarit (yllä oik.) ovat totuttuun tapaan paneelin keskiosassa, tai tässä tapauksessa oikeammin paneelin oikeassa laidassa koneen keskilinjan tuntumassa. Moottorinvalvontamittareiden lisäksi paneelissa on muutama perinteinen "kello" sekä GPS ja EFIS. Emme ole mitenkään kokeneita hyppääjiä, joten apu ideoiden ja kokemusten muodossa oli todella tärkeää, Janne kiittelee. Emme ole koskaan nähneet hyppykoneen IFR-varustelussa mitään järkeä, Janne toteaa. Maassa konetta ohjataan siis päätelineen jarrujen ja peräsimen avulla.
antavat suuren kiitoksen Hämeen Laskuvarjourheilijoiden ja Suomen Laskuvarjokerhon kokeneiden hyppääjien avulle. Puuhan luonne huomioon ottaen yö-VFR-varustelu on täysin riittävä, kevyt ja edullinen mittaristo hyppykoneeseen. Lentäjälle koneen luonteesta kertoo omaa kieltään mittaristo, joka on turbiinista huolimatta niukan oloinen. Kerhoissa on paljon sellaisia aktiivihyppääjiä, jotka ovat kierrelleet hyppäämässä ympäri maailmaa ja nähneet näin paljon
Koneen hyppylentovarustuksen ideoinnista Janne ja Panu
sekä hyviä että huonoja hyppykoneita.Tähän olemme toivottavasti onnistuneet keräämään niistä hyvistä toimivia ratkaisuja
Kevyellä kuormallakin päästiin kuitenkin kokeilemaan mitä on luvassa. Sauvaa ei nimittäin työnnetä vaan vedetään lisää. Lentoonlähdössä yli 700 hevosvoimaa kehittävä moottori kohtuullisen painoisen koneen kanssa takaavat melkoisen suorituskyvyn myös silloin, kun kuormaa otetaan lähelle maksimia. Ja toisaalta nokkapyörällä varustettu kone on todennäköisesti pitkäikäisempi ainakin hyppykäytössä olleiden kannuskoneiden onnettomuustilastojen valossa. Väärä toimintatapa tuhosi moottorin kerralla, joten kyseistä toimenpidettä arvostettiin sitä enemmän mitä enemmän onnistuneita sellaisia oli takana. Luvassa on siis nopeita nousuja kymmenelle hyppääjälle kerrallaan.
Koelentovaiheessa konetta sai lentää aluksi vain kahden hengen kuormalla, joten palaamme hyppykäytön suoritusarvoihin myöhemmin. Kannuspyörä on tietysti "seksikkäämpi" ja ehdoton puskakoneessa, Janne toteaa. Turbiinin käynnistys vaati ennen kokemusta ja taitoa. Edessä ovat viimeiset tarkastukset ja startti-ilmoitus liikenteelle.
Comp Airilla noustaan noin
10° laipoilla. Insinööri antaa DZ:lle laadusta arvosanan kiitettävä. Lopulta kone asettuu kuitenkin Jannen ohjaamana 12L:n päähän. Osat ovat korkealaatuisia ja jälki siistiä. Muutama sekunti vajaa kol3/2009. Meillä Suomessa kentät, jopa korpisellaiset, ovat niin hyvässä kunnossa, ettei kannuskoneen suurin etu, korkealle tuleva potkuri, ole mitenkään välttämätön. Yli 700 hevosvoiman teho lähdössä takaa Comp Air 8:lle jopa yli 3 000 jalan minuuttinousuvauhdin. Räyskälän talvinen eli erittäin liukas kenttä näyttää rullauksen aikana nokkapyörätelineen huonon puolen. Liukas pinta ei tarjoa
Pienet yksityiskohdat paljastavat usein hyvin työn laadun. Kun turbiinin lämpötila ja potkurin pyörimisnopeus ovat asettuneet tarkastuslistan mukaiselle tasolle, öljynpaine ja muut tarvittavat lukemat kunnossa, ollaan valmiita rullaamaan. Panun ja Jannen kone on varustettu vapaasti kääntyvällä nokkapyörällä. Kyseisillä asetuksilla nousunopeus on hieman alle 3 000 ft/ min. Kokemus on vakuuttava, näki nousun sivusta tai tunsi sen koneen sisällä.
Paperilla Comp Air näyttää suoritusarvojensa puolesta hurjalta. Ainoa pieni moite tulee pitkän etsiskelyn jälkeen maalipinnasta, joka tosin sekin on lentokoneeseen vähintään hyvä.
juuri lainkaan pitoa, joten ohjaaminen pyöräjarruilla vaatii tarkkaavaisuutta koneen puskiessa helposti suoraan kääntöyrityksistä huolimatta. Esimerkiksi Räyskälässä vuosia hyppykoneena käytettyyn Cessna 206:een verrattuna sen tehopainosuhde on täysin toista luokkaa, samoin kuin tätä myötä täysin eri lukemin kirjoitettavat suoritusarvot. Edelleen koelentovaiheesta johtuen Janne ei ota moottorista huipputehoja, vaan säätää tehon noin 85 prosenttiin potkurin pyörintänopeuden ollessa 1 970 r/min. Nousee kuin Stockmannin hissi. Nykyään tilanne on toinen, ainakin koneissa, joissa automatiikka hoitaa käynnistyksen alusta loppuun, tai pikemmin alusta tyhjäkäynnille.
14 ILMAILU
Comp Airissa on mainittu käynnistysautomatiikka. Tarvittaessa proseduureja on kaksi muutakin, mutta normaalioloissa automatiikka hoitaa työn vaivatta ja turvallisesti. Vaiheessa, jossa kone on noussut muutaman metrin ja jossa
mäntämoottorisella hyppykoneella on tottunut työntämään sauvaa hieman eteenpäin nopeuden lisäämiseksi, Comp Air paljastaa ensimmäisen kerran todellisen luonteensa. Koneen voi rakentaa myös kannusversioksi, mutta DZ:n nokkatelineeseen päädyttiin yksinkertaisesti sen helpomman käsiteltävyyden vuoksi. Kone irtoaa noin 75 solmun nopeudessa, joka saavutetaan muutamassa sekunnissa
Samalla tunnen häpeää siitä, että itsekin epäilin koneen rakentajien mahdollisuuksia viedä rakennusprojekti läpi teknisten ongelmien, korkeiden kustannusten ja raskaan byrokratian takia. Alaspäin mennään kyseisellä asetuksella suunnilleen samaa pystynopeutta, jolla kiipesimme hetkeä aikaisemmin ylös. +38°
Suoritusarvoja
Nousunopeus 15003 000 ft/min Lentoonlähtömatka 120180 m - sileänä 52 kts - laipoilla 47 kts Suurin sallittu Vne 199 kts Matkanopeus TAS FL170-210 195217 kts
Nopeuksia
Sakkaus (2000 kg)
Mittoja
Aikani vaakalennossa kaarreltuani on aika lähteä alaspäin. Maassa korkeutemme oli saman transponderin mukaan 400 jalkaa, joten olemme nousseet 8 600 jalkaa alle kolmessa minuutissa. Ja alas tulemme mekin, valitettavasti. Liikkeet ovat rauhalliset, mutta sauvan herkkyys tallella. Hatunnosto ja onnittelut Panulle, Jannelle ja Michaelille teitte mahtavan koneen!
P.S. Veikkaankin, että juuri liikehtimisnopeudessa iso Cessna ja CompAir ovat melko lähellä toisiaan. Karun työkalumaisesta olemuksestaan ja suuresta tehostaan huolimatta kone käyttäytyy varsin salonkikelpoisesti. Kone istuu nätisti päätelineelleen nokan seuratessa perässä lähes välittömästi. Jossain määrin tuntumaa
saattaa tosin vääristää jälkimmäisen selvästi isompi koko.
Comp Air 8 Turbine, OH-XDZ
Ylätasoinen, komposiittirakenteinen, nokkapyörätelineellä varustettu potkuriturbiinikone.
Moottori Walter M601D -turbiini Teho - lentoonlähtö 724 hv (max 5 min) - jatkuva 657 hv - hätätilanteessa +751 hv Potkuri Avia V508D, halkaisija 2,5 m, Potkurin varusteet automaattinen lepuutus, reverse (max 450 hv), overspeed governor
Suurin kuorma Polttoaine, yhteensä Toimintamatka, noin Laipat
1243 kg 687 l 1600 km -3° ... Teen sen varsin sekavassa mielentilassa, sillä Comp Airiin on täysin mahdoton olla ihastumatta. Kesällä, kuumalla ilmalla nousunopeus on hänen mukaansa vaatimattomampi. Sen hyppäsi ennakko-odotusten mukaan ensimmäisen koelennon päällikköarvonnassa toiselle sijalle jäänyt Janne.
Kärkiväli Siipipinta-ala Korkeus Pituus Tyhjäpaino Suurin lentoonlähtöpaino
3/2009
11,1 m 22 m2 3,2 m 9,6 m 1297 kg 2 540 kg
Mitattuja lentotiloja FL 140
50 % teholla 75 % teholla
TAS 177 kts, kulutus 140 l/h TAS 212 kts, kulutus 185 l/h
ILMAILU 15. Comp Airin käyttäytyminen on positiivinen yllätys. Koneen käytös puolestaan on kuin raskaasti lastatun 206:n tyynen kelin vaakalennossa arvokkaan rauhallisine liikkeineen. Säädän tehon päällikön ohjeiden mukaan, työnnän nokan alas ja annan nopeuden nousta noin 165 solmuun. Vaikka sauvan liikkeiden ensiövälitys on toteutettu vaijereilla, ohjaustuntuma on välitön. Ensimmäinen hyppy tehtiin koelento-ohjelman aikana 25.2. Näin tietysti onkin, mutta toisaalta kyseisissä luvuissa on paljon varaa heikentyä suorituskyvyn säilyessä silti kiitettävällä tasolla.
Kun kone on trimmattu vaakalentoon, päällikön sauvan päähän asennettujen kytkimien avulla, Janne nyökkää kohti sauvaani ja sanoo koko päivän, tai itse asiassa jo viikon odottamani sanat: Your controls. Trimmaan koneen pitkälle finaalille ja luovutan välitöntä ikävää tuntien ohjaimet päällikölle. Voisimme tulla alas toki paljon kovempaakin, mutta siinä ei ole oikeastaan mitään järkeä. Janne muistuttaa kevyestä kuormasta ja kylmästä kelistä. Lasku tehdään sopivilla laipoilla kosketusnopeuden ollessa noin 70 solmua. Sileänä vauhtia on vajaa kymmenen solmua enemmän. Hallin eteen rullaamisen jälkeen moottori sammutetaan muutaman kohdan proseduurilla. Itse asiassa siitä on vaikea keksiä mitään pahaa sanottavaa tai edes keksiä parannuskohteita. Alumiininen pääteline nielee jäisen kentän epätasaisuudet tehokkaasti, joten kyyti on loppuun asti arvokkaan vakaata ja yllätyksetöntä. Jannen mukaan kyseinen nopeus on lähellä hyppylentotoiminnassa käytettävää ohjearvoa. Pyörittelen päätäni kirjatessani arvot muistiin. Päällikkö sammuttaa virrat ja antaa luvan poistua koneesta. Mieleen tulevat Saab Safir tai Diamond Star, jotka kummatkin edustavat välyksetöntä ja tarkkaa rakennetta. Koneen kanssa pääsee sinuiksi jo muutaman kaarron jälkeen, varsinkin kun ottaa huomioon päällikön kommentin sen taipumuksesta nojata kaarteen puolel-
le ja muistaa tarjota tämän korjauksen vaatiman määrän jalkaa. Häpeän voittaa onneksi ilo siitä, että tekijät ovat meitä epäilijöitä paljon kovempia kavereita. Ja mitä enemmän koneella liikehtii sitä enemmän siihen kiintyy. me minuuttia myöhemmin transponderi kertoo meidän saavuttaneen pinnan 90, joten päällikkö oikaisee DZ:n vaakalentoon. Menemme nyt alas noin 4 000 ft/min, joten neljän kilometrin tasolta tullaan alas noin kolmessa minuutissa
Talvisotaan mennessä hän ehti saada hävittäjälentämisen perusopit Gamecockilla, Bulldogilla, Gauntletilla ja Fokker DXXI:llä Utissa. Niiden välissä tehtävät ja tukikohdat olivat vaih-
Laivue 24:n Brewster-kauden intensiivisimmät pudotusjaksot olivat heti jatkosodan alun pommituslentojen torjunnassa ja elokuussa 1942 parisen viikkoa kestäneissä kovissa torjuntataisteluissa Suomenlahden itäosassa. Rintamatehtäviin perehdyttäminen tapahtui Täydennyslentorykmentti 2:ssa Parolassa, jota seurasi viisi sodan vuotta sotakoneiden ohjaimissa. Yksi heistä on Lappeenrannassa asuva, 1920 syntynyt sotalentäjä, lentomestari Aimo Vahvelainen.
ahvelainen aloitti reservialiupseeriohjaajakurssi 5:n oppilaana Kauhavalla marraskuussa 1938. Hänen sotansa hävittäjälentäjänä alkoi Ruokolahdelta tammikuussa 1940 FR-ohjaajana päättyen sotiemme viimeiseen Lapin sodan hävittäjäoperaatioon Brewstereiden siirtoon Kemistä Tampereelle tammikuussa 1945. Brewster-parin kuva on otettu Immolan kentän kiitotien 19 loppupään paikkeilta nykyisen Rajakoulun ruokalan suuntaan.
16 ILMAILU
3/2009. Lentomestari Aimo Vahvelainen muistelee
Näin lennettiin
Aimo Vahvelainen Brewster-sotatyövälineensä ohjaamossa.
V BREWSTERILLÄ
Suomessa ei ole lennetty Brewsterillä yli 60 vuoteen, joten muistelijat alkavat olla harvassa
Amerikkalaisinsinööri pyrki seuraamaan lentoonlähtöjä, laskeutumisia ja muutakin kentän päällä tapahtuvaa toimintaa. Sisään vedettävät telineet olivat uutta. USA:ssa koelennoilla Brewsterillä oli tehty oikeaoppisesta aloituksesta sekä sauva täysin takana ja sivuperäsin pohjassa pidettynä 10 kierrosta kierrettä kummallekin puolelle sekä kuomu auki että kiinni. Välirauhan alkupuolella kesällä 1940 kersantti Aimo Vahvelainen sai mieleisensä komennuksen siirtyä Brewster-tyyppikurssille. Halkaisijaltaan 2,7 metrin Hamilton Standard -vakiokierrospotkurin säätö pidettiin suurilla kulmilla (32°) käynnistyksessä. Yksinkertaisen FR:n jälkeen paljon teknisemmän BW:n ohjaamossa oli aluksi vähän eksyksissä. Vahvelaisen käytössä ollut BW374 oli vielä ensimmäisenä sotatalvena sisäänvedettävillä suksilla. Sakkausnopeus oli hieman suurempi. Hätäisissä lähdöissä näiden unohtaminen aiheutti meillä tuhoja. Se oli uutta; hieno ja tilava. Ohjaamo oli huolella suunniteltu.
Harjoituslennot
20-vuotiaalta Vahvelaiselta noin 250 tunnin lentokokemuksella ongelmitta. Kone oikeni 23 kierteen kuluessa korkeuden menetyksen ollessa noin 2 100 metriä. Näin ohjaaja pääsi tai saatiin helpommin ulos ympärimenon jälkeen. Ennen lentoonlähtöä se piti säätää pienille kulmille (13°) ja muistaa kannuspyörän lukitus. Lähestymisnopeus oli 140 150 km/h. Brewster nousi hyvin 950 hevosvoimaisella moottorilla. Käsikirja rajoitti konekivääreillä varustetun koneen kierteet kahteen. Ei ne luennot meille kaikilta osin auenneet, mutta Jorma Sarvanto tulkkasi olennaisimmat asiat, kertoilee Vahvelainen ja jatkaa, yhdessä ne ohjeet selvitimme ja paljon olikin opittavaa. Kone kampesi lumipenkkaan ja teki puolivoltin. BW:ssä oli vain leveät mahavyöt, jolloin otsa paiskautui mittaripaneelin yläosaan jättäen elinikäisen jäljen. Chandler-Groves-kaasuttimessa oli automaattinen seoksen säätyminen korkeuden mukaan len-
nettäessä alle 70 % teholla, vipu keltaisella alueella. Siipien muoto ja pinta-ala sallivat kohoamisen jyrkälläkin kulmalla sakkaamatta. Vipuja ja kytkimiä oli paljon. Vahvelainen muistaa erään lentoonlähtönsä BW-371:llä, joka meni Nurmoilassa mönkään huhtikuussa 1942. Jonkun tehdessä Malmilla syöksykierrettä monta kierrosta insinööri suuttui ja kovisteli, ettei niitä ole syytä tehdä kahta enempää, koska sen jälkeen Brewster muuttuu väkinäiseksi oikaista. Laskusiivekkeet toimivat hydraulisesti. Vasen bensiinisäiliö piti olla valittuna ja trimmit kohdillaan. Valmistajatehtaan insinööri piti BW:n tekniikkaluennot englannin kielellä. Lentoonlähdöt, laskut ja taistelut lennettiin säätövipu mustalla alueella full rich -asennossa. TEKSTI JUHA RITARI KUVAT JUHA RITARI, EINO RITARANTA JA ILMAILUN ARKISTO
Sivu Brewsterin ohjaajan käsikirjasta.
Suomen lentomerkki numero 574, myönnetty 14.6.1940 ja muutkin Aimo Vahvelaisen ansaitsemat muistot koristavat hänen kotinsa seinää. Näistä ominaisuuksista oli taistelutilanteessa hyötyä, sillä tarvittaessa syntyi tiukka kaarto pienellä kaartosäteellä.
Vaakalennossa matkalentotehoilla 1 900 r/min 28,5" ahtopai-
neella mittarinopeus oli alakorkeuksissa 370 380 km/h ja täyILMAILU 17. Muutamassa Brewsterissä kokeiltiin suksilaskutelinettäkin. Kiitotiellä oli syvä loskalammikko eikä nopeutta ollut vielä tarpeeksi. Kannaksen ja Suomenlahden loppukahinat hän lensi Messerschmitt 109:llä. Laskussa maavaikutuksessa kone liiteli vielä noin 100 km/h nopeudella. Brewsterissä oli pieni umpikuminen sisäänvedettävä kannuspyörä, joka osoittautui ongelmalliseksi meidän
pehmeillä ja lumisilla kentillämme. Olihan ilman olkavöitä lentämisessä puolensakin, sotalennoilla tilavassa ohjaamossa oli helpompi kääntyä joka suuntaan tähystämään.
Brewsterin 9-sylinterinen
Wright Cyclone R-1820 (tähtimoottori, sylinteritilavuus 1 820 kuutiotuumaa = 29,8 litraa) kaksinopeuksisella ahtimella varustettu moottori oli Vahvelaisen mielestä varmatoiminen. Kuperkeikkoja sattui BW:n historiassa monta. Uusia lentokonealumiinin värisiä Brewstereitä oli siirretty jääkentiltä Malmille, jonka ison lentokonehallin joka soppi oli täynnä hävittäjiä, pääosin Brewstereitä. FR:n tavoin ei Brewsterinkään ohjaaja tarvinnut erityisiä muskeleita oikaistakseen pystysyöksystä sauvalla ja trimmillä, vaikka rajanopeus olikin suurempi. Ne vaihdettiin suuremmiksi ilmakumipyöriksi.
Lentoonlähdöt ja laskut len-
nettiin yleensä kuomu taakse vedettynä. Keskellä on Suomen Leijona -lentomerkkiryijy, jossa AV vasemmassa yläkulmassa ja I oikeassa alakulmassa tarkoittavat Aimo Vahvelaiselle nimikoitua lentomerkkiryijyä numero 1. Ensimmäinen lentoonlähtö modernilla, nopeasti kiihtyvällä ja nousevalla hävittäjällä oli hieno, jännityksen oloi3/2009
sujuivat
nen hetki. Ryijyn suunnitellut ja tehnyt rouva Aili Alkio omisti ryijyn numero 2 aviomiehelleen, Aimon hyvälle ystävälle lentomestari Erkki Alkiolle.
tuneet tiuhaan Lentolaivue 24:n ykköslentueessa pääosin Brewsterin ohjaimissa. Kaikki tekstit olivat vielä englanninkielisiä. Niitä ei yleensä tarvittu lentoonlähdössä, mutta "lappuja" raottamalla lähtökiito lyheni. Moottorihäiriöt aiheutuivat pääosin käyttövirheistä ja vihollisen luodeista. Niistä luovuttiin, koska ne eivät mahtuneet runkoloviin ja vähensivät siten nopeutta
Älä nyt noin vaikeita kysele, naurahdin Eikalle. BW:ssä oli ohjaajan jalkojen alla pitkä ikkuna, josta maisematkin näkyivät. Asia jäi siihen. No, tästä on selvittävä, kuvat ovat varmasti sodanjohdolle tärkeitä. Se helpotti rannalle vetoa. Dahlin Jaska ajoi Joensuun lähellä Höytiäiseen lähelle rantaa polttoaineen loputtua ja otti laskun jälkeen vedessä telineet tulos käsipumpulla. Vedin heti nokan ylös, sillä etummaisessa parvessa Eino Luukkanen oli melkein tähtäimessä. Niillä kerroilla kone saatiin nopeasti takaisin riviin. Aikanaan se löysi sopivan paikan ja aiheutti käyntiongelman. suunnittelussa oli ajateltu veteen joutumista. Ihmettelin, mikseivät esikunnan miehet hoida kuriirilentoa. Olin lopettanut Mersu-päivystyksen sinä päivänä ja olin nukkumassa upseerikerhon yläkerrassa, kun minut pöyhittiin hereille. Kuljetuksiin alettiin suhtautua jyrkemmin Joensuussa sattuneen kohtalaisen vaurion jälkeen. Lähellä rintamaa kytkin tähtäimeen virrat ja käänsin konekivääreiden varmistusvivut pois päältä. Vahvelaisen mieleen on myös hyvin painunut tapahtuma Suulajärvellä. Reiska pelkäsi, mitä seuraa, jos esimiehemme Mustosen Olli saa tietää. Sodan loppuvaiheissa ne eivät enää suojanneet lentokonetykeiltä, jolloin ne otettiin pois turhana painolastina. Vahvelainen muistaa Brewsterillä lasketun kaksikin kertaa harkitusti järveen pienin vaurioin. Vai meinasit panna vakanssini kiertoon. Kymmenisen minuuttia olin pilvessä, kunnes sää alkoi vähitellen parantua ja
3/2009
18 ILMAILU. BW:n aseistuksena oli jatkosodan alussa 12,7 mm konekivääri kummassakin siivessä ja rungossa potkuriin tahditettuina yksi 7,6- sekä yksi 12,7-millinen. Perillä Nurmoilassa Eino Luukkanen huomasi hänet tarkistamassa konettani. Jos ei Joensuuta aikanaan löydy, lennän takaisin tarvittaessa suuntien kohtilentolaitteella Lahden yleisradioasemaa. Ohjaussauvan päässä oleva liipaisin, jota painamalla laukaistiin valitut konekiväärit, oli jäänyt huollossa kytketyksi. Myöhemmin kaikki olivat 12,7 mm Colt-konekiväärejä. Joihinkin runkoihin lainattiin välillä venäläisiä sotasaalisCyclonen kopioita, epävarmempia M-63 moottoreita. Lentueen päällikkö käski minun tehdä koekäyttö. Kakkoslentueeseen siirrettynä samalla BW-370:lla tehtiin lasku Immolan järveen. Brewsterin runko oli pullea ja korkea. Samassa konekiväärit alkoivat papattaa. Laskeutuminen myötätuuleen meni pitkäksi ohjaajan joutuessa pitämään takapainoisen koneen lähestymisnopeuden suurena. Mekaanikot yrittivät selvittää vikaa monta päivää. Nykäsen Reiska sai Lapissa Enontekiössä saksalaisten it-tykistä osuman ja pakkolaskussa pienen järven jäälle kone meni rantametsikköön. Moottorit olivat taistelutilanteissa kovilla. Jatkosodan alussa Vahvelainen oli Mikkelin kentällä päämajan ja Blenheim-koneiden suojausosastossa. Viimeisenä sotakesänä Vahvelainen oli jo siirtynyt Me 109 -koneisiin torjumaan suurhyökkäystä Lappeenrannasta käsin. Mikäli siivissä olevat yhteensä 600 litran bensatankit olivat vielä lähes tyhjät, Brewster kellui pitkään. Ohjaamossa
pelkäsi koneen syttyvän hiekkakiitotiellä tuleen. Vahvelaisen mukaan hävittäjätaistelutaktiikkaa, ammuntoja, taisteluharjoituksia eri osastokokoonpanoilla jne. Sain käskyn viedä filmikasetit Onttolaan Brewsterillä. Lentoonlähdön jälkeen moottori alkoi rykiä noin sadan metrin korkeudessa. Mekaanikot olivat ruuvanneet liikaa. Tampereen Lentokonetehtaalla koneeseen oli vaihdettu moottori, jolloin palikka oli joko tahallaan sinne pantu tai jäänyt. Olimme käyneet suojaamassa Blenheimejä lähellä Käkisalmea. Irrottauduin porukasta ja lensin takaisin Immolaan. Ohjaamon takana oikeassa kyljessä oli miehen mentävä saranoitu huoltoluukku. BW:n rungossa oli sillä kertaa ohjaajan lisäksi kaksi henkilöä lomavarusteineen sekä iso koira.
Siitä ohjaaja ei selvinnyt nuhteilla. Telineet eivät tulleet ulos ja ohjaaja
Tukialushävittäjä Brewsterin
Aluksi tähtäimet olivat yksin-
kertaisia piikki- tai putkitähtäimiä, mutta sotaa käytiin kunnon heijastintähtäimillä. Lappeenrannasta lännen suuntaan näytti olevan asialliset säät, joten jatkoin eteenpäin nostaen koneen pilveen kolmeen sataan metriin. Ensin vanhemmille ohjaajille alkoi muodostua käytännöksi ottaa koneen mekaanikko siirtolennolle kyytiin. alettiin toden teolla harjoitella Malmin tyyppikoulutuksen jälkeen Vesivehmaalla, jonne he siirtyivät kentän valmistuttua elokuussa 1940. Menin syyllisenä ilmoittautumaan esimiehelleni Luukkaselle hänen laskeuduttuaan: Anteeksi vaan, meinasin ampua konettasi. Lentueita siirreltiin välillä tiuhaan tukikohdasta toiseen ja joskus kauaksikin edellisestä paikasta. Kentällä oli myös yksi pitkänokka-Blenheim ja kaksi Pe-kakkosta kuvauskoneina sekä Brewster esikunnan yhteyslentoja varten. Hoputtivatkin, sillä filmiä jo odoteltiin laboratoriossa. Olimme nousseet Immolasta saattamaan Blenheimejä pommituskeikalle. Kentälle päästyäni oli kaikki käynnistystä vaille valmiina ja filmit kyydissä. Kolmannenkin kerran järvi veti samaa Brewsteriä puoleensa. Kerran olin vähällä osua lentueemme päällikköön. Kaasuttimesta löytyi pieni puunpala. Niiden avulla ohjaaja pääsi pakkolaskun jälkeen pois niin suoalueelta kuin umpihangestakin.
Brewsterin radiot olivat amerikkalaista laatutavaraa ja kuuluivat hyvin kaukaakin. Sen kohtilentolaite jäi meillä lähettävien maa-asemien puutteiden vuoksi vähäiselle käytölle eivätkä yleensä hyvällä säällä lentävät hävittäjät sitä tarvinneetkaan. Kokeilin uudestaan muista erillään. Niistä osa taisi olla lainatavaraa sotasaaliskoneista. Vöitä ei ollut eikä runko ollut ihmisen kuljettamiseen tarkoitettu. Sillä taktiikalla uskalsin jatkaa. Ohjaajat tahtoivat kohdistuttaa niitä mieleisikseen. Malinin Reiska oli lähdössä eikä BW kiihtynyt riittävästi. Lopulta konetarkastajamme Viljo Niemi otti koneen huoltotelttaan, jossa tekniikan miehet lähtivät purkamaan sitä niin pitkälle, että vika löytyy. Pyörtyminen oli ollut lähellä, mehän lennettiin 4 000 metrissä koko lento. Siivet kiinnittyivät runkoon melkein keskellä, näin ne eivät tökänneet veteen pakkolaskussa telineet sisällä. Me saimme myös panssari-istuimet turvaksemme. Onneksi ei ollut syntynyt kahakkaa vihollishävittäjien kanssa, lasti olisi saattanut liikkua. Normaali matkalentokulutus oli noin 150 litraa 87-oktaanista bensiiniä tunnissa, muistaa Vahvelainen. Lennon jälkeen Malinin Reiska tuli luokseni vakavana sanoen hänellä olleen mekaanikko keikalla mukana. Siivet oli osittain koteloitu vesitiiviiksi. Ehkäpä siinä oli syy, miksi keikka ei ollut kelvannut, ajattelin. Niinpä luotisuihkut yhtyivät koneista riippuen muutamasta kymmenestä metristä 250 metriin.
oli laskuri jokaiselle kk:lle, joka näytti jäljellä olevien patruunoiden määrän. Rungossa oli ympäri vuoden hiihtovehkeet ja pelastuspakkaus. Moottori ei ottanut lähellekään vaadittua 2 200 kierrosta. Pilvet taipuivat yhä lähemmäksi maata eikä näkyvyyttäkään sateessa juuri ollut. Laskun jälkeen "jänis" oli kömpinyt esiin. dellä teholla korkealla noin 470 km/h. Jonkin aikaa lennettyäni tuli huonompaa säätä vastaan. Suulajärvellä löydettiin ihmeellinen vika. Tehot hävisivät mutta BW:n hyvien liito-ominaisuuksien ansiosta ohjaaja pääsi takaisin laskuun. Tästä ohjaajille epäterveellisestä virityksestä luovuttiin ja alkuperäiset asetukset palautettiin. Siirryimme Immolasta Nurmoilaan ja tuntui turhalta lähettää mekaanikko koko päiväksi kiertämään autolla Laatokan pohjoispuolen kautta reilun puolen tunnin lentokyydin sijaan. Kuljetustouhussa ei Vahvelainenkaan ollut ihan viaton. Hän otti toisen koneen ja totesi, ettei tuolla kestä lähteä. Sama toistui. Jossain vaiheessa pelättiin moottoripulaa ja ainakin meidän lentueessamme mekaanikot pantiin säätämään potkurin kuvernööriä niin, etteivät moottorit ottaisi huippukierroksia. Toisella yrityksellä sama juttu. Milläs tuo mekaanikkosi jo tänne ehti, kysyi Eikka. No, sattuuhan näitä, Luukkanen totesi. Aseet hiljenivät kytkettyäni varmistusvivut päälle
Vahvelaisen BW-lennot olivat tiedustelulentoja aina Muonion käsivarren alueelle saakka. Iäkäs Lampi ei itse ehtinyt nähdä toiveensa täyttymistä. Kuvaus-Brewsterin Fairchild-kameran polttoväli salli kuvauskorkeudeksi enintään riskialttiin 3 000 3 600 metriä. Ilmavalvontakeskuksen soitettua meille hälytyksen, päivystäjä jatkoi sen puhelimella kentän toisella puolella oleville Mersulentäjille. Hän ryhtyi organisoimaan nykyisen Venäjän Karjalan tasavallan alueelle Iso Kolejärveen 25.6.1942 pakkolaskun tehneen Brewsterin etsintää. Mersut ja meidän Brewsterparvemme suojasivat Laatokalla vesistökuljetusoperaatiota Lahdenpohjasta Uuteen-Laatokkaan. tammikuuta 1945 Lapin ilmasotatoimet jätettiin kokonaan pommittajille ja Vahvelainen lensi yhden viidestä lentokunnossa olleesta Brewsteristä Tampereen varikolle. Aluksi Mersu-lentäjät söivätkin meidän kanssamme ennen kuin heidän Junkers 52:nsa toivat muonahuoltonsa paikalle. Laivasto oli pääosin saksalaisia ja italialaisia tykistölauttoja sekä miina- ja torpedoveneitä, joilla oli tarkoitus täydentää Leningra-
din piiritystä. Alarm, alarm, alarm kaikui siellä heti ja naamiopuita siirreltiin jo syrjään koneiden edestä. Vahvelainen kuvailee, miten Mensuvaaran tukikohtaan pelmahti kesällä 1942 joksikin aikaa puolilaivueellinen saksalaisten Messerschmitt 109 -koneita Leningradin eteläpuolelta. Hyvin tehty lentokone voi säilyä jopa 56 vuotta järven pohjamudissa hämmästyttävän hyvin. Osaston johtajaa oberleutnant Götziä ja toista upseeria lukuun ottamatta saksalaispilotit olivat nuoria poikia. Mersuissa oli saksalaisten omat radiot ja meillä Brewstereissä amerikkalaiset eikä yhteisiä taajuuksia ollut. 23. Tosin he onnistuivat aina nostamaan koneen ilmaan, vaikka lähtökiidossa kone saattoi kammeta jopa 45° sivuun. Kuvakeskuksen vastaanottajat ottivat filmipaketin rungosta ja panivat paluupostin kyytiin. Joulukuun alussa 1944 Vahvelainen siirrettiin LeLlv 26:een ja BWohjaajaksi Kemiin. Niistä ostettiin Suomeen 44 sekä lisäksi varaosia ja moottoreita.
Brewstereiden katsottiin jo
Aimo Vahvelaista naurattaa: Rewellin mallintekijät ovat arponeet Luukkasen Eikalle minun koneeni runkonumeron. Heimo Lampea, eläkkeellä ollutta hovioikeudenneuvosta ja sota-ajan Brewsterlentäjää kiehtoi ajatus löytää vielä joku pakkolaskun tehnyt Brewster. Museossa se on mahdollisuuksien mukaan entisöity lähelle sitä tilaa, jossa se oli löydettäessä 15 metrin syvyydestä järvestä vuonna 1998. Siinä ne ovat minun sotaleluni. Majuri Reino Turkki lensi viimeisen Brewster-lennon 14.9.1948. Jatkosodassa Suomen Ilmavoimien Brewsterkoneiden pudotussuhde oli ennätyksellinen. Koko ajan joku meistä saksankieltä osaavista ohjaajista päivysti puhelimen ääressä. Se on näkemisen arvoinen kohde. Eräs Brewster ilmestyi myöhemmin 1950-luvulla Tampereen Saukonpuistoon lasten peuhuvehkeeksi, mutta sitä ei lentokonekaan kauan kestänyt. Heillä ei ollut myöskään omaa johtojärjestelmää, joten lentotehtävät annettiin meidän hälytysketjumme kautta. Me saimme tietoja maa-asemalta ja toisiltamme.
Vahvelainen joutui vielä hätyyttelemään entisiä aseveljiä pois maastamme. Pahin sotavaihe oli silloin jo ohi. Brewstereitä valmistettiin USA:ssa vain noin 500. 42 Brewsterillä (kaksi oli tuhoutunut jo välirauhan ajan lento-onnettomuuksissa) pudotettiin 459 vastustajan konetta. Lentokokemuksen puute näkyi Mersujen lentoonlähtötekniikassa. Lähdin moottoria sammuttamatta takaisin päästäkseni painamaan pääni taas petiin.
BW pitkine neljän tunnin toi-
minta-aikoineen sopi tiedustelulentoihin ja rintamalinjojen sekä vihollisen kenttien kuvaustehtäviin. Fokker on vielä rakentamatta.
kadonneen näkymättömiin maailman lentokonefriikeiltä aina 1990-luvulle asti. Lapin sota verotti kuusi Brewsteriä, neljä saksalaisten ilmatorjuntatuleen ja kaksi onnettomuuksissa. Sodan jälkeen muutama BW oli kolmisen vuotta Ilmavoimien esikunnan käytössä. Hänen ja sittemmin monen muunkin asiaan vaikuttaneen ansiota on, että Keski-Suomen Ilmailumuseossa on nyt monen ihmeellisen käänteen jälkeen nähtävillä, ei suinkaan tehtaan liukuhihnalta uuden kiiltävä, vaan taistelussa vaurioitunut, Lauri Pekurin syvään korpijärveen laskema BW372. Brewster sopi neljän tunnin toiminta-aikansa ansiosta Mersua paremmin Lapin sotaan, jossa perääntyvät saksalaiset tuhosivat ja miinoittivat harvat käytössä olleet Rovaniemi-Petsamo-tien varren lentokentät. Joulu-tammikuussa Pohjolan päivän valoisa hetki on lyhyt ja säät usein kehnot. Niissä sai surmansa kaksi lentäjää. Siihen ulottuivat niin vihollisen ilmatorjunta kuin hävittäjätkin nopeasti eikä se tarjonnut paljon pelivaraa syöksyä karkuun. Ei Eikka tällä BW-374:llä pudottanut yhtään konetta, ässäksi hän tuli BW-375:llä ja -393:lla. Meillä maailmanmainetta niittäneen ensimmäisen Brewster 239 F2A-1 -mallin sarjatuotantoerä oli vain 55 konetta. Vakaa ja ketterä Brewster, sen vahva aseistus ja tarkka tähtäin loivat Vahvelaisen mielestä puitteet suomalaislentäjien uskomattoman hyvälle torjuntamenestykselle jatkosodan alkupuolella.
Niin ikään on kiitettävä koneen pitkää toiminta-aikaa, taistelun tuoksinassa ei tarvinnut vahtia polttoaineen riittävyyttä ja saattoi lähteä vielä takaa-ajoonkin vihollisen lähtiessä jo kotiinpäin, pohtii Vahvelainen. Mutta kello käy ja aikanaan kone palaa omistajalleen USA:n laivaston ilmailumuseoon Pensacolaan, Floridaan.
ILMAILU 19
3/2009. Hälytyksen jälkeen saksalaiset olivat ilmassa omillaan. pääsinkin näköyhteydessä Joensuuhun
Vuonna 2001 kisa peruuntui laajahkon lentokiellon vuoksi. Kisojen lomassa on jatkuvasti lentonäytöstoimintaa. ja päättyi sunnuntaina 14.9. Tapahtumapaikka oli Reno Steadin kenttä Nevadassa, vain parinkymmenen kilometrin päässä Renon kansainvälisestä lentokentästä. TEKSTI JA KUVAT SAMI HÄMÄLÄINEN
Reno National Championship Air Races
Thunderbirds oli lentonäytösten kohokohta.
T-6 Texan kuumalla platalla.
Pylväiden kiertäminen lentokoneella siipi maata viistäen Yhdysvaltojen kansallisissa mestaruuskisoissa on maailman nopeinta moottoriurheilua. Tapahtuma on juuri sellainen, johon intohimoisen ilmailuhullun täytyy joskus päästä.
R
20 ILMAILU
enon kisaa on lennetty vuodesta 1964 ja niinpä nyt vietettiin tapahtuman 45-vuotisjuhlaa. Koko ajan on jotain nähtävää niin ilmassa kuin maas-
sakin. Kentän korkeus on 5 046 jalkaa (1 538 m) merenpinnasta, mikä parantaa nopeuksia. Vuoden 2008 kisa alkoi keskiviikkona 10.9. Vuoden 2009 kisa lennetään 16.20.9. Kisaa edeltävänä lauantaina 32-vuotias Erica Simpson sai
3/2009