Ilmailulehti 3/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta IRTONUMERO 5,00 euroa POHJOISESSA Lentoleirillä 06003 6 41 488 2 8 880 30 288803-0603 PAL.VKO PALLAS liitäjien suosiossa DUXFORD ja lentävät veteraanit 2006-14. Maaliskuu nro 3 / 2006 69
Konsepti on toistaiseksi ainakin allekirjoittaneelle hieman hämärän peitossa mutta varmaan on todella kivaa. Jännäksi meni monta kertaa, hyvä että sohvalla pysyi. Jotakuinkin näin laveasti asiaan on sitouduttu. "Uudelleen keksityssä" ja uuden tulemisen nyt Vesikselle tekevässä viestilentokisassa on sapluunaa esitelleen Hannu Niemen mukaan kivempaa kun muissa kisoissa. Tai jos halutaan pitää kivaa, silloin ei kilpailla, vaan leireillään, järjestetään kokoontumisajot, regatta tms. Pakkasparlamentin reilun Purjelennon pakkasparlamentti Jos näitä edellä esitettyjä kommentteja miettii, niin ainakin minulle herää kysymys, mihin hauskuus on hävinnyt jos sitä etsitään kissojen ja koirien kanssa. Piut paut kisailulle, pääasia että on naurua ja remakkaa. Nuorten MM-kisoissa Englannissa oli parlamentissa esiintyneiden nuorten herrasmiesten mielestä ollut kivaa. Syksyyn 2008 asti toiminta jatkuu nykyisellään, mutta siitä eteenpäin järjestelmä muuttuu. Edelliseen johdantoon viitaten parlamenttiyleisölle yritettiin useaan otteeseen vakuutella, että uudet perinteisestä poikkeavat ja siis hieman erilaiset kilpailumuodot ovat sellaisia, että niissä on kivaa. Kyllä niissä oli kivaa jo Nummelassa ja ainakin Lappeenrannassa, jossa itsekin piipahdin mittelemässä useampaankin otteeseen. Että olisipa nyt riivatun kivaa, vai. No, ehkä jollain lailla suomalaislautailijoidenkin haastattelukommenteista paistoi, että aina on sanottu, että kisasta viis, kunhan on kivaa, ja niin sanottiin nytkin. järjestettiin lyhyen ajan sisään kolmatta kertaa itämeren aalloilla. Paria reittiä mietitään, mutta mikä malli loppupelissä kelpaa niin kotimaiselle kuin eurooppalaisellekin viranomaiselle ja hyväksytään, jää nähtäväksi. Oma mitaliennusteeni meni vähän pieleen, tuli pari mitalia enemmän kun veikkailin, ja hyvä niin. Tilaisuuden jälkeen purjelennon nettipulinapalstallakin (www.pulinajakso.net) kyseltiin, mahtaako kukaan tietää mitä tapahtuu vuoden 2008 jälkeen. Toki tiedetään, että lisää organisaatioita ja nimettyjä henkilöitä tarvitaan, mutta kukaan ei pysty tällä hetkellä sanomaan mikä viime kädessä kelpaa. Tilanteesta tuon jälkeen ei tosiaankaan taida tietää varmasti kukaan. Siistiä. Kilpailu jopa Suomen, mutta etenkin maailman huipulla on kovaa, niin henkisesti kun fyysisestikin, olipa ilmailulaji mikä tahansa. Etenkin lumilautailijoiden puuhissa oli mainiota puhtia. Uudentyyppisessä World Grand Prix -kisakuviossa on pari kertaisen vakioluokan maailmanmestarin Andy Davisin mielestä kivaa ja tavanomaista mielekkäämpää, kun kilpaillaan enemmän mies miestä vastaan. Näitä kummallisuuksia päivitteli edellisessä ILMAILUssa myös Kymi-jutussaan Jyrki Laukkanen, jonka uskoisin ymmärtävän jotain lentokoneiden päälle. Mietin vain, että olemmeko me ilmailuharrastuksiemme parissa unohtaneen huippu-urheilun olevan aika kovaa leikkiä, eikä aina niin kivaa. Jos halutaan pitää hauskaa, ei voida tähdätä menes- 120:n osanottajan piirissä herätti melkoista keskustelua myös purjelentokoneiden (ja miksei muidenkin ilmaalusten) tulevaisuuden huoltomääräykset. Tapahtuman yhteydessä virisi keskustelua joka ei voinutkaan päätyä siihen, kuinka asiat hoituvat vuonna 2008, koska minkään valtakunnan valtuuksia päättää sopivaa ja kelpaavaa organisaatiota ei ole. Hänen laajan leiritoimintansa missio oli yksiselitteisesti "get fun back to gliding". Milläköhän mielellä olympialaisten viidenkympin hiihtoon valmistautuva atleetti ajattelee reilun parin tunnin urakkaa. Monella purjelennon saralla ansioitunut britti Brian Spreckley piipahti jokunen vuosi sitten Pakkasparlamentissa. Voi puuhasta nauttia, mutta mutta Ei tarkoitus ole varmaankaan että on erityisen mukavaa. Siis eikös jo ihan perinteinen kiilpailu ole kivaa, vai käykö porukka niissä vastentahtoisesti ja/tai jonkun pakottamana. Ihan kun perinteisiin sääntöihin olisi sisään kirjoitettu jollain salakavalalla tavalla, että "näissä kisoissa ei ole kivaa". Kamerat eivät valitettavasti vierailleet niissä maisemissa epävirallisissa mitalijuhlissa, iltabileissä. 2 mönkkönen maaliskuu 2006 Näistä on ollut puhetta ennenkin Tuli katseltua urakalla olympialaisia, etenkin ihan loppumetreillä. Ja trendivaatteet. Onkohan se siis ihan totta sittenkään. Käsittääkseni jonkun sortin uuden tyyppisiä purjelennon sprinttikilpailuja suunnitellaan myös ensi suvelle. Liitto on tehnyt periaatepäätöksen, että se on yksi tarvittavan organisaation pyörittäjä, mutta älkää hetkeen kysykö, miltä se konkreettisesti näyttää vuoden 2008 lopussa.. Pitääkö kilpailun edes olla huipputasolla kivaa. Se tekee toimintamallin valmistelunkin melko hankalaksi. tykseen kun ehkä lumilautailussa. Laivalla asiaa esitteli Ilmailuhallinnon tarkastaja Hannu Martikainen. Kun kysytään, että mitä SIL aikoo tehdä, on vastattava, että homma hoidetaan. Hitto vie, niillä on hauskaa niin, että kateeksi käy
Ilmoituksissa vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Pelkona tietysti on, että kallistuneet hinnat karkottavat käyttäjiä pois Malmilta (viimeistään kun viime vuoden puolella ostettujen korttien voimassaolo päättyy) ja lentoaseman saama maksukertymä näin pienenee. Reaktiot lentämisen kallistumiseen ovat vaihdelleet tyrmistyneestä sovitteleviin. Silti monen on vaikeaa sulattaa jälleen uusia korotuksia. (09) 3509 340 PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Saksankatu 1 30100 FORSSA Puh. Tähtäimessä on tilanne, jossa tarvitsi itse vastaa aiheuttamistaan kustannuksista. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut: hoidon taso on käyttäjien kanssa haettu kohdalleen ja esimerkiksi seisonta-alueen hiekoituksia ei ole kaivattu. Viime ILMAILU-lehden Malmia käsitelleessä artikkelissa vihjattiin virheellisesti myös että kenttäalueen kunnossapidosta olisi tingitty kustannusjahdin merkeissä. Tukevat korotuksetkaan eivät valitettavasti vielä riitä nostamaan lentoasemaa taloudellisesti omavaraiseksi. Erilaiset luvat ja toimenpiteet kallistuivat ja myös uusia maksuja on ideoitu. Kuva Jyrki Laukkanen. Lupakorotusten vaikutus esimerkiksi yksittäisen lentotunnin hintaan jääkin tietysti suhteellisen pieneksi. Vaihtoehtoja ei juuri olekaan ja siksi kamppailua Malmin säilyttämiseksi yleisilmailun toimivana ykköskenttänä on jatkettava. Tämän sivun kuva: Pasi Pirttikoski. Malmin kortit ja IH:n maksut L entoturvallisuushallinnosta vuodenvaihteessa Ilmailuhallinnoksi muuttunut Ilmailulaitoksen entinen viranomaisyksikkö on joutunut nostamaan erilaisista palveluistaan perimiään maksuja. Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Tero Aurasen mukaan käyttäjäpakoa ei ainakaan vielä ole havaittavissa. Esimerkiksi uutuuksista käy vaikkapa ilmailukilpailun lupa, josta nyt on maksettava 500 euroa. Samaan aikaan Ilmailuhallinnon hinnaston kanssa astui voimaan kausikorttien hintojen korotus Malmin lentoasemalla. Esimerkiksi Finnairille tämä merkitsi viranomaismaksujen seitsenkertaistumista. Ilmailuhallinto käy toki myös harrasteilmailijoiden kukkaroilla. Ja tämän lehden yleisönosastossa kyseenalaistetaan koko luparuletin mielekkyyttä. Kentän käytettävyys ja turvallisuus ovat edelleen Malmin käyttäjille taattuja. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen PÄÄTOIMITTAJA Tero Tuominen tuominen@ilmailuliitto.fi ULKOASU Tero Tuominen Pirkko Rajamäki TOIMITUS Malmin lentoasema 00700 HELSINKI Puh. Joillekin tuntuu olevan vielä epäselvää, että lentoasemia ei operoi ilmailuviranomainen vaan liikelaitoksena toimiva Ilmailulaitos. Ilmestyy aina kuukauden alussa ISSN 0019-252X ILMAILU on Suomen Ilmailuliitto ry:n jäsenlehti ja äänenkannattaja. Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa Suomen Ilmailuliiton virallista kantaa. (03) 42 441 Fax (03) 4244 200 mac@auranen.fi tai pc@auranen.fi ILMOITUSMYYNTI, KONEMARKKINAT JA TAPAHTUMAT Puh (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 (konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) TILAUSHINTA Vuosikerta 40 euroa. Kierre olisi valmis. Lehti ei vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Sivu 16. 2 3 4 9 13 14 18 26 30 32 34 36 38 40 42 47 Mönkkönen - toiminnanjohtajalla on asiaa Pääkirjoitus Aavahelukalla lentoleirillä Uutiset - ajankohtaista meiltä ja muualta Purjelentouutta Ilmailu kuulee vitosena Kaamospäivät Ounasvaaralla RC-taitolentoa huipputasolla Pallastunturi liitäjien lentokohteena Konemarkkinat Tapahtumakalenteri SIL-sivut Suomen Urheiluilmailuopisto kouluttaa Canopy Piloting viralliseksi kisalajiksi Duxfordin veteraanikoneet kiehtovat Kuppilatiima - ilmailusta kuultua ja luettua KANSI: LAK-19-purjekone Aavahelukan maisemissa. ILMAILU ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Teppo Heikkinen venyttää viimeisetkin sentit Canopy Piloting SM-kisoissa. Monessa tapauksessa taitaa kolme vanhaa tonnia olla enemmän kuin koko tapahtuman budjetti... Se ei enää pysty subventoimaan tappiolla toimivaa Malmia vaan rahat on kerättävä käyttäjiltä. sisältö maaliskuu 2006 3 JULKAISIJA Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 68. Monelle tosin kyseessä saattaa olla juuri se oljenkorsi, joka katkaisee kamelin selän... Ilmailussa kun on totuttu siihen, että rahaa palaa. ILMAILU pahoitteleekin virheellistä tietoa ja sen kunnossapidon väelle aiheuttamaa mielipahaa.. PohjoisSuomen Kaamospäivillä pelättiin koko moottorilentoharrastuksen kuihtuvan. (09) 3509 3444 Fax (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailuliitto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Fax (09) 3509 3440 ulmanen@ilmailuliitto.fi Puh. Maltillisimman linjan ilmailijat muistuttavat, että napinaa harrastuksen kalleudesta on ollut vuosikymmenten varrella jatkuvasti ja silti vain on lennetty
Kenttä raivattiin 1960-luvun alussa lentopölytyksen ja satunnaisten geologisten mittauslentojen tarpeisiin. 1970-luvun alussa Kolarin kunta sai maapohjaiselle kentälle rakentamis- ja pitoluvan. Kentän pehmeä hiekkapinta vaikeutti kuitenkin toimintaa. Hinauskoneena Antti Lahden Rallye Commodore OH-SCU.. Kentällä oli myös ajoittain paikallisten harrastajien lentotoimintaa. Harrastajien aloitteesta Kolarin kunta urakoi kentälle Rautuvaaran kaivokselta saadulla murskeella uuden pinnan. Sopivat käyntikohteet ovat vähissä ja matka etelästä on pitkä. Kenttä on kauniissa tasaisessa kangasmaastossa Äkäsjoensuusta Äkäslompoloon menevän tien pohjoispuolella. sään palo Ken na Eksotiikkaa etelän piloteille Gloster Gauntlet Ylläksen maisemissa kesällä 1996. Pohjoinen Suomi ja sen tunturi- ja suomaisemat eivät ole kovin tuttuja monellekaan ruuhka-Suomen harrasteilmailijalle. 4 artikkeli maaliskuu 2006 teksti ja kuvat JYRKI LAUKKANEN Ken taan 199 harr järv tän ja I ja m tiin ta-a sä. Vuonna 2005 järjestettiin tällainen lentoleiri Aavahelukan kentällä mahtavan Yllästunturin kupeessa jo 13. kerran. ertunturi ja sen takaa kohoaa maisemaa hallitsevaksi Yllästunturi. Tätä puutetta ovat olleet poistamassa Aavahelukan Ilmailukerhon vuodesta 1992 alkaen kesäkuun puolessa välissä pidetyt lentoleirit. Itäpuolella nousee Ku- Junior hinauksen alussa Aavahelukan kiitotieltä 32. Kentän länsipuolella virtaa puhdasvetinen Kuerjoki. Murskeen raekoko oli kuitenkin liian nyrkinkokoisena aivan karkeaa ja lisäksi teräväsärmäistä. A avahelukan kenttä sijaitsee Kolarin ja Muonion kuntien rajalla 10 km länteen Yllästunturista ja 40 km länsilounaaseen Kittilän lentoasemasta. päis ja 3 töjä tett tuu ka. Vuosikymmen alussa Sir-Air Oy lensi joitakin tilauslentoja Piper Navajolla ja Az- tecilla
artikkeli maaliskuu 2006 5 Kentästä tuli käsittelyn jälkeen pinnaltaan käyttökelvoton. Kenttä kuntoon talkoilla 1990-luvun alussa paikalliset ilmailunharrastajat Antti Lahden ja Erkki Tapojärven johdolla ryhtyivät toimeen kentän kunnostamiseksi. Ylläksellä on vielä jäänteitä talven lumista.. Tämän jälkeen kenttä on ollut pääsääntöisesti paikallisen ilmailukerhon palolentotoiminnan tukikohtana. Lentoleirit aloitettiin Kentän kuntoon saamisen innoittamana seutukunnalle perustettiin kerho Aavahelukan puuhamiehet Erkki Tapojärvi ja Antti Lahti Aavahelukan Ilmailukerhon Piper Cherokee:n tankkauspuuhissa Pajalassa Ruotsissa. alaiien lle rskoena stä. llye Matti Sorsa toi Lake Buccaneer -koneensa leirille. Vuonna 1992 kentän molemmista päistä päällystettiin 11 metrin levyiset ja 320 metriä pitkät alueet lentoonlähtöjä ja laskuja varten. Kolarin kunnan ja Ilmailulaitoksen yhteisrahoituksella ja melkoisella määrällä talkootyötä saatiin kentän kiitotie, rullaustie ja seisonta-alue päällystetyksi kahdessa erässä. Seuraavan vuoden syksyllä päällystettiin kiitotie kokonaan 900 metrin pituudelta sekä rullaustie ja seisontapaikka
Suuri tunturi Ylläs oli aina houkutellut etsimään mahdollisia aaltoja, joita pilvien perusteella syntyi sopivissa tuuliolosuhteissa. 6 artikkeli maaliskuu 2006 Vuo täny koll lä v ylee tele sen men ken pois lä k nen on taih väst omi etel pun Aav nen on h ihai suos Paja jaan ja le Suo Aavahelukan Ilmailukerho. Sankareilla oli kuitenkin liian vähän vaatetta päällä ja kylmyys ajoi miehet laskuun kello 01.10. LAK-19 ja Martti Lepojärvi Ylläksen maisemissa. Yhdeksän koneen osasto starttasi hyvässä järjestyksessä Rovaniemeltä kohti pohjoista. Kaksi konetta liittyi suunnitelman mukaisesti osastoon ennen Kittilää. Tunturimaisemat tuovat purjelentoon omaa eksotiikkaa.. Ensimmäinen leiri alkoi näyttävästi 11 koneen osaston saapumislennolla. Ensimmäisellä leirillä Jouni Soikkeli ja Antti Lahti onnistuivat illalla kello 22.30 tehdyn startin jälkeen löytämään aallon Ylläksen etelärinteen tasalla kupeelta. Kittilän ylilennon jälkeen osasto kiersi Kolarin kirkonkylän ylilennon jälkeen laskuun Aavahelukalle. Toiminnan virittämiseksi järjestettiin Aavahelukalla lentoleiri. Yksi osaston koneista oli Maulen hinauksessa ollut Blanik-purjekone. Se vei miesten lentämän Blanikin 850 metrin irrotuskorkeudesta 2200 metrin korkeuteen
artikkeli maaliskuu 2006 7 Perinteinen juhannusleiri Vuoden 1993 jälkeen kerho on järjestänyt lentoleirin vuosittain yleensä viikolla 23 eli juhannusviikkoa edeltävällä viikolla. Tällöin kesä on jo Lapissa yleensä päässyt alkuun. Taustalla siintää läheinen Yllästunturi.. Leiriläiset yöpyvät kukin makunsa mukaan teltoissa, Äkäslompolon hotelleissa, mökeissä ja kenttärakennuksessa. Kentän viereisessä Äkäsjoessa tarkenee jo lämpiminä päivinä uida vilpoisassa vedessä ja itikoita ei ole vielä kiusaksi asti. Ohjelmassa on myös omien ko- Aavahelukan lentoleiriläisiä lauantaina purjelentotoiminnan päätyttyä. Kentältä löytyy asialli- nen kenttärakennus, jossa mahtuu hyvin yöpymäänkin. Leiri on viikon pituinen, mutta käytännössä lentotoiminta on painottunut keskiviikosta sunnuntaihin loppuviikon ollessa ymmärrettävästi vilkkainta. Tulo- ja menolentojen lisäksi leirillä on harrastettu ilmailua Lapin maisemissa ihailemassa tuntureita ilmasta. Siellä saa hyvää palvelua meänkielellä ja lentobensiini on puolet halvempaa kuin Suomessa. Lentäen saapuneet vierailijat viipyvät tyypillisesti Aavahelukalla muutaman päivän. Kentän laidalla on käytettävissä myös pieni sauna. on Antti Lahti laskussa Aavahelukalle Rallyella jarruvarjo avattuna. Leiriohjelma on ollut vapaamuotoinen. Tosin lunta satelee ajoittain viileinä päivinä ja Ylläksen pohjoisrinteet ovat vielä valkoisena menneen talven lumesta. Leireille on saapunut osanottajia omilla purje- ja moottorikoneillaan aina eteläisintä Suomea myöten. Päivän päätteeksi poltetaan porukalla nuotiota, paistetaan makkaraa ja tehdään porukalla ruokaa. Lentämisen ohessa ohjelmassa on ollut kiertokäyntejä ja retkiä paikallisissa kiinnostavissa kohteissa. LAK-19-konetta pakataan kuljetusperävaunuun. neiden esittelyä maassa ja ilmassa. Erityisen suosittu paikallislentojen kohde on ollut Pajalan kenttä Ruotsin puolella vain vajaan puolen tunnin matkan päässä
Saunarakennus näkyy takana oikealla.. Ilmavoimien harjoituksen päättyes- sä perjantaina purjelentosäätkin puhkesivat kunnolliseksi. Leirin vetomiehinä toimivat jälleen Erkki Tapojärvi ja Antti Lahti. Leiri alkoi maanantaina 13. Alkuviikon heikot sade- ja lumikuurotkin satoivat riittävän korkealla olevista pilvistä. Täydestä pilviverhosta huolimatta heikossa termiikissä pysyi huolellisesti lentäen ilmassa. - Vuoden 2005 lentoleiri - i r . Vuonna 2005 järjestetty lentoleiri oli järjestyksessä kolmastoista. Purjelentäjille löytyy Lapin taattua termiikkiä ja jos onnestaa, voi Ylläksen reunalta tavata aaltovirtauksiakin. kesäkuuta. Hinaukset hoidettiin Antti Lahden Rallye Commodorella. a Vuoden 2005 leirille osallistuivat: OH-839, Junior, Jyrki Laukkanen OH-943, LAK-19, Martti Lepojärvi OH-CDI, Cessna 185, Anders Tötterman ja Pentti Lahti OH-CHD, Cessna 170, Matti ja Sinikka Jaatinen OH-CGX, Cessna 172, Jussi Suuronen ja Kalevi Teräspää OH-CKV, Cessna 150, Reino Vierelä OH-CPO, Piper Colt, Eero Salminen OH-PCH, Piper Cherokee140, Jouni Soikkeli OH-PCK, Piper Cherokee140, Erkki Tapojärvi OH-PHE, Piper Warrior, Harry Storås, Harry Snellman OHSDC, Rallye Commodore, Pentti ja Lea Lahti OH-SCU, Rallye Commodore, Antti Lahti SE-LOU, Lake Bucccaneer, Matti Sorsa ja Seppo Kuhavuori Leiriperinne Aavahelukalla jatkuu alkaneena vuonna 2006 samaan aikaan eli juhannusviikkoa edeltävällä viikolla. Taustalla lentokenttärakennus. Martti Lepojärvi Oulusta oli tuonut Aavahelukalle uuden LAK19-purjekoneen. Alkuviikon purjelentosäät olivat heikonpuoleisia pilven alarajojen roikkuessa 600-700 metrin välillä. Alkuviikolla alueella oli Suomen ja Ruotsin ilmavoimien keskeinen crossborder-harjoitus, mutta purjelentotoimintaa varten saatiin päivittäin riittävä alue varattua. Jos eteläisen Suomen maisemat alkavat tuntua turhan tutuilta, kannattaa suunnata kohti Aavahelukkaa. Molemmat purjekoneet lensivät pitkiä lentoja Yllästunturin ja Pallastunturin välisellä alueella. 8 artikkeli maaliskuu 2006 - - - Leirin lentopäivä on päättynyt. Toinen purjekone oli Sodankylän Ilmailukerholta vuokrattu Junior, jolla Jyrki Laukkanen ja Antti Lahti vuorotellen lensivät. Tavataan tunturilla. Leiriläisiä nuotiopaikalla eväitä syömässä. Vierailevia moottorikoneita kävi viikon aikana 11. Tällä kertaa leirillä oli myös kaksi purjekonetta. Kelit suosivat leiriä eikä sää estänyt lentotoimintaa yhtenäkään päivänä. Osallistujista oli perinteisiin tapaan suuri osa jo aikaisemminkin Aavahelukalla käyneitä. Seisontapaikalla ovat Piper Colt OH-CPO ja Cessna 170 OH-CHD
Tässä niistä yhteenveto. "Konehan on ainutlaatuinen yhdistelmä uusinta tekniikkaa: komposiittirunko, uudenaikaiset dieselmoottorit ja huippuluokan avioniikka. Xplorer-mallit 1 2 3 4 Tuulennopeus&max x x x x Lämpötila&hyytävyys x x x Elektroninen kompassi x x Korkeusmittari, ilmanpaine&historia x Hinnat EUR 39,- 49,- 79,- 99,Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@kolumbus.fi WS9520 projektiokello 79 Kellonajan ja ulkolämmön kattoon heijastava projektiokello, mukana ennustava "säämies" 24 eri ikonilla. Pääsin mukaan lyhyelle esittelylennolle takapenkkiläisenä. Moottoriteho kuulostaa pieneltä, mutta Thielertin väite siitä, että 135 hv dieselin työntövoima on samaa luokkaa perinteisten 160-180 hv moottorien kanssa ei ole aivan tuulesta temmattu, suorituskyky oli aivan hyvä. Ohjaimien harmonia oli hyvä ja kone on varsin vakaa, erinomainen IFR-matkantekokone. Sähköinen moottorien ohjausjärjestelmä FADEC sekä yksimoottoritilanteessa automaattilepuutus helpottavat ohjaajan työtä olennaisesti. Edessä koneen päällikkönä toimi oikealla istunut pohjoismaisen Diamond-edustajan kouluttaja, liikennelentäjä Robert Ödlund. H Ohjaajan paikalla konetta lensi Jussi Sepponen, jolle tämän kokoluokan koneet ovat jo ennestään tuttuja, kun taas kirjoittajan oma kokemus komposiittikoneista rajoittuu kaksipaikkaisiin. Projektiokello on ideaalinen laite esimerkiksi makuuhuoneeseen, helppo vilkaista keskellä yötä suoraan katosta kumppania herättämättä, paljonko kello on ja pitääkö nousta aikaisemmin autoa lämmittämään. Yksiköt m/s, km/h, kts, mph, fps, tarkkuus ± 3%. Ulkolämpö/kosteusanturi on langaton. Kuva Nils Rostedt. elmikuun viimeisenä viikonloppuna tuli puskaradiossa (tarkemmin sanottuna www.flightforum.fi:ssa) viesti Suomen ensimmäisen Diamond DA42 TwinStarin saapumisesta Malmille, ja siellähän se platalla komeilikin. Kone lentää OK myös hitaammin. koonnut NILS ROSTEDT uutiset maaliskuu 2006 9 Suomen ensimmäinen Diamond DA42 Diamond DA42 Malmilla. Valmistuksen laatu on erittäin hyvä, ergonomia toimii ja istuimet ovat mukavat myös pitkälle lennolle. Kahdella dieselmoottorilla varustettu kone on sulavan näköinen maassakin. Jussi ystävällisesti antoi kommenttejaan ILMAILU-lehden käyttöön. Liukkaan nopean koneen hidastamisessa auttaa paljon se, että laskutelineet voidaan ottaa ulos millä tahansa lentonopeudella, jolloin ne toimivat lentojarruina. Tosin vain viikonlopun ajaksi tässä vaiheessa, koska koneeseen asennetaan Ruotsissa vielä TKS-jäänpoistojärjestelmä. Lisäanturit 19.90 /kpl. Tarkemmat tiedot nettisivuilta www.paratronic.fi www.paratronic.fi. Lähestymisessä ei tarvitse miettiä jäähdytysongelmia tai muita käyttörajoituksia. Kone on helppo hallita ja sen kanssa pääsi heti sinuksi". Näkyvyys ulos on myös erittäin hyvä. Nelipaikkaisen OH-STS:n omistaja on helsinkiläinen Aspectum Group. Diesel-twinin ulkomuodot herättävät varmasti huomiota siellä missä kone liikkuu, mutta varsinkin tekniikan osalta kone edustaa monellakin tavalla aivan terävintä high tech -kärkeä. Trimmimuutokset olivat mukavan pienet myös laskusiivekkeiden ulosotossa kun lähestyimme 90 kts seuraavalle sivulle... Xplorer käsituulimittarit 39 99 harrastajille ja ammattilaisille. Pituus vain 93mm, sopii hyvin taskuun. Mukana yksi anturi, kello voi vastaanottaa jopa 3 eri anturin tiedot. "Tekniikkapuolelta voi mainita mainion autopilotin ja moottorien hallinta on varsin helppoa
Lähestyminen ja ensimmäinen las- DA42:n ohjaamoa hallitsee kaksi suurta Garminin-monitoiminäyttöä. ku tyypillä onnistuivat ohjaajaltamme hienosti, minkä huomasi myös ohjaamokeskustelun äänensävystä. Kun vielä kerosiinikulutus 30 l/h (60% teholla) on sama tai jopa alle perinteisten yksimoottorikoneiden, voi ennustaa että koneelle löytyy kiinnostusta jatkossakin. Erityismaininnan ansaitsee myös "Known Icing"-kelpoisuus, mikä on todella harvinaista näin kevyessä koneessa." Mitäpä tähän lisätä. Varmistaaksesi, ettet maksa liikaa Ota yhteyttä ja pyydä vakuutustarjous Saat meiltä kaikki lentotoiminnan vakuutukset, neuvonta- ja vahinkopalvelun. Asiantuntija lentovakuutuksissa Tarjouspyynnön löydät kätevästi netistä www.vakuutusmeklarit.fi info@vakuutusmeklarit.fi Puhelin 05-3750 155 Telefax 05-3750 156. Garmin G1000-mittarijärjestelmän hienoja ominaisuuksia riitti, erään Cessna Citation-pilotin mukaan niitä on jopa enemmän kuin liikesuihkussa. 10 uutiset maaliskuu 2006 Pituus 8,56 m Kärkiväli 13,42 m Siipipinta-ala 16.29 m2 Suurin nopeus 359 km Matkanopeus 250 km/h (50% teho; kulutus 26,9 l/h) Tyhjäpaino 1260 kg MTOW 1785 kg nopeudella. TwinStar-lennon jälkeen voi kyllä jättää omaan arvoonsa puheet pienkoneiden tekniikan vanhanaikai- suudesta. Yhteenvetona hieno miellyttävä matkakone, jolla riittävällä rutiinilla onnistuu myös mittarilentäminen yhdenkin ohjaajan miehistöllä. www.diamondair.se Lento- ja ilmakuljetusvastuuvakuutusten vaatimukset ovat nousseet. Pitkälle viedyt automaattitoiminnot tekivät vaikutuksen myös takaistuimella. Näkyvyys ulos oli takapenkiltäkin yllättävän hyvä. Ja päällikön katkaistessa virransyötön ohjaajan kuvaruutunäytöstä toinen näyttö muutti hetkessä itsensä päänäytöksi, automaattisesti. Esimerkikisi moottorien koekäyttö on täysin automatisoitu, "paina nappia kunnes kaikki varoitusvalot sammuvat"
09-5655 540 Fax. www.lentajienjuhannus.fi Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkilökunnalla mm. Myös muita kansainvälisiä vieraita odotetaan. Tavoiteaika tälle himoitulle FAA:n todistukselle oli aiemmin maaliskuu 2006, mutta se on nyt siirtynyt kesäkuun loppuun. Red Arrows Kauhavalle Kauhavan Lentäjien Juhannuksen pääesiintyjäksi tulee RAF:n taitolentoryhmä Red Arrows. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. seuraaville helikopterityypeille: · Agusta 206 sarja · Bell 206 ja 206L sarjat · Eurocopter EC-120 · Hiller UH-12B · Hughes/MD 369 sarjat · Hughes/Schweizer 269 sarjat · MBB/Eurocopter BO-105 · Robinson R-22 · Robinson R-44 · Tulossa: Eurocopter AS-350 ja EC-135 Täydet korjaamopalvelut mm. 09-5655 5454 www.helitech.fi. Paikalle on tarkoitus koota uudet ja vanhat harrastajat jakamaan tietoa ja taitoa sekä luomaan henkeä traikkipuolen uuteen nousuun. uutiset maaliskuu 2006 11 A-luokassa tapahtuu Varsinaisten "Kevytlentokoneiden" luokka eli A-luokan ultrakevyet ovat aktivoimassa toimintaansa. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama "Service Center" R22/44 helikoptereille. Mielenkiintoista ohjelmaa on luvassa! Lisätietoja www.efll.net. Collier Trophy Eclipselle Vuoden 2005 Collier Trophy on päätetty jakaa Eclipse Aviation-yhtiölle, yhtiön saavutuksista uuden Eclipse 500kevytsuihkukoneen kehittämisessä. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Itse Eclipse-koneen osalta koelentojen määrä ylittää jo 1000 tuntia, mutta valmistaja joutui hiljattain ilmoittamaan tyyppihyväksynnän viivästymisestä. Orville Wright, Howard Hughes, Chuck Yeager, Apollo 11:n miehistö ja SpaceShipOne-tiimi. maahantuonti / vientityöt, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, määräaikaishuollot, muutostyöt, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekä koulutus. Aikaisempien saajien joukossa ovat mm. Collier Trophy on yksi arvovaltaisimpia ilmailun tunnustuspalkinnoista, ja se on jaettu jo vuodesta 1911 alkaen "vuoden merkittävimmälle amerikkalaiselle ilmailusaavutukselle". Erikoistöinä Ni-Cad akkuhuollot. Lapinlahden Ilmailijat, puuhamiehinä Toni Mäkelä ja Tapani Kokkonen, järjestävät Lapinlahdella trike-tapahtuman 21-25.7
Kokouksessa tehtiin myös UL-koneiden lentoturvallisuuden lisäämiseen tähtäävä aloite vauriotilastojen ja raporttien vaihtamisesta pohjoismaiden kesken. Aika näyt- K Malmilla muutoksia laskukierrosmenetelmissä Talven aikana on Malmilla jouduttu luopumaan ns. Taulukon perusteella vuosi oli vakavien henkilövahinkojen osalta hyvä. Joten nyt kun kevät lähestyy ja lentohimot palaavat, tämä on hyvä muistaa, jotta tulisi vähemmän ylösvetokäskyjä. Tästä tulisi siis uusi, hieman nykyistä ultraluokkaa painavampien koneiden (600 kg) yhteiseurooppalainen luokka, nykyisen UL-luokan jäädessä ennalleen kansalliseen hallintaan. Kolmas yhteistyöaihe oli UL-koneella pohjoismaasta toiseen lentämisen helpottaminen, tällä hetkellä määräykset edellyttävät etukäteislupaa. Tietoja naapurimaidemme toiminnasta UL-puolella vaihdettiin runsaasti, ja osoittautui että olemme melko yksimielisiä myös lajimme tulevaisuuden suuntaviivoista. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta kun onnistuttiin saamaan jokaisesta neljästä Pohjoismaasta edustaja paikalle. 1 1 Kuolleita 0 0 Pohjoismaista UL-yhteistyötä ävin EUT:n (Ilmailuliiton experimental- ja ultrakevyttoimikunnan) edustajana Norsk Aeroklubin kokoon kutsumassa yhteistyökokouksessa Oslossa. Alustava yhteenveto näyttää moottoroitujen lajien osalta seuraavalta. Joten suomalaisella hallintamallilla on omat etunsakin. Aikaa kului 76 tuntia ja 45 minuuttia. pienennetyistä porrastusminimeistä. Esimerkkinä Norjassa on kypäränkäyttöpakko, ja transponder on käytännössä pakollinen Ruotsissa ja Norjassa, myös tyhjäpainovaatimukset ovat Ruotsissa meitä kovemmat. Tärkein ennätyksistä on historian pisin lento: 42 468 kilometriä. 12 uutiset maaliskuu 2006 teksti NILS ROSTEDT Lentovauriot 2005 Ilmailuhallinnosta on saatu ensimmäiset tilastoluvut vuoden 2005 lentovaurioista. Konevaurioita on kuitenkin tapahtunut, mikä on varsinkin ultrakevytpuolella puhuttanut. Normaaliluokka Ultra Tapauksia yhteensä 15 15 Konevaurioita 12 13 Tuhoutuneita koneita 3 2 Henkilövahinkoja 4 2 Vakavasti loukk. Lasku tapahtui sokkona, sillä tuulilasi oli jäässä ja lopulta kaksi rengasta lisäksi räjähti. Eräs kokouksen tuloksista oli yhteinen päätös suositella European Microlighting Federation-järjestölle (EMF) että se vaikuttaisi EASA:n suuntaan sen puolesta, että amerikkalainen LSA/ Sport Pilot-luokka otettaisiin myös Euroopassa käyttöön. Fossetin piti laskeutua Kentiin, mutta Englannin päällä 40 000 jalassa sattunut generaattorivaurio pakotti pakkolaskuun Bournemouthiin. Tämä tarkoittaa pitempiä välejä laskukierroksessa. Sen johdosta lennonjohto voi nyttemmin antaa koneelle laskuluvan vasta kun edeltävä kone on ohittanut kiitotien pään tai kaartanut kiitotien päältä pois. Se on myös pisin yksinlento ja pisin lento lentokoneella. Maapallon kierrettyään Fosset jatkoi Atlantin yli. Tavoitteena on palata entiseen menetelmään, mutta ajankohdasta ei ole vielä tietoa. tää. Polttoainetta oli jäljellä vain 100 kiloa, joten epäonnistuminen oli todella lähellä.. Suomi ja SIL on vasta hakeutumassa EMF:n jäseneksi, mutta mukanaoloa pohjoismaisessa aloitteessa pidettiin silti tärkeänä. Kokous oli mielestäni antoisa. Vielä on kovin ennenaikaista arvioida johtaako tämä aloite uuden luokan syntymiseen, mutta tämä on kuitenkin eräs pelinavaus, jolla tulevaisuudessa saatetaan saada korjaus nykyisen UL-luokan epäkohtiin. Lisätietoja tästä pohjoismaisesta kokouksesta löytyy Ilmailukeskustelufoorumista www.ilmailu.org. Fossetille uusia ennätyksiä Ilmailuennätysten murskaamista harrastava mijonääri Steve Fosset sai helmikuussa liittää kokoelmaansa kolme uutta maailmanennätystä. Yleisesti oli mielenkiintoista todeta, että muissa Pohjoismaissa on ULtoiminnan hallinnointi ja valvonta selvästi enemmän harrastajajärjestöjen (liittojen) vastuulla kuin meillä. Toisaalta Suomessa, missä viranomainen hoitaa suuremman osan näistä tehtävistä, ovat useat määräykset lentäjän kannalta hieman sallivammat
Herra Streifeneder myös kokeili keksintöään itse monissa poikkeuksellisissakin lentotiloissa, syöksykierre ja 60:n asteen kaarto mukaan lukien. Onkohan niin, arvelee palstahenkilö, että turvallisuus ei ole "seksikästä" tänä extremelajien aikana. Paitsi, että turvallisuuden ylenkatsominen saattaa estää tuon kaiken. Mutta ei kai se sitten mitään, kun kerran eräs Ilmailuhallinnon virkamies viranomaispalvelujen kalleutta ihmettelevälle palstahenkilölle kirkkain silmin sanoi, että entäs sitten, lentäminen on muutenkin kallista. Vilkkuvalojen asentamista purjekoneisiin on kokeiltu huonolla menestyksellä, eikä kirkasvärinen maalikaan auta, kun koneiden pinta-alat ovat pieniä. Säästää voi toki varusteista ja työstä tinkimällä. Onkin sopiva kevätaika kertailla ohjeita ja sääntöjä sekä katsella itsensä ja kalusto asianmukaiseen kuntoon. Kun ei ajattele turvallisuutta, niin myös vaaratekijät ja pelko voivat painua mielessä taka-alalle. 58 000 euroa se maksaisi. Varjo on ohjaamon takana pakattuna erityiseen heittimeen, josta se räjähdyspanoksen avulla avataan. (aerokurier 1/2006) ja käskyttämisenä. Kisoissa FLARM parhaiten paikkaansa puolustaakin, kun koneita on paljon ja pilotit tohkeiswww.aerotecno.fi saan. Ensimmäinen kone, johon laitteisto on tyyppihyväksytty on Ventus 2bxR. Mutta kuljetusputki tarvittaisiin, 11.950 euroa. On jopa perustellusti esitetty, että koneen eri osien maalaaminen eri väreillä vaikeuttaa sen havaitsemista, kun yhtenäinen hahmo rikkoutuu erivärisiksi kentiksi. Miksikähän niin, kysyy Roake verkkolehti glidingmagazinessa. Asentamalla mittariston itse säästää liki 400 euroa ja jos ei tarvitse kilpailutunnusta pääsee reilut 250 euroa halvemmalla. Kohta se taas alkaa, se uskomattomien lentotekojen tekeminen ja päätähuimaavat ilmaseikkailut! Varo hunnia auringossa! Kiinnostaako turvallisuus? Semmoiset purjelentogurut, kuten australialainen John Roake ja amerikkalainen Tom Knauf ovat myös kiinnittäneet huomiota turvallisuuteen. Sittemmin Streifeneder huolehti myös viranomaishyväksynnän saamisesta järjestelmälle. Laite varoittaa uhkaavasta yhteentörmäyksestä koneiden GPS-paikkatietojen vaihdon perusteella. Laite rupesi heti yleistymään, kun Saksan kisasääntöjä muutettiin. Härkää on sarvista tartuttava ja vähän vaivaa nähtävä. Siinä sitä on valppautta, viisautta ja taitoa. Sillä ei voiteta mestaruuksia, rikota ennätyksiä eikä varsinkaan tehdä vaikutusta yleisöön. Halvin varuste on mekaaninen variometri. Valinnan mukaan tehtaan tarjoamat varusteet maksavat reilut 7 700 euroa. Mutta elekroniset FLARM-varoituslaitteet ovat yleistymässä. Vaan notkea niska ja Silmämuna Mk1 ovat edelleen kova sana, uudet moottorit, iskuvauriotarkastukset- moottorihuollotkunhan ei unohdu peruskorjaukset- varaosat -ul- koneiden huollot- tarvikkeet tu ijottelemaan info@aerotecno.fi 0500-629453 kaikkia niitä hienoja uusia laitteita mittaritaulussa.. Roake arvelee, että vielä kolmannen gurun, brittiläisen Derek Piggotin oppikirjoista vähiten myy uusi otsikko "Gliding Safety". Tosin palkitun työn tulokset tihkuvat kentälle varmaan melko verkalleen. Ikinä, koskaan, milloinkaan. Arvotaan vielä esimerkiksi kuomun tuuletusluukku liukukiskoineen, 350 euroa. Se maksaa 27 euroa. Sitä paitsi minähän olen tietenkin niin valpas, taitava ja viisas, että ei minua mikään vaara pääse yllättämään. Mutta 48:1 liitävä 15-metrinen kilpapurjelentsikka ei olekaan mikään viranomaispalvelu. Palkinnon sai Hansjörg Streifeneder kehittämästään ja kokeilemastaan laskuvarjojärjestelmästä. Kallein varuste puolestaan on ötökänpyyhkijä siipiin. Voihan se olla niinkin, että kiinnostuksen puute johtuu pelosta. Nopeusraja on 300 km/t ja suurin lentomassa 525 kg. Se maksaa tasan 1000 euroa. koonnut PAAVO KOPONEN purjelentouutta maaliskuu 2006 13 OSTIV palkitsi turvallisuutta P urjelennon tieteellis-teknillinen organisaatio OSTIV myönsi viimevuotisen palkintonsa turvallisuustyöstä. No, mitäpä tuosta. No, on ainakin tilattavissa. Parempi oppia muiden erehdyksistä ja kokeneiden neuvoista, kuin päätyä tilastoihin. Diana on kaupan Puolassa pitkään ja hartaasti kehitetty SZD-56 Diana on sitten saatavan kaupan hyllyllä. Vanhoilla, jo kokonaan maksetuilla koneillakin on hauska lentää. Vaan eipä auta. Sveitsiläinen valmistaja on jo myynyt pelkästään Saksaan yli tuhat laitetta. Helmikuun viimeisenä viikonloppuna risteilivätkin jo tekstiviestit, että cumulus-pilviä on taivaalla nähty. Nyt kielto poistetaan FLARMin osalta myös kansainvälisistä kisasäännöistä. Vain kokeissa rajasyöksynopeudella sekä 0 g tilanteessa pystysuoralla lentoradalla konetta ohjattiin radiolla. Britti-ilmavoimat maalaa Hawk-koulukoneensa kiiltävällä mustalla, se kun heidän mielestään erottuu parhaiten taivaalla. Säännöthän ovat kieltäneet koneiden ja miehistöjen välisen paikkatietojen vaihdon. Streifenederin laite on niin sanottu kokonaispelastusjärjestelmä, joka hätätilanteessa kantaa koko purjelentokoneen ohjaajineen laskuvarjon varassa maahan. Opettajavuosinaan palstahenkilö myös huomasi, että turvallisuuden korostaminen joskus koetaan tylsänä nipottamisena, ellei peräti rajoittamisena Siteerataanpa taas ensimmäisen maailmasodan taistelulentäjiä: "Sinut ampuu alas se vihollinen, jota et näe." Tai myöhempiä lentäjien tervehdystä: "Näin sinut ensin!" Yhtä kaikki, toisen lentsikan havaitseminen askarruttaa myös purjelentäjiä. Mutta ensin pitäisi olla 5000 taalaa tilaukseen, sitten 40 prosenttia kauppahinnasta sopimuksen vakuudeksi ja loput kaksi viikkoa ennen toimitusta. Siis pelkkä kone. Sellaistahan ilmailijan elämässä on muutenkin liikaa. Yhteensä kaikkiaan 77.667 euroa, kiitos. Heitä on huolestuttanut se, kuinka vähän lentäjät ovat kiinnostuneita turvallisuuteen liittyvästä tiedosta
ILMAILU-lehden tammikuun numerossa Ilmailuhallinnon toverit Hiedanpää ja Kausalainen sanovat, että "Ilmailuliiton kannattaisi kiinnittää huomiota harrastajien edunvalvontaan ja pyrkiä muodostamaan selkeä kokonaisnäkemys siitä mikä on ilmailun harrastajien yhteinen etu". Tätä periaatetta pitäisi sellaisenaan soveltaa jäsenmaiden kansalliseen ilmailuun. Näyttää siltä, että lakien tärkein päämäärä on pitää lentolaitteet maassa turvallisuuden nimissä. Siinä julkaistaan ilmailuun liittyviä mielipiteitä. Tästä lystistä pitää sitten tietysti maksaa, mihin tavallisella ilmailijalla ei ole sanan sijaa, ei maksujen periaatteisiin eikä suuruuksiin. Byrokraateille tietysti se on edistystä, että kaikki asiat on voitu ilmaistu periaatteella "se mikä ei ole sallittua, on kiellettyä". Lähes sama pätee ilmailuun näin talvisin, mikäli haluaa välttää ILL:n lentoasemien laskeutumismaksuja. U Missä kaksi tai useampi ilmailijaa on alkuvuoden aikana tavannut, puheenaiheeksi ovat nousseet Ilmailuhallinnon maksut. Hyvin sanottu, ja toivon, että myös viranomaiset puolestaan näkisivät mikä on ilmailun kokonaisetu. Minusta taas Ilmailuhallinnon ja Ilmailulaitoksen tärkein tehtävä on ilmailun edistäminen ja kehittäminen. Yleisönosastokirjoitukseksi se on poikkeuksellisen pitkä, mutta aiheen ajankohtaisuuden huomioiden varmastikin paikallaan. utta Ilmailulakia ja lakia Ilmailuhallinnosta lukiessani en voi kuin ihmetellä pykälänikkarien kekseliäisyyttä. Esimerkiksi laissa Ilmailuhallinnosta ei tätä tehtävää ole mainittu. Sama koskee ns. Lappeenrantalainen Erkki Heinilä kokoaa kirjoituksessaan ilmailjoiden ajatuksia. Ja jos sen tuki ei riitä, laitos antaa "konserniapua". Eli kansallisten ilmailulaitosten voitot pitäisi täysimääräisenä ohjata kan- Kuuluuko vitosena? ILMAILU kuulee vitosena on lehden yleisönosasto. Malmin lentoasemaa ei muka voida subventoida. Samaan aikaan Ilmailulaitos kikkailee pilkkomalla maan alueisiin. Mikä siinä on, ettei maan tuottoisin, Vantaan lentoasema voi vastata vieressä olevan Malmin lentoaseman tukemisesta? Tulot ja menot tasapainoon Euroopan lentoturvallisuusviraston eli EASA:n 46 artiklassa sanotaan, että viraston tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. 14 ilmailu kuulee vitosena maaliskuu 2006 teksti ERKKI HEINILÄ kuvat NILS ROSTEDT HAVAINTOJA YLEISILMAILUN NÄK "Vapaa on vain umpihanki", runoili Aaro Hellaakoski aikanaan. Minusta ilmailun kokonaisuus hämärtyy, kun ryhdytään soveltamaan esimerkiksi ristiin subventoinnin kieltoa. Kokonaisnäkemys on hukassa. Itä-Suomen alueella esimerkiksi Kuopion lentoasema vastaa heikosti kannattavasta Lappeenrannan lentoasemasta. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä.. EASA-asetusta. Tekstin voi toimittaa lehden (sähkö)postiosoitteella sähköisessä muodossa tai paperilla. Hyvä kysymys on myös se, tarvitsemmeko kaikkea sitä, mistä nyt pitää maksaa. Ja erityisesti niiden korotukset verrattuna Lentoturvallisuushallinnon aikaan
Uskon toisaalta, että töitä löytyy kaikille. Nyt, kun vuoden 2006 alusta alkaen Ilmailuhallinto on "ulkoistettu" Ilmailulaitoksesta, valtiolla ei ollut enää mukamas varaa antaa Ilmailuhallinnolle ensimmäistä vuotta varten anotuista 3 miljoonasta eurosta kuin miljoona euroa. Jälkimmäisistä on esimerkkinä vaikkapa lentokelpoisuuden tarkastusmaksu. Kaiken huippuna pidän lisämaksua "hakijan pyynnöstä tapahtuvasta lupakirjaa tai lääketieteellistä kelpoisuustodistusta koskevasta nopeutetusta käsittelystä", 600 euroa kiitos! Niin kuin viranomaisen ei muuten tarvitsisi kirjoitella lupiaan nopeasti ja viiveettä. Esimerkiksi vuonna 2003 voitto oli 18 miljoonaa euroa ja vuonna 2004 lähes 14 miljoonaa euroa. Tulee lisäksi muistaa, että pelkästään Ilmailulaitoksen liikevaihdosta, joka esimerkiksi vuonna 2004 oli 245 miljoonaa euroa, maksetaan valtiolle melkoinen määrä arvonlisäveroja. tod. Kun Ilmailulaitoksesta tehtiin aikoinaan liikelaitos vuonna 1991, se ymmärtääkseni sai haltuunsa valtavan omaisuusmassan veronmaksajilta vastikkeetta. Viranomainen on kekseliäs tekemään tikusta asiaa. Incredible, sanoisi engelsmanni! ILMAILUHALLINNON MAKSUT (viranomainen, entinen Lentoturvallisuushallinto) LENTOKELPOISUUDEN VALVONTAMAKSU Tyyppi AA 1 C 172 PA-28-140 C 206 MTOW 680 kg 1 088 kg 975 kg 1 633 kg Hinta 2005 37 e 75 e 75 e 148 e Hinta 2006 uusi 247 e 351 e 325 e 507 e Vuosimaksu 2006 124 e 176 e 163 e 254 e Ensimmäinen lentokelpoisuustodistus 65 e ILMA-ALUSREKISTERI Rekisteröimistodistus Omistajan nimenmuutos Kiinnityksen vahvistus Ylläpitomaksu / vuosi Hinta 2005 64 e 23 e 41 e 0e Hinta 2006 150 e 60 e 100 e 60 e LUPAKIRJAT/KELPUUTUKSET 2005 Uusinta 2005 Ammattilupakirjat 124 e 41 e Muut lupakirjat 81 e 41 e Lääketieteellinen kelp. Mitähän jos maantiet luovutettaisiin ilmaiseksi tieliikelaitokselle, joka ryhtyisi perimään teiden käyttölupa- ja hoitomaksuja autoilijoilta. Ja paljonko valtio satsaa puolestaan ilmailuun. Mikähän mahtaa olla koko ilmailun maksama veropotti. 41 e Lentokoe (ammatti) 161 e Lentokoe (yksityis) 143 e KOULUTUSLUVAT Kansallinen teoria- ja lentokoulutus 1 kurssi Lisätoimipaikat / kpl lisämaksu lisäkurssista Kansallisen koulutusluvan muutos 2005 2006 250 e 100 e 50 e 300 e 300 e Uusinta 2006 250 e 100 e 2006 uusi Vuosimaksu 2006 93 e 200 e 100 e 50 e 50 e 150 e 100 e 50 e Muut OPSmääräysten mukaiset luvat, esimerkiksi lentonäytökset tai lentokilpailut 500 e ILMAILULAITOKSEN MAKSUT (liikelaitos) LASKEUTUMISMAKSUT Ultrat ja AA 1 C 172 ja PA 28 C 206 Paikoitusmaksu em. Ei ehkä menisi läpi. Näin siitä saatiin laitos, jonka voitto on ollut vuositasolla miljoonia euroja. Miksi sitä paitsi Suomessa pitää olla nyt luodun kokoinen ja hintainen Ilmailuhallinto, jonka tehtävänä on ensisijaisesti olla EASA:n paikallinen postikonttori. Tästä vajeesta on varmaan saatu yksi syy eri lupamaksujen korotuksille ja uusien keksimiselle. On mielenkiintoista nähdä, kuinka suuren voiton Ilmailulaitos tuottaa tulevina vuosina, kun sen ei tarvitse maksaa Lentoturvallisuushallinnon kuluja. DT ilmailu kuulee vitosena maaliskuu 2006 15 UN NÄKYMISTÄ SUOMESSA "Väitän, että lupakirjan kirjoittamisen kustannukset eivät ole 100 euroa tai jos ovat, työ on huonosti organisoitu." MAKSUVERTAILUJA 2005-2006 sallisten ilmailuhallintojen ylläpitoon ja koko kansallisen ilmailun tarpeisiin ja kehittämiseen. Kausikortit 12 kuukautta Ultrat ja AA 1 C 172 ja PA 28 C 206 2005 28,37 e 34,00 e 34,00 e 6,37 e 2005 373,32 e 597,31 e 1 264,80 e 2006 28,37 e 39,04 e 39,04 e 6,37 e 2006 373,32 e 597,31 e 1 264,80 e Malmi 2005 485,32 e 776,51 e 1 644,25 e 2006 993,30 e 1 493,28 e 3 162,01 e
Vai hinnat ovat korkeita kenties siksi, ettei kovin montaa yleisilmailijaa olisi sotkemassa kaupallista ilmailua ja rahan tuloa sieltä. Lentoaseman palvelujen työmäärä tuskin riippuu siitä, painaako kone 0 kg vai 2000 kg. Ja jos eivät maksa, eivät myöskään lennä. Huonosti organisoidun työn maksaa ilmailija Sanotaan, että lupien maksut vastaavat nyt käsittelykustannuksia. Samojen ilmailulääkärien lausunnon perusteella joka tapauksessa Ilmailuhallinto nykyisinkin myöntää medikaalin. Sen lisäksi on keksitty melkoinen maksuautomatiikka. Jos Ilmailuhallinto ei saa tarpeeksi tuloja, se voi korottaa ministeriön asetuksella viranomaismaksuja, joita maksaa myös Ilmailulaitos. Ilmailuhallinto perii puolestaan erilaisia lupamaksuja sekä ilmailijoilta ja Ilmailulaitokselta. Miksei muuten kausikortteja voi maksaa jälkeenpäin tai saada palautusta todellisten käyttökuukausien mukaan, kuten eräiden vakuutusten osalta tehdään. 16 ilmailu kuulee vitosena maaliskuu 2006 Jos ultralentäjä haluaa tulevaisuudessakin kausikortin Malmin lentoasemalle, maksaa hän 993 euroa. Laissa Ilmailuhallinnosta sanotaan, että "Ilmailuhallinnon suoritteesta perittävä maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai määrätä jätettäväksi kokonaan perimättä" tietyin edellytyksin. Uudelleen organisoinnin johdosta "ilmailukuluttajaa" rokottaa nyt siis kaksi instanssia, Ilmailulaitos ja Ilmailuhallinto toisistaan riippumatta ja riippuen. Mikähän kone painaa 0 kiloa. Lentoturvallisuus tuskin tästä heikkenisi. Kumpikin instanssi voi hinnoittaa palvelut suurin piirtein miten huvittaa "ottaen huomioon kansainvälisen tason", kuten kauniisti sanotaan. Hinnasto alkaa todella 0 kilosta. Valtion liikelaitoksille lienee ase- tettu tuottovaatimuksia. Tällaisena on mm. Lentokenttää ei aurata yksityislentäjän aikataulun mukaan (kokemusta on) eikä lennonjohtaja tule paikalle aukioloaikojen ulkopuolella ilman lisämaksua, jos häntä jostain syystä tarvittaisiin. Ilmailulaitos perii esimerkiksi lentoreittimaksuja ja laskeutumismaksuja. Tämä on vallan hyvä periaate, kunhan se näkyisi jollain muotoa vaikkapa juuri lupamaksuissa. Vuonna 2005 hinta oli 485 euroa, korotus yli 100 prosenttia. on, jos viranomaisarmeijan kaikki ylläpitokustannukset lasketaan ja jyvitetään kaikkiin maksuihin. Ja jos se tuottaa voittoja, niin niillä pitäisi maksaa Ilmailuhallinnon kuluja. Byrokratian kukkaset maksavat Miksei medikaalia voi uusia niin, että tavallisessa PPL-tapauksessa lääkäri kuittaa tarkastuksen lupakirjan liitteeseen (vrt. On outoa ja lyhytnäköistä, että uudelleen organisoidut ilmailun hallintorakenteet aiheuttavat entistä suurempia menoja kaupalliselle, yksityis- ja harrasteilmailulle, kenties myös sotilasilmailulle. Miksi pitää lisätä byrokratiaa. Jotain hyvääkin. Ovatko siis kausikorttien hinnat hinattu pilviin palveluista, joita edellä mainittu lentäjä ei tarvitse ja jotka palvelut ovat olemassa joka tapauksessa. Ilmailulaitoksen tiedottajan mukaan 35 % Ilmailulaitoksen voitosta menee valtion pohjattomaan pussiin. Kausikortin hintoja ei pitäisi myöskään hinnoitella koneen painon mukaan, vaan esimerkiksi sen mukaan, lennetäänkö koneella IFR-lentoja vai pelkästään VFRlentoja. Kaikki muu on ylimääräistä, joka on rakennettu ja ylläpidetty ensisijaisesti kaupallista ilmailua varten paikoitusalueita myöten. SEP). Mutta väitän, että esimerkiksi lupakirjan kirjoittamisen kustannukset eivät ole 100 euroa tai jos ovat, työ on huonosti organisoitu ja/tai tällä summalla maksetaan myös muita, yhtä huonosti organisoidun työn kustannuksia. Tästä lienee syytä hankkia kuluttajaviraston kanta, mikä liittyy "kokonaisnäkemykseen" kuluttajan maksuvelvollisuuksista palveluihin, joita hän ei tarvitse eikä välttämättä käytäkään. ilmailun edellytysten turvaaminen ja ilmailun turvallisuuden edistäminen (6 §). Vieraalla Ilmailulaitoksen kentällä ei edes pääsy kentältä ja takaisin kentälle onnistu noin vain kentän ollessa kiinni, paitsi aitojen yli tai ali. Ovela maksuautomatiikka Mutta vaikka toisistaan eriytetyt Ilmailuhallinto ja Ilmailulaitos eivät enää hahmottaisi kokonaisuutta, niin ainakin valtion, ja sehän käytännössä tarkoittaa eduskuntaa sekä liikenne- ja viestintäministeriötä, tulisi nähdä ilmailu Suomessa kokonaisuutena erityisesti kustannukset huomioon ottaen. Varmaan näin. Tämä puolestaan voi myös korottaa maksujaan ellei tuotto ole riittävä. Mikähän se mahtaa olla Ilmailulaitoksen kohdalla ja miksi. Syynä lienee se, että Ilmailuhallinnolta jäisi perimättä ilmailijoilta vaivatta kerättäviä rahoja ehkä noin 100 000 euroa vuosittain. Mistä yleisilmailija maksaa Ilmailulaitokselle? Ilmailulaitoksen palveluista näkölentoolosuhteissa lentävä yksityislentäjä ei tarvitse lopun perin mitään muuta kuin kiitotien. Näin on tehty ja tehdään edelleen esimerkiksi Tanskassa, mutta miksi ei siis myös Suomessa. Yhtä hyvin voidaan ottaa periaatteeksi, että esimerkiksi Ilmailulaitoksen tulojen pitäisi vastata "käsittelykustannuksia" eikä tuottaa voittoa, jos yhtään ilmailun kokonaisuutta katsotaan. Tällä sanoisinko ovelalla periaatteella sekä Ilmailulaitoksella että Ilmailuhallinnolla ei ole hätäpäivää niin kauan kuin ilmailijat jaksavat maksaa
Kuvassa edellisen sivun hintaesimerkeissä käytettyjä koneita: takana Piper PA-28, edessä Cessna 172 sekä niiden välissä AA-1:n "isoveli", painavampi AA-5.. voimaan 1.1.2006. Ja kohtelu on sen mukaista. On pakko harkita vakavasti tämän harrastuksen lopettamista. Tunnen olevani viittä vaille rikoksentekijä, kun harrastuksenani on ilmailu. Tiedossa on, että Suomen Ilmailuliitto on saanut vuosittain 200 000 euroa avustaakseen lentoturvallisuushallintoa eräiden ilma-alusten lentokelpoisuuden valvonnassa (joidenkin tietojen mukaan vain puolet tästä summasta meni tarkoitukseensa). Kenttien vuosikymmenien aikaisesta hoidosta ja ylläpidosta ei taidettu paljon maksaa, jos ollenkaan. Ei todellakaan, sanon minä. Tähän mennessä en ole saanut virallista ilmoitusta, kirjettä tai viestiä ilmailun uusista kuvioista tai maksuista ja tuskin saankaan, vaikka minut ja koneeni on rekisteröity, ja maksan tästä lystistä. Joku sanoisi, että ne ovat mielivallan alaisia. Ilmailijat, ansaitsisimmeko niiden myötä jotain parempaa kuin olemme. Tämä on ollut aivan hyvä periaate. Onko sitä koskaan oikein ollutkaan, paitsi viranomaisten puolella. ilmailu kuulee vitosena maaliskuu 2006 17 Jos lennän pienkoneellani 50 tuntia vuodessa, tänä vuonna tuntihinta nousee viimevuotisesta 70 eurosta 80 euroon ja vuonna 2007 pitkälle yli 100 euron - ilman pääomakustannuksia. Ilmailun muut kustannukset Eivät ilmailun kustannukset viranomaismaksuihin lopu. Me ilmailijat emme ole ilmeisesti ansainneet heiltä yhtään parempaa kohtelua kuin mitä uudet ilmailua koskevat lait ovat. Voidaan kysyä myös, onko ilma-aluksen omistaja yhdenvertainen maksujensa kanssa. Minun mielestäni kaikki yksityinen ilmailu on harrasteilmailua, sanovat pykälät mitä tahansa. Luulen, että monet muutkin yleisilmailijat harkitsevat lentojensa lopettamista. Vuoden 2007 alusta hintaan lisätään valmistevero, joka nostanee litrahintaa 40 %. Sen lisäksi jälkimmäiset saavat etua verovapaasta polttoaineesta ja arvonlisäveron helpotuksista. Mihin on hävinnyt kansainvälinen yhteistyö. Eipä tietenkään. Today´s Pilot -lehden numerossa 11/2005 todetaan, että pienkoneoperaattorit maksavat Englannissa 7,5 % liikevaihdostaan viranomaismaksuja (suuruusluokka lienee sama Suomessa menneinä vuosina!), kun taas lentoyhtiöt maksavat vain keskimäärin 0,02 %. Tämä havainto koskee mielestäni myös ilmailuviranomaisten harjoittamaa hallitsemistapaa Suomessa ja muuallakin. Siihen oli vanhalla Ilmailulaitoksella kyllä varaa. JAR ja EASA painavat päälle. Jos ja kun lennän pienkoneellani noin 50 tuntia vuodessa, arvioin, että tänä vuonna tuntihinta nousee viimevuotisesta 70 eurosta 80 euroon ja vuonna 2007 pitkälle yli 100 euron ilman pääomakustannuksia. Uudet EASA:n määräykset astuvat voimaan vuonna 2008. Ne ilmailuyhdistykset, jotka hallinnoivat puolustusministeriön lentokenttiä joutuivat taannoin maksumiehiksi, kun kentät siirrettiin metsähallituksen omistukseen. Ansiolentämisestä on melko lailla omat määräyksensä. maksaja on ammattimainen ilmailu, ykkösenä luonnollisesti Finnair". Tämä verolisäys ei ollut vielä täysin pakollista tietääkseni, mutta EU:n mallioppilas Suomi ei halunnut känätä. Vakuutukset maksavat ja ovat nousussa. Kaikki on kuitenkin suhteellista. Toivottavasti lentotoimintatilasto vuodelta 2005 meni oikeaan paikkaan. Moni - kuten artikkelin kirjoittaja - joutuu tosissaan harkitsemaan, jatkaako enää. Polttoaineen hinta on nousussa. Tiedän, että Suomessa on Ilmailuliitto ynnä muita edunvalvojia. Se pyydettiin lähettämään viimeistään 15.1.2006 Lentoturvallisuushallintoon, jota ei ollut enää olemassakaan tuossa vaiheessa, osoitteella ILMAILULAITOS... Yleisilmailija Erkki Heinilä Edunvalvojat töihin Alussa mainitut suomalaiset ilmailulait on allekirjoitettu 29.12.2005 ja astuneet Kaikki on suhteellista Ilmailun joulukuun numerossa 2005 sanottiin, että Ilmailuhallinnon "suurin Ilmailun kenttää rasittavat maksut koettelevat harrastajaa. "Doesn´t sound very fair, does it?" Eli ei kuullosta kovin reilulta, lehti toteaa. Sama lehti kertoo Georg Bernard Shaw´n havainneen, että "demokratia on aparaatti, joka takaa ettei meitä hallita yhtään paremmin kuin ansaitsemme". Ajan tasalla pysyminen on tasan asiakkaan vastuulla, luulisin. Mutta missä ovat näiden strategiat. Näin tiedottaa ja toimii viranomainen Suomessa. Toivon tämän järjestelyn jatkuvan, mutta otettavan huomioon myös jossain suhteessa myös muiden harrastelijoiden maksuissa. Taistelikohan muuten Ilmailulaitos tämän "kokonaisnäkemyksen" puolesta vai vastaan. Se on varmaa, että emme ansaitse yhtään mitään olemalla vaiti ja kädet ristissä. Siitä melkoinen osa johtuu viranomaismääräyksistä, jotka tietysti tarkoittavat pelkkää hyvää, mutta jotka saattavat olla täysin harkinnanvaraisia. Koneen huolto on kallista. Tämäkö on valtion ja ilmailuviranomaisten tarkoitus
Hän painotti, että mikään ei ole vielä varmaa, ohjeet voivat muuttua muutamassa viikossa. Tällä hän viittasi siihen, että missä ikinä on kone järveen kupsahtanut tai metsään mennyt, niin aina paikalla on sankka joukko uteliaita. Paikalla oli vajaa sata ilmailijaa. T änä vuonna Rovaniemellä Kaamospäivät alkoivat jo perjantai-iltana tietoiskulla Tunturilapin ilmailumahdollisuuksista. Mutta joka kerta kun menee työvuoroon, joutuu menemään turvatarkastuksen läpi ja laukut tarkastetaan niin kuin kaikilta muiltakin. Piakkoin eläkkeelle jäävän Onnettomuustutkintakeskuksen tutkijan sunnuntain luento käsitteli tuttuun tapaan kauden aikana sattuneita onnettomuuk- sia ja ennen kaikkea mitä niistä voi oppia. Liikenneilmailun synkkä päivä oli Tallinnanlahdella sattunut kopteriturma, jossa kaikki ko- Aki Suokas on kehittänyt laskentamallin, jolla voi selvittää mahdollisuuksia takaisinkääntymiseen moottorihäiriötapauksissa. Lentäjästä tämä tuntuu vähän paradoksaaliselta, hänhän sitä konetta ohjaa. Se mahdoton kaarto Esko Lähteenmäen luennot keräävät aina salin täyteen. Makkaran myymisellä "turisteille" saattaisi tulla pieni lisä eläkkeeseen. ILMAILU-lehteä Kaamospäivillä edustivat Helena Jaakkola ja Matti Haapavaara. Hän kertoi, että jokaisella lentokentän virkailijalla pitää olla oma henkilökorttinsa, jolla pääsee vain niihin tiloihin, missä työskentelee. Erityisesti moottorilennon tulevaisuus huolestuttaa. Onnettomuustutkintaa on viime vuonna ollut etelässä vähemmän kuin pohjoisessa, josta syystä Lähteenmäki loihe lausumaan esityksensä aluksi: - Kun mä jään eläkkeelle, hommaan matkailuauton, ajan sen pohjoiseen, pystytän tikkataulun ja grillaan makkaroita, sekä puhun viisaita. Eetu Peuraniemi esitteli Rajavartiolaitoksen lentotoimintaa Lapissa. Ilmailijoiden monet huolenaiheet nousivat tapaamisen aikana esille. Rovaniemen lentoaseman päällikkö Martti Oinas kävi läpi uusia turvatarkastusohjeita, jotka koskevat myös siviili-ilmailijoita. Kyösti Pietikäinen esitteli Jerisjärven ja Kilpisjärven vesilentosatamia. Konetta ei enää mennä korjaamaan työkalupakin kanssa ihan noin vain. Tässä heidän raporttinsa Ounasvaaran laelta. Ilmailijoiden talvitapahtumien sarjaa jatkoi Kaamospäivät. Lopputulema on, että käytettävissä oleva aikaikkuna on äärimmäisen lyhyt ja lasku etusektoriin on lähes aina turvallisin tapa.. - Tästä aiheesta on puhuttu niin paljon, että en nyt siitä juuri puhu, mutta esittelen Aki Suokkaan kehittämän ohjelman, jolla on mahdollista laskea oman koneensa takaisinkääntymismahdollisuudet, sanoi hän luentonsa aluksi. Eivät uudet säännöt kosketa ainoastaan harrasteilmailijoita, lentokentällä työskentelevä henkilöstökin joutuu tarkkaan valvontaan. Kokoontumispaikkana oli Rovaniemi ja Ounasvaaran huipulla sijaitseva Sky Ounasvaara -hotelli. Lauantain aiheena oli mahdoton kaarto. Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Hannu Halonen lentää työkseen matkustajakonetta ja hän kertoi, että jokainen yhtiössä työskentelevä on "turvatarkastettu" taustoiltaan perusteellisesti. Suokkaan käyrät todistivat, että moottorihäiriön sattuessa lentoon lähdössä etusektoriin laskeminen on lähes aina turvallisin tapa selviytyä. Viime vuonnahan tilaisuutta ei järjestetty lainkaan. Aiheesta keskusteltiin todella vilkkaasti ja ilmailijat ihmettelivät uusien sääntöjen mielekkyyttä. - Enontekiöllä on kolme virkailijaa ja he joutuvat uusien sääntöjen myötä joka aamu tunnistamaan toisensa ja valvomaan toisiaan, ei se tunnu järkevältä, sanoi Oinas. - Jerisjärvellä voi vierailla ympäri vuoden, talvella suksikoneella, kesällä kellukekoneella ja polttoainetta on aina saatavilla, muistutti matkailuyrittäjä, jonka kohteessa vierailee vuosittain kymmeniä matkustajakoneellisia ranskalaisia turisteja kokemassa erämaan eksotiikkaa. 18 ilmailutapahtuma maaliskuu 2006 teksti HELENA JAAKKOLA Määräysviidakkoa ja onnettomu ust Pohjois-Suomen ilmailun Kaamospäivät järjestettiin tällä kertaa Rovaniemellä tammikuun viimeisenä viikonloppuna
Uudet huolto- ja korjausmääräykset koskevat Suomessa arviolta 300-400 lentokoneiden ammattilaista. ilmailutapahtuma maaliskuu 2006 19 u ustutkintaa neessa olleet menehtyivät. Sosiaaliset paineet saattavat myös johtaa onnettomuuksiin. Päivä oli pilvinen ja sadetta liikaa, jolloin kaverit kastuivat jo matkalla koneelle, kuomu huurtui, näkyväisyys meni josta seurasi irtipäästö ja hinauskoneen metsään meno. Tämä työ hyväksytään vastaisuudessakin, sanoi Hiedanpää. Lieneekö ollut uuden EASA:n ansiota, että purjelento jäi kovin lapsipuolen asemaan tämän vuotisessa pohjoissuomalaisten ilmailutapaamisessa. Paikallinen viranomainen oli tuumannut, että ei sinne tohdi nyt mennä, sorsastus on juuri alkanut, kaikki ovat maistissa ja kaikilla on kovat piipussa. Lähteenmäki kertoi purjekonelennätyksestä, jossa haluttiin antaa avioituvalle miehelle viimeinen tuntuma vapaudesta viemällä hänet taivaan tuuliin. Lähteenmäki toteaa, että noin puolet suosituksista toteutuu. Vakavasta aiheesta huolimatta Lähteenmäki hauskuttaa yleisöä kertomalla esimerkin onnettomuustutkintaan joskus ilmaantuvasta tahattomasta komiikasta. että oikea työ teetetään oikeassa tilassa oikeilla miehillä. Uuden lain alle joutuvat kaikki Suomen tyyppihyväksytyt ilma-alukset purjekoneita myöten. Huomio on kiinnittynyt etuservon kuntoon, siinä lähinnä pääroottorin ohjauslevyyn. - Luvatkaa minulle, että ette ole tuossa sivulla, se on surkea paikka myös omaisten kohdalla. Esko Lähteenmäen luentoja kuunnellaan aina hiiskumattoman hiljaisuuden vallitessa. Syitä on etsitty ja niitä on löytynytkin, mutta lopullisen raportin aika ei ole vielä. päivänä vuonna 2008. Haluatko tehdä sitä edelleen, pelkisti Hiedanpää. Henkilövahinkoja ei ollut, mutta pääkallonpaikalta kuului komento lähteä asiaa tutkimaan. Myös Utsjoen Super Cub onnettomuudesta selvittiin hengissä, mutta ainekset ihmishengen menetykseen olivat olemassa. Uuden ilmailuhallinnon harrasteilmailuyksikön päällikkö Markku Hiedanpää rauhoitteli kokouksen osanottajia, että jo olemassa olevia oikeuksia ei huoltohenkilöstöltä oteta pois uudessakaan järjestelmässä. Syyskesästä kiepsahti helikopteri nousussa nurin. Suuri osa onnettomuuksien syistä piilee ohjaajan korvien välissä ja sinne voi vaikuttaa vain itse. - Tavoitteena on vilpittömästi se,. Huolto-ohjelmien on oltava viranomaisten hyväksymiä. - Toisesta männästä on irronnut pinnoite pois, murskaantunut ja mennyt hydraulijärjestelmään aiheuttaen vahinkoa, pohtii hän ja jatkaa, että USA:ssa mallinnettiin tällainen tilanne. Vuositarkastus vaatii kelpuutetun huoltajan. Hiedanpää kertasi, että uusi huoltotoiminta-asetus astuu voimaan syyskuun 28. - Me kysymme muodossa tai toisessa, mitä olet tehnyt aiemmin. Kolmen vuoden kuluttua omistajien huolto-oikeudet pienenevät oleellisesti. Siirtymä lähtee siitä, että henkilö kertoo mitä on tehnyt. Tietokoneohjelman ja konstruktion avulla tutkittiin mitä se vaikuttaa, kun metallinpalaset menevät ohjausjärjestelmään. Onnettomuustutkintakeskus tekee suosituksia tilanteissa, joissa toisin toimimalla olisi onnettomuuksilta vältytty. - Lentosuunnitelma on halpa henkivakuutus, muistutti tutkija. - Tämän päivämäärän jälkeen tyyppihyväksytyt ilma-alukset noudattavat EASA:n huoltotoiminnan vaatimuksia. - Ensi vuonna Kaamospäivillä luennon aihe voisi olla tämän helikopterionnettomuuden tutkinta, totesi Lähteenmäki. Tänä vuonna ei onnettomuuksia ole vielä ehtinyt tulla, mutta Lähteenmäki ennustaa, että ennen kuin vuosi on ohi, sivu täyttyy. Lisäksi viranomaisten tekemät katsastuk- Uudet nimikkeet kauhistuttavat Hiedanpää uskoo, että kentillä kauhistuttavat kaikkein eniten uudet nimikkeet. Tässä menossa mahdoton kaarto. Moottorilento ja lentoturvallisuusvirasto puheenaiheina uomen eurooppalainen lentoturSja uusimoottorilennon tulevaisuus vallisuusvirasto (EASA) nousivat mielenkiintoisimmiksi puheenaiheiksi tämän talven Kaamospäivillä Rovaniemellä
Lennonopettajakoulutuksesta on luovuttu. - Vuoden 2009 syyskuun alusta kansalliset ilmailumääräykset lakkaavat olemasta. - Liitto on ollut moottorilennon puoltajana lähes hampaaton. - Tämä tarkoittaa sitä, että yksityisilmailun Cessna "sataseitenkakkoset", Piperit ym. Uusi yksikkö kattaa kevyet harrasteilma-alukset kuten purjekoneet, moottoripurjehtijat, experimental-koneet ja liitimet mutta ei yksityisilmailun käytössä olevia alle 2000 kg painavia moot- Tunturi-ilmailijoiden puheenjohtaja Matti Sorvari toi Kaamospäivillä esiin huolensa moottorilennon tulevaisuudesta. - Rakentavia keskusteluja on käyty, kiteytti puheenjohtaja. Kuva Matti Haapavaara.. 20 ilmailutapahtuma maaliskuu 2006 teksti MATTI HAAPAVAARA Rovaniemen lennonjohdossa työtään tekevä Erkki Herva valotti harrasterakentamisen monivivahteisuutta aina raaka-aineena käytettävien puiden kaatamisesta lähtien. Se se voi olla moottorilentäjän lupakirja, tai sitä myöten ammatti ilmailun parissa, saneli Sorvari. EASA:n määräykset tulevat olemaan laki, kauhisteli Sorvari. He joutuvat aina uudelleen kertomaan ilmailijoille taas kerran tulleista muutoksista, jotka tuntuvat aluksi kohtuuttomilta, mutta muotoutuvat ajan mittaan suomalaiseen kuosiin. Hän korosti, että tämä on lähes lopullinen kuolinisku harrasteilmailun "kruunulle" moottorilentämiselle, mikäli kansallinen viranomainen ei saa irrotettua alle 2000 kg painavia harrasteilmailun moottorilentokoneita päätöksen ulkopuolelle. Järjestelmä ei toimi - Mikäli näin ei käy, on ilmeistä ettei kerhoilla ole mahdollisuuksia eikä taloudellisia voimavaroja raskaiden organisaatioiden perustamiseen, saati ylläpitoon, jyrisi Sorvari. Harrastusilmailun pitää jatkua. Automaattisesti ketään ei pullauteta pois. Moottorilennon pitää näkyä Tunturi-ilmailijoiden puheenjohtaja ja moottorilentotoiminnan vastaava Matti Sorvari oli Kaamospäivillä erittäin huolestunut moottorilentämisen tulevaisuudesta. Nyt tulokset eivät näy. Euroopan unionin tavoite on luoda oma itsenäinen ilmailunormisto. Sorvari vuodattaa, että pelkät keskustelut eivät auta. - Nuorilla ilmailun harrastajilla täytyy olla kiintopiste horisontissa, jonne tähdätään. käsitellään samassa kategoriassa ammattimaiseen ilmailuun käytettävien raskaiden lentokoneiden kanssa. Kerhokoulutus on moottorilentämisen yksi tärkeimmistä kulmakivistä. SIL:n puheenjohtaja Hannu Halonen puolustautui kertomalla, että hän ja toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen ovat juuri tavanneet uuden Ilmailulaitoksen pääjohtajan sekä Ilmailuhallinnon ylijohtajan aiheen tiimoilta. Nämä miehet yrittävät pelastaa harrasteilmailua sen minkä pystyvät. Kun nykyiset "opet" poistuvat rivistä, uusia ei ole eikä nähtävästi tulekaan. Hän muistutti, että moottorilento on perinteinen ilmailun harrastuslaji, joka näkyy ja kuuluu yhteiskunnassa erittäin myönteisesti. - Huoleni johtuu jatkuvasti vaikeutuvista vaatimuksista lentokoneiden huolto- ja operointijärjestelyissä, sekä Suomen Ilmailuliiton passiivisuudesta kehitystä kohtaan, hän suomi. Vasemmalta Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen, puheenjohtaja Hannu Halonen ja toiminnanohjaaja Jorma Sucksdorff sekä Ilmailuhallinnon lentokelpoisuusosaston harrasteilmailuyksikön osastopäällikköMarkku Hiedanpää. set vähenevät olennaisesti. Hän kuitenkin muistutti toistamiseen, että ilmailuhallinnossa kirjataan ja valvotaan niitä harrastajia, jotka saavat tehdä huoltoja. Sorvari muistutti, että vuoden alusta astui voimaan uusi ilmailulaki, sen perusteella lentoturvallisuushallinto ja lentoliikennehallinto eriytettiin Ilmailulaitoksesta omaksi itsenäiseksi virastoksi, jonka nimeksi tuli Ilmailuhallinto. torilentokoneita. Sorvarin syyttävä sormi osoitti Suomen Ilmailuliiton suuntaan. Puhuja muistutti, että ultrakevyt Cessna 172:lle "arvokas kohtelu" Ilmailuhallinto uusi organisaatiotaan ja perusti uuden harrasteilmailujaoksen, jonka vetäjäksi nimettiin Rovaniemelläkin luennoinut Markku "Miuku" Hiedanpää. Tätä on systemaattisesti ajanut eteenpäin EASA (Euroopan lentoturvallisuusvirasto), päivämäärätkin on lyöty lukkoon. Tämä minua huolettaa, jatkoi Sorvari. Hiedanpää joutui Rovaniemellä melkoisen kysymysryöpyn kohteeksi. - Pitää saada konkreettisia tuloksia, jotka näkyvät viranomaismääräyksissä ja harrasteilmailua koskevissa säädöksissä