Ilmailulehti 2/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

RUODINNASSA YLEISILMAILUN ONNETTOMUUDET Numero 2/2011 74. vuosikerta Hinta 6,50 euroa Piper Malibu Suomessa KIMPPAKONEIDEN AATELINEN 11002 6 IMMOLAN VINTTURI PÄIVITETTIIN 2000-LUVULLE 414882 888030
lajin luottamushenkilöitä on paikalla. FAI:n pääsihteerin mukaan esim. Ja jossain vaiheessa järjestäjät havahtuvat ja toivovat, että SIL näkyisi tapahtumassa paremmin. Ilman heitä SIL ei olisi likimainkaan se, millainen se on nyt. Onko tapamme toimia ja viestiä, organisaatiot, järjestöön sitoutuminen jne. muuttunut aikojen saatossa. Ja tämä sama toimii vähän takaperoisestikin, luottamushenkilöstö joutuu puuttumaan myös ikäviin asioihin. Eli seuranta ja omavalvonta kuuluvat kaikille tasoille. Ja seuraavana kuningaskysymys: onko tämän sortin Samaan törmää lajien toimintakertomuksissa ja siis suunnitelmissa: pyritään SIL:n kanssa yhteistyössä siihen ja tähän. Mikä on ihmisten luottamustehtäviin ja järjestöihin sitoutumisen syy tai motiivi TÄNÄ PÄIVÄNÄ, nykyään. Luvan pyytämisen sijaan sen pitäisi olla itsestään selvyys, jopa vaatimus. Kysynkin nyt, miten SIL:n oma organisaatio SIL:n sisimmässä ja tärkeimmässä sisäpiirissä, ko. useilla FAI:n arvokisojen nettisivuilla FAI:sta ei mainita halaistua sanaa. Kevät ja kesä olisi aikaa kentän laidoilla ja terasseilla asiaa jahkiloida ja syksyllä avainhenkilöpäivillä hyvin valmistautuneena aiheen kimppuun. Eikö se kyseisen lajitoimikunnan toiminta ole SIL:n toimintaa jos mikään? Jossain päin Suomea on meneillään mikä tahansa ilmailutapahtuma. FAI:n lajikomissiot puhuvat ja kirjoittavat samoin, tehdäänkö 2 ILMAILU "SIL siellä, me täällä" -ajattelu lisääntynyt vai vähentynyt. Ja tämä on niin iso juttu, että jos mitä tahansa kiviä on kengässä, asia on puitava pohjamutia myöten läpi. Kirjoitusten sisältö ei välttämättä vastaa liiton virallista kantaa. Itse en ole erikseen käynyt kisasivuja varta vasten läpi, mielestäni siellä FAI näkyy suhteellisen hyvin. Täytyy vääntää aika isoja ruuveja, jos tämä fakta ei pidä paikkaansa. Eli SIL olemme me, ei erillisiä saarekkeita tai joukkoja harrastajia, jotka pyrkivät tekemään yhteistyötä SIL:n kanssa. Kuvitteellisessa peräpohjolan purjelentäjissä asia ja organisoituminen ei ehkä ole aivan niin kirkas. Hieman vastaavalla tavalla Urheiluilmailuopiston kanssa tehdään yhteistyötä, opiston joka on sen SIL:n koulutusyksikkö, nimenomaan niitä tehtäviä varten perustettu ja olemassa. SIL:n kyseisen lajin toimikunta (tai jäsenyhdistys) touhuaa päätä pahkaa tapahtuman eri rooleissa niin kuin asiaan kuuluu, enemmän tai vähemmän vastuujärjestäjinä. lajin toimikunnassa, tekee yhteistyötä SIL:n kanssa. FAI on painiskellut tismalleen saman ongelman kanssa. Mielestäni ei ihan parissa, vaan aivan liian monessa yhteydessä on törmätty seuraavanlaiseen vyyhteen. Ja luottamushenkilöstön roolia ja arvostusta voisi aivan hyvin nostaa tässäkin asiassa ja tätäkin kautta. Jokunen lisäesimerkki. toimikuntien jäsenet, hallitus jne. Kyseessähän on SIL:n lajitoimikunnan nimeämä tai valitsema kisa tai joukkue. Jos näin ei hommaa nähdä, asia pöydälle ja se on ruodittava läpi. Muu tie on turmelluksen ja hajaannuksen. Se SIL, joka valvoo sääntöjen noudattamista, on myös se kisaorganisaatio, paikallisorganisaatio ja luottamushenkilöt, eikä suinkaan vain se SIL-toimiston henkilöstö, lajin toimikunta saatikka SIL:n hallitus. Ainakin minä uskon niin. Kolumnin kirjoittaja, Kai Mönkkönen, on Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja. Esimerkiksi on olemassa joku sääntö tai ohje, kuka lie missä keksinyt ja päättänyt, vaikkapa arvokilpailuissa (MM-, EM-, SM-kisa) tai FAI-lisenssivaatimus ennätyksiin tai mikä tahansa vastaava. Mitä siitä seuraa. Liiton lajien edustusjoukkue ja/ tai kisa- tai tapahtumajärjestäjät ovat kyselleet, voivatko käyttää SIL:n logoa asuissaan, nettisivuillaan tai mainonnassaan. Mönkkönen yhteistyössä FAI:n kanssa vai itsekseen. Siis se SIL, joka on jo paikalla tapahtumaa pystyttämässä. Aloitin avainhenkilöpäivistä ja olisiko tässä ensi syksyn päivien teema, johon pureutua: "me SIL". Ja onhan asiasta eli FAI:n arvokisoista ja FAI:n näkyvyydestä olemassa ohje ja säännöstö (liekö arvokisajärjestäjät lukeneet), joita me järjestöissä olemme todella eteviä rustailemaan lisää ja lisää... Kuva Nea Kapanen-Niemi 2009, Vesivehmaa. SIL, mikä SIL? Omasta mielestäni SIL on luottamushenkilöjärjestelmä ja sen vapaaehtoistoimijat ovat tärkein tukipilari. Siis ihan sen samaisen SIL:n porukkaa... Joitain pieniä prosesseja on asiaa sivuten meneilläänkin. Sähköposti kolumnistille: monkkonen@ilmailuliitto.fi 2/2011. Se voi tapahtua tahattomasti asiaa sen kummemmin ja syvällisemmin pohtimatta, harmittomasti ja vahingossa, mutta kertooko se jostain. Tulisiko joku SIL:stä paikalle. Sitä sopii varmaan pohtia. Ja jos siltä näyttää ja tarvitsee, pitää muuttaa toimintatapoja tai rakenteita, että kokonaisuus ja yhtenäisyys säilyvät. Mielestäni "se SIL" on jo vahvasti paikalla jos ko. Tilaisuudessa hieman särähti korvaan pariinkin otteeseen jo alkaneen vuoden toimintasuunnitelmia perattaessa, että kulloinenkin laji tekee sitä ja tätä yhteistyössä SIL:n kanssa. Esimerkiksi liiton avainhenkilöpäivillä Lahdessa syksyllä 2010 oli koolla liiton eli sen SIL:n tärkein sisäpiiri, mm. Ehkä itse katsoo asiaan hieman liian läheltä päivittäin, eikä ymmärrä, että perusasiat on kerrattava aina ja joka paikassa vuodesta ja tilaisuudesta toiseen. Vai tarkoitetaanko SIL:n toimiston muutamaa henkilöä, SIL:n puheenjohtajaa, hallituksen jäseniä vai ketä. Ja ettei vaan kaikki edellä mainittu aja SIL:n (osalle porukkaa) tuttujen toimintatapojen ohi kaasu pohjassa vasenta kaistaa..
www.ilmailu. Ilmoitusmyynti ilmoitukset@ilmailu. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 55 euroa Kestotilaus 48 euroa uomen Ilmailuliiton vuosikokous pidetään 19. Vuosikokousta odotellen, Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu. Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu. Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext. Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Puh. Allekirjoittanut toivottaa vaalionnea hallitukseen pyrkijöille ja toivoo, että mahdollisimman moni kerho käyttäisi äänioikeuttaan. Jos juuri sinun kerhosi edustaja ei pääse paikalle, on valtakirjan antaminen esimerkiksi naapuriyhdistyksen luottohenkilölle suotavaa. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Joulupukki helikopterilla lastensairaalaan 40 42 Finnairin uudet värit Ysisimu yleisölle 45 46 50 51 Kutsu ilmailuaiheiseen valokuvauskilpailuun Yleisilmailun turvallisuus 2009 In Memoriam Ilmari Rintasalo 19462010 ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU 3 2/2011. Usein pussillinen vanhoja konsteja saattaa olla parempi kuin juuttisäkillinen uusia tai sitten aivan päinvastoin. Tänä vuonna hallituksessa on kolme erovuoroista jäsentä. Vaihtoehdot vaaleissa ovat yksinkertaiset: kolme eniten ääniä saanutta henkilöä tulevat istumaan hallituksessa seuraavan kaksivuotiskauden. maaliskuuta Vantaalla Suomen Ilmailumuseolla. (09) 3509 3444 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu. Tämä onkin tärkeä muistaa, että parhaimmillaan hallitus toimii silloin kun sillä on tarkkana mielessään yhteinen etu ja strategia. Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto. Sen työskentelyä seuranneena olen pannut merkille, että hallitusjäsenten harrastustausta ei ole vaikuttanut päätöksiin ainakaan negatiivisesti. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Miten tämä liittyy Ilmailuliiton vuosikokoukseen. Puh. Näin toimii demokratia myös ilmailumaailmassa. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Toivon, että yhdistykset muistavat oikeutensa vaikuttaa hallitusten jäsenten valintaan. Joillakin asioilla on tapana rutinoitua tiettyihin uriin. Ilmailuliiton lajikirjo on niin laaja, että katseen täytyy olla laajalle suunnattuna. Siten, että jäsenyhdistyksissä kannattaa oikeasti miettiä äänivaltansa käyttämistä vakavasti. ILMAILU-lehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Jos jäsen on esimerkiksi tunnettu moottorilentoharrastuksestaan, samalla tavalla tämä on ajatellut kaikkien lajien, kuten esimerkiksi laskuvarjohyppääjien, Mikko Sokero päätoimittaja Kannen kuvat Ilkka Mäkelä ja Hannu Koho Painopaikka Tässä numerossa 4 10 Saapuneet-uutispalsta Piper Malibu, kimppakoneiden aatelinen Malmille Oy Scanweb Ab, Kouvola 2011 36 SAAB 90 Scandia, ensimmäinen siviili-Saab ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Tämä pätee niin yritysmaailmassa kuin yhdistyksien hallituksissa. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ ilmoitusvarauksia. Hallitus on liiton tärkeä toimielin, joten ajatukseen, kenet haluaa työhön, kannattaa nähdä hieman vaivaa. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Jos eduskunta on jonkin sortin kuva Suomen kansasta, on samalla kaavalla Ilmailuliiton hallitus "pienoismalli" jäsenistöstään. Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 74. vuosikerta S Vaalit tulossa oletko valmis? lennokkiharrastajien tai varjoliitäjien, parasta. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. 14 16 19 20 22 26 28 30 35 Raimo Makkonen, kentänkiertäjästä maailmaympärimatkaajaksi Immolan hinaukset 2000-luvulle Paavon Purjelentokulma Pienoista Mallipuhetta Hyvät matkustajat, tervetuloa virtuaalilennolle Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Lekobensa on halpaa niin kauan kuin sitä saa. Nyt Ilmailuliiton jäsenyhdistyksissä kannattaa tehdä päätökset, kenelle äänet annetaan. Tärkein päättäjä ja sanansa sanoja liitossa on vuosikokous eli jäsenistö. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Putkikatseinen oman tien kulkeminen hallitustyössä turhauttaa vähintään itse jäsenen. Valtakirjankin löytää helposti esitäytettynä Ilmailuliiton sivuilta, joilla julkaistaan myös kaikki kokousmateriaali
Ohjaaja menetti koneen hallinnan jarruttaessaan kapealla ja lyhyellä rullaustiellä. Lupakirjojen lukumäärä oli vuoden vaihteessa 1290, missä on kasvua 42. Ilmavoimilla oli tukikohdassa normaali yölentotoiminnan mukainen pelastuspalveluvalmius. Onko konekimpassanne uusi alus. . Kerho- ja yhdistyskuulumisia tai uutisia. Enää paperiliuskat eivät lennä laarista toiseen, vaan paperin on korvannut paneelinäyttö. Helsinki-Vantaankin tornissa on siirrytty "paperittomaan konttoriin". Neljää ei ole onnistuttu tunnistamaan. Nousuvarjot 5 (-) Yleisilmailu 21 (-) Simulaattorit 44 (-) Experimental 63 (1) Ilmapallot 77 (26) Moput 157 (-) Riippuliito 196 (49) Ei tietoa 322 (2) Varjoliito 638 (73) Ultrakevyet 932 (4) Lennokit 1369 (256) Moottorilento 1979 (81) Purjelento 2004 (240) Laskuvarjo 2390 (306) Sähköiset liuskat käyttöön lennonjohdoissa Nyt muun muassa Helsinki-Vantaalla on otettu käyttöön sähköiset liuskat lennonjohtotyössä. Ohjaaja löydettiin heti ja hänet toimitettiin lääkärin tutkittavaksi. Suomen lentoliikennettä palveleva Finavia Oyj on päättänyt tarjota sotilasilmailun tarpeet täyttävän lisäpalvelun säähavaintoja varten. Koneen ollessa ajautumassa ulos rullaustieltä hän käytti ohjeen mukaisesti heittoistuinta. Kuvat Mika Ajomies/Finavia. 4 ILMAILU 2/2011. Amerikkalainen Ne Capital Management LLC suunnittelee rahtilentoyhtiön perustamista Suomeen. ILMAILUN lukijamäärä on tällä hetkellä noin 55 000. Toiminnanjohtajan vaihdokseen ei liity dramatiikkaa. Yllä työasema, alla paneelinäyttö. Reaaliaikainen sääneuvontapalvelu käynnistyy helmikuussa 2011 ja se on tarjolla kaikille muillekin siitä kiinnostuneille ilmailijoille. Ultrakevytlentäjien lukumäärä kasvaa edelleen. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä ohjaaja teki laskun kiitotien suuntaiselle rullaustielle. Finnairilla on sopimus kahden Boeing MD-11 -koneen myynnistä Ne Airille. Laskeutuminen pimeälle kiitotielle on säännöllistä lentokoulutusohjelmien mukaista toimintaa, jonka tavoitteena on harjoitella kriisitilanteita varten. Jos samassa perheessä on useampi liiton jäsen, talouteen menee vain yksi lehti. Asikainen on vielä vaitonainen uudesta työpaikastaan. Koneina Yoshilla ja Jurgisilla ovat venäläisvalmisteiset Suhoi 26- ja 31-taitolentokoneet. P Hornet-ohjaaja pelastautui heittoistuimella Pirkkalassa imeälentoharjoituksessa Satakunnan lennoston yksipaikkaisen F-18C Hornet -hävittäjän lasku epäonnistui Pirkkalan tukikohdassa 27. Ohjaajan tehtävänä oli harjoitella lentämistä pimeänäkölaitteen avulla yöllä lentokoulutusohjelman mukaisella lennolla. Alustavan tutkimuksen perusteella ohjaaja ei loukkaantunut onnettomuudessa lieviä venähdysoireita lukuun ottamatta. Tilastokivaa Ilmailuliitosta Suomen Ilmailuliiton jäsenrekisterissä on 10 197 jäsentä; naisia 816 ja miehiä 9377. Perustamisesta asti Suomen Lentopelastusseuraa luotsannut toiminnanjohtaja Tero Asikainen on ilmoittanut jättävänsä hallitusti työpaikkansa vielä määrittämättömällä aikataululla. Lentopelastusseura palkkaa uuden toiminnanjohtajan aikanaan nopealla aikataululla. Lennon lopuksi laskeudutaan pimeälle kiitotielle. Finnair Cargo harkitsee vähemmistöosakkuutta yhtiössä. Yoshi Muroya korvaa Jämin näytöksessä tulonsa peruneet romanialaiset Ioan Postolachen ja Dan Stefanescun, joiden alunperin piti esiintyä Jurgis Kairysin perustamassa Airbandits-ryhmässä. Yoshi Muroya & Jurgis Kairys esittävät Jämillä huikeimman koskaan Suomessa nähdyn taitolentoesityksen. Jokaisen jäsenen osoitteeseen menee ILMAILU-lehti. Kilpailulisenssejä oli 1038. Kasvuvauhti on pudonnut 2000-luvun alkuvuosista, jolloin vuosittain valmistui jopa yli sata uutta ultrakevytlentäjää. Kerro kuulumisenne kaikille ILMAILUN lukijoille V Red Bull -tähdet Jämille uonna 2009 ensimmäisen kautensa Red Bull Air Race -kisassa lentänyt japanilainen Yoshihide Muroya esiintyy liettualaisen Jurgis Kairysin kanssa Jämi Fly In & Airshow -tapahtumassa 16.17.7.2011. Uudet palvelut otetaan käyttöön viranomaishyväksynnän jälkeen, jonka Finavia odottaa saavansa tammi-helmikuussa. Moottoripurjelentäjien lukumäärä pieneni 824:stä 749:ään. Heittoistuinhypyn jälkeen kone ajautui rullaustieltä ja pysähtyi rullausalueen ulkopuolelle lumipenkkaan. kuuluisa Cobra-liike, Kairysin korkkiruuvi sekä erittäin dynaamista lentoa parhaaseen Airbandits-tyyliin musiikin, pyrotekniikan ja tähtimoottorien jyhkeän murinan säestämänä. Ohjelmassa mm. Kerron, kun olen uudessa paikassani. Hoidan Lentopelastusseurassa asiat siihen malliin, että seuraajani pystyy hyppäämään suoraan ohjaimiin, Asikainen sanoo. Harrastuslajimerkinnöissä on puutteellisuuksia. Q Lyhyesti Lisääntyneestä rahtikysynnästä johtuen Finnair-konsernin rahtitoiminnoista vastaava tytäryhtiö Finnair Cargo Oy tutkii mahdollisuutta osallistua hankkeeseen, jonka tavoitteena on aloittaa mannertenvälinen rahtiliikenne Helsingistä. Koneen ohjaaja pelastautui heittoistuimella. Finavian kumppani palvelun tuottamisessa on Ilmatieteen laitos, jonka kanssa Finavialla on jo entuudestaan pitkäaikainen yhteistyösuhde. Lisäksi Finavia varmistaa Ilmatieteen laitoksen kanssa tehtävällä validointimenettelyllä automaattisen säähavaintojärjestelmänsä ehdottoman luotettavuuden. tammikuuta kello 19.58. Kokonaishenkilömäärän perässä on suluissa lajin voimissaan olleet lisenssit. Lukumäärä onkin ollut loivassa laskussa jo pitkään. vaikka kuvan kanssa! Tekstit ja kuvat osoitteeseen ilmailu@ilmailu. Kone lähestyi Pirkkalan tukikohtaa lännen suunnasta tarkoituksenaan laskeutua kiitotielle 06
Lisäyksinä tulivat viisi Blue1:n Boeing 717-konetta, Finnairin kolme Airbus 330-konetta ja yksi A340:sta sekä rahtikoneeksi rekisteröity MD-11F. Piper PA-28 -tyyppisiä tosin re- kisteröitiin neljä, mutta niistä kaksi olivat Arroweja eli kokolailla perus-140-versiosta poikkeavia. Muut lisäykset olivat sitten yksittäiskappaleita. Pääsyvaatimukset ovat samat miehille ja naisille. 2011 alkavalle Laskuvarjojääkärikurssille hakijoita oli 339. Rekisteristä poistui kaksi Blue1:n MD-90-konetta ja kaksi Avro RJ85-konetta, kaksi Finncommin Embraer 145 -konetta sekä Finnairin kolme Boeing 757-, kaksi Embraer 170ja neljä MD-11-konetta. Toinen harvinaisempi uusi konetyyppi Suomen taivaalla on nelipaikkainen Jabiru J400, joka ostettiin Englannista ja lentää nyt experimentalina. Samalla järjestetään ensimmäinen osa palkattuun henkilöstöön kuuluvien sopimussotilaiden valintakokeista. Koulutus alkaa vuosittain heinäkuussa ja kestää 362 vuorokautta. Ilmailuopisto rekisteröi kaksi Embraer Phenom 100 -pienjettiä. jäsenyyteen sisältyvät vakuutukset saadaan sillä tavalla voimaan heti: vaikkapa kesäsunnuntaina aamu-kahdeksalta. Uusrekisteröintien kärjessä komeilee Ikarus C42 B kahdeksalla koneella. Muut mahdolliset maksut laskutetaan siis entiseen tapaan toimistosta. Ikarus C42 oli Suomen suosituin uusi pienkonetyyppi vuonna 2010. 2/2011 ILMAILU 5. Muita tulokkaita liikesuihkujen puolella olivat Falcon 7X sekä CJ2-mallinen Cessna CitationJet. Hakuaika molemmille kursseille päättyi 6. Ilma-alusluokittain muutokset jakaantuvat seuraavan taulukon mukaisesti. 2009 Lisäykset 562 31 99 10 90 8 406 8 68 5 292 25 1517 87 Poistot 23 15 3 11 9 2 63 U Laskuvarjojääkärikokelaat testeissä Utissa ja Kouvolassa tin Jääkärirykmentin Erikoisjääkäripataljoonan valintakokeet järjestettiin viikolla 4 Utissa ja Kouvolassa. Pienkoneiden puolella suosituin yksittäinen konetyyppi oli Cirrus SR22, joita rekisteröitiin kolme Patrian koulutuskäyttöön. Kokonaislukumäärä kasvoi 1,7 % vuoteen 2009 verrattuna ja vuoden 2010 lopulla rekisterissä oli 1544 ilma-alusta. Rekisterijulkaisusta ilmenee, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Suomen ilma-alusten lukumäärä nousi edelleen vuonna 2010. virtuaaliviivakoodin. Pyöriväsiipisten osalta nettolisäys oli viisi konetta, joista mainittakooon kaksi autogiroa (MTOSport ja RAF 2000 GTX-tyyppiä) sekä Rajavartiolaitoksen uusi AW119 Koala. Isojen liikesuihkujen luokassa konekanta lisääntyi kahdella BD-700 Global Expressillä sekä Cessna Citation X:llä, joka tosin ehti jo poistuakin rekisteristä. Yleisilmailukoneiden nettolisäys oli kahdeksan. Laskuvarjojääkärikurssille hakeudutaan vapaaehtoisesti. Mielenkiintoinen tulokas on myös Agrolentopalvelun hankkima Sud Aviation SA 315 B Lama, joka on kuulun Alouette II:n kehitysversio. Kaksipäiväinen valintakoe sisälsi fyysiset ja psykologiset soveltuvuustestit, haastattelut sekä lääkärintarkastuksen. joulukuuta 2010. Näistä mainittakoon uudelleen rekisteröity harvinainen Rockwell Commander 112 eli OH-ACM, jonka pitkä peruskorjausprojekti on nyt saatu valmiiksi. Jäsenasiat-osiosta löytyy jäsenilmoituslomake, jonka täytettyään uusi jäsen saa välittömästi tiedot jäsenmaksun maksamista varten, eli ns. A22 Foxbat jäi kakkoseksi kolmella koneella. Ilmailuliiton jäseneksi helposti netissä Ilmailuliiton jäseneksi pääsee jatkossa entistäkin helpommin nettisivuilla www. Erikoisjääkäripataljoonassa koulutetaan myös sopimussotilaan määräaikaisessa virkasuhteessa olevia erikoisjääkäreitä vaativampiin erikoisjoukkotehtäviin. Vuoden lopussa 2010 Lentokoneet 573 Liikennelentokoneet 94 Helikopterit ja autogirot 95 Purje- ja moottoripurjekoneet 403 Ilmaa kevyemmät ilma-alukset 64 Ultrakevyet 315 Yhteensä 1544 Liikennekoneiden määrä väheni viidellä. Kerhojen jäsenmaksuja ei palvelussa voi maksaa, vaan ainoastaan liiton maksun. ilmailu.fi. Ultrakeveiden nettolisäys oli 23 konetta. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO T Ilma-alusten rekisteröinnit 2010 rafi on taas ilahduttanut tilastonikkareita julkaisemalla vuodenvaihteessa päivitetyn Suomen ilma-alusrekisterin. Hakupapereiden perusteella tehdyn esikarsinnan perusteella kutsu valintakokeisiin lähetettiin 286 henkilölle. Jäsenyys ja mm. Kokeiden perusteella valitaan 5070 soveltuvinta henkilöä varusmiespalvelukseen Laskuvarjojääkärikurssille
Korjaus- ja muutostyö oli maksanut noin 16 miljoonaa euroa. Ennätyshyppy-yrityksiä tehtiin 10, joista kymmenes onnistui. Normaalisti Hornetin ohjainten komennot välittyvät ohjainpintoja liikutteleville servosylintereille sähköisesti. Kone ei reagoinut oikaisuvetoon normaalilla tavalla ja nopeus kiihtyi kohti pelastautumisen kannalta kriittistä rajaa. Onnettomuuskoneen pystysyöksyn alkuvaiheessa oikeaa korkeusperäsintä liikuttavan servosylinterin pääventtiiliin tuli vika, minkä seurauksena peräsimet liikkuivat ristiin ja ohjausjärjestelmä siirtyi mekaaniseen toimintamuotoon. Naisia oli ennätysleirillä yli 60. Kuva Ilkka Mäkelä. Kiinnitä huomiota turvavöiden kuntoon Toimivaltaisten viranomaisten tekemissä tarkastuksissa huoltoorganisaatioihin on käynyt ilmi, että joissakin huolto-organisaatioissa on huollettu turvavöitä hyväksymättömien huolto-ohjeiden mukaisesti. Koneen korkeusperäsimen servosylinterissä ilmeni vika, joka käynnisti turmaan johtaneen tapahtumaketjun. Perjantaina muodostelman koko kasvoi 40 41 hyppääjään. Ohjaajat käyttivät heittoistuimia koneen nopeuden kiihdyttyä 875 kilometriin tunnissa. Ilman pätevää huoltotodistetta EASA-ilma-alus, jossa kyseisiä vöitä on asennettuna, ei ole lentokelpoinen. Q R Malmille toinen Koala-kopteri ajavartiolaitoksen Helsingin Vartiolentue sai toisen Koala-kopterinsa tammikuun alussa. Onnettomuuteen johtanut tapahtumaketju käynnistyi suunniteltuun koelento-ohjelmaan kuuluneen pyrstöluisun aikana. Ohjaajat aloittivat oikaisutoimenpiteet ja yrittivät palauttaa korkeusohjauksen takaisin tietokoneavusteiseen tilaan, mutta se ei ollut vian takia mahdollista. Hyppykorkeudet yrityksillä olivat 4 700 5 300 metriä. tammikuuta 2010 tuhoutuneen F-18D Hornetin (HN-468) maahansyöksyn syytä selvittäneen onnettomuustutkintalautakunnan työ on valmis. Suomesta mukana oli Jonna Berghäll. Viidennellä yrityksellä saavutettiin uusi maailmanennätys. Vaihtoehtoisesti korjatut vyöt voidaan hakemuksesta hyväksyä ilma-aluksen muutostyönä, jos hakija pystyy osoittamaan niiden täyttävän lentokelpoisuusvaatimukset. kone oikaistaan vaakalentoon. Harjoituspäiviä ennen ennätystä oli kaksi, jolloin hypättiin yhdeksän hyppyä yhdestä tai kahdesta koneesta erilaisilla kuvilla. Servosylinteririkko pudotti Hornetin uupajoella 21. Hyppyhetkellä lentokorkeutta oli noin viisi kilometriä. Lentokelpoisuuden palauttamiseksi virheellisesti huolletut vyöt pitää vaihtaa. OH-HVM-tunnuksisella helikopterilla tahkottiin kenttäalueella mitä ilmeisemmin tyyppilentoja vaativissa erityis-VFR-keleissä. Jonna Berghäll laskuvarjohypyn headdown-ME:ssä Naisten uusi headdown-muodostelman maailmanennätys tehtiin Arizonassa viime marraskuussa 5 300 metrin korkeudesta. Kone syöksyi maahan kello 11.47 tuhoutuen täysin. Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailulinja Yhteistyössä ilmailun ammattilaisten kanssa - simulaatiolla tuettu ilmailun perusteoria - simulaatiolla tuettu syventävä teoria - aineenopetuksen ilmailun kurssit - UPL / PPL lupakirja- ja tutustumiskurssit - vierailut ilmailun eri kohteisiin - yhteensä 16 Ilmailu -oppiaineen kurssia Otamme vuosittain 20 uutta opiskelijaa Valintakriteereinä opintomenestys ja pisteytetty haastattelu. vyk.asikkala.fi opo 044 7780 414 6 ILMAILU 2/2011. Nopeuden kiihdyttyä J Koala OH-HVM matkalla platalta Rajan hallin suojiin Malmilla. Tällaista huoltotyötä ei ole tehty Osa 145 vaatimusten mukaisesti, joten kyseisille vöille työstä 28.9.2003 tai sen jälkeen annettu huoltotodiste EASA Form 1 ei ole pätevä. Muodostelmassa oli 41 hyppääjää. Torstain paras oli 33/39 hyppääjää. Maahansyöksyyn päättynyt lento oli viides muutos- ja korjaustyön jälkeinen koelento. Tuhoutunut koneyksilö oli Karstulassa 2001 yhteentörmäyksessä vaurioituneesta yksipaikkaisesta kaksipaikkaiseksi D-malliksi muutettu koneyksilö. Konetta ohjasivat Ilmavoimien koelentäjät, jotka pelastautuivat heittoistuimilla. Purje- ja moottoripurjelentokoneissa voidaan Ilmailulaitoksen päätöksen Dnro 25/67/03 mukaan vyöt korvata myös toisilla ilmaalukseen sopivilla amerikkalaisen TSO C22f tai vastaavien saksalaisten vaatimuksien mukaan valmistetuilla vöillä, jos ilma-aluksen tyyppihyväksynnän haltija ei ole rajoittanut käytettävää vyömallia määrittelemällä sille varaosanumeroa. Pyrstöluisussa kone ohjataan pystyasentoon, josta se nopeuden hidastuttua liikkuu hetken pyrstö edellä maata kohti ja kääntyy pystysyöksyyn. Ohjauskomentoja käsittelee ohjaustietokone, joka antaa komennot ohjainpintoja käyttäville servosylintereille. Muodostelman tekoon tarvittiin 10 yritystä. Hyppykoneina ennätysyrityksissä oli Skyvan ja kaksi Twin Otteria
A320neo auttaa pienentämään vaikutustamme ympäristöön. ATR:llä A Airbusille 10 000:s tilaus Virgin Americalta ricalta tilauksen 60:stä A320-lentokoneesta. Tilauskirjassa oli vuodenvaihteessa 159 konetta, joten tuotanto on turvattu vuoteen 2013. Kotimaan liikenteen lentoyhtiöiden markkinaosuuksia: Finnair (51,7 %), Finncomm Airlines (28 %), Blue1 (17,2 %) ja muut (2,9 %). Yritykset eivät voi jättää ilmastonmuutosta huomiotta. Lapin kenttien (Enontekiö, Ivalo, Kemi-Tornio, Kittilä, Kuusamo, Rovaniemi) kautta kulki 829 900 matkustajaa (-7 %). Arvostamme heidän ammattiaan ja uskomme, että EasyJetin uudet matkatavarasäännöt ovat musiikkia heidän korvilleen. Reitit kattavat koko Pohjois-Amerikan. suurempi hetkellinen lentoonlähtöteho, lasiohjaamo, Thalesin uusi CAT III- ja RNP-avioniikka, uudet matkustajaistuimet ja isommat matkatavaralokerot. ATR on kypsynyt menestykseksi. Virgin America perustettiin elokuussa 2007. Vuodelle 2011 yhtiö ennustaa 1,8 miljardin liikevaihtoa. (09) 449 801 Varastomyymälä avoinna: Ke 17-19, La 10-14 shop@aviationshop.fi - Verkkokauppa: www.aviationshop.fi ATR teki viime vuonna kaupat 80 koneesta TR-yhtiö, joka tunnetaan Suomessa Finncomm-yhtiön turbopropkoneiden valmistajana, kertoi saaneensa 80 tilausta 2010 ja lisäksi optiot 33 koneesta. Yhtiömme on vain kolme vuotta vanha, ja kun monet lentoyhtiöt nyt kutistuvat, me kasvamme ja tuomme palvelumme uusille markkinoille. Liikenteen kehitystä heikensivät merkittävästi Islannin tulivuoren purkaus huhtikuussa ja työtaistelut joulukuussa. Koneet esitellään tässä teoksessa yksityiskohtaisesti teknisen kehitystyön, hankinnan ja käytön suhteen. Kansainvälisiä matkustajia oli 184000 (- 8,2 %). Yhtiö kertookin että taloudelliset turbopropkoneet ovat nykyään lentoyhtiölle erittäin kiinnostavia. 440 sivua + kuvaliite 80 sivua. Lentomatkustus kolminkertaistui Lappeenrannassa, jossa Ryanair ja Air Baltic kasvattivat kansainvälistä matkustusta. Kansainvälisen liikenteen tärkeimmät kohdemaat olivat: Saksa 1 484 700 matkustajaa, Ruotsi 1 119 200, Iso-Britannia 974 100, Espanja 907 800 ja Tanska 647 200 matkustajaa, ILMAILUKIRJOJA HYÖKKÄYS AURINGOSTA Ritari Eino Luukkasen elämä Mannerheim-ristin ritari Eino Luukkanen lensi Fokker-, Brewster- ja Messerschmitt-hävittäjillä 438 sotalentoa, osallistui 102 ilmataisteluun ja saavutti 54 ilmavoittoa. A320neo antaa toiveita vielä paremmista luvuista, Virgin-konsernin perustaja sir Richard Branson sanoo. Haikaralaivue on Jean-Michel CHARLIERIN (Blueberry) kirjoittama ja Albert UDERZON (Asterix) piirtämä klassinen sotaseikkailu, joka kertoo kahden lentäjän, Tanguy ja Laverdure, edesottamuksista Ranskan ilmavoimien riveissä. can pääjohtaja David Cush sanoo. Kotimaan liikenteessä matkustus väheni 6,1 %. Meidän on löydettävä uusia ja entistä parempia toimintatapoja taistelussa muutosta vastaan. Virgin America on myös ensimmäinen yhtiö, joka on tehnyt sitovan tilauksen uusista A320neo-koneista. Tilausnumero: 57-774 Hinta 16,10 Postitse u aks + postim Kajanuksenkatu 12, 00250 Helsinki Puh. Tilausnumero: 57-013 Hinta 32,- ALBATROSISTA PILATUKSEEN Suomen sotilaslentokoneet 1918-2010 Runsaassa 90:ssä vuodessa Suomen Ilmavoimien käytössä on ollut lähes 200 eri konetyyppiä. Lapin matkustajamäärät vähentyivät selvästi. Pienet käyttökustannukset, mukava matkustamo ja hiilidioksidipäästöjä vähentävät ratkaisut uusissa A320koneissamme ovat edistäneet menestystämme Pohjois-Amerikan markkinoilla, Virgin Ameri2/2011 Airbus on saanut Virgin Ame- menee siis hyvin. Kokonaismatkustajamäärä kasvoi 1,6 %. Finncommin käyttämään 500-sarjaan verrattuna 600:ssa on mm. Finavian lentoasemien kautta kulki 16 462 600 matkustajaa, joista 27 % oli kotimaan liikenteen matkustajia. Tiedämme, että monet ammattimuusikot lentävät festivaaleille ja konsertteihin eri puolille Eurooppaa. Kuvassa Finncommin ATR-72-500. ILMAILU 7. Lentomatkustus kääntyi kasvuun Kansainvälinen lentomatkustus kääntyi nousuun ja kasvoi 4,8 % vuonna 2010. Liikevaihto oli 1,35 miljardia euroa, josta voi laskea suuntaa-antavan hintatiedon noin 26 miljoona konetta kohti. Suuremmat soittimet, kuten sello, on mahdollista kuljettaa matkustamossa erityissopimuksesta. Enintään 30 X 117 X 38 cm tilaa vievät soittimet mahtuvat lentokoneen hattuhyllylle ja ne hyväksytään käsimatkatavaroiksi. Näihin mittoihin mahtuvat muun muassa kitara, viulu, viola, piccolo, huilu, klarinetti, torvi ja trumpetti. Dana Dunne, EasyJetin kaupallinen johtaja sanoo: Olemme ylpeitä voidessamme tukea Euroopan rikasta musiikkiperintöä. Oikea lentokonetyyppi on merkittävä tekijä menestyksessämme. Lentoyhtiö on viimeisten kuukausien ajan käynyt keskustelua Ison-Britannian muusikkoyhdistyksen (Incorporated Society of Musicians) kanssa siitä, miten muusikoita ja heidän soittimiaan olisi helpointa kuljettaa. Tilaus on Airbusin 10 000. ATR toimitti 51 uutta konetta vuonna 2010. Vuonna 2011 yhtiö uskoo saavansa tyyppihyväksynnät ATR-42 ja 72-koneiden uudelle 600-versiolle. Virgin American nykyinen A320-konekanta on jopa 25 % keskimääräistä amerikkalaista kalustoa parempi polttoaineen kulutukseltaan ja hiilipäästöiltään. Iso-Britannia 100 000 matkustajalla) oli edelleen tärkein lähtömaa. Viime vuonna Helsinki-Vantaan lentoasema oli Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. 52 sivua, kovakantinen, värillinen. 316 sivua. Tilausnumero: 57-058 Hinta 39,- HAIKARALAIVUE 1: Ilmojen kotkat Easyjet helpottaa muusikkoelämää Euroopan johtavan halpalentoyhtiön, EasyJetin, uudet muusikkoystävälliset matkatavarasäännöt ovat toimialan joustavimpia. Yhtiön reiteillä lentää yli 30 A320-konetta. Sodan jälkeen Eino Luukkanen yleni everstiluutnantiksi ja rykmentinkomentajaksi. Kotimaan matkustajia oli 4 470 300 ja kansainvälisen liikenteen matkustajia 11 992 300. 150 mustavalko ja 50 värikuvaa, 40 väripiirrosta
Piper Sport jäänee tiettävästi USA:n markkinoille, joskin erinimisenä. Tapaus on jo toinen, jossa iso amerikkalainen konevalmistaja lopettaa yhteistyön erillisen LSA-valmistajan kanssa. Joukossa on yksityisasiakkaita ja valtioita, joista useimmat haluavat pysyä nimettöminä. Piper Sport ei tulekaan Piper Aircraft on ilmoittanut lopettavansa vuonna 2010 aloitetun yhteistyön tsekkiläisen Czech Sport Aircraft -yhtiön kanssa. Yhteistyön kohteena oli CZA:n kaksipaikkainen Sport Cruiser -lentokone, josta piti tulla Piper Sport eli Piper-perheen edustaja LSA-koneluokkaan. Terv. Ensimmäiset koneet toimitetaan Aeroflotille ja Armavialle. Ensilento tapahtui toukokuussa 2008. Pentti Perttula Toisin kuten viime ILMAILUSSA väitimme, Turbaboogiet Jyväskylässä -jutun oikea kirjoittaja oli Pasi Pirttikoski. GI-Palvelut Oy CAMO FI.MG.0027 Teemme: - huolto-ohjelmia - lentokelpoisuuden hallintaa - lentokelpoisuustarkastuksia Kerromme lisää: Hannu Mäkeläinen (CAM) gipalvelut@gmail.com 0400 468 466 2/2011 8 ILMAILU. Q Superjet 100 etenee Bombardierin CRJ-koneperheen kanssa. Jäljelle jää Cessna, joka vastikään tiedotti, että Skycatcher LSA -koneen asiakastoimitukset ovat nyt pääsemässä vauhtiin. Superjet 100 koelennolla. Venäläinen Suhoi Superjet 100 -liikennekone on saanut venäläisen tyyppihyväksynnän. Koneessa on ranskalais-venäläiset PowerJet SaM 146 -moottorit. Piperin tiedotteen mukaan yhteistyön lopettaminen on Piperin pitkän ajan etujen mukaista. kiinalainen ARJ21 ja japanilainen MRJ. lentokoneeseen. Airbus sai myös kahdeksan uutta tilausta vuoden aikana, mikä nostaa tilausten kokonaismäärän 170 liike- Airbus toimitti 15 business-jettiä Piper Sport esiteltiin varsin komeasti AERO-messuilla huhtikuussa viime vuonna. Oikaisuja Kiitos (edellisessä numerossa olleesta) oikaisusta, mutta nimeni on siinä väärin, joten julkaissette oikaisun uudelleen oikean nimen kanssa. Superjet 100 on 75-95-paikkainen kone, joka kilpailee lähinnä Embraerin E-sarjan sekä Airbus toimitti 15 liikelentokonetta vuonna 2010. Superjet on pitkään aikaan merkittävin venäläinen liikennekoneiden luokkaan, joten odotukset ovat korkealla. Koneiden arvo oli 1,5 miljardia euroa. Ensimmäinen oli Cirrus Design, joka teki yhteistyötä saksalaisen Funk FK14 -koneen valmistajan kanssa. Eräiden ilmailulähteiden mukaan Piper-yhtiön strategia keskittyy tulevaisuudessa suurempiin lentokoneisiin. Sekä uudet että koneensa nyt saaneet asiakkaat ovat Aasiasta, Euroopasta ja Lähiidästä. Tuleva vuosi näyttää, pystyykö se lunastamaan paikkansa nykyaikaisten keveiden suihkuliikennekoneiden kovassa seurassa, johon ovat pyrkimässä myös mm. Siitä on osoituksena vastikään uudistettu PiperJet, jonka jatkosuunnitelmissa siintää jo kaksimoottorinen versio
29.5. Olimme ilmassa yli 15 tuntia. Räyskälä Tarkastuslentäjäkoulutus 13. Hän työskentelee lennonjohdon vuoroesimiehenä Tampereella. Ultrahinauslentäjäkoulutus 21. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto. 15.4. 24.7. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Kaksikon keskinopeus oli 119,29 kilometriä tunnissa. 25.4. moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto. Klaus Ohlmannilla on kirjassaan 25 000 tuntia purjelentoa. Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto. Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto. Espanja, Santa Cilia de Jaca Rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutuskoulutus alk. Halme on aktiivilentäjä ja siten mukana myös käytännön työssä Lentopelastusseurassa. Janne Vainio Tero Asikaisen tilalle Lentopelastusseuraan S Suomen Urheiluilmailuopisto Purjelennon vuoristolentoleiri 26.2. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto. Kokonaiskysyntä nousi joulu- kuussa 35 % ja kapasiteetti 19 %. laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdor (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto. Vuoriston kyljessä ja lähistöllä on rajuja tuulia, joista voi selvitä vain Klausin kovalla kokemuksella. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. Koneessa ei ole lämmitystä, seitsemättä kertaa Argentiinan vuoristossa lentämässä ollut Anssi Soila sanoo. 020 7432 999, faksi 020 7432 991 Suomen Ilmailuliitto ry Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. internet 7.3.2011 mm. LENNOKKI-, laskuvarjo- ja avustajaihmisille, lähijakso Räyskälässä Falke-peruskorjaus, täydennysosio: mittari- ja sähköasennukset sekä muottityöt 11. Soila on myös Suomen Ilmailuliiton jäsen. 22.5.2011 Rovaniemi Pelastusvarjoleiri varjoliitäjille 23. olevalla lomakkeella. www.ilmailuliitto. ILMAILU 9 2/2011. Kristiinankaupunki Purjelennon verkkoteoriat alkavat 21.3. Päällikkö Ohlmannin ja Soilan miehistö lensi 1 750,6 kilometrin matkan 26 metrin siipikärkivälisellä Nimbus 4 DM -purjelentokoneella. Joulukuussa 2010 Blue1:n matkustajamäärä nousi 30 % 138 000 matkustajaan erityisesti hyvin menneen Euroopan liikenteen takia, jossa nousu oli peräti 75 %. Koko vuoden 2010 käyttöaste nousi 2,7 prosenttiyksikköä 67,9 prosenttiin. ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu. SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop. Lentopelastusseuran toi- B lue1:n matkustajamäärä nousi tuhkapilven, työtaisteluiden ja lumipyryjen siivittämänä viime vuonna seitsemän prosenttia 1 566 000 matkustajaan. Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu. Joulukuussa Blue1:n lennoista 46,9 % lähti aikataulun mukaisesti ja 94,2 % suunnitelluista lennoista lennettiin. H minta on minulle tuttua, joten uskon, että saamme paljon asioita aikaiseksi, entinen lentopelastuskeskuksen päällikkö Halme sanoo. 13.3. Räyskälä KOULUTTAA uomen Lentopelastusseura ry:n hallitus on valinnut yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi Janne Vainion, 41. Räyskälä Punnituskurssi 21. Anssi Soila puolestaan on teollisuusmies, joka vaikuttaa edelleen lähinnä sijoittajana ja hallitusammattilaisena. Jäsenmaksut 2011 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 65,32,41,170,Puheenjohtaja Tapio Pitkänen Varapuheenjohtaja Tero Auranen Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434, 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto. lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto. Hän on Finnairin Lentokerhon jäsen. Tuhkaa, työtaisteluita ja lumipyryä Pekka Halmeesta Lentopelastusseuran hallituksen puheenjohtaja elmikuun alussa Tikkakoskella pidetty Suomen Lentopelastusseura ry:n vuosikokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Pekka Halmeen. Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto. Vainio tulee Lentopelastusseuraan Finavian palveluksesta. Anssi Soila purjelennon maailmanennätyksessä Saksalaisen Klaus Ohlmannin ja suomalaisen Anssi Soilan purjelennon kolmiolento Argentiinan vuoristossa tuotti maailmanennätyksen tammikuun puolivälissä. Asiasta myös Paavon purjelentokulmassa sivulla 19. Lisätietoja www.suio. Suomen Urheiluilmailuopisto, Räyskäläntie 311, 12820 RÄYSKÄLÄ, puh. Matkustajakäyttöaste nousi joulukuussa viime vuoteen verrattuna 8,7 prosenttiyksikköä 72,7 prosenttiin. 15.5. Ultrakevyt- ja moottoripurjelennon verkkoteoriat alkavat 28.3. Edellinen toiminnanjohtaja Tero Asikainen siirtyy muihin tehtäviin. Vainio on aktiivinen Lentopelastusseuran ohjaaja, tehtävänjohtaja ja lentopelastuskouluttaja. Korkeimmillaan olimme kahdeksassa kilometrissä ja 40 asteen pakkasessa. Nummela Opisto Camp 16
Ei ollenkaan hullumpi yhdistelmä! Konekaupasta saatiin ensimmäinen julkinen vinkki jo Malmin pikkujouluissa 2009. Piper Malibu täytti nämä kriteerit ja sopiva yksilö löytyi lopulta Saksasta: USA:n rekisterissä oleva N446MM. High performance -koneen ominaisuuksien täydellinen hyödyntäminen edellyttää luonnollisesti yksityiskohtaista koneen ominaisuuksiin tutustumista ja totuttelua. Sitä ennen FAR-pykälät oli tietenkin päntätty itseopiskeluna. 2/2011 10 ILMAILU. Monimutkaista, kuten kaikki tietävät, muttei suinkaan mahdotonta. Se sai kruununsa Malibun lopulta saapuessa Malmille kesäkuussa 2010. K onekimpan puuhamiehet Martti Keskinen ja Matti Hohtola vaimoineen bongattiinkin Pudasjärvellä Sunny Nights Fly Inissä seuraavassa kuussa samppanjalasit kädessä nostamassa maljaa uudelle matkapelilleen ja Suomen kesälle. ILMAILU tutustui: Malmin kimppakoneiden aatelia Piper PA-46-310P MALIBU Malmin kentän vikkelimmän ja parhaiten varustetun kimppakoneen valinta ja löytyminen oli viiden pitkän linjan ilmailijan hartaan etsinnän tulos. Sen pohjaksi on järjes- tettävä kuntoon myös omat kelpuutukset sen mukaan, mitä suomalainen lupakirja ja toisaalta FAA:n rekisterissä olevan koneen omistaminen ja käyttö edellyttävät. Nrekisterissä oleva koneemme, jolla myös lensimme koululentomme, edellytti FAA:n validointia kansallisiin mittarilentokelpuutuksiimme. Espoon Moottorilentäjissäkin jo vuosien ajan hyväkuntoisella kalustolla lentäneet herrasmiehet olivat haaveilleet ikiomasta nopeasta, paineistetusta ja mahdollisimman hyvin varustetusta matkakoneesta, joka olisi yksimoottorisena yksityislentäjällekin helposti lähestyttävä ja samalla taloudellinen ja suhteellisen edullinen hankkia ja ylläpitää. Kävimme kansalliseen PPL/ IR-lupakirjaan vaadittavat HPAsekä TR-teoriakurssit kokeineen ja suoritimme lentokoulutuksen ja tarkastuslennot Sveitsissä. Se järjestyi lähettämällä hakemus FAA:lle Oklahomaan, mistä saadun päätöksen jälkeen tarvittiin käynti FAA-ilmailumääräysten tentissä sekä henkilökohtainen examinerin kuulustelu
Kone oli tankattu. Kaikkine vaiheineen Malibu-kelpuutuksen hankkimiseen kului yli vuosi, mutta se oli sen arvoista, Martti Keskinen kertoo. TEKSTI jA KUVAT ILKKA MäKELA Tämän kirjoittajalle aukesi marraskuussa mahdollisuus käydä Martin matkassa Tampereella, missä hänellä oli neuvottelu. Ulkomuistiin ei ole syytä luottaa, jos tällä koneella lentäminen otetaan vakavasti. Onnelliset omistajat Matti Hohtola ja Martti Keskinen. Sisustus on vaalea ja valoisa. ILMAILU 11. Yleisilmailukoneella olen ollut pilvessä vain kerran aikaisemmin tahkotessani Katin kanssa perusmittarilentoja 1990-luvulla, mutta pilven päällä paistaa tunnetusti aina päivällä aurinko, eikä toppiin Herrasmiesten työpiste. On radioiden ground switch, joka kytkee automaattisesti kakkosradion ATIStiedotteen kuuntelua varten, sekä annunciator-paneelin testinappi, mittaripaneelin testinappi, autopilotin testi ja polttonestevirtauksen testinapit. Ohittaessamme Vantaan kenttää eteläpuolelta ystävällinen naisääni varoitti viisi kertaa lähistöllä olevasta liikenteestä, mikä vahvisti sen, että koneen traffic alert -järjestelmä oli hereillä. Lentoonlähtöajaksi tuli 10.30, jolloin Martti lisäsi täydet tehot, 2 600 r/min, ja päästi jarrut auki. Nelilapaisella komposiittipotkurilla varustettu Malibu kiihtyy varsin äkkiä nollalaippojen rotate-nopeuteen, joka on 77 solmua. Tutustuin pikaisella vilkaisulla tilavalta vaikuttavaan matkustamoon. Itse lensin koululentoja kahdessa jaksossa 13 tuntia. Mikäpä sopisikaan paremmin työmatkakoneeksi kuin jäänpoistojärjestelmällä ja täydellisellä IFRvarustuksella koristeltu Malibu, jolla sopii lähteä lähes joka säähän ympäri vuoden. Myöhemmin Malmin lennon2/2011 Koekäytön jälkeen olimme valmiit. 90 solmun vauhdissa telineet otetaan sisään ja kiihdytetään 110 125 solmuun ja suoritetaan climb check, listan mukaan tietysti. Rullauksen jälkeen löysimme itsemme kiitotie 27:n odotuspaikalta, jossa saimme selvityksen lentää suoraan suuntaan 270 ja ottaa yhteys tutkaan. Marraskuun alun tyypillisen sankka pilvikerros tuli vastaan 2 300 jalassa. Malibun mittaritaulussa on muutamia näppäriä pikakytkimiä, jotka helpottavat ohjaamotyöskentelyä. pelastuslautta ja liivit, sisäänpäin aukeava hätäuloskäynti (se on kai turvallisempi kuin ulospäin aukeava, joka saattaa maahan törmäyksen jälkeen olla mahdoton avata) ja paineistetussa koneessa välttämätön varahappilaitteisto penkkien välissä. Kone otettiin hallista ulos, Martti teki ulkopuolisen tarkastuksen ja sisään noustiin portaita pitkin kuten herrasmiehille sopii. Siis Matti & Martti (MM), rekisteristäkin sen jo näkee. johtaja, joka ei tiennyt minun olleen koneessa mukana, kertoi vitsinä, että amatööri N446MM:ssä oli ylipäänsä ensimmäinen lentäjä, joka toisti annetun IFR-selvityksen ilman virheitä! Martti on lukenut läksynsä ilmeisen hyvin. Yhden ohjaajan miehityksel- lä lennettäessä kipparilla on hallittavanaan melkoinen määrä asioita. Niinpä Malmin tornin reittiselvityksen toistamisessa ei ollut vaikeuksia. Puikoissa Matti Hohtola ja Martti Keskinen. Mukavat, pehmeät nahkaistuimet. Koneessa on mm. Tyyppikoululentoja lennettiin normaalin ohjelman lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan. Järjestelmällisyys on valttia: tarkastuslistan normaaliosa on yhdeksän sivua pitkä, epänormaalien tilojen jopa 31 sivua. Lyhyillä kiitoteillä kannattaa lentoonlähdössä käyttää 20° laippoja ja 70 solmun nousunopeutta. Plaanin mukainen reitti oli luonnollisesti syötetty Garmineihin ja kaikki lähestymiskartat olivat myös tabletilla
Matka Malmilta Pirkkalaan on niin lyhyt, ettei ylemmäksi kiipeämisessä ole järkeä, elleivät tuulet anna siihen etua. Kulutus asettuu silloin matkalennossa 16 gallonaan eli noin 60 litraan tunnissa pyörintänopeudella 2 450 r/min eli 75 % teholla. Se on hyvin näppärä ja käyttäytyy siististi eikä sen lentämisessä ole tavallisella sunnuntaipilotilla oppimisvaikeuksia, kun hän vain muistaa suuremmat matkanopeudet ja isomman massan, joka jat- Säätutka on joskus tosi tarpeellinen. Tyytyväinen kippari rullailee odotukseen. 12 ILMAILU 2/2011. Lähes 200 solmun vauhdissa käden heilahdus tuntuu heti lentoradassa ja lisäksi viiveellä, mikä täytyy ennakoida, joten Cessnan rouhimiseen tottuneen lentäjän on syytä opetella hienovaraisempi käsinlentotyyli. Korkealla kulutus voi olla vielä pienempikin. Aurinko tuli näkyviin jo 3 800 jalassa ja klo 10.41 olimme lentosuunnitelman mukaisella lentopinnalla 80. Toki sillä voidaan käydä VFR:ssä kaupungin päälläkin joskus, mutta eiköhän se ole nähty jo muutenkin, Martti sanoo. Vielä hetki lähestymistä 90 Autopilottia kannattaa käyt- tää suurin osa ajasta, Martti kertoo. Hämeessä ei pidetä turhaa kiirettä. kaa eteenpäin omalla painollaan, sekä sen, että ohjekirjan nopeuksia kannattaa käyttää kaikissa vaiheissa tarkasti. lean of peak -asetukseen eli vähän korkeimman EGT-lämpötilan laihemmalle puolelle, Martti kertoo. Mittarinopeuden ollessa nyt 176 solmua ja maanopeuden 20 solmua vähemmän, vastatuulessa siis, korkeammasta lentopinnasta olisi ollut vain haittaa. Valmistajan ohjeen mukaan Continentalin TSIO-520-moottori pitää laihentaa ns. Esivalinta on vielä aktivoitava painamalla arm-nappia. Sen sain itsekin havaita. pääsy tällä kertaa kestänyt kauan. Piper Aircraftin lekoinsinööri ja koelentäjä John Marianin suunnittelema Malibu lentää kuin mikä tahansa isompi Piper. Tankkeihin mahtuu 140 gallonaa käytettävissä olevaa polttoainetta, joten meillä on jopa 8,5 tunnin toiminta-aika, millä pääsisimme linnuntietä Malmilta vaikka Espanjan eteläkärkeen ilman välilaskua, jos olisi olemassa suora lentoväylä, Martti iloitsee. Takeoff! Vantaan eteläpuolitse länteen päin. Kone on tarvittaessa ketterä kääntymään, mutta emme ole hankkineet sitä räimimistä vaan matkantekoa varten. Autopilotin ohjatessa meitä siististi reittipisteeltä toiselle saimme Pirkkalasta lähestymisselvityksen ja olimme reittipisteessä VELUN klo 11.04, jätimme pinnan 80 ja annoimme autopilotin ajaa meitä kohti ILS 24 Z -lähestymisen aloituspistettä ADASI, jonka kohdalla korkeuden pitää olla 2 700 ft, minkä Martti näppäili autopilotin korkeuden esivalintaan. Siiven kärjen kohdalla Helsinki-Vantaa. toi ilmoittaa tornille olevansa localizerin suunnassa. Sen jälkeen kone taas hoitaa itse itsensä ja kippari voi vetää hetken henkeä. 3 500 jalassa jouduimme takaisin pilveen turbulenssin ravisteltaviksi marraskuu on sellainen ja klo 11.14 Martti saat- solmun vauhdissa ja Malibu istui siististi pääpyörille ilman kummempaa loppuvetoa. Blue1:n valkoinen Saab 2000 odotti meitä kiltisti Golfissa, vaikka torni olisi hyvin ehtinyt päästää sen lähtöön ennen meitä
Yleisilmailun parkkipaikoille rullaaminen oli helppoa, koska koneen kuvake näkyi karttanäytössä, johon Martti oli valinnut EFTP:n pohjakartan. Jäljellä oli vielä laskun jälkeisen tarkastuslistan läpikäyminen, minkä jälkeen järjestelmät voitiin sammuttaa. Nostan kuvitteellista huuvaani, ja jos saan lottovoiton, panen samanlaisen koneen oston vakavaan harkin- taan. Silloin täytyisi tosin hankkia myös ammattipilotti ja hovimestari, jotta saisi keskittyä viihdejärjestelmästä ja tarjoilusta nauttimiseen ystävien ja matkanteon ohella. Herrojen kimppakoneessa ei ole aivan viimeistä huutoa olevaa integroitua lasiohjaamoa, mutta toisaalta voidaan ajatella, että jos joku tämän Malibun mittareista tai laitteista vikaantuu lennon aikana, koko järjestelmän mykistyminen ei ole todennäköistä, ja monet niistä voidaan korvata perinteisillä laitteilla. Yleisvaikutelmani lennosta, koneesta ja kipparista on erittäin myönteinen. Laskeutumisajaksi kirjattiin 11.19, joten ilma-aikaa kului 49 minuuttia, missä oli reilusti ylimääräisiä minuutteja siksi, että Helsingin tutka kierrätti meitä liikennetilanteen ja vastatuulen takia reitin alkupäässä paljon kauempana lännessä kuin normaalisti. Pirkkalan menetelmä kahdella näytöllä (alla). 2/2011. N446MM on hieno lisä Malmin konekantaan ja varmasti järkevä hankinta järkimiesten tekemä. Vaikkapa sään ja pilvien yläpuolella pinnalla 240 matkalla etelän aurinkoon. PIPER PA-46-310P MALIBU N446MM Pannaanko parkkiin tähän? 1-moottorinen, 6-paikkainen, paineistettu high performance -luokan matkakone Pituus 8,7 m Kärkiväli 13,1 m Korkeus 3,4 m Suurin lentoonlähtöpaino 1860 kg Moottori Teledyne Continental TSIO-520B, 310 hv, kahdella turboahtimella varustettu 6-sylinterinen ruiskutusmoottori Potkuri 4-lapainen MT-Propeller-komposiittipotkuri Polttoainemäärä 140 gallonaa, toiminta-aika 8,5 tuntia Toimintamatka 1 800 NM Lakikorkeus 25 000 ft Tyypillinen matkalentonopeus 200 kts/20 000 ft Nousukyky 1140 ft/min Avioniikka ja varustus BendixKing KFC-150 autopilotti, GPSS reitinvalinta, AP lentokorkeuden esivalinta Garmin GNS430W (WAAS certified) IFR GPS BendixKing KLN90B IFR GPS Mode S transponderi BendixKing KCS-55 HSI Sperry WX950 Stormscope säätutka, DI 1007 näyttö BendixKing KRA10A radiokorkeusmittari Garmin Apollo MX20 MFD monitoiminäyttö, Jeppesen ChartView, maastoesteiden varoitusjärjestelmä Ryan 990B TCAD liikenteen ja törmäysvaaran varoitusjärjestelmä EDM 700 moottorinvalvontajärjestelmä Shadin Miniflow polttoaineen kulutuksen laskin Insight moottorinvalvontanäyttö Paineistettu ja ilmastoitu matkustamo Siivenkärkitankit PS Engineering intercom ja viihdejärjestelmä ILMAILU 13 Digitaalinen EGT-näyttö mahdollistaa tarkan laihennuksen
Silloin ei purjelentämiseen tarvittu ihmeempiä lupia. Turvallisuuskulttuuri tarttui muilta lentäjiltä ja opettajilta. PIK-12 oli juuri tehnyt ensilentonsa, tekniikan lisensiaatti Makkonen sanoo. Kentänkiertäjästä Tekniikan lisensiaatti Raimo Makkonen (kuva vasemmalla) teki pitkän päivätyön Rahapajan toimitusjohtajana. Tähän mennessä kaikki on mennyt aivan hyvin, Raimo Makkonen kertoo. Hän jäi vastikään eläkkeelle Rahapajan toimitusjohtajan tehtävistä, mutta on nyt kiireisempi kuin koskaan. Luottamustoimet vievät miestä liki päivittäin. tuksen (IFR). Esmolaiset ostivat suorituskykyisiä ja vaativia koneita, kuten esimerkiksi Piper Saratogan, Piper Lancen, Piper Dakotan ja muutaman pienemmän Piperin. Myöhemmin Makkonen liittyi Espoon Moottorilentäjiin (Esmo), josta tuli vuosiksi yksi Suomen parhaiten varustelluista lentokerhoista. Suhteet Suomen Itsenäisyyden Juhlarahastoon (Sitra) ja muihin rahakkaisiin instansseihin olivat kunnossa. Kun hän aloitti lentoharrastuksen, opetus oli enemmän kisällityyppistä kuin nykyisen kaltaista luokkapänttäämistä. Sittemmin kone tuhoutui onnettomuudessa Brommassa. Kun työelämä kaappasi tekniikan lisensiaatin, kilpaileminen purjelennon 12-metristen luokassa käytännössä päättyi. Pitkän matkan ralleista on jäänyt erikoisesti mieleen konjakkiralli, joka oli suomalaisille varsin tuttu kisa. Myöhemmin hänestä tuli PIK:n puheenjohtaja. Kun menin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun, liityin Polyteknikkojen Ilmailukerhoon (PIK). Koneita oli lentokentän hallissa ja sieltä sitten vain otettiin kone ja lähdettiin lennolle. Minusta tehtiin heti PIK:n rakennuspäällikkö. Tuttavieni omistuksessa oli kaksimoottorisia koneita, joilla lensimme pitkiä matkoja ympäri Eurooppaa, Makkonen kertoo. Lupakirja maksoi silloin 620 markkaa. Ainakin PIK sai varoja lentokoneiden kehitystyöhön. Silloin valmistuivat prototyypit PIK-17A ja PIK-17B. Totta kai teoriaakin opetettiin, mutta käytännön oppi tuli seuraamalla kokeneempia lentäjiä. Siellä lensin yksityislentäjän lupakirjan. Makkonen palkattiin Hankoon terästehtaan johtajaksi. Makkosen konetyyppeihin kuului myös Cessna 402, suorituskykyinen ja tilava kaksimoottoriko2/2011 14 ILMAILU. Hänen työssään hankkimistaan taidoista on paljon hyötyä Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön hallituksen johdossa. Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön puheenjohtaja Raimo Makkonen on ehtivä mies. TEKSTI MIKKO SOKERO Ilmailuliiton Tukisäätiön Raimo Makkonen MAAILMANYMPÄRILENTÄJÄKSI T uusulanjärven jäältä se kaikki alkoi 14-vuotiaana. Lensin mittarilentokelpuu- Makkonen oli osakkaana myös Paronilentäjissä, joka omisti kaksimoottorisen Beechcraft Baronin. Siihen hänellä oli pätevyys ainakin teoriassa, sillä Makkonen oli hoitanut Teknillisessä korkeakoulussa metallurgian professuuria kaksi vuotta. Hangon vuosina moottorilentäminen on helppoa. Ne lennettiin lähes jokainen rapakon ylitse Malmille
Hän pitää edelleen maailmanympärilentoa suurimpana seikkailunaan. MIKKO SOKERO Nykyisin Makkonen lentää Maailmanympärimatka vei aikaa 87 tuntia ja 10 minuuttia. Maailmanympärilennon aikaan Makkonen oli Suomen Ilmailuliiton hallituksen puheenjohtaja. Saimme projektiin yhteistyökumppaneita ja lähdimme matkaan. Perustamishetkellä tiedossa olevien lahjoitusten perusteella pääoma kasvoi seuraavan vuoden kuluessa lähelle neljää miljoonaa markkaa. Esimerkiksi nuorten virtuaalilentäminen on hieno gateway ilmailuharrastukseen. Asioihin tarvitaan varmasti uudentyyppistä lähestymistä nykypäivän ehdoilla. Vapaamuotoiset tukihakemukset osoitetaan Ilmailuliiton tukisäätiön hallitukselle ja toimitetaan sihteeri Kai Mönkköselle Suomen Ilmailuliiton osoitteeseen, Helsinki-Malmin lentoasema, rak 15, 00700 HELSINKI tai sähköpostilla monkkonen@ ilmailuliitto.fi. Säätiön varallisuus perustamishetkellä oli reilut 2 750 000 markkaa. Kallis hanke ei olisi ollut mahdollista ilman yhteistyökumppaneita. Konjakkirallin palkintona oli tietysti konjakkia ja paljon. Makkonen oli jo aiemmin aloittanut työnsä Rahapajan johdossa. Niihin aikoihin syntyi idea maailmanympärilennosta. Vaimoni on huomauttanut, että käyn nyt eläkkeellä useammin kaupungissa kokouksissa kuin Rahapajan aikoina. Koneemme oli Autorep-maahantuontiliikkeen omistama Cessna 210, jonka toiminta-aika oli erikoistankein peräti 12 tuntia eli puoli vuorokautta. Nälkä kasvoi syödessä eivätkä ideat loppuneet. Säätiön hallituksessa ovat työskennelleet keväästä 2009 alkaen Raimo Makkonen, joka toimii säätiön hallituksen puheenjohtajana, Marcus Borgström sekä Ilmailuliiton hallituksen nimeäminä edustajina Jari Kilpeläinen, Pekka Ketonen ja Ville Kajala. Hän oli puheenjohtajana maksimiajan vuosina 1990-1996. harvakseltaan, mutta on pitänyt lupakirjansa voimassa. Projekti jäi kuitenkin kesken työkiireiden takia. KUVAT MIKKO SOKERO JA RAIMO MAKKOSEN ARKISTO Seikkailija Makkonen (kuvassa yllä oikealla) kiersi maapallon omalla koneella. Annamme mielellämme rahaa hyviin projekteihin. Lentelen silloin tällöin Ilmailumuseosäätiön omistamalla Wassmer-museokoneella. Tällä hetkellä pääoma on noin miljoona euroa, koska sijoitustoiminta on ollut viime aikoina varsin kuoppaista. Makkonen alkoi kumppaninsa kanssa suunnitella operaatio Napakettua. Se riittää mainiosti. huhtikuuta. Kun idea on hyvä, Tukisäätiö ojentaa auttavan kätensä. Seuraavien hakemusten on oltava perillä 5. Kumpikin tavoite täyttyi, Makkonen nauraa. Tavoitteemme maailmanympärilennossa oli voittaa Ruotsi ja sijoittua kymmenen parhaan joukkoon. Säätiön säännöt ovat Ilmailuliiton sivuilla Tukisäätiö-linkin alla. Makkonen peräänkuuluttaa projektien perään, jotka lisäävät ilmailun vetovoimaa ja tuovat uusia harrastajia lajin piiriin. Hän lensi kaksimoottorisilla nelisensataa tuntia. Rahapajan palveluksessa hän työskenteli peräti 21 vuotta. Tukisäätiöltä rahaa hyviin projekteihin Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiö perustettiin sääntömuutoksella Aino Sofia Helson säätiöstä hyvässä yhteistyössä Ilmailuliiton hallituksen kanssa. Säätiön hallitukseen kuuluu siis viisi jäsentä, joista aina kolme on Ilmailuliiton hallituksen nimeämiä. Kun jäin eläkkeelle Rahapajasta, minua pyydettiin Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön puheenjohtajaksi ja Suomen Ilmailumuseon Tukisäätiön puheenjohtajaksi. Tarkoitus oli lentää maailman ympäri napojen kautta. Korkeimmillaan hänellä on ollut voimassa monimoottori-IFRlupakirja. 2/2011 ILMAILU 15. Tukisäätiön peruspääoma muodostuu Aino Sofia Helson säätiöstä sekä aikaisemmin Ilmailuliiton taloudessa omakatteisina esiintyneistä seuraavista rahastoista: Osmo Aunion rahasto, lentäjäveljekset Jaakkolat muistorahasto, Edgar Grönblomin rahasto sekä urheilijoiden omista kolmikantayhteistyösopimuksien kautta saaduista varoista koostuneesta Ilmaurheilurahastosta. Sitä varten säätiöllä on rahaa, Makkonen sanoo. Vastaavat suoritukset harrasteilmailukoneella ovat harvassa. Tukipäätökset tehdään 19. Kyseinen lentokisa oli aikoinaan suosittu etenkin suomalaisten keskuudessa. ne. Tällaisia aloitteita säätiö on valmis tukemaan, Makkonen evästää. huhtikuuta mennessä. Luottamustoimet vievät varsin paljon aikaa jos hoitaa hommat perusteellisesti, Makkonen sanoo. Makkonen aloitti harrastuksensa purjelennosta. Viimeksi mainitussa selvästi suurimpana osana on Räyskälässä 1996 järjestettyjen purjelennon EM-kilpailujen positiivinen tulos
Neljä sai kurssinsa päätökseen ja yksi jatkaa seuraavana vuonna. Espoosta ja Nepalista. Vesa Tuomainen nautiskelee LS4:lla Imatran yläpuolella. Purjelentomaastosta ei voi puhua, kun Immolasta katsoo koilliseen. Molemmissa suunnissa jo 50 kilometrin päässä helpottaa. Syynä päivitetty vintturin tekniikka ja kiitotien jatkaminen 300 metrillä. Vuoden purjelentäjän palkintoon kaiverrettiin sama nimi kuin kahtena edellisenäkin vuonna. Lännessä on Suur-Saimaa ja idässä 7 km päässä valtakunnanraja. 1956 kerhon lippulaiva. Immolassa elettiin vuosikym- menien ajan vauraassa tilanteessa, jossa purjelentäjillä oli käytössään sekä edulliset vintturihinaukset että joustavat lekohinauspalvelut Veli-Pekka Virta valmistui kesällä purjelennon opettajaksi. Lamaannuttavasta helteestä huolimatta peruskurssi eteni tehokkaasti, koska koulukeikat olivat oleellisesti aiempaa pitempiä. Immolasta on perinteisesti lähdetty leireilemään avarampiin maisemiin, mutta nyt sattui Jämin puukonekisa ja Selänpään lentoleiri samalle viikolle. Korkealaatuinen koulutus on houkutellut ensi vuodelle uusia oppilaita mm. Hinaukset veivät keskimäärin 600 metriin heikossakin tuulessa, mikäli päästiin lentämään pitemmältä kiitotieltä. Nyt miehellä on työn alla Tanskasta tammikuussa haettu oma Rallye Minerva, johon istutetaan Subarun moottori ja hinauskoukku. 16 ILMAILU 2/2011. Ilon aihetta antoi uuden lennonopettajan hienosti edennyt peruskurssi, ja varsinkin pääkiitotien jatkeen valmistuminen vintturihinausprojektin päätteeksi. Immolan hinaukset Saimaa on kaunis katsella, mutta matkalentäjälle siitä on vähän hyötyä. Mutta neliratainen kenttä palvelee mainiosti kaikenlaisia ilmailun ystäviä. V uoden 2010 peruskurssilla oli kolme uutta oppilasta ja kaksi edellisen vuoden jatkajaa. Jämi luonnollisesti voitti, onhan PIK-5c, vm. Vintturiprojekti edistyi pitkälti tämän miehen ansiosta. Ilahduttavaa oli kauniimman sukupuolen edustus: kolme viidestä. TEKSTI jA KUVAT HAnnU KoHo Altius Fortius Vintturihinaus! 2000-luvulle Purjelennon toimintaluvut laskivat edellisvuodesta, mutta Immolan purjelentäjät olivat syksyllä tyytyväisiä. Immolasta voi lentää tunnistusvyöhykkeen ja rantaviivan välissä kohti Lappeenrantaa tai Saimaan itärantaa kohti Puumalaa
Naru edellytti myös karkeiden kelaohjaimien uusimista: Työ tehtiin lähes kokonaan itse. Koulutusolojen pitää kuitenkin olla kohdallaan jo pelkästään harvalukuisen opettajakunnan motivoimiseksi. Nyt purjekoneet starttaavat 1800 metriä pitkän kiitotien rantamaisemassa, joka varsinkin kesähelteellä on suorastaan mukava paikka harrastaa ilmailua. 33 vuotta palvellut Rallye tuhoutui 2005 Jämillä paikallisen purjekoneen vetäessä perän ylös ja hinaajan metsään. Skydive Karjalan C 206 palvelee edelleen yksipaikkaisia, mutta kevyen koukun rajoitukset estävät käytön koulutuksessa. Vintturin vaihteisto irrotettiin, ja Kiteen vintturin isän Esa Pykäläisen asiantuntemukseen tukeutuen voimansiirtäjäksi asennettiin nestetoiminen momentinmuunnin. Mutta ILMAILU 17 2/2011. Metsittynyt niemi raivattiin ja pääkiitotien valaistukseen varatut rahat päätettiinkin sijoittaa 100 metriin uutta asvalttia. Lekohinausongelma ei suinkaan ollut syy lamaan, mutta toiminnan edellytyksiä se sai pohtimaan. Markus Lammela ja Reetta Riikonen saivat myös kurssin loppuun. Immolassa ei ollut enää edellytyksiä yhtä tehokkaan hinurin hankintaan. Tuloksena nopeampi ja tasaisempi alkukiihtyvyys ja helpompi käyttö, mikä lisäsi heti vintturin käyttäjiä ja antoi teräslangallakin lähes 100 m lisää korkeutta. Vintturi sai myös uutta maalia ja sisustusta. Syksyllä 2008 käärittiin hihat ja aloitettiin kunnianhimoinen projekti, jonka hinta vastasi vanhaa hinauskonetta, mutta perustui vintturiin: 1980-luvulla 1960-luvun Scaniasta rakennettu vintturi toimi, mutta uusi tekniikka ja Immolan pitkä kenttä tarjosivat lisää mahdollisuuksia. Takana on 14 000 keikkaa ja melkoisen monta tyytyväistä oppilasta. Etelätuulella startti tapahtuu nyt rantaviivalta 1800 m matkalle ja dyneemallahan nousee. 1982 hankittu ASK21 lienee kerhon parhaita ostoksia. Aallonpohjassa käytiin 2006- Lisäkorkeutta saatiin uudella tekniikalla. Lopulta päätettiin sijoittaa vintturihinaustoiminnan edellytysten kehittämiseen. Marjo Viitasella (edessä) ja Emmi Aineslahdella on lupakirjat taskussa ja nyt syytä hymyyn Viivi-villakoira hymyilee aina. Hinauskoneen ostoa mietittiin vakavissaan jonkin aikaa, mutta vaihtoehdot olivat joko kalliita tai ikäloppuja tai molempia. Talvella 2009 tilattiin ensimmäinen dyneema-hinauslanka, joka pudotti langan painon kymmenesosaan ja nosti hinauskorkeuksia noin 200 m. 2007, kun peruskoulutusta ei pystytty pariin vuoteen järjestämään ollenkaan. Lekohinaus on oiva apu mm. 1960-luvun Scanian dieselistä pitäisi irrota 260 hv, mutta helteellä kyllä huomaa, että turbo kaipaisi jo huoltoa. Jostain syystä (painavan teräslangan takia?) lisäpituutta ei tuolloin kuitenkaan hyödynnetty, vaan starttipaikka vakiintui 300 metriä lähemmäksi. Immolassa on kyllä koulutettu paljon aktiivisia opettajia, mutta suurin osa heistä palvelee nykyisin ihan muita kerhoja, mikä tietysti on hyvä sekin. Samana talvena lähdettiin kirveet olalla toteuttamaan projektin kolmatta vaihetta: kiitotien 19 päähän Niemilampeen oli jo 1950-luvulla työnnetty puskutraktorilla maata kiitotien jatkeeksi. Aku Ahonen jatkaa ensi kesänä. Laituri Niemilammen poikki antaisi vielä 100 metriä lisää kiitotietä... Rallye Commodorella. Saimaa-ilmiön torjunnassa, kun länsituuli tappaa termiikin kentän päältä
Vuonna 2008 peruskurssille oli saatu jo uutta nuorta väkeä, ja kun Veli-Pekka Virta vielä lähti 2009 opettajakurssille, Immolassa hengitettiin jo vapautuneesti. Sijoitus luo uutta pohjaa perinteikkään kentän harrasteilmailun tulevaisuudelle. Kalustona purjelentäjillä on ASK21:n lisäksi LS-4a, SZD-55, harjoituskoneena Junior sekä maailman vanhin lentävä suomalainen purjekone PIK-5c. Skydive Karjalan toimitilat ovat olleet jo monen SM-kisan paikkana Immolassa, ja pikkujouluthan pidetään aina samassa paikassa koko porukalla kaikkien lajien kesken. Valtakunnanrajan, Saimaan ja Karjalan korpien puristukses- sa sinnittelee sittenkin yllättävän eläväinen ilmailukeskus. Ja nostoonkin törmää melkein väkisin, kun 700 metristä alkaa liidellä. Männä kesänä kirjoittaja kävi kylässä, jonka ainoat asukkaat sanoivat itäsuomalaisellekin tutulla tavalla mää. Yhteistoiminta sujuu, kun pysyväismääräykset ja yhteiset pelisäännöt pidetään mielessä. Viime vuonna tehtiin riippuliito- ja purjelentohinauksia koskeva toimintaohje ja huhtikuussa järjestettiin lentoturvallisuusilta teemana kentän yhteistoiminta. Kurssilaisia on joka kesä toistakymmentä ilman erityisempää mainontaa. 18 ILMAILU 2/2011. se paras juttu: keskimääräiset hinauskorkeudet kiitotiellä 1901 ovat nyt 600 ja 800 metrin välillä! Kelpaa siinä opettajan lentää koulukeikkaa, kun ei heti irrotuksesta tarvitse alkaa sorvata laskua. Kädet likaantuivat ja pankissa piti käydä, mutta täällähän lennetään taas! Ilmailuliiton tukisäätiö ei nähnyt projektia tukemisen arvoiseksi, mutta Immolassa ollaan moottorilentäjiä myöten enemmän kuin tyytyväisiä. Immola on nimenomaan harrastajien kenttä monipuolisine lajeineen ja palveluineen. Imatran IK:n harrastajat lentävät monenlaisilla laitteilla; moottorikoneet, ultrakevyet, riippuliitimet, varjoliitimet ja lennokit toimivat samalla valvomattomalla kentällä, ja lisäksi Immola on vilkas laskuvarjohyppykenttä. Karjalassa ovat pellot niin vähissä, että Jämin lentoleireillä niitä pitää tutkia lähempääkin. Koska Suur-Saimaan kuivatus pelloksi ja itärajan siirto entiselle paikalleen eivät välttämättä toteudu lähitulevaisuudessa, Immolassa keskitytään vastaisuudessakin itse kentän kehittämiseen. Markku Keltanen tuo ASK21:n nätisti Niemilammen yli uudelle asvaltille ja taas on yksi esittelykurssilainen tutustunut liitolentoon
Lentäjistä Simo Kuusisto, urheilumies ja jalkapalloilija, ei jupissut. Seuraava tapaus on 7. Tulos on 119,29 km/h. Koska tapahtumasta on kulunut jo neljännesvuosisata, arkistoja voi hieman raottaa. Loput kisapäivät karsitaan maajoukkuetta, sanoi Jaska. Matkaksi tuli 1083,4 km ja nopeudeksi 117.3 km/h. DG väittää, että varuste auttaa konetta saavuttamaan laskennallisen suorituskykynsä. Mutta kaikkia arkistojen saloja ei vielä kerrota... Yksi maailmanennätys merkitään heidänkin tuotteelleen. Turkulaiset puuhaavat Suomen kiertämistä kahdella Tuuliallaan ja siivelle varmaan pääsevät muutkin. Hän totesi ilmeenkään värähtämättä ja paljon puhuvasti vain: Minä lennän ne tehtävät, mitkä annetaan siinä säässä, joka vallitsee. Reittiin kuului vielä kaksi käännepistettä kolmion sisällä eli Andien ja aaltokelin vaikutuspiirissä. Palstahenkilöllä oli kunnia ja sangen opettavainen tilaisuus olla silloisen kilpailunjohtajan, autuaasti edesmenneen Jaakko Tuomisen adjutanttina. Kilpailut, joissa mestaruuksia ja maajoukkuepaikkoja jaetaan, eivät ole mikään kesäretki. Eipä hullumpi syy kansainväliseen lentoseikkailuun! Tuulia-tietoja on osoitteissa www.netikka.net/paulisalo/ ja Niin, että viivoja vaan kotimaan ja ulkomaan karttoihin! PAAVO KOPONEN ILMAILU 19. Pölyisistä arkistoista löytyi kuvia ja salaisia muistiinpanoja. Koneenahan herra Ohlmannilla on Nimbus 4DM eli SchemppHirthillä tuuletetaan taas. Suomalaisittain kiinnostavaksi suorituksen tekee se, että perämieheksi lennolle on merkitty Anssi Soila, Finland. Kokonaismatkaksi On Line Contest -kisaan merkittiin 1857,2 km. Jaska oli nimittäin huippu-urheilumies, itse nuoruudessaan kilpaa hiihtänyt ja viidettoista purjelennon SMkisat lentänyt. Osa porukasta vähän napisi. Silloin nääs piti olla neljä kisapäivää, jotta mestaruudet voitiin jakaa. Kisojen aluksi Jaska totesi, että neljä ensimmäistä päivää lennetään Suomen mestaruuksista ikään kuin varman päälle. Osoitteessa www.dg-flugzeugbau.de/ on asiasta laajempikin artikkeli kuvineen kaikkineen. Ensi kesän SM-kilpailu 15 metrin, vakiokoneiden ja kaksipaikkaisten luokissa voisi olla vaikka maailmanhistorian kovimpien SM-kisojen muistokilpailu. Mistäpä muualtakaan herra Ohlmann ennätyspostia lähettelisi kuin Argentiinan Chapelcosta. Laskutelineen taakse alipainealueelle sijoitettu etevästi muotoiltu aukko 2/2011 imee ilmaa ohjaamosta, jolloin se ilma ei purkaudu kuomun raosta pyörteilemään rungon ja siiven tyven ympärille. Saksatar Susanne Schödel lensi 27.12. Ja kilpalentäjät lensivät, vaikka jupisivatkin. Klaus Ohlmannilta on tullut FAI:lle anomus maailmanennätykseksi yli 1750 kilometrin kolmiolla. Se pitkä sivu oli tietysti Andien suuntainen ja lennettiin aaltovirtauksissa etelään Perito Morenoon. Kilpalentäjä Simo Kuusisto sonnustautuu lentosukkiinsa. Seisomassa keskellä Raimo Nurminen ja asvaltilla lojuu Kai Mönkkönen. Tukijoukkojen ympäröimänä keskellä pitkällään Asko Pankka. ka huokaisi ja sanoi: Tänään lennetään niin kuin eilistä ei olisi ollutkaan. Ehkäpä saamme vielä lukea silminnäkijän kertomuksen lennosta. J o vain on päässyt Suomi- Kilpailunjohtaja Jaakko Tuominen, tiukka mutta taitava. Ennätyskyydissä poikakin maailmaennätyskyytiin. Yhden raskaan päivän jälkeen Jaska mietti, josko pitäisi tahtia keventää. No, Simppa voitti 15-metristen luokan. Niinpä hankkeilla on Suomen Fournierklubin perustaminen ja kokoontuminen esimerkiksi Jämin Fly In -tapahtumaan. Barokäyrä yltää korkeimmillaan kuuteen kilometriin ja tiimaa kertyi liki 15 tuntia. Vakioluokan voitti Asko Pankka. Reitti menisi ItäSuomea pitkin ylös pohjoiseen ja länsirannikkoa takaisin etelään. Kansainvälinen Fournier-klubi kokoontuu milloin missäkin. FAI hyväksyy tämmöisellä matkalla kolmioksi reitin, jonka lyhin sivu on vähintään 25 % ja pisin sivu enintään 45 % matkasta. Oheisista kuvista voi tunnistella itsensä ja muita. Tuulia, muistattehan se Four- Mutta tuuletetaan sitä myös DG Flugzeugbaulla. Varustepuolelta DG ilmoittaa, että Mandl-ilmanpoistin on hyväksytty jälkiasennetavaksi LS-8koneisiin. Suoritus on vallan kunnioitettava, sillä DG-808B:n kärkiväli on 15 m ja osa matkasta tapahtui matalassa kuivassa kelissä. Vaikutus on tietysti tehtaan mukaan järisyttävä. Firmalla on jo myös patenttihakemus vireillä. LS-10:een semmoinen rakennetaan tehtaalla. Namibian Bitterwasserista vapaan kolmion naisten ennätyksen. Punkaharjun Ilmailukerholla on yksi ja innostus on jos ei laaja niin syvä. Kolmion mitaksi tuli 1756,12 km. Se kolmas piste oli Lago Vintter Pist idempänä alavammilla mailla. Siellä vietetään Rene Fournierin 90-vuotisjuhlaa. toukokuuta Ranskassa, Amboisessa. Onnenkantamoisilla ei pärjätty. Kokemus on varmasti ollut komea. Lento tapahtui 13.1. Samalla syntyi suurin koskaan purjelentokoneella lennetty virallinen kolmio. Yön mietittyään Jas- www.apinalauma.fi/~andy/Seko/ Suomen%20Tuuliat.pdf nier RF4 (yksipaikkainen) tai RF5 (kaksipaikkainen) ja muut versiot, on ihan mukava moottoripurjehtija. Niitä päiviä tulikin sitten viikon verran vaihtelevissa ja vaativissa keleissä. Mutta kovilla oli Jaskakin myötäeläessään kilpailijoiden mukana. Semmoinen käytiin 15-metrisissä ja vakioluokassa 1986
Suomen ilmailuhistoriaan liittyviä uusia mittakaavan 1/32 vuonna 2011 julkaistavia sarjoja on MPM:n tuleva rakennussarja Morane M.S. MIettInen Pienoista mallipuhetta@ilmailu.fi Isomman skaalan uutuuksia Vuosi 2010 luhistuu takana ja 2011 nousee vastamäkenä edessä. Eduardin perusversioiden yksityiskohtia ja värejä on tarvittaessa suomalaistettu, joten varsin luottavaisella mielellä niitä voi käyttää. Sarjan suomalaisversion tuotenumero on A091. Rakennussarjassa on 69 muoviin valettua osaa, joista kirkasta muovia on neljä, syövyteosia 12 ja hartsia 12 osaa. Luvassa on myös Northrop P-61 Black Widow A/B/C -alatyypit. Ranskalaissarja tehtiin muutama vuosi sitten uusiksi, mutta nyt se näki päivänvalon injektiovalettuna niin sanottuna short run -mallina. 8 Harry Tate, De Havilland D.H.9.a Ninak, Pfalz D.IIIa ja Roland D.VIa. Muut uutuudet ovat R.E. Suomessa valmistuneissa tapasi olla harmaat. Mittaritaulut ja istuinvyöt ovat maalattuja. Valmistajana toinen ranskalaisfirma eli Battle Axe. 406 ja Caudron C.714. Nimittäin Caudron C.714 C.1 on melkoisen outo lintu jopa Suomen ilmavoimien lentokoneiden joukossa. Puolalaisethan pudottivat historian mukaan kahdeksan saksalaiskonetta menettäen 20 ILMAILU Suomalaisten sodanaikaiseen kaukopartiotoimintaan liitty- Ensimmäisenä on tuotenumerolla KPE72012 Blenheim Mk. Sarja on esivaluista ja ensimmäisen tuotantosarjan varsinaisen mallin perusteella herkkua isolla H:lla. Verrattaessa mallia Pentti Mannisen piirroksiin, jotka on juuri julkaistu uudessa Suomen Ilmailuhistoriallisessa lehdessä 4/2010, voi havaita pieniä eroavaisuuksia, vaikka ei mitään mallin ulkonäköä haittaavaa. Seuraavaan isompaan skaalaan eli 1/48 tarjontaa on ollut myös. Läpinäkymistä ei ole pysäyttämässä mikään. Tietoa valmistajasta ja sarjoista saa sivulta www.wingnutwings. Jos tuo edellä mainittu Gotha, Itse kuvittelin, että olisin tähän juttuun saanut enemmän valistusta kanssamallareille kahdesta uutuudesta eli Hansa Brandenburg W.29 -meritoimintakoneesta ja Gotha G.IV -pommittajasta. Mallia voi makustella Revellin kotisivuilla. Loppuvuosi toi jo yhden uutuuden, joka mittakaavaan 1/32 on pienoinen yllätys. Valmistaja on myös ryhtynyt julkaisemaan lisäsiirtokuvia sarjoihinsa. itse seitsemän konetta ja lentäjää. Loppuvuodesta 2010 valmistaja pukkasi markkinoille muutaman mallin, itse asiassa kuusi, joista osa joulukiireiden vuoksi julkaistaan vasta alkuvuonna. com/ww/ sa Brandenburgista, joudun sanomaan tylysti, että siitä ei saa millään pienellä ilveellä suomalaista Hansaa. Se on MPM:n sarjalle suunniteltu, mutta käynee soveltuvin osin myös vaikkapa Airfixin vanhaan pitkänokkaiseen Blennu-sarjaan. Yleensähän asia on päinvastoin. tekstI JA kUvAt JAn vIhonen Nyt koneesta on tehty sanoakseni varteen otettava vaihtoehto, tosin uuteen ja joillekin väärään tai liian isoon 1/32 -mittakaavaan. Hellerin sarjan bonukseksi voidaan lukea myös se, että sen useimmissa paketoinneissa on suomalaiskoneeseen tunnukset, joskin hakaristit voi vääränvärisinä hylätä. Sama valmistaja yllättää tuomalla markkinoille myös hieman järeämpää kalustoa eli Heinkel He 111 P -version tuosta kuuluisasta saksalaispommittajasta. 410, jossa mahdollisesti myös suomalaisen muunnoksen eli Mörkö-Moranen nokkapellitykset. Ensimmäinen tuli ranskalaiselta firmalta nimeltä JMGT ja malli oli täyshartsinen käikäle. Viimeisimmät syövytearkit 1/72-mittakaavaan ovat aikaisempaan tapaan tsekkiläisen Eduardin ja vastaavat lähinnä valmistajan omaa Zoomsarjaa tarjoten pääasiassa ohjaamoon osittain valmiiksi maalattuja (tai oikeammin kai painettuja) parannus- ja detaljointiosia. Niille, jotka tekevät taas tuhmiaan ensimmäisen maailmansodan koneitten kanssa, tarjoaa uusiseelantilainen Wing Nut Wings herkkua oikein isosta laarista. Sitä saa myös pakkauksessa, jossa on puolalaisia sankaripilottifiguureja. Suomalaisvalmisteista tehdessä taulun uudelleen maalaaminen ei 2/2011. Materiaali muuttui, mutta hinta säilyi kovana eli 45 eurona ja siirtokuvat pysyivät surkeina eli susina. Tosin nähtäväksi jää, onko nuo suomalaismuunnoksen osat mukaan saatu, mutta toki olisi mukavaa päästä rakentamaan MSv tähän isoon mittakaavaan. vä rakennussarja samaan isoon 1/32-mittakaavaan on luvassa Revelliltä. Tuon monsterin rakensin aikaa sitten ja voin kertoa, että sen kokoon saattaminen oli kaukana huvista. Rakennussarjoja koneesta on ollut tarjolla Helleriltä mittakaavaan 1/72, sarja tosin on jo nykysarjoihin verrattuna tasoltaan parhaimmillaankin keskinkertainen, mutta sitä saa edelleen helpohkosti. Ne ovat kohtuullisen oikein. Samalta Wing Scalelta tulee myös North American B-25 Mitchell H/J -alatyypit, joista J kahtena versiona eli tykki- ja lasinokkaisena. Tämä siirtokuvatarjonta paikkaa 1/32-rakentelua viivyttäneen ja häirinneen pahan puutteen kerralla. Kuivalaisella malli kustantaa 27 euroa, mitä on kyllä pidettävä edullisena tämän kokoluokan mallista. CA-556 on parhaiten dokumentoitu, sillä kone viettää vanhuuden päiviä Vesivehmaan Ilmailumuseossa Lahden liepeillä, tosin ilman moottoria ja moottorikuomua. Mikäli tulkitsin oikein firman sähköpostiviestejä, Lozengea saadaan myös meritoimintakoneisiin ja yötoiminnassa olleisiin härveleihin. Sarjan siirtokuvissa oli lisäksi sama ongelma kuin Hellerin vastaavassa ja hinta oli jo 20 vuotta sitten huimat 65 puntaa. Oikeellisuus muunmaalaisten kalustoon on sitten asia erikseen. Ja niille, jotka jo hetken kokivat suunnatonta riemua tuosta Han- noin 73 cm siiven kärkivälineen ei tyydytä ison mallin nälkää, Wing Scale jenkeistä posauttaa pajatson ja julkaisee 1/32-mittakaavan Boeing B-17 F/G -mallit näillä näkymin huhtikuussa. Siirtokuvia on kolmelle suomalaishävittäjälle eli CA-552, -555 ja -556. B-17 edustaa kooltaan melkein metristä kärkiväliä eli monen mallarin vitriinit menevät uusiksi. Yksi puutteista, joka jäi kalvamaan on näkyvyys asegondolien hylsynpoistoaukoista suoraan siiven sisään. Mitä pienoismallari voi vuodelta 2011 odottaa. Niistä ensimmäiset ovat Albatros-sarjoille ja jo keväällä on luvassa kauan odotetut Lozenge-naamiokangassiirtokuvat neli- ja viisivärisinä niin ylä- kuin alapinnoille. Mutta olkoon tuo edellä kirjoitettu lyhyt kertaus menneeseen yhtymäkohtana tulevaan. Lisätietoa aiheesta löytyy siis edellä mainitusta lehdestä sekä työryhmän Keskinen, Stenman, Niska tuottamasta kirjasta Suomen Ilmavoimien Historia 4: Morane Saulnier M.S. Heinkel He 111 P-versiota nähtiin Suomessakin, mutta jatkossa ilmestyvät versiot eli H-sarjan alatyypit ovat Suomessa tutumpia muun muassa osasto Kuhlmeyn yhteyskoneina. Suihkaripuolella sitten saman valmistajan Gloster Meteor F 4 on myös tervetullut uutuus. Tuoreimmat uutuudet Kuivalaiselta Toiminimi Kuivalainen jatkaa aktiivisesti suomalaisaiheisten lentokonemallien tarvikeosien maahantuontia. Rakentelujuttu tästä sarjasta julkaistaan varmaankin jossain toisessa mediassa, mutta kaiken kaikkiaan mukava mallisarja kiinnostavasta, vaikka vain noin 11 tuntia Suomen Ilmavoimissa lentäneestä koneesta, joka ei koskaan tositoimia nähnyt. Mukana on lähinnä ohjaamoon tulevia mittaritauluja, konsoleita moottorinhallintavipuineen, radiolaitteita sekä istuinvöitä. Olisi ollut toivottavaa, että siiven sisälle olisi tullut jonkinlaiset aseet täytteeksi ja aukkoja peittämään. Se on Suomessa saksalaisin tunnuksin toiminut Arado Ar 196 -kellukekone. Nämä kummatkin Revellin sarjat saapuvat Suomeen alkuvuoden mittaan. Mittaritaulu on musta, kuten Englannissa valmistetuissa koneissa. IV -etsiarkki. Sarjan on valmistanut tsekkiläinen Azur. Mallipuhetta JArI B