Ilmailulehti 2/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KOTISIMULLA OULUSTA HELSINKIIN Numero 2/2009 72. vuosikerta Hinta 6,50 euroa Parasta mitä RAHALLA saa 6 41 488 2 8 880 30 288803-0902 PAL.VKO BOMBARDIER Global Express XRS 2009-13 09002
Pääasiassahan kyseessä on viime kaudella jollain ilmailukurssilla piipahtaneet veijarit, joilla ei ole ollutkaan aikomusta jatkaa ilmailun parissa sitä yhtä kurssia pidemmälle. Kun viime vuonna liiton jäsenmäärä kasvoi noin sadalla edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna, alkoi heti tämän ilosanoman jälkeen siitä riemastuneen toimiston väen mieltä madaltava kausi. No, voisihan ajatella, että siinä tuntipalkoille päästään, jos jokaisen kanssa alkaisi vääntämään... Yhtään jäsenkerhojen ponnisteluja väheksymättä, päinvastoin, siellähän ne oikeat rekrytoinnit tehdään, siellä kuitenkin pitäisi ehkä, siis ehkä, yrittää myös pitää näistä viime kesän veijareista kiinni. Vastaus oli hyvinkin ilmailuviranomaismainen: kun meillä on Brysselistä tällaiset ohjeet. Asian piti olla sillä selvä. Ihan kuin tästä olisi ollut juttua jo joskus ennenkin. Halusivat työpaikkailmoituksen ILMAILU-lehteen, joka meille kävi paremmin kuin hyvin. Kun näyttää, että kunnon talvi ei ota tullakseen, niin jos ei synkät ja pimeät säät saa mieltä matalaksi niin ainakin SIL:n jäsenlaskutuksesta saatava palaute. itse ihan oikeasti haluaa viulutunneille. Sähköposti kolumnistille: monkkonen@ilmailuliitto.fi 2 ILMAILU 2/2009. Se olisi aivan loputon idealähde väkisin väännetyille puolihauskoille kolumneille, jopa ihan kunnon satiirille. Mönkkönen Tammikuu on etenkin yhdessä mielessä hitusen masentavaa aikaa. Onko Ville-Petteri itse mennyt möläyttämään ajattelematta asiaa ehkä sen enempää, että höhlää hommaa. asia esitetään (kun toi lasku tuli, mutta en halua jatkaa jäsenyyttäni), pystyisi varmaan pitkään puhumalla jonkun sielun pelastamaan ja saamaan mukaan. Onko Ville-Petterin isä käynyt kerholla vähän katselemassa ja arvioimassa toimintaa. Kirjoitusten sisältö ei välttämättä vastaa liiton virallista kantaa. Se on toki toisintoa aikaisemmilta vuosilta, eikä siinä mielessä yllätys. Ja aivan kuin muillekin ulkomaalaisille, etenkin eurooppalaisille ostajille tai ilmoittajille lähetimme kaikki nyky-euroopan normit täyttävän laskun ilmoituksesta. Loppiaistiistaina kännykkä soi himassa asian tiimoilta. Puheluita ja sähköposteja aiheesta tulee siis yli 1000. Tai toinen kysymys, millaiseen kokemukseen perustuen Ville-Petterin isä oli päätöksen tehnyt. Todennäköisesti vakavarainen laskunsa ajallaan maksava ilmoittaja, rahat pois vaan (ja ilmoitushan oli lehdessä 1/09). Jossain välissä juttelin jo asiasta puhelimitse Kölniin, oikein ystävällisen tädin kanssa ja kysyin, onkohan tässä mitään järkeä. Laskun lisäksi piti täyttää lomake, jossa oli tismalleen samat tiedot kun laskussa. Ystävät hyvät, luitte aivan oikein, ihan tismalleen samat tiedot, vain erillisellä liitelomakkeella. Ja se on nähty niin Kölnissä (haku päällä koko ajan) ja jos olen oikein ymmärtänyt, myös täällä Suomessa, kun EASA-normeja väännetään käytäntöön ja mietitään millä porukalla haasteeseen vastataan. Kuinka moni Liisa-Juulia 4 v. Ja en kyllä tämän(kään) episodin kautta enää yhtään ihmettele, että EASA-maailmassa asioita dokumentoidaan erilaisilla lomakkeilla vähän laajemmin kuin aikaisemmin... EASA, tämä Euroopan ilmailuviranomainen, on kiva Semmoista. Ville-Petterin (nimi muutettu) isä soitti: Emme enää maksa Ville-Petterin Ilmailuliiton jäsenmaksua, kun Ville-Petteri ei enää rakentele niitä lennokkeja. Tai sitten ei. Sen jälkeen EASA edellyttää koneille hyväksyttyjä huolto-ohjeita (kun valmistajan ohje ei riitä). Laskussa oli saajan tiedot, pankkitilit, oli IBANit ja SWIFTit sekä muut vermeet ja kotkotukset, ihan niin kun pankkimaailman ohjeiden mukaan pitääkin. De Javu. Yksi edellämainittu nysse loppuu -puhelu pisti erityisesti mietiskelemään. Ja nimenomaan uusien jujujen kokeilemiseen ja kehittämiseen olisi nyt tarjolla myös Tukisäätiön avustuksia (ilmoitus toisaalla tässä lehdessä). Onhan tää nyt tällä selvä. Työllistävä vaikutus tällä toki on. Valmistaja tekee käsittääkseni suht hyvällä näkemyksellä valmistamilleen koneille huolto-ohjeet. Tulee mieleen keskustelu ilma-alusten huolto-ohjeista. Sitä sopii miettiä. Niistä saa osansa toimistolla ihan jokainen. Kun vastaa puhelimeen ja ko. Jokunen vuosi sitten näissä Opetusministeriön liikuntajärjestötilaisuuksissa joku sanoi, että ei lasten ja nuorten liikuntaa ja harrastamista tarvitse valtion rahoilla tukea, vanhemmathan sen maksaa! Sopii siis miettiä, muissakin lajeissa kun vaan lennokkipuuhissa, missä ja miten markkinoidaan ja miten jo porstuassa oleva porukka, uudet tulokkaat, saadaan pysymään mukana. Lomakkeeseen piti ehdottomasti tällätä liiton leima ja lisäksi pankin leima!! Onneksi pankin leiman pystyi korvaamaan kopiolla tiliotteestamme, josta tilinumero oli luettavissa siis jo kolmannen kerran (EASA-laskut, poikkeus ANNEX III). Kysymys, joka toivuttuani heräsi mieleeni, on se, että mitähän Ville-Petteri itse mahtaa asiasta ajatella. Tuntuu vaan vähän kurjalta, että näin annetaan vain tapahtua. Tarjota vaikkapa hieman uusia ja erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia jatkaa lajin parissa. Jos puhutaan lasten harrastuksista, voi olla, että emme ehkä tajuakaan kuinka paljon vanhempien käsissä on, mistä lapset kiinnostuvat ja mitä lapset harrastavat. Kevättä odotellessa. Kolumnin kirjoittaja, Kai Mönkkönen, on Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja. Laskutus sinällään meni nyt hienosti ja ajallaan, mutta noin muuten. Se keksii ja puuhailee aina jotain semmoista, mistä voi kirjoittaa. Jokunen jäsenyyden lopetus on onnistuttu kääntämään ILMAILU-lehden tilaukseksi, mutta aikaa vievää puuhaa se on. Kampanjoinnissa koulujen sijaan pitäisi siis ehkä rynniä aikuisten eli lasten vanhempien työpaikoille tai vastaaviin paikkoihin, vai. Mutta sepä ei EASA:lle riittänyt. vekotin. Kyllä ne reilut 1000 en aio jatkaa jäsenyyttäni -puhelua ja sähköpostia ottavat pattiin. EASA lähestyi meitä pyytämättä, vähän kun Jäätteenmäelle tuli fakseja aikanaan. Olisiko kampanjointi kanavoitava tyystin ja vain päättäville elimille eli isille ja äideille
Hyviä kuvaus- ja spottauskelejä! Päätoimittaja Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi Art Director Jouko Arpalo jouko.arpalo@ilmailu.fi Toimituksen yhteystiedot Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Katriinantien puolelle aidan läheisyyteen ollaan rakentamassa kaksikerroksista kuvaus- ja spottaustasannetta kaikille liikenneilmailusta kiinnostuneille. vuosikerta A Kuvaaminen Helsinki-Vantaalla helpottuu Nyt kuvaustasanteesta on olemassa arkkitehdin tekemät havainnekuvat ja piirustukset. Finavia aloittanee rakennustyöt sen jälkeen, kun Vantaan kaupungin rakennus- tai toimenpidelupaprosessi on käyty läpi. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon. Kotisimulaattorilla Oulusta Helsinkiin 30 32 34 38 16 Global Express XRS Parasta mitä rahalla saa Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Loppuun palvellut Twin Otter Antonov An 22:n tarina 43 21 Paavon purjelentokulma 44 Ilmailu kuulee vitosena -yleisönosasto Pienoista mallipuhetta ILMAILU 3 2/2009. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Suurin syy jäsenyyteen on siinä, että kyseinen yhdistys auttaa tiedonhankinnassa ja tekee muutenkin hyviä asioita, mutta ei pelkästään ilmailutoimittajille. Päinvastoin se vie rahaa jatkuvan kunnossapidon takia. Suunnittelutyössä ja sen briiffauksessa on ollut mukana liikennelentäjä-toimittajavalokuvaaja Miikka Hult (hänkin Ilmailutoimittajien hallituksesta), joten asioita ei todella ole jätetty puolitiehen. Teko nostaa Finavian pisteet korkealle, sillä kuvaustasanne ei tuota liikelaitokselle mitään. Ensimmäinen todella korkeatasoinen näyttely on tulossa kaukaa Japanista. Hän on saanut sovituksi Helsinki-Vantaan lentoaseman johdon kanssa pysyvän, vaihtuvan ilmailuvalokuvanäyttelyn pitämisestä ulkomaanterminaalissa. 040 594 2362 Konemarkkinat ja tapahtumat christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto.fi Puh. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Tarkemmin kentän piikkilankaaidan ulkopuolella. Finavian Reijo Tasanen otti idean hoitoonsa ja järjesti kuvauspaikkakatselmuksen, johon allekirjoittaneellakin oli kunnia ottaa osaa. Mikko Sokero Tässä numerossa 2 4 10 11 12 Mönkkönen Saapuvat-uutispalsta Ilmailuvisa Purjelennon nuorten MM-kisat lähestyvät Pieni ja ärhäkkä Gnat Kannen kuva Mikko Maliniemi 24 Painopaikka Painotalo Auranen, Forssa 2009 tuotanto@auranen.fi Puh. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 48 euroa llekirjoittanut kuuluu Ilmailutoimittajat ry -nimisen yhdistyksen hallitukseen. Suunnittelussa on otettu huomioon etenkin kuvausmahdollisuudet ja -olot. Yksi upeimmista teoista, joka on nyt realisoitumassa, näkyy kirjaimellisesti lähiaikoina Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Ilmailutoimittajista vielä sen verran, että Kangastalo on edistänyt ilmailujournalismia muuallakin kuin kentänlaidalla. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Aloite kuvauspaikan rakentamisesta syntyi liki kaksi vuotta sitten, kun ILMAILUN sivuiltakin tuttu toimittaja Ilkka Kangastalo (niin ikään Ilmailutoimittajien hallituksen jäsen) otti yhteyttä Finavian lentoasemaliiketoiminnan johtoon. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi Ilmoitusmyynti Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Kustantaja Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 72. Ilmailutoimittajat ei suinkaan ole rakentamassa tasannetta, vaan siitä pitää huolen Finavia
Malmilla nähdään myös ulkomaalaisia vieraita. Koko perheen tapahtuman kruunaa lauantai-illan rock-festivaali, jonka pääesiintyjinä ovat maamme huippubändit. Skytrax on tunnettu tutkimusyritys, joka arvioi kaupallisia lentoyhtiöitä ja niiden palveluita. Kotimaanterminaalin edustalle rakennettuun taloon tulee 2 400 asiakaspaikkaa lisää. Skytrax julkaisee eri lehtoyhtiöiden palveluita vertailevaa sivustoa osoitteessa www.airlinequality.com. Lentoasema-alueen asiakaspaikkojen määrä kasvaa lähes 12 000:een ja pysäköintikapasiteetti noin 28 %. Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi lähes 1,9 miljoonaa vaihtomatkustajaa. Elokuun puolivälissä, viikonloppuna, järjestettävä tapahtuma ajoittuu Helsingin Juhlaviikkojen kynnykselle. Tapahtuman onnistumista tukee se, että kaikki tapahtuu turvallisella, kansainvälisellä lentoasemalla. Enontekiön jouluturistien 2008 matkustajamäärä (10 000) ylitti Ivalon tason (6 000). Q Lyhyesti Aasian liikenne vahvistaa myös Euroopan tarjontaa. Neljän tähden luokitus ja Quality Approved by Skytrax -merkki kertovat Finnairista laatuyhtiönä kaikkialla maailmassa, Finnairin asiakaskokemusten kehittämisestä vastaava Markku Remes sanoo. Näytöksellä on kansainvälistä imua, sillä historiallinen Malmin lentoasema kiinnostaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Uudisosan pinta-ala on 66 132 neliömetriä ja siinä on seitsemän kerrosta. Paikalle odotetaan kahden päivän aikana jopa 85 000 ihmistä, joten odotettavissa on Helsingin tämän vuoden suurin yleisötapahtuma. Rovaniemi (27 000 lähtevää kv-matkustajaa) ja Kittilä (25 000 lähtevää kv-matkustajaa) pysyivät edelleen suosituimpina joululiikenteen lentoasemina. Briteistä tulleita oli 22 % vähemmän kuin 2007. Laajennuksen myötä pystymme palvelemaan matkustajia entistä paremmin ja useammat asiakkaat pääsevät nyt pysäköimään lähemmäs terminaaleja, sanoo Finavian lentoasemajohtaja JuhaPekka Pystynen Helsinki-Vantaalta. Pohjois-Suomessa kansainvälisten lentojen matkustajamäärä kasvoi vielä alkuvuodesta 2008 (tammikuussa 20 %, helmikuussa 25 % ja maaliskuussa 46 %), mutta loppuvuodesta matkustajaluvut lähtivät laskuun. Uusi pysäköintitalo on rakennettu kotimaanterminaalin edustalle. Malmi on luonteva paikka lentonäytökselle ja rockfestivaalille. Helsinki International Air Show on osa Suomen Ilmailuliiton 90-vuotisjuhlallisuuksia. Auditoijat lensivät 2008 joulukuussa 22 Finnairin lennolla Euroopassa ja Aasiassa ja arvioivat noin 750 eri yksityiskohtaa Finnairin kokonaispalvelussa jokaisella lennolla. 4 ILMAILU 2/2009. Ohjelmisto julkaistaan myöhemmin keväällä. Vaikka paikalle on tulossa valtava yleisömassa, olemme ottaneet huomioon kaikki ympäristötekijät ja turvallisuuden. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 27 miljoonaa euroa. Henkilökunnan käytössä on lisäksi reilut 1000 pysäköintipaikkaa. Ulkomaalaisten vieraiden esiintyjäluettelo tullaan julkistamaan myöhemmin. Sinne ajetaan P3-talon sisäänajosta ja talojen välistä siltayhteyttä käyttäen. Malmilla toimivat lentoyrittäjät tarjoavat lennätystä yleisölle. Helsinki International Air Show tuo Helsingin taivaalle Ilmavoimien kalustoa aina Hornethävittäjiä ja Midnight Hawks -taitolentoryhmää myöten. Paikkamäärällä mitattuna HelsinkiVantaan pysäköinti muodostaa Suomen suurimman pysäköintialuekokonaisuuden. Kansainvälisten vaihtomatkustajien määrä Aasiaan kasvoi 18 % 458 000 matkustajaan. Yli kolmannes lentoaseman 13,5 miljoonasta matkustajasta saapuu kentälle omalla autolla. Kansainvälisen liikenteen vaihtomatkustajia heistä oli ennätykselliset 1084 000, mikä on 16 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastikään 70 vuotta täyttänyt Malmin lentoasema tulee olemaan jopa 85 000 ihmisen lentonäytös- ja rockfestivaalinäyttämönä, Speed Promotionin promoottori Kalle Keskinen sanoo. Huikea tapahtuma toteutetaan Speed Promotionin ja Suomen Ilmailuliiton yhteistyönä. Air Show tarjoaa pääkaupunkiseudulle hienon tapahtuman. Helsinki-Vantaan rooli kauttakulkulentoasemana vankistui. Siitä emme tingi, Keskinen kertoo. Sivustolla kuvataan tähtiluokituksella lentoyhtiöiden palvelujen laatutasot. ILMAILUN toimitus vastaanottaa juttuja ja kuvia osoitteessa ilmailu@ilmailu.fi. Malmille jättimäinen ilmailutapahtuma S peed Promotion järjestää elokuussa Helsinki-Malmin lentoasemalla Suomen oloissa kaikkien aikojen lentonäytöksen. helmikuuta. Vuoden 2010 aikana pysäköintitalo P3:n viereen on tarkoitus avata uusi huoltamo. Finnair on arvioitu neljän tähden lentoyhtiöksi. Tulemme eritoten panostamaan lentonäytösohjelmaan, mutta tietysti myös turvallisuuteen. Tällä vuosituhannella ei Helsingin seudulla ole nähty vastaavanlaista ilmailutapahtumaa. P3-pysäköintitalon laajennusosan autopaikat avattiin 3. Se on paitsi historiallinen, mutta myös sijainniltaan otollinen, Suomen Ilmailuliiton hallituksen edustaja Tero Auranen sanoo. Eniten kansainvälisiä joulumatkustajia Pohjois-Suomeen saapui jälleen IsostaBritanniasta, noin 64 000. Finavia kehittää pysäköinnin palveluita myös muuten. Helmikuussa lentoasemalla aloittaa kansainvälisiltä kentiltä tuttu Valet Parking -palvelu eli niin sanottu palvelupysäköinti. Englannin jälkeen eniten jouluturisteja tuli Ranskasta, Venäjältä ja Irlannista. Kerhokuulumisia uutisiin. Tapahtuman nettisivut löytyvät osoitteesta www.helsinkiairshow.fi Helsinki-Vantaalle uusi P-talo ja Valet Parking Helsinki-Vantaan pysäköintipaikkojen määrä kasvaa noin 28 %, kun Finavia avaa ensi viikolla lentoasemalle uuden pysäköintitalon. Tapahtuman järjestelyt on aloitettu jo viime vuonna. Lisäksi se on merkittävä taloudellisesti Malmin alueen yrittäjille, Auranen uskoo. Laajennukseen saatiin näin mahtumaan 10 % enemmän pysäköintipaikkoja, koska uuteen osaan ei rakennettu erillistä sisäänajo- ja ramppijärjestelmää. Auranen on ollut järjestämässä isoja yleisötapahtumia Malmilla aiemminkin
automaattisesti syttyvän lampun, mutta et halua vaivata sähkömiestä. Esimerkiksi Venäjällä ei ole tällä hetkellä yhtään vastaavan valmistusluvan haltijaa. Henkilövaihdoksia Suomen Ilmailuopisto Oy:ssä Suomen Ilmailuopisto Oy:n rehtori Pekka Paajanen jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa. Siivonen on toiminut aikaisemmin Finnairin koulutuskeskuksen johtajana Vantaalla. Lentokelpoisuuden myöntämisellä Tammer-Suoja vakuuttaa lentoyhtiölle, että kaikki materiaalit ovat lentokelpoisia ja työ on tehty määräysten mukaisesti. Katselukeila 90° , -etäisyys 8 m. Simulaattoriosastolla on BE36 Bonanza FNPT II- ja BE30 KingAir -FNPT II -lennonharjoittelulaitteet sekä BE30 KingAir- ja Eurocopter 135 -lentosimulaattorit. Suomen Ilmailuopiston uudeksi koulutuspäälliköksi on nimitetty Sauli Kuortti ja päälennonopettajaksi Hannu Savinainen. Uudeksi rehtoriksi ja toimitusjohtajaksi on nimitetty Juha Siivonen. Käyttöikä 8000 tuntia, teho 20W. www.paratronic.fi 2/2009 ILMAILU 5. Valmistuslupa (POA Part 21), joka kattaa matkustamon pehmeät sisustusosat, on Euroopankin mittakaavassa harvinainen. Byrokratiaa saadaan olennaisesti vähennettyä, kun yhtiöt voivat tehdä lisätilauksia pelkillä osanumeroilla ja Tammer-Suoja pystyy suoraan antamaan tuotteille ns. Tallentaa liitännän kautta. Tallentaa 16000 175 sarjaa säätietoja (esim tunnin kosteus- ja lämpötilatietoa, ohjelmoitavat tallennusvälein yli viikko), josta PC:lle rajat joiden ylittyessä laite hälyttää valomerkeillä. lentokelpoisuuden. Suuri merkitys oli myös meidän aiemmalla toiminnallamme lentoyhtiöiden, mm. Suomen Ilmailuopistossa 1985 lennonopettajana aloittanut koulutuspäällikkö Matti Pihlajamäki siirtyi myös eläkkeelle vuodenvaihteessa. Lentokalus- tossa on myös taitolentokone Extra 300L OH-SIO. Finnairin alihankkijana. Lentokoneiden osiin liittyvällä valmistusoikeudella on suuri merkitys, kun puhutaan lentoyhtiöiden ostotoiminnasta. Valmistus- amperelaiselle Oy TammerSuoja Ab:lle on myönnettiin tammikuussa Euroopan Unionin Ilmailuhallinnon lupa lentokoneiden osien valmistukseen. Koulutuskalustona ovat Cessna 152-, BE36 Bonanza- ja BE 300 KingAir -lentokoneet. Luvan on myöntänyt CAAF eli Suomen ilmailuhallinto. Lisäksi pystymme jäljittämään minkä tahansa istuinpäällisen tai maton aina kangaspakan tarkkuudella, kertoo Kari Talja tiukkojen määräysten ja laadunvalvonnan merkityksestä Tammer-Suojan tuotantoon. Lentokoneet lentävät vuosittain noin 6 000 tuntia. lentokoneen eristeisiin. Ruuvaa vain vanha hehkulamppusi pois ja Katso tarkemmat tiedot nettisivuiltamme tilalle ESCO SmartLight, siinä se. Tammer-Suojan tapauksessa lupa kattaa sisustusosien tuotannon. Mittausalue C jälkikäteen tai reaaliaikaisesti, PC:ltä edelleen -40...+70° / 0...100%rH. Aluksi valmistus koskee lentokoneiden istuinpäällisiä, mattoja ja verhoja, mutta suunnitelmissa on laajentaa valikoimaa mm. PERTTI HAAVASTE Koulutuspäällikkö Matti Pihlajamäki sai tammikuussa järjestetyssä läksiäistilaisuudessa lukuisten yhteistyökumppanien tervehdykset. WS2355 Sääasema 199 WK057 USB-dataloggeri 89 Sääasema joka kertoo kaiken olennaisen Loggeri tallentaa lämpötiloja ja kosteuksäästä, tuulen suunta ja nopeus, sademäärä, sia, voit siirtää tulokset PC:lle USBkosteus, ilman-paine, lämpötila jne. Haluatko ja kaapelit sisältyvät hintaan. internetiin. Luvan saaminen oli meille 1,5 vuoden pro- Tammer-Suojan tuotteita on toimitettu muun muassa. Hämäräkytkin säädettävissä 5-200 LUX, Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi ajastin 10 sek 5min. Mittaustiheys säädettävissä 2s24h. Lupa antaa Tammer-Suojalle itsenäisen lentokoneiden osien valmistusoikeuden. Kanta E27. Anturit kytkimellä ja ajastimella, kaikki samassa. Finnairin, Blue1:n, Lufthansan, KLM:n, UT-Airin, DragonAirin, Aeroflotin ja BalticAirin lentokoneisiin. lupa vähentää byrokratiaa ja lisää lentoturvallisuutta. Ammattilentäjiä kouluttavan opiston omistavat Suomen valtio, Finnair ja Porin kaupunki. Ilmailuopiston toiminta Porissa alkoi Satakunnan lennostolta vapautuneissa tiloissa lokakuussa 1985. Tammer-Suoja uskoo myönnetyn luvan avaavan uusia markkina-alueita. Ulkoanturit kytketään keskenään ESCO SmartLight 29 johdoilla, sisälle tiedot siirtyvät langattomasti Energiansäästölamppu liiketunnistimella, hämäräjopa 100m päähän, tai 10m kaapelilla. Suomessa Tammer-Suojan lisäksi lupa on vain Finnairilla ja Patrialla. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO T Tammer-Suojalle viranomaisen lupa leko-osien valmistukseen jekti, ja sen yhtenä edellytyksenä oli se, että Tammer-Suoja loi itselleen ilmailuteollisuuden laatujärjestelmän, kertoo toimitusjohtaja Kari Talja Tammer-Suojasta pitkän projektin vaatimuksista
Jäänestoaineen pumppulaitteisto on kahdennettu. FIKI-hyväksytyn laitteiston jälkiasennus jo lentäviin Cirruskoneisiin ei tule kysymykseen. mies. tammikuuta. Kannuja ja väliaikaisia säilytystynnyreitä selvästi parempi vaihtoehto esiteltiin ensimmäisen kerran Helsingin Venemessuilla perinteisesti koneitaan ja toimintaansa esitelleen Kila ry:n osastolla. Se on edellyttänyt monenlaista lisälaitetta. Koneeseenhan on jo aiemmin ollut saatavissa tyyppihyväksymätön TKS-järjestelmä, jossa siiven etureunan reikien kautta levitetään jäänestoainetta siivelle. Hintaa kyseisillä malleilla on perusvarustuksella vastaavasti 3 5008 500 euroa, ja niitä kaikkia saa sekä bensiinille- että dieselöljylle (tai kerosiinille) soMikko Rautio pivana versiona. Kymmeniä vuosia käytössä olleiden pousarien käyttö on loppunut ja uusien vaatimusten mukainen rakentaminen osoittautunut monelle isollekin kerholle taloudelliseksi mahdottomuudeksi. Harron viimeinen työpäivä alkoi Helsingistä kulkien Kokkolan ja Tampereen kautta takaisin Helsinkiin. Nyt tehdas on kehittämässä järjestelmää, jolla koneelle voidaan myöntää tyyppihyväksyntä lentämiseen myös jäätävissä oloissa eli FIKI (Flight Into Known Icing). Lisävarusteina voidaan hankkia muun muassa mittaripumppu, jonka myötä tankattavan polttoaineen määrä voidaan kirjata litran tarkkuudella. Q atkuvasti tiukentuvat ympäristömääräykset ovat panneet monen korpikentän polttoainejakelun koville. ILMAILU toivottaa hyviä eläkepäiviä todelliselle pitkän linjan "lentopojalle"! Harro Erofejeff poseeraa viimeistä kertaa kameralle FinnCommin koneen ääressä virkapuvussaan Kruunupyyn kentällä Kokkolassa. Järjestelmän toiminnan ohjaus ja valvonta ovat vaatineet joukon lisälaitteita sekä päivityksen avioniikkaan. Lisätietoja saa on vaikutusjälleenmyyjältä, Stalla-veneistä, valtainen puhelin 045-130 0047. Siiven lisäksi myös sivu- ja korkeusvakaimelle sekä tuulilasille levitetään jäänestoainetta. Potkurille on omat laitteensa. Yhteistyössä Stella-veneet Oy:n kanssa toteutettu ja markkinoitava Kevytpousari on valumaaltaan sisältävä, ympäristö- ja turvallisuusmääräykset täyttävä polttoainesäiliö, josta polttoaine pumpataan koneen tankkiin joko käsi- tai sähköpumpulla. Kuvaaja on Harron viimeisen päällikkölennon perämies Lasse Förström. 8 ILMAILU 2/2009. Cirrus SR22 on joka tapauksessa nyt liittymässä niiden lentokoneiden harvalukuiseen joukkoon, joilla se on sallittua. J Kilan kevytpousari le osaa ilmailijoista niin kutsuttua kannurumbaa, jossa autoasemilta ostettu polttoaine kuljetetaan ja tankataan omilla irtoastioilla. Kuva Finnair Oyj. Kevytpousari on valumaaltaalla varustettu tankkaussäiliö, joka kiinnostanee puska- ja vesikonepilottien lisäksi korpikenttien kerhoja. Lentokapteeni Erofejeff eläkkeelle FinnCommilta Lentokapteeni Harro Erofejeff lensi viimeisen lentonsa FinnCommin liikennelentäjänä 13. Suomen kentillä tankkausmahdollisuutta tarjoavien öljy-yhtiöiden hanoista saa edelleen vain 100 LL:ää tai JET A-1 -kerosiinia, joten edullisempi polttoaine merkitsee käytännössä suurimmal- Jäänpoisto Cirrus SR22:een Mittarioloissa lentäviä pilotteja kiinnostanee uutinen, jonka mukaan Cirrus valmistelee SR22-koneen hyväksyntää jäätäviin oloihin. Kokonaan toinen asia on, kuinka mielekästä on lentää yksimoottorikoneella mittarilentoa jäätävissä keleissä. Kevytpousareja on tällä hetkellä viittä kokoa 800 1 500 litran välillä. Oman mausteensa hankalaan tankkaustilanteeseen on tuonut autobensan eli lyijyttömän 95E:n, yleistyminen ilmailukäytössä. Ajoittain lähes käsittämättömälle tasolle nousseen 100LL:n hinnan myötä halvempi bensiinivaihtoehto on nimittäin lisääntynyt myös normaaliluokan koneissa, kuten Pipereissä ja Cessnoissa
Alan pioneeriyhtiö oli päättänyt aloittaa kevytreittiliikenteen Helsingistä Mikkelin kautta Varkauteen. suoritettu lento oli jo PE-215:llä ja vakiomiehistöllä. Sotalentäjästä taiteilijaksi. Siihen Esa tokaisi: Siinä käy helvetinmoinen kolina kun jumalankuvat putoo jalustalta! 15. Muista liittää mukaan nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. C Ismo Tervonen: Kar-Air. Saatuaan aluetta kahden jonon ja noin 600-700 neliökilometrin verran kuvattua, huomasi kapteeni Ahtiainen yhtäkkiä, että oikean moottorin öljynpaine laski lähelle nollaa. suussa: Veni, vidi et at cumulum recepi! Tulin, näin ja vedin pilveen! Eräs isoista pampuista lensi Moranen toiselle kentälle ja vähän mokas siellä, kun teki mahalaskun! Niinpä tämä itseään jokseenkin erehtymättömänä pitänyt kovaäänisesti tapausta selittelemään ja vähättelemään. Tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957-1980 (2004). Lancasterien miehet sanoivat koneensa tuoksuvan erilaiselta kuin mikään muu; he olisivat tunteneet sen vaikka silmät sidottuina. 10. B Pertti J. He eivät olleet vielä koneessa, mutta tunsivat metallin, polttoaineen, öljyn ja muovin hajun, joista yhdessä muodostui ainutlaatuinen Essence de Lanc. F Toimittanut Matti Antikainen/Lentovarikon Kilta ry: Lentomestari Aimo E. Tehtävä toisensa perään suo- kin asian sanoessaan sarkastiseen tapaansa: Kyllä minä vielä sen ymmärrän, että kukkaruukut on aktivoitu taseeseen, mutta että kukkaruukkujen alustatkin... ritettiin kohtaamatta lainkaan Puolan ilmavoimia, mutta ilmatorjuntatuli oli kiivasta ja tarkkaa. 14. Tämä TK-mies selosti saksalaisille, että esiintymään tulee sellainen suomalainen paimenpoika, 10 ILMAILU. Liukukulma ei ole liian jyrkkä, että voimme mennä aivan lähelle maan pintaan. Jo aikaisemmin oli avattu reittiliikenne Helsingin ja Kauhavan välillä. Lauseet 1. I Jukka Piipponen: Tähystäjäritari. Painoin vaistomaisesti liipaisinta. Kirjat mielivaltaisessa järjestyksessä A Spencer Dunmore: Pommituslento (1971). N Marja Lampi ja Vladimir Prytkov: Kadonneen Brewsterin metsästys (2007). Kolmen päivän kuluttua moottori nostettiin helikopterilla Segezaan. 7. Halinen: Aika kului lentäen... M Kai R. Lauloihan Sulo, muun muassa Toreadorin aarian. Osallistu ja voita palkintoja! tekstI JUhA rItArI 9. Näin ei ole myöskään pelkoa koneen läpisakkaamisesta ylösvedettäessä. 3. Sitten koneen rungossa rapisi 13. Tälläkin lennolla vihollishävittäjät ahdistelivat mutta suojaavat hävittäjämme pystyivät pitämään ne loitolla. Sen runko täytti koko tähtäinkuvioni. Toinen 10.3. Oikeat vastaukset löydät seuraavasta ILMAILU-lehdestä. joka laulelee muutamia paimenlauluja. Kun se lopulta löytyi, siihen kiinnitettiin narulla tukkeja poijuiksi. Kokemuksia ja näkemyksiä. 11. Saavutimme myös suurta menestystä, mutta emme saaneet pideltyä massoja aisoissa. Yksi ylilento saataisiin ehkä tehdyksi ehjin nahoin rankassakin kranaattiryöpyssä. Moottori oli painunut mutaan ilkeästi ja pään takaa suhahti luotisuihku! Bensatankkiin tikkautui reikiä ja moottoriinkin osui. Veni, vidi, vici, kääntyi Esan oit osallistua ILMAILUVISAAN myös lähettämällä vastauksesi 3. ILMAILUVISA Alla on irrallisia lauseita ilmailuaiheisista muistelmateoksista ja romaaneista. E Hermann Buchner: Myrskylintu (2002). Kun syksyllä meitä entisiä ilmavoimien ohjaajia tuli yhtiöön viisi, se oli suuren haasteen edessä. Arvomme vastanneiden kesken hienoja kirjapalkintoja sekä muutaman lohdutuspalkinnon (laadukkaan sellaisen!). V Sen ympärillä näkyi muutamia ylös tähyileviä ihmisiä. 4. (2003) L Lauri Pekuri: Hävittäjälentäjä (2006). Saimme aiheutettua niille tuhoa, mutta tulva ei ollut pysäytettävissä muutamilla maataistelulentäjillä. 6. (2006). Mekaanikoilla oli kädet täynnä työtä ja olimme aamuvarhaisesta iltamyöhään taipaleella. Elämänkerta (2004). 2. 12. Siinä se on! Mitä minä sanoin! Meren rannassa, vain parin kilometrin päässä Oulun lentoasemasta, loisti maassa suuri, valkoinen kangas. 8. Hurricane oli sittenkin päässyt yllättämään syöksystä. Mannerheimristin ritari Lauri Äijön elämä. Lauseet löytyvät kunkin kirjan sivulta 90. (2008) G Eino Ruutsalo: Tiiksjärven ilmataistelijat. O Kullervo Kemppinen: FK-lentue (1959). 2/2009 ja sitä etsittiin kylmästä vedestä pari päivää. Seppä oli luvannut huolehtia suunnan säilyttämisestä ja vannottanut Ristolaa moneen kertaan käyttämään kameraa kunnolla. (1995) H Hans-Ulrich Rudel: Stukalentäjä (2000). Hävittäjäsaaton tilauksen yhteydessä sovittiin yleensä vain ajasta ja paikasta, mutta lentosuorituksen aikaista yhteistoimintaa vaikeutti lisäksi merkittävästi pommi- ja hävittäjäkoneiden radioiden toiminta eri taajuuksilla. Kohta nähtäisiin, oliko laskettu tuulikorjaus oikea pysyisivätkö he noiden maamerkkien kautta kulkevalla linjalla, vai pyrkisikö kone ajautumaan siitä sivuun. Aeron sisäisen tarkastuksen päällikkö Börje Forsblom ilmaisi- pukattaisiin pystysyöksyyn, käännyttäisiin siivekkeillä alueen suuntaan ja syöksystä saadulla lisänopeudella pyyhällettäisiin niin nopeasti kuin kone kykeni kohteen yli. Pääkohteinamme olivat tiedetyt vihollisen panssariyksiköt ja niiden huoltojoukot. Olihan meillä Sulo Saarits, joka osasi myös laulun taidon, sekä Mikko Pasila, joka taas hoiteli säestyspuolen pianolla. Kohteelle päästyä kone 5. K Jouko Huotari: Taivaalle. (2004) J Heikki Nikunen: Richard Lorentz (2005). Hävittäjälentäjän muistelmia jatkosodasta. Paikalla oli silloin myös eräs TK-kirjeenvaihtaja, joka osasi saksaa ja toimi tulkkina.. Löydä irrallisille lauseille oikeat kirjat. Äkkiä Kari löi Heikkiä olalle. Hyökännyt Hurricane painui saman tien vauhdilla koneeni yli. Juhola. Lehtonen: Lentoralli (1970). maaliskuuta mennessä postikortilla osoitteeseen ILMAILUN toimitus, ILMAILUVISA, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki tai sähköpostilla ilmailu@ilmailu.fi (kirjoita otsikoksi ILMAILUVISA). D David Baker: Aadolf Galland
Kisat alkavat juhannuksen jälkeen sunnuntaina ja paikalle odotetaan jopa 60 pilottia, joista viisi on Suomesta. Jukka piirsi logon tauluun. Logokisan voittajalle luvattiin mainetta ja kunniaa. Ajatuksia tulevasta nuorten MM-kisasta. Ajatuksenani oli tehdä logosta sellainen, joka olisi jollain tasolla samasta maailmasta kuin kohderyhmäkin, eli nuoret. Suunnitelmia palautettiin kymmenittäin ja niistä mielipiteensä esitti lukuisat Räyskälän ilmailijat. Mutta vielä nykyisinkin, kun kevään ensimmäiset kumpiaiset kiipeävät taivaalle, tai kun kiikaroin nykyisen Siuntion kotini terassilta Nummelan koneita, jotain liikahtaa rinnassani: Vielä minä joskus palaan Räyskälän taivaalle... Terveisiä kisaorganisaatiolle. 1980-luvun alussa kiersin kuukauden aikana lähes kaikki Helsingin mainostoimistot etsien harjoittelijan paikkaa. Työn perässä muutin pääkaupunkiseudulle 1983. ILMAILU 11 K isojen logon suunnittelusta käynnistettiin kilpailu, joka herätti odotettuakin isomman innostuksen. Mukanani oli vyöllä sidottu piirustusnippu ja toisessa kädessä Sadan vuoden yksinäisyys taukolukemisiksi. Nykyisin toimin graafisena suunnittelijana helsinkiläisessä tapahtumamarkkinointialan yrityksessä ja pääasiallinen päivieni piriste on miettiä erilaisten yritysten, yhteisöjen ja tapahtumien ilmeitä. Se oli upeaa! Kilpailitko purjelennossa. Mielestäni kisan voisi vetää nuorekkaassa logon mukaisessa hengessä. Oletko ilmailija. Mitä lentäjä-Jukalle kuuluu tänään. Mainostoimistopaikkaa ei silloin löytynyt, mutta somistajan hommissa oppi tuntemaan pääkaupunkiseudun läpikotaisin. Olisi upeaa, jos logoni henkeä voisi laajentaa ja jalostaa tapahtumaan liittyvään oheismateriaaliin. Sittemmin suoritin mainosgraafikon tutkinnon ja olen muokannut toimenkuvaani lähemmäs sitä nuoren miehen mielessä kimmeltänyttä toiveammattia. Hyvänä esimerkkinä haluan mainita kisojen nettisivut! En ylipäätään näkisi pahana vaikka koko purjelennon imagoa muokattaisiin nuorekkaammaksi ja esitettäisiin vauhdikkaana ja upeana harrastuksena sekä pyrittäisiin lisäämään nuorten kiinnostusta lajia kohtaan. Selkeäksi suosikiksi nousi Jukka Seppäsen ennakkoluuloton työ, jonka nuorekas ilme ei jättänyt ketään kylmäksi. www.kevytilmailu.com HTC gyrokopterit MTO Sport Full Lotus kellukevarustuksella ! US 09 TU us UU lid Ca Polaris lentoveneet AM-FIB 582 amfibioversio Lynx intercomit, headsetit, kypärät ym StarCompany Gerbing strobot, mittarit ym 12 V lämpövaatteet Oy DG-Products Ab 09-412 2440, 0400-497 440 dg-products@co.inet.fi 2/2009. En ole ikinä omistanut kilpailuviettiä, enkä sitä osannut kehittää tähänkään harrastukseen. Taustatyönä tutkin graffititaidetta ja pyrin saamaan logoon hauskalla tavalla jotain samaa henkeä. Minkälaisia oheistapahtumia haluaisit kokea, millaisissa kisa-asuissa kulkea. Muistan kuinka nuorempana ihmettelin niska kenallaan Lappeenrannan päällä seilaavia purjelentokoneita. Joskus uskaltauduin jopa hurjalle matkalennolle lähes Tammelan (10 km päässä) päälle tai ainakin näin sen horisontissa. Halusin taivaalle, joten osallistuin Espoon Ilmailukerhon järjestämälle purjelentokurssille ja se oli menoa... tekstI JA kUvAt kAtA soIkkeLI JA MArI heIkkILä Purjelennon nuorten MM-kisat jo kohta ovella RÄYSKÄLÄSSÄ ON NÄYTÖN PAIKKA Räyskälä muuttuu taas ensi kesänä kansainväliseksi kisa-areenaksi kun nuoret ympäri maailman saapuvat kisaamaan purjelennon maailmanmestaruuksista. No miten se syntyi. Synnyin 1960-luvun alkupuolella itäisessä Suomessa, Lappeenrannassa. Matkalento-urasi. Järjestelyissä voisi aidosti antaa nuorten itse ideoida oman näköisensä tapahtuman. 1990-luvulla tein muutamia kirjan kuvituksia ja purjelento-oppimateriaaleja SIL:lle. Perheenlisäyksen myötä lentäminen jäi pikkuhiljaa taka-alalle priorisoidessani vapaa-ajankäyttöäni perheeni ja harrastusteni välillä. 1990-luvun alussa jokin naksahti päässäni ja muistin nuoruuteni visiot taivaalla liitävistä valkosiivistä. Kuinka jouduit graafiselle alalle. Tässä sitä nyt tulee: Kuka ja mikä olet. Minulle riitti, kun pääsin nautiskelemaan pilvenpohjista tutuissa Räyskälän maisemissa. Monet kesälomat ja lukuisat viikonloput telttailin Räyskälässä ja puuhastelin ilmailun parissa. Kuuma vinkki kilpailijoille. Olen aina ollut innokas piirtämään ja oli luontevaa etsiä työtä, jossa saisi toteuttaa itseään. Silloin syttynyt kipinä jäi kytemään jonnekin mielen sopukoihin ja unohtui kun muutin Helsinkiin. Jättäydy ajoissa jälkeen, niin sinulle jää enemmän aikaa ottaa muut kiinni
Englannista matka jatkui Ranskaan, jossa Pekuri lensi Mystere IVA:lla Dijonissa 26.6. Pekuri ylitti ensimmäisenä suomalaisena äänennopeuden saavuttaessaan Hunterilla syöksyssä nopeuden 1,15 Machia. Kesäkuussa 1956 Pekuri lensi Englannissa Hunter F.Mk.6 -hävittäjällä Dunsfoldissa kolme koelentoa. Ilmavoimien huhtikuussa 1956 esittämän käsityksen mukaan Gnat ei vastannut torjuntahävittäjälle esitettyjä vaatimuksia. Mahdollisina konetyyppeinä nähtiin ranskalainen Dassault Mystere IVB ja englantilainen Hawker Hunter Mk.4. Gnatin suoritusarvot olivat hyvät, mutta koneen kehitystyö ja koelennot olivat vielä pahasti kesken, mikä rajoitti lentojen ohjelmaa. Toisella lennollaan 20.6. Ilmavoimien heikon kalustotilanteen vuoksi oli pelättävissä, että Neuvostoliitto YYA-sopimukseen vedoten pyrkisi täyttämään Suomen ilmapuolustusvajeen. Pekuri lensi Gnatin toisella prototyypillä kaksi koelentoa 22.6. Neuvostoliittolaiset MiG15bis ja MiG-17 olivat myös Ilmavoimien listalla, mutta niitä ei ylemmältä taholta kelpuutettu. Boscombe Downissa. rteä Pipienhävittäjä TEKSTI JYRKI LAUKKANEN KUVAT JYRKI LAUKKANEN, EINO RITARANTA JA ILMAILUN ARKISTO Kuva Ilmavoimat Suomeen 1953 hankituilla Ilmavoimien ensimmäisillä suihkuhävittäjillä, kuudella de Havilland Vampirella päästiin aloittamaan suihkukonekausi maassamme. Suorituskyvyltään kone soveltui kuitenkin lähinnä koulutukseen, mutta ei ilmatilan vartiointiin tai ilmapuolustukseen. Folland GNAT hävittäjiin tutustumisesta hankintaa silmällä pitäen. Sen sijaan Ilmavoimat esitti ilmapuolustuksen tarkastajan kenraalimajuri Adolf Ehrnroothin tukemana ruotsalaisen SAAB 32 Lansenin lisäämistä listaan. S uurpoliittinen tilanne Pohjois-Euroopassa alkoi kiristyä 1950-luvulla. Seuraava tutustumiskohde Englannissa oli Folland Gnat. Pe- kuri toimi matkoilla koelentäjänä. Mystere osoittautui 2/2009. Tilanne pakotti Ilmavoimien kalustohankintoihin nihkeästi suhtautuvan Pääesikunnan myöntymään Ilmavoimien esitykseen tarjolla oleviin torjunta12 ILMAILU Ilmavoimat esitti ohjaajista ja teknisestä henkilökunnasta koostuvan viiden henkilön komennuskuntaa tutustumaan ehdolla oleviin konetyyppeihin. Sen hankintahinta kun olisi vain noin puolet Hunterin hinnasta. Ministeriö hyväksyi rahanpuutteen vuoksi kuitenkin vain kahden hengen ryhmän, jonka muodostivat esikuntapäällikkö eversti Olavi Seeve ja majuri Lauri Pekuri. kolme koelentoa. Pääesikunta suositti sen sijaan uuden englantilaisen pienhävittäjän Folland Gnatin hankkimista. Ilmavoimien esikunta esitti tammikuussa 1956 kuuden hävittäjäkoneen hankintaa
Pekuri osallistui hävittäjähankintoihin liittyviin vertailulentoihin vuosina 1954-1961. Ensimmäinen kone XK724 lensi 26. Prototyyppi XM691 lensi ensilentonsa 31.8.1959. Tennant pelastautui koneen kevyellä FollandSAAB-heittoistuimella. Koelentäjien lausunnot Gnatin suoritusarvoista olivat niin hyviä, että hankintaministeriö päätti maaliskuussa 1955 tilata kuuden koneen Fo.145 Gnat -koneen sarjan kokeilutarkoituksiin. elokuuta 1954. Koelentäjä pelastautui heittoistuimella. Folland toimitti Intialle 43 konetta. Huolimatta siitä, että RAF ei ollut kiinnostunut hankkimaan Gnatia hävittäjäksi, Folland kehitteli siitä kaksipaikkaisen suihkuharjoituskoneen. Vaalean siniharmaa kone tuhoutui koelennolla heinäkuussa 1956, kun korkeusperäsin murtui flutterin seurauksena. Midge tuhoutui 6. heinäkuuta 1956. Gnat T 1 -koneita toimitettiin RAF:lle 105 kappaletta 1960-luvun alussa. Kauppasopimus 12 Gnatin hankinnasta Ilmavoimille allekirjoitettiin 17. Midgen pituus oli vain 8,76 m, kärkiväli 6,3 m ja suurin lentoonlähtöpaino 2 041 kg. Kuva via Eino Ritaranta. 2/2009 ILMAILU 13. Koelentojen aloittamiseksi se varustettiin Armstrong Siddeley Viper 101 -moottorilla, jonka työntövoima oli 744 kp. Gnatin huonona puolena oli sen keskeneräisyys. Gnat oli tulos pienen englanti- laisen Folland-tehtaan yrityksestä suunnitella ja rakentaa kevyt ja halpa suorituskykyinen suihkuhävittäjä. Siitä huolimatta Petter käynnisti suunnittelun 1951. Vuosina 19621974 intialainen HAL rakensi lisäksi 193 Gnatia. syyskuuta 1955 lentoonlähdössä sveitsiläisen koelentäjän saades- sa onnettomuudessa surmansa. Jugoslavia osti kaksi Follandin rakentamaa Gnat-konetta. Majuri Lauri Pekuri nousee GN101:n ohjaamosta esittelylennon jälkeen 31. Näitä rakennettiin kahden proton lisäksi 79. lokakuuta 1956. Niissä oli 2 040 kp työntövoimainen Orpheus 701 -moottori. Kevyen suihkuhävittäjän suunnitelman isä oli Willian Petter, joka tuli 1951 Folland-yhtiön johtoon. heinäkuuta 1958 ylitettyään äänennopeuden ensi kertaa Suomen taivaalla. Ensimmäisen täysikokoisen Gnatin prototyypin G-39-2 pituus oli 9,04 m, kärkiväli 6,73 m ja suurin lentoonlähtöpaino 4 100 kg. Jugoslavia päätyi kuitenkin hankkimaan käytettyjä F-86 Sabre -hävittäjiä. Pekurin mielestä kömpelöksi ja raskaaksi ohjata. toukokuuta 1956. Pekurin tekemän selvityksen perusteella Ilmavoimat päätyi aiemmasta poiketen puoltamaan Gnatin hankintaa. Ensimmäisillä viidellä koneella lennettiin vain erilaisia lento-ominaisuusja järjestelmäkoelentoja. Myös suoritusarvot olivat muita tuntuvasti huonommat. Näillä lennoilla Pekuri ylitti ensimmäisenä suomalaisena äänennopeuden Hunterilla kesäkuussa 1956 ja kaksinkertaisen äänennopeuden Mirage IIIC:llä heinäkuussa 1961. Niille ei annettu virallista versiomerkintää F.1, koska se olisi tulkittu hyväksynnäksi palvelukäyttöön. Palvelutyyppimerkinnän Gnat T 1 saanut kone oli varustettu pienemmällä 1 920 kp työntövoimaisella Orpheus 100 -moottorilla. Kuva Ilmavoimat. Ne toimitettiin heinä-elokuussa 1958. heinäkuuta 1955. Tämä varhaisella 1 490 kp työntövoimaisella Orpheus BOr.1- moottorilla varustettu kone lensi ensi kerran 18. Kuudes tilattu kone lähetettiin Intiaan maan tehtyä syyskuussa 1956 lisenssisopimuksen koneen rakentamisesta. Vuonna 1975 HAL aloitti oman Ajeet-nimen saaneen Gnatin version rakentamisen. Teddy Tennant lensi tunnuksilla G-39-1 varustetun koneen ensilennon 11. Koelentäjä E.A. Uuden hävittäjän ensimmäinen prototyyppi sai tyyppimerkinnän Fo.139 ja nimen Midge. Gnatin kehittely ja koelennot olivat hankinnan aikaan syksyllä 1956 vielä pahasti kesken. Harkinnassa oli pitkään myös liGnatin ensimmäinen täysikokoinen prototyyppi G-39-2. Se tuhoutui flutterin aiheutettua molempien korkeusperäsimien murtumisen 31. Se valmistui varsin nopeasti. Britannian hankintaministeriön ja ilmavoimien virallinen kanta kevyeen suihkuhävittäjään oli täysin kielteinen. Kone oli osoittautunut suoritusarvoiltaan muita selkeästi paremmaksi etenkin nousu- ja liikehtimiskyvyltään
Lauri Pekuri ja Veikko Hietamies matkustivat Englantiin lentämään koneilla vastaanottokoelentoja ja siirtolentämään kaksi ensimmäistä konetta Suomeen. Erityisesti suuri trimmimuutos lentoonlähdössä oli ohjaamisen kannalta varsin vaativa. Häiriötilanteessa vakaimen hydrauliohjaus voitiin korvata vapauttamalla erillinen korkeusperäsin. Hydraulijärjestelmän häiriö vaikutti pituusohjaukseen. Kesä-heinäkuun aikana he lensivät harjoituslentojen lisäksi 29 koelentoa, joilla todettiin koneiden täyttävän hankintasopimuksen vaatimukset. Kaksi viimeistä GN112 ja 113 olivat tiedusteluversioita. Suomessa esiintyi julkisuudessa kriittisyyttä hankintaa kohtaan. Syksyllä 1957 tehtaalla oli kuitenkin paljon ongelmia koneen kehittelyssä. Koneet laskeutuivat Luonetjärvelle klo 16.25. Jos korkeusperäsin oli vapautettu esimerkiksi hydraulihäiriön harjoitustilanteessa, käytössä oli ns. Siirtolennolla tehtiin välilasku Tanskan Ålborgissa. Tämä vakaimen liikealue oli alimittainen pienessä nopeudessa ja ylimittainen suuressa nopeudessa, koska ohjauksessa ei ollut nopeudesta riippuvaa välityssuhdetta. Toimitusaikataulu alkoi venyä venymistään ja tehdas rupesi tinkimään luvatuista suoritusarvoista. helmikuuta 1960. Koneet tulivat Luonetjärvelle Hämeen Lennoston käyttöön. Keväällä 1958 Ilmavoimat ja Folland pääsivät sopimukseen koneiden vastaanottoperusteista. Pienikokoinen Gnat oli sulavalinjainen ja suoritusarvoiltaan aikanaan varsin hyvä kone. valla ohjatun liikealueen riittävyydessä koko nopeusalueella eri asuissa. senssivalmistus Valmetilla, mutta siitä kuitenkin luovuttiin. pidettiin Luonetjärvellä koneen esittelytilaisuus lehdistölle ja Puolustuslaitoksen edustajille. Gnatien käyttö jäi teknisten vaikeuksien ja varaosatoimitusten vuoksi vähäiseksi. Seuraavana päivänä 31.7. heinäkuuta 1958. Kahden ensimmäisen koneen virallinen vastaanotto tapahtui 17. GN106, 107 ja 108 saapuivat 22. Tilaisuudessa Pekuri ylitti ensi kertaa äänennopeuden Suomen ilmatilassa. Gnat oli ohjausominaisuuksiensa vuoksi kohtalaisen vaa- Seuraavien koneiden toimitus viivästyi edelleen. Korkeusperäsintä ei saanut yrittää lukita uudelleen vakaimeen. Tässä yhdistetyssä ohjauksessa sauvan liike ohjasi vakainta hydraulijärjestelmällä ja liikutti korkeusperäsintä punosten välityksellä. Varsinaisessa pituusohjauksessa oli puute vakaimen sau- GN103 koelennolla Englannissa kesällä 1959. Koneisiin oli jäänyt paljon jatkuvia modifikaatioita aiheuttaneita teknisiä puutteita, joita paikkailtiin 1960-luvulla. heinäkuuta 1959. Kaksi ohjaajaa pelastautui heittoistuimilla. tiva kone. Sen jälkeen korkeusperäsin oli mekaanisesti ohjattavissa. Normaalisti ohjaus tapahtui takarungossa olevan Hobsonlaitteen välityksellä hydraulisesti liikuteltavalla kokonaan kääntyvällä korkeusvakaimella ja siihen lukitulla korkeusperäsimellä. heinäkuuta 1959 ja GN109, 110 ja 111 vasta 10. GN103, 104 ja 105 lennettiin Suomeen vasta 7. Ne lennettiin Suomeen 15. Ohjausjärjestelmän varsinainen ongelma-alue oli pituusohjaus, joka oli erikoinen yhdistelmä hydraulista, sähköistä ja mekaanista ohjausta. lokakuuta 1960. Sen jälkeen Pekuri ja Hietamies siirtolensivät GN101:n ja GN102:n Luonetjärvelle 30. Ohjaussauvan liike ohjasi Hobsonlaitteen käyttöventtiiliä. Niissä kuoli yksi ohjaaja ja yksi loukkaantui vakavasti törmäyksessä maahan. Lisäksi vakainta voitiin liikuttaa sähköisellä trimmillä, jolloin sauva ei liikkunut lainkaan. Konetyypillä lennettiin vuosittain vain 500 600 tuntia. Loppuvuonna ensimmäisiä koneita vastaanottamaan matkustaneet Pekuri ja yliluutnantti Veikko Hietamies joutuivat palaamaan kotiin tyhjin käsin. Kauppasopimuksessa sovittiin ensimmäisen koneen toimitusajaksi 13 kuukautta eli kone olisi pitänyt toimittaa joulukuussa 1957. heinäkuuta. Elo-syyskuussa Folland järjesti koulutustilaisuuden Ilmavoimien tekniselle henkilöstölle Englannissa. yhdistetty ohjaus. Lentoonlähtöä varten vakain oli trimmattava 6 ° vedon puolelle, jotta nokan nostoon olisi riit- Kuva Folland/Ilmavoimat. 14 ILMAILU 2/2009. Korkeusvakain voitiin ajaa sähkötrimmillä tarvittavaan asentoon. Lisämurheena olivat onnettomuudet, joissa menetettiin neljä konetta (GN102, 109, 108 ja 111)
Sen ja telineiden sisäänoton seurauksena irtoamisen jälkeen oli voimakas nokkaa nostava trimmimuutos, mikä vaati voimakkaan työnnön ja trimmauksen nokkaa laskevaan suuntaan. Lisäksi koneeseen voitiin ripustaa 12-18 kpl 80 mm Hispano HSS-R 80 -raketteja tai kaksi 225 kg pommia. Yleensä lentokunnossa oli 3-7 konetta. Huippunopeus vaakalennossa Ilmavoimien Gnat-koneista kaksi, GN112 ja GN113, olivat kuvatiedusteluversioita. Komea kahdeksan Gnat-koneen rivistö Luonetjärvellä 1960-luvun alussa. Sisäinen polttoainemäärä oli 900 litraa. Kaikki tapahtui hyvin nopeasti. Nousuaika jarruilta kuuteen kilometriin oli 2 min 15 s ja 12 000 metriin viisi minuuttia. Muutokset olivat suuria ja ne oli opittava hallitsemaan. Lentoonlähdössä kone kiihtyi varsin nopeasti. Suoritusarvojen puolesta Gnat oli alisoonisella nopeudella varsin hyvä ja muihin harkittuihin vaihtoehtokoneisiin verrattuna selkeästi parempi. Tämän version nokalla oli radioetäisyysmittarin tilalla Vinten G-95-tiedustelukamerajärjestelmä, jossa oli neljä viistokuvauskameraa. lokakuuta 1972. Teknisiä tietoja, Gnat Mk.1 Moottori oli Bristol Siddeley Orpheus 701, aksiaaliahtimella varustettu suora suihkumoottori, työntövoima 2 050 kp. Ilmavoimilla oli kaikkiaan 13 Gnatia. Gnatit korvattiin Hämeen Lennostossa Drakeneilla 1972. Kone kiihtyi nopeasti ja nousi hyvin. Kärkiväli oli 6,75 m, pituus 9,1 m, korkeus 2,3 m ja siipipinta-ala 12,7 m2. Siipiin voitiin ripustaa kaksi 300 litran lisäsäiliötä. Kolme konetta tuhoutui onnettomuuksissa. Tyhjäpaino oli 2 240 kg ja suurin lentopaino 3 950 kg. 2/2009 ILMAILU 15. Konetyypin viimeisen lennon Ilmavoimissa lensi kapteeni Jouko Gullsten 24. Muuten oli vaara yliohjata konetta, mistä saattoi olla seurauksena hallitsematon pituusheilahtelu. Tyyppi oli käytössä 1958-1972. Kuva Timo Lehtiö matalalla oli 1130 km/h ja korkealla 0,98 Machia. Gnat ylitti äänennopeuden vain jyrkässä syöksyssä. Gnatin hävittäjäaseistukseen kuului kaksi 30 mm Adentykkiä. Lakikorkeus oli 15 000 m. Gnatin kaartokyky oli erinomainen, mikä tuli esiin kaartotaisteluharjoituksissa uusien Drakenien kanssa. Kuva Klaus Niska tävästi tehoa lentoonlähdössä
Mutta jos ei lähdetä vertailemaan Bombardieria näihin matkustajakoneiden runkoihin tehtyihin ökykoneisiin, vaan pysytään puhtaasti käyttötarkoitustaan varten kehitellyissä koneissa, Bombardier Global Express XRS on Gulfstream G550:n ohella ehdottomasti yksi suurimmista ja kauneimmista liikesuihkuista. Koneen maksimilentoonlähtöpaino, joka lähentelee jo 45 tonnia, herättääkin pienoista kunnioitusta. Global Expressin suuri, voimakkaasti nuolimuotoinen siipiratkaisu onkin yksi nopeuteen ja toimintamatkaan kasvattavasti vaikuttavista tekijöistä, mutta suurten laskusiivekkeiden ja koko kärkivälin mittaisten solakoiden ansiosta kone pystyy toimimaan myös monelta pienemmältä lentokentältä. Bombardier Global Express XRS Parasta mitä RAHALLA saa M arkkinoilla on toki vieläkin isompia koneita samaan käyttötarkoitukseen, esimerkkeinä Boeing BBJ tai Airbus Corporate Jet, puhumattakaan tilaustyönä tehdyistä konejäteistä. Tyypillisellä 0,85 Machin matkanopeudella XRS lentää kahdek2/2009. Nykyään tällainen todellinen luksusliikesuihku on ensimmäistä 16 ILMAILU kertaa myös Suomen ilma-alusrekisterissä, kun Airfix Aviation Oy on operoinut kahta koneyksilöä nyt reilun vuoden ajan. Jos oikein tarkkoja ollaan ja katsotaan oikein mittanauhan kanssa, tämä Kanadan lahja liikelentämiselle on hitusen verran suurempi ja suorituskykyisempi lähes joka suhteessa tarkasteltuna, kuin edellä mainittu pahin kilpailijansa G550. Embraerin kärkiväliin saadaankin lisätä sitten jo lähes kolme metriä, jotta päästään Global Expressin mittoihin. Maksimipainosta polttoaineen osuus on liki puolet, 20 400 kg, mikä riittää takaamaan koneelle pisimmän toimintamatkan luokassaan. Aiemmin niille ei ole ollut asiaa tämän kokoluokan koneilla. Kevyellä koneella erityisesti lähestymisnopeudet ovat jopa samaa luokkaa huomattavasti pienemmän ja hitaamman Cessna Citation II:n kanssa, mutta vielä maksimipainoillakin kiitotievaatimukset pysyvät kohtuullisina. Jotain koneen koosta kertoo sellainen mielenkiintoinen seikka, että XRS on 30,3 metrin pituudellaan 40 sent- tiä pidempi kuin nykyisin Finnairin kotimaan laivaston runkoon kuuluva Embraer ERJ-170 -matkustajakone. Eikä kyse ole todellakaan mistään pienestä laitteesta
Vielä 0,87 Machin nopeudellakin menovesi riittää yli 10 000 kilometrin päähän. Kone ei kuitenkaan ollut tällä kertaa kuljetustehtävissä, vaan piipahti Savon sydämessä koululennolla. Global Express XRS on kunnioitusta herättävän kokoinen kone. Matkaa kertyi vaatimattomat 10 000 km ja varsinainen lento2/2009 aikakin oli 12 tuntia ja neljä minuuttia. Edellä mainittu lento on ainakin joidenkin epäilyjen mukaan pisin Suomeen rekisteröidyllä koneella lennetty non-stop lento, sillä pohjoisnavan yli aikoinaan lennettyjä Finnairin lentoja Helsingistä Tokioon operoitiin USA:n rekisterissä olevalla DC-10:llä. Eikä vaativimmankaan business-miehen tai julkisuuden henkilön tarvitse luopua niistä ylellisyyksistä, joihin hän on tottunut. TEKSTI JA KUVAT MIKKO MALINIEMI, SISÄKUVAT BOBARDIER Muiden pitkän matkan liikesuihkujen tapaan myös Global Expressin silhuetin hallitsevimpia piirteitä on hulppea siipien kärkiväli. OH-PPS on saapunut Kuopion lentoaseman asematasolle. Tyypillinen sisustus on kuitenkin 1014-paikkainen. vain Cessna 750 Citation X maksiminopeudella 0,92 Mach, mutta matkaa taittuukin sitten vain noin puolet Global Expressin toimintamatkasta. portaiden lukumäärästä, joka poikkeaa selkeästi pienemmistä liikesuihkuista. san matkustajan ja neljän miehistön jäsenen kuormalla 11 390 kilometrin päähän. Jotain koneen korkeudesta voi päätellä mm. Nopeammin liikesuihkukoneista taitaa kulkea Istuinten määrän voi valita kahdeksasta aina 19 matkustajalle asti. Kanadalaisen Bombardier-yhtymän lippulaiva kuljettaa maailman tärkeimmät ja vaikutusvaltaisimmat matkalaiset nopeammin kauemmaksi kuin yksikään toinen tämän kokoluokan ilma-alus. Tätä kirjoitettaessa Airfixin operoimana kone on ehtinyt jo tehdä mm. Tämä saattaa vaikuttaa hieman reittisuunnitteluun matkaa pidentävästi. Global Express XRS:ää puskee eteenpäin kaksi Rolls-Royce BR710 turbofan-moottoria, jotka antavat koneelle tiukan paikan tullen huippunopeudeksi 0,89 Mach tai 950 km/h. lennon Moskovasta Las Vegasiin, tietenkin välilaskutta. Miltä kuulostaisi lentää kaveriporukalla vaikkapa Helsinki-Vantaalta Rioon sambatyttöjä tiirailemaan non-stop. Bombardier Global Express XRS liikesuihkusta on vaikea enää panna paremmaksi. Mutta se ei taida kovin usein olla ongelma tämän koneen toimintamatkoilla. ILMAILU 17. Jos nopeus pudotetaan 0,82 Machiin, toimintamatka kasvaa jopa 12 038 kilometriin. Kaksimoottorisena koneena sitä koskee tietyt ETOPS-määräykset (Extended-range Twin-Engine Operations), joiden mukaan mahdollisia yksimoottoritilanteita varten pitää olla käyttökelpoinen lentokenttä enintään kahden tunnin matkan päässä
Keskiosioon voi varustaa vaikkapa täydellisen työpisteen kiireisen liikemiehen tarpeisiin, neuvottelutilat tärkeitä palavereja varten, ja silti sinne mahtuu vielä huippumukava oleskelutilakin kosketusnäytöllisine viihdejärjestelmineen. Todellinen koko käy ilmi vasta läheltä. Olkoon sisustusjärjestely mil- Väliseinän takaa avautuva, kahteen osioon jakautuva matkustamo on luonnollisesti mah- lainen tahansa, ylellisestä tunnelmasta ei tarvitse luopua missään vaiheessa. Tyypillinen sisustus on kuitenkin 1014-paikkainen. Jos matkustaja on menossa vaikka Alaskaan kalastamaan, mutta suunnitelmat muuttuvatkin kesken lennon ja tulee yllätyskutsu New Yorkiin hyväntekeväisyysillallisille, matkustaja pääsee hakemaan sopivat vaatteet ja vaihtamaan ne ylleen ennen koneen laskeutumista vaihtuneeseen määränpäähänsä. Pitkän rungon linjakas muotoilu yhdessä vauhdikkaan maalauksen ja voimakkaasti nuolimuotoisten siipien kanssa saa koneen vaikuttamaan jopa sirolta. Suurimmat sisätilat luokassaan omaava kone tarjoaakin varusteluun lähtökohdat, joihin ei yksikään muu kone tässä kokoluokassa pysty vastaamaan. Tähän niin sanottuun omistajan osastoon kuuluu XRS-mallin myötä mallistoon tuotu kolmen istuttava 16G-divaanisohva, joka on käden käänteessä levitettävissä muhkeaksi parivuoteeksi. Yleensä matkalentokorkeus onkin pintojen 410430 tietämillä. Pitkillä, yli 12 tunnin lennoilla järjestely mahdollistaa myös sen, että rauhallisempina hetkinä omassa rauhassaan lepäämään pystyvä henkilökunta on tarpeen vaatiessa virkeänä palvelemassa tärkeitä asiakkaitaan. dollista sisustaa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Global Expressin suurin lentokorkeus on 51 000 jalkaa, mikä on suhteellisen normaali, sillä tuolle korkeudelle sertifioituja liikesuihkuja on toki muitakin. Ohjaamon seinästä taaksepäin kabiini on 14,7 m pitkä, 2,49 m leveä ja koko matkalta 191 cm korkea. Istuinten määrän voi valita kahdeksasta aina 19 matkustajalle asti. Äänieristetty väliseinä takaa paitsi sen, että matkustamossa ei tarvitse välittää kattiloiden kolinoista, myöskin henkilökunnalle täyden työrauhan. Yksi Global Expressin rimaa entisestään nostavista puolista on sen paineistusjärjestelmä, jonka ansiosta maksimikorkeudessakin sisätilojen paine vastaa 5 700 jalan korkeutta, kun se monessa muussa koneessa on 8 000 jalan tienoilla. Helsinki-Vantaa vaihtuu muutamassa tunnissa kaukaiseen kohteeseen maapallon toisella puolella. 18 ILMAILU 2/2009. Täydellä painolla tehdyn lentoonlähdön jälkeenkin kone kiipeää suoraan lentopinnalle 410 (41 000 jalkaa). Upottava kokolattiamatto hivelee väsyneitä jalkapohjia, kun matkustaja siirtyy työpisteeltään takaosan sohvalle katsomaan suosikkielokuvaansa. Istuimet kääntyvät myös jalkansa varassa, joten seurustelu ystävien tai liikekumppaneiden kanssa on helppoa, kun rintamasuunnan voi kääntää kumppania kohti. Koneen takaosan muodostaa ylellinen hytti tilavine WC- ja peseytymistiloineen sekä vaatekomeroineen. Nykyaikainen LED-valoihin perustuva valaistusjärjestelmä on täysin säädeltävissä osastokohtaisesti. Asiakas kutsuu ja matka käy maailmalle. Sähköllä säätyy niin elektronisesti ohjautuva ilmatäytteinen ristiselän tuki, vaakatasoon nouseva jalkatuki kuin selkänojan kallistuskin. Yksi XRS:n erikoisuuksista on pääsy koneen takaosasta matkatavararuumaan myös koneen ollessa ilmassa. Sillä tosin saa vasta itse koneen, minkä jälkeen siihen aletaan valita varusteita mieltymysten ja tarpeiden mukaan. Sohva on sertifioitu nimensä mukaisesti kestämään jopa 16 G:n kiihtyvyyksiä ja sitä saa käyttää missä lennon vaiheessa tahansa. Normaalikokoista yksiötä vastaavat sisätilat on jaettu kolmeen osastoon siten, että keulaosassa on ohjaamon lisäksi miehistön lepotila, vaatekomero, WC sekä täysimittainen keittiö mikroaalto- ja tavallisine uuneineen, kylmäsäilytystiloineen sekä espressokeittimineen. Global Express XRS:n listahinta on noin 49 miljoonaa dollaria. Mutta Global Express on siitä erikoinen kone, että sillä oikeasti myös pääsee luvattuun maksimikorkeuteen toisin kuin monella muulla samaan korkeuteen sertifioidulla koneella. Varsinkin lentäjät arvostavat tehokasta paineistusta, koska sen ansiosta pitkilläkään lennoilla ei rupea niin helposti väsyttämään ja omistajallakin säästyy pitkä penni kahvissa. Kiiltävä jalopuu, kullatut koristelistat ja turvavyön soljet kertovat siitä elintasosta, johon omistaja on tottunut. Nahkapäällysteisissä istuimissa on mukavuudet viimeisen päälle
Kaikki ilmailuhenkiset ihmiset ovat tervetulleita nauttimaan hyvästä ruoasta, juomista, ohjelmasta ja ennen kaikkea erinomaisesta seurasta. Kaiken kaikkiaan on vaikea keksiä, mitä koneeseen vielä tarvitsisi. Tuotto käytetään suomalaisen nuorisoilmailun tukemiseen. Tiedonantoja-kohtaan osallistujien nimet ja maininta Illalliskortti. kalle mukaan otettujen lasten katsellessa Smurffeja DVD:ltä, sijoittajaisä pysyy jatkuvasti ajan hermolla seuratessaan internetistä pörssikursseja toiselta näytöltä ja satelliitti-TV:n kautta uutisia toiselta samaan aikaan, kun vaimo rentoutuu takaosassa lempimusiikkinsa parissa ja seuraa matkan etenemistä reaaliaikaisesti päivittyvältä liikkuvalta kartalta. Yhdistetylle liike- ja lomamat2/2009 Lentäjän näkökulmasta Airfix Aviationilla lentäjänä toimiva Juha Ritaranta on ollut tyytyväinen Global Expressiin. Suuret 21,3 tuuman kiinteät näytöt seinissä, monta liikuteltavaa 10,4 tuuman kosketusnäyttöä ja hifitason äänentoistojärjestelmä muun Airshow ASXi-järjestelmän (interaktiivinen viihde- ja lennonseurantajärjestelmä) kanssa tarjoavat monipuoliset käyttöratkaisut isollekin seurueelle. Kukkarossa on kuitenkin syytä olla pykälää syvempi pohja, sillä varusteisiin saa helposti uppoamaan yhden kymmenen miljoonaa taalaa. Illalliskortti sisältää ohjelman lisäksi laadukkaan illallisen sekä puna- ja valkoviiniä. (09) 350 9340/Tarja Lehtimäki Ilmoittautumiset kirjeitse: Suomen Ilmailuliitto ry Juhlagaala Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Mainitse, haluatko pääruoaksi lihaa vai kalaa. Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry 90 vuotta Juhlagaala Suomen Ilmailuliitto juhlistaa 90-vuotista, lennokasta taivaltaan Finlandia-talossa lauantaina 21. Mahdolliset muistamiset ja huomionosoitukset Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön tilille 800011-70713110. Kuten aiemmin on todettu, varustus oman maun ja kukkaron mukaan. Tervetuloa! Sähköposti-ilmoittautumiset ja tiedustelut: tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi Puh. Ja jos jotain tarvitsee, se mitä todennäköisimmin on rahalla ostettavissa. helmikuuta 2009 mennessä Sampopankin tilille 800015-63335. Tiedonantoihin maininta SIL 90 v. Juhlagaala sisältää ohjelmaa. Juhlaesitelmän pitää kenraaliluutnantti Matti Ahola. Aiemmin Juha on lentänyt eri liikesuihkukoneita, kuten Dassault Falcon 900EX -konetta. ILMAILU 19. Kokouksen jälkeen on varattu aikaa virkistäytymiseen. Tumma puku Nykyisten taloudellisuuspyrkimysten ja -vaatimusten takia siipi on varustettu suurilla wingleteillä. Keskiosastoon on suunniteltu rauhoittava sininen värimaailma ja takahyttiin tulee tietenkin punaista eroottissävytteistä valoa. Aikaisemmin lukuisia eri liikesuihkutyyppejä lentäneenä hänellä on monta vertailukohtaa. Ilmailuliiton varsinainen vuosikokous samana päivänä alkaa kello 15. maaliskuuta 2009 kello 19. Illalliskortin hinta on 100 euroa, joka tulee maksaa perjantaihin 27
Lisäksi Juha kiittelee 20 ILMAILU koneen ns. HUD:n kautta lentäjän näkökenttään muodostuu siis periaatteessa videokuva lämpöä hehkuvista kohteista, kuten esimerkiksi lähestymis- ja kiitotievaloista. Varsinkin autobrakea Ritaranta kehuu mainioksi systeemiksi. Aiempi kuuden näytön systeemi on korvattu neljään suurempaan näyttöön ja mm. Juhan mukaan Global Express vaatii tietyissä tilanteissa myös erityistä tarkkuutta. Se on Global Expressistä poiketen kolmimoottorinen, joten aiemmin mainitut ETOPS-määräykset eivät sitä koske. HUD:iin pohjautuvalla Rockwell Collins Pro Line Fusion -järjestelmällä. 2/2009. Global Express ampaisemassa uljaalle muodolle sopivalle pastellisävyiselle iltataivaalle. EFB pitää sisällään muun muassa Jeppesenin koko maailman kartat, Runway Performance Manualin (lentoonlähtö- ja laskeutumissuoritusarvot kaikille käytettäville kiitoteille), koneen ja lentoyhtiön käsikirjat ja niin edelleen. Järjestelmä aloittaa jarruttamisen välittömästi päätelineiden kosketettua kiitotien pintaa. Juha tietääkin mainita, että yksiäkään Global Expressin hiilikui- Uusin Global Expressin ohjaamo näyttää tältä. Ohjaustuntumaa Juha kuvailee Falconiin verrattuna jämäkäksi, ellei jopa raskaaksi. Kummallakin ohjaajalla on puolellaan oma näyttö, jonka kautta kaikki tuo tieto on hetkessä esillä ja käytettävissä. tuisia jarruja ei ole vielä kulumisen takia jouduttu vaihtamaan! Maksimaalinen jarrutusteho saavutetaan kuitenkin manuaalisella pedaalit pohjaan ja reverssit täysille -tyylillä, mutta se tietenkin vain pakon sanelemassa tilanteessa. Kallistusvaraa jää silloin enää vain kolme astetta puolelleen. Myös maakäsittelyyn pitkät siivet tuovat oman mausteensa. HUD:n kautta saadaan näkyviin myös viimeistä huutoa edustava EVS (Enhanced Vision System). Eleganssia riittää vaikka muille jakaa. Falcon 900EX on myös liikesuihkuksi suhteellisen pitkän matkan kone. Itse asiassa Airfixin ensimmäinen yksilö oli saapumishetkellä vasta toinen Global Express, johon kyseinen lisävaruste oli tehtaalla asennettu. Koneessa on nykystandardien mukaisesti myös HUD (HeadUp Display), jota Juha kuvailee selkeäksi ja helppokäyttöiseksi. EVS on lentäjälle mukava apu vaikkapa lähestymisessä huonossa kelissä. paperitonta ohjaamoa. EVS perustuu eräänlaiseen infrapunakameraan, joka näkee pimeässä tai vaikka sumun ja pilvien taakse. Siitä pitää huolen Marconi Electronic Flight Bag (EFB), joka on tullut tehdasasenteisena Global Expressin valikoimaan vasta ihan hiljattain. Automaattijarrutuksessa moottoreiden reverssit eivät varsinaisesti auta lyhentämään pysähtymismatkaa, mutta säästävät pyöräjarruja. Muuten Global Express tarjoaa lentäjälle lähes kaiken mahdollisen. Pitkä ja voimakkaasti nuolimuotoinen siipi aiheuttaa sen, että siivenkärkien maavara on suhteellisen pieni, kun pääteline on maassa ja nokka 13 astetta ylhäällä. Juha sanookin tämän olevan Global Expressin ainoita askeleita alaspäin Falconiin verrattuna. Jos Falconia ajelee pikkusormella ja ajatuksella, tätä täytyy jo kääntää, Juha luonnehtii, mutta sanoo kuitenkin heti perään Global Expressiä miellyttäväksi lennettäväksi. ILMAILUN toimitus ei epäile tämän väittämän paikkansapitävyyttä. Global Express XRS:ssä on tietenkin lentäjän työmäärää helpottamaan niin autothrottle kuin kolmeasentoinen autobrakekin. Siksi koneessa onkin taustapeilit, joista voi seurata siiven kärkiä ahtaissa paikoissa rullatessa. Avioniikkapuolen päävastuun koneen ohjaamossa kantaa kuuden näytön Honeywell Primus 2000XP EFIS- (Electronic Flight Information System) ja EICAS (Engine Instrument and Crew Advisory System) -järjestelmä