vuosikerta
Hinta 6,50 euroa
VUONNA 2093
2009-03
08010 6 41 488 2 8 880 30
Tällainen on lentokone
ILMAILU MUSTANGIN OHJAIMISSA
288803-0810
PAL.VKO. POLTTOAINEVERORAHAT TAKAISIN
Numero 10/2008
71
Siimalennokkien harrastajajoukko ei ole kovin laaja, mutta arvokisamenestyksellä mitaten se on yksi liiton viime vuosien menestyksekkäimpiä lajeja. Ja jälkimmäinen ei ole sidottu edes jäsenyyteen, vaan sen piirissä ovat myös kerhotalkoissa mukana olevat ei-jäsenet. Ilmailun eri lajien kursseista saattaa olla tavanomaista enemmän kysyntää ensi kesänä. Sarjaa on kuvattu viime kesänä ja kuvataan vielä nyt talvella. Se on makasiiniohjelma, jossa osittain viihteellisesti tehdään ilmailua laajasti yleisellä tasolla tunnetuksi. Nyt tulevassa vuodenvaihteessa meitä on noin sata enemmän kuin vuosi sitten. Älkää siis ampuko pianistia. Olemassa olevia niukkoja yhteisiä varoja sarjan tekemiseen ei ole tärvätty, vaan on hankittu ulkopuolista rahoitusta ja yhteistyökumppaneita.
Sarja esittelee laajasti ilmailua, ihan laidasta laitaan, mutta ei tietenkään ihan kaikkea. Kun katsotte sarjaa, hyvät ilmailusiskot ja -veljet, katsokaa sitä appoavoimin mielin. Ja tästä pääsemme itse asiaan, siis pieni varoituksen sana. Sähköposti kolumnistille: monkkonen@ilmailuliitto.fi
2 ILMAILU. Sivuilla on esitelty myös muut jäsenedut, joihin kannattaa tutustua.
Omasta puolestani oikein rauhallista joulua kaikille. Aika tv:ssäkin kun kuitenkin on rajallista. Ja hyvä niin. Sarjaa ei ole tarkoitettu ilmailun nippelitietouden tietolaariksi tai varmimmaksi lähteeksi, huteja voi tulla. Mielestäni erittäin murheelliseen tapaan Malmin lentokentällä ilmoitettiin siimalennokkitoiminnan kategorisesta häädöstä. Näkemykseni mukaan tämä kaikki tapahtui ilman kunnon neuvotteluja jatkomahdollisuuksista tai todellisista vaihtoehdoista. Vai näenkö jo jonkun jossain suureen ääneen tuumaavan, että vääriä lajeja, väärin kuvattu ja markkinoitu...
Tekijämaallikot ovat toki tv-alan kovia ammattilaisia,
Kolumnin kirjoittaja, Kai Mönkkönen, on Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtaja. Joulu-
Mönkkönen
No, tämä ei ole täysin hypotiaa, vaan jo, ennen kun ensimmäistään pätkää ohjelmasta on nähty, oikeassa elämässä toteutunut tilanne!
Telkkariin päätyvästä mutta myös ylijäävästä materiaalista työstetään kaikille ilmailuliiton jäsenille ILMAILUlehden mukana postitettava Suomen Ilmailuliiton 90-vuotisjuhla-dvd. Voiko olla niin, että näin pääkaupunkiseutu menettää yhden muun muassa Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä opetusministeriönkin peräänkuuluttaman merkittävän lähiliikuntapaikan. Mutta kerhojen on syytä olla varuillaan, viilata kurssit kuntoon, pistää nettisivujen kurssitiedot kuntoon ja varautua vastailemaan puhelimeen jne. Kaikkiin edellä mainittuihin löytyy lisätietoja Suomen Ilmailuliiton nettisivuilta (jäsenasiat, jäsenedut). Ja kun me markkinoidaan, sataa toisaalla lunta tupaan. Ihan hienoa sekin kaiken maailman uhkakuvien sävyttämässä maailmassa. Sarjaa saa toki arvostella mutta siinäkin tapauksessa on kirkkaana pidettävä mielessä peruslähtökohta, että sen ovat suurelta osin tehneet maallikot maallikoille.
joten ainakin oma uskoni siihen, että laatu on raudanlujaa näiltä osin, on vahva. Toivottavasti liitonkin positiivinen jäsenmäärän kehitys jatkuu myös ensi vuonna. Ilmailuliitto on sarjan tuottaja eli maksaa viulut. Sarjaa ei millään tasolla tai missään vaiheessa ole suunniteltu, kuvattu, muutenkaan tehty tai suunnattu meille ilmailijoille, vaan suurelle yleisölle tyyliin tätä muun muassa on nykyaikainen ilmailu, sen harrasteet ja ammatit. Kirjoitusten sisältö ei välttämättä vastaa liiton virallista kantaa. Optio jatkosta seuraavalle vuodelle on jo olemassa. Lennokki-, liidin- ja laskuvarjolajeissa jäsenillä on tämän lisäksi turvana myös kolmannen osapuolen vastuuvakuutus, samoin kuin katsastajilla. Olkoon ensi vuosi entistä menestyksekkäämpi.
"Väärin markkinoitu"
Ensi keväänä, näillä näkymin maaliskuun tietämillä,
tulee Neloselta ILMAILUN MAAILMA tv-sarja, kaikkiaan viisi puolen tunnin jaksoa plus muutamat uusinnat. Sarja ja dvd saattavat aiheuttaa, ja tietenkin toivottavasti aiheuttaa, kiinnostusta ammatti- mutta myös harrasteilmailun eri lajeihin. Ensi vuonna liiton jäsenten ja kerhojen kollektiivinen vakuutusturva jatkuu jäsenetuna vastaavasti kuin tänäkin vuonna. Hieman kummallista kehitystä. Kaikilla varsinaisilla jäsenillä (eli kerhoilla) on edelleen toiminnan vastuuvakuutus sekä talkooväen tapaturmavakuutus. Se päätyy tietenkin myös kyseisen lehden mukana myyntiin kaikille R-kiskoille. Siis saattaa, sitähän ei kukaan vielä voi sanoa varmasti. Näin olen antanut itseni ymmärtää. Kaikilla yksittäisillä henkilöjäsenillä on kaikki ilmailun lajit kattava tapaturmavakuutus
Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 040 594 2362
Konemarkkinat ja tapahtumat
christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan)
Piirros Helle Grönfors
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto.fi Puh. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Kirjalahjavinkit Finnair vuonna 2093 Paavon purjelentokulma ILMAILU 70 vuotta sitten ILMAILU kuulee vitosena -yleisönosasto Heikki Kärnän tie lennonjohtajasta keksijäksi Pienoista Mallipuhetta DC-10 Ison-Antin jäljillä
60 62
Laskuvarjohyppääjien Turpaboogie 2008 Kuppilatiima
ILMAILU 3. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Kustantaja
Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 71. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. vuosikerta
Päätoimittaja
Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi
Toimitussihteeri
Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi
Art Director
Jouko Arpalo jouko.arpalo@ilmailu.fi
Toimituksen yhteystiedot
Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
Tässä numerossa 2 4 10
Kannen pääkuva Kauko Helavuo, Mustang-kuva Sami Hämäläinen
Joulu-Mönkkönen Saapuvat-uutispalsta ILMAILU Mustangin ohjaimissa
38 42 44 47 48 49 50 53 56
16 18 22 28 32 34 35 36
Porin Ilmailukerho 80 vuotta Purjelento-onnettomuudet analyysissä Liikennelentäjäksi osa 1 Saumatonta lennonjohtopalvelua liikennekoneille Liitäjien syystapaaminen Salossa Näin Jukolan Pilotit sai polttoaineverot takaisin Konemarkkinat Tapahtumakalenteri
Mikä onkaan Hornetin seuraaja. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Postikorttirahat olemme lahjoittaneet hyväntekeväisyyteen.
Painopaikka
Painotalo Auranen, Forssa 2008 tuotanto@auranen.fi Puh. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 48 euroa
ILMAILU toivottaa lukijoilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi
Ilmoitusmyynti
Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh
Hän oli syntynyt Viipurissa 15.2.1926. Muutos johtuu kansainvälisten ICAO-säädösten Annex 3:n muuttumisesta. JYRI RAIVIO Kirjoittaja on ILMAILUN entinen päätoimittaja. Kone taittaa matkaa jopa 45 000 jalan korkeudessa. 10/2008
Diamond Aircraft on joutunut kärsimään pahasti Thielert-dieselmoottorivalmistajan konkurssista, ja moottoreita odottavien tehdasuusien koneiden täyttäessä varastot oli tehtävä jotakin. Se perustuu jo tuttuun 200-malliin, joskin muutoksia on paljon. Kantama on 700 NM ja hinnaksi mainitaan 599 500 dollaria Garmin G1000-avioniikan kanssa. Koneessa on vastakkain pyörivät potkurit ja korotettu ohjaamon kuomu. Tyyppihyväksynnän sekä ensimmäisten toimitusten aikataulu USA:n markkinoille on vuoden 2009 ensimmäinen neljännes. Hän ei kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan työ jatkui. Uudet Honeywell HTF7250G -moottorit antavat G250:lle 0,82 Machin nopeuden ja se kuljettaa 1815 kg:n hyötykuorman 4 630 km:n matkan. Konetta kehitetään yhteistyössä Israeli Aircraft Industriesin kanssa,. ILMAILUN toimitus vastaanottaa juttuja ja kuvia osoitteessa ilmailu@ilmailu.fi.
L
Uusi Gulfstream G250
iikesuihkukoneiden nimekkäimpiin kuuluva valmistaja Gulfstream on esitellyt uuden konemallin, super-mid-size-kokoluokkaan sijoittuvan Gulfstream G250:n. Hän oli aloittanut purjelentoharrastuksensa Jämillä jo 1943 ja hän halusi rakentaa koneita päästäkseen itse niillä lentämään. Se koskee vuoden alussa voimaan tulleita uudistettuja kansallisia koulutus- ja lupakirjamääräyksiä (TRG ja PEL) mm. Pena asensi sen nokalle Folkkarin bokserimoottorin ja neljän vuoden jälkeen moottori-Lerche lensi ensilentonsa 1973. Niitä tehtiin kaikkiaan yli kymmenen kappaletta. Alanne oli aktiivisesti mukana myös muissa merkittävissä harrasteilmailukoneiden rakennusprojekteissa. Lopputulos on esillä Kymin museossa. Alaan vihkiytyneille ei tarvitse juurikaan kehua retostella Penan merkitystä harrasterakantamisen pioneerina. Se luonnehdinta päti Penan viimeisiin päiviin saakka. Näillä näytöillä Pena sai jo 1982 arvostetun huomionosoituksen, Ilmailuliiton experimental-rakentajalle myöntämän Sammon Haarikan. Koneessa on 2 kpl 180 hv Lycoming IO360 -moottoria, joilla saavutetaan parhaimmillaan 180 kts matkanopeus. Luvalla hän rakensi Paukkulaudan, ensimmäisen suomalaisen moottoripurjekoneen ja ensimmäisen useista tällaisista modifikaatioistaan. Seuraava ja Penan suosituin modifikaatio oli moottori-Lerche. Pena ei tehnyt tällaisia modifikaatioita vain rakentamisen vuoksi. Kilpailijoina mainitaan Challenger 300, Hawker 4000 ja uusi Embraer Legacy 500. Diamond myös jatkaa oman AE300 Austro-dieselmoottorilla vaustetun DA42 NG -mallin kehittämistyötä.
4 ILMAILU. Avioniikka on Rockwell Collinsin uusi PlaneView250. Toinen muutos liittyy ennusteessa ilmoitettuihin voimassaoloaikoihin, joihin tulee päivämäärä mukaan. Koneen ensilentoa suunnitellaan vuoden 2009 loppupuolelle ja käyttöönottoa näillä näkymin vuodelle 2011.
G250 on Gulfstreamin uutuus keskisuurten liikesuihkukoneiden kuumaan ryhmään.
Ilmailuhallinto on julkaissut nettisivuillaan harrasteilmailua koskevan lausuntopyynnön, jonka viimeinen lausunnonjättöpäivä on 31.12.2008. Siitäkin tuli moottoripurjehtija. Valmistajan mukaan koneella on luokassaan suurin matkustamo, pisin kantama ja suurin nopeus. Seuraavaksi Penan modifiointipajalle päätyi hänen kotikentällään Nummelassa kaputoinut Blanik. Tässä siis lentäjille hieman opiskeltavaa talvikauden ajaksi, ellei ole jo tullut tutuksi.
Kerhokuulumisia uutisiin. purjelentäjien ja ultrakevytlentäjien osalta. Niinpä kaivettiin esille aikoinaan jo prototyyppinä lentänyt Twin Starin bensiiniversio, jota on nyt kehitetty valmiiksi tyyppitunnuksella DA42 L360. Esimerkiksi tammikuun 10. Paukkulauta, eli motorisoitu versio Grunau Babysta, lensi lähes 400 tuntia. Hän on seurannut Pentti Alanteen uraa 1960-luvulta saakka. Q
Lyhyesti
Finavian lentosääpalvelussa tehtiin marraskuussa muutos TAF:ien eli lentoasemien sääennusteisiin. Pena modifioi muun muassa Harakka-alkeisliitokoneen. päivänä alkava, UTC-keskiyön yli jatkuva sääilmiö ilmoitetaan nyt muodossa TEMPO 1022/1103, kun vanha esitysmuoto oli TEMPO 2203. "Pentti Alanteen erittäin pitkäaikainen experimental-harrastus on tuottanut paitsi koko joukon kohtuullisin kustannuksin rakennettavia, käyttökelpoisia ilma-aluksia, myös uusia rakennustoiminnasta innostuneita ilmailijoita tarjoamalla heille mahdollisuuden tulla harrastukseen mukaan suhteellisen helpon ja lyhyen rakennusajan vaativan projektin kautta", kirjoitti Ilmailuliiton silloinen tiedotussihteeri, sittemmin Ilmailuhallinnon korkea virkamies Kari Ollila ILMAILUSSA Alanteen saatua Sammon Haarikkansa. IH pyytää nyt palautteita ja käyttökokemuksia, kun määräykset ovat olleet ensimmäisen kauden käytössä.
AIKA KÄTEVÄ KÄSISTÄÄN JA PÄÄSTÄÄN
Pentti Alanne, yksi Suomen ilmailuhistorian uutterimmista ja kyvykkäimmistä experimental-rakentajista, kuoli 5.11.2008 Espoossa. Meille muille siitä hyvä osoitus on vaikka se, että Ilmailuhallituksen ilma-alusten rakennuslupaluettelon juoksevan numeroinnin mukainen numero yksi oli myönnetty jo 1948 Pentti Alanteelle. Sen peruskone oli 1960-luvun lopulla hiljalleen käytöstä poistunut saksalainen ylätasoinen peruskoulukone Rhönlerche. Samalle lentoasemalle ei enää anneta erikseen lyhyttä (9 tunnin) sekä pitkää (24 tunnin) TAF-ennustetta, vaan ainoastaan jompaa kumpaa
Helsinki-Vantaasta on kehittynyt merkittävä eurooppalainen vaihtomatkustus-
N
Lynx-headsetit ja -intercomit myynnissä nyt Suomessa
yt myös Suomesta saa Lynx Avionicsin laadukkaat headsetit, intercomit, kypärät ja tarvikkeet. EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009
Helitech 1/4
Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Valittavana on kolme eri sarjaa. sarjat Hughes/Schweizer 269 Ð sarjat Robinson R-22 / R-44 Ð sarjat TS ydet korjaamopalvelut mm. Finavian ja Finnairin hyvä yhteistyö on kantanut hedelmää. Asiakas voi säästää jopa 20 % polttoaineessa, mikäli hän valitsee modernin lentokaluston, ruuhkattoman lentoaseman sekä suoran lentoreitin, muistuttaa Virkkunen. koulutusorganisaatioille (Organisations). Suomen harrasteilmailun kannalta tässä on tärkeää se, että jatkossa meilläkin toimitaan EASA:n asetustekstien mukaan, kun tähän saakka käytetyssä JARympäristössä Ilmailuhallinnon määräyksillä on ollut selkeästi suurempi rooli. Lausuntoaika päättyy 31.1.2009 ja NPA-paketti löytyy paikasta www. Näistä jälkimmäinen osa koskettaa tulevaisuudessa etenkin kaikkia FCLeli lupakirjakouluttajia, LPL- ja PPL-lupakirjasta ylöspäin. Lisätietoja suoraan maahantuojalta Oy DG-Products Ab, www.kevytilmailu.com, 09412 2440 tai 0400 497 440, email: dg-products@co.inet.fi.
Lynxin laadukkaita tuotteita saa nyt suomalaisedustajalta. Siksi onkin tärkeää että etenkin kouluttajat perehtyisivät EASA-ehdotukseen jo tässä vaiheessa jotta määräysteksteissä mahdollisesti piilevät "pommit" jotka voivat olla haitallisia koulutustoiminnalle löytyvät. Kysy uusien helikopterityyppien huoltomahdollisuuksista. Vuosien 20012007 aikana on Helsinki-Vantaan Aasian-matkustajien määrä kasvanut 240 000 matkustajasta 1,3 miljoonaan matkustajaan.
iljoonas tänä vuonna Helsingin kautta Aasiaan lentänyt Finnairin vaihtomatkustaja kukitettiin 26. seuraaville helikopterityypeille: Agusta Ð Bell 206 Ð sarja Bell 206 ja 206L Ð sarjat Eurocopter AS-350, BO-105, EC-120, EC-135 Nro 5 s. maahantuonti / vientitys t, vuositarkastukset, vauriokorjaukset, mS S rS aikaishuollot, muutostys t, punnitukset, varaosahankinnat ja laitehuollot sekS koulutus. marraskuuta Helsinki-Vantaalla. Myös Finavian Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja JuhaPekka Pystynen on tyytyväinen Helsinki-Vantaan suosioon. Kauttakulkuliikenne on luonut 4000 työpaikkaa pelkästään Finnairiin. Sen ansiosta myös suomalaisille matkustajille on tarjolla runsaasti uusia lentokohteita sekä Aasiaan että Eurooppaan. Lyhyin lentoreitti ja ruuhkaton lentoasema merkitsee myös ympäristömyötäistä valintaa, joka on tulevaisuudessa nousemassa yhä merkittävämmäksi lentoyhtiön valintakriteeriksi. Tähän sarjaan kuuluu laaja valikoima lisävarusteita erityyppisten lisälaitteiden liittämiseen järjestelmään. parapiloteille sopiva ratkaisu). Esimerkkinä tällaisesta mainittakoon ensilukemisen aikana löytynyt määräysteksti, joka pahimmillaan voidaan tulkita siten että koulutukseen käytettävällä lentopaikalla olisi oltava toimiva lennonjohto aika kova vaatimus, jos se toteutuisi. Vuosituhannen vaihteesta alkanut satsaus Aasianliikenteeseen sekä sujuvaan kauttakulkumatkustukseen on tuottanut tulosta, iloitsee Finnairin markkinoinnista vastaava johtaja Paavo Virkkunen. Relai System on henkilökohtainen headset- ja kypäräsarja, joka voidaan liittää suoraan kannettavaan ilmailuradioon (esim. Kuka tahansa voi antaa lausunnon EASA:n CRT-työkalun kautta, toki Suomen Ilmailuliiton edunvalvojat ovat siinä myös aktiivisia. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO
EASA-uutta: Organisaatiovaatimukset lausunnolle
Euroopan ilmailuviranomaiselta on kuluneena vuonna ilmestynyt tärkeitä harrasteilmailijoita koskevia määräysehdotuksia ja loppuvuonna tahti vain kiihtyy. Tässäkin harrastelentäjien on syytä olla valppaana oman edunvalvonnan nimissä.
M
Finnairin miljoonas Aasianvaihtomatkustaja saapui
kenttä. Saksalainen Julia Tillmann saapui Düsseldor sta ja jatkoi Helsingistä Pekingiin. Micro Systems on tarkoitettu erityisesti avo-ohjaamolla varustetuille lentokoneille. Finnair lentää yli 60 viikkovuoroa 10 Aasian kohteeseen. Kuva DG-Products.
Helitech Oy tarjoaa laadukasta helikopterihuoltoa ja palvelua ammattitaitoisella ja kokeneella henkils kunnalla mm. easa.eu.int/ws_prod/r/r_npa.php EASA tuo vielä ennen vuoden 2008 loppua yhden merkittävän NPA-määräysehdotuksen lausuntokierrokselle, tällä kerralla aiheesta lentotoiminta eli Operations. Tämä määräyspaketti sisältää vaatimukset eri EASA-maiden viranomaistoiminnalle (Authorities) sekä mm. 09-5655 5454 www.helitech.fi
10/2008 ILMAILU 5. Pilot System -sarjaan taas kuuluvat tavalliset headsetit ja kypärät normaalikäyttöön lentokoneissa sekä helikoptereissa. 43 Hiller UH-12B Hughes/MD 369 Ð 38 Nro 7 s. Lokakuun lopulla ilmestyi NPA 2008-22 Authority and Organisation Requirements -määräysehdotus (NPA=Notice of Proposed Amendment) lausuntokierrokselle. Erikoists inS Ni-Cad akkuhuollot. 09-5655 540 Fax. Maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Helsinki-Vantaa tarjoaa lyhyimmät ja nopeimmat lennot Euroopan ja Aasian välillä. Robinson Helicopter Companyn valtuuttama Ó Service CenterÓ R22/44 helikoptereille
Hienompia puitteita kuppilatiimalle ja tavata lajitovereita ei ole eikä tule. Ennen joulua valmistellaan vuodenvaihdetta niin pitkälle kun mahdollista, jotta näin voidaan menetellä. klo 12-16, 20.12. Aamupäivän keskustelutilaisuus, junttakokous jää pois. SIL Shop palvelee joulupukkia ja kelkasta pudonneita juhlakaudella seuraavasti: 13.12. 24.-28.12. maaliskuuta koreasti Finlandia-talossa Helsingissä. Finlandia-talon Mannerheimintien puoleisella pihalla esitellään pienimuotoisesti ilmailun eri lajeja. Jos sinulla on tiedossa kelpoisuustodistuksiin, muihin lupiin, luettelointeihin, jäsenmaksuihin tms. Iltajuhlaan paikkoja on rajoitetusti, joten laittakaa päivä kalenteriin ja kun tammikuun ILMAILU kolahtaa postiluukusta, ilmoittautukaa kutsussa kerrotulla tavalla mukaan juhliin. liittyviä akuutteja asioita, hoidathan asiat kuntoon hyvissä ajoin. Ilmailuliiton toimistolla Malmilla on erittäin rajalliset palvelut joulun ja uuden vuoden tietämissä. klo 10-16, 14.12. Varsinainen kokous alkaa kello 15, jota
ennen on mahdollisesti noin klo 14.00 seminaari tai esitelmä vielä määrittelemättömästä aiheesta. Nyt ne tulevat siis jo pienkoneiden omistajien ulottuville, Garminin tapauksessa 15 000 dollarin lisähintaan.
Ilmailuliitto juhlii Finlandia-talossa
Ilmailuliiton 90:nnen juhlavuoden vuosikokous pidetään lauantaina 21. KAI MÖNKKÖNEN
6 ILMAILU
10/2008. Infrapunakamera tuottaa heikossa näkyvyydessä paremman kuvan kuin mitä ohjaaja paljain silmin näkee. Valtaosa toimiston väestä pitää lomien jäämiä ja viikonloppuvapaita välipäivinä. Shop on suljettu. EVS-järjestelmiä on ollut mm. klo 10-16, 21.12. liikesuihkukoneissa jo joitakin vuosia. Marraskuun AOPA-Expossa Garmin sitten esittelikin oman EVS:n Cirrus Perspective-avioniikan. klo 12-16, 23.12. Kameran valmistaja
Garminin EVS-kameralla saadaan mustavalkoinen pimeänäkökuva mittaritaulun näytölle.
Karjalainen, Lauri-Kalevi, simulaattorikouluttaja, päälennonopettaja, Helsinki Korhonen, Hannu Juhani, yrittäjä, opettaja, diplomi-insinööri, Raisio Storrank, Per Stefan, lennonopettaja, linja-autonkuljettaja, Pietarsaari Suomen Ilmailuliitto ja ILMAILU-lehti onnittelevat lentokapteeneja!
on Ez-Vis ja se voidaan tulevaisuudessa asentaa Cirrusin lisäksi muidenkin konetyyppien G1000-järjestelmiin, kunhan kuvaruutu on isompi 12-tuumainen. Päivän ohjelma poikkeaa varsin merkittävästi muutamana viime vuotena totutusta. Liiton ja FAI:n palkintoja ja mitaleja ei jaeta kokouksen päätteeksi, vaan juhlaillallisella, joka on ehdottomasti avoin kaikille SIL:n jäsenille. Avidynen taannoisen EVS-julkistuksen jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin Garmin tulisi perässä. Muun muassa alkuvuoden jäsenlaskutus pyritään tekemään jo
ennen joulua. Q
Myös Garminilta EVS
Presidentti nimitti lentokapteeneja
Tasavallan Presidentti Tarja Halonen on myöntänyt lentokapteenin arvonimet seuraaville pitkän linjan ilmailijoille.
Hiedanpää, Markku Mauri Juhani, harrasteilmailuyksikön päällikkö, Hämeenlinna
V
uoden hightech-uutuus pienkoneiden avioniikkapuolella näyttäisi olevan EVS eli Enhanced Vision System. Joitain arkipäiviä toimisto saattaa olla kokonaan kiinni. Kyseessä on siis infrapunavideokamera, jonka kuva näkyy reaaliajassa lentokoneen kuvaruutunäytöllä. Palkintojen saajat saavat iltajuhlaan erillisen kutsun, muille kutsu on avoin. Tarkemmin sekä kokouksesta että illallisesta sekä viralliset kutsut julkaistaan ensi vuoden kahdessa ensimmäisessä ILMAILUN numerossa. Garminin mainos hehkuttaa, että näkyvyys sumun tai udun läpi paranee jopa kolminkertaiseksi, ja varsinkin yöllä pilvet ja jäätävät alueet erottuvat selvemmin. Sekä kokoukseen että iltajuh-
laan toivotaan poikkeuksellisen runsasta osanottoa. Illalliskortin hinta tulee olemaan luokkaa alle 100 euroa. Illallinen alkaa klo 19. Valtakirjojen tarkastus alkaa Helsinkisalin lämpiössä kahvien ja seurustelun merkeissä vielä tarkemmin määrittelemättömänä hetkenä puolen päivän jälkeen. Toimistolla toki tapahtuu väliarkipäivinä; jäsenlaskuja päätyy näillä näkymin printteristä kirjekuoriin jne., mutta laajassa mitassa peruspalvelut eivät ole normaalilla tasolla joulunalusviikosta aina loppiaisen jälkeiseen keskiviikkoon. Iltajuhlassa on luvassa myös juhlaesitelmä. klo 10-14
Käytännössä tukiasemien signaali kantaa lähes kaikkialle ulkomaan- ja kotimaanterminaalissa. Ikävä mahalasku viime vuosien kenties eniten julkisuudessa olleelle yleisilmailukonehankkeelle. Lehtiluukku perustuu MMD:n omaan ePaper -julkaisualustaan. Myös portin 19 lähellä sijaitsevassa eService Barissa on kuusi maksullista tietokonetta, jotka on varustettu internetyhteyksillä. Lehtiluukku.fi kertoo solmineensa jo valmiita sopimuksia kustantajien kanssa ja uskoo lehtien määrä nousevan pian yli sataan. Lehtiluukku.fi-palvelusta löytyvät lehdet ovat tarjolla kulutta-
Eclipse Aviation vaikeuksissa
Marraskuussa USA:sta kantautui pelätty uutinen: Eclipse Aviation, kevytsuihkukoneiden uranuurtaja hakeutui Chapter 11 -velkasaneeraukseen. Monet haluavat hoitaa työasioitaan omalta kannettavalta tietokoneeltaan samalla, kun he odottelevat lentoaan. Yhteys näkyy nimellä Free wireless internet. 90-paikkaisessa koneessa on General Electricin CF34 -moottorit, jotka ovat tutut mm. ARJ21:sta on noin 150 tilausta, joista lähes kaikki tulevat kiinalaisilta lentoyhtiöiltä. Yhtiö kertoo, että mukana on jo nyt noin kuusikymmentä eri lehteä. Verkkoyhteyttä voivat käyttää kaikki matkustajat, vastaanottajat ja saattajat. Aika näyttää menestyykö kone Kiinan ulkopuolella ARJ21 tulee kokoluokkaan, johon kuuluu koko joukko uusia moderneja kilpailijoita, joista Embraerin lisäksi mainittakoon vaikkapa Mitsubishin MRJ, Bombardierin Cseries ja Sukhoi SuperJet.
ARJ21 lähdössä ensilennolleen. Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystysen mukaan Finavian langaton verkkoyhteys parantaa matkustajien palveluita. Nyt se on helppoa, sillä kirjautumiseen ei enää tarvita erillisiä tunnuksia. Lehtiluukku.fi -sivustolla voi lukea ja ostaa lehtiä paikasta riippumatta 24 tuntia vuorokaudessa. Lisäksi ostetut lehdet löytyvät palvelusta myös tulevaisuudessa, eivätkä joudu enää esimerkiksi perheen lemmikin kynsiin. Myös joukko maksutta luettavia ilmaisjakelulehtiä on mukana palvelussa. ILMAILU saatavana nyt myös sähköisesti. Kesällähän tuli ensimmäiset selvät viitteet yrityksen vaikeuksista, kun sen perustajalle ja pääjohtajalle Vern Raburnille annettiin potkut, ja syksyn rahoituskriisi USA:ssa sekä suuren asiakkaan, DayJet-taksilentoyhtiön konkurssi, sitten pakottivat laittamaan lapun luukulle. Jos sinulla sattuu vielä olemaan kolmekymmentä miljoonaa dollaria, miksipä et matkaisi kosmonauttien kanssa avaruuteen! Amerikkalaisyritys Space Adventures on vienyt avaruuteen kuusi ja avaruuslennoille kymmeniä yksityishenkilöitä. Myöskin toimitettujen, noin 250 koneen omistajille huolto- ja tukitoiminta vaikeutuvat oleellisesti. USA:ssa taas FAA antoi hyväksyntänsä Avio NG-avioniikkajärjestelmän uusimmalle 1.5-versiolle.
jille perinteisen paperilehden sijaan digitaalisina näköisversioina. MMD Networks Oy on suomalainen internet- sekä mobiilipalvelujen, digitaalisen viestinnän ja ohjelmistoratkaisujen toimittaja. Koneen sukujuuret periytyvät osittain McDonnell Douglasin DC-9-50/MD90 -tyypeistä, joita
oli aikoinaan tarkoitus valmistaa lisenssillä Kiinassa, mutta ACAC on myöhemmin tehnyt tiivistä yhteistyötä Bombardierin kanssa. Toistaiseksi tosin vain ei-kaupalliseen käyttöön. Verkon käyttö on vaivatonta. samankokoisesta Embraer 170/190 -sarjasta. ARJ21 on sikäli merkittävä, että se on ensimmäinen kiinalainen lentokone, jota on tarkoitus tyyppihyväksyttää länsimaissa. Langaton yhteys kattaa odotusalueet sekä kahviloiden ja ravintoloiden asiakastilat. Yhtiö tarjoaa räätälöityjä verkkoviestinnän kokonaispalveluita, ohjelmistoratkaisuja, konsultointipalveluita sekä ylläpito-, hosting- ja ASP-palveluita keskisuurille ja suurille yrityksille ja organisaatioille.
Oletko terve multimiljonääri?
Oletko terve, yli 18-vuotias, 160185 cm pitkä ja painat 5095 kg. Hän vietti viime kuussa 10 päivää International Space Stationilla, joka kiersi Maan kiertoradallaan aina 90 minuutin välein.
Avaruudessa harva on käynyt, mutta mahdollisuus siihen järjestyy, kunhan vain rahassa ja terveydessä piisaa.
ILMAILU 7. Ensilento: ARJ21
K
iinan lentokoneteollisuuden uusin ylpeys, AVIC Commercial Aircraft Corporation -yhtiön ARJ21-700, on lentänyt ensilentonsa Shanghain Dachang-lentoasemalta. Sähköinen jakelu on myös tehokasta, siksi olemme saaneet monien lehtien hinnat sovittua kustantajan kanssa jopa 50 prosenttia edullisemmaksi verrattuna perinteiseen paperijulkaisuun, sanoo MMD Networksin toimitusjohtaja Jouni Ikonen. Sukulaisuus DC-9/MD-80-sarjaan näkyy, sen kertoo selvästi ylempi kuva.
Finavia avasi maksuttoman avoimen langattoman internetyhteyden Helsinki-Vantaalle. Piirustuspöydällä on myös suurempi 105-paikkainen versio. Tässä rytäkässä on kuitenkin pieniä valopilkkujakin: Eclipse 500 sai marraskuussa EASAtyyppihyväksynnän, joka mahdollistaa sen rekisteröinnin Euroopan maissa. Jos matkustajalla ei ole mukanaan omaa konetta, internetiin pääse maksullisista internetkioskeista. Internet-kioskeista voi myös soittaa puheluita Skype-ohjelmalla. Kun tietokone on HelsinkiVantaalla langattoman verkon alueella, sen näytölle ilmestyy automaattisesti tieto lentoaseman internet-yhteydestä. Varsin ikävä uutinen siis ei vain henkilökunnalle, vaan myös sadoille Eclipse 500- ja 400-koneen tilanneille, jotka nyt suurella todennäköisyydellä menettävät etumaksujaan. MMD Networks Oy on avannut kaikille aikakauslehdistä kiinnostuneille uuden internetissä toimivan palvelun. Tunnin pituisella ensilennolla kone nousi 2 500 metrin korkeuteen ja valmistajan mukaan kaikki järjestelmät toimivat hyvin. Yritykselle etsitään nyt ostajaa. Nykyinen pääomistaja, luxemburgilainen ETIRC Aviation, on jo tarjoutunut ostajaksi, ellei jostakin sitten ilmesty 10/2008 kolmas osapuoli joka tarjoaa enemmän. Lehtiluukusta löytyvät ILMAILUN vanhempia vuosikertoja ja tietysti myös tuoreimmat numerot. Palvelusta voi yhtiön mukaan ostaa irtonumeroita tai tilata digitaalisen vuosikerran haluamastaan lehdestä perinteisen lehtitilauksen tapaan. Viimeisimpänä avaruusturistina oli miljonääri Richard Garriot
Vuoden 2009 opekurssien aikataulu: aloitusviikonloppu 29.1.-1.2. Eli opekurssin voi käydä ja kelpoisuutta hakea vasta, kun lupakirja on ollut voimassa tuon kaksi vuotta. Liegéssä lennetään ympäri vuorokauden jokaisena päivänä vuodesta. Sitä, että jos haluat saada tulevaisuudessa autogirolennonopettajan kelpoisuuden, hanki esimerkiksi ultrakevytlennonopettajan kelpoisuus. Lennonopettajan kelpuutuksista kerrotaan PEL M2-44 (purje), PEL M2-46 (mopu), PEL M2-71 (ultra) ja PEL M2-81 (autogiro) -ilmailumääräyksissä. Kaikkien TNT:n koneiden aikataulut ovat tarkkaan mietitty siten, että tavarat saadaan mahdollisimman nopeasti halut-
tuun päämäärään, TNT Suomi Oy:n toimitusjohtaja Åke Blomqvist kertoo. Mitä se tarkoittaa. Suomen Urheiluilmailuopisto (SUIO) tuntee vastuunsa opettajakoulutuksessa. Itse asiassa seitsemältä TNT:n lastaustyöntekijältä ei kulunut työhön aikaa kuin 35 minuuttia ja 34 sekuntia. Tämä mahdollistaa esimerkiksi lentäjän hakeutumisen kurssille, vaikka olisi lentänyt kurssin kesällä pari vuotta aiemmin. Olemme samalla olleet huolissamme pienistä opettajakursseista. Kaikissa lajeissa opettajakurssin pääsyvaatimus on 100 tuntia. Sen jälkeen lennät autogirolupakirjan, lennät vimmatusti 70 tuntia päällikkötiimaa autogirolla ja opettajatarkkari (siis lentokoe) päälle. Avainasia on 70 tuntia päällikkökokemusta. Tiiviisti lentämällä hankittu 70 tunnin päällikkökokemus antaa hyvän tuntuman jo opettajana toimivalle henkilölle toimia uuden lajin opettajana, SUIO:n rehtori Sakari Kuosmanen kertoo. Uusien määräyksien myötä virtaviivaistettiin myös opettajakurssien koulutusohjelmaa. Se, jos mikä kehittää myös omaa lentämistä. Lisätietoja www.suio.fi.
8 ILMAILU
10/2008. ja lento-osa kaikissa lajeissa 8.-17.5. Näin sinusta tulee AUTOGIROLENNONOPETTAJA! Toki sama
onnistuu muihinkin suuntiin. Hämmästyttävä tulos, joka kertoo työntekijöidemme ammattitaidosta ja sitoutumisesta sure we can -ajatteluumme, Blomqvist jatkaa
Hissinosturilla ylös ja sivuovesta sisään. On ollut ilahduttavaa nähdä nuorien lentäjien lisääntynyt määrä opettajakursseilla. Määräykset ovat samanmuotoisia. Tempaus tehtiin Smart-autojen 10-vuotisjuhlan yhteydessä ja mukana menossa oli myös brittiläinen TV- ja radioyhtiö BBC.
Vauhdikkaan tehtävän haasteena ei ollut ainoastaan saada autot rivakasti jumbojettiin, mutta myös löytää sopiva ajankohta ennätysyritykselle; TNT:n lentokoneet eivät odottele lentokentällä toimettomana, sillä maassa olleessaan niitä joko lastataan tai puretaan. Muut rajoitukset kuten kaksi vuotta voimassa ollut lupakirja vaaditaan vasta, kun HAETAAN kelpoisuutta. He ovat selvästikin nähneet sen, että kyllä opettajana myös oma lentäminen tarkentuu, kun jokainen pikku asiakin pitää perustella lentäjäoppilaalle. Q
30 Smart-autoa alle tunnissa Boeing 747:ään
K
uulostaa haastavalta tehtävältä, mutta pikakuljetusyhtiö TNT:ltä se onnistuu. Tuloksena oli uusi maailmanennätys Guinnessin kirjaan. Niin menivät Smartit rahtiJumboon.
Harrastepuolen lennonopettajakoulutus 2009
Purje-, mopu-, ultra- ja autogirolennonopettajia koskevat ilmailumääräykset uudistuivat. Ennätysyrityksessä lastaustyöntekijöillämme oli vain kolme tuntia aikaa lastata Smartit sisään, purkaa ne ulos ja vielä täyttää kone Shanghaihin menevillä oikeilla tavaroilla. 2.3 määritellään lentokoulutus ja -kokemus: kohta 2.3.2 sanoo "hakijalla, jolla ON VOIMASSAOLEVA". Moni opettaja on samaa mieltä tästä asiasta. Haluamme lisää lentäjiä, jotka haluavat jalostaa omaa lentämistään opettamisen puolelle. Ja tietysti joutuu koko ajan tarkkailemaan oppilaan suoritusta, Kuosmanen sanoo. Kunkin ilmailumääräyksen kohdassa esim. Opettaessa joutuu itsekin analysoimaan lentämistä kaiken aikaa. Ennätys syntyi 23.10.2008 TNT:n lentokuljetuskeskuksessa Belgian Liegéssä. Yksi tie kasvattaa osaavia lennonopettajia on muuntaa niitä muiden lajien opettajista. Nyt opettamisen taito hankitaan KERRAN ja sitten hankitaan osaamista eri lajeihin ja siirrytään opettamaan sitä lajia. Opekurssi koostuu PÄÄSYKOKEISTA (yksi pidennetty viikonloppu) ja LENTO-OSASTA (pidennetty viikko pe-su)
Tyypin ensilento lennettiin 6.4.1938. Airacobra Ilmatorjuntamuseoon Oikaisu
Airacobraa kannattaa käydä katsomassa Ilmatorjuntamuseossa Tuusulan Hyrylässä Klaavolantie 2:ssa. Pallon ulkonäkö ja lentäminen poikkeaa siten, että se saattaa joissain valaistusoloissa näyttää metalliselta. Yhdysvaltain ilmavoimat sai ensimmäiset P-39C-sarjatuotantokoneet käyttöönsä helmikuussa 1941.
on lähelläkin, niin siitä kuuluva ääni on totuttua hiljaisempi. Pahoittelemme virhettämme. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi
Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi olevalla lomakkeella.
www.ilmailuliitto.fi
ILMAILU 9
10/2008. Tällaista ei ole ennen täällä nähty. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-17.
Ilmatorjuntamuseo on saanut näyttelyynsä Bell P-39 Airacobra -hävittäjän. Toisaalta vaikka se
Patria ja Ilmavoimat ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen lentokoulutuskeskuksen (NPTC, Nordic Pilot Training Centre) perustamisesta. Pallo saapui 14. Lentoja voit seurata netissä Aeronautin kotisivuilla, jonne trackerin linkki tulee aktiiviseksi kun lentoja tapahtuu. Prototyyppi oli varustettu tehokkaalla turboahtimella, minkä ansiosta sen suorituskyky oli varsin hyvä. M 56 -tyyppinen pallo on valmistunut maaliskuussa 2008. Se saneli koneen poikkeukselliset rakennerat-
kaisut. Moottori sijoitettiin ohjaamon taakse ja kone varustettiin nokkapyörälaskutelineellä. Ilmatorjuntamuseo haluaa näyttää, millaisia vastustajia ilmapuolustusjoukoilla oli ja kuvan sota-ajan tekniikasta. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. NPTC tarjoaa sotilaslentokoulutusta Ilmavoimien modernisoiduilla Hawk-suihkuharjoituskoneilla Kauhavalla, jossa on monista Euroopan maista poiketen mahdollisuus tarjota mm. Yhteistyösopimus perustuu Puolustusministeriön johdolla tehtyyn selvitykseen kansainvälisen lentokoulutuksen järjestämismahdollisuuksista.
Sopimuksella määritellään yleiset periaatteet ja työnjako koulutuskeskuksen toiminnassa. Puolustusministeriö, Pääesikunta, Ilmavoimat ja Patria ovat kehittäneet kansainvälistä sotilaslentokoulutuskeskusta jo vuodesta 2003. Mitä eristävällä kankaalla saavutetaan. Tarkoitus on lentää Tikkakoskelta heikkotuulisina aamupuhteina ja laskeutua ennen auringon laskua. Sipinen@Aeronaut.fi.
Viime ILMAILUN Lentäjien Juhannuksen valokuvakilpailun uutisoinnin yhteydessä lehteen oli lipsahtanut väärä kuva. Eristävän pallokankaan periaatteena on kaksoisrakenne, jossa kahden kangaskerroksen välissä ilma toimii eristeenä. Se on lentänyt eri puolilla Eurooppaa ja tuli nyt Itävallasta. marraskuuta Aeronautille Tikkakoskelle, Ultramagicin edustajalle. Oppilaat ovat koulutusohjelman suoritettuaan valmiita siirtymään koulutettavaksi nykyaikaisella hävittäjäkalustolla.
Suomen Ilmailuliitto ry
Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. NPTC-koulutuksessa käytettävät lentokoulutusohjelmat räätälöidään tuottamaan asiakkaan tarpeita vastaava osaaminen. Se suunniteltiin 37 mm:n T9-tykin ympärille. Bell P-39Q Airacobra on amerikkalainen yksipaikkainen kokometallirakenteinen hävittäjä. Lentoja tehdään sään salliessa. Perustettava koulutuskeskus tarjoaa sotilaslentokoulutusta ulkomaisille asiakkaille Ilmavoimien Hawk-lentokoulutuksen yhteydessä Kauhavalla. (09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2008 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 60,27,36,170,Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Uutisen yhteyteen oli liitetty niin ikään varsin näyttävä valokuva, mutta toisin kuten väitimme, kuvaaja on Aarno Isomäki. riittävä ilmatila taktiseen harjoitteluun. ILMAILUN toimitus
Garmin G600 sopii vanhojen mittareiden tilalle.
Mikko Maliniemen voittajakuva.
Ultramagic IHB lentää Suomessa
Ultramagicin valmistama IHB, eristävästä kankaasta valmistettu kuumailmapallo, piipahti Suomessa. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Lisätietoja antaa Markku
Unelmien lentoseikkailu, koneena
North American TF-51D
Mustang
10 ILMAILU
10/2008
Moottori hörhöttää mukavasti ja poksahtelee välillä muistuttaakseen olevansa Merlin. Saatavana on myös T-6 Texan -koulutusta, joka on aikaisemminkin ollut Mustangia edeltävä konetyyppi. Lehti näkyikin olevan Stallion 51:n seinällä kehystettynä. Toista noin paljon lentänyttä Mustangia tuskin on. Mustang-tiimaa on 350 tuntia ja muuta tiimaa 18 000 tuntia. Koelentäjät ovat ilmeisesti suurin asiakasryhmä. Kurssin läpäisseet saavat suosituskirjeen FAA:lle esitettäväksi. Yhtiön kumpainenkin Mustang lentää noin 300 tuntia vuodessa. Lisäksi koulutetaan epätavallisia lentotiloja. Voi veljet! Koneemme on 1944 yksipaikkaiseksi tehty Crazy Horse ja rinnallamme lentää Crazy Horse 2. Kiipeän koneeseen siiven jättöreunan puolelta ja istahdan takatoosaan. Etutoosassa olisi ergonomia kohdallaan, mutta mutinat sikseen. Lentoaikaa kertyy noin 15 tuntia. Crazy Horse 2 käynnistyy vierellämme. Kiinnitän laskuvarjon valjaat ja vahvan oloiset istuinvyöt. Tokaisen smells good. Hallin seinässä irvailee Area 51-varoituskyltti. Satunnainen ilmailija on ihmemaassa.
U
nelmien liiketoimintaa, Mustangilla lennättämistä, harjoittaa Stallion 51 -niminen yhtiö, josta Pekka Leino kertoi ILMAILUssa nro 9/1991. Mustangien nimet ovat
Yhteisbriefingissä ovat Crazy Horse 2:lla lentävät Eric Huppert ja hänen kyytiinsä tuleva Traci Leider. päivänä aamuyhdeksäksi Stallion 51:n hallille Kissimmeehen osoitteeseen 3951 Merlin Drive. Uudemman Crazy Horse 2:n lokikirjassa on merkintöjä 750 tuntia. Merlin tuprauttaa asiaan kuuluvat savut, nuuh ja aah. Pari vuotta aikaisemmalla reissulla Floridan Kissimmeessä ilmeni, että kentällä kaupataan lentoja kaksipaikkaisella TF-51D Mustangilla, vieläpä koneella, jossa on kaksoisohjaimet.
Betty Jane, Little Witch, Crazy Horse ja Crazy Horse 2. Se on neljän L39-koneen taitolentoryhmä. Moottorin sammuessa tekisimme mahalaskun. Etutoosasta kuuluu bail out, bail out, bail out, bail out, jos täytyy hypätä. Laskukierroskuvio ja nopeudet käydään läpi. Toivoisin voivani siirtää polkimia eteenpäin, mutta se ei ole mahdollista. Toivelistaltani poistetaan pystykäännös, josta ei tulisi mitään potkurin hyrrävoi-
mien takia. John on entinen liikennelentäjä. Traci lentelee työkseen Learjettiä. Heti alkajaisiksi minulle kerrotaan, että lennämme muodostelmassa toisen Mustangin kanssa. Hänen tyyppikelpuutuksiinsa kuuluu mm. Edestä kuuluu tarkistuslistan lukua. Jäähdyttimen luukku surisee auki allani. Paikannamme kuomun pakkolaukaisukahvan. John veivaa kuomun puoliksi kiinni ja olemme valmiit käynnistämään. Oikeat lentäjät käyvät nopeasti läpi kumpi on johtokoneena missäkin lennon vaiheessa. Saavun aurinkoisena helmikuun 19. XIV ja toistaiseksi iskemätön Allison V-1710-moottorilla varustettu Focke-Wulf 190 D-9. Yritys tarjoaa kokonaisia tyyppikursseja, jotka ovat tuiki hyödyllisiä ja terveellisiäkin Mustang-pilotiksi aikoville. Konttorin ikkunasta näkee hallissa olevat neljä peilinkirkkaaksi hinkattua Mustangia, yksi Spitfire Mk. TEKSTI JA KUVAT SAMI HäMäLäInEn
Satunnainen ilmailija on jokseenkin hurahtanut vanhoihin ilma-aluksiin. ilmavoimillemme tuttu MiG-15. Hänen toisessa käyntikortissaan lukee Left Wingman, Patriots Jet Team. Pyöritellessä lasketaan kuusi lapaa ja sytytys kytketään. Odottelemme vielä briefingin alkua. Olemme vierekkäin Crazy Horse 2:n kanssa. Jatkamme briefingiä kahden Johnin kanssa. Radiokutsumme on Mustang 4, Crazy Horse 2 on Mustang 3. Hyppäämisen syy voisi olla esimerkiksi tulipalo. Hyppytilanteessa poistutaan oikealle, jolloin potkurivirta painaa onnettoman lentäjän alaspäin ja osuman korkeusvakai-
Näin hyvännäköinen kone ei voi lentää huonosti.
meen saattaa välttää. Briiffaus jatkuu hallissa, jossa John kiertää koneen ja nyppii suojukset pois. Viereisessä hallissa on vielä Mad Max -niminen Mustang. Nyt se alkaa.
Tarinoita tässä ympäristössä kyllä kuulee: Messerschmittit tulivat tästä takavasemmalta...
10/2008
ILMAILU 11. Vastaani tulee ex-sotilaslentäjä Eric Huppert, joka on yksi yhtiön T-6- ja Mustang-kouluttajista. Laipassa on astinlauta, jota Mustangissa ei yleensä ole. Pian löytyy myös opet-
tajakseni tuomittu John Posson. Alkuperäinen hullu heppa on lentänyt jo 8 000 tuntia. Kartoitamme haluamani liikkeet
Kiihtyvyys on
huikea. Vähän niin kuin louskun harrikan ääni vaihtuisi kireän V6:n säveliksi, moottorissa on tosin 12 sylinteriä. Moottorin muriseva ääni on todella vaikuttava ja melko kova ottaen huomioon, että sitä vaimentavat korvatulpat ja kypärä. Vasemman puolen tunnus on DS yhtiön perustajan Douglas Schultzin mukaan.
Rullaus ja koekäyttö. All set.
John lisää tehoja ja jarrujen
vapauduttua nytkähdämme terävästi liikkeelle. Saamme selvityksen radan päähän. Olemme selvästikin tekemässä jotain kovaa juttua, kuin hyökkäykseen lähdössä. Siiveke ja korkeusperäsintrimmit ovat nollilla. Hydraulisesti operoitavat laipat ovat ylhäällä. Köyhä, mutta onnellinen. Lähtökiihdytyksessä Johnin jalat tuntuvat tekevän pieniä korjauksia koko ajan. Niinpä mutkittelemme. Mustang on nimi paikallaan. Etenemme kiitotien vasenta reunaa, koska oikealla hieman perässämme kiitää Crazy Horse 2. Saamamme selvitykset koskevat myös Crazy Horse 2:ta. Hevosvoimia on pelissä yli tuhat. All set Sami. Koekäytössä sunnuntailentäjälle uusia tarkistuskohteita ovat ilmanoton säätimet, jäähdyttimen ja öljynjäähdyttimen namikat, hydraulijärjestelmä sekä ahtimen kokeilu. Koomisen kuuloinen moottorin rupsutus ja poksahtelu vaihtuu varsin urheilullisen kuuloiseen murinaan. Etupenkiltä pystyy myös kurkkimaan sivuille aukinaisesta kabiinista. Kirjoittaja siinä pakollisessa kuvassa Mustangin kupeella. 3 000 r/min tuntuu kovalta 27-litraiselle moottorille, mutta Merlin ei olekaan mikään laivadiesel. Jos perän nostaa äkkinäisesti, kone kääntyy
10/2008
12 ILMAILU. Briefingissä hän sanoi, että lentoonlähdössä pitää varoa hyrrävoimia. Ääreis-
näköön turvautuen olisi helppokin rullata suoraan rullaustietä, mutta silloin ei näkisi, mitä tulee silpunneeksi 3,4-metrisellä potkurilla. Nämä hallintalaitteet ovat vain etuohjaamossa.
Moottoria huudatetaan 2 300 r/min, ahtopaine säädetään vallitsevan ilmanpaineen suuruiseksi. Eric Huppert opastamassa seuraavaa potilasta koneeseen.
John Posson briiffaa asiakastaan.
Kirjaimet LL koneen oikeassa kyljessä viittaavat Stallion 51:n pääkouluttajaan Lee Lauderbackiin, joka on melko varmasti maailman kokenein Mustang-pilotti. Potkurin pyörimisnopeus on hieman alle puolet moottorin kierroksista. Sivuperäsintrimmi asetetaan kuusi astetta oikealle lentoonlähtöä varten. Saan kokeilla rullaamista.
Kannuspyöräohjaus osoittautuu selkeäksi. Olen maailman onnellisin matkustaja. Kiitotien viivat vilistävät vikkelästi
Nautinto on täydellinen. Horisontti tulee vastaan ehkä jalkakikkailustani johtuen hieman vinossa, minkä korjaan siivekkeillä. Poljen jalkaa kuin purjekoneessa ja saan kehut jalkatyöskentelystä. Packard Merlin tasaisesti hyristen nokka lähtee hiljalleen vajoamaan ja syöksyn oikaisussa tulee jo tukevasti geetä. Pinnistän sitä paikkaa, jossa ihmisellä kuuluisi olla vatsalihakset. Aloitusnopeus on siinäkin 210 solmua (389 km/h). Aloitusnopeudesta 210 solmua (389 km/h) vedän nokan kunnolla ylös ja ryhdyn kallistamaan siivekkeillä. Kuula saattaa olla keskellä. Kuvitelmissani liike on hyvin kaunis. Tämmöiset liikkeet ovat erityisen kivoja koneella, jonka jatkuvuus on hyvä. Polttoainetta kuluisi kolme gallonaa minuutissa! Aseistamaton koneemme painaa 9 000 naulaa täyteen tankattuna (4 090 kg eli noin viisi pikku-Cessnaa). Crazy Horsen modernisoitu etuohjaamo.
Siskokset vierekkäin päivän ensimmäisten lentojen jälkeen.
vasemmalle. Kuulaa en malta katsella, mutta se ei ole varmaankaan keskellä. Roikumme jonkin
aikaa vöissä. Kallistuksen lisääntyessä painan oikeata eli yläjalkaa, veto vaihtuu hiljalleen työnnöksi. Koko nousun ajan katselen haavi
10/2008
mäni suurimmalla heilurikäännöksellä. En katsele mittareita lainkaan. Silmukan laella olemme noin 2 500 jalkaa aloituskorkeuden yläpuolella. Vedän paljohkosti geetä, jotta nokka lähtisi edes hitaasti nousemaan. Jossain puolen kierroksen jälkeen jalka vaihtaa suuntaa hiljalleen vasemmalle, koska nokka haluaa valua alas. 90°/s luin jostain lähteestä.
Takaohjaamo, jossa ei ole kaikkia yksinlennolla tarvittavia vipstaakeja.
Aloitamme liikehdinnän elä-
Muutaman sadan jalan kor-
keudessa tehoja pienennetään säästöliekille 42"/2 500 r/min. En voi uskoa, mitä olen tekemässä. Vasemman puoleiseen pöpelikköön konetta kampeaa myös sivuvakaimeen osuva potkurivirta. Nokka on ohjaamisestani huolimatta kohti kiintopistettä kierteen päättyessä. Vau! Lopussa nokka jää hieman alas ja suupieILMAILU 13. Vaaputtelen ja ihastun viimeistään silloin koneeseen. Kaiken kukkuraksi potkurilapojen epäsymmetrinen kohtauskulma (P-factor) kampeaa vasemmalle. Vakiokierrospotkuri kuulostaa pitävän nopeutensa. Pääsen ohjaimiin ja totean ne mukavan sopusuhtaisiksi ja nousunopeuksilla vielä kevyiksikin. Nokkaa ylös ja hillitysti siivekettä. Kone nousee, nousee ja nousee, kunnes viimein olemme käännöksen laella 90° kallistuksella. Ohjaaminen on loogista, kun pitää nokan kohti kiintopistettä. Tunnen oloni voitokkaaksi ja niinpä kokeilen omaa näkemystäni voitonvaakakierteestä. Silmukkaan otamme 250 solmun aloitusnopeuden (460 km/h). Oikeaa jalkaa saa painaa paljon suuremmalla voimalla kuin tavallisissa pienkoneissa. Löysään hieman vetoa, kun nokka on noussut mielestäni 135°. Ensin jalka sauvan mukana vasemmalle. Noustuamme 8 000 jalan nurkille erkanemme harrastamaan jonkinasteista liikehdintää. Ohjaimet muuttuvat koneen kiihtyessä aika raskaiksi. Jotta siipimiehemme olisi helpompi pysytellä rinnallamme, tehoasetus on hieman normaalia pienempi eli 48"/3 000 r/min. Nopeuden hidastuessa painan oikeata jalkaa summamutikassa. Roikun riemuissani vöissä. Vedän niin että pysymme penkissä koko liikkeen ajan. Wohoo mitä herkkua!
Tynnyri on yksi suosikkiliikkeistäni. Kuplakuomun läpi näkyvyys on mainio. Korkeusperäsintrimmi on tehokas ja miellyttävä käyttää. Moottorin vääntöä John vähättelee. Räpsin kuvia minkä kerkeän. Potkuriakseli on nimittäin paljon selvästi virtaukseen nähden kolmen pisteen asennossa. Roikumme hetken vöissä, kunnes peffa painuu pian penkkiin 34 geen voimalla. Messerschmittin kassakaappikuomun sisällä voisi olla toisenlaista. Otan kiintopisteeksi horisontissa näkyvän järven. Yllätyksekseni kallistusnopeus on aika hidas. Käsikirjassa lentoonlähdössä neuvotaan käyttämään aina military poweria 61" eli 1490 hevosvoimaa, mutta moottorin huoltokustannukset ja polttoaine eivät nyt tulekaan puolustusbudjetista. Telineethän ovat kuitenkin maassa, mitä nyt vasen pääpyörä kuluu enemmän. Se on vähän 12 300 naulan (5 591 kg) maksimilentoonlähtöpainoon verrattuna.
auki Crazy Horse 2:ta rinnallamme. Lennän loivan tynnyrin tapaisen liikkeen hitaasti. John näyttää yhden
malliksi ja teen saman perästä. Sillä teholla maakiitomme kesti noin 20 sekuntia. Seuraavaksi teen hitaan vaakakierteen vasemmalle
Se oli ensimmäiseni ja niinpä kaikki aloittelijan tuuri oli käytettävissä. En kutsuisi liikehdintäämme taitolennoksi. Minulla on ollut kunnia kokeilla ko. Miten ihmeessä voi lentää taitolentoa muodostelmassa?
10/2008
14 ILMAILU. Hyvä tietää. Poljinvoima on ehkä samaa luokkaa kuin kaksimoottorikoneessa moottorihäiriötilanteessa. Yritän pitää tarkasti samaa asentoa kuin seurattava siinä täysin onnistumatta. Lennämme laskeutumista ajatellen alinopeudella 80
solmua telineet ja laipat alhaalla. Nam, nam ja nam. Hienoa konetta ja sen ikää kunnioittaen teen kaikki liikkeet hitaasti ja arvokkaasti. John tokaisee: näkisit mikä on lähellä. Lennän puljassa toisen Mustangin kanssa! Taitaa edessäni istua aika rautahermoinen kaveri. Vuorossa on nelivaiheinen vaakakierre. Hidastelemme rauhallisesti nokka vain vähän horisontin yläpuolel-
la. Potkurimme miltei syö johtokoneen pyrstöä. John törkkää tehoa, nostaa laipat ylös ja samalla nokka nousee reippaasti. Tämä on paljon helpompaa kuin purjekoneella, jossa viimeinen neljännes tuppaa retkahtamaan, kun ei osaa lentää. Teen vielä yhden silmukan sekä
hen. Sivu- ja korkeusperäsintä operoin kuten hitaassa vaakakierteessä, jotta nokka pysyy korkealla ja suunta kohti kiintopistettä. Lennämme laipat alhaalla ja päästän sauvasta irti. Myytin mukaan moottorin vääntö kaataa koneen selälleen, kun tehot törkätään nopeasti päälle. Normaali lähestymisnopeus on 110 solmua ja pyörät osuvat maahan noin 90 solmussa. Siivekkeillä en huomaa tekeväni mitään ja siivet pysyvät vaaterissa. John ohjaa ja olemme mielestäni lähellä lajitoveriamme. 3. Jatkamme matkaa vasemmalle ja olemme taas rinnakkain. 2. Ymmärrän hyvin sotaveteraania, joka tokaisi eräässä videopätkässä C-mallin Mustangia koelentävälle Kermit Weeksille: Mietinkin miten kauan voisit olla tekemättä vaakakierrettä. lennä konetta. Kierteen jälkeen hän kertoo, että selkälento on rajoitettu kymmeneen sekuntiin. Koneella ei ole pyrkimystä muljahtaa syöksykierteeseen. Vieressä lentävän koneen asennon lukeminen joka akselin suhteen vaatii totuttelua. Kone varoittaa ennen sakkausta tärinällä ja sakkauksessa se kallistuu lopuksi oikealle noin 30 astetta. Siivekkeet ja korkeusperäsin ovat hyvin laiskat. Heitän sauvan laitaan hetkeksi ja pysäyttelen pienellä vastaheitolla aina neljäsosakierteen jälkeen. lennä konetta. Briefingissä olin pyytänyt lento-ohjelmaamme demonstraation ylösvedosta. Lopuksi potkuri menisi ylikierroksille. Ohjaimet veltostuvat jo paljon ennen sakkausta ja sakkaus oikeaa melkein heti kun vetoa löysää. On sopivasti aika hakeutua Crazy Horse 2:n siivelle. Yllätyksekseni John siirtyy koneenkäyttäjäksi ja antaa muut ohjaimet minulle. Jälkibriefingissä John kysyy, millä olet harjoitellut. Pian syönkin rinnallamme lentävää villihevosta silmilläni. Jos sitä ei korjaa, kone sakkaa pian. Kyllä Mustang on lentäjän kone.
Mustang sakkaa näillä painoilla sileänä 70 solmun nurkilla. John lisää ylösvetotehon 46"/2 700 r/min. Johnin briiffauksessa antamat kolme tärkeintä asiaa lentämisessä olivat: 1. Vieruskaverin suurentuessa ohjaimet viedään minulta hetkeksi, mutta pian palaan taas puikkoihin. Nautintojen aatelia kermalla kuorrutettuna ja tryffelit päälle.
Puljassa takaisin Kissimmee-
Seuraavat asiakkaat pääsevät myös nauttimaan puljalennosta.
John demonstroi toistakin ylösvetoon liittyvää seikkaa. Potkuri ei saa kunnolla öljyä ja lapakulmat kääntyvät pieniksi. lennä konetta. John kehottaa pyörittämään hieman nopeammin. Jatkan lentämistä tekemällä tynnyrin, jota seuraa erityisen hidas vaakakierre vasemmalle. Tästä vinkkelistä kelpaa katsella lajitoveria.
let ylös. Taidot istuvat etupenkillä. Tämä runollinen sääntö on helppo muistaa. Etäisyyden hieman kasvaessa huomaan muodostelmalennon muistuttavan hinauksessa roikkumista. Se on majesteettista kaunolentoa. Kaunis liike, maisema ja musiikki (=Merlinin ääni) yhdistettynä. Painan oikeaaa jalkaa ja kuljemme suoraan kuula keskellä. Teemme vielä toisen sakkauksen nokka ylempänä ja kunnolla sauvasta vetäisten, jolloin kone kaatuu lähes pokalleen oikealle. Peli on pelattu, jos konetta ei ohjaa. temppua ATR-72:n simulaattorissa.
monta vaakakierrettä ja tynnyriä. Siirrymme hiljaa kaksosemme oikealta puolelta alapuolelle
Perusosalla tulee lisää laippaa ja taas trimmataan. Kiristelen vetoa, kiitotienumeroiden päällä vähennän tehoja. Kis-
simmeen kenttä tulee näkyviin ja lennämme suoraan kohti kiitotietä 33. Voimme ottaa telineet ulos ja hieman laippaa. Saan taas ohjaimet ja ensimmäistä kertaa myös kaasun. 60 gallonaa eli 227 litraa bensiiniä on muuttunut riemuksi reilussa
tunnissa (lento 47 min, blokkiaika 66 min). Johnin opastamana laskeudun siiveltä etukautta pääpyörälle astuen, kuten Mustang-piloteilla oli tapana. Tom Blairin Focke-Wulf 190 D9/N, jossa on Allison V-1710-moottori. John ottaa järkevänä miehenä ohjakset ennen kuin perä alkaa laskea ja kone vikuroida. John veivaa rullatessa kabiinin puoliksi auki ja Merlin-odöörit pääsevät ohjaa10/2008
Bob Jepsonin tyydyttävällä tavalla kiillotettu TF-51D Mustang Little Witch. Tätä ei kyllä usko kukaan.
Lennon jälkeen huomaan
olevani kokolailla hikinen. Rata lähestyy nopsasti ja saan etutoosasta ohjeita pieniin korjausliikkeisiin ja kaasun käyttöön. Kentän päällä Crazy Horse 2 irtaantuu oikealle. Leijailen vielä korkealla ilmassa (muutamia kuukausia). Yritän pyyhkiä ekologista jalanjälkeäni lentelemällä luomupuusta tehdyillä purjekoneilla lentokauden jatkuessa. 41 900 ft (12770 m) +8/-4
Moottori Packard Merlin V-1650-7 27-litrainen V12, nestejäähdytys Teho hv ahtopaine inHg käyntinopeus r/min kulutus gall/h mittarinopeus kts Sota-ajan hätäteho (war emgency power) 1735 67 3000 210 Lentoonlähtöteho (military power) 1490 61 3000 180 290 Suurin jatkuva teho 1000 46 2700 100 270 Matkalentoteho 650 40 2400 75 240 Siipisäiliöt 2 x 90 gallonaa. Voih, nyt se on ohi. Yleensä autoilen vastaavalla bensamäärällä sata kertaa töihin ja takaisin. John opastaa antamaan hieman vasenta siivekettä, hieman oikeata jalkaa, teho pois ja kas, pääpyörät osuvat pehmeästi maahan ja peräti kiitotielle. 70 kts (130 km/h). Puuskat keikuttelevat. Suurin kantama ilman reservejä noin 1150 ja lisäsäiliöillä noin 1800 merimailia. Seuraava päivä on loppuelämäni ensimmäinen päivä. Mustang-lentoja tarjoaa Stallion 51 Corporation: www.stallion51.com Mustang-lentämisen nautinnosta oikean lentäjän näkökulmasta kertoo Jyrki Laukkanen ILMaILussa nro 12/1988.
ILMAILU 15. Taustalla pilkottaa Collings Foundationin (www.cfdn.org) kaksipaikkainen P-51C Betty Jane.
moon. Pienellä tuulikorjauskulmalla oikealle kone pysyy jokseenkin kiitotien linjassa. 150 kts (278 km/h). 9000 jalkaan asti 439 kts (813 km/h). Nyt lottoamaan.
TF-51D Mustang
Siipien kärkiväli 11,28 m Paras nousunopeus Parhaan liitoluvun nopeus Sakkausnopeus sileänä Suurin sallittu mittarinopeus Lakikorkeus Kuormituskertoimet Pituus 9,8 m 2500 ft/min nopeudella 150 kts (278 km/h). Ohjaamossa istutaan jäähdyttimelle menevien kuumien nesteputkien yläpuolella. John laskee hitaasti viiteen ja kaarramme samoin oikealle. En uskalla jyrkentää kaartoa, koska kaartosakkaukseen ei voi olla paljonkaan nopeusmarginaalia. Moottori pyörii 2 700 r/min. Trimmi on hyvä ja nopeuden säilyttäminen helppoa. En ole ikinä ollut näin keskittynyt. Yksipaikkaisessa runkosäiliö 65 gallonaa, pudotettavat lisäsäiliöt 2 x 110 gall, yhteensä 245 gall ilman lisäsäiliöitä ja 465 gall lisäsäiliöillä. Kiitotien pituus on 6 000 jalkaa ja leveys 100 jalkaa. Koneessa on kaksoisohjaimet ja samanlainen korotettu sivuvakain kuin Crazy Horsessakin. Kaarrossa nopeus hidastuu 150 solmuun. Ajamme myötätuuliosan 130 solmun ja perusosan 120 solmun nopeudella. Kyllä tämmöi-
nen saunominen vain kelpaa. Finaalikaarto menee hieman pussille. Koneen arvo noin 2,5 miljoonaa dollaria. Hymyni yltää kiitotien molemmista reunoista yli. Valmistajatehtaan verkkosivut www.flugwerk.de kertovat itsensä Günther Rallin vetäisseen puumerkkinsä koneen kylkeen.
Lähestyminen ja lasku. Hidastelen 110 solmuun
Kerholaisia osallistui purjelentokursseille
Jämillä, muun muassa nykyinen kunniapuheenjohtaja Pentti Piisi.
Pentti Lipsanen oli Jämillä
olympiavalmennuksessa 1939. Karhilan innostuksen ilmailuun sytyttivät Ilmavoimien hävittäjät Porin Herralahden jäällä 1930-luvun alussa pidetyissä Satakunnan Ilmailukerhon lentonäytöksissä. PORIN ILMAILUKERHO 80 VUOTTA
Mäntyluodon Uniluoto,
Poriin perustettiin ilmailukerho yli kymmenen vuotta ennen kuin kaupunki sai lentokentän. Porin kaupunki luovutti tarvittavan maaalueen Mäntyluodon Uniluodon poukamasta ilman korvausta 25 vuoden ajaksi, jonne Satakunnan Ilmailukerhon lentosatama valmistui vielä ennen vuoden loppua.
kone oli valmis siirtolennolle Santahaminasta Mäntyluotoon toukokuussa 1929.
Huonon sään takia Moth joutui palaamaan takaisin Santahaminaan ja odotellessaan hinausta takaisin rantaan, se kaatui kovassa aallokossa. Kerhon toiminnanjohtajana ja Mothin ensimmäisenä päätoimisena ohjaajana toimi Ilmavoimista tehtävään komennettu Heikki Lauri Huhtinen. Ehdolla olivat De Havilland D.H.60 Moth, Klemm L.25, Bayerische Flugzeugwerke A.G:n Flamingo sekä kotimainen VL Sääski II. Porin Ilmailukerhon nimi vaihtui monta kertaa: Satakunnan Ilmailukerho, Porin Nuorisoilmailijat, Porin Purjelentäjät, Porin Purjelentokerho ja vuodesta 1948 Porin Ilmailukerho ry, mutta toiminta ei katkennut.
Oma lentokone piti saada
nopeasti ja lennätykset käyntiin. Kerhon nimeä muutettiin monta
Koneen toimitus oli sovittu
alkuvuoteen 1929. Maaliskuussa 1928 pidetty perustava kokous asetti välittömät tavoitteet: lentokone ja sille oma halli. toimintavuotena, Piikajärvelle jäsentapaamiseen. Mothille sattui ensimmäisinä vuosina kaksi pakkolaskuvauriota, jotka pahensivat varattoman kerhon tilaa. Moth, Satakunta I, lennätti yleisöä ja levitti ilmailuaatetta maakunnassa. Eräs heistä oli jo 1929 omaa riippuliidintä rakentanut Pentti Lipsa80-vuotisjuhlan osallistujia. Täysin velkapääomalla toimivan kerhon tulevaisuus ei tuossa vaiheessa huolettanut.
Keväällä 2008 valmistunut Porin Ilmailukerhon toinen PIK-15-hinauskone, OH-YHE:n sisarkone OH-YHG.
nen Dannyn, Ilkka Lipsasen isä. Tulisieluisia jatkajia oli. Vastoinkäymiset jatkuivat. Omaa kalustoa rakennettiin. Valitettavasti pääsylippu onnistuttiin myymään vain parille tuhannelle. Mothia kuljettavan laivan juuttuminen harvinaisen kovana jäätalvena Juutinrauman salmeen myöhästytti toimitusta monella viikolla. Kokoamisen jälkeen
16 ILMAILU
10/2008. Vuoden 1930 näytöstä seurasi 6 000 katselijaa. Satakunnan Ilmailukerhon alkuunlähtö oli ripeä. Tyypin valinta ei ollut helppoa. Nyt jatkettiin lennokeilla ja 1930-luvun puolivälin jälkeen purjelennolla. Toistasataa entistä ja nykyistä kerholaista kokoontui viime elokuussa, kerhon 80. Hän, Luupinki-Ville Lauri Suominen ja Mauno Sastamala vetivät toimintaa. Porin keskustassa Herralahden jäällä järjestettiin lentonäytöksiä. Ennakkoluulottomien tulisielujen perustaman kerhon lähtökiito oli upea, vaikka se päättyi lähes keskeytettyyn lentoonlähtöön.
satakuntalaisen ilmailun kehto
N
uori kerho kohtasi vastoinkäymisiä myöhemminkin, mutta ilmailuaate ei ole sammunut. Kerhon toiminta pääsi vauhtiin saman vuoden kesäkuussa. Vähitellen kaikki näytti niin toivottomalta, että Moth ja Mäntyluodon halli jouduttiin raskain mielin myymään vuonna 1934. Jälleen kului aikaa ja rahaa. Edessä Porin Ilmailukerhon kunniapuheenjohtaja Pentti Piisi vierellään juhlaesitelmän pitänyt lentokapteeni Kyösti Kössi Karhila. Valituksi tuli Moth, jota silloin rakennettiin Valtion Lentokonetehtaalla, mutta nopeimmin se saatiin Englannista. Vuosien ponnistelujen jälkeen oli palattu lähes alkupisteeseen. Nyt saivat kerholaiset tuta, ettei kaikki aina mene kuin siivillä. Ajateltiin: Klemmi tai Motti, tiesi hitto, kumman otti. Puhui siinä moni kieli, kuka mitäkin nyt mieli
Juhlavuoden keväällä lensi ensilentonsa vuonna 1969 valmistuneen, edelleen lentävän PIK15 OH-YHE:n sisarkone PIK-15 Hinu OH-YHG. Siimaohjattavan lennokin starttia valmistelee Olli Kankaanranta. Syksyllä aloitetulla PPL-teoriakurssilla on 15 osallistujaa. Tosin Piikajärven kenttä kaipaa kunnostusta ja varoja siihen.
Juhlavuotenaan Porin Ilmailukerho sijoittui Aerokurierin kotikenttäkilpailussa Suomen ykköseksi sekä Leaguessa että Classicissa. Kerholaiset ovat osallistuneet menestyksekkäästi kaikkien harrastuslajien: lennokkien, purje- ja moottorilennon SM-, PM-, EMja MM-kilpailuihin.
Purjelento keskittyy Piikajärven lentokeskukseen, jossa toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Porin Nuorisoilmailijat, Porin Purjelentäjät, Satakunnan Ilmailukerho ja Porin Purjelentokerho. Sotien jälkeen toiminta jatkui väliaikaisissa tiloissa, saksalaisilta jääneessä parakissa kentän reunalla. Vuonna 1948 kerho rekisteröitiin nimellä Porin Ilmailukerho ja melkoisten ponnistelujen jälkeen kerholle valmistui oma halli 1955 Porin lentokentän alueelle. Kerhon lentävässä kalustossa on 10 purje- ja viisi moottorilentokonetta. Kuva Aero-lehti 1931.
10/2008
ILMAILU 17. Kesän tuloksiin kirjattiin myös Markku Kuusiston purjelennon SE 100 km kolmiolla keskinopeudella 150,3 km/h. Kuva Väinö Vuontilan arkisto.
Suomen ensimmäinen kaksipaikkainen purjelentokone DFS Kranich II OH-KAA oli Porin Ilmailukerhon omistuksessa 1957-1960. Lennolle lähdössä Porissa Aeron mekaanikko Reino Jalonen (edessä) ja takaohjaamossa lentomestari Väinö Vuontila. Ari Pullinen voitti henkilökohtaisen kilpailun. Konetta liikuteltiin kuvassa näkyvää rantaantulosillaketta pitkin. Puheenjohtajana on Erkki Koskinen.
Sotavuosina 1941-1945 oli lennokkitoiminta vilkasta.
Porin Ilmailukerhon toinen moottorilentokone, vuonna 1957 Lahden Ilmailukerholta ostettu D.H.82A Tiger Moth OH-ELB. 60G Moth, Huhtisen reklaamilaiva, Kokemäenjoessa Kirjurinluodon edustalla. Moottorilento liitettiin jälleen toimintaan 1950-luvun lopulla. TEKSTI PERTTI HAAVASTE KUVAT PORIN ILMAILUKERHON ARKISTO
kertaa: mm. Varojen hankkimiseksi Mothin kaikki pinnat oli peitetty mainoksilla. Siitä alkanut nousujohteinen kehitys on jatkunut. Parakin menetyksen jälkeen kalusto oli tilapäissäilytyksessä Ilmavoimien hallissa. Lennokkien lennätyspaikoista vain on puute. Jäseniä on yli 300 ja lentokentän kahden hallin lisäksi kerholla on tila lennokkitoimintaa varten kaupungin keskustassa. Kuva Väinö Vuontilan arkisto.
Satakunnan Ilmailukerhon De Havilland D.H. Kuva Väinö Vuontilan arkisto.
Satakunnan Ilmailukerhon halli Mäntyluodon Uniluodossa 1929. Matkalentokilometrejä kertyi tänä vuonna yli 42 000. Kuva Aero-lehti 3/1931.
Lennokkinäytös Porin Liisantorilla 1950-luvun puolivälissä
tapahtunut lentoonnettomuus, jossa PIK-20 koneen ohjaaja sai surmansa. Lennonopettajakokemusta oli noin 300 tuntia ja 900 lentoa. Lentokäsikirja ei anna ohjeita autohinaukseen, mutta neuvoo käyttämään lentokone-
Onnettomuuden syy
Tapahtumaan johtaneet ensisijaiset syyt olivat ohjaajan päätös jatkaa lentoonlähtöä siiven maahan vajoamisen ja koneen suunnan muuttumisen jälkeen ja tehdä lentoonlähtö todennäköisesti alinopeudella. PIK-20-kokemusta oli 151 tuntia ja 93 lentoa, josta lähes kaikki oli lennetty 1987-1994.
Tapahtumien kulku
Autohinaus tapahtui Haapaveden kiitotieltä 30 kääntöpyörää käyttäen siten, että hinausauto ajoi hinattavaa purjekonetta kohti. Ohjaaja kuitenkin jatkoi lentoonlähtöä. Vuosina 2005-2007 hän lensi purjekoneilla 19 tuntia ja 23 lentoa. Se törmäsi maahan jyrkässä kulmassa oikea siivenkärki edellä. Koneen lentoonlähtömassaksi laskettiin 339 kg. Laskulaippojen asento maahantörmäyshetkellä määritettiin laskulaippojen kammen lukituskehälle jättämien jälkien ja käyttövivun murtumapinnan perusteella +10 asteeksi. KoonnUt SAMI HäMäLäInen KUvAt onnettoMUUStUtKIntAKeSKUS
Purjelennon turvallisuus 2007
vaikeuksia lentoonlähdöissä
Vuoden 2007 murheellisin tapaus on Haapaveden lentopaikalla 9.6. Siipimies oli siivessä kiinni normaaliin tapaan muutaman askeleen ajan. Hänen kokonaispurjelentokokemuksensa oli 571 tuntia, josta 552 tuntia vuosilta 1986-1996. Siipimiehen käsityksen mukaan kääntyminen oli niin voimakas, että pyörä pomppi sivuttain. Hinausköysi oli kiinni koneessa maahantörmäykseen saakka. Maasta irrotessaan kone oli hyvin epätavallisessa asennossa, voimakkaassa vasemmassa sivuluisussa ja oikealle kallistuneena. Ohjaaja sai surmansa välittömästi. Törmäyskohta oli kiitotien vasemman reunan ulkopuolella 137 m etäisyydellä lähtöpaikasta. Tapahtumaan myötävaikuttaneita tekijöitä olivat ohjaajan huono lentotuntuma onnettomuus-
18 ILMAILU
10/2008. Hinauslaitteisto oli varustettu hinauskytkimellä sekä vetovoima-anturilla ja näyttölaitteella. Maastolaskua tehdessä tapahtui yksi loukkaantuminen, jossa myös kone vaurioitui pahasti.
hinauksessa aluksi -8 asteen asetusta, kunnes riittävä siiveketeho saavutetaan 60-70 km/h nopeudella. Sen jälkeen laippa-asetus muutetaan +4...+6 asteeseen maasta irtaantumiseksi. Hetken kuluttua hän totesi kallistuksen oikenevan ja jatkoi hinausta normaalisti. Vuosina 19972004 hän ei ollut lentänyt lainkaan. Vintturihinauksessa kielletään yli +5 asteen laippa-asetus maakiidon aikana, koska kone irtoaa liian aikaisin ja ohjattavuus on huono. Edellinen kuolemaan johtanut purjelento-onnettomuus on vuodelta 1991. Ohjaaja käytti lentoonlähdössä +4 asteen laippa-asetusta ja perusteli käytäntöään nopealla kiihtymisellä autohinauksessa. Tynnyrimäiseksi muodostuneen liikkeen aikana korkeus kasvoi siipimiehen arvion mukaan 20 30 metriin. Kahdessa tapauksessa ei maltettu keskeyttää huonosti alkanutta lentoonlähtöä ajoissa. Irtoamisen jälkeen nousu oli jyrkkä ja samalla kone alkoi kallistua vasemmalle. Koneen etuosa ja ohjaamo murskautuivat pahoin. Lentoonlähtökiihdytyksen aikana koneen oikea siipi alkoi vajota. Turvallisen korkeuden saavuttamisen jälkeen laippa-asetus suositellaan kasvatettavaksi noin 30 asteeseen.
PIK-20:n ominaisuuksista
PIK-20:n siiveketeho on pienellä nopeudella heikko, mutta lentoonlähtötilanteessa se paranee negatiivisia laippa-asetuksia käyttämällä. Vakiintuneen käytännön mukaan sellaisessa tilanteessa lentoonlähtö keskeytetään laukaisemalla hinausköysi purjekoneen hinauskytkimestä. Vedon jatkuessa purjekone kääntyi lakiasennon jälkeen selkäsyöksyyn. Autohinauksia oli lennetty 145, joista yhdeksän PIK-20:llä. Tämän seurauksena koneen suunta kääntyi noin 30° oikealle. Samassa hän näki purjekoneen kääntyvän selälleen, mutta ei käytännössä ehtinyt tehdä mitään ennen koneen maahansyöksyä. Suurin sallittu lentomassa on 450 kg. Hinausautona oli 6,0-litraisella V8-moottorilla varustettu Chevy Van pakettiauto. Lennot lennettiin lähinnä L-13 Blanik ja SZD-50-3 Puchacz koulukoneilla. Lentokone ei ollut jyrkän alkunousun jälkeen ohjattavissa. Konetta hinattiin ilmaan autohinauksella, joka päättyi koneen maahansyöksyyn ja täystuhoon. m/s. Kuolemaan johtaneita tapauksia sattui yksi ja loukkaantumisia kaksi. Hinaaja oli nähnyt koneen kallistumisen oikealle. Massakeskiö oli sallitulla alueella, lähes sallitun massakeskiöalueen takarajalla.
Ohjaajan kokemus
Ohjaajan ikä oli 58 vuotta. Siiven kärki osui maahan noin 30 m kiihdytyksen jälkeen ja raahautui maata pitkin suhteellisen voimakkaasti noin 15 m matkan. Alkukiihdytyksen jälkeen hinausvoima pyritään pitämään vakiona. Köyden pituus oli 1 220 metriä. Autohinauskelpuutus oli lennetty 1994. Tuulen suunnaksi onnettomuushetkellä arvioitiin 320 360° ja voimakkuudeksi 36
Haapaveden onnettomuuden PIK-20.
Vuoden 2007 purjelennon turvallisuus oli aikaisia vuosia heikompi, vaikka tapausten määrä olikin pieni
Reilusti yli puolet kiitotien 27 pituudesta oli jo käytetty. Koneen pysähdyttyä ohjaaja kertomansa mukaan sulki polttoainehanan, irrotti istuinvyönsä, avasi ohjaamon kuomun ja poistui koneesta. Hän ei ollut lentänyt Tuulialla 16.12.2006 ja onnettomuuslennon 14.7. Päätös jatkaa lentoonlähtöä oli seurausta pitkän lentotauon aiheuttamasta huonosta lentotuntumasta. Nähtyään koneen loikkimisen, hän arvioi ohjaajan ryhtyneen yliohjaamaan, pumppaamaan, konetta ja siten omilla toimillaan kiihdyttäneen alkanutta pomppimista.
ILMAILU 19
Lentokoneen vauriot
Potkurin molemmat lavat katkesivat (moottorille oli tehtävä iskuvauriotarkastus). Hänen havaintojensa mukaan kone teki pieniä lyhyitä loikkia lentoonlähdön alkuvaiheista saakka. Kiitotien pinnan kasvusto oli tapahtuma-aikaan paikoin varsin pitkää. Tapauksen näki kokenut lentäjä, jolla on lento- ja kouluttajakokemusta kaksipaikkaisesta Tuuliasta Fournier RF 5 B. Ilmailumääräys PEL M2-41 määrittelee vähimmäisvaatimukset lentojen määrinä sekä purjekoneen päällikkönä toimimiselle että lähtötapaoikeuden voimassaololle. Kone nousi huomattavasti käsikirjan mukaista irtoamisnopeutta pienemmällä nopeudella hetkellisesti ilmaan tehden useita erimittaisia loikkia lähtökiidon aikana. Tutkintalautakunta haluaa kuitenkin korostaa purjelentäjien vastuuta todellisen tyyppikohtaisen lentovalmiuden arvioinnissa. Moottoripeitteen alaosa rikkoutui. Rata 27 on 800 m pitkä. Vaihtoehtoina olivat kestopäällysteinen kiitotie 22 ja käsikirjan rajoissa oleva sivutuuli tai sorapintainen kiitotie 27 ja vastatuuli. konetyypillä, hänen aiempi lentokokemuksensa sekä tuuliolot. Hänen mukaansa Tuulian kannus on pidettävä maassa lentoonlähdössä sorapintaiselta ja kuoppaiselta kiitotieltä, jotta kone on paremmin hallittavissa nopeuden kiihtyessä. Ohjaajalla oli varsin paljon kokemusta sekä nokkapyörä- että kannuspyöräkoneella lentämisestä. Tutkijalautakunta ei pidä sairaskohtausta onnettomuuden syynä. Vuosien 2001 ja 2006 välillä hän ei ollut lentänyt moottoripurjelentokoneilla. Määräys ei ota huomioon konetyyppien
lento-ominaisuuksien eroja eikä lentäjien valmiuksia. Koneen vauriot olivat huomattavat.
Tapahtumien kulku
Ohjaajalla oli tarkoituksena lähteä paikallislennolle Nummelan länsipuolelle. (Tuulia) -merkkiselle koe- ja harrasteluokkaan kuuluvalle moottoripurjelentokoneelle tapahtui lento-onnettomuus Nummelan lentopaikalla 14. Tutkintaselostus B1/2007L
Pomppiminen päättyi onnettomuuteen
Fournier RF 4 D Mod. Erityisesti korostetaan oikean ja nopean päätöksenteon tärkeyttä lentoonlähtötilanteissa sekä hyvän lentotuntuman tärkeyttä käytetyllä lentokalustolla. Pelastusyksiköt saapuivat paikalle viiveettä. Kuva T. Lentokoneen ollessa ilmassa, arviolta muutaman metrin korkeudessa, ohjaaja veti kaasun kiinni ja ohjasi koneen maahan. Toisten lentäjien kanssa keskusteltuaan ohjaaja päätti käyttää kiitotietä 27. Fournier RF 4 D Mod Tuulia onnettomuuden jälkeen. Paikalla olleiden mukaan pelastushenkilöstö toimi ammattimaisesti ja toimitti loukkaantuneen ohjaajan onnettomuuspaikalla annetun ensihoidon jälkeen Salon aluesairaalaan.
Analyysiä ja silminnäkijöiden havaintoja
Tuulian suoritusarvot huomioon ottaen kiitotien pituuden ei olisi pitänyt olla missään tapauksessa kriittinen. Lentoonlähtötarkastuksen ja radioilmoituksen jälkeen ohjaaja aloitti lähtökiidon. Ohjaaja kertoo nostaneensa kannuspyörän irti maasta jo lähtökiidon alkuvaiheessa. Kaasutin rikkoutui. Purjelentokoneen kallistumisen alkamiseen lähtökiidossa vaikutti todennäköisimmin tuuli.
Ohjaajalle tehdyssä ruumiinavauksessa ei todettu mitään sairaskohtaukseen viittaavaa. Tankattuaan koneen täyteen ja tehtyään päivätarkastuksen ohjaaja rullasi koneen kiitotien 27 päähän, käänsi koneen tulosuuntaan ja rullasi vähän matkaa kiitotietä päästäkseen lähellä kiitotien päätä olevan kävely- ja pyöräilyuran ohi. Eräs silminnäkijöistä ilmoitti onnettomuudesta hätäkeskukseen noin viisi minuuttia onnettomuuden jälkeen. Vuonna 2006 hän hankki osuuden onnettomuuskoneesta ja lensi siihen tyypit saman vuoden kesäkuussa. Hänen kokonaislen-. Linho
Tuulian katkennut laskuteline.
tokokemuksensa oli yli 900 tuntia. Ohjaaja ei tiedostanut riittävästi PIK-20:n siivekeohjauksen kriittisyyttä lentoonlähdössä eikä erilaisuutta viimeaikoina enemmän lentämiensä konetyyppien ja PIK-20:n välillä. Se ei ollut hänen alkuperäinen tarkoituksensa eikä hän osannut selittää syytä toimintaansa. Hänen mukaansa ohjaaja teki lentoonlähdön työnnettynä. Tutkintalautakunta ei esittänyt turvallisuussuosituksia. Ohjaaja käänsi koneen tarkoituksellisesti kiitotien keskilinjalta vasempaan pelätessään ajautuvansa kiitotien päästä ulos. Ennen maahan osumista hän veti pyöräjarrukahvasta, mutta ei käyttänyt lentojarruja. Moottorikoneella hän oli lentänyt aktiivisesti vuoden 2007 aikana.
pyrstö ilmassa. Lentopaikalle saavuttuaan ohjaaja harkitsi lentoonlähtöön käytettävää kiitotietä. Ohjaamon alla olevan siipirakenteen pintaverhous ja rakenne rikkoutui.
Ohjaajan kokemus
Tapahtumahetkellä 44-vuotias ohjaaja oli aloittanut purjelentämisen 1978, moottorilentämisen 1985 ja moottoripurjelentokoneella lentämisen 1991. Nopeus ei kiihtynyt riittävästi, jotta kone olisi pysynyt ilmassa. Hän kertoi tunteneensa törmäyksen jälkeen voimakasta kipua selässään. Hän kertoi työntäneensä kannuspyörän irti maasta lähtökiidon alkuvaiheessa normaalia pienemmällä nopeudella. heinäkuuta. Ohitettuaan kiitotien 22 kynnyksen edelleen loikkien, ohjaaja päätti keskeyttää lentoonlähdön. Koneen laskennallisia suoritusarvoja heikensi se, että kiitotiellä 27 on loiva ylämäki alusta lähes kiitotien puoleenväliin saakka. Kiitotie on lisäksi kuoppainen, mistä eräs toinen Tuulia-lentäjä oli huomauttanut ennen lentoonlähtöä. Toiseksi viimeinen kosketus maahan oli tapahtunut kiitotien pintaan jääneiden jälkien perusteella vasemmalle kallistuneena, liikesuunta loivasti kohti kiitotien vasenta reunaa. Laskuteline irtosi ja telinehaarukan varret katkesivat. Viimeisen kerran maahan osuttuaan kone liukui noin 15 metriä kääntyen jonkin verran vasempaan ja pysähtyen nokalleen,
10/2008
Tuulian vaurioitunut potkuri. Viimeinen kosketus maahan oli tapahtunut lyhyen, noin viiden metrin ilmalennon jälkeen oikealle kallistuneena. välillä. Ohjaajalta murtui lannenikama
Kohokammio kuuluu koneen vuositarkastuskohteisiin. Ilmailuhallintoa suositetaan saattamaan lentokoneille tarkoitettujen maalentopaikkojen ylläpitoa koskeva ohjeistus ajan tasalle. Tehonmenetys kesti puolisen minuuttia. Elokuun 8. Pelto oli liukasta savivelliä, jossa pyöräjarru ei pitänyt. Lentokentän huollon mukaan SZD-41 Jantar -purjekone laskeutui suljetulle kiitotielle Lappeenrannassa. Potkuri ja laskuteline vaurioituivat lievästi. Kohon jumittumiseen myötävaikutti myös se, että koho ei ollut kammion keskellä. Tarkoituksena oli tyhjentää vesiballasti. Ohjaajan arvion mukaan syynä on voimakas puuska sivusta.
Moottori menetti tehonsa
Heinäkuun 3. Ne ovat Suomessa voimassa sellaisenaan, ilman täällä tapahtuvaa voimaansaattamista. Tehot tulivat takaisin, kun moottoria oli välillä käytetty tyhjäkäynnillä. Reunaesteinä olleet arviolta 20 metriä korkeat kuuset ylitettyään ohjaaja toi koneen maahan mahdollisimman nopeasti. Kone meni lunastukseen. Mutta ne on lakitekstin muodossa, muutokset eivät aina ole aukikirjoitettu, eikä tekstissä ole linkitystä (tai edes tietoa) edes samaan pykälään liittyviin tulkintaohjeisiin. Moottorin elpyminen tyhjäkäynnillä käyttämisen jälkeen 3.7. 30.6. Yhden sen liitteen lempinimi on Part-M. Koneen runko osui kahden kymmenkunta senttiä paksun koivun väliin. Onnetto-
muuden syntyyn myötävaikuttivat todennäköisesti ohjaajan vähäinen viimeaikainen kokemus konetyypillä ja kiitotien epätasaisuus. 4.8. Vilja oli niin lyhyttä, että se ei paljon jarruttanut. Tapaus sattui Malmin lähialueella ja kone pääsi näppärästi laskukierrokseen ja laskuun. Tutkinnassa kävi ilmi, että lentopaikan ylläpitoa koskeva ilmailumääräys AGA M1-2 on sisällöltään osin vanhentunut. siiven torsioissa olivat huomattavat ja siipien kiinnityskorvakkeet vaurioituivat. Räyskälässä LS-7-purjelentokoneen kokenut ohjaaja irrotti köyden lentokonehinauksen alkuvaiheessa. Ohjaaja arvioi kertomansa mukaan pellon koon yläkanttiin ja lasku meni pitkäksi. Vian arveltiin johtuneen kaasuttimen jäätymisestä tai moottorin karstoittumisesta. Koneenhoitajan kertoman mukaan maassa havaittiin kaasuttimen toisen kohokammion olevan tyhjä. Tuuli oli heikko ja laskun olisi voinut tehdä päinvastaiseen suuntaan matalampien reunaesteiden yli, tosin tässä tapauksessa mahdollinen pitkäksi mennyt laskukiito olisi päätynyt anteeksiantamattomampiin paksuihin puihin.
20 ILMAILU
www.easyeasa.net
EU ja EASA julkaisee meidän noudatettavaksi monenmoista ilmailumääräystä. Valmistajalta tilattu uusi tiiviste ei näyttänyt aivan samalta kuin vanha, joten osa oli mahdollisesti väärä. Grob 109 ajautui kiitotieltä Iisalmella läpilaskuja tehdessä. Kohta julkaistaan kaikkea lentämistä koskevat asetukset. Ohjaajalta murtui useita kylkiluita. DG-300 vaurioitui laskukiidossa Pudasjärvellä kun laskuteline ei ollut lukittunut alas. Tämän jälkeen pomput ovat olleet toinen toistaan korkeampia ja lyhyempiä.
Tapahtuman syy
Tutkintaselostuksessa tapahtuman syyksi todetaan, että ohjaaja ei ajoissa keskeyttänyt epäonnistunutta lentoonlähtöä. Tutkintaselostus D11/2007L
Lyhyesti
27.5. Easyeasa-palvelussa tätä on pyritty avaamaan. Kosketus tapahtui silti pellon puolivälin jälkeen ja maakiito päättyi pellon toisen reunan metsikköön. tapauksessa selittynee sillä, että kaasuttimen neula voi työntää pienen roskan neulaventtiilin läpi tyhjäkäyntiasennossa. Huoltoasetuksen (2042/2003) sisällössä kerrotaan miten koneita saa huoltaa. Kohokammion pohjalta löytyi roskia. 23.9. Kaasutinta edelleen tutkittaessa havaittiin, että kohokammion tiiviste oli pursunut kammion sisäpuolelle siten, että koho takertui tiivisteeseen. Tehonmenetystä ennen kone oli lentänyt niin voimakkaaseen laskevaan, että tavarat lentelivät koneen ohjaamossa. päivänä samalle Grobille tapahtui uudelleen tehonmenetys pian Malmilta tapahtuneen lentoonlähdön jälkeen. Saati sisällysluetteloa. Kone sai hätäselvityksen Turun kentälle ja laskeutui sinne onnistuneesti noin 10 minuuttia myöhemmin. Kone on ostettu korjausprojektiksi. Ohjaajan arvion mukaan tapauksessa sattui virhe toisensa jälkeen. päivänä Hyvinkäältä lähteneen Grob 109 B:n moottori menetti tehonsa saariston yllä Turun länsipuolella lennettäessä. päivänä Nummelasta lähtenyt ASW-20 purjekone teki epäonnistuneen maastolaskun Nummi-Pusulassa. Kone olisi mahdollisesti ollut pysäytettävissä telemarkilla. Tätä teoriaa puolsi se, että koneella oli lennetty pitkän aikaa pienellä nopeudella ennen tehon menetystä. Roskat kammion pohjalla olivat ilmeisesti tiivisteen palasia. Koivut joustivat ja kone nousi taipuneiden koivujen varaan muutaman metrin korkeuteen.
11.7. Huoltajalla on tärkeä vastuu käyttää oikeita ja hyväksyttyjä osia tyyppihyväksytyssä ilma-aluksessa. Nettisivujen käyttömaksu 27 e/vuosi.
www.easyeasa.net
www.easyeasa.net
www.easyeasa.net
10/2008. Korkeus oli niukka, mutta riitti takaisinkääntymiseen ja kentälle laskeutumiseen tällä kertaa.
Maastolasku meni pitkäksi
Heinäkuun 5. Koululennolla finaalissa olleen ASK21:n ja varjoliitimen välillä yhteentörmäysvaara Hyvinkään kentällä. Lentokorkeus oli minimilentokorkeuksien luokkaa, joten moottorin henkiinherääminen oli tervetullut tapahtuma. Koneen vauriot mm.
30.6. Toinen silminnäkijä kertoi koneen pompanneen ensiksi kymmeniä metrejä pitkän pompun, joka oli vain noin metrin korkuinen. Oripäässä SZD-50-3 Puchaczin kuomu aukesi ja vaurioitui sivuluisua tehdessä koululennolla