Kultadivisioona-lähdössä nähtiin Holmcombe Zetin näytös, mutta takana meni iittiläiskakkonen, kun Timo Korvenheimon Kyle Web laukkasi johtavan takana takasuoran lopussa. Tallikaveri Com Milton pääsi ulkoa kolmanteen pariin ulos, kun keulan Love Keper kellotti puolikkaan 13,5. Reippaan matkavauhdin jälkeen rinnalla matkannut Kari Rosimon Love Heuvelland rutisti 12,5-vauhtisella päätöspuolikkaalla voittoon ajalla 14,8, kun Mudcake Comery kellotti 15,0ake. Lopussa Annan siirtyi pitävään piikkiin ennen takaa kirinyttä Lahden Iitaa. Parasta vauhtia esitti Goodwind Zet, jonka takana mainiosti kirinyt Star Photo S/Jukka Torvinen otti arvokkaan kakkossijan hienolla ajalla 12,0ake, vain kymmenyksen hitaampana. päivänä toukokuuta 2026 N:o 19 • 72. 3. Iitinseutu neljännellä road trip -matkalla kylissä Sivu 5 Perjantaina 15. Santtu Raitala pääsi takarivistä hienosti läpi ja toiseen pariin ulos, kun Fanny's Adhara kellotti avauspuolikkaan aikaan 18,5 ja täyden kierroksen 18,0. Korvenheimo kiihdytti hetkeksi johtavan selkään, kunnes alkoi jätättämään ja takana tullut Jukka Torvinen nosti voimissaan olevan Com Miltonen sisältä toiselle. Mennään Vermon Finlandia-viikonvaihteeseen, missä juostiin Urheilijat vs Finlandialegendat ja mukana kautensa aloittanut Salon tallin Mudcake Comery. Tässä nimet: Eerola Essi, Haukkavuori Miro, Holopainen Aaro, Jaakola OrasAntti, Jussila Tatu, Kajasto Asser, Kauppinen Siiri, Kojonen Konsta, Kyrkkö Maisu, Lahti Lenni, Lehtinen Juho, Mikkonen Jussi, Montonen Aksu, Niemi Hertta, Niemi Iiris, Nieminen Paavo, Pethman Mariamna, Pethman Matias, Reiju Inkeri, Saarinen Martta, Sapsai Ievgen, Tapio Saana, Tuomainen Jesse, Virtanen Lauri, Väinölä Aleksi. Finlandia-ajossa, paras oli italialainen Diva Ek, jolla Alessandro Gocciadoro vei satatuhatta euroa mennessään ajalla 10,2aly. Iitin lukiosta valmistuu 26 uutta ylioppilasta to 21.5.2026 klo 10-15 PÄIVÄN AJAN ONNENPYÖRÄ JA MAISTATUKSESSA MULTIVITA SUPER PORE! -25% PÄIVÄ! PAIKALLA FAVORA TUOTEESITTELIJÄ! TARJOUKSET VOIMASSA 23.5.2026. ESS: Muistisairaalta mieheltä huijattiin noin 16 000 euroa Iitissä 2. Tämä on ollut aika lailla itsestään selvänä tiedossa koko prosessin ajan, että poikkeaminen etäisyyden osalta tarvitaan hakea. Keulassa yhteen ottivat ELJetpack, jonka rinnalla vauhditti Excusez Mouse väliajoin 13,5 12,8 11,4, kunnes takaa hyökättiin. Kolmannella puolikkaalla vauhti kiihtyi lukemiin 15,0 ja asetelmat edelleen vakaat, kunnes Raitala nosti 300 jäljellä North McLarenin kiriin ja maisema vaihtui. Valtatien 12 suoja-alue on 30 metriä valtatien keskilinjasta. Näin mennään sujuvasti Lahden Jokimaalle, missä kokkolalaisruuna North McLaren kiri takajoukoista voittoon. Jukka Torvisen ohjastama Runoneito kamppaili hyvin ja löysi tilat viime metreillä ehtien kolmanneksi ajalla 26,2ake Erkon Pokaalissa Lumettaja teki vahva esityksen viidenneksi huippuajalla 22,2ake. Jatkossa mentiin väliajoin 17,0 ja 16,5, kunnes kiripuolikkaalla vauhti kiihtyi ja Jukka Torvinen nosti Com Miltonin kolmannelle, mistä puristi neljänneksi. Elinvoimakeskus vaatii poikkeusluvan hakemista yhteiskoulun rakentamiseen Iitin lukiosta valmistuu 26 uutta ylioppilasta toukokuun lopussa. Mennään Hopea divisioonan finaaliin, missä mukana myös Salon tallin Star Photo S, joskin takarivissä numerolla 11. Näin ainakin asia on tähän asti keskusteltu suunnitelmien yhteydessä. Elinvoimakeskus muistuttaa lausunnossaan myös Veteraanitielle suunnitellun uuden liittymän käyttöönoton ajankohdasta: "Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole liittymänuoli-merkintää valtatiellä 12 Veteraanitien kohdalla, joten katuliittymän toteuttaminen ei ole mahdollista ennen valtatien 12 asemakaavan muutosta ja kadunpitopäätöstä." — Katu/liittymä tehtäisiin niin, että viimeiset 10-20 metriä siitä toteutetaan vasta, kun liittymän saa avata. Taustajoukot ovat tehneet asioita oikein, sanoi Raitala voittajahaastattelussa. 040 815 7816 • Myös kotikäynnit • KELLOJA • RIHKAMAA • MILITARIAA • KOLIKOITA Maksamme tilisiirrolla / käteisellä! kultaeuroiksikiertue.fi suomikulta.fi Kiertueaikataulut ja tietoa palvelustamme verkossa: Kaakkois-Suomen elinvoimakekus on antanut lausuntonsa yhteiskoulun kaavaan. Lukijalta: Iitin Perussuomalaiset – mihin suuntaan. Paras suomalainen oli viidenneksi sijoittunut Massimo Hoist. toukokuuta, on iittiläisten tallikunto pitänyt edelleen. Iitissä rakennuspalo Haapajärventiellä iitinseutu.fi Vuodesta 1954 Hannu Backman Veli-Pekka Kelloniemi Sivut 2-3 OSTETAAN KULTAA JA HOPEAA OSTETAAN KULTAA JA HOPEAA Puh. Sieltä Jukka Torvinen löysi paikan neljännestä ulkoparista edessään Goodwind Zet. TERVETULOA 6,95€ 30PV ALIN HINTA 6,95€ 30PV ALIN 6,43-13,43€ Favora tuotteen ostajalle misellivesi 50ml kaupanpäälle! FAVORA TUOTESARJA -25% Anne Tapaila johtaa työllisyysaluetta. Hyvä oli myös Matias Salon tallin Popeye Tooma, joka matkasi kolmasneljäs sisällä ja kiri 09-lopetuksessa viidenneksi ajalla 12,5ake, kun voittaja oli italialaisori Gaudi Laksmy. Sunnuntaina saatiin totoja rahasija, kun ensin Mia Liipolan Runoneito teki kovan startin A.V.Marttilan Tammasarjassa. — Oli oikein hyvä, kuten Matias (Salo) jo viimeksi totesi. — Jos kaava hyväksytään (valtuustossa), poikkeamista haetaan. Loppusuoralla Korvenheimo kannusti Kyle Webin uudelleen johtavan selkään ja Com Miltonin paikan perinyt Hierro Boko sai tilat ja luiskahti kakkoseksi. Avaus mentiin 15,0, täysi kierros 16,0 ja kolmas puolikas 15,5. Lopussa Knight Rider Hoss kiri voittoon ja Let's Get It Up nousi neljänneksi. Se ei ole vaikuttanut olevan mitenkään erityinen kysymys viranomaisneuvotteluissa, kun kyse on muutamista metreistä. Maalisuoralla McLaren Teamin omistama 5-vuotias ruuna irroitti kymmenen metrin voittoon ajalla 16,9ake. Forssan T75-raveissa nähtiin Let's Get It Up, joka aloitti 20 metrin pakilta jälkijoukoissa, mutta nousi jo kierroksen jälkeen neljänteen ulos, kun vauhti oli rauhoittunut lukemiin 17,5 ja piikissä Time for Me to Fly. nalta luvata ennen virallista hakemista, mutta olen siinä ymmärryksessä, että tässä tapauksessa se todennäköisesti saataisiin. Prosessina se on varmaan suhteellisen lyhyt, toteaa Iitin kunnanjohtaja Jarkko Salonen. vuosikerta (N:o 5565) • Irtonumero 2,90 E Verkkolehden viikon luetuimmat: 1. Elinvoimakeskuksen liikenneosasto katsoo, että maantien suoja-alue tulee ottaa huomioon rakennusten sijoittamisessa tai mahdollista poikkeuslupaa tulee pyytää Sisä-Suomen elinvoimakeskukselta. Johtoon paiskasi Ypäjä Päivi, jolle avaus aikaan 22,5. Team Mutakakun omistama 4-vuotias iittiläisruuna haki Ari Moilasen ohjastamana johtopaikan ja sai rinnalleen Kari Rosimon luotsaaman Love Heuvellandin. Sekä yksi henkilö, joka ei ole antanut lupaa nimen julkaisuun. Mennään kuitenkin aikajärjestyksessä ja aloitetaan Lappeesta, missä Okko Mikkosen Celsius Evo oli Esa Holopaisen ohjastamana viides. Tietysti poikkeamislupaa ei voi enStar Photo S loisti Vermon finaalissa Vaikka ykkössijoja tuli vain yksi välillä 3.–10. Olemme myös johdonmukaisesti kertoneen valmistelussa, että liittymä on mahdollinen, kun liikenne on siirtynyt, sanoo Salonen. Täysi kierros mentiin 24,9, mutta kolmas puolikas vain 28,0. Elinvoimakeskuksen mukaan kaavaluonnoksessa opetusrakennusten rakennusala sijoittuu noin reilun 20 metrin etäisyydelle valtatien 12 nykyisestä keskilinjasta
Siellä Ilmarisen ja Nurmenkin lapsia oli oppimassa ranskaa. — Onneksi se ei osunut ikkunoihin, sanoo Kymentaan kyläseuran puheenjohtaja, ”kyläpäällikkö” AnnaLeena Ilmarinen. — Halusimme valita opettajan itse ja saimmekin, mutta jouduimme OAJ:n ”mustalle listalle”, kertoo Ilmarinen. Ilmarisen ja Nurmen lisäksi ”kivilinnassa” leikki Anneli Kurki. Kymentaassa), Kymentaakse (vrt Kymentakaan) jne. Kymentaan seuratalo on tunnetuin muille iittiläisille syys-lokakuussa pidettävästä läskisoosipäivästä. Kymentakalaiset ovat valveutunutta väkeä, nyt kylän peltopinta-alasta suurin osa on luomua. Säätiedot:. — Koulun opettaja ei lähtenyt mukaan, mutta opetuksesta huolehti Loikalan perhekodin opettaja, sanoo Nurmi. Kyläkoulun opiskelijat vietiin myös 90-luvulla ”laittomasti” laskettelemaan Kainuuseen Esa Siekkisen leirikeskukseen. Anneli Kurki asuu ”linnassa” eli entisessä meijerirakennuksessa, joka on uudistettu. Kyläkoulun opettajaa valitessa kylällä puolestaan kärhämöitiin 90-luvulla myös opettajan valinnassa. Sjögrenin syntymästä ja että Lyöttilässä on ”tulivuori” Iitinseudun neljäs road trip -kyläkiertuematka yhdessä kunnan yhdistysaktivaattori Satu Halosen kanssa suuntautui tällä kertaa Kymentaakse, ”kirkolle” ja Lyöttilään. Nurmi ja Ilmarinen pohtivat kylän tulevaisuutta. — Valitettavasti emme saaneet silloisessa kyläkoulussa ranskanopetusta jatkumaan, toteaa Ilmarinen. Nykyisin Iitissä on vahva ranskan opetus. Kylän nimi tulee, ainakin paikallisen perimätiedon mukaan, siitä, että lyöttiläläiset laajensivat aikoinaan peltojaan Kymen (eli Kymijoen) takaisille niityille. päivänä 2026 2 Sää Kausalassa Veli-Pekka Kelloniemi ”Lyöttiläläiset ovat avoimia, sosiaalisia ja avuliaita” Iitinseudun neljännellä road trip -automatkalla opimme kuinka 'Kymentaka' taipuu, kauan on kulunut A.J. Yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka vanhaa perintöä on kyetty uudistamaan kylässä, on entisen meijerin raunioille rakennettu uudisrakennus. Huhti-toukokuun vaihteessa myrskytuuli kaatoi nimittäin ”säästöpuun” eli ison männyn seuratalon peltikaton läpi. — Taivutamme kylän nimen edelleen puheessa Kymentakana (vrt. Allekirjoittanutkin pääsi maistelemaan herkkua viime vuonna. 20-luvulla palanut meijeri oli pitkään kylän lasten ”kielletty leikkipaikka”. Ilmarisen mukaan kylillä on oma elinkaarensa, Kymentaka alkaa ikääntyä, mutta ei ole tyhjenemässä. — Ennen täällä oli 40 karjatilaa, nyt niitä on kaksi, mutta maatalouteen kuitenkin investoidaan edelleen. Yksi ensimmäisiä luomuviljelyyn siirtyneitä maanviljelijöitä Kymentakana oli Yrjö Nurmi. Yksi esimerkki paikallisesta kansalaisaktivismista on se, että 90-luvulla Hiidensaareen perustettiin ranskankielinen kielikylpytarha tuolloin Hiidensaaressa asuneen opettaja Danielle Rolserin avulla. — Olen eläkkeellä, mutta viljelen edelleen luomukauraa, hän kertoo. Tänään Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Päivällä +17 Päivällä +21 Päivällä +20 Päivällä +21 Päivällä +22 Päivällä +22 Päivällä +24 Yöllä +10 Yöllä +10 Yöllä +10 Yöllä +11 Yöllä +14 Yöllä +14 Yöllä +13 Grafiikka: Bulls. Se täytyy mainita, että kylällä on aktiivinen metsästysseura, Kymentaan Metsästysseura. — Sitä on järjestetty jo reilut 10 vuotta, kertoo Ilmarinen. — Isäni Kari Ilmarinen, joka oli Luomuliiton ensimmäinen puheenjohtaja, aloitti luomuviljelyn täällä jo 70-luvulla, kun se ei vielä todellakaan ollut valtavirtaa. TÄNÄÄN Iitinseutu Perjantaina toukokuun 15. Ilmarisen mukaan Kymentaka on pieni, mutta hyvin itsepäinen kylä. Ilmarisen mukaan hieman vajaan sadan vakituisesti asutun kiinteistön lisäksi siellä on toiset vajaat sata vapaa-ajan asuntoa. Kymentaan seuratalolla vastassa on rikkonainen peltikatto. — Metsästysseuralla on oma jahtivaja ja kokoontumistilat seuratalon vieressä, kertoo itsekin metsästysseuran jäsen Nurmi. Kylällä on esimerkiksi laajakaista, mikä mahdollistaa etätöiden tekemisen. Kymentaka on oma virallinen kylänsä, mutta maarekisterissä se on edelleen osa Lyöttilän kylää
Sjögren toimi Pietarin tiedeakatemian akateemikkona ennen kuolemaansa. Yksityisen Rauhamäen tilalla on ”tulivuori” eli siellä näkyy vulkaanista kiveä kallion pinnalla. Järvenpään Ainolaan eli Sibeliuksen kotitalolle sekä Tuusulaan Aleksis Kiven haudalle. Lyöttilän Maamiesseuran omistamalla Lyöttilän seuratalolla meitä odottaa vastassa kyläläinen Esa Anttas, Mukulan luomumarjatilan yrittäjä Maija Merikanto, Lyöttilän kyläyhdistyksen puheenjohtaja, Iitin Lyöttilän Marttayhdistyksen puheenjohtaja, urheiluseura Lyöttilän Lujan johtokunnan jäsen Anu Soikkeli ja Lyöttilän Lujan puheenjohtaja EijaLiisa Virta. Pudotus on pieni, mutta suunta väärä. Lyöttilästä löytyy myös aitouden suhteen hieman kiistanalaisia kalliomaalauksia yksityisillä mailla. Sen merkiksi 7.11. Tänä vuonna seura täyttää 35 vuotta. — Nykyisin ihmiset arvostavat maalaismaisemaa ja luontoa, täällä on idyllistä asuinympäristöä. Sjögren syntyi Sitikkalan kylässä kyläsuutarin ainoana lapsena. Sjögrenin seuran hallituksen jäsenet sihteeri Ritva Mäkelä-Kurtto, puheenjohtaja Jaakko Helminen, Eila Metsäpelto, kunnan yhdistysaktivaattori Satu Halonen, Ari Ollikainen ja varapuheenjohtaja Olli Pasila.. 044 9835 118 info@kotioptikot.fi / www.kotioptikot.fi OPTIKKO IITIN KIRJASTOSSA TIISTAINA 26.5. 60-luvulla oli ”vaarassa”, että koko Lyöttilä joutuu sotatantereeksi, kun valtio pohti varuskunta-alueen paikkaa. A.J. Hänen isänsä asui Iitin kirkonkylällä, mutta poika oleskeli paljon pappiloissa, joissa hänen älykkyytensä tunnistettiin. Vähältä piti, ettei hänestä tullut Iitin kirkkoherraa, sillä työ kiinnosti häntä ja hän oli ”pappi” koulutuksensa puolesta. entinen Alhaisten oluttehdas, joka paloi historiansa aikana 3-4 kertaa. Lyöttiläläiset ovat avoimia, sosiaalisia ja avuliaita, sanoo Merikanto. Jumpat ja kudonta järjestyvät Iitin kansalaisopiston kautta. Kesäasukkaita on hieman enemmän kuin vakituisia asukkaita, joten kesällä kylänraitti vilkastuu. kirjastolle tulee juhlatilaisuus, lupaa Mäkelä-Kurtto. — Hänen hautapaikkansa ei ole tiedossa, mutta Pietarissa on rakennuksen seinässä hänen muistomerkkinsä, totea Mäkelä-Kurtto. retkiä, joissa liikutaan Sjögrenin jalanjäljillä, ja esitelmätilaisuuksia. Nimipäiviä Perjantai Sofia, Sonja, Sohvi Lauantai Essi, Ester, Esteri Sunnuntai Maila, Maisa, Rebekka Maanantai Erkki, Eero, Eerika Tiistai Emma, Emilia, Milla Keskiviikko Lilja, Karoliina, Lilli Varaa aika tai kysy lisää p. Aktiivisessa kylässä on tapahtumia kuukausittain. Seuraavaksi järjestetään myös seuran ulkopuolisille avoin retki 1.7. — Tällaista taloa ei taida olla toista, hän toteaa. Sanotaan, että Kymiyhtiön Kuusankosken tehdas valmistui sen voimalla, naurahtaa Anttas ja jatkaa: — Kierrokselle kuuluu Hella Wuolijoen Marlebäckin kartanon paikka, kartano paloi 1949. — Sen lisäksi joka toinen viikko kutojat käyvät ohjatusti yläkerran kangaspuilla, kertoo Soikkeli. Lyöttilä oli ensimmäinen kylä Iitissä, joka sai valokuidun, joten tietoliikenneyhteydet maailmalle ovat kunnossa. Seuratalolla järjestetään monipuolista toimintaa. Seuratalolle kokoontunut porukka katsoo kylän tulevaisuuteen luottavaisin mielin. — Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnalla on ollut hankkeita vesien parantamisen suhteen, sanoo Merikanto. Täällä järjestetään lisäksi neljä kertaa viikossa ohjattua liikuntaa, kertoo Virta. Esimerkiksi martoilla on luvassa viininmaistelua ja kaikille kiinnostuneille on luvassa kyläkierros. Sjögren on kirjoittanut Tutkijan tieni -omaeläkerrallisen kirjan suomeksi. TÄNÄÄN Iitinseutu Perjantaina toukokuun 15. Anttas on talkoillut myös opastauluin varustetun avoimen reitin ensimmäisen maailmansodan linnoitteista, kuten juoksuhaudoista, joita ei koskaan tarvittu. on samalla Sjögrenin syntymäpäivä. Jos haluaa tutustua Sjögrenin elämään, hänen noin 2 000 sivun päiväkirjansa on julkaistu. Se järjestää mm. Sivut on kirjoitettu ”vanhalla ruotsilla”. Lopuksi kurvaamme Satu Halosen kanssa autoilla Iitin Lyöttilään. — Seuratalolta löytyy kuntosalivälineet, jotka ovat kaikkien kyläläisten ja kesäasukkaiden käytössä. Lyöttilän Erä pitää kokouksensa ja hirvipeijaiset seuratalolla. Juttua tehdessä perjantaina 8.5. silmänpaine) 29€ Meiltä voit ostaa myös silmälasit! ”Lyöttiläläiset ovat avoimia, sosiaalisia ja avuliaita” Nykyisin Kurki asuu metrin paksuisten kiviseinien sisään tehdyssä omakotitalossa. Näöntarkastus (sis. Iitin Kirkonkylällä ja Radansuulla on yhteinen kyläyhdistys. päivänä 2026 3 Lainasanat Suomi putosi tänä keväänä kuudennelle sijalle Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä. — Sen lisäksi Lyöttilässä on osakaskunta sekä jakokunta, kertoo Anttas. Iitin kunta saa kiitosta kylän 1,2 kilometrin puruja hiihtoradan valaistuksen tukemisesta. — Kierrokseen kuuluu mm. Matka jatkuu Iitin kirkonkylälle kirkkoa vastapäätä sijaitsevalle tutkimusmatkailija ja suomen kielen tutkija Anders Johan Sjögrenin (17941855) muistomerkille. Pohditaan Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoituksessa 11.5. Kuvassa A.J. Yrjö Nurmi ja Anna-Leena Ilmarinen Kymentaan seuratalolla. Se meni kuitenkin kyläläisten onneksi Vekaranjärvelle. Sjögrenin Seuran hallituksen jäsenet ovat laskemassa kukkaa muistomerkille. Muistomerkillä kerrataan hieman suurmieheksi nousseen Sjögrenin historiaa. — Hän piti kahdesti Iitin kirkossa saarnan, kertoo seuran sihteeri Ritva MäkeläKurtto. — Reitin osoite on Lyöttiläntie 449, vinkkaa Anttas. Lyöttilä on hieman alle 200 asukkaan kylä. Seuralla on noin 40 jäsentä. — Hän kertoo siinä itsestään, tosin kolmannessa persoonassa, sanoo Helminen. Metsästysseuralla on noin sata jäsentä. Satu Halonen, Esa Anttas, Maija Merikanto, Anu Soikkeli ja Eija-Liisa Virta Lyöttilän seuratalolla. Road tripillä ei kuitenkaan tavattu sen edustajia. — Seura tekee 10 vuoden välein historiikin. — Sjögrenin syntymästä on kulunut 232 vuotta, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Helminen
Leena Nio asui vuosikymmenet Ranskassa, mutta muutettuaan takaisin Suomeen hän aloitti mosaiikkitaiteen tekemisen. To 21.5. Ehdotuksen tekijä oli varmaankin unohtanut katsoa kalenteria ja miettiä, mikä näiden kaikkien juhlapäivien merkitys on eri ihmisille. Makaronilaatikko, lämmin vihannes, salaatti. klo 16.30 Puuhapaja Vuolenkosken srk-koti. Tanska ja Pellinen. fi/elamaani-hameessa-valokuvakilpailu/ Keramiikan, huovutuksen ja käsitöiden harrastajia sekä Hahkijoiden jäseniä starttasi 9. Hämeessä käynnistyy kesän ajaksi valokuvauskilpailu, joka kutsuu asukkaita ja vierailijoita pysähtymään arjen merkityksellisten hetkien äärelle. Su 17.5. Ti 19.5. Kahvila avoinna klo13.30–14.30. Retkikohteina olivat Koiramäen Pajutalli, Mosaiikkiateljee Leena Nio, Keramiikka Rutiili ja Keramiikkapaja Tuijas. www.iitinseurakunta.fi IITIN SEURAKUNTA www.jaalankappeliseurakunta.fi JAALAN KAPPELISEURAKUNTA Jumalanpalvelus To 14.5. Tällaisessa tapauksessa virka voidaan seurakunnan esityksestä täyttää ilman vaalia. Koko pihapiiri on nähtävyys heti portilta lähtien, jossa on esillä isohkoja mosaiikkikäärmeitä. V. klo 10 Sanajumalanpalvelus Kirkko, kaatuneitten muistopäivän seppeleenlasku sankarivainajien hautausmaalla sekä kirkkokahvit kylätalolla. Ulkotiloissa on runsaasti esillä erilaisia pajutöitä kuten koreja, pajupalloja, eläinhahmoja jne. Pienet kirsikkapuut olivat juuri alkaneet kukkia; kokonaisuus oli rauhallinen ja kaunis isoine puineen. klo 12.15 Laulun ystävät Srk-keskuksen sali. Jaalassa ei ole jumalanpalvelusta. Pajalla oli myös pieni myymälä. Valokuvia hyödynnetään hankkeen tarinakokoelmissa, verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa kuvaajan nimi mainiten. Hän, joka laskeutui alas, nousi myös kaikkia taivaita ylemmäs täyttääkseen kaikkeuden läsnäolollaan.” Kristus tuntee elämämme, hän on kaikkivaltias ja häntä saamme lähestyä rukouksin. kello 11–17. Nähtävissä myös Jaalan kappeliseurakunnan YouTube-kanavalla. Puutarhassa on myös taitelijan isän Eskon tekemiä puuveistoksia, mm. klo 18 Donkkis Srk-keskuksen sali. Alakouluikäiset voivat tulla ilman vanhempia. huhtikuuta kokouksessaan pastori Henna Huppuselle viranhoitomääräyksen Myrskylän seurakunnan kirkkoherran virkaan 8. Taiteilijan pihapiiri oli täynnä erilaisia mosaiikkiteoksia: perhosia, riikinkukkoja, kukkia, possuja, pieniä kauriita, pupuja jne. Ja tulevana sunnuntaina vietetään Kaatuneitten muistopäivää, seppeleenlaskuineen ja kahvitteluineen. kesäkuuta alkaen. klo 13 Vuolenkosken srk-piiri Vuolenkosken srkkoti. Paikka oli suorastaan häkellyttävä ja ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Retkikohteet olivat erilaisia ja suurimmalle osalle ennen näkemättömiä ja kokemattomia. Osallistumisaikaa on 31. klo 10 Messu. Aikuisille Ma 18.5. Nuorille Ke 20.5. Tiloissa toimii myös kahvila. IITTI Janne Benjamin Rajamäki. Valokuvauskilpailu on osa Hurahda Hämeeseen -hanketta, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen kautta. Toivo Juhani Salonen 80 v. Siellä ovat Kimarasatupuutarha ja ITE-taidepolku. Hautaan siunattu Kastettu JAALA Marja Sinikka Mäntynen 84 v. Myrskylän seurakunnan kirkkovaltuusto pyysi maaliskuun kokouksessaan Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulia antamaan Huppuselle virkamääräyksen Myrskylän seurakunnan kirkkoherraksi. Tuskinpa työnantajat tai ammattiliitotkaan haluavat näitä kaikkia päiviä vapaapäiviksi. Nimi tulee omistaja Tuija Koposen nimestä. Musiikki Ke 20.5. Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa lähettämällä enintään kolme itse ottamaansa valokuvaa. Kilpailussa toivotaan kuvia esimerkiksi arjen pienistä hetkistä, kylien ja yhteisöjen elämästä, harrastuksista, tapahtumista, työstä tai talkoohengestä. klo 14 Perjantaihartaus Kahvitupa, Nuutinen. Hyvinkäällä tutustuttiin keskustassa keramiikkaan Rutiilissa, joka on keskittynyt monipuolisten keramiikkakurssien tarjoamiseen ja opetussekä ohjaustyöhön. Ajatuksiin jäi jälki; lisää saven työstämistä, aloittaisinko mosaiikkityöt, entä pajutyöt jne, vai kaikki. Pentti Olavi Lahtinen 71 v. Se, että rukoussunnuntai osuu äitienpäivälle, on puhuttelevaa – ovathan äidit ja isoäidit usein niitä rukouksen ihmisiä, jotka kantavat vaikeita asioita, jälkikasvuaan ja yhteiskuntaamme rukouksessa Jumalan eteen. klo 15.30 Kirkkokuoro Srk-keskuksen sali. Osallistujia oli tälläkin kertaa runsaasti iloisella retkimielellä ja uusien kokemusten odotuksilla. Lapsille ja lapsiperheille To 21.5. Intoa ja tekemisen hurmaa riittää edelleen. Äiti meillä on kaikilla, ja hänen työtään tai muistoaan on hyvä korostaa. Kaatuneitten muistopäivän seppeleenlasku ja kunniavartio sankarihaudoilla, Jaalan reserviupseerit. Tuias tekee pääasiallisesti nimensä mukaista astiasarjaa dreijaamalla. heinäkuuta asti. Hahkija ry:n käsityömyymälä Kesäkammari on avoinna Iitin kirkonkylän Kylätalolla 18.6.–2.8. Kilpailu löytyy osoitteesta: https://www.hameenkylat. Kuvissa voi näkyä myös yhdessä tekeminen, kohtaamiset tai omanlaisen elämän toteuttaminen Hämeessä. Pajutallin pelloilla kasvaa eri pajulajikkeita. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli antoi 8. Ke 13.5.–su 17.5. Maakuntalehdessä ehdotettiin, että Eurooppa-päivän voisi muuttaa yleiseksi vapaapäiväksi. Tuias järjestää myös keramiikkakursseja. päivänä 2026 VIIKON SANA Juhlapäivien suma Eilen vietimme helatorstaita, Kristuksen taivaaseen astumisen päivää. Osallistuminen tapahtuu lähettämällä kuvat sähköpostitse osoitteeseen toimisto@hameenkylat.fi otsikolla Valokuvauskilpailu. Voittajakuvat valitsee asiantuntijaraati, ja ne julkaistaan osana Hurahda Hämeeseen -hankkeen viestintää. Peikkometsässä on nähtävillä betonista valettuja peikkoja polun varrella. toukokuuta retkelle Tuusulaan ja Hyvinkäälle. Seuraavaksi auton nokka Merja Mattila Retkellä pajuja, mosaiikkia ja keramiikkaa kääntyi kohti Mosaiikkiateljee Leena Nioa Tuusulan Jokelaan. eri kokoisia possuhahmoja. Ensimmäinen vierailukohde oli Tuusulassa Koiramäen Pajutalli noin hehtaarin laajuisella alueella, jossa on useita eri rakennuksia päärakennuksen lisäksi. Illat sisältävät toimintapisteitä, iltapalan ja raamattuopetuksen. kappalainen, iittiläinen Henna Huppunen on valittu Myrskylän seurakunnan kirkkoherraksi. Helatorstai muistuttaa siitä, että Kristuksella on kaikki valta ja näin rukouksemme myös kuullaan. Kirkkokahvit. Lähetysja avustustyö Ti 19.5. joka päivä ja lisäksi Hahkijoiden kahvilavuoro Kylätalolla on 31.7.–2.8.. Viimeisen viikon aikana juhlapäiviä on ollut runsaasti: Ensin oli Eurooppa-päivä, sitten äitienpäivä ja tiistaina J. Mikko Pelkonen kirkkoherra Henna Huppunen Myrskylän kirkkoherraksi Iitin seurakunnan vs. KIRKOLLISET 4 Iitinseutu Perjantaina toukokuun 15. Materiaalia oli myös ostettavissa, kuten toki valmiitakin tuotteita, omiin harrastuksiin. mutta myös reheviä mosaiikista tehtyjä naishahmoja. Kristillisen perinteen mukana tulleet päivät ovat menneellä viikolla olleet rukoussunnuntai ja eilen vietetty helatorstai. Efesolaiskirjeessä sanotaan Jeesuksesta: ”Eikö se, että hän nousi korkeuteen, merkitse, että hän oli laskeutunut alas, aina maan alimpiin paikkoihin. klo 11–13 Kahvituvan lounas Srk-keskuksen kahvio, hinta 10 €. Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Pe 15.5. Varhaisnuorten kesäleireille ilmoittautuminen nettisivujen kautta. Kilpailun palkintoina jaetaan kolme 50 euron lahjakorttia paikallisiin liikkeisiin. Kahvila avoinna klo13.30–14.30. Huppunen täytti ainoana hakijana auki olleen viran kaikki edellytykset. Mukana Pelkonen, Turunen, Iitin Seudun Reserviläiset, Iitin Reserviupseerikerho sekä Säyhteen kyläyhdistys. Elämääni Hämeessä -valokuvauskilpailu etsii kuvia, jotka kertovat nykypäivän hämäläisyydestä – ihmisistä, kohtaamisista ja elämästä eri puolilla Kantaja Päijät-Hämeen maakuntia. Toki eurooppalaisuus on tärkeää, mutta moni meistä kokee suomalaisuuden vielä merkityksellisempänä. Pe 22.5. Mukaan liitetään kuvan nimi, kuvausaika ja -paikka sekä lyhyt tarina kuvan taustasta – mitä elämä Hämeessä merkitsee kuvaajalle. Toinen keramiikan tutustumiskohde oli Hyvinkään Kytäjällä Keramiikkapaja Tuias avarissa maalaismaisemissa ja uudehkoissa toimitiloissa. To 21.5. Kirkkovaltuusto oli päätöksessään yksimielinen. Retken vetäjänä toimi Marjo Tuominen. — Tärkeintä ei ole tekninen täydellisyys, vaan se, että kuva välittää aitoa tunnelmaa ja kertoo tarinan elämästä Hämeessä, kannustaa tiedotteessa Paula Numminen, yksi kilpailun järjestäjistä. Puhumattakaan menneiden sukupolvien panoksesta itsenäisyytemme ja maamme vapauden hyväksi. Käyntipäivänä keramiikkapajassa oli myös Saija Laurialan taidenäyttelyn avajaiset Kätketty Kytäjä. Snellmannin, eli suomalaisuuden päivä. Kuvien tulee olla otettu Kanta-Hämeen tai Päijät-Hämeen alu(Kuvituskuva: Henna Pirkonen) Valokuvauskilpailu kutsuu tallentamaan elämää Hämeessä ja nykypäivän hämäläisyyttä eella. Su 17.5. Käyntikohteiden välillä nautittiin lounas golfkentän maisemissa Ravintola Spoonissa Kytäjällä. Paikka on kahden keraamikon, Päivi Vikbergin (tekee PäivinÖin-keramiikkaa) ja Emmi Koukon (tekee Koukonkera-keramiikkaa), yhteinen työpaja. klo 14 Perjantaihartaus Kahvitupa, Huppunen. klo 18–21 Aikalisä. klo 13.30 Neulepiiri Kahvitupa
Työttömien joukossa on arviolta iso määrä henkilöitä, jotka kuuluisivat työja toimintakykynsä puolesta eläkkeelle. — Laki työvoimapalvelujen järjestämisestä määrää työvoiman minimimääräksi 20 000. Jos olisimme päätyneet yhteiseen työllisyysalueeseen, ei Lahti olisi ollut valmis tuottamaan henkilöasiakaspalvelua jokaiseen kuntaan lähipalveluna, kuten nyt Päijät-Hämeen työvoimapalvelut tuottavat henkilöasiakaspalvelua jokaisessa kunnassa. Nykyinen taloussuhdanne tuli kieltämättä pyytämättä, ja erityisesti tänä vuonna lausunnolla olleet lakiehdotukset ja selvitykset näyttäytyvät kuntasektorilla melkein kuntien ”ajojahdilta”. Ja tavoitetila toki on niin yhteiskunnan kuin yksilön kannalta, että jos kykyä toimia on edelleen jollain osa-alueella, saattaa yksilönkin kannalta olla tärkeää hyödyntää tätä kykyänsä osaaikatyössä tai avustetussa työssä, kuin jäädä sairaseläkkeelle, erityisesti nuorena. Mutta kuten Tanskan tilanne osoittaa, sielläkin on edelleen työttömiä, vaikka työllisyyden edistämiseen on panostettu paljon, toki taso on matala. Valitettavasti meillä on valtion tukisäätelyn johdosta merkittävä määrä myös työttömyysetuudella asiakkaita, joille joku muu ratkaisu olisi parempi. — Kuntouttava työtoiminta on lakisääteistä toimintaa, viittaat ehkä siivoamisella siihen, että aikaisemmin kuntouttavasta työtoiminnassa tai muussa lakisääteisessä palvelussa ollessaan työtön työnhakija ei olllut kunnan työttömyysetuuden maksuosuuslistoilla (sakkomaksuissa). Ja siitä mahdollisesti takaisin vielä työuralle, tai sitten työkyvyttömyyseläkkeelle. Yrittäjyys on myös yksi vaihtoehto, jota tuetaan starttirahalla, jos toimivalta tuntuva liikeidea on syntynyt. Itsekin tätä nykyistä positiotani kohti lähdin liki 50-vuotiaana jatkokouluttautumalla, ollen sen jälkeen vajaan vuoden työtön, ja lopulta pääsin palkkatuettuun työhön Hämeenlinnan kaupungille vuodeksi. PäijätHämeen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on noin 35 000 henkilöä, eikä yhdenkään kunnan työvoiman määrä ylitä yksin 20 000 henkilöä. Lopuksi ”ajatusleikkinä” pohdinta, onko "täystyöllisyys", prosentin työttömyys mahdollista saavuttaa. — Kuntouttava työtoiminta oikein toteutettuna ja järjestettynä on ollut hyvä ratkaisu asiakkailla, joilla on esimerkiksi elämän hallinnan haasteita. Työllisyyslautakunnan esittelijänä toimii työllisyysaluejohtaja. Eikö ole kunnalle samantekevää maksetaanko summa Kelalle vai työttömälle. — Oikeassa reaalielämässä työpaikkoja menetetään, uusia syntyy, ihmisten elämässä tapahtuu asioita, he muuttavat jne. Ohjaamotoimintaan. tammikuuta 2025. Onko kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen mielestäsi järkevää toimintaa. Näin Iitissäkin toimitaan. Operatiivisestä toiminnasta vastaa työllisyysaluejohtaja. Iitillä on kuitenkin myös omat työllisyyspalvelut, mitä ekstraa kunnat voivat tarjota maakunnallisten työllisyyspalveluiden päälle. Rakennetyöttömyyden taso ja kolmen kuukauden virtalukemat (eli kuinka iso prosentti työttömistä ei saa työtä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana) eivät ole poikkeuksellisen heikkoja, mutta pitkäaikaistyöttömyys on erittäin korkealla tasolla. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoimintaalue (työllisyysalue) yhdessä jonkin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, että työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Maaliskuun aikana työttömyys Iitissä oli 12,5 prosenttia, onko se paljon vaiko vähän. Tämä sovittiin myös valmistelun aikana. — Suomessa on joskus laskettu, että kaikissa taloudellisissa tilanteissa meille jäisi joka tapauksessa noin 5 prosentin työttömyys, mutta aina löytyy poikkeuksia, kuten Luoto, jossa maaliskuussa 2026 työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vain 2,0 prosenttia. Monta henkilöä työskentelee Päijät-Hämeen työvoimapalveluissa. Tavoitteena on saada eläkkeelle sellaisia työnhakija-asiakkaita, joiden työkyky on reilusti alentunut, kaikki kuntoutusmahdollisuudet on käytetty, eikä sopivaa työtä enää löydy. Myös yksityisen sektorin lääkäripalvelut ovat tarvittaessa käytettävissä. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluu myös kahdeksan muuta kuntaa: Asikkala, Hartola, Heinola, Iitti, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. (Kuva: Veli-Pekka Kelloniemi) "Kunnille on siirtymässä lisää tehtäviä valtiolta, ilman riittävää rahoitusta" Päijät-Hämeen työllisyyspalveluiden työllisyysaluejohtaja Anne Tapaila kertoo työllisyysalueen toiminnasta. — Meillä on 73 vakituista työntekijää, joista valtaosa siirtyi valtiolta (entisestä Hämeen TE-toimistosta) Hollolan kunnan palvelukseen 1. Työttömyysprosentti on samalla tasolla kuin koronanaikaan pahimmillaan 2021. Kuntien työttömyysetuuden maksuosuuden matemaattinen kaava on tällä hetkellä kohtuuton kuntien osalta, kun oikeita työllistäviä työpaikkoja ei ole. Kunnilta on viety keinoja auttaa työttömyyden hoitamisessa, samaan aikaan esimerkiksi Iitti maksaa yli puoli miljoonaa euroa vuodessa sakkomaksuja työttömyydestä Kelalle. TÄNÄÄN Iitinseutu Perjantaina toukokuun 15. — Kelan lääkärit tekevät päätöksensä eläkehakemuksen perusteella, johon vaaditaan mittava toteennäyttäminen esitetystä työja toimintakyvyttömyydestä. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta yhteiskunnan ulkopuolelle. — Nuoren työttömän kannattaa yrittää hyödyntää kaikki olemassa olevat verkostot, ja osallistua aktiivisesti työvoimaja työllisyyspalvelujen tuottamiin palveluihin kuten mm. — Toisaalta kokonaisuus ei ole selkeä eikä mustavalkoinen; työja toimintakykyyn vaikuttaa moni erillinen tekijä. — Kuntien työttömyysetuuden maksuosuus alkaen 1.1.2025 on 10 prosenttia 100 päivän työttömyyden jälkeen. Mikä on oma viestisi nuorelle työttömälle ja vaikkapa pitkäaikaistyöttömälle. Tämän kaiken materiaalin kokoaminen, jos asiakkaalta puuttuu lähtökohtaisesti diagnoosi ja sairauslomatodistukset, on vaativa ja aikaa vievä työ, johon tämänhetkisessä tilanteessa ei ole selkeää toimintamallia tai vastuutusta ja selkeää resurssia. Pitkiä poissaolojen sijaisuuksiin palkataan tarvittaessa määräaikaisia työntekijöitä, joita meillä on juuri nyt kaksi henkilöä. Työja toimintakyvyttömyyden toteen näyttäminen on pitkä prosessi, tarvitaan sairauslomatodistuksia, työja toimintakyvyn arviointi ja niistä riittäviä lausuntoja, ja tämän päälle kuntoutusta, josta sitten lausunto, että työja toimintakykyä ei voi palauttaa. Mikseivät kunnat hoida työllisyyspalveluita itse, eikö se ollut ideana, kun palvelut siirrettiin pois valtiolta lähemmäs työttömiä. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei kuitenkaan ole tehty työja toimintakyvyn arviointia, eikä se ole ollut kuntouttavaa, sanan faktisessa merkityksessä. Kunnat eivät voi "siivota" työttömyystilastoja enää kuntouttavan työtoiminnan avulla, mikä on johtanut toimintaa tarjoavien järjestöjen ahdinkoon. — Tärkeää on olla aktiivinen ja hakea aktiivisesti työkokeilutai palkkatukipaikkoja, ja selvittää kuuluuko nyt tarjolla olevan Nuorten rekrytointituen piiriin työllistymisen edistämiseksi. Onko kunnat ajettu tarkoituksella ahdinkoon. Työvoimaviranomaisen ja kuntien työllisyyspalvelujen yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä, jota auttaa myös yhteinen asiakastietojärjestelmä. Mutta oliko niin että viime kädessä kuitenkin Kelan lääkäri tekee eläkepäätöksen. Miksi Lahti muodostaa oman työllisyysalueensa. Työllisyysalueen tulee muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue." — Päijät-Hämeen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Hollola, joka on myös työnantajamme. Näitä työnhakijoita kartoitetaan työvoimapalveluiden toimesta ja ohjataan työttömien terveystarkastukseen. Riippuu siis katsontakannasta. päivänä 2026 5 Veli-Pekka Kelloniemi Päijät-Hämeen työllisyyspalveluiden työllisyysaluejohtaja Anne Tapaila, mitä tarkoittaa työllisyysalue. — Pitkäaikaistyöttömälle näiden samojen keinojen lisäksi ehkä sitä ajatustyötä, onko mahdollisuutta kouluttautua uudelleen (esimerkiksi työvoimakoulutuksella), jos se entinen työura on päättynyt siihen, että sitä työtä ei ole enää tarjolla. Iitin työllisyyspalveluilla on yhteinen pilotti meneillään Päijät-Hämeen työvoimapalveluiden ja Harjun terveyden kanssa, jonka tarkoituksena on tehostaa työkyvyn arvioinnin asiakasprosessia Iitissä. Näin ollen työttömien työllistäminen kuntaan määräaikaisesti ei ole ratkaisu. — Lain työvoimapalveluiden järjestämisestä12 pykälän mukaan: "Kunta voi järjestää kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat työvoimapalvelut itse, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. — Kuntalain mukaan: "Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta." "Kunnat voivat sopia, että muut kunnat valitsevat osan yhteisen toimielimen jäsenistä." — (Työllisyysalueen kuntien) yhteistyösopimuksessa on määritelty yhteiseksi toimielimeksi työllisyyslautakunta, joka toimii työllisyysalueen työvoimaviranomaisena ja joka on käytännössä ylin päättävä elin. — 12,5 prosenttia on myös valtakunnan keskiarvo tässä taloussuhdannetilanteessa, mutta toki se on Iitin ja monen muun kunnan osalta liian korkea. Sen työsuhteen viimemetreillä työllistyin Hollolan kunnalle työllisyyden edistämisen pariin, jossa nyt takana 10 työvuotta, josta työllisyysaluejohtajana kaksi vuotta. Näin ollen Iitin tilanne ei ole valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna mitenkään poikkeava nykytilanteessa, mutta jos koko Suomen työttömyysluvut ovat koko Euroopan korkeimmat, on se luonnollisesti erittäin paljon. Eikö kunnan kannattaisi palkata suoraan henkilöitä vaikka ”risusavottaan” sakkomaksun summalla. Kannattaa miettiä, miten aktivoi itseään harrastusten ja muiden aktiviteettien avulla, pahin vaihtoehto on jäädä yksin kotiin. Siksi kuntouttavan työtoiminnan tilalle tarvitaan uusia, muita palveluja, jotka ehkä paremmin johtaisivat myös todellisen työja toimintakyvyn arviontiin. Lautakunta kokoontuu tarvittaessa noin kahdeksan kertaa vuodessa, ja siinä on jokaisesta kunnasta 1-3 edustajaa jokaisen kunnan koon mukaan. Mikseivät Kelan lääkärit päästä heitä eläkkeelle. Työllisyysalueen organisaatioon kuuluu myös lautakunta, mitä sen toimintaa kuuluu. Ratkaisu on elinvoimaiset yritykset, jotka pystyvät palkkaamaan vakituiseen työsuhteeseen työntekijöitä. Kaikki on siis mahdollista! Anne Tapaila. Kannustan myös yrityksiä juuri nyt hyödyntämään jaossa oleva nuorten rekrytointitukea. Maaliskuussa 2026 Lahden työttömyysaste oli 17,5 prosenttia, kun meidän alueemme keskiarvo on 12,5 prosenttia, mikä on myös valtakunnallinen keskiarvo. Tämä oli myös oman alueemme jokaisen kunnan vaade yhteistä työllisyysaluetta valmistellessa. Tässä voi pyytää neuvoja omalta työnvälitysasiantuntijalta, ja ottaa yhteyttä Ladeciin. Jos kunnan/kaupungin työvoima ylittää 20 000 henkilöä, voi se itse järjestää työvoimapalvelut, kuten esimerkiksi Lahti. Kunnille on siirtymässä lisää tehtäviä valtiolta, ilman riittävää rahoitusta. — Valmistelun aikana sovimme hyvässä yhteisymmärryksessä, että Lahti järjestää itse työvoimapalvelunsa vaikean työllisyystilanteensa takia. Oman palvelun tuottaminen on kustannustehokkaampaa ja vaikuttavampaa verrattuna valtakunnalliseen valmennuspalveluun, jonka valmentaja ei tunne alueen erityispiirteitä eikä asiakkaita. Mutta se on tarjonnut tietylle asiakasryhmälle toimintaa ja arjen hallinnan opettelua. — Kyllä, jos haetaan valtiolta työkyvyttömyyseläkettä. Sieltä saadun arvion sekä muiden kerättyjen dokumenttien kanssa lähdetään viemään asiaa eteenpäin ohjaten asiakas julkisen sektorin lääkäripalveluihin. — Kunnat toivoivat työvoimapalvelujen lakiuudistusta pystyäkseen edistämään elinvoimaa ja työllisyyttä. — Melkein kaikki alueemme kunnat tuottavat itse lakisääteisiä valmennuspalveluja Päijät-Hämeen työvoimapalveluille, kuten Iittikin. Kunnat halusivat itse ottaa vastuuta omista asiakkaistaan, jotka tuntevat parhaiten, ja kunnat tuntevat myös alueensa yritykset
Mutta järkyttävimmistä rikoksista, esimerkiksi oman vauvan surmaamisesta, viimeisin Iitissä maallikkotuomioistuimen antama tuomio nuoren äidin roviolla polttamisesta pantiin toimeen lokakuussa 1784. Näin toimien Suomi-neito sai karttakuvaansa takaisin mekkonsa vasemman helman. Kysyntää oli lähes kaikille maamme puulajeille, joillekin myös niiden erittämien eliksiirien suorien terveysvaikutusten ja metsien myötävaikutuksella kasvavien marjojen ja ruokasienien takia. Kenties jo 1802 valmistuneen kaappikellon tilasi häneltä Elimäelle Jacob af Forselles (nuor.) Iitin 1800-luvun alkuvuosikymmenten Brusilan suvun kellosepät valmistivat maaseudun muodikkaita kaappikelloja lähes 70 vuoden ajan Brusilan kello 1790-luvulta tai 1800-luvun alusta, puukaappi vuodelta 1844. 6 Iitinseutu Perjantaina toukokuun 15. Osaltaan kehitykseen vaikutti myös Perheniemen kartanon maataloustuotteiden kysyntä. Tarkemmin sanoen kellotaulut koneistoineen asennettiin naishahmoisten kellokaappien etupinnan yläosaan kasvojen kohdalle sahattuun kellotaulun kokoiseen reikään. Keskemmällä kellotaulua, myöskin ympyräkehälle tasaisin välein, on maalattu puolestaan 12 kalenterikuukauden parittomien päivien numerot 1:stä 31:een sekä ympyräkehälle yhtä monen pisteen sarja näiden numeroiden ja niiden tyhjien välien keskikohdalle parillisten päivien merkeiksi. Naishahmoisista kylkisaranoilla varustetuista ontoista kaappikelloista tuli 1800-luvun edetessä maaseudun talonpoikaisväestön muotikelloja. Siihen saakka puuta tarvittiin eniten yksityisten ja julkisten tilojen ja talojen, uunien ja saunojen, riihien, navettojen, tallien, latojen, myllyjen, aittojen, portaiden, tikapuiden, laitureiden, patojen ja veneiden rakentamiseen sekä rakennusten lämmitykseen ja veden kuumentamiseen ja huonekalujen, työkalujen, astioiden, aseiden, pylväiden, aitojen, porttien, airojen ja esimerkiksi ruoan, viinan, tervan ja kynttilänjalkojen valmistamiseen. Kaikkien näiden ja useiden muidenkin Helsinginniemen alueen empiretyylisten julkisten rakennusten pääsuunnittelijana toimi saksalaistaustainen arkkitehti ja kaupunkirakentamisen asemakaavojen suunnittelija Carl Ludvig Engel. Jo ennen sitä Brusila oli perillisten kesken jaettu jo 1700-luvulla neljään osaan, joista yhden, Mäkelän, omistivat Brusilan kellomestarit. päivänä 2026 Pekka Hyvärinen Suomen sodan 1808-1809 päättäneessä Haminan rauhassa syyskuussa 1809 Ruotsi luovutti Venäjälle itäiset Suomen maakuntansa Tornionja Muonionjokea ja Ahvenanmaata myöten. Pitäjän taloudellinen kehitys alkoi painottua Etelä-Iitin suurempien viljelyalojen ja karjatalouden kasvamisen sekä neljän ilmansuunnan tieyhteyksienkin ansiosta Maakansan kyliin. Koska kellon tunteja ja kalenterin kuukausia on yhtä monta eli 12, kuukausien nimet sattuvat oikeassa järjestyksessä kellotaulun ulkoreunaan maalattujen isokokoisten tunteja ilmaisevien numeroiden kohdalle. Onneksi roviolla poltettavaksi määrätyistä ihmissurmista oli päästy säästämään halkoja jo 1700-luvun alkupuolella. Vielä keskemmälle kellotaulun yhä suppeammalle ympyräkehälle, on maalattu jokaisen 12 kuukauden ruotsinkielisten nimien kolme alkukirjainta ja niiden kohdalle kalenterin mukaisesti kunkin kuukauden päivämäärät 30 tai 31 ja helmikuun kohdalle 28. Sen seurauksena Venäjän keisari Aleksanteri I muodosti maastamme Venäjän autonomisen suuriruhtinaskunnan ja toisin kuin 1600ja 1700-lukujen Ruotsin sotien aikakaudella maassamme alkoi noin 45 vuotta kestänyt pääosin rauhanomaisen yhteiskunnallisen kehityksen jakso. Samalla kertaa Aleksanteri I päätti tehdä Kustaa Vaasan Vantaanjoen suulle 1550 perustamasta Helsingin kaupungista Suomelle uuden valtiohallinnon keskuksen ja pääkaupungin, jota varten rakennettiin Senaatintorin ja sen lähialueille hallintorakennusten lisäksi yliopiston päärakennus, kirjasto ja observatorio sekä useita sairaaloita, kasarmeja ja luterilaiset ja ortodoksiset kirkot. Näistä Anttila ja Munakallio olivat jo 1600-luvulta lähtien ratsutiloja eli rustholleja, joiden omistajat muodostivat aikoinaan talonpoikaisväestön korkeimman luokan. Lantion kohdalle maalatun vyömäisen koristekuvion yläpuolella kaapin pohjaväri ja reunakoristeet ilmentävät pulskan alavatsan peittävää puseroa tai paitaa, ja sen keskellä on halkaisijaltaan noin 15 senttimetrin kokoinen pyöreä reikä kellon käyntiä säätävien punnusten näkemistä varten. Näiden neljän varttitunnin numeron ja täyden tunnin isompikokoisen, tasaisin välein ympyräkehälle maalatun 12 numeron sarjan väliin on maalattu täyden ympyrän verran 60 pientä pistettä tasaisin välein osoittamaan minuuttien kulumista. Kaapin alaosan reunakuvioilla ja koristemaalauksilla somistettiin puisen rakennelman etupintaan viitteellisen naisen lantion kohdalta lattiaa ja kellokaapin jalustaa kohden levenevä pitkähelmainen puumekko. Oikeassa ajassa pysymiseen tarvittiin kaksi eripainoista metallipunnusta koneiston kylkeen asennetun metallirullan ympärille kiinnitetyn langan tai metalliketjun toiseen päähän kellon käyntinopeuden säätämiseksi. Hän oli aikansa johtava ja työllistetyin arkkitehti Suomessa kuolemaansa 1840 saakka, ja hän suunnitteli Elimäen kirkonkylän Peippolan kartanon itälaidalle silloisen Elimäenjärven pohjukkaan (nyk. Tarkat kellotaulun ympyrämittaukset numerosarjojen yksittäisten numeroiden ja kalenterikuukausien nimien maalaamista varten tehtiin harpin avulla. Pinta-alaltaan suunnilleen yhtä suuri kuin mainitut naapurinsa Brusila oli kruununtila, joka sai 1802 kuninkaallisen kollegion vahvistuskirjalla perintötilan oikeudet. Kellon ykkösen kohdalla on siis ruotsin kielen tammikuun nimen kolme alkukirjainta, ja siitä edeten kuutosen kohdalla on kesäkuun nimen kolme alkukirjainta ja numeron 12 kohdalla kellon yläreunassa joulukuun kolme alkukirjainta. Uloimpina ovat numerot 15 oikealla, 30 alla, 45 vasemmalla ja 60 ylhäällä osoittaen varttitunnin pituiset aikajaksot. Kustaa Vaasan 1539 perustamassa Iitin kirkkopitäjässä alkoi kehittyä 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä maatalouden oheen myös käsityöammattilaisuutta sekä tuulen ja veden virtausenergialla toimivaa pienteollisuutta. Kellokaappien etupuolen yläosan hartiakorkeudella on molemmista päistään alaspäin kaareutuva koristemaalattu kohopintainen kaulusosa ja sen yläpuolella lyhyen kaulan päällä kasvojen kohdalla pyöreä kellotaulu sen keskipisteestä erkanevine viisareineen ja jopa useine ympyräkehän muotoon kellotaulun äärireunat ja lähes koko kellotaulun pohja-alan täyttävine numerosarjoineen. Ja näille kaikille on omat erillisin nopeuksin pyörivät viisarinsa! Leo Haukkapään kirjaamana Muikkulan kylä muodostui kolmesta kantatalosta. Painavampi punnus tuli vetää päivittäin kellokaapin alaosasta takaisin ylös, jotta kello pysyi toimivana. Jos painavampi punnus jäi alatasolle, kello pysähtyi. Etelä-Iitin Maakansan alueen Muikkulan kylässä syntynyt, tunnetuksi tullut ja kuollut Matti Jaakonpoika Brusila sekä hänen kouluttamanaan oma poikansa Juho ja tyttärensä puoliso, artjärveläinen Juho Eerikinpoika loivat Iitissä uutta lisäarvoa puunkäytölle ryhdyttyään tekemään halkaisijaltaan jopa 30-35 senttimetrin kokoisiakin metallisia kellotauluja parimetrisiin koristemaalauksilla ja puunveistokohoumilla elävöitettyihin onttoihin puukaappeihin Ilmajoen Könnin suvun kelloseppien tavoin. Maatilojen vaurauden kartuttamisessa metsien merkitys oli vähäisempi ennen 1870-luvulla Kymen virran isojen koskien yhteyteen käynnistynyttä puunjalostusteollisuuden alkua. Maaseudulla elettiin nyky-ymmärryksellä puhtaan ja monimuotoisen luonnon ympäröimänä. peltoaluetta) Suomen sodassa 1808-09 kunnostautuneen majuri Fredrik Johan af Forsellesin tilaamana myös 1820 valmistuneen Moision kartanon nykyisen päärakennuksen. Suomelle suopea Aleksanteri I vahvisti myös vilkkaan kaupankäynnin edellytykset Kymenlaakson ja Pietarin välille liittämällä Suuren Pohjansodan aikana 1710-1721 Venäjän Ruotsilta valloittamat Laatokan Karjalan ja Viipurin alueet sekä Ruotsin käynnistämän Hattujen sodan aikana 1741-1743 Venäjän valtaamat nykyisen Kaakkois-Suomen Kymijoen itäpuoliset alueet suuriruhtinaskuntamme osaksi vuoden 1812 alussa. Maamme 1690-luvun nälkävuosien edellä ihmisten uskomuksiin pohjautuneet käsitykset noituuden harjoittajista johtivat Euroopassa kymmenien tuhansien ihmisten polttamisiin. Muikkulan kylän Brusilan taloon syntynyt ja kellomestariksi omin voimin yltänyt Matti Jaakonpoika (1757-1828) kykeni valmistamaan myös suurta kellomekaniikan ammattitaitoa vaatineita poikkeuksellisen hienoja viidenkin viisarin kellotauluja koneistoineen ja vetopunnuksineen. (Nykyisin Brusila lienee jälleen alkuperäisellä omistajasuvullaan lukuun ottamatta maanlunastustiloja ja lisämaapalstoja.) Nimi Brusila tulee Brusius Pekanpoika -nimisestä tilan ensimmäisestä tunnetusta isännästään
Edessä oli tupa ja sen takana varsinainen kellokamari, johon ei sivullisilla ollut asiaa, vaikka tupaan sisälle menikin. Leo Haukkapään kertomuksen mukaan: ”Mikään erikoinen kirjoitusmies ei Erik-mestari eivätkä hänen apulaisensakaan tunnu olleen, kuten heidän pitämänsä työkirja osoittaa. Harvinai se ol sih aikah, sellai puukello. Kirjassa esiintyy kyllä useampaakin käsialaa. Naishahmoisista kylkisaranoilla varustetuista ontoista kaappikelloista tuli 1800-luvun edetessä maaseudun talonpoikaisväestön muotikelloja. Brusilat valmistivat vain kellon koneistoja. Tällä kertaa se tuli Kymentaan Huhtalammelta nuorimman tyttären Liisan sulhasena. Leo Haukkapää kirjoitti 1960-luvun lopulla Niilo Napolan kanssa Brusilan kaappikelloja Kymenlaaksosta ja Itä-Uudeltamaalta jäljitettyään, että ”Näkemistäni kolmesta täydellisimmästä kellosta, jotka näyttivät ajan sekunneista vuoteen asti ja olivat varustetut viidellä viisarilla, vanhin oli valmistettu jo vuonna 1802. Suvun 1800-luvun ”viimeinen vielä elossa ollut, mahdollisesti naispuolinen edustaja”, jonka henkilöllisyydestä ei ole varmaa tietoa, kertoi Aino Vallille, millaista kellojen tekeminen oli Matti Brusilan aikaan: ”Min äiten isoisä (1757 syntynyt Matti Jaakonpoika Brusila) osti avisjuonist kannellisen kirstun, missä ol kaikki kellosepän aineet. maaliskuuta vuonna 1891 Erikisännälle, oli hän 71-vuotias. Ja sitten se purkas vanhan puukellon, jonka jostakih sai. Valimotöistä suoritettiin maksu painon mukaan. Hän työskenteli 1700-luvun lopulla myös Loviisassa, ja Elfströmin taidot siirtyivät ja kehittyivät hänen pojilleenkin usean sukupolven ajaksi. Uurmaakarill ol paja ja siit sellasii teikelii (ruots. degel = sulatin, upokas, sulatusastia) missä se sulas sit messinkii.” Maakansassa tunnettiin tuolloin muunkinlaista yritteliäisyyttä. Kun sillet tuotih ensimmäisii kelloi tehtäväks, se sano ”Vahvaa tuhma tekee, vaa ei korjaa.” Kolmes polves ne siit kelloi tek, mun nyn ne on kuolluj jo kellontekijät kaikki.” ”Uurmaakarii (ruots. Useimmat paIitin 1800-luvun alkuvuosikymmenten Brusilan suvun kellosepät valmistivat maaseudun muodikkaita kaappikelloja lähes 70 vuoden ajan jan työkalutkin valmistettiin kotona. Moision kartanon kellossa on kuitenkin kanteleen tapaan viritettävät soittokielet. Muiden ylös noustessa pantiin työt visusti syrjään ja siirryttiin talon muuhun touhuun tai lepäämään.” ”Käsityönä tehdyn kellon koneisto oli äärettömän suuritöinen sen aikaisin työkaluin. Aino Vallin Iitin ja Jaalan etymologis-kansatieteellisessä sanaja perinnekirjassa on muutama kirjaus Brusilan kellosepistä, eli Matti Brusilasta ja hänen Juho-pojastaan sekä Eeva-tyttärensä artjärveläisestä aviomiehestä Juho Eerikinpojasta, jolle Matti opetti oman Juho-poikansa kuoltua kaikki kellontekemisen työvaiheet, työmateriaalien hankinnan ja työvälineiden käytön sekä metallien sulattamisen ja juottamisen niksit. Useissa Etelä-Iitin yksityiskodeissa on säilynyt kolmen taitajan aikaa mittaavia kaappikelloja, samoin muutamissa Pohjois-Iitin ja Jaalan kodeissa sekä yksittäisiä kelloja mm. Ja siit se alkoi kellontekoh, ja nykyveh täss ympärill oj joka paikas viel nykyvehkih sellasii kelloi. Lasteh lapsilles se ja tek kellom muistoks ja karkas oikei ne navat teräksest. Mutta muuten antaa työkirja hauskan kuvan sen aikaisesta Maakansan murteesta ja ympäristöpaikkakuntien henkilöja paikannimistöstä säteellä Helsinki – Jämsä – Sippola.” Leo Haukkapään sanoin: ”Kun Erik-isännän vanhuus saapui, sammui tämäkin toiminta talossa. Niinpä käsittikin valimotöiden asiakaspiiri lopulta kymmeniä pitäjiä, kuten vielä jäljellä oleva Erik-mestarin työkirja vuosilta 1869 – 1883 osoittaa.” ”Varsinainen piharakennuksen kellokammari käsitti työpöydän tarkkuustyökaluineen, pienen metallisorvin ja hiomalaitteet. Uurmaakar se valo kulusii, setolkankuplii (joihin hihna pujotettiin), messinkrenkahii länkih missä ohjakset oj ja saappahlappii ja kärklappui. päivänä 2026 7 joko hänen Peippolan kartanoonsa tai hänen poikansa, majuri Fredrik Johan af Forsellesin isältään ostamaan Peippolan kartanon alueista 1814 lohkotun Moision kartanon 1920 valmistuneeseen päärakennukseen. Jatkajaa ei enää uudesta isännästä tullut. Usealla kansakoululla lähiympäristössä on ollut sellainen myös soittokellona. Työhuone, kellokamari, oli puolestaan pihan eteläreunassa korkealla kivijalalla olevassa punaisessa hirsirakennuksessa. Niin oli Brusilan kelloseppienkin laita. Hän ei luultavimmin saanut henkilökohtaista ammattiopetusta edellä mainituilta tahoilta, vaan oli hankkinut ehkä pari erilaista mallikelloa ja avannut niiden koneiston osat ja asennukset nähtäväkseen ja tehnyt muistiinpanot näkemästään. Muistan, miten siellä vielä pikkupoikana kävimme nuuskimassa näitten edesmenneitten mestarien työkalujen jäänteitä. Kouvolan Elimäellä, Artjärvellä, Haminassa, Asikkalan Urajärven kartanomuseossa, Lahden museossa, Iitin kirkonkylän kotiseutumuseossa sekä Kansallismuseossamme Helsingissä. Melko edustava Brusilan kello on myös Lahden kaupungin museossa.” ”Vuonna 1814 syntynyt Juho Matinpoika oli isänsä opettama apulainen kellonrakennuksessakin, mutta meille tuntemattomasta syystä johtunut kuolema kohtasi hänet jo vuonna 1854 vasta 40 vuotta täytettyään. Useassa tapauksessa asiakas toi vasken tullessaan, jolloin tehtiin monesti ”nii pal ku tulee”. Brusilat tekivät valimollaan myös vaskesta eli kuparista maatalojen vellikelloja, hevosajoneuvojen aisakelloja, kansakoulujen pihakelloja sekä messingistä eli kuparin ja sinkin seoksesta ja joskus myös muita metalleja sisältävistä seoksista monenlaisia koristeita ja käyttötarvikkeita. – Puhuttiin aina Iitin uurmaakarist joka Rusilass asu. Olen ajatellut, olisiko niiden kokonaismäärä noussut sataa kappaletta suuremmaksi. urmakare = kelloseppä) ei ennen ollukan montaa kuuluvil. Jälleen vietettiin Brusilassa häitä. Meidän päiviin saakka säilyneiden kellojen usein taidokkaasti muotoillut kaapit, useimmiten kaarevia kansanomaisesti ”mamselli”-tyyppisiä, olivat paikkakunnan taitavien puuseppien valmistamia. Kun kuolema saapui 23. Paja, joka vielä muutama vuosikymmen sitten oli pystyssä ja oli nelikulmainen noin 4 kertaa 4 metrinen hirsirakennus, sijaitsi talon koillispuolella mäenrinteellä jättiläiskuusen vierellä. Esimerkiksi isoja kirjaimia ei käytetä ollenkaan. Niitä on säilynyt paljon nykyajallemme asti. Samat opit Matti oli antanut aiemmin Juho-pojalleen. Nimeltään uusi isäntä oli Erik Malakiaanpoika, ollen tullessaan 35-vuotias.” ”Uudesta isännästä ei kuitenkaan tullut edellisten veroista kelloseppää, koskapa kellonteko talossa oli vähitellen loppunut vanhan Juho-isännän kuoltua 1874. Jo toisessa sukupolvessa oli Brusilaan saatava nuori isäntä muualta. Niinpä he aloittivat työskentelynsä vasta puolenyön jälkeen ja työajan muodosti aamuyö. Se teki uusii kaappikelloi ja kaikkien kellot korjas. Kävin sielläkin lapsena pyhäkoulussa mestarien jo muutettua manan majoille.” ”Pajassa sijaitsivat ahjo alasimineen ja sepän työkaluineen sekä valimo sulatusuuneineen. Turussa kellojen valmistus sai puolestaan vahvan perustan Tukholman ja Eskilstunan kelloseppien koulukuntien mestareilta. Jos Brusiloiden kelloja vain on hoidettu, ovat ne yleensä käyttökuntoisia vieläkin, vain joku kulunut ratas on muutamiin täytynyt uusia, kuten Brusilassa (Yrjölässä) kotona olevaan niin ikään vuosiaikaa näyttävään kelloon.” ”Muuten se kello – valmistettu 1844 Matti Yrjönpojan häälahjaksi – on varsin tarkkakäyntinen ja ilmoittaa tunnit ihmeen sointuvalla kaksoisäänellä. Erikin omassa kirjoituksessa korvaa lisäksi i j:n. Ja sit vast sille annettiin kellontekijälle oikei arvonim: uurmakar. ” Iitinseutu Perjantaina toukokuun 15. Kolmas yhtä täydellinen kello – entinen Brusiloiden oma kello – on Haminassa. Myös viipurilaisen 1726 syntyneen Petter Elfströmin ammattitaito kehittyi huipputasolle taskukellojenkin työstämiseen. suurin osa ympäristön vesimyllyistä ja tuulimyllyistä sekä ainakin Pappilan, Marttilan, Perheniemen ja Munakallion kivinavetat. Korkeatasoista kellosepäntyötä tehtiin 1700-luvun puolivälin jälkeisessä Suomessa Könnin suvun Ruotsin emämaan Moran kellosepiltä hankitulla taidolla. Ja sitten se laittoi viisarii sen täyteh: yks viisar viisas koko vuotta, toinen kuukautta ja sitten tuntija sekuntiviisarit ja minuuttiviisar viel. Onhan näiltä nikkareilta säilynyt paljon varsin tyylikkäitä huonekalujakin, useimmiten kustavilaista tyyliä jäljittelevine pinnaselkätuoleineen.” ”Valimon tuotteista on säilynyt muun muassa tyylikkäitä ”vellikelloa” pienempiä soittokelloja, joita valimon hinnasto nimittää ”lämppäkelloiksi”, mihin tarkoitukseen niitä sitten käytettiinkään, kun kerran aisakello oli hinnastossa erikseen. Tämä koski jopa vaskenvalantaa. Kellosepäntyön ohella tärkeiksi myyntitavaroiksi tulivat erilaisten soittokellojen, ruokakellojen, kulkusten ja valjashelojen valannat. Sen kehässä on siro teksti: Laittanut Erik Brusila Iitin pitäjässä. Tyypillisenä ominaisuutena kaikille vanhan ajan mestareille oli ammattisalaisuuksien visu säilyttäminen. Anttilan rakennusmiesten tekemiä ovat mm. Vaskenvalajana hänen tiedetään olleen kuitenkin taitava, ja hän hoiti tarmokkaasti laajan asiakaspiirin valimoa.” ”Brusilan kelloseppien työ keskittyi kahteen työpisteeseen, pajaan ja mestarin työhuoneeseen. Kun Brusilan mestareita oli kolmessa polvessa, suoritettiin tätä työtä noin 100 vuoden ajan. Silloin oli valimollakin jo aivan hiljaista.” Napolan talon vuonna 1820 valmistuneen kaappikellon osin uusittu koneisto.. Matti Brusilan kouluttajaa ei varmuudella tiedetä
Joukkue lähtee uuteen kauteen selkeällä tavoitteella – sarjanousulla. (Kuva: Yritysholvi). Ilmoitushinnat verkkolehdessä: Katso iitinseutu.fi Tilaushinnat paperilehti sis. Otteluita voi seurata paikan päällä Ravilinnassa ja kaikki kauden ottelut näkyvät myös suorina lähetyksinä Kyljysten Youtube-kanavalla. Lisäksi joukkue saa tärkeitä vahvistuksia, kun viime kaudella polvivamman vuoksi sivussa ollut Pyry Makkonen palaa takaisin pelikentille. Mainostaja, varaa näkyvyytesi! ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Ruokateema 21.5. Sarjan kaksi parasta joukkuetta nousevat suoraan 5. Keskikentällä viihtyvä AlaOutinen tunnetaan hyvästä peliälystään, rauhallisuudestaan pallon kanssa sekä kyvystään rytmittää peliä. toukokuuta kello 18.30, kun Ravilinnaan saapuu vieraaksi Virolahden Visa. Myös Matias Palm on tehnyt paluun joukkueeseen Norjassa vietettyjen vuosien jälkeen. — Viime kaudesta jäi paljon hyvää käteen, mutta samalla myös nälkää parantaa. Jakeluhäiriöt Kausalan jakelualue asiakaspalvelu@dilicon.fi Jaalan kirkonkylä ma-pe 6-16 p. 0400 650 293 Veteraanitie 2, 47400 Kausala Avoinna ma–su klo 5.30–22 2. Tavoitteena on pelata tasainen kausi ja taistella noususta loppuun asti, joukkueenjohtaja Elmo Lavonen kertoo. Kokemusta löytyy useamman kauden ajalta Korian Klubista niin Vitosesta kuin Kutosestakin. HUH, JOPAS... Kauden ensimmäinen kotiottelu pelataan perjantaina 22. divisioonaan ja kolmanneksi sijoittunut etenee nousukarsintoihin. Ryhmässä on kova halu voittaa ja ottaa seuraava askel joukkueena, Lavonen sanoo. 28-vuotias Tommi Pitkälahti saapuu joukkueeseen Jaalan Voimasta. 0200 22020 Jakeluhäiriöt muualla Iitinseutu Painopaikka Lehtisepät Oy, Lahti Pankit Nordea FI92 2131 1800 0041 25 OP FI93 5069 0110 0003 50 Laskutus Paperisista laskuista peritään 2,5 euron laskutuslisä, sähköisistä laskuista ei peritä laskutuslisää Osoitemuutokset ja tilausasiat verkossa tai asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi 0400 857 577 iitinseutu.fi Verotoimisto Kirkkokatu 12 B, 15140 Lahti (Verohallinnon yhteinen vaihde) ............................................. HALUATKO KAURAHIUTALEITA. Tällä kaudella sarjassa pelaa yhteensä 16 joukkuetta samassa lohkossa. 8 Iitinseutu Perjantaina toukokuun 15. Kesälehti 4.6. kerros • Tekniikan ja ympäristön palvelut Rakennusvalvonta..........0400 254 450 /040 658 6119 • Kasvun ja oppimisen palvelut Koulutoimisto..................040 503 7341 Varhaiskasvatustoimisto Varhaiskasvatuspäällikkö ....040 5500 257 Päiväkodin johtaja (Pikku-Vieteri ja Kanttarelli...........................040 595 7264 Päiväkodin johtaja (Peltohiiri, Nuppula) ............................................040 1563 889 • Iitin Vuokratalot Oy.... 029 512 000 Maataloustoimisto, Iitti Avoinna toistaiseksi ajanvarauksella puh. 132 400 Tulossa... Henri Haapaniemi Iitin Pallon tavoitteena sarjanousu Iitin Pallo aloitti jalkapallokautensa miesten 6. Juniorivuosilta löytyy erittäin vahvoja maalintekotilastoja. verkkolehti Kestotilaus 12 kk laskutusjakso 125,00 Määräaikaistilaus 12 kk laskutusjakso 130,00 verkkolehti: 12 kk jakso 79,00 (uudet tilaukset verkon kautta, maksu Visma Pay). kerros • Ympäristöpalvelut Päijät-Hämeen Ympäristöterveys ............................................(03) 780 0211 Ympäristönsuojelu (Iitin toimipiste) ............................................040 559 6498 • Vesihuolto Yleisen vesija viemäriverkoston vikailmoitukset 24H (Lahti Aqua Oy) ..............................................0800 3 0808 Lahti Aqua Oy asiakaspalvelu (vaihde) ..............................................(03) 851 590 • Päijät-Hämeen työllisyysalue https://hameentyovoimapalvelut.fi Päijät-Hämeen työvoimapalvelut henkilöasiakkaille......044 024 6226 info@hameentyovoimapalvelut.fi Päijät-Hämeen työvoimapalvelut työnantajille...............044 416 4886 tyonantajat@hameentyovoimapalvelut.fi • Päijät-Hämeen hyvinvointialue .................................................(03) 819 11 – Sosiaalija terveyspalvelut sekä PäijätHämeen pelastuslaitos Puhelinvaihde arkisin klo 8–18, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9–18. 23-vuotias Danil Jegorov puolestaan tuo joukkueeseen vauhtia ja haastamista hyökkäykseen. Kokemusta löytyy myös Kumun edustusjoukkueesta useamman kauden ajalta. Viime kaudella Iitin Pallo pelasi vahvan kauden ja oli mukana taistelemassa kärkisijoista läpi kesän. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Talven aikana joukkueeseen on liittynyt useita uusia pelaajia, jotka tuovat lisää vaihtoehtoja eri pelipaikoille. Lisäksi seuran sosiaalisen median kanavissa sekä Iitinseudussa julkaistaan kauden aikana otteluraportteja ja otteluennakoita. HUH, NYYYT, HUUHH! SHH... • Eläinlääkäri.......................044 480 1177 Rautatienkatu 27, 47400 Kausala Puhelinaika arkisin klo 8–9 ROBOTTIIMURI RIEHUU VILLINÄ ...HETKINEN. divisioonassa viime viikolla. KJP:n ja MyPan organisaatioista kokemusta kerännyt hyökkääjä tunnetaan erityisesti nopeudestaan sekä vaarallisuudestaan viimeisellä kolmanneksella. Hyökkäyspään pelaaja viimeisteli toissa kaudella Kutosessa 12 maalia ja tuo joukkueeseen suoraviivaisuutta sekä ratkaisuvoimaa hyökkäysalueelle. 040 720 9934 tai 044 781 3711 IITIN KUNTA www.iitti.fi 020 615 9600 Puhelinvaihde avoinna arkisin klo 9–11 ja 12–15 Asiakaspalvelupiste Iitti-piste Kausansaarentie 3, 47400 Kausala Avoinna kirjaston palveluaikojen mukaisesti asiakaspalvelu@iitti.fi, kirjaamo@iitti.fi henkilöstö: etunimi.sukunimi@iitti.fi, www.iitti.fi/yhteystiedot Kunnantalo Rautatienkatu 22, 47400 Kausala Avoinna arkisin klo 9-15, asiointi ajanvarauksella 1. NYT RIITTI. IISISTI NYT, KAVERI, IISISTI. Seuraväelle tuttu Ville AlaOutinen nähdään tulevalla kaudella myös jalkapallokentillä Iitin Pallon paidassa. 040 483 3765 /040 548 2693 2. Päätoimittaja Veli-Pekka Kelloniemi 044 768 9720 veli-pekka.kelloniemi@iitinseutulehti.fi Konttoripäällikkö Satu Santala 0400 857 577 asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja laskutus Toimitus, ilmoitusja asiakaspalvelu Minna Tervo 0400 716 053, 0400 857 577 minna.tervo@iitinseutulehti.fi Toimitus, asiakaspalvelu, ilmoitukset ja tilaukset Ilmoitusten jättöajat: Seurapalsta, pikkuilmoitukset, kuolinilmoitukset: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi tiistaina klo 10.00 mennessä Vedosilmoitukset: ilmoitukset@iitinseutulehti.fi perjantaina klo 12.00 mennessä Ilmoitushinnat paperilehdessä Etusivu 2,17 E /pmm Takasivu 2,07 E /pmm Ennen tekstiä, tekstissä ja tekstin jälkeen 1,90 E /pmm Pienin ilmoituskoko 25 pmm Kuolinilmoitus 2,25 E /pmm Kiitosilmoitus 40,49 E /kpl Etusivu (silmä) 101,22 E /kpl Merkkipäiväilmoitus 40,49 E /kpl Onnitteluilmoitus kuvalla 70,84 E /kpl Palveluhakemisto 45,54 E /rivi 3 kk Ilmoitushinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5%. Tälle kaudelle joukkue lähtee leveämmällä ringillä ja entistä kovemmalla kilpailulla pelipaikoista. Lauri Kokko jatkaa myös Iitin Pallon riveissä. — Uudet pelaajat ovat tulleet hyvin mukaan ryhmään ja samalla on hienoa saada takaisin myös vanhoja tuttuja pelaajia. OLET TURVASSA. Jokainen joukkue pelaa 15 runkosarjaottelua, joista Iitin Pallolle kertyy seitsemän kotiottelua ja kahdeksan vierasottelua. päivänä 2026 Kiroileva siili Kissauutiset Julkaisija Iitin Lehti Oy ISSN 0357-9107 Sitoutumaton Uutismedian liiton jäsen Y-tunnus 0158721-0 Osoite Kauppakatu 6, 47400 Kausala Verkkolehti-osoitteemme iitinseutu.fi Paperilehden ilmestymispäivä Torstai Avoinna Ma–Ti 8.30–16 Ke–To 8.30–15.30 Perjantaisin palvelemme asiakkaita puhelimitse ja sähköpostitse. kerros • Hallintoja elinkeinopalvelut • Hyvinvointipalvelut Kirjasto..............................040 483 3800 Kausansaarentie 3, 47400 Kausala Palveluaika ma–ti 12–19, ke-pe 10-16 Omatoimiaika ma-to 7-20, la-su 7-16 Kirjastoauto.....................040 523 2543 Ravilinnan vapaa-aikakeskus Veteraanitie 2, 47400 Kausala ............................................0400 650 293 Kuntosali.........................
Kaikkien osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkinto. Seuraavat hiontakerrat sovitaan joka viikko kerrallaan. Lisätietoa retkestä antaa diakoniatyöntekijä Anneli Tamme 040 923 1098. Myös ei-jäsenet pääsevät mukaan. Avoimet ovet tapahtuma 25.7. 041 319 8747). Kokoontuminen ja alustus retkelle klo 12 Lyöttilän Maamiesseurantalolla (os. Jaalan koulun ruokalista 18.-22.5.2026: Ma: broilerkastike, kauralisäke, kiinankaali-kesäkurpitsa-ananassalaatti (sydänmerkkiateria) . Bingo ke 20.5. Ulkoilutapahtuma Veteraanimajalla to 28.5. A.J. 050 502 0107. Kyläyhdistys vastaanottaa tavaralahjoituksia myytäväksi yhdistyksen hyväksi. Kuukausitapaaminen to 21.5. heinäkuuta Järvenpäähän Aino ja Jean Sibeliuksen Ainolaan sekä Pekka Halosen Halosenniemeen. Kenttä kierrettiin tunnin aikana yhteensä 442 kertaa ja matkaa kertyi eri henkilöille yhteensä noin 177 kilometriä – matka, jolla olisi päästy Kausalasta Tampereelle asti. Metalliverkkokurssi Taidekulmassa 16.–17.5. Kasvisruokailijat: kasvispyttipannu. Kaikki mukaan kuuntelemaan kiehtovia tarinoita ja tutustumaan Lyöttilän kylän historiallisiin kohteisiin. Ostarilla (Ratatie 150, Mankala) ja lähimaastossa klo 10.00–14.00. Kuljetus järjestetty Kausalasta Verlaan ja takaisin. Perinteinen Rompetori on juhannuksen jälkeen 27.6. Tämän jälkeen osallistujat lähtivät yhteiselle kävelylle Ravilinnan kentälle. Helluntairavit rakennetaan yhdessä, mukaan ravitalkoisiin pääset seuraavina talkoopäivinä: to 14.5. Klo 16.30 Raju I–Yritys I ja EsLe I–LPK. Nähdään Ravilinnan takasuoralla. Taimet ja ihana puutarhakesä odottavat, kädet multaan. Kalamiehet myy kalakeittoa klo 10–13. päivittäin alkaen klo 10.00. klo 12 alkaen, ti 19.5. Varaa aikasi suoraan lajittelijalta 044 971 7248. Lisätietoja puh. klo 13.00 Rehtori-pitseriaan. Tuo tapaamiseen täytetty liikuntakorttisi nimellä varustettuna. lokala@gmail.com. Ilmoittautumiset 7.6. Seija 040 734 9158. klo 10.00–12.00 kirjasto. Klo 18.00 LPK–Yritys I ja EsLe I–Raju I. Jos et ole vielä maksanut Jaalan teatteri matkaa 1.7. Aidanrakennukseen tarvittavia työkaluja voi ottaa mukaan. Pelikerho 18.5. Sorronniemi, Kimolan kanava ja Vuolenkoski. Pe: saariston kalavuoka, perunat, raastesalaatti (sydänmerkkiateria) . 0400 985 387. Voit toimittaa ne Maijalle (Kylväjäntie 15 D, puh. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Jaakko p. Klo 15.00 Yritys I–EsLe I ja LPK–Raju I. 09 85 646 160 viimeistään 31.5. klo 10.00 Vieterinpuistossa. Matkan hinta sisältää matkat, sisäänpääsyt museoihin ja lounaan. 15.7.2026 olevien mölkkykisojen kirjureiden 1. Yhdistyksen kunniajäsenille retki on maksuton. päivänä 2026 9 Seuratoiminta Kouluruoka Myydään •Rakennustyöt ammattitaidolla – pyydä tarjous! •Sahatavaran myynti, myös kyllästettynä •Ulkovuorija sisäpaneelit Kysy lisää! Soita Juhalle p. Kasvisruokailijat: kasvispastapaistos. Kahvio palvelee – vapaa pääsy. Kymenrannantie 261, Kausala. 044 297 3067. Ilm. 045 279 4328 tai Hilkka 045 663 7055. Villiruokatapahtumaan Maatilatorilla. klo 12.00–15.00 kirjasto. Taideseuran kesän tapatumat. Laulun ystävät to 21.5. toukokuuta järjestettiin Ravilinnassa Eläkeliiton Iitin yhdistyksen järjestämä Unelmien kävely -tapahtuma. Kasvisruokailijat: linssikeitto. klo 12.00 Ravilinnan kahvila. Piirin onkimestaruuskilpailu 16.5. 045 639 1662 Finlasko Oy Sahatie 7, Kausala “Aitoa suomalaista puuta parhaimmillaan” Helmikorukerho kokoontuu joka viikko tiistaisin Kausalan Meijerillä klo 17.00. Kasvislounas: saariston kasvisvuoka (sydänmerkkiateria) . Iitin yhdistys. Talvella on mahdollisuus hopearyhmässä tehdä hiotuista kivistä koruja. Voit ilmoittautua myyjäksi 20.6. Maisemamaalaus kurssi Rantamakasiinilla 26.–28.6. Konttilan kerhon kesäkauden avajaiset maitolaiturilla 25.5. Maanantaina 11. Exit Art-näyttely 8.6.–3.7. Tapahtuman tavoitteena on kannustaa kaikenikäisiä liikkumaan yhdessä rennosti ja yhteisöllisesti kävellen, ulkoillen ja kevyen liikunnan merkeissä. Sen jälkeen mm. Ti: lihakeitto, juusto, paprika, riisipiirakka, päärynä. klo 21 mennessä. maksa se tilille FI32 5069 0120 0588 93. Matkakohteina ovat Sapokan Vesipuisto, lounas Sapokan Areenan ravintolassa, venekuljetus Varissaareen m/s Klippanilla, jossa opastettu saarikierros, käynti Museopaviljongissa sekä Langinkosken keisarillinen kalastusmaja. Iitinseutu Perjantaina toukuun 15. Maailma väreissä, Merja Larivaara ja Kaihon karavaani klo 20.00 esitykseen. Klo 11.30 PuMa 3–Yritys 2 ja BV–LaKi. mennessä joko iitti.elakeliitto.fi/tapahtumat tai Eijalle puh. klo 14.30 Ravilinnan kahvio. 040 518 4214. Pirjolle p. +358 40 530 7444, 040 544 9180 Iitin koulujen ja päiväkotien ruokalista 18.-22.5.2026: Ma: palermonpasta, puutarhurin sekoitus, punajuuri. ja tied. klo 17.00 Kausalan Meijerillä suursiivous. 30 km. 044 0888 695. puoleen päivään mennessä Merville. Kimolan kanavalla (Kanavantien silta) klo 10–14, arvonta klo 9.20. LYÖTTILÄN MARTAT. viim. Kaikki innolla mukaan! Lentopalloa, Atyttöjen kauden päätösturnaukset liikuntahallissa la 16.5. Vielä muutama paikka jäljellä. Unelmien kävely on ikäihmisille suunnattu matalan kynnyksen liikuntatapahtuma, joka kuuluu valtakunnalliseen Unelmien liikuntapäivään. Ehkä muutakin. Ti: uunimakkara, sinappi, tomaattiketsuppi, perunasose, jäävuori-tomaattipersikka-salaatti. 040 563 5039, tekstiviestillä tai meilillä mervi.kaartoaho@gmail.com. Jos olet kiinnostunut niin ota ennalta yhteyttä: Tero Tuomisto puh. Kierros on kaikille avoin, vapaaehtoinen osallistumismaksu. Ravilinnan kokoushuone A klo 17.00. Hp. Jaalaan heittämään frisbeegolfia. Paistamme makkaraa ja juomme kahvit pientä korvausta vastaan. Lähtö Kausalan torilta klo 12.00 kimppakyydein. Retken kohteina ovat Panssarimuseo Parolassa ja Museo Militaria Hämeenlinnassa. Kasvislounas: kasvis-perunasoselaatikko (sydänmerkkiateria) . Iitin osaston kesäretki suuntautuu tänä vuonna Kotkaan. Retki toteutetaan to 4.6. Iitin Eläkkeensaajat. klo 16. Ohjelmassa luontopolku ja erilaisia kisoja palkintoineen. Ladyt lenkillä pyöräilyja laavukierros Etelä-Iittiin ti 19.5., lähtö seurakuntakeskukselta klo 9.30, matkaa kertyy n. Ilm. Kesäkuun markkinat 2.6. Osallistumismaksun hintaan sisältyy bussikuljetus, lounas, lähtökahvit sekä museokäynti. klo 10–14. Lisäksi joka päivä: leipä, levite ja ruokajuoma. To: kalakeitto, jääsalaatti, saaristolaisleipä, tuorejuusto. Ke: pyttipannu, kiinankaali, kurkku, marinoidut punasipulit. Lähtö Kouvolan matkakeskuksesta keskiviikkona klo 7.30. Vuosinäyttely kirkonkylän kylätalossa 7.–20.7. Jokainen voi halutessaan tuoda arpavoiton, arvomme ne arpavoiton tuoneiden kesken. Kannattaa piipahtaa vaikka päivittäin katsomassa tarjontaa, täydennämme loppuunmyytyjä mahdollisuuksien mukaan taas seuraavalle päivälle. (soitan takaisin ellen pysty vastaamaan) Myös ei-jäsenet pääsevät mukaan. Buffetista kahvi ja kastaminen. Cupissa on 5 osakilpailua (11.5., 18.5., 25.5., 1.6. Kylkiäisenä saat neuvot ja vinkit kasvatukseen. Takaisin Kausalassa 18.30. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Pirkolle puh. Iitti-Nastola Sydänyhdistys ry. Sjögrenin seura järjestää yhdessä Iitin Musiikkijuhlayhdistyksen kanssa bussimatkan 1. Iitin Kalamiehet osallistuu lauantaina 23.5. 045 152 5322 tai sähköpostilla.minna. Poikkeamme myös Aleksis Kiven haudalla Tuusulan kirkolla. Ensimmäinen kohde on Iitin kirkko. Ilmoittautuminen joko verkkosivuilla www.hos.fi tai diakonian puhelinpäivystyksen kautta ma, ti ja to klo 9–12 puh. Paluu lähtee noin klo 16–16.30. 040 5508 366. Lähtö Kausalasta klo 9, paluu n. Purettavan kunnantalon yksi huone täytetään taideteoksilla. mennessä OlliPekalle p. Lyöttiläntie 355), jonka jälkeen bussikuljetus kohteisiin. Myös chiliä. Lähtö linja-autolla Kausalan tsasounan parkkipaikalta (Keskikatu 4) klo 8.15. Ilmoittaudu ke 20.5. klo 10–14. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Pirkolle. mennessä Merville p. koulutus to 21.5. Lisätietoja saa puh. Ilmoittautumiset 8.6. Tule mukaan porukkaan! Iitin Jousiampujat ry:n jousiammunnan valmennusvuorot maanantaisin ja torstaisin klo 16.30–19.30 L-Hallilla (Sähkökuja 3). Kerrostalo-huoneisto, Merrankuja 5 as 2 2 h+kk+s 45,5 m 2 . Lähtö Kausalan torilta klo 11.30. Rakennusvuosi 2010, lasitettu parveke etelään, parkettilattia. klo 11–14.30. Oppaina toimivat Esa Anttas ja Rauha Soikkeli. Hionnasta kiinnostuneet: yhteyshenkilö Susanna. Kesäretki Lappeenrantaan ja Imatralle keskiviikkona 17.6. Kahvittelemme ja pelaamme myös bingoa. Olemme varanneet myös lippuja Iitin musiikkijuhlille Verlaan ke 10.6. Kohteina Kyrölän Savi, lounas, Hämeen linnan kierros, kaupunkikierros oppaan johdolla, tutustuminen Aulankoon ja kahvit siellä. Klo 13.00 LaKi–Yritys 2 ja BV–PuMa 3. Päivän päätteeksi iltapäiväkahvit Kahvila Dagmarissa. Iitin Kalamiehet järjestää nuorille Mato-onkicupin maanantaisin klo 17–19 Kymenrannassa, os. Kilpailuihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. 80.000 €. Maksu suoritetaan Tammenlehvän Pohjois-Kymen Perinneyhdistys ry:n tilille FI95 5172 0220 60. Ke 20.5. Viestiin voit laittaa teatterimatka. klo 10.00–14.00 Ostarilla. Yhdistysten yhteinen retki Hämeenlinnaan 27.5.2026. Ryhmää ohjaa ja vetää Päivi. alkaa kivenhionta Raililla. Matkalle voi nousta Kausalan Ravilinnan pysäkiltä noin klo 7.45. alkaen klo 17.00. Lyöttilän kyläkierros III "Elettiinpä ennenkin" su 14.6. klo 16 alkaen, pe 22.5. Kasvislounas: kasvismakkara. Arvomme tulevassa ulkoilutapahtumassa kaikkien osallistujen kesken 3 kpl lahjakortteja. Käsityökerho ma 18.5. Ke: jauhelihaperunasoselaatikko, kiinankaalihernesalaatti, kurkku (sydänmerkkiateria) . Klo 10.00 Yritys 2–BV ja LaKi–PuMa 3. Ravilinnan kentällä käveltiin yhdessä.. Kasvisruokailijat: kesäkeitto. 4.6. Mukaan säänmukaiset vaatteet ja suojahanskat. mennessä. To: kasvissosekeitto, omena, edamjuusto, ruisnappi (sydänmerkkiateria) . Viljanlajittelu käynnissä. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 20.5. Pe: jauhelihakastike, peruna, jäävuorisalaatti, maissi, retiisi. Menemme viettämään pitsahetkeä su 17.5. Ilmoittaudu pe 15.5. Jos haluat osallistua, yhteyshenkilönä on Minna Loikala puh. Arpajaiset. Taidekulman ikkunassa Maire Kolehmaisen näyttely " Vuosien varrelta" 8.–31.5. 044 744 4822 tai sähköpostilla holmberg.pi@gmail.com. Myynnissä kasvattamiamme kesäkukkia, perennoja ja yrttejä. klo 9 alkaen. Maija Virta Unelmien kävely -tapahtuma vietettiin Ravilinnassa Tilaisuus käynnistyi vastavalitun kunnan senioriohjaaja Eija-Liisa Virran vetämällä Lavis-lavatanssijumpalla, jossa tapahtuman 42 osallistujaa lämmittelivät valssin ja tangon tahdissa. klo 12.00. Nähdään kylätalolla, päiväkahvit ja arvat samalla reissulla! Iitin ortodoksiapiiri ry. ja 8.6.). Kasvislounas: tofu-porkkanapapukastike (sydänmerkkiateria) . klo 12.15 seurakuntakeskus. Kaikki mukaan! Perinteinen Mankalan ulkoiluja liikuntapäivä järjestetään helatorstaina 14.5. Lähtö Kausalan torilta klo 10.00 kimppakyydillä. mennessä Eila Orpanalle p. 18.30 mennessä. Kasvislounas: kasvissosekeitto (sydänmerkkiateria) . Kesäajan mölkky alkaa ma 1.6. Kasvisruokailijat: soija-tomaattikastike. Lähtö Kausalasta klo 8.30. Kahvitarjoilu. Lähtö Kausalan torin kulmalta klo 9.00. Jäsentemme kesäretki tänä vuonna Hämeenlinnaan ti 23.6. Kaikille avoin opastettu kotiseuturetki ke 10.6. klo 16 alkaen ja la 23.5. klo 9–13 on taideseuran oma myyntipöytä erilaisille taide-esineille. Ikkunanäyttely maalauskurssin töistä 29.6.–5.7. Äijävirtaa lähtee ti 19.5. Kivenhionta tarkoitettu vain jäsenille. Lyöttilän Maamiesseura. Ota mukaan omat sivuleikkurit, pihdit ja suojakäsineet. Tulkaahan mukaan! Kesän tapahtumien lähestyessä tarvitsemme ARPAVOITTOJA. LähiTapiola rahoittaa. Kaikki mukaan! Torstaina 21.5. Ekoidean taimimyynti tänä vuonna kirkonkylän kylätalolla Ekoidean kesäkahvilavuoron yhteydessä ma 25.–to 28.5. P e r h e n i e m e n maatalousnaiset. Saapuminen Kausalaan n. Yhteyshenkilöt Pirjo Ojala 0400 824 321 ja Veikko Ojala 0400 672 309
kello 18. Onneksi ohi kävelevä Rannan Maija huomasi kadonneet aurinkolasit pukuhuoneen penkin alta. Koko uimahallin väki oli säikähtänyt räjähdystä ja hallissa vallitsi hetken aikaa kuolemanhiljaisuus. syyskuuta Helsingin Kanneltalolla avattavaan näyttelyyn. Siellä Raskinen aloitti kanteleensoiton lapsena kesäkurssilla ensimmäisenä opettajanaan Mauri Saikko. Miksi kanteletta soitetaan Japanissa. Iitinseutu Perjantaina toukokuun 15. Rantalelun palaset kelluivat veden pinnalla ja suuresta paineesta pökertynyt Sanelma roikkui Rannan Maijan käden varassa. Tie vei Helsingin-opintojen jälkeen opetusuralle Joensuuhun ja Kokkolaan, sitten läänintaiteilijaksi takaisin Kaakkois-Suomeen. Hän poukkoili edestakaisin uimalelunsa kanssa ja etsi aurinkolasejaan pukukopista. Minna Raskisen juhlakonsertti pidetään myös Iitin Perheniemen opiston kartanon salissa 3.6. Juhlakonsertissa kuullaan monipuolinen läpileikkaus Raskisen urasta: perinteistä kantelemusiikkia, omia sävellyksiä ja improvisaatioita. Näihin ja muihin kanteletaiteilija Minna Raskisen uraan liittyviin asioihin saa vastauksia konserteissa, joiden teemana on ”50 vuotta kanteleen parissa”. Valvontatyötään tekevä mies jäi seuraamaan Sanelman touhuja ja pudisteli päätään, mutta Sanelma viis veisasi tämän komistuksen katseista. Myös kansanmusiikin kouluttajan ja opettajan työ on ollut kansainvälistä. Rannan Maija lähti edeltä uimaan, jättäen Sanelman täyttämään drinkkilasiaan omatekoisella mehullaan. MuL Minna Raskinen opiskeli Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla valmistuen ensin kansanmusiikin maisteriksi. Musiikillisen ohjelman päättää Kausalan Naislaulajien kevätkonsertti, joka alkaa kello 17. Seurassa on aktiiveja sekä Kouvolasta että Iitistä.. Kulttuuri tukee tutkitusti mielenterveyttä, ja Mielipolku tarjoaa turvallisia kohtaamisia kulttuurin parissa kaikenikäisille. Vuodesta 2014 hän on toiminut freelancerina: säveltäjänä, esiintyjänä, tuottajana, opettajana ja organisaattorina. (Kuva: Johannes Wiehn) taiteilija Tiina Hallakorven kanssa toteutettava taideprojekti ”Oma koti kullan kallis” perustuu pakolaisten ja evakoiden tarinoihin. Yhdessä kuvaMinna Raskinen. Jo opintojen aikana Raskinen esiintyi aktiivisesti ja loi kansainvälistä uraa. Kupliva juoma oikein sihahteli iloisesti lasissa. Tuulia Marjanen KETTULAN KYLÄSSÄ TAPAHTUU Uimahallissa 50 vuotta kanteleen parissa Minna Raskisen juhlakonsertti pidetään Iitin Perheniemen opiston kartanon salissa Soiko kantele nyt eri tavalla kuin 50 vuotta sitten. Saavuttuaan uima-altaiden luokse Sanelma vilkuili turkoosien rillien takaa ympärilleen ja huomasi Maijan uimassa. Keskiviikon ohjelman aloittaa Runoreppu-ryhmä, joka runoilee Ratamon Olka-pisteellä kello 13. — Jaahas mitenkä tämä uimahevonen toimii vedessä, aprikoi Sanelma ääneen Rannan Maijalle ja päätti hypätä suorilta jaloilta veteen, niin, että posahdus kävi. MHAW-tapahtumia järjestävät Mieli ry:n jäsenyhdistykKausalan Naislaulajat pitävät kevätkonserttinsa Kouvolan Ratamon Terveysmetsässä set eri puolilla Suomea. Kouvolan Mielenterveysseura järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman Mielipolkutapahtuman keskiviikkona 20. toukokuuta kello 13-19. Yllätyksiäkin on luvassa. — Katso eteesi, sinä holtiton nainen, huudahti tiukkaan jumpperiinsa pukeutunut rouva harmistuneena. Vuoden 2026 teema on ”Näen sinut, kuulen sinut”. Sanelma aukaisi silmänsä ja huokaisi. — Maija, sattuisitko vielä löytämään ne Kreikasta ostetut aurinkolasit. Tällä hetkellä Raskinen työskentelee Koneen säätiön apurahalla ja työstää musiikkia 11. Tilaisuudessa on kakkutarjoilu. — Höpsistä sanon minä, Kreikassa ja Espanjassa tämä on ihan normaalia, joten ethän anna sen häiritä työtäsi, vastasi Sanelma ja istahti altaan reunalle heiluttamaan väsyneitä jalkojaan. Fox-urheiluseura oli järjestänyt kuukausikampanjan ”Vedestä voimaa" -teemalla uimisesta kiinnostuneille. Tutuiksi ovat tulleet monet Suomen suurlähetystöt (mm. Mielipolulla pääsee myös esimerkiksi kutomaan "Elämänlankaa", kokeilemaan geronomiopiskelijan suunnittelemia liikuntaharjoitteita ja juttelemaan Kouvolan Mielenterveysseuran vapaaehtoisten kanssa. — Hyvä rouva, TÄMÄ EI OLE MIKÄÄN RANTABAARI! huudahti valvoja, vaikka äänessä olikin hivenen ihailun makua. Konsertti kuullaan elokuussa myös Sippolan Taidekeskus Antareksessa ja syyskuussa Haminan kaupunginmuseossa. Tapahtumapaikka on Ratamon Terveysmetsä, joka sijaitsee noin sadan metrin päässä Ratamokeskuksesta. päivänä 2026 11 KULTTUURI Sanelma ja Rannan Maija olivat lähteneet virkistäytymään Kettulan kylän uimahalliin. Vuonna 1989 perustetun Kouvolan Mielenterveysseuran koulutetut tukijat auttavat haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä yhteistyössä Kymenlaakson hyvinvointialueen kanssa. Kanteleensoittoa Raskinen on edistänyt erityisesti Japanissa, missä yhteistyö soittajien kanssa alkoi jo yli 30 vuotta sitten ja jatkuu yhä. Opinnäytetyö käsitteli säveltämistä konserttikanteleella, myöhemmin jatko-opinnoissa aiheena oli improvisointi pienkanteleilla. Päivä oli siltä osin pelastettu. Arvostava kohtaaminen on yksi tärkeimmistä mielen hyvinvoinnin rakennuspalikoista. Terveysmetsässä kuullaan kouvolalaisen ukulele-ryhmän musisointia kello 13.30. Intia, Japani, Kiina, Portugal, Australia, Itävalta, Sambia, Algeria) sekä festivaalit ympäri maailmaa. Mielipolku on osa kansainvälistä Mental Health Art Week -kulttuuriviikkoa. Pukuhuoneessa oli kuhinaa kuin kalasatamassa kalastajia, siltä se ainakin Sanelmasta tuntui. Kello 16 metsässä on vuorossa huilistien esityksiä. Hän on esiintynyt lähes 40 maassa sekä soolokonserteissa että erilaisten kokoonpanojen kanssa. Tänä vuonna tapahtumia järjestetään yli 30 paikkakunnalla. Muutaman kurssikesän jälkeen hän pääsi paikalliseen kanteleyhtye Pärhään, jossa soitti kuusi vuotta. Korkokengät kopisivat kaakelien päällä, kun tarkkasilmäinen uimavalvoja pysäytti Sanelman. — Pyh mokomakin! Kaikenlaisia ihmisiä se maa päällään kantaa, tuhahti Sanelma valittavalle naiselle ja tyytyväisenä aarteensa löytymisestä kohautti olkapäitään. Juhlavuosi alkaa konsertilla Iitin Perheniemen opistolla. Millaista on matkustaa kanteleen kanssa maailmalla. — Jestas sentään, johan kaikki kassit käänsin, huokaisi hän harmistuneena ja oli talloa naapurinsa varpaat korkeakorkoisillaan
Monella on kilpaistuin ja turvakaaret. Koululaiset, n. Sitten tullaan pääsuoralle. Auto ei savuta mistään eikä vuoda mitään. Ajoharjoittelussa on käytettävä kypärää. En omaa Vatasen käsiä enkä jalkoja, sekin tuli nyt kantapään kautta opittua. Reitin korkeuserot olivat tavallista kovemmat. Ehkä turbo kuumeni, mies arveli. Pääsen parhaimmillaan 190 km/h, sitten on pakko höllätä, koska haluan että auto hidastuu hieman ennen varsinaista jarrutusta, etteivät jarrulevyt sula kieroiksi. Ei se kunto siinä ainakaan huonommaksi mennyt. Kypärä on pakollinen kaikille ja se on hankittava itse. Pienen ihmettelyn jälkeen mitään syytä oman autoni palaneen käryyn ei löydy. Tapahtumassa oli reippaasti väkeä ja kisapaikalla hyvä tunnelma, kuten yleensäkin Vuolenkosken tapahtumissa. Varikkopilttuissa pääsi tutustumaan heidän kilpailukalustoihinsa ja tiimien toimintaan, lisäksi sai jututtaa kuljettajia ja kuulla heidän kauden suunnitelmistaan ja tavoitteistaan. Kevätkirmauksen tulokset: 2019-2020 syntyneet: Pojat: Väinö Lehtinen, Eeti Reinman, Leo Pekkinen, Astor Vilkman, Elias Forstadius. On onneksi myös muutama oman autoni kaltainen perusmalli. Nimittäin mainoksen mukaan "rento juoksutapahtuma upeissa maalaismaisemissa" paljastui maitohapot jalkoihin tuovaksi kiipeämiseksi kapeaa ja kivistä metsäpolkua pitkin ylämäkeä harjun päälle. Nuoret äänestivät keskuudestaan upeimmaksi kouvolalaisen Miro Kurjen tuunaaman Reiju Drac Supermoto pro 50 cc:n mopon ja Ring Race Club palkitsi tsemppipalkinnolla kouvolalaisen Elias Vainion tuunaaman Beta RR50 track mopon. Tapahtumassa nähtiin näytösajoryhmiä GP-radalla. Paraatiajoon osallistui yli 500 motoristia. 2021 – nuoremmat: Pojat: Urho Salonen, Aatto Pethman, Oskar Särkiniemi, Akseli Nykänen, Leon Hunkeler, Aarni Lotta, Jooa Särkilahti, Aaro Määttä. Menen mutkiin niin kovaa, että renkaat kirskuvat jarruttaessa kuin Bondleffoissa. Autoni ei tunnu kiihtyvän nimeksikään. Tarjolla olisi ollut 5 ja 10 kilometrin kilpasarjat, mutta painoa on kertynyt sen verran paljon, että 5 kilometrin sarja ilman ajanottoa kuulosti parhaimmalta. Istuimen sivutuettu selkätuki toimii, joten ylävartalo pysyy paikallaan, mutta tuntuu että vatsa, kädet ja erityisesti raskas kypärä haluaisivat painua vastakkaiseen suuntaan kuin mihin auto kääntyy. Perusautolla homma on ehkä hieman riskaabelia, toki se riippuu ajotavasta. Motoristit yhteen kokoamalla halutaan muistuttaa autoilijoille, että kaksipyöräiset ovat taas talven jälkeen ilmestyneet liikenteeseen. Porschejen yms. Ja pian alkoikin kuulua moottoreiden taukoamaton jylinä, kun ympäri Suomea liikkeelle lähteneet motoristit alkoivat tasaisena virtana kerääntymään varikkoalueelle Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä -tapahtumaan. Joku avulias herrasmies tulee auttamaan humanistia. Itse asiassa tällainen ajoharjoittelupäivä pitäisi kuulua jokaiselle osana autokoulua tai ainakin omaa ajotaidon kehitystä. En ole koskaan elämässäni ajanut näin kovaa ja samaan aikaan näin huonosti. toukokuuta pääsin kokeilemaan rataa omalla autollani. Nostan konepellin ylös, ilma väreilee moottorin yllä. Päädyn moneen kertaan ulos radalta pysyen kuitenkin asvaltoidulla alueella. Sanotaanko, että jos tekee mieli kiihdytellä liikenteessä, niin rataajon jälkeen niistä haluista pääsee kyllä eroon. Ajaminen tuntuu yhtäkkiä kovalta työtä, vaikka siinä istutaan vain paikallaan. Ajoharjoittelutapahtumassa nimensä mukaan voi harjoitella oman auton käyttäytymistä liikennenopeuksia suuremmissa lukemissa; kyseessä ei siis ole mikään kilpailu toisia kuskeja vastaan. Muuta tavoitetta ei ole. Katselen ympärilleni monella on aika hienoa kalustoa, on Porsche, M3, ylipäänsä autoja, joiden mallin perässä lukee RS. Tuleeko palanut haju moottorista, renkaista vai jarruista. Huomaan, että ajotila on "electricillä", joten pelkkä hybridiauton sähkömoottori on käytössä, vaihdan ajotilan "sportille", myös bensamoottori hurahtaa käyntiin ja vauhtia tulee reilusti lisää. Toimittaja on kiertänyt aiemmin rataa toisen henkilön auton kyydissä ja onpa rataa tullut juostuakin puolimaratonin verran ympäri. Meidän piti pojan kanssa hölkätä matka yhdessä, näin sovittiin etukäteen, mutta harjun metsäpolulla tapahtui käänteinen Hannu ja Kerttu -satu eli sen sijaan että vanhempi hylkäisi lapsensa metsään tapahtui päin vastoin niin että se vanhempi jätettiin jälkeen. Jään suosiolla hitaaseen ryhmään. Tajusin jostain syystä, että olisin huono pakoauton kuljettaja, vaikka pankkiryöstö ei olekaan käynyt koskaan vakavasti mielessä. Hänen oma autonsa alkoi savuttaa radalla, mutta siihen hän tiesi syyn. Aurinko paistoi lauantaiaamuna 9.5., kun Kymiringin portit avattiin ja Ring Race Clubin talkoolaiset alkoivat odottamaan motoristeja saapuvaksi. Huomaan, että mutkissa tulee yllättävän kovat Gvoimat. Voisi kuvitella, että autot olisi suunniteltu kestämään se vauhti, jota ne kulkevat, mutta ilmeisesti näin ei ole. Allekirjoittanut numerolla 114 lähtöviivalla. Kovaa ajaminen on fyysisesti ja henkisesti rasittavaa. Tytöt: Lempi Salonen, Elli Määttä, Helmi Ahonen, Pihla Pethman, Miriam Hunkeler. Haistan autossa pientä palaneen käryä, joten kurvaan varikolle jäähdyttelemään autoa. Autot jaotellaan kolmeen luokkaan nopeuden (ja kuskin kykyjen) mukaan. Sitten mennään jonossa radalle. No, ensimmäisen kilometrin kohdalla paita alkoi liimautua selkään ja asuste oli loppumatkasta vähintäänkin tukala. Siinä kisattiin vain maaliin pääsystä, mikä ei sekään ollut varmaa. Tyhmästä päästä kärsii koko keho. Kypärä puristaa ja tuntuu raskaalta ja hieman ahdistavalta. Soralle pudotessa pitäisi odottaa, että henkilökunta tulee auttamaan, sitä ei onneksi tarvinnut kokea. Kuvan nappasi juniori. Rata on paha siinä mielessä, että korkeuserojen vuoksi ei aina näe ylämäessä, mihin rata kääntyy mäen jälkeen, pitäisi muista rata ulkoa. Kolmannella tai neljännellä, sekosin laskuissa, kierroksella olen jo aivan puhki niin henkisesti kuin fyysisesti. Tarkoitus oli hölkätä matka kevysti, mutta mukana ollut juniori piti vauhtia sen verran yllä, että alkumatkan ylämäessä alkoi reidet hapottamaan. Hanaa! Auto kiihtyy nopsaan 150 km/h, mutta sitten kiihtyminen hidastuu oleellisesti. Summa summarum: Kokemus oli opettavainen. Oli siis vain luonnollinen jatkumo, että äitienpäivänä 10. kirjainyhdistelmä. Tapahtuman järjesti Pohjois-Iitin Kiri. Seuraavan kerran tapasin pojan maalissa, jossa minulta kyseltiin että minne oikein katosin. Edessä olijat katoavat. Nuorisoa oli Mopot by MPJonnela -osastolla esittelemässä hienoiksi tuunaamiaan mopoja. Toimittajalla on alle vuoden vanha auto, joten ei tekisi mieli hajottaa sitä. päivänä 2026 URHEILU Veli-Pekka Kelloniemi Veli-Pekka Kelloniemi "Hyvä että tuli lenkki heitettyä" Toimittaja osallistui Vuolenkosken Kevätkirmaus-juoksutapahtumaan lauantaina 9.5. Pääsarjat: 10km, miehet: Ville Häyrinen 42.26.37 Jesse Saarilahti 43.29.42 Tuomas Karhu 43.41.18 Sipo Saarinen 48.48.56 Pertti kylmälä 49.22.09 Niilo Salonen 49.39.00 Jani Ähtävä 49.52.87 Jari Arino 54.07.73 Mikko Paajanen 55.53.70 Tuomas Kivistö 56.26.56 5km, miehet: Henri Määttä 19.47.89 Jalo Tuukkanen 26.58.47 Elmo Pekkinen 26.58.53 Jimmy Källman 28.47.43 Jarno Pahkanen 34.24.21 Heikki Keso 49.05.97 10km, naiset: Ann-Mari Ähtävä 49.43.40 Adele Holmström 51.31.43 Kaisa Ceder (Teknisen vian takia ei aikaa) 5km, naiset: Elina Lotta 25.57.75 Minna Plit-Turunen 26.36.02 Sari-Anne Suppi 27.47.92 Emma Viita 28.47.36 Mirka Lehtinen 29.31.95 Irene Munne 30.22.53 Sanna Lääveri 32.52.96 "En omaa Vatasen käsiä enkä jalkoja" Toimittaja kävi testaamassa Kymiringin radan omalla autolla Ring Race Club järjestää Kymiringillä Ratapäivätajoharjoittelutapahtumia kaikille autolla tai moottoripyörällä radalla ajoharjoittelusta kiinnostuneille. Vatsaa kihelmöi. Jos haluaa oikein revittää radalla, pitää olla automalli, jossa on mm. Joka tapauksessa selvisin säikähdyksellä. tavallista tehokkaammat jarrut, kuten sanottua, RS, AMG, yms. Palanut tuoksukin loppuu pian. 2,5 km: Pojat: Valtteri Oksanen 9.04.80; Ilari Oksanen 9.28.14; Janrik Palander 9.35.84; Saku Suppi 9.37.61; Oliver Fyhr 10.14.23 Tytöt: Sara Suppi 9.17.30; Frida Rakkolainen 9.26.57; Elsa Salonen 9.39.12; Maisa Pekkinen 10.02.04; Nelli Tuukkanen 11.21.37; Maisa Karhu 14.20.71; Siiri Paronen DNF. Otin mukaan shortsit ja t-paidan, päädyin kuitenkin jostain syystä juoksemaan college-housuissa ja paksussa hupparissa, koska alle 20 asteen sää tuntui paikallaan ollessa vilpoisalta. Auton ajo-ominaisuudet kestävät tehtaan säätämän nopeuden, auto ei liiemmin kallistellut mutkissa ja pysyi jotakuinkin kuskin hallussa, mutta selvästikään osat eivät tykkää yli normaaliliikenteen nopeuksia. Autoilu on kivempaa ilman repiviä Gvoimia. Sangen miehisessä joukossa on pari naista mukana. No, sinne metsään, minne minut hylkäsit! Vuolenkoski Areenan luona olisi ollut tarjolla juoksun jälkeen grillatua lenkkiä, mutta 5 kilometrin lenkki grillasi miestä sen verran, että painuimme sen sijaan kauppaan syömään viilentäviä mehujäitä ja nesteytysjuomia. Koko tapahtuma kokosi Kymiringille yli tuhat motoristia. Juttelen muutaman kuskin kanssa, osa on tullut naapurikunnista, osa kauempaa, moni on ollut ennenkin radalla. Smoto eli Suomen Motoristit ry suojelee tätä tapahtumaa. superautojen joukossa voi tulla helposti köyhä olo, pohtii toimittaja. Jarrulevyjen lämpökin mitataan mittarilla ja ne vaikuttavat olevan maltillisissa luvuissa. Päivää latisti hieman vain oma huono juoksukunto, mutta oli hyvä että tuli lenkki heitettyä. Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä kokosi Kymiringille yli tuhat motoristia. 12 Iitinseutu Perjantaina toukokuun 15. Olisi ollut kiva saada kakkosella alkava luku ruutuun, mutta toisaalta oli voitto, että auto pysyi yhtenä kappaleena. Päivä alkaa sääntöjen kertomisella, radalla ajetaan omalla vastuulla ja eri värisillä lipuilla kerrotaan kuljettajille, jos pitää hiljentä vauhtia tai jos omasta autosta roikkuu vaikka lähes irrallisia palasia. Googlen mukaan CLA:ni nopeus on rajoitettu 209 km/h, joten olisi kiva saada Kymiringin pitkällä pääsuoralla kakkosella alkava luku tauluun. Varsinaista ajo-opetusta ei anneta, mutta kerrotaan, että tavallisen auton jarrut voivat kuumeta piloille, jos jarruja laahaa. Ajolinjani ovat täysin väärät, joten joudun heti jarruttelemaan turhaan