— Strategian mukaan meillä on tavoitteena olla Suomen paras julkinen työnantaja, muistuttaa PäijätHämeen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Minna Lampinen (sd). Minna Lampinen pitää positiivisena asiana sitä, että hyvinvointialueella on pystytty tarjoamaan lain edellyttämää tasoa parempaa hoitakuuta. vuosikerta (N:o 5548) • Irtonumero 2,90 E Verkkolehden viikon luetuimmat: 1. Joissain hoidoissa kontrollivälejä voidaan väljentää. — Esimerkiksi aiemmin on voitu tarjota joitain terapiapalveluita yksilöille, kun sama tulos saadaan ryhmässä. — Eli pyrimme vähentämään määräaikaisuuksia ja hyödyntämään eläkepoistumaa, sanoo Virolainen. päivänä tammikuuta 2026 N:o 2 • 72. Sorsatien tulipaloa epäillään tuhopoltoksi 2. Hyvinvointialue tarvitsee valtiolta lisää aikaa sen kattamiseksi, sillä kuluvalle vuodelle ylijäämää tavoitellaan vain noin 7 miljoonaa euroa. — Meidän täytyy parantaa myös työnjohtamista ja tuoda se tähän päivään, toteaa Virolainen. — Sen sijaan asiakasmaksujen korottaminen tälle vuodelle oli vaikea asia, toteaa hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja. Nuorilla työntekijöillä on haasteita mielenterveyden ja jaksamisen puolella. Virolaisen mukaan hyvinvointialueen palvelut toimivat parhaillaan pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Petri Virolainen ja Minna Lampinen. Positiiviseen tuloksen pääsemiseksi on kuluvalle vuodelle asetettu 100 henkilötyövuoden vähentämistavoite ilman tuotannollistaloudellisia muutosneuvotteluja. Maksamme tilisiirrolla / käteisellä!. — Viime vuoden tilinpäätös ei ole vielä valmistunut, mutta tulossa on hieman alle 10 miljoonaa euroa miinusta eli kertynyttä alijäämää on hieman alle 100 miljoonaa euroa, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen. Virolaisen mukaan erityisen paljon sairauspoissaoloja on lähihoitajilla, jotka tekevät kotikäyntejä. Henkilöstöresurssin vähyys näkyy sairauspoissaoloissa. — Tämä voi näkyä esimerkiksi neuvolapalveluissa. — Viiveitä on mm. Se ei voi myöskään tarkoittaa henkilöstön työtaakan kovaa kasvua, sillä PäijätHämeen hyvinvointialue on maan huonoimmassa kolmanneksessa sairauspoissaolojen määrässä mitattuna, ja se rasittaa hyvinvointialueen taloutta. kuulokojeiden asentamisessa, sanoo hyvinvointialuejohtaja. Tietyt leikkaukset ja lääkkeet tehoavat eri henkilöihin eri tavoilla eli ohjataan hoito vain niille, joille siitä on hyötyä, luettelee Virolainen. (Arkistokuva: Iitinseutu 2025) OSTETAAN KULTAA JA HOPEAA OSTETAAN KULTAA JA HOPEAA kultaeuroiksikiertue.fi / suomikulta.fi Puh. Jos niitä on ollut jossain vaikka viitenä päivää viikossa ja seudun lapsiluku laskee, niin jatkossa niitä voisi olla vaikka kolmena tai neljänä päivänä viikossa. Hyvinvointialueen palveluverkkoa ei ole tarkoitus supistaa, mutta sitä muutetaan tarveperusteisesti. Se ei voi kuitenkaan tarkoittaa vuokratyövoiman kasvua, koska Virolaisen mukaan omana työnä palveluiden tuottaminen on edullisinta. Nokipannukahvinkeiton MM-kilpailut Iitissä 3. 040 815 7816 • Myös kotikäynnit • KELLOJA • RIHKAMAA • MILITARIAA • KOLIKOITA – torilla klo 15.30-16 – ABC:lla klo 16.10-16.30 Kausalassa perjantaina 16.1. Dilicon laajentaa postinjakeluaan Mankalan ja Perheniemen suuntiin iitinseutu.fi Vuodesta 1954 Veli-Pekka Kelloniemi Hyvinvointialueella sadan henkilötyövuoden vähentämistavoite Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään Päijät-Hämeen hyvinvointialue tavoittelee tänä vuonna positiivista tulosta. Jatkossa palveluiden vaikuttavuutta painotetaan aiempaa enemmän, mikä voi tarkoittaa joidenkin yksilöiden kohdalla tiettyjen aiemmin tarjottujen palveluiden vähenemistä. Joidenkin palveluiden tarjoamista Päijät-Hämeen ulkopuolellekin pohditaan, sillä resursseja siihen olisi mm. Aamukahvilla Senni Syrjäsen kanssa Sivu 5 Katri Aksola ja Ville Nykänen muuttivat Iittiin Sivu 3 Torstaina 15. tekonivelleikkauksissa, silmäleikkauksissa ja synnytysten hoitamisessa
Säätiedot:. Ylen uutinen löytyy osoitteesta: https://yle.fi/a/74-20203314 Tänään Perjantai Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Päivällä -5 Päivällä -3 Päivällä -4 Päivällä -2 Päivällä -2 Päivällä -3 Päivällä -4 Yöllä -3 Yöllä -4 Yöllä -3 Yöllä -2 Yöllä -3 Yöllä -5 Yöllä -7 Grafiikka: Bulls. Luokka ei tarvitse joulukoristelua, eikä teemapäiviä ole tulossa. Pienistä puroista tulee suuri virta, kunhan muistetaan varoa raakkuja. ota tikku kerrallaan tai saat ottaa kaksi. Menestyvä kattopäretehdas oli Punkasalmella. — Jakelun kilpailutuksen avulla olemme kyenneet patoamaan kustannusnousua merkittävällä tavalla. Siitä lähtien, kun Suomi putosi puusta, on turvauduttu kaikenlaisiin sanontoihin, väittämiin, hokemiin ja kielikuviin. Ei tarvitse edes yrittää valvoa, koska se on kielletty. Taas selvittiin joulunpyhistä. Kaupassa tikkuja myydään askeissa ja punteissa. On alkanut pitkä pyhätön jakso, joka päättyy laskiaisen herkkuihin ja mäenlaskentaan. Apuna syttymiseen voi olla tulitikku. Monissa juhlapuheissakin on meille kansalaisille luvattu näyttää närhen munat ja se, mistä kana pissii. Ennen muinoin härkiä käytettiin vetojuhtina arjen töissä, siitä nimitys lienee saanut alkunsa. Nyt voi keskittyä ihmisen perustehtävään eli arjesta nauttimiseen. Aivoja ei tarvitse laittaa ideoimaan suuhunpantavaa klo 6.30, koska joka aamu aamupuuroa varten kattilaan mätetään samat ainesosat: mantelimaitoa, kaurahiutaleita ja pellavansiemenrouhetta. Väitetystä koskettelusta huolimatta poika poistui ravintolasta yhdessä uhrin kanssa tämän asunnolle, jossa koskettelu väitetysti jatkui, kunnes poika löi uhria lasilla päähän, kuristi tätä ja kohdisti tämän kaulaan teräesineillä kuolemaan johtaneita iskuja. (Siis nyt ihan oikeesti: Kuka?!) 4) Ajoissa nukkumaanmeno. — Uusien jakelureittien varrella olevat laatikot ovat jaossa, mutta niiden ulkopuolella olevat eivät ole, jotta reitit pysyvät taloudellisesti kannattavina, sanoo Dilicon oy:n toimitusjohtaja Kari Väisänen. — Noilla alueilla postia jaetaan taajamasta poiketen vain yhtenä päivänä viikosta eli paikko on aina seuraavan jaon yhteydessä. Laiska ei tahdo laittaa tikkuakaan ristiin. Muita väännöksiä on. Nautiskellaan. Iitinseudun päätoimittaja Veli-Pekka Kelloniemen mukaan jakeluyhteistyön syventäminen on lehdelle elinehto. Rullat pyörivät, kunnes kysyntä loppui ja käyttöön tuli muovirullia. Murhasta syytetylle pojalle julistetaan tuomio mielentilatutkimuksen jälkeen. Näitäkin tehtiin puusta, mutta ulkomainen kilpailu ja muoviset ja metalliset pyykkipojat veivät valmistuksen ja markkinat. Nyt siis avautuu eteemme loistava tilaisuus antautua arjen vietäväksi! Mieluisimpia arjen ihanuuksia allekirjoittaneelle ovat: 1) Aina sama aamupala. Kotitaloudessa tarvittiin pyykkipoikia vaatteiden ripustamiseen naruille kuivumaan. Lankarullien mittayksikkö oli krossi eli 12 tusinaa. Härkäviikot Huh huh. Muita tikkujakin on kuten silmätikku, jäätelötikku, tikkukaramellin tikku, hammastikku, cocktailtikku ja mittatikku. Tuotanto siirtyi Iittiin ja sieltä edelleen Lauritsalaan Saimaan rannoille. Puusta valmistuu muitakin kevyttuotteita kuten sahanpurua ja lastuja. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa. Tikkulaatikoiden etiketit ovat olleet monien keräilyharrastuksia. Kilpailun myötä joiltakin paloivat päreet ja joiltain päretehtaat. Selkeää ja ihanan ennakoitavaa! 3) Muistiin tatuoitu ruokahuolto. Nyt saatetaan kuitenkin olla puilla paljailla. Kahdella kilpailevalla osuustoimintayrityksillä oli kummallakin omat tikkunsa. Muiden alueiden jakelusta vastaa Posti. Uusien jakelureittien jakopäivä on torstai. Ainakaan sen vuoksi valo ei ole katoamassa paikallislehden tunnelin päästä. Nyt vaan opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan. Yli 150 vuotta sitten Mäntsälässä Keravanjoen varrella aloitti lankarullatehdas. Kansan mielestä kirjaimet tarkoittivat mm. Ruuanlaiton hetkellä voi unohtaa pyreet ja brûléet. Leivommeko jo leipään puolet petäjäistä. — Aikataulutavoite on sama kuin taajamissa eli pyritään lähtemään aamulla, jotta lehdet ovat laatikoissa työpäivän päätyttyä, mutta poikkeuksellisesti voidaan jakaa vielä iltaan asti. Täten ovat tähkät. Risto Nihtilä Veli-Pekka Kelloniemi Iitinseudun Kausalan alueen jakelusta vastaava Dilicon oy laajentaa postinjakeluaan Mankalan ja Perheniemen suuntiin tammikuun lopulla. Joku lentää kuin leppäkeihäs ja joku etenee urallaan rimaa hipoen. Sorvattiin pieniä ja pyöreitä esineitä, joissa oli reikä keskellä. Jos valvoo myöhään, joutuu keksimään itselleen valtavasti tekemistä iltaisin. Lehden kannalta positiivinen asia kuluvalle vuodelle on myös se, että painatus siirtyi tammikuussa Kouvolasta Lahteen ilman ongelmia. Tuollaisessa tilanteessa lehden voi halutessaan noutaa Iitinseudun toimistolta. päivänä 2026 2 Sää Kausalassa KOLUMNI LUKIJALTA Puilla paljailla Suomi elää metsästä. Puusta pitkän päästiin myös päreitä valmistamalla. Uutisen mukaan poika oli päässyt baariin väärennetyllä henkilöllisyystodistuksella. 2) Töissä perussettiä. Paljonhan sitä politiikassakin puhutaan puuta heinää. Joulun jälkeisiä viikkoja kutsutaan härkäviikoiksi. Työpaikallani, siis koulussa, voi keskittyä ihan tavalliseen tallaamiseen. Ikävältä tuntuu jos saa tikun sormeensa tai sieluunsa. Häiriötilanteessa paikkolehdet saadaan mukaan seuDilicon laajentaa postinjakeluaan Mankalan ja Perheniemen suuntiin — Nyt on hyvä aika varmistaa, että postilaatikkomerkinnät ovat kunnossa, muistuttaa Kari Väisänen. Metsään käsketään juosta ja metsät ja metsäteollisuus on meidän turvamme, kunhan emme lyö päätämme mäntyyn. Siellä valmistettiin huonostipalavia päreitä, mutta tehdas paloi. Pyhät aiheuttavat häiritseviä lisähaasteita, kuten riisipuuroon tarvittavan maidon litramäärän muistaminen ja joululiinan puhtaana pitäminen. Täydellistä. Morjens sanovat rikkaat toisilleen ja otetaan sitä marjatkin maasta. Tiistaina tikut vuollaan ja joskus juustotikutkin syödään. Onhan yksi arjen peruspilareista ajoissa nukkumaan meneminen. Kilpailevia yrityksiäkin oli mm. Nyt tikkumme tuotetaan Ruotsissa ja kaukana muissa maissa. Kuopiossa, Lahdessa ja Tainionkoskella. Loistavaa arjen hemmottelua onkin aikaistaa nukkumaanmenoa niin paljon kuin kehtaa ja jättää aivojen tehtäväksi vain valita kirja, joka kainalossa peiton alle voi pujahtaa. Puiden nopeaa kasvua kuvaa se, kuinka tikkuviinasta tulee tukkihumala. Paloista tulee mieleen kipinä, josta tuli syttyy. Joillain oli päreitä kainalossa. Rullista sai askarreltua myös mukavia leikkikaluja. Vesi tulee kieleen, kun muistelee makkaratikkuja leirinuotiolla tai grillin ääressä. Menekkiä oli niin, että raaka-aineena käytetyt koivut kävivät vähiin. Suomessa tulitikkujakin tehtiin paljon Mäntsälässä. Sahaja paperiteollisuus on joskus tuottanut ja työllistänyt, mutta joskus se on pienestä ja rahasta kiinni. TÄNÄÄN Iitinseutu Torstaina tammikuun 15. Riittää kun laittaa potut kiehumaan ja pyörittelee jonkinmoisen soosin kylkeen. Joko meiltä viedään viimeisetkin siemenperunat ja tuhkat pesästä. Historia toistaa, kuinka tässä maassa on aikoinaan tehty tikusta asiaa ja lainaa on otettu jo lähtemällä tulitikkuja lainaamaan. Miska Vainonen Yle: Henkirikoksen motiivina lähentely Ylen uutisen mukaan murhasta syytetty 16-vuotias iittiläispoika kertoo oikeudessa "pimahtaneensa", koska hänelle entuudestaan tuntematon 52-vuotias mies oli lähennellyt häntä baarissa ja myöhemmin tämän kotona. Kuljen hyllyltä toiselle ruokakaupassa ja ojennan säännöllisin väliajoin käden siirtämään samat tuotteet kuin viime viikollakin ostoskärryyn. Hätätilanteissa jakelu saatetaan osin tai kokonaan hoitaa perjantaina, mutta se ei tule missään tapauksessa olemaan säännöllistä, kertoo Väisänen. Kulovalkean tavoin tulitikkuteollisuus levisi ja kukoisti. Joitakin sahataan silmään. Niitä tarvittiin maailmalla. Käräjäoikeus pitää pohjan reaktiota väitettyihin tapahtumiin ylimitoitettuina. Aivoille vapautuu kapasiteettia pohtia vaikkapa sitä, kuka söi viimeiset suklaakonvehdit rasiasta. Tämä antaa resursseja esimerkiksi pohtia säätilan ja vaatetuksen välistä suhdetta. (Arkistokuva: Veli-Pekka Kelloniemi) raavaan jakeluun. Koskettelua ei kuitenkaan näy baarin valvontakameratallenteelta. Verot kansan verta juovat. Rasian kannessa luki OTK tai SOK
— Esimerkiksi tällä viikolla ensi-iltaan tulevaan Kalevala: Kullervon tarina -elokuvaan etsimme avustajia, sanoo Aksola. Nimipäiviä Torstai Solja Perjantai Ilmari, Ilmo Lauantai Toni, Anton, Antto Sunnuntai Laura Rukouspäivä Maanantai Heikki, Henri, Henna Tiistai Sebastian Keskiviikko Aune, Oona, Netta Veli-Pekka Kelloniemi Sorsatien tulipaloa epäillään tuhopoltoksi Hämeen poliisi epäillee Iitissä Sorsatiellä 2. Tuurinkorventie 10:ssä paloi pahoin tyhjillään ollut rintamamiestalo. — Kanava sai alkunsa ulkomaille lähteneelle ystävälle tehdyistä videoterveisistä, kertoo Aksola. tammikuuta ollutta ulkorakennuspaloa tahallaan sytytetyksi. paloi eläimistä tyhjillään ollut vanha navettarakennus osoitteessa Tillolantie 26 alkuillan aikana. Kaksi päivää myöhemmin tiistaina 3.12. — Kävimme aamulla lumikylvyssä, tykkäämme Ville Nykänen ja Katri Aksola kuvaavat Youtubekanavaa. Siksi isoa kynnystä Iittin muutolle ei ollut. ” myös käydä Veteraanimajan avannossa. helmikuuta Pengertiellä koski päärakennuksesta irrallisen autotallin päätyä. Haluaako poliisi välittää jotain viestiä palon läheisellä seudulla asuville. Aksola käy kerran viikossa Helsingissä töissä. — Poliisin pyytää ilmoittamaan, mikäli jollain on tietoa paloista tai havaintoja palopaikan/-paikkojen läheisyydessä tapahtumaaikaan liikkuneista kulkijoista. somevideoita, kertoo Nykänen. TÄNÄÄN Iitinseutu Torstaina tammikuun 15. Videoissa on "vaihtoehtoista mökkeilysisältöä" eli rakentelua ja luontoharrastuksia. Asian tutkinta on kesken. Junia voisi kulkea hieman tiuhempaan. — Ei ole. Aseman läheisyys oli yksi ratkaiseva tekijä asunnon suhteen, sanoo Aksola ja jatkaa: — Junia voisi kulkea hieman tiuhempaan. Pariskunta löysi sopivan talon, josta onnistuu molempien etätyöt. — Meille voi vinkata hyvää aihetta tai henkilöä sähköpostitse pahegrup@ gmail.com , sanoo Aksola. Minun äidin puolen suku on täältä kotoisin, kertoo Aksola. Pariskunta lupaa tehdä jatkossa omien projektien ohella sisältöä esimerkiksi Iitin matkailuaiheista. Poliisi epäili tuolloin palojen taustalla olevan mahdollisesti yksittäinen henkilö. — Palolle ei ole löytynyt niin sanotusti luonnollista syttymissyytä. päivänä 2026 3 Lainasanat Jalkaväkimiina on puolustajan asejärjestelmä. Aksolan mukaan kaupunkielämä ei enää kiinnostanut pariskuntaa, vaan luonnonläheisyys ruokki enemmän medianomipariskunnan luovuutta. Pariskunnan tuttava piirille muutto Iittiin ei tullut yllätyksenä. Iitissä oli 2024 joulukuun ja 2025 helmikuun välillä neljä tulipaloa, joita poliisi tutkii myös törkeinä vahingontekoina. Se vaikuttaa vain jos vihollinen hyökkää maahan. — Ja lisää tulee, sanoo Aksola. Muutaman kilometrin säteellä toisistaan tapahtuneita tulipaloja epäillään tahallaan sytytetyiksi. "Tykkäämme käydä Veteraanimajan avannossa" Katri Aksola ja Ville Nykänen ovat tuoreet iittiläiset Katri Aksola ja Ville Nykänen muuttivat Iittiin, tarkemmin ottaen Sampolaan, vuodenvaihteen tienoilla pääkaupunkiseudulta. Vihjeitä voi lähettää osoitteeseen: vihjeet.hame@ poliisi.fi . Palot tapahtuivat lähellä Sorsatietä: sunnuntaina 1.12. Onko aiemmista paloista vastuussa ollutta saatu kiinni. Viimeisin palo sunnuntaina 2. — Teimme videot jostain syystä rallienglannilla ja ehkä siitä johtuen meille syntyi "roolihahmot" KuhaEemeli ja Hirvi-Inkeri, naurahtaa Nykänen. — Olen harjoitellut junalla kulkemista. — Vietimme täällä entuudestaankin paljon vapaaajastamme kesämökillä. Palossa ei joutunut ihmisiä vaaraan. Tulossa on myös video, jossa käsitellään mökin ikkunaan lentäneitä pyitä. Se tekisi Iitistä vielä houkuttelevamman paikan etätyöntekijöille.. Perjantaina 27.12. Videoissa näkyy mm. Paloa epäillään tahallaan sytytetyksi, asiaa tutkitaan törkeänä vahingontekona, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Ville Hahl. vanhoihin tapauksiin, vastaa Hahl. Nykänen on kotoisin Tiutisen saaresta Kotkasta. — Teen järjestöviestintää, mm. Ne eivät onnistu yhtä helposti pääkaupunkiseudulla, sanoo Aksola. Pohditaan Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoituksessa 13.1. Lisäksi viereinen varastorakennus kärsi vaurioita. Liittyykö Sorsatien palo vanhoihin tapauksiin. Pariskunnan oma intohimoprojekti on Youtube-kanava nimeltään Pahe Grup. päivän tai alkuillan aikana paloi piha-alueen saunarakennus osoitteessa Niinimäentie 138. — Toistaiseksi ei voida ottaa kantaa, liittyykö viimeisin palo ns. Aksola on kasvanut Lahdessa. sienestystä ja karpalonpoimintaa. Pariskunta osti paikalliselta metsästyseuralta hirvennahan, jonka käsittelystä on tehty nyt kolme videota. Aksolalla on elokuvaalan castingja rekrytointitoimisto
Lapin kalareissut ja ulkomaanmatkat olivat Eerolle tärkeitä, ja kasvimaa lähellä sydäntä. Os. klo 13 Kausalan srk-piiri Ehtookoti. klo 14.45–16.15 Aikalisä 36 Aikalisä. To 22.1. Kinkerit: Haluaisitko järjestää kinkerit. Tapahtumia Jaalan perhekerho on toistaiseksi tauolla. Illat sisältävät toimintapisteitä, iltapalan ja raamattuopetuksen. Rukoilemme, että oppisimme ymmärtämään toisiamme yli kirkkokuntarajojen ja myös omien yhteisöjemme sisällä kasvaisi kunnioitus ja rakkaus, vaikka olisimme eri mieltä. klo 15 Lähetyksen vapaaehtoiset Kahvitupa. Joitakin iltaperhekerhoja on suunnitteilla kevätkaudelle. Perhekerho voidaan käynnistää uudelleen tarpeen mukaan. Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Pe 16.1. klo 18–23 Aikalisä. Muuttojen aikana kunnan yleinen asiakaspalvelupiste Iitti-piste palvelee normaalisti kirjastolla ja puhelinvaihde on avoinna arkisin kello 9–11 ja 12–15. IITTI Ritva Esteri Taimisto 96 v. Lämmin kiitos Ritvan hoitoon osallistuneille. Kristittyjen kesken me opettelemme yhteistä jakamista myös niiden aiheiden äärellä, jotka herättävät paljon tunnetta ja vahvoja mielipiteitä. klo 12.15 Laulun ystävät Srk-keskuksen kahvio. Lorentz, Perkkiö. Ma 19.1. To 22.1. päivänä 2026 VIIKON SANA Tapahtumat MUISTOKIRJOITUS Ihmisten välisessä toiminnassa tarvitaan kykyä kuunnella, kun toinen on eri mieltä. Vaikka Eero oli iittiläinen henkeen ja vereen, niin hän oli hyvin laajasti kiinnostunut yhteiskunnallisista ja kansainvälisistä asioista – ja asiantuntevaa seuraa puhuttiinpa sitten paikallishistoriasta tai laajemmista muutoksista ja trendeistä. Vastuunkanto ei kuitenkaan rajoittunut vain kunnan asioihin vaan yhteisöön laajemminkin. Toisinaan on pysähdyttävä kysymään, haluanko edes ymmärtää. -luokkalaisille. Moni muistaa hänen toimintansa kalastuksen intressien edistäjänä, yhteisen toiminnan organisoijana ja kokoVastuunkantaja usten järjestäjänä, kalanpoikasten ja rapujen istuttajana, kalastuksenvalvojana, kalastuskilpailujen toteuttajana ja aktiivisena osallistujana, Kalamajan hoitajana, jäänlähtöarpojen myyjänä sekä asiantuntijana ja kaverina, jonka puoleen saattoi aina kääntyä. Parhaimmillaan vastuu ja omat kiinnostuksen kohteet liittyivät toisiinsa. 23.11.1929 Janakkala k. To 15.1. Ti 20.1. Kunnantalon toimintojen muutot kiinteistöön toteutetaan 19.-27. Minna Tanska Jaalan kappalainen Voimme olla yhtä, vaikka olisimme eri mieltä Eero Olavi Laurila syntyi 12.11.1942 Kausalassa, ja ympyrä sulkeutui, kun hän nukkui pois 27.11.2025 Kausalan Iltatuulessa. Kunnantalo sulkeutuu muuton ajaksi Iitin vanhan kunnantalon peruskorjaus on valmistunut. Nuorille La 17.1. Kerho 3.–6. klo 13 Rukouspiiri Kahvitupa. To 15.1. Eero Laurila teki elämäntyönsä Iitissä vaikuttaen monella tavalla rakennettuun ympäristöön – myös itse piirtäen rakennuksia. klo 17.30 Vuolenkosken perhekerho Vuolenkosken srk-koti. Borg s. Siunausta sinulle niihin keskusteluihin ja kohtaamisiin, jotka tänä talvena tuntuvat vaikeilta. klo 13 Ekumeeninen rukouskävely. 28.11.2025 On luonain Jeesus kun silmäin sulkeutuu. Ti 20.1. klo 10 Messu. On luonain Hän, kun jätän tämän maan ja muutan Isäni kotiin ihanaan. Nähtävissä myös Jaalan kappeliseurakunnan YouTube-kanavalla. 3.2.1953 k. Pe 23.1. tammikuuta välisenä aikana. klo 11 Kahvituvan lounas, lihakeitto ja marjakiisseli, hinta 10 €. 17:21) Ensi pyhänä vietetään kristittyjen ykseyden rukouspäivää. Valmistuttuaan Helsingin teknillisestä opistosta ja työskenneltyään Kouvolassa muutaman vuoden teki hän pitkän uran Iitissä kunnan rakennusmestarina ja hoiti myös kunnaninsinöörin ja teknisen johtajan virkoja. Su 18.1. klo 10 Turinatupa Srk-keskuksen neuvottelutila. klo 14.30–21 Pitkä Aikalisä. Eläkkeellä korostui perheen rooli – ja Eerosta tuli Pappa, jolle lapsenlapset Ella ja Elias olivat erityisiä ja rakkaita. Varsatie 4. 8.12.2025 Iitti Kun suru häipyy tulevat muistot. Joskus erilainen näkökulma saa niskavillat pystyyn, kun siinä ilmenee jotakin itselle merkityksellistä. klo 15.30 Kirkkokuoro Srk-keskuksen sali. To 22.1. Kahvia tarjolla klo 13.30 alkaen. klo 13.30 Neulekahvila Kahvitupa. Jeesus rukoili jäähyväisrukouksessaan: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Su 18.1. klo 14 Perjantaihartaus Kahvitupa, Huppunen. Lähtö Kausalan linja-autoasemalta, josta kulku tsasounan ja helluntaiseurakunnan rukoushuoneen kautta Kahvituvalle. Kiittäen ja kaivaten Vuokko sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu ystävien saattamana. Lukemistoon kuuluivat paitsi Kalle Päätalon romaanit myös monet historiateokset ja elämäkerrat. Ti 20.1. Hautaan siunattu Kastettu Rakas Kalevi Ensio Korhonen s. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä vaalilautakunnissa, pankkien hallintoelimissä ja kalastusjärjestöissä. Rakas äiti, isoäiti, isomummi ja sisar Ritva Esteri Taimisto o.s. Sisko Sinikka Koskinen 74 v. Eero oli hyvin sosiaalinen, ja hänellä oli paljon huumorintajua. HUOMIO! Katso seurapalsta Iitin ortodoksiapiiri Tsasounan seuraava palvelus Liturgia lauantaina 17.1.2026 klo 10 Kausalan tsasouna (Keskikatu 4, Kausala) IITTI Vilho Valtteri Noukkala. Kirkkokahvit kirkonmenojen jälkeen. – Eeva Kilpi – Kiittäen ja kaivaten Hannu ja Meeri Eeva ja Teemu Tiina ja Jari Olli ja Anna-Maija Hanna-Kaisa, Ville, Aino ja Eino Anna, Karl, Otto ja Wilhelm Anni ja Olli Mirja Saini ja Erik perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Ole yhteydessä pastori Henna Huppuseen, 050 387 1642, niin katsotaan yhdessä sopiva ajankohta! (Jo sovitut Lyöttilä, Saaranen, Jokue, Perheniemi ja Säyhtee) Lähetysja avustustyö Pe 16.1. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut." (Joh. klo 10 Messu ja 1. Kiitos Kotipalvelu, Ehtookoti, ystävät. klo 14 Perjantaihartaus Kahvitupa, Kauppinen ja Nuutinen. Henkilöstön yhteystiedot löytyvät Iitin kunnan verkkosivuilta. Ja jokainen niistä koskee yksitellen. Jos haluan, niin silloin on maltettava rauhoittua kuulemaan ja selvittämään, miksi toinen näkee asian, kuten näkee. Alakouluikäiset voivat tulla ilman vanhempia. Hän oli lisäksi Iitinseudun hallituksen pitkäaikainen jäsen. Tarvitaan herkkyyttä kuulla toisen näkökulma ja viitseliäisyyttä kertoa omastaan. Se teki hänestä paitsi hyvän seuramiehen myös ihmisen, joka pärjäsi kaikkien kanssa ja joka osasi laittaa elämän pienet ja suuret asiat kontekstiin. Muuttojen aikana kunnantalo on suljettu, mutta henkilöstön tavoittaa välisenä aikana puhelimitse ja sähköpostitse. Rakkain harrastus oli kalastus, ja Eero olikin hyvin pitkän ajan Iitin kalamiesten puheenjohtaja. Hän oli vastuunkantaja, joka otti asiakseen huolehtia, että kunnan asiat toimivat mahdollisimman hyvin kehittäen niitä pitkällä tähtäimellä. Tekee mieli lyödä luukku kiinni ja sanoa alkuunsa: ”Tämä ei kiinnosta minua, ei puhuta tästä.” Tuntuu jotenkin liian rasittavalta, joskus pelottavaltakin syventyä aiheeseen, joka on syystä tai toisesta hämmentävä. klo 15 Varkkakerho Srk-keskuksen monitoimitila, 0–2 -luokkalaisille. Ei kannata liian nopeasti parahtaa: ”En voi ymmärtää, miksi ajattelet noin!” On helppoa olla ymmärtämättä erilaisia mielipiteitä, ajatuksia ja vakaumuksia. KIRKOLLISET 4 Iitinseutu Torstaina tammikuun 15. Kirkkokahvit. Elias Vaara, Eero Vaara kirjoittajat ovat Eeron lapsenlapsi ja vävy www.iitinseurakunta.fi IITIN SEURAKUNTA www.jaalankappeliseurakunta.fi JAALAN KAPPELISEURAKUNTA Jumalanpalvelus Su 18.1. Ke 21.1. riparin opetuspäivä Kirkko, Hottola, Lehtoranta, Turunen. klo 10 Perhekerho Srk-keskuksen monitoimitila. Toisten kuulemista ja erilaisuuden hyväksymistä voi harjoitella kaikenlaisissa porukoissa. (Kouvolan srk) Mukana matkalla. klo 18 Donkkis Srk-keskuksen sali. Eero Laurilaa jäävät kaipaamaan puoliso Terttu, tytär Sanna perheineen, sukulaiset ja ystävät sekä moni iittiläinen, joiden asioita hän pitkään hoiti. Rippikoululaisten opetustuokio messun jälkeen. Kahvia tarjolla klo 13.30 alkaen. Kunnantalo palvelee jälleen normaalisti 28. klo 10 Perhekerho Srk-keskuksen monitoimitila. Musiikki Ke 21.1. tammikuuta alkaen osoitteessa Rautatienkatu 22, Kausala.. Aikuisille Ma 19.1. To 22.1. Ke 21.1. klo 16.30 Puuhapaja Vuolenkosken srk-koti. Pekka Raimo Lehesvirta 92 v. Lapsille ja lapsiperheille To 15.1
(Kuvituskuva: Adobe Stock) tusja pyyntiluvat anotaan Suomen riistakeskukselta. Näin ajankohtaista tilannetta arvioivat Iitin riistanhoitoyhdistyksestä puheenjohtaja Iiro Sokero ja suurpetoyhdyshenkilö Hannu Väinölä. — Kannattaa lähteä kokeilemaan! Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä temppujen harjoitteleminen vie aikaa. Mitä vinkkaat lapsille ja nuorille, jotka pohtivat sirkusta harrastuksena. Milloin aloitit sirkusharrastuksen. KarkoSusien liikkumisesta saadaan yleisimmin tietoa tassunjälkien perusteella. Äkillisissä vaaratilanteissa luvan suden lopettamiseen antaa poliisi. Tapahtuma oli valtavan kokoinen, yleisöä oli paljon katujen reunoilla. Miten juot aamukahvin. Sirkuskoulu Bravuurissa Kuusankoskella oli sopivasti yksi paikka vapaana. Minä liityin ryhmään elokuussa, olin mukana kiertueen loppuun saakka joulukuun puoleen väliin. Entä vaikeaa. — Sudet eivät ole käyttäytyneet häiritsevästi, Sokero kertoo Väinölän tavoin. Mistä sirkuslajeista erityisesti pidät. Mitä odotat sirkusharrastukselta tulevaisuudessa. Normaalista poikkeavaa, susien häiritsevää käytöstä ei ole tullut esille. Suoria näköhavaintoja ei ole tullut tietoon, Väinölä kertoo. Pyyntikiintiöistä ja suden metsästämisestä löytyy tietoa riistakeskuksen verkkosivuilta riista.fi sekä suurpedot.fi -sivustolta. Ohjelmanumeroiden välissä vaihdoimme esiintymisasuja ja pidimme taukoa. — Nyt lumiseen aikaan Iitissä tehdään joka viikko havaintoja susista niiden jälkien perusteella. — Mikäli susi käyttäytyy aggressiivisesti ihmisiä ja lemmikkija kotieläimiä kohtaan, niin siihen reagoidaan välittömästi, Sokero sanoo. — Juon harvoin aamulla kahvia. Etelä-Iitissä on jälkien perusteella tullut ilmi, että susia on kulkenut talojen pihoilla yöaikaan: yksi tällainen havainto tehtiin loppiaispäivänä kahdesta sudesta. Halusin alkaa harrastamaan jotakin kunnolla ja mieleeni tuli sirkus. Mistä kouluaineista pidät. Susi saattaa aiheuttaa vaaraa kotija lemmikkieläimille, Sokero luonnehtii häiriökäyttäytymisen arviointia. Asuimme asuntovaunuissa. Iittiä lähimmät kiintiöalueet ovat itärajaa linjaileva Kaakkois-Suomi ja Tohmajärvi-Kitee ja länsipuolella Kytäjä-Nurmijärvi. Luken arvion mukaan susia oli Suomen alueella 430 yksilöä viime vuoden maaliskuussa, ja kasvua edelliseen vuoteen oli noin 46 prosenttia. Kulkueessa vilkutimme yleisölle ja paraatin päättyessä ryhmämme esitti hyppynarunumeron. Olit viime vuoden loppupuolella mukana sirkuskiertueella Amerikassa. Luonnonvarakeskus Luke kokoaa tietoja Suomessa olevista susikannoista. — Parasta ovat esitykset. Lukuaineissa pidän maantiedosta ja biologiasta. Väinölä otaksuu susien tulleen Iittiin rannikkoseudulta. Käyt Iitin yläkoulussa yhdeksännettä luokkaa. — Tulevana viikonloppuna lähden mukaan Sirkuskoulu Bravuurin matkalle Monacoon sirkusfestivaaleille, ihan vain katsojana. — Suden käyttäytymisestä tulee uhkaavaa, jos asukkaat joutuvat olemaan huolissaan suden kohtaamisesta liikkuessaan kotipihoillaan, koulureiteillä ja odotellessaan bussipysäkeillä. TÄNÄÄN Iitinseutu Torstaina tammikuun 15. Äitini oli kiertueella mukana, hän oli tukena koulunkäynnissä ja muun muassa valvoi kokeiden suorittamista. Mistä siinä oli kyse. Jälkihavainnot ovat yksittäisistä susista. Useilla alueilla pyyntikiintiöt ovat jo tulleet täyteen ja metsästys on määrätty lopetettavaksi. Hankalaa sanoa mikä on vaikeaa — ehkä kaikki temput ovat aluksi vaikeita ennen kuin opin ne. Loviisan alueella susia tiedetään olevan enemmän. Viimeiset kolme viikkoa olimme Brooklynissä. Ilta avattiin ryhmämme vauhdikkaalla hyppynarunumerolla. Väliajan jälkeen oli vuorossa rauhallisempi ja tunnelmallisempi esitys, jonka teimme led-valoilla varustetuilla hulavanteilla. — Hyvää. Sirkuksen illan ohjelma kesti vajaa kaksi tuntia. Harjoituksia on kolme kertaa viikossa ja näytösten lähestyessä enemmän. päivänä 2026 5 Minna Tervo Minna Tervo Senni Syrjäsen kanssa "Sirkus on monipuolinen harrastus" Mitä sinulle kuuluu. — Jokainen tilnne katsotaan tapauskohtaisesti, hän muistuttaa. Suomessa tuli tämän vuoden alussa voimaan lupa suden pyyntiin erityisillä kiintiöalueilla, joita on yhteensä 16. Esiintymispäivinä aamupäivät olivat vapaita, aikaa kului koulutehtävien parissa ja esimerkiksi pyykinpesussa ja ruokaostoksilla. — Iitissä susitilanne on rauhallinen, Väinölä toteaa. Sokero kertoo, että Iitissä ei ole voimassa karkotusja pyyntilupia susille. Iittiä lähellä Elimäen ja Porlammin alueilla on liikkunut neljän suden eli kahden aikuisen ja kahden nuoren yksilön lauma. Milloin kyseessä on häiriökäyttäyminen eikä satunnainen sudelle tyypillinen kuljeskelu, tätä riistanhoitoyhdistyksissä ja metsästysseuroissa arvioidaan asukkaiden kanssa tarkasti. — Viiden aikaan alkoi valmistautuminen seitsemältä alkavaan esitykseen. — Sirkuksemme oli mukana New Yorkissa järjestetyssä kiitospäivän paraatissa Macy’s Thanksgiving Day Parade. — Meillä oli kaksi ohjelmanumeroa. — Olin esityksissä mukana sirkuksen kiertäessä Yhdysvaltojen itärannikkoa. Jos juon, se ei ole ainakaan pannukahvia. Sen takia en ole kyllästynyt harrastukseen. Tarpeen tullen ratkaisua häiritsevän käyttäytymisen lopettamiseksi haetaan huolellisella viranomaisyhteistyöllä. — Flip Circus oli aloittanut kiertueensa helmikuussa, ja yksi esiintyjäryhmistä oli kuuden tytön kokoonpano Bravuuri Troupe Kuusankoskelta. — Pidän ryhmäakrobatiasta ja hulavanteesta välineenä. Lukuiloa!. Tulevaisuudelta toivon, että voin tehdä sirkusta mahdollisimman pitkään ja ettei tulisi loukkaantumisia. Mikä sirkuksessa on sinulle parasta. — Pidän aineista, joissa pääsee itse paljon tekemään, eli liikunnasta, kotitaloudesta ja käsitöistä. Tarvittaessa treenasimme esiintymistämme. — Esityksiä oli viikossa noin kymmenen. Ei mitään ihmeellistä, perusarki on menossa. Joka toinen viikko muutimme paikkaa, kiersimme pääosin New Yorkin osavaltiota. "Susitilanne rauhallinen" Sudesta tehdään jälkihavaintoja Iitissä viikoittain lumisena aikana Susia esiintyy Iitissä tällä hetkellä tavanomaisen verran. — Aloitin sirkuksen vuonna 2016, olin silloin eskari-ikäinen. Mukana kiersi esiintymisteltta, johon mahtui 800 hengen yleisö. Suomen riistakeskus päivittää tilastoja kiintiöistä. — Harrastuksena sirkus on todella monipuolinen, siihen kuuluu muun muassa akrobatiaa ja jongleerausta. Mikä oli mieleenpainuvin hetki kiertueella. Millainen oli tavallinen esiintymispäivä kiertueella. Millainen harrastus se on. Miten koulunkäynti sujui kiertueen aikana. — Kaikki kouluhommat tuli tehtyä valmiiksi, mutta en pitänyt kotikoulusta
Kirjasarjan työstämisestä luovuttiin digitaalisen aikakauden edetessä 2000-luvulle. Aino kutsui haastateltaviaan kunnioittavasti kielenoppaikseen ja kielimestareikseen. Koska kaikista Suomen pitäjistä ei olisi ollut mahdollista kerätä täydellistä sanastoa, 1920-luvulta lähtien kohteiksi valittiin jokaiselta suomenja ruotsinkieliseltä murrealueelta yksi tai muutama keskeinen pitäjä ja niiden alueilta koostettiin mahdollisimman täydellinen murresanasto. Kuvat ovat 9x12 tai 6x9 senttimetrin kokoisia ja ne on arkistoitu kansioon, jossa on paljon myös kuviin ja kuvauspaikkoihin liittyvää tietoa. Aino opetteli 1920-luvun alkuvuosien valokuvakameroiden käytön ja kuvasi sanastusmatkoillaan ihmisiä arkisissa askareissaan, juhlissaan ja leikeissä ja niiden lisäksi muun muassa rakennuksia, esineitä ja työkaluja. Niistä diarioitiin Sanakirjasäätiön deponointina Museoviraston kuvakokoelmiin 4.10.1937 yhteensä 609 valokuvaa / filminegatiivia (KK2100:1-609). Ainon keräämistä tiedoista ja ottamistaan lukuisista valokuvista työstettiin 4-osainen, lähes 5 000 sivua sisältävä Iitin ja Jaalan etymologiskansatieteellinen sanaja perinnekirja -sarja. Lähinnä paikallis murteiden alueellisten levikkitietojen saamiseksi ryhdyttiin vuodesta 1927 alkaen julkaisemaan Sanakirjasäätiön kyselyjä myös murresanojen nuoremmille harrastekerääjille, kotipitäjiensä murteen taitajille. Kuvien käyttöä hallinnoi yhä Museovirasto. Valmistuttuaan digitaalinen SMS tulee sisältämään noin 350 000 sana-artikkelia. Hän oli syntynyt jo vuonna 1835. Kaikkiaan Suomen murteista on vuosikymmenten aikana kertynyt nykyisen Kotimaisten kielten keskuksen arkistoon tietoja runsaat 8 miljoonaa muistiinpanoliuskaa. Hänen lapsuuskodistaan oli siteitä molempiin kuntiin: isän ja äidin kautta Iitin eri osiin ja isoäitiensä kautta Jaalaan. Hän teki osaltaan uraauurtavaa työtä. Suurin osa muista haastateltavista oli 1800-luvun puolivälin tienoilla syntyneitä. Suomen suuri ruhtinaskunnan maaseutualueiden murresanoja alettiin kerätä talteen suunnitteilla ollutta väestömme puhekielen sanakirjaa varten jo 1800-luvun lopulla. Sen ensimmäinen noin tuhatsivuinen osa ilmestyi 1985, ja sille jatkoksi vielä seitsemän seuraavaa. Sanastoa oli silloin kertynyt peräti 43 000 muistiinpanoliuskan verran. Pahvikartongeille liimatut tai kulmateipillä kiinnitetyt valokuvat on myöhemmin suojattu muovitaskuilla ja sidottu 62 sivua käsittäväksi kirjaksi. Hän otti Sanakirjasäätiölle useita satoja kuvia ja kehitti filmit itse. Hän varmisti lisäksi Iitin murteen tallentaja, kotirouva ja opettaja Aino Valli työsti Iitin ja Jaalan yhteisestä 1800-luvun puhekielestä kansallisen kielitieteemme käyttöön 43 000 kirjaustiedon murresanakirjan Saara Rädyn 2008 maalaama muotokuva Aino Vallista. Lisäksi on tunnettava myös vertailukielten äännelait ja äännekehityksen säännönmukaisuudet. Siksi hän keräsi laajan vertailevan aineiston suomen lähisukukielistä, ennen kaikkea karjalan kielestä ja virosta, mutta myös ruotsista ja tarvittaessa muistakin kielistä. Iitin ja Jaalan etymologiskansatieteellisen sanaja perinnekirjan nimi on poikkeuksellinen sanakirjan nimeksi, mutta se on informatiivinen. Enin osa on samoja kuvia kuin Museoviraston kokoelmassa. Kerätystä aineistosta oli ensin tarkoitus työstää Suomen murteiden sanakirja (SMS), mahtava 20-osainen, yhteensä 20 000 sivun teossarja. Tärkeitä tietolähteitä hänelle olivat myös Suomen kielen etymologinen sanakirja ja Suomen kirjakielen vanhat sanakirjat. ” 6 Iitinseutu Torstaina tammikuun 15. Oman asiantuntemuksensa avulla ja syntyperäisenä iittiläisenä Aino pystyi tarkkaan murresanojen keruuseen ja ymmärtämään kuulemansa ja tallentamaan sen täsmällisesti ja luotettavasti sekä tarvittaessa seulomaan pois epäluotettavan ja epämurteellisen suomen kirjakielestä kulkeutuneen aineksen. Samana vuonna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimi lyhennettiin Kotimaisten kielten keskukseksi. Heidän puheensa edusti varsin vanhaa kielimuotoa, ja he pystyivät kertomaan osin jo unohduksiinkin jääneistä 1800-luvun elämisen käytännöistä. Digitaalista sanakirjaa laajennetaan jatkuvasti julkaisemalla uusia sanaartikkeleita ja hakusanoja. Aino Valli arvioi elämänsä loppupuolella kaikkea hallussaan olevaa esineistöä ja aineistoa sen kulttuurihistorialliselta kannalta. Printattu Suomen murresanakirja muuttui vuonna 2012 verkkojulkaisuksi, joka kattaa myös painettuina julkaistujen kahdeksan kirjan tiedot. Menneiltä ajoilta periytyneiden sanojen etymologisen alkuperän selvittämisen edellytyksenä on tietämys siitä, mitä asioita tutkittavat sanat tarkoittavat ja mihin aikakauteen ne sijoittuvat. Hän täydensi muistiinpanojaan jonkin verran vielä vuonna 1958. Sanastusaineistosta pääosa koostui Iitin kunnan kylistä. Teknisesti ja taiteellisesti erinomainen kuva henkii rauhaa ja levollisuutta. Hämäläiset murteet jaetaan kuuteen ryhmään: Ylä-Satakunnan murteet, Perihämäläiset murteet ja Etelähämäläiset murteet sekä Kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmään, Porvoon ryhmään ja Kymenlaakson eli Iitin ryhmään. Se valittiin hämäläisten murteiden Kymenlaakson ryhmän edustajaksi. Murresanojen keruun loputtua valokuvaus jäi vähemmälle, mutta säilyi Ainon rakkaana harrastuksena läpi elämän. Iitin murteen ja sen historian, samoin kuin koko Pohjois-Kymenlaakson maantieteellisen alueen kiinnostavuudesta johtuu, että Aino ei halunnut tyytyä vain Iitin murteen sanaston esittelyyn. Puhtaaksikirjoitusta hoidettiin useiden henkilöiden voimin kunnantalossa. Mittavimman työn teki Kirsi Heikkilä. Mahdollisimman laajan sanaston saamiseksi hän pyrki käymään läpi kaikkia elämän asioita väestön aineellisesta ja henkisestä kulttuurista: maanviljelystä, karjanhoidosta, metsästyksestä, ruoanvalmistuksesta, käsitöistä, sairauksista, juhlista, uskomuksista, jne. päivänä 2026 Pekka Hyvärinen, Ritva Mäkelä Kurtto Lehtori, filosofian maisteri Aino Elisabet Valli, vuoteen 1938 saakka Oksanen (19021987), alkoi koota Sanakirjasäätiön nuorena stipendiaattina 1924 kotipitäjänsä Iitin ja sen koillissekä pohjoisosista 1879 muodostetun Jaalan kunnan murresanastoa. Sittemmin sanastustyön jatkaja, 1976 perustettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, on julkaissut kyselyjä murresanoista Sanastaja-lehden kautta. Ainon mittavaa elämäntyötä kunnioittaakseen Iitin kunta perusti 29.11.1990 Aino Vallin Rahaston. Vuonna 1927 otetussa kuvassa ”Hieroja-Liena ja Kaltulan emäntä” osuvat valot ja varjot hienosti kohdilleen. Murresanojen keräystyö kytkeytyi yhä jatkuvaan pitkäkestoiseen kansalliseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on koota täysin kattava Suomen murteiden sanakirja. Etymologinen kielitiede selvittää sanojen alkuperää ja vertailee niiden sukulaisuussuhdetta muihin kieliin ja murteisiin sekä sanojen sisällön merkitysten kehitystä. Vanhin Ainon haastattelemista Iitin murteen taitajista oli Mikko Samppa Iitin Maakansan Haapa-Kimolan kylästä. Täsmennetyin tieteellisin tavoittein laaditun tutkimusohjelman ensimmäisiä murresanojen keruukohteita oli Iitti. Myös kansatieteellisten seikkojen, maaseudun väestön perinnäiskulttuurin tutkimuksellinen inventointi, oli Aino Oksasen työskentelyssä moniin muihin murreselvityksiin verrattuna poikkeuksellisen ansiokasta. Moni vanha tarve-esine löysi paikkansa Iitin kotiseutumuseosta, ja museon kokoelmiin päätyivät myös Ainon hallussa olleet 1920-luvun kansatieteellisten kuvien yli 400 paperikopiota. Kaksi kolmasosaa Ainon puhekumppaneikseen valitsemista 147 haastattelemastaan vanhuksesta asui 1920-luvulla nykyisen Iitin alueella ja kolmasosa Kouvolan kaupunkiin vuonna 2009 liitetyn Jaalan kunnan alueella. (Teoksen kuvaaja: Ritva MäkeläKurtto). Kuva sai ansaitsemansa huomion myös Helsingin Valokuvataiteen museon naisdokumenttikuvaajien näyttelyssä, kun sen suurennos laitettiin esille. Aino hallitsi kuvatessaan hankalatkin valaistusolot. Se kuvastaa Ainon työn moninäkökulmaista sisältöä ja on muillakin tavoin ainutlaatuinen, ei vain siinä mielessä, että Aino laati yksin sen käsikirjoituksen ja lavensi sen kansatieteellistä sisältöä. Useimmat parhaista murteen puhujista olivat kouluja käymättömiä ja vain vähän kirjakielen käyttöä elämässään tarvinneet vanhukset. Teossarja valmistui ja julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen 1989 Iitin Ravilinnassa järjestetyssä Kansainvälisessä murreseminaarissa kunnan juhliessa tuolloin 450-vuotista taivaltaan. Nuori Aino Oksanen keskusteli Iitin ryhmän iäkkäiden murteentaitajien kanssa eri aiheista ja teki muistiinpanoja heidän vapaasta, luontevasta puheestaan ja murresanojen taivutustavoista. Sen toimintaa hallinnoi ja rahoittaa vuoden 2026 alusta alkaen suoraan opetusja kulttuuriministeriö. Hän otti kunnianhimoisesti tehtäväkseen selvittää jokaisen yksittäisen sanan historian ja alkuperän. Sen käsikirjoitus, jäsentely ja muut seikat vaativat häneltä 20 vuotta intensiivistä työtä ja täysipäiväistä aherrusta, suurelta osin vielä eläkevuosinaakin. Sen tallentamiseksi hän alkoi ottaa Sanakirjasäätiön pyynnöstä valokuvia murresanojen keruumatkoillaan. Aino Oksasen tehtäväksi tuli koota Iitin ja Jaalan väestön käyttämä sanasto eli kaikki käytössä olleet kansanomaiset puhekielen murresanat ja niiden ääntämistavat kirjalliseen muotoon. Vuosina 20242028 tätä tallennustyötä rahoittaa myös Suomen Kulttuurirahasto. Niihin tallennettuihin tietoihin sisällytettiin myös Aino Vallin Iitin ja Jaalan alueiden murresanaston kokoelma. Vuoden 2026 alussa verkossa on jo yli 210 000 hakusanaa, lähes 200 000 sana-artikkelia ja yli 75 000 levikkikarttaa. Keräystyö muuttui kokovuotiseksi 1926 ja päättyi 1930
Tästä innoittuneet oppilaat järjestivät keväällä juhlatilaisuuden, joka pohjautui perinnetietoon iittiläisistä 1800-luvun alkupuolen kruunuhäistä. Ainon kirjallinen lahjakkuus ja myös ihanteet näkyivät jo silloin hänen ainekirjoituksissaan. (2) Maija Länsimäen, kirjoituksesta ”Iitin murteen tallennustyö ja suursanakirja” kirjassa: Lählätti min tänne Iittih – Iittiläistä elämänmenoa Aino Vallin kuvaamana (2015). fi/sms/, luettu 11.11.2025. Iitinseutu Torstaina tammikuun 15. Aino Vallin lapsuudesta , kouluja yliopistovuosista sekä mittavasta elämäntyöstä äidinkielen opettajana 1930– 1969 tiedetään seuraavaa: Suomen Sukututkimusseuran historiakirjojen mukaan Iitin kunnan talollinen Konstantin Sylvesterinpoika Oksanen (2.3.1878-13.7.1938) Konttilan talosta Kausalan kylästä vihittiin talollisen tyttären Eriika Mikontytär Iiskolan (21.4.1879-13.10.1918) kanssa Iitin kunnan Koskenniskan kylän Keisari-nimisestä talosta 27.9.1901. Kyläkoulua kesti kaksi vuotta, sitten opintie vei Lahden tyttökouluun. Julkaisija Iitin Kotiseutuyhdistys, 250 sivua. Ainolla riitti aikaa ja myös tarmoa osallistua ylioppilaiden kristillisen yhdistyksen toimintaan. Ja kaksi vuotta myöhemmin hänet promovoitiin maisteriksi. Tämän lisäksi hän toimi sodan jälkeen asepalveluksesta vapautuneille pojille järjestetyillä iltaoppikoulun kursseilla ja antoi palkkiotta opetusta virallisten kurssien ulkopuolella. Ainon äiti kuoli lokakuussa 1918, kun Aino oli juuri aloittanut lukio-opinnot Helsingissä. Koulun viralliseksi nimeksi tuli Helsingin suomalaiset yliopistoon johtavat tyttökoulun jatkoluokat. Majalaa käytettiin myös käräjätalona. Hänestä tuli innokas raittiusihminen, joka toimi koko opiskeluaikansa aktiivisesti Ylioppilaiden Raittiusyhdistyksessä. Vuosien 19301938 aikana hän suoritti kasvatustieteiden opintoja, auskultoi ja antoi opettajan käytännölliset opinnäytteet. Kukat ja puutarhan hoito säilyivät Ainolle rakkaina harrastuksina läpi elämän. Auskultoinnin arvosana oli ”erittäin hyvä” ja opinnäytteiden ”laudatur”. Ainon ollessa tyttökoulun jatkoluokilla koulun tapahtumissa kävi puhujia raittiusseuroista ja kristillisistä yhdistyksistäkin. Aino eteni ylioppilaaksi ja aloitti 1921 opinnot Helsingin Yliopistossa, jonka entinen nimi Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto oli poistettu käytöstä 1919. Luokanvalvojana hän vei oppilaansa vuosittain luokkaretkelle eri paikkakunnille ja myös erään kerran Iittiin yöpyen hänen kesäpaikassaan Kymijoen Vuolenkosken Koskenniskan kylän Suomelassa. Esitys saavutti suuren suosion ”kossiillauluineen ja läksimpuheineen”. Vuodesta 1982 alkaen koulu on toiminut Sibelius-lukion nimellä. Samassa haudassa lepäävät myös hänen vanhempansa. https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-murteidensanakirja/, luettu 11.11.2025. (3) Lasse Tolvasen kirjoitus ”Sanastuksia ja kuvastuksia” kirjassa: Lählätti min tänne Iittih – Iittiläistä elämänmenoa Aino Vallin kuvaamana (2015). Lahden tyttökoulusta ei ollut mahdollisuutta kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta Venäjän keisari Nikolai II oli 10 vuotta aiemmin vahvistanut Suomen Senaatin esityksen, mikä mahdollisti opintojen jatkamisen ”niitä naisoppilaita varten, jotka tyttökoulun oppimäärän suoritettuaan haluavat jatkaa opintojaan pääsyä varten Yliopistoon, on Helsingin kaupunkiin, lukien 1.9.1906, väliaikaisesti järjestettävä kolme suomenkielistä tyttökoulun jatkoluokkaa, jotka toimivat itsenäisenä oppilaitoksena”. Aino oli vaativa , innostava ja pidetty opettaja, joka suorastaan pakotti oppilaansa oppimaan ja ymmärtämään. Toimintavuosina 1991-2014 rahasto myönsi 83 apurahaa, yhteissummaltaan 42 414,43 euroa 66 eri henkilölle tai yhteisölle. Tutkielma antoi joviitteitä tulevasta kansankielen ja kansanperinteen kerääjästä ja tutkijasta. Vasta vuonna 1924 viralliseksi opetuskieleksi säädettiin ruotsin ohella suomi, ja 1937 määrättiin, että suomen kielellä on annettava opetusta kaikissa aineissa. Kesäajan koulutehtävinä olivat kasvien keruu ja niiden tunnistaminen. Etymologis-kansatieteellinen sanaja perinnekirja on tuon näkemyksen mukainen, persoonallinen esitys hänen kotiseutunsa kielestä ja kulttuuriperinteistä sekä kunnianosoitus niiden kertojille. Perhe kutsui sitä Majalaksi. Hän oli äärimmäisen tarkka oikeakielisyydestä. Avioliitto oli lapseton. Ja lahjaksi saamallaan urkuharmonilla Aino harjoitteli innokkaasti. Hän palasi takaisin työelämään vuosikymmenen pituisen tauon jälkeen. Pitkään seurusteluun lienee vaikuttanut Erkki Vallin usean vuoden opiskelu ja tutkimustyö Saksassa 1930-luvulla. Iitin murteen tallentaja, kotirouva ja opettaja 93-vuotias kielimestari Mikko Samppa kertoilee Aino Oksaselle vanhoista ajoista. Opetustoimensa ohella Aino järjesti Helsingin tyttönormaalilyseon raittiusseura Välkyn kuraattorina koulun oppilaille ohjelmaa arki-illoiksi ja viikonlopuiksi. Aino halusi testamenttinsa kautta tukea iittiläistä kulttuuria myös kuolemansa jälkeen. Pari vuotta Kausalaan muuton jälkeen Aino aloitti koulunkäynnin. Yliopiston toiminnassa painotettiin tuolloin suomalaisuutta, suomen kieltä, kulttuuria ja historiaa. Hän nautti eräretkeilystä ja tuli hyvin toimeen nuorten kanssa. Hän toimi myöhemmin myös Koskenniskan kyläosaston varusjaostotyön järjestäjänä ja varojen kerääjänä sekä ilmavartiossa ja varojen kerääjänä. Tyttökoulun jatkoluokkien nimi muuttui vuonna 1927 Helsingin tyttölukioksi, sittemmin Helsingin lukioksi (1970), Kruunuhaan Yhteislukioksi (1973) ja vielä Kruunuhaan lukioksi (1977). Aino Valli kuoli 22.9.1987 Iitin Vuolenkoskella ja hänet on haudattu Iitin Kirkonkylässä sijaitsevalle Uudelle hautausmaalle. Opetus tapahtui kuitenkin pääasiassa ruotsiksi. Iitin ja Jaalan murteen sanastustyön päätyttyä 1930 Aino siirtyi kutsumustyöhönsä äidinkielen opettajaksi, jolle hän omistautui noin 30 vuoden ajan 1930-1947 ja 1956-1969. (6) Kotimaisten kielten keskus (Kotus): Suomen murteiden sanakirja. Omaisilta saamaansa maitoa, ruisleipää ja voita Aino tarjosi myös nälkäisille luokkatovereilleen. Aino siirrettiin syksyllä 1940 Viipurin klassillisesta lyseosta Kouvolan tyttölyseoon. Koulu sijaitsi Konttilan kylän lapsuuden maisemissa. Tärkeimmät lähteet: Tämä artikkeli on koottu pääasiassa (1) Aino Vallin, (2) Maija Länsimäen, (3) Lasse Tolvasen, (4) Lasse Tolvasen & Anne Tolvasen, (5) Lasse Tolvasen, Kaisu Mäkelän & Aimo Mäkelän kirjoituksista alla mainituista lähteistä. Kolmetoistavuotiaana hän soitti Hoosiannaa Iitin kirkossa. Majatalosta käytettiin yleisesti nimeä Kausalan Keskevar tai Kievari. Aino osallistui myös Suomen sotien 1939-45 maanpuolustustehtäviin. Saara Räty suoritti tehtävän apunaan Ainon suvun edustajien hankkima valokuvamateriaali. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1925 arvosanoin: suomen kieli ja kirjallisuus (laudatur) hyvät tiedot, Suomen ja Skandinavian historia (laudatur) erinomaiset tiedot, suomalainen ja vertaileva kansanrunoustutkimus (cum laude) hyvät tiedot, kotimainen kirjallisuus (approbatur). Rahasto toimi itsenäisenä vuoteen 2012, jolloin se yhdistettiin Iitti-rahastoon. Ainon ollessa vielä alle kouluiän hänen vanhempansa muuttivat Kausalaan majatalon pitäjiksi. Sairastunut isäkään ei pystynyt huolehtimaan perheen elannosta, vaan majatalonpito loppui, Konttilan perintötila myytiin ja Aino muutti isänsä kanssa Koskenniskan Iiskolaan äidin lapsuustilalle. 4910 sivua. Rahaston tarkoituksena oli tukea pääasiassa iittiläisten henkilöiden tai yhteisöjen harjoittamaa tai iittiläiseen kulttuuriin liittyvää, lähinnä äidinkielen, murteen ja kansanperinteen alueille kohdistuvaa opiskelua, tutkimusta ja muuta kulttuurityötä. Virallisesti Ainon ja Erkin avioliitto päättyi vuonna 1961. Tyttöjen yhteishenki oli silti hyvä. Retken aikana Aino tutustutti oppilaansa Iitin historiaan ja vanhoihin tapoihin. Näistä tuntemuksista hän sai voimansa Iitin ja Jaalan alueiden yhteisen murteen sanakirjan loppuun saattamiseen. päivänä 2026 7 testamentillaan, että hänen sanakirjansa aineisto saadaan julkaistuksi painettuna neljän kirjan sarjana. Yli tunnin pituisena se sisälsi myös vihkipuheen ja vihkivirren sekä useita tanssiesityksiä. 250 sivua. (1) Aino Valli (1989): Iitin ja Jaalan sanaja perinnekirja, osat A-J, K-L, M-R, S-Ö. Usein retkille osallistui myös poikia Helsingin reaalilyseosta ja normaalilyseosta. Rahaston tärkein ja arvokkain aikaansaannos on kuitenkin neliosainen Iitin ja Jaalan etymologis-kansatieteellinen sana ja -perinnekirja . (4) Lasse Tolvasen & Anne Tolvasen, kirjoitus ”Iittiläiset juuret” kirjassa: Lählätti min tänne Iittih – Iittiläistä elämänmenoa Aino Vallin kuvaamana (2015). Hänen pääaineensa filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisessä osastossa oli suomen kieli ja kirjallisuus. Ainon käsin kirjoittama lähes 80-sivuinen kandidaattitutkinnon opinnäytetyö ”Ukkosen arvoitus” on kansanrunouden alalta. Sunnuntaisin tehtiin muun muassa retkiä Nuuksion järville ja sen eräpoluille. Heille syntyi tytär Aino Elisabet Oksanen 16.9.1902 Konttilan tilalla Kausalassa. Sota-aikaan hän toimi Lotta Svärd -järjestön tehtävissä Helsingissä osallistuen sotilasvarusteiden ja sidetarvikkeiden tekoon sekä väestönsuojelutoimintaan. Ainon mittavaa elämäntyötä kunnioittaakseen Iitin kunta perusti 29.11.1990 Aino Vallin Rahaston. Yhdistyksen emäntänä hän oli järjestämässä lukuisia tapahtumia ja puhetilaisuuksia eri puolille maata. Kouluhallitus määräsi Ainon Kouvolan ilmatorjuntayksikössä olevien oppikoululaisten suomen kielen opettajaksi. Testamentin kautta Rahaston alkupääomaksi tuli 215 000 markkaa. Julkaisija Iitin Kotiseutuyhdistys ry. (Kuva: Aino Oksanen 1926 / Museovirasto.). Vaikeuksista huolimatta Ainon koulunkäynti jatkui Helsingissä, jossa maamme sisällissodan jäljiltä oli ankara ruokapula ja ajoittain oli tarjolla vain hätäeli olkileipää. Julkaisija Iitin Kotiseutuyhdistys, 250 sivua. Erkki Vallin uran edetessä Aino jättäytyi miehensä toivomuksesta kotirouvaksi ja luopui myös toimistaan eri yhdistyksissä. Aino Vallin pitkäkestoiselle äidinkielen oppikouluopettajan työllekin oli leimallista syvä velvollisuudentunto ja kotiseuturakkaus. Kastetilaisuudessa 28.9.1902 kummeja oli useita ja kasteen toimitti kappalainen August Alfred Murén (1863-1928). Näillä oli suuri vaikutus Ainoon. Samana vuonna Ainon isä kuoli. (7) Kotimaisten kielten keskus (Kotus): Suomen murteiden sanakirja. Aino toimi Suomen kielen ja historian opettajana Someron yhteiskoulussa vuosina 1930-31 ja Kokemäen yhteiskoulussa 1931-39, Suomen kielen vanhempana lehtorina Viipurin klassillisessa lyseossa ja samanaikaisesti myös Suomen kielen apulaislehtorina Viipurin toisessa tyttökoulussa 1939-40, vanhempana lehtorina Jyväskylän yhteislyseossa ja nuorempana lehtorina Kouvolan lyseossa 1940-41, Suomen kielen vanhempana lehtorina Kouvolan lyseossa 1941-47, Suomen 1958-60 ja Suomen kielen vanhempana lehtorina 196069 Helsingin Tyttönormaalilyseossa (Runeberginkatu 20-24), josta jäi eläkkeelle. Opettaessaan Kokemäen yhteiskoulussa Aino tutustui sijaisopettajana toimineeseen englannin, ruotsin ja saksan kielten ylioppilaaseen Erkki Herman Valliin (1908-1977), josta sittemmin tuli Helsingin yliopiston germaanisen filologian apulaisprofessori. Julkaisija Iitin Kotiseutuyhdistys, 250 sivua. Rahasto maalautti Aino Vallin muotokuvan vuonna 2008 Iitin kirjaston tiloihin. Hänelle on myönnetty seuraavat kunnianosoitukset: Vapaussodan muistomitali 1918, Kunniakirja Sanakirjasäätiön stipendiaattina suoritetusta tieteellisestä työstä 1934, Talvisodan muistomitali 1941 ja Suomen leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki (SL R I) 1966. Päätökseen lienee vaikuttanut avioliiton ajautuminen vaikeuksiin 1950-luvulla. Aino ja Erkki menivät salaa kihloihin vuonna 1932, julkistivat kihlauksensa 1935 ja avioituivat 1938. Tutkielmassaan hän analysoi löytämänsä runon ”Hepo hirnui Hiidenmaalla, täällä länget läimähteli, täällä valjakset vapisi” suomalaisia, virolaisia ja venäläisiä toisintoja sekä runon syntyperää, syntyaikaa ja leviämisreittiä. Talo sijaitsi kylän keskeisellä paikalla ja sen piha oli osa Kausalan markkina-aluetta. https://kaino.kotus. Kasvatusopin cum laude approbaturin hän suoritti arvosanalla ”erinomaiset tiedot”. Rahaston toiminta-aikana on voitu tukea monipuolisesti iittiläistä kulttuurija kotiseututyötä. Vuonna 2012 rahaston pääoma oli 37 000 euroa, joka siirtyi Iitti-säätiön hallintaan. (5) Lasse Tolvasen, Kaisu Mäkelän & Aimo Mäkelän kirjoitus ”Min muistom” kirjassa: Lählätti min tänne Iittih – Iittiläistä elämänmenoa Aino Vallin kuvaamana (2015)
toukokuuta maailman ensimmäiset Nokipannukahvinkeiton MM-kilpailut Iitin Kausalassa. Puhelinaika arkisin klo 8–9. Päätoimittaja Veli-Pekka Kelloniemi 044 768 9720 veli-pekka.kelloniemi@iitinseutulehti.fi Konttoripäällikkö Satu Santala 0400 857 577 asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja laskutus Toimitus, ilmoitusja asiakaspalvelu Minna Tervo 0400 716 053, 0400 857 577 minna.tervo@iitinseutulehti.fi Toimitus, asiakaspalvelu, ilmoitukset ja tilaukset Ilmoitusten jättöajat: Seurapalsta, pikkuilmoitukset, kuolinilmoitukset: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi tiistaina klo 10.00 mennessä Vedosilmoitukset: ilmoitukset@iitinseutulehti.fi perjantaina klo 12.00 mennessä Ilmoitushinnat paperilehdessä Etusivu 2,17 E /pmm Takasivu 2,07 E /pmm Ennen tekstiä, tekstissä ja tekstin jälkeen 1,90 E /pmm Pienin ilmoituskoko 25 pmm Kuolinilmoitus 2,25 E /pmm Kiitosilmoitus 40,49 E /kpl Etusivu (silmä) 101,22 E /kpl Merkkipäiväilmoitus 40,49 E /kpl Onnitteluilmoitus kuvalla 70,84 E /kpl Palveluhakemisto 45,54 E /rivi 3 kk Ilmoitushinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5%. 383 MEIDÄN ON TUTKITTAVA KAIKKI PAIKAT MISSÄ LUPIN VOISI OLLA TORKUILLA, MAASTOUTUNEENA VALKOISELLA TURKILLAAN. Tapahtuma huipentuu Iitin villiruokamarkkinoihin, joiden yhteydessä Nokipannukahvinkeiton MM-kilpailut järjestetään. ÄLÄ SEKOITA SEN RAKKAUTTA KAAOKSEEN AVULIAISUUTEEN. MITÄ JOS HÄN ON YKSI NÄISTÄ PYYHKEISTÄ JA HÄN PUREE MINUA. Jakeluhäiriöt Kausalan jakelualue asiakaspalvelu@dilicon.fi Jaalan kirkonkylä ma-pe 6-16 p. 0400 650 293 Veteraanitie 2, 47400 Kausala Avoinna ma–su klo 5.30–22 Kasvun ja oppimisen palvelut Koulutoimisto.................... 8 Iitinseutu Torstaina tammikuun 15. Iitin matkailu ry on saanut hankerahoitusta Kaakkois-Suomen Ely-keskukselta Euroopan unionin osarahoittamana maaseudun kehittämishankkeena. LUPIN TEKISI SINUN ETEESI MITÄ VAIN. päivänä 2026 Kiroileva siili Kissauutiset Julkaisija Iitin Lehti Oy ISSN 0357-9107 Sitoutumaton Uutismedian liiton jäsen Y-tunnus 0158721-0 Osoite Kauppakatu 6, 47400 Kausala Verkkolehti-osoitteemme iitinseutu.fi Paperilehden ilmestymispäivä Torstai Avoinna Ma–Ti 8.30–16 Ke–To 8.30–15.30 Perjantaisin palvelemme asiakkaita puhelimitse ja sähköpostitse. Tänä aikana henkilöstön tavoittaa puhelimitse ja sähköpostitse.. Tapahtuman aikana alueen yritykset järjestävät monipuolista ohjelmaa. Huom. 115 Nokipannukahvinkeiton MM-kilpailut Iitissä Iitin matkailu ry järjestää 23. 040 503 7341 Rautatienkatu 20, 47400 Kausala Varhaiskasvatus Varhaiskasvatustoimisto Rautatienkatu 20, 47400 Kausala Varhaiskasvatuspäällikkö ....040 5500 257 Päiväkodin johtaja (Pikku-Vieteri) ............................................040 595 7264 Päiväkodin johtaja (Peltohiiri, Nuppula, Kanttarelli) ........................ Kilpailussa järjestetään aamupäivällä karsintakilpailu, jonka perusteella tuomaristo valitsee viisi parasta loppukilpailuun. 040 1563 889 Rakennusvalvonta.......0400 254 450 /040 658 6119 Rautatienkatu 20, 47400 Kausala Ympäristöpalvelut Päijät-Hämeen Ympäristöterveys ............................................(03) 780 0211 Ympäristönsuojelu (Iitin toimipiste) ............................................040 559 6498 Vesihuolto Yleisen vesija viemäriverkoston vikailmoitukset 24H (Lahti Aqua Oy) ..............................................0800 3 0808 Lahti Aqua Oy asiakaspalvelu (vaihde) ..............................................(03) 851 590 Iitin Vuokratalot Oy........040 483 3765 /040 548 2693 Rautatienkatu 20, 47400 Kausala Päijät-Hämeen työllisyysalue https://hameentyovoimapalvelut.fi Päijät-Hämeen työvoimapalvelut henkilöasiakkaille......044 024 6226 info@hameentyovoimapalvelut.fi Päijät-Hämeen työvoimapalvelut työnantajille...............044 416 4886 tyonantajat@hameentyovoimapalvelut.fi Päijät-Hämeen hyvinvointialue .................................................(03) 819 11 Sosiaalija terveyspalvelut sekä PäijätHämeen pelastuslaitos. Kilpailuun voivat osallistua kaikki perinteisellä nokipannulla kahvia keittävät henkilöt yksin tai parin kanssa. Kilpailussa arvioidaan kahvin valmistusprosessi, maku, kahvin kanssa tarjottava lisuke ja tarjoilun esillelaitto. Kunnantalo on suljettu muuton aikana 19.-27.1. PALJASTA ITSESI! MITÄ JOS HÄN ON VASTEN TÄTÄ SEINÄÄ JA MINÄ SÄIKYTÄN HÄNET JA HÄN PUREE MINUA. Ensimmäinen Iitin Villiruokaviikko -tapahtuma toteutettiin 30.8.-7.9.2025. verkkolehti Kestotilaus 12 kk laskutusjakso 125,00 Määräaikaistilaus 12 kk laskutusjakso 130,00 verkkolehti: 12 kk jakso 79,00 (uudet tilaukset verkon kautta, maksu Visma Pay). Kilpailijoilla on käytössään järjestäjän tarjoama tulipaikka ja polttopuut. brändätä Iitti villinä ”ruoka kuntana”. Hankkeen tavoitteena on mm. Kilpailu järjestetään Iitin villiruokamarkkinoiden yhteydessä, joka on osa laajempaa Iitin Villiruokaviikko tapahtumaa 21.-24. toukokuuta. Kilpailuun odotetaan myös kansainvälisiä osallistujia. Puhelinvaihde arkisin klo 8–18, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9–18. Ilmoitushinnat verkkolehdessä: Katso iitinseutu.fi Tilaushinnat paperilehti sis. 0200 22020 Jakeluhäiriöt muualla Iitinseutu Painopaikka Lehtisepät Oy, Kouvola Pankit Nordea FI92 2131 1800 0041 25 OP FI93 5069 0110 0003 50 Laskutus Paperisista laskuista peritään 2,5 euron laskutuslisä, sähköisistä laskuista ei peritä laskutuslisää Osoitemuutokset ja tilausasiat verkossa tai asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi 0400 857 577 iitinseutu.fi Verotoimisto Kirkkokatu 12 B, 15140 Lahti (Verohallinnon yhteinen vaihde) ............................................. Yritykset järjestivät yli 40 erilaista tapahtumaa eri puolla Iittiä ja Villiruokamarkkinoilla 6.9.2025 kävijöitä oli runsaasti. 040 720 9934 tai 044 781 3711 IITIN KUNTA www.iitti.fi 020 615 9600 Puhelinvaihde avoinna arkisin klo 9–11 ja 12–15 Asiakaspalvelupiste Iitti-piste Kausansaarentie 3, 47400 Kausala Avoinna kirjaston palveluaikojen mukaisesti asiakaspalvelu@iitti.fi, kirjaamo@iitti.fi henkilöstö: etunimi.sukunimi@iitti.fi, www.iitti.fi/yhteystiedot Kunnantalo, Rautatienkatu 20, 47400 Kausala Kirjasto...............................040 483 3800 Kausansaarentie 3, 47400 Kausala Palveluaika ma–ti 12–19, ke-pe 10-16 Omatoimiaika ma-pe 7-20, la-su 7-16 Kirjastoauto....................040 523 2543 Kansalaisopisto................040 554 6502 Kansalaisopiston toimisto Kausansaarentie 3, 47400 Kausala Ravilinnan vapaa-aikakeskus ............................................0400 650 293 Veteraanitie 2, 47400 Kausala Kuntosali.......................... Eläinlääkäri.......................044 480 1177 Rautatienkatu 27, 47400 Kausala. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Hanke toteutetaan osana Pohjois-Kymen kasvun Leader-hankkeita. 029 512 000 Maataloustoimisto, Iitti Avoinna toistaiseksi ajanvarauksella puh
Kisakala on ahven. Vesijumppa Nastolan uimahallissa torstaisin (ei vko 10) 22.1.–4.4. Tiistaina 20.1. ja 23.2. Tosin pohjanmaalaisista vain seitsemän prosenttia ja keskipohjanmaalaisista viisi prosenttia on käynyt tänä vuonna laivalla. Kasvislounas: chili sin carne (sydänmerkkiateria) . Iitin yhdistys. Tallinnalle jää satakuntalaisten reissuista 47 prosenttia. Jaalan koulun ruokalista 19.-23.1.2026: Ma: jauhelihakastike, pasta, tomaattiketsuppi, jäävuorikesäkurpitsa-persikkasalaatti (sydänmerkkiateria) . Ne ovat Suomen ainoat maakunnat, joista lähdetään laivalla enemmän Tukholmaan kuin Tallinnaan. Vapaa pääsy – puffetti. — Tallinna vetoaa erityisen laajalti kaakonkulmalla. Ti: porkkanasosekeitto, raejuusto, maksamakkara, maustekurkku, ruistassu. 0400 498 202. Jatkossa harjoituksia tulee olemaan pääosin maanantaisin, mutta myös torstait ja lauantait ovat mahdollisia harjoituspäiviä. Vuoden ekat kahvilatreffit ke 21.1. Muuttojen aikana kunnan yleinen asiakaspalvelupiste Iitti-piste palvelee normaalisti kirjastolla (Kausansaarentie 3, Kausala) sekä puhelinvaihde on avoinna arkisin klo 9–11 ja 12–15. Tule kokeilemaan kivaa harrastusta mukavassa porukassa. Reitti on Tsasouna-Helluntaiseurakunnan rukoushuone-Ev.lut. Kymenlaaksolaiset käyvät laivalla yhtä taajaan kuin päijäthämäläiset. Jo ensimmäisellä tapaamisella oli innokkaita harrastajia ilmaantunut paikalle jopa 25 henkilöä, valtaosa lapsia ja nuoria. Kunnantalo sulkeutuu muuton ajaksi 19.–27.1.2026 Vanhan kunnantalon peruskorjaus on valmistunut ajallaan, ja kunta on vastaanottanut ja hyväksynyt remontoidun kiinteistön käyttöön joulukuun lopussa 2025. Tilojen kalustaminen jatkuu vielä vaiheittain alkuvuoden aikana. Keskustan Iitin kuntayhdistys ry:n ylimääräinen yleinen kokous pidetään torstaina 22.1.2026 Kausalan ABC:n kokoustilassa klo 18.00. Muut hallituksen jäsenet ovat Enni Sormunen, Iina Helander, Jarmo Lindgren, Juuso Peltola, Hanna Saarilainen, Iina Jaakkola, Petra Parkkonen ja allekirjoittanut. Kevättalvella IHT:n ohjelmassa on myös pari teatterityön kurssiviikonloppua Elina Elorannan ohjaamana. Kunnantalo on avoinna arkisin klo 9–15, asiointi kunnantalolla tapahtuu myös jatkossa ajanvarauksella. ja 18.2. Ohjaa Raili. Joukkueet; Ruokolahden Raju 3, Petäjäveden Tarmo Warrios, Vihdin Lentopallo ja Yritys Ässät. 045 639 1662 Finlasko Oy Sahatie 7, Kausala “Aitoa suomalaista puuta parhaimmillaan” Iitin koulujen ja päiväkotien ruokalista 19.-23.1.2026: Ma: tonnikalapastavuoka, kiinankaali, kurkku, tomaattikuutio. Uusi puheenjohtajamme on kokenut näyttelijämme, hallituksessakin jo useita vuosia vaikuttanut Aamu Ojapalo. Iitin Kalamiesten pistekilpailu la 17.1. Illan vetää Young Living lähettiläs Minna. Kovimmat Tallinnankävijät ovat Päijät-Hämeestä ja kaakonkulmalta Varsinaissuomalaiset ja satakuntalaiset poikkeavat muista suomalaisista. Päivi ohjaa. Jos olet kiinnostunut niin ota ennalta yhteyttä: Tero Tuomisto puh. Käsityökerho Ravilinna keskiviikkoisin 21.1., 4.2. Kasvislounas: tofupasta (sydänmerkkiateria) . Ke: nakkikastike, peruna, jäävuorisalaatti, porkkanaraaste, waldorfinsalaatti. klo 12.00 hopeatyöryhmän kokoontuminen Kausalan Meijerillä. Sääskjärven aikuisten päiväkerho kokoontuu Puttilassa (Puttilantie 60) ma 26.1. Lähtö srkkeskuksen pihalta klo 12.30. Ekumeenisen rukousviikon kävely sunnuntaina 18.1. Ladyt jatkavat mölkynpeluuta hiihtomajalla maanantaisin 19.1. Muuttojen aikana kunnantalo on suljettu asiakastapaamisilta, mutta henkilöstön tavoittaa puhelimitse ja sähköpostitse. Meno 15 min, paluu 30 min. Vuokra: 600 €/kk Vesi ja sähkö: mittauksen mukaan Vapaa: heti Lisätiedot ja yhteydenotot: Esko.t.makela@gmail.com puh. Kaikki mukaan! 3h+k, Lähteenkatu 2 Kausala Kerrostalon 2. Tallinna on Pohjanmaalla ja KeskiPohjanmaalla Tukholmaa suositumpi kohde, mutta niukasti. Seuraavat harjoitukset ovat maanantaina 19.1. Iitin Jousiampujat ry:n jousiammunnan valmennusvuorot maanantaisin ja torstaisin klo 16.30–19.30 L-Hallilla (Sähkökuja 3). päivänä 2026 9 Seuratoiminta Kouluruoka Vuokrattavana Myydään Kokouksia •Rakennustyöt ammattitaidolla – pyydä tarjous! •Sahatavaran myynti, myös kyllästettynä •Ulkovuorija sisäpaneelit Kysy lisää! Soita Juhalle p. Torstaina 22.1. Painotus on siis Lounais-Suomessa luonteva. Pohjanmaa ja KeskiPohjanmaa ovat kaksi muuta maakuntaa, joissa laivalle lähteminen jakautuu tasaisesti Tallinnan ja Tukholman välille. klo 14.30–15.00. Kasvisruokailijat: kasvispyörykkä. Kunnantalolla järjestetään myöhemmin avoimet ovet, jonka aikana kunnantalon palveluihin ja peruskorjattuihin tiloihin pääsee tutustumaan. 050 551 1374. Kokouksessa valitaan Keskustan edustajat Iitin lautakuntiin ja käsitellään syyskokouksen asialistan kohdat 13 f, h ja i. Näytelmässä on musiikkia, mutta varsinainen musiikkinäytelmä se ei ole. Kasvislounas: tomaattinen kasviskastike (sydänmerkkiateria) . Käsikirjoitus ja musiikki ovat Mari ja Iikka Kahrin käsialaa ja Mari Kahri myös ohjaa näytelmän. mahd. alkaen klo 13.30. Robin Hood on aikaisemmin esitetty mm. klo 12.00– 15.00 kirjasto. Ke: kasvissosekeitto, edamjuusto, kurkkuviipale, ruispala (sydänmerkkiateria) . Mutta tämä kertoo Turun matkustajasataman ja Turun laivojen paikallisesta merkityksestä, Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoo tiedotteessa. klo 12.00–14.00. Mari Kahri on ohjannut aikaisemminkin Iitissä, vuonna 2018 näytelmän Pekka Töpöhäntä . Kasvislounas: kasvissosekeitto (sydänmerkkiateria) . Tervetuloa mukaan! Etelä-Iitin aluefoorumi ma 19.1.2026 klo 18.00 Iitin kirjasto Pohjois-Iitin aluefoorumi ti 20.1.2026 klo 18.00 Vuolenkosken Seurantalo Ensi viikolla Iitinseudussa teemana urheilu Ensi kesän näytelmänä Robin Hood Sanna Kausalainen-Szigetközi Iitin harrastajateatterin uusi puheenjohtaja on Aamu Ojapalo Iitin harrastajateatterin uusi vuosi on käynnistynyt. — Lounaissuomalaisten poikkeuksellista Tukholma-innostusta ruokkivat Turusta liki päivittäin sinne lähtevät laivat. Iitin ortodoksiapiiri ry. Tänään torstaina 15.1. Tiedot ovat peräisin Tallink Siljan datasta. klo 9–14 Isolla-Valkjärvellä, os Soinintie 1. Pentikin Paviljongissa. Käsityökerho ma 19.1. Kasvisruokailijat: kasvispastavuoka. Toiseksi aktiivisimpia Tallinnan-kävijöitä ovat kymenlaaksolaiset. To: sitruunainen kanakeitto, paprika, hummus, moniviljaruutu, mangorahka. Syyskokouksessa myös kutsuimme kunniapuheenjohtajaksemme pitkäaikaisen IHT:laisen, kulttuurin ja taiteen moniosaajan, taiteilija Iina Helanderin. Kunnantalo palvelee jälleen normaalisti 28.1.2026 alkaen osoitteessa Rautatienkatu 22, Kausala. Kuukausitapaaminen Ravilinnan kahvio tänään to 15.1. Päijäthämäläisten laivamatkoista 76 prosentti suuntautuu Tallinnaan ja he ovat maakunnista neljänneksi innokkaimpia risteilijöitä. Iitin Eläkkeensaajat. Lisäksi joka päivä: leipä, levite ja ruokajuoma. Lisäksi joka päivä: ruokajuoma, leipä, levite. Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, Nöjd toteaa.. Kyseessä on koko perheen näytelmä. Kunnantalon toimintojen muutot kiinteistöön toteutetaan 19.–27.1.2026 välisenä aikana. Pe: lihapyörykät, perunasose, jäävuorisalaatti, tomaatti, sweetchilikukkakaalit. 040 558 5927. klo 12.00. Kasvisruokailijat: savutofuseljanka. Huoneiston levyinen lasitettu parveke, parkettilattiat. 0400 475 510 Lentopalloa; Dtyttöjen (U13 T) turnaus liikuntahallilla la 17.1. kerroksen läpitalon päätyhuoneisto (72 m 2 ). Seuraottelu, avoin pilkkikilpailu Iitin Kalamiehet–Nastola–Lahden Kalaveikot Lahdessa la 14.2. Ilm. Meno ja paluu 30 min. Niin ikään eteläsavolaisten risteileminen kohdistuu 76-prosenttisesti Tallinnaan. Tilaisuuden tiedot julkaistaan myöhemmin. kahvihuone. klo 13.00. Ravilinnassa. Suomen suurimpia Tallinnan-risteilyjen faneja ovat päijäthämäläiset. klo 18.00 jäsenille tarkoitetut kutsut eteeristen öljyjen parissa Elisalla. pian Gunillalle p. Laulun ystävät to 22.1. aiheen ympäriltä 14.2. Varsinaissuomalaisten laivamatkailusta 57 prosenttia kohdistuu Tukholmaan ja 43 prosenttia Tallinnaan. SÄÄSKJÄRVEN NAISET ja YSTÄVÄT. To: tonnikalapasta, kukkakaali, jäävuori-herneporkkanasalaatti (sydänmerkkiateria) . Myös Päijät-Hämeen työvoimapalvelut palvelevat asiakkaitaan ennalta sovittuina aikoina. Kokoontuminen Mukkulan kartanon rantaan. Pelaamme kokoontumisen jälkeen bingoa pientä korvausta vastaan. Robin Hoodin työstäminen kesän 2026 näytäntökautta varten käynnistyi maanantaina 12.1. kello 18 Ravilinnan juhlasalissa. Hahkijoilla työpaja ko. klo 12.15 seurakuntakeskus. klo 12.00–14.00. Ohjaaja lupasi, että mukaan mahtuu vielä vallan hyvin ja kaikille halukkaille löytyy tekemistä näyttämöllä. Pelikerhot kirjasto, maanantaisin 26.1. Kävelijät aloittavat pe 16.1. klo 11, kokoonnutaan Sääskjärvellä Rehtorin parkkipaikalla. Pe: tomaattinen broilerkastike, perunat, kiinankaali-maissi-salaatti, kurkku (sydänmerkkiateria). Kahvittelua ja seurustelua entiseen tapaan. Koruyhmä kokoontuu tiistaisin Kausalan Meijerillä alkaen klo 17.00. Viime vuoden puolella pidetyssä syyskokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja ja hallitukseen yksi uusi jäsen. klo 14.30 HUOM! paikka Ravilinnan kahvio. Kokoontuminen tsasounalla klo 13.00. Bingo ke 21.1. Ensi kesän näytelmänä on Robin Hood . Eteläkarjalaisten 75-prosenttisesti. Suunnitellaan kevään ohjelmaa. Iitti-Nastola Sydänyhdistys ry. Elävien järjestöjen ja tapahtumien Iitti-hanke Aluefoorumit iittiläisille yhdistyksille ja kyläyhdistyksille. klo 9–14 Vesijärvellä. Ti: kalapuikko, kermaviilikastike, perunasose, jäävuori-mandariini-tomaattisalaatti (sydänmerkkiateria) . Vieraana Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:n toiminnanjohtaja Annukka Tuominen. kirjastolla. Kasvisruokailijat: kasvisnakkikastike. mennessä, puh. klo 10.30. Keittiössä täyskorkea jääkaappi ja pakastin sekä astianpesukone. Uusiakin ystäviä mahtuu molempiin tapahtumiin mukaan! Kysellä voi Raijalta p. Vetäjä tulee kertomaan öljyistä (100 % eteerisiä) ja kuinka luonnollisia öljyjä voi käyttää oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Kesän lähestyessä harjoitustahti tietysti kiihtyy ja lumien kadottua harjoitukset siirtyvät kirkonkylälle, kesäteatterille. Satakuntalaisten laivamatkailusta 53 prosenttia kohdistuu Tukholmaan. 044 297 3067. klo 12.00–15.00. Kouvolan ja Korvenkylän teattereissa. Iitinseutu Torstaina tammikuun 15. Ilmoittautuminen Elisalle 15.1. klo 18.00 kokoonnutaan Kausalan Meijerille ideoimaan a v a i m e n p e r i ä Kulttuurikuun kirjaston käsityötapahtumaan 14.2. Heidän laivamatkoistaan 75 prosenttia suuntautuu Tallinnaan. Helmikuun kerho on kirjaston Sjögren-salissa ke 11.2
Iitinseutu Torstaina tammikuun 15. päivänä 2026 11 Haluan ostaa kultasi! Katso kotikulmiesi aikataulu ja varaa yksityisaika kultakiertue.fi
Yrityksestä kunnostautui myös Oona Jalkanen, jonka 12 pistettä tulivat äärettömän vähillä virheillä. Kokonaisuudessaan tämä oli meiltä suhteellisen ehjä esitys, Porevesi kommentoi. Tolppien välissä Eero Heino pelasi varman ottelun ja oli etenkin päätöserässä tärkeässä roolissa torjuessaan Hatsinan kirihaaveet. Otteluisäntä Boldanin edustaja Miikka Hintsanen valitsi Yrityksen parhaana Jenni Mäkisen. Voitto oli iittiläisille erityisen tärkeä, sillä sen myötä joukkue kasvatti eroa karsintaviivaan ja pysyi tiukasti mukana pudotuspelikamppailussa. Päätöserässä Hatsina hallitsi ajoittain peliä, mutta ei pystynyt kaventamaan eroa ratkaisevasti. Runsaslukuinen yleisö, 150 silmäparia, sai nähdä Yritykseltä avauserässä kauden parasta peliä. Ottelun avauserä eteni tasatahtiin ja molemmat joukkueet vastasivat toistensa osumiin. Kyljykset jatkaa miesten salibandyn kakkosdivarin otteluitaan ensi lauantaina 17. Hyvin onnistui myös mega-arpajaiset, mitkä myös yleisö otti hienosti vastaan. Vierasottelu Järvelän Jäppärää vastaan käynnistyy kello 15.30. Saana Tapion ilmavat hyökkäykset jäivät mieleen, kuin myös libero Hilla Martikainen ja passari Aada Romppainen. Puolakka mursi jalkansa edellisessä Hatsina ottelussa 2,5 kuukautta sitten. Kun Arsi samalla petrasi peliään selvästi, ei lopun korjausvaihdot enää muuttaneet erän kulkua ja Hamina tasoitti erät numeroin 20-25 ja näin isot numerot olivat tasan 1-1. Tähän vuoteen tehtiin pientä kenttien uudelleenjärjestelyä ja se toi kaivattua muutosta peliin. — Alku oli tasaista molempiin suuntiin, mutta toisessa erässä saatiin paineen kautta Hatsina ahdinkoon. Seuraava kotiottelu on 8. Kyljykset sai otteluun myös tärkeän paluumuuttajan, kun Joni Puolakka palasi kentille loukkaantumisen jälkeen. Arsin parhaana palkittiin koko ajan parantanut Maisa Jarvanne, joka tehtaili 15 pistettä. Yrityksen parhaana palkittiin Jenni Mäkinen, jonka verkkopeli oli Arsille liikaa. Kolmas erä kirjattiin tasan 2–2 ja ottelu päättyi lopulta Kyljysten ansaittuun 8–4-voittoon. Rantaselle kuitenkin tärkeän pelaajan tunnustus ja päähtän lierihattu. Tehokas ilta palkittiin myös Intersport Kouvolan ottelun parhaan pelaajan palkinnolla. Sunnuntaina kosketus passari Aada Romppaisen vielä vähän kangerteli, vaikka muutama hieno yhdistelmä nähtiinkin. tammikuuta kotikentällä lukemin 8–4. Toisessa erässä kotijoukkueen ote vahvistui selvästi ja alle kahden minuutin sisään syntynyt kolmen maalin ryöppy siivitti Kyljykset jo 6–2-johtoon. Arsin parhaana palkittiin Maisa Jarvanne (oik).. Kokonaisuudessa Yrityksellä on nyt nippu, joka taistelee tosissaan lohkossaan neljän porukkaan. Yleisö palkitsi äänekkäästi myös Yrityksen tyttöjunioreiden esiintymisen toisen ja kolmannen erän välissä, kun tytöt juoksivat peliasuissaan keskikentälle kahdesta ovesta vuorotellen. Jälki oli hurjaa, kun vastaaotto toimi ja verkolla oli pituutta ja voimaa normaalia enemmän. Niiden ansiosta saatiin revittyä mukavasti eroa karsintaviivaan ja pysyttiin samalla mukana pudotuspelikamppailussa, Porevesi totesi. tammikuuta, kun joukkue matkustaa Kärkölään. päivä helmikuuta, kun vieraaksi saapuu lohkon kärkijoukkue Joen Juju. Lopputulos 3-1 (25-10, 20-25, 26-24, 25-18) nosti Yrityksen tasaisen lohkon nelikkoon. Mäkinen tekikin ottelun kovimman pistesaaliin, 17 pistettä. Ottelun neljäs erä ei sekään kulkenut avauserän malliin, vaikka Yritys oli jo toipunut Arsin haasteista. Kun kaksikon lisäksi muu joukkue otti vahvasti roolia, oli vierailijat todella helteessä. Porevesi korosti voiton merkitystä myös sarjatilanteen kannalta. — Nämä kolme pistettä olivat meille todella tärkeät. Hatsinaa vastaan Puolakka esiintyi vahvasti ja kirjautti tehopisteet 1+1. Vuonna 2008 syntynyt iittiläinen pääsi pelaamaan uransa ensimmäiset minuutit sarjatasolla ja keräsi arvokasta kokemusta kakkosdivarista. Ottelun suurimmaksi hahmoksi nousi Severi Porevesi, joka iski tehot 3+2 ja oli jatkuva uhka Hatsinan puolustukselle. Toiseen erään valmennus teki lähes kuusikollisen vaihtoja, mutta sitä joukkue ei kestänyt. Kolmannessa erässä Yrityksen peli takerteli edelleen ja Arsi pysyi hyvin kyydissä ja oli jo eräpallossa, kunnes Yrityksen verkkovoima ratkaisi erän numeroissa 26-24. Illan ilonaiheisiin kuului myös nuoren Eevert Puntin ensiesiintyminen miesten kakkosdivarissa. Poreveden mukaan ottelun alku oli vielä tunnustelevaa peliä, mutta ratkaisu nähtiin toisessa erässä. Saara Rantanen tiedetään hyvänä torjujana ja nopeiden passien päättäjänä ja sen hionta on vielä harjoitukissa meneillään. Ottelu on katsottavissa Kyljysten Youtube-kanavan kautta. Hyvin esillä olivat myös Mirella Mikkola 12 pisteellä ja Pauliina Knuuttila, jolle kirjattiin 10 pistettä. Hatsina ottelun -tilastot: Severi Porevesi 3+2 Lauri Turunen 1+2 Ville Ala-Outinen 1+1 Antti-Einari Roini 1+1 Joni Puolakka 1+1 Joel Puntti 1+0 Eemeli Talja 0+1 MV Eero Heino 34/38 torjuntaa Kuva: Janne Virtanen Yritys 3-1 voittoon taistelevasta Arsista Mäkisen ja Rantasen paluu toi kovuutta Kausalan Yritys selvitti taistelevan Haminan Arsin naisten lentopallon 2-sarjan kotiottelussa viime sunnuntaina. Voima näkyi ennen kaikkea Rantasen muutamassa näyttävässä paterihyökkäyksessä, kun Mäkinen käytti yleispelaajana pituutta ja ponnistusvoimaa verkon laidoilla. Yleisön syttyessä loppu oli kosmetiikkaa. Kyljykset pääsi kuitenkin erätauolle 3–2-johtoasemassa. 12 Iitinseutu Torstaina tammikuun 15. päivänä 2026 URHEILU Henri Haapaniemi Hannu Backman Kyljykset käynnisti vuoden vakuuttavasti Hatsina kaatui lukemin 8–4 Kyljykset aloitti vuoden 2026 ottelunsa vahvalla esityksellä miesten salibandyn kakkosdivarissa, kun mikkeliläinen Hatsina kaatui lauantaina 10. Siihen oli ennakkoonkin odotuksia, sillä Yrityksen kaksi uusvanhaa vahvistusta, Jenni Mäkinen ja Saara Rantanen oli mahdutettu avaukseen yhdessä Aada Romppaisen, Silmu Cihangirin, Oona Jalkasen, Saana Tapion ja libero Hilla Martikaisen kanssa. Ratkaisevaan osaan nousi vaihdosta kentälle otettu Noora Ojala, joka veteli 4-paikalta pienessä ajassa kuusi tikkiä