8 N’avetasta löytyy henki s. Ministeri Jari Lepän mietteet s. 10 3 | 2017 | Lehti yhdistää suomalaisen elintarvikeketjun. 6 Petri räätälöi nyt jäätelöä s. 4 ”Supparin” uusi ilme avautui s
– Vuoden Suomalainen Elintarvike -palkinto on ikoninen, ja on erittäin suurta, että Nyhtökaura sai sen tänä vuonna, iloitsee teknologiajohtaja Reetta Kivelä Gold&Green Foodsilta. Nyhtökauraa valmistaa Gold&Green Foods Ltd. Tänä keväänä perustettiin Keskuskauppakamarin yhteyteen uusi kauppatapalautakunta, jonne saa jättää anonyymistikin tietoa epäterveistä kauppatavoista. Alkutuottajien ahdinko on jo sillä tasolla, että se huolestuttaa elintarvikeketjun muitakin osapuolia. Tuotekehityksen ohella töitä on tehty tuotantomäärien kasvattamiseksi ja nyt Nyhtökauraa on vihdoin saatavilla laajasti koko Suomesta. Voittajatuotteen lisäksi finaalissa olivat Apetit Tuorekset Sienestäjän pannuvihannes, HK Maakarit® Nürnbergin Günther grillimakkara, Hyvä Apaja uunivalmis, ruodoton kirjolohifilee paistopussissa (pippuri), Jyväjemmari-ruissiemenkuivaleipä, Kelkka-drinkkisekoitus ja Uunipaahdettu RuisLastu sour cream & onion. – Se, että suomalaiset ovat ottaneet Nyhtökauran heti niin hyvin vastaan, on auttanut meitä juoksemaan kovempaa. Näinhän on ollut sitten vuoden 1995, jolloin elintarviketuonti vapautui tuontirajoituksista ja tulleista EU:n sisämarkkinoilla. Kotitaloudet käyttävät elintarvikkeisiin vain noin 13 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan, osuus on puolittunut sukupolvessa. Kauppojen välinen kilpailu onkin kovaa, vaikka muuta väitetään. Kilpailun raati nimesi Gold&Green Nyhtökaura™ nuden finalistien superinnovaatioksi ja kuvaili tuotetta seuraavasti: ”Ohittamaton suomalainen ruokainnovaatio kuluttajalle maistuvassa muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että maatalousyrittäjä saa vain kolmanneksen kohtuullisesta palkasta ja kolmanneksen oman pääoman korosta. Ensimmäinen kauppatapalautakunta perustettiin 2014, mutta mikään yritys ei rohjennut tehdä sinne valitusta epäreilusta menettelystä. Seuraavaksi aiomme laajentaa toimintaa Ruotsiin, Kivelä jatkaa. l Nyhtökaura vei voiton Balanssi puuttuu Elintarvikeketjun epätasapaino on tunnettu ongelma meillä ja muualla. Sekä tiedotusvälineet että viranomaiset valvovat sitä, että kaupan on kilpailtava ”verissä päin”, jotta kuluttaja saa ostoskorinsa mahdollisimman halvalla. Elintarvikeyritykselle on elämän ja kuoleman kysymys, että se pysyy kauppaketjujen valikoimissa ja siksi tarjoukset viritetään tasolle, joka ei aina kata kustannuksia. Siksi kannattavuuskerroin on laskenut 0,35:een. Kaikkien maatilojen keskimääräinen kannattavuuskerroin on laskenut vuodesta toiseen. Kilpailu luo kovan paineen sisäänostohintoihin. Se sisältää runsaasti hyvälaatuista proteiinia, josta löytyvät kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot, ja lisäksi hyvää tekevää kauran ravintokuitua. Hänellä on ”mission impossible” löytää keinoja ruokaketjun toiminnan tasapainottamiseksi. Epätasapaino on vain pikkuhiljaa muodostunut viljelijän kannalta kestämättömäksi. Vuonna 2010 alettiin EU:n komission aloitteesta rakentaa elintarvikeketjuun itsesäätelymekanismia, jolla turvattaisiin hyvien kauppatapojen periaatteet. Yleisöäänestyksessä oli mukana seitsemän asiantuntijaraadin valitsemaa tuotetta. Nyhtökauraa saa kahtena muuna makuvaihtoehtona, ja myynnissä on myös kausimakuja. Kuluttaja on tunnetusti kingi elintarvikeketjussa. Elintarviketeollisuuden kustannuksista ainoa joustava komponentti on ostot alkutuottajilta. Ministeriö asetti huhtikuussa ruokaketjun selvitysmieheksi Ilkka Mäkelän. Alkutuottajat ovat ahtaalla etenkin silloin, kun tarjontaa on enemmän kuin tarvetta. Maanviljelijöillä ei yleensä ole muuta myyntikanavaa kuin jalostava teollisuus, toki tuoreita kasviksia ja kananmunia voidaan myydä myös suoraan kaupoille ja kuluttajille. Ennennäkemättömän ilmiön Suomessa luonut Nyhtökaura valmistetaan kaurasta, härkäpavusta ja keltaherneestä. Uusi maatalousministeri Jari Leppä sanookin tässä lehdessä, että näin ei voi jatkua. Ainoa joustava komponentti heillä on tinkiä omasta palkkavaateesta ja oman pääoman koroista tai tehdä entistä enemmän työtunteja. Sitä todistaa pitämättömästi se, että T-ryhmä, E-ryhmä ja viimeksi brittiläinen pääomasijoittaja Triton joutuivat heittämään pyyhkeen kehään. Pääkirjoitus Jouko Tikkanen V uoden Suomalainen Elintarvike -äänestyksessä ei tänä vuonna ollut epäselvää voittajasta, kun ehdolla oli nyhtökauraa, Gold&Green 250 g nude. Vuonna 2000 se oli vielä 0,71 ja viime vuonna enää 0,35. Nyhtökaura loi uuden tuoteryhmän ja madalsi myös kynnystä kokeilla uudenlaisia raaka-aineita ruuanlaitossa. Taustalla teknologinen innovaatio ja pitkälle katsova visio uusista ja helppokäyttöisistä proteiinilähteistä. Kuten ministeri Leppä toteaa, kauppa tarkoittaa hyvää kotimaiselle tuotannolle ja haluaa edistää sitä. Vaihda vapaalle , hae uusin Oma PIHA lehtipisteestä! Pihan vuosi alkaa keväästä Pihakalenteri 2017/2018 Nyt vain 15 €! www.omapiha.info 2 | Hyvää Pataa | 3 | 2017 |. Erityistä on myös, että tuote on suunniteltu alusta pitäen kansainvälisille markkinoille.” Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017 -kilpailuun osallistui yhteensä 50 Suomessa kehitettyä ja valmistettua uutuustuotetta. Tuottajat joutuvat maksamaan viljelytarvikkeet, rehut, työvoiman palkat ja koneet
– Lämpöisenä päivänä kauppa on käynyt, mutta viileänä myynti on jäänyt vähäisemmäksi kuin mikä sen tulisi kalenterin mukaan olla. l Sisällys 4 N’avetasta löytyy henki Sipoolainen leipomokahvila oli Cityn ravintolaäänestyksen voittaja. Piha pullollaan ihania ulkokukkia Helsinki Tampere Kuopio 010 396 83 04 010 396 83 60 010 396 83 72 Seinäjoki Oulu 010 396 83 90 010 396 83 80 Soita tai tilaa verkosta www.kukkatoimitus.fi/kauppa Heidi palvelee HKT:n pihalla 010 3968 307 Pysy päivitettynä tuoreimmat uutiset aina Kukkatoimituksen facebook sivulla. Myynnissä oltiin pari viikkoa jäljessä, mutta nyt enää 1 – 1,5 viikkoa, luonnehti Petri toukokuun 17. päivänä markkinatilannetta. 10 Petri Laukontaus räätälöi nyt jäätelöä Suomen Jäätelö käyttää alkuperäisen suomenkarjan maitoa. Maaniityn puutarhassa on jouduttu tekemään paljon ylimääräistä työtä, kun keKylmyys jarrutti kesäkukkien kauppaa säkukkia ei ole voinut normaalin tapaan harventaa. 6 K-supermarkettien uusi ilme avautui Ilkka Rantala on kauppiaana Martinlaakson ostarissa. Olemme joutuneet kuljettelemaan kukkia edestakaisin huoneesta toiseen, jotta kasvutila riittäisi. Petri Maaniitty kauppasi orvokkeja ja muita kesäkukkia Helsingin Tukkutorilla. Suomalaista superfoodia parhaimmillaan! Myynti • Organic Health Tukku suppilog.. • impolankasvitila.. 12 Yrjö Wigren täyttää 100 vuotta Keijo Vataja luotsaa Suomen vanhinta lihanjalostusyritystä. Petri Maaniitty toteaa, että noususuhdanne ei näy kesäkukkakaupassa, vaan ihmiset pitävät kukkaron nyöriä tiukalla varmuuden vuoksi. P etri Maaniitty Somerolta kertoi kesäkukkakaupan alkaneen huhtikuussa hyvin, mutta pääsiäisen kylmiin säihin se pysähtyi kuin seinään. (09) 773 68 68 www.heikinlihaoy.com Kotimaiset elintarvikkeet ja ravintolisät öljyhampusta. (09) 761 470 Fax. • suoramyynti Kaarlo Impola • 040 725 0065 • Kämmäkäntie 754, Sastamala info@impolan.. Työpajankatu 2 00580 Helsinki Puh. Kaudesta tulee lyhyt ja kiireinen, jos sää lämpenee. Liity ryhmään: www.facebook.com/groups/HelsinginKukkatoimitus/ | Hyvää Pataa | 3 | 2017 | 3. 14 Kiinasta markkinoita myös pientuottajille Matti Leirimaa tuntee Kiinan kauppatavat. 8 ”Elintarvikeketjuun on löydyttävä tasapaino” Uuden maatalousministeri Jari Lepän haastattelu. – Kasvutilasta oli todella puutetta, kun tavara ei kulkenut eteenpäin. – Nyt on orvokkien myynti vauhdissa, kun ihmiset eivät vielä uskalla muuta istuttaa
Asiakkaita virtaa katsastamaan somessa kuuluisaksi tullutta paikkaa matkojen päästä ja heistä tuleekin vakiokävijöitä. Kolmas selitys on paikkaan liittyvä mystinen karma. Ei tänne hakeudu töihin sellaiset, jotka eivät uskalla olla aidosti läsnä. Johanna ei koskaan aiemmin ole ollut töissä kahvilassa tai ravintolassa. Se mikä voi valvottaa öisin, on paperihommat. Johanna on saanut muutaman vakavan ostotarjouksen yrityksestään, mutta ei ole ollut halukas myymään. Nyt heitä on kuusi ja yrityksessä työskentelee myös kaksi Johannan tytärtä, ja lisäksi nuorin, vielä 12-vuotias tytär pyörii mukana. Sirénin, jolla oli leipomo navetassa ja pieni myymälä mutterinmuotoisessa huvimajassa. Pihapiirissä on honkahirsinen savusauna ja juhlatalo, joita vuokrataan tarjoiluineen niin yksityisiin kuin yritystenkin juhliin. Saat olla iholla asiakkaiden kanssa konkreettisesti, kun he haluavat halata. – Minulle harmittaa, kun asiakkaat eivät mahdu parkkiin tai täällä on pitkä jono. – Tämä on ihana työ, ensimmäinen työpaikka, josta en odota eläkkeelle pääsyä. L eipomokahvila N’avetta on perustettu 2013 ja se sijaitsee Uuden Porvoontien varrella 25 kilometriä Helsingistä Porvooseen päin. Johannan toimistopöytä on kahvilassa asiakkaiden keskellä. – On paljon asioita, joiden on kuulunut mennä niin. 4 | Hyvää Pataa | 3 | 2017 |. Samuli halusi minun jatkavan ja opetti leipomaan. Minulle riittää, että myös työntekijöillä on kivaa. Johanna sanoo, ettei hän ole hakenut yhtään henkilökuntaa, mutta aina on tupsahtanut ideaali henkilö paikalle juuri silloin, kun väkeä on tarvittu. Asiakkaat kertovat tarinoitaan. Johannan itsensä pohtima selitys on rakennukseen ja siellä olevaan jokaiseen esineeseen liittyvät tarinat. Ravintola meren rantaan Uusi ravintola sijaitsee Gumbostrandissa, kolmen kilometrin päässä leipomokahvilasta. Hän teki Keskolla parikymmenvuotisen uran markkinointija mainostehtävissä. Johannan tulo yrittäjäksi on ollut sattumien summa. Pihalla on mutterin mallinen huvila, jossa on sisustuspuoti Villa Nokkonen. Toisilleen tuntemattomat ihmiset ryhtyvät juttelemaa, kuvailee Johanna paikan fiilistä. – Asiasta kuullessaan 12-vuotias tytär kysyi, missä minä sitten isona leivon, jos sinä myyt paikan, herkistyy Johanna. Täällä on aikoinaan asunut paljon onnellisia ihmisiä ja eläimiä, arvelee Johanna. Hän on väsäämässä uutta omavalvontasuunnitelmaa, sillä pian hän avaa ruokaravintolan. Pihalla olevassa savusaunassa vieraillessaan hän tapasi entisen omistajan Samuli N’avetasta löytyy henki Sipoon Västerskogissa sijaitseva Leipomokahvila N’avetta on saanut suursuosion. Sitä pitää Johannan kanssa samanhenkinen yrittäjä Tarja Sjögren. Triplavoitto tuli, vaikka N’avetta sijaitsee äänestysalueen ulkopuolella. Hän järjesteli mm. Leipomokahvilan tarina on ihmeellisyyksiä täynnä. Uunituoreitten ja paikalla leivottujen leivonnaisten tarjonta on myös yksi suosion syistä. Pian hänellä avautuu N’avetan Laituri -niminen ravintola meren äärellä. Myös Petri-puolisolle siunautuu hommia, vaikka hänen työnsä on muualla. Siinä on 50 asiakaspaikkaa sisällä ja toiset 50 terassilla. – Minun piti hymyillä ja nyökätä samanaikaisesti, mutta enhän minä osannut ja otto jouduttiin ottamaan kymmenen kertaa. ”Simo vaatehuoneelta”-mainosten filmauksia, ja joutui kerran mallin puuttuessa itsekin kuvattavaksi mainokseen. Ohjaaja sanoikin, että tämän vuoksi tarvitaan oikeita malleja, nauraa Johanna – nyt aidosti. Johannalla on käynyt mielessä myös N’avetta-konseptin laajentaminen. Leipurit aloittavat päivänsä aamulla varhain ja vielä puolen päivän aikaan he leipovat uudet tuoreet leivonnaiset tiskiin. Maanantaina fiilis on yhtä hyvä kuin perjantainakin, ihastelee Johanna ja sitten muistaa, että onhan hän täällä myös lauantait ja sunnuntaitkin. Itse nautin syksystä ja tuiskusta, kun saa panna villasukat jalkaan ja kynttilät palamaan. Leipomosta aina tuoretta Toinen yrittäjä vuokrasi tilat ja aloitti kahvilanpidon navetassa. Maalaistunnelmaa kahvilasaliin tuovat myös Nikulan luomukananmunat, joita asiakkaat ostavat. Johanna kertoi tulleensa kahvilaan ja saaneensa tunteen, että tässä on hänen tiensä. Kahvilan nimen ranskalaisväritteinen kirjoitusasu johtuu siitä, että Navetta-nimisiä yrityksiä oli jo ennestään Suomessa eikä samaa nimeä voinut rekisteröidä. Tarinoita ja karmaa Ehkäpä menestys kumpuaakin tästä, sillä Johanna asettuu henkisesti jokaisen asiakkaan saappaisiin. Tykkään laittaa pullaa esille, keittää kahvia ja palvella asiakkaita. – Monet asiakkaat ovat kertoneet kokemuksistaan, kuinka he ovat tullessaan olleet kiukkuisella päällä, mutta pois lähtiessään olleet yhtä hymyä. Kysymys on siitä, miten aidosti haluat palvella. Leipomokahvila N’avetta Oy:n omistaja Johanna Petsalo-Helin sanoo, ettei hän ole luonteeltaan yrittäjä. En osannut opettaa, toki kohtelias voi olla. Nimekseen se on jo saanut N’avetan Laiturin, kun sinne pääsee myös mereltä veneellä. Viime vuonna City-lehden suuressa ravintolaäänestyksessä N’avetta kahmi kolme voittoa: pääkaupunkiseudun paras kahvila, paras palvelu ja paras sisustus. Monet itkut on leipomon rappusilla itketty. – Emme lupaa aurinkoista terassia, vaan paikan imagokuvassa on myrskyävä meri. Hyvää Pataa -lehti päätti selvittää menestyksen salaisuutta. – Me olemme kuin näytelmäkerho, tuntuu että aina on menossa show vaikka ei olekaan. Punamullalla maalattu Leipomokahvila N’avetta on sata vuotta sitten rakennetussa navetassa. Sekin on kiinnittänyt minut paikkaan, muistelee Johanna. – En suunnittele viettäväni aikaa eläkeläisenä olkihattu päässä Bahamalla. Johanna hakee ravintolaan C-oikeuksia, jotta laadukkaita oluita voisi tarjota ruokailijoille, pubia hän ei tavoittele. – Me halutaan avata mahdolliset uudet paikat itse, sillä paikan henkeä ei voi monistaa. Salissa on 28 asiakaspaikkaa, ja ihmiset joutuvat tai saavat tulla toistensa pöytiin. Leipomon lähes koko tuotanto myydään oman tiskin kautta kahvilan asiakkaille ja kotiin vietäväksi. Hyvä fiilis tarttuu Paikan sisustus on rakennettu hyvällä maulla ja tarinoilla. Mainosalalta ihmisten lähelle – Nuori tytär kysyi, miten voi opetella asiakaspalvelua. – Piti ottaa lainaa pankista. Sillä kertaa asiasta ei puhuttu. l Johanna Petsola-Helin on löytänyt leipomokahvilan pidosta työn, jossa viihtyy
2. Vuonna 2012 avattiin Teurastamon alueella uuden aallon lihakauppa, Teurastamon Portti, josta saa tutun lihakaupan valikoiman lisäksi herkullista kotiruokalounasta sekä Josperhiiligrillissä valmistettuja lihaisia herkkuja. 4. Tarjoamme teille: • Laadukkaat ja tuoreet tuotteet • Kilpailukykyiset hinnat • Henkilökohtaisen palvelun • Toimivan logistiikan Palvelemme Teitä arkisin ja lauantaisin Lisäksi päivystämme 24h. 020 755 9895 teurastamonportti@roslund.fi Kivikonlaita 32, 00940 Helsinki Puh. • www.jhvihannes.. 1. 020 755 9890 kauppahalli@roslund.fi TEURASTAMON PORTTI Työpajankatu 2 00580 Helsinki Puh. avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Hakaniemen halli, 00530 Helsinki Puh. Se sijaitsee Sipoon Västerskogissa, Uuden Porvoontien varrella. Tavoitat meidät aina. Vuoden 2013 alussa avattiin samalla konseptilla toimiva lihakauppa/ravintola uusittuun Hietalahden halliin. Juhlatalo ja savusauna ovat tarjolla yritysten ja perheiden juhlatiloiksi. 09 753 8378 www.reininliha.fi TUOREEN LIHAN ERIKOISMYYMÄLÄ Kesän parhaat herkut saat Reiniltä www.yrttiahlberg.fi Yrtit, versot ja syötävät kukat Luomua Sipoosta, puhtaasti puulla ja tuulella tuotettu Sipoo Suomi Lihakauppa Roslund on vuonna 1935 perustettu perheyritys ja tänä päivänä yrityksen palveluksessa toimii jo neljäs sukupolvi. Navetta on rakennettu noin sata vuotta sitten. 3. Sisustukseen on käytetty huolella valittuja esineitä, joilla jokaisella on oma tarinansa. 1 3 2 4 | Hyvää Pataa | 3 | 2017 | 5. TERVETULOA ASIOIMAAN ROSLUNDILLE! ROSLUND HIETALAHTI Hietalahden kauppahalli Lönnrotinkatu 34 00180 Helsinki Puh. Lihakaupan lisäksi toiminta on laajentunut myös ravintola-alan puolelle. (09) 2764 030 • Fax (09) 2764 0333 myynti@jhvihannes.. Laura Kiviaho palvelee iloisella mielellä asiakkaita
Pakasteet ja viileässä pidettävät tuotteet ovat ovellisissa kaapeissa. Korvasi Lidlin, vieressä S-market Aiemmin K-supermarketin tiloissa toimi Lidl, mutta siltä loppui vuokrasopimus ja Kesko vuokrasi tilat Cityconilta. Muokkaamme valikoimaa vastaamaan alueen asiakkaiden tarpeita. Käytävänäytöt ovat uuden visuaalisen ilmeen mukaisia. Hyllylaivojen sijoittelu tuo tuotteet hyvin esille. Asun Järvenpäässä, joten tänne Martinlaaksoon on vain 10 minuuttia pitempi työmatka kuin Jokelaan. WWW.PEKKAVEHVILAINEN.FI K auppias Ilkka Rantala jakoi silminnähden tyytyväisenä ja onnellisena asiakkailleen Reilun kaupan ruusuja avajaisten jälkeisenä päivänä. l K-supermarkettien uusi ilme avautui Vantaalla Ruokakesko on uudistamassa vähitellen K-supermarket -ketjun kaikki yli 200 kauppaa. Asiakas saa hyvän fiiliksen kohdatessaan sen värimaailman. Kauppa on auki 7–22, sunnuntaina avaus on kello 9. Meillä asiakas voi vaikuttaa valikoimaan ja pyrimme toteuttamaan hänen toiveensa ripeästi. Avaruutta ja selkeyttä Kaupan miljöö eroaa suuresti entisestä. Siinä on vastuuta, mutta myös vapautta. Uuden ilmeen mukainen ensimmäinen kauppa avattiin toukokuun 18. Ilkka Rantala rakentaa osastovastaavien kanssa lähituottajakontakteja. – Palvelutiskissä on erityisen näyttävästi kalaa. Herkkutorilta puolestaan saa lihat, kalat sekä kokkausvinkit niin arjen kuin juhlankin ruoanlaittoon. – Leivässä ja hevissä on jo lähituottajia Jokelan ajalta. Kaupan sisustuksessa onkin sitten paljon enemmän mielikuvista ja tyyliä. Ennen kauppiasuraan Ilkka Rantala kertoo olleensa mainosja media-alalla. Ilkka Rantala sanoo tulleensa oikealla alalle ryhtyessään kauppiaaksi. – Ensivaikutelma on, että olen onnistunut palkkaamaan loistavia ihmisiä, kiittelee kauppias. Heti ensimmäisenä päivänä asiakkaat kiittelivät sitä, että tavarat on helppo löytää, kertoo Rantala. Sekä kauppiaalla että asiakkailla oli hyvä mieli. Olen hyvin tyytyväinen, kun sain mahdollisuuden tulla kauppiaaksi tähän uuteen kauppaan. Ilkka Rantala kertoo olleensa kauppiaana vuodesta 2006. Kauppias Ilkka Rantala jakoi asiakkaille Reilun kaupan ruusuja avauspäivän jälkeisenä päivänä. Kauppias uskoo, että niille löytyy nopeasti omat kannattajansa. Saa itse päättää työajoista. Pakasteet ja muut kaupan kylmälaitteet toimivat hiilidioksidijäähdytyksellä. – Tämä on minulle kolmas kauppapaikka. Uusi K-supermarket sijaitsee Martinlaakson aseman viereisessä ostarissa ja niinpä kaupan nimi on paikan mukainen: K-Supermarket Martinlaakson Ostari. Ilkka Rantala korostaa kaupan vahvuuksina palvelutiskiä, paistoleipiä ja heviä. Kiireisille junaan menijöille on runsas paistopistetuotteiden valikoima. päivänä Vantaan Martinlaaksossa. Pyrin rajoittamaan ne 60 tuntiin viikossa usein onnistumatta siinä, naurahtaa Ilkka. Paneudumme erityisen huolella heviin, jossa on neljä massa-aluetta. Edellinen oli Jokelan K-supermarket. Asiakas huomaa tulleensa aivan toiseen värimaailmaan kuin mitä sini-keltaiset ”supparit” olivat olleet. Se on rakennettu sen ympäristövaikutukset minimoiden. – Olen yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineeni oli sosiaalipsykologia, räväyttää Ilkka ja sanoo muillakin K-kauppiailla olevan monenmoisia koulutuksia, mutta yhtään muuta sosiaalipsykologia hän ei ole tavannut. – Kaupassa on avaruutta ja selkeyttä. Kilometrin säteellä asuu 20 000 ihmistä, joten molemmilla kaupoilla on paljon potentiaalisia asiakkaita. K-Supermarket Martinlaakson Ostarissa on myyntialaa 1200 m2. 6 | Hyvää Pataa | 3 | 2017 |. – Hevi on käyntikorttimme. – Yrittäjyys on aina ollut veressä. Kaupassa paistetun leivän valikoima on laaja ja tuoretta leipää on tarjolla aamusta iltaan. Haluan myös, että meidät opittaisiin tuntemaan alueen parhaana leipäkauppana. Kaupassa asiakkaiden erilaiset tarpeet on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin. – Haluamme tuotteiden esillepanolla kannustaa asiakkaita kokeilemaan rohkeasti uusia raaka-aineita ja tuotteita. – Tunnelmat ovat hyvät. Vieressä oleva S-market toimii uuden kaupan kirittäjänä. Lähituottajain verkostoa luodaan Uudessa kaupassa on 20 työntekijää, joista neljä henkilöä oli Rantalan palveluksessa jo Jokelassa. Kiireisille ja omatoimisille asiakkaille kaupassa on neljä itsepalvelukassaa
1 3 2 4 V ain 44 prosenttia suomalaista on sitä mieltä, että Suomessa on kannustava ilmapiiri, joka mahdollistaa kunnianhimoistenkin tavoitteiden toteutumisen. Yli 60 prosenttia vastaajista koki suomalaisen yhteiskunnan mahdollistavan omien unelmien toteutumisen. 4. Tätä mieltä olivat erityisesti nuoret, opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat työtekijät. Suomalaisten mielestä ilmapiiri Suomessa voisi olla nykyistä kannustavampi, vaikka Suomi yleisesti ottaen tarjoaa hyvät mahdollisuudet unelmien toteuttamiseen. • www.robbes.. l ”Suomessa ei kannusteta” | Hyvää Pataa | 3 | 2017 | 7. Tulos käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta. Valikoimassamme lähes 20 eri versoa ja lisää on itämässä... Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Made by Finland -kampanjatutkimukseen. Pieni verso, iso maku Oikein valittu verso kaunistaa annoksen ja syventää maun. Tero Lausala katsoo, että suomalaisten tulisi tuntea tervettä ylpeyttä asioista, jotka maassamme ovat hyvin. Ratkaisuna tähän tarvitsemme enemmän itseluottamusta, toistemme tukemista ja kannustusta sekä tervettä ylpeyttä niistä asioista, jotka ovat Suomessa hyvin, pohtii Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Vastaavasti 95 prosenttia suomalaisista uskoo parempaan hyvinvointiin, kun jokainen kantaa oman kortensa kekoon ja toimii vastuullisesti yhteiskunnassa. Hevissä on neljä massa-aluetta, tomaattitorilla oli valinnanvaraa. Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Made by Finland -kampanja juhlistaa suomalaista työtä ja sen menestystarinoita. Lähes kaikki suomalaiset (97% vastaajista) olivat samaa mieltä siitä, että yhdessä tekeminen ja jakaminen sekä toisten ihmisten auttaminen työpaikalla luovat uusia ideoita ja hyvinvointia. Henri palveli kalatiskissä, mistä hän myi kampelaa. 3. Pakasteet ovat ovellisissa altaissa uudentyylisissä kaapeissa. – Tulos paljastaa, että on vielä paljon tehtävää, jotta me kaikki voisimme uskoa suomalaiseen yhteiskuntaan haaveittemme toteutumisen mahdollistajana. Mukana on yli 80 yritystä ja organisaatiota. +358 40 552 6442 • info@robbes.. Yhteiskuntamme tarjoaa kyllä kaikki menestymisen edellytykset, mutta yleinen asenneilmapiiri ei kannusta käyttämään niitä. 1. Teea rakensi leipätarjouksen massaesittelyä. Robbes Lilla Trädgård Ab • Jordaksentie 110, 07840 LINDKOSKI . 2
Myöskään Elintarvikeketjun kauppatapalautakuntaan ei tullut yhtään tapausta, jossa olisi tuotu ilmi hyvän kauppatavan vastaisia menettelyjä. – Vaikka laadusta puhutaan, niin hinta on ajuri, jolla mennään, harmittelee Leppä. Ministeri Jari Leppä katsoo, että elintarvikeketjussa osapuolten tulee huomioida myös toisten osapuolten pärjääminen. Eläinperäiset tuotteet ovat salmonellavapaita ja antibiootteja käytetään tuotantoeläimillä erittäin vähän. Toivon, että omia ohjeita myös noudatetaan. – Vaarana on, että yritykset hallinnoidaan hengiltä. Niitä tulee järkevöittää ja viedä käytännönläheiseen suuntaan. – On hyvä muistaa, että viennin lisäämisestä suomalaiset saavat työtä koko elintarvikeketjussa. – Bulkilla ei maailman markkinoille mennä. Epätasapaino on vain pikkuhiljaa muodostunut viljelijän kannalta kestämättömäksi. l Ministeri Jari Leppä: Elintarvikeketjuun on löydyttävä tasapaino Tasavallan presidentti nimitti kansanedustaja Jari Lepän maaja metsätalousministeriksi toukokuun 5. 8 | Hyvää Pataa | 3 | 2017 |. Olen vakuuttunut, että kauppa tarkoittaa hyvää kotimaiselle tuotannolle ja haluaa sitä edistää. Ministerin työlistan suurena asiana on Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:in uusi, vuoden 2020 jälkeinen ohjelmakausi. Kaupan vastuullisuusohjelmat hyviä – Markkinoiden epätasapaino on koko Euroopan laajuinen ongelma. Maaja metsätalousministeriö asetti huhtikuussa Ilkka Mäkelän selvitysmieheksi, jonka tehtävänä on laatia toimenpide-ehdotukset ruokaketjun toiminnan kehittämiseksi ja elintarvikeviennin edistämiseksi. Laadusta puhutaan, hinta määrää Lepän mukaan suomalainen ruoka on jäljitettävää ja Suomessa huolehditaan eläinten hyvinvoinnista. – Ei voi olla niin, että alkutuotteet halpenevat ja halpenevat. – On välttämätöntä saada parempi markkinatasapaino elintarvikeketjun osapuolten välille. Elintarvikeyrityksillä tulee olla varaa rakentaa brändiä. – Samalla on huolehdittu tuotannon korkeasta laadusta. Julkisista hankinnoista valoa Jari Leppä kertoo elintarvikeketjun epätasapainon näkyneen jo viime vaalikaudella, kun kilpailulain muutosta käsiteltiin valiokunnassa. – Kaikki ovat samaa mieltä ja tavoitteet ovat hyvät, mutta konkreettiset toimet puuttuvat. Kaupan rooli on jatkuvasti vahvistunut. Lepän mukaan viennin lisäämisen tavoite on kova, jonka saavuttamiseksi tarvitaan vahvoja vientiponnistuksia, tuotteiden hyvää makua ja laatua sekä brändäystä. – Oma ajatteluni on, että ruoka tulee ottaa takaisin keskiöön, kun nyt se on hieman sivuraiteella. Alkutuotannon kasvaneita kustannuksia ei ole saatu vietyä ketjussa eteenpäin kuten markkinataloudessa kuuluisi, painottaa ministeri Leppä. Kuluttajien ostopäätöksiin taas vaikuttavat vahvasti Hyvää Suomesta -joutsenmerkki ja sirkkalehtilippu. päivänä. Asia on ollut esillä myös EU:n maatalousministereiden kokouksessa ja komissiolta odotetaan näkemystä, miten markkinoiden tasapainoa voidaan parantaa. Ministeri Leppä on toiveikas siinä, että elintarvikeketju patistaa itseään tekemään vapaaehtoisesti oikeudenmukaisempaa markkinointia. Ministeri kertoo tutustuneensa sekä S-ryhmän että Keskon vastuullisuusohjelmiin. Säädöksistä mitkä eivät vie asiaa eteenpäin, tulee luopua. Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset byrokratian vähentämiseksi ja toimet ovat hyvässä vauhdissa. – Nyt on vielä aikaa laittaa toimeksi. – M aatiloilla kannattavuus on iso ja vakava ongelma. Mikäli tilanne jatkuu, se uhkaa koko suomalaisen elintarvikeketjun toimivuutta ja voi vaarantaa elintarvikesektorimme kasvuodotuksia. Niitä pitää vain jatkaa eikä työ pääty koskaan. – Yksikään teollisuusyrityksen edustaja ei halunnut tulla kertomaan asioista. Viljelijät joutuvat hillitsemään tarpeellisten investointien tekemistä ja nuorille nousee kynnys liian korkeaksi jatkaa maataloustuotantoa. – Valtioneuvoston periaatepäätös, että julkisissa elintarvikeja ruokapalvelujen hankinnoissa käytetään vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita, on merkittävä virstanpylväs. Lepän mukaan maataloudessa on tehty tehostamistoimenpiteitä erittäin paljon ja lyhyessä ajassa. – Olemme todella monilla laatukriteereillä maailman kärjessä. – Osa säädöksistä on tarpeen, sillä haluamme säilyttää premiumtuotannon jatkossakin. Leppä sanoo julkisuudessa olleen kysymyksiä, mitä merkitystä elintarvikkeiden brändäyksellä on. Ruoka CAPissä keskiöön Leppä tuntee EU-byrokratian pitkäaikaisena eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana ja myös viljelijän arjen kautta. Julkisissa hankinnoissa voidaan ottaa huomioon tuotannon ympäristöasiat, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen julkaiseman raportin mukaan suomalainen ruoka on torjunta-ainejäämistä puhtainta. Toisaalta tuonnin lisääntyminen vähentää työtä ja toimeentuloa koko kansakunnalta, jollei sitä pystyä muulla viennillä korvaamaan. Määräaikaa hänellä on kesäkuun loppuun saakka. – Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna. Tämä ei ole kuitenkaan näkynyt tuotteiden hinnoissa. – Niissä on esitetty hyvin, kuinka tulee toimia. Sipilän hallituksen kautta on jäljellä kaksi vuotta ja Leppä nostaa ykkösasiakseen saada korjausta ruoan alkutuottajien asemaan. Toki maatalous tuottaa aineettomiakin hyödykkeitä, mutta ruoan on oltava pääasia, korostaa ministeri Jari Leppä, jolla on Antinmäki-niminen maitotila Pertunmaalla. Mikään yritys tai yrittäjä ei nähtävästi uskaltanut tuoda asioita esille, sillä ei haluttu lähteä vaarantamaan omaa bisnestä. Kaupalla tulee olemaan tässä työssä varmasti merkittävä rooli, painottaa Leppä. Leppä toteaa kuitenkin valonpilkahduksia olevan. Jos mitään ei tapahdu, niin markkinatasapainoon joudutaan puuttumaan. Heikko taloudellinen tilanne jarruttaa kehitystä. Lisävienti työllistäisi Hallitusohjelman mukaisesti maamme elintarviketasetta tulee tasapainottaa ja lisätä elintarvikevientiä 500 miljoonalla eurolla vuosittain
Tutustu tuotevalikoimaan www.kruunuherkku.fi Maataloustuotteiden keskimääräiset tuottajahinnat vuonna 2016 (Lähde: Luonnonvarakeskus) muutos vuoteen Tuote hinta 2015 maito (E-luokka) 0, 362 € /l -1 % sonninliha 3,30 € /kg -2 % sianliha (lihasiat) 1,42 € /kg -4 % karitsanliha 3,67 € /kg -3 % broilerinliha 1,31 € /kg -3 % virikehäkkikanojen munat 0,92 € /kg -4 % lattiaja ulkokanojen munat 1,08 € /kg % luomukananmunat 2,60 € /kg +2 % leipävehnä 0,151 € /kg -10 % rehuohra 0,124 € /kg -9 % ruis 0,171 € /kg -3 % kaura 0,129 € /kg -3 % rypsi/rapsi 0,362 € /kg +2 % ruokaperuna 0,20 € /kg +13 % Maidon tuottajahinta-indeksin muutos vuosina 2012–2016 *Vuosi ennakollinen Perusvuoden 2010 indeksi on 100 ja viime vuonna se oli 91,5. Ruokamme ei tule tehtaasta, vaan keittiöstä. Pisteluku 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2012 2013 2014 2015 2016* Logot, esitteet, yritysilmeen päivitys, pakkaussuunnittelu, nettisivut – kaikki mainostoimistopalvelut yrityksellesi TTT Graafinen Suunnittelu | 040 572 9272 | Tuottaja sai E-luokan maidosta viime vuonna keskimäärin 36 senttiä litralta. Timo 040 526 5158 / Heikki 040 566 9526 / myynti@kruunuherkku.fi Haluatko tarjota asiakkaillesi parempaa käsintehtyä kotiruokaa. | Hyvää Pataa | 3 | 2017 | 9. Lähde: Tilastokeskus
Sen leivät saavuttivat suuren suosion ja Leipomo Väyrynen osti Coquusin viime vuonna. – Tämä on jo kolmas paikka, jossa on ruhokiskot katossa, naurahtaa Petri kelatessaan yrittäjäuransa vaiheita Helsingin Tukkutorilla. S uomen Jäätelö Oy:ssä valmistaudutaan kiivasta tahtia 100-vuotisjuhlaansa viettävän Suomen jäätelökesään. Petri Laukontaus oli 90-luvulla matkailualalla, mutta innokkaana ruoan harrastajana hän kehitteli ajatusta innovatiivisesta ruoka-alan yrityksestä, jossa maku ja laatu olisivat ykkösasioita. Jäätelökokeiluja jo Coquusin aikaan Petri lähti Lagerbladsista vuonna 2008 perustamaan omaa uutta yritystä, Coquus-leipomoa. Kerttu Sauk on yksi kolmesta Suomen Jäätelön työntekijästä. Leipomo on tosi kovien jätkien hommaan, sillä olipa tilauksessa yksi tai kymmenentuhatta leipää, sinun on leivottava ne joka päivä. Petri Laukontaus on paneutunut perusteellisesti laatujäätelön valmistukseen. Leipien kysyntä oli kuitenkin kova eikä gluteenittomia jäätelöitä voinut jauhopölyssä tehdä, joten jäätelön valmistus jäi silloin odottamaan aikaa parempaa, muistelee Petri. Siinä kiehtoi se, että valmistus ei ole päivän päälle, vaan jäätelöä voi tehdä varastoon. Side silmillä on pystyttävä maistamaan, mitä syöt. Petri jäi vielä osakkaaksi leipomoon. Talvella jäätelön kysyntä kasvoi, mitä enemmän räntää satoi. Suomenkarjan maidosta Suomen Jäätelö Oy käyttää valmistuksessaan Suomen alkuperäiskarjan maitoa, jota kuljetetaan tuoreena maakunnista. Saa nähdä, mitä aurinko tekee, arvuuttelee tuore jäätelöräätäli Petri Laukontaus. – Suomenkarjan maidon valkuaisainepitoisuus on korPetri räätälöi nyt jäätelöä Kauppoihin on saatavissa jäätelöitä, joissa maku ja tarina ovat uniikkeja, sillä jäätelö tehdään alkuperäisen suomenkarjan maidosta. Petri on ottanut jäätelön maun yhtä innokkaaseen kehittelyyn kuin aiemmatkin tuotteensa lihaja leipomoaloilla. – Ei minulla ollut hinkua pois leipomoalalta, mutta nyt planeetat olivat kohdallaan jäätelöbisnekseen lähtemiseen. Suomen Jäätelö Oy:n puuhamiehen Petri Laukontauksen yrittäjätarinasta riittäisi jaettavaa ainakin kolmelle, sillä hän on aiemmin perustanut tinkimättömästä laadusta tunnetun Lagerblads Foodsin ja kehittänyt suositut Coquus-leivät. – Tämä on ensimmäinen kesä, kun meidän jäätelöt ovat vähittäiskaupoissa. Suomen Jäätelö on löytänyt tehdastiloikseen entiset Lihaliike Salmisen tilat Vantaan Kivipyykintieltä. – Jos aina tekee niin hyvin kuin omalla tietämyksellä pystyy, se riittää. Poron pitää maistua porolta ja happamen juurileivän siltä itseltään, määrittelee Petri tinkimättömän linjansa. Kausijäätelöihin suomenkarjan maitoa ostetaan myös läheiseltä Bisan tilalta. – Olin jo leipomossa investoinut jäätelökoneeseen ja italialainen jäätelömestari oli tekemässä reseptejä. Suomenkarjan maito tuodaan konteissa tuoreena maitotiloilta. 10 | Hyvää Pataa | 3 | 2017 |. Vuonna 1998 syntyikin Lagerblads Foodsin ammattikeittiö
Valmistusyrityksen rinnalla on myyntiyhtiö, joka hoitaa jakelun. Jäätelöistä tulee kalliimpia kuin massajäätelöstä, vajaan puolenkilon pakkausten kuluttajahinnat ovat noin 7–9 euroa. Minua hävettäisi ostaa maito niin halvalla kuin suurteollisuus ostaa, heittää Petri maatalouspoliittisena kannanottonaan. www.hamppufarmi.fi / info@hamppufarmi.fi, puh. – Ei tähän olisi voinut ryhtyä ilman laajempaa osakaspohjaa, sillä vientikin kiinnostaa. – Mansikkaja mustikkajäätelöissä käytämme vain tuoreita marjoja. Kuusen havut poimin itse Bisan tilan metsistä, kehaisee Petri. Tällä hetkellä suomalaisista pk-yrityksistä ainoastaan 13 prosenttia vie tuotteitaan maailmalle. – Makuaineet ovat aitoja, sillä emme käytä jäätelöissämme esansseja, lisäaineita tai -värejä. – Kun suomalaiset ovat selvinneet näiden elikoiden kanssa vuosisatoja, on suomenkarjan maidon käyttäminen myös kulttuuriteko gastronomisen perustelun lisäksi, sanoo Petri muistuttaen Suomi 100-juhlavuodesta. Pääpalkintona Lidl maksaa voittajayritykselle vientiä edistävän henkilön palkan vuodeksi ja auttaa yritystä avaamaan ovia vientiin. Esimerkiksi vuonna 2016 20 suomalaista tavarantoimittajaa vei lähes 60 eri tuotetta yhteensä 23 Euroopan maahan. Kuusen makua lähimetsästä, pistaasia Etnalta Suomen Jäätelö Oy:n valikoimissa on kahdeksan perusmakua: kuusi, maito, rapaperi, kauramaito, lakritsi, pistaasi, suklaa ja vanilja. Ei löydy parempaa maitoa jäätelön tekoon, vakuuttaa Petri. Pakkaus on taidetta Suomen Jäätelö Oy on kiinnittänyt huomion myös pakkauksiin. Maito on homogenoimatonta ja se sopii jopa joillekin maitoallergikoille. Lidl ei tee tätä yksin, vaan voittajayrityksen valintaan osallistuu raati, jossa ovat mukana muun muassa Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Elintarviketeollisuusliitto ja Finpro. Yhteensä näitä on jäljellä enää muutamia tuhansia, joten ne ovat uhanalaisia. Viedään Suomi-ruoka maailmalle! on osa Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmaa. Kansainvälisenä ketjuna Lidl haluaa avata suomalaisten elintarvikeyritysten silmät vientimahdollisuuksille ja tukea seuraavaa suomalaista vientitähteä. Suomenkarja on yhteisnimitys kolmella suomalaiselle alkuperäisrodulle: niitä ovat lapinlehmä, itäsuomalainen kyyttö ja länsisuomenkarja. Petri sanoo, ettei litrahinnan sijaan pitää verrata kilohintaa. Ainakaan se ei jää laadusta ja tarinasta kiinni, uskoo jäätelöräätäli Petri Laukontaus. l L idl etsii Suomen seuraavaa vientimenestystä elintarvikealalta Viedään Suomi-ruoka maailmalle! -kilpailussa. Perusvalikoiman lisäksi Suomen Jäätelö valmistaa kausimakuja ja asiakkaille omia makuja. – Maksamme maidosta tuottajalle hyvän hinnan. 0405665219 Kerromme mielellämme lisää !! keampi tuontirotujen maitoon verrattuna. Me pyöritämme visparia hitaasti, jotta jäätelöön ei mene ilmaa. Kun pohdimme, mitä voisimme tehdä Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi, niin elintarvikeyritysten kannustaminen vientiin tuntui luontevalta teolta, kertoo Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen . Sipposen mukaan Suomi tarvitsee kasvua, ja kasvuun tarvitaan suomalaisia yrityksiä. Yhteistyössä Artekin kanssa on valmistettu designmyymälään sopiva metsäjäätelösarja. Pakkauksessa on 470 grammaa jäätelöä. – Lidlin kansainvälisen verkoston kautta viedään jo tällä hetkellä paljon suomaisia tuotteita maailmalle. Kilpailun raatiin ovat lähteneet mukaan Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Finpron elintarviketoimialan johtaja Esa Wrang , suomalaista ruokakulttuuria edistävän Elo-säätiön johtaja Seija Kurunmäki , juontaja, toimittaja ja kolumnisti Tuomas Enbuske, hallitusammattilainen ja markkinoinnin konkari Anne Korkiakoski sekä Lidl Suomen kaupallinen johtaja Timo Hansio ja Lidl Suomen ostopäällikkö Riikka Hynynen. – Pakkauksen muodoissa on ”alvaraaltomaista” monumentaalisuutta, luonnehtii Petri. | Hyvää Pataa | 3 | 2017 | 11. – Työja elinkeinoministeriön ja Team Finlandin mukaan suurin kasvupotentiaali on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suomen Jäätelö Oy:ssä on Petrin lisäksi puolenkymmentä muuta osakasta, yksi osakas on mainostoimisto. Sorbetit sopivat myös vegaaneille. Jos tämä luku saadaan tuplattua, Suomeen voisi syntyä jopa 100 000 uutta työpaikkaa, korostaa Lauri Sipponen. hamppufarmi O M E G A T P R O T E I I N I T K U I D U T Tuotteita kauppiaille ja keittiöihin, pyydä Tuote-esite. Suomen Jäätelö Oy:n tuotteet ovat myynnissä ympäri maan parissa sadassa K-kaupassa ja Stockmanneilla. Suurkeittiöille tehdään 5 litran pakkausta ja pieniä 1,25 dl rasioita tulee myös myyntiin. Pakkaus voitti Vuoden Huipuissa hopeasijan. Jäätelötehtaan kapasiteetti on 10 000 litraa viikossa, joten kysynnän kasvuun voidaan vastata. – Meillä litra painaa lähes kilon, kun kevyimmillään se jää puoleen. Pistaasipähkinä tulee Etnan juurelta, vanilja tuoreena Madagaskarilta. l Lue lisää kilpailusta osoitteesta lidl.fi/suomi100 Lidl edistää Suomi-ruoan vientiä Lauri Sipponen kertoo, että Lidl on vienyt suomalaisia elintarvikkeita oman verkostonsa kautta 23 maahan
Vuonna 2011 yritys ajautui konkurssiin, mutta hyvät tuotteet ja kova työ auttoivat yrityksen jatkoon. – Juhlavuotemme kunniaksi lanseeraamme kaksi uutuustuotetta: lakritsin makuisen ja limousinhärän lihasta tehdyn meetvurstin ja pippurisen meetvurstin, joka on valmistettu Suomen alkuperäiskarjan lihasta. Meidän tuotteet ovat niin laadultaan kuin hinnaltaan yläkvartaalissa, mikä jättää kauppiaallekin katetta. Vesa Teivonen valmistaa Wigrenin lenkkiä. Viisi vuotta myöhemmin Yrjö rakennutti makkaratehtaan keskelle Tamperetta nykyiselle Näsilinnankadulle, missä se toimi 60-luvulle saakka. Hän osti kesällä 1917 Silanderin makkaraliikkeen Tammelan kaupunginosasta. Vatajan mukaan kova hintakilpailu vääjäämättä näkyy makkaroiden laadussa. Valmistamme tiukkaa tavaraa, ja siitä saadaan ohuita viipaleita. Anna Wigren toimi yrityksen matriarkkana vuosikymmenten ajan. Ympäristö huomioon energiavalinnoissa Wigrenillä meetvurstikilon valmistukseen menee 1370 grammaa lihaa, sillä 4–5 viikkoa kestävän kypsytyksen aikana siitä poistuu kosteutta. Yrityksen ruorissa nelisen vuotta ollut Keijo Vataja on myös peritamperelainen, Pispalassa syntynyt liha-alan osaaja. Wigren tunnetaan herkkutuotteistaan ja sen brändi on arvostettu. OMISTAJA Interavanti Oy Yrjö Wigren Oy on Suomen vanhin jatkuvasti toiminnassa ollut lihanjalostusyritys. arvostetuin brändi. Keijo Vataja esittelee tehtaanmyymälässä uutta juhlavuoden tuotetta, limousinhärän lihasta tehtyä ja salmiakilla maustettua meetvurstia. Itsenäinen Suomi on pieni ja pippurinen, samaa on Wigren tänään, vertaa Vataja. Biokaasulla tuotetaan höyryä keittokaappeihin, mutta kylmän tuottamisen tarvitsema energia saadaan kaukolämmöstä. Y rjö Wigren Oy on tamperelainen yritys, jonka tuotantolaitos sijaitsee Sarankulmassa Pirkkahallin lähellä. l Yrjö Wigren täyttää 100 vuotta Yrjö Wigren Oy PERUSTETTU 1917 Tampereella HENKILÖKUNTA 45 työntekijää TOIMINTA Lihanjalostustehdas ja tehtaanmyymälä Biokaasun ja aurinkosähkön käytön pioneeri Suomessa TYTÄRYHTIÖ Wigren Catering Oy, jolla 3 lounasravintolaa YHTEINEN LIIKEVAIHTO 10 miljoonaa euroa. Nyt Wigren seilaa myötäisessä, kun laatua aletaan arvostaa. Toisen polven Wigrenit myivät yrityksen vuonna 1987 Leipurien Tukulle, ja pari vuotta myöhemmin omistus siirtyi Salosen perheelle. Wigrenin tehdas otti ensimmäisenä teollisuusyrityksenä biokaasun käyttöön vuonna 2015. Sen jatkuvuus on ollut uhattuna kuten ikäkaiman Suomenkin. Yrjö Wigren Oy:n liiketoiminnan jatkajiksi tuli 2011 kiinteistösijoitusyhtiö Interavanti Oyj. – Viime vuonna Taloustutkimuksen tekemän bränditutkimuksen mukaan Wigren on yli tuhannen suomalaisen yrityksen joukossa 99. Pienen lihanjalostusyrityksen taival ei kuitenkaan ole aina ollut herkkua kireästi kilpailuilla lihamarkkinoilla. – Kuluttajista kuitenkin 40– 50 prosenttia antaa arvoa laadukkuudelle. Olemme Pirkanmaan ykkönen ja lihataloista kolmannella sijalla, vaikka mainontamme on vähäistä, sanoo Keijo Vataja ylpeänä. – Tammikuussa asennettiin tehtaan katolle 350 aurinkopaneelia, mitkä tuottavat liki 10 % tehtaan tarvitsemasta sähköstä, sanoo Keijo Vataja. Brändi on arvostettu – Yrityksen olemassaolon kulmakivi on yrityksen perustajan puolison Anna Wigrenin tokaisu 1940-luvulta: ”Jos ei tehdä hyvää – ei sitten tehdä ollenkaan”, korostaa toimitusjohtaja Keijo Vataja vielä nykyisinkin voimassa olevaa Wigrenin strategiaa. Näin leivänpäällinen meidän meetvurstilla onkin jo edullisempi, luonnehtii Vataja. Wigrenin lenkit ja nakit sekä 50 gramman Nysä-grillimakkarat ovat pärjänneet vertailutesteissä hyvin. – Meidän meetvurstissa on rasvaa alle 20 %, kun muilla sitä on yleisesti 35 %, eli käytämme enemmän lihaa ja vähemmän silavaa. Vuonna 1917 perustetun lihatalon olemassaolo on ollut katkolla kuten itsenäisen Suomen. 12 | Hyvää Pataa | 3 | 2017 |. Kotitalouksista 72 prosenttia on 1–2 hengen talouksia ja Vataja sanoo Wigrenin pakkauskokojen sopivan pienille talouksille. Hän aloitti perinteen lahjoittaa leikkeleitä ja kinkunsiivuja kodittomien jouluun. Yrityksen tarina sai alkunsa, kun kauppahallin juoksupoika Yrjö Wigren innostui liha-alasta
Munax Oy on kehittänyt Laitilan Kanatarhan tuoteperhettä viime vuosien aikana monilla uudenlaisilla kananmunatuotteilla. Messut järjestetään nyt jo 27. Messupäivien keskellä lauantaina 2.9. Suomen villiyrttilähettiläs Sami Tallberg totesi, että meillä jokamiehenoikeus mahdollistaa yrttien, sienien ja marjojen keräämisen luonnosta, ja se on aivan mahtava asia! – Suomen maantieteellinen sijainti ja loputtomat villiluonnon raaka-aineet herättävät uskomatonta kiinnostusta myös maailmalla. Lähiruokamessuille odotetaan 13 000 vierailijaa. l Munaxia Hongkongiin K auhajoen Ruokamessut ovat Hämes-Havusen talonpoikaismiljöössä syyskuun 1.–3. Näytteilleasettajia tulee yli 150 eri puolilta Suomea. Suomen viranomaiset, maaja metsätalousministeriö ja Evira, ovat saaneet neuvoteltua Hongkongin kanssa luvan kanamunien ja munavalmisteiden vientiin. Ohjelmalavalla on kokkausnäytöksiä ja haastatteluja, työpajoissa on työnäytöksiä. Munax Oy:n toimitusjohtaja Janne Torikka kertoo, että yritys on tehnyt jo pidemmän aikaa systemaattista työtä vienninedistämiseksi. | Hyvää Pataa | 3 | 2017 | 13. l Kauhajoen Ruokamessut kokoaa pientuottajat Kauhajoen Ruokamessut järjestetään historiallisessa talonpoikasmiljöössä syyskuun 1.–3. – Hyvä yhteistyö viranomaisten kanssa tuotti tulosta lisää. päivinä. – Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja Kauhajoki ensi vuonna 150 vuotta. kerran. Kesän aikana kauhajokiset kunnostavat Hämes-Havusen historiallisia rakennuksia. L aitilassa sijaitseva Kananmunatalo Munax Oy on saanut kananmunien ja munavalmisteiden vientiluvan Hongkongiin. Kävijätavoite 13 000 henkilöä. Messuja edeltävänä päivänä 31.8. Rohkaisen teitä kaikkia villiyrttien pariin, innosti Sami Tallberg. Messualueen maastoa muokataan palvelemaan entistä paremmin näytteilleasettajien ja kävijöiden odotuksia. Lähiruoka on meille sydämen asia ja sillä asialla Ruokamessut on tänäkin vuonna, sanoi Kauhajoen kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipasti messuohjelman julkistustilaisuudessa. – Tämä on hieno uutinen koko Suomelle ja ennen kaikkea suomalaiselle maataloudelle ja kananmunatuottajille, toteaa Torikka. järjestetään Syöminkien Yö. – Jokainen näytteilleasettaja tuo messuille oman alueensa ruokatuotantoa sekä perinneruokia maisteltavaksi ja kotiin vietäväksi. Maataloudella on Kauhajoella tulevaisuudessakin suuri merkitys. – Valkuaisjuoma Proegg Smoothie ja Laitilan Proegg -sarjan Valkuaispatukka on otettu vastaan hyvin niin kotimaassa kuin vientimaissa. Raymond Wesander ja Maija Silvennoinen esittävät kokkausnäytöksiä messuilla. Messuilla on runsaasti ohjelmaa ja oheistoimintaa. Munax Oy liikevaihto vuonna 2016 oli 34 miljoonaa euroa. Mestarikokkeina ovat keittiömestarit Maija Silvennoinen, Sami Tallberg ja Raymond Wesander. Perinteisen keräilytiedon ja -taidon omaksuminen on ollut meillä jo viitisen vuotta nosteessa. päivinä. Maineemme ruokapitäjänä ulottuu siis kauas historiaan. järjestetään yrittäjäpainotteinen Ruokamessuseminaari Forsfood Oy:n tiloissa. Vuosien varrella on elintarviketuotantoon syntynyt monia suosikkituotteita, joiden testialustana Ruokamessut on toiminut, kertoi messupäällikkö Riitta Alapiha. Munax Oy:n toimitusjohtaja Janne Torikka perusti kahden muun tuottajan kanssa Munax Oy:n vuonna 2003. Myös suomalaisista raaka-aineista valmistettu Laitilan Munavoi on vakiinnuttanut asemansa kotimaan markkinoilla, iloitsee Torikka Munax Oy on vuonna 2003 perustettu täyden palvelun kananmunatalo Laitilassa. Kauhajoen Ruokamessut on osa Suomi 100 -ohjelmaa
– Aiemmin harjoitetun yhden lapsen politiikan johdosta vanhemmat palvovat lastaan. l Pia Pohja ETL:n toimitusjohtajaksi 14 | Hyvää Pataa | 3 | 2017 |. Vaikka olemme pieni yhtiö, on meillä hyvät verkostot. Viimeiset viisi vuotta hän oli toimitusjohtajana JOT Automation Oy:n Kiinan tytäryhtiössä. Matti Leirimaa tutkailee pientuottajien tuotteita ja kertoo valmistelevansa terveellisten elintarvikkeiden vientiä Kiinaan, jossa hänellä on laaja kontaktiverkosto. Kiinalaiset eivät luota omiin elintarvikkeisiinsa, sillä niissä on hyvin paljon väärennöksiä ja ne voivat olla jopa terveydelle vaarallisia kuten pikkulasten maidon melamiiniskandaali 2008–2010 osoitti. – Elintarviketeollisuuden pitkät perinteet ja jokapäiväinen työ sekä jatkuva kehittyminen ja innovaatiot luovat hyvän pohjan myös liitolle seuraavien kehitysaskelien ottamiselle. Tähän mennessä muovikassien vähentämiseen ovat sitoutuneet jo Kesko, Lidl, SOK, Stockmann, Tokmanni ja UFF. Kaupan liitto teki vuonna 2016 ympäristöministeriön kanssa green deal -sopimuksen, jolla vähennetään muovikassien kulutusta Suomessa. Toiminta aloitetaan kärsivällisesti ja kasvatetaan sitten pikkuhiljaa volyymeja. – Tunnen siellä oloni hyvin kotoiseksi ja pidän Kiinassa toista kotia. Suhteiden luominen ja verkoston rakentaminen kestää vuosia. Verkostot ja suhteet avaimina Kiinaan viennissä on lupien saannin osalta ollut haasteita. Suomessa asuvat kiinalaiset tuttuni eivät halua muuttaa takaisin Kiinaan ja syynä on Suomen hiljaisuus; täällä pää saa levätä, kun Kiinan suurkaupungeissa on jatkuva taustamelu. Lapsille halutaan turvallista ruokaa Leirimaa katsookin, että suomalaiset turvalliset elintarvikkeet olisivat erittäin haluttuja Kiinassa jo keskiluokan perheissä. l Kiinasta markkinoita myös pientuottajille Kiinassa kännykkäteollisuuden johtotehtävissä 14 vuotta toiminut Matti Leirimaa katsoo, että suomalaisella puhtaalla ja terveellisellä ruoalla voisi olla merkittävät mahdollisuudet Kiinan markkinoilla. M atti Leirimaa on 20 ulkomaille kiivaassa bisneselämässä vietetyn vuoden jälkeen asettunut asumaan maaseudun rauhaan Rymättylään. – Vaimo tykkää poimia sieniä ja mustikoita. Otan toimitusjohtajan tehtävän vastaan vahvasti motivoituneena ja innolla odottaen yhteistyötä niin liiton henkilöstön, sen jäsenyritysten kuin kaikkien sidosryhmienkin kanssa, sanoo Pia Pohja. Leirimaan mukaan henkilökohtainen tuttavuus merkitsee Kiinassa paljon. Hän osti agentuuriliikkeen, Ukkonen LN Import Oy:n, joka tuo maahan muun muassa pienoiskasvihuoneita. Muovikassien käyttöä vähentävä Green deal -sopimukseen ovat sitoutuneet jo isoimmat päivittäistavarakaupat ja tavaratalot. Hänelle halutaan vain parasta. Kauppa vähentää muovikasseja K aupan alan yritykset ovat ryhtyneet toden teolla taisteluun muovijätteen vähentämiseksi. – Kiinaa ei voi katsoa yhtenä maana, vaan jokainen provinssi tulee hanskata erikseen. l P ia Pohja on nimitetty Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajaksi 1.6.2017 alkaen. Kiinassa löytyy myös ekologisesti valmistettuja tuotteita. Suomessa EU:n pakkausjätedirektiivin toteuttamiseksi muovikassien ja -pussien käyttöä on ryhdytty vähentämään vapaaehtoisin toimin. Pitää nostaa rohkeasti kissan häntä pystyyn, patistaa Leirimaa. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä muovikasseja kulutetaan enintään 40 kappaletta henkeä kohden vuodessa. Leirimaan mukaan kiinalaiset ovat kuitenkin huippuystävällistä kansaa. Pia Pohja toimii tällä hetkellä partnerina Pohjoismaiden suurimmassa yhteiskuntavaikuttamisen konsulttitoimistossa Rud Pedersen Public Affairs Company Oy:ssä. – Kiinalaisten yleiskuva Suomesta on puhdas maa ja rehellinen kansa. Viime kesänä vierailulla käynyt anoppi poimi 300 litraa mustikoita. – Minulla on pekingiläinen vaimo ja 6ja 8-vuotiaat lapset. Aiemmin hän on toiminut muun muassa valtiosihteerinä sosiaalija terveysministeriössä, Terveyspalvelualan Liitto ry:n toimitusjohtajana sekä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian viestintäjohtajana. Leirimaan työura on käsittänyt Nokiaa ja Sony Ericssonia. Merten roskaantumisen estämiseksi EU:ssa on päätetty vähentää radikaalisti muovijätteen syntymistä. Kiinalaisille järjestettävässä luontomatkailussa on myös suuri potentiaali. Sianlihan vientilupaa haettiin vuosikausia, mutta Leirimaa olettaa, että kasvisperäisten tuotteiden kuten marjajauheiden viennissä ei ole vastassa pahaa byrokratiaa. Korruptiollakin on tuhatvuotiset perinteet ja se kuuluu kulttuuriin. Halusin tuoda perheeni tänne turvalliseen ympäristöön, jossa ilma on puhdasta ja elintarvikkeet turvallisia, kertoo Matti Leirimaa. Rupean työstämään vientiyhteyksiä ja jakelua. Me olemme liian vaatimattomia ja nöyriä markkinoinnissa. – Tarkoitukseni on ostaa pientuottajien tuotteita ja hoitaa ne siitä eteenpäin omalla riskillä. Taloudellisen voiton tavoittelussa voidaan saastuttaa ympäristöä tai myydä väärennettyjä elintarvikkeita. – Kiinassa arvostetaan pitkänteisyyttä. Leirimaan mukaan valtakunnallisiin luotettaviin kauppaketjuihin on hyvin vaikea päästä. Nykyinen toimitusjohtaja Heikki Juutinen siirtyy eläkkeelle täyttäessään 63 vuotta. Pikavoittoja ei voi saada, sillä siellä on kaikkea tarjolla. – Kansa on noussut lyhyessä ajassa köyhyydestä ja rahan himo ajaa joitain tekoihin, joita länsimaissa ei voida hyväksyä. Matti Leirimaa teki kaksi vuotta sitten elämäntapamuutoksen ja muutti perheineen Pekingin hälystä Rymättylän rauhaan
Kodintekniikan lisäksi puutarhatuotteet ostetaan pääasiassa kotimaisista verkkokaupoista. Vaatteet ja kengät ovat maailmanlaajuisesti juuri se tuoteryhmä, jossa palautukset koituvat yrityksille kalliiksi, kun arviolta jopa 20–40 prosenttia digiostoista palautetaan. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyvyn, kannattavuuden ja kasvun kannalta keskeistä on korkealaatuisten elintarvikkeiden arvonlisän kasvattaminen, sanoi ministeri Kimmo Tiilikainen. Kuuluuko oikeusvaltioon virasto, jolla on valta valvoa, tutkia ja syyttää, Marttila pohdiskelee. l K ilpailulain uudistamistyöryhmä kiinnittää huomion täysin epäoleellisiin asioihin samalla kun kaupan markkinavoiman rajoittaminen jää huomiotta, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 19.5. Hyvää Pataa on suomalaisten elintarvikeyritysten, pientuottajien, teollisuuden sekä tukkuja vähittäiskaupan kohtaamispaikka. Hinta kestotilauksena vain 35 €/vsk. Verkkokaupan yleistyttyä on herännyt huoli myös karkaavista logistiikkakustannuksista ja ympäri maapalloa seilaavien pakettien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. ILMESTYMINEN Hyvää Pataa -lehti ilmestyy vuonna 2016 kuusi kertaa, seuraavan kerran 25. Erilaisiin matkailupalveluihin, pääsylippuihin ja ruoka-annosten digitilauksiin kulutettiin yhteensä 3,9 miljardia. Näiden tavoitteiden toteuttamisen katsottiin edellyttävän uudenlaisen yhteistoimintamallin luomista, ruokaketjun eri toimijoiden välisen yhteistoiminnan aktivointia sekä yksilöityjä toimenpiteitä hallinnollisen taakan keventämiseksi. Kaupan liiton selvityksestä käy ilmi, että suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita digitaalisesti 4,6 miljardilla eurolla kotija ulkomailta. Samalla pitäisi poistaa moneen kertaan todetut epäreilut kauppatavat. – Kilpailulakiin tarvittaisiin muutoksia ainakin kauppaehtojen määräaikaisuudelle, etteivät yrittäjät roiku löysässä hirressä vuosikausia, Marttila sanoo. vuosikerta COPYRIGHT Aineiston lainaamisen yhteydessä on lähde mainittava. Marttilan mukaan ennen uutta lakia kannattaa odottaa selvitysmies Ilkka Mäkelän selvitystä ja ehdotuksia elintarvikeketjun kehittämiseksi kesäkuun loppuun mennessä. Neuvottelut itsesääntelystä ovat kuitenkin jo loppuneet tuloksettomina, MTK toteaa lausunnossaan. elokuuta. Selvityshankkeessa laaditaan toimenpide-ehdotukset ruokaketjun arvonlisän kasvattamiseksi ja yritysten elintarvikevientiyhteistyön parantamiseksi sekä kartoitetaan, millaisia lainsäädännön tai muita kehittämistarpeita näiden tavoitteiden saavuttaminen mahdollisesti edellyttää. LEHDEN KUSTANTAJA Tietoverkosto Eksakti Ky TOIMITUS PL 28 04131 SIPOO Päätoimittaja Jouko Tikkanen, 0400-462 443 jouko.tikkanen@tukkutori.eu Taitto Taija-Tuulia Tammelin MEDIATIEDOT Ilmoitukset Hannele Iskala, 044-355 4304 hannele.iskala@tukkutori.eu Mediakortti www.hyvääpataa.fi Ilmoitusmateriaali Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy, Lahti ISSN 1796-5012 12. Nyt tehtävän selvityksen tavoite on edistää Ruoka2030 ruokapoliittisen selonteon toimeenpanoa ja hallitusohjelman tavoitetta parantaa ulkomaankaupan vaihtotasetta elintarvikevientiä lisäämällä. Hänen tehtävänä on laatia toimenpide-ehdotukset ruokaketjun toiminnan kehittämiseksi ja elintarvikeviennin edistämiseksi. JAKELU 4000 kpl ruokakaupoille, tukkuliikkeille, HoReCa-ketjujen ostajille, suurkeittiöiden ostoista päättäville, johtaville ravintoloille, kukkakaupoille, elintarviketeollisuudelle ja pientuottajille. Selvityksen on tarkoitus valmistua kesäkuun 2017 loppuun mennessä. – Ruokapoliittisen selonteon toimeenpano on nyt käynnistynyt ja selvitys on siinä yksi askel. Ulkomaisiin vähittäiskaupan ostoksiin kului viime vuonna 1,9 miljardia euroa. Voit lukea myös digitaalisena näköisversiona hyvaapataa.fi —> lehdet hintaan 5 €/nro, löydät sieltä myös kaikki Tukkutori-lehden numerot vuodesta 2006 alkaen. Lehti luo dynaamista vuorovaikutusta. Selvitysmies kerää kevään aikana laajasti ruokaketjun eri toimijoilta esitykset ja tekee niiden pohjalta toimenpide-ehdotukset ketjun toiminnan kehittämiseksi ja uusien toimintamallien luomiseksi. Se on lähes viidennes verrattuna koko erikoisja tavaratalokaupan arvonlisäverolliseen liikevaihtoon. – Nyt tarvitaan ruokamarkkinoille erikoislakia, jolla suojataan elintarvikeketjun heikointa lenkkiä, maataloustuottajaa. 010 387 0880 4041 0763 Painotuote M aaja metsätalousministeriö asetti 21. Päivittäistavaroiden verkkokauppa puolestaan on edelleen varsin pientä. Ulkomailta taas ostetaan etenkin naistenvaatteita ja asusteita, joista jo yli puolet tilataan ulkomaisista verkkokaupoista. Pelkästään kotimaassa tehdyt päivittäistavaraja alkoholitilaukset olivat viime vuonna noin 0,4 prosenttia koko päivittäistavarakaupan arvonlisäverollisesta liikevaihdosta. TILAUSHINTA Vuonna 2016 tilaushinta on 35 €. Mietinnössä esitetään, että maatalouspoikkeusta muutetaan vastaamaan uuden EU:n markkina-asetuksen säännöksiä. Miestenvaatteet ja lastenvaatteet sen sijaan ostetaan vielä suureksi osaksi Suomesta. Kilpailulain uudistamista koskevan työryhmän mietintö julkistettiin 14.3.2017. l Ilkka Mäkelä hakee ehdotuksia elintarvikeketjun toimivuuteen Ilkka Mäkelällä on pitkäaikainen kokemus elintarvikeketjusta. Ruokaketjulla tarkoitetaan kaikkia ruoka-alan toimijoita ruoantuotannon, jalostuksen, kaupan ja kulutuksen eri vaiheissa. huhtikuuta ruokaketjun selvitysmieheksi Ilkka Mäkelän. VASTUU VIRHEISTÄ JA REKLAMAATIO Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. – Mietintö kiertää pääasiaa kuin kissa kuumaa puuroa ja keskittyy lähinnä pienyrittäjien ja tuottajien kiusaamiseen eikä suojeluun, jota he tarvitsisivat. – Koko Kilpailuviraston asemaa pitäisi avoimesti pohtia. Hyvää Pataa -lehti kotiin kannettuna: 6 numeroa vuodessa väkevää asiaa. V aikka suomalainen kuluttaja tekee verkko-ostoksia yleensä suomenkielisistä verkkokaupoista, maan rajat eivät häntä pidättele. Ulkomaisiin verkkokauppoihin valuu yli 40 prosenttia suomalaisten euroja. ASIAKASPALVELU puh. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta ilmoituspäivästä. Selvityshankkeella halutaan edistää ruokaketjun eri toimijoiden yhteistoimintaa. l MTK:n Juha Marttila kilpailulakimietinnöstä: "Tuottajien kiusaamista" Digikuluttaja ostaa verkosta Juha Marttila | Hyvää Pataa | 3 | 2017 | 15
Vegeä grilliin! EAN TUOTE PAINO ME YKS 9474 Hetki grillattava salaatti 130 g 2 RS 9473 Hetki grillattava salaatti Caesar 190 g 2 RS 9467 Hetki Grillipaprika Tuorejuusto 200 g 2 RS 9468 Hetki Grillipaprika Chili 200 g 2 RS Kokeile uusia Hetki-grillituotteita! 6 406510 094746 6 406510 094685 6 406510 094678 6 406510 094739. Suomen suosituimmat tuoresalaatit Lähde: Nielsen Homescan, maaliskuu 2017