Seniori TERVEYS 5,90 8/2015 6,50 Aarno ”Loka” Laitinen viettää kiireisen eläkeläisen elämää Oili Tuomenoja puhuu avoimesti poikansa itsemurhasta Kaksi leskeä löysi toisensa Varhainen toteaminen MUISTISAIRAUDEN hoidon perusta Mäkihyppylegenda Juhani Kärkinen golfaa ympäri vuoden Lihasreuma iskee 70-vuotiaana Ientulehdus ikävä kansantauti Moni sairastaa tietämättään silmäsairautta LIIKUNTA ylläpitää arjen toimintakykyä
www.ravintorengas.. HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä
Kovaan vatsaan on monta yksilöllistä syytä Ikääntyminen aiheuttaa useimmilla meistä vatsan epäsäännöllistä toimintaa. laktoositon, gluteeniton, sokeriton CE-merkitty terveydenhuollon laite Tutustu valmisteen käyttöohjeeseen www.pegitab. Karpalo on yksi ainoista ravintoaineista, jonka proantosyanidiinit ovat bakteerien kasvua estäviä A-tyypin PAC-yhdisteitä. Säilytysputkilo on helppo kuljettaa mukana. Forte. Ummetusta on odotettavissa mm. Virtsa on sameaa ja voimakkaan hajuista. Vältä tukala olo ja ennaltaehkäise ummetus ennen kuin sen oireet alkavat PE GI TA B® Um me tu ks en eh kä isy yn ap tee kis ta Ap tee kist a ja luo nta istu ote kau pas ta Pissattaa ja kirvelee Taasko virtsatietulehdus. seuraavien lääkkeiden käyttäjille: voimakkaat kipulääkkeet (opiaatit), kolesteroli-, nesteenpoisto-, sydänja masennuslääkkeet. Annostelu: 1-2 tablettia päivässä tarpeen mukaan. Ehkäise ummetus Käyttökohde: Kovan vatsan ja ummetuksen ennaltaehkäisy yli 12-vuotiaille. Tranemax Forte sisältää vakioidun määrän, 36 mg, A-tyypin PAC-yhdisteitä kapselissa. Pakkaus: 30 kpl, 3 x 10 purutabletin putkiloa. Edistää säännöllistä ruoansulatusta ja estää maha-suolikanavan häiriöitä. Maistuu raikkaalta piparmintulta. A-tyypin PAC-yhdisteillä on todettu kyky lamata E. coli –bakteerin toiminta. Monilla matkustaminen tai ihan vain vieraassa WC:ssä asiointi saa vatsan helposti ummelle. Tulehduksen aiheuttaa usein E.coli -bakteeri lisääntymällä virtsarakossa ja tarttumalla virtsateiden limakalvoon. Voidaan nauttia mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Ainesosat: Macrogol 3350 (2 g), IRMOLEX®, piparminttuaromi. Forte Virtsatietulehdusten ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Virtsatietulehdukseen liittyy kirvelyä ja kipua virtsatessa sekä voimakasta ja lisääntynyttä tarvetta virtsata
Lievemmistä muistihäiriöistä kärsii suunnilleen yhtä moni. 28 Geriatrin pakeilla Lääketieteen tohtori ja geriatrian erikoislääkäri Vesa Savander toteaa, että varhainen toteaminen kaiken perusta muistisairauksien hoidossa. Ilmoituspäällikkö: Jaana Rättö, p.09-41397376 jaana.ratto@karprint.. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.. Sairastuneita ja heidän lähimpiään voidaan onneksi tukea monin tavoin. 6 12 Selviytymistarinoita 30 – En olisi voinut rakastaa enempää Kiitos käynnistä Matti! –kirja syntyi äidin etsiessä vastauksia poikansa epätoivoiseen tekoon.Oili Tuomenoja puhuu avoimesti poikansa itsemurhasta. Muistisairaudet 12 Hajamielisyyttä vai sairautta. Taitto: Päivi Ahlroth Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Puoliso Marja-Leena Vilppola ja tytär Ulla Hautamäki ovat mukana arjessa. Liikunta 36 Huhki kroppa vetreäksi Lisää vuosia elämiseen vaikkapa lastenlasten iloksi. TERVEYS 4. Aarno ”Loka” Laitinen käy usein ostoksilla Helsingin Vanhassa kauppahallissa. 40 Kuntosalilta apua lihaskatoon Lihaskudoksen väheneminen ja lihasvoiman heikkeneminen liittyvät ikääntymiseen. Toimittajat: Pentti Eerikäinen, Terttu Iiskola, Kaisa-Liisa Ikonen, Soili Kaivosoja, Tuula Kolehmainen, Kari Kumpulampi, Mira Piispa, Maija Salmi Ilmoitusmarkkinointi: Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, p. Napakka puuttuminen asiaan vaikuttaa huomattavasti miehen tämän hetkiseen terveyteen. 24 Muistisairas kaipaa tukea ja ymmärrystä Muistisairaus saattaa muuttaa elämän kokonaan. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari. vuosikerta Vastuu virheistä ja huomautukset: Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 09-41397369 mari.ahola-aalto@karprint.. 18 Muistisairaus joka kolmannella Suomessa elää noin 193 000 muistisairasta. Jorma Vilppola ei koe olevansa sairas. Puh. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. Varhaisen toteamisen ansiosta hoito onkin purrut erinomaisesti. 64 6 Teräväsanainen kulinaristi Aarno ”Loka” Laitinen viettää kiireisen eläkeläisen elämää. 56 Tiukka eloonjäämistaistelu Lohjalainen Harry Sallmen oltiin lähettämässä jo saattohoitoon, mutta elämänhalu ja perhe auttoivat häntä selviytymään imusolmukesyövästä. Hän golfaa ympäri vuoden. Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto, p. Perinnöllisyyden osuus muistisairauksien puhkeamisessa on yllättävän pieni. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. Seuraava numero ilmestyy viikolla 5. Jorma Vilppolan tyttäret huomasivat, että heidän isältään alkoivat avaimet ja lompakko olla hukassa yhä useammin ja useammin. Kannen kuva: Pauli Jokinen. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 49 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 53 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Kaksi leskeä, Kristiina Hyryläinen ja Martti Huttunen, löysivät toisistaan uutta iloa elämäänsä. On hän joitain sairauksiakin saanut, jotta tuntee kuuluvansa ikäistensä joukkoon. 4 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. Lahden Golfin Takkulan golfrata on lahtelaiselle mäkilegendalle Juhani Kärkiselle melkein kuin toinen koti. Kuntosaliharjoittelu ylläpitää lihasmassaa ja voimaa. 48 Iloa elämään toisesta ihmisestä Masentuminen on yksin jäävän lesken suuri riski
Hänen salaiset aseensa ovat liikunta ja terveellinen ruokavalio. Näön tai näkökentän muutokset voi olla hankalaa huomata itse, joten silmälääkärin tutkimukset kolmen vuoden välein ovat tarpeen. Muistipulmien varhainen toteaminen on olennaista, koska silloin hoidettavat muistipulmien syyt voidaan löytää helpommin. 98 Ristikko Jari Haapa-ahon laatimaa ristikkoa ratkomaan!. Niihin kuuluvat muun muassa mielialamuutokset, impulsiivisuus, estottomuus, apatia ja depressio. 78 Säästöjä ja asumismukavuutta Matinveden pariskunta ennakoi esteettömyystarpeita uudessa kodissaan. Läheiselle voi olla vaikeaa ilmaista huolensa tämän muistiongelmista hienotunteisesti. Mutta miten ottaa herkkä asia esille läheisen tai omaisen kanssa, jos huomaa muutoksia toisen käytöksessä. 68 Sisulla parempaan kuntoon Lehtiniemen palvelutalossa Keuruulla harjoitellaan tiiviisti tavoitteena elimistön toiminnan paraneminen ja lihasvoiman kasvu. Ihminen ei välttämättä aina tunnista omia suorituskykymuutoksiaan silloin, kun etenevä muistisairaus kuten esimerkiksi Alzheimerin tauti on edennyt jo sen lievään vaiheeseen. Esteetön asuminen 75 Kotihissillä kerroksesta toiseen Tuolihissi antaa lonkkiaan sairastavalle Eila Saartenkorvelle mahdollisuuden liikkua kotonaan turvallisesti. Alzheimer onkin raskasta myös omaisille ja hoidoilla pyritäänkin keventämään myös lähipiirin taakkaa. Terveys 34 Lihasreuma ikäihmisten sairaus Reumasairauksien kirjossa vähemmän tunnettu lihasreuma on harvinainen, mutta kivulias sairaus. Muistipulmat tulee ottaa vakavasti silloin, kun ne alkavat haitata merkittävästi normaalia arkielämää. Silloin on viisasta kääntyä asiantuntijan puoleen, kehottavat alan asiantuntijat. työmuistiin. M uistamisen ongelmia voi ilmetä kaikenikäisillä, mutta etenkin vanhemmiten ne usein yleistyvät. 52 Silmäsairaus voi olla oireeton Silmäsairaudet yleistyvät yli 60-vuotiailla nopeasti. Lääkärissä vakavammat muistisairaudet voidaan todeta jo varhain ja niihin on olemassa tehokasta hoitoa. Meille kaikille voi sattua muistilipsahduksia ja satunnaisia muistipulmia. Muistin epävarmuus ei välttämättä tarkoita alkavaa Alzheimer-taudin tai muun muistisairauden puhkeamista. Raja eteneviin muistisairauksiin on kuitenkin veteen piirretty viiva. 87 Vapaaehtoistyössä aitoa työniloa! Salme Laitinen ja Marika Löytty ovat pitkäaikaisia Unicefin Hyvinkään ryhmän aktiiveja. 82 Korjausneuvoja seniorin apuna Vanhustyön keskusliitolla on korjausneuvontapalvelu, jonka avulla voi kartoittaa, mitä ikäihmisen asunnossa tulisi muuttaa, jotta hän pystyisi asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Niiden syynä voivat olla huonosti nukuttu yö, huolet, masennus ja ahdistus. Varsinaisen muistisairauden ollessa kysymyksessä, uusien asioiden unohtaminen on tyypillistä. 64 Golfkentällä ympäri vuoden Mäkihyppylegenda Juhani Kärkisen kunto pysyy hyvänä golfkentällä ympäri vuoden. Erilaiset kiputilat ja runsas nautintoaineiden käyttö voivat vaikuttaa myös ns. 60 Yhden kerran sairauslomalla Vaasalainen Åke Blundin oli 50 vuoden aikana kerran sairauslomalla. Muistisairauksien ja Alzheimer-taudin hoidolla kohennetaan potilaan muistin ja tiedonkäsittelyn toimia, selviytymistä arjen askareissa ja viivästytetään sekä vähennetään taudin aiheuttamia käyttäytymisessä todettavia oireita, joita esiintyy kaikissa dementoivissa sairauksissa. 90 Korvakarvat, evoluution jäänne Samalla kun miehen kehossa muut karvat iän myötä vähenevät, lisääntyvät korva-, kulmaja nenäkarvat. Kilpailuinto on säilynyt läpi elämän. 5 Sisältö Senioriterveys 8– 2015 Juha Ahola, päätoimittaja Pääkirjoitus Milloin muistin toiminnasta pitää huolestua. Kolumni 92 Joulun ihmeitä Opetusneuvos Pekka Leinonen jatkaa Suomen ja suomalaisuuden tarkastelua eri näkökulmista eri aikakausina. 72 Ientulehdus ikävä kansantauti Suun infektiot voivat pahimmillaan levitä muualle kehoon ja vaarantaa ihmisen hengen. Liikunnan avulla kaatumisvammat voidaan vähentää puoleen. – Hyvin tämä yhteiselo on lähtenyt käyntiin, hymyilevät parisen viikkoa yhdessä asuneet, toisensa löytäneet lesket Kristiina Hyryläinen ja Martti Huttunen. Muistin toimintaan voivat vaikuttaa myös stressi tai masennus. 48 44 Monipuolisesti liikkumaan! Monipuolinen liikunta ylläpitää arjen toimintakykyä. Läheisten ystävien ja työtovereiden rooli asian puheeksi ottamisessa on kuitenkin tärkeä
6 Aarno ”Loka” Laitinen on suuri ruuan ystävä ja käy usein ostoksilla Helsingin Vanhassa kauppahallissa. – Syöminen on hauskempaa isolla porukalla, ja samalla vaivalla sitä tekee hieman enemmän ruokaa.
On hän joitain sairauksiakin saanut, jotta tuntee kuuluvansa ikäistensä joukkoon. 7 Aarno ’’Loka’’ Laitinen kärsi 60 vuotta terveydestä Teräväsanainen kulinaristi Aarno ”Loka” Laitinen viettää kiireisen eläkeläisen elämää. ?. Hän käy elokuvissa ja lukee kirjoja
8 E läkkeellä oleva toimittaja ja kolumnisti Aarno ”Loka” Laitinen on aloittanut aamunsa jalkahoidolla sairaalassa. Laitinen väittää tupakoineensa lähes 60 vuotta. Hampaat irveessä isä määräsi tehtaan työntekijät lakkoon. Liikkumista pikkuisen hankaloittaa se, että varpaita on vain kahdeksan. ja minä olin jonkinlainen matkanjohtaja, koska olin ainoa, joka osasi venäjää. – Kun ei pidä itsestään huolta, niin vaikeaa sitä on kurissa pitää. Tupakasta puhuminen tuo Laitiselle mieleen 1970-luvun. Tupakointi sentään loppui viime kesänä. Laitisen diabetes ei oikein tunnu pysyvän kurissa. – Kaikki ikätoverit leuhkivat sairauksillaan. – Kolikon nostaminen lattialta on nyt vaikeaa, koska puuttuvat varpaat vaikuttavat tasapainoon, Laitinen kuvailee. Ei tarvitse hengittää sisään savua. Äiti työskenteli raitiovaunun rahastajana, isä oli Nokian kaapelitehtaalla pääluottamusmies. – Onneksi sain joitain sairauksia, jotta pärjään tässä sairauksilla leuhkivien joukossa, hän hymähtää. – Kun meidän koulun läheltä lopetti tupakkakauppa, niin Mannerheimin Lastensuojeluliitto perusti viereen tupakka-automaatin. Toisena aamuna sanoin, että tästä lähtien saa aamiaisella leuhkia sairauksista korkeintaan viisi minuuttia. Iän myötä kuulo ja näkö ovat hieman heikentyneet. – Sain taannoin pahan sairaalabakteerin ja minulta amputoitiin kaksi varvasta. Sen jälkeen olen huomannut, miten tärkeitä varpaat ovat. Nyt päästiin jo asiaan, politiikkaan. Ennen vanhaa koulut elättivät lähistöllä pari baaria, maitokaupan, kahvilan ja tupakkakaupan. Olen vähän huono pitämään huolta itsestäni. Pitäisi olla tarkka dieetti ja ruokavalio. Se helpottaa, että kaikkialla on tupakointikiellot. – Lopettaminen ei ollut vaikeaa, mutta joka hetki tekee silti mieli polttaa. Se on sietämätöntä. Laitisen kodissa ei päivittäin puhuttu politiikkaa, mutta vanhemmat olivat kuitenkin jollain tapaa poliittisesti aktiivisia. – Kun Ulf Sundqvist toimi opetusministerinä, silloin rakennettiin oppilaitoksiin tupakkahuoneita. Pitäisi liikkua. Laitinen opiskeli valtiotiedettä yliopistolla, kunnes hän näki lehdessä ilmoituksen,. Kävelysauvojen kanssa hän saapuu Helsingin Vanhaan kauppahalliin. Kun avaat television, niin siellä joku leuhkii sairauksilla. Myös Strömbergin tehdas, Hietalahden telakka ja monet muut tehtaat pysähtyivät. Olimme vuosia sitten retkellä Moskovassa Laitinen on syntyperäinen helsinkiläinen. Diabetesta hän on sairastanut kymmenisen vuotta. – Stalinin syntymäpäivän kunniaksi tehdas piti pysäyttää. Siitä sai pikku-Bostonia 50 pennillä. Hän on työskennellyt monissa medioissa, kuten Helsingin Sanomissa ja Ylellä. Mutta mistä kaikki alkoi. Kaikki olivat sodan jälkeen kommunisteja, Laitinen ilmaisee asian. Laitinen kertoo omaan sarkastiseen tyyliinsä kärsineensä 60 vuotta terveydestä. Teiniliiton tärkeimpiä vaatimuksia oli saada tupakkahuoneet kouluihin. Huonoa huolenpitoa 72-vuotias Laitinen ei ole sairauksilta välttynyt. Hänen lapsuudenkotinsa oli Punavuoressa, nykyään hän asuu Katajanokalla. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ei varmasti historiankirjoituksissaan kerro tästä. Työläisperheesta Sanomien toimittajakouluun Laitinen syntyi työläisperheeseen Rööperissä eli Punavuoressa tammikuussa 1943. ”Loka” Laitinen tunnetaan pitkän linjan politiikan toimittajana
Sille tiellä jäin. Onko uravalinta kaduttanut milloinkaan. Tamminiemen pesänjakajat -kirja herätti suuren kohun. Kirjoitin nopeasti ylös, mitä hän puhui. Muut lehdet eivät saaneet sitä tietoonsa, ja siitä tuli skuuppi, Laitinen muistelee. – Olin opetellut pikakirjoituksen ja kuulin mitä Kekkonen puhui ohi paperinsa. Elettiin vuotta 1967. Hän sanoi, että tuleva kausi jäisi viimeiseksi presidenttinä. Vuoden 1968 presidentinvaalit oli lähestymässä ja Kekkonen piti kampanjatilaisuuden Messuhallissa. Kohtalona Kekkonen Laitinen päätyi Helsingin Sanomien politiikan toimitukseen. Laitinen haki ja pääsi. Kirjassa oli Laitisen lisäksi muitakin kirjoittajia, kuten Janne Virkkunen ja Hannu Savola. – Ennen vanhaa koulut elättivät lähistöllä pari baaria, maitokaupan, kahvilan ja tupakkakaupan.. Hän osoitti nopeasti uutisvainunsa. Laitinen kehitti muutamia vuosia myöhemmin idean kirjasta, jossa käydään satiiriseen tyyliin läpi ehdokaslistaa Kekkosen seuraajaehdokkaista ja puidaan presidentin heikkoa terveystilaa. – Ajattelin, että toimittajan työ voisi olla mielenkiintoista, koska pääsee tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja asioihin. 9 Laitinen aloitti poliittisen toimittajan uransa 1960-luvulla. Laitinen kertoo, että on silloin tällöin hieman katunut ammatinvalintaansa – muttei kovin usein. – Monet kerrat, mutta ei kovin vakavasti. Kyseessä oli historian ensimmäinen Sanomien järjestämä toimittajakoulu. jossa Sanoman toimittajakoulu etsi oppilaita. He eivät halunneet nimiään julkisuuteen ja kirja kirjoitettiin salanimellä Lauantaiseura
– Olemme ihmetelleet, miten sitä on koskaan ehtinyt töissä käydä. Kun kirjan kirjoittajat paljastuivat, sai Laitinen potkut Helsingin Sanomista. Nykyään on ihan normaalia, että kirjoitetaan poliitikoista negatiivisia asioita ja pengotaan heidän yksityiselämäänsä. Ruuasta jää paljon parempia mielikuvia. – Sen keksi 1970-luvulla oikeusministeri Mikko Laaksonen, kun olin pilkannut häntä jostain. Muut kirjoittajat saivat varoituksen. Laitinen käy elokuvissa, istuu kahviloissa Kokkaustaidosta oli hyötyä, kun Laitinen alkoi houkutella neitejä treffeille.. Samaan aikaan hän kirjoitti Lasse Lehtisen kanssa Kolmoskanavalle poliittista satiiria Hyvät herrat, jossa Matti Tuominen esitti kauppaneuvos Paukkua ja Eero Melasniemi oli Tollo . Paukku selittää, että sen pitää olla tyhmempi kuin minä ja sen pitää olla niin pitkä, että se näkyy kokkareilla. – Toimittajakunta on maailman kateellisin ja epäsolidaarisin ammattikunta, Laitinen puhisee. He halusivat aina syödä hyvin ja sitten tein kotona ruokaa. Sitä on myyty 170 000 kappaletta. kuvattiin vielä lyhyt otos, jossa Paukku ja Tollo lukevat päivän lehtiä, jotta ohjelma olisi todella ajan hermoilla. – Syöminen on hauskempaa isolla porukalla, ja samalla vaivalla sitä tekee hieman enemmän ruokaa. Pikkuhiljaa aloin kiinnostua ruuanlaitosta. Teksti ja kuvat: Pauli Jokinen Nykyään Laitisen arkeen kuuluu ajanviettäminen kaupungilla. Voit viettää kauniin naisen kanssa kiihkeän yön, mutta et muista siitä myöhemmin mitään. Laitinen kertoo, ettei ole enää vuosiin leipää ostanut, vaan tekee leipänsä itse. Hän tykkää kokata mieluummin isommalle seurueelle. Kari Häkämies oli Hyvissä herroissa vieraana, ja hän kysyi Paukulta kenestä tämä aikoo tehdä STK:n toimitusjohtajan. – Helsingin Sanomissa ei silloin saanut kirjoittaa Kekkosen terveydentilasta. Kirjasta on tehty yliopistolla tutkimuksia. Siinä oli jo voiton puolella. Minusta tehtiin sitten lokasankojournalisti, muistelee Laitinen. Paukku vastasi, ettei saa paljastaa vielä. Hyvät herrat päätti uran Ylellä Helsingin Sanomien potkujen jälkeen Laitinen työskenteli Ylellä politiikantoimittajana. – Minulla oli paljon kontakteja ja tiesin asioita. Sarjassa saunottiin ajankohtaisten poliitikkojen kanssa. Ihan loppuun pitää vielä kysyä, että mistä tulee Laitisen lempinimi ”Loka”. Siksi pyysin kollegoita mukaan tekemään Tamminiemen pesänjakajat -kirjaa. Hänen vaimonsa, Helsingin Sanomien entinen toimittaja Seija Sartti, jäi myös eläkkeelle pari vuotta sitten. Lähetyspäivänä ja lukee kirjoja. Kaikki parhaat hetket sattuvat usein ruokapöydässä. – Kysyin, että mennäänkö syömään ulos vai haluatko syödä hyvin. Häkämies sanoi, että eihän sellaisia ole muita kuin Koroma. Se on muuttanut poliittista journalismia. Sitten Koroma vähän ajan päästä valittiin. Siitä on yli 30 vuotta aikaa ja edelleen media nostaa sen esiin aika ajoin. Hän käy kahviloissa ja elokuvissa. Kirjalla on ollut valtaisa merkitys. Tamminiemen pesänjakajat vaikutti myös Laitisen uraan. Eräänä kertana olin kuullut, että Johannes Koroma aiotaan valita STK:n toimitusjohtajaksi. – Lapsena ei ollut kouluruokailua, joten kävin kotona syömässä. 10 Kekkosen heikentynyt terveydentila oli 1970ja 80-lukujen taitteessa julkinen salaisuus. Kekkonen oli Unkarin vierailulla nimittänyt Helsingin Sanomien toimittajaa likasankojournalistiksi. Ruuanlaitto on aina ollut Laitisen rakas harrastus ja nyt sillekin on aikaa. Jääkaapissa oli lihasoppaa tai makaronilaatikkoa, jota piti lämmittää. Usein annettiin sellainen vaikutelma, että Paukku päätti asioita. Vaikka kaikki näkivät, että Kekkonen on huonossa kunnossa, niin päätoimittaja vaati lääkärintodistusta ennen kuin asiasta voisi kirjoittaa. – Olen erittäin tyytyväinen, että kirja tuli tehtyä. 30 vuotta sitten se oli ajan hengen vastaista. Laitisen työt Ylellä päättyivät nopeasti, kun hänen uusi esimiehensä sai tietää, että Laitinen kirjoittaa tv-sarjaa kilpailevalle kanavalle. Kokkaustaidosta oli hyötyä, kun Laitinen alkoi houkutella neitejä treffeille. Ei se ihan turhaan kai syntynyt. Innostus ruuanlaittoon on peräisin lapsuudesta. Laitisen mukaan hänen kollegansa ilmiantoi hänet. Hän on naapurissa sijaitsevan ulkoministeriön kirjaston vakioasiakas. Kiireinen eläkeläinen Nykyään Katajanokalla asuva Laitinen kirjoittelee kolumneja Iltalehteen ja viettää kiireistä eläkeläisen elämää
12 Muistisairauden varh ainen toteaminen tärkeää Onko kyse sairaudesta vai hajamielisyydestä Muistisairaus
– Ensimmäisiin huonoihin tuloksiin saattaa vaikuttaa jännitys, hän pohtii. Toisista pidetään huolta, mutta myös nautitaan yhteisestä ajasta vaikkapa kortti-illan merkeissä. Tyttärien ja vaimon napakka puuttuminen asiaan vaikuttaa huomattavasti miehen tämän hetkiseen terveyteen.. K olme kertaa olen käynyt muistikokeissa. Ensimmäisellä kerralla tulos oli 24/30, sitten 25/30 ja tällä hetkellä se on 27/30, Jorma Vilppola, 77, kertoo. Vaimo puuttuu keskusteluun ja muistuttaa, mitä hoitaja on sanonut. Jorma Vilppolan tyttäret huomasivat, että heidän isältään alkoivat avaimet ja lompakko olla hukassa yhä useammin ja useammin. 13 . Vilpola voi kiittää hyvistä tuloksista tarkkaavaisia tyttäriään ja vaimoaan, jotka eivät hänen vastusteluistaan välittäneet, vaan passittivat hänet kolmisen vuotta sitten muistihoitajalle muistitesteihin. Perhe on iso voimavara. Muistisairauden varh ainen Alzheimerin tautiin kehitetty juoma on koettu hyväksi Vilppolan perheessä
Kerroimme että olemme huolissamme hänestä, koska mies hukkaa koko ajan tavaroita. Sen jälkeen alkoi lääkitys. – Muistatko, että hoitaja sanoi lääkehoidon ja erityisesti muistisairaille kehitetyn juoman varmasti vaikuttaneet asiaan. Jos sairaus ehtii keskivaikeaksi, niin tilanne on huonommin hoidettavissa. Varhaisen toteamisen ansiosta hoito onkin purrut erinomaisesti. Jorma hiukan toppuuttelee sairastumistaan. – Se on sitten mennyt korviesi ohi, vaimo hymyilee. Pitäisi tutkituttaa onko kyse sairaudesta vai hajamielisyydestä, he ajattelivat, kun avaimet olivat jälleen kerran kadoksissa. Ja totta on, että hän on useasti muistuttanut lapsiaan ottamaan kaikki tavarat mukaansa. Hän kokee olevansa täysin terve. Juoma on kehitetty nimenomaan Alzheimerin tautia sairastaville. Marja-Leena Vilppola pitää perheen tukea ensisijaisen tärkeänä muistisairaan hoidossa.. Työn loppuminen oli kova paikka Kiireinen oli aikanaan myös Jorma Vilppolan työ mittaushommissa. – Sen pitäisi olla Kelan korvattava, niin hyvä se on, vaimo MarjaLeena Vilppola, 67, vakuuttaa ja hakee näytille yhden juoman jääkaapista. Siihen vaikuttanee jatkuva kiire ja elämän hektisyys. 14 Myös se on hyvä muistaa, ettei muistisairaus ei ole häpeä Ulla Hautamäen Huvikumpu-nimisessä kodissa toivotetaan jo ovella vieraat lämpimästi tervetulleeksi. – Olen syönyt nyt vain puoli tablettia, sillä sekin on tehonnut hyvin. Vaimo tuntee miehen kuin omat taskunsa, vaan niin tuntevat myös tyttäret Ulla, 43, ja Kirsi, 40, isänsä metkut. Sanomistahan siitä meinasi mieheltä tulla, mutta jos muistisairaus saadaan aikaisin kiinni, siitä on todellista hyötyä. Kunpa kaikilla olisi mahdollisuus siihen. – Minä en sitä oikein tajunnutkaan, mies pohtii. Vaimo täsmentää, että mies sai alkavan Alzheimerin taudin diagnoosin kolme vuotta sitten. – Oli helpotus, kun diagnoosi tuli. Oli alusta asti tunne, että jos tähän ei puututa, niin tilanne pahenee, Marja-Leena Vilppola sanoo. Silloin muistihoitajan kautta mentiin geriatrian lääkärin puheille. – Aikamme seurattuamme kävimme lääkärillä ja pyysimme muistitutkimuksia Jormalle. – Kyllä nykyajan nuoret ovat kieltämättä aika hajamielisiä. Jorma Vilppola ei koe olevansa sairas. Merkityksen huomaa, jos kaksi viikkoa on mennyt, ettei sitä ole nauttinut. Minä olen huomannut, että nuorilla unohtuu avaimet ja muut tavarat vielä enemmän, Jorma naurahtaa. Vaimo on samaa mieltä. Liikaa unohtamisia Vilppolat ovat olleet yhdessä 49 vuotta. – Tuo unohtelu ei ole enää ihan normaalia. – Minulla ei kuitenkaan ole sitä tautia, mies kiiruhtaa toteamaan
Se oli kova paikka minulle. Heilläkin on ollut ruuhkavuosien kiireensä, mutta nyt eläkkeellä on aikaa pysähtyä. Myös tytärten perheiden kanssa pelaamme yhdessä. Vuorotellen pelaamme eri kodeissa, Jorma kertoo. 15 Äiti ja tytär ovat myös hyvät ystävät. Pelaamme myös monenlaisia lautaja pihapelejä. – Nukkuessa moni asia ratkeaa, Jorma huomasi. Aloitamme peli-illan viideltä ja lopetamme yhdeksän aikaan, jottemme häiritse naapureita. Työuran aikana riitti myös stressiä ja jännitystä ja usein illalla nukkumaan mennessä työt pyörivät mielessä. Lapsien hoitaminen on aina kuulunut isona osana hänen elämäänsä ja lapsenlapset ovat vaikuttaneet omiin koulutus ja työsuunnitelmiin. Meitä on tässä lähinaapurustossa puoli tusinaa perhettä, joiden kanssa lyömme pelikortit pöytään vähintään kerran viikossa, joskus useamminkin. Töissä piti olla todella huolellinen. Ei ole yhdentekevää, tuleeko voittoa vai ei. Jorma hiukan toppuuttelee sairastumistaan. Marja-Leena Vilppolalla oli päivähoitolapsia kotona niin kauan kuin omat lapset olivat alle kouluikäisiä. Perhe on tärkein. Liikuntaa vaikka marketissa Keväällä Jorma Vilppolalta katkesi jalasta akillesjänne. Valitettavasti lonkkani petti 65-vuotiaana ja jäin sitten työelämästä pois. Minä olinkin ja sain pitää työni. Kaipaan edelleenkin töihin. – Saamme aina nauraa vedet silmissä, se hoitaa niin mieltä kuin muistiakin. Aamulla moni asia oli kuitenkin selvinnyt kuin itsestään. – Olemme myös kävelleet tarkoituksella isoihin kauppakeskuksiin, joissa kierrellessä tulee rutkasti liikuntaa. – Minun on helpompaa kävellä lattioilla kuin epätasaisella kadulla. Sen verran epävarmaa kävelyni on. – Olemme pelanneet paljon korttia. Jalkapohjissa oleva hermovaurio vaikuttaa kävelyn epävakauteen. – Pääasia on, että Jorma ei olisi aina ”lattauksessa”, eli ”pitkällään maate”, niin kuin hän itse asian ilmaisee, vaimo naurahtaa hyväntahtoisesti. Kortin peluuta ja sosiaalisuutta Vilppoloita kuunnellessa sosiaalisuus, ystävät ja perhe korostuvat. Se on vaikeuttanut liikkumista, mutta siitä huolimatta hän on käynyt vaimonsa kanssa pari kertaa viikossa kuntosalilla. – Tein myös talonmiehen töitä tässä talossa, se osaltaan mahdollisti lapsien kotona olon. Jorma Vilppola esittelee korttipelien tuloksia. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Hän oli ihmetellyt asiaa töissä ja muut olivat kertoneet, että niin sen kuuluukin mennä, sillä aivot työskentelevät levon aikana. Voittaminen on tärkeää ja niiden raportointi oltava asiaankuuluvaa. – Olin Skanskalla 30 vuotta ja tielaitoksella 13 vuotta. Hän kokee olevansa täysin terve
– Nuorin hoitamani muistisairas on ollut nelikymppinen. Pienikin ulkoilu virkistää mieltä ja parantaa mielialaa. Hänellä oli taustalla aivoverenkiertohäiriöitä. 16 Vanhustyötä sydämellä Ikäihmiset ovat aina olleet lähellä Vilppoloiden tyttären, vanhustyöhön erikoistuneen sairaanhoitajan Ulla Hautamäen sydäntä. – Vanhat laulut ja niiden sanat muistetaan todella hyvin, mutta hyviä ovat myös televisiosta tulevat jumalanpalvelukset. Pikkuhiljaa taudin edetessä liikkuminen alkaa olla vaikeaa, kommunikaatio heikkenee ja syömisen kanssa alkaa olla hankaluuksia, hän kertoo. Hautamäki on hoitanut useita muistisairaita ja tietää mikä heille on hyväksi. Kädestä kiinni pitäminen, samassa tilassa oleminen ja myötätunnon osoittaminen ovat muistisairaalle tärkeää. Siihen on riitettävä aikaa. Siksi lauluhetket ovat tärkeitä. Muistisairaus. Myös hän sanoo, että mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan, sen paremmat hoitotulokset ovat. Ruokavaliolla suuri merkitys Hautamäki kertoo, että muistisairaudet etenevät toisilla todella nopeasti kun taas toisilla salakavalasti hitaammin. A loitin uran 17-vuotiaana kuntohoitajana, jolloin pääsääntöisesti ulkoilutin vanhuksia, kertoo Ulla Hautamäki, 43
Luin juuri tutkimuksesta, jossa todettiin joka-aamuisen lasillisen omenamehua tekevän hyvää muistisairaille. Ennen muistimme ison määrän puhelinnumeroita, mutta ei niitä Uudet harrastukset virkistävät, mutta rutiinit tuovat turvaa Ulla Hautamäki kertoo elävästi vanhustyön haastavasta arjesta. – Itse haluaisin korostaa ruokavalion merkitystä sairauden hoidossa. Isä kuuntelee tarkkaavaisena vieressä. Pitkäaikainen stressi vaikuttaa muistia heikentävästi, ja se pitäisi saada ajoissa katkaistua. Säännöllinen ulkoilu, terveellinen ravinto sekä mielenkiinto ja jatkuva uteliaisuus elämää kohtaan on tärkeää. Uutta ajattelumallia se kyllä vaatii ja vanhan opitun ravistelua. Sopivasti turvaa ja virkistystä Ulla Hautamäki kertoo, että uudet asiat tuovat vaihtelua muistisairaankin päivään ja arkeen, mutta rutiinit tuovat hänelle turvallisuuden tunteen, joka on ensisijaisen tärkeää. On tärkeää, että hoitaja on rauhallinen ja hyväntuulinen, sillä levottomuus leviää kuin kulovalkea. Muuttuva maailma On mielenkiintoista nähdä kuinka digitaaliseksi muuttuva maailma tulee vaikuttamaan nykynuorten ja työikäisten muistiin. 17 Tilkkutöiden tekeminen kehittää muistia. Toki hoitajapula on ongelma, mutta uskoisin näiden asioiden olevan lopulta kuitenkin järjestelykysymys. Vilppolat kuuntelevat korvat höröllään tyttärensä kertomusta vanhustyön arjesta. enää kukaan muista, koska ne ovat kännykän muistissa. – Kunpa ei tarvitsisi käyttää niin paljoa unitai rauhoittavia lääkeitä, vaan keksittäisiin muita keinoja hoitaa loppuvaiheen aggressiivisuutta. Itsekin olen katsellut aikuisille suunnattuja värityskirjoja, mutta niissä on hiukan liian pieniä kuvia. – Jos joku on aamu-uninen, niin miksei hän saisi nukkua pidempään ja annettaisiin hänelle aamupala hiukan myöhemmin. Toivoisin että ikäihmiselle olisi isommat kuvat, Marja-Leena Vilppola kertoo, eikä tyrmää tyttären ajatuksia. Niin ovat myös lasten esikouluissa tehtävät lastenkirjat ja värityskirjat. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. – Mitään ei tarvitse enää muistaa, sillä kännyköissä on kalenterit, navigaattorit sun muut. Muistisairaus ei ole häpeä, se on myös hyvä muistaa. Vanhustyön hoitajilla ei ole valkoisia työvaatteita, koska muistisairaan hahmotuskyky hämärtyy ja hän saattaisi noteerata vain ilmassa leijuvan pään. Ihmisen tulisi harjoittaa aivoja ja tarjota niille haasteita. Marja-Leena Vilppolan käsissä niitä on syntynyt jo useita. – On mielenkiintoista kuulla tuosta kaikesta. Vihreä ja sininen rauhoittavat, kun taas punainen herättää aggressiivisia tunteita ja luo levottomuutta etenkin jo valmiiksi aggressiivisella ihmisellä. Ei ole mitään syytä ajatella, että ne alentavat ihmisarvoa, ne toimivat hyvin ja ovat tarpeeksi haastavia ikäihmisille. Nyt muodikkaat värityskirjat ovat hyväksi myös muistille. Potilaan vihamielinen käytös laukeaa usein vaikkapa pesutilanteessa. Toisaalta jos yksi on oikein tyytyväinen, niin kaikki ovat tyytyväisiä. Saattohoidettavalle violetti ja liila ovat hyväksi. Lasten muistipelejä ja kertotauluja Hautamäki kertoo monen kritisoivan sitä, että etenkin hoitolaitoksissa vanhuksille on tarjolla lasten muistipelejä ja muita lasten juttuja. Myös valppaus ja välittäminen lähellä olevista ihmisistä on tärkeää. – Ennaltaehkäisy terveellisine elämäntapoineen on kaiken perusta. Myös väreillä on merkitystä. Hän ei useinkaan ymmärrä enää puhetta ja kun hoitajia on vähän, syntyy joskus ikävältä näyttäviä tilanteita, kun hoitajan on komennettava vaikkapa potilas istumaan. Vilppolan mielestä vanhusten hoito pitäisi saada potilaslähtöisemmäksi eikä esimerkiksi herättää kaikkia kello kahdeksaksi aamupalalle. – Kertotaulut ja yksinkertaiset laskutoimitukset ovat hyviä. Ihmislähtöistä hoitoa Hautamäki on huolissaan vanhusten liiallisesta lääkkeiden käytöstä
Muistihäiriöt ja -sairaudet koettelevat etenkin ikääntyneitä. Muistisairaus. Ihan jokaisella on jonkinasteisia kokemuksia muistin pettämisestä. Lievemmistä muistihäiriöistä kärsii suunnilleen yhtä moni. M uistin pettäminen on tavallista: jokainen tietää sen tunteen, kun ei millään tahdo muistaa, minne parkkeerasi auton tai laski silmälasit. 18 Varhainen diagnoosi helpottaa muistisairauden hoitamista Muistihäiriöitä ja -sairauksia jopa joka kolmannella Suomessa elää noin 193 000 muistisairasta. Muistisairauksien puhkeamista voidaan ehkäistä ja niiden etenemistä voidaan hidastaa
Erilaisista tukitoimista voi olla muistisairaille iloa ja hyötyä. Usein muistihäiriöt ovat väliaikaisia ja johtuvat muun muassa stressistä, kiireestä, surusta, väsymyksestä tai keskittymisen ja motivaation puutteesta, mutta toisinaan voi olla kyse myös etenevästä muis. 19 Muistihäiriöitä ja -sairauksia jopa joka kolmannella Kehittämispäällikkö, muistiluotsi Ulla Halonen Keski-Suomen Muistiyhdistys ry:stä ja Muistiluotsialuekeskuksesta muistuttaa, että muistisairaudet koskettavat potilaan koko perhettä. Pienet yksityiskohdat, erilaiset pinnat ja materiaalit tekevät hypistelystä kiinnostavampaa. Niin omaisten kuin potilaankin on tärkeää saada tietoa sairaudesta ja tukea sen kanssa elämiseen. – Jonkinasteisista muistihäiriöistä kärsii jopa yksi kolmasosa . Toistuessaan unohtelu ja muut muistihäiriöt voivat aiheuttaa huolta siitä, onko aivoissa kaikki hyvin. Esimerkiksi tutut laulut ja lorut voivat aktivoida muistia. Vuosittain etenevään muistisairauteen sairastuu 14 500 suomalaista. tisairaudesta, johon on tärkeää saada asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta. Muhvin sijaan hypistellä voi vaikka tyynyä. Kaikkiaan muistisairauksia sairastavia on Suomessa arviolta noin 193 000. Apua saa esimerkiksi paikallisista muistiyhdistyksistä ja Muistiliitto ry:stä
Muun muassa huono ravitsemus ja jotkut lääkkeet, masennus, alkoholinkäyttö ja jotkut perussairaudet voivat heikentää muistia. Yleensä testaukset aloitetaan omalla terveysasemalla. Harvinaisempiin muistisairauksiin kuuluvat Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeuma. Pääosin verisuoniperäisten muistisairauksien riskitekjiät liittyvät ympäristöön ja elämäntapoihin kuten korkeaan kolesteroliin, verenpaineeseen, diabetekseen, huonoihin ruokailutottumuksiin, alkoholiin ja tupakkaan. Muut muistisairaudet . Muistihäiriöt voivat korjaantua asioiden korjaantuessa. Alzheimerin tautia sairastavien on hankalaa painaa mieleensä uusia asioita ja uusien toimintojen opettelu voi hidastua. Ulla Halonen muistuttaa, että ennen muistisairauden toteamista pyritään sulkemaan pois kaikki muut riskitekijät, joista muistin heikkeneminen ja muut häiriöt voivat johtua. Taudin etenemistä hidastetaan kolinergiseen järjestelmään vaikuttavilla AKE-lääkkeillä tai aivojen glutamaatti-välittäjäaineen toimintaan vaikuttavilla memantiini-lääkkeillä. Muistihäiriöisiä arvellaan Suomessa olevan yhtä paljon kuin muistisairaita: yhteensä luku nousee siis lähes 400 000:een, lisää muistiluotsi, kehittämispäällikkö Ulla Halonen Keski-Suomen Muistiyhdistys ry:stä ja Muistiluotsialuekeskuksesta. Verisuoniperäisissä muistisairauksissa on tyypillistä, että potilaat ovat itse selvillä toimintakykynsä heikentymisestä. Myös kommunikointi ja puheen tuottaminen voivat vaikeutua, samoin erilaisten välineiden kuten haarukan ja veitsen käyttäminen. 65 vuotta täyttäneistä. Hoidossa myös kuntoutussuunnitelma ja vertaistuki ovat tärkeässä asemassa. Oireita voidaan hoitaa lääkkein ja lääkkeettömästi. Elämä ei lopu diagnoosiin Vaikka muistioireinen saisikin tutkimusten jälkeen muistisairausdiagnoosin, se ei missään nimessä tarkoita elämän loppumista. Muutoksia aivoissa voi olla tapahtunut jo vuosien ajan ennen kuin mitään oireita näkyy ulospäin: muistisairaudet voivat edetä hyvin hitaasti, diagnoosin jälkeen edessä voi olla vielä hyvinkin kymmenen hyvää vuotta, Halonen lohduttaa. Muistisairaus on koko perheen sairaus: mitä varhaisemmassa vaiheessa sairastunut lähipiireineen saa tietoa ja tukea, sitä helpompaa muistisairauden kanssa eläminen on. Moni vaikuttava asia voidaan korjata Muistisairauksia tutkitaan ja todennetaan erilaisten muistitestien avulla. Olisi kuitenkin tärkeää ottaa muistiin liittyvät asiat rohkeasti puheeksi niin omaisten keskuudessa kuin lääkärin vastaanotollakin, sillä osa muistihäiriöistä on parannettavissa ja joidenkin muistisairauksien etenemistä voidaan merkittävästi hidastaa. Syytä taudin puhkeamiseen ei tiedetä. – Oireet riippuvat sairaudenkuvasta ja ovat aina yksilöllisiä.. Lewyn kappale-tauti puhkeaa tyypillisesti 50–80 vuoden iässä, ja se johtuu aivojen kuorikerroksen alueelle kertyneistä hermosolun sisäisistä jyväsistä, joita kutsutaan Lewyn kappaleiksi. Tunnetuin muistisairauksista on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin kaksi kolmasosaa kaikista muistisairaista. – Muistihäiriön syyn selvittäminen on tärkeää, sillä varhainen diagnoosi auttaa oikeiden kuntoutus-, tukija palvelumuotojen mahdollisimman varhaista löytämistä. Ne eivät yleensä ole perinnöllisiä, mutta moniin riskitekijöihin kuten diabetekseen ja verenpainetautiin voi liittyä perinnöllistä alttiutta. Otsa-aivolohkorappeumaan liittyy myös persoonallisuuden muutoksia ja empatiakyvyn heikkenemistä. Sairaudenkuva on aina yksilöllinen, mutta tyypillisesti sairauteen liittyy normaalista poikkeavaa unohtelua eli lyhytkestoisen muistin heikentymistä ja aikaan ja paikkaan orientoitumisen hankaluutta. Alkuvaiheessa tehdään usein pieni muistitesti. Jos testituloksessa ilmenee jotain normaalista poikkeavaa, potilas määrätään jatkotutkimuksiin: lisätesteihin, verikokeisiin ja aivojen magneettikuvauksiin. Verisuoniperäisiksi eli vaskulaarisiksi muistisairauksiksi kutsutaan erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten vaurioiden aiheuttamia muistisairauksia. 20 . Verisuoniperäinen muistisairaus Verisuoniperäiset muistisairaudet ovat toiseksi yleisin muistisairauksien ryhmä. Oireet voivat alkaa nopeasti ja vaihdella päivittäin tai kausittain. Alzheimerin tauti . Myös puheen tuottaminen usein vaikeutuu potilailla. Sairauteen ei ole hidastavaa tai parantavaa hoitoa, mutta pakkoliikkeitä voidaan yrittää hillitä lääkkeiden avulla. Sairauden etenemistä pyritään hidastamaan samoilla keinoilla kuin Alzheimerin tautiakin. Otsa-ohimolohkorappeuma aiheuttaa estottomuutta, huolettomuutta sekä arvosteluja keskittymiskyvyttömyyttä tai vaihtoehtoisesti apaattisuutta ja aloitekyvyttömyyttä. Muistihäiriöt voivat korjaantua asioiden korjaantuessa. – Oireet riippuvat sairaudenkuvasta ja ovat aina yksilöllisiä. Ikä itsessäänkin heikentää toimintakykyä. Tauti heikentää kognitiivisia taitoja, aiheuttaa liikehäiriöitä, aistihallusinaatioita, ajoittaista sekavuutta ja vireystilan vaihtelua. Oireista kannattaa puhua avoimesti Halonen toteaa, että muistihäiriöt koetaan usein ahdistavina ja jopa hävettävinä. Myös hahmottaminen ja esimerkiksi pitkien, polveilevien tarinoiden seuraaminen tai kertominen voi tuntua mahdottomalta. – Kyse voi olla B12-vitamiinin puutoksesta, stressistä tai surusta. – Ikä itsessäänkin heikentää toimintakykyä