TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SENIOREILLE 6/2025 8/2025 9,00 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SENIOREILLE HH yvä yvä EE lämä lämä Juureksilla monipuolisuutta ruokapöytään Mielialaoireisiin ja univaikeuksiin kannattaa hakea apua Luontokosketus vahvistaa kehon omaa puolustusta Erota toisistaan nälkä, kylläisyys ja ruokahalu Tarkista ajokuntosi, ennen kuin starttaat Entisen missin Tuija Järvisen kilot saivat kyytiä Karjalan pagisija Ulla Korkatsu: Karjalan kielen tulevaisuus näyttää valoisammalta
Tehokas 3Kw moottori TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. Takuu 2 v. Rahoituksella alk. s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 netistä: monkijacenter.fi PYRKIJÄ E1400 SÄHKÖSKOOTTERI MARKKINOIDEN LIPPULAIVAMALLI! Suuri akkukapasiteetti ja tilava rakenne takaavat mukavan ajokokemuksen. 95?/kk. 1990 . Takuu 2 v. 9990 . Shimano 3-vaihteinen, Iso alumiinirunko Ajomatka n. Mitat: Pituus 135 cm, Leveys 69 cm Takuu 2 v. LED-valot. UUTUUS! SÄHKÖSKOOTTERI SÄHKÖPYÖRÄ Max. PYRKIJÄ E470 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER Avoinna: Arkisin 10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. ajomatka jopa 95 km latauksella. 3690 . 60 km. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2026. Nopeus 15 km/h. Takuu 2 v. 1690 . 90km Ajonopeus 15 km/h Nousukyky 25 astetta Kantavuus 170 kg Mitat: Pituus 170 cm Leveys 83 cm Rahoituksella alk.75?/kk. 99?/kk. KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi PYRKIJÄ E1200 2490 . 75?/kk. PYRKIJÄ 6-vaihdetta. PYRKIJÄ E1000 Nelipyöräinen jotka voi LADATA KOTONA TAI SIINÄ PAIKOILLAAN. 2 Kolmipyöräinen, todella helppo ajaa! Voi ajaa polkimista polkemalla tai kaasukahvaa kääntämällä. Max.nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg. 169?/kk. Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Täysautomaatti, pakki. 2 LITIUM-AKUILLA Max. Takuu 2 v. kaksi versiota: PYRKIJÄ E400 Tehokas 1000 W moottori. 3 eri ajonopeutta: 10km/17km/25km/h. Toimintasäde, max. 99?/kk. Silti kompaktin kokonsa puolesta se sopii hyvin kaupunkiolosuhteisiin. Automaattijarrut. SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. jolla vakaa ajaa. Paino: 320 kg. Takaleveys vain 65 cm, paino 23 kg. Värit: MetalliPunainen ja Hopea. 1 LYIJYGEELI-AKUILLA Max. LED-valot, Nopeus 10-25 km/h. +tk Rahoituksella alk. E400 ja E1000 NOPEILLE KAIKKIIN 3 KAUPANPÄÄLLE! (arvo 340?) TakaBoxi, takateline ja suojapeite GEELI-akut. Värit: Metallipunainen ja -sininen. Ajomatka 50-60km. Ajomatka 70-80 km. SÄHKÖPYÖRÄ Rahoituksella alk. Senioriskootterimalli on varustettu isommilla renkailla ja lukittavalla laatikolla. 95?/kk. Akut: 2x110 Ah, yht. 80?/kk. 2690 . 2x20Ah LITIUM AKKUA Ajomatka 90 km. 220 Ah. Pakki. +tk Rahoituksella alk. Isot 40 cm ilmakumirenkaat. Pakki. Takana 15" ja edessä 14" Ilmakumirenkaat. Mitat: Pituus 157 cm, Leveys 76 cm. 2890 . ajomatka jopa 150 km latauksella. 2190 . Nopeus 25 km/h. SÄHKÖSKOOTTERI Takuu 2 v. Rahoituksella alk. KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! NYT kaksi versiota! SÄHKÖMOPO SÄHKÖMOPO 7990 . Rahoituksella alk. Valot. SÄHKÖSKOOTTERI Rahoituksella alk. 1 Irrotettava 30 Ah LITIUM-akku jonka voi ladata paikoillaan tai sisällä kotona. 20" Kenda 1,95 renkaat. 179?/kk. Komipyöräinen sähköpyörä, 24?renkaat. Takuu 2 v. ajomatka 100-120 km, 36 V 16 Ah Lithium akku. Alumiinirunko, kantavuus 150 kg, Korit takana ja edessä. Rahoituksella alk
HH yvä yvä EE lämä lämä. 72 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee terveellisten elintapojen noudattamisen arjessa vaikeaksi ja 91 prosenttia on sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi tehdä terveellisten valintojen tekemisestä mahdollisimman helppoa. Kun terveydenhoidossa nyt joudutaan säästämään, on monesta suunnasta kuultu, että ylipainoisten suomalaisten hoito on se, josta nyt ainakin leikataan. Ylipainoisille ei korjausleikkauksia tehdä. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. 040 753 8555 iiro.jaaskelainen@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-ke klo 9-11.30 puh. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Ainakin Syöpäjärjestöjen kyselytutkimukseen vastanneet suomalaiset tietävät, että terveellisillä elintavoilla on merkittävä vaikutus syöpäriskin vähentämisessä. Naisilla syöpää aiheuttaa usein runsaan rasvakudoksen sisältämä estrogeeni. H H yvä yvä EE lämä lämä 3 T upakoimattomuus, runsas vihannesten ja hedelmien syönti, säännöllinen liikunta, korkeintaan kohtuullinen alkoholin käyttö ja painoindeksilukema alle 25 kg/m2, pienentävät kukin yleisimpien pitkäaikaissairauksien, toiminnanvajausten ja ennenaikaisen kuoleman riskiä sekä suurentavat terveen vanhenemisen todennäköisyyttä. Tosin ne, joita aihepiiri ei kiinnosta, eivät vastaile myöskään tutkimuksiin, vaikka ehkä syytä olisikin. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 68 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 72 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 55 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 59 € Tilaa omasi! Seuraava numero ilmestyy helmikuun puolivälissä. Erikoissairaanhoidossa lausuttu kommentti ”kun olet noin ylipainoinen, ei ole varmaa, voidaanko sinua leikata ollenkaan”, tuntui epäuskottavalta kuulla, kun kukaan ei ollut koskaan sanonut, että niin voisi käydä. Se ei tunnu kohtuulliselta eikä reilulta. Kannen kuva: Ari Jaaranen Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Kyse ei ole nyt terveysterrorismista tai etusormen heiluttamisesta, mutta terveiden elintapojen merkitys pamahtaa monen ihmisen tajuntaan siinä vaiheessa, kun käy ilmi, että nyt on sairastuttu vakavasti. Esimerkiksi ylipainoiselle rintasyöpäpotilaalle, jolle on tehty rinnan posto, jo luvattu rinnankorjausleikkaus peruutettiin uusien käytäntöjen mukaisesti. Ihan selvällä suomella: ylipaino ja alkoholi ovat suurimmat syövän aiheuttajat. Yhteiskunta ja lääkärikunta voisivat kyllä kertoa nykyistä suoremmin ja konkreettisemmin, mihin huonot elintavat johtavat. Terveellisten elintapojen noudattaminen on ennen kaikkea meidän kaikkien omalla vastuulla. Lääkäreiden tulisi sanoa vastaanotollaan käyville potilaille selvästi, mitä ylipaino tai kohtuullista runsaampi alkoholin ihan oikeasti kehossa aiheuttaa. www.karprint.fi Mari Ahola-Aalto Lääkärin on sanottava suoraan Yksilötasolla jokainen terve elintapa pienentää monia riskejä. Yksilötasolla jokainen terve elintapa pienentää monia riskejä. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Iiro Jääskeläinen Puh. Siinä vaiheessa, kun on syöpädiagnoosi saatuna, voi potilas ensimmäisen kerran kuulla esimerkiksi, että syövän aiheuttaja on ylipaino
I 30 Riski sairastua ei silti ole edelleenkään kovin suuri. Elämä hallintaan Tuija Järvinen on kuusikymppisenä seniorimissi. Itsemurha suuri suru Vertaistuki ja ammattiapu auttavat menetyksissä.. I 52 Luonnossa oleilu ja allergeeneille altistuminen voivat vähentää allergiaoireita. I 3 UNESTA?TUKEA. LUONTOKUVAUS. I 18. MYYDYIMMÄT?LÄÄKKEET. I 14 Kahvi saattaa ehkäistä eteisvärinän uudistumista. Suomalaiset haluavat elää terveellisesti, mutta arki ei aina tee sitä helpoksi. ELINTAPOIHIN. TERVEYSUUTISET. HELPOTTAA. RISTIKKOA?RATKOMAAN. I 66 Semaglutidi myydyin lääkeaine viime vuonna. TUKEA?HYVIIN. 39 6 17 20 46 PÄÄKIRJOITUS. I 11 Hyvä uni on tärkeä osa painonhallintaa. LISÄÄNTYVÄT. PUNKKITAUDIT. HARRASTUKSENA. ÄÄNEEN?SANOMINEN. 4 H H yvä yvä EE lämä lämä SISÄLTÖ 8/2025 Aktiivista tutkimusta Tulossa uusia muistisairauslääkkeitä. I 72. I 12 Mielialaoireisiin tai univaikeuksiin kannattaa hakea apua iästä riippumatta. TEKONIVELIÄ. Marja-Liisa Ala-Salomäen kuvia nähdään television luontokuvissa. I 68 Tekonivelleikkausten määrä kasvoi viime vuonna viidenneksen. PUOLUSTUSTA. Korjattavaa löytyy Miehet käyvät harvoin hammaslääkärissä. VAHVISTAMAAN. I 82 Kannessa Ulla Korkatsu on Karjalan pagisija. HH yvä yvä EE lämä lämä 58 Monipuoliset juurekset Ruoanlaittoon runsaasti makuvaihtoehtoja. YHÄ?ENEMMÄN
6 H H yvä yvä EE lämä lämä Entinen missi on nyt seniorimissi Entinen missi Tuija Järvinen näki itsensä vuosien tauon jälkeen kokovartalopeilistä ja kauhistui. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Tuija Järvisen arkisto Miss Senior Finland 2025 voittajakolmikko 24.10.2025 Ähtäri-hallista II perintöprinsessa Tuija Järvinen Siilinjärveltä (vas.), voittaja Riitta Lehtonen Lappeenrannasta ja I perintöprinsessa Vuokko Isokorpi Hattulasta.. Hän päätti ottaa elämänsä hallintaan ja menestyi tänä vuonna Miss Senior Finland -kilpailussa
Painoin ennen niitä noin 70 kiloa ja minun piti laihduttaa finaaliin nopeaan tahtiin 13 kiloa. Uskalsin pukea isojen peittävien telttojen sijaan päälleni vaatteita, jotka palTUIJA JÄRVINEN Syntynyt Laukaassa 24.11.1961 Asuu Siilinjärvellä rivitalossa Perhe kaksi aikuista tytärtä ja kaksi lastenlasta Kihlattuna avoliitossa Koulutus: ylioppilasmerkonomi (markkinointi), liiketalouden tradenomi, LKV kiinteistönvälittäjä, kasvatusja aikuiskasvatustieteen perusopinnot Itä-Suomen avoimesta yliopistosta Ammatti: tapahtumien tuottaja Harrastukset: maalaaminen, karaoke, ompeleminen, ulkoilu, kotijumppa, yhdistystoiminta ja politiikka: on ollut mukana kunnallispolitiikassa asuessaan Iisalmessa, kaksi kertaa eduskuntavaaliehdokkaana ja kerran eurovaaliehdokkaana. ”Sijoittuminen tiukassa kisassa toiseksi perintöprinsessaksi ikäänkuin sulki ympyrän”, hymyilee Tuija. Alkoi kova työ.” ”Häpesin itseäni niin paljon, että menin tyhjälle salille aina aamuvarhaisella. Menin saman tien kuntosalille jäsenyyttä hakemaan ja palkkasin itselleni personal trainerin. ”Kilpailussa piti olla hyvin hoikka. En ollut katsonut vartaloani peilistä varmaan kymmeneen vuoteen.” ”Suutuin ja totesin, etten voi elää itseni kanssa. ”Yhden huoneen seinä oli pelkkää peiliä. Miten olen päästänyt itseni tällaiseen kuntoon. Tänä syksynä hän päätti osallistua Miss Senior Finland -kauneuskilpailuun. H H yvä yvä EE lämä lämä 7 . Ensimmäisen kerran hän joutui näkemään vaivaa painonsa kanssa osallistuessaan Miss Suomi -kilpailuun vuonna 1984. Motto: ”Olen nainen, joka ei pyydä lupaa loistaa – vuosien voima on minun voimavarani.”. S iilinjärveläinen Tuija Järvinen , 64, oli nuorena missi ja malli. Se oli suuri virhe.” KILOT SAIVAT KYYTIÄ Totuus valkeni Tuijalle, kun hän 12 vuotta sitten muutti uuteen asuntoon Kuopioon. Raskausaikoina en tosin lihonut kuin 2-3 kiloa.” ”Elämässä tuli vastaan avioero ja muita menetyksiä, ja totesin olevani tunnesyöjä. Sain kovat ohjelmat ja tein niitä hiki päässä vaikka välillä tuntui, etten millään jaksa. Kun menin peilin ääreen, havahduin todellisuuteen. ”Kolmekymppisenä sain kaksi tytärtä. Ylipainoa oli kertynyt reippaasti, 25-30 kiloa.” ”Aloin laihtua nopeasti, kun pääsin eroon kroppaan kertyneestä nesteestä. Söin mielihyvän kaipuussa kaikkea mahdollisimman hyvää.” ”Kun tyttäret muuttivat pois kotoa, he veivät mukaan minun vartalopeilini. Tulokset alkoivat näkyä myös peilissä ja aloin olla tyytyväisempi
”Olen suorittanut psykologian kursseja ja aikuiskasvatustieteen opintoja avoimessa yliopistossa Joensuussa. Tänä syksynä Tuija päätti osallistua Miss Senior Finland-kisaan ja sijoittui toiseksi perintöprinsessaksi. Kisa oli Miss Suomi-kilpailun karsintakilpailu ja sitä kautta tieni vei, silloisen missimamman Mirjam Tiesmaan siipien suojassa vuoden 1984 Miss Suomikilpailuun. Siellä minä sitten olin jonon jatkona kymmenen tytön joukossa. Kaverini sanoi lähistöllä olleille kahdelle raavaalle miehelle, että heittäkää tyttö lavalle. Aloin saada pyyntöjä osallistua kilpailuihin ja pikku hiljaa kilpailut suurenivat ja siirtyivät valtakunnalliselle tasolle. Pahimmillaan olin kokoa 48, nyt vaatteen mallista riippuen 40-44. 8 H H yvä yvä EE lämä lämä Poikatytöstä kauneuskisaan ”Olin poikatyttö ja sunnuntaisin päälle puettu nätti mekko oli usein riekaleina metsäleikkien jälkeen. Se olisi varmasti ainutlaatuinen kokemus meille kaikille, hymyilee Tuija. Aloin pikkuhiljaa uskoa itseeni, ehkä minussa on jotakin, vaikka pidinkin itseäni enemmän rumana ankanpoikasena kolmen kauniin siskoni rinnalla. jastivat vartoloakin. ”Personal trainer teki minulle ruokavalion, jota noudatin. Vyötäröltä katosi 30 senttiä.” ”Olisin voinut sairastua vakavasti esimerkiksi diabetekseen, mutta peilit pelastivat minut. Voitosta kirjoitettiin paikallislehteen, ja Jyväskylä Mannekiinit ry otti yhteyttä ja pyysi Tuijaa mukaan. Onnistumisen tunne oli vahva. Oli hyvin vapauttavaa, kun minulle alkoivat sopia pienemmät vaatteet. Tulimme juhliin suoraan uimareissulta hiukset märkinä. Tuija Järvinen voitti Apu-lehden järjestämän Aputyttökilpailun 1984. Olin toinen perintöprinsessa Miss Beautykilpailussa ja Apu -lehden Aputyttö -kilpailun voitin. ”Olemme harkinneet kisan kärkikolmikon kanssa lähtöä ensi vuoden Miss Senior World -kisaan Yhdysvaltoihin. Juon yhden kupin kahvia. Olen myös opiskellut tunneasioita, miten käsitellä tunteita tiukan paikan tullen.” PÄÄATERIA ILLALLA Ankaran liikunnan lisäksi Tuija muutti laihduttaessaan merkittävästi sitä, mitä söi. Lavalle alettiin pyytää tyttöjä, kauniita, meikattuja ja laitettuja. Sanoin, etten varmana lähde ja suunnittelin karkuun lähtöä. Aamulla söin rahkaa ja marjoja, ja kahvin kanssa pari palaa näkkileipää, päälle leikkeitä ja mahdollisimman paljon kasviksia, salaattia, kurkkua ja tomaattia.” ”Ateriaksi hän ehdotti esimerkiksi broilerinlihaa ja salaattia. Oikealla I perintöprinsessa Tiina Laine ja vasemmalla II perintöprinsessa Satu Kytölä. ”Päivällä syön hyvänkokoisen salaatin,. Nykyään syön aamulla hyvin, munakkaan ja rahkaa tai jogurttia marjojen tai hedelmän esimerkiksi omenalohkojen kera. Yhtäkkiä sanottiin minunkin nimeni. Tapahtumia työkseen järjestävä Tuija Järvinen organisoi aikanaan Perinneneitokilpailua, jossa kilpailijoilla oli iltapukukierroksen sijaan kansallispukukierros. Olin toinen, samoilla pisteillä voittajan kanssa. Minä pystyin tähän.” Tuija on myös oppinut elämään tunnesyöjänä. Yleisö valitsi huutoäänestyksellä voittajaksi minut, ”uitetun koiran”, varmasti säälistä”, nauraa Tuija. Mutta siitä se sitten lähti.” ”Yhdistys ilmoitti minut omaan Miss Jyväskylä -kilpailuunsa. En koskaan ajatellut, että minusta tulisi missi.” ”Kaverini ilmoitti minut salaa Konneveden varuskunnan juhannustyttökilpailuun. ”Kävin mannekiinija mallikurssit. Riisiä, pastaa ja perunaa ei paljon lautasella näkynyt.” ”Halusin laihtua enemmän ja muokkasin ruokavaliota tiukemmaksi. Kilpailu voitti Anna-Liisa Tilus ja minä olin missituomariston jäsenen kertoman mukaan viiden kauneimman joukossa.” Miss Suomi -kisan finaalipaikka toi nuorelle Tuijalle lisää mallinja mannekiinin töitä, joita hän oli tehnyt lukioikäisestä lähtien ja jatkoi reilut viisi vuotta Miss Suomi -kisojen jälkeen
Masennuin jonkin verran.” ”Ryhdyinkin korona-aikana maalaamaan enkeleitä, satukeijuja ja maisemia. Kevyen lounaan jälkeen jaksan tehdä asioita, kun vatsa ei täyty liikaa.” ”Syön kunnon pääruuan illemmalla noin kello 18 aikaan. Se oli kaikin tavoin pahaa aikaa. Rupesin pitämään silmällä erityisesti sitä, milloin minulla on . Tärkeä osuus laihtumisessa on sillä, että pienensin ruokalautasta. Salaattia teen joskus erikseen toiselle lautaselle, koska se ei lihota ja on terveellistä.” ”Mahalaukkuni on pienentynyt, joten tämä täyttää vatsani hyvin. ”Minäkin aloin kuunnella itseäni ja tarkkailla kehon toimintoja. Lahjoitin tekemiäni tauluja lahjaksi lapsille ja vanhuksille. Jos numero 5 kuvaa täyttä vatsaa, niin painonhallinnassa olisi tärkeää syödä niin, että olo sopivasti kylläinen, jota kuvaa numero 3. ”Rakastan kevättä. Syön jälkiruokalautasesta esimerkiksi broileria, kalaa tai kalkkunaa sekä kasviksia. Tämän neuvon sain personal traineriltani. Minun missija mallitaustani vaikuttaa kuitenkin vahvana takaraivossani, varmasti enemmän kuin monella muulla.” SYÖDÄÄN VAIN NÄLKÄÄN Julkisuudessa puhutaan paljon kehon tuntemisesta ja itsensä kuuntelemisesta. H H yvä yvä EE lämä lämä 9 jossa on esimerkiksi tonnikalaa tai broileria. Luonto ja liike ovat minulle lääke”, sanoo Tuija Järvinen.. Minulle tämä ruokailurytmi sopii ja paino on pysynyt toivotuissa lukemissa.” ”Koronan aikana tosin lihoin jonkin verran. Keräsimme ruokaa ihmisille, joilla oli hätä.” ”Kun koronasta päästiin, aloin taas aktiivisesti hoitaa itseäni.” ”En missään tapauksessa halua ylikorostaa laihuuden merkitystä tai väittää, että hoikkuus toisi elämään suurinta onnea, siitä ei ole kyse. Perustin Kuopioon myös korona-apuryhmän, jossa oli Facebookissa yli tuhat jäsentä. Olen erityisherkkä ja vapaa taiteilijatyyppi, jolle ei sopinut, että elämä ja kulkeminen oli niin rajattua
Nuorempana toimin kiinteistönvälittäjänä. Jos juontotai laulukeikkaa tulee, teen niitä edelleen. Nyt pitää tehdä kaikki se mihin pystyy, koska myöhempää aikaa ei välttämättä tule.” ”Olen elämässäni joutunut tiukkoihin tilanteisiin, ja olen onneksi onnistunut myös auttamaan. Menin ensimmäisen kerran ulos, ja eräs mies haki minua tanssimaan. Aloin syödä vain nälkään, ja kun näläntunne on ohi, lopetan syömisen. ”Satsaan ulkoliikuntaan, kävelen ja välillä otan juoksupyrähdyksiä. Kuopio on hyvin lähellä, eli kaupunkiinkin pääsee, kun tulee tarve.” SAVOLAISTEN KESKELLÄ Savolaiset ovat Tuijan kokemuksen mukaan vähän omanlaistaan rotua. Vai onko jano. oikeasti nälkä. ”Kun tänne muutin, ajattelin, että voi hyvä ihme, en ymmärrä, mitä täällä puhutaan. Ompelen myös vaatteita ja maalaan. 10 H H yvä yvä EE lämä lämä. Nyt asun rivitalossa ihan luonnon ja mielenrauhan keskellä. Pitäisi muistaa juoda tarpeeksi.” ”Me tunnesyöjät syömme myös muihin tarpeisiin kuin nälkään. Tuija Järvinen ei tuntenut oloaan hyväksi ylipainoisena. Usein hyvin ylipainoisten ihmisten historiasta löytyy käsittelemätön lapsuuden trauma, josta seuraa pahaa oloa ja ahdistusta.” Joka päivä olisi tärkeää päästä myös liikkumaan. Olen opiskellut hengenpelastusta omatoimisesti. Kappaleen päätyttyä hän katsoi minua päästä varpaisiin ja totesi, että ”oot sinä kyllä aika haaskan näköinen nainen”. Totesin, että tämä tanssi oli sitten tässä ja kävelin pois. Ehkä tarkoitukseni on auttaa ihmisiä tässä elämässä.” H HEE Tuija karisti liikakilot ruokavaliolla ja liikunnalla. Tuija toteaa päättäneensä elää jalat maassa, tässä hetkessä. ”Viimeksi olen tuottanut toistakymmentä erilaista tapahtumaa Kuopion seudulle ja niitä töitä jatkan. ”Olen kokemusten myötä alkanut ajatella, että elämä on tässä ja nyt, eikä huomisesta tiedä. Tykkään kävellä metsässä ja olla järven rannalla, sieltä löytyy rauha. Kotona nostelen painoja ja rauhallisesti venytellen jumppaan.” ”Näillä vuosilla ei enää kannata kovasti rehkiä, enkä uskallakaan, kun lehdistä saa lukea, kuinka nuoriakin ihmisiä kuolee sydänkohtaukseen.” ”Luonto on pitänyt mielenterveyteni tasapainossa. Kotoa pääsee suoraan metsään. Vasta myöhemmin ymmärsin, että kyseessä olikin kehu”, nauraa Tuija. Olen opiskellut kasvatustieteitä ja tehnyt keikkaa varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa.” ”Olen opiskellut laulua kuuden vuoden ajan ja esiintynyt duona. ”Monesti sekoitamme janon tunteen nälkään. Moniosaaja Tuija on tehnyt elämänsä aikana monenlaisia töitä ja harrastusten lista on pitkä
H HEE Hyvä uni on tärkeä osa painonhallintaa. H H yvä yvä EE lämä lämä 11 H elsingin yliopiston ja HUS:n tutkijaryhmä analysoi Pai nonhallintatalon terveys laihdutusvalmennukseen osallistuneiden yli 1800 ai kuisen kokemuksia unesta ja vireydestä osana vuoden mittaista digitaalista elämäntapa interventiota. Tämä viittaa siihen, että digitaalinen elämäntapavalmennus voi auttaa ihmisiä tunnistamaan ja muuttamaan myös unikäyttäytymistään, mikä tukee pai nonhallintaa. Kun huomioimme yksilön kokonaisuutena, mahdollisuudet saa vuttaa ja ylläpitää tuloksia kasvavat”, sanoo Painonhallintatalon ylilääkäri Kirsi Pietiläinen . Uni tukee painonhallintaa. Paras laihtumistulos saavutettiin 7-9 tunnin yöunilla. AAMUIHMISILLÄ SUJUI PAREMMIN Aamuihmisillä laihtuminen onnistui keski määrin paremmin kuin iltavirkuilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan yöunen määrä, päivärytmi ja päivävireys vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka hyvin ihmiset onnistuvat pudottamaan painoa. Lisäksi uniapnea ennusti vähäisempää laihtumista, kun taas hyvä päiväaikainen vireystaso liit tyi suurempaan painonpudotukseen. Digitaalinen Terveyslaihdutusvalmennus tarjoaa paitsi yksilöllistä tukea osallistujille myös potentiaalia laajamittaiseen ja kustan nustehokkaaseen painonhallinnan tukemi seen koko väestölle. Ohjelman aikana havaittiin myös myöntei siä uneen liittyviä muutoksia, kun osallistuji en päiväaikainen vireys lisääntyi, säännölli nen unirytmi yleistyi ja iltavirkuiksi itsensä mieltävien osuus väheni. Tulokset osoittivat, että alle seitsemän tunnin yöunet liittyivät heikompaan painon pudotustulokseen. Paras laihtumistulos saa vutettiin 79 tunnin yöunilla, mikä vastaa kansallisia ja kansainvälisiä näkemyksiä keski määräisestä terveyttä edistävästä unimäärästä. Tutkimuksessa tarkasteltiin unen kestoa, uniapnean esiintyvyyttä, päivärytmiä, päivä aikaista vireyttä sekä näiden yhteyttä painon kehittymiseen ohjelman aikana. Paras laihtumistulos saavutettiin 7-9 tunnin yöunilla. ”Tulokset vahvistavat, että uni on keskei nen osa painonhallintaa
Mieltä saattavat vaivata selvittämättömät asiat, riidat ja epäselvyydet, syyllisyydentunteet, kysymättä jääneet kysymykset – tai jo vuosia vanhat kokemukset tai traumat. ”Mieltä painavien asioiden käsittely ei ole koskaan liian myöhäistä, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.. ”Usein näitä tulee pohdittua yksin ja erityisesti yöaikaan, jolloin asiat helposti paisuvat suuriksi, sitovat psyykkistä energiaa ja vaikuttavat sekä yleiseen jaksamiseen, unen laatuun että mielialaan, Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen sanoo. ”Monilla vanhemmilla ihmisillä on edelleen käsitys, että mielenterveyden ongelmat ovat harvinaisia tai että niistä puhuminen aiheuttaa taakkaa läheisille tai leimaa itselle. Tämä voi estää keskustelua perhepiirissä ja hoitotilanteissa.” ”Mieltä kuormittavien asioiden sanominen ääneen, niistä keskusteleminen ja selkiyttäminen vapauttavat energiaa ja parantavat elämänlaatua.” Mielialaoireisiin ja univaikeuksiin kannattaa hakea apua iästä riippumatta Mielen ja unen asiantuntijat muistuttavat, että mielialaoireisiin tai univaikeuksiin kannattaa hakea apua iästä riippumatta. Ikääntyneillä ongelmat saattavat jäädä käsittelemättä, koska mielenterveydestä puhuminen koetaan vaikeaksi. 12 H H yvä yvä EE lämä lämä M ielenterveyden haasteet ovat yleisiä myös ikääntyneillä
”Moni hyötyy jo muutamasta tapaamisesta, joissa keskitytään yhteen mieltä kuormittavaan asiaan tai tilanteeseen”, Turunen sanoo. Se vähentää niiden kuormaa nykyhetkessä. Moni paikkaa rikkonaisia yöunia päiväunilla. Ihminen voi myös aina itse rajata sitä, mistä haluaa ammattilaisen kanssa puhua ja mistä ei.” PALJON HOITAMATTOMIA UNIHÄIRIÖITÄ Mielialamme vaikuttaa siihen miten nukumme, ja päinvastoin. H H yvä yvä EE lämä lämä 13 ”Olisi hyvä, että ihminen voisi katsoa elämäänsä taaksepäin ilman katkeruutta ja kaunaa.” Jalat turvoksissa. Ajatellaan herkästi, että tämän kuuluu olla tällaista, koska olen jo niin vanha. Jalan erityispiirteet huomioivat Pirka-Kengät ovat silloin PARAS VALINTA. ”Unen kuuluu vanhanakin olla palauttavaa ja virkistävää”, korostaa Terveystalon unen vastuulääkäri Janne Kanervisto . ”Vanhemmilla ihmisillä on paljon hoitamattomia unihäiriöitä. ”Lyhyet päiväunet ovat ihan hyvä keino satunnaisesti. Puhuminen auttaa hyväksymään tilanteita, jotka ovat voineet jäädä kaihertamaan. Monella uni muuttuu iän myötä: yölliset heräilyt voivat hieman lisääntyä, ja unirytmi aikaistuu. Mieltä painavien asioiden kanssa voi hakeutua joko suoraan psykologin tai psykoterapeutin tai unilääkärin tai univalmentajan vastaanotolle. Hyvä uni tukee jaksamista, toiminta kykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia myös iän karttuessa. 65 vuotta täyttäneet ovat voineet syyskuun alusta alkaen asioida yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaavalla hinnalla. Mitään oiretta ei voi irrottaa psyykestä”, Janne Kanervisto muistuttaa. Myös fyysiset sairaudet voivat haastaa mielenterveysongelmien tunnistamista ja arviointia.” ÄÄNEEN SANOMINEN HELPOTTAA Tuija Turunen muistuttaa, että mieltä painavien asioiden käsittely ei ole koskaan liian myöhäistä tai turhaa. ”Mieltä kuormittavien asioiden sanominen ääneen, niistä keskusteleminen ja selkiyttäminen vapauttavat energiaa ja parantavat elämänlaatua. ”Asiat ovat usein yhteydessä toisiinsa, ja jo yhden aiheen käsitteleminen voi auttaa muitakin asioita loksahtamaan kohdalleen. ”Mielialasta kysyminen on monelle lääkärille rutiini siinä missä fyysistenkin vaivojen kysyminen. Mieltä painavien asioiden selvittämisen voikin hyvin aloittaa myös valinnanvapauskokeiluun kuuluvalla käynnillä. Vaikea löytää kenkiä. Olisi hyvä, että ihminen voisi katsoa elämäänsä taaksepäin ilman katkeruutta ja kaunaa.” Psykologin vastaanotolla ei tarvitse käydä läpi koko elämänhistoriaa. Lääkäri voi tarvittaessa tehdä laajemman arvion, jossa huomioidaan elintavat, lääkitys, unirytmi ja unihäiriöiden oireet sekä mieliala, Janne Kanervisto kertoo. Mutta vaikka uni muuttuu, sen perustehtävä pysyy samana. Kaikki yleislääkärit kohtaavat myös mielenterveyspotilaita ja pystyvät auttamaan alkuun kartoittamalla, mistä voisi olla kyse ja tarvittaessa ohjaamaan eteenpäin esimerkiksi unen tai mielen asiantuntijalle”, sanoo Kanervisto. Erikoisleveä PIRKATALVIKENKÄ PIRKA-KENKÄ OY • 03 334 1951 • pirka-kenka.com Tutustu mallistoomme netissä tai tilaa ilmainen esite! Erikoisleveä PIRKAKÄVELYKENKÄ U U T U U S U U T U U S ”Ikääntyneillä mielenterveyden ongelmat voivat myös muita ikäryhmiä herkemmin tulla tulkituiksi ”normaaliin ikääntymiseen kuuluvina”. H HEE www.terveystalo.com. ”Yleislääketieteessä hoidetaan ihmistä kokonaisuutena, ei pelkästään kipuja tai verenpainetta. Kaikkia huolia voidaan kuitenkin hoitaa myös yleislääkärin vastaanotolla. Mutta jos joka päivä tarvitsee päiväunet, on syytä pysähtyä miettimään, miksi näin on ja selvittää asiaa lääkärin kanssa.” Mistä sitten hakea apua. Jatkuvaa väsymystä ei kuitenkaan pidä hyväksyä normina, vaan sitä voi ja kannattaa hoitaa
Akupunktiota saaneista 58 prosenttia ja lumeryhmäläisistä 41 prosenttia koki saaneensa merkittävää apua oireisiinsa, tulokset osoittivat. Suomessa tehdään vuosittain runsaat 400 elinsiirtoa. Analyysin perusteella suotuisat vaikutukset liittyivätkin pääosin otettujen askelten määrään eivätkä niinkään siihen, kuinka useana päivänä viikossa liikuntaa harrasti. Merkittävänä vaikutusta pidettiin, jos vatsakivut vähentyivät ainakin 30 prosenttia ja ripulipäivät ainakin 50 prosenttia.. Kiinalaisten tutkimukseen osallistui 280 miestä, jotka sairastivat ripulipainotteista ärtyvän suolen oireyhtymää. 4 000 askelta parina päivänä pienentää sydänriskejä Kahvia juovien eteisvärinäpotilaiden ei todennäköisesti kannattaisi lopettaa kahvittelua, vaikka joidenkin tutkimusten mukaan kofeiini saattaa olla haitallista osalle potilaista. 4 000 askelta vastaa noin 2-3 kilometrin kävelymatkaa. Vähintään 4 000 askelta 1-2 päivänä viikossa liikkuvien riski sairastua tai menehtyä sydänja verisuonitautiin oli noin neljänneksen pienempi kuin naisten, jotka eivät ottaneet yli 4 000 askelta yhtenäkään päivänä, tulokset osoittivat. Puolen vuoden seurannan aikana eteisvärinä tai eteislepatus uusiutui 47 prosentilla kahvia juoneista ja 64 prosentilla kahvinjuonnin lopettaneista, mitä voi pitää merkittävänä erona, tutkijat kirjoittavat. Akupunktiota voi harkita lisäavuksi etenkin, jos muut keinot eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Havainnot lisäävät tietoa fyysisen aktiivisuuden hyödyistä iäkkäiden terveydelle ja osoittavat sydänriskien pienentyvän jo suhteellisen vähin ponnisteluin. Tällä hetkellä globaalisti vain noin viidennes munuaistautipotilaista saa munuaissiirron. Näistä suurin osa on munuaissiirtoja. Akupunktiosta apua ärtyvän suolen oireyhtymään Osa ärtyvän suolen oireyhtymää potevista voi saada lievitystä oireisiinsa akupunktiosta. Dialyysi on hyvä ja turvallinen hoito munuaistautiin, mutta tästä huolimatta samanlaista yhteyttä ei nähdä maissa, joissa potilaat pääsevät hyvin vain dialyysihoitoon. Tämä havaitaan ympäri maailmaa riippumatta maiden välisistä taloudellisista ja sosiaalisista eroista. Tulosten perusteella munuaistautikuolleisuus on vähäisempää maissa, joissa tehdään paljon munuaissiirtoja. Tuoreen tutkimuksen perusteella kahvia juovat saattavat säästyä uusilta eteisvärinöiltä todennäköisemmin kuin muut potilaat. Elinsiirtojonossa on jatkuvasti yli 500 potilasta, joista 5-10 prosenttia menehtyy koska heille ei ole tarjolla sopivaa siirrännäistä. Kahvi saattaa ehkäistä eteisvärinän uusiutumista Munuaissiirre olisi dialyysia parempi Munuaissiirron saaneet kroonista munuaistautia sairastavat elävät todennäköisesti pitempään ja laadukkaampaa elämää kuin vain dialyysihoitoon päässeet. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Puolet heistä satunnaistettiin saamaan kuuden viikon aikana 15 akupunktiokertaa ja puolet lumehoitoa, jossa potilaita paineltiin tylpillä neuloilla. 14 H H yvä yvä EE lämä lämä T E R V E Y S U U T I S E T Liikunta on hyväksi iäkkäiden terveydelle, mutta epäselvempää on ollut kuinka paljon ja usein sitä pitäisi harrastaa, jotta esimerkiksi sydänriskit pienentyvät. Riskit olivat vielä pienempiä, jos askeleita kertyi enemmän. Munuaistaudit ovat yleistyneet etenkin diabeteksen yleistymisen seurauksena, joten tarve munuaissiirteille on suuri. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella tähän saattaa riittää jo 4 000 askelta yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Eteisvärinä suurentaa etenkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. Munuaissiirrot ovat yleisempiä varakkaissa maissa, mutta sama yhteys nähdään ympäri maailmaa riippumatta maiden bruttokansantuotteesta
Keskivaikeaa tai vaikeaa obstruktiivista uniapneaa sairastaa noin 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista. Suuri osa kuolemista johtui keuhkoveritulpasta. Intensiivistä verenpainehoitoa saaneet sairastuivat aivoverenvuotoon lähes puolet epätodennäköisemmin kuin tavanomaista hoitoa saaneet, mutta muiden aivoverenkiertohäiriöiden riskeissä ei nähty eroja. Helleaallot saattavat pahentaa uniapneaa Uniapnea saattaa tuoreen tutkimuksen perusteella vaikeutua helleaaltojen aikana, jolloin yölämpötilatkin pysyvät korkeina. Keskivaikeat uniapneaoireet yleistyvät keskimäärin 13 prosenttia helleaaltojen aikana. Myös rinovirustartunnat olivat harvinaisempia atselastiinisumutetta saaneilla, tulokset osoittivat. H H yvä yvä EE lämä lämä 15 Öinen valaistus altistaa sydänsairauksille Valoisassa huoneessa nukkuvat tai muuten valolle yöllä altistuvat saattavat sairastua sydänja verisuonitauteihin tavallista todennäköisemmin. Tiukka verenpaineen hoito pienentää aivoverenvuodon vaaraa Korkeaa verenpainetta potevien intensiivinen verenpainehoito pienentää aivoverenvuotojen vaaraa enemmän kuin tavanomainen hoito, tuore kiinalaistutkimus osoittaa. Tulokset kannustavat tukemaan päihdehäiriöisiä myös tupakoinnin lopettamisessa. Diagnoosi viivästyi usein tilanteissa, joissa potilaalla oli jokin pitkäaikaissairaus, jonka oireet ovat samankaltaisia kuin veritulpan aiheuttamat. Myös nestehukka saattaa pahentaa uniapnean oireita ja sairauden hoidossa käytettävän CPAP-laitteen käyttö voi olla tukalaa osalle potilaista. Laskimoveritulppa eli laskimotukos tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Tämä saattaa ehkäistä silmäsairauksia. Viivästys liittyi myös potilaan suurentuneeseen riskiin menehtyä 30 päivän sisällä, tulokset osoittivat. Yhteydet havaittiin 3,5 vuoden seurannassa. Riskit havaitaan myös yötyötä tekevillä. Hyödyt nähdään myös potilaiden silmien verkkokalvojen pienissä verisuonissa. Atselastiinin on aiemminkin havaittu estävän koronaviruksen ja joidenkin muiden hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten toimintaa, mutta tätä ennen sen ei ole osoitettu pienentävän tartuntariskiä. Nukkuessa uniapnean tyypillisiä oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkot, herääminen tukehtumisen tunteeseen ja huonolaatuinen uni. Tupakoinnin lopetus auttaa päihteistä eroon Allergikkojen nenäsumute suojaa myös koronanalta Kuolleisuus suurenee, kun veritulpan diagnosointi kestää Allergisen nuhan hoidossa käytettävä nenäsumute voi pienentää riskiä sairastua koronainfektioon, tuore tutkimus osoittaa. Potilaan riski menehtyä suurenee selvästi, jos hänen laskimotukoksensa tai keuhkoveritulppansa diagnosointi viivästyy. Aiemmissa tutkimuksissa yöllinen valoaltistus on yhdistetty sydänsairauksien lisäksi tyypin 2 diabetekseen ja korkeaan verenpaineeseen. Tupakoinnin lopettamisessa onnistuvat päihdehäiriöiset onnistuvat todennäköisemmin pääsemään myös päihteistä eroon, tuore tutkimus osoittaa. Seurannan päättyessä he olivat päihteettömiä ja oireettomia noin kolmanneksen todennäköisemmin. Atselastiinisumutetta saaneista 2,2 prosentilla todettiin koronavirustartunta, mikä oli selvästi vähemmän kuin verrokeilla, joista 6,7 prosenttia sai PCR-varmistetun koronainfektion. Tulpat syntyvät melkein aina alaraajoihin. Tulosten perusteella eniten valolle öisin altistuvat sairastuivat vajaan kymmenen vuoden seurannan aikana sepelvaltimotautiin 32 prosenttia, sydäninfarktiin 46 prosenttia, sydämen vajaatoimintaan 56 prosenttia ja eteisvärinään 32 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden valoaltistus oli vähäisintä. Tukos voi myös kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa vaarallisen keuhkoveritulpan. Aikuisista suomalaisista noin 2 miljoonan verenpaine on koholla ja noin miljoona suomalaisaikuista on verenpainelääkityksellä. Vaikutus ei ole suuren suuri, mutta uniapnean yleisyyden vuoksi helteet voivat hankaloittaa monien potilaiden elämää. Yöllinen valo sekoittaa vuorokausirytmiä ja rasittaa kehon aineenvaihduntaa sekä muita toimintoja, mikä voi selittää terveysriskit. Tällöin lääkäri ei osannut epäillä veritulppaa ja ohjata potilasta tarkempiin tutkimuksiin. Myös muun muassa päiväväsymys, keskittymisvaikeudet ja mielialahäiriöt ovat yleisiä.. Vuorokauden sisällä diagnoosin saaneista noin 4 prosenttia ja yli vuorokauden kuluttua diagnosoiduista noin 7 prosenttia menehtyi 30 päivän sisällä. Tulosten perusteella helleaaltojen aikana uniapneaan kuuluvat yölliset hengityskatkokset yleistyvät, ja muutos on sitä suurempi mitä korkeampi lämpötila yöllä on. Toinen samaan aineistoon perustuva tutkimus osoitti intensiivisen hoidon myös vaikuttavan suotuisasti silmän verkkokalvon pieniin verisuoniin. Osallistujat, jotka lopettivat tupakoinnin seurannan aikana, toipuivat päihdehäiriöstä selvästi todennäköisemmin kuin muut potilaat, tulokset osoittivat
Suurella osalla riskitekijöitä oli myös useampia. Tulehdusta aiheuttavat ruoat heikentävät muistia Tulehdusta aiheuttava ruokavalio heikentää ikääntyneiden muistia ja voi edistää muistisairauksien kehittymistä. Tulokset vahvistavat niin sanotun suu-suolisto-aivoakselin merkitystä muistisairauksien kehittymisessä. Tulehdusta aiheuttavia ruoka-aineita olivat muun muassa punainen liha, eläinten sisäelimet, sokeroidut virvoitusjuomat sekä pitkälle prosessoidut viljat ja riisit. pylori -infektion hoito voivat yhdessä ehkäistä kognitiivista heikentymistä.. Sydäninfarktit eivät myöskään olleet tavallista vakavampia. 16 H H yvä yvä EE lämä lämä T E R V E Y S U U T I S E T Kadmium yhteydessä haimasyövän vaaraan Kesäaikaan siirtyminen voi sekoittaa unirytmiä, mikä saattaa lisätä etenkin iäkkäiden sydänpotilaiden oireilua. Sairastumisriski myös suureni tasaisesti mitä mittavampaa altistuminen oli, tulokset osoittivat. Tulosten perusteella sydäninfarkteja sattui käytännössä saman verran viikkoa ennen kellojen siirtämistä, siirtymäviikolla ja viikkoa myöhemmin. . Tulosten perusteella potilaat, joiden veren LDL-pitoisuus oli seurannan alkaessa alle 1,8 mmol/l, sairastuivat dementiaan noin kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin potilaat, joiden LDL-pitoisuus oli yli 3,4 mmol/l. Tulokset viittaavatkin siihen, että todennäköisesti nämä riskitekijät ovat osallisina melkeinpä kaikkien sydänpotilaiden sairastumisissa. Kadmiumia joutuu ympäristöön myös ihmisen toiminnan seurauksena esimerkiksi fosfaattilannoitteiden valmistuksesta ja käytöstä, akkuteollisuudesta ja jätteiden käsittelyssä. Tämä tarkoitti korkeaa verenpainetta, kolesteroliongelmia, suurta veren glukoosipitoisuutta tai diabetesta tai tupakointia. talviaikaan siirtyminen ei suurenna sairastumisriskiä. Raskasmetalli kadmium on yhdistetty haimasyövän riskiin, mutta tuo riski näyttäisi suurentuvan tasaisesti altistuksen kasvaessa. Analyysin perusteella kadmiumaltistus liittyi suurentuneeseen haimasyöpäriskiin riippumatta siitä, oliko altistus työperäistä vai muualta. Myöskään takaisin normaaliaikaan eli ns. Kellonajan siirrosta on jo päätetty luopua Euroopassa, mutta aloite on jumiutunut EU:n päätöksentekoelimiin. Sama nähtiin keväällä kesäaikaan siirryttäessä sekä loppuvuodesta talviaikaan siirryttäessä. Muistia heikentävä vaikutus korostui erityisesti niillä, joilla oli ientulehdus eli parodontiitti tai Helicobacter pylori -infektio. Onkin mahdollista, että kadmium suurentaa haimasyövän riskiä jo tasoilla, jotka ovat nykyisten sallittujen rajojen puitteissa. pienempi dementiariski Haitallisen LDL-kolesterolin runsaus altistaa muun muassa sydänja verisuonitaudeille, ja siksi sen pitoisuus halutaan pitää kurissa. Statiinien käyttö liittyi pienempään dementiariskiin kaikilla potilailla, mutta vaikutus nähtiin myös potilailla, joiden LDL-tasot olivat jo alhaiset. Korealaisten havainnot osoittavat, että ainakin tässä aineistossa lähes kaikilla sydänja verisuonitauteihin sairastuneista oli perinteisiä sydänriskitekijöitä. Kellojen siirtäminen tuskin lisää sydänkohtauksia Lä hd e: U uti sp alv elu D uo de cim Sydänja verisuonitautien taustalla perinteiset riskitekijät Sydänja verisuonitautien riskitekijät tunnetaan varsin hyvin, mutta silti osa ihmisistä sairastuu, vaikka heillä ei tiettävästi ole yhtäkään riskitekijää. Tutkijat korostavat, että terveellinen ruokavalio, suun terveyden ylläpito ja H. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella kellojen siirtäminen ei silti todennäköisesti aiheuta sydänkohtauksia. Tulehdusta vähentäviä ruoka-aineita olivat esimerkiksi tummanvihreät ja tummankeltaiset kasvikset sekä kahvi ja tee. Elintarvikkeisiin kadmium päätyy joko imeytymällä maaperästä kasviin sen kasvaessa tai ilmalaskeuman kautta. Sen luontaisista lähteistä tärkeimpiä ovat tulivuoret ja rapautunut raskasmetallipitoinen kiviaines. Tutkijoiden mukaan tulehdusta ylläpitävä ruokavalio voi pahentaa suun ja vatsan tulehduksia, jotka puolestaan lisäävät elimistön hiljaista tulehdusta ja vaikuttavat aivojen toimintaan. Kadmium on ympäristössä yleisesti esiintyvä myrkyllinen raskasmetalli. Tuoreen tutkimuksen perusteella veren pieni LDL-pitoisuus liittyy myös pienempään riskiin sairastua dementiaan. . Sydänoireisiin sairastuneista 99 prosentilla oli vähintään yksi sydänja verisuonitautien riskitekijä, tulokset osoittivat. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että statiinien suotuisat vaikutukset eivät rajoitu vain LDL-kolesterolin vähentämiseen. Alhainen LDL-kolesterolitaso
Toisaalta juurihoitojen loppuunsaattaminen jää nuorilla useammin kesken. VAIHTELUA DIAGNOSOINNISSA Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisterin vielä julkaisemattomien tietojen mukaan parodontiitin diagnosoinnissa on huomattavaa vaihtelua eri hyvinvointialueiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. ”Karies ja parodontiitti ovat edelleen hyvin yleisiä kansansairauksia Suomessa, ja niiden hoito vaatii runsaasti resursseja. Eroja julkisen ja yksityisen suun terveydenhuollon sekä eri hyvinvointialueiden välillä selittävät erot potilasaineistossa, hoitoon pääsyn sujuvuudessa, toimintamalleissa, kirjaamiskäytännöissä sekä potilasjärjestelmien toiminnassa. H H yvä yvä EE lämä lämä 17 Hampaiden kiinnityskudossairaus ja hammaskaries ovat yleisimpiä miehillä, heikommin koulutetuilla, iäkkäillä ja henkilöillä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Ensimmäinen Kanta-aineistoon perustuva laaturekisteriraportti julkaistaan ensi vuoden alussa. Muutoin edessä on ennemmin tai myöhemmin oireiden uusiutuminen ja hampaan poisto. Nuorilla juurihoidot onnistuvat keskimäärin paremmin. Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisterin uusi Kanta-aineistoon (Kelan Potilastietovaranto) perustuva tietopohja tarjoaa arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi ja auttaa tunnistamaan kehityskohteita niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Ehkäisevään hoitoon sekä huolelliseen omahoitoon olisi tärkeää panostaa entistäkin enemmän”, toteaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa . Erityisesti miesten kohdalla tilanne herättää huolta: he käyttävät kaikilla hyvinvointialueilla suun terveydenhuollon palveluja harvemmin, sairastavat enemmän ja kokevat entistä useammin, etteivät saa hoitoa silloin kun sitä tarvitsevat. U usimmat Terve Suomi -väestötutkimuksen tulokset ja Suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisterin tiedot tuovat esiin merkittäviä eroja suun terveydentilassa eri väestöryhmien välillä. Näiden tekijöiden ymmärtäminen on keskeistä palveluiden kehittämisessä. Tavoitteena on tunnistaa vaikuttavat palvelut ja eriarvoisuutta aiheuttavat tekijät sekä edistää hoidon saatavuutta ja laatua kaikissa väestöryhmissä – erityisesti niissä ryhmissä, jotka jäävät nykyjärjestelmässä helposti katveeseen. Jatkohoitoon ohjaamisen polkuja olisi hyvä pystyä vahvistamaan hyvinvointialueilla”, toteaa Harjunmaa. Samankaltaista vaihtelua esiintyy myös juurihoidettujen hampaiden hoitotuloksissa ja juurihoitojen loppuunsaattamisessa ensiapuluonteisen hoidon jälkeen. ”Kivun poiston jälkeen olisi tärkeää hoidattaa hammas loppuun asti. H HEE Miesten suun terveys huolestuttaa Miehet käyttivät naisia vähemmän suun terveydenhuollon palveluja kaikilla hyvinvointialueilla.
Olenkin jo vuosia kuvannut kotikaupunkini maisemia harrastusmielessä lähes päivittäin työmatkalla tai lenkillä, ja jakanut niitä facebookissa ja instagramissa. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Marja-Liisa Ala-Salomäki Marja-Liisa Ala-Salomäen tytär otti äidistään valokuvan myöhäissyksyn lehtien syleilyssä Pappilansalmella Parkanossa. Ystävän neulomaa villapaitaa koristavat koskikarat. Luonto on hyvän elämän lähde ihmiselle ja koko ekosysteemille. ’’Pappilanjoen varrella kuvaan monesti koskikaroja, jotka ilmestyvät sinne marras-joulukuussa ja lähtevät huhtikuussa.’’ Kuva: Suvi Konttinen. Paras rentoutumiskeinoni onkin lähteä luontoon.’’ Kesäkauden hän kulkee 2,5 kilometrin työmatkan pyörällä tai kävellen. ’’Työni luonne edellyttää, että asiat pysyvät hyvin hallinnassa. Joka päivä samat maisemat saavat eri vivahteet vuodenajasta ja säästä riippuen. Parisen vuotta sitten innostuin lähettämään luontokuvia ja -videoita uutisten sääkuviin.’’ KUIN SAVANNILLA Aurinko nousi ja ilmassa oli hieman sumua, kun Marja-Liisa toissa vuonna heinäkuisena varhaisaamuna ajeli miehensä kanssa kohti ’’Kuvaan luontoa terveydekseni!’’ Mitä enemmän Marja-Liisa Ala-Salomäki taltioi luontoa valokuviinsa, sitä suuremmin hän sitä kunnioittaa. Talvisin matka taittuu kävellen. 18 H H yvä yvä EE lämä lämä P arkanolainen Marja-Liisa AlaSalomäki , 63, on ollut 43 vuotta samassa työpaikassa. Teen pääsääntöisesti istumatyötä ja tuijotan näyttöpäätettä suurimman osan työpäivistäni. ’’Parkano on kaunista aluetta järvineen, jokineen ja koskineen
Toukokuussa valkovuokot sulostuttavat Kirkkojärven rantaa.. Sen kuvaan revontulten värit taltioituvat lähes paremmin kuin mitä oma silmä pystyy havaitsemaan.’’ KUU KOMEIMMILLAAN Luontovalokuvaus on Marja-Liisa Ala-Salomäelle monipuolinen terveysteko. ’’Kuu on komeimmillaan noustessaan ja laskiessaan. Kasveissa ahertavien pörriäisten työtä arvostan aina vain enemmän. Aikaisemmin Marja-Liisa kuvasi taskupokkarilla, nykyään pääsääntöisesti kännykkäkameralla. ’’Näytti aivan kuin kuva olisi otettu savannilla.’’ Marja-Liisan ottama valokuva valittiin heinäkuussa 2024 katsojien MTV:n uutisiin lähettämistä sääkuvista kymmenen parhaimman joukkoon. Niin linnut kuin kaikki luonnon pienetkin eläimet täyttävät oman tärkeän tehtävänsä ekosysteemissä.’’ Valokuvausharrastuksensa myötä Marja-Liisa on oppinut seuraamaan pilvien muotoa ja väritystä. Hän kuvasi auringonnousun ja lähetti sen televisioon sääkuvaksi. Kurkottelut ja kyykkimiset treenaavat niveliä ja tasapainoa. ’’Havaitsen entistä paremmin luonnon kasvit, sekä syötävät että koristekasvit. Perheessä aviomies, viisi lasta ja viisi lastenlasta. Elämän motto: Tilaisuus ei ole takiainen. Lappia. ’’Mitä useammin kuviani näytetään, sitä enemmän innostun lähettämään niitä lisää! Samalla Parkano saa mukavasti näkyvyyttä. Auringon nousut ja laskut ovat niin ikään lempikuvauskohteitani.’’ H HEE Aurinko kuultaa Kairokosken joulukuiseen pakkaspäivään toivon perspektiiviä. ’’Kännykkäkamera tuo syvyyttä myös revontulten tarkasteluun. Opiskellut kartanpiirtäjäksi. Jälkipolvemmekin on innostunut lähettämään sääkuvia’’, hän kertoo. Syntynyt Viitasaarella Keski-Suomessa. On hyvä ottaa ohjat omiin käsiin ja toimia, kun on sen aika, eikä jäädä odottamaan tai takertua menneeseen. Asuu Parkanossa Pirkanmaalla. H H yvä yvä EE lämä lämä 19 MARJA-LIISA ALA-SALOMÄKI 63-vuotias. Kuu kaikissa vaiheissaan sykähdyttää häntä. Ammattiltaan paikkatietokäsittelijä. Valokuvaamisen lisäksi harrastaa kävelyä, pyöräilyä ja kevyttä kuntosaliharjoittelua. Tulee käveltyä happirikkaassa ilmassa
Teksti: Kati Wikström. PROSESSOINTIKYKY HEIKKENEE ”Muistiin liittyy asioiden mieleen painaminen, mieleen palautus ja niiden muistissa säiMuistitutkimukseen kannattaa mennä ajoissa ja matalalla kynnyksellä, sillä oikea-aikainen diagnoosi voi hidastaa muistisairauden etenemistä ja parantaa elämänlaatua. 20 H H yvä yvä EE lämä lämä Muistisairaudet Ennakoi, tunnista ja hoida T ällä hetkellä muistisairautta sairastaa Suomessa noin 150 000 ihmistä, ja uusia tapauksia diagnosoidaan 22 000 vuodessa. Helsingin yliopisto HUS, yliopiston lääketieteellinen tiedekunta HY ja Biomedicum Helsinki järjestivät marraskuussa Studia Medicina-yleisötilaisuuden muistisairauksista. Niin paikan päälle Helsinkiin kuin verkosta seurattavaan tilaisuuteen osallistui useampi sata aiheesta kiinnostunutta kuulijaa, eikä ihme, sillä muistisairaudet koskettavat yhä useampia. Vuonna 2040 Suomessa arvioidaan olevan lähes 250 000 muistisairautta sairastavaa
lyminen”, kertoo Esa Jämsen professori ja geriatrian erikoislääkäri, HUS ja HY. Kuva: Pexels/Wellness Gallery Catalyst Foudation ”Tällä hetkellä muistisairautta sairastavia on Suomessa noin 150 000. Olennaista on, että ihmisen toimintakyky säilyy”, painottaa Jämsen. ”Sen sijaan ikääntyessä ei normaalisti muutu kyky säilyttää asioita muistissa. Tiedonkäsittelyn eri osa-alueet liittyvät olennaisesti muistiin, kuten esimerkiksi oppiminen, kielelliset toiminnot, abstrakti ajattelu ja toiminnan ohjaus.” Tietojenkäsittely eli aivojen prosessointikyky luonnollisesti heikkenee ihmisen vanhetessa ja tämä alkaa jo 40-50 ikävuoden kieppeillä. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että mitä vaativampi tehtävä, sen kauemmin tehtävän käsittely kestää. H H yvä yvä EE lämä lämä 21 . Tämä on aivan normaalia ja kuuluu ikääntymiseen. Uusia tapauksia diagnosoidaan noin 22 000 vuodessa”, kertoo Esa Jämsen professori ja geriatrian erikoislääkäri, HUS ja HY.. Lisäksi opitut tiedot sekä taidot eivät heikkene, ja oppimiskyky pysyy. ”Muisti koostuu monista asioista, kuten tapahtumamuistista, asiamuistista, taitomuistista ja työmuistista, joka auttaa pitämään jokapäiväiset asiat mielessä. MUISTISAIRAUDET TILASTOISSA Muistin heikkeneminen ei välttämättä johdu muistisairaudesta, vaan oireet voivat johtua Viikoittainen liikunta voi ehkäistä muistisairauden riskejä ja ylläpitää toimintakykyä
Niiden oireina ovat yleisimmin muistinkäytön tehottomuus ja vaikeudet toiminnanohjauksessa. Toiseksi yleisimpiä ovat aivoverenkiertosairauden aiheuttamat muistisairaudet. Otsa-ohimolohkon rappeumat ovat myös melko yleisiä, ne oireilevat usein kielellisinä ja toiminnanohjauksen haasteina sekä käyttäytymisen muutoksina. Muistisairaudet ovat aivoja rappeuttavia sairauksia ja ne heikentävät muistia sekä tiedonkäsittelyn osa-alueita. Lewynkappaletautiin ja Parkinsonin tautiin liittyvät muistisairaudet ovat kolmanneksi yleisimpiä. RAVITSEMUS, LIIKUNTA JA SOSIAALISUUS Muistisairauden riskitekijöitä voi ehkäistä syömällä riittävästi ja monipuolisesti, hoitamalla mahdollisia sydänja verisuonisairauksiaan sekä nukkumalla riittävästi. Muistisairaudet ilmenevat yleensä aluksi vain lievinä oireina, jotka kiihtyvät sairauden edetessä. RISKITEKIJÖIHIN VOI VAIKUTTAA Muistisaurauksia ei voi parantaa, mutta niiden oireilua voi helpottaa ja muistisairauksista koituviin haittoihin on mahdollista vaikuttaa. Hoitoon tulisi kuitenkin päästä mahdollisimman ajoissa, jotta saisi enemmän hyviä vuosia sairaudesta huolimatta.” ”Muistisairauden riskejä ovat tutkitusti kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, tupakointi, keski-iän ylipaino, vähäinen fyysi”Muistisairauksien riskitekijöihin vaikuttavat geenit voivat olla perinnöllisiä, mutta itse muistisairaudet harvemmin ovat”, selventää Anne Koivisto professori ja neurologian erikoislääkäri, HUS ja HY. ”Muistisairauksien riskitekijöihin vaikuttavat geenit voivat olla perinnöllisiä, mutta itse muistisairaudet harvemmin ovat”, sanoo Anne Koivisto professori ja neurologian erikoislääkäri, HUS ja HY. Niiden oireita ovat muun muassa toiminnanohjauksen vaikeudet, haasteet tilan hahmottamisessa ja vireystilan vaihtelut. ”Muistin heikentymiseen saattavat tilapäisesti vaikuttaa muun muassa väsymys, masennus, muut sairaudet, stressi, jännitys, kivut, fyysinen kunto ja mahdollinen lääkitys sekä päihteiden käyttö”, luettelee Jämsen. ”Erilaisia muistisairauksia esiintyy eniten yli 85-vuotiailla, joista 41,2 prosentilla on todennuttu jokin aivoja rappeuttava sairaus. Punaisen lihan, kovan rasvan, sokerin ja alkoholin käyttöä rajoitetaan. Tyypillisin on Alzheimer yhdistettynä aivoverenkierrolliseen muistisairauteen. Uusissa tutkimuksissa riskitekijänä havaittiin myös kuulonaleneminen.” Elämäntavoilla on huomattu olevan suuri vaikutus niin muistisairauden riskien ehkäisyssä kuin itse sairauden hoidossa, oireita helpottamassa. Sen oireina ovat esimerkiksi vaikeudet lähimuistin ja uuden oppimisen suhteen. Kaypahoito.fi-sivustolla tehtävä muistisairauden riskimittari kannattaa käydä täyttämässä. ”Joskus osa muistisairauksista jää varhaisessa vaiheessa diagnosoimatta oireiden vähäisyyden vuoksi, tällaisia oireita voivat esimerkiksi olla lievät tiedonkäsittelyn haasteet. Toisaalta on myös hyvä tiedostaa, että tuosta ikäryhmästä noin 60 prosentilla ei ole muistisairautta. Olennaista hoidon kannalta on selvittää ja tunnistaa, mistä muistisairaudesta on kyse”, tarkentaa Jämsen. Eli kyseessä ei ole vanhuuden mukanaan tuoma väistämätön sairaus.” Yleisin suomalaisten muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia kaikista muistisairaista. Siihen kuuluu pohjoismaisia ja sesongin mukaisia raaka-aineita, kuten kasviksia, marjoja, juureksia, täysjyväviljaa, kalaa ja pehmeitä rasvoja, esimerkiksi rypsiöljyä. ”Ravinnoksi suositellaan välimerellistä tai oikeastaan meille vielä sopivampaa eli itämerellistä ruokavaliota. ”Monen muistisairauden taustalla on usein muutama tai useampi sairaus. 22 H H yvä yvä EE lämä lämä muistakin syistä, siksi ne tulee selvittää tarkoin ja ajoissa. nen aktiivisuus ja alkoholin runsas käyttö. ”Suomalainen FINGER-tutkimus eli Finnish Intervention Study to Prevent Cognitive Decline and Disability osoitti ensimmäisenä maailmassa, että ikääntyneiden muuttaessa elintapojaan terveellisemmiksi, heidän muistija ajattelutoimintonsa säilyivät ja riski muistihäiriöihin pieneni.” ”Tutkimuksessa havaittiin myös, että terveyteen liittyvä elämänlaatu kehittyi suotuisammin, toimintakyky säilyi parempana ja uusia kroonisia sairauksia kehittyi vähemmän elämäntapamuutosten aikana”, valaisee Koivisto. Tähän ruokavalioon vielä lisätään iäkkäille D-vitamiinia ja enemmän proteiinia.”. ”Mikään yksittäinen vitamiini tai ravintoaine ei ole riittävän tehokas ehkäisemään muistisairautta”, korostaa Koivisto
oireiden kehittymistä. Liiallista glutamaatin estäjää eli memantiinia käytetään kohtalaiseen tai vaikeaan Alzheimeriin yhdessä AKE-estäjien kanssa.” ”Anti-amyloidi-valmisteilla poistetaan aivoista amyloideja, mutta hoito pitäisi päästä aloittamaan hyvin ajoissa, mielellään jo ennen ”Muistisairauteen tarkoitettujen lääkkeiden tutkimus on hyvin aktiivista”, sanoo Jaakko Hotta LT, neurologian erikoislääkäri, HUS. H H yvä yvä EE lämä lämä 23 Muistin heikentyminen kannattaa tutkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ”Alzheimerin hoidossa käytetään monesti AKE-estäjiä, jotka ovat asetyylikoliiniesteraasin estäjiä. ”Esimerkiksi semaglutidin käyttöä muistisairauksissa tutkitaan yhä enemmän. Viikossa tulisi harrastaa kaksi kertaa lihaskuntoa vahvistavaa liikuntaa ja neljä kertaa reipasta liikuntaa, nämä voi tietenkin jakaa vaikkapa pienempiin päivittäisiin osiin.” ”Kaikkea kohtuudella ja säännöllisesti on mielestäni hyvä ohje.” HOITO TÄNÄÄN JA HUOMENNA Usein muistisairauden oireet havaitaan vasta vuosia sairauden alkamisesta. Kyseessä on siis sama vaikuttava aine kuin esimerkiksi diabetekseen ja liikalihavuuteen käytetyssä Ozempicissa”, selventää Hotta. ”Yleisesti muistisairauksien hoitoon käytetään Fortasyn Connect-valmistetta, yhdessä elämäntapamuutosten kanssa. Näiden on todettu hidastavan muistisairauden kehitystä noin viiden kuukauden verran vuodessa.” Fortasyn Connect on kliininen ravintovalmiste, joka on kehitetty erityisesti varhaisen Alzheimerin taudin ruokavaliohoitoon. Tällä hetkellä noin 30 lääkeainetta on jo niin pitkällä tutkimuksissa, että niiden odotetaan tulevan kliiniseen käyttöön. Kuva: Pexels/Kampus Koivisto vinkkaa harrastamaan esimerkiksi ryhmäliikuntaa, sillä liikunta ja ryhmässä toiminen ehkäisevät muistisairauksien riskejä. Anti-amyloideja tutkitaan enemmän, jotta niiden käyttöön päästäisiin taudin varhaisessa vaiheessa.” Muistisairauteen tarkoitettujen lääkkeiden tutkimus on varsin aktiivista. ”Monipuolinen liikunta siirtää riskiä sairastua muistisairauksiin ja tukee arjen toimintakykyä. H HEE. ”Muistisairauden varhainen vaihe voi kestää vuosia, onneksi konstit selvittää taudin varhaiset oireet ovat parantuneet”, toteaa Jaakko Hotta LT, neurologian erikoislääkäri, HUS
V arhain alkavasta muistisairaudesta on kyse, jos diagnoosin saa ennen 65 vuoden ikää. Varhain alkavista muistisairauksista otsaohimolohkorappeumaan liittyy lyhin elinaika diagnoosin jälkeen, osoittaa tuore Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen tutkimus. Tulokset julkaistiin arvostetussa Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry (JNNP) -lehdessä. Tutkimuksen mukaan varhain alkavaan muistisairauteen liittyvä jäljellä olevan elinajan ennuste vaihtelee merkittävästi sen mukaan, mistä muistisairaudesta on kyse. 24 H H yvä yvä EE lämä lämä T U T K I M U S S E L V I T T I Muistisairaus lisää kuolemanriskiä erityisesti jo työiässä sairastuneilla. ”Vanhemmalla iällä todettuun muistisairauteen liittyy lyhyempi jäljellä oleva elinaika Muistisairaan elinaika riippuu sairaudesta. Vaikutusta on myös potilaan sukupuolella, iällä, perinnöllisillä tekijöillä ja oheissairauksilla
PISIN ELINAIKA YLI 10 VUOTTA Tutkimusjakson aikana 215 varhain alkavasta muistisairaudesta kärsivää henkilöä menehtyi. Miessukupuoli, korkeampi ikä, useat oheissairaudet ja matalampi koulutustaso liittyivät kohonneeseen kuolemanriskiin sekä muistisairailla että verrokeilla. Maailmanlaajuisesti noin viisi prosenttia muistisairaustapauksista on varhain alkavia. Varhain alkavan muistisairauden diagnoosi itsessään oli vahvimmin yhteydessä lyhempään jäljellä olevaan elinaikaan. Lewyn kappale -tautia sairastavilla elinaika diagnoosista oli 7 vuotta. Elinajan mediaani diagnoosin jälkeen oli 8,7 vuotta, mutta se vaihteli eri muistisairauksissa. Niihin liittyvää jäljellä olevan elinajan ennustetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä ei ole aiemmin kattavasti tutkittu. Oheissairauksista vain diabetes liittyi varhain alkavaa muistisairautta sairastavien lyhempään jäljellä olevaan elinaikaan. Tutkimus on osa laajempaa Kansallisen Neurokeskuksen koordinoimaa DEGE-RWD -hanketta. H H yvä yvä EE lämä lämä 25 vuosina, mutta varhain alkavaan muistisairauteen liittyy suhteellisesti suurempi mistä tahansa syystä johtuvan kuoleman riski samanikäiseen väestöön verrattuna”, kertoo apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta. Pisin se oli Alzheimerin taudissa, 9,9 vuotta, ja verisuoniperäisessä muistisairaudessa, yli 10 vuotta. Jokaista verrattiin diagnoosin jälkeisen elinajan osalta kymmeneen samanikäiseen, samaa sukupuolta olevaan ja samalla alueella asuvaan henkilöön, joilla ei ollut muistisairautta. Kyseessä oli havainnoiva tutkimus, joka ei suoraan osoita syy-seuraussuhteita. Henkilöillä, joilla oli sekä otsa-ohimolohkorappeuma että ALS, elinaika diagnoosista oli vain hieman yli 2 vuotta. Eri muistisairauksista otsa-ohimolohkorappeumaan liittyi lähes 14-kertainen ja verisuoniperäiseen dementiaan yli nelinkertainen kuolleisuus. Nyt julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin kaikki muistipoliklinikkakäynnit kahden yliopistosairaalan alueelta vuosilta 2010–2021, kaikkiaan 12 490 potilasta. ”Tarkka ja ajantasainen tieto näiden potilaiden kuolleisuudesta on kuitenkin tärkeää, kun suunnitellaan terveydenhuollon rakenteita, potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa ja kliinisiä tutkimuksia”, sanoo dosentti Johanna Krüger Oulun yliopistosta. Varhain alkava muistisairaus oli varmennettavissa 794 henkilöllä, joilla oli diagnoosina Alzheimerin tauti, otsa-ohimolohkorappeuma, Lewyn kappale -tauti tai verisuoniperäinen tai sekamuotoinen muistisairaus. Tutkijoiden mukaan rajoitteita olivat myös esimerkiksi pienet potilasmäärät tautialaryhmissä ja se, että suurimmalla osalla muistisairausdiagnoosia ei oltu vahvistettu geenitestillä tai neuropatologisesta näytteestä. H HEE Muistisairaan elinaika riippuu sairaudesta Miessukupuoli, korkeampi ikä, useat oheissairaudet ja matalampi koulutustaso liittyivät kohonneeseen kuolemanriskiin sekä muistisairailla että verrokeilla.. Varhain alkaneessa muistisairaudessa mistä tahansa syystä johtuva kuolleisuus oli yli 6,5-kertainen verrokkeihin nähden. Lyhin elinaika diagnoosin jälkeen eli 6,9 vuotta oli otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavilla. ”Tutkimus tarjoaa ajantasaista tietoa diagnoosin jälkeisistä elinajoista validoidussa varhain alkaneen muistisairauden väestöaineistossa ja korostaa diagnoosin merkittävää vaikutusta potilaiden kuolleisuuteen”, summaa yliopistotutkija, dosentti Kasper Katisko Itä-Suomen yliopistosta
Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta oli mukana kirjoittamassa tutkimusartikkelia, joka on pitkäkestoisen eurooppalaisen seulontatutkimuksen loppuraportti. Seulonnan kuolleisuutta alentava vaikutus säilyi jopa 12 vuotta seulonnan päättymisen jälkeen, mutta saavutettu hyöty väheni ajan myötä. ”Pitkäaikainen seuranta osoittaa, että PSA-pohjainen seulonta vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta merkittävästi, toteaa epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta. Haitoilla tarkoitetaan PSA-arvon määritykseen perustuvan syöpäseulonnan suurinta ongelmaa eli kliinisesti merkityksettömien syöpien toteamista. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. PSA-seulonta tuottaa tarpeettomia syöpädiagnooseja, jolloin haitat ylittävät hyödyt. Matalariskisen ja hyväennusteisen syövän hoitaminen ei siis tuota hyötyä, mutta itse hoito voit aiheuttaa silti elämänlaadun haittoja potilaalle. Suomesta mukana olivat Tampereen yliopisto, Tampereen yliopistollinen sairaala ja Syöpäjärjestöt. PSA-testauksella voitiin estää yksi eturauhassyöpäkuolema jokaista 456 seulontaan kutsuttua miestä kohden ja jokaista 12 diagnosoitua miestä kohden. Osa eturauhassyövistä on merkityksettömiä eli ne eivät etene hoitamattomanakaan oireiseen vaiheeseen. Miesten syöpäkuoleman aiheuttajana se on Suomessa toiseksi yleisin ja koko Euroopassa kolmanneksi yleisin. Väestön seulontaohjelmaa ei toistaiseksi ole aloitettu Suomessa, mutta seulonta on noussut terveyspoliittiseen keskusteluun. Esimerkiksi magneettikuvausta hyödyntämällä voidaan vähentää ylihoitoa. Eturauhassyövän seulonta PSA-testauksella vähensi kuolleisuutta suhteellisesti 13 prosentilla eli yhdellä tapauksella 456 miestä kohti verrattuna kontrolliryhmän miehiin, joille ei tarjottu seulontaa. Kuva: Laura Tammisto. Auvinen on yksi hankkeen päätutkijoista ja johtaa eurooppalaisen monikeskustutkimuksen Suomen osuutta. Eurooppalainen satunnaistettu eturauhassyövän seulontatutkimus käynnistettiin 1990-luvulla arvioimaan PSA-testaukseen perustuvan seulonnan vaikutusta eturauhassyövän kuolleisuuteen. Tutkimukseen osallistui yli 160 000 miestä kahdeksasta Euroopan maasta, mukaan lukien Suomi. Seulonnassa määritetty PSA-taso ennustaa kuitenkin hyvin eturauhassyöpään sairastumista ja sen aiheuttamaa kuolemanriskiä. Tutkimusartikkeli European Study of Prostate Cancer Screening – 23-Year Follow-up julkaistiin maailman johtavassa lääketieteen lehdessä New England Journal of Medicinessä 29.10.2025. 26 H H yvä yvä EE lämä lämä Tulokset tukevat seulonnan kohdentamista nuorempiin ikäryhmiin, joilla elinajanodote on pidempi ja hyöty suurempi”, Auvinen sanoo. ”Näin tunnistettaisiin ne miehet, joilla on suurin riski sairastua kliinisesti merkittävään eturauhassyöpään. Tutkimusta johti Erasmus MC (Rotterdam). Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi. PSA-testeistä 16 prosenttia osoitti kohonneita tuloksia ja vain 24 prosentissa myöhemmistä biopsioista eli koepaloista vahvistettiin eturauhassyöpä, joten huomattava osa testeistä ja toimenpiteistä on saattanut tutkijoiden mukaan olla tarpeettomia. KOHTI RISKIPERUSTEISUUTTA Seulontaryhmässä PSA-testauksella diagnosoitiin enemmän matalan riskin syöpiä, mutta vähemmän pitkälle edenneitä syöpiä. H HEE U usi tutkimus tuo tietoa prostataspesifin antigeenin määrityksen eli PSA-testauksen pitkäaikaisvaikutuksista eturauhassyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen. Ajan myötä kuitenkin testauksen absoluuttinen hyöty suureni. Tutkimus on osa laajempaa pyrkimystä kehittää riskiperusteisia seulontamalleja. Tämä tarkoittaa tutkimuksen havaintoa, jonka mukaan 16 vuoden kuluttua seulontaan piti kutsua 628 miestä estämään yksi syöpäkuolema, tutkimuksen päätösvaiheessa siihen tarvittiin vain 456 seulontaan kutsuttua miestä. Eturauhassyövän seulonta riskiin perustuvaksi Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta
Jos oireet eivät näy ulospäin, sairautta ja sen vaikutusta elämään saatetaan vähätellä. Toisille ei pidä antaa hoitovinkkejä pyytämättä, sillä hyvää tarkoittavat neuvotkin voivat turhauttaa tai satuttaa”, liitot muistuttavat. Iho-oireita tuijotetaan ja kommentoidaan Tuore kysely paljastaa karun todellisuuden: yli 80 prosenttia ihosairautta sairastavista koki, että heidän ihorauhaansa on rikottu.. Eikö tuolle saa mitään tehtyä, kun on niin kamalan näköinen”, eräs kyselyyn vastannut sanoo. ”Jokainen ihminen on upea ja arvokas ja jokaisella on oikeus ihoja kehorauhaan.” H HEE Ihorauhan rikkominen tarkoittaa katsetta, kommenttia tai tekoa, joka saa sairastavan tuntemaan olonsa epämukavaksi. ”Ihosairauttani on vähätelty eikä ole uskottu, kun olen kertonut, että sormeni eivät taivu ja niihin sattuu”, kertoo toinen kyselyyn vastaaja. ”Vaikka tietoisuus eri sairauksista on kasvanut viime vuosikymmenten aikana, liian moni kokee edelleen epäasiallista käytöstä sairautensa vuoksi. Kysytään, mitä tuo on ja onko se tarttuvaa. H H yvä yvä EE lämä lämä 27 S uomessa vähintään 500 000 ihmistä sairastaa jotakin pitkäaikaista ihosairautta tai nivelpsoriasista. NEUVOTAAN JA VÄHÄTELLÄÄN Yli 60 prosenttia vastaajista saa pyytämättä hoitovinkkejä sairauteensa tai kohtaa sairautensa vähättelyä. Ei jaksa edes puolustautua”, kertoo yksi kyselyyn osallistuneista. Ihorauhan rikkominen tarkoittaa toisen ihmisen katsetta, kommenttia tai tekoa, joka saa sairastavan tuntemaan olonsa epämukavaksi. EPÄMUKAVAA OLOA Allergia-, ihoja astmaliiton ja Psoriasisliiton verkkokyselyssä 84 prosenttia vastaajista kertoi ihorauhansa rikkoutuneen. Ihmisen ihoa tai kehoa ei pidä tuijottaa eikä kommentoida. ”Välillä itse esitin, että ihottuma ei haittaa työskentelyä, vaikka kipu ja kirvely oli kovaa. Tuoreen kyselyn perusteella moni sairastava kokee, että oireita on katsottu tai kommentoitu ikävään sävyyn. ”Kenellä tahansa koska tahansa on lupa arvioida ihoni kuntoa tai kauhistella, kuinka huonossa kunnossa se on. Sairauksiin voi liittyä näkyviä oireita, jotka eivät tartu, tai näkymättömiä oireita, jotka voivat rajoittaa toimintakykyä merkittävästi, vaikka sairastava näyttäisi päällepäin terveeltä. Sairautta vähätellään erityisesti silloin, kun oireet eivät näy ulospäin. Kyselyyn vastasi 374 henkilöä, joilla on jokin ihosairaus tai nivelpsoriasis. Kyselyyn vastanneilla oli eniten atooppista ihottumaa (37,5 prosenttia) ja ihopsoriasista (23,6 prosenttia), mutta mukana oli myös muun muassa vitiligoa, hidradenitis suppurativaa, alopeciaa ja nivelpsoriasista sairastavia. Asian vähättely ja ohjeiden antaminen saavat minut välillä hiljaiseksi. ”Uimahalleissa ja kesävaatetuksessa ollessani minua tuijotetaan. Allergia-, ihoja astmaliitto ja Psoriasisliitto kampanjoivat ihoja kehorauhan puolesta. Ihopsoriasista sairastaa noin neljännes kyselytutkimukseen vastanneista. 72 prosenttia oli kuullut ikävältä tuntuneita kommentteja. Olen kokenut senkin ikävänä, kun joku arvioi, että onpas ihosi nyt hyvässä kunnossa”, kertoo toinen. 80 prosenttia kertoi, että heidän oireitaan oli tuijotettu ja heistä puolet oli kokenut tuijotusta melko tai hyvin usein
Huolehdi tankkauksesta, mutta huomioi, että tukeva ateria juuri ennen ajoa voi väsyttää. Autoa ajaessa kropan pitää toimia ja aistien olla valppaina, erityisesti näön. ’’Jokaisen meistä olisikin hyvä auton rattiin tarttuessa huomioida senhetkinen ajokuntomme. Huomioi sen vaikutusaika. Lääketieteen tohtori, neurologi Anne Koivisto kannustaa kaikenikäisiä kuljettajia ottamaan ajokunnon tarkastelun jokapäiväiseksi tavaksi. Kaavio: Liikenneturva Flunssa heikentää ajokuntoa, samoin tunnekuohut. Aivojen tulee kyetä havaitsemaan ja vastaanottamaan aistitietoa sekä käsittelemään informaatio salamannopeasti reaktioiksi, joiden avulla kuljettaja pystyy hallitsemaan ja muuttamaan ajamistaan reaaliaikaisesti. Oletko nukkunut riittävästi. Teksti: Reetta Ahola Mikä olosi on. Koivisto huomauttaa, että käytännössä raja ajokunnon ja ajoterveyden välillä on häilyvä. Jos otat, siirrä ajoa tai siirry matkustajaksi. Lähde liikkeelle rauhallisin mielin.. Tämä edellyttää kognitiota eli tiedon käsittelyä ja hallintaa, hahmottamista ja muistia. Lepää tarvittaessa ennen lähtöä tai tauota ajoa. Oletko ottanut ajamiseen vaikuttavaa lääkettä. Vältä ajamista sairaana tai huonovointisena. ’’Iän myötä sekä aistit että aivojen hermoverkkoyhteydet rappeutuvat ja molempien toimintatavat hidastuvat kaikilla ihmisillä myös normaalin ikääntymisen myötä, eivät pelkästään aivoja rappeuttavien sairauksien seurauksena’’, huomauttaa Anne Koivisto. Ajokunto on kehon ja mielen hetkellinen tila, johon vaikuttavat päihteiden lisäksi esimerkiksi väsymys, tietyt lääkkeet tilapäisestikin käytettyinä, voimakas tunnereaktio sekä myös korkea kuume tai hengitystieinfektio, joka tekee olon tukkoiseksi. 28 H H yvä yvä EE lämä lämä T ieliikennelaki edellyttää, että ajoneuvoa kuljetetaan ajokuntoisena ja -terveenä. Uniapneaa sairastavalle ryhmän 2 (kuormaja linja-autot) ajoluvanhaltijalle tulee lievemmissäkin tapauksissa antaa ajokielto ja selvittää tilanne sekä ohjata hoitoon, sanotaan Traficomin ohjeissa. Taltuta stressi ajatuksistasi. Ajoterveyteen puolestaan vaikuttavat tietyt sairaudet, kuten esimerkiksi muistisairaudet, epilepsia, diabetes, sydänja verisuonisairaudet sekä uniapnea. Ajokunnon arviointi koskettaa kaikenikäisiä kuljettajia. Aivojen hermoverkot pystyvät myös uudelleenjärTarkista ajokuntosi, ennen kuin starttaat! Kuljettajan itsensä tekemä oman vointinsa tarkkailu turvaa osaltaan matkantekoa. Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta’’, Koivisto muistuttaa. ’’Esimerkiksi kuljettajan väsymys voi olla seurausta tilapäisestä vireystilaan vaikuttavasta tekijästä, kuten pitkästä valvomisesta. ’’Aivoissa on reserviä, esimerkiksi vaurioi tuneen aivoalueen viereiset tai vastakkaiset osat kykenevät ottamaan vaurioituneen osan tehtäviä ajan myötä ja kuntouttamalla. Aivojen merkittävä ominaisuus eli muovautuvuus mahdollistaa ajoluvan takaisin saamisen muun muassa lievien aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen, mikäli toipuminen sujuu hyvin. Toisinaan taustalla voi olla jokin sairaus, kuten uniapnea.’’ Traficomin virallisen ohjeistuksen mukaan vaikean uniapneadiagnoosin saaneelle ryhmän 1 (henkilöauto, moottoripyörä, mopo, traktori) ajoluvan haltijalle, jolla on vaikea nukahtelutaipumus, tulee antaa tilapäinen ajokielto, joka on voimassa siihen saakka, kunnes sairaus on hallinnassa
Sen vaikutusta ei kuitenkaan helposti tunnisteta ja sen vaikutusta vähätellään. Huomioi, että esimerkiksi allergialääkkeet voivat väsyttää. ’’Tilastojen mukaan jopa 51 prosentissa vakavista onnettomuuksista on syynä kuljettajan heikentynyt terveydentila. Ajamisen lopettaminen on monelle suuri elämänmuutos. 5. Ammattikuljettajien keskuudessakin esiintyy paljon uniapneaa, joka hoitamattomana kasvattaa riskiä sairastua sydänja verisuonisairauksiin. Nuoremmilla kuljettajilla korostuvat päihdeja mielenterveysongelmat yhtenä onnettomuuteen vaikuttaneena tekijänä. 4. ’’Yksi lääkärin tehtävistä olisi arvioida sairauksien ja lääkkeiden kokonaisvaikutusta ajamisen turvallisuuteen jokaisen sairauden kohdalla sen tilannearvion ja lääkärin vastaanoton yhteydessä.’’ Kun kyse on lyhytkestoisesta, alle kuuden kuukauden ajokyvyttömyydestä, lääkäri määrää potilaan tilapäiseen ajokieltoon ja merkitsee tiedon potilaskertomukseen. Alkoholi voi vaikuttaa ajokuntoon vielä seuraavanakin päivänä esimerkiksi väsyttämällä. Monisairastavuus on kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa yleistä. Vältä ajamista sairaana. Vältä väsymys nukkumalla matkaa edeltävänä yönä vähintään kuusi tuntia. Tilanteissa, joissa ajoterveyden arviointi on erityisen haasteellista, hoitava lääkäri voi konsultoida tai lähettää kuljettajan erityistason Ajopolille erikoissairaanhoitoon arvioon’’, Koivisto kertoo. Hän toimii HUS issa, Helsingin yliopistossa sekä Kuopiossa KYSissä. 3. Aja vain ajokuntoisena. ’’Silloin päätöksenteon tueksi tarvitaan lisätutkimuksia ja mahdollisesti ajamisen arvioi ntia liikenteessä. Samassa tilanteessa olevien vertaisten rohkaisevat sanat ja lähipiirin aktiivinen osallistuminen kulkumahdollisuuksien selvittämiseen sekä kyytiavun tarjoaminen voivat olla merkittäviä kannattelijoita sekä arjen sujumisen turvaajia. Koivosto sanoo, että ajoterveyttä ei arvioi da pelkästään ikään sidotuissa lääkärintarkastuksissa ajokorttia varten. Ota ajokunnon tunnustelu tavaksi. Kun ajat, et ota. Joskus sen arvioiminen, milloin sairaus muuttuu potilaalla liikenteessä vaaralliseksi, voi olla vaikeaa. Vanhemmilla kuljettajilla puolestaan sydänja verisuoniperäiset sairauskohtaukset. H HEE 5 vinkkiä. Älä pura stressiä tai pahaa mieltä liikenteessä. Aivoihin kohdistuneiden vaurioiden kuntoutuksessa toisto on olennaista sen onnistumisessa.” SAIRAUS ONNETTOMUUSRISKI Terveysongelmat ovat yleisiä taustatekijöitä kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa. Lievempiä onnettomuuksia ja pienempiä kolhimisia ei edes tilastoida, joten tarkkaa määrää riskikuljettajien aiheuttamista onnettomuuksista ei ole tiedossa’’, toteaa Anne Koivisto. Kun ajokyvytNeurologi Anne Koivisto sanoo, että myös hengitystieinfektio heikentää ajokuntoa. Ajaminen lääkärin antaman ajokiellon aikana on sama kuin ajaisi ilman ajokorttia. Lähde: Liikenneturva jestäytymään. ’’Terveysperusteisesti ajoluvan menettänyt voi hakea asiointija virkitysmatkoille myös harkinnanvaraista kuljetustukea oman hyvinvointialueensa sosiaalipalveluista’’, neurologi Anne Koivisto sanoo. Myös tunnekuohut vaikuttavat ajokuntoon. Tarkkaile kuljettajan vointia myös matkustajana. Kuva: Maarit Kytöharju Väsymys on liikenteen keskeisiä riskitekijöitä. Tauota riittävästi ja huomioi taukotahti matkasuunnitelmassa. Se tekee olon kaikin tavoin tukkoiseksi. Ota tarvittaessa torkut ennen matkaa. Kuvitus: Liikenneturva tömyys kestää ajoterveyden vuoksi vähintään kuusi kuukautta, merkintä potilaskertomukseen ei riitä, vaan lääkäri on velvollinen ilmoittamaan asiasta poliisille. H H yvä yvä EE lämä lämä 29 ajokunnon huoltoon 1. 2
Borrelian siirtymisen riski punkista ihoon kasvaa huomattavasti vasta sen jälkeen, kun punkki on ollut kiinnittyneenä iholla vuorokauden. Puutiaisaivotulehdus eli TBE (tick borne encephalitis), eli Kumlingen tauti tai puutiaisaivokuume on puutiaisten eli punkkien pureman välityksellä tarttuva virustauti. Taudin leviämistapa ja varhaisvaiheen oireet on hyvä tuntea, sillä varhaisvaiheen borrelioosia voidaan hoitaa tehokkaasti antibiootilla. Oulun yliopistosairaalan infektiolääkärin Teija Puhton mukaan tapauksia oli silloin ollut jo 26. Silti riski sairastua puutiaisaivotulehdukseen on Suomessa keskimäärin pieni, ja vajaa neljännes puutiaisista kantaa borreliabakteeria.. Suomessa riskialueilla keskimäärin 1-2 prosenttia punkeista kantaa puutiaisaivotulehdusta. Viime vuonna sairastuneiden kokonaislukumäärä oli 20. Valtaosa sairastuneista joutui myös sairaalahoitoon. Kotieläimet, kuten kissat ja koirat, voivat tuoda turkissaan punkkeja sisätiloihin. Tartuntariski on kohonnut erityisesti henkilöillä, jotka liikkuvat lumettoman maan aikana luonnossa alueilla, joilla puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on korkea. LEUDOT TALVET LISÄÄVÄT PUNKKEJA Puutiaisaivotulehdustartuntojen nousevaan trendiin vaikuttaa useampi tekijä. Myös punkkien varhaiset kehitysvaiheet, nymfit ja toukat, voivat levittää virusta. Jos eläimen kanssa esimerkiksi nukutaan samassa sängyssä, punkit voivat siirtyä ihmiseen. BORRELIOOSIIN EI OLE ROKOTETTA Punkit levittävät myös borrelioosia eli Lymen tautia, joka on bakteerin aiheuttama infektio ja eri sairaus kuin puutiaisaivotulehdus. Osaltaan tietoisuus taudeista saattaa vaikuttaa tapausmäärien nousuun. Suomessa puutiaisaivotulehduksen riskialueet rajoittuvat pääasiallisesti rannikkoseuduille ja muiden suurempien vesistöjen läheisyyteen sekä Kaakkois-Suomen rajakuntiin. Suomessa riski sairastua puutiaisaivotulehdukseen on keskimäärin pieni. Aikaisempina vuosina tautia ei ollut Oulun seudulla juuri ollenkaan, nyt se on selkeästi lisääntymässä. Vuonna 2023 tapauksia todettiin 160. Borrelioosin aiheuttaa punkkien kantama borrelia-bakteeri, joka voi siirtyä ihoon punkin pureman tai joskus harvoin paarman pureman välityksellä. Vuonna 2021 tapauksia oli 148 ja sitä aiempina vuosina alle 100. On myös todettu, että esimerkiksi ympäristönja ilmastonmuutos vaikuttavat puutiaisvälitteisten tautien esiintymiseen. Infektiotautien erikoislääkärin Elisa Kortelan mukaan tapausmäärät muistuttivat silloin ainakin vielä toistaiseksi edellisvuotta, jolloin punkkikesä oli hyvin aktiivinen. Tartuntariskiin vaikuttaa alueen lisäksi siellä vietetty aika. Hänen arvionsa mukaan tapauksia oli seitsemästä jopa yli kymmeneen per viikko. Puhton mukaan tapausten määrä on kasvanut vuosittain kolmen edellisen kesän aikana ja potilaita on vuosi vuodelta hieman enemmän. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa on todettu puutiaisaivotulehdustapauksia kuluneen vuoden aikana yhteensä 212. 30 H H yvä yvä EE lämä lämä P ohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella oli todettu heinäkuun puoliväliin mennessä enemmän puutiaisaivokuumetta kuin koko viime vuonna yhteensä. TBE-virus tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa. Sekä puutiaisaivokuumetta että borrelioosi-bakteeria ja levittävät punkit saattavat lisääntyä, jos talvien leudontuminen johtaa puutiaispopulaation laajenemiseen. Ihottuma on tyypillisesti ympyrämäinen, mutta Punkkien levittämät tautitapaukset kasvussa Punkin levittämien puutiaisaivotulehduksen ja Lymen borrelioosin tartuntamäärät ovat Suomessa tasaisessa kasvussa. Niiden puremaa ei yleensä havaita. TBE-rokote koostuu kolmen rokotuksen perussarjasta sekä tehosteista, joista ensimmäinen on vuorossa kolmen vuoden kuluttua perussarjan viimeisestä rokotuksesta. Noin puolella tartunnan saaneista punkinpureman alueelle kehittyy punoittava ja laajeneva ihottuma, erythema migrans. Edellisellä seurantajaksolla, 1.10.2023-30.9.2024, puutiaisaivotulehdustapauksia raportoitiin koko maassa noin 200. Tapauksia tarkastellaan vuosittain. Puutiaisaivokuumeeseen on olemassa rokote. Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaavan HUS-yhtymän alueella puutiaisaivokuumetapauksia oli heinäkuun puolivälissä todettu yli 50. Noin 20-25 prosenttia puutiaisista kantaa borrelia-bakteeria. Virus voi aiheuttaa pahimmillaan enkefaliitin eli aivotulehduksen
Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut borreliatapaukset ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Jos varhaisvaihe jätetään hoitamatta antibiooteilla, kehittyy noin puolelle sairastuneista taudin myöhempiä oireita, jotka voivat olla moninaisia ja vakavia sekä aiheuttaa pysyviä muutoksia. Borrelioosirokotetta ei ole olemassa ihmiselle. Lokakuussa löytyy vuodelta 2025 kaikkiaan 1 870 tartuntaa. Kasvaneisiin tartuntamääriin vaikuttaa taudinaiheuttajan, vektorin ja isäntäeläinten esiintymisen lisäksi myös muun muassa ihmisen käyttäytyminen. Lähde: Tartuntatautirekisteri, THL 2025 voi olla muunkin muotoinen.Ensioire voi olla myös hyvänlaatuinen punoittava tai sinertävä pehmeä kasvannainen esimerkiksi korvalehdessä. Paras tapa ehkäistä borrelioositartuntaa on suojautua punkkien puremilta. Taudin alkuvaiheessa käytetään amoksisilliinia kahden tai kolmen viikon kuurina. Taudin varhaisvaihe voi olla myös oireeton, tai siihen voi liittyä flunssan kaltaisia yleisoireita. Lähde: Tartuntatautirekisteri, THL 2025 Puutiaisaivotulehdusten määrä nousi tänä vuonna ensi kertaa yli 200:n. H HEE. Viime vuonna Lymen borrelioosin tartuntoja oli THL:n tartuntatautirekisterin mukaan 2 548 ja edellisvuonna 2 298. Myöhäisvaiheen borrelioosin antibioottihoito on pitempikestoisempi. H H yvä yvä EE lämä lämä 31 Borrelia-tapaukset vuosittain 2015-2024 Puutiaisaivotulehdustapaukset vuosina 2015-2024 Vuosi 2021 oli runsas punkkivuosi ja se näkyi borrelia-tartuntojen määrässä. Myöhäisborrelioosi oireilee monin tavoin ihossa, hermostossa (neuroborrelioosi), nivelissä, lihaksissa, sydämessä ja silmissä. Viime vuonna määrä oli lähes yhtä korkea. Penisilliiniallergisille aikuisille suositellaan doksisykliiniä. Viime vuonna jäätiin vielä alle
Yksiköiden tuella myös rakennetaan toimivia yhteyksiä eri sairaaloiden ja perusterveydenhuollon välille. Harvinaissairauksien yksiköt HUSissa ja Tyksissä ovat edistäneet harvinaissairauksien hoitoa jo kymmenen vuoden ajan. Harvinaissairauksien yksiköt eivät tarjoa hoitoa. Kuva: HUS/Mikko Hinkkanen. Näistä osa on myös eurooppalaisten harvinaissairauksien osaamisverkostojen jäseniä. Peittyvässä periytymisessä molemmat vanhemmat ovat terveitä, mutta heillä on samaa sairautta aiheuttava geenivirhe. Kymmenessä vuodessa on saatu paljon aikaan. J okainen sairastunut toivoo saavansa tarkan diagnoosin ja kohdennetun hoidon mahdollisimman pian sairastumisen jälkeen. ”Osassa sairauksista tarkan taudinkuvan ja sen vaihtelun, diagnoosin vakavuuden ja komplikaatioiden selvittäminen vie pitkään, koska potilaita on niin vähän ja heidän seurantatietojaan on saatavilla vain rajallisesti. Verkostoissa jaetaan tietoa uusimmista diagnooseista ja parhaista diagnosointija hoitovaihtoehdoista. Olemme saaHarvinaissairaudet usein kroonisia ja vaikeasti hoidettavia Suomalaisen väestön ainutlaatuinen peittyvästi periytyvien tautien perimä on väestöhistoriasta johtuvien geneettisten pullonkaulojen ja perustajavaikutusten aiheuttama. Harvinaissairauksien hoitoon on vain harvoin käytössä tehokkaita lääkkeitä. Harvinaissairauksien diagnosoinnissa on vielä paljon tehtävää, vaikka edistysaskelia on ollut paljon. Tämä vaikeuttaa potilaiden elämää ja aiheuttaa ahdistusta. Ammattilaisten yhteistyö harvinaissairauksien hoidossa on välttämätöntä ja potilaan etu”, sanoo lastenendokrinologi Sinikka Karppinen Tyksin Harvinaissairauksien yksiköstä. Tällaisessa tapauksessa yksittäisessä raskaudessa on 25 prosentin riski sille, että syntyvä lapsi on sairas. Harvinaissairaudet ovat usein kroonisia, vaikeasti hoidettavia ja kuormittavat sekä potilaita, heidän perheitään että sairaanhoitoa laaja-alaisen hoidontarpeen vuoksi. Harvinaissairauksiin liittyvät erityishaasteet tarvitsevat valtakunnallista seurantaa potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta eri alueilla. Tärkeintä potilaan kannalta on, että saamme diagnostiikkaan ja hoitoon parhaan asiantuntemuksen”, toteaa osastonylilääkäri Mikko Seppänen HUSin Harvinaissairauksien yksiköstä. Perinnölliset harvinaissairaudet aiheuttavat noin 10 prosenttia varhaislapsuuden kuolemista. Tämän vuoksi jotkut muualla hyvin harvinaiset sairaudet ovat Suomessa yleisempiä ja jotkut taas selvästi harvinaisempia. Harvinaissairauksien hoito edistyy Harvinaissairauksien diagnosointi, hoito ja uuden tiedon karttuminen helpottavat potilaiden elämää. ”Kun potilaan diagnoosin tai hoidon valinta on vaativaa, apua voidaan pyytää kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. H HEE LAAJA-ALAISTA YHTEISTYÖTÄ Harvinaissairauksien yksiköt ovat perustaneet eri tautiryhmiin suomalaisten harvinaissairausosaajien verkostoja. OIKEAAN HOITOPAIKKAAN Helsingin ja Turun yliopistosairaaloihin perustettiin kymmenen vuotta sitten Suomen ensimmäiset harvinaissairauksien yksiköt. Harvinaissairauksien kohdalla diagnoosin löytäminen voi viedä hyvinkin pitkään. Eri arvioiden mukaan maailmassa on 7 000-10 000 harvinaissairautta, joita on harvemmalla kuin yhdellä henkilöllä kahdesta tuhannesta. Nykyisin myös tarkkojen diagnoosien merkitsemisen potilaskertomuksiin sekä tarvittavien harvinaisten diagnoosimenetelmien käyttö on sujuvampaa. Harvinaissairauksien yksiköt ovat helpottaneet ja edistäneet muun muassa potilaskonsultaatioiden tietoturvallista toteutusta, harvinaissairaiden potilaiden tietojen sekä osaamisverkostojen tiedonkeruuta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset voivat olla yhteydessä oman alueensa harvinaissairauksien yksikköön arviointija hoitopaikan löytämiseksi potilaalle. 32 H H yvä yvä EE lämä lämä neet arvokasta apua eurooppalaisilta kollegoiltamme. Tänä päivänä harvinaissairauksien yksikkö löytyy jokaisesta yliopistosairaalasta. HUS:n Harvinaissairauksien yksikkö toimii Meilahden kampusalueella Helsingissä. Diagnoosi voi joskus viivästyä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Uusia harvinaissairauksia kuvataan satoja vuosittain
Me tiedämme jo nyt, että alueellisia ja sosioekonomisia eroja hoidossa ja hoitoon pääsyssä on. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää THL:n viranomaisrekisteriä, syöpärekisteriä, joka sisältää syöpätautien rekisterin sekä kansallisten syöpäseulontojen rekisterit. Se auttaa arvioimaan, miten potilaiden hoito, hoitosuositukset ja -ketjut toteutuvat, ja tuottaa myös ajantasaista laatuja vaikuttavuustietoa. H HEE S uomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia on valmistunut. Tulevaisuudessa puutteisiin voidaan puuttua entistä vaikuttavammin”, arvioi Suomen Syöpärekisterin johtaja Janne Pitkäniemi . ”Syövän riskitekijöihin pitää vaikuttaa laaja-alaisesti tekemällä terveyttä edistäviä päätöksiä kaikilla hallinnon tasoilla ja politiikan sektoreilla. ELINTAVOILLA SUURI MERKITYS Jopa 30-40 prosenttia uusista syöpätapauksista voitaisiin välttää, mikäli elinympäristöt ja elintavat olisivat terveyttä edistäviä ja syöpää ehkäiseviä. Ehkäisytoimet tulee nähdä välttämättömänä investointina kansanterveyteen, sillä samoihin riskija suojaaviin tekijöihin vaikuttamalla vähennetään myös muiden suurten kansantautien, kuten sydänja verisuonisairauksien ja diabeteksen taakkaa”, sanoo Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Eeva Ollila , joka johti strategian syöpätaakan ehkäisyyn liittyvää työryhmätyötä. Yhdenvertainen hoito on yhteinen tavoite Kansallinen syöpästrategia Kymmenvuotisen strategian tavoitteena on kehittää ihmislähtöisiä palveluita ja varmistaa yhdenvertainen syövänhoito. Strategian tavoitteena on vahvistaa osallisuutta ja kehittää ihmislähtöisiä palveluita. Syöpäjärjestöt on yhteisnimitys Suomen Syöpäyhdistykselle ja Syöpäsäätiölle, joka on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu kaksitoista alueellista syöpäyhdistystä ja viisi valtakunnallista potilasjärjestöä sekä tutkimuslaitos Suomen Syöpärekisteri. H H yvä yvä EE lämä lämä 33. Syöpäjärjestöt on Suomen suurin potilasja kansanterveysjärjestö, joka edistää hyvinvointia ja terveyttä. Strategian laatiminen on ollut Syöpäjärjestöjen tavoitteena jo pitkään, ja Kansallisen syöpäkeskuksen FICANin johdolla laadittu strategia tulee viitoittamaan syöpäpotilaiden hoidon ja syöpätutkimuksen kehittämistä seuraavan kymmenen vuoden aikana. ”Kansallinen syövänhoidon laaturekisteri tulee olemaan hyvin tärkeä väline hoidon kehittämisessä. On hienoa, että potilaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus ovat olleet strategian johtotähtinä”, sanoo strategian ohjausryhmään kuulunut Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen . Samalla vähennetään syöpätaakkaa ehkäisyn ja varhaisen toteamisen kautta. ”Strategia perustuu laajaan työryhmätyöhön, jossa Syöpäjärjestöjen asiantuntijat olivat aktiivisesti mukana myös puheenjohtajina. Kansallinen syöpästrategia Yhdessä syöpää vastaan – ihmislähtöistä syövän ehkäisyä ja hoitoa 2026–2035 on julkaistu marraskuussa 2025. Kymmenvuotisen syöpästrategian tavoitteena on varmistaa suomalaisille yhdenvertainen syövänhoito. Vaikuttavaa syövänhoitoa halutaan parantaa muun muassa kansallisilla hoitosuosituksilla ja hoitoketjuilla, joissa myös kuntoutus, psykososiaalinen tuki, terveyssosiaalityö ja palliatiivinen hoito ovat yhdenvertaisesti saatavilla niitä tarvitseville. Syöpäjärjestöt tulee olemaan aktiivisesti mukana myös toimeenpanon tiekartan valmistelussa. Syövän hoidon laaturekisteri on strategiassa asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Syöpästrategiassa syövän ehkäisyyn esitetään useita yhteiskuntapoliittisia ja lähipalveluihin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä
Murteentutkijat eivät kuitenkaan puhu Karjalan murteista, vaan nykyisessä Suomen Etelä-Karjalassa ja luovutetussa Karjalassa puhuttavat ja puhutut murteet ovat kaakkoismurteita. Teksti: Tarja Pitkänen Kaakkoismurteiden murrealue on melko hajanainen ja epäyhtenäinen, koska se on ollut vuosisatoja kahden eri kulttuuripiirin raja-aluetta, ja siellä on tapahtunut paljon väestönsiirtoja. Ei se eksy, ken kyssyy, eikä kaavvu, ken kassoo. Vuoden 1617 Stolbovan rauhanteon jälkeen alueelta muutti paljon ortodokseja Venäjälle, ja heidän tilalleen tuli uutta väestöä Savosta ja Länsi-Kannakselta. (Heinjoki) Aina se eukko ottaissa vehnäseltä maistuu, mut pippur se on pittäissä. (Jaakkima) Ennen toista maailmansotaa kaakkoismurteiden puhujia oli huomattavasti nykyistä enemmän, sillä luovutetussa Karjalassa puhuttiin laajalti kaakkoismurteita. 34 H H yvä yvä EE lämä lämä Kaakkoismurteet hajanainen ryhmä Kaakkoismurteita puhutaan nykyisin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaakson puolella pienellä alueella Miehikkälän ja Virolahden ympäristössä, sekä Venäjällä luovutetussa Karjalassa. Historiallisessa Karjalassa melkein joka pitäjällä oli oma murre.. Alueella puhutaan kaakkoismurteita. Pohjois-Karjalassa puhutaan murretta, joka jotka kielimaantieteellisesti kuuluukin itäisiin savolaismurteisiin, ja nykyisessä Etelä-Karjalassa puhutaan kaakkoismurteita, vaikka sekä Pohjois-Karjalan että Etelä-Karjalan murteita kutsutaan usein puhekielessä Karjalan murteiksi. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan asukkaat muuttivat siirtolaisina eri puolille Suomea. (Kirvu) Aatelles ei mää aika hukkaa. Suomen kielet ja murteet Lappeenranta on Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannan ja Venäjän rajan välisellä alueella. M urteentutkimuksen mukaiset murrealueet eivät kaikilta osin vastaa tuttuja maakuntien rajoja tai murteista arkipuheessa käytettyjä nimityksiä, ja juuri itäisimpien murteidemme suhteen syntyy kielitiedettä tuntemattomalle helposti sekaannuksia. JOKA PITÄJÄLLÄ OMA MURRE Kaakkoismurteisiin kuuluvat varsinaiset kaakkoismurteet, Inkerin suomalaismurteet, Lemin seudun välimurteet ja Sortavalan seudun välimurteet
persoonan preesensin pääte on määrätapauksissa -p: tuop, viep ’(hän) tuo, vie’. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan hahmoista Antti Rokka ja Suden Tassu puhuvat kaakkoismurretta. Useimmissa suomen murteissa äännetään otap pois, tulet tänne . Kaakkoismurteiden puhuma-alue nykyisessä Etelä-Karjalassa ja pienessä osassa itäistä Kymenlaaksoa. Kielestä kiinni Mää, mä, mnää, miä, mie ... H HEE Lähteet: Kotimaisten kielten keskus Kotus, Rapola, Martti: Johdatus Suomen murteisiin, Hurtta, Heikki: Länttä ja itää – Suomen murteiden ryhmittelyä, Kielikello 3/2007, karjalanliitto.fi, Wikipedia Virolahti kuuluu Kymenlaaksoon, mutta siellä puhutaan kaakkoismurteita samoin kuin Etelä-Karjalassa. SAVOLAISMURTEIDEN PIIRTEITÄ Monet kaakkoismurteiden murrepiirteet ovat yleisiä itämurteisuuksia, eli ne tunnetaan sekä kaakkoisettä savolaismurteissa. Verbien monikon 3. Neuvostoliiton alueelle jääneistä kaakkoismurteiden puhujista ja heidän jälkeläisistään suuri osa on venäläistynyt, vaikka murretta vielä jonkin verran osataan vanhemman väestön keskuudessa. Muualla Suomessa asuessaan karjalaiset kuitenkin vähitellen lakkasivat käyttämästä omaa murrettaan halutessaan sopeutua uuteen ympäristöön. Konsonanteilla on yleisgeminaatio murrealueen länsireunaa lukuun ottamatta: sannoo, makkaa ’sanoo, makaa’. Käytetään niin sanottua loi-monikkoa: tyttölöil(l)e’tytöille’. Vokaali katoaa aktiivin 2. Sekä diftongiutuminen että liudennus tunnetaan kuitenkin vain osassa kaakkoismurteita. Kaakkoismurteille tyypillistä on vokaalien loppuheitto: kirkos, puolj viis ’kirkossa, puoli viisi’, ja sisäheitto: toist ihmist, antant ’toiset ihmiset, antanut’. Kielikarttaa sekoittaa lisäksi se, että pieni osa siirtokarjalaisista ei puhunut kaakkoismurretta tai mitään muutakaan suomen kielen itämurteista, vaan he puhuivat karjalan kieltä. Mennä-verbin vartalossa on ä-vokaali: männä, mänen, männöö/männyö ’mennä, menen, menee’. Hyvä elämä -lehdessä käydään tänä vuonna läpi sekä suomen kielen historiaa tuhansien vuosien takaisesta ajasta näihin päiviin että suomen kielen murteita ja niiden eroavaisuuksia. Sananloppuinen n:n katoaa: onneto, ketuleipä . Paneudutaan myös karjalan kieleen, joka on yksi lähisukukielistämme. Konsonanttiyhtymät sk ja st ovat astevaihtelussa: kosen, isen, uson ’kosken, isken, uskon’. Se on itsenäinen suomen kielen lähisukukieli, joka eroaa suomesta niin paljon, että suomenkielinen ei sitä ymmärrä, tai ymmärtää vain osittain. Pitkät vokaalit ovat diftongiutuneet: moa ~ mua, peä ~ piä ’maa, pää’, ja konsonantit t, n, l, r ja s voivat liudentua eli ääntyä j-mäisinä tulj, vesj ’tuli, vesi’. l Suomen kielen kehitys Hyvä elämä numero 1/25 l Suomen murteiden pääjako HE 2/25 l Lounaismurteet ja lounaiset välimurteet HE 3/25 l Hämäläismurteet HE 4/25 l Etelä-Pohjanmaan murteet HE 5/25 l Keskija Pohjois-Pohjanmaan murteet sekä Peräpohjan murteet HE 6/25 l Savolaismurteet HE 7/25 l Kaakkoismurteet ja Karjalan kieli HE 8/25. persoonan pääte on -t: antaat, tekkööt, jättiit ’antavat, tekevät, jättivät’. kaikki minä-sanamme variantteja. Virolahden nykyisen kirkon vieressä sijaitsee keskiaikainen kivisakaristo, joka rakennettiin 1500-luvulla. Yksikön persoonapronominit ovat mie, sie, hää , monikossa samoin kuin savolaismurteissakin myö, työ, hyö .Minnuu, miul ’minua, minulle’. Eksessiivimuodot eli erosijamuodot ovat yleisiä: siint, kotont, ulkont ’siitä, kotoa, ulkoa’. Kaakkoismurteissa ei ole niin sanottua loppukahdennusta: ota pois, tule tänne . partisiipin tunnuksesta: antant, ei kuult, tult, hää mänt ’antanut, ei kuullut, tullut, hän meni’. H H yvä yvä EE lämä lämä 35 Valtaosa siirtokarjalaisista puhui siten kukin oman alueensa paikallismurretta, jolla olikin suuri merkitys ihmisten identiteetille. Se kuuluu uralilaisen kielikunnan kielikunnan ikivanhaan perintösanastoon. Vaikka suomen murteet ovat maailman muuttuessa tasaantuneet, ne ovat edelleen elinvoimaisia. Murrealueen läntisimmistä osista se kuitenkin puuttuu: tyttöile . Mutta mistä minä sitten on tullut. Kaakkoismurteita puhuttiin ennen toista maailmansotaa laajasti luovutetussa Karjalassa. SANNOO, MAKKAA Yksikön 3. Yleiskielen ts on kuitenkin säilynyt kaakkoismurteiden alueen eteläosassa, toisin kuin missään muussa suomen murteessa: ’metsä, itse’. Laila Hirvisaari on kirjoittanut romaanisarjoja, joissa liikutaan niin Lappeenrannassa, Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa kuin Venäjälläkin. Yleiskielen d:n vastineena kaakkoismurteissa on kato tai siirtymä-äänne: paan, poan, puan ’padan’, lehen, syvän, ve(j)än ’lehden, sydän, vedän’. Tyypillistä itämurteille on, että yleiskielen ts:n paikalla on ht: mehtä, kahtoo ’metsä, katsoo’
Kieli tuntuu tutulta, ja yhteisiä sanoja on, mutta silti se on sen verran vierasta, ettei suomenkielinen kaikkea ymmärrä. Teksti: Tarja Pitkänen Viipuri oli alun perin Vuoksenrannalla sijainnut karjalaisten kauppapaikka, jonne Viipurin linna perustettiin vilkkaan kauppapaikan suojaksi jo vuonna 1293. Erähät duumajjah, što nygöi Suomes karjalua libo livvie pagizou viizituhattu ristikanzua da vähimikseh moine miärä ellendäy kieldy. Onko tuttua. 36 H H yvä yvä EE lämä lämä jalaisista noin kymmenen prosenttia oli karjalankielisiä, ja loput puhuivat suomen kielen niin sanottuja karjalaismurteita. Suomi asutti kaikkiaan yli 400 000 henkeä, jotka joutuivat lähtemään luovutetusta Karjalasta. Siirtokarjalaisista noin kymmenesosa oli karjalankielisiä.. Nykyisessä Suomessa viitisentuhatta ihmistä puhuu karjalaa ja vähintäänkin toinen mokoma ymmärtää kieltä. ERILLINEN KIELI Karjalan kieli on usein virheellisesti sekoitettu ja sekoitetaan edelleen suomen kielen itäisiin murteisiin. Kieli on uhanalainen, mutta elvytystyö on tuottanut tulosta. Venäjällä oli vielä 1920-luvulla karjalan puhujia Karjalan tasavallassa yli satatuhatta ja Tverin karjalaisalueilla yli 140 000. Karjalaa saatettiin tuolloin myös kieltää puhumasta esimerkiksi kouluissa. Vuoden 2010 väestönlaskennassa karjalaa ilmoitti koko Venäjän federaatiossa puhuvansa enää 25 600 henkilöä. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta evakuoitiin eri puolille Suomea sekä suomenettä karjalankielistä väestöä. Kaikkiaan karjalan aktiiviKarjalan kieli – tuttua ja vierasta Karjalan kieli on suomen lähisukukieli, jota on puhuttu Suomen alueella yhtä kauan kuin suomea. Neuvostoliitto otti kaupungin Suomelta haltuunsa jatkosodan lopulla. Valtion sulauttamispolitiikka ja ihmisten asenteet siirtoväkeä kohtaan ajoivat monet karjalankieliset vaihtamaan kielensä suomeksi. Valtaosa heistä on Karjalan evakkoja ja heidän jälkeläisiään. Karjala on kuitenkin erillinen kieli, puhujia on arvioitu olevan noin 11 000 ja lisäksi jonkin verran kieltä osaavia jopa noin 20 000. Arvio tarkoittaa kieltä päivittäin käyttäviä. On arvioitu, että siirtokarK arjalan kieltä puhutaan, ja on aina puhuttu, Suomen ja Venäjän alueilla
Kielenelvytystyön ansiosta karjalan asema on viime aikoina vahvistunut. Yhteistä kirjakieltä kielelle ei ole kuitenkaan näköpiirissä, vaan on kolme kirjakieltä: vienankarjala, eteläkarjala ja livvinkarjala. Nykyisin karjalan taitajat tuottavat tekstejä eri murteisiin pohjautuvilla kielimuodoilla, olivatpa kyseessä painetut julkaisut, verkkoaineistot, musiikkiesitykset tai esimerkiksi some-viestintä. Yliopistossa on nykyisin myös mahdollista opiskella karjalan kieltä ja kulttuuria. Varsinaiskarjala koostuu vienankarjalan ja eteläkarjalan murteista. KOLME KIRJAKIELTÄ Itä-Suomen yliopisto koordinoi karjalan kielen elvytystä. Karjalan käyttäjille keväällä 2024 suunnatun kyselytutkimuksen vastaajista valtaosa uskoi kielen aseman Karjalan kielen murteet ja suomen niin sanotut karjalaismurteet Karjalan kielen sanakirjan ja Suomen murteiden sanakirjan mukaan. Sitä on puhuttu vanhastaan etupäässä nykyisen Karjalan tasavallan pohjoisosassa, mutta jonkin verran myös Suomen puolella joissakin Kainuun kylissä. Varsinaiskarjalan eteläisiin murteisiin eli eteläkarjalaan kuuluvat Suomen entisen Raja-Karjalan Suojärven, Korpiselän, Suistamon ja Impilahden pitäjissä sekä Ilomantsin itäisimmissä osissa puhutut murteet. Livvinkarjalan perinteistä puhuma-aluetta on Aunuksen eteläosa nykyisessä Karjalan tasavallassa. Eteläkarjalaan kuuluvat myös Keski-Venäjällä puhuttavat niin sanotut saarekemurteet, joiden suurin ryhmä on tverinkarjala. Tällä kannalla ovat myös monet varsinaiskarjalan puhujat, joiden näkemys on, että varsinaiskarjala, vienankarjala ja livvi eivät ole murteita, vaan kukin oma kielensä. Standardisointityötä on Suomessa tehty etupäässä livvinkarjalan osalta, mutta viime vuosina on kehitetty myös eteläkarjalan rajakarjalaismurteisiin pohjautuvaa kirjakieltä. Yle lähettää Yle Uudizet karjalakse viikottain. Karjalan kieli jaetaan akateemisessa tutkimuksessa tavallisesti kahteen murteeseen: varsinaiskarjalaan, jossa on kaksi alamurretta, ja livvinkarjalaan, jota aikaisemmin kutsuttiin myös aunuksenkarjalaksi. Kartta: Kotus, Anneli Hänninen ja Jari Vihtari . H H yvä yvä EE lämä lämä 37 joka eroaa suomesta niin sanaston, äänteiden kuin kieliopinkin puolesta. Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan pohjana on varsinaiskarjalan vienan murre. Suomen entisessä Raja-Karjalassa puhuttiin livvinkarjalaa varsinkin Salmissa ja Suojärven itäisimmissä kylissä, niin sanotussa Hyrsylän mutkassa. Nykyisessä Karjalan tasavallassa eteläkarjalaa puhutaan Pohjois-Aunuksessa. Osa tutkijoista on kuitenkin katsonut, että ei ole kysymys saman kielen murteista, vaan kolmesta erillisestä kielestä. Lönnrot yhdisti Kalevalaan karjalaa ja suomea. Karjalan eri murteiden puhujat ymmärtävät toisiaan. Suomenkieliselle helpointa on ymmärtää vienankarjalaa. Suomenkieliselle helpointa on ymmärtää vienankarjalaa.
marraskuuta vuodesta 2016 alkaen. Varsinaiskarjalassa taas vaihtelevat esimerkiksi sk, st ja tk: muissan, matan ‘muistan, matkan’. Suomalaisen silmään pistävät karjalan kielessä lukuisat venäjänja kirkkoslaavinkieliset lainasanat, kuten š?upka, venäjäksi ?????. ‘vene’ ja malittu, malitvo , kirkkoslaaviksi ???????, ‘rukous’. ja soinnillinen dž: ?ondžoi ‘kirppu’. Suomen yleiskielestä poikkeavia ja useimmille itämurteillekin outoja äännepiirteitä taas ovat esimerkiksi h:n säilyminen sanojen jälkitavuissa: terveh, perttih, kindahat ‘terve, pirttiin, kintaat’ sekä jälkitavujen pitkien vokaalien diftongiutuminen: voattiet, maguan ‘vaatteet, makaan’. Livvinkarjalassa jotkin suomessa vaihtelevat konsonanttiyhtymät eivät vaihtele lainkaan: lähten ‘lähden’. Tämä puuttuu kuitenkin vienalaismurteista, joissa k, p ja ääntyvät samaan tapaan kuin suomessa. KIELEN OMINAISPIIRTEITÄ Karjalan kieltä yhdistävät suomen kielen itäisiin murteisiin esimerkiksi pitkien aja ä-vokaalien diftongiutuminen: moa, peä ‘maa, pää’, verbien yksikön kolmannen persoonan vartalovokaali e:n labiaalistuminen o:ksi tai ö:ksi: mänöy ~ menöy, tulou ‘menee, tulee’ sekä tiettyjen konsonanttien liudentuminen i:n tai j:n edellä män’i ~ men’i ‘meni’. 38 H H yvä yvä EE lämä lämä parantuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vienankarjalassa s on yleensä muuttunut suhu-s:n tapaiseksi. Suomalaisen silmään pistävä erikoispiirre on klusiilien k, p, t sekä s:n soinnillistuminen sanan sisällä soinnillisessa ympäristössä: poiga ~ poigu, lindu, käzi ’poika lindu, käsi’. H HEE Lähteet: Kotimaisten kielten keskus Kotus, Leena Joki: Kotimainen kielemme karjala, Kielikello 2019, Yle Radio 1, Marja Torikka 2007, Jouki Väinämö 2024, Wikipedia Toimittaja Ulla Korkatsu on kirjoittanut myös karjalaksi. Tässä Vaarojen Sanomiin varsinaiskarjalaksi kirjoitettu tarina teatteriretkestä Joensuuhun.. Karjalassa esiintyy myös usein affrikaattoja: soinniton tš eli . Livvinkarjalassa taas š tai sen soinnillinen muoto ž esiintyy tyypillisesti alkuperäisen i:n jäljessä: ižä, lažku, mužtan (~ varsinaiskarjalan muissan ) ‘isä, laiska, muistan’. Karjalan kielen päivää on Suomessa vietetty 27. Astevaihtelu toimii karjalassa hieman toisin kuin suomessa. Karjalassa suomen s:ää vastaa toisinaan š, eri murteissa erilaisin ehdoin
Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Ari Jaaranen ”Varsinaiskarjala on sydämeni kieli” Suomen kielet ja murteet. ”Kaikkia evakoita yhdistää sitkeä periksiantamaton luonne ja ikuinen rakkaus menetettyyn kotiseutuun. Evakkous kulkee minunkin veressäni”, sanoo Ulla Korkatsu, jonka isä oli Suojärven evakko. H H yvä yvä EE lämä lämä 39 . Ulla Korkatsulla on usein ulkoiluseurana suomenlapinkoira Sulo
E vakoilla on koko ajan vierauden tunne. Vaikka olen sitten eri elämänvaiheissa mennyt ympäri Suomea, tänne kotiseudulle olen palannut.” Nyt Ulla tosin on muuttamassa Lapinlahdelle puolisonsa Ari Jaarasen työn vuoksi, mutta sielläkin hän pääsee karjalaisten pariin, sillä Lapinlahdella on paljon Suistamon karjalaisia. Kun lähden jo lapsuudenaikaisen parhaan ystävättäreni Helena Pyykösen kanssa kaupoille, sanom. Samoin useiden ystävien kanssa. Minulle tulee kielen kautta myös mieleen monia asioita, joita ei muuten varmaan tulisi. ”Isänikin mainitsi koko ikänsä olevansa Korkatsu – koditon ja kuriton,” sanoo toimittaja Ulla Korkatsu , 53. Ulla on syntyisin Pohjois-Karjalasta, Valtimolta. Ullalle karjalan kieli, nimenomaan varsinaiskarjala, on sydämen kieli. Opin karjalan isältä, ja hänen kanssaan puhuin sitä aina. Äidin kanssa puhuttiin suomea, Pohjois-Karjalan murretta.” Karjalaa Ulla puhuu edelleen, jos ei ihan päivittäin, niin hyvin usein kuitenkin. Tunnekieli, jonka välityksellä asiat näyttävät ja tuntuvat erilaisilta, ja ne voi kokea eri tavoin kuin suomen kielen välityksellä. ISÄNKIELI JA ÄIDINKIELI ”Olin kaksikielinen ihan lapsesta asti. ”Meitä on seitsemän sisarusta, ja kun tapaamme, niin kyllä kieli kääntyy karjalaksi. Kyllä se on jossain tuolla dna:ssa”, Ulla Korkatsu sanoo. ”Olen syntynyt ja kasvanut Rasimäen kylässä, jossa kaikki olivat siirtokarjalaisia. 40 H H yvä yvä EE lämä lämä ”Karjalan kieli nousee minulla jostain todella syvältä. Ihan kuin ei sopisi porukkaan, ja koko ajan on oltava liikkeessä
Osa käveli kelkkojen kanssa, osa meni hevosreellä, ja osa hiihti meidän kanssamme. Muita sisaruksiaan Ullan isä tapasi uudelleen vasta 50 vuoden kuluttua. Ulla ei ole saanut koskaan tuntea isänpuoleisia isovanhempiaan. Myös toimittajana Ulla on voinut käyttää karjalan kieltä. Siellä oli isän siskoja ja veljiä, karjalankielisiä, ja ihan samannäköisiä kuin mekin.” YHTEISKUNTA HALUSI SUOMALAISTAA Myös Ullan äiti joutui viisivuotiaana lähtemään karjavaunulla evakkoon Toholammille. Toiset onnistuivat niin hyvin siinä, että jopa jälkikasvulle on voinut tulla yllätyksenä se, että suku tulee Karjalasta.” Nyt Ulla kokee olevansa eräänlainen karjalan kielen lähetti. ”Työssäni olen haastatellut ison liudan evakkoon lähteneitä ihmisiä, ja monta kertaa miettinyt, kuinka kova paikka se on ollut. Kotiin jäivät vanhemmat ja iso liuta pienempiä lapsia. Tulimme myöhään illalla Tolvajärvelle, jossa olimme yötä koululla. Kanervot saivat asutustilan Rasimäestä. Jokainen lähtö on ollut täynnä pelkoa tulevasta, kun on pitänyt lähteä kohti tuntematonta. Karjalan kielen puhuminen saatettiin kouluissakin kieltää. Hän avioitui, ja perheeseen syntyi seitsemän lasta. Kun katselin illalla ikkunasta Suojärvelle päin, itkin katkerasti. Vanhemmat Eudokia ja Jegor jäivät omaan kotitaloon pienempien lasten kanssa.” ”Klaudia-tätini muisteli: Kun olimme hiihtäneet Heikin kanssa kaksi kilometriä, koko tie oli mustanaan kansaa. Sotaa pakoon hän lähti 13-vuotiaana hiihtäen. ”Evakkous kulkee minunkin veressäni.” ”Karjalainen akka, varsinaiskarjalan kielen pagisija,” esittelee Ulla Korkatsu itsensä sosiaalisessa mediassa. me, että karjalaisakkaset lähti, ja pagisemme karjalaa, jota hänenkin lapsuudenkodissaan puhuttiin.” ”Ja kun tällä seudulla on paljon siirtolaisia Raja-Karjalasta, on paljon ihmisiä, joiden kanssa olen voinut puhua karjalaa.” Juuassa Ulla oli töissä paikallislehdessä, Vaarojen Sanomissa. Meillä oli kova kunto ja hiihdimme 20 kilometriä. ”Siellä oli hyvät oltavat ja äidin mielestä se reissu oli mukava seikkailu, mutta sielläkin kuuli ryssittelyä.” ”Karjalan kieltä puhuvat ortodoksit vasta saivatkin kuulla olevansa ryssiä. ”Minä en yhtään tykkää tuosta luokittelusta. Myös monet tutkijat ovat olleet samaa mieltä.” Karjalan eri murteet, tai kielet, ovat keskenään ymmärrettäviä, mutta eroavaisuuksia on niin paljon, ettei Ulla näe mahdolliseksi yhteisen kirjakielen kehittämistä. H H yvä yvä EE lämä lämä 41 . ”Kaikkia kyliä ei talvisodan syttyessä ehditty evakuoida ajoissa. Siellä hän pääsi kasvattipojaksi Nastoi ja Jegor Kanervon perheeseen. Neuvostoliitto hyökkäsi ilman sodanjulistusta. Minusta kaikki kolme – varsinaiskarjala, vienankarjala ja livvinkarjala – ovat kukin oma kielensä, eivät murteita.” ”Yliopistolla sanotaan, että meidän kielemme on eteläkarjalan murre, mutta kyllä meillä on ihan oma kieli ja kirjakieli. Kaikkien tarina on yhtä tärkeä.” Ulla on pitkään toimittanut karjalankielistä Suojärvi-lehteäkin, mutta on nyt lopettelemassa sen tekemistä. ”Ihmiset pakotettiin unohtamaan se kaikkein tärkein, oma identiteetti. Moni karjalainen muuntautui sitten täysin suomalaiseksi.” Myös yhteiskunta halusi sodan jälkeen suomalaistaa kaikki karjalaiset. Samassa kylässä asui paljon muitakin Suojärven evakkoja, joten karjalaakin sai puhua edelleen. ”Kun rajat avautuivat 90-luvulla ja päästiin kulkemaan puolin ja toisin, tavattiin sukulaisia Porajärvellä. Hän haluaa olla karjalan kielen lähetti ja puolestapuhuja. Varsinaiskarjala ja viena ovat pitkään olleet heikoimmassa asemassa ja takamatkalla, mutta nyt on tilanne hiukan parantunut.” MURTEITA VAI KIELIÄ. Oli kova ikävä kotiin jäänyttä perhettä ja samalla hirveä huoli heistä.” PERHE RAJAN TAKANA Heikki Korkatsu päätyi Valtimolle. Sitten meidät napattiin kuorma-auton kyytiin. Kielitieteilijät määrittelevät, että karjalan kieli jakautuu varsinaiskarjalaan, jonka alamurteita ovat vienankarjala ja eteläkarjala, sekä livvinkarjalaan. Aikaisemmin livvinkarjala on ollut vahvimmassa asemassa, ja sillä onkin kirjoitettu paljon materiaalia. Isäni pakkasi repun täyteen ruokaa, ja lähti Klaudia -siskon kanssa hiihtämään pakoon. ”Nyt olisi jonkun muun vuoro.” HIIHTÄEN EVAKKOON Ullan isä Heikki Korkatsu oli kotoisin Suojärven Valeinkylästä. ”Haluan kaikin keinoin edistää karjalan kielen säilymistä.” ”Nyt on onneksi myös kaikille kolmelle karjalan kielelle saatu tehtyä kieliopit. ”Saan kyllä selvää vienankarjalasta tai livvinkarjalasta, mutta jos minun pitäisi kääntää jotakin niille kielille, en osaisi.”. Näin Ulla kertoo isänsä evakkotaipaleen tarinaa: ”Talvisodan syttymisaamuna Suojärven rajakylien taivas räjähti tulimereksi. Myös isäni vanhemmat ja perheen toistakymmentä lasta jäivät sinne, Neuvostoliiton puolelle.” Suomeen olivat päätyneet vain suurperheen vanhimmat lapset: Heikki, Klaudia, Sina, Veera ja Mikko. ”Äitini Anja Korkatsu on valtimolainen ja puhuu Pohjois-Karjalan murretta, joten melkoisessa kielikylvyssä hän on sitten ollut karjalankielisen isäni ja hänen kasvattivanhempiensa kanssa”, Ulla Korkatsu nauraa. Sina -sisko hyppäsi naapurin reen jalaksille. Myös Ylen karjalankieliset uutiset ovat livviksi. Elämä asettui uomiinsa, ja Heikistä tuli metsuri ja maanviljelijä kasvattivanhempiensa jälkeen
Mutta se on minun tunnekieleni, se tulee minulle ensimmäisenä sydämestä. Varsinaiskarjala on minun sieluni ja sydämeni kieli. Kun kuulen varsinaiskarjaa, niin tuntuu kuin suojärveläiset vainajat olisivat heränneet henkiin puhumaan. Lämmittäy kylyn, andau murginua da poštelin. ”Ihmiset pakotettiin unohtamaan se kaikkein tärkein, oma identiteetti.” Näin on asiat Minulle suojärveläinen isä, Heikki Korkatsu, ja koko Rasimäen kylä jättivät karjalaisen mielen ja kielen. Ja tämä meidänkin kielemme, varsinaiskarjala, on päässyt entistä enemmän esille.” ”Karjalan kieli on minulle hirveän tärkeä – niin tärkeä, että joskus itsekin ihmettelen, miten sen onkin niin merkityksellinen. Se on se karjalainen veri, joka kiehuu sisuksissa. Nenga ollah dielot. Keittäy vie kouffit. Ihmisen on helppo elää, kun kuuntelee, mitä sydän sanoo. Se ei ole syntynyt tyhjästä.” ”Minusta karjalan kielen tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta kuin vielä jokin aika sitten. Hän tarkoitti, että on hyvä, kun nuoret ovat innostuneet puhumaan karjalaa ja vaalivat vanhoja perinteitä. ”Me kaikki Rikon ystävät olemme ihan onnesta mykkyrässä. Karjalainen suvaitsee kaikkia ja on vieraanvarainen. Sille tunteelle ei aina löydy sanoja. Riko on varsinaiskarjalan puhuja kuten Ullakin. ”Kyllä karjalan kielellä on nyt mahdollisuus säilyä, kun on niin paljon innokkaita elvyttäjiä. Olen samaa mieltä.” H HEE. Lisäksi Mika pitää karjalan kielen kursseja. ”Kun kuulee karjalan kieltä tai vaikkapa Saatsin veljeksien Loimolan Voiman karjalaista musiikkia, sisällä käy melkoinen myllerrys. Musiikki ja kirjallisuus ovat siinä loistavia välikappaleita”, toteaa toimittaja Ulla Korkatsu, jolle karjalan kieli on sydämen asia. Varzinkarjala on miun sielun da syväimen kieli. Karjalani suvai ??ou kaikkie da goštittau kaikki. ”Karjalaisuus on kaikkea näitä kolmea. Mistä kaikki nämä voimakkaat tunteet tulevat. Finlandia-ehdokkuus on todella hieno asia”, Ulla hehkuttaa. Kaikki asiat ajattelen sydämellä muutenkin.” KIRJALLISUUTTA JA MUSIIKKIA Ulla Korkatsua, kuten monia muitakin karjalaistaustaisia, ilahduttaa suuresti se, että kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana on tänä vuonna Riko Saatsin romaani Yönistujat . Rikon veljet Niko ja Mika Saatsi edistävät karjalankielisyyttä myös musiikillaan. Yönistujat kertoo väkevästi raja-karjalaisesta evakkoperheestä, joka 1950-luvun Suomessa joutuu häpeilemään kieltään ja uskontoaan. 42 H H yvä yvä EE lämä lämä Nenga ollah dielot Miulleni suojärveläni tata, Heikki Korkatsu, da kogo Rasimäen hieru jätettih karjalani mieli da kieli. Ulla Korkatsu Ulla haluaa korostaa, että karjalan kieli, kulttuuri ja historia ovat yhtä tärkeitä vaalittavia. Lämmittää saunan, antaa ruuan ja patjan. Näin on asiat. Kun kuulen varzinkarjalua, niin tunduu kui suojärveläzet pokoinikat oldais herätty hengih pagisemah. Riškanzan on helppo eliä, kun kuundelou, midä oma syväin sanou. Ja sitä et saa sisältä poistettua millään konstilla, vaikka sitä on kovasti yritetty.” ”Riko Saatsi on sanonut hyvin karjalan kielen tulevaisuudesta: On hyvä asia, että veneessä on jälleen moottori. Keittää vielä kahvit
Ilmainen toimitus yli 59 € tilauksiin . Edulliset säästöpakkaukset. www.terveyskaista.fi Ravintolisä Voidaan hyvin YHDESSÄ! Valitse Terveyskaistan laadukkaat kotimaiset ravintolisät, vitamiinit ja hoitovoiteet mm. 15% alennus koodilla: TERVEYS15 Syötä koodi kassalla www.terveyskaista.fi Osoita puhelimesi kameralla kuvaa, niin pääset suoraan ostoksille. Avainlippu-tuotteet . Nopeat toimitukset joka arkipäivä . vastustuskyvyn, nivelten, luuston, lihasten, muistin, kauneuden tai vireyden tueksi. Syötä alennuskoodi TERVEYS15 kassalla!
Ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan Läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Läheisten apu on monelle välttämätöntä, mutta samalla siihen liittyy häpeää, turhautumista ja yliauttamista: asiat hoituvat, mutta taidot eivät kehity. Samalla se tekee näkyväksi ikääntyneiden oman asiantuntemuksen ja aktiivisen roolin digitalisoituvan yhteiskunnan rakentamisessa”, Korpela kertoo. ”Usein läheisten kanssa oppiminen tapahtuu kiireessä ja yksisuuntaisesti: toinen tekee, toinen seuraa, ja tunnelma voi olla kireä. Ikääntyneiden joukko on kuitenkin moninainen. ”Eräs haastateltava vertasi hyvinvointialueen digipalveluja joulupukin lahjalistaan ja totesi, että kehitettävää on niin paljon, ettei lapsikaan osaisi pyytää yhtä paljon joulupukilta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan. Kuva: SeniorSurf, VTKL/Milla Karkulahti. KAUKANA IKÄÄNTYNEIDEN ARJESTA Vaikka digipalvelut voivat helpottaa arkea, moni ikäihminen kokee, että terveysasioissa kasvokkainen kohtaaminen on edelleen korvaamatonta. 44 H H yvä yvä EE lämä lämä ”Digitaalinen osallisuus ei ole yksiselitteinen tila, vaan jatkuvaa tasapainoilua omien tarpeiden, mahdollisuuksien ja yhteiskunnan odotusten välillä. H HEE V Ä I T Ö S T U T K I M U S V äitöskirjatutkija, FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Digitaalinen osallisuus ei kuitenkaan synny pelkästään uusilla palveluilla, vaan kuuntelemalla ihmisiä, joita niiden on tarkoitus palvella. Siksi haastan politiikkaa ja palveluiden kehittämistä näkemään ikääntyneet aktiivisina toimijoina, ei passiivisina digitaalisten teknologioiden vastaanottajina”, painottaa Viivi Korpela. Se kiteyttää hyvin sen, kuinka monin tavoin digipalveluiden käytettävyys ja ikääntyneiden tarpeet eivät vielä kohtaa”, Korpela huomauttaa. Kuva: Star Image Digilaitteista voi olla suurta iloa ja hyötyä elämässä. Lisäksi tutkimus osoittaa, että hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimuksessa vertaisopastus osoittautui toimivaksi digituen muodoksi, joka vahvistaa digitaitoja, rohkaisee kokeilemaan ja lisää luottamusta omaan osaamiseen. Korpelan mukaan tämä paljastaa laajemman ongelman, sillä vastuu digituen antamisesta on usein perheellä. Väitöskirjatutkija Viivi Korpela haastaaa politiikkaa ja palveluiden kehittämistä näkemään ikääntyneet aktiivisina toimijoina, ei passiivisina digitaalisten teknologioiden vastaanottajina. Digipalvelut otetaan käyttöön toisinaan sujuvasti, toisinaan pakosta, ja joskus ne jätetään kokonaan väliin. Tutkimuksen haastatteluissa korostuu arjen digituen ristiriitaisuus
Ylipainon on havaittu lisäävän myös riskiä leikkauksessa tapahtuville komplikaatioille”, kertoo Koivunen. ”On useita mahdollisia syitä sille, miksi ylipaino oli yhteydessä siihen, ettei potilaan toimintakyky parantunut leikkauksen myötä. ”Tämän tutkimuksen tulosten avulla voidaan kohdistaa tarkemmin leikkauksia niille potilaille, joilla on odotettavissa suurin hyöty toimenpiteestä”, Koivunen sanoo. Tällaiset oireet voivat Koivusen mukaan alentaa merkittävästi potilaan päivittäistä toimintakykyä. H HEE. H H yvä yvä EE lämä lämä 45 V Ä I T Ö S T U T K I M U S T urun yliopistossa väitellyt Konsta Koivunen havaitsi fysiatrian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, että 10-20 prosenttia potilaista, joiden alaselkä oli leikattu, koki vielä kaksi vuotta leikkauksen jälkeen yhtä suuria tai lähes yhtä suuria rajoitteita toimintakyvyssään kuin ennen leikkausta. Tämä saattaa liittyä kipujärjestelmän niin sanottuun ylivirittäytymiseen erityisen kipeän lähtötilanteen takia”, Koivunen sanoo. UUSI TAPA KUVATA MUUTOKSIA Alaselkäleikattavilla potilailla hermojuurten ja selkäytimen vauriot voivat aiheuttaa alaraajoissa, pakaroissa ja alaselässä puutuneisuutta, tunnottomuutta, pistelyä, lihasheikkoutta ja jäykkyyttä. Huonon tuloksen riskiä lisäsivät ylipaino, heikko leikkausta edeltänyt toimintakyky ja kova leikkausta edeltänyt kipu. Voi olla, että tässä on yhteys ylipainoon liittyvään krooniseen matala-asteiseen tulehdukseen tai selkärangan alueen heikentyneeseen verenkiertoon. Koivusen mukaan hänen väitöstutkimuksensa tuloksia on mahdollista hyödyntää myös siinä, että kuntoutusta pystytään kohdentamaan niille potilaille, jotka tarvitsevat sitä eniten. Yhdellä selkäongelmat voivat rajoittaa esimerkiksi istumista ja kävelyä, kun taas toisella voi olla haasteita nukkumisessa ja itsestä huolehtimisessa.” Väitöskirjassaan Koivunen esittää tavan, jolla potilaan toimintakykyä voidaan arvioida. Tämän uuden esitystavan avulla terveydenhuollon ammattilaisten on mahdollista nähdä yksityiskohtaisemmin, millä arkielämän osa-alueilla yksittäisellä potilaalla on eniten ongelmia. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että ylipaino, heikko leikkausta edeltänyt toimintakyky ja kova leikkausta edeltänyt kipu lisäävät huonon tuloksen riskiä alaselkään kohdistuvien leikkausten yhteydessä. ”Aikaisemmissakin tutkimuksissa on havaittu, että suurempi leikkausYlipainoisten potilaiden alaselkäleikkauksissa huonoja tuloksia Konsta Koivunen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että 10-20 prosenttia potilaista, joiden alaselkä oli leikattu, koki vielä kaksi vuotta leikkauksen jälkeen yhtä suuria tai lähes yhtä suuria rajoitteita toimintakyvyssään kuin ennen leikkausta. Koivunen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että osalla alaselkäleikattavista potilaista esiintyi alaselkälähtöisten oireiden lisäksi niskakipua. Ylipainon on havaittu aikaisempien tutkimusten mukaan olevan yhteydessä myös kovempaan leikkausta edeltävään kipuun, mikä oli väitöstutkimuksessa toinen huonommalle tulokselle altistava tekijä. ta edeltänyt kipu saattaa altistaa kovemmalle kivulle myös leikkauksen jälkeen. ”Toimintakyky on erittäin laaja käsite, ja jos siinä on rajoitteita, ihmiselle voi tulla ongelmia esimerkiksi kävelemisen, nukkumisen tai itsestä huolehtimisen kanssa. Tutkimuksen mukaan suurin osa potilaista, joiden alaselkä oli leikattu, hyötyi leikkauksesta
”Joskus itsemurhaa miettivän käyttäytyminen saattaa muuttua. Surunauha ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, joka tarjoaa tietoa ja tukea itsemurhamenetykseen. Kuva: Surunauha ry I tsemurhan aiheuttama suru koskettaa suurta osaa suomalaisista. ”Itsemurha on monesti hyvin yllättävä ja äkillinen kokemus, vaikka siihen olisi jollakin tasolla varautunut”, kertoo Riika Hagman-Kiuru, Surunauha ry:n toiminnanjohtaja. 46 H H yvä yvä EE lämä lämä Itsemurha Elämää järkytyksen jälkeen Vaikkei Suomi enää ole itsemurhatilastojen kärkimaita, ovat maamme itsemurhaluvut edelleenkin surullista luettavaa. ”Tutkimusten mukaan yhden ihmisen itsemurha traumatisoi noin kymmenen hänen läheistään ja vaikuttaa välillisesti noin 30 ihmiseen”, kertoo Riika Hagman-Kiuru , Surunauha ry:n toiminnanjohtaja. Itsemurhaa harkitsevan ihmisen tunnistaminen on haasteellista myös ammattilaiselle. Hän voi esimerkiksi vetäytyä, nukkuminen lisääntyy tai vähen. Vuosittain noin 700 suomalaista kuolee itsemurhan kautta, ja itsemurhan yrityksiä on huomattavasti enemmän. Teksti: Kati Wikström Noin 700 suomalaista kuolee vuosittain itsemurhan kautta, ja itsemurhan yrityksiä on huomattavasti enemmän
H H yvä yvä EE lämä lämä 47 ?
Itsemurha on aina sen tehneen henkilön päätös, eivätkä muut ole päätöksestä vastuussa.. Sen aikana nostettiin tietoisuutta itsemurhista ja niiden ehkäisemisestä sekä lisättiin ammattilaisten yhteistyötä. Nämäkään oireet eivät aukottomasti viittaa itsemurhan riskiin, vaan ne saattavat johtua monista muistakin seikoista.” Tunnistettuja korkean riskin ryhmiä ovat henkilöt, joilla on mielenterveysongelmia ja henkilöt, jotka ovat aiemmin yrittäneet itsemurhaa. Tämä on harmillista, sillä muutaman vuoden takainen hanke osoitti kuinka tehokkaita kohdennetut itsemurhia ehkäisevät toimet voivat olla. Taloudellinen panostus itsemurhien ehkäisyyn on vähäistä”, toteaa Hagman-Kiuru. ”Ikävä kyllä itsemurhien ehkäisy on maassamme täysin aliresursoitu. Siinä on aivan konkreettisia keinoja esimerkiksi itsemurhariskien tunnistamiseen ja itsemurhien ehkäisyyn. Monesti itsemurhan tehneen läheinen saattaa kokea syyllisyyttä siitä, ettei huomannut itsemurhan suunnittelusta kertovia merkkejä. H HEE Vertaistuki ja ammattiapu auttavat äkillisissä menetyksissä. ”Mikäli on huolissaan siitä, että läheinen miettii itsemurhaa, kannattaa asiasta kysyä ja kuunnella mahdolliset huolet rauhallisesti”, ohjeistaa Hagman-Kiuru. ”On hyvä ymmärtää, että itsemurha on aina sen tehneen henkilön päätös, eivätkä muut ole päätöksestä vastuussa. ”Vertaistuki ja ammattiapu täydentävät äkillisissä menetyksissä toisiaan”, painottaa Hagman-Kiuru. Fyysiset sairaudet, kuten syöpä ja sydänsairaudet liittyvät kohonneeseen itsemurhariskiin, samoin kuin stressaavat ja traumatisoivat tilanteet. ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki hankkeesta vertailututkimuksen ja kävi ilmi, että hankkeen aikana riskialttiiden alueiden itsemurhat vähenivät selkeästi.” ”Kohdennetuilla keinoilla voi saada paljon aikaan, kunhan toimenpiteet ovat jatkuvia.” TRAUMAATTINEN SURU ON TOISENLAISTA Läheisille toipuminen itsemurhakriisistä on usein hitaampaa kuin luonnollisen kuoleman jälkeen. Suru ei myöskään ole mikään prosessi, jolla on alku ja loppu – surua ei voi suorittaa.” Monelle vertaistuki on merkittävä selviytymisen keino. Traumaattinen kokemus aiheuttaa tunteiden kirjoa, johon kuuluvat muun muassa epäusko, hämmennys, viha, suru ja kaipaus”, luettelee Hagman-Kiuru. Hanke toteutettiin viidellä itsemurhien riskialttiilla paikkakunnalla, muun muassa Lapin alueella. ”Itsemurha on monesti hyvin yllättävä ja äkillinen kokemus, vaikka siihen olisikin jollakin tasolla varautunut. ”Apua voi hakea esimerkiksi koulutai työterveydenhuollosta, terveyskeskuksesta tai akuutissa tilanteessa soittamalla hätänumeroon.” PANOSTUSTA TARVITAAN JATKUVASTI Suomessa on laadittu itsemurhien ehkäisyyn tarkoitettu ohjelma vuosille 2020-2030. 48 H H yvä yvä EE lämä lämä tyy ja ärtymystä voi ilmetä, lisäksi mielialat voivat vaihdella ääripäästä toiseen. Samankaltaisen menetyksen kokenut ymmärtää ilman selittämistä ja tarjoaa toivoa siitä, että elämä voi vielä jatkua. Myös itsemurhan kautta läheisensä menettäneet tunnistetaan riskiryhmänä
Loppusyksy ja alkukevät ovat vaikeinta aikaa. Päätin kuitenkin hyvin nopeaan, että lasten takia elämän ja arjen täytyy jatkua.” ”Olen ajatellut, ettei mieheni olisi halunnut lastemme elämisen lakkaavan hänen kuolemaansa. He kuuntelivat minua väsymättä, ja toiveestani puhuivat minulle myös omista arkipäivän asioistaan. ”Kävin kahteen otteeseen kahden eri psykologin luona puhumassa. ?. H H yvä yvä EE lämä lämä 49 P olvijärvellä asuvan 39-vuotiaan Tuijan puoliso teki itsemurhan perheen kodissa maaliskuussa vuonna 2020. Tämän takia haluaisin sanoa itsemurhaa miettivälle, ettei hän ole yksin ja pimeä kyllä helpottaa. Läheisten avulla elämässä alkaa näkyä valonhippuja. Tuo ajatus on auttanut minua jaksamaan. Itkeä saa silloin kun itkettää, mutta naurua ja iloa ei kannata välttää.” Tuija syytti itseään tapahtuneesta ja mietti, olisiko voinut tehdä jotakin enemmän tai vähemmän. ”Hän ilmoitti minulle aikeistaan viestillä ja hälytin apua, mutta se ei ehtinyt ajoissa paikalle. ”Olin heti alkuun shokissa. Kynnys hakea apua on noiden kokemusten jälkeen kasvanut.” ”Ilman ystäviäni, siskojani ja isääni en olisi selvinnyt asiasta näin hyvin. Osaan ja uskallan kuitenkin olla luottavainen ja onnellinen omasta sekä lasten elämästä”, summaa Tuija. Puhumalla asioista avoimesti saa omalle mielelle apua.” ”Elämästä kannattaa löytää niitä pieniäkin valonhippuja, joista pitää kiinni.” LÄHEISTEN LÄSNÄOLO AUTTOI Kriisipalvelusta soitettiin Tuijalle heti tapahtuman jälkeen, jolloin hän ei pystynyt vielä asiasta puhumaan. Hän on opiskellut itselleen uuden ammatin ja muuttanut toiselle paikkakunnalle, lisäksi elämään on astunut uusi ihminen. Usean vuoden jälkeen hän kuitenkin ymmärsi päätöksen olleen hänen puolisonsa. ”Mieheni koki olevansa yksin eikä käsittänyt, kuinka tärkeä ja rakas hän oli monelle. Pääsin itse kotiin tuntia myöhemmin.” Tuijan mukaan suru oli alkuun jatkuvasti läsnä, se on aaltoilevaa. Toista yhteydenottoa ei tullut. Suru on tullut jäädäkseen ja se elää arjessa mukana. ”Vointini on vaihteleva, sillä mieheni kuolemasta seurasi kroonistunut väsymys, joka hankaloittaa arkea myös fyysisinä oireina. Läsnäolo ja tieto siitä, että ystävä on viestin tai puhelinsoiton päässä auttoivat jaksamaan.” Tuija ohjeistaakin ihmisiä, etteivät he pelkäisi kohdata surevaa, joka on menettänyt läheisensä. Suru ei ole prosessi, jolla on selkeä alku ja loppu. On hyvä muistaa, että sureva on sama ihminen kuin ennenkin – nyt kannettavana on sen lisäksi suuri taakka. ”Pidä kiinni valonhipuista” Miehen itsemurha yllätti puolison, mutta nyt suru kulkee mukana arjessa. Molemmat totesivat, että osaan tarpeeksi hyvin itse pohtia asioita enkä heidän mukaansa tarvinnut ammattilaisen apua. Itsemurhaa edelsi lyhyt masennusjakso
”Tämä oli ystävältäni hieno ja tärkeä ohjeistus. ”Onneksi äitini ja sisareni olivat kanssani hoitamassa asioita, ja pidimme huolta toisistamme. Sureva tarvitsee ystäviltään ja läheisiltään aikaa ja läsnäoloa. Lisäksi puolison tuki ja lapset pitivät väkisinkin minut arjessa kiinni.” Suruun ja sen käsittelyyn vaikutti Tainan kokema syyllisyys. ”Suru kulkee varmasti mukana loppuelämäni ja ikävä tuntuu erityisesti perhejuhlissa. Puhuminen ja aivan tietty musiikkikappale auttoivat surussa. Järkytys sekä kaaos olivat päällimmäisinä mielessä, ja hoidettavana oli valtavasti asioita. ”Iltapäivällä sain kesken koulutuksen soiton äidiltäni ja jostakin syystä tunsin tarvetta vastata siihen. 50 H H yvä yvä EE lämä lämä ”Ei ole oikeaa tapaa surra” Isän itsemurha aiheutti tunteiden kaaoksen ja syyllisyyttä. K eväällä vuonna 2011 Taina oli pienten lastensa kanssa Raaseporissa ammattiyhdistysliikkeen koulutuksessa, kun samaan aikaan hänen isänsä teki itsemurhan. Kuulin siskoni itkevän taustalla”, kertoo nyt 42-vuotias Taina. Joskus hän myös lausui ohimennen, ettei halua jäädä muiden hoidettavaksi.” SURU EI KIIREHDI Taina kokee surun ja epäuskon olleen alkuun jatkuvasti läsnä. Hän oli tuolloin yli 200 kilometrin päässä tapahtumapaikasta. Vuosien saatossa suru on kuitenkin muut. Vanhempani olivat eronneet vuosia sitten.” ”Äiti kertoi, että isäni oli löydetty kotoaan kuolleena ja syyksi epäiltiin itsemurhaa. Ystävä kielsi Tainaa lähtemästä ajamaan saman tien omalla autolla ja lapset mukanaan, ja kannusti nukkumaan yhden yön ennen ajomatkaa. Tuskin olisin siinä kunnossa saanut meidät turvallisesti kotiin.” ”Kuolema oli kaikille odottamaton, vaikka osa isän terveyshuolista olikin ollut tiedossa. Kuolema sulki mahdollisuuden selvittää asioita, ja se tuntuu joskus musertavalta. Isä oli ollut eri mieltä hänen tekemistään ratkaisuista ja se aiheutti kiistoja isän kanssa viimeisten vuosien aikana
?Itsemurhaan kuolleista 66 prosenttia oli käynyt perusterveydenhuollossa viimeisen 30 päivän aikana, 46 prosenttia viimeisen viikon kuluessa. l . ?Eniten itsemurhia tehneitä oli 35–39-vuotiaiden ja 60–64-vuotiaiden ikäryhmissä. Työterveyslääkäri kirjoitti Tainalle viikon sairausloman. l . SUREVA TARVITSEE AIKAA Taina käsitteli isänsä itsemurhaa puhumalla niin puolison, äitinsä, siskojensa kuin kahden ystävänsä kanssa. Lähde: Surunauha ry tanut muotoaan ja tilalle on tullut haikeutta, ikävää sekä muistoja.” ”Sureville haluaisin viestiä, ettei surun kanssa voi kiirehtiä, se kulkee mukana jollakin lailla aina. Voi myös kysyä, millaista apua läheisensä menettänyt kaipaisi.” Jälkikäteen ajatellen Taina kokee, että ammattiapu olisi ollut tarpeen. 9-15) | surunauha.net Kaksi tapausta joka päivä l . l . Siitä tuli minulle hyvin erityinen kappale, sillä se kertoo paljon kyseisestä ajasta ja niistä tunnelmista. H H yvä yvä EE lämä lämä 51 Kuolema sulki mahdollisuuden selvittää asioita, ja se tuntuu joskus musertavalta. Ei myöskään ole oikeaa tapaa surra, juuri oma tapa on oikein hyvä”, kiteyttää Taina. Olen kokemusasiantuntijana Surevan kohtaamisen -toiminnassa ja lisäksi olen juuri tehnyt YAMK opinnäytetyön Surevan kohtaamisesta ammatillisessa oppilaitoksessa”, kertoo Taina.. Tukea tarjoavat: l . Aina ei tarvitse sanoa mitään, riittää että on lähellä. Älä jää yksin Jos koet toivottomuutta ja sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin. Kappale kuultiin loppujen lopuksi myös isäni muistotilaisuudessa.” ”Isän kuolema on tuonut elämääni myös paljon sellaista, jota siellä ei olisi ilman hänen itsemurhaansa. ?Jos olet menettänyt läheisen itsemurhalle, Surunauha ry tarjoaa tukea numerossa 044 977 94 28 (ark. ”Surevalle olisi hyvä olla läsnä ja antaa aikaa. ?Suomessa teki vuonna 2024 itsemurhan 761 ihmistä, eli keskimäärin kaksi suomalaista päivittäin. l . ?75 prosenttia itsemurhan tehneistä oli miehiä. Apua tuli myös aivan erityisen musiikkikappaleen kautta. l . Itsemurhayrityksiä on Suomessa vuosittain arviolta 10 000–30 000, kaikista ei raportoida. ”Ajoin kohti isäni asuntoa kuolinviestiä seuranneena päivänä, kun kuulin ensimmäistä kertaa Neljänsuora<cTypeface;>-yhtyeen juuri julkaistulta albumilta kappaleen Testamentti . Akuutissa tilanteessa soita 112. ?Oman alueen MIELI Kriisikeskus | mieli.fi l . ?Tukinet – Kriisipiste verkossa | tukinet.net l . Tuolloin hän ei vielä tiennyt Surunauha ry:stä tai muista apua tarjoavista tahoista. ?Vuosittain noin 700 suomalaista kuolee itsemurhan kautta. ?Mieli ry:n Kriisipuhelin 09 2525 0111 (auki 24/7) tai lähialueen terveyspalvelut (soita 116 117). Itse hän ei surun keskellä jaksanut sellaista hakea eikä kukaan kysynyt tarvettakaan
Teksti: Terhi Niinimäki Luontokosketus vahvistaa immuunijärjestelmää Allergeeneille voi altistua esimerkiksi tekemällä puutarhatöitä.. 52 H H yvä yvä EE lämä lämä Luonnossa oleilu ja allergeeneille altistuminen voivat vähentää allergiaoireita harjoittamalla immuunijärjestelmää toimimaan oikein
Tällaiset tarttumattomat tulehdussairaudet ovat voimakkaasti lisääntyneet kaupungistumisen myötä”, toteaa Jantunen. ’’Ajan kanssa todettiin, että tämä tapa ei kuitenkaan toiminut, vaan allergioita tuli vain lisää.” ALLERGIAT VÄHENTYNEET Vuosien 2008–2018 kansallinen allergiaohjelma kannusti altistumaan allergeeneille ja totuttelemaan niihin, jos oireet ovat lieviä. ’’Enemmän hyötyjä saa, jos koskettelee puita, heiniä tai kasveja ja istuu vaikka kalliolla’’, Jantunen pohtii. Silti luontokosketus vahvistaa immuunijärjestelmän toimintaa vielä aikuisenakin. Allergiaoireiden aiheuttajat, kuten siitepöly tai pähkinät, eivät kuitenkaan ole vaarallisia, vaikka immuunijärjestelmä niin luuleekin. Ennen ajateltiin, että allergeeneja kannattaa vältellä. ’’Kauppareissun jälkeen kädet kannattaa pestä, mutta ulkoilun ei.’’ Eläinten parissa oleilu tuo niin ikään hyötyjä montaa kautta. Luontoaltistuksessa on monta tekijää, jotka ylläpitävät terveyttä. Allergioiden määrän vähenemisestä huolimatta antihistamiinien käyttö on lisääntynyt, joten vielä on tehtävää. Se näkyy myös fyysisinä muutoksina esimerkiksi adrenaliinija kortisolitasoissa sekä immunologisissa muutoksissa. A llergiassa immuunijärjestelmä toimii väärin. 2–3 viikkotunnin jälkeen mielen hyvinvointivaikutukset eivät juuri enää lisäänny.’’ Luonnossa saa samalla liikuntaa, jolla on osaltaan terveysvaikutuksia. ’’Koirista on todettu: paitsi että niitä pitää ulkoiluttaa, niin metsälenkin jälkeen ne. Mielen hyvinvoinnin kannalta tutkimukset osoittavat, että parasta olisi päästä luontoympäristöön ainakin pari kertaa viikossa. Vaikeissa oireissa siedätyshoito tehdään aina lääkärin valvonnassa. Hänellä onkin jokaisen arkeen hyvä yleisohje. ”Jos olisi yksi selkeä resepti, olisikin helppoa”, Jantunen naurahtaa. ”Luonto lisää mielen hyvinvointia ja helpottaa stressiä, mikä on varmaankin parhaiten tunnettu tekijä. Metsäympäristössä on lisäksi puiden haihtuvia yhdisteitä sekä mikrobeja hengitysilmassa. ”Esimerkiksi maaseudulla, luonnon keskellä lapsuutensa eläneillä on todennäköisesti vähemmän allergioita ja esimerkiksi tyypin I diabetesta. Jantunen kuvaa esimerkkinä, että jos ei pitkään aikaan ole ollut eläinkontaktia, voivat oireet olla vahvemmat uuden altistumisen myötä. Allergia-, ihoja astmaliiton luontoja ympäristöterveyden tutkija Juha Jantunen kertoo, että jos eletään mikrobirikkaassa ympäristössä, immuunijärjestelmä toimii todennäköisemmin oikein. Allergeeneille altistumisesta on silti saatu hyviä tuloksia. Hän kuitenkin muistuttaa, että altistumisessa ja sietokyvyn vahvistamisessa kannattaa käyttää harkintaa. H H yvä yvä EE lämä lämä 53 . Vaikutukset eivät silti ole yksiselitteisiä. ”Kansallisen allergiaohjelman myötä oireilu lieveni ja esimerkiksi koulumaailmassa tarvittujen ruokadieettien tarve väheni.” Ohjelman aikana koulutettiin lääkäreitä ja terveydenhuollon ammattilaisia ja tehtiin työtä asennemuutoksen eteen. LUONNON MONET HYÖDYT Lapsuus on merkittävää aikaa immuunijärjestelmän kehittymisessä ja muokkaa sitä kautta koko elinaikaa ja sen aikana koettuja vaivoja
Samalla vaikutetaan immuunijärjestelmää ohjaavien geenien toimintaan. H HEE Puutarhaa hoitaneilla normaali ikääntymisestä johtuva muistin heikkeneminen oli verrokkijoukkoa hitaampaa.. ’’Geenien lisäksi elintavat periytyvät. Kuva: Juha Jantunen tuovat tassuissaan mikrobeja, jotka monipuolistavat asunnon sisäilmaa.’’ TÄRKEÄT ELINTAVAT Luonnossa oleilu ja puutarhanhoito harjoittavat immuunijärjestelmää, kun elimistö kohtaa maaperän bakteereja ja kasvillisuutta lahottavia mikrobeja. Hän kuvaa, että allergioiden ilmeneminen on monimutkainen asia. Luonnon hyödyt terveydelle ja hyvinvoinnille ovatkin moninaiset ja Jantunen toteaa allergiaohjelman tuottaneen hyviä tuloksia. Ohjelma on saamassa jatkoa kansallisesta luontoterveysohjelmasta, jossa ovat mukana muun muassa Sitra, THL, Luonnonvarakeskus sekä useat järjestöt. ’’Siten sekä ennaltaehkäistään allergioita että harjoitetaan immuunijärjestelmää’’, kannustaa Jantunen. On todettu, että geenejä suurempi vaikutus terveyteen on ympäristöllä ja elintavoilla.’’ Parhaimmillaan luontoaltistuksella voi vaikuttaa jopa muistin toimintaan. Toiselle ryhmälle järjestettiin puutarhanhoitoa ja toiselle ei. 54 H H yvä yvä EE lämä lämä Luontoja ympäristöterveyden tutkija Juha Jantunen kertoo, että mikrobirikkaassa ympäristössä immuunijärjestelmä toimii todennäköisemmin oikein. Puutarhaa hoitaneilla normaali ikääntymisestä johtuva muistin heikkeneminen oli verrokkijoukkoa hitaampaa. Vaikka allergioille voi olla perinnöllinen alttius, ei oireista voi silti syyttää ainoastaan perimää. Jantunen kertoo Aasiassa tehdystä tutkimuksesta, jossa verrattiin kahta ikäihmisten joukkoa
Joka viides läheisauttaja on kuitenkin uupunut, kuormittunut tai kykenemätön jatkamaan huolenpitoa. Alueellinen vaihtelu on tässäkin suurta: parhaiten suunnitelmat toteutuvat 86 prosentissa yksiköitä Pohjois-Karjalassa ja heikoiten 11 prosentissa Helsingissä. H H yvä yvä EE lämä lämä 55 lupauksen selkeyttäminen voisi olla pohja kotihoidon resurssien varmistamiselle sekä muiden iäkkäiden palvelujen riittävyyden tarkastelulle”, Aaltonen sanoo. H HEE Vain noin puolet iäkkäistä asiakkaista kokee saavansa riittävästi kotihoitoa. Palvelujen tulisi siis vastata yhdenvertaisesti ja kokonaisvaltaisesti iäkkään tarpeisiin asuinpaikasta riippumatta. Kotihoidon palveluPuolet kotihoidon asiakkaista saa tarpeeksi hoitoa T erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen julkaisun mukaan säännöllisen kotihoidon asiakkaista hieman yli puolet (54 %) kokee saamansa kotihoidon avun ja palvelun täysin riittäväksi. Riittämätön kotihoito kuormittaa merkittävästi iäkkäiden läheisiä. SUURIA ALUEELLISIA EROJA Kotihoidon yksiköiden esihenkilöt arvioivat, että henkilöstön määrä vastaa asiakkaiden tarpeita 87 prosentissa yksiköitä. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 13 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä, mikä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hyvinvointialueiden välillä on kuitenkin suurimmillaan 32 prosenttiyksikön ero. Palvelutarpeiden huolellinen arviointi ja niiden muutosten seuraaminen on oleellista, jotta palvelut vastaisivat iäkkään todellisia tarpeita mahdollisimman hyvin”, toteaa Alastalo. Julkaisu yhdistää useiden kansallisten tiedonkeruiden tuloksia, jotka perustuvat Vanhuspalvelujen tila -seurannan kotihoidon riittävyys -kyselyyn sekä johtaminen ja toimintakäytännöt -kyselyyn, vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyyn sekä iäkkäiden palvelutarpeen ja toimintakyvyn RAI-tietoihin vuosilta 2022–2024. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään kulloisiakin tarpeita. Vuonna 2024 säännöllisessä kotihoidossa oli 85 304 yli 75-vuotiasta asiakasta. Asiakkaiden määrä väheni vuonna 2024 viidellä prosentilla vuoteen 2023 verrattuna. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat saavat apua usein myös läheisiltään. ”Kotihoidon asiakkaiden tarpeet voivat olla niin merkittäviä, että niihin on vaikea vastata kotihoidon resursseilla. Suunnitellut palvelutunnit toteutuvat vain puolessa kotihoidon yksiköitä. Kuormittuneet läheiset käyttävät auttamiseen aikaa kolminkertaisesti verrattuna läheisauttajiin, jotka eivät koe uupumusta. Kiire voi selittää myös sitä, että asiakkaat ovat tyytymättömiä hoidon ja kodinhoidollisten tehtävien laatuun tai määrään, mikä on havaittu asiakaspalautteissa”, kertoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo . On määriteltävä, mitä riittävään kotihoitoon kuuluu ja mitä tehdään, jos hoito ei riitä asiakkaille. 39 prosenttia kotihoidon asiakkaista kokee, että hoitajat käyttävät heidän luonaan riittävästi aikaa.. Myös asiakaskäyntien ajoittamisessa pystytään pääosin toteuttamaan asiakkaiden toiveet, mutta alueelliset erot ovat tässäkin suuria. ”Tulosten valossa yhdenvertaisuus ei näytä vielä toteutuvan kotihoidossa. ”Eniten haasteita aiheuttavat hoitajien kiire asiakaskäynneillä sekä henkilöstön määrä suhteessa asiakkaiden tarpeisiin erityisesti joillakin alueilla. Se lisää kotihoidon kiirettä ja tehtävien vaativuutta sekä kuormittaa henkilöstöä ja läheisauttajia entisestään”, pohtii THL:n johtava tutkija Mari Aaltonen . Tunnit toteutuvat suunnitelman mukaan keskimäärin kuitenkin vain puolessa kotihoidon yksiköitä. Viime vuoden tilastojen mukaan kotihoidon asiakasmäärä vähentyi edelleen, vaikka iäkkäiden määrä on kasvanut. Etenkin muistisairaita iäkkäitä auttavat läheiset ovat kuormittuneita. Asiakkaan palvelusuunnitelmaan kirjataan, kuinka monta tuntia palvelua asiakkaan tulisi saada, jotta se vastaa hänen tarpeisiinsa. Osuuden lasku ei selity iäkkään väestön kasvulla, koska myös kotihoidon asiakkaiden absoluuttinen määrä on vähentynyt. ”Toisaalta perusteellinenkaan palvelutarpeen kartoitus ei auta, jos palvelua ei ole tarpeeksi tarjolla. SELKEÄ PALVELULUPAUS Vanhuspalvelulain mukaan hyvinvointialueen on toteutettava iäkkään ihmisen pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla palveluilla. Vain alle puolet (39 %) asiakkaista kokee, että hoitajat käyttävät heidän luonaan riittävästi aikaa. Vuonna 2024 kotihoidon asiakkaina oli 161 000 henkilöä
Tutkijoiden mukaan näyttäisi siltä, että istumisen vähentämisen tavoittelu vaikuttaa selkeämmin henkilön omiin kokemuksiin voinnista kuin esimerkiksi sydänterveyteen. Pelkkä istumisen vähentäminen esimerkiksi seisoskelemalla tai kevyesti jaloittelemalla ilman varsinaisen liikuntaharjoittelun lisäämistä ei välttämättä ole riittävän kuormittavaa, jotta se vaikuttaisi yhtä selkeästi fysiologisiin terveyden mittareihin, kuten verenpaineeseen tai sokeriaineenvaihduntaan. Nyt tehdyissä analyyseissä havaitsimme, että istumisen vähentämiseen pyrkineillä tutkittavilla koettu vireys lisääntyi verrokkiryhmään nähden”, kertoo tutkimuksen Istumisen vähentäminen voi piristää mieltä Se, että kokee tekevänsä itselleen hyvää, kun vähentää istumista saattaa olla avainasemassa parantuneen vireyden taustalla. H HEE ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Jooa Norha . Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Åbo Akademin yhteisellä Turun PET-keskuksella tehty tutkimus selvitti, voiko istumista vähentämällä todella vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistui 64 vähän liikkuvaa, painoindeksiltään ylipainoista tai lihavaa aikuista. Vireyttä mitattiin RAND-36-kyselyllä, jossa tutkittavat arvioivat kokemansa elinvoiman, tarmokkuuden ja toisaalta loppuunkuluneisuuden ja väsymyksen määrää viimeisen neljän viikon aikana. Uuden tutkimuksen mukaan päivittäisen istumisen vähentäminen voi lisätä koettua vireyttä vähän liikkuvilla aikuisilla. Liikuskelu paikallaan istumisen välissä tarjoaa myös mielelle tauon jatkuvasta keskittymisestä. Sen sijaan terveellisempien elintapojen omaksuminen voi vaikuttaa kokemukseen omasta voinnista.. Aiemmin samassa tutkimuksessa havaittiin, että istumisen vähentäminen auttoi hallitsemaan selkäkipuja. Toisaalta istumisen tauottaminen voi lisätä myös aivojen verenkiertoa ja piristää mieltä sitä kautta”, sanoo Norha. Liikuskelu paikallaan istumisen välissä tarjoaa myös mielelle tauon jatkuvasta keskittymisestä. ”Aiempi tutkimuksemme on keskittynyt enemmän muun muassa sydänterveyteen, mutta siihen istumisen vähentämisellä ei ole ollut kovinkaan suurta vaikutusta. 56 H H yvä yvä EE lämä lämä T U T K I M U S S E L V I T T I R unsaan istumisen terveysriskeistä on puhuttu viime vuosina paljon. Puolet heistä ohjeistettiin vähentämään istumistaan yhdellä tunnilla päivässä normaaliin verrattuna, ja loput toimivat verrokkiryhmänä. Näin pyrittiin jatkamaan puolen vuoden ajan. Tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa Scientific Reports -julkaisusarjassa, ja se on avoimesti luettavissa. Aiemmin tutkimusryhmä on havainnut, että väsymys työpäivän jälkeen on yhteydessä vähäisempään vapaa-ajan liikuntaan. Jos vaikkapa työpäivän jälkeen kokee itsensä hieman pirteämmäksi, on todennäköisempää, että jaksaa lähteä myös harrastamaan liikuntaa, mikä vuorostaan piristää lisää ja toisaalta parantaa yöunen laatua”, pohtii Norha. ”Se, että kokee tekevänsä itselleen hyvää, kun vähentää istumista, saattaa olla avainasemassa parantuneen vireyden taustalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös istumisen vähentämisen vaikutuksia stressiin, masennusoireisiin ja elämänlaatuun, mutta niissä ei havaittu olennaisia muutoksia. ”Istumista vähentämällä ilman liikunnan lisäämistä saa tuskin ihmeitä aikaan, mutta jos kokee itsensä usein väsyneeksi, kannattaa kokeilla istumisen tauottamista
Liittoon kuuluu noin 115 000 henkilöjäsentä, liki 400 paikallisyhdistystä ja 20 piiriä. Liittovaltuusto pitää kestämättömänä, että Suomen hyvinvointia aktiivivuosinaan rakentaneet hauraat ja muistisairaat vanhukset joutuvat asumaan yksiköissä, joissa he eivät kykene hälyttämään apua, ja joissa ei ole riittävää hoivaa saatavilla. Luonnollinen tuki kolesterolille ja sydämen hyvinvoinnille Eläkeliitto: Suomi on palaamassa huutolaisaikaan Toimintatapa vanhusten yhteisöllisessä asumisessa tuo kaikuja sadan vuoden takaa, jolloin viranomaiset myivät ylläpidon tarpeessa olevia lapsia, vanhuksia, sairaita ja vammaisia huutokaupassa vähiten tarjoaville, toteaa Eläkeliiton liittovaltuusto. Eläkeliitto on vuonna 1970 perustettu, valtakunnallinen, Suomen suurin ja puoluepoliittisesti sitoutumaton eläkeläisjärjestö. Tämä ei ole yhteisöllisyyttä vaan heitteillejättöä, liittovaltuusto toteaa. Surullisia esimerkkejä tästä ovat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ilmoitus ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palveluiden huutokaupasta sekä aluehallintoviranomaisten havaitsemat vakavat epäkohdat yhteisöllisessä asumisessa ympäri maata. Ikään katsomatta jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen elämään sen kaikissa vaiheissa. Sen sijaan yhteisöllisessä asumisessa on todettu epäkohtia niin asiakasturvallisuudessa, palvelupäätöksissä kuin itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. H HEE H H yvä yvä EE lämä lämä 57. Velvoite tarkoittaa aktiivista vastuuta: hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että järjestetyt palvelut – myös yhteisöllinen asuminen – täyttävät lain ja ihmisoikeussopimusten vaatimukset. E läkeliiton liittovaltuusto (19.11.) nostaa kannanotossaan esiin yhteisöllisessä asumisessa eri puolilla Suomea olevat vakavat ongelmat. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että hyvinvointialueet järjestävät palvelut asiakkaiden määrää ja tarvetta vastaavaksi. Vanhusten yhteisöllisen asumisen epäkohtien korjaaminen on velvoite, joka nousee suoraan sekä kansallisesta sääntelystämme että kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Amlamarjan sisältämät polyfenolit ja C-vitamiini toimivat vahvoina antioksidantteina, jotka suojaavat soluja hapetusstressiltä ja edistävät verisuonten hyvinvointia. Eläkeliiton tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tri-Low® on puhtaasti kasviperäinen, hellävarainen ja tehokas vaihtoehto niille, jotka haluavat tukea sydämensä terveyttä luonnollisin keinoin. T E R V E Y S T U O T E Biomedin Tri-Low® on Amlamarjasta (Emblica officinalis) valmistettu luonnollinen ravintovalmiste, joka tukee sydänja verisuoniterveyttä monipuolisesti. Toimintatapa tuo kaikuja sadan vuoden takaa, jolloin viranomaiset myivät ylläpidon tarpeessa olevia lapsia, vanhuksia, sairaita ja vammaisia huutokaupassa vähiten tarjoaville. Liittovaltuusto muistuttaa, että palvelut tulee järjestää inhimillisesti, turvallisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Kun julkinen järjestäjä asettaa vanhukset asumaan ilman riittävää hoivaa, herää kysymys ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksesta. Tutkimusten mukaan Amlamarja auttaa ylläpitämään normaalia kolesterolitasapainoa – se voi alentaa kokonaisja LDL-kolesterolia sekä tukea hyvän HDL-kolesterolin pysymistä normaalina. Vanhusten yhteisöllinen asuminen on ajautunut väärille raiteille. Yhteisöllisen asumisen piti olla turvallinen vaihtoehto kotona asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon välillä
’’Juureksilla saa myös mukavasti täytettyä kasvisten päivittäistä saantisuositusta. Teksti: Merja Kiviluoma Juuresten kuvat: Kotimaiset kasvikset ry Reseptit ja niiden kuvat: Martat Juurekset sopivat erinomaisesti vegaaneille, laktoosittomille ja keliaakikoille. Harvemmin käytetään naurista, lanttua, palsternakkaa, juuriselleriä, juuripersiljaa, mustajuurta, retikkaa, piparjuurta, Talvikuukausina hyvin säilyvät juurekset, nauris, retiisi, raitajuuri, punajuuri olivat tärkeä osa entisajan suomalaisten ruokavaliota. Ne ovat monikäyttöisiä ja tarjoavat ruoanlaittoon lähes loputtomasti makuvaihtoehtoja’’, toteaa Marttaliiton ruokaja ravitsemusasioiden johtava asiantuntija Marjo Rantapusa . On kuitenkin hyvä muistaa, että perunaa ei lasketa kasvisten saantisuositukseen, vaan sillä on oma erillinen paikkansa suosituksissa.’’ Juurekset aiheuttavat harvoin allergioita. Kuitenkin esimerkiksi maa-artisokka saattaa olla joidenkin vatsalle sopimaton. Nauris on varhaisin suomalainen juures. ’’Juurekset ovat ekologisia ja hyvin säilyviä raaka-aineita sekä edullisia. 58 H H yvä yvä EE lämä lämä uurekset ovat suomalaisten perusruokaa. J Juureksilla monipuolisuutta ruokapöytään Kuiturikkaat juurekset tarjoavat ruoanlaittoon lähes loputtomasti makuvaihtoehtoja. HARVINAISEMPIA MUKAAN Peruna, porkkana ja punajuuri ovat tutuimmat juurekset. Niiden makujen kirjo on valtaisa. Rantapusa muistuttaa, että juureksista saa suolistolle tärkeää kuitua. Ne sopivat erinomaisesti vegaaneille, laktoosittomille ja keliaakikoille. Sen syrjäytti suomalaisesta ruokapöydästä peruna.
Uusia joulutrendejä on syntynyt esimerkiksi täytetyistä juureksista tai kokonaisina paistetuista juurisellereistä.’’ Suolan ja pippurin ohella yrtit maustavat juureksia. ”Juureksissa yhdistyvät lähiruoka, ympäristöystävällisyys ja hyvinvointitrendit, summaa kotitalusopettaja Marjo Rantapusa, joka toimii Marttaliitossa ruokaja ravitsemusasioiden johtavana asiantuntijana vastaten valtakunnallisesta neuvonnasta ja reseptiikasta. Punajuurta käytän monipuolisesti leivonnassa, keitoissa, pastan ja risoton kastikkeena. Teksti: Merja Kiviluoma Juuresten kuvat: Kotimaiset kasvikset ry Reseptit ja niiden kuvat: Martat maa-artisokkaa, keltajuurikasta, kaurajuurikasta tai raitajuurikasta. Palsternakkaa maustaisin lehtipersiljalla. Juureksia kannattaa lisätä leipiin ja rieskoihin, mutta myös puuroihin.. Juurekset ovat jouluna aina jollain tavalla mukana – ovathan ne jo sesongingin perusteella silloin parhaimmillaan. H H yvä yvä EE lämä lämä 59 Juureksilla monipuolisuutta ruokapöytään Kuiturikkaat juurekset tarjoavat ruoanlaittoon lähes loputtomasti makuvaihtoehtoja. Muista ruoka-aineista erityisesti sienet sopivat juuresten kaveriksi korostaen niiden omaa makua’’, kertoo Marjo Rantapusa. ’’Syömme paljon salaateissa kurkkua ja tomaattia, mutta juureksia voi yhtä hyvin käyttää joko osana salaattiaineksia tai siten että tekee salaatin pelkästään juureksista. Porkkanaraasteen lisääminen kaurapuuroon tuo uutta makua. Soseen voi lisätä taikinaan nesteen tilalla tai korvata sillä osan nesteestä. ’’Juureksista voi tehdä myös pyreetä tai sosetta. Porkkanan kanssa sopii vaikkapa salvia, mutta rakuunaakin sen kanssa käytetään. Monet tekevät nykyisin punajuurilaatikoita. Raasteita voi käyttää myös keitoissa ja kastikkeissa’’, vinkkaa Rantapusa. Leipätaikinaan tai rieskataikinaan Rantapusa neuvoo laittamaan desin verran juuresraastetta. Niistä porkkanakakku on tunnetuin. Ehkä on paras pitäytyä miedoissa mausteissa, sillä hyvin voimakkaat mausteet peittävät juuresten omaa makua. ’’Timjami ja rosmariini sopivat punajuuren maustamiseen. ’’Kakkuihin voi käyttää myös punajuurta tai palsternakkaa. Tosin saatavuudessa on usein alueellisia ja sesongin mukaisia vaihteluita. Näin leipiin ja leivonnaisiin saa makua ja mehevyyttä.’’ Juurekset kelpaaavat erinomaisesti myös makeisiin leivonnaisiin. Kastike valmistuu keittämällä punajuuren paloja, jotka soseutetaan ja maustetaan.’’ JUUREKSIA JOULUKSI Perinteisessä suomalaisessa joulupöydässä on tavallisimmin tarjolla porkkana-, perunaja lanttulaatikkoa. ’’Syön palsternakan kuorineen, sillä kuori tuo makua. Omaan makuuni suklaakakku olisi muutoin hieman äitelä, mutta punajuuri antaa siihen vivahdetta.’’ Rantapusan omia mielijuureksia ovatkin juuri palsternakka ja punajuuri. ’’Nykyisin ihmiset ovat uskaltautuneet kehittelemään uusia reseptejä joulupöytään. H HEE . Sitruunamehulla saa happamuutta. Keitot ja pataruoat ovat juuresten tunnetuimpia käyttötapoja. Itse pidän palsternakkakakusta ja erityisesti punajuurisuklaakakusta. Palsternakkaa käytän esimerkiksi sosekeitoissa, paahdettuna, perunamuussin joukossa ja rieskataikinassa. ’’Itselle tuntemattomia juureksia kannattaa kokeilla! Huimasti makua saa esimerkiksi palsternakasta ja juuriselleristä, joilla voi rikastaa esimerkiksi perunamuussia. LEIVONTAANKIN SOPIVIA Juureksia kannattaa lisätä leipiin ja rieskoihin, mutta myös puuroihin. Palsternakkaan kannattaa jättää kuoretkin makua lisäämään’’, Rantapusa sanoo. Ne sopivat erinomaisesti vegaaneille, laktoosittomille ja keliaakikoille. Punajuuri on rosollin ehdoton perusraaka-aine
Lisää omenat ja valkosipuli. Lisää suola ja pippuri. Anna kiehua hiljalleen noin 20 minuuttia tai kunnes palsternakka on hyvin pehmeää. Poista omenoista siemenkota. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Pilko kaikki kuutioiksi. Rouhi hasselpähkinöitä kevyesti. Soseuta. Paahda kuivalla pannulla muutama minuutti. Ripottele pähkinöitä ja ruohosipulia keiton päälle. Lisää vielä ruokakerma. Lisää liemi ja kuumenna kiehuvaksi. 60 H H yvä yvä EE lämä lämä Palsternakka-omenakeitto Pese palsternakat ja kuori ne, jos haluat. Pese ja kuori omenat ja kuori sipuli. Kuullota vielä pari minuuttia. 400 g palsternakkaa 400 g omenoita 1 sipuli 1-2 valkosipulinkynttä 1 rkl voita 1 rkl rypsiöljyä 7,5 dl kasvistai kanalientä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 dl ruokakermaa tai vastaavaa kasvipohjaista valmistetta Lisäksi: 2 rkl hasselpähkinöitä ruohosipulia tai muuta yrttiä. Kokeile rohkeasti uusia makuelämyksiä! Juurekset kuuluvat joulupöytään. Kuumenna öljy ja voi kattilassa ja kuullota sipulia ja palsternakkaa 10–15 minuuttia. Tarjoa keitto esimerkiksi kotikalja-perunaleivän kanssa. Silppua ruohosipuli
Paista 190-asteisessa unissa noin 30 minuuttia. Lisää vaahtoon jäähtynyt rasva-suklaaseos, raastetut punajuuret ja jauhot. Ripottele päälle kuivattuja karpaloita sekä pekaanipähkinöitä. Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vinkki! Sekoita jauhon joukkoon 0,25 tl chilijauhetta. H H yvä yvä EE lämä lämä 61 200 g ruusukaalia 6 porkkanaa (myös keltaisia ja violetteja) 2 rkl öljyä 1 rkl hunajaa tai vaahterasiirappia ripaus suolaa 1 pss salaattisekoitusta 1 dl kuivattuja karpaloita 1-2 dl pekaanipähkinöitä vaaleaa balsamicokastiketta Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Leikkaa jäähtynyt levy paloiksi ja säilytä jääkaapissa. Tarjoile heti. Laita porkkanat ja ruusukaalit kulhoon. Lisää joukkoon hunaja, öljy ja suola. Asettele salaattisekoitus tai salaatinlehdet tarjoiluvadille. Lämmin pikkujoulusalaatti ?. Sulata rasva ja suklaa vesihauteessa tai mikroaaltouunissa sulatusteholla. Testaa kypsyyttä tikulla, kakku saa jäädä keskeltä tahmeaksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun univuokaan. Sekoita taikina tasaiseksi. Punajuurisuklaabrownie 600 g punajuuria 200 g margariinia tai voita 300 g tummaa suklaata 3 kananmunaa 4 dl sokeria 1,5 dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta Kuori ja raasta punajuuret hienoksi raasteeksi. Halkaise ruusukaalit. Paahda kasviksia uunissa noin 25 minuuttia. Valuta salaatin päälle kastikkeeksi vaaleaa balsamicoa. Laita salaatin päälle paahdetut porkkanat ja ruusukaalit. Browniet ovat parhaimmillaan parin päivän kuluttua. Kuori ja pilko porkkanat. Sekoita ja kaada uunipellille leivinpaperin päälle
Se tukee ruoansulatusta ja auttaa pitämään verensokerin tasapainossa. Lantussa on runsaasti C-vitamiinia, joka tukee immuunijärjestelmää. 6. Inuliini toimii prebioottina eli se ruokkii suolistossa eläviä hyödyllisiä bakteereita, edistäen niiden kasvua ja ylläpitäen tervettä suolistoflooraa. Punajuurta voi keittää, paahtaa uunissa, höyryttää tai käyttää soseena. 62 H H yvä yvä EE lämä lämä 1. Porkkanaa voi nauttia sellaisenaan raakana. Raasteena sitä voi käyttää salaateissa. Sitä voi käyttää raakana salaateissa ja kypsennettynä lisukkeena. Juurisellerissä on runsaasti kuitua, C-vitamiinia, kaliumia ja folaattia, mutta vain vähän energiaa. 4. Sen sisältämä kalium on hyödyllinen sydämen ja lihasten toiminnalle. Siitä voi olla hyötyä korkean verenapaineen hallintaan sekä suoliston hyvinvointiin. Porkkanassa on beetakaroteenia, josta muodostuu A-vitamiinia, joka on välttämätöntä hermoston, silmien ja ihon hyvinvoinnille. Palsternakka on hyvä folaatin, Cja E-vitamiinien, seleenin, kaliumin ja antioksidanttien lähde. Punajuuri saattaa alentaa korkeaa verenpainetta sen sisältämän nitraatin vuoksi, sillä nitraatti muuttuu typpioksidiksi tehostaen hapen käyttöä. Porkkanan on väitetty ehkäisevän mahahaavaa, ripulia, ummetusta, korkeaa verenpainetta ja paksusuolentulehdusta. Mustajuuri on hyvä raudan lähde. Beetakaroteenin katsotaan olevan hyödyllinen ihmisen kognitiivisille toiminnoille. Sitä voi keittää ja paistaa sekä hyödyntää leivonnassa. 7. Mustajuuri on sukua voikukalle. Beetakaroteenin imeytyminen parantuu, kun sen soseuttaa tai kypsentää rasvassa. Porkkana Lanttu Mustajuuri Nauris Juuriselleri Palsternakka. Kuitupitoinen ja vähäkalorinen lanttu sopii keittoihin, patoihin yhtä hyvin kuin paahdettuna ja raasteenakin. Sitä voidaan tarjoilla lisäkkeenä, keittojen raaka-aineena, muhennoksissa tai vaikkapa voisulan kanssa. Palsternakka sopii ruoanlaittoon uunissa paahdettuna, keitoissa, pataruoissa, höyrytettynä sekä leivonnassa. Porkkanassa on myös ainesosia, jotka ehkäisevät suun haitallisten bakteerien kiinnittymistä hampaiden pinnoille. 5. Vähäenergisenä se sopii vaihtoehdoksi perunalle. Se sopii borssikeittoon, laatikoihin, pyreisiin ja pihveihin. Juuriselleri eli mukulaselleri sopii keittoihin, patoihin, salaatteihin ja paahdettavaksi. Lanttu on erityisesti jouluna nautittu juures, mutta sitä kannattaa hyödyntää läpi talven. Palsternakka sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. 3. Nauris sisältää C-vitamiinia ja antioksidantteja. Nauris sopii lantun tavoin keittoihin, patoihin ja kasvispihveihin. Punajuuri sisältää runsaasti folaattia, C-vitamiinia, kaliumia, magnesiumia ja muita mineraaleja. JUURIHOITOA TERVEYDELLE! 2. Juuriselleri sisältää ravintokuituja, jotka ovat hyödyllisiä ruoansulatukselle ja aineenvaihdunnalle. Se sisältää inuliinia, joka hajoaa ruoansulatuksessa hedelmäsokeriksi. Siitepölyallergikoille palsternakka voi aiheuttaa allergiaoireita. Nauriissa on hivenaineita, kuten seleeniä
Mallin riskinä on kuitenkin, etteivät potilaat pääse hoitoon tarpeeksi nopeasti tai ollenkaan. Keuhko-oireisille potilaille tehtävä diagnostiikka perusterveydenhuollossa on Suomessa vähäisempää ja perustuu suppeampiin menetelmiin kuin muissa Pohjoismaissa. Uusia keuhkosyövän hoitomuotoja, kuten neoadjuvantti-immunoterapiaa ja kemoterapiaa, ei käytetä Suomessa, Islannissa ja Norja yhtä paljon kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Miksi keuhkosyöpään kuollaan aiemmin kuin muualla Pohjolassa. ”Suomen terveydenhoidossa on vahva portinvartijamalli eli hoitoon pääsee arvioinnin kautta. ”Muissa Pohjoismaissa hoitokäytäntöjä kehitetään jatkuvasti keräämällä ajantasaista tietoa ja vertaamalla sairaaloiden välisiä hoitotuloksia. Suomessa jopa 40–60 prosenttia potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, muualla Pohjolassa lääkärin. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa parempiin hoitotuloksiin jälkimmäisissä maissa. Keskimääräinen odotusaika perusterveydenhuollon vastaanotolle on noin kaksi viikkoa, kun muualla lääkäriin pääsee yleensä alle viikossa. Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin muissa Pohjoismaissa. H H yvä yvä EE lämä lämä 63 S uomalainen keuhkosyövän diagnosointi ja hoito eroaa muiden Pohjoismaiden käytännöistä monin tavoin. Siten voidaan toki ohjata potilasvirtoja tarkoituksenmukaisesti. Erityisesti tietokonetomografiaa tehdään muualla laajemmin jo hoitopolun alkuvaiheessa, mikä mahdollistaa varhaisemman diagnoosin. Vaikka keuhkosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä sekä miehillä että naisilla, se aiheuttaa eniten kuolleisuutta. Ongelma koskee etenkin potilaita, joilla on hankalasti tunnistettava sairaus, kuten keuhkosyöpä”, toteaa apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta. PIDEMMÄT ODOTUSAJAT Suomessa keuhko-oireisten potilaiden odotusajat vastaanotolle ovat kaikissa hoitopolun vaiheissa pidempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Koska hoidot kehittyvät jatkuvasti, on tärkeää tunnistaa, miten ne vaikuttavat erityyppisiin potilaisiin”, Torkki painottaa. H HEE Tuore kyselytutkimus paljastaa eroja diagnostiikassa ja hoitokäytännöissä Pohjoismaiden välillä. Siihen on useita todennäköisiä syitä: lääkäriin pääsee hitaammin, perusterveydenhuollon diagnostiikka on suppeampaa ja puolet potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, muualla Pohjolassa lääkärin.. Tämä selviää tuoreesta keuhkosyövän hoidon ammattilaisille Pohjoismaissa tehdystä kyselytutkimuksesta. VAIKUTTAVUUTTA SEURATTAVA Suomessa keuhkosyövän hoidon vaikuttavuutta ei seurata järjestelmällisesti sairaalatasolla, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa se on osa laadunhallintaa ja hoidon kehittämistä
Apua voi saada luonnollisesta ravintolisästä, joka tukee solujen energia-aineenvaihduntaa.. 64 H H yvä yvä EE lämä lämä T alvi on hyvinvoinnin näkökulmasta usein haastavaa aikaa, sillä päivänvaloa on tarjolla vain vähän ja ilma on kylmää, minkä lisäksi liukkaus vaikeuttaa ulkona liikkumista. Se on luonnollinen vitamiininkaltainen yhdiste, jota kaikki solut tarvitsevat tuottaakseen energiaa kehon käyttöön. Siitä hyötyvät kehon lisäksi myös mieli ja usein myös sosiaaliset suhteet. SOLUJA VAHVISTAVA YHDISTE Kun energiatasot uhkaavat laskea, koentsyymi Q10 voi auttaa. Säännöllisesti toistuva lempeä liikunta, kuten kävely, venyttely, jooga tai sisäpyöräily, voi auttaa ylläpitämään energiatasoja ja huoltamaan niveliä ja lihaksia. Siksi on erityisen tärkeää pysyä aktiivisena myös talvella. Kun liikuntaa harrastaa yhdessä muiden kanssa, esimerkiksi ryhmäliikuntatunnilla tai kävelykerhossa, saa kaupan päälle tilaisuuden vaalia sosiaalisia suhteita. Koentsyymi Q10 tukee solujen voimalaitoksina toimivia mitokondrioita niiden muuntaessa ravintoaineita energiaksi. Liikunnan määrän vähentyessä lihakset ja nivelet jäykistyvät, aineenvaihdunta hidastuu ja mielialakin usein laskee. Saamme pieniä määriä koentsyymi Q10:ä ravinnosta, ja eliT E R V E Y S T U O T E Ylläpidä energiatasoja läpi pitkän talven Monen on vaikeaa pysyä energisenä pimeiden talvikuukausien aikana. Monet kokevatkin energiatasojensa laskevan talvisin. Se on parasta lääkettä eristäytyneisyyden tunteisiin, joita talvi voi tuoda tullessaan. Liikkeessä pysyminen ei välttämättä tarkoita sitä, että ulkoiltava on säällä kuin säällä tai että kuntosalilla on rehkittävä päivittäin
Se sisältää alkuperäistä ubikinonia (koentsyymi Q10) ja B2vitamiinia, joka edistää normaalia energiaaineenvaihduntaa. H H yvä yvä EE lämä lämä 65 www.pharmanord.fi Alkuperäinen Q10 valmiste Lisää energiaa – luonnollisesti ja tehokkaasti Arki voi toisinaan olla uuvuttavaa, mutta Bio-Qinon Q10 Gold voi tarjota luonnollista apua jaksamiseen. Koentsyymi Q10:een kannattaa kiinnittää huomiota arjessa. Se voi auttaa pysymään aktiivisena myös pitkien ja pimeiden talvikuukausien aikana, jolloin liikuntamotivaatiota voi olla vaikea ylläpitää. Valmisteen erinomainen imeytyvyys on todistettu useissa kansainvälisissä kliinisissä tutkimuksissa – siksi Bio-Qinon Q10 Gold on markkinoiden johtava Q10-valmiste. Ravintolisä on helppo keino turvata riittävä Q10:n saanti. Elimistön oman Q10-tuotannon hidastuessa moni kokee väsymyksen ja uupumuksen rajoittavan aktiivisuuttaan. Q10-lisä on luonnollinen keino tukea elimistön omaa energia-aineenvaihduntaa. Talven ei tarvitse merkitä horrostilaa. Laajasti viitatussa KiSel-10-tutkimuksessa paneuduttiin koentsyymi Q10:n ja seleenihiivan yhdistelmään laajalla joukolla terveitä, iäkkäitä koehenkilöitä. Koentsyymi Q10 ei yleensä imeydy kovinkaan hyvin elimistön käyttöön, sillä Q10-molekyyleillä on taipumus muodostaa suuria liukenemattomia kiteitä, jotka kulkevat suoliston läpi sellaisinaan. Se ei korvaa säännöllistä liikuntaa tai terveellistä ruokavaliota, mutta voi auttaa täydentämään niitä. Ja kun energiatasot ovat kunnossa, liikkeelle lähteminen voi tuntua helpommalta. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selkeää näyttöä elämänlaadun kohentumisesta ja – mielenkiintoista kyllä – jopa elimistön biologisten ikääntymisprosessien hidastumisesta. Tämä yhdistelmä on mainio tuki silloin, kun energiavarastot ovat vähissä. Tuotanto on huipussaan varhaisaikuisuudessa ja hiipuu hiljalleen iän myötä. KUOLLEISUUS VÄHENI YLI PUOLELLA Koentsyymi Q10:n tehosta on olemassa runsaasti tutkimusnäyttöä. Silloin voit tuntea olosi aktiiviseksi ja energiseksi keskellä pimeintäkin talvea. Kun lisäät arkeesi sopivan määrän liikuntaa, sosiaalisia suhteita ja hyvinvointia tukevia tapoja, kuten päivittäisen Q10-lisän, tuet jaksamistasi vuodenajasta riippumatta. mistö muodostaa sitä jonkin verran myös itse. Ainutlaatuisen valmistusprosessin ansiosta sen sisältämät Q10-molekyylit eivät muodosta liukenemattomia kiteitä, vaan läpäisevät suolen seinämän ja pääsevät vaivatta verenkiertoon. Sitä esiintyy pieninä pitoisuuksina tietyissä elintarvikkeissa, kuten rasvaisessa kalassa, sisäelimissä ja kokojyväviljoissa. H HEE. Sopivaa Q10-lisää valittaessa on tärkeää varmistaa, että tuotteen tehokas imeytyvyys on osoitettu tutkimuksissa. Tutkijat ovat verranneet erilaisia Q10-valmisteita ja todenneet, että Bio-Qinon® Q10 kuitenkin imeytyy erityisen hyvin ja luotettavasti. Tutkimuksessa kävi ilmi, että näiden valmisteiden päivittäisellä käytöllä oli merkittäviä vaikutuksia terveyteen. Molempia lisiä saaneiden ryhmässä sydänja verisuoniperäinen kuolleisuus väheni hätkähdyttävät 54 prosenttia lumelääkettä (eli plaseboa) saaneisiin verrattuna
Myynti kasvoi viisi prosenttia eli 188 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Semaglutidia käytetään myös lihavuuden hoidossa. DIABETEKSEEN JA LIHAVUUTEEN Vuonna 2024 myydyin lääkeaine oli semaglutidi, jonka myynti oli 75 miljoonaa euroa, kasvua oli peräti 32 prosenttia edellisvuodesta. Semaglutidin käyttö on Kelan erikoistutkijan Kati Sarnolan mukaan Diabetekseen käytettävän semaglutidin käyttö on yleistynyt voimakkaasti myös lihavuuden hoidossa, ja se olikin viime vuoden myydyin lääkevalmiste. GLP-1-analogit ovat lääkkeitä, jotka matkivat suolistohormoni GLO-1:n vaikutuksia. Ne lisäävät insuliinin eritystä verensokerin ollessa korkealla, vähentävät glukagonin eritystä ja hidastavat vatsalaukun tyhjenemistä, mikä vähentää ruokahalua ja lisää kylläisyyden tunnetta. Tilasto sisältää myös tietoa kuluneen lääkevuoden ilmiöistä ja tapahtumista, avohoidon lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta, lääkekorvausjärjestelmästä sekä sairaaloiden ja laitosten lääkekulutustiedoista. Vuosittain julkaistavassa Suomen lääketilastossa on tietoa lääkkeiden myynnistä, kulutuksesta ja korvauksista. L ääketilaston mukaan lääkkeiden kokonaismyynti vuonna 2024 oli 4 miljardia euroa. Reseptilääkkeiden myynti kasvoi seitsemän prosenttia eli selvästi edellisvuotta enemmän. Semaglutidi on tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävä lääke, niin sanottu GLP-1-analogi, joka annetaan ihonalaisena injektiona tai tablettina suun kautta. Kokonaismyynti sisältää avohoidon reseptilääkkeiden myynnin, 2,8 miljardia euroa, ja itsehoitolääkkeiden myynnin, 398 miljoonaa euroa vähittäismyyntihinnoin, sekä tukkumyyntihintaisen sairaalaja laitosmyynnin, 883 miljoonaa euroa. 66 H H yvä yvä EE lämä lämä Semaglutidi myydyin lääkeaine viime vuonna Diabeteksen ja lihavuuden hoidossa käytetyn semaglutidin myynti kasvoi lähes kolmanneksella vuonna 2024, selviää Suomen lääketilastosta. Vuoteen 2023 verrattuna itsehoitolääkkeiden myynti väheni kaksi prosenttia ja sairaalaja laitosmyynti kasvoi prosentin. Teksti: Tarja Pitkänen. Kasvua oli myös muun muassa estrogeenin puutteeseen käytettävien estriolipaikallisvalmisteiden ja kipulääkevalmiste ibuprofeenin myynnissä
Kasvu oli aiempia vuosia voimakkaampaa, sillä korvaukset kasvoivat vain yhden prosentin vuonna 2023 ja kolme prosenttia vuonna 2022. KELA-KORVAUKSIA YLI PUOLELLE Vuonna 2024 korvattuja lääkkeitä ostettiin yhteensä 2,5 miljardilla eurolla. H HEE Lähteet: Fimea, Kela yleistynyt viime vuosina sekä tyypin 2 diabeteksen että lihavuuden ja painonhallinnan hoidossa. Korvaukset kasvoivat kuusi prosenttia eli 106 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Useana aiempana vuonna Suomen myydyin lääkeaine on ollut nikotiini, mutta sen myynti on jo parina vuonna vähentynyt, nyt kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. 10 myydyintä itsehoitolääkettä •Ibuprofeeni •Parasetamoli •Makrogoli •Keinokyyneleet •Diklofenaakki •Ksylometatsoliini •Dekspantenoli •Asetyylisalisyylihappo •Setiritsiini •Kaliumkloridi Suomessa käytettiin viime vuonna lääkkeitä neljän miljardin euron edestä. Lääkekorvauksia maksettiin noin 3,2 miljoonalle henkilölle eli 56 prosentille suomalaisista. Lähde: Fimea ”Useana aiempana vuonna Suomen myydyin lääkeaine on ollut nikotiini, mutta sen myynti on jo parina vuonna vähentynyt.” Peruskorvatut lääkkeet 380 miljoonaa euroa, muutos 8,6 % vuodesta 2023 Erityiskorvatut lääkkeet 1 224 miljoonaa euroa, muutos 4,8 % vuodesta 2023 1 898 miljoonaa euroa, muutos 5,9 % vuodesta 2023 Lääkkeistä maksetut korvaukset Lääkkeiden lisäkorvaukset 294 miljoonaa euroa, muutos 7,4 % vuodesta 2023 Lääkkeiden kokonaismyynti Laitosmyynti (tukkuohjehinnoin) 883 miljoonaa euroa, muutos 0,8 % vuodesta 2023 Itsehoitolääkkeiden myynti (vähittäismyyntihinnoin) 398 miljoonaa euroa, muutos -1,5 % vuodesta 2023 Reseptilääkkeiden myynti (vähittäismyyntihinnoin) 2 746 miljoonaa euroa, muutos 7,3 % vuodesta 2023 4 026 miljoonaa euroa muutos 4,9 % vuodesta 2023 Keskeisiä Keskeisiä lukuja lääkkeiden myynnistä lukuja lääkkeiden myynnistä ja ja lääkekorvauksista vuonna 2024 lääkekorvauksista vuonna 2024. H H yvä yvä EE lämä lämä 67 Suomen kulutetuimmat itsehoitolääkkeet vuonna 2024 olivat lääkärin ohjeen mukaan valtimotukosten ehkäisyyn käytettävä asetyylisalisyylihappo (aspiriini), kipulääke ibuprofeeni ja ummetuksen hoidossa käytettävä makrogoli. Syöpälääkkeiden kulutuksen kasvu johtuu Kelan Sarnolan mukaan syöpien yleistymisestä ja uusien lääkkeiden markkinoille tulosta sellaisiin syöpiin, joihin aiemmin on ollut vain rajallisesti hoitovaihtoehtoja. Ryhmän kulutetuin lääkeaine oli metyylifenidaatti, mutta nopeimmin, lähes kolmanneksella, kasvoivat lisdeksamfetamiinin kulutus ja myynti. Pääasiassa ADHD:n hoidossa käytettävien keskushermostoa stimuloivien lääkeaineiden kulutus kasvoi 17 prosenttia ja myynti 20 prosenttia. Lihavuuden hoidossa käytetyimmät lääkkeet eivät ole sairausvakuutuksesta korvattavia, minkä vuoksi monet hankkivat niitä omalla kustannuksellaan. Myynnin kasvua selittää myös se, että uudet lääkkeet ovat usein erittäin kalliita. ADHD-diagnoosien määrä ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat Fimean tutkimuspäällikön Leena Saastamoisen mukaan kasvaneet voimakkaasti. Näiden lääkkeiden kokonaismyynti oli 960 miljoonaa euroa, ja se kasvoi kuusi prosenttia. Ryhmän lääkkeiden kulutus kasvoi seitsemän prosenttia. Kaikkia nikotiinivalmisteita ei enää luokitella lääkkeiksi, joten lääkkeellisten nikotiinivalmisteiden myynnin väheneminen ei kerro nikotiinivalmisteiden kokonaismyyntimäärästä. Lääkekorvauksia Kela maksoi 1,9 miljardia euroa. Korvausta saaneiden määrä kasvoi kaksi prosenttia eli noin 61 000 henkilöllä. Uutena itsehoidon kulutetuimpien lääkkeiden joukkoon nousi vaihdevuosioireiden paikallishoitona käytettävä estrogeeni estrioli. Erityisesti ei-lääkkeellisten nikotiinipussien myynti on tutkimusten mukaan lisääntynyt huomattavasti, ja niiden käytön kerrotaan yleistyneen varsinkin nuorten keskuudessa. Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1,9 miljardia euroa. Lisäkorvauksia vuosiomavastuun ylittäneistä kustannuksista maksettiin 294 miljoonaa euroa, kasvua vuodesta 2023 oli seitsemän prosenttia. Henkilöiden määrä kasvoi 5,3 prosenttia. Erityisesti diagnoosin saaneiden ja lääkehoitoa saavien lasten ja nuorten määrä on viime vuosina kasvanut. Korkeasta hinnasta huolimatta uusien lääkkeiden hyödyistä on vielä rajallisesti tutkimusnäyttöä. Lisäkorvauksen saajia oli 333 558 henkilöä. SYÖPÄLÄÄKKEISSÄ KASVUA Yksi myynniltään voimakkaimmin kasvaneista lääkeryhmistä viimeisen vuosikymmenen aikana ovat syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat
Onnistuimme yhdessä koko henkilöstön kanssa kasvattamaan ensitekonivelleikkausten määriä noin 20 prosenttia. Teemme edelleen yhdessä jatkuvaa työtä hoidon saavutettavuuden parantamiseksi,” kertoo toimitusjohtaja Raija Tapio . THL tilastoraportti 2024: Coxassa tehtiin eniten tekonivelleikkauksia Tekonivelleikkausten määrä kasvoi Suomessa 19,8 prosenttia edellisvuodesta, mikä jatkaa pitkän aikavälin kasvutrendiä.. Tekonivelsairaala Coxassa Tampereella tehtiin yli 8 000 ensileikkausta, joka on noin neljäsosasta kaikista Suomessa tehdyistä tekonivelleikkauksista. Koko maassa leikkausmäärien mediaani oli 705. Coxan potilaat ovat palautteiden perusteella erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon, mitä kuvaa korkea NPS-suositteluindeksi 98. Coxassa uusintaleikkaukseen johtavien komplikaatioiden riski on alle 2 prosenttia ja tekonivelinfektion ilmaantuvuus vuoden kuluessa toimenpiteestä on alle 1 prosentti,” kertoo johtava ylilääkäri Jukka Huopio . ”Hoidon kliinisen laadun lisäksi panostamme paljon potilaiden kohtaamiseen ja kokonaisvaltaiseen hoitokokemukseen. TYYTYVÄISET POTILAAT Suuresta leikkausmäärästä huolimatta Coxan tekonivelleikkausten laatu ja potilastyytyväisyys ovat pysyneet erinomaisella tasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuosittaisen Tekonivelleikkaukset-tilastoraportin. ”Suurten leikkausmäärien ansiosta Coxassa ortopedeille ja koko henkilöstölle kertyvä rutiini ja osaaminen näkyvät myös onnistuneissa leikkaustuloksissa. Seuraavaksi eniten leikkauksia, 2 550 kappaletta, tehtiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Lisäksi mittaamme leikkausten vaikuttavuutta kansainvälisillä Oxford Knee Score ja Tekonivelsairaala Coxa sijaitsee Tampereella. 68 H H yvä yvä EE lämä lämä V uonna 2024 Suomessa tehtiin yhteensä 32 729 lonkan, polven ja olkapään tekonivelten leikkausta. Ensileikkausten määrä kasvoi Suomessa 19,8 prosenttia edellisvuodesta, mikä jatkaa pitkän aikavälin kasvutrendiä. Laadukas hoito näkyy myös potilaspalautteissa. Saamme potilailta paljon kiitosta muun muassa ystävällisestä ja aidosta kohtaamisesta, hyvästä palvelusta ja henkilökunnan ammattitaidosta. Coxan leikkausmäärä oli yli 11-kertainen verrattuna muiden sairaaloiden mediaaniin. ”Tilastosta nähdään Coxan poikkeuksellisen suuri rooli tekonivelleikkausten toteuttajana Suomessa
Ensi vuodelle meillä on suunnitelmissa useita hankkeita, joiden ansiosta voimme tarjota hoitoa mahdollisimman monelle sitä tarvitsevalle. l . Yliopistollisten sairaaloiden osuus kaikista ensileikkauksista oli 46,1 prosenttia. Jari Hartzell etunimi.sukunimi@thl.fi Jutta Järvelin etunimi.sukunimi@thl.fi Keijo Mäkelä Implanttirekisterin asiantuntijaryhmän puheenjohtaja etunimi.sukunimi@tyks.fi Pirjo Honkanen Yläraajan tekonivelleikkausten asiantuntijaryhmän puheenjohtaja etunimi.sukunimi@pirha.fi Päälöydökset • Vuonna 2024 tehtiin noin 13 000 lonkan tekonivelten, noin 18 500 polven tekonivelten ja 1 300 olkapään tekonivelten ensileikkausta. Yksityisten sairaaloiden osuus ensileikkauksista oli 10,8 prosenttia. Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kainuun keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Porvoon sairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Lapin keskussairaala Lohjan sairaala Hyvinkään sairaala Vaasan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Oulaskankaan sairaala Jokilaakson sairaala Satakunnan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Oulun yliopistollinen sairaala Kuopion yliopistollinen sairaala Helsingin yliopistollinen keskussairaala Turun yliopistollinen keskussairaala Tekonivelsairaala Coxa Oy 10 00 20 00 30 00 40 00 50 00 60 00 70 00 80 00 90 00 Ensileikkausten lukumäärä 2024 2023 Lähde: Implanttirekisteri Tekonivelsairaala Coxa l . Suurimpana toimijana meillä on erityinen tehtävä kysynnän kasvuun vastaamisessa. ”Tekonivelleikkausjonot ovat kasvaneet Suomessa ja meillä on valtakunnallisesti suuri määrä potilaita, jotka joutuvat odottamaan leikkausta todella pitkään. Leikkauksia tehtiin 901 enemmän kuin vuonna 2023. Yksityisissä sairaaloissa tehtiin yhteensä 3 508 lonkan, polven ja olkapään tekonivelten ensileikkausta. Tekonivelleikkauksia suorittavissa julkisissa sairaaloissa tehtiin keskimäärin 1 120 lonkan, polven ja olkapään ensileikkausta sairaalaa kohden, mikä on 175 enemmän kuin edeltävänä vuonna. ?Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Kasvu noudattaa pidempiaikaista kehitystä (Kuvio 2). • Ilmoituskattavuus implanttirekisterissä oli yli 90 % lonkan ja polven ensija uusintaleikkauksissa. (Kuvio 3, Liitetaulukko 3) Lonkan ja polven ilmoituskattavuus implanttirekisterissä oli yli 90 % sekä ensiettä uusintaleikkauksissa. Yli 8000 eli noin neljäsosa leikkauksista tehtiin Tekonivelsairaala Coxassa (Kuvio 1, Liitetaulukko 3). H HEE Lonkan, polven ja olkapään tekonivelleikkaukset sairaaloittain 2023 ja 2024. ?Työntekijöitä 436 l . euroa ja liikevoitto 10,7 milj. 70 % vuosittain. Kuvio 1. Olkapään ensileikkausten ilmoituskattavuus oli 84,0 % ja uusintaleikkausten 76,3 %. Muissa sairaaloissa leikkauksia tehtiin merkittävästi vähemmän. Jokilaakson sairaalassa leikkaustoiminnasta on vastannut julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyrityksenä toiminut Jokilaakson Terveys Oy. ?Liikevaihto 79 miljoonaa l . l . • Yksityisten sairaaloiden osuus ensileikkauksista oli noin 11 %. Coxan merkitys kasvaa valtakunnallisesti, sillä meille hakeutuu potilaita kaikkialta Suomesta. ?Julkisomisteinen yhtiö. ?Tekonivelleikkauksia yhteensä 8 555 l . Tiedotamme näistä uudistuksista piakkoin lisää,” Tapio kertoo. ?Potilastyytyväisyys NPS 98 Tekonivelten ensileikkausia tehtiin vuosina 2023 ja 2024 ylivoimaisesti eniten Tekonivelsairaala Coxassa. H H yvä yvä EE lämä lämä 69 Tilastoraportti 54/2025 17.11.2025 Tekonivelleikkaukset 2024 Tekonivelten ensileikkauksia tehtiin yli 30 000 Vuonna 2024 tehtiin yhteensä 32 729 lonkan, polven ja olkapään tekonivelten ensileikkausta. • Ensileikkausten määrä kasvoi noin 20 % edellisestä vuodesta. Olkapään ensileikkausten ilmoituskattavuus oli 84,0 % ja uusintaleikkausten 76,3 %. ?Vuonna 2024 Coxan liikevaihto oli 79 milj. Coxa on maksanut omistajilleen eli hyvinvointialueille osinkoja tuloksestaan n. Coxassa on suunnitteilla lukuisia kehittämistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa hoidon saavutettavuutta ja helpottaa jonotilannetta. Ensileikkausten määrä kasvoi 19,8 prosenttia vuodesta 2023. keskussairaaloiden 32,4 prosenttia ja muiden julkisten sairaaloiden osuus 10,7 (Kuvio 3). euroa. Lonkan, polven ja olkapään tekonivelten ensileikkausten määrät julkisissa sairaaloissa vuosina 2023 ja 2024. Pääomistajia ovat Pirkanmaan hyvinvointialue, Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Tekonivelleikkausten tarve Suomessa kasvaa merkittävästi väestön ikääntymisen myötä. ?Perustettu vuonna 2002. Lähde: Implanttirekisteri Oxford Hip Score -mittareilla, joiden perusteella potilaamme ovat arvioineet saaneensa tekonivelleikkauksella hyvän toimintakyvyn sekä onnistuneen leikkaustuloksen,” Huopio tiivistää. ?Avainluvut 2024: l . 1 1 Coxa on julkisomisteinen osakeyhtiö ja kuuluu Pirkanmaan hyvinvointialueeseen. l . Tilastoraportin tiedot perustuvat implanttirekisteriin tehtyihin ilmoituksiin. l . Leikkausmäärien mediaani oli 705
Tämä selvisi UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimuksen julkaisussa, jossa tarkasteltiin liikemittarilla mitatun paikallaanolon osatekijöiden yhteyksiä sydänterveyden osoittimiin työikäisillä aikuisilla. Paikallaanolon eri osatekijöitä on tärkeää mitata ja arvioida erikseen, ei yhtenä paikallaanolon kokonaisuutena. Paikallaanolo sisältää makaamisen, loikoilun, istumisen ja seisomisen, jotka eroavat toisistaan muu muassa aineenvaihdunnan, energiankulutuksen ja sydänterveyden kannalta. V alveaikaisen makoilun ja loikoilun yhteydet sydänja verisuonisairauksien riskiin ja yksittäisiin sydänterveyden riskitekijöihin poikkeavat lyhyiden istumisjaksojen ja seisomisen yhteyksistä. 70 H H yvä yvä EE lämä lämä Runsas valveaikainen makoilu ja loikoilu liittyvät haitallisesti sydänterveyteen, kun taas lyhyet istumisjaksot ja seisominen yhdistyvät parempaan sydänterveyteen. VIISI TUNTIA LOIKOILUA Työikäiset viettivät keskimäärin yli tunnin makuulla ja yli viisi tuntia loikoillen päivässä. Esimerkiksi seisominen aktivoi lihaksia ja aineenvaihduntaa enemmän kuin istuminen tai makuulla olo. Runsas makoilu ja loikoilu yhteydessä sydänriskeihin KunnonKartta -tutkimus osoitti, että työikäiset suomalaiset viettivät keskimäärin yli tunnin makuulla ja yli viisi tuntia loikoillen päivässä.
KUNNONKARTTA -TUTKIMUS Tutkimus pohjautuu UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimukseen, jossa vuosien 2017–2019 ja 2021–2022 aikana kerättiin tietoa suomalaisten 20–69-vuotiaiden aikuisten liikkumisesta, paikallaanolosta, kunnosta ja terveydestä. ”Lyhyet, alle 30 minuutin istumisjaksot ja seisominen liittyivät parempaan sydänterveyteen, kuten suurempaan HDL-kolesteroliarvoon ja kapeampaan vyötäröön. Tutkimukseen kutsutaan tällä kertaa yli 14 000 suomalaista aikuista porrastetusti seuraavien maakuntakeskusten alueilta: Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Vasankari summaa, että yhtäjaksoista istumista kannattaisi siis tauottaa 20-30 minuutin välein. Yli 20 minuutin yhtäjaksoinen istuminen sen sijaan oli yhteydessä suurempaan vyötärön ympärykseen, täydentää johtava tutkija Pauliina Husu . Seisominen aktivoi lihaksia ja aineenvaihduntaa enemmän kuin istuminen tai makuulla olo.. Syyskuussa 2025 alkoi tutkimuksen kolmas tiedonkeruu, joka jatkuu keväälle 2026. H H yvä yvä EE lämä lämä 71 ”Runsas makoilu ja loikoilu yhdistyivät suurempaan sydänja verisuonisairausriskiin, pienempään HDL-kolesteroliarvoon (”hyvä kolesteroli”), suurempaan triglyseridiarvoon ja suurempaan vyötärön ympärykseen”, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari . H HEE Makuulla oloon, loikoiluun ja istumiseen verrattuna seisominen laski sydänsairausindeksiä, nosti hyvän, HDL-kolesterolin arvoja ja pienensi vyötärön ympärystä. ”Parhaillaan käynnissä oleva tiedonkeruu tuottaa ensimmäistä kertaa mitattua tietoa liikkumisesta, paikallaanolosta ja kunnosta sekä työikäisiltä aikuisilta että ikäihmisiltä”, toteaa?Tommi Vasankari. Se tuottaa ajankohtaista tietoa myös unesta, paikallaanolosta ja kehonkoostumuksesta sekä niiden muutoksista. KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä
72 H H yvä yvä EE lämä lämä Suomalaiset haluavat elää terveellisesti, mutta arki ei aina tee sitä helpoksi. Valtaosa kyselytutkimukseen vastannaista kokee yhteiskunnan velvollisuudeksi helpottaa terveellisten valintojen tekemistä. Samalla moni pitää niiden toteuttamista käytännössä vaikeana. Suomalaiset kaipaavat tukea terveellisiin elintapoihin Terveydelle hyvien valintojen tekeminenei saisi onnistuakseen vaatia jatkuvaa ponnistelua vaan niiden tulisi olla osa on luontevaa arkea, kuten liikuntamahdollisuudet lähiympäristössä.
”Tämä kertoo siitä, että yksilön halu terveellisiin elintapoihin ei aina riitä. Kyselytutkimuksen mukaan meihin myös iloksemme luotetaan vahvasti, mutta rahoitusleikkaukset haastavat järjestömme mahdollisuuksia vastata kasvavaan tarpeeseen”, sanoo Löflund-Kuusela. ”Esimerkiksi terveellisten tuotteiden verotuksen alentaminen ja epäterveellisten elintarvikkeiden, alkoholin ja tupakkaja nikotiinituotteiden verotuksen nostaminen ovat keinoja, joilla yhteiskunta voi helpottaa valintojen tekemistä.” SYÖPÄTAAKKA KASVUSSA Syöpätaakka kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi terveellisen ruoan saatavuutta, liikuntamahdollisuuksia lähiympäristössä sekä tupakkaja alkoholituotteiden saatavuuden rajoittamista. Tämä korostaa tarvetta panostaa terveyden edistämiseen niin syövän ehkäisemiseksi kuin syöpään sairastuneiden hyvinvoinnin tukemiseksi, mikä onkin huomioitu ensi viikolla julkaistavassa kansallisessa syöpästrategiassa. H H yvä yvä EE lämä lämä 73 S yöpäjärjestöjen kyselytutkimukseen vastanneista 91 prosenttia on sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi tehdä terveellisten valintojen tekemisestä mahdollisimman helppoa. Tämä vähentää painoa yksilön hartioilta, kun terveydelle hyvien valintojen tekeminen ei vaadi jatkuvaa ponnistelua vaan on luontevaa arjen eri ympäristöissä. Jokaisella tulee olla mahdollisuus täysipainoiseen ruokavalioon, sanoo Syöpäjärjestöjen erityisasiantuntija Taija Puranen sanoo. ”Jos ruokakaupassa joutuu jatkuvasti miettimään mihin on varaa, edullinen makkarapaketti valikoituu helposti ostoskoriin tuoreen kalan ja kasvisten sijaan. Tarvitaan myös rakenteita, jotka tukevat terveellisiä valintoja”, pohtii Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela . Ajatus on, että terveelliset valinnat olisivat luontevia, helppoja ja saavutettavia. Suomalaisten tietoisuus terveellisten elintapojen merkityksestä syöpäriskin vähentämisessä on kyselytutkimuksen perusteella hyvä. Terveyttä edistävät ympäristöt tukevat terveyttä ja hyvinvointia arjen tasolla tekemällä terveelliset valinnat helpommiksi ja saavutettaviksi. H HEE. Kuitenkin 72 prosenttia kokee terveellisten elintapojen noudattamisen arjessa vaikeaksi. Ennusteen mukaan vuonna 2040 Suomessa todetaan jo noin 49 000 uutta syöpätapausta vuodessa. Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksia. ”Syöpäjärjestöillä on keskeinen rooli tässä työssä, erityisesti nuorten terveyden edistämisessä, tupakkaja nikotiinituotteiden käytön vähentämisessä, suomalaisten syöpäriskitietoisuuden lisäämisessä sekä syöpään sairastuneiden terveellisten elintapojen tukemisessa. Vaikka terveellinen ruoka ei välttämättä ole kallista, taloudellinen niukkuus rajaa ihmisen ruokavalintoja. MAHDOLLISUUKSIA VAHVISTETTAVA Keskeisiä yhteiskunnallisia keinoja tukea terveellisiä elintapoja ovat esimerkiksi niin sanotut terveyttä edistävät ympäristöt, joissa muun muassa terveellisen ruoan saatavuus ja liikuntamahdollisuudet ovat keskiössä. Terveellisten valintojen pitää olla myös taloudellisesti mahdollisia
”Alalle tarvittaisiin lähiaikoina huomattavasti lisää henkilökuntaa, mutta työolosuhteiden heikentyminen vaarantaa tämän”, Kröger kommentoi. Kumpikaan näistä päämääristä ei tällä hetkellä toteudu täysimääräisesti, mutta niiden hylkääminen lisäisi ikääntyneiden eriarvoistumista merkittävästi”, kommentoi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger tilannetta. Myös ei-digitaaliset palvelukanavat on säilytettävä saavutettavina, ja digituki on järjestettävä koordinoidusti, helposti saatavaksi ja arjen tarpeita vastaavaksi. 74 H H yvä yvä EE lämä lämä Miten turvaamme ikääntyvien hoivan tulevaisuudessa. Tämä on noin 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Suomessa vanhuspalveluiden saatavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana heikentynyt dramaattisesti ja tämä lisää merkittävästi hoivaköyhyyden riskiä. Suomen Akatemian rahoittama huippuyksikkö on vuodesta 2018 lähtien koonnut yhteen johtavia tutkijoita eri yliopistoista tarkastelemaan ikääntymisen ja hoivan ilmiöitä yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta ja teknologisesta näkökulmasta. Hoivaköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa apua ja hoivaa tarvitsevat ihmiset eivät sitä riittävästi saa. KÄYTTÄJÄLÄHTÖISTÄ KEHITYSTÄ ”Digitaaliset palvelut eivät tällä hetkellä tunnista iäkkäiden tapoja käyttää teknologiaa ja sähköisiä palveluita. H HEE Vanhuspalveluiden saatavuus on heikentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja digitalisoituva yhteiskunta uhkaa jättää ikääntyneet katveeseen.. Työhyvinvointi ja työolosuhteet ovat merkittävästi heikentyneet vuodesta 2015 niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Suomessa vanhuspalveluiden saatavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana heikentynyt dramaattisesti ja tämä lisää merkittävästi hoivaköyhyyden riskiä. ”Olisi tärkeää säilyttää pohjoismainen universalistinen malli, jossa palvelut ovat kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla ja kohtuuhintaisia. Kuva: Yuri Arcurs (Mostphotos) T utkimus osoittaa, että hoivaköyhyys on Suomessa ja muissa maissa kasvava ongelma. Tutkijoiden mukaan pelkkä ikääntyneiden digitaitojen vahvistaminen ei riitä palvelujen saavutettavuudelle ja osallisuudelle. Ilmiö on yhteiskunnallinen, joka on tiiviisti yhteydessä yhteiskunnan taloudellisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin ja näiden myötä sosiaalija terveyspalvelujärjestelmiin. Yksiköllä on ollut yli 60 kansainvälistä yhteistyökumppania yli 20 eri maasta. Hoivatyön olosuhteet ovat heikentyneet Suomessa huolestuttavalla vauhdilla Tutkimustulokset osoittavat, että noin 60 prosenttia hoitoalan työntekijöistä on vakavasti harkinnut työnsä lopettamista viimeisen vuoden aikana. Tämä aiheuttaa merkittävän riskin henkilökunnan pysymiselle työssään ja vaikeuttaa rekrytointia. Siksi tuettua ja puolesta asiointia on kehitettävä käyttäjälähtöisesti, ja niiden käytön pelisääntöjä on selkiytettävä luottamusta, osallisuutta ja arjen sujuvuutta tukeviksi”, kommentoi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Sakari Taipale tutkimustuloksia
Tämä pätee erityisesti niihin, jotka viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa tai eivät muuten pääse riittävästi ulkoilemaan auringossa. Vaikka D-vitamiini tunnetaan ensisijaisesti luuston vahvistajana, sen merkitys ulottuu paljon laajemmalle. Talvikaudella D-vitamiinilisä voi olla hyödyllinen lisä kaikille, jotka haluavat varmistaa riittävän saannin. Jos D-vitamiinia ei saada riittävästi, tasot voivat laskea huomattavasti jo 1-2 kuukauden sisällä. Kesän aikana kertyneet D-vitamiinitasot vähenevät melko nopeasti, sillä D-vitamiinin puoliintumisaika elimistössä on keskimäärin vain 2-3 viikkoa. Suomessa se on välttämätön ravintolisä, joka tukee hyvinvointia ympäri vuoden, erityisesti talven pimeimpinä kuukausina. Tämän vuoksi monet asiantuntijat suosittelevat D-vitamiinilisän käyttöä talvikaudella tai tilanteissa, joissa auringolle altistuminen on rajallista. Vitamiini auttaa elimistöä hyödyntämään kalsiumia ja tukee näin luuston terveyttä ja lujuutta. H H yvä yvä EE lämä lämä 75 P ohjoisen pitkät ja pimeät syyja talvikuukaudet asettavat omat haasteensa hyvinvoinnille. Tämä johtaa auringonvalon vähäisyyteen, mikä vaikeuttaa elimistön omaa D-vitamiinin tuotantoa iholla. Tulokset ilmoitetaan yleensä nanomooleina litrassa (nmol/l) tai nanogrammoina millilitrassa (ng/ml). D-vitamiinitason selvittäminen verikokeella on tehokas tapa määrittää itselle sopiva D-vitamiinilisän vahvuus. Lisäksi D-vitamiinilla on tärkeä rooli kehon immuunijärjestelmän normaalissa toiminnassa. D-VITAMIINI SUOMESSA Suomen sijainti maapallolla tarkoittaa lyhyitä päiviä ja pitkiä öitä, erityisesti talvella. D-vitamiinia muodostuu ihossa Suomessa vain toukokuusta syyskuuhun, ja silloinkin tuotanto on riippuvaista aurinkoisista päivistä ja ihon altistumisesta auringonvalolle. Suomalaiset terveysviranomaiset suosittelevat D-vitamiinilisien käyttöä tietyille väestöryhmille, kuten pikkulapsille, raskaana oleville ja ikääntyneille. D-vitamiinia voidaan hyvällä syyllä kutsua ”aurinkovitamiiniksi”. Käytännössä D-vitamiinin muodostuminen loppuu, kun UV-indeksi on alle kolmen tai varjo on ihmisen pituutta pidempi. Tästä syystä monille suomalaisille D-vitamiinilisät ovat erityisen tarpeellisia varsinkin talvella. Tällaisissa olosuhteissa riittävä D-vitamiinin saanti on erityisen tärkeää, sillä auringonvalon määrä on Suomessa vähäistä suuren osan vuodesta. Tämä rasvaliukoinen vitamiini on keskeinen osa monia elimistön toimintoja, ja sen riittävän saannin varmistaminen on tärkeää erityisesti talvikaudella. LÄHTEET JA SAANTISUOSITUKSET D-vitamiinia löytyy luonnollisesti muun muassa rasvaisesta kalasta ja tietyistä maitotuotteista, mutta yksistään ne harvoin riittävät kattamaan päivittäistä tarvetta. H HEE T E R V E Y S T U O T E D-vitamiini – suomalaisten tärkein ravintolisä!. Tasapainoinen ruokavalio yhdistettynä sopivaan D-vitamiinilisään varmistaa, että elimistö saa kaiken tarvitsemansa tuen vuodenajasta riippumatta. Sopiva D-vitamiinitaso vaihtelee välillä 50-125 nmol/l. EU asettamat turvarajat päivittäiselle D-vitamiinin saannille ovat 1-11-vuotiaille 50 µg ja yli 11-vuotiaille 100 µg
Jyväskylän yliopisto ja yhteistyökumppanit tulevat jatkossa tekemään testausta suuremmalla määrällä potilaita ja arvioimaan, onko annetuilla audiovisuaalisilla vihjeillä kliinistä vaikutusta kuntoutuksen tuloksiin. 76 H H yvä yvä EE lämä lämä K ehitetyt harjoitteet on suunniteltu aivoinfarktista toipuville henkilöille, jotka kärsivät avaruudellisen hahmottamisen häiriöstä. Yhdistämällä äänija kuvavihjeet fysioterapiaan tutkijat pystyivät selvittämään, kuinka virtuaalitodellisuuden avulla voidaan kannustaa potilaita keskittymään kehon heikompaan puoleen ja saada harjoituksesta motivoiva kokemus. Tämä on yksi ensimmäisistä kokeellisista tapaustutkimuksista, joissa kuntoutumista tuetaan lisäämällä virtuaalitodellisuudessa suoritettaviin fysioterapiapohjaisiin harjoitteisiin audiovisuaalisia vihjeitä. ”Yhdistämällä äänija kuvavihjeet fysioterapiaan pystyimme selvittämään, kuinka virtuaalitodellisuuden avulla voidaan kannustaa potilaita keskittymään kehon heikompaan puoleen ja saada harjoituksesta motivoiva kokemus.” MOTIVOIVAA JA MIELLYTTÄVÄÄ JMIR XR & Spatial Computing -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kaksi aivoinfarktista toipuvaa ja avaruudellisesta hahmotushäiriöstä kärsivää henkilöä osallistui kahteentoista virtuaalitodellisuusavusteiseen fysioterapiaistuntoon. ”Tavoitteenamme oli luoda virtuaalitodellisuuteen perustuva, innostava T U T K I M U S S E L V I T T I Uutta fysioterapiaa aivoinfarktipotilaille Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt ja testannut uutta virtuaalitodellisuuteen perustuvaa tapaa tehdä fysioterapiaharjoitteita. Uudet virtuaalitodellisuusavusteiset harjoitteet ovat fysioterapeuttien kanssa yhteistyössä laadittuja ja potilaille kohdennettuja interaktiivisia tarttumistehtäviä, joissa potilaan mielenkiintoa pidetään yllä audiovisuaalisten vihjeiden avulla. Molemmat potilaat raportoivat virtuaalisen harjoittelun olleen positiivinen kokemus ja kuvasivat sitä elämykselliseksi sekä tavallisesta fysioterapiasta poikkeavaksi. Perinteinen kuntoutus perustuu usein fysioterapeutin ohjaamiin toistoja vaativiin harjoitteisiin, jotka voivat olla fyysisesti haastavia eivätkä välttämättä motivoi potilasta. Toinen osallistujista koki liikkuvuutensa parantuneen ja kävelynsä aiempaa varmemmaksi, ja fysioterapiaopiskelijat arvioivat järjestelmää turvalliseksi, käyttökelpoiseksi ja kiinnostavaksi. Kyseessä on invalidisoiva tila, joka vaikuttaa huomiokykyyn ja tilan hahmottamiseen toispuoleisesti. Noin 30 prosenttia aivoinfarktista toipuvista henkilöistä kärsii avaruudellisen hahmottamisen häiriöistä, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi päivittäiseen elämään, esimerkiksi lisätä kaatumisriskiä ja heikentää itsenäistä toimintakykyä. Kuva: kasto80 (Mostphotos) ja helposti mukautettavissa oleva työkalu kuntoutukseen siten, että fysioterapeutilla on prosessissa keskeinen rooli”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Andrew Danso Jyväskylän yliopiston Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksiköstä. Projekti on Suomen Akatemian rahoittama, ja sen yhteistyökumppanit tulevat Suomesta, Kanadasta, Singaporesta, Itävallasta ja Isosta-Britanniasta. Vaikka tulokset ovat vasta alustavia, tutkimus havainnollistaa virtuaalitodellisuuden potentiaalia työkaluna, jota voidaan mukauttaa yksilöllisten kuntoutustarpeiden mukaan. H HEE
Terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän kehittyminen sekä työelämän monipuolistuminen ja työturvallisuuden parantuminen ovat vähentäneet altistusta terveysriskeille sekä lisänneet mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestä. Nämä muutokset heijastuvat näköön ja kuuloon ikääntyessä”, Välimaa jatkaa. Tulokset herättävät mielenkiintoisen kysymyksen siitä, missä määrin parempi näkö ja kuulo ovat vaikuttaneet myöhemmin syntyneiden parempaan toimintakykyyn laajemmin esimerkiksi liikkumiskyvyn tai tietojenkäsittelyn osalta, joissa olemme kohorttieroja aiemmissa tutkimuksissamme”, pohtii Välimaa. Nykyään iäkkäät kokevat vähemmän näköja kuulovaikeuksia kuin ikätoverinsa 1990-luvulla. Tutkijat arvioivat, että koulutuksen piteneminen heijastaa laajemmin elinolosuhteiden muuttumista suotuisammiksi. Vaikka näön ja kuulon heikkeneminen on yleistä ikääntyessä, tuore tutkimus osoittaa aistivaikeuksien vähentyneen viimeisten vuosikymmenten aikana. Aistivaikeudet voivat heikentää arjessa selviytymistä sekä lisätä tuen tarvetta. Tulokset saavat tukea sekä suomalaisista että ulkomaisista tutkimuksista. Iäkkäiden näkökyky ja kuuloaisti parantuneet Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että 75ja 80-vuotiaiden näkökyky on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. H H yvä yvä EE lämä lämä 77 H yvä näköja kuuloaisti tukevat itsenäistä arkea, kommunikointia sekä liikkumista ikääntyessä. JÄRJESTELMÄT KEHITTYNEET Havaintoja selittää erityisesti myöhemmin syntyneiden korkeampi koulutustaso. ”Havaitsimme, että 75ja 80-vuotiailla miehillä ja naisilla esiintyi vähemmän näkövaikeuksia kuin samanikäisillä henkilöillä 28 vuotta aiemmin. Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutettu tutkimus perustui kahteen suomalaiseen väestöaineistoon, joissa mitattiin 75ja 80-vuotiaiden terveyttä ja toimintakykyä. Toinen kohorttiaineisto koostui 726:sta vuosina 1938-1939 ja 19421943 syntyneestä iäkkäästä henkilöstä, joiden mittaukset toteutettiin vuosina 2017-2018 osana Aktiivinen vanhuus (AGNES) -tutkimushanketta. ”Tutkimukset osoittavat, ettei ikääntyminen väistämättä tarkoita aistien heikkenemistä, vaan nykyään näköja kuuloaisti säilyvät parempina aiempaa pidempään. Kuulovaikeusien vähenemistä havaittiin sen sijaan vain miehillä”, kertoo väitöskirjatutkija Maija Välimaa Gerontologian tutkimuskeskuksesta Jyväskylän yliopistosta. Nykyään iäkkäät kokevat vähemmän näköja kuulovaikeuksia kuin ikätoverinsa 1990-luvulla. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämä aineisto osoittaa, että suomalaisten aikuisten näkö on systemaattisesti parantunut 2000-luvulta eteenpäin. Ensimmäinen kohorttiaineisto koostui 500:sta vuonna 1910 ja 1914 syntyneestä iäkkäästä henkilöstä, joiden mittaukset toteutettiin Ikivihreät -tutkimuksessa vuosina 1989-1990. Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset puolestaan vahvistavat käsitystä miesten kuulon parantumisesta nuoremmilla sukupolvilla. ”Nykyiset 75ja 80-vuotiaat ovat eläneet erilaisessa maailmassa kuin heidän ikätoverinsa kolme vuosikymmentä aiemmin. H HEE. Tutkimusprojektia rahoittivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto
Lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden koulutusta kroonisen munuaistaudin tunnistamisesta ja hoidosta pitää vahvistaa.’’ ’’Tällä hetkellä suunnitteilla on käytännönläheinen nefrologian oppikirja, alan ammattilehtiin julkaistavia artikkeleita sekä uusi Käypä hoito -suositus. Samalla pienenee potilaan sydäntapahtumien ja kuoleman riski. Uusi strategia pyrkii lisäämään tietoisuutta munuaistaudista ja yhdenmukaistamaan alkavan munuaistaudin seulontaa ja hoitoa.. Myös lihavuus ja suvussa oleva munuaissairaus sekä aiempi akuutti munuaisvaurio lisäävät sairastumisriskiä. – Vaikka krooninen munuaissairaus on yhtä yleinen sairaus kuin esimerkiksi diabetes, se tunnetaan huomattavasti huonommin. Munuaistaudin ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito tulee huomioida suunniteltaessa SOTE-hyvinvointija yhteistyöalueilla potilaiden hoitopolkuja ja -ketjuja. 78 H H yvä yvä EE lämä lämä T U T K I M U S S E L V I T T I Uusi strategia munuaistaudin varhaiseen toteamiseen ja hoitoon A rviolta 7-10 prosenttia suomalaisista sairastaa kroonista munuaistautia. RISKI SAIRASTUA KOHONNUT Riski sairastua munuaistautiin on kohonnut muun muassa diabetesta, verenpainetautia ja sydänja verisuonisairauksia sairastavilla. Komplikaatioita voidaan ehkäistä ja taudin etenemistä hidastaa, jos tauti tunnistetaan ja hoito aloitetaan jo varhaisessa, oireettomassa vaiheessa’’, Mäkelä lisää. Koska munuaistauti on usein oireeton, riskiryhmiin kuuluvat tulisi seuloa säännöllisesti. Krooninen munuaistauti on yleinen kansantauti. ’’Munuaistaudin varhaisella tunnistamisella ja hoidolla pyritään säilyttämään osa munuaisten toimintakyvystä ja viivästyttämään, tai kokonaan välttämään, munuaiskorvaushoidon aloittaminen.’’ ’’On merkittävää, että myös yhteiskunnan kustannuksia voidaan vähentää seulonnan ja oikea-aikaisen hoidon avulla sekä potilaiden omahoidon valmiuksia lisäämällä, muistuttaa Munuaisja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström ’’. Strategian toivotaan lisäävän väestön ja erityisesti riskissä olevien potilaiden tietoisuutta kroonisesta munuaistaudista ja sen varhaisen tunnistamisen mahdollistavista testeistä, kertoo Suomen Nefrologiyhdistyksen strategiatyöryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Satu Mäkelä Pirhasta. Riskiryhmien seulonnalla tauti voidaan todeta ajoissa ja sen etenemiseen voidaan vaikuttaa. Lisäksi on tärkeää lisätä kansalaisten yleistä tietoisuutta munuaisterveydestä’’, sanoo nefrologian professori Patrik Finne , Helsingin yliopistosta ja HUSista. Munuaistautiin liittyy jo varhaisista taudin vaiheista alkaen suurentunut sydänja verisuonitapahtumien sekä ennenaikaisen kuoleman riski. Munuaistaudin varhaisvaiheessa tehdyillä elintapamuutoksilla ja lääkehoidolla voidaan viivästyttää munuaiskorvaushoitoon päätymistä merkittävästi. ’’Uusi strategia tarjoaa ajantasaista ja kaivattua täydennyskoulutusta potilaita hoitaville yleislääkäreille ja hoitajille. Krooninen munuaistauti voidaan todeta verija virtsakokeilla. H HEE Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito -strategiaan voi tutustua osoitteessa https://www.e-julkaisu.fi/ Munuaistaudin_tunnistaminen_ja_hoito. ’’Kroonisen munuaistaudin hoito on kehittynyt merkittävästi viime vuosina, minkä vuoksi sen varhainen tunnistaminen on noussut aiempaa merkittävämpään rooliin. Moni sairastaa munuaistautia tietämättään, koska se ei yleensä varhaisvaiheessa aiheuta oireita. Tammikuussa julkaistun Suomen Nefrologiyhdistyksen tekemän Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hoito -strategian toivotaan ohjaavan ja yhdenmukaistavan alkavan munuaistaudin seulontaa, diagnostiikkaa ja hoitoa Suomessa
** Fyysinen, psyykkinen, Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, sosiaalinen, seksuaalinen terveys seksuaalinen terveys ** Kauneus, liikunta, Kauneus, liikunta, kulttuuri kulttuuri ** Ihmissuhteet, Ihmissuhteet, mielenkiintoiset mielenkiintoiset henkilötarinat henkilötarinat Kyllä kiitos! . 34€ 8 numeroa (määräaikainen 45€) Nyt -50% hintaan TILAUSKUPONKI Oy Muut Karprint -lehdet löydät osoitteesta www.karprint.fi Postimerkki Tilaa vaikka lahjaksi hyvää luettavaa! HH yvä yvä EE lämä lämä H H yvä yvä EE lämä lämä . Tietoja ei saa käyttää suoramarkkinoinnissa. Voit myös tilata Hyvä Elämä -lehden: • sähköpostilla osoitteella tilaukset@karprint.fi • soittamalla numeroon 040 729 1445 (ma-to klo 9-12) Muista mainita erikoistarjouksemme! Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Digilehti Kesto 55€ Määräaikainen 59€. Tilaus alkaa seuraavan kuukauden alusta. 72€) Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Allekirjoitus . 68€) . Tilaan HYVÄ ELÄMÄ-lehden kestotilauksena hintaan 45€ / 8 nroa (norm. Tarjous voimassa 15.1.2026 saakka. Tilaan HYVÄ ELÄMÄ -lehden määräaikaisena hintaan 45€ / 8 nroa (norm
Nuorisoja opinto-ohjaajana työskentelevä Peuraniemi lähti kirjoittamaan kirjaa, koska koki, että hänellä oli sanottavaa toivon näkökulmasta vaikeidenkin elämäntilanteiden keskelle. koko Suomessa. Tarinaa keritään auki nuoren Artun näkökulmasta, joka aloittaa geronomian opinnot, mutta kohtaakin alan haasteet omassa perheessään. Yksinäinen joulu ajatteluttaa, ahdistaakin, mutta Helsingissä Vilma rakastuu kaupungin sykkeeseen: valoihin, ravintoloihin ja merenrantoihin. Seuraakin löytyy yllättäviltä tahoilta. Kirjasta löytää runsaasti vinkkejä tekemiseksi talvisessa Helsingissä. Kirja kuvaa, miten perhe kohtaa sairauden mukanaan tuomat muutokset ja miten menneisyys ja nykyisyys sekoittuvat. Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. Hän oppii kuuntelemaan ja sanoittamaan itseään. Olen kokenut ja luotettava ennustaja. Talvikaupungin valot kääntää päälaelleen perinteisen ajatuksen hyvästä ja ihanasta joulusta. Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p. 0700 82585 w w w .e la m an o h ja aj a. Tarinan innoittajana oli kirjailijan oivallus siitä, miten muistisairaus koskettaa koko läheisten verkostoa, ja miten eri-ikäisillä on annettavaa toisilleen.. in fo Hyvä Elämä ilmoitusmyynti: Puh. voimataulut, kaukohoidot, heilurit, healing, kiroustenpoistot, chakrojen tasapainotus Katso kotisivulta puhelinnumero ja milloin tulkintapuhelin on auki. Lämmin juotava. Pohdiskelee päähenkilö Vilma Kahvila Koivu -sarjasta tunnetun Maija Kajannon hyvän mielen uutuusromaanissa Talvikaupungin valot (WSOY, 2025). 80 H H yvä yvä EE lämä lämä Palvelemme Sinua Selvänäkötulkinnat ilman ajanvarausta 2€/alkava minuutti. Verkkokaupassa mm. Kolmen sukupolven kokemuksiin muistisairauden keskellä pureutuva Kaarina Peuraniemen uutuuskirja Muistisairaan mummun muistissa (Calidris Kustannus, 2025) seuraa Kerttua, Alzheimerin tautiin sairastuvaa mummua ja hänen perhettään. Nelikymppisen Vilman elämässä on yksi vaihe päättynyt. Soita silloin. Samalla Arttu löytää oman paikkansa maailmassa ja rakkauden, joka kantaa läpi niin maantieteellisten kuin elämänkin myrskyjen. www.seijalaukkanen.fi Seija Laukkanen www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. Kun exmies haluaa viettää viimeisen joulun lasten kanssa vanhassa kodissa, Vilma sisuuntuu ja buukkaa itselleen airbnb-asunnon Helsingistä. Avioliitto nuoruudenrakkauden kanssa on ohi, kaksi teini-ikäistä lasta elää onnellisessa symbioosissa älypuhelintensa kanssa ja omakotitalo pikkupaikkakunnalla on laitettu myyntiin. Autuus ei aina löydy sukujoulusta pirtinpöydän äärestä, vaan omannäköisen joulun voi rakentaa joskus ihan muualla ja erilaisista aineksista. Lämpöiset sukat. Pehmeä torkkupeitto. Muisti katoaa, rakkaus kantaa TALVISEN LUKUHETKEN TEKIJÄT: Kiehtova kirja. 040 753 8555 iiro.jaaskelainen@karprint.fi LU KU V I N K K E JÄ Koonnut: Reetta Ahola Oivalluksia omannäköiseen jouluun Etäisyys teki olosta rauhallisen, antoi ajatuksille tilaa ja nostatti hengityksen pitkästä aikaa syvältä palleasta. Joulukinkku unohtuu uuniin, laskut jäävät maksamatta ja mummu alkaa puhua ”kapinasta” ja ”kuolleista linnuista” lapsuuden muistoista, jotka nousevat pintaan nykyhetken kadotessa
Mikä on naiselle sopiva osa. En tiennytkään. Merkitse korttiin lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero sekä numeroilla 1-9 merkittyjen ruutujen kirjaimet numerojärjestyksessä. POSTITSE: Hyvä Elämä -ristikko Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Kortin vasempaan yläkulmaan merkintä Hyvä Elämä ristikko 8-25. Helsinkiläinen psykiatri, kirjailija ja lääketieteen tohtori Minna Sadeniemi on käynyt läpi paitsi syöpähoidot myös sairastunut mielialahäiriöön. Todellisen vapauden hän löytää leskeksi jäätyään luostarista: Minä olen perillä. Sadeniemi haluaa kirjalla antaa toivoa sairastuneille ja purkaa psykiatrisiin häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja. Tytön urheus ja kehnot elinolot ankaran emännän käskytettävänä eivät jää Ainolta huomaamatta. “Oli tavallista vitsailla työkavereiden kesken: onko sulla lääkitys ihan kohdillaan. Kun laulu loppui, moni ulos paennut mies oli palannut takaisin, joku naisista pyyhkäisi silmiään, ja Riina kuuli, kuinka yllättyneenä Erik hänen takanaan henkäisi: Kylläpä sinä laulat kauniisti. Ristikon 7/25 palkintona olleen Huivikauppa.comin pitkän harmaan huivi/kaulaliina voitti Terhi Ojell Vihdin Otalammelta. 8/25 ristikon palkintona on uudelleen Huivikauppa.comin iso, pitkä ja lämmin harmaa villahuivi/kaulaliina talven pakkasiin. Olisi mentävä naimisiin, mutta voiko silloin valita oman elämänsä nuotit itse. Hän pohtii omakohtaisessa Lääkärin sairauskertomus -kirjassaan (Avain, 2025), millaista psykiatrin on olla avoin siitä, että on itsekin ollut potilaana. Pikkupappilan jouluvalmisteluissa ja joulutavoissa saa mukaansa tempaavalla tavalla tietoa myös arjen historiasta. Turvallinen ja varakas avioliitto ei vie Riinan kaipuuta; mutta mihin. Havasten teos on myös ylistyslaulu luonnolle.. Vitsin ydin oli sen ajatuksen mahdottomuudessa, että ammattilaisella itsellään olisi psykiatrinen lääkitys. Millaista on sairastaa vakavasti, kun on itse lääkäri. Lähetä se määräajassa numeroon 050 5838524. Sadeniemi sairastui kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön psykiatriaan erikoistuvana lääkärinä kolmannen lapsensa syntymän jälkeen. Filosofian tohtori Paula Havasteen uusin historiallinen romaani, Lauha (Gummerus Kustannus Oy, 2025) punoo jälleen koskettavasti yhteen tutkitun tiedon sekä entisaikojen arjen ja kansanperinteen. Vaikka sairaus on ollut tasapainossa, se elää mukana arjessa ja työssä. Äkkiä lumituiskun keskeltä ovelle ilmestyy nuori huutolaistyttö Hanna. Minun olisi tehnyt mieli sanoa, että kyllä, lääkitykseni nimenomaan oli kohdillaan”, Sadeniemi kirjoittaa kirjassaan. Kirja on inhimillinen tarina paitsi sairastamisesta ja potilaana olemisesta myös rakkaudesta työhön, kulttuuriin ja läheisiin ihmisiin. TEKSTIVIESTILLÄ: Kirjoita viestiin Hyvä Elämä ristikko 8-25 ABCDEFGHI (ristikon 9 numeroidun ruudun vastauskirjaimet numerojärjestyksessä), nimi, osoite ja puhelinnumero. Ratkaisun voi halutessaan lähettää myös edelleen kirjekuoressa ja vaikka koko ristikon, kunhan siinä on ratkaisurivi merkitty. Päähenkilö Riina kamppailee naisen osan, laulun lahjan ja muiden erityistaitojensa ristitulessa. Sydäntä lämmittävä Pikkupappilan joulu (Otava, 2025) kurkistaa Enni Mustosen 1800ja 1900-lukujen vaihteeseen sijoittuvan Kytösavun tarinoita -romaanisarjan maailmaan, jonka avaa keväällä 2026 ilmestyvä teos Pappilan piika . Ristikon 7/25 ratkaisusana on AMMOTTAVA A L I A S S A M M U T I N O A L A I R U U S U T T U K E I T A A L I A S U S T A A M K K U E A M M E I M A G O O L U E T T I N K P E E S I T M A N I T E L Ä Ä A L L E N A P U R I A T H Y D I A N A R U T A M A D R I D N U O M S Ä Ä T Y E R O H A L P I S E A T L A S A S I A A A S K A R L I S Ä T E S L A T C M A S O N L A D A K A L K K I S R I I T T I R L O I R I N O L A U S S T O P E N O T O L A I T Ä K E R R I R A U N I T R Ä Ä P Y S A S H E O L E A R Y Ä E H A P E T E K Y N N Y S V Ä R I I D O L T R A T T A K A L U T H A R V E Y R Y T I Ä L L I T A M I I J E E S U S T E E S I Vastausohjeet ristikon ratkojalle – toimi näin: Ristikkoratkaisu 7-2025 Hyvä tahto lämmittää pikkupappilan joulua Tarmokas pastori Johannes valmistautuu hyväsydämisen Aino-vaimonsa kanssa viettämään vuonna 1876 ensimmäistä joulua uudessa kappeliseurakunnassaan Kytöjoella Lapualla Etelä-Pohjanmaalla. Koko 60x210, 70% wool, 20% nylon, 10% acryl. H H yvä yvä EE lämä lämä 81 asiakaspalvelu@huivikauppa.com 02 823 5005 Huivit, kravatit, asusteet – juuri sinulle! Lisää ripaus tyyliä ja mukavuutta sekä arkeen, että juhlaan! Tämän ristikon vastaukset on lähetettävä viimeistään 23.1.2026 mennessä
m er kil lis iä VAAITSIJALLA PERMANNOT AIHEEN YMPÄRILLE RAKENNETTU VAATETUS LEIVÄN PÄÄLLE SIVELTY RUNOKIN I I ODUSOGA KELLON KÄÄNTÖ VASTAPÄIVÄÄN LIMNOS PÄITTÄ ON KYLÄ PUOLASSA VENYTETYT ISTA JA HIILLOSTE! SAMASSA JOUKKUEESSA PÄÄHINE ”JASIR OSMAN” KOLKKO KUOHITTU Ei oo mania. Puhelinnumero: ....…………………………..………........... YLVÄS SYÖPÄLÄISHÄÄTÖPAINAJAINEN TODISTANEET VÄRIAVIOLAULAJA KIRSI AMPUJAN LUKEMA USEIN TALOUDELLINEN Laatija: Jari Haapa-aho NORMAALI TENAVA WINDOWSTYÖKALUJA KAHVA VOI ÖLJYÄKIN UPEA RAKENNUS MUSTANMEREN RANTAKAUPUNKI -HINTA -ARVO NORJAN KAUPUNKI KOSKELLAKIN DELON KOKKAPUHE OLENTO JIM CARREYN ROOLI KISKOILLA NOPEA DIAZ DREV 1 2 3 4 5 6 7 8 9 KA HD ES TI AL EN NE TT U x2 PIS TE ET PE RÄ SS Ä PU NK YH TY E LA LA LA KIV I EP ÄIL EV IÄ M IE HIÄ . . . Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………….............. ÄÄNNELLÄ KÄRRYISSÄ va rm a . . merkillisiä VA AIT SIJ AL LA PE RMA NN OT AIH EE N YM PÄ RIL LE RA KE NN ET TU VA ATE TU S LE IVÄ N PÄ ÄL LE SIV EL TY RU NO KIN I I O DU SO G A KE LL ON KÄ ÄN TÖ VA ST APÄ IVÄ ÄN LIM NO S PÄ ITT Ä ON KY LÄ PU OL AS SA VE NY TE TY T IS TA JA HII LLO ST E! SA M AS SA JO UK KU EE SS A PÄ ÄH INE ”JA SIR OS M AN ” KO LK KO KU OHIT TU Ei oo m an ia. SSIINN AATT RRAA RIS TIIS TU NT A PÄ ÄH INE PÄ ÄT TÄ Ä RU KO UK SE N LO G O SSA AN KR O KO TIIL I AAUU TTOO TTAA LL-LLEE IISSSS AA YYLL EEIISS IIÄÄ LA SK EE PO HJ AN M ER EE N x2 KA M ER AM ER KK I TTÄÄ HH-DDIISS TTÖÖ MM iiccrr ooss ooff -ttiinn TTVV --ttee kk-nniiiikk kkaa aa PIT ÄÄ KIP UK LINIK KA A HE LS INGIN RU SKE ASU OL LA G eo rg (1.= S) KR EIK KA A KA M A OL IVA T RA DIO ITA PA LVO TTU SA AR I JA KIE LI TA LL US TE LL A AU RIN KO PA LJA ALLE NA HA LLE EN NU STE TT UJA SA AR I PO LY NE SIA SS A TE LTA SS A. . Ri st ik ko 820 25 KAHDESTI ALENNETTU x2 PISTEET PERÄSSÄ PUNKYHTYE LA LA LA KIVI EPÄILEVIÄ MIEHIÄ. Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….…............. . . . Paikkakunta: …………………….………………………………..... Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. DOI . DO I . ÄÄ NNE LL Ä KÄ RRY IS SÄ varma . Lisätietoja ristikkovastauksen lähettämisestä ja palkinnosta sivulla 81. YL VÄ S SY Ö PÄ LÄ IS HÄ ÄT Ö PA IN AJ AIN EN TO DIS TA NE ET VÄ RIAV IO LA UL AJ A KIR SI AM PU JA N LU KE M A US EIN TA LO UD EL LIN EN La atij a: Ja ri Ha ap a-a ho NO RM AA LI TE NA VA WIN DO WS TYÖ KA LU JA KA HV A VO I Ö LJ YÄ KIN UPEA RAKE NNUS M US TA NM ER EN RA NT AKA UP UN KI -H IN TA -A RV O NO RJA N KA UP UN KI KO SK EL LA KIN DE LO N KO KK AP UH E O LE NT O JIM CA RR EY N RO OL I KIS KO ILLA NO PE A DIA Z DR EV 1 2 3 4 5 6 7 8 9. Postinumero: ……………………............ . SSIINNAATTRRAA RISTIISTUNTA PÄÄHINE PÄÄTTÄÄ RUKOUKSEN LOGOSSAAN KROKOTIILI AAUUTTOOTTAALL-LLEEIISSSSAA YYLLEEIISSIIÄÄ LASKEE POHJANMEREEN x2 KAMERAMERKKI TTÄÄHH-DDIISSTTÖÖ M Miiccrroossooff -ttiinn TTV V--tteekk-nniiiikkkkaaaa PITÄÄ KIPUKLINIKKAA HELSINGIN RUSKEASUOLLA Georg (1.=S) KREIKKAA KAMA OLIVAT RADIOITA PALVOTTU SAARI JA KIELI TALLUSTELLA AURINKO PALJAALLE NAHALLE ENNUSTETTUJA SAARI POLYNESIASSA TELTASSA. .
sisältää 100% päivittäisen saannin vertailuarvosta vitamiineja ja kivennäisaineita. Tukee mm. vastustuskykyä, auttaa jaksamaan, edistää normaalia kongnitiivista toimintaa sekä vaikuttaa ihon kuntoon. Mukana tärkeä koliini rasva-aineenvaihdunnalle. Vegaaninen 100% * VASTUSTUSKYVYLLE JAKSAMISELLE MUISTILLE IHOLLE OSTA NYT: www.terveyskaista.fi tai sekä muista terveyskaupoista ja verkkokaupoista. * B6 ja B1 2 -v ita mii n i t, f o o lih a p po s ek ä Cvita m ii ni auttavat vä hen t ämä ä n v ä s y mys tä ja u upu musta. Cvit a miini edist ää nor ma alia ko lla g eenin muod o st u mi sta ih on no rma al i a t o i m in t a a varte n. 100% KAIKKEA MITÄ TARVITSET! UUTUUS Aurinko100% Monivitamiini + koliini 100 tabl. PITKÄVAIKUTTEINEN MONIVITAMIINI Pitkävaikutteisina tablettien liukenemisnopeus on normaalia hitaampi, jolloin elimistö pystyy hyödyntämään tavallista paremmin sen sisältämät vitamiinit. B6ja B 1 2vita m ii n it , f o oli h ap po se kä D ja C -v ita miinit edis tävä t immuun ij ä rj est elmän nor maalia toi m in taa. B6 ja B12-vita mi in it s ekä fo o li hap p o e d is tävät n o rm aalej a psy ko lo gisi a toi m in toja.
Valitse NivelTeho-ravintolisä, kun haluat tukea sidekudostesi, rustojesi ja luustosi normaalia toimintaa.2 NivelTeho-ravintolisä Sinulle joka haluat ylläpitää nivelten liikkuvuutta niin pitkään kuin mahdollista!2 VALMISTETTU SUOMALAISESSA LÄÄKETEHTAASSA 20 25 HOITOTUO TE sekä muista terveyskaupoista ja verkkokaupoista. Niv elT eh o-r av in to lis äss ä on ku usi ta rko in va lit tu a la ad uka sta ain eso sa a: Glu ko sa mii ni, ko nd ro iti in isu lfa att i, MS M, in kiv ää ri, ku pa ri ja C-v ita mii ni. 2 In kiv ää ri au tta a yllä pit äm ää n niv elt en liik ku vu utt a ja vä ltt äm ää n aa mu ka nke utt a. normaa lia kollageenin muodostumista rustojen ja luuston normaalia toimintaa varten. In kiv ää ri ed ist ää fyy sis tä hyv in vo in tia . C-v ita miin i ed ist ää ”N iv elT eh o on oll ut iso ap u urh eil uss a. ww w.t erv ey sk ais ta .fi Hy vä sti t Niv elT eh o Niv elv oit ee lla ! ¹ -m erk itt y lä äk in nä lli ne n la ite ¹ Va lm ist aja Fy sio lin e Oy Ma rk kin oij a Te rv ey ska ist a Oy ww w.t erv ey ska ist a.fi OS TA NY T: ¹N iv elT eh o Niv elv oid e on ho ito vo id e kip eil le ja tu rv on ne ill e niv eli lle . Va lit se Niv elT eh o-r av in to lis ä, ku n ha lu at tu ke a sid eku do ste si, ru sto je si ja lu ust osi no rm aa lia to im in ta a.2 Niv elT eh o-r av in to lis ä Sin ulle jo ka ha lu at yllä pit ää niv elt en liik ku vu utt a niin pit kä än ku in ma hd olli sta !2 VA LM IST ETT U SU OM ALA ISE SSA LÄ ÄK ETE HTA ASS A 20 2 5 H O I TO T U O TE se kä mu ist a te rve ysk au po ist a ja ve rkk oka up ois ta . Tuotteen sisältämä inkivääri auttaa ylläpitämään nivelten liikkuvuutta ja välttämään aamukankeutta sekä edistää fyysistä hyvinvointia. Lievittää kipua ja tulehdusta paikallisesti erityisesti pienissä nivelissä sekä vähentää nivelten turvotusta. Lie vit tä ä kip ua ja tu le hd ust a pa ika lli se sti eri ty ise sti pie nis sä niv eli ssä se kä vä he ntä ä niv elt en tu rv otu sta . Kupari edistää sidekudosten normaalia toimintaa. Su osi tte lin sit ä my ös äid ill en i! 2” -M ark o M. Nivelvaivoista kärsiville, oireileville ja kivuliaille nivelille. Ku pa ri ed ist ää sid eku do ste n no rm aa lia to im in ta a. 2 In kiv ää ri au tta a yllä pit äm ää n niv elt en liik ku vu utt a ja vä ltt äm ää n aa mu ka nke utt a. In kiv ää ri ed ist ää fy ysi stä hyv in vo in tia . Ku pa ri ed ist ää sid eku do ste n no rm aa lia to im in ta a. Kupari edistää sidekudosten normaalia toimintaa. Ota avuksi kotimainen NivelTeho Nivelvoide NIVELKIVUILLE NivelTeho-ravintolisä on ollut tuhansien suomalaisten luottotuote jo 18 vuoden ajan! Se valmistetaan Tuusulassa tiukkojen laatustandardien mukaisesti. Lievittää kipua ja tulehdusta paikallisesti erityisesti pienissä nivelissä sekä vähentää nivelten turvotusta. On ko sin ull a va ike uk sia lii kk ua kiv utt om ast i ta i kä rsi tkö niv elt en tu rv otu kse sta . Lievittää kipua ja tulehdusta paikallisesti erityisesti pienissä nivelissä sekä vähentää nivelten turvotusta. Tuotteen sisältämä inkivääri auttaa ylläpitämään nivelten liikkuvuutta ja välttämään aamukankeutta sekä edistää fyysistä hyvinvointia. NivelTeho-ravintolisässä on kuusi tarkoin valittua laadukasta ainesosaa: Glukosamiini, kondroitiinisulfaatti, MSM, inkivääri, kupari ja C-vitamiini. Onko sinulla vaikeuksia liikkua kivuttomasti tai kärsitkö nivelten turvotuksesta. ww w.t erv eys ka ist a.fi Hy vä sti t Niv elT eh o Niv elv oit ee lla ! ¹ -m erk itt y lä äki nn älli ne n la ite ¹ Va lm ist aja Fys io lin e Oy Ma rkk in oija Ter ve ysk ais ta Oy ww w.te rve ysk ais ta .fi OS TA NY T: ¹N iv elT eh o Niv elv oid e on ho ito vo id e kip eill e ja tu rvo nn eill e niv elil le . Inkivääri edistää fyysistä hyvinvointia. Onko sinulla vaikeuksia liikkua kivuttomasti tai kärsitkö nivelten turvotuksesta. Va lit se Niv elT eh ora vin to lis ä, ku n ha lu at tu ke a sid ek ud ost esi , ru sto je si ja lu ust osi no rm aa lia to im in ta a.2 Niv elT eh o-r av in to lis ä Sin ull e jo ka ha lu at yll äp itä ä niv elt en lii kk uv uu tta nii n pit kä än ku in ma hd oll ist a!2 VA LM IST ETT U SU OM ALA IS ES SA LÄ ÄK ETE HTA ASS A 20 2 5 H O I T O T U O TE se kä mu ist a te rv ey ska up ois ta ja ve rk ko ka up ois ta . Nivelvaivoista kärsiville, oireileville ja kivuliaille nivelille. normaa lia kollageenin muodostumista rustojen ja luuston normaalia toimintaa varten. Su osi tte lin sit ä myö s äid ill en i! 2” -M ark o M. Ota avuksi kotimainen NivelTeho Nivelvoide NIVELKIVUILLE NivelTeho-ravintolisä on ollut tuhansien suomalaisten luottotuote jo 18 vuoden ajan! Se valmistetaan Tuusulassa tiukkojen laatustandardien mukaisesti. Suosittelin sitä myös äidilleni! 2” -Marko M. Ota avuksi kotimainen NivelTeho Nivelvoide NIVELKIVUILLE NivelTeho-ravintolisä on ollut tuhansien suomalaisten luottotuote jo 18 vuoden ajan! Se valmistetaan Tuusulassa tiukkojen laatustandardien mukaisesti. www.terveyskaista.fi Hyvästit NivelTeho Nivelvoiteella! ¹ -merkitty lääkinnällinen laite¹ Valmistaja Fysioline Oy Markkinoija Terveyskaista Oy www.terveyskaista.fi OSTA NYT: ¹NivelTeho Nivelvoide on hoitovoide kipeille ja turvonneille nivelille. Valitse NivelTeho-ravintolisä, kun haluat tukea sidekudostesi, rustojesi ja luustosi normaalia toimintaa.2 NivelTeho-ravintolisä Sinulle joka haluat ylläpitää nivelten liikkuvuutta niin pitkään kuin mahdollista!2 VALMISTETTU SUOMALAISESSA LÄÄKETEHTAASSA 20 2 5 H O I T O T U O TE sekä muista terveyskaupoista ja verkkokaupoista. Valitse NivelTeho-ravintolisä, kun haluat tukea sidekudostesi, rustojesi ja luustosi normaalia toimintaa.2 NivelTeho-ravintolisä Sinulle joka haluat ylläpitää nivelten liikkuvuutta niin pitkään kuin mahdollista!2 VALMISTETTU SUOMALAISESSA LÄÄKETEHTAASSA 20 2 5 H O I TO T U O TE sekä muista terveyskaupoista ja verkkokaupoista. C-vitamiini edistää ”NivelTeho on ollut iso apu urheilussa. NivelTeho-ravintolisässä on kuusi tarkoin valittua laadukasta ainesosaa: Glukosamiini, kondroitiinisulfaatti, MSM, inkivääri, kupari ja C-vitamiini. 2 Inkiväär i auttaa ylläpitämään nivelten liikkuvuutta ja välttämään aamukankeutta. C-v ita miin i ed ist ää ”N iv elT eh o on oll ut iso ap u urh eil uss a. On ko sin ulla va ike uks ia liik ku a kiv utt om ast i ta i kä rsi tkö niv elt en tu rvo tu kse sta . no rm aa lia ko lla ge en in mu od ost um ist a ru sto je n ja lu ust on no rm aa lia to im in ta a va rte n. Nivelvaivoista kärsiville, oireileville ja kivuliaille nivelille. Inkivääri edistää fyysistä hyvinvointia. Niv elv aiv ois ta kä rsi vill e, oir eile vill e ja kiv ulia ille niv elil le . Kupari edistää sidekudosten normaalia toimintaa. no rm aa lia ko lla ge en in mu od ost um ist a ru sto je n ja lu ust on no rm aa lia to im in ta a va rte n. C-vitamiini edistää ”NivelTeho on ollut iso apu urheilussa. Suosittelin sitä myös äidilleni! 2” -Marko M. 2 Inkiväär i auttaa ylläpitämään nivelten liikkuvuutta ja välttämään aamukankeutta. Onko sinulla vaikeuksia liikkua kivuttomasti tai kärsitkö nivelten turvotuksesta. Tehoaineina kondroitiinisulfaatti, glukosamiinisulfaatti ja MSM. Ota av uks i ko tim ain en Niv elT eh o Niv elv oid e NIV EL KIV UIL LE Niv elT eh o-r av in to lis ä on ollu t tu ha nsi en su om ala ist en lu ott otu ote jo 18 vu od en aja n! Se va lm ist eta an Tuu su la ssa tiu kko je n la atu sta nd ard ie n mu ka ise sti . PAL.VKO 2026-04 600114-2508 www.terveyskaista.fi Hyvästit NivelTeho Nivelvoiteella! ¹ -merkitty lääkinnällinen laite¹ Valmistaja Fysioline Oy Markkinoija Terveyskaista Oy www.terveyskaista.fi OSTA NYT: ¹NivelTeho Nivelvoide on hoitovoide kipeille ja turvonneille nivelille. Te ho ain ein a ko nd ro iti in isu lfa att i, glu ko sa mii nis ulf aa tti ja MS M. Ota av uk si ko tim ain en Niv elT eh o Niv elv oid e NIV EL KIV UIL LE Niv elT eh o-r av in to lis ä on oll ut tu ha nsi en su om ala ist en lu ott otu ote jo 18 vu od en aja n! Se va lm ist eta an Tu usu la ssa tiu kko je n la atu sta nd ard ie n mu ka ise sti . Inkivääri edistää fyysistä hyvinvointia. Niv elT eh ora vin to lis äss ä on ku usi ta rko in va lit tu a la ad uka sta ain eso sa a: Glu ko sa mii ni, ko nd ro iti in isu lfa att i, MS M, in kiv ää ri, ku pa ri ja C-v ita mii ni. Tuo tte en sis ält äm ä in kiv ää ri au tta a yllä pit äm ää n niv elt en liik ku vu utt a ja vä ltt äm ää n aa mu ka nke utt a se kä ed ist ää fy ysi stä hyv in vo in tia . Suosittelin sitä myös äidilleni! 2” -Marko M.. NivelTeho-ravintolisässä on kuusi tarkoin valittua laadukasta ainesosaa: Glukosamiini, kondroitiinisulfaatti, MSM, inkivääri, kupari ja C-vitamiini. Tu ott ee n sis ält äm ä in kiv ää ri au tta a yll äp itä mä än niv elt en lii kk uv uu tta ja vä ltt äm ää n aa mu ka nke utt a se kä ed ist ää fy ysi stä hy vin vo in tia . www.terveyskaista.fi Hyvästit NivelTeho Nivelvoiteella! ¹ -merkitty lääkinnällinen laite¹ Valmistaja Fysioline Oy Markkinoija Terveyskaista Oy www.terveyskaista.fi OSTA NYT: ¹NivelTeho Nivelvoide on hoitovoide kipeille ja turvonneille nivelille. Lie vit tä ä kip ua ja tu le hd ust a pa ika llis est i eri ty ise sti pie nis sä niv elis sä se kä vä he ntä ä niv elt en tu rvo tu sta . Tehoaineina kondroitiinisulfaatti, glukosamiinisulfaatti ja MSM. Tehoaineina kondroitiinisulfaatti, glukosamiinisulfaatti ja MSM. Teh oa in ein a ko nd ro iti in isu lfa att i, glu ko sa miin isu lfa att i ja MS M. Niv elv aiv ois ta kä rsi vil le , oir eil ev ill e ja kiv uli ail le niv eli lle . Tuotteen sisältämä inkivääri auttaa ylläpitämään nivelten liikkuvuutta ja välttämään aamukankeutta sekä edistää fyysistä hyvinvointia. 2 Inkiväär i auttaa ylläpitämään nivelten liikkuvuutta ja välttämään aamukankeutta. normaa lia kollageenin muodostumista rustojen ja luuston normaalia toimintaa varten. C-vitamiini edistää ”NivelTeho on ollut iso apu urheilussa