S enior i TERVEYS 4,90 7/2016 6,70 Kaj Kunnas ottaa aivoinfarktin jälkeen rennommin Valtaosa vatsavaivoista hoidettavissa itse Joka päivä 68 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön Puhdas tuulilasi estää heijastuksia pimeällä ajossa Emeritusprofessori Antti Eskola: 52-vuotias toipuu lonkkaleikkauksesta Senioricurlingissa mukavaa väkeä Ikääntyvällä oikeus lakata opettelemasta uutta
050-586 3122
Tranemax Forte sisältää vakioidun määrän, 36 mg, A-tyypin PAC-yhdisteitä kapselissa. Annostelu: 1-2 tablettia päivässä tarpeen mukaan. Ehkäise ummetus Käyttökohde: Kovan vatsan ja ummetuksen ennaltaehkäisy yli 12-vuotiaille. Säilytysputkilo on helppo kuljettaa mukana. coli –bakteerin toiminta. laktoositon, gluteeniton, sokeriton CE-merkitty terveydenhuollon laite Tutustu valmisteen käyttöohjeeseen www.pegitab.fi Edistää säännöllistä ruoansulatusta ja estää maha-suolikanavan häiriöitä. Ummetusta on odotettavissa mm. Maistuu raikkaalta piparmintulta. Monilla matkustaminen tai ihan vain vieraassa WC:ssä asiointi saa vatsan helposti ummelle. Kovaan vatsaan on monta yksilöllistä syytä Ikääntyminen aiheuttaa useimmilla meistä vatsan epäsäännöllistä toimintaa. seuraavien lääkkeiden käyttäjille: voimakkaat kipulääkkeet (opiaatit), kolesteroli-, nesteenpoisto-, sydänja masennuslääkkeet. Voidaan nauttia mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Pakkaus: 30 kpl, 3 x 10 purutabletin putkiloa. Virtsa on sameaa ja voimakkaan hajuista. Vältä tukala olo ja ennaltaehkäise ummetus ennen kuin sen oireet alkavat PE GI TA B® Um me tu ks en eh kä isy yn ap tee kis ta . Ap tee kist a ja luo nta istu ote kau pas ta . Tulehduksen aiheuttaa usein E.coli -bakteeri lisääntymällä virtsarakossa ja tarttumalla virtsateiden limakalvoon. Ainesosat: Macrogol 3350 (2 g), IRMOLEX®, piparminttuaromi. Virtsatietulehdukseen liittyy kirvelyä ja kipua virtsatessa sekä voimakasta ja lisääntynyttä tarvetta virtsata. Forte. A-tyypin PAC-yhdisteillä on todettu kyky lamata E. Forte Virtsatietulehdusten ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Pissattaa ja kirvelee Taasko virtsatietulehdus. Karpalo on yksi ainoista ravintoaineista, jonka proantosyanidiinit ovat bakteerien kasvua estäviä A-tyypin PAC-yhdisteitä
09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.. 80 LEHMIRANNAN lomakeskus – aktiivilomia senioreille. 14 ANTTI ESKOLA rohkaisee päättämään itsenäisesti, mitä loppuelämältään haluaa ja tekemään niin. 30 TERTTU HÄKKILÄ Suuntana100-yhdistys kannustaa unelmien toteuttamiseen. Levollisella äänellä emeritusprofessori Antti Eskola sanoo, että vanhetessa arvot ja motiivit muuttuvat toisenlaisiksi. 46 ALZHEIMERIN tauti lähensi suhdetta vanhempiin. 14 57 TARJA LEHTOLAN vaikeutuneen kävelyn taustalta löytyi lonkka, jossa oli niveltä tuskin lainkaan. 4 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. vuosikerta Sisältö 7/2016 8 KAJ KUNNAS on kiitollinen siitä, ettei aivoinfarkti tullut yöaikaan. Eettinen suunnittelu tarvitaan mukaan edistämään teknologiaa. 64 SENIORIKANSALAISTEN alkoholiongelmat ovat viime vuosina kasvaneet. 22 PIMEÄSSÄ autoilijan paras turva on hiljainen vauhti. Kannen kuva: Pauli Jokinen TERVEYS 5. Jos psoriasista sairastava Pentti-Oskari Kangas viettäisi kuivan talvikauden Suomessa, täytyisi hänen ehkä rasvata psoriasiksen peittämiä ihonsa kohtia kymmenen kertaa päivässä. 34 YKSINÄISYYS on paljon vaarallisempaa kuin ajatellaan. 94 ASUMISYHTEISÖ lisää turvallisuutta. Teknologia muuttuu yhä ennakoivammaksi. 40 ELINTAPOJEN muutoksista apua aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn. 92 KOLUMNI. Ilmoituspäällikkö: Jaana Rättö, p.09-41397376 jaana.ratto@karprint.. 42 NOPEALLA hoitoon pääsyllä voi välttyä pysyviltä seurauksilta. Seuraava numero ilmestyy joulukuun toisella viikolla. 49 SISÄCURLING sopii kaikille. . Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Puh. 18 VATSAVAIVOISTA valtaosa on toiminnallisia, eli hoidettavissa itse. 98 RISTIKKOA ratkomaan!. 90 POIKKEMA rutiineissa aiheuttaa hälytyksen. 76 SAVONLINJA-YHTIÖN johtoon hyppäsi kolmas Honkanen. Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto, p. Nuoret polvet eivät tätä ymmärrä vaan tyrkyttävät uutta opittavaa ja aktivointia. 44 OMAA älykkyyttään voi kehittää kaiken ikää. 84 KOTIHISSI parantaa Kalle-ukin elämänlaatua. 09-41397369 mari.ahola-aalto@karprint.. 26 . 26 PENTTI-OSKARI KANGAS on onnellinen psoriasiksesta, koska siihen ei kuole. 52 ÄIJÄJOOGASSA ollaan rennosti omillaan. 71 KÄSITYÖVINKKI syksyyn Pirkanmaan Kotityöltä. Opetusneuvos Pekka Leinonen jatkaa Suomen ja suomalaisuuden tarkastelua eri näkökulmista eri aikakausina. 68 KÄSITYÖT rauhoittavat ja rentouttavat. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 51 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 55 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 72 TUULA PAAKKASEN mukaan himmeli on paljon muutakin kuin joulun ajan koriste. 60 SUOMALAISET lihottanut ruoan kasvanut määrä. 38 JOKA PÄIVÄ 68 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön. 88 HUOMAAMATON teknologia tukee ikäihmisten toimintakykyä kotona
– Mikäli lannoitat liuoksella kerran viikossa kasteluveteen, on noudatettava pakkauksen annosteluohjeita. Tutkimuksessa lääkittiin melatoniinilla ensin hiiriä ja sen jälkeen 45 diabetesta sairastamatonta koehenkilöä, joista puolet kantoi kahta riskialleelia. Kostea juuripaakku ja valkoiset juuret Helpointa ja nopeinta on lähteä jatkokasvattamaan kaupan salaattija yrttiruukkuja. Sitten istutetaan hiekkapitoiseen multaan. Monihan syö sitä ikään kuin varmuuden vuoksi ilman erityistä uniongelmaa, koska se on mielletty harmittomaksi, tutkija Tiinamaija Tuomi sanoo. Kasvi ottaa ravinteet alkuaineina, joten huonekasveillekin sopivat lannoitteet käyvät syötävillekin kasveille, Kuosmanen ohjeistaa. Näin tapahtuu erityisesti noin 30 prosentille suomalaisista, jotka kantavat tyypin 2 diabetekselle altistavaa pistemutaatiota melatoniinireseptorigeenissä MNTR1B. Tutkimus ei muuta diabeteksen hoitoa eikä melatoniinin käyttösuosituksia. Mikäli tahtoo kasvattaa pimeänä aikana, tarvitaan lisäksi kasvivaloa. Melatoniini heikensi insuliinin eritystä ja nosti verensokeria kaikilla koehenkilöillä, mutta erityisesti riskialleellin kantajilla. Koehenkilöt ottivat myöhään iltaisin neljän milligramman melatoniiniannoksen, kun nykysuositus on kaksi milligrammaa aiemmin otettuna. Latvo 5 senttiä pitkää kasvia Ensimmäiset maistiaiset saadaan, kun versoilla on mittaa noin viisi senttiä. – Silloin on lannoituksen aika. 2–3 pientä lehtiparia jätetään kasvamaan noin viiden senttimetrin korkuisina, Kuosmanen neuvoo. Yrttejä ja salaattia voi kasvattaa kotona pienessäkin tilassa. – Silloin tarvitaan nimenomaan kasvivaloa, jonka aallonpituudessa sinisen ja punaisen valon osuus on suurta. Kaktusmulta on paras, kukkamulta tai kesäkukkamulta ihan hyvää, Kuosmanen sanoo. Metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvät elintavat ovat tunnetusti suurin ja yleisin kakkostyypin diabeteksen riskitekijä. – Versojen latvoista leikataan sen verran, että jäljelle jää pari lehtiparia. Jos muovihuppuun tiivistyy kosteutta, tuuleta välillä, Asta Kuosmanen neuvoo. – Juuripaakku suihkutetaan märäksi, samoin lehdet, että ne voivat hyvin. 5 K aupan muovisista salaattija yrttiruukkuja voi jatkokasvattaa kotona ikkunalaudalla. Kaikista helpointa on laittaa pitkävaikutteinen lannoitus eli kanankakkarakeita tai viherkasvien lannoitepuikkoja multaan. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sen geneettistä perustaa ja vaikutusreittiä. – Sitten istutus nostetaan valoisalle ikkunalaudalle, jossa se suojataan muovihupulla eli esimerkiksi rei´itetyllä muovipussilla. – Tosin melatoniinin runsas käyttö voi nostaa diabeteksen riskiä jonkin verran ja saattaa olla joillekin lisäriskitekijä, joten siksi sen turhaa, pitkäaikaista ja liiallista käyttöä tulee harkita. Kastelua ja tuuletusta Kun yrtti, rucola tai tavallinen salaatti on istutettu, istutus kastellaan hyvin. Mitä enemmän latvotaan, sitä tuuheampi kasvista tulee. Jos versoja leikataan kerralla runsaasti, kasvin annetaan kasvaa sadonkorjuukertojen välillä. Koko valoisa aika helmikuun puolivälistä lokakuuhun on sopivaa aikaa aloittaa kasvatus. Mullan pitää olla hiekkapitoista Kaupan muoviruukku pitää leikata saksilla mahdollisimman varovaisesti, että juuripaakku pysyy mahdollisimman ehjänä. HUS:n ja Botnia-hankkeen tutkijat ovat selvittäneet mekanismin, jolla melatoniini vähentää insuliinituotantoa ja lisää veren sokeripitoisuutta. Melatoniinin yhteys insuliinintuotantoon on tiedetty jo jonkin aikaa. . Muutama Marttojen vinkki on avuksi. Kasteluvetenä hyvä on huoneenlämpöinen vesi, joka tuntuu viileältä käteen. Satoa korjataan sitä mukaa, kun yrtit kasvavat. Mikäli istutetaan lasittamattomaan saviruukkuun, ruukkua pitää liottaa vedessä Yrttipuutarha ikkunalaudalle yön yli, ettei kastelukosteus siirry ruukkuun. Paras kasvupaikka on valoisa, muttei ihan paahde. – Kannattaa salaojittaa ruukku pienillä ruukunpalasilla tai kivillä, jotta kosteus ei seiso juurilla. Jos paikka on paahteinen, keskipäivän aikaan kasvustoja voisi suojata verhoilla, kotipuutarha-ja ympäristöasiantuntija Asta Kuosmanen Martoista kertoo. Leikattaessa jätetään aina vähintään pari lehtiparia uutta kasvua. Kasvilamppuja saa tavallisiin valaisimiin kaupasta, Kuosmanen sanoo. . Selvisi, että riskialleelin kantajilla on kaksinkertainen ja kahden riskialleelin kantajilla nelinkertainen määrä melatoniinireseptoreita haiman saarekesoluissa. – Kotona tarvitaan vähintään ikkunalauta, johon tulee valoa eli pelkkä pohjoisikkuna ei riitä. Muoviruukkuun voi istuttaa heti. Melatoniini voi lisätä diabetesriskiä. Kasvin juurtumisen näkee siitä, että uutta kasvua on havaittavissa. Unihormoni melatoniinin käyttäminen estää insuliinin eritystä ja siten lisää verensokeripitoisuutta. Se pitäisi istuttaa saman tien, kun ensin on leikattu isommat lehdet pois. – Kaupasta pitää valita mahdollisimman tuore yrtti, jonka juuripaakku on kostea ja juuret valkoisia. Kastele säännöllisesti, muttei litimäräksi, Kuosmanen neuvoo ja jatkaa: – Juuret tarvitsevat myös happea. Silloin säännöllisyyttä ei tarvitse muistaa
Sen sijaan aivosairauksista tiedetään vähemmän, vaikka aivot vaikuttavat elämäämme kaikista eniten. Osta mahdollisuuksien mukaan tuotteet paikallisilta yrittäjiltä sen sijaan että hankkisit kaukomaille valmistettuja tavaroita. Sydänja verisuonitaudit ja syövät ovat tavallisten ihmisten keskuudessa jo varsin hyvin tunnettuja sairauksia. Uusia muistisairauksia todetaan noin 14 500 henkilöllä. Suosi etenkin luomutuotantoa. Aivot säätelevät muun muassa ajattelua ja tunteita. – Vähennä lihan syöntiä. 5. Aivosairaudet ovat yleisin kansansairautemme ja niihin sairastuu kymmeniätuhansia suomalaisia vuosittain. Musiikin vaikutus aivoihin on tunnettu jo vuosikausia, mutta tieteellistä näyttöä on vielä vähän. Vältä tehotuotettua broileria ja sianlihaa. Lisäksi alueelliset erot hoidon saatavuudessa ovat suuria. KIINNITÄ HUOMIOTA ASUMISEN energiatehokkuuteen. LISÄÄ KASVIKSIA lautaselle. – Yleisesti ottaen toiveena olisi, että pystyttäisiin kehittämään toimintamalleja, joissa tarkasteltaisiin koko perhettä kokonaisuutena. VÄLTÄ HÄVIKKIÄ. Näiden lisäksi tulee vielä iso joukko muita aivosairauksia kuten psykiatriset aivosairaudet, MS-tauti, Parkinsonin tauti, epilepsia ja unihäiriöt. Erikoishammaslääkäreitä tarvitaan nykyistä enemmän . 4. Sairaanhoitopiirien välillä on jopa kymmenkertaisia eroja erikoishammaslääkäritiheydessä. 3. Erikoishammaslääkäripalvelujen kysyntä tulee kasvamaan 2020-2030-luvuilla, kun väestö ikääntyy ja yhä useammalla on omat hampaat. – Vaikka aikuisilla on nähtävissä lihavuuden lisääntymisen tasaantuminen, niin lapsilla samaa ei valitettavasti nähdä. Aivosairauksien vähäisempi tunnettavuus voi osaltaan johtua niiden monimutkaisuudesta, aivosairauksien oireet voivat olla moninaisia ja aiheuttaa hyvin erilaisia vaivoja. Myös naudanlihalla on suuri hiilijalanjälki. Vuosittain esimerkiksi pelkästään aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu 25 000 henkeä, aivovammoja todetaan 15 00020 000 ja niiden aiheuttamia jälkitilojen oireita 100 000:lla. hyvää lihaa, kuten riistaa. Älä heitä turhaan ruokaa pois. – Vanhemmat ovat kuitenkin lapsille esikuvia ja vanhempienkin elintavoissa on runsaasti huolenaiheita. Aivot ovat tärkein ihmisen elin Näin pienennät hiilijalanjälkeäsi Lihavia lapsia Suomessa yli 200 000 vuonna 2025 . Uusien World Obesity Federationin arvioiden mukaan maailmassa olisi vuonna 2025 jo 268 miljoona ylipainoista lasta – se tarkoittaa 25 prosentin nousua vuodesta 2010, jolloin ylipainoisten lasten määrä oli 218 miljoonaa. 2. Samaan aikaan nykyisten erikoishammaslääkärien eläköityminen kiihtyy. World Obesity Federationin puheenjohtajan, professori Ian Catersonin mukaan lihavuusepidemia on levinnyt jo lähes kaikkiin maihin, samalla kun yleiset riskitekijät, kuten sokeristen virvoitusjuomien nauttiminen ja liikkumattomuus, ovat yleistyneet. Neurologi Juhani Juntusen mukaan aivotutkimuksessa kannattaisi panostaa myös musiikin vaikutusten tutkimukseen. Aivosairauksien inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat suuret ja vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnassamme. 6. Tähän kannattaisi panostaa, sillä musiikin käyttö esimerkiksi kuntoutuksessa on halpa konsti ja inhimillisesti ajateltuna varmasti myös mielekäs. 6 Pääkirjoitus A ivot säätelevät ihmisen kaikkea toimintaa, mutta aivosairauksien tutkimukseen käytettävä rahoitus on alimitoitettua. Parhaiten erikoishammaslääkärin hoitoon pääsee yliopistosairaalakaupungeissa. Juha Ahola 1. Musiikin vaikutuksista aivoihin tiedetään esimerkiksi se, että puhumaan kykenemättömät afaatikot saattavat kuitenkin pystyä laulamaan. Väestötason painonhallintavaikutusten kannalta tarvitaan selvästi nykyistä suurempaa vaikuttamista, sanoo Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja Patrik Borg. Nuorista hammaslääkäreistä haluaisi tutkimusten mukaan erikoistua joka kolmas.. Jos kuitenkin syöt lihaa, valitse ns. SUOSI JOUKKOLIIKENNETTÄ. Jos syötä kalaa, niin valitse mieluummin lähivesien pikkukalaa kuin valtamerikaloja. Aivojen pitää saada arkipäivän elämässä osakseen aktiivisia virikkeitä ja toimintaa. Arviolta noin 30 prosenttia potilaista jää tällä hetkellä ilman tarvitsemaansa erikoishammashoitoa. Vähennä yksityisautoilu minimiin ja suosi kimppakyytejä. SUOSI PAIKALLISIA YRITTÄJIÄ. VALITSE LÄHIKALA
Piirtolan mukaan korkean paikan kammoon liittyy myös muita pelkoja, esimerkiksi lentopelko. Tuntoaisti koostuu erilaisista hermojärjestelmistä, jotka ovat erikoistuneet aistimaan erilaisia tuntoaistimuksia. Hellä kosketus on niin tärkeää, että kehossamme on sen tunnistamiseen omat hermosäikeensä. Lukiessa, tv:tä katsellessa, automatkoilla ja jopa elokuvissa, kudon. Luen myös kohtuullisen paljon. Se on tunteisiin ja kehon sisäisiin tiloihin liittyvää tietoa koodaava alue aivoissa. Varsinais-Suomessa syntynyt Hellevi Lohikari löysi harmonikansoiton aikuisiällä. Vesivoimistelen 2-3 kertaa viikossa. keskosnuttu Afrikkaan on juuri valmistumassa. Kaikki riippuu siitä, kuinka monta kertaa annettuun hoitoon panostetaan. Henkistä aktiviteettiani pitää yllä jo edellä mainittu monipuolinen musiikin harrastus sekä sanaristikoiden ja kryptojen ratkaisu. Silloin tarvitaan ammattilaisen apua. Miten hyvältä tuntuu halata ystävää! Tai pörröttää lapsen tukkaa. Olen kiitollinen jokaisesta alkavasta aamusta, jos takana on hyvin nukuttu yö ja edessä päivä, johon iloa tuovat ihmisja eläinystävät sekä mielekkäät harrastukset. Lihavia lapsia Suomessa yli 200 000 vuonna 2025 . Musiikki on tuonut läheisiä ihmissuhteita ja ystäviä. Minussa taitaa piillä pieni halligeeni, koska rakastan koiria ja vesiliikuntaa. Se ei maksa mitään! Toista ihmistä koskettaessa on tietenkin oltava tarkkana, sillä kenen tahansa kosketus ei tunnu hyvältä. – Näiden säikeiden välittämä tieto kulkeutuu pääasiassa aivojen tunnealueelle, insulaan. MITEN PIDÄT ITSESI KUNNOSSA. Korkean paikan kammo ilmenee voimakkaana pelkotilana, kun akrofobiasta kärsivä henkilö joutuu korkealla ikkunoiden lähelle. Omaan elämääni on musiikki kuulunut aina erottamattomasti. Laulan naiskuorossa, jota myös säestän, sekä kirkkokuorossa. Karsastamme luonnostaan vaikkapa ventovieraiden kosketusta. 7 Mitä kuuluu. Erilaiset psykologiset rentoutusharjoitukset, mielikuvaharjoitukset ja hypnoosi auttavat lievittämään pelkoa. MIKÄ ON TÄRKEINTÄ ELÄMÄSSÄSI. Hän tuntee huimausta, pyörtymisen tunnetta ja ennen kaikkea halua välttää ahdistusta aiheuttavia tilanteita, kertoo Terveystalon psykiatrian erikoislääkäri Olli Piirtola. Tällä hetkellä voin sanoa voivani hyvin. Pelkästään sen takia voisi ajatella, että koskettaminen on tosi hyödyllistä. – Korkeita paikkoja pelkäävän olo muuttuu voimakkaan ahdistavaksi. Korkean paikan kammo on yleisin yksittäisistä peloista. Hellevi Lohikari on 65-vuotias eläkkeellä oleva peruskoulun luokanopettaja Vihdin Nummelasta. Voisi sanoa, että se on miellyttävän tunnekosketuksen järjestelmä, vähän kuin tasapainottava järjestelmä kivulle. . Jotkut pelkäävät hämähäkkejä tai ahtaita paikkoja, toiset taas pimeää tai lian mukanaan tuomia bakteereja. Säestän mielelläni ”laulunlyömää/-miä”. Hänellä on yksi tytär ja hän on kahden komean nuorenmiehen ylpeä ja onnellinen mummu. Kosketuksen kaipuu, ”halipula”, voikin kertoa juuri hitaan, Suojaavat pelot voivat muuttua ahdistaviksi fobioiksi . •. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä tärkeämmältä tuntuu säännöllinen liikunta sekä yksinkertainen, terveellinen ruokavalio. Kun järvivesi on siedettävän lämpöistä eli vähän päälle 12 astetta, aloitan aktiivisen vesijuoksukauden ja jatkan sitä, kunnes syksyllä päästään samoihin lukemiin. Kenenkään ei ole pakko kosketella ja halailla, jollei se ei tunnu hyvältä.. Hellä kosketus hoitaa sekä kehoa että mieltä. Kivulle, kylmyydelle ja lämmölle on omat hermoratansa. Olen soittanut pianoa viisivuotiaasta ja aikuisiällä löysin ilon harmonikansoitosta. Silloin tuntuu kuin ikkuna vetäisi vääjäämättömästi puoleensa. MITEN VOIT. Kaikilla peloilla on suojaava myötäsyntyinen merkitys, mutta pelko voi kääntyä ihmisen elämää rajoittavaksi tekijäksi. Musiikki, soittaminen ja laulaminen, kantaa läpi ilon ja surun. Hellä kosketus hoitaa kehoa ja mieltä silittävän kosketuksen puutteesta, ei välttämättä seksin kaipuusta. Hidas ihon silittely tunnistetaan ihan omassa systeemissään. – Meillä on yksittäinen hermosäie-tyyppi, C-tuntosäikeet. Pianoa hän on soittanut viisivuotiaasta saakka. – Kun ihminen on hyvällä mielellä, sillä on paljon muitakin vaikutuksia hyvinvointiin. Kosketuksella ja kosketuksella on eroja. 705. Ne välittävät hidasta, miellyttävää kosketusta, sanoo tunteita paljon tutkinut apulaisprofessori Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta. Tärkeintä elämässäni ovat läheiseni, heidän terveytensä, hyvinvointinsa ja onnellisuutensa. Paijaamista ja halailua voi siis harrastaa niin paljon kuin hyvältä tuntuu. Kiehtovinta on, ettei C-tuntosäikeiden välittämää tietoa käsitellä aivoissa juurikaan samalla tuntoalueella kuin muita tuntoaistimuksia. Ihmiset ovat myös erilaisia. – Mielikuvaharjoituksilla ihminen altistetaan pelkoa aiheuttaville tilanteille
Kaj Kunnas on tarttunut töihin nuoruuden innolla. 8 . Hän halusi kertoa sairaskohtauksestaan avoimesti ja rehellisesti.
9 . Takaisin elämään Mitään syytä Kaj Kunnaksen aivoinfarktiin ei löydetty Urheilutoimittaja Kaj Kunnas sai keväällä aivoinfarktin, mutta nyt hän vetää jo viiden tunnin jääkiekkolähetyksiä. Työhön hän suhtautuu kuitenkin aiempaa rennommin.
10 Y len urheilutoimittaja Kaj Kunnas on toipunut aivoinfarktista erinomaisesti. – Se on ihan parasta suomalaisuutta, että voi mennä soittamaan naapurin ovikelloa ja sieltä löytyy apu, Kunnas riemuitsee. Ambulanssia odotellessa ei tullut paniikkia eikä mitään pelkotiloja. Viiden tunnin suoran jääkiekkokierroksen tosin jo ehdin juontaa, Kunnas sanoo. Ambulanssissa miestä hoitivat Markus ja Maria, sairaalassa vastassa olivat Arska ja Anastasia. Työn merkitys kenties hieman väheni. Sitten hän pesi hampaat ja laittoi deodoranttia kainaloon. Hän juoksi naapuriin, soitti ovikelloa ja yritti roikkuvalla poskella sönköttää, että nyt tarvitaan apua. Minua ei laiteta vetämään kymmenen tunnin suoraa lähetystä. Hän oli yksin kotona, vaimo oli työmatkalla Lontoossa. Olen ollut Ylellä 27 vuotta töissä ja sairausloman jälkeen oli sellainen olo kuin olisin jälleen se nuori Kaitsu, joka tekee töitä silmät innosta kiiluen. Sairaalassa Kunnas vietiin välittömästi liuotushoitoon, jossa liuotetaan aivoveritulp. Silloin en välttämättä olisi herännyt siihen. Ei se ole niin vaarallista, jos katsoo väärään kameraan tai sekoaa tilastoissa. Meilahden sairaala on maailman parhaita aivoinfarktien hoidossa. – Luojan kiitos, ettei infarkti tullut keskellä yötä. Ystävät ja kollegat ottivat minut ihanasti vastaan. – En pelännyt ollenkaan, toiminta oli niin ammattimaista. Naapurin pariskunta soitti hätänumeroon. Ei osunut kohdilleen. Kunnaksen mukaan tappiot urheilussa menevät syvemmälle tunteisiin kuin voitot.. – Oli todella hauskaa palata töihin. – Jos töissä mokaa, niin sen ottaa lunkimmin. Samalla tuntui, kuin jotain lämmintä olisi aivoista valunut alaspäin poskelle. Nyt ei oltaisi tässä, vaan ehkä opettelisin kävelemään rollaattorin kanssa. Ei kestänyt kuin kymmenen minuuttia. Nyt hän tekee 50-prosenttista työviikkoa. – Hieman rauhallisemmin pitää vielä ottaa. Runsaasti onnentoivotuksia Kunnas vietiin ambulanssikyydillä Meilahden sairaalaan Helsinkiin. Piti auttaa toisella kädellä, jotta sain purkin takaisin oikeaan paikkaan. Jos lääkäri mokaa ja pistää suoneen tuplaannoksen jotain ainetta, niin se on paljon vaarallisempi asia. Oli aivan selkeää, että apua pitää saada ja sitä oli tulossa, Kunnas muistelee ambulanssin odottelua. Nousin ylös ja katsoin itseäni peilistä. Ihan normaali arkinen aamu Elettiin toukokuista tiistaita, kun Kunnas sai infarktin. Tällä kertaa pomppi mulle, Kunnas päivittelee urheilutermejä lainaten. Aivoinfarkti sai Kunnaksen pohtimaan elämän arvoja. Hän muistaa tapahtumat hyvin. – Istahdin vessan pöntön päälle ja vähän ihmettelin, miksi koordinaatio oli nyt näin huono. Hän heräsi kotonaan Karjaalla aivan normaalisti, söi aamupalan ja luki päivän lehdet. – Minulla ei ole jäänyt sellaista muistikuvaa, että olipa kamala päivä. Kunnas tajusi nopeasti, että kyse on aivoinfarktista. Toinen poski roikkui ja puhe alkoi sammaltaa. Hän oli edellisenä iltana tullut Puolasta, jossa hän oli ollut tekemässä olympialaisiin liittyvää ohjelmaa. 53-vuotias Kunnas pyyhältää Yleisradion Ison pajan käytävillä kuin ei olisi pois ollutkaan. – Ihmettelin, että oliko se ambulanssi meidän autotallissa, sillä niin nopeasti se oli paikalla. 50-prosenttista työviikkoa Kunnas palasi töihin runsaan kolmen kuukauden sairausloman jälkeen. – Olin laittamassa deodoranttipurkkia hyllylle, mutta se ei mennytkään sinne. Kunnas ei mennyt missään kohtaa paniikkiin
Jossain kohtaa mietin, että jääkö poski loppuiäksi tällaiseksi roikkuvaksi. Urheilutoimittajana?Ylellä?vuodesta. – Muuten sai elää suhteellisen normaalia elämää. Hän ei juo kahvia, ei polta tupakkaa ja alkoholia hän käyttää todella harvoin. Tuli mieleen Liverpoolin kannattajien laulu You’ll Never Walk Alone . – Muistan edelleen hyvin kisojen tulokset. Kuva: Yle/Jyrki Valkama . Hänellä ei ole ollut mitään vakavia sairauksia. Syntynyt: 23.3.1963 Karkkilassa (Ul. •. Aivoinfarkti?toukokuussa?2016 pa ja estetään uusien syntyminen. Tarkoitus oli valmistua opettajaksi. Mutta kaikki lajit ovat mielenkiintoisia, kun niihin perehtyy ja tutustuu lajin ihmisiin. Joskus on polvi operoitu, mutta silloinkaan en ollut sairaalassa yötä. En puhuisi näin, jos olisin letkuissa. Kunnas haki paikkaa. Pyhäjärvellä) •. 1989.?Hän?työskenteli?Ylen?ruotsinkielisessä urheilutoimituksessa vuoteen 2012 asti, jonka jälkeen hän siirtyi?Yle?urheilun?palvelukseen. – Elämä tuntuu kivalta. – Muistan kuinka Jani Sievinen ei voittanut kultaa Atlantan olympialaisissa vuonna 1996, vaikka oli suuri suosikki. Iloa elämään pienistä asioista Kunnaksella on hyvin terveelliset elämäntavat, mitään suuria paheita hänellä ei ole. Ennen aivoinfarktia Kaj Kunnas oli terve kuin pukki. Kaj Kunnas tunnetaan Ylen urheilutoimittajana, joka on selostanut muun muassa jääkiekon MM-kisoja. Koulutukseltaan?Kunnas?on?filosofian. Asuu: Karjaalla •. Liikunta on satunnaista lenkkeilyä, halon hakkuuta ja ruohon leikkaamista. – Siellä ehdin hieman funtsia asioita. Olin päättänyt, että kerron rehellisesti ja avoimesti tapahtuneesta. Sairaskohtaus olisi kuitenkin pian iltapäivälehtien sivuilla. – Sellaisia ohjeita annettiin, ettei kannata maratonia lähteä juoksemaan tai sadan kilon säkkiä nostelemaan. Aivoinfarktin jälkeen hän on ollut tavallista väsyneempi. Hän muistaa vuoden 1976, jolloin Montrealissa käytiin kesäolympialaiset. Vuodesta 1989 hän on ollut Ylellä urheilutoimittajana. Perhe: vaimo Gerd Kummel-Kunnas ja kaksi tytärtä. Muistan kuinka Suomi hävisi Ruotsille jääkiekossa johdettuaan ensin 5-1. Infarkti teki hänestä positiivisemman ihmisen. – Ei siihen infarktiin sen kummempaa syytä löytynyt. Kunnas laittoi tv:stä äänen pois ja selosti itse keskellä yötä. Kolmen kuukauden sairausloman lisäksi Kunnas sai saman verran ajokieltoa. Verenkiertoa elvyttävää ja kolesterolia alentavaa lääkettä hän syö nyt loppuelämänsä. •. – Mediat alkoivat soitella sairaalaan. Tutut kävivät katomassa häntä sairaalassa ja työkavereilta tuli sydämen muotoinen suklaarasia. Hän sai paikan. – Tämä oli syntymäni jälkeen ensimmäinen kerta, kun olin sairaalassa yötä. Teksti ja kuvat: Pauli Jokinen . Ei ole tullut vastaan lajia, joka ei olisi koukuttanut. Mielenpainuvimpia hetkiä ovat olleet jääkiekon MM-kullat. Kunnas keskusteli työnantajansa kanssa ja he päättivät tiedottaa asiasta. Karkkilassa syntynyt Kunnas innostui urheilusta jo nuorena poikana. – Eniten olen selostanut jääkiekkoa ja uintia. Hän on tehnyt uransa pääasiassa Ylen ruotsinkielisellä puolella. – Myöhemmin kesällä tutut ja tuntemattomat pysäyttelivät kaduilla ja kertoivat olevansa iloisia, että olen jalkeilla. Piti valmistua opettajksi Kunnas lähti opiskelemaan Turkuun Åbo Akademiin englannin kieltä. Sairaalassa Kunnas makasi viikon. Pienet asiat tuovat iloa päivittäiseen elämään. Hän valmistui Åbo Akademista pääaineenaan englannin kieli ja?filologia. Kunnas pohtii olevansa onnellinen, että on kohtauksen jälkeen taas tolpillaan. Kunnas on esiintynyt myös Ylen Aamu-tv:n Jälkihikiohjelmassa ja parketilla hänet on nähty Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Mutta myös karvaat tappiot ovat jääneet mieleen. Pertti Karppisen kulta jäi mieleen myös. Pettymys ja suru menevät urheilussa syvemmälle tunteisiin kuin ilo ja voitto.–pj. – Mutta minun on helppo puhua, koska kaikki meni hyvin. •. Näillä saatesanoilla Kunnas lähti sairaalasta viikon jälkeen. Kunnas sai tekstiviestien ja Twitterin välityksellä runsaasti yhteydenottoja, jossa toivottiin pikaista paranemista. Myös parin viikon lentokielto napsahti. Hän arvelee sen johtuvat aivosolujen uusiutumisesta. Hän näki Hufvudstadsbladetissa ilmoituksen, jossa Ylen ruotsinkielinen urheilutoimitus etsi freelance-toimittajaa. Mutta en muista, ajattelinko niin ambulanssia odotellessa, ambulanssikyydissä vai sairaalassa. Ei löytynyt sen kummempaa syytä Perusterve mies, jolla määrittelemätön aivoinfarkti. . . Mieleen on jäänyt kanadalainen korkeushyppääjä Greg Joy, joka kaikkien yllätykseksi ja kotiyleisön riemuksi ylsi hopealle. – Pääsin koeselostuksiin ja ne menivät hyvin, kun olin Montrealin kisat jo selostanut, Kunnas naurahtaa. 11 Tv:stä ääni pois ja selosti 13-vuotiaana itse K UKA . Kaj Kunnas •. Ne ovat vähän mysteereitä. maisteri. Aikaisemmin Kunnas on ollut terve kuin pukki. Olen valtavan iloinen, että suu pelaa, pää pelaa ja kädet pelaa
Kaarnirannan tutkimusryhmä osoitti hiljattain, että ikärappeumassa silmänpohjan tärkeä puhdistusmekanismi, autofagia, heikkenee. Liput lisämaksusta. ta. Heikentyneen autofagian vuoksi silmänpohjan solut eivät pysty poistamaan ikääntyneitä, väärin muodostuneita tai muuten viallisia proteiineja. Lisäksi autofagiaa selvitetään uudessa A.I. 12 S uomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Itä-Suomen yliopiston professori Kai Kaarnirannalle rahoituksen akatemiahankkeeseen, joka voi avata uusia mahdollisuuksia silmänpohjan ikärappeuman hoitoon. Hanke toteutetaan Kaarnirannan johdolla Itä-Suomen yliopiston silmätautien tutkimusyksikössä. . Noin 450 000 euron akatemiahankerahoitus on nelivuotinen. Ks. Virtanen -instituutissa kehitetyssä ikärappeuman eläinmallissa. Ikärappeuma on kertymäsairaus, jossa silmänpohjaan verkkokalvon taakse kehittyy haitallisia proteiinikertymiä. ikärappeuman syntymekanismeja ja etsiä uusia lääkehoidon kohteiJOULUINEN OOPPERAMATKA PRAHAAN 14.-16.12.2016 Oopperat Verdi: AIDA ja Puccini: LA BOHEME. Tutkimus uutisoitiin kansainvälisesti läpimurtona ikärappeumatutkimuksessa, sillä se muutti käsityksiä silmänpohjan ikärappeuman synnystä ja hoitonäkymistä. Heikentyneen autofagian vuoksi silmänpohjan solut eivät pysty poistamaan ikääntyneitä, väärin muodostuneita tai muuten viallisia proteiineja. www.vihdinliikenne.?, 09-444774, myynti@vihdinliikenne.. Tämä kunnianhimoinen hanke on toteutettavissa vain joustavalla yhteistyöllä ItäSuomen yliopiston tutkijoiden, KYS:n ja laajan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston kanssa. Kantasolut eristetään korkean riskin ikärappeumapotilaista. Täsmälääketeknologiat, painopisteenä silmätaudit, kuuluu yliopiston nouseviin tutkimusaloihin. Väliotsikko väliotsikko Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa kehitetään kantasolupohjaista verkkokalvon pigmenttiepiteelisolumallia, jossa voidaan nykyisiä malleja paremmin selvittää silmänpohjan Akatemiahanke etsii uusia hoitoja silmänpohjan ikärappeumaan Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin syy näkövammaisuuteen länsimaissa. mainoksemme sivulla 79 tässä lehdessä.. HINTA 550 €, H1-LISÄ 63 €. Mukana on myös yrityspartnereita
– Tässä pienessä kirjassa olen halunnut näyttää, että saattaa meidän vanhojen talventörröttäjien elämässäkin olla vielä jotain merkityksellistä ja mielenkiintoista, jopa kauneutta. Meille vanhoille sopii paremmin sanojen kirjaimellinen merkitys poimi päivä , Eskola vetää yhteen kirjansa lopussa. Poimi päivä, talvellakin – Horatiukselta peräisin oleva kehotus carpe diem käänne”Tutkija Marja Jylhän kriittiset kysymykset ovat samaa lajia kuin minun omakohtainen närkästykseni: • Pitääkö ihmisen kyetä pelaamaan tennistä 95-vuotiaana ollakseen hyvä kansalainen ja tyytyväinen elämäänsä. Tornstamia lainaten kiinnostus ”ylenmääräiseen sosiaalisuuteen ja materiaalisiin seikkoihin” vähenee. • Miksi ihmeessä tutkijat sitten sitkeästi käyttävät käsitettä, joka leimaa väsyneet ja sairaat vanhukset epäonnistuneiksi?”. – Ehkä selkein tapa kuvata muutosta kohti gerotranssendenssiä on nähdä se kiinnostuksen siirtymisenä yhdenlaisista asioista toisenlaisiin. Ajatukset ja tunteet kypsyvät – Tuon huomaaminen edellyttää kuitenkin jonkinlaista transsendenttistä ajatteluja katsomistavan muutosta, Eskola tuumii. 14 Ihanan levollisella äänellä Antti Eskola sanoo, että vanhetessa arvot ja motiivit muuttuvat toisenlaisiksi. Näin erillisistä päivistä rakentuu kiinnostava ja merkityksellinen vanhuus. Mutta itse he varmaankin kokevat tekevänsä vanhuuden, joka sopii heidän sukupolvelleen ja johon sosiaalinen media luo tut• Jos ei tutkijoiden mittapuun mukaan vanhene onnistuneesti, täytyykö tuntea itsensä epäonnistuneeksi vielä omassa vanhenemisessaankin. Nuoret polvet eivät tätä ymmärrä vaan tyrkyttävät uutta opittavaa ja aktivointia. Hän pureskelee pitkään uppsalalaisen vanhenemisen tutkijan, sosiologi Lars Tornstamin kuvaamaa gerotranssendenssin käsitettä, uutta käsitystä itsestä ja maailmasta, jonka mukaan vanhenemiseen sisältyy mahdollisuus muutokseen ”materialistisesta ja rationaalisesta elämänkäsityksestä kosmiseen ja transsendenttiseen, mistä yleensä seuraa elämäntyytyväisyyden lisääntyminen”. Eskolan yksinkertaisen uskon mukaan hänen kuoltuaan omaisten surutyönkin aika on heti kuoleman jälkeen ja paikka muualla kuin elottoman ruumiin arkun äärellä kirkon rituaaleissa. Vasemmistolaisena tunnettu professori, kun hämmästytti tuttunsa eläkkeelle jäätyään julkaisemalla uskonnollista uskoa koskevat sosiologiset pohdintansa kirjoissaan Uskon tunnustelua (2000), Tiedän ja uskon (2003) ja Yksinkertainen usko (2006). Tosin Eskolalla voi olla pitempi seestymisen valmisteluaika kuin lukijalla. Nuo muutokset läpikäynyt ihminen ”voi tuntea jopa sääliä nuorempia kohtaan, jotka tarrautuvat sosiaaliseen kanssakäymiseen”, Eskola sanoo. Miten luoda merkityksellinen ja rauhallinen vanhuus. Jos ei pääse, minusta luonnollisesti näyttää, että sen edessä on säälittävä vanhuus. Lukeminen on kuin vuoropuhelua, joka on samalla kulttuurikokemus, mutta myös kevyt, naurunpurskahduksiakin tarjoava elämys. – Kun päivämme alkavat olla vähissä, jokainen niistä kannattaa poimia erikseen tarkan ja kiinnostuneen havainnoinnin kohteeksi. Emeritusprofessori Antti Eskola rohkaisee päättämään itsenäisesti, mitä loppuelämältään haluaa ja tekemään niin Omanlainen vanhuus paras T ampereen yliopistossa elämäntyönsä tehneen sosiaalipsykologian emeritusprofessorin Antti Eskolan, 82, uusi kirja Vanhuus on herkullista ja sivistävän antoisaa luettavaa. Emeritusprofessori käy läpi avoimesti omaa elämäänsä sekä arvioivasti lukuisia ikääntymiseen liittyviä tutkimuksia peilaten niihin omia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Ja noin 230 sivun jälkeen on mahdollista olla yhtä seesteinen kuin Antti Eskola, kun kuolemakin on arvioitu. Näin Eskola vertaa Ari-Pekka Huhdan teokseen Talventörröttäjät miettiessään luomakunnan elämänkiertoa kevään versoista talven kalmoon. Lukija tempautuu mukaan ja vertaa omaankin elämäänsä, menneeseensä ja tulevaansa. • Entäs ne ihmiset, jotka ovat kuusikymppisinä kroonisesti sairaita ja tarvitsevat 75-vuotiaina päivittäistä apua, mutta haluaisivat siitä huolimatta elää hyvää elämää ja saada osakseen kunnioitusta. tään tavallisesti ”tartu hetkeen”. – Itsekin mietin joskus, mahtaako nimenomaan sosiaaliseen mediaan tarrautunut sukupolvi päästä riippuvuudestaan eroon edes vanhana
"Meidän merkitysmaailmamme on muuttunut jo olennaisesti toisenlaiseksi kuin ympärillämme pyörivien tutkijoiden, asioitamme järjestelevän virkakoneiston ja näiden asettamissa puitteissa toimivien vanhustyöntekijöiden merkitysmaailma.” ”Vaikka tunnenkin monet suomalaisista vanhenemisen tutkijoista henkilökohtaisesti, rohkenen sanoa, että aina kun he puhuvat ”hyvästä” tai peräti ”onnistuneesta” vanhenemisesta, poistan pistoolistani varmistimen. Emeritusprofessori Antti Eskola rohkaisee päättämään itsenäisesti, mitä loppuelämältään haluaa ja tekemään niin . 15 . En minä tutkijoita halua ampua, vaan kritiikin ase kohdistuu siihen, millaisia otaksumia noihin sanoihin kätkeytyy.”
– Entä sitten, kun eteen tulee uusia tehtäviä, joita en enää kykene oppimaan, tai vanhoja, joista en enää kykene suoriutumaan. Mitä uutta vielä voisin. – Viehätyin nimenomaan siitä kaunokirjallisesti tai peräti runollisesti rikkaasta sanastosta, jolla väsymystä on kuvattu. Esimerkiksi jatkuvan oppimisen vaatimus alkoi tuntua vähemmän kuristavalta tutustuttuani amerikkalaisen psykologin Laura L. – Kyllä, tuon tuntemuksen tunnistan omakseni aika usein. – Nimenomaan vanhuutta tutkiskeltaessa kyetä on tärkeä modaliteetti (tapahtuman laatu). Voisin silloin huokailla kuin Eino Leino: Uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka! Liikaako lienee pantukin paatinen taakka. Kolmas, tuntea , sen sijaan liittyy jälleen toimijaan itseensä, ”ihmisen perusominaisuuteen arvioida, arvottaa, kokea ja liittää kohtaamiinsa asioihin ja tilanteisiin tunteitaan”. Eikö nyt edes vanhana voi käyttää ruuanlaitossaan rauhallisin mielin sokeria, kermaa ja suolaa, jos niistä pitää, eikä hermostuneesti seurata koko ajan vaihtuvia ruokasuosituksia. Unelias – nääntynyt. Mäkelä aloittaa sanakirjamääritelmästä, jonka mukaan väsymys tarkoittaa muun muassa uneliaisuutta, voimattomuutta, uupumista ja nääntymistä. Jyrkämän kaaviossa on haluamisen, osaamisen ja kykenemisen lisäksi vielä kolme muuta modaliteettia. Jos jatkuvasti väsynyt vanhus tuntee, että häneltä on hävinnyt aloitekyky, ja hän ei jaksa eikä saa mitään aikaan, on ymmärrettävää, jos hän myös masentuu.” misen, täytymisen, voimisen, haluamisen ja tuntemisen vuorovaikutukselliseen dynamiikkaan ihminen törmää jatkuvasti elämässään, erilaisissa arjen tilanteissa”, Jyrkämä kirjoittaa. Antti Eskola on suomalaisen sosiaalipsykologian uranuurtaja ja nousi 1960-luvulla suomalaisten yhteiskuntatieteilijöiden kärkijoukkoon erityisesti sosiologian tutkimusmenetelmiä käsittelevillä kirjoillaan. Vanhuuden väsymystä jo itsekin kokeneena Eskola on viehättynyt Tiina Mäkelän väitöskirjan sivuista, joilla hän keskustelee väsymyksen olemuksesta. Vanhuudessa väsymys on usein pitkäkestoista tai peräti pysyvää, ja levättyään vanhus on yhtä väsynyt kuin ennen lepohetkeä. Ehkä noissa lauseissani voi nähdä vanhan ihmisen halua irtautua hänelle tuputetuista tämän maailman erinomaisuuksista omaan, itse rakenneltuun merkitysmaailmaan. vaatimuksella, joka herättää minussa vastahakoisuutta ja epäluuloja. Ja nauttia punaviinistä mielensä mukaan, jos maksa kerran kestää. Pitääkö vielä tässäkin iässä rasittaa itseään ”elinikäisen oppimisen” ”Terveyskeskuksen vanhusjumppaan en lähde raajojani heiluttelemaan, mutta lehtiä haravoin ja saunapuita pienentelen mökillä oikein mielelläni. – Samaa lajia on myös jo mainitsemani Carstensenin teoria, jossa motiivit jaetaan kahteen joukkoon eli tiedollisiin, kuten pyrkimys oppia uutta, sekä sosiaalisiin ja emotionaalisiin, kuten omien tunteiden säätely. Se pätee myös nuoreen, jonka aikaperspektiivi on jostain syystä lyhyt ja rajallinen, Eskola muistuttaa. Carstensenin tutkimuksiin. Kaksi niistä liittyy toiminnan ympäristöön: täytyä pakkoihin, välttämättömyyksiin, esteisiin ja rajoitteisiin; voida taas tarjolla oleviin mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoihin. Väsymys on vihje tulevasta Mäkelä huomauttaa, että vanhuksen väsymys on vakavasti otettava ?. Niiden mukaan on luonnollista, että kun edessä oleva aikaperspektiivi lyhenee, motiivit uuden oppimiseen siirtyvät sivuun antaen tilaa sosiaalisille ja emotionaalisille motiiveille, kuten oman elämän, sen mielekkyyden ja ihmissuhteiden pohdiskelulle. Täytyykö vielä. Edelliset ovat vallitsevia silloin, kun edessä oleva aika näyttää pitkältä ja rajattomalta, ja jälkimmäiset, kun aikaperspektiivi on lyhyt ja rajallinen, niin kuin vanhuksella. Jyrki Jyrkämä kirjoittaa, että siinä ”on kyse ensisijaisesti fyysisistä ja psyykkisistä kyvyistä ja kykenemisistä”. Kenties he surkuttelevat minun vanhuuttani, josta sosiaalisen median rikkaudet puuttuvat. 16 tuutta ja turvallisuutta. – Tällaisia kiinnostavia kysymyksiä vanhan ihmisen kannattaa itselleen aika ajoin tehdä, Eskola sanoo. Samalla vuosikymmenellä hänestä kasvoi yksi akateemisen vasemmiston kärkinimistä ja yhteiskunnallinen osallistuja.. Mitä sellaisia olen viimeksi oppinut tai opetellut. ”Tähän osaamisen, kykene”Nuori ja terve ihminenkin voi raskaan suorituksen jälkeen olla lopen uupunut, mutta lepo poistaa väsymyksen. Eskola kysyy. – Joskus niihin löytyy helpottavia vastauksiakin. Ne voi myös yhdistää puhumalla ”ruumiillismielellisestä” toimintakyvystä, joka vaihtelee tilanteesta toiseen ja jossa vanhetessa tapahtuu muutoksia. – Nääntyneeksi en itseäni tunne, mutta kelpaisiko uupumus. – Vieläköhän minä tulen ennen kuolemaani hankkimaan jotain uutta osaamista, uusia tietoja ja taitoja. Teoria ei kuitenkaan kuvaa pelkästään vanhan ihmisen maailmaa
Tärkeintä on, että elämä lyhyenä odotusaikana on paitsi työteliästä myös mukavaa. Näin vanhalle kuolema on pelkkä helpotus. Toisaalla vanha ihminen itsekin osallistuu tähän keskusteluun ja saattaa käyttää väsymystä myös hyväkseen. Helpotuksen tunne syntyi vasta kun valintapäätös oli tehty ja sille keksitty perustelut, jotka oma yksilöeettinen ja yhteiskuntajärjestelmän oikeudenmukaisuutta koskeva moraalinen ajatteluni saattoi hyväksyä.” vaiva, koska se antaa varhaisen vihjeen siitä, että toimintakyky on heikkenemässä ja palvelujen tarve kasvamassa. – Onhan väsynyt vanhus joka tapauksessa vaaraton olento. Väsymyksestä voi tulla ”osa sosiaalista peliä, jossa irtaudutaan velvoitteista ja otetaan vapaus uppoutua omaan itseen”. Jään vain odottelemaan välttämätöntä. Sitä vastaan taistellaan ja aktiivisesta ikääntymisestä se pyritään karsimaan tykkänään pois”, Mäkelä kirjoittaa. Vanhan ihmisen vä”Kun muistelen omia kipujen, liikkumisvaikeuksien tai ambulanssimatkoihin johtaneiden sairauskohtauksien hetkiä, vaadittiin noina hetkinä todella suuria ponnistuksia, kärsivällisyyttä, itsehillintää ja kekseliäisyyttä. – Siinä muutamia hyviä vihjeitä meille vanhoille, jotka yritämme tulla toimeen tämän maailman hankalien paineiden ja sosiaalisten odotusten kanssa. Lapsuuteni maalaiskulttuurissa en muista havainneeni tällaista ajattelua. Se antaa ikääntyneelle ”mahdollisuuden rakentaa roolin ja jopa pakopaikan arjesta”. Sen huomaaminen edellyttää kuitenkin jotain, mihin psykologit ovat viime vuosina viitanneet sanalla mindfulness eli tietoisuustaidot. Sillä tarkoitetaan keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen mutta tarvittaessa myös poishäivyttämiseen, sen sijaan että murehdittaisiin menneitä tai oltaisiin huolissaan tulevasta.” symykseensä, se herättää epäluuloja. Jos ei tutkija ole tästä kiinnostunut, niin me vanhukset voimme itse kysyä sitä itseltämme, pohtii Antti Eskola. Siksi sitä ei voida pelkistää vain fyysiseksi oireeksi tai yksilöpatologiaksi. symys sallittiin luonnollisena asiana, Eskola muistaa. – Tuollaisessa kulttuurissa väsymystä voidaan pitää merkkinä, että ihminen on antanut periksi. ”On kysyttävä, mitä ulkokohtaisilla mittauksilla havaitut muutokset merkitsevät tutkimuksen kohteena olleille ihmisille itselleen. Jos nuori ihminen yrittää väistää jotain ikävää asiaa vetoamalla vä. Eipä tarvitse sitä nyt millään keinoin itse avittaa. ”Ehkä sydän tätä menoa kohta pysähtyy, mutta sittenhän täältä päästään. 17 . ”Toimeliaisuutta ja aikaansaannoksia korostavassa kulttuurissamme väsymys ei ole suotavaa. Ikääntyneiden väsymys on monisäikeinen ilmiö, jonka taustalla on ihmissuhteisiin, itseluottamukseen ja elintapoihin liittyviä seikkoja. . Vanhan ihmisen esittämänä sama perustelu alkaa käydä täydestä ja voi olla omiaan herättämään pikemminkin myötätuntoa. Teksti: Terttu Iiskola Kuvat: Vastapaino Lukuelämys: Antti Eskolan Vanhuus-kirja, Vastapaino 2016
18 Valtaosa vatsavaivoista hoidettavissa itse Ruokavalio, liikunta ja terveet elämäntavat auttavat valtaosaan toiminnallisista vatsavaivoista. Hälyttävissä oireissa on aina syytä hakeutua lääkäriin. Yli 55-vuotias ihminen, jolla ylävatsakivut alkavat uutena oireena, lähetetään tähystystutkimukseen. Yli 50 vuoden iässä uutena alkavat oireet tai missä iässä tahansa selvästi pahenevat oireet ovat aina syy tutkimukselle, sillä oireiden taustalla voi olla myös elimellisiä syitä. Elimellisten syiden mahdollisuus vatsavaivoissa kasvaa iän myötä . Myös uutena ilmenevät, paksusuoliperäiset oireet 55-60-vuotiaalla ovat aina syy jatkotutkimuksiin.
Niin ikään yleistyviä sairauksia ovat tulehdukselliset suolistosairaudet kuten haavainen ?. Suolistoperäiset, toiminnalliset vatsavaivat eivät ole vaarallisia, vaikka ne voivatkin heikentää elämänlaatua. – Ylävatsavaivoista valtaosa on toiminnallisia, sillä niiden vuoksi tähystykseen ohjatuista tutkittavista yli 80 prosentilla tähystyslöydös on normaali, Färkkilä kertoo. Suolistooireet ja kivut vastaavasti lisäävät stressiä, jolloin noidankehä on valmis, Helsingin yliopiston, gastroenterologian yksikön ylilääkäri, professori Martti Färkkilä kertoo. Ruokavalio onkin hyvä sovittaa omaan elämänrytmiin ja kiristää dieettiä oireiden pahetuessa, Färkkilä sanoo. paksusuolen tulehdus ja Crohnin tauti. Ruokavalion ohella liikunta edistävät vatsan ja suoliston terveyttä. Ruokailun jälkeinen kipu voi puolestaan johtua mahalaukun supisteluhäiriöistä tai siitä, että mahalaukun venytys ruokaillessa aiheuttaa kipua. Maitohappobakteerit, eli probiootit voivat tutkimusten mukaan auttaa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivää. – Valtaosa vatsavaivoista johtuu toiminnallisista syistä, joihin voi itse vaikuttaa elämäntavoilla, ruokavaliolla ja liikunnalla, professori Martti Färkkilä sanoo. – Oireet syntyvät, kun suolahappo nousee vatsalaukusta ruokatorveen. Kuva: Ari Aalto Vakavia, jatkotutkimuksia vaativia oireita ovat esimerkiksi ylävatsakipu, johon liittyy oksentelua, ruoan takertumista, nielemisvaikeuksia ja laitumista. – Paksusuolen syöpä lisääntyy länsimaissa elämäntapoihin liittyen. Suoliston ja stressin yhteyden vuoksi ihminen voi lomallaan sietää sellaisia ruoka-aineita, joita ei voi kovan paineen alla nauttia. Ylävatsalla tuntuvat oireet saattavat olla peräisin mahalaukusta tai suolistosta ja samalla potilaalla voi esiintyä oireita sekä suoliston että mahalaukun aiheuttamana. Terveillä elämäntavoilla hoitaa toiminnallisia vatsavaivoja ja ennaltaehkäistä elimellisiä sairauksia. Suolistoperäisissä vaivoissa oireena on turvottelua, ilmavaivoja ja suolen toiminnan muutoksia. M oni kärsii nykyisin erilaisista vatsavaivoista. Väestörekisteriotokseen ja kyselytutkimukseen perustuen noin viisi prosenttia suomalaisista sairastaa ärtyneen suolen oireyhtymää. Suolistoperäisiä vatsavaivoja voi hoitaa itse pitkälle elintapamuutoksilla ja ruokavaliolla. Oireena voi olla turvotusta, närästystä tai suolen toimintahäiriöitä. – Punaisen lihan ja alkoholin lisääntynyt käyttö ja vastaavasti niukkakuituinen dieetti, ylipaino ja vähäinen liikunta ovat tässä keskeisessä asemassa. Tavallisimmat syy vaivoihin ovat toiminnallisia. – Toiminnallisissa vatsavaivoissa psyykellä ja stressillä on merkittävä rooli. – Tulehdukselliset suolistosairaudet voivat liittyä ruokavaliomuutokseen ja ympäristömme muutokseen, jossa entisenlaista kontaktia maaperäbakteereihin ei ole.. 19 . . Röyhtäily on tavallisesti seurausta stressin tai hotkimisen aiheuttamasta ilman nieleskelystä. – Toiminnallisena ylävatsaoireena (dyspepsiana) voi olla täyttymisen tunnetta, mikäli vatsalaukku ei laajene normaalisti ruokailun yhteydessä. Elämäntavoilla vatsavaivat kuriin Vaikka elintavoilla, ravinnolla liikunnalla ja stressillä on vaikutuksensa etenkin toiminnallisiin vatsavaivoihin, on ruokavaliolla yhteys myös elimellisiin vatsasairauksiin. Lista on pitkä, mutta esimerkiksi viinirypäleet, sipulit, kaalit ja palkokasvit kuuluvat vältettävien ruoka-aineiden joukkoon. Elimellisten syiden mahdollisuus vatsavaivoissa kasvaa iän myötä Närästystä ja ylävatsakipuja Suolistoperäisten vaivojen ohella ylävatsalla tuntuvia vatsavaivoja ovat refluksioireet, eli närästely ja röyhtäily. Stressi saa aikaan sen, että reagoimme herkemmin suolistosta tuleville ärsykkeille, toisin sanoen stressi lisää suoliston viskeraalista hypersensitiivisyyttä. – FODMAP-dieetissä ruokavaliosta karsitaan pois kaasua muodostavat ruoka-aineet
Jos suvussa esiintyy paksusuolen syöpää, kannattaa myös hakeutua tutkimuksiin. . Mikäli vasta-aineet ovat keliakian suhteen koholla, mutta sairaus ei ole vielä puhjennut, taudin syntyä voi ehkäistä välttämällä viljaa. Sen sijaan yli 55-vuotias, jolla ylävatsakivut alkavat uutena oireena, lähetetään tähystystutkimukseen. Yli 55-vuotias ihminen, jolla ylävatsakivut alkavat uutena oireena, lähetetään suoraan tähystystutkimukseen. Uutena oireena on viljayliherkkyys, jonka oirekuva muistuttaa ärtyvää suolioireyhtymää tai keliakiaa ilman, että henkilö sairastaa kyseistä tautia. Ruokavaliolla voi hoitaa sairautta, stressi puolestaan pahentaa oireita. Suolistoperäiset vaivat, joiden yhteydessä esiintyy verenvuotoa ja laihtumista ovat niinikään syy jatkotutkimuksille. – Vakava, jatkotutkimuksia vaativia oire on esimerkiksi ylävatsakipu, johon liittyy oksentelua, ruoan takertumista, nielemisvaikeuksia ja laihtumista. Teksti: Tuula Kolehmainen. Elimellisten syiden todennäköisyys vatsavaivoissa lisääntyy 50-60 ikävuoden tietämillä. Kaikki pahanlaatuiset kasvaimet ja esimerkiksi divertikuloosi lisääntyvät iän myötä, Färkkilä muistuttaa. Hälyttävissä oireissa tutkimuksiin Vaikka valtaosa vatsavaivoista on hoidettavissa elämäntapojen muutoksella, Färkkilän mukaan hälyttävät oireet ovat aina syy hakeutua lääkäriin ja jatkotutkimuksiin. 20 Elämäntapaja ruokavaliomuutoksilla voi vaikuttaa muihinkin elimellisiin sairauksiin kuten sappikivitautiin ja divertikuloosiin, eli suolen umpipussitautiin, jossa paksusuolen seinämään on syntynyt pullistumia eli divertikkeleitä. . – Vuosia kestäneissä ylävatsavaivoissa laktoosi-intoleranssin ja keliakian mahdollisuus tutkitaan ja suljetaan pois kertaalleen. Mikäli parikymppiselle ilmaantuu ylävatsakipuja, on pieni todennäköisyys, että tähystyksestä löytyisi mitään hälyttävää. – Uutena ilmenevät, paksusuoliperäiset oireet 55-60-vuotiaalla ovat aina syy jatkotutkimuksiin. Varttuneemmalla henkilöllä tautikirjo, jota lähdetään epäilemään, on siten aivan erilainen kuin nuorella henkilöllä. Oireiden pysyminen samantyyppisinä ja pitkäaikaisuus kertoo usein niiden hyvänlaatuisuudesta. Suomessa varttuneempaa väestöä ei vielä toistaiseksi rutiininomaisesti seulota paksusuolen syövän varalta, toisin kuin esimerkiksi Saksassa, Puolassa tai Yhdysvalloissa, Matti Färkkilä toteaa. – Oleellista on suosia vähärasvaista ja runsaskuituista ruokavaliota ja välttää liiallista punaisen lihan syöntiä, unohtamatta liikuntaa ja alkoholin kohtuukäyttöä, Färkkilä sanoo. Silloinkin kannattaa hakeutua lääkäriin, jos suoli on ennen toiminut täysin normaalisti ja säännöllisesti, mutta ummetus tai ripuli alkaa yht’äkkiä vaivata. Jopa viisi prosenttia suomalaisista sairastaa ärtyneen suolen oire-yhtymää. – Mitä enemmän ikävuosia kertyy, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että vatsavaivojen taustalta löytyy elimellisiä syitä. Mitä enemmän ikävuosia kertyy, sitä suurempi on riski, että vatsavaivojen taustalta löytyy elimellisiä syitä. Ikä lisää elimellisten sairauksien riskiä Färkkilän mukaan vatsavaivoissa iällä on merkitystä