Hyvä Elämä 06/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

H yvä E lämä 5,90 6/2023 – 8,50 Terveyttä ja hyvinvointia senioreille • Seksi kuuluu joka ikään • Ilmasto ja ihmiset parasta Thaimaan talvissa • Aivot aktivoituvat, kun kädet liikkuvat ’’Nykyisessä elämäntavassa on liian vähän huumoria’’ Filosofian tohtori ja psykologi Pekka Sauri: ”Kaikesta kyllä selvitään” Lampaiden rapsuttelu avaa aistit ja muistot Miehen hyvinvointi alkaa pienin askelin Mielikin virkistyy, kun syö hyvin
65-vuotiaiden miesten odotettavissa oleva elinikä oli toissa vuonna 18,5 vuotta. Sama koskee muutoksia sokeriaineenvaihdunnassa. Miehen ei tarvitse ryhtyä suuriin muutoksiin ainakaan äkkiä. Myös arki tarjoaa paljon mahdollisuuksia liikuntaan. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Kaikenlainen fyysinen aktiivisuus on hyödyllisempää kuin paikallaan olo, riippumatta harjoitteen laadusta ja siihen käytetystä ajasta!. Liikunta on yksi kaikkein parhaimmista tavoista satsata terveyteensä. Kaprakka toteaa kuulleensa monen miehen sanovan, että he tuntevat itsensä täysin terveiksi. Hoitamattomana tila voi konkretisoitua niin sanotusti päätepysäkillä, kun sydäntai aivoinfarkti iskee yllättäen. Kannattaa aloittaa rauhallisesti. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 6/2023 H yvä E lämä Liikkeelle pienin askelin MIESTEN KESKIMÄÄRÄINEN elinikä on noussut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään sanotaankin, että 70 vuoden ikä vastaa aikaisempaa viisikymppistä. Elimistö tottuu esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen, koska se kohoaa yleensä hyvin hitaasti. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus vähentää monien sairauksien riskiä ja antaa lisäpuhtia arkeen. Fyysisten sairauksien lista pitkä, mutta huono fyysinen kunto aiheuttaa myös psyykkisiä ongelmia, jotka vaikuttavat merkittävästi elämän laatuun. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Kannen kuva: Minerva Kustannus/Damien Hayes Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Kävele reippaasti asioille ja jätä auto talliin, vietä vähemmän aikaa tv:n ja tietokoneen ääressä, seiso ja kävele, kun puhut puhelimessa, valitse portaat hissin sijaan ja tee muuten vain kävelylenkki. 0407291445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 62 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 66 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 50 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 53 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy marraskuun alussa. KUTEN LIIKUNTALÄÄKETIETEEN erikoislääkäri Jarmo Karpakka tämän lehden jutussa toteaa, liikunnan aloittamisessa on loppujen lopuksi kyse paljolti viitseliäisyydestä. Mutta mikään ei tule ilmaiseksi. Pienetkin askeleet riittävät aluksi. Jotta mies voi ikääntyessään hyvin ja olisi energiaa ja voimia elää täysipainoista ja kokemuksia täynnä olevaa elämää, on miehen pidettävä hyvää huolta itsestään. Puutarhatyöt, siivous ja lumenluonti ovat myös hyvää arkiliikuntaa. Nykyään on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että säännöllinen liikunta ja treeni alentavat riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin, jotka ovat eniten kuolemia aiheuttava sairauksien ryhmä Suomessa. H yvä E lämä 3 . Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, on miesten elinajan odote tänään yli 79 vuotta. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa
60 Kylmäja avantouintikausi on alkamaisillaan. 45 Aivotutkija Minna Huotilainen rohkaisee ikäihmisiä käsitöiden tekemiseen. 64 Kahden naisen pienyritys, Amorin peräänkuuluttaa senioreita arvostamaan ja hoitamaan omaa seksuaalisuuttaan. 98 Ristikkoa ratkomaan! 82 Jenni Järvinen toteutti kesällä suuren haaveensa kuvata karhuja. 4 . H yvä E lämä Sisältö 6/2023 16 Filosofian tohtori ja psykologi Pekka Sauri kehottaa suhtautumaan tulevaisuuteen optimistisesti. 11 Varamummo muistelee kokemuksiaan lapsen saamisesta. 32 22. 15 Terveysuutisia 18 Kokemus elämän merkityksellisyydestä saattaa olla jopa tärkein sairauksia ennaltaehkäisevä tekijä, toteaa neurologian erikoislääkäri ja professori Markku Partinen. – Aika lailla käsi kädessä menee se, että mikä tekee hyvää suolistolle, tekee hyvää myös mielelle, toteaa ravintoterapeutti ja tutkija Leena Putkonen. 22 Suomalaisen yli 50-vuotiaan miehen terveys kulminoituu monella tavoin vyötärön ympärysmittaan. Kylmäaltistus vahvistaa kehon immuunipuolustusta. Metsän kuningas astelikin hänen kuvattavakseen. 28 – Hyvällä kunnolla on suora yhteys arjen hyvinvointiin, toteaa Hannu Lähteenmäki, 68. 42 Henkirikoksella on aina enemmän kuin yksi uhri. 12 Mitä kuuluujutussa Nato-Suomi kutsui Kimmo Salomaan takaisin työelämään. 52 Propolis on luonnon oma antibiootti. 70 Herkullista syötävää sadonkorjuuajan resepteillä. 32 Tutkija Leena Putkonen toteaa, että mieli voi hyvin, kun suolisto voi hyvin. 40 Psykologian professori Lea Pulkkinen muistelee, miten hänen mummunsa oli tärkeä turvasatama. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jarmo Karpakka kehottaa suomalaista miestä ottamaan askelia päivittäin
Jakaminen vähentää ahdistusta Periaatteessa ahdistus ja pessimismi puolittuvat jakamalla. – Moni miettii, voiko tulevaisuuteen suhtautua positiivisesti. Itseään kannattaisi aina välillä muistuttaa niistä päämääristä, joita varten meillä on teknologisia välineitä. Niistä rakentuu helposti negatiivinen ja ahdistava kuva sekä nykyhetkestä että tulevaisuudesta, mutta silti kaiken ahdistavan uutisoinnin läpi löytyy aina positiivisiakin asioita. Keskustelu liittyy samaan asiaan. Saurin mukaan jakaminen muiden ihmisten kanssa onkin ensimmäinen askel, jolla saadaan käännettyä asennetta ja tulevaisuusmasennusta myönteisemmäksi. – Helposti käy niin, että välineet muuttuvat itsetarkoitukseksi. H yvä E lämä Sielun peili peili K oronan, Ukrainan sodan ja kaiken yläpuolella olevan ilmastonmuutoksen vuoksi olemme eläneet pitkän aikaa monikriisien maailmassa. Teksti: Liisa Airaksinen. – Toisaalta näihin suunnitelmiin ei oteta mukaan sellaisia ihmisiä, jotka sanovat, ettei niistä kumminkaan mitään tule. – Nyt käydään keskustelua siitä, pitäisikö koululaisilta ottaa puhelimet pois eli vähentää lasten ruutuaikaa. – Jos kykenee jakamaan ahdistuksiaan toisten kanssa, huomaa monesti, ettei ole yksin tunteidensa kanssa, vaan kaikilla on enemmän tai vähemmän samankaltaisia kokemuksia. 6 . Tilanne on saanut filosofian tohtorin, psykologin ja kirjailijan Pekka Saurin mielestä monet ihmiset, etenkin nuoret ahdistumaan. Sauri näkee, että uutisoinnissakin helposti nostetaan esiin vain kielteisiä asioita, mikä on sinänsä luonnollista, koska uutisiksi nousevat poikkeamat normaalista. – Nämä poikkeamat ovat usein onnettomuuksia, epäonnistumisia ja sotia ja muita vastaavia. Välineet ovat saaneet itsetarkoituksellisen aseman ja päämäärät hukkuvat niiden alle. En olekaan ainoa, joka ajattelee näin. Eikä siitä tule mitään, jos koko ajan ajatellaan, ettei niistä mitään tule. Tulevaisuuteen voi ja pitää suhtautua positiivisesti ja optimistisesti. Jakamalla häviää poikkeavuuden tunne. Sauri neuvoo myös pitämään päämäärät ja välineet erillään toisistaan. Ilman uskoa tulevaisuuteen elämä ei ylipäänsä voi jatkua, hän korostaa. Tämä hyvin yksinkertainen ihmiselämän totuus kannattaa pitää mielessä. Teknologia on kehittynyt valtavasti viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana, erityisesti viestintäteknologia kaikkine sähköisine viestintäalustoineen. Ja unohtuu, että ne ovat ainoastaan välineitä tärkeiden päämäärien toteuttamiseen. – Ihmisen toimintaan on sisäänrakennettuna se, että tehdään tulevaisuudensuunnitelmia ja yritetään toteuttaa niitä käytännössä. Vastuu yhteisöllisyydestä päättäjillä Saurin mielestä päättäjien rooli on vahvistaa yhteisöllisyyttä eikä rikkoa sitä sekä jatkuvasti muistuttaa niistä tärkeistä päämääristä, joita ”Kaikesta kyllä selvitään” Filosofian tohtori ja psykologi Pekka Sauri kehottaa suhtautumaan tulevaisuuteen positiivisesti ja optimistisesti, jotta elämä ylipäätään voisi jatkua
Sielun peili peili –?Tuntemustensa jakaminen toisten kanssa usein hälventää omaa ahdistusta ja tulevaisuudenpelkoja. Kuva: Minerva Kustannus/ Damien Hayes. H yvä E lämä 7 . . Sitä huomaa, että moni muukin tuntee tavalla tai toisella samoin, sanoo Pekka Sauri, filosofian tohtori, psykologi, kirjailija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu
Jos he eivät sitä osaa, seuraavissa vaaleissa pitää vaihtaa päättäjiä. H yvä E lämä Sielun peili peili Pekka Saurilla on Helsingissä monia lempipaikkoja, joista Kauppatori on yksi. – Sanoisin, että olimme oikeilla jäljillä liikettä perustettaessa. Nimenomaan teknologian kehitys on entisestään vähentänyt kansallisten rajojen merkitystä. Syttyykö ydinsotaa. Uutiset maailmalta kuitenkin vähän ahdistivat häntä. Sauri oli 70-80-lukujen taitteessa mukana perustamassa Vihreää liikettä. Olin vähän introvertti lapsi, enkä mennyt vanhemmiltani kysymään, mitä tapahtuu. Kuva: Helsingin kaupunki ’’Teknologian kehitys on entisestään vähentänyt kansallisten rajojen merkitystä.’’ kohti ollaan pyrkimässä niin kansakuntana kuin koko ihmiskunnan tasolla. 8 . Sauri uskoo, että meidän suomalaisten erittäin nopea kääntyminen Nato-jäsenyyden kannalle oli seurausta ainakin osittain historiallisista mielikuvista. Päättäjien pitäisi kyetä näkemään päivänpoliittisten riitojen yli. Sodan kokeneita suomalaisia on päivä päivältä vähemmän, mutta suurin osa meistä on kokenut sodanjälkeisen ajan ja kylmänsodan vuodet. Taustalla oli ajatus siitä, että yhä suurempi osa kansallisista ongelmista onkin ylikansallisia, ja ne pitää nähdä laajemmassa mittakaavassa kuin pelkästään oman valtion piirissä. Hän oppi lukemaan nelivuotiaana ja luki sanomalehtiä viisivuotiaana. – Helsinki on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen yhdistelmä suurkaupunkia ja kylää, kaupunkiyhteisö, jonka ydintä ovat helsinkiläiset ja helsinkiläisyys, sanoo Sauri, joka on aina asunut Helsingissä lukuun ottamatta Hämeenlinnan-kouluvuosiaan ja kolmea vuotta Lontoossa. – Näistä päämääristä ei saa tinkiä. Riskialtis tilanne näkyi uutisotsikoissa ja toi minulle epämääräistä ahdistusta, kun ei tiennyt, mitä maailmassa tulee tapahtumaan. Helsinki on kuitenkin hänen mielestään paljon enemmän kuin vain paikka. Tuleeko maailmanloppu?. Kansalaiset varmaankin seurailivat sitä. Ydinsodan uhka oli todellinen, kun Neuvostoliitto toi ydinohjuksia Kuubaan ja uhkasi niillä USA:ta. Mutta Ukrainan sodan sytyttyä sekä päättäjät että kansalaiset muuttivat hyvin nopeasti aikaisempaa varovaista näkemystään Natosta. Esimerkiksi ympäristöongelmat eivät tunne rajoja. – Sotilasliiton alhainen kannatus ennen Ukrainan sotaa johtui pitkälti siitä, etteivät päättäjät, presidentti ja hallitus, olleet asiassa aloitteellisia. Lyhyen aikavälin riitely kuitenkin helposti hautaa alleen suuremmat päämäärät, niin kuin kesän aikana on nähty. Lapsen oli niitä vaikea ymmärtää eikä hän osannut asettaa niitä mihinkään kehykseen. – Muistan esimerkiksi Kuuban kriisin 61 vuotta sitten vuonna 1962. Uutistarjonta niukempaa Sauri kuvaa elämäänsä lapsuudessa turvalliseksi. – Venäjän hyökkäys naapurimaahansa on monella meistä, minullakin, nostanut voimakkaasti pintaan talvija jatkosodan aikaisia asetelmia ja mielikuvia itärajan takana vaanivasta uhasta, oli sen nimi mikä hyvänsä. Se on sitä demokratiaa. Yritin vain omin päin pähkäillä asioita
Ilmastonmuutos, pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat saaneet tulevaisuuden näyttämään arvaamattomalta ja hallitsemattomalta. Meillä ei ollut televisiota. – Vanhemmat halusivat lukea lehteä aamukahvipöydässä. Sauri luo kirjassaan optimismia nykyisessä ennustamattomassa ja epävarmassa maailmantilanteessa. Mieleeni on jäänyt, että olin todella helpottunut, kun uutisissa sanottiin, että kriisitilanne oli lauennut. Listasin siis ne alat, joita Mielenrauha levottomassa maailmassa Pekka Saurin syyskuussa ilmestynyt kirja on nimeltään Mielenrauha levottomassa maailmassa. – Kun olin lapsi, uutistarjonta oli paljon niukempaa. Kansakouluikäisenä Sauri laittoi herätyskellon soimaan aamukuudelta, jotta hän ehtisi lukea sanomalehden ennen kuin vanhemmat heräsivät. Radiossa oli kaksi kanavaa ja niillä lähetystauko keskellä päivää. Lukion ensimmäisellä luokalla hän sai ammatinvalinnan tunnilla tutkittavakseen opetushallituksen julkaiseman oppaan tarjolla olevista opiskelualoista. Sielun peili peili Pekka Sauri 69-vuotias. . Sen takia minun piti herätä aikaisemmin, jotta ehdin lukea sen ennen heitä. Elämän motto: Kaikesta selvitään. Viime vuosien jatkuvat kriisit ovat syösseet meidät uuteen epävarmuuden aikaan. Hänen mukaansa kirjan nimi kiteyttää hyvin sen sisällön ja tarkoituksen. Miten tästä kaikesta selvitään. Sauri tarjoaa kirjassaan tapoja mielenrauhan löytämiseen levottomassa maailmassa ja luo uskoa siihen, että ihmiskunnan parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin. Asuu yksin, lapset aikuisia, seurustelusuhteessa. Ammatiltaan filosofian tohtori, psykologi, kirjailija, Helsingin kaupunginvaltuutettu. Pekka Sauri tarjoaa tuoreessa kirjassaan tapoja mielenrauhan löytämiseen levottomassa maailmassa. Kuinka säilyttää myönteinen asenne ja toivo paremmasta tulevaisuudesta. Kuva: Minerva Kustannus – Huolet eivät olleet läsnä jatkuvasti, mutta oli semmoinen pohjavire, että maailmassa on erilaisia uhkia ja niiden kanssa täytyy jotenkin selvitä. Syntynyt ja asuu Helsingissä. Harrastaa musiikkia sekä luonnonvaraisten lintujen ja kasvien seurantaa. H yvä E lämä 9 . Suurimmaksi eroksi omien lapsuusvuosiensa ja nykymaailman välillä Sauri näkee sen, että erilaista tietoa tulee ympäri vuorokauden joka tuutista ja erityisesti yhdestä pienestä älylaitteesta. Yritin ottaa asioista selvää lukemalla ja kuuntelemalla radiosta ajankohtaiskatsauksia. – Minusta negatiivinen listaus oli hyvin käytännöllinen tapa selvittää, mitä halusin mennä opiskelemaan. Hän on julkaissut useita tietokirjoja ja yhden romaanin.. Joka-aamuisella painetulla lehdellä oli erittäin suuri merkitys ennen television aikakautta. Sauri kiinnostui psykologiasta nuoruudessaan tavallaan käänteisesti, vaikka muutkin alat kiinnostivat
Yöohjelma rupesi käymään Saurille fyysisesti rasittavaksi, vaikka se oli vain kerran viikossa. Vedin ohjelmaa 16 vuotta. Kuva: Uzi Varon en ainakaan halua opiskella. Kirjassani koetan kiteyttää mahdollisimman laajasti koko elämänaikaisen kokemukseni ja ymmärrykseni ihmisen ja ihmislajin tilanteesta ja tulevaisuudesta. Lontooseen minut vei iso stipendi, jonka olin saanut väitöskirjan tekemistä varten. –?Aluksi oli pientä hapuilua, mutta kokemus paransi koko ajan osaamistani ja kykyäni vastata ihmisille. Kun Saurin ystävä Teppo Turkki tuli käymään Lontoossa, he kuuntelivat yhdessä ohjelmaa radiosta ja miettivät, toimisiko konsepti Suomessa. Sitä mukaa kun ohjelma rupesi käymään henkisesti helpommaksi kokemuksen lisääntyessä, se rupesi käymään fyysisesti raskaammaksi iän karttuessa. Valintani pysyi koko lukioajan. Saurilta kului uusimman kirjansa fyysiseen kirjoitustyöhön nelisen kuukautta. BBC:n Lontoon paikalliskanavalla pyöri 80-luvulla kerran viikossa tunnin mittainen lähetys, jossa psykiatri ja psykologi vastasivat kuuntelijoiden kysymyksiin. – Jos kirjoittamisajan laskee hieman toisin, siihen meni 60 vuotta. Yölinja-ohjelman synty liittyy Saurin Lontoon-vuosiin. Siihen meni kolme vuotta ja väittelin tohtoriksi psykologian tieto-opillisista perusteista. Turkki veti sitä ensimmäisen puoli vuotta ja Sauri jatkoi. Turkki oli mukana perustamassa Helsinkiin ensimmäistä paikallisradiota, Radio Cityä vuonna 1985. Uuusiakin tilanteita tuli eteen vähemmän, kertoo Pekka Sauri, joka toimitti 16 vuotta radiossa Yölinjaaohjelmaa. Pyrin kirjassani luomaan optimismia suhteessa tulevaisuuteen, koska elämän pitää jatkua, Pekka Sauri sanoo. Se pyöri maanantain vastaisena yönä kello yhdestä puoli viiteen. Ajatus jäi itämään. HE ’’Pyrin kirjassani luomaan optimismia suhteessa tulevaisuuteen, koska elämän pitää jatkua’’. Ohjelmassa hän keskusteli sinne soittaneiden kuuntelijoiden kanssa. Vuosien aikana kävin suorissa lähetyksissä reilut 12 000 keskustelua. Niinpä pyrin opiskelemaan psykologiaa ja pääsin. 10 . –?Viikon puoliväliin mennessä olin toipunut edellisestä lähetyksestä, kun seuraava oli jo edessä. Jäljelle jäi psykologia. Seuraavana vuonna käynnistyi Yölinja. Se on mielestäni riittävä urakka yhdeltä ihmiseltä. Yhtä valvottua yötä en saanut mitenkään takaisin, kun en pystynyt seuraavana päivänä nukkumaan, kun oli muita töitä. H yvä E lämä Sielun peili peili Legendaarinen Yölinja Pekka Sauri toimitti Yölinja-ohjelmaa Radio Cityllä vuodesta 1987 vuoteen 1997, ja sen jälkeen viisi vuotta Ylen Radio Suomessa. Ylellä ohjelma oli kirjaimellisesti yöohjelma. –?Ohjelma oli minulle ainutlaatuinen paikka kuulla suomalaisten huolista ja ahdistuksista, mutta myös mielenterveydestä. Saurin käsityksen mukaan ohjelma loppui aikoinaan Ylen kanavauudistusten myötä
n n. Olin kyllä nähnyt ja ollut mukana koiran saadessa pentuja. n. Hoivahormonit mylläsivät ja olin valmis puolustamaan lastani kuin tiikeriemo omaa poikastaan, sähisten ja silmät leimuten. H yvä E lämä 11 . Ja varmaan äidiksi tulemisen kokemus vaihtelee eri ihmisillä. Mutta se voi olla myös pelottava tai masentava elämän vaihe. En ollut pitänyt itseäni äidillisenä ja hoivaavana naisena, mutta sellainen minusta tuli kymmenessä minuutissa pötkylän syntymän vuoksi. Ja niin sähisin ja raivosin minäkin, kun makuuhuoneeseemme tuli vauvaa katsomaan kolmen aikaan aamuyöllä pari humalaista miestä. Mietin, mitä lapselle tapahtuu, jos minä kuolen. n n. Ja kissaäiti sylkee ja puolustaa jälkeläisiään raivokkaasti. Meillä on hyvä neuvolajärjestelmä, mutta uskaltaako sielläkään kaikista ongelmista puhua. Vietin unettomia öitä imettäen, lypsäen ja huolissani. Voihan se olla, että jos muutoksesta kerrottiin, sitä informaatiota ei ollut mahdollisuutta vastaanottaa. n. Miten selviän ja osaan. Varmaan nykyisin hoidetaan tuo henkinen valmennuskin paremmin. HE Varamummo Varamu mmo Varamu mmo Äidiksi tulo on suuri elämänmuutos. S ain sen ihanan pötkylän 80-luvulla. Koiraäitikin stressaantuu, jos vieraat tulevat liian lähelle sen pentuja. En ymmärtänyt, miten minusta voi syntyä jotain niin kaunista ja ihanaa. n. Vähäiset yöunet, imetysvaikeudet, masennus, riittämättömyyden tunne, noin aluksi. Ja kantaa ne piiloon, jos kokee niitä jonkin vaaran uhkaavan. En vaan muista, että olisi kerrottu ja valmennettu isoa elämänmuutosta varten. n. Mutta joka tapauksessa äidiksi tulemisen vaikutuksista pitäisi kertoa riittävän selkeästi. n. Muutokseen varautumisessa auttaisi, jos voisi etukäteen saada tietoa tulevasta ja siitä, mistä voi hakea apua. Minä jouduin hurjaan hormonimyrskyyn. n Kahdeksankymmentäluvulla käytiin synnytysvalmennuksessa. Samassa iski hirveä huoli: olen vastuussa tuosta uudesta pienestä ihmisestä. Muutos on suuri. n Lapsen syntymä on riemullinen kokemus. n. Siellä maattiin lattialla ja rentouduttiin. Kai siellä hengitysharjoituksiakin oli. Rakastuin lapseeni heti hänet nähtyäni
12 . H yvä E lämä Mitä kuuluu. Samalla hakarististä tuli myös armeijan panssaroitujen ajoneuvojen tunnus ennen jatkosodan alkua. Sininen hakaristi sijoitettuna valkoiseen ympyrään määrättiin armeijan lentokoneiden tunnukseksi maaliskuussa 1918. Hakaristiä käytetään edelleen paitsi Ilmavoimien lipuissa ja joissakin joukko-osastotunnuksissa, myös monissa kunniamerkissä. Teksti: Juhani Karvonen. Nato-Suomi kutsui hänet kuitenkin takaisin työelämään. Nato avasi uuden uran entiselle sotilaalle Hanssin-Jukka on yksi harvoista maailmassa säilyneistä Douglas DC-2 lentokoneista, joka monien vaiheiden jälkeen saatiin kunnostettuna näytteille Tuulosen kauppakeskukseen. Kun hämeenlinnalainen Kimmo Salomaa jäi eläkkeelle puolustusvoimien palveluksesta yhdeksän vuotta sitten, oli hän suunnitellut eläkepäivikseen tekemistä. Koneen kyljessä Suomen ilmavoimien tunnus, joka oli käytössä jo paljon ennen toista maailmansotaa
Työnä vuoksi Salomaa viettää Norjassa 1-2 viikkoa kuukaudessa. Venäjä tekee kiusaa ja ärhentelee kuten oli jäsenyyden myötä odotettavissakin. Turvallisuustilanteen totaalinen, äkillinen muutos sai aikaan ennätysnopean liittymisprosessin. – Suomeen kohdistuvaan ilkeilyyn on varauduttava, mutta sille ei pidä antaa arjessa liian suurta painoarvoa. Nato avasi uuden uran entiselle sotilaalle T uuloksessa asuva Kimmo Salomaa jäi eläkkeelle yhdeksän vuotta sitten 51-vuotiaana. Eläkkeelle jäätyäni minua pyydettiin vetämään Hanssin-Jukan Perinneyhdistystä. . Hallitus on erittäin hyvä porukka, joka puoluerajoista riippumatta ajaa vilpittömästi yhteisiä tavoitteita. Hanssin-Jukka on yksi harvoista maailmassa säilyneistä Douglas DC-2 lentokoneista, joka monien vaiheiden jälkeen saatiin kunnostettuna näytteille Tuulosen kauppakeskukseen Hämeenlinnaan. Mökillä on tullut tänä kesänä käytyä vain pari kertaa, vaikka se sijaitsee vain 60 kilometrin päässä. Eräänlaisena oheishommana suunnittelijan tehtävässä on yhteysupseerina toimiminen Norjan suuntaan. Olisi kuitenkin hienoa aikanaan saada Ilmavoimien käytöstä poistunut F-18 Hornet Tuuloseen. Olemme puolisoni Helin kanssa uusiopari. – Minulla oli luottamushommia, muun muassa Ydin-Hämeen Kokoomuksen puheenjohtajuus, mistä luovuin. Venäjän ilkeilyt omaan arvoonsa Salomaa katsoo nykyistä maailman menoa sotilaan silmin. Minun tehtäväni liittyy harjoitusten logistiikan koordinointiin. – Sen ajan, mitä ehdin olla kotona, käytän perheeseen ja mökkeilyyn. – Minua pyydettiin suunnittelijan määräaikaiseen siviilivirkaan puolustusvoimissa. Salomaalle tarjottu suunnittelijan virka tuli yllätyksenä. Samoin jätin perinneyhdistyksen vetovastuun hyvälle ystävälle. Se oli entiselle sotilaalle unelmahomma, naurahtaa Salomaa. Kun prosessi oli nopea, ei sotilaita ole riittänyt kaikkiin virkoihin, minkä takia meitä eläkeläisiä alettiin pyytää töihin. – Puolustusvoimien henkilökunnan eläkeikä on ollut koko ajan hienoisessa nousussa, mutta tuolloin oli yleisesti vallalla ajatus, että 30 vuotta virassa ja 30 vuotta vapaalla. Perinneyhdistyskin voisi hankkia lisää koneita Tuuloseen, tilaa ulkoalueella vielä on. Nato-jäsenyyden myötä kansainvälisten harjoitusten määrä on Suomessa kasvanut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi mielestäni hyvin, ettei kaikkiin Venäjältä kantautuviin ilkeilyihin kannattaisi kiinnittää edes huomiota. H yvä E lämä 13 . Venäjä on hyvin taitava luomaan propagandaa omalle kansalleen, eikä meillä lähteä siihen mukaan julkaisemalla kaikki Venäjän hallituksen hulluimmatkin kommentit, toteaa Salomaa ajatellen suomalaisia tiedotusvälineitä.. Yhdistyksellä on saman kauppakeskuksen alueella myös kolme vanhaa ilmavoimien konetta sekä neljän tasavallan presidentinkin käyttämä Mil Mi-8 helikopteri. Sitä varten sain sotilasunivormun käyttöoikeuden näissä ulkomaan tehtävissä. Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön hallituspaikan pidin. – Venäjä osaa ja haluaa hämmentää. Tällä hetkellä muistomerkeiksi soveltuvia lentokoneita ei kuitenkaan ole saatavilla. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja marraskuussa Salomaan eläkesuunnitelmat menivät uusiksi. – Ehkä sen jälkeen pääsen taas eläkkeelle. Salomaan määräaikainen virka on kolmivuotinen. – Oma tuntumani on, että yleisellä tasolla poliittisessa johdossa ajateltiin, että Nato-jäsenyyden hakeminen olisi useiden vuosien perusteellinen hanke, jos sitä joskus haettaisiin
Tätä ei ole tapahtunut, eikä taida tulla tapahtumaankaan. Näyttää siltä, että huipputeknologia on ongelmissa, kariutuihan venäläisten tuore avaruushanke Luna-kuuluotaimen törmättyä kuun pintaan. Kimmo Salomaan eläkepäivät Hanssin-Jukan Perinneyhdistyksen puikoissa jäivät tauolle Nato-komennuksen myötä. – Kun alueella on vuosisataiset, jopa vuosituhantiset kaunat, paljon etnisiä ryhmiä ja kansallisuuksia, kaikilla omat intressinsä, eikä kukaan halua antaa periksi, syntyy näitä loputtomia vyyhtejä. Venäjällä olisi voitu jo aikoja sitten uutisoida, että Lada on ohittanut teknologiassa niin BMW:n kuin Mersunkin. Uskoisin, että taloudelliset pakotteet alkavat pitkässä juoksussa purra venäläisten kykyyn tuottaa vakavasti otettavaa nykyaikaista materiaalia – niin siviilipuolen tuotteissa kuin aseissakin. Traumoja voi jäädä Salomaa jäi eläkkeelle Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen apulaisjohtajan tehtävästä vuoden 2014 lopussa. – Meidän kohdallemme se ei ole ainakaan toteutunut, meidät on otettu erittäin hyvin vastaan. Jotkut ovat joutuneet näkemään tehtävissään suurtakin pahuutta, mikä saattaa vaikuttaa heissä koko loppuelämän. Salomaalle vihjailtiin, ettei Hämeessä ole helppo tutustua vieraassa kunnassa ihmisiin. – Meillä ei kummallakaan ei ollut sidoksia Tuulokseen, minä asuin Loviisassa ja Heli Toijalassa. Nyt olemme olleet tuuloslaisia 17 vuotta. Luonnonvaroja ei ole hyödynnetty eikä teknologiaa kehitetty. Ajoimme Tuulokseen, ihastuimme sekä paikkaan että pitäjään ja teimme tarjouksen. Kriisin aiheuttamaa traumaa ei voi kenenkään kohdalla kunnolla ennakoida, rajuus ja pitkäkestoisuus ovat arvoituksia. – Itse koin operaatioissa muutamia tilanteita, jotka eivät kauheudessaan koskaan katoa mielestäni, mutta pystyn elämään kokemusten kanssa. Ilmoituksessa ei ollut kunnon kuvaa eivätkä tekstitkään oikein kertoneet paikasta. – Isäni huomasi netistä hieman epämääräisen ilmoituksen myynnissä olevasta kiinteistöstä meille ihan tuntemattomassa Tuulos-nimisessä paikassa. Vaativaan sotilasteknologiaan ei kuitenkaan robottiruohonleikkurin tai pesukoneen elektroniikalla ylletä. Huipputeknisiin ja oikeasti toimiviin tehokkaisiin asejärjestelmiin vaaditaan täysin omanlaistaan osaamista ja tekniikkaa. HE. H yvä E lämä Häntä tietyssä määrin surettaa Venäjän kansan kohtalo. Päin vastoin se on mielestäni arvokkainta mahdollista palvelusta. Salomaa on oppinut, ettei rauhanturvatehtävissä välttämättä ole helppoja ratkaisuja. Kotitilamme Pohjoisten Mylly oli ostohetkellä ollut pitkään tyhjillään, mutta rakennuksista oli pidetty hyvää huolta. – Paluu takaisin normaaliin suomalaiseen arkeen ei ole rauhanturvaajalle välttämättä helppo. – Pahinta kriisinhallintaoperaatioissa on nähdä siviileille aiheutuneita kärsimyksiä, sillä lähtökohtaisesti jokainen rauhanturvaaja on sisäistänyt turvaavansa juuri siviilejä. – Venäjä on koettanut kiertää sanktioita ja vientikieltoja käyttämällä muun muassa kodinkoneiden elektroniikkaa sotilaallisiin tarkoituksiin. Hämeessä hyvin vastaan Salomaan edellinen suuri elämänmuutos oli vuonna 2006, jolloin hän puolisoineen muutti Tuulokseen, joka oli tuolloin itsenäinen kunta Hämeenlinnan kupeessa. 14 . Salomaa oli kaksi kertaa mukana rauhanturvaoperaatioissa, kapteenina ja everstiluutnanttina. En ole koskaan katunut aikaani rauhanturvaajana. Yhteinen elämä oli aika hankalaa. Upseerin uransa hän aloitti vuonna 1986 Kotkan Rannikkopatteristossa. – Maalla olisi mahtavat resurssit sekä luonnonvarojen että huipputeknologian suhteen
Tutkimuksessa tarkasteltiin kovatehoista intervalliharjoittelua. Leikkauskomplikaatiot olivat heillä noin 50 prosenttia harvinaisempia kuin verrokeilla, mutta sairaalahoidot olivat suurin piirtein yhtä pitkiä. Tuoreen meta-analyysitutkimuksen perusteella jo muutama tuhat askelta päivässä riittää, ja vaikutukset kasvavat tasaisesti mitä enemmän liikkuu. Liikunta voisikin auttaa lääkitysten vähentämisessä. H yvä E lämä 15 . Analyysi osoitti kovatehoisen harjoittelun parantavan potilaiden hapenottokykyä ja fyysistä kuntoa ennen leikkausta. Potilaille tehtiin vatsan alueen ja keuhkojen leikkauksia. Iän ja ylipainon lisäksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä. Riskit olivat sitä pienempiä mitä enemmän henkilö liikkui eikä ylärajaa hyödyille löytynyt. Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Keinotekoisesti makeutetut juomat eivät vaikuttaneet munuaissyövän tai munuaissairauskuoleman todennäköisyyteen tässä aineistossa. Jo pari tuhatta askelta päivässä auttaa elämään pitempään Sokerilimut lisäävät maksasairauksien riskiä Polven tai lonkan nivelrikkoa potevien kivut lievittyvät yhtä hyvin liikunnalla kuin tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Noin 30 prosenttia leikkauspotilaista saa komplikaatioita ja hauraista ja huonokuntoisista potilaista noin 50 prosenttia. Osallistujat olivat keskimäärin 64-vuotiaita ja heitä seurattiin noin seitsemän vuotta. Huono kunto ja heikko hapensaanti voivat sen vuoksi altistaa komplikaatioille. Terveysuutiset Sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia päivittäin juovat sairastuvat maksasyöpään muita todennäköisemmin. Riski menehtyä seurannan aikana pieneni 15 prosenttia jokaista tuhannen askeleen lisäystä kohden. Merkittävä osa nivelrikkopotilaista käyttää tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia, mutta niiden pitkäaikainen käyttö voi suurentaa sydänja verisuonitautien sekä suolistovaivojen todennäköisyyttä etenkin riskipotilailla. Liikunta parantaa myös potilaiden toimintakykyä, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa. Suomessa todetaan vuosittain noin 400 maksasyöpää. Liikunnan terveyshyödyt saadakseen ei tarvitse lenkkeillä joka päivä. Kunnon kohottaminen ennen leikkaushoitoa saattaa tuoreen tutkimuksen perusteella pienentää komplikaatioiden vaaraa leikkauksen jälkeen. Myös heidän riskinsä menehtyä krooniseen munuaissairauteen on suurentunut, tuore tutkimus osoittaa. Päivittäin ainakin yhden sokerilimun nauttivat sairastuivat maksasyöpään noin 85 prosenttia todennäköisemmin ja menehtyivät krooniseen maksasairauteen 70 prosenttia todennäköisemmin kuin naiset, jotka joivat sokerijuomia korkeintaan kolmesti kuukaudessa. Liikunta särkylääkkeiden veroinen nivelrikkokivun lievittäjä Fyysisen kunnon kohotus kannattaa ennen leikkausta. Leikkauspotilaiden hapentarpeen tiedetään väliaikaisesti suurentuvan paranemisen ja tulehdusten vuoksi. Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat 50-79-vuotiaita. . Kokonaiskuolleisuus alkoi laskea noin 4 000 askeleen jälkeen. Tulokset perustuvat 17 tutkimuksen ja 230 000 osallistujan tietoihin, ja niiden perusteella riski menehtyä sydänja verisuonitauteihin alkoi pienentyä, kun päivittäinen askelmäärä oli yli 2 300
Internetiä käyttävät 50–65-vuotiaat sairastuivat dementiaan noin puolet epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka käyttivät internetiä korkeintaan satunnaisesti. Tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla todettiin myös diabeettinen ketoasidoosi selvästi aikaisempaa todennäköisemmin. Tämän vuoksi mineraalisuola, jossa osa natriumista on korvattu kaliumilla, auttaa laskemaan verenpainetta ja siten myös ehkäisemään etenkin sydänja verisuonitauteja ja niistä johtuvia kuolemia. He myös tarvitsevat useammin leikkaushoitoa virtsankarkailuun, tuore tutkimus osoittaa. Terveysuutiset. Analyysin perusteella ensimmäisen koronavuoden aikana tyypin 1 diabetesta todettiin noin 14 prosenttia ja toisen koronavuoden aikana 27 prosenttia enemmän kuin epidemiaa edeltävän vuoden aikana. Tarkka mekanismi ei ole tiedossa, mutta tupakansavun aiheuttamat tulehdustilat ja oksidatiivinen stressi ovat mahdollisia syitä. Kaliumin saannin lisääminen on hyödyksi etenkin, kaliumin saanti on vähäistä ja suolan käyttö runsasta. H yvä E lämä Passiivinen tupakointi pahentaa MS-taudin oireita Tupakoinnin lisäksi myös passiivinen tupakointi voi pahentaa MS-taudin oireita, ruotsalaistutkimus osoittaa. Tällöin kohdunpoistoleikkaukseen liittyi jopa 15kertaa suurempi virtsankarkailuleikkauksen riski, kun vertailukohtana olivat muut alateitse synnyttäneet. Naisen virtsankarkailu on varsin tavallinen oire, ja se koskee arviolta puolta kaikista naisista. Riski on vielä huomattavasti suurempi, jos nainen on synnyttänyt ainakin yhden lapsen alateitse. Kohdunpoistot ovat vähentyneet Suomessa edeltävien vuosikymmenten aikana, mutta niitä tehdään yhä noin 5 500 vuodessa. Diabeettinen ketoasidoosi on vakava tila, joka voi johtaa pahimmillaan kuolemaan. Tupakointia diagnoosista huolimatta jatkaneiden oireet pahenivat verrattuna tupakoinnin lopettaneisiin. Analyysin perusteella kaliumin saanti jää keskimäärin 2,25 grammaan päivässä, kun WHO suosittelee vähintään 3,5 grammaa. Tarkkaa syytä tyypin 1 diabeteksen yleistymiselle ei tiedetä, mutta hiljattain julkaistujen suomalaistulosten perusteella todennäköisesti syynä eivät ole ainakaan koronainfektiot. Tupakoivien potilaiden MS-tauti eteni nopeammin kuin savuttomien, mutta sama havaittiin myös passiivisesti tupakansavulle altistuvilla, jotka eivät olleet itse koskaan tupakoineet. Kohdunpoistoleikkauksessa olleille naisille kehittyy muita todennäköisemmin virtsankarkailua leikkauksen jälkeen. Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia. Suomessa keskimääräinen kaliumin saanti oli aineistossa 3,3 grammaa päivässä. MS-tautia eli multippeliskleroosia sairastaa noin 12 000 suomalaista. Tyypin 1 diabetes yleistyi lasten ja nuorten parissa koronapandemian aikana. Tulokset perustuvat 9 000 MS-potilaan 15-vuotiseen seurantaan. Internetin käyttäjillä pienempi dementiariski Diabetes yleistyi koronan aikana – syy epäselvä Valtaosa ihmiskunnasta saa liian vähän kaliumia Kaliumin riittävä saanti pienentää riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin, mutta suurin osa maailman väestöstä saa sitä ruoastaan liian vähän. Aiemmissa tutkimuksissa tupakoinnin on osoitettu myös suurentavan riskiä sairastua MS-tautiin. Yleisimmät syyt kohdunpoistolle ovat kohdun lihaskasvain, kohdun laskeuma ja menorrhagia eli runsas kuutautisvuoto. Ainoastaan Itä-Euroopassa kaliumin saanti on suositusten mukaisella tasolla. 16 . Kaliumia on paljon muun muassa kasviksissa, hedelmissä ja pähkinöissä. Kalium vähentää suolan terveyshaittoja. Suomessa vain alle prosentti epidemian aikana diabetekseen sairastuneista oli sairastanut koronainfektion. Kohdunpoistoleikkaus saattaa altistaa virtsankarkailulle Säännöllisesti internetiä käyttävät keski-ikäiset näyttäisivät säästyvän dementialta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Tämä havaittiin seuraamalla 18 000 miestä ja naista pisimmillään 17 vuoden ajan
Huonosti liikkuvista neljännes koki itsensä yksinäiseksi ja sosiaalisesti eristyneeksi ja kolmannes arvioi sosiaaliset kontaktinsa vähäisiksi. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että terveille yli 70-vuotiaille ennaltaehkäisevästä lääkityksestä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Maksasolusyöpä todettiin heillä 74 prosenttia epätodennäköisemmin, ja heidän riskinsä menehtyä munuaisperäiseen syyhyn seurannan aikana oli kolmanneksen pienempi kuin verrokkien. Suomessa astmaa sairastaa noin 10-14 prosenttia aikuisista. Lääkitykseen saattaa sen sijaan liittyä suurentunut kallonsisäisten verenvuotojen riski, tuore tutkimus osoittaa. Tästä on saatu viitteitä aiemminkin, mutta nyt yhteys havaittiin terveillä aikuisilla, joilla ei ollut vielä maksavaivoja. Yksinäisyys, sosiaalinen eristyneisyys ja vähäiset sosiaaliset kontaktit olivat yleisempiä vanhuksilla, joilla oli vaikeuksia kävellä lyhyitä matkoja. U uti se t: U uti sp alv elu D uo de cim Huonosti liikkuvat vanhukset usein myös yksinäisiä Huonosti liikkuvat ja kävelevät vanhukset ovat tuoreen tutkimuksen perusteella usein myös yksinäisiä. STATIINIT saattavat suojata maksasairaudelta Statiineja käyttävät näyttäisivät säästyvän maksasairaudelta ja maksaan liittyviltä kuolemilta muita todennäköisemmin. Aspiriinista ei apua aivoinfarktien ennaltaehkäisyssä Astmaa sairastaa yli 260 miljoonaa ihmistä. Astma ja allergia ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Tutkijat muistuttavat, että asetyylisalisyylihappo ehkäisee aivoverenkiertohäiriöiden uusiutumista sellaisen jo sairastaneilla eivätkä nyt julkaistut tulokset kyseenalaista tätä hyötyä. H yvä E lämä 17 . Tulokset perustuvat lähes 1,8 miljoonan aikuisen seurantatietoihin, ja niiden perusteella statiineja säännöllisesti käyttävät sairastuivat seurannan aikana maksasairauteen 15 prosenttia epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät käyttäneet statiineja. Aspiriiini eli asetyylisalisyylihappo ei näyttäisi ehkäisevän aivoinfarkteja muuten terveiltä seitsemänkymppisiltä. Käytännössä riski ei ollut kovin suuri, sillä kallonsisäinen verenvuoto todettiin seurannan aikana 1,1 prosentilla lääkeryhmässä ja 0,8 prosentilla verrokkiryhmässä. Statiinit alentavat LDL-kolesterolitasoja ja voivat myös hillitä maksatulehdusta ja parantaa verisuonten toimintaa. Mittana käytettiin huoneen poikki tai korttelin ympäri kävelemistä. Suurin osa tapauksista todetaan varakkaissa maissa. Nämä kaikki saattavat ehkäistä maksasairauksia. Vuonna 2019 arviolta 260 miljoonaa ihmistä sairasti astmaa ja 170 miljoonaa oli allergisia, tulokset osoittavat. Hyvin liikkuvista näin koki vain alle viidennes. Lisäksi he osallistuvat muita harvemmin sosiaalisiin harrastuksiin ja kanssakäymisiin
Teksti: Terhi Niinimäki Sairauksia ennaltaehkäiseviä tekijöitä ovat elintapojen lisäksi kokemus elämän merkityksellisyydestä sekä hyvät sosiaaliset suhteet.. Neurologian erikoislääkärin ja professorin, unitutkija Markku Partisen mukaan jopa 80 prosenttia sairauksia voidaan hoitaa elintavoilla. H yvä E lämä Merkityksellisyys tervehdyttää Kokemus elämän merkityksellisyydestä saattaa olla jopa tärkein sairauksia ennaltaehkäisevä tekijä. Samalla terveydenhuollon lääketieteelliset kustannukset todennäköisesti puolittuisivat. 18
Stressissä syödään enemmän, mikä selittyy biologisella taustalla. Vagushermo on merkittävä kehomme autonomisen hermoston säätelijä. Terveys subjektiivista Partinen kuvaa, että terveys ei ole mustavalkoinen käsite, vaan sitä voi ajatella janana nollasta sataan. Partinen huomauttaa, että oikean hengitystekniikan avulla voi rauhoittaa itsensä sen sijaan, että lähtee hakemaan rauhoittavia lääkkeitä. Sydänja verisuonisairauksia on ollut vuosikymmeniä. Hänen mukaansa terveydenhuollon lääketieteelliset kustannukset voitaisiin todennäköisesti jopa puolittaa, jos elintavoista huolehdittaisiin paremmin ja ennaltaehkäisyyn panostettaisiin perusterveydenhuollossa. – Noin 25 prosenttia sairauksista selittyy enemmän tai vähemmän geeneillä. – Ylipaino on kansansairaus, joka liittyy stressiin. – Jokainen on arvokas, hän korostaa. Tällaisia sairauksia voi usein hoitaa elintavoilla. Muuttuvat kansansairaudet Suomalaisten kansansairauksista osa on pysynyt samana vuosien saatossa, osa on muutoksessa. Kakkostyypin diabetes sen sijaan lisääntyy yhä ylipainon lisääntyessä. Liikunnan ja ravitsemuksen lisäksi Partinen nostaa terveyteen vaikuttaviksi elintapaja ympäristötekijöiksi esimerkiksi ilmanlaadun, valoisuuden, melun ja muun äänimaailman, stressin, sosiaaliset suhteet, harrastukset ja unen. ’’. . Mitä paremmin ihminen hallitsee mielensä ja kehonsa, sitä paremmin voidaan hallita myös sairauksia, Partinen sanoo. Oikea hengitys rauhoittaa Partinen nostaa kaikkein tärkeimmäksi sairauksia ennaltaehkäiseväksi tekijäksi kokemuksen elämän merkityksellisyydestä. Hän toivoo päiväkoteihin ja kouluihin lisää liikuntaa, kulttuuria ja taideaineita ja sitä kautta jokaiselle enemmän kokemusta merkityksellisyydestä. Nämä muut tekijät, eli ambiomi ja mikrobiomi, selittävät loput 75 prosenttia, Partinen kertoo. – Se ei tarkoita psyykkistä sairautta, vaan sitä, ettei ole selvästi määriteltävissä olevaa biologista laboratoriotai kuvantamislöydöstä, eikä löydy esimerkiksi geneettistä tai leikattavaa sairautta. H yvä E lämä 19 . – Jokainen määrittelee itse, pystyykö elämään itselleen tarkoituksellista elämää. Suoliston ja ihon mikrobiomi on osa tätä kokonaisuutta. Parhaimmillaan potilaan toimintakyky voi parantua huomattavasti. Siksi sokeriveron saaminen olisi erittäin järkevää, Partinen miettii. Se alkaa aiNeurologian erikoislääkärin ja professorin, unitutkija Markku Partisen mielestä kouluissa pitäisi opettaa myös oikeaa hengitystekniikkaa: pitkää uloshengitystä, joka stimuloi vagushermoa. Kyseessä on kuitenkin jonkin elintoiminnan häiriintyminen. Jäljelle jäävät 85 prosenttia tarvitsee hoidokseen muuta kuin lääketiedettä. Voi olla vakavakin sairaus, mutta siitä huolimatta voi kokea itsensä terveeksi, Partinen pohtii. Sairauksista Partisen mukaan noin 80 prosenttia on toiminnallisia. – Kouluissa pitäisi myös opettaa oikeaa hengitystekniikkaa. S airauksista arviolta 15 prosenttia voidaan hoitaa tai ratkaista lääketieteen keinoin. – Se tarkoittaa esimerkiksi liikuntaa ja ravitsemusta, kertoo neurologian erikoislääkäri ja professori, unitutkija Markku Partinen. Pitkää uloshengitystä, joka stimuloi vagushermoa, Partinen kuvaa. Siksi hän kaipaakin perusterveydenhuoltoon panostuksia ennaltaehkäisyyn. vorungosta ja kiertää kaikkien terveytemme kannalta tärkeimpien elimien kautta. – Kun sympaattinen hermosto on yliaktiivinen, hermostoa voi tasapainottaa myös esimerkiksi joogalla, meditaatiolla, taijilla tai budo -lajeilla. Sen sijaan tupakoinnin vähenemisen myötä tietyt hengityselinsairaudet ovat vähentyneet. ’’ Stressissä syödään enemmän, mikä selittyy biologisella taustalla
Laulaminen aktivoi kurkun lihaksia, jotka ovat yhteydessä vagushermoon. Sosiaaliset suhteet ja hyvät ystävät ovat niin ikään tärkeitä hyvinvoinnille. Unettomuuden ja uniapneankin Partinen nostaa kansallisiksi ongelmiksi. Kesällä voit kylmäaltistaa itseäsi huuhtelemalla kasvot jääkylmällä vedellä tai ottamalla kylmän suihkun. Tarvittaisiin myös elintapalääkäreitä, jotka näkevät ihmisen kokonaisuutena, Partinen korostaa. HE. Maailmassa on tällä hetkellä paljon stressiä ja ahdistusta ruokkivia tekijöitä. Myös mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. – Yleistermi on väsymys, mutta on eri asia, onko uupunut vai unelias. ’’Unettomuuden ja uniapneankin Partinen nostaa kansallisiksi ongelmiksi.’’ jaamisella, vai onko syynä aivoväsymys, Partinen kuvaa. H yvä E lämä TIESITKÖ. 20 . Liikunta helpottaa nukahtamista ja lisää syvän unen määrää. – Jokaiselle tulisi olla luottoystävä, jolle voi kertoa aivan kaiken. Silloin aivot eivät puhdistu yön aikana. Eli onko syynä unenpuute, joka ratkeaa unenlaadun ja määrän korLiikunta helpottaa unen saamista ja parantaa unenlaatua. Ja yhdessä laulaminen se vasta palauttavaa ja voimauttavaa onkin. Laulamisella on muitakin hyvinvointivaikutuksia: mielihyvähormoni oksitosiinin määrä lisääntyy laulaessa. Kun uni, liikunta, ravitsemus ja sosiaaliset suhteet ovat kunnossa, ei uuvu, eikä masennu niin helposti, Partinen kannustaa. Moni aktivoi vagushermoa kylmäaltistuksella, esimerkiksi avantouinnilla. Vaikka psykiatrien ja muiden mielenterveyden ammattilaisten määrää on lisätty, ovat mielenterveyden sairaudet yhä lisääntyneet. Seurauksena aivojen aineenvaihdunta ei toimi ja voi tulla tulehdusta aivoihin sekä väsymystä ja uupumusta, Partinen kertoo. – Korona, sota, ilmasto-ongelmat, Partinen luettelee. Uupumus kansan ongelma Joka neljäs yli 25-vuotias suomalainen kokee tällä hetkellä uupumusta vähintään kolmena päivänä viikossa. Partinen korostaa, että stressiä, ahdistusta ja huonolaatuista unta voi osaltaan pyrkiä hoitamaan elintavoilla. – Tästä on koko ajan enemmän tutkimusnäyttöä. Erityisesti suu kiinni hyräileminen on tehokasta vagushermon aktivointia. – Erikoislääkäriprofiili ei mätsää ihmisten sairausprofiilien kanssa enää, kun sairaudet ovat muuttuneet. Partinen nostaakin liikunnan ykköskeinoksi masennuksen hoidossa. Suositaan vihanneksia, juureksia, marjoja ja hapatettuja ruokia. – Noin 50 prosenttia terveyskeskuslääkäreiden potilaista valittaa unettomuutta, Partinen kertoo. Jälkimmäisessä on usein mukana infoähkyä, johon liittyy myös huonolaatuinen uni. Oikeanlaisella ravitsemuksella puolestaan voi maksimoida aivoravitsemuksen. Masennuksen hoidossa Markku Partinen nostaa liikunnan ykköskeinoksi. Toisaalta hän pohtii, ymmärtääkö ihminen, että ahdistuneisuus kuuluu osaltaan elämään jaksoittaisena, ja on normaalia masentuakin hetkeksi elämäntapahtumien myötä. – Vältetään nopeita hiilareita ja raffinoituja ruokia sekä vehnää
– Punaisen ja prosessoidun lihan määrän vähentäminen ruokavaliossa planetaarisessa ruokavaliossa suositellulle tasolle lisäämällä tilalle Suomessa viljeltäviä palkokasveja eli hernettä ja härkäpapua on proteiiniravitsemuksen kannalta turvallista. Näitä voivat olla esimerkiksi kyseisillä ravintoaineilla täydennetyt kasvipohjaiset juomat ja jogurtinkaltaiset valmisteet tai tarvittaessa ravintolisät, muistuttaa Itkonen. Luuston terveyden kannalta on kuitenkin tärkeää muistaa, että jos vähentää maitotuotteiden määrää ruokavaliossaan, on kalsiumin ja D-vitamiinin saanti turvattava muista lähteistä. Myöskään luuston terveys ei tällaisella ruokavaliomuutoksella vaarannu, toteaa dosentti Suvi Itkonen maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. Ei eroja ryhmien välillä Tutkijat eivät havainneet luun muodostumisen tai luun hajoamisen merkkiaineissa eroja ruokavalioryhmien välillä. Muuten tutkittavat noudattivat tavanomaista ruokavaliotaan eivätkä he eivät saaneet syödä tutkimuselintarvikkeiden lisäksi muuta punaista ja prosessoitua lihaa tai palkokasveja. Lisäksi he söivät planetaarisen ruokavalion suosituksen ylärajan verran punaista ja prosessoitua lihaa viikossa (200 grammaa eli 5 prosenttia proteiinin kokonaissaannista). H elsingin yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herneja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla takasi ruokavaliossa riittävän aminohappojen saannin eikä vaikuttanut negatiivisesti luuston aiheenvaihduntaan. Ensimmäinen ryhmä söi 760 grammaa punaista ja prosessoitua lihaa viikossa, mikä kattoi 25 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Planetaarinen ruokavalio tarkoittaa kestävästi tuotettua kasvispainotteista ruokaa, joka edistää terveyttä. Määrä vastaa suomalaisten miesten keskimääräistä kulutusta. Myöskään kalsiumin tai D-vitamiinin saannit eivät eronneet ryhmien välillä. Välttämättömien aminohappojen ja proteiinin saannit olivat keskimäärin suositusten mukaista molemmissa ryhmissä. Palkokasvien lisääminen ruokavalioon turvallista Palkokasvien lisääminen ja punaisen lihan vähentäminen on turvallista luuston terveyden ja proteiinin saannin kannalta. Kuva: Suvi Itkonen – Punaisen lihan käytön vähentäminen on ympäristövaikutusten kannalta erittäin tärkeää, toteaa Itkonen. Papumies-tutkimuksen muita tuloksia liittyen muun muassa rasva-aineenvaihduntaan, suoliston terveyteen ja ravintoaineiden saantiin julkaistaan myöhemmin. H yvä E lämä 21 . HE. Papumies-tutkimuksessa 102 suomalaista miestä noudatti kuuden viikon ajan tutkimusruokavaliota. Toinen ryhmä söi palkokasvi-, lähinnä herneja härkäpapupohjaisia elintarvikkeita, jotka vastasivat 20 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Kalsiumin saanti oli nykyisen ravitsemussuosituksen mukaista ja D-vitamiinin saanti hyvin lähellä suositusta. Kasvispainotteisemmat ruokavaliot ovat yhä suositumpia ja myös äskettäin päivitetyissä pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan lihan käytön rajoittamista ja maidon kulutuksen kohtuullistamista. – Tässä tutkimuksessa koehenkilöt nauttivat maitotuotteita tavanomaisesti kuluttamansa määrän, joten heidän kalsiumin ja D-vitamiinin saantinsa ei muuttunut. Suomessa viljeltäviä palkokasveja eli hernettä ja härkäpapua (kuvassa) on proteiiniravitsemuksen kannalta turvallista lisätä ruokavalioonsa
H yvä E lämä Miehen terveys Hyvinvointiin pienin askelin Suomalaisen yli 50-vuotiaan miehen terveys kulminoituu monella tavoin vyötärön ympärysmittaan. Miehen ei tarvitse ryhtyä suuriin muutoksiin ainakaan äkkiä. – Loppujen lopuksi kyse on paljolti viitseliäisyydestä. – Kun itse opiskelin lääkäriksi, vyötärölihavuutta ei osattu pitää merkittävänä terveysriskinä, mutta tänä päivänä se on todella sellainen. Hoitamattomana tila voi konkretisoitua niin ?. Karpakan mukaan metabolinen oireyhtymä on usein salakavala. – Sisäelinten ympärille kertyvä rasva aiheuttaa elimistön matala-asteista tulehdusta ja usein myös metabolisen oireyhtymän. Etenkin miehillä vatsakkuus yleistyy iän myötä. Sama koskee muutoksia sokeriaineenvaihdunnassa. Elimistö tottuu esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen, koska se kohoaa yleensä hyvin hitaasti. – Olen aika monen miehen kuullut sanovan, että he tuntevat itsensä täysin terveiksi. Miehen hyvinvoinnin voi tiivistää säännölliseen liikuntaan, hyviin sosiaalisiin suhteisiin, terveelliseen ravintoon ja riittävään uneen. Toinen suuri terveysriski on edelleen liiallinen alkoholikäyttö sekä tupakointi. Pienetkin askeleet riittävät aluksi, sanoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri, dosentti Jarmo Karpakka, 65. Oireyhtymään kuuluu viisi löydöstä, joista kolmen toteaminen potilaassa tarkoittaa oireyhtymän olemassaoloa. Tuo oireyhtymä oli esimerkiksi omassa nuoruudessani käytännössä tuntematon käsite. Teksti: Juhani Karvonen S äännölliseen liikuntaan, hyviin sosiaalisiin suhteisiin, terveelliseen ravintoon ja riittävään uneen liittyvillä eväillä saa ennaltaehkäistyä jo monta vaivaa ja terveysriskiä. Alkoholi kasvattaa tapaturmariskiä ja monesti vaikuttaa myös parija muihin sosiaalisiin suhteisiin, joiden takia voi syntyä lisää ongelmia. Keskivartalon lihavuus ja vatsakkuus kertoo sisäelimien ympärille kertyneestä rasvasta. 22 . Kakkostyypin diabetes, kohonnut verenpaine, korkea triglyseridiarvo ja matala hyvä HDL-kolesteroli sekä vyötärön ympärysmitan kasvu yli sataan senttiin ovat niitä löydöksiä, joista pitää olla jo huolissaan
’’Suomalaisen miehen terveiden elinvuosien odote on kymmenisen vuotta lyhempi kuin ruotsalaisilla.’’. H yvä E lämä 23
–?Liikunnan voi aloittaa lisäämällä kävelyä. – Vyötärön lihavuudella on yhteys myös uniapneaan. Huolestuttavaa on, että 80–90 prosenttia uniapneapotilaista ei tiedä sairastavansa sitä. 24 . Karpakka ei ole ajamassa suomalaista miestä ensimmäisenä salille. Miesten tulisi omaksua sama kulttuuri eturauhasensa suhteen. Alkuun kävelyn lisäämisellä Elämäntapamuutosta ei tarvitse tehdä kerralla tässä ja nyt. Jos eturauhasessa ilmenee jotain pahanlaatuista, on hyvä päästä siihen kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vaikka eturauhanen kasvaakin, voi sen kanssa elää tervettä elämää. – Liikkumattomuus ja etenkin istuminen ovat riskitekijöitä monille sairauksille. H yvä E lämä Liikuntalääketieteen erikoislääkäri, dosentti Jarmo Karpakka kehottaa suomalaista miestä ottamaan askelia päivittäin. Eturauhanen kasvaa Miehen ikääntyessä hänen eturauhasensa kasvaa. – Kaikki, mitä mies tekee salilla, on plussaa hänen kunnolleen ja jonkinlaisia lihaskunMiestenkin selviytymistarinoita kansien väliin ?. Askeleita tulisi ottaa päivittäin Karpakka korostaa liikkumisen merkitystä arjessa, mikä ei tarkoita välttämättä himokuntoilua. Vaikka lihavuus on uniapnean merkittävin riskitekijä, uniapneasta kärsivistä noin kolmasosa on normaalipainoisia. – Tässä suhteessa meillä miehillä on opittavaa naisista, jotka käyvät säännöllisesti gynekologilla. Karpakka kehottaa yli 60-vuotiaita miehiä käymään lääkärissä parin vuoden välein tarkastuttamassa eturauhasensa kunnon mahdollisten pahanlaatuisten muutosten varalta. sanotusti päätepysäkillä, kun sydäntai aivoinfarkti iskee yllättäen. –?Jos miehellä ei ole kokemusta saliharjoittelusta, on hyvä saada fysioterapeutilta ohjeet tai ottaa alkuun mukaan vaikka personal trainer, joka osaa mitoittaa liikunnan kunnon mukaan. Pienikin kävelylenkki, joka katkaisee istumisen, on varmasti hyödyksi ja jokainen päivän mittaan otettu askel on hyväksi, kannustaa liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jarmo Karpakka. Perintötekijöillä voi olla merkitystä, mutta liikakasvun taustalla voi olla myös vyötärölihavuus, diabetes, korkea verenpaine, tupakointi, krooninen eturauhastulehdus sekä vähäinen liikunta. Tänä päivänä istuminen on länsimainen ongelma, koska arjen hyötyliikunta ja touhuaminen on jäänyt entistä vähemmälle. – Eturauhasen kasvu on miehellä luonnollinen iän tuoma prosessi
– Eräs mies kertoi 50-vuotiaana saaneensa sydäninfarktin ilman mitään ennakkovaroitusta. H yvä E lämä 25 . Jarmo Kaprakka on julkaissut netissä Aikuisen miehen huoltokirja -sivuston. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jarmo Karpakka on itse patikoinut 900 kilometrin matkan ns. Keksin, että Jäämeren rannalta Suomen halki Helsinkiin on noin 1 500 kilometriä käytännössä tasamaata. Heidän avoimuutensa yllätti ja moni kertoi minulle niin intiimejä asioita, joita ei ollut kertonut aina edes toiselle lääkärille eikä läheisilleen. – Vaimoni ajoi edeltä matkailuautolla ja jakoi miehille kirjoittamiani teesejä. Puolen vuoden projektin jälkeen Harden vyötärönympärys oli jo lähellä miesten tavoitetasoa. Eräs niistä on 63-vuotiaan radiotoimittaja Harden tarina. Kirja ilmestyi syksyllä 2022. – Mies kuitenkin jatkoi sinnikkäästi juoksemista lähes päivittäin ja vuoden päästä hän juoksi maratonin ikäsarjassaan kauden huippuaikoihin lukeutuvalla ajalla 3.18. Miksi muutoksen tekeminen on sitten niin vaikeaa. Poikkeavat laboratorioarvot olivat normalisoituneet. Keikkailevana muusikkona Harde joutui panostamaan uuteen garderobiin. Harde halusi muuttaa elintapansa ja hankki lääkärinsä suosituksesta aktiivisuusrannekkeen ja teki lyhyehköt työmatkat auton sijasta kävellen. GR10:n Pyreneiden niemimaalla ja harrastanut muutenkin pitkiä vaelluksia. Ruokavalion ja -rytmin säätäminen olivat tärkeitä muutoksia. Miestenkin selviytymistarinoita kansien väliin. Hänellä kesti sen jälkeen vuosia ennen kuin hän edes uskalsi haaveilla ja unelmoida mistään. Muutoksen on lähdettävä oman pään sisältä, hän toteaa. Töiden jälkeen jaksoin lähteä urheilemaan ja kykenin kiinnittämään huomioni ruokarytmiin, vihreän määrään lautasella ja suolan käytön maltillistamiseen. – Eräs ylipainoinen ja vaikeasta uniapneasta kärsinyt vajaa 60-vuotias mies päätti uutena vuotena, että hän hiihtää ainakin kerran sinä talvena. – Haluan olla edelleen mies, elossa ja voida hyvin, hän sanoo. Harde kertoo haluavansa elää jäljellä olevat vuotensa niin laadukkaasti kuin mahdollista. Olenko jo mennyttä miestä. Tein sopimuksen Liikkuva aikuinen -ohjelman, entisen Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman kanssa ja laadin kymmenen terveysvinkkiä miehille. – Tajusin, että naisten lehdet ovat täynnä naisten selviytymistarinoita, miesten lehdissä on moottoreita ja vastakkaisen sukupuolen anatomiaa. – Muutkin osa-alueet alkoivat sujua kuin itsestään. Matkan varrella ja iltaisin kävin taukopaikoilla keskusteluja miesten kanssa. Mies hiihti loppiaisena muutaman kilometrin ja se tuntui hyvältä. Sanoin itselleni, että perkele, en! Haluan elää. Harde tarvitsi elämänmuutokseensa tiukkaakin ohjausta ammattilaiselta. – Olenko minä kuusikymppisenä jo mennyttä, has been -osastoa. – GR10:llä matkan pituus ei sinänsä ollut suuri rasite, mutta matkalla oli yhteensä 50 kilometriä nousua ja saman verran laskua täyspakkauksen kanssa. Harden elämänmuutos Jarmo Karpakan kirjassa Eläköön mies on lukuisia tarinoita miehistä. . Teen itse sen, mitä pystyn, että ei sitten joskus tarvitse sanoa, että miksi en edes yrittänyt, Harde kuvailee motivaatiotaan muutoksen edessä. Siksi huomion kiinnittäminen unen määrään ja laatuun osoittautui ensiarvoisen tärkeäksi. Kymmenen kuukauden kuluttua projektin alusta Harde ilmoitti käyneensä laboratoriossa ja työterveyslääkärin vastaanotolla. Tajusin, että siinä sisukkuudessa oli itsellenikin esikuva, jota kannattaa seurata. Karpakka jäi miettimään monia puhuttelevia tapauksia. Työni aamuradion juontajana erittäin aikaisine herätyksineen on kovinkin epänormaali. Hän hiihti sen jälkeen koko kevään päivittäin ja teki ruokavaliorempan. Hänellä oli kohonnut verenpaine, merkittävä ylipaino ja kakkostyypin diabetes. – Mieli teki yrittää vielä jotakin. Kirjassani kuvaan noita tarinoita ja kirjoitan sairauksiin liittyvistä terveysriskeistä ja niiden ennaltaehkäisystä. Karpakka sai kuulla huikeita selviytymistarinoita, mistä syntyi ajatus laittaa nuo selviytymistarinat miesten luvalla nimettöminä yksiin kansiin. – Kesällä hän päätti juosta, mutta jo viiden minuutin jälkeen hän oli aivan loppu. – Kaiken perustaksi koin riittävän unen määrän ja unen laadun parantamisen. Päivittäinen aktiivisuuden lisäys vaikutti positiivisesti miehen unen laatuun. Negatiivisena puolena oli vaatteiden jääminen väljiksi
Yksittäinen saliharjoittelu tai edes lenkki ei täysin korvaa päivän istumista. Toisaalta alkoholin käyttö monesti vaikuttaa siihen, että mies sulkeutuu ympäristöltään. Hyvinvointiin liittyvät olennaisesti terveellinen ruokavalio ja oikeat ruokailutottumukset. Vain 14 prosenttia suomalaisista miehistä syö kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin riittävästi. Mies saattaa treenata salilla kovaa, muttei tee sen jälkeen mitään muuta. Pienikin kävelylenkki, joka katkaisee istumisen, on varmasti hyödyksi ja jokainen päivän mittaan otettu askel on hyväksi. Ruoanlaitossa ei enää lisäsuolaa tarvita. Unen pituus ja ylipaino ovat yhteydessä toisiinsa. – Ruokapöytään ei koskaan pitäisi mennä nälkäisenä, sillä tuolloin tulee helposti syötyä liikaa. – Juomina kannattaa suosia vettä ja rasvattomia maitotuotteita. 26 . Moni mies on tottunut puurtamaan yksin. – Univaje aiheuttaa kylläisyyshormonin pitoisuuden laskua ja nälkähormonin erityksen. Punaista lihaa tulisi syödä enintään 500 grammaa viikossa, ja sitä voi korvata kalalla ja kanalla. Ruokavaliolle löytyy paljon ohjeita ja ns. Jokainen nousu sohvalta on terveysteko, toteaa Jarmo Karpakka, kuvassa kävelytempauksessaan Oulun korkeudella. lautasmallilla oman lautasen voi rakentaa ravitsevasti. Pohjakunnon voi kuitenkin hankkia perusliikunnalla. Eineksissä ja valmisruuissa on tänä päivänä moninkertaisesti suolaa siihen nähden mitä ihminen tarvitsee. Säännöllinen ruokarytmi auttaa nälän tunteen säätelyssä. toharjoitteita tulisi tehdä pari kertaa viikossa. Suomalaisen miehen terveysriski on edelleen myös yksinäisyys, sosiaalisten kontaktien puute tai niiden vähäisyys sekä puhumattomuus omista asioista. H yvä E lämä –?Koskaan ei ole myöhäistä tehdä muutosta. Olennaisia terveyden kannalta ovat ne päivän mittaan otetut askeleet ja muu hyötyliikunta
Olemme varuillamme ja etsimme helposti kielteisiä näkökulmia. Valtaosa miehen muistokirjoituksista liittyy edesmenneen työuraan. HE. Tietysti myös venyttelyt ovat tärkeitä, koska lihakset ja nivelet jäykistyvät iän myötä. Erityisesti hiilihydraatit maistuvat. Ne hän koki opettavaisina. Muutos sitten Pohjois-Karjala-projektin alun on ollut suuri. kasvua. Osa ihmisistä saa merkityksellisyyttä uskonnosta. Suomalaisista kymmenen prosenttia eniten juovista juo 50 prosenttia kaikesta alkoholista. – Tasapainoa voi harjoitella aika pienellä vaivalla. Tällöin ihminen on yleensä jo hankkinut aineelliset perusasiat ja aineettomat asiat painavat yhä enemmän. Iän myötä humalan saa entistä pienemmillä määrillä. H yvä E lämä 27 . Monelle miehelle työ luokin merkityksellisyyttä. Humalahakuisuus on nimenomaan suomalaisten terveysriski. – Valitettavaa on, että vain puolet miehistä harjaa hampaansa säännöllisesti kahdesti päivässä. – Muistokirjoitusten alussa yleensä kerrotaan, miltä paikkakunnalta henkilö oli ja ketkä hänen vanhempansa ovat. – Suomalainen mies voi edelleen huonosti verrattuna esimerkiksi pohjoismaisiin kumppaneihinsa. Esimerkiksi hampaiden harjauksen yhteydessä; hampaita voi harjata yhdellä jalalla seisten. – Jo metsästäjä-keräilijäajoilta meihin on iskostunut eräänlainen negatiivinen vinouma. Tämän voi tehdä vaikkapa kiitollisuuspäiväkirjaa pitämällä. Tehtävänä oli kirjata päivittäin kolme kiitollisuutta tuottavaa asiaa kolmen viikon ajan. – Eli se, että on merkityksellinen läheisille, tekee myös omasta elämästä merkityksellisen. Karpakkaa on havahduttanut erityisesti viimeisen kappaleen ajatus siitä, miten ihminen on koettu toisten taholta. Huomasin muutoksen jo muutaman päivän kuluessa. Hän oppi, miten sairauksia ehkäistään ja hoidetaan, millainen on terveellinen ruokavalio ja mitä merkitsee hyvä uni. – Positiivisen psykologian koulutuksessa saimme tehtäväksi pitää kiitollisuuspäiväkirjaa. Hyvinvointia ja ajattelua kuvaavien psykologisten mittareiden avulla totesimme muutoksen tapahtuneen kiitollisuusharjoituksen jälkeen. Karpakka muistuttaa, että geeniperimän osuus pienenee ikääntymisen myötä – Iän myötä omilla ratkaisuilla on yhä suurempi merkitys terveyteen. Kielteistä ajattelua vahvistavat myös nykypäivän huonot uutiset mediassa. Meillä nimenomaan miesten terveiden elinvuosien odote on kymmenisen vuotta lyhempi kuin ruotsalaisilla. Ja päinvastoin, terveillä elintavoilla perimän merkitys vähenee. Omien ratkaisujen merkitys kasvaa Kun ikää karttuu on hyvä tasapaino monessa mielessä toimintakyvyn edellytys. Jos nukkuu liian vähän, on nälkäisempi. Pienellä harjoittelulla voidaan saada tähän ajatteluun muutosta, sanoo Karpakka. Karpakka innostui positiivisen psykologian opiskelujen yhteydessä lukemaan kuolinilmoitusten muistokirjoituksia. Ensin ajattelin, että aikuisena miehenä en tee tällaista, hän muistelee. Geeneillä on merkitystä sairauksien puhkeamiseen, jos elintavat ovat väärät. – Monelle merkityksellisyyteen liittyy henkisiä ja hengellisiäkin näkökulmia. Toisaalta myös ateistin elämä on merkityksellistä, eikä sen kokeminen liity uskonnon aatteisiin. Ikääntyvän miehen tulisi rajata alkoholinkäyttö enintään seitsemään annokseen viikossa. Myönteisyyden lisääminen elämässä on aina tervehdyttävä asia, ja toisinaan sitä on syytä myös opetella. Karpakka kehottaa etsimään kaupassa Sydänliiton suosittamia Sydänmerkki -tuotteita. Karpakka on huomannut, että henkiset asiat korostuvat erityisesti ikääntyessä. Tiedetään, että myönteisesti ajattelevat ihmiset elävät pidempään ja ovat terveempiä kuin kielteisesti ajattelevat. Sydänja vesisuonisairaudet ovat edelleen suomalaisten miesten yleisin kuolinsyy, vaikka Pohjois-Karjala-projektista on kulunut jo vuosikymmeniä. – Tietoaukkoja minulla oli siinä, miten tämä kaikki kytketään korvien väliin eli mielen hyvinvointiin ja aivoterveyteen. – Omasta kokemuksestani olen huomannut, että ihminen tuppaa ostamaan aina ne samat tuotteet. Kiitollisuuspäiväkirja kasvattaa positiivisuutta Teimme tehtävää yhdessä ja huomasin oppivani tuntemaan vaimoanikin paremmin. Myös filosofi Frank Martelan kirjassa esiintyy ajatus: Elämän tekee merkitykselliseksi se, että olemme merkityksellisiä muille ihmisille. Viimeisessä kappaleessa usein kerrotaan, miten hän on koettu isänä, puolisona, isoisänä, ystävänä ja työtoverina. – Kirjasin illalla kolme asiaa. Kun muutamalla ostosreissulla käyttää hieman enemmän aikaa ja etsii noita Sydänmerkki -tuotteita, syntyy nopeasti rutiini, jonka ansiosta ne jäävät aina ostoskärryyn. Siellä mies tuntuu huolehtivan terveydestään paremmin. Aloinkin opiskella positiivista psykologiaa, hän kertoo. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jarmo Karpakka sai aikoinaan koulutuksen siihen, miten liikunta ja terveys kulkevat käsi kädessä. Karpakka kuitenkin myöntyi tehtävän edessä ja pyysi puolisonsakin mukaan. Alkoholin käyttö pienessä määrin ei yleensä ole terveysriski. Sydänmerkillä varustettuja tuotteita on jo noin 1 700 ja tietoa niistä löytyy osoitteesta sydanmerkki.fi
Ikääntyessäänkin ihminen voi harrastaa laajasti liikuntaa, kun tuntee omat rajansa ja pitää mielensä avoimena uusille kokemuksille. H yvä E lämä Miehen terveys Hannu Lähteenmäki ei valita vaan liikkuu Hyvällä kunnolla on suora yhteys arjen hyvinvointiin. Teksti ja kuvat: Jussi Karvonen. 28
Se on ollut erittäin hyvä liikuntamuoto tähän saakka. Eräs oman seuran nuori suunnistaja oli kuitenkin jäämässä vaille joukkuetta ja ehdotin, että hän voisi suunnistaa osuuden sijastani. Selän takia en ole voinut juosta etenkään kovalla alustalla. Miestä on myös leikattu useasta paikasta urheiluvammojen takia. Oma asenteeni on varmaan siihen vaikuttanut. Nykyisin numerolappu ei enää merkitse mitään, voin lähteä kisaan rennosti eikä suorituspaineita tai näyttämisen halua enää ole. – En ole koskaan saanut siitä mitään etua, mutten toisaalta ole etuisuuksia kaivannutkaan. – Kun nuoruudessa laitoin numerolapun rintaan, oli se aina näytön paikka ja silloin oli mentävä täysillä. . hakset olisivat koko ajan ikään kuin maitohapoilla. Suunnistus jatkuu eläkeiässä Lähteenmäki hoitaa terveyttään monella tapaa. Tänä kesänäkin Porvoossa oli vermeet päällä ja olin valmis taipaleelle. Ehkä jossakin vaiheessa pitäisi selvittää, mitä tuo 50 prosentin invaliditeetti käytännössä voi tarkoittaa. I kääntyminen tuo hämeenlinnalaisen Hannu Lähteenmäen, 68, mukaan mukanaan ainakin rauhallisuutta ja realismia. – En kokenut siinä lajissa pärjääväni omasta mielestäni riittävän hyvin, joten ryhdyin 28-vuotiaana harrastamaan suunnistusta. – Se tarkoittaa, että välilevyt vähitellen rappeutuvat alaselästä ylöspäin. Suunnistus hallitsee Lähteenmäen elämää monessakin suhteessa. Parannuskeinoa ei ole muuta kuin liikunta. Invaliditeetin vähennysoikeus verotuksessa poistui tämän vuoden alusta, kiitos Soten. Lähteenmäki on suorittanut kestävyysmatkojen valmentajan tutkinnon ja erikoistui suunnistukseen. Olisin voinut Slovakian reissun jälkeen seuraavana aamuna jatkaa Islantiin suunnistamaan, mutta se reissu oli jo jätettävä väliin. Selkä ei varsinaisesti ole kipeä, mutta se tuntuu siltä kuin liHannu Lähteenmäki ei valita vaan liikkuu Suunnistus on tuonut Hannu Lähteenmäelle kokemuksia 15 eri maassa. – Jukolan viestejä on kertynyt kolmisenkymmentä. – Olen toiminut valvojana erilaisissa suunnistustapahtumissa. Lisäksi kuulun Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun, jossa olen yksi viidestä hälytysryhmän johtajasta. – Muun muassa olkapäätä on operoitu kolmeen kertaan, eikä käsivarsi taivu ylöspäin. Nuorena Lähteenmäki ryhtyi harrastamaan juoksua kilpailumielessä. Hieman ennen eläköitymistään Lähteenmäki jäi osa-aikaeläkkeelle, ja hän sai selkänsä takia 50 prosentin invaliditeetin. Särkylääkkeitä en ole käyttänyt, eikä ole oikeastaan ollut tarpeenkaan. Olen suunnistanut 15 maassa, myös Venäjällä. Enkä halua niihin tottua, sanoo Lähteenmäki. Tänä vuonna kävin Slovakiassa veteraanien MM-kisoissa ja yhdessä kisassa Latviassa ja Liettuassa. Keski-ikä alkaa olla 50-60 vuotta ja osanottajien määrä on supistunut ehkä jostain parista sadasta reiluun sataan. Lähteenmäki sai 45-vuotiaana kuulla lääkäriltä sairastavansa selän rappeumasairautta. Positiivista on on, että ranne sentään liikkuu. H yvä E lämä 29 . Omana. Iltarasteja Lähteenmäki käy kesäisin suunnistamassa pari kertaa viikossa. Olen tehnyt asioita ja liikkunut maalaisjärjellä. – Koronan jälkeen väki on jotakin syystä vähentynyt. Olin iloinen, että nuori suunnistaja sai mahdollisuuden. Etukumaraa asentoa kestän huonosti, minkä takia pyöräily ei ole koskaan kuulunut suosikkilajeihini
– Joskus nuorempana vihelsin jääkiekkoja jalkapallo-otteluita. Yhtenä aamuna oli niin kertakaikkisen hutera olo, että minun oli pyydettävä vaimo hakemaan minut töistä kesken päivän. Hämeen Hitaat on Kalevan kierrokselle osallistuvien seura. – Uintitekniikkani on huono, minkä takia selkä kärsii. Arjessa pitää olla sopivasti tekemistä. Treenasin kumpaakin lajia sen verran, että menin viisiottelun lävitse. Lihakset voivat kipeytyä, mutta se on tilapäistä. En ollut koskaan ratsastanut ja hevonen oli kaikin puolin aika outo otus. Kun tunnen itseni, tiedän, mikä kolotus on harjoittelusta johtuvaa, mikä vaatii kenties hoitoa. Niiden liiallinen tuijottaminen ei kuitenkaan välttämättä kannata. Enää en siihen pysty. Lähteenmäki on ollut kierroksella noin 30 kertaa. Jos etsintä on päällä ja minua tarvitaan yöllä mukaan, lähden itsekin maastoon. Oma keho kannattaa tuntea Liikunnassa yksi olennainen seikka on itsensä tunteminen. Lääkäreidenkin ohje moneen asiaan on, että liikkua voi pienen kivun rajoissa ja omien tuntemustensa mukaan. Lähteenmäki on siinä joukossa, joka kärsii koronan pitkäaikaisvaikutuksista – Sain tartunnan ennen kuin piikkejä ryhdyttiin antamaan. Tauti iski muutamassa Hannu Lähteenmäki on toiminut myös hiihtosuunnistuksen ratamestarina.. Rohkeus kokeilla uutta tuo ainakin elämään mielenkiintoa. 30 . Sen sijaan hän harrastaa reserviläisurheilua Hattulan-Tyrvännön reserviläisissä ja on mukana myös Maanpuolustuskoulutus MPK:n toiminnassa. Jos mittaisin omia urheilusuorituksiani sen mukaan, mitä erilaiset taulukot sykkeen osalta suosittelevat, minulta jäisi aika usein treeni vajaaksi. Kun suoritin viisiottelun ratsastuksen, jätin kaikki esteet hyppäämättä, mikä tiesi tietysti merkitsi nollatulosta. – Kun jotakin paikkaa kehossa rasittaa, syntyy yleensä tuntemuksia. Tehtäviä tulee onneksi harvoin maastoon saakka. Jokunen vuosi sitten Lähteenmäki ryhtyi muutaman muun aktiiviliikkujan kanssa elvyttämään nykyaikaista viisiottelua, jonka lajeina ovat maastojuoksu, pistooliammunta, ratsastus, miekkailu ja uinti. – Esimerkiksi itselläni on luontaisesti korkea syke. – Nykyisin on kaikenlaisia mittareita, joilla voi mitata elintoimintojaan, mikä sinänsä on hyvä asia. H yvä E lämä erikoisalanani on maastoetsintä paljolti sen ansiosta, että osaan suunnistaa. Lähteenmäki korostaa rohkeutta liikkua ja tutustua omaan kehoonsa ja sen kuuntelemiseen. Yhdistykset pitävät toimeliaana Ikääntymisen yksi ulottuvuus on toimeliaisuus. Suunnistuksen ohella Lähteenmäki harrastaa tänä päivänä hiihtoa, uintia, ja hölkkää. Reserviläisyyden ja liikunnan lisäksi Lähteenmäki on taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtaja, urheiluseura Tarmon puheenjohtaja, Hämeen Hitaiden puheenjohtajana ja toimii Sotilaspoikayhdistyksessä. Sen sijaan allasjumppa on erittäin hyvää selälle. Olen ollut eläkkeellä hanttihommissa tutun rakennusyrityksessä. Treeniä ei pidä pelätä. – Viisiottelun lajeista miekkailu ja ratsastus olivat aika hankalia, miekkailu selän takia ja ratsastus kokemattomuuden takia
Kaatuminen hirvittää jo etukäteen. Ärtynyt suolisto. Ilmoittauduin koronan pitkäaikaisvaikutuksista kärsivien ryhmään, mutta ryhmästä ei ole mitään kuulunut. – Käymme paljon uimahallissa, mutta omasta uimisesta ei oikein tule mitään, kun on vahdittavana neljäja kuusivuotiaat lapset. Oman mikrobistonsa tilan ja tarpeet voi selvittää suomalaisella GutIndex-suolistomikrobistotestillä. Elämyksiä ja kokemuksia kuitenkin kertyy joka kerta lisää, mikä tuo iloa arkeen. Koska peruskuntoni oli hyvä uskon, että selvisin koronasta kuitenkin aika vähällä, mitään keuhkotai sydänongelmia ei ilmennyt. Asioita ei kannata jäädä murehtimaan ja voivottelemaan, vaan niistä pitää mennä ylitse. Valitettavan usein kuulen lääkäriltä lauseen: ”kun sulla on tuota ikääkin”. Mitä tahansa söinkin oli vain uskottava että ruoka oli hyvää. ’’Lääkäreiden ohje moneen asiaan on, että liikkua voi pienen kivun rajoissa ja omien tuntemustensa mukaan.’’ tunnissa päälle ja sairastin kaksi viikkoa kotona suljettujen ovien takana. Mikrobistosi koostumuksen ja tasapainon Analyysissä määritetään 8 suoliston hyvinvoinnin kannalta oleellista bakteeriryhmää, bakteerilajien välinen tasapaino GutIndex-lukemana sekä mahdollinen suolistohiiva. Oma lukunsa ovat lapsenlapsenlapset, jotka kyläilevät säännöllisesti Lähteenmäen luona. Hyvä bakteerilajien suhde 15 100. H yvä E lämä 31 . Positiiviseen asenteeseen ovat vaikuttaneet lapsuudenkodista saadut kokemukset. Sama koskee rullaluistelua. Asiantuntijan tulkinnan tuloksistasi Mikrobiologi antaa yksilöllisen lausunnon tuloksesta. Mikrobistoa voi tukea ruokavaliolla sekä sopivilla bakteerija kuitutuotteilla. – Minulla ei ollut kurkkutai lihaskipuja mutta kaikkia niveliä särki. – Ilmeisesti suhtautumiseeni ovat vaikuttaneet vanhempieni sodanaikainen asennoituminen, kaikista asioista ei aina kannata valittaa. Suositukset ja kokeilutuotteet tarpeen vaatiessa Mikrobiologi antaa suositukset suolistomikrobistosi tasapainottamiseksi, mikäli Gut-Index-lukemasi ei ole tavoitetasolla. Hajuja makuaisti katosivat täysin, ja kesti pitkään ennen kuin ne palautuivat. Vaimo kaatui rullaluistimilla niin rajusti, että kypärään tuli reikä. – Olen aina pyrkinyt pitämään yllä positiivista mielenlaatua. GutIndex®-suolistomikrobistotestin teet helposti kotoa käsin ja tuloksena saat: Analyysi ja tuotteet > gutguide.fi tai skannaa QR-koodi • Mikrobiologit vastaavat: info@gutguide.fi Korjattava bakteerilajien suhde Normaali suhde GutIndex-lukema alle 40 merkitsee epätasapainoista bakteerilajien suhdetta. Se pisti viimeistään miettimään omaakin rullaluistelua. Hän ei paljon niistä jutellut, kertoi vain karut tosiasiat. HE oma laboratorio Salossa Ärtyneen suoliston mikrobisto on usein epätasapainoinen ja hyödyllisten bakteerien osuus vähentynyt. – Tasapainoni ei ole entinen, ja nyt on katseltava, miten jalkansa asettaa. Tässä iässä ei ole enää viisasta aivan kaikkea yrittää, vaikka mieli tekisikin. Olin kantamassa häntä varusmiehenä Merikarvian hautausmaalle 1975. Pappani lähti 15-vuotiaana hevosen kanssa vapaussotaan ja kävi läpi myös vuosien 1939-1944 sodat. Koronasta jäi kuitenkin oireita, jotka vaikuttavat Lähteenmäen elämään vielä runsaan kolmen vuoden kuluttua
Ajatukset osaksi arkea Suoli-aivoakselista on kirjoitettu monia kirjoja englanniksi, mutta ne ovat Putkosen mielestä sellaisia, että ravitsemusterapeuttia hirvittää. – Tartuin innolla saamaani tilaisuuteen, kun tarjolla oli ammatillisesti kiinnostavat kuviot ja hyvät ohjaajat, joilta varmasti opin paljon. H yvä E lämä L aillistetun ravitsemusterapeutin ja tietokirjailijan Leena Putkosen mukaan ajatus suoli-aivoakselista ei ole täysin uusi, mutta on vielä monia isoja kysymysmerkkejä, kun ei tiedetä, miksi jokin asia toimii tai ei toimi tai mikä vaikuttaa tai ei vaikuta. Mielestäni silloin tällöin on hyvä treenata omaa ruokasuhdettaan ja tutkailla millä kantimilla se on. Putkonen korostaa, ettei hänen ohjeitaan ja neuvojaan pidä missään nimessä noudattaa orjallisesti. Vieraampi lienee ajatus ravinnon ja mielen linkittymisestä toisiinsa suolistomikrobien kautta. Hän uskoo, että historiallisesta näkökulmasta katsottuna on ollut kulttuureita ja aikakausia, jolloin kehon ja mielenterveyden välistä yhteyttä on korostettu nykyistä enemmän. – Tietämyksen kasvaessa pikkuhiljaa ymmärretään koko ajan paremmin, miten fyysinen ja henkinen terveys ovat yhtä ja samaa järjestelmää. Putkonen usko, että merkitystä on silläkin, millä asenteella syö. Ennemminkin on kyse ihmisen omaa toimijuuden vahvistamisesta eli siitä, että hän itse osaa toimia oikein, kun hän saa uutta tietoa. Keho ja mieli eivät ole irrallisia kokonaisuuksia, kuten meidän aikanamme usein ajatellaan. Samaa kertovat tutkimuksetkin. Uusinta tutkimustietoa hyödyntäen hän tarjoaa arkeen sopivia neuvoja mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Mielenterveys ei mene rikki, jos välillä poikkeaa hampurilaiselle tai pizzalle tai mitä ne mieliteot itse kullekin ovatkin. – Kirjoista puuttuu ajatusten istuttaminen ihmisten arkeen. Syömisen pitää olla helppoa ja hauskaa ja tuottaa iloa, eikä sitä pidä ruveta kauheasti miettimään. Australiassa on hyvää tutkimusosaamista mielenterveys-ruokavalio-saralla. Teksti: Liisa Airaksinen. – Kukaan toinen ihminen ei voi mennä toiselle sanomaan, miten kannattaa elää. Aika lailla käsi kädessä menee se, että mikä tekee hyvää suolistolle, tekee hyvää myös mielelle ja koko keholle, Putkonen sanoo. – Ideana on ennemminkin, että ihminen itse oivaltaa, ettei hän ole tullut huomanneeksi tiettyjen asioiden merkitystä omaan hyvinvointiinsa ja päättää kokeilla, olisiko sillä vaikutusta, jos hän söisi vaikkapa vähän enemmän kuituja tai säännöllisesti. Tällä hetkellä Putkonen toimii väitöskirjatutkijana Geelongissa Australiassa ja tutkii ärtyvän suolen fysiologisia ja psykologisia tekijöitä. Mielikin virkistyy, kun syö hyvin Ravitsevan ruoan hyvä vaikutus kehon hyvinvointiin on monelle tuttu asia. Uutuuskirjassaan Superhyvää mielelle Putkonen tarkastelee ravitsemuksen roolia mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. 32 . Terveellinen syöminen on muutakin kuin ravintoaineet ja ruokavaliot. Nauti ruoasta ja helli suolistoa Me syömme joka päivä kolmesta kerrasta kuuteen kertaan
Perheeseen kuuluu lapsuudenperhe, äiti, isä ja kolme sisarusta ja kuusi sisarusten lasta. Harrastukset ovat tällä hetkellä vähän hakusessa, koska teen pitkää päivää. Se pätee myös ravintoasioihin, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti, tietokirjailija Leena Putkonen, joka uusimmassa kirjassaan, Superhyvää mielelle, tarjoaa arkeen sopivia neuvoja mielen hyvinvoinnin kohentamiseksi. – Osalle ihmisistä ruoka on arkinen asia, joka ei tuota voimakkaita elämyksiä. –?Lähestyn asioita ilon ja optimismin kautta. He tykkäävät siitä, ettei siihen tarvitse hirveästi kiinnittää huomiota. Ruoka-asiat valuvat arkeenkin, kun niistä kiinnostuu enemmän ja ruokasuhdettaan saa vietyä positiivisempaan suuntaan. Pyrin myös löytämään aikaa sosiaaliselle elämälle. Toisaalta elämässä on erilaisia vaiheita ja tilanteita. – Mieltä virkistää ruoan kasvisvoittoisuus, värikkyys sekä aterioinnin säännöllisyys, olipa suolitovaivoja tai ei. Kuva: Kustannusosakeyhtiö Otava Leena Putkonen 40-vuotias Syntynyt Leppäviralla Savossa. Jaksan uskoa siihen, että ihmisellä on kyky oppia, kehittää ja uudistaa. Vaikka ummetus olisi satunnaistakin, se vaikuttaa mielialaan, jaksamiseen ja väsymystilaan. Asuu ainakin seuraavat kolme vuotta Australiassa Geelongissa ja tekee Deakinin yliopistossa väitöskirjaa ärtyvän suolen fysiologisista ja psykologisista tekijöistä.Geelong sijaitsee 75 kilometriä länteen Melbournesta. – Suoli-aivoyhteys toimii niin, että usein ahdistuneilla ja masentuneilla ihmisillä on lisäksi suolisto-oireita. Työssään Putkonen on käsitellyt lievempiä mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta ja masennusta sekä syömishäiriöitä, jotka eivät ole sieltä miedoimmasta päästä. – Suolen toimintaan liittyvät asiat, kuten ummetus, vaivaavat monia ja etenkin seniori-ikäisiä. Ruokavalion merkityksestä mielenterveyteen on tehty tutkimuksia ja koko ajan tulee lisää, jotta saataisiin enemmän tutkimusnäyttöä ja pystytään oikeasti vaikuttamaan hoitopuolelle. Silloin hoidetaan molempia, kun mietitään ruokavaliota ja suolistomikrobeille hyvää tekeviä valintoja. Työmatkat liikun kävellen tai pyöräillen. Jos asiaa pysähtyy miettimään, moni taitaa huomatakin muuttuneen olonsa, kun vaiva on päällä. Nälkäkiukku vie toimintakyvyn Putkosen aikuisiällä sama ADHD-diagnoosi oli hänelle suuri helpotus. Elämän motto: Yritän olla ottamatta itseäni liian vakavasti. Näitä hyvällä tavalla arkisia asioita voi pikkuhiljaa tuoda ruokavalioonsa, vaikka voimavarat olisivatkin vähissä. Suomessa asui viimeksi Äkäslompolossa Lapissa. Joskus syömiseensä panostaa enemmän ja joskus taas vähemmän. Kannattaa miettiä, mistä ruoasta tulee hyvä olo, missä seurassa tai tilanteissa on kiva syödä ja sitten vahvistaa niitä. Lasken perheeseeni myös veljen perheen Hippo-koiran, jota hoidin kaksi viime vuotta. Vaikkei ruoka olisikaan keskeisin juttu elämässä, niin ateriahetkinä syömisestä olisi hyvä saada myös iloa. Toki tiedetään, että terveydenhuollossa pyörät kääntyvät hitaasti ja tueksi tarvitaan laajempaa tutkimusnäyttöä, Putkonen sanoo. Hän sai selityksen loputtomaan uupumuksensa, joka ei millään. . Ammatiltaan väitöskirjatutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti, tietokirjailija. – Hoitopuolen olisi jo nykytietämyksellä järkevää panostaa ravitsemukseen. Putkonen neuvoo jättämään koko terveysajattelun hetkeksi sivuun, jos itsellä on todella kelju suhde syömiseen ja keskittymään siihen, mistä tykkää ja innostuu. – Joku innostuu ruoasta, kun alkaa kasvattaa sitä, toinen taas, kun kokkailee tai kahvittelee kavereiden kanssa tai muuta vastaavaa. H yvä E lämä 33
Kuva: leenaputkonen.fi tuntunut menevän ohi. Ja jos on ADHD-lääkitys, se vaikuttaa nätimmin ja tasaisemmin, kun muistaa ravita itseään. – Onneksi minulla oli terveydenhuollon ammattilaisia ystävinä. – Ruokavalioasiat ovat keskeisiä. Mutta ei niinkään se, mitä syödään, vaan se, että syödään säännöllisesti.. H yvä E lämä Värikäs lautanen houkuttelee syömään ja ravintoa saavat niin keho kuin mielikin. 34 . He osasivat auttaa tukemalla ja ohjaamalla oikeaan suuntaan avun saamaiseksi. Jos tule hirveä nälkäkiukku, menee loppukin toimintaja keskittymiskyky. Hän ei ollut osannut mitenkään ajatella, että uupumuksen taustalla olisi häiriöitä tarkkaavaisuusja keskittymiskyvyssä. – Olen ammattini puolesta akateeminen kokki ja osannut ravita itseni automaattisesti oikein, mikä on monelle ADHD-ihmiselle tosi vaikeata. Jotkut kritisoivat diagnoosin hakemista. Putkosen mukaan ADHD-ihmisellä säännöllinen syöminen on yksi keskeisimpiä juttuja. Itse ajattelen täysin toisin. Kyse on identiteetistäni ja minuudestani. Kuvassa näkyy esimerkkejä kustakin tuoteryhmästä, joita ovat vihannekset, hedelmät, marjat, viljatuotteet, pavut, linssit ja herneet sekä pähkinät ja siemenet. Diagnoosi selvitti monta kuviota ja ennen kaikkea löysin apua uupumuskierteeseeni. Minusta on tärkeää tietää, kuka olen. Suolistomikrobisto voi hyvin, kun syö 30 erilaista kasvikunnan tuotetta viikossa
Tutkimus kesti kaksi vuotta. Miten syödä, kun voimavarat ovat vähissä. Kun suolistomikrobisto voi hyvin, hiilihydraattipitoiset ruoat eivät aiheuta ongelmia. Putkosen mielestä niitä on järkevää syödä. Laillistetun ravitsemusterapeutin ja tietokirjailijan Leena Putkosen uusin kirja Superhyvää mielelle tarjoaa helppoja ja arkeen sopivia neuvoja mielen ja kehon hyväksi. Hyvinvointiimme vaikuttaa esimerkiksi se, ajattelemmeko ruokien sairastuttavan tai lihottavan. Mielestäni ykkösjuttu syömisessä ylipäätään on se, että istuu rauhassa alas syömään ja syö ilolla, eikä vain napsi jääkaapista vähän jotakin, Leena Putkonen korostaa. Leena Putkonen (s. Putkonen vinkkaa, että suolen toiminnan kannalta keskeisiä ovat kasvikset, hedelmät ja marjat sekä hapatetut ruoat. Tutkimuksessa havaittiin, että enemmän kasvikunnan tuotteita syövillä oli monipuolisempi suolistomikrobisto kuin niitä vähemmän syövillä. Putkosella on omakohtaista kokemusta muistihäiriöiden ennaltaehkäisytutkimuksesta Fingeristä, jossa hän työskenteli tutkimusavustajana. Vähempikin määrä on ihan hyvä. – Moni kokee kuidun lisäämisen ruokavalioonsa vähän haastavana, ja suolikin saattaa reagoida. Niillä saadaan monipuolisuutta ruokavalioon. Mukaan lasketaan esimerkiksi öljyt, yrtit, kahvi ja tee eli kaikki ne aineet, joissa on kuituja, polyfenoleja ja hyviä rasvoja. Uusimpaan tutkimukseen pohjautuva teos on jatko-osa teoksille Superhyvää suolistolle ja Superhyvää keholle. Terveelliseen syömiseen kuuluu muutakin kuin ravintoaineet ja ruokavaliot. Niitä on kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa sekä viljoissa. Putkonen kehottaa muistamaan joka päivä lämpimät ateriat. Suolistomikrobisto tuottaa ison osan niistä entsyymeistä, joita tarvitaan hiilihydraattipitoisen ruoan pilkkomiseen. Hiilihydraatteja kannattaa syödä sopivassa määrin, oman tarpeensa ja energiankulutuksensa mukaan. Välipalatyyppinen syöminen toimii aika ajoin kiirepäivinä, mutta on huono valinta pitkän päälle. – Suurin osa kokee tämän kivaksi tavaksi hahmottaa omaa kasvisten syömistään. Kaikki ne simuloivat suolistomikrobeja ja suolistossa on vallalla monimuotoisuus, mikä on hyvä asia yhtä lailla suolistossamme kuin luonnossa. Kirjassaan Putkonen kertoo ruokavalion, ruokasuhteen, suoliston ja mielenterveyden moninaisista yhteyksistä. Superhyvää mielellekirja auttaa lukijaa pohtimaan omaa ruokasuhdettaan ja tekemään parempia valintoja. – Seniori-ikäisten kannattaa myös muistaa huolehtia riittävästä proteiinien saannista. Hiilihydraatit ovat aivoille parhaiten sopiva energiamuoto. Terveellinen ruokavalio ja monialainen ennaltaehkäisevä hoito näytti suojavan senioreita riskiltä sairastua muistihäiriöihin sekä ehkäisi kognition laskua. Ei haittaa, jos ei yllä kolmeenkymmeneen. – Hiilihydraateista on aivoterveellistä hyötyä. HE ’’Aika lailla käsi kädessä menee se, että mikä tekee hyvää suolistolle, tekee hyvää myös mielelle ja koko keholle.’’. 30 eri kasvista viikossa The American Gut Project -tutkimuksessa verrattiin keskenään henkilöitä, jotka söivät viikossa kymmentä erilaista kasvikunnan tuotetta ja sellaisia, jotka söivät 30 tai enemmän. H yvä E lämä 35 . Hän on ensimmäisenä suomalaisena kouluttautunut FODMAP-ruokavaliosta Lontoossa King’s Collegessa sekä Monashin yliopistossa Melbournessa Australiassa. 1983) on vatsaja suolistovaivoihin erikoistunut ravitsemusterapeutti ja terveystieteen maisteri. Niitä voi osin korvata hapatetuilla maitotuotteilla, kuten piimä, jogurtti, viili, hapankerma ja rahka, joilla on tutkimuksissa todettu olevan positiivisia vaikutuksia suolistomikrobistoon. – Tutkimuksen tulokset olivat erittäin lupaavia. Kirja auttaa lukijaa myös pohtimaan omaa ruokasuhdettaan ja tekemään parempia valintoja. Tutkimuksessa pyrittiin Pohjolan ja Välimeren ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion yhdistelmällä, liikunnan ja muistiharjoittelun avulla hidastamaan ikäihmisillä kognition heikkenemistä ja yleisiä ikääntymiseen liittyviä terveysongelmia
Asuntosäätiön kaikkiin koteihin ovat lemmikit tervetulleita, Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen kertoo. Tuoreimmassa mittauksessa tämä joukko on vuoden aikana myös kasvanut reippaasti (2022: 15 %). Lähes joka viides (18 %) suomalainen kokee lemmikin tärkeimmäksi onnellisuuden lähteeksi kotona. A suntosäätiön Kotionnellisuus 2023 -tutkimuksen mukaan lemmikillä on merkittävä vaikutus onnellisuuteen. – Lemmikit tuottavat hyvää mieltä paitsi omistajalleen, usein myös koko naapurustolle. H yvä E lämä Lemmikit lisäävät merkittävästi onnellisuutta Kotionnellisuus 2023 -tutkimuksessa tarkasteltiin lemmikin vaikutusta kotona koettuun onnellisuuteen. Samalla selvitettiin tutuimpien lemmikkiemme, koiran ja kissan suosikkipaikka kotona – ja se ei ole oma peti. Karvakaverit ovat vallanneet sydänten lisäksi sohvat.. 36
Paikalla ei väliä, kunhan ihminen on lähellä. Pieni, mutta ovela joukko koiria (3 %) löytää kuitenkin lempipaikkansa eteisestä – varma konsti olla missaamatta lenkkimahdollisuutta. Koiranomistajan kannattaa siis suosiolla varata paikka pehmusteiden uumenista myös nelijalkaiselle ystävälleen. Ei ole sohvan voittanutta Tämän vuoden Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitettiin myös tutuimpien lemmikkiemme lempipaikka kotona – olipa kyseessä kissa tai koira, sen löytää useimmiten sohvalta tai nojatuolista. Tutkimuksen mukaan lemmikki peittoaa onnellisuuden lähteenä muun muassa saunomisen, puutarhan ja naapurit. Kissoilla on muitakin erikoisia ratkaisuja: yhden vastaajan mukaan kissan suosikkipaikka löytyy lavuaarista ja toisen vaatekaapista. Osana tutkimusta selvitettiin lemmikkien roolia kotionnellisuuden lähteenä. Etenkin sohvalle kotiutunutta koiraa on turha houkutella muualle pötköttämään: peräti 40 prosenttia koirista viettää mieluiten aikaansa sohvalla tai nojatuolissa. Lemmikin lempipaikka kotona Mikä kodissa tekee onnelliseksi?. Kissat tykkäävät seurata ympäristön menoa myös ikkunalaudalta. Moni koiranomistaja kertoo karvaisen ystävän oleskelevan kotona täsmälleen siellä, missä omistajakin. Iso joukko kissoja (15 %) viihtyy myös ikkunalaudalla tutkailemassa maailman menoa. Turvallinen ja rauhallinen sijainti, oma tila ja rauha sekä kumppani/ puoliso tekevät monen onnelliseksi omassa kodissaan. Toisin kuin voisi olettaa, makupalojen mahdollisuus ei houkuttele lemmikkiä päivystämään ruokapöydän alla. Kissoilla näyttää olevan tie auki isommallekin patjalle. Alueellisesti tarkasteltuna lemmikin merkitys nousee vahvimmin esiin Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitettiin kolmatta kertaa suomalaisten onnellisuuden lähteitä ja erityisesti kodin merkitystä onnellisuuteen. HE Sohva/ nojatuoli tai oma peti/ lepopaikka ovat koirille ja kissoille lempipaikkoja kotona. H yvä E lämä 37 . Kotoinen lämpö tuntuu muutenkin miellyttävän kissoja, sillä 6 prosenttia löytää lempipaikkansa saunasta. Vain ani harvan koiran lempipaikka löytyy sieltä ja kissat viis veisaavat ruokapöydän alusesta. Lähes joka neljännen (22 %) kissan lempipaikka on omistajansa sängyssä. Toukokuussa 2023 tehtyyn väestökattavaan tutkimukseen osallistui 1 588 vastaajaa, jotka edustavat 18-69-vuotiaita suomalaisia
Ensin hän hyväili kanaa, josta siirtyi silittämään Niskasen kättä. Olkapäällään kaverikana Lucy. Lucy-kana elelee normaalia kananelämää vaistoineen. Vanhus istui ilmeettömänä tuolissaan. Yhtäkkiä poissaoleva vanhus alkoi liikuttaa itse kättään. Juttelin hänelle ja kysyin, haluaako hän silittää Ruususta. Herkut toimivat oppimisen motivaattorina myös kanoille. L ucy ei ole mikä tahansa pohjoissavolainen kana. – Olin silloisen kaverikana Ruususen kanssa puhumattomuuteen vaipuneen vanhuksen luona. Heillä on paljon kokemusta hoitoalalta, ja he osaavat hyödyntää sitä opetuksessa, Niskanen kiittelee. 38 . Niskanen otti vanhuksen kädestä kiinni ja auttoi häntä silittämään kanan pehmeää kylkeä. Lucy viihtyy ihmisten seurassa ja ottaa mielellään kontaktia kaksijalkaisiin, mikä on kanoille epätyypillistä. n. Kaunis muisto Niskanen aloitti lähihoitajan opinnot toukokuussa 2022 Savon ammattiopistossa. Haaveena oma hoivakoti Jatko-opintoina Niskanen on kiinnostunut myös kinestetiikan, saattohoidon opinnoista ja eläinavusteisen hyvinvoinnin koulutuksista. H yvä E lämä Sielun peili peili Ajassa Kaverikana Lucy kulkee töissä lähihoitajaopiskelijan mukana Erityisalana parivaljakolla ovat muistisairaat vanhukset. – Lucyn läsnäolo saa aikaan keskusteluja sekä herättää paljon tunteita hoivakodin asiakkaissa, Niskanen kertoo. Hän opiskelee oppisopimuksella eli oppiminen tapahtuu pääasiallisesti työpaikalla töitä tehden. Niskanen opettaa kanalle värien tunnistamista ja muita temppuja, joita senioreiden on mukava seurata. –?Eläimet mahdollistavat ikimuistoisia hetkiä hoivakodin asukkaille, Johanna Niskanen sanoo. Kaksivuotias Lucy on Johanna Niskasen kouluttama kaverikana, jonka erityisalaa ovat muistisairaat vanhukset. Lähitulevaisuudellekin lähihoitajaopiskelijalla on ajatuksia. Niskasella on pitkä kokemus eläinavusteisesta toiminnasta, sillä jo ennen lähihoitajaopiskelujaan hän vieraili vapaaehtoistoimintana hoivakodeissa kaverieläinten kanssa. Arvostan ammattiopiston sosiaalija terveysalan opettajien laadukasta opetusta. Suurena haaveenaan tulevaisuudelle hän kertoo oman hoivakodin, jossa on esteettömät kotieläintilat. – Toivon, että pääsemme Lucyn kanssa kohtaamaan paljon ihmisiä ja tekemään monenlaisia temppuja. – Hänen silmistään valui kyyneleitä. Vanhus sai ikuisen rauhan pian tuon kohtaamisen jälkeen, mutta minä kannan muistoa mukanani, muistelee Niskanen. Omat terveyshaasteet toivat eteen tarpeen vaihtaa alaa. Iisalmelainen Niskanen teki yli 20 vuoden uran emäntänä lypsykarjatilalla ja myöhemmin myyntiedustajana jalostusja siemennysyrityksessä. Niiltä ajoilta Niskasella on yksi mieleenpainuvimmista muistoista. – Teoriapainotteiset opinnot ovat tukeneet elämänkokemuksen myötä tullutta oppia. Opinnoissa on myös verkko-opintoja, omatoimista työskentelyä sekä muutamia lähipäiviä Iisalmen kampuksella. Pääsimme koskettamaan hänen sisintään. Omien läheisten ikääntyminen herätti kiinnostuksen opiskella lähihoitajaksi. – Kana hautoi kesällä pesällisen tipuja, kertoo Niskanen. Töissä hän on Attendon Iisakki-hoivakodissa, joka tarjoaa tehostettua palveluasumista senioreille
Paikan päällä Lepaalla maljakkohyllyn äärellä kuultiin niin kauhistuneita kuin nauraviakin kommentteja, moni myös tunnisti oman tai tuttunsa maljakon rivistöstä. Kolmoseksi päätyi erikoinen kuparisen putkenpätkän ja mustan, jäykistetyn metalliketjun yhdistelmä 11 prosentin äänisaalilla. Vielä toiseksi viimeisen näyttelypäivän jälkeen tilanne oli tasan kahden kaameimman välillä, mutta viimeisenä päivänä tilanne selkiytyi voittajan eduksi selvästi. Myös media innostui aiheesta televisiota ja Ruotsia myöden. Kulta ei kiinnosta, mutta musta saa armon suomalaisten silmissä. Seuraava näyttely järjestetään 15.–17.8.2024. Kolmoseksi päätyi erikoinen kuparisen putkenpätkän ja mustan, jäykistetyn metalliketjun yhdistelmä. Maljakkoäänestys oli kenties suosituin Lepaa-näyttelyn oheisohjelmista koskaan, näyttelyn lähes 60-vuotisessa historiassa. Yle teki aiheesta myös englanninkielisen tiedotteen. Kansa on nyt äänestänyt, ja rumuus on määritelty. Tapahtuma on järjestetty joka vuosi vuodesta 1964 lähtien. Osa näyttelyn vaaseista palautuu koteihinsa – niillä on jo rakastava koti. Kiiltävän kokokultainen, tulipunaisen ruusuparin koristama maljakko sai lopulta 21 prosenttia äänistä. Nyt onkin oiva hetki nostaa esiin ne kodin ehkä vähän vähemmänkin kauniit maljakot, täyttää ne loppukesän kotimaisella kukkarunsaudella ja nauttia kestävistä valinnoista. Molemmat olivat mustia, joissa oli käsin maalattuja kukkia, toinen oli yksi näyttelyn suurimmista ja toinen pienimmistä. Vain kaksi jäi ilman ääniä Lähes kaikki 42 esillä olleesta maljakosta sai ääniä, vain kaksi jäi täysin ilman. Nämä ovat nyt siis tuomittu olemaan kauniita. Suomen rumin maljakko on valittu. – Monen maljakon ruumuuspotentiaali ei päässyt hienojen kotimaisten leikkokukkien takia täyteen loistoonsa. Lepaa 2023 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Moni ennakkosuosikki kaunistui odottamattomasti yhteensointuvien kukkien nostaessa arvoa, idean äiti, näyttelypäällikkö Elina Vuori toteaa. H yvä E lämä 39 . Ensi vuonna pidetäänkin 60-vuotisjuhlanäyttely. Lepaa-näyttely on puutarha-alan vuosittainen ammattinäyttely Lepaan kartanomaisemissa. Lisää kuvia maljakoista Lepaa-näyttelyn Facebookissa ja Instagramissa. Kakkoseksi ponnisti himmeän yönliila pytty, jossa oli kultaiset ornamentit ja kimaltava muovikristalli. Osa löysi tapahtumassa uuden kodin, sillä nuoriso innostui vanhempien hirveinä pitämistä maljakoista. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. – Näkyykö tässä kansamme perusluonne, vaatimattomuus, melankolia, turhan koreilun välttäminen, pohtii Vuori. Se sai 15 prosenttia äänistä. Kakkoseksi ponnisti sen vierellä poseerannut himmeän yönliila pytty, jossa oli kultaiset ornamentit ja kimaltava muovikristalli. L epaan näyttelyssä esillä ollut Suomin rumin maljakko -äänestys herätti paljon huomiota ja kiitosta. – Mitähän hauskaa me sinne keksimme!, Vuori miettii. Loput pääsevät kohtaamaan puutarha-alan opiskelijoiden mielikuvituksen kukka-asettelun jalossa taidossa espoolaisessa Omnian oppilaitoksessa. Ylivoimainen kolmikko Ääniä annettiin kaikkiaan 1 168. HE Kiiltävä kokokultainen, tulipunaisen ruusuparin koristama maljakko sai lopulta 21 prosenttia äänistä
Tärkeintä elämänkulussa ovat käännekohdat ja merkityksellisyys, ei niinkään ikä. Tällaista huippua psyykkisessä toimintakyvyssä tutkimus ei ole osoittanut. Teksti: Terhi Niinimäki –?Isovanhemmat ovat erityisiä henkilöitä lasten elämässä, pohtii psykologian professori Lea Pulkkinen sylissään lapsenlapsenlapsensa.. Ikä avaa uusia mahdollisuuksia Psykologian professori Lea Pulkkinen korostaa, että kehityksellisiä muutoksia tapahtuu jatkuvasti ja moniin suuntiin. Kaarimielikuva on johtanut Suomessa ikäsyrjintään, joka alkaa jo keski-iässä, kuten monet ovat havainneet uuden työpaikan saamisen vaikeuksissa. Siirtymiä, ei kriisejä Usein puhutaan tiettyihin ikävaiheisiin liittyvistä kriiseistä. Ikäsyrjintä näkyy räikeästi mielipidekyselyissä, joissa 300 000 aikuisen mielipiteet sivuutetaan, kun kysely kohdennetaan vain alle 80-vuotiaisiin, sanoo Pulkkinen. H yvä E lämä Sielun peili peili A ikuisuutta tutkinut psykologian professori Lea Pulkkinen, 83, korostaa, että aikuisikä jatkuu pidemmälle kuin terminologia nykyisin ilmaisee. Pulkkinen toivoo, ettei vanhempia ihmisiä niputettaisi yhteen kategoriaan, sillä 60-vuotiaalla saattaa olla 40 vuotta elinaikaa. 40 . Hän pohtii, johtuuko esimerkiksi keski-iän kriisistä puhuminen siitä, että nuoremmat pelkäävät iän karttumista ja vanhenemista. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tue tällaisten olemassaoloa. – On popularisoitu käsitys, että elämässä olisi jonkinlainen huippu keski-iässä, jonka jälkeen alkaa lasku. – Sen sijaan pitäisi ajatella iän tuomia uusia mahdollisuuksia. Psykologinen kehitys ei etene fyysisen kehityksen tavoin siten, että siinä olisi kasvua, ylläpitoa ja rappeutumista, eikä fyysinen suorituskyky määrää psyykkistä suorituskykyä, ellei ole kyse vakavasta muistisairaudesta. – Tämä lisäisi työvoimaa ja elämän merkityksellisyyttä työn kautta sitä haluaville ja toisaalta vapauttaisi työstä niitä, jotka ovat työn uuvuttamia. Ne eivät ole kriisejä, vaan siirtymiä, Pulkkinen korostaa. Vanhempien ihmisten tietojen ja elämänkokemusten kautta yhteiskuntaan saadaan vahvuutta ja jatkuvuutta. – Jokaiseen ikävaiheeseen kuuluu valintojen tekemistä ja mahdollisuuksiin tarttumista. – Esimerkiksi monet 80-vuotiaat voivat olla aktiivisia toimijoita yritystoiminnassa ja kulttuurielämässä, ja heidän psyykkinen toimintakykynsä voi olla suurempi kuin nuorilla aikuisilla. Pulkkinen kannattaa, että esimerkiksi eläkkeelle siirtymisessä huomioitaisiin paremmin yksilöllinen psyykkinen ja fyysinen jaksaminen sekä mahdollisuudet työaikojen joustoon ja tehtävien vaihtoon. – Iäkkäällä henkilöllä voi olla hyvin rikas henkinen elämä, hän voi kokea elämänsä merkitykselliseksi ja hänellä voi olla paljon annettavaa sosiaaliselle ympäristölleen
– Äidinäitini, mummu, tuli läheiseksi hänen ollessamme turvanamme, kun äiti kävi toisen maailmansodan aselepovaiheen aikana isääni tapaamassa rintama-alueella ja kun äiti oli sairaalassa. Tärkeät lastenlapset Isovanhemmille elämän merkityksellisyyden tunne voi löytyä lastenlapsista. Monilla isovanhemmilla on pitkä maantieteellinen etäisyys lastenlapsiin, mutta parhaimmillaan isovanhemmat voivat lyhentää lastenlasten päiväkotipäiviä, joita Pulkkinen kuvailee liian pitkiksi ja pienille lapsille liian raskaiksi. – Osa niistä on omia valintoja, jotka avaavat uusia näköaloja. Ne ovat sellaisia hetkiä tai ajanjaksoja missä iässä tahansa, joista taaksepäin katsoessa huomaa, että on niiden jälkeen erilainen. Harrastukset: Kirjoittaminen ja musiikki. Elämän motto: Rakkaus, rakenteet ja rohkaisu, ja suurin niistä on rakkaus. Vuonna 2022 hän julkaisi kaksi kirjaa Lapsen hyvinvointi alkaa kodista ja Tutkijan omakuva. Syntymäpaikka: Heinolan maalaiskunta. – Minulle tuollainen käännekohta oli 18-19-vuotiaana professori Martti Takalan psykologian luentojen seuraaminen. Perhesuhteet: Leski. Hän tuli meille tuomisineen ja oli avokätinen korvaamaan tukkansa letittämistä. Pulkkinen vietti usein aikaansa myös isän puoleisen mummon luona. Ammatti: Professori. – Se on sisäinen kokemus yhteydestä maailmankaikkeuteen ja synnyttää merkityksellisyyden tunnetta elämän tarkoituksesta ja arvosta, Pulkkinen selittää. Pitkänen Ikä: 83 v. Olin vanhemmasta päästä ja ainakin minä sain kokea hänen hellää suhtautumistaan ja nähdä monenlaista kiinnostavaa toimintaa suuressa kartanossa, jossa oli paljon väkeä. Marttunen, aik. n. Missä ovat hauskat pakinat ja sutkaukset sekä huumorin silmälasit hankaliin asioihin. – Henkisyys on jotakin, mikä jää havaintokokemuksen ulkopuolelle. Minulle avautui tieteellinen ajattelu. Laajemman merkityksen antaminen ilmiöille liittyy henkiseen kehitykseen. Rakastin mummua suuresti. Se on osa psyykkistä kehitystä, johon kuuluvat myös sosiaalinen, emotionaalinen, älyllinen, esteettinen ja eettinen kehitys. – Luovuuteni on parhaimmillaan tutkijantornissani kesäasunnolla. Tutkimukset osoittavat, että isovanhemmilla voi olla suojaava merkitys lastenlasten kehitykselle tilanteissa, joissa vanhempien voimavarat pettävät. Omista isovanhemmistaan hänellä on lämpimiä muistoja. – Suomessa on rikas huumorin perinne. – Olen kiitollinen, että edustamani tutkimusala, ihmisen kehitys ja lasten hyvinvointi, sai näin suuren arvostuksen. Vuonna 2001 hän sai Suomen Tiedepalkinnon 2001. Merkittävien elämäntapahtumien lisäksi voi olla asioita, joita ihmiset jälkeenpäin katuvat. Luovuudesta ja palautumisesta Pulkkinen huolehtii kirjoittamalla, lukemalla, ajankohtaisia tapahtumia seuraamalla ja pohtimalla. – Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassa Ihmisen psykologinen kehitys olin toimittajana yhdessä Timo Ahosen ja Isto Ruoppilan kanssa. Yleisimpiä käännekohtia ihmisten elämässä ovat esimerkiksi lapsen syntymä, parisuhde, läheisen menetys, työn saaminen, asepalvelus tai harrastuksen aloittaminen. Nykyisessä tosikkomaisessa elämäntavassa Pulkkinen näkee liian vähän huumoria ja liikaa latistavia, ikäviä uutisia. Sielun peili peili H yvä E lämä 41 . Kehityskulussa ikää tärkeämpiä saattavat olla elämän käännekohdat. Keväällä 2023 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi hänelle kunniapalkinnon elämäntyöstään. – Mummo, jolla oli itsellään 14 aikuiseksi kasvanutta lasta ja lisäksi kasvattilapsia, sai kaikkiaan 65 lastenlasta. Pulkkinen on uransa varrella palkittu useita kertoja tutkimuksistaan. Mihin se on kadonnut esimerkiksi mediasta. Asuinpaikka: Helsinki. Sosiaalisissa suhteissa ja musiikkitapahtumissa, varsinkin oopperassa, koen fyysistä palautumista. – Se oli tutkimusalan lisäksi tunnustus erinomaiselle tutkimusryhmälleni ja niille yli 300 henkilöille, jotka olivat vuodesta 1968 alkaen osallistuneet uudelleen ja uudelleen tutkimukseen heidän kehityksensä seuraamiseksi lapsesta aikuiseksi. Lea Pulkkinen on kirjoittanut elämästään kirjan Tutkijan omakuva, jossa hän kertoo tarinansa lapsuudesta psykologian tutkijaksi ja professoriksi. Lea Pulkkinen, o.s. Osaan ei voi vaikuttaa, kuten läheisen menetykseen tai vaikkapa vanhempien avioeroon
Niistä olisi kuitenkin päästävä eroon, jotta voi surra.. Läheiset ovat myös uhreja, sillä henkirikos jättää heille usein loppuelämän trauman. H yvä E lämä Henkirikoksella usein monta uhria Henkirikoksella on aina enemmän kuin yksi uhri. 42 . Teksti: Juhani Karvonen Yhdistysesittely Kun menettää läheisensä henkirikoksen uhrina ovat päällimmäiset tunteet viha, kauna ja kosto sekä häpeä ja syyllisyys. Henkirikoksen uhrien läheiset ry tarjoaa tukeaan läheiselle, kun hän sitä tarvitsee
Kokemusasiantuntijat vierailevat työpaikoilla ja oppilaitoksissa, ja luennoillaan antavat tietoa ja ymmärrystä henkirikoksen uhrin läheisten kokemuksista. – Puhelinvertaiset ja ryhmänohjaajat ovat koulutettuja vertaistukijoita, jotka tukevat toisia henkirikoksen uhrina läheisen menettäneitä. Huomassa vapaaehtoistyötä tekee säännöllisesti noin 30 ihmistä. Näkyvyyteen panostettu – Olemme yhdistyksessä panostaneet viime vuosina etenkin näkyvyyteen ja tiedottamiseen. Tärkeintä on, ettei hän jää kiinni tunteisiinsa, mikä voi sairastuttaa mielen. Toimintaan voivat yhdistyksen nimen mukaisesti osallistua kaikki henkirikoksessa läheisensä menettäneet perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät, työtoverit ja muut läheiset. Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry on vuonna 2000 perustettu vertaistukijärjestö. T oipumisessa on ennen kaikkea kyse tunteiden hallinnasta. – Tarjoamme vertaistukitoimintaa henkirikoksessa läheisensä menettäneille. Teamsyhteydellä toteutettuja vertaistuki-iltoja järjestetään kerran kuukaudessa. Teemme myös aktiivista yhteistyötä muiden surujärjestöjen kanssa. Menin mukaan vertaistukiryhmään, mikä muutti elämäni, Jukka Oja kertoo. Läheisen elämän on kuitenkin jatkuttava traumasta huolimatta mielekkäänä. Yhdistyksen toimisto on Oulussa, josta käsin työskentelevät toiminnanjohtaja Sanna Kalajanniska, sekä kriisija vapaaehtoistyön koordinaattori ja järjestösihteeri. – Taloudellinen tilanne voi heikentyä, psyykkinen ja fyysinen terveys ovat rasituksella ja monesti myös ihmissuhteissa tapahtuu muutoksia.Tukea tarvitsee koko perhe – sen sekä kotona että muualla asuvat jäsenet. Läheisen kuolema henkirikoksen kautta on traumaattinen tapahtuma, joka vaikuttaa uhrin perheeseen ja muihin läheisiin monin tavoin. H yvä E lämä 43 . Yhdistyksen jäsenyyden edellytys on, jäsen on menettänyt läheisensä henkirikoksen kautta. Heidän ansiostaan yhdistys voi toimia aktiivisesti eri puolilla maata. Myös jäsenmaksuilla katetaan osa kuluista. Moni läheinen ei tiedä yhdistyksen olemassaolosta. Vertaistukiryhmiä kokoontuu useilla paikkakunnilla ympäri maata. Kuva: Jukka Ojan arkisto. Somevapaaehtoiset tekevät julkaisuja Huoman Instagramja Facebook-tileille sekä kirjoittavat Huoman blogiin. Huoman toimintaan osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Päällimmäisenä minulla, kuten varmasti lähes kaikilla läheisillä, oli viha, kauna, kosto häpeä ja syyllisyys. Tänä päivänä viranomaiset ja kriisipalvelut osaavat ohjata uhrin läheisiä kääntymään meidän puoleemme. Huoman rahoitus tulee sosiaalija terveysministeriön STEA:n kautta. Jäseniä on noin 250. Henkirikoksen uhrien läheiset ry:n hallituksen puheenjohtajan Jukka Ojan mukaan toipumisessa on kyse ennen kaikkea tunteiden hallinnasta. Vertaistuki on läheiselle valtava apu. – Tiedän omasta kokemuksesta, millaisen tunneryöpyn henkirikos läheisissä aiheuttaa. Negatiiviset tunteet tulevat väistämättä, eikä läheinen voi tapahtumaa unohtaa, mutta hän voi elää sen kanssa. Autettavia on vuosittain noin 170. Vihasta ja kaunasta on päästävä eroon, jotta läheinen voi surra, sanoo Henkirikoksen uhrien läheiset ry:n puheenjohtaja Jukka Oja. Itse elin kuutisen vuotta poikani kuoleman jälkeen, kunnes aivan sattumalta sain kuulla yhdistyksestä. – Kaikki henkirikosten uhrit eivät koskaan hakeudu mukaan yhdistystoimintaan, osa tulee mukaan heti ja osa vasta vuosien päästä. Tämän lisäksi pyrimme edistämään henkirikoksen uhrien läheisten asemaa Suomessa muun muassa toimimalla erilaisissa asiantuntijaja vaikuttamistehtävissä.
Vihaa opittava hallitsemaan Läheisen kokema trauma jättää jälkensä ja se kulkee läpi koko elämän. Perustajajäsenet osoittavat, ettei oma trauma haittaa elämää, vaan tunteet ovat hallittavissa. Ryhmään mukaantulo ei edellytä mitään sitoumuksia. Vaikka siitä on kulunut jo toistakymmentä vuotta, on minun edelleen vaikea suhtautua tuohon ihmiseen ja tietyt tunteet nostavat päätään tuon kommentin kuullessani. Ajatus kostosta pyöri ainakin itselläni mielessä pitkään. Ne ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Yhdistys perustettiin 23 vuotta sitten, jolloin muutamat läheiset osuivat yhteen. Viha, kauna ja kosto ovat niitä tunteita, jotka estävät tapahtuman käsittelemisen ja sen myötä myös surutyön. Se osoittaa uusille jäsenille esimerkiksi valtakunnallisissa kokoontumisissa, että uhrin läheinen voi jatkaa elämäänsä. Muiden ihmisten reaktiot pelottavat. Olisin varmaan hakeutunut aikaisemminkin ryhmään, jos olisin sen olemassaolosta tiennyt. HE ’’Viha, kauna ja kosto estävät tapahtuman käsittelemisen ja sen myötä myös surutyön.’’. Psykososiaaliseen tukeen ja palveluihin kuuluvat psyykkinen ensiapu, monimuotoinen sosiaalityö ja mielenterveyspalvelut. Se ei tarkoita, että ihminen koskaan hyväksyisi tapahtuneen. Ristiriitaiset tunteet perheen sisällä ovat suuret, koska sekä tekijä että uhri ovat samaa perhettä. Yhdistys kouluttaa kokemusasiantuntijat ja vertaistukihenkilöt. Käytin energiaa vihaan, kostoon ja kaunaa varmaan toista vuotta. En hautonut niinkään fyysistä kostoa, mutta halusin tekijän jollain tavoin maksavan teostaan. On helpompi olla puhumatta, jottei tulisi loukatuksi lisää, mutta silti puhuminen oikeille ihmisille kannattaa. Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on velvollisuus järjestää psykososiaalista tukea äkillisissä järkyttävissä kriisitilanteissa. Ihminen voi toipua hyvinkin vaikeista kokemuksista vertaistuen kautta. Ensikertalaiselle ryhmäistunto voi olla jännittävä tilanne. – Paikkakuntien resursseista riippuen ryhmät kokoontuvat kerran viikossa tai esimerkiksi joka toinen viikko. Meillä on nettiryhmiä, mikä helpottaa niitä läheisiä, jotka asuvat pienillä paikkakunnilla. – Ehkä pahimpia tilanteita ovat ne, joissa on kyse perheen keskeisestä henkirikoksesta. Kaiken tarkoituksena on, että läheinen pystyisi jatkamaan elämäänsä. – Läheinen kokee häpeän ja syyllisyyden tunteita. – Perustajajäsenet ovat edelleen mukana toiminnassa, mikä on valtava voimavara. Jos on paha olla, pitää puhua siitä, mikä on sataprosenttisesti totta, Jukka Oja kannustaa. Ajan myötä surukin on muuttunut kaipaukseksi. – Meillä on sääntönä, että ryhmien kokoontumisissa on aina läsnä myös terveysalan ammattilainen siltä varalta, että joku ryhmässä saa paniikkitai ahdistuneisuuskohtauksen. Vaikka tunteista puhuminen onkin toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, ei se ole läheiselle helppoa. H yvä E lämä – Itse turvauduin poikani kuoleman jälkeen terapeuttiin, mutta vasta vertaistukiryhmässä koin oman ahaa-elämykseni. Jatkossa tunteiden käsittely ja tunteisiin reagointi nousevat yleensä esiin. Toipuminen onkin elämänmittainen prosessi. Lähteenä on käytetty myös Huoman kotisivuja. 44 . Syyllisyys siitä, onko tehnyt jotain väärin tai olisiko tapahtuman voinut jotenkin estää, ovat aika luonnollisiakin tunteita, muttei niistäkään ole helppo puhua. Toki terapeutin kanssa olimme puineet samaa asiaa, mutta vasta muiden saman kokemuksen omaavien ja samoja tunteita kokeneiden kanssa pääsin käsittelemään tunteitani. Mitä pitempään vihan tunne jatkuu, sitä vaikeampi siitä on päästä irti. – Aikanaan eräs ihminen sanoi minulle poikani menehdyttyä henkirikoksen uhrina, että hän sai sen mitä ansaitsikin. Näistäkin kriiseistä on vuosien varrella nähty toivuttavan elämisen arvoiseen elämään, Jukka Oja toteaa. Kun sitten osasin jättää nuo tunteet taakseni, pystyin käyttämään energiaani hyödyllisimpiin asioihin. – Ensimmäisellä kerralla tulija yleensä tutustuu ja kertoo, mitä on tapahtunut. Valtakunnallinen viikonloppu järjestetään pari kertaa vuodessa. – Viha on tunne, jopa suojeleva tunne, mutta siihen ei saa jäädä kiinni. Opin käsittelemään negatiivisia tunteitani, ja pääsin surutyön alkuun
Sielun peili peili A ivot tarvitsevat mielekästä tekemistä. . On myös tutkittu käsityöpainotteista elämäntapaa ja sen vaikutuksia esimerkiksi muistiin ja keskittymiskykyyn. – Molemmista tutkimusaiheista on saatu myönteisiä tuloksia. Yhteistyöstä on hyötyä myös aivoterveyden, vireystilan ja oppimisen kannalta, summaa aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen. Teksti: Merja Kiviluoma Molemmilla käsillä työskentely aktivoi kumpaakin aivopuoliskoa.. Huotilainen kertoo, että aivoterveyden näkökulmasta käsitöistä on tehty kahdenlaista kansainvälistä tutkimusta. Monien tutkimusten mukaan käsitöiden tekeminen on erinomainen keino aivoterveyden ylläpitämiseen. H yvä E lämä 45 . Hän työskentelee Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä. Toinen tutkimusaihe tarkastelee sitä, miten käsityön tekeminen vaikuttaa ihmiseen hänen sitä tehdessään. Esimerkiksi ikäihmisten Aivot aktivoituvat, kun kädet liikkuvat Käsitöistä on todettu olevan hyötyä myös unen saantiin ja kivun lievitykseen. – Käsityöt syntyvät motorisilla taidoilla sekä käden, silmän ja tuntoaistin yhteispelinä
Niistä kolmessa käsitellään käsitöiden vaikutuksia aivotoimintaan.. Se on aivoille hyödyllistä. Vieraan kielen oppimistakin voi tehostaa tekemällä käsitöitä samalla, kun kuuntelee vieraskielistä ohjelmaa. Luova tekeminen auttaa myös rentoutumaan ja purkamaan stressiä. Jos on tottunut rentoutumaan vaikkapa halkoja hakkaamalla, voi kokeilla välillä käsityön tekemistä. Jokaiselle ihmiselle sopii omanlaisensa tapa. Tämä merkitsee sitä, että motorisia käsityötaitoja harjoittamalla voidaan kehittää kognitiivisia taitoja, professori Huotilainen sanoo. Kun molempia käsiä käytetään, viestejä kulkee molempiin puoliskoihin. Kielellinen järjestelmä aivoissa on lähellä oikean käden aluetta. Toinen tarvitsee enemmän fyysistä tekemistä, kun toiselle sopii paremmin rauhallinen tapa. Vastaavasti palapeliä tekevä voi kokeilla välillä jotakin fyysisempää tapaa, ehdottaa aivotutkija. Jos keskustelutilanteissa vaikkapa kudotaan sukkaa, ryhmäläisten kyky kuunnella toisiaan paranee. H yvä E lämä Sielun peili peili ’’Käsitöitä voi käyttää unettomuuden itsehoitoon.’’ kohdalla käsitöiden tekeminen säätelee vireystilaa, edistää keskittymistä ja muistitoimintoja sekä lisää kuuntelemisen kykyä, Huotilainen sanoo. Kehollinen aktiivisuus lisää oppimista. – On hyvä, jos ihminen myös haastaa itseään kokeilemalla erilaisia rentoutumisen tapoja. – Taidot, jotka liittyvät kuuntelemiseen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen, tehostuvat ja paranevat käsitöiden ansiosta, Huotilainen kiteyttää. Suomalaisissa aivotutkimuksissa havaittiin yhteys matematiikan tehtävien ja koordinaatiokyvyn välillä. Edellä sanottu pätee myös keskustelemiseen toisten ihmisten kanssa. Kolmiulotteisia käsitöitä ovat esimerkiksi virkatut nuket ja pehmolelut. Kipuun ja masennukseen Minna Huotilainen on kirjoittanut yhdeksän kirjaa, yksin ja yhdessä muiden kanssa. – Perinteinen vaihtoehto on se, että kuuntelee hiljaa paikallaan, eikä tee mitään. Tutkimukset kuitenkin osoittavat yhteyden. Siten merkitystä on, mitä kehollaan tai käsillään tekee samalla, kun kuuntelee jotakin oppiakseen. – Moni ajattelee, etteivät kognitiiviset kyvyt liity motorisiin taitoihin. Kohtelias, hiljainen tapa on esimerkiksi sukan kutominen, Huotilainen toteaa. Kuva: Otava sillä työskentely aktivoi kumpaakin aivopuoliskoa. Molemmilla käAivotutkija Minna Huotilainen rohkaisee ikäihmisiä käsitöiden tekemiseen – sekä yksin että etenkin yhdessä muiden kanssa. – Oikean käden ohjauskeskus on aivojen vasemmalla puolella, ja vasemman käden ohjauskeskus on aivojen oikealla puolella. Kolmiulotteiset käsityöt stimuloivat aivoja ja kehittävät kolmiulotteista hahmottamiskykyä. Vetäytymiseen taipuvainen henkilö rohkaistuu paremmin puhumaan käsitöiden avulla. Tämä on meille tuttu koulumaailmasta, mutta tutkimusten mukaan se on huonoin vaihtoehto. Silloin kun tekemiseen rutinoituu, miettimistä ei niinkään enää tarvita, toteaa Huotilainen. – Kolmiulotteinen muotoilu vaatii aivoilta hoksottimia, kun työtä tehdään ensimmäisiä kertoja. 46 . Molemmin käsin Käsityössä korostuu käden liike, jonka aivot tuottavat ja kädet toteuttavat
– Ihmiset ovat kokeneet käsitöiden avulla merkittävääkin tulehduksellisen kivun, kuten reumakivun, helpottumista, Huotilainen kertoo. Hänen mukaansa musiikilla on kyky vetää ihmisen tarkkaavaisuutta puoleensa – näin on käsitöidenkin kohdalla. Sielun peili peili H yvä E lämä 47 . Kaikista paras keino voisikin olla yhdistää musiikin kuunteleminen käsitöihin. Aivotutkija Huotilainen on eniten tutkinut musiikin vaikutuksia aivoihin ja terveyteen. Hän kuitenkin korostaa, ettei käsitöiden tekemisen tarkoitus ole poistaa kipulääkkeiden tarvetta. Vaikka yhteinen tekeminen toteutuisi vain kerran kuukaudessa, se voi ylläpitää ja rikastaa omaa käsityöharrastusta, hän perustelee. – Enemmänkin voisin tehdä, mutta periaatteessa kyllä. Käsitöiden ja hyvän tekemisen yhdistäminen on hyvin antoisaa. – Masennuksen hoidossa tarkkaavaisuuden uudelleen suuntaaminen on tärkeää, jotta mieli ei jää pyörimään samoihin ajatuksiin. Tähän tilanteeseen tarvitaan ”välitekemistä”, johon käsityöt sopivat erinomaisesti. – Yhteisöllisissä kampanjoissa on tehty esimerkiksi lastensairaalaan tossuja ja pipoja, varusmiehille on kudottu ja kerätty sukkia. Mitä enemmän yrittää, sen hankalampaa on nukahtaa. Siinä hyödynnetään punaisia, sinisiä, violetteja ja vaaleanpunaisia ylijäämävillalankoja. Lopussa tulee violettia ja punaista, mikä ilmaisee maapallon keskilämpötilan nousua. – Monilla kursseilla periaatteena on, ettei etukäteen tarvitse osata mitään, vaan yhdessä opetellaan jokin kaikille uusi asia. Tämä oli itselleni motivoiva ja hauska käsityö, vaikka sen aihe olikin vakava, kertoo Huotilainen. Minna Huotilainen rohkaisee erityisesti ikäihmisiä käsitöiden tekemiseen – sekä yksin kotona että muiden kanssa yhdessä. Verkossakin käsityökursseja on saatavilla. Huotilainen kannustaa mukaan lyhytkursseille, joita järjestetään esimerkiksi työväenopistoissa ja käsityöliikkeissä. – Heittäytyminen on vaikeaa stressaantuneena. Käsitöillä saa purettua stressiä ja kerrottua keholle, että kaikki on hyvin. Uneen pääseminen edellyttää eräänlaista heittäytymistä. n 17-vuotiaan ilmastoaktivisti Atte Ahokkaan ideoimasta ilmastokaulahuivista näkee ilmaston lämpötilan muutoksen. Tekeekö aivotutkija itse käsitöitä. Viimeksi tein Atte Ahokkaan ideoiman ilmastokaulahuivin. Ilmastokaulahuivin idea perustuu ilmastotutkija Ed Hawkinsin grafiikkaan, jossa kuvataan ilmaston maailmanlaajuista lämpenemistä 1850-luvulta vuoteen 2019.. Se voi koskea materiaaleja, tekniikoita tai perinteistä tekemisen tapaa. Alkupäässä värit ovat sinisiä. – Käsitöitä voi käyttää unettomuudenkin itsehoitoon. Käsitöiden tekeminen lievittää Huotilaisen mukaan myös kroonista kipua. – Tutkimusten mukaan käsitöiden tekeminen näyttää toimivan unen saamiseen. Lämpötilan muutoksia ilmaisevassa kaulaliinassa näkyy värien kautta maapallon keskilämpötilan muutokset 1850-luvulta alkaen
H yvä E lämä Tukija liikuntaelinten terveys rakennetaan arjessa Päivittäinen liikkuminen on tärkein tukija liikuntaelinten terveyttä ylläpitävä tekijä. Tärkeitä ovat myös monipuolinen ravinto, riittävä uni, savuttomuus ja painonhallinta. Teksti: Liisa Airaksinen. 48
Ilman tukea elintapamuutokset eivät oikein tahdokaan onnistua, sanoo Tukija liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen. Naisilla vaivat ovat kui’’Luuston kannalta parasta on iskuja tärähdystyyppinen liikunta.’’. Tukija liikuntaelinten terveys rakennetaan arjessa –?Periaatteessa elintapamuutosten tekeminen on helppoa, mutta käytännössä vaikeaa. –?Toimimme vastuullisen päätöksenteon tukena, jotta pääsimme kohti työja toimintakykyistä yhteiskuntaa ja Suomi pysyisi pystyssä. . Kuva: Ruissalon kylpylä Toiminnanjohtaja Marja Kinnunen kiteyttää Tukija liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnan sanomalla, että liitto on Suomessa vaikuttavien tukija liikuntaelinterveysjärjestöjen asiantuntijajärjestö. Iän karttuminen lisää merkittävästi tule-ongelmien riskiä. Viime vuonna kirjattiin noin viisi miljoonaa tule-käyntiä. Vesijumppa ja uinti ovat nivelille helliä, mutta tehokkaita liikuntamuotoja. H yvä E lämä 49 . Ongelmia esiintyy sekä naisilla että miehillä. Lisäksi Invalidiliiton ja Sjögreenliiton paikallisyhdistykset tarjoavat palveluitaan. Tule-vaivat ovat myös yleisin syy alkaviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. – Geeniperimäämme ja ikäämme emme voi vaikuttaa, mutta elintavoillamme voimme tukea tukija liikuntaelimistömme terveyttä. Monipuolinen liikunta ja ravitsemus, riittävä uni ja painonhallinta tekevät sille hyvää, sanoo Tukija liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen. Tule ry:n potilasjärjestöillä on 250 paikallisyhdistystä, joilla on luustoja selkäyhdistyksiä sekä nivelpiirejä. suomentule.fi Kansanterveystyötä kaikkien hyväksi Hän on koulutukseltaan sosiaalipsykologi ja väitellyt tohtoriksi itsesäätelyn ja motivaatiotekijöiden vaikutuksista elintapavalintoihin. T ukija liikuntaelimistön eli tulen vaivat ovat suurin avoterveydenhuollossa diagnosoitu oireryhmä. Järjestöjen verkkosivuilta löytyy muun muassa eritasoisia jumppaohjeita ja -videoita omatoimisen harjoittelun tueksi. Selkäja niskakivut ovat yleisiä jo alakoululaisilla
– On mahtavaa, jos lenkin pystyy tekemään joka päivä tai vielä mahtavampaa on, jos matkaa kykenee pidentämään 50 metrillä päivittäin tai joka toinen päivä. Senioreille liikuskelu on lisäksi vaikkapa kotiaskareita, kauppareissuja tai kirjastossa käyntiä. Luuston kannalta parasta on iskuja tärähdystyyppinen liikunta. Liikkuminen saattaa jopa poistaa tai ainakin lievittää kipuja, kun taas liikkumattomuus pahentaa niitä, Kinnunen sanoo omankin kokemuksensa pohjalta.. Niistä iso osa selittyy luuston haurastumisella. Hyviä luuliikuntamuotoja ovat mailaja pallopelit, step-aerobic, tanssi, kuntosaliharjoittelu, reipas kävely sekä juoksu. Aika harvassa ovat ne viisikymppiset, jotka eivät kärsisi joistakin krempoista aika ajoin. Kolotukset osa elämää Osa elämää on se, että keho iän myötä muuttuu. Nivelrikkoa ei voi täysin ennaltaehkäistä, mutta joskus sen syntyyn voi vaikuttaa omilla elintavoillaan: liikkumalla monipuolisesti ja turvallisesti. H yvä E lämä tenkin hieman miehiä yleisimpiä. Suomalaisista aikuisista 35 prosenttia on kokenut jossakin elämänsä vaiheessa vähintään kolme kuukautta kestänyttä kipua. Naisilla menopaussi kiihdyttää sitä entisestään ja murtumariski kasvaa. Nivelrikko kansallinen tekijä Arviolta neljännesmiljoonan suomalaisen elämää on joskus vaikeuttanut lonkan tai polven nivelrikko. Joka toinen kaatuminen aiheuttaa vamman, kuten luunmurtuman ja pahimmillaan yli tuhannen iäkkään ihmisen kuoleman. Luuston terveydestä kannattaa siis pitää huolta. Luuston massa rupeaa 40 ikävuoden jälkeen pienenemään. Toisaalta ylipainoa kertyy helposti, jos on niin kipeä, ettei pääse liikkumaan. Lihasten hyvä kuntokaan ei välttämättä riitä estämään polvileikkausta, mutta siitä toipuminen on todennäköisesti helpompaa, jos kunto on hyvä. 50 . Mitä huonommassa kunnossa ihminen on, sitä pienemmillä teoilla terveys kokenee, Kinnunen korostaa. Kaikki lisääntyvät ikääntymisen myötä, Kinnunen kertoo. Liike on lääke. – Nivelrikko on enemmän naisten kuin miesten sairaus. Lisäksi polven tai lonkan nivelrikko sekä murtumat ovat massiivisia kansanterveysongelmia ja muutkin suhteellisen yleisiä. Nivelrikon suurimmat riskitekijät ovat geeniperimä ja ikä. Kinnusen mukaan säännöllisen vesiliikunnan on todettu helpottavan nivelrikon oireita ja jopa parantavan nivelrustoja. – Jo sillä edistää terveyttään, että tauottaa istumistaan ja nousee pari kertaa tunnissa ylös sohvalta tai tuolilta. Noin neljänkymmenen ikävuoden tienolla useimmat alkavat huomata pieniä vaivoja kehossaan. Pitkällä aikavälillä lenkille tulee pituutta jo aika lailla ja samalla mielialakin kohenee, Kinnunen innostaa. Kinnusen mukaan kolotukset kuuluvat jossain määrin elämään, mutta paljon voidaan tehdä niiden ehkäisemiseksi. Kansanterveydellisesti luuston terveydestä aiheutuu massiivisia ongelmia selkäkipujen ja nivelrikon ohella. – Vuosittain joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu. Myös ylipainolla, nivelvammoilla ja raskaalla työllä on vaikutusta. – Jo viiden kilon painonpudotuksen tiedetään helpottavan polven nivelrikkokipua. – Kipu usein rajoittaa liikkumista, mutta ei estä sitä, pikemmin päinvastoin. Meistä naisista joka viides tulee saamaan jossakin vaiheessa ainakin toiseen polveensa tekonivelen, Kinnunen kertoo. Jos korttelin kiertämisestä kertyy matkaa 200 metriä, tekee se 1,4 kilometriä viikossa ja 6 kilometriä kuukaudessa. Pieni muutos, jota ei ole kovin vaikea toteuttaa, mutta josta ajan myötä voi kasvaa suuri muutos. – Suomessa todetaan vuodessa yli 40 000 murtumaa. Luusto haurastuu Yli 50-vuotiaista naisista kahdella viidestä eli 40 prosentilta murtuu ranne, nilkka tai lonkka jossakin vaiheessa elämää. Hänen mielestään yksi hyvä esimerkiksi elintapamuutoksesta oman tule-terveytensä hyväksi on päättää, että kävelee joka päivä korttelin ympäri. Kyse on isosta asiasta, jonka ennaltaehkäiseminen on tärkeää, Kinnunen painottaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi ruveta sormella osoittelemaan, ettei ylipainoiselle henkilölle olisi pitänyt tehdä tekonivelleikkausta. – Vaikka yksilöllä olisikin geneettinen riskitekijä sairastua tukija liikuntaelinsairauksiin, elämä on todennäköisesti helpompaa, jos jaksaa pitää itsestään huolta jumppaamalla sekä lihaskuntoa ja tasapainoa harjoittelemalla ja saa täten omalla toiminnallaan käännettyä kelkkaa parempaan suuntaan. Kaatumisen ehkäisy tulisi ottaa puheeksi terveydenhuollossa aina, kun tavataan senioreita. Geeniperimän ja iän vuoksi olisi voitu olla samassa tilanteessa joka tapauksessa. – Liikunnassa tärkeintä on, että tekee sellaista, mistä itse tykkää, sillä sitä tulee tehtyä, mikä on kivaa. Moni murtuma olisi pääosin elintavoilla, ja silloinkin, kun ei olisi, niistä toipumiseen voi suuresti vaikuttaa pienillä arkisilla valinnoilla, Kinnunen toteaa. Miehille yhdelle seitsemästä käy näin. Kivun sallimissa rajoissa pienikin liike tekee hyvä. – Ylivoimaisesti yleisimpänä joukosta erottuu selkäkipu
. Pre lo x sis ält ää L -a rg in iin ia ja Py cn og en oli a, jo ka vil ka stu tta a ve re nk ie rto a.* Pre lo x so pii aik uis ill e ja tk uv aa n kä ytt öö n. – Mielellä ja kivun kokemisella ja kivusta syntyvällä haitalla on vahva yhteys. 24 76 Hän kertoo, että ymmärrys kivusta on viime aikoina suuresti muuttunut. Kinnusen mielestä yleisesti ottaen ylivoimaisesti tärkein hoitokeino tukija liikuntaelinvaivoihin on lääkkeetön hoito. * EF SA ID no . Sta nis la vo v R, Nik olo va V, Ro hd ew ald P. Eihän terveydenhuollon ammattilainen voi tulla joka päivä ihmisen kotiin ohjaamaan häntä kädestä pitäen, toiminnanjohtaja Marja Kinnunen painottaa. Postimaksun hinnalla kortteja saa kotiin Tule ry:stä ja jäsenyhdistyksiltä.. Apteekit, Terveyskaupat ja Sokos Lisätietoja www.pharmanord.fi Myös XL -koko 140 tablettia Erektio edellyttää toimivaa verenkiertoa. Hyvät elintavat edistävät aina myös tukija liikuntaelinterveyttä. Olisiko se ravitsemuksessa tai liikunnassa tai tupakoinnissa tai alkoholin käytössä. Kivun kokemisen ja sen aiheuttaman haitan taustalla voi olla myös muita biologisia tekijöitä tai psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Improvement of erectile function with Prelox: a randomized, double-blind, placebo-controlled, crossover trial. HE Korttisarja elintapamuutosten tueksi Tukija liikuntaelinliitto Tule ry on julkaissut Helpompi tapa -korttisarjan tueksi ja avuksi kaikille niille, jotka haluavat muuttaa elintapojaan. Prelox for improvement of erectile function: a review. Kipua ei välttämättä voida parantaa, mutta kuntouksella useimmiten voidaan helpottaa sitä merkittävästi. Korttisarjassa ajatuksena on käyttää hyväksi kunkin ihmisen omia taitoja. Kinnusen mukaan lääkkeitäkin voidaan toki tarvita, mutta ammattilaisten ohjeiden mukaan ja samalla tarvitaan muutakin hoitoa. H yvä E lämä 51 . Stanislavov R, Nikolova V, Rohdewald P. Jos esimerkiksi uni on täysin riittämätöntä, sillä on vaikutusta kivun kokemiseen. * EFSA ID no. Kannattaa siis konsultoida ammattilaista omaehtoisen kuntoutuksen tueksi! Marja Kinnunen vinkkaa. Olemme kaikki yksilöitä. In t J Im po t Re s 20 08 ;2 0:1 73 -18 0. Eu r Bu ll Dru g Re s 20 03 ;11 :2 9-3 7 . Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Ap te ek it, Te rv ey sk au pa t ja So ko s Lis äti eto ja ww w.p ha rm an ord .fi My ös XL -k ok o 14 ta ble tti a Ere kti o ed ell ytt ää to im iv aa ve re nk ie rto a. Siihen itse kukin voi vaikuttaa suuresti, kun pitää huolta omasta jaksamisestaan ja psykososiaalisesta hyvinvoinnistaan. Samalla ihmisen itsetunto paranee, kun hän oivaltaa, että hän pärjää ja osaa tehdä oikeita asioita. Kortteja voi ladata ilmaiseksi liiton nettisivuilta osoitteesta: suomentule.fi. –?Jos lisää jonkun pienen asian päiväänsä ja tekee sen joka päivä, uudet hyvät tavat automatisoituvat nopeasti ja pienestä muutoksesta kasvaa isoja juttuja. 2476 FI_ Pre lox _A d_ Te rve ysH ym y_ 10 2x 28 0_ 04 21 PR EL OX ® AIK UIS IL LE MIE HIL LE JA TK UV AA N KÄ YT TÖ ÖN Ra ja to rp an tie 41 C, 01 64 Va nta a Pu h (0 9) 85 20 22 15 , ww w.p ha rm an ord .fi Tu tk itt u ra vin to lis ä La mm S, Sc hö nla u F, Ro hd ew ald P. Eur Bull Drug Res 2003;11:29-37. FI _P re lo x_ Ad _T er ve ys H ym y_ 10 2x 28 0_ 04 21 PRELOX® AIKUISILLE MIEHILLE JATKUVAAN KÄYTTÖÖN Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa Puh (09) 8520 2215, www.pharmanord.fi Tutkittu ravintolisä Lamm S, Schönlau F, Rohdewald P. Yksikään liikuntamuoto tai harjoittelumenetelmä ei kuitenkaan ole toista parempi. Int J Impot Res 2008;20:173-180. Prelox sisältää L-arginiinia ja Pycnogenolia, joka vilkastuttaa verenkiertoa.* Prelox sopii aikuisille jatkuvaan käyttöön. Im pro ve me nt of ere cti le fu nc tio n wit h Pre lo x: a ra nd om ize d, do ub le -b lin d, pla ce bo -c on tro lle d, cro sso ve r tri al. Pre lo x fo r im pro ve me nt of ere cti le fu nc tio n: a re vie w. – Kaikilla hyvinvointialueilla on tarjolla fysioterapeutin suoravastaanotto, jonne voi varata ajan ilman lähetettä. – Kipu on kurja kaveri arjessa ja lisääntyy, jos siihen on taipumusta silloin, kun mieli ei voi hyvin. Korttisarja on työväline, jolla voi tarkastella omaa tilannettaan ja miettiä, mikä olisi se pieni juttu, jonka haluaisi muuttaa elämässään. –?Itse kukin on oman arkensa paras asiantuntija. – Liikunta ja monesti myös erilaiset harjoitteet ovat edelleen keskeinen osa tule-vaivojen ehkäisyä ja hoitoa
Sisäisesti propolis sopii flunssan ja nielun hoitoon, kertoo Simo Sorvari. Niinpä mehiläiset vuoraavat pesän sisäpinnat ohuella propolis-kerroksella, joka tappaa mahdolliset pesään tunkeutuneet bakteerit. Miten tämä tehoaine syntyy. – Propoliksen valmistamiseen mehiläiset tarvitsevat puun pihkaa sekä omaa ruuansulatukseensa tarkoitettua eritettä. – Kun sitten valmistuin, pääsin töihin pääkaupunkiseudulle ja hankin omakotitalon Kirkkonummelta, nousi esiin ajatus kokeilla mehiläistarhausta omalla hehtaarin tontillani. Tämä ”Jaska” hoiti mehiläisiä, ja menin tapaamaan häntä. Ja kun sitten kerran kävimme siellä hänen kotitilallaan, isä vei minut vanhaan saunakamariin, jossa hänellä oli ollut mehiläistarhaaja-aikansa tarvikkeita. Sen sijaan hän kertoi lapsuudessani mukavia juttuja näistä siivekkäistä. – Olin töissä Raha-automaattiyhdistyksessä, josta sain vinkin Nurmijärvellä asuvasta kaverista, joka oli Virosta muuttanut 1970-luvulla Suomeen. H yvä E lämä D iplomi-insinööri Simo Sorvari aloitti mehiläistarhaajana vuonna 1983, joten meneillään on 40. 52 . vuosi mehiläisten parissa. Mehiläisvahan miellyttävä tuoksu iskostui minulla ikään kuin syvään muistiin. Teksti: Timo Elo. Desinfioi mehiläispesän Vuonna 1987 sai alkunsa Hunaja-Simo Oy. On selvää, että jos siellä lähtisi sairaus etenemään, se tappaisi helposti koko populaation. Minulle jäi mieleen siellä vallinnut hyvä haju, vaikka olin silloin vielä alle kouluikäinen kakara. Sittemmin hän myi minulle 12 mehiläispesää, joilla aloitin pienimuotoisen tarhaustoiminnan kotipihallani. – Mutta kun sitten syntymäni jälkeen muutimme Etelä-Pohjanmaalta Nokialle, isä ei enää hoitanut mehiläisiä. Ja jos pePropolis – luonnon oma antibiootti Mehiläiset vuoraavat pesänsä propoliksella, jonka avulla ne pitävät taudinaiheuttajat loitolla. – Propolis on luonnon oma antibiootti, jonka avulla mehiläiset ylläpitävät yhteisönsä terveyttä. Propolista ne käyttävät pesän desinfiointiin. Propoliksen avulla mehiläiset suojaavat kennoissa syntyvät jälkeläisensäkin pitämällä pöpöt poissa niiden luota. Ihmiset puolestaan voivat käyttää sitä ulkoisesti muun muassa ihonhoidossa haavoihin ja hyönteisten puremiin. Mehiläinen on laumaeläin, ja parhaimmillaan pesässä saattaa olla jopa 60 000 yksilöä. Tällöin mukaan tuli myös propoliksen eli mehiläiskittivahan tuotanto. Hän myös edustaa mehiläistarhausta toisessa sukupolvessa. Parhaimmillaan minulla on ollut 75 mehiläispesää eri puolilla Länsi-Uuttamaata, etenkin Kirkkonummella ja Siuntiossa. – Isällä oli kaksoisveljensä kanssa kotitilallaan Teuvalla muutama pesä jo ennen syntymääni, Sorvari kertoo. Myöhemmin kävin alan kurssejakin. Propolis stimuloi solujen ja kudosten kasvua nopeuttaen näin paranemista. Hän lupasi opettaa minua alkuvaiheessa
Ihmisillä propo. Hunajan ohella hän tuottaa propolisuutetta, jonka käytön myös soisi yleistyvän. Tosin ikivanhan kiinalaisen ohjeen mukaan propoliksen tulisi antaa uuttua etanolissa vuoden päivät, jonka jälkeen astia tulisi vielä kääntää toisin päin, jotta uuttaminen jatkuisi. Jotkut vuoraavat pesiään enemmän, jotkut vähemmän. Simo Sorvarilla on 40 vuoden kokemus mehiläisten parissa. H yvä E lämä 53 . 100 grammaa pesää kohti vuodessa On arvioitu propolista kertyvän noin 100 grammaa pesää kohti vuodessa. – Kuten sanottu, minulla kuluu uuttamiseen muutama viikko. Nimi propolis tulee kreikan kielestä ’pro polis’ eli yhteiskunnan puolesta, mikä kuvaa hyvin sen käyttötarkoitusta. – Keski-Euroopassa propolista on käytetty pitkään, ja jo muinaiset egyptiläiset tunsivat sen. Käytössä on myös vatkainkone, joka pitää liuosta sisältävät astiat koko ajan pienessä liikkeessä, jotta vaikuttavat aineet liukenevat helpommin. Kuva: Sari Jouhki sässä on joitakin isompia rakoja, mehiläiset yleensä tukkivat nekin propoliksella. – Kun propolista halutaan kerätä, laitetaan pesän kattoon levy, jossa on millin levyisiä reikiä, jotka mehiläiset sitten kittaavat propoliksella umpeen. . Tässä on kuitenkin suuria eroja eri mehiläisroduilla. Uutteen valmistaminen kestää muutamia viikkoja. Näin propolista saadaan kerätyksi. – Propolisuutteen valmistamisessa käytän kotimaista Altian etanolia, johon propolis uutetaan
H yvä E lämä Mehiläiset käyttävät propolista pesän tilkitsemiseen. * ?Propolis on terveyttä edistävää sekä sairauksia ehkäisevää ja parantavaa, mutta sen vaikutusmekanismeja ei täysin tunneta. Tällöin sitä pitää voimakkaasti laimentaa vedellä, koska siinä liuottimena on 90-prosenttista alkoholia. Propolis kunniaan! Heikon tunnettuuden takia propolis ei meillä Suomessa ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin muualla maailmassa. Runsas fenoliyhdisteiden määrä tekee siitä arvokkaan aineen, joka tukee terveiden solujen toimintaa ja parantaa niiden aineenvaihduntaa. Kuva: Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry Propolis lyhyesti * ?Kansanlääkinnässä propolista on käytetty kautta mehiläishoidon historian. Esimerkiksi tänä vuonna saadaan huono hunajasato lähes koko maahan. Propoliksesta tehdään myös kosmeettisia valmisteita. Lähde: Suomen Mehiläishoitajain Liitto lis umpeuttaa muun muassa huonosti paranevia haavoja. Ja esimerkiksi, kun punkin ottaa pois iholta, puremakohtaan on hyvä levittää hieman propolista. – Onneksi ihmiset ovat nyt ryhtyneet käyttämään hunajaa yhä enemmän. – Propolisuutetta suositellaan myös ruuansulatuksen hoitoon. Meillä se on lähinnä hunajantuotannon sivutuote, vaikka sen arvo olisi suurempi kuin hunajan. HE. 54 . Hunaja on myös hyvin ympäristölle ystävällistä – siihen ei lisätä mitään eikä siitä oteta mitään pois. – Pelkän hunajan tuotanto on huonosti kannattavaa ja paljon työtä vaativaa. Lisäksi sitä voi pureskella kuivana pähkinöiden ja siitepölyn kera. * ?Propolis liukenee huonosti veteen, mutta esimerkiksi arabimaissa käytetään propolis-vesiliuoksia. Lisäksi sadot vaihtelevat suuresti. Propolis tehoaa myös suussa oleviin aftoihin. – Aina on myös hyvä suosia kotimaista hunajaa. Ja valinnanvaraa eri laatujen suhteen on kaupoissa. * ?Propoliksen yleisin käyttömuoto on propolis-etanoliuute, jonka käyttö on tavallisinta flunssan oireiden leivittämisessä sekä pienten haavojen, huuliherpeksen, hyönteisten pistojen ja ienongelmien hoidossa. Propolista voi myös uuttaa glyseroliin, öljyyn ja voihin. Äskettäin EU:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan muualta Euroopan Unionin alueelle tulevasta hunajaerästä löytyi peräti 80 väärennöstä, joista 60 oli Kiinasta, Simo Sorvari sanoo
Joissakin malleissa on maski, jonka läpi propolishöyryä hengitetään. Tietoa propoliksesta. – Siksi esimerkiksi poppelipropoliksella tehdyn kliinisen kokeen tuloksia ei haluta yleistää kaikkiin muihin propolislaatuihin, vaikka todennäköistä olisikin, että niillä olisi saatu samanlainen koetulos. – Propolis tuotteena on meillä nappikauppaa, koska ihmiset eivät tunne sen käyttöominaisuuksia. Propoliksen vaikutusta on eniten tutkittu ja dokumentoitu suun ja hampaiden hoidossa. – Suomalainen propolis on pääosin punaruskeaa aromaattisesti tuoksuvaa ainetta. – Toisin on esimerkiksi Venäjällä, Baltian maissa ja Saksassa, jossa vallitsee aivan erilainen mehiläispesän tuotteiden tuntemus. Kliinisiä kokeita on tehty myös haavanhoitoon, yskään ja yleisiin tulehdusreaktioihin liittyen.. Suomessa todennäköisiä propoliksen raaka-aineiden lähteitä ovat puut ja pensaat, kuten kuusi, koivu, leppä, paju, poppeli, haapa ja mänty. Onhan meillä hyvin nuori mehiläishoitokulttuuri. Italiassa ja Romaniassa on myös ollut käytössä haihduttimia, joihin laitettu propolis helpottaa ilmaan vapautuessaan hengitysteissä olevia oireita. – Propoliksen vaikuttavat aineet vaihtelevat paljonkin muun muassa sen raaka-aineena olleista kasveista, keruuajasta ja -paikasta riippuen. Suomessa ei mehiläistarhausta ole ollut kuin runsas sata vuotta, ja mehiläistuotteistakaan tuskin tunnemme muita kuin hunajan. Kansanlääkinnässä tuttu Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry:n tutkimusasiantuntija Anneli Salonen kertoo propolista olevan hyvinkin monenlaista. Se pidetään marraskuussa Istanbulissa, jonne asiantuntijat kokoontuvat esittelemään uusimpia propolis-tutkimuksia, Salonen kertoo. Tarjolla on myös painettuja pieniä oppaita kuluttajia varten. EU:n (EFSA:n) tiukasta kannasta huolimatta propolis on mehiläisalalla erittäin arvostettua. Se on lämpimänä hyvinkin tahmeaa eli se tarttuu helposti joka paikkaan. Siellä mehiläishoitajat voivat helposti myydä asiakkaille esimerkiksi mehiläisten säilömää siitepölyä, pergaa eli mehiläisleipää, tai propolista. – Puhutaan myös mehiläisliimasta, jota mehiläiset käyttävät pesässä mikrobien torjumisen ohella pesän osien liimaamiseen toisiinsa kiinni. Emme tiedä, miten niitä voi käyttää. Propoliksen käyttöä erilaisia taudinaiheuttajia vastaan on tieteellisesti tutkittu ahkerasti ympäri maailmaa. – Sen tutkimuksen merkeissä myös järjestetään vuosittain kansainvälisiä konferensseja, joista tämänvuotinen on järjestyksessä kolmas. Propolis on lyhyesti sanottuna mehiläisten kemiallinen ase mikrobeja vastaan. H yvä E lämä 55 . Liiton nettisivuilla on runsaasti tietoa propoliksesta. – Mehiläiset hyödyntävät pesien ympärillä olevien eri kasvien yhdisteitä, jotka kuitenkin lopulta yhdessä vaikuttavat pesässä aina samalla tavalla. – Mehiläiset tunnistavat luonnossa yhdisteet, joita ne pystyvät hyödyntämään mikrobien kasvun estämiseen pesässä. Meillä mehiläispesän muita tuotteita myyvät joutuvat tekemään valtavan ison markkinointityön saadakseen asiakkaan tuntemaan tuotteen, Salonen sanoo
– En olisi näin hyvässä kunnossa, jos olisin eläkeiän saavutettuani jäänyt oloneuvokseksi. 88-vuotias Sirola tekee edelleen täyden työpäivän kuutena päivänä viikossa omistamassaan Parkanon Kehräämössä, joka toimii Parkanon keskustassa parinsadan neliön tiloissa kirkon kupeessa. Rakennus oli aikoinaan linja-autovarikko. – Arkisin tulen työpaikalle seitsemältä aamulla ja lähden kuudelta illalla. Lauantaisin tulen kahdeksalta ja lähden iltapäivällä kahden jälkeen. Teksti ja kuvat: Reetta Ahola. Pääsääntöisesti hän työskentelee yksin, joskus on kiireapua. H yvä E lämä Sielun peili peili J os löhööt niin lahoot, on kirjailtuna lankoja, käsityötarvikkeita sekä kangaspuihin loimia ja matonkuteita myyvän Parkanon Kehräämön seinällä olevaan tauluun. 56 . Yrittäjä Esko Sirolalle lause toimii mielen huoneentauluna. Aktiivisuus on Esko Sirolalle hyvän elämän lähde. Sunnuntaina on lepopäivä. Työn ilo pitää virkeänä Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat parasta, summaa 68 vuotta Parkanon Kehräämössä yrittäjänä toiminut, 88-vuotias Esko Sirola
Sielun peili peili H yvä E lämä 57 . – Äidin kanssa haettiin Porista musiikkikaupasta minulle kornetti ensimmäiseksi omaksi soittopeliksi, kun olin 9-vuotias. Piirrustukset käsityömuseolle hänellä olisivat valmiina. – Olen harrastanut keräilyä ikäni. Heidän oli tarkoitus katsoa puunjalostuskoneita, mutta he kiinnostuivatkin villan karstauskoneesta ja ostivat sen messuilta. Karstauskone, rukki, kertauskone ja repijä myytiin Virtain Villalle. Päätin, että jätän yhteiskouluun hakematta ja haen soitto-oppilaaksi sotaväkeen, niin vältän ruotsin ja saksan pääsykokeet, ja opettajaäidinkin maine säilyy parempana, Sirola kertoo. – Olennaista liiketoiminnassamme on aina ollut, että kun jotain on lopetettu, niin on tuotu uutta tilalle, ja päätöksiä ei ole jossiteltu, Sirola korostaa.. – Kuorma-autoilijana toiminut isäni meni näiden kahden herran kanssa Helsinkiin pienkonemessuille. Sirolan soittoharrastuksesta kertoo Parkanon Kehräämön seinällä oleva puhallinsoitinkokoelma. Kun lisäksi näkö ja kuuli alkoivat iän myötä heikentyä, niin päätös lopettaa oli helppo. Itse tehdyt käsilaukut ovat nyt muotia, Sirola tietää. – Sotaväkeen vuonna 1952 menin Niinisaloon soitto-oppilaaksi, ja palvelinkin kolme vuotta Niinisalon varuskuntasoittokunnassa, josta tulin isäni yritykseen töihin. . Niinisalossa kornetti vaihtui trumpettiin, ja soitin sen lisäksi alttosaksofonia. ’’Olen harrastanut keräilyä ikäni.’’ – Eläköitymisen eläkeiän saavutettua ei tarvitse olla normi, mutta totta kai se on jokaisen oma valinta, sanoo Sirola. Hänellä on ollut toinenkin käsityötarvikekauppa Parkanon keskustassa sekä myös Hämeenkyrössä. Repiminen oli pölyistä hommaa, sitä varten oli ulkotiloissa erillinen repimö. Yrittäjäntyönsä ohella Sirola soitti 35 vuotta Kyröskosken VPK:ssä ja pitkään Parkanon VPK:ssa. – Esimerkiksi mattolankaa teimme repimällä vanhoja villavaatteita, jotka ajettiin sekoittimen läpi. Revittyyn villaan lisättiin sillaa, ja saatiin hyvin lujaa mattolankaa. Esko Sirola tuli isänsä yritykseen töihin ja osakkaaksi vuonna 1955. – Isä päätti, että ei jätetä työtä kesken eli pelkkään karstausvaiheeseen, vaan nostetaan jalostusastetta lankoihin, ja hän osti viisi miljoonaa tuonaikaista markkaa maksaneen koneen vuonna 1950. Soittamisen Sirola aloitti kymmenen ikävuoden korvilla, kun Parkanoon muutti Kaartin soittokunnasta eläkkeelle 45-vuotiaana jäänyt vääpeli – lottatytön perässä – ja perusti pitäjään vuonna 1944 Nuorisosoittokunnan rauhanehtojen myötä lakkautetun Suojeluskuntasoittokunnan tilalle. – Soittoni loppui, kun korona alkoi. Jalostusastetta nostettiin Esko Sirolan isä perusti Parkanon Kehräämön kahden tuttavansa kanssa vuonna 1947. Kauhajoelle Jyvän Konepajalle rautatarvikkeita kuorma-autollaan kuljettaessaan Viljo Sirola näki siellä koneen, joka karstaamisen lisäksi erottelee ja jakaa villan, ja jossa on myös rukki ja kertauskone. – Tänä kesänä otin myös käsilaukun kahvoja myyntiin. Aluksi karstattiin lammastilallisille heidän lampaidensa villoja. Sirolan äiti oli Parkanossa alakoulun opettaja. Esillä on vain murto-osa! Sirola naurahtaa. Villan karstaaminen lopetettiin vuonna 1965. Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Hämeessä oli isoja lammaslaumoja, ja miehet saivat karstauskoneen nähdessään idean villojen karstaamisesta. – Minulla eivät ruotsi ja saksa tahtoneet sujua, siitä opettajan poikaa vähän kiusattiinkin. Päätöksiä ei jossitella Sirola kertoo, että enimmillään, 1950-luvun lopulla, kun Parkanon Kehräämössä karstaamisen lisäksi tehtiin erilaisia lankoja, yritys työllisti kuusitoista henkilöä ja pyöri kolmessa vuorossa. Niistä hän luopui 2000-luvun alussa. Seiniä kiertää myös suomalaisen arjen historiasta kertovaa esineistöä. Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin professori, Parkanon Kehräämön vakioasiakas Marja-Liisa Manka kirjoitti Kauppalehden mielipidepalstalla 20.9.2010, että työurien pidentämistä pohtivien päättäjien olisi syytä vierailla Parkanossa tutustumassa tuolloin 75-vuotiaan Esko Sirolan tapaan toimia ja luoda itse itselleen työhyvinvointia: iloisia kohtaamisia asiakkaiden kanssa, puuhaa käsille ja aivoille, tavaroiden nostelua ja kantelua sekä uusia tuulia valikoimiaan käsityömuodin mukaisesti laajentaen. Kauhajoen Kehräämön kanssa tehtiin diili: Esko vie sinne villaa karstattavaksi, ja hakee valmiit kiekot
n. Seinillä olevat esineet kertovat arjen historiasta. Vuonna 1961 syntynyt tytär toimii Tampereen yliopistossa suomen kielen lehtorina. Lastenlapsia Sirolalla on neljä, pojan kaksi tytärtä ja tyttären kaksi poikaa. Omakotitalostaan Sirola luopui viitisen vuotta sitten. Avioero 1960-luvun lopulla oli harvinainen ratkaisu. Toivon, että saisin myytyä yritykseni, alkaa tuo ikä kuitenkin jo painaa. Vuonna 1958 syntynyt, maalausliikeyrittäjänä toiminut poika menehtyi 52-vuotiaa–?Suosittua norjalaista Maija ja Janne -lankaa olen myynyt 1960-luvulta saakka, Esko Sirola kertoo. na vuonna 2010. Hän vei villaa ja haki lankoja. Väkijuomia koko elämänsä karttanut Esko päätti kuitenkin hakea eroa. Autossa kulki myös mattoja, ryijyjä ja erilaisia käsityötarvikkeita, joita Sirola supliikkimiehenä ja luotettavana kauppiaana tunnettuna sai hyvin myytyä. Pirauta 03-448 2204, jos olisi ostohaluja, hän vinkkaa. Omistajan soittoharrastus näkyy Parkanon Kehräämössä puhallinsoitinkokoelman muodossa. 58 . – Ex-vaimoni äiti huolehti esimerkillisesti lapsistamme eromme jälkeen, Sirola kiittää. Hän asuu yksin seniorikerrostalossa Parkanon keskustassa. H yvä E lämä Sielun peili peili Samoin hän on toiminut henkilökohtaisessa elämässään. Kun Sirolla oli vuonna 2005 työuraa yrittäjänä takanaan 50 vuotta, hänet palkittiin Suomen Yrittäjien timanttisella ansioristillä. – Jatkajaa valitettavasti omasta perheestä ei ole. Työ kuljetti häntä ympäri Suomen
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun kanttorin virka avautui naisille. Sairaanhoitajan työstä tie johti hänen kaipaamansa musiikin pariin Tampereen konservatorioon, josta hän valmistui c-kanttoriksi vuonna 2002. Mattila kokee työnsä yhtenä tärkeimmistä asioista musiikin mahdollistamisen muille. Hän on ensimmäiseltä koulutukseltaan sairaanhoitaja, erikoistunut lasten ja nuorten hoitotyöhön. Hän on ollut useiden kuorojen ja orkesterien solistina kirkkomusiikkiteoksissa, kuten Mozartin, Rutterin ja Fauren Requiemeissa sekä J.S.Bachin Johannes-passiossa ja jouluoratoriossa. Lauluopintojaan hän jatkoi tämän jälkeen vielä Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ja valmistui laulupedagogiksi vuonna 2017. Hän on työskennellyt vuodesta 2010 Sastamalan seurakunnan kanttorina. Kulkemiseen kuluu yhä enemmän aikaa, mutta tämä ei Suomen Kanttori-urkuriliiton hallituksen mukaan näy Mattilan työnjäljessä: Hän pystyy tekemään ja jaksaa edelleen tehdä huippulaatuista työtä. Rakkaalta kanttoripuolisoltani ja lapsiltani saan täyden tuen tehdä työtäni. – Se, että minulla on käytössäni upeat kirkot ja niiden soittimet, niin miksi en yrittäisi parhaani mukaan mahdollistaa paikallisten muusikoiden, kaikenikäisten harrastajien, ammattilaisten ja kaikentasoisten halukkaiden musisoimisen niissä. – Olen saanut Luojalta musiikin lahjan, vanhemmiltani mahdollisuudet harrastaa lapsena ja nuorena. Seurakuntaliitosten myötä välimatkat Satakunnan maakuntarajan tuntumassa olevan, pirkanmaalaisen Sastamalan seurakunnan sisällä ovat kasvaneet. Tämän lisäksi Sastamalan seurakunta tarjoaa hienot puitteet ja elannon, Mattila kiittää. Mattilalla on työssään mahdollisuus toteuttaa myös solistista taitoaan. 47-vuotias Mattila on syntynyt Perhossa, Keski-Pohjanmaalla. Mattilalle on etuoikeus saada olla mukana ihmisten elämän tärkeimmissä tapahtumissa, tuoda iloa ja rakkautta vihkimisiin sekä lohtua hautajaisiin. Ensimmäinen kanttorin virka hänellä oli Nokian seurakunnassa vuosina 2005-2009. Mattila jatkoi kanttoriopintoja Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa ja valmistui sieltä musiikin maisteriksi vuonna 2005. n Anu Mattila asuu viisihenkisen perheensä kanssa Tampereen kupeessa Nokialla, maaseudulla Sarkolan pienessä kylässä. Mattila vastaanotti palkinnon elokuun alussa Suomen Kanttori-urkuriliiton jäsentapaamisessa Lahden Kansainvälisellä Urkuviikolla. Suomen Kanttori-urkuriliiton hallituksen mielestä Anu Mattila on erinomainen esimerkki modernista naiskanttorista, joka kohtaa työssään ihmiset lämpimästi, kiireettä ja aidosti läsnäollen. Palkintoperusteluissa korostetaan Mattilan laaja-alaisuutta. Sielun peili peili Ajassa ’’Olen saanut Luojalta musiikin lahjan, vanhemmiltani mahdollisuudet harrastaa lapsena ja nuorena.’’ Anu Mattila on Vuoden Kanttori 2023 V uoden kanttoriksi Sastamalan seurakunnan kanttorin, Anu Mattilan nimesi Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus, joka on vuonna 1907 perustettu kanttoreiden ammattiliitto. H yvä E lämä 59 ?
Kylmäaltistus vahvistaa immuunipuolustusta Kylmään sopeutunut immuunijärjestelmä toimii tehokkaammin kuin kylmään sopeutumaton puolustusmekanismi. Teksti: Merja Kiviluoma. H yvä E lämä Pulahdus avantoon kerran viikossa ei vielä lisää ruskeiden rasvasolujen määrää, vaan altistuksen pitäisi olla lähes päivittäistä. Syksy on hyvä aika aloittaa talviuintiharrastus. 60
Monilla hyvinvointiklinikoilla on kylmäkabinetteja. Erityisesti monet avantouimarit sanovat, että flunssat jäävät avantoon. Avannossa ei voi kesäaikana käydä, eikä kaikilla ole siihen talvellakaan mahdollisuutta. Hiissa Huttunen muistuttaa, että immuniteettia on siKylmäaltistus vahvistaa immuunipuolustusta nänsä haastavaa tutkia, koska sen toimintaan vaikuttavat kovin monet tekijät. Biokemisti ja termobiologian dosentti Pirkko Hiissa Huttunen teki pitkän uran Oulun yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen laboratoriopäällikkönä. – Toisinaan flunssia voi olla useita vuoden aikana. Jotta kylmällä olisi vaikutuksia immuunijärjestelmään, sitä pitäisi harrastaa säännöllisesti. – Säännöllinen kylmäaltistus nostaa vastustuskykyä, koska elimistö sopeutuu kylmän aiheuttamaan stressiin ja siten kestää muutakin stressiä paremmin, summaa kylmäaltistusta tutkinut Pirkko Hiissa Huttunen. K ylmän tiedetään vahvistavan immuunipuolustusta. Aluksi stressihormonien määrä ja verenpaine nousevat. Talvella hyvä kotikonsti on hangessa pyöriminen. Siten kylmän koetaan jopa koukuttavana. Immuniteetin vahvistuminen kylmän ansiosta johtuu siitä, että kylmä aiheuttaa kehossa hälytystilan, jossa elimistön täytyy puolustautua sitä vastaan. – Kylmä on hyvä paineenpurkamiskeino. Kylmän karaisemaksi Kylmäaltistus voidaan aikaansaada monella tavalla. Jos stressihormonit ovat korkealla, jännittää tai kiukuttaa, kylmä saa ne laskemaan, kun stressihormoneja käytetään lämpötasapainon ylläpitämiseen, Hiissa Huttunen sanoo. Henkilökohtaisella tasolla immuunijärjestelmän tehokkuus myös vaihtelee eri aikoina. Elimistö kuitenkin sopeutuu stressiin, kun kylmäaltistus toistuu säännöllisesti. H yvä E lämä 61 . . Kylmäaltistus saa lopulta aikaan stressihormonin laskun sekä endorfiinin (hyvänolonhormoni) erityksen. Saattaa mennä vuosia ilman flunssia. – Kylmäaltistus silloin tällöin voi kohentaa mielialaa, mutta immuunijärjestelmän vahvistamiseksi kylmäaltistuksen tulisi olla lähes päivittäistä. Hän on Suomen tunnetuimpia kylmän terveysvaikutuksen tutkijoita.. – Geenit vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten henkilö selviää viruksista ja bakteereista. Kesällä voi ottaa kylmiä suihkuja. Kylmäaltistus olisi saatava aikaan muilla tavoin. Hän on eläkkeellä oleva biokemisti ja termobiologian dosentti. – Kylmän aiheuttama stressi saa aikaan hormonien vapautumisen. Esimerkiksi Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan pidempään avantouintia harrastaneet sairastivat muita vähemmän
Muutamia esteitä avantouinnillekin mahdollisesti on. 62 . HE Ruskea rasva on ollut viime vuosina aktiivisen tutkimuksen kohteena. Kylmiä kylpyjä voidaan toki ottaa tavallisessakin ammeessa. –?Ruskea rasva on saanut nimensä värinsä perustella, sillä se on ruskeaa. Avantouintipaikat saattavat olla liukkaita, joten erityisesti vanhemman väestön on syytä olla varovainen. Hana käännetään kylmän puolelle ja vesi muuttuu laitteen ansiosta sumuksi. Oulun yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen tutkimusten mukaan kylmä aktivoi ihmisen ruskeita rasvasoluja. Luontokokemuksia avannossa Pirkko Hiissa Huttunen asuu Kuopion Maaningalla järven rannalla, ja käy järvessä uimassa niin pitkään kuin jäät sallivat. Järven rannalla nautin sulan aikana sorsaparin uimisesta, piisamin sukelluksista, lokkien lennosta ja ylipäänsä luonnon tapahtumista. Pirkko Hiissa Huttunen on ollut mukana avantosuihkun kehittämisessä. Tällä olisi suuri kansantaloudellinen merkitys, toteaa Hiissa Huttunen. Hänellä on yhdeksän maailmanennätystä kylmän parissa, muun muassa pisimmän jääkylvyn ennätys. ’’Aktiivinen ruskea rasva tuottaa lämpöä, mutta se myös polttaa sokeria.’’. Ruskea rasva on ennen kaikkea lämmöntuottoelin. Aikaisemmat tutkimukset keskittyivätkin lähinnä ruskean rasvan lämmöntuottoon, Pirkko Hiissa Huttunen kertoo. –?Kerran, pari pulahdus avantoon viikossa ei vielä lisää ruskeiden rasvasolujen määrää, vaan altistuksen pitäisi olla säännöllistä, korostaa Hiissa Huttunen. Wim Hof -menetelmässä yhdistyvät kylmäaltistus, hengitystekniikka ja mielenhallinta, (wimhofmethod.com). Rasva löydettiin jo 1500-luvulla, mutta vasta 1960-luvulla sen havaittiin olevan kudosta, joka tuottaa lämpöä. – Ajattelin, että minähän en avantoon mene! Pidin avantouimareita ”hurahtaneina”. – Avantosuihku asennetaan tavalliseen suihkuun. Hiissa Huttusen mielestä avantosuihku on miellyttävämpi kokemus kuin tavallinen kylmä suihku. H yvä E lämä Kylmä lisää ruskeita rasvasoluja Amandan-avantosuihku asennetaan tavalliseen suihkutankoon ilman työkaluja. Se kuitenkin auttaa painoa putoamaan, jos ruokavalio ja liikunta ovat tasapainossa. Näin taataan tärkeiden elinten toiminta myös kylmässä. – Jos on erityisen korkea verenpaine, rytmihäiriöitä, ääreisverenkiertohäiriötä, hoitamaton diabetes tai valkosormisuus, kannattaa keskustella avantouinnin sopivuudesta lääkärin kanssa. Vastasyntyneellä ruskea rasva on tärkeä lämmöntuottoelin, sillä vauvalla lihakset eivät ole vielä kehittyneet. Varsinaiseksi painonpudottajaksi ruskeasta rasvasta ei silti ole, vaikka se kuluttaakin sokeria ja rasvahappoja. Tekniikan takana on hollantilainen mies nimeltään Wim Hof, lempinimeltään Jäämies. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että kylmässä ruskeiden rasvasolujen aineenvaihdunta ja lämmöntuotto moninkertaistuvat. Altaaseen laitetaan myös vedenpuhdistusainetta. –?Ruskeaa rasvaa ihmisellä on kaulalla, selkärangan vieressä sekä tärkeiden elinten, kuten sydämen, maksan ja munuaisten ympärillä. Markkinoilla on myös kylmäaltistuslaitteita, joita voidaan hankkia kotiin. Talvella maisemat jälleen muuttuvat. Ruskea rasva tasaa veren sokeripitoisuutta, joten se voi estää tai hidastaa diabeteksen puhkeamista. – Suomen luonnossa voi kokea hienoja visuaalisia elämyksiä. –?Ruskea rasva polttaa vapautunutta energiaa, rasvahappoja ja sokeria suoraan lämmöksi. Kylpyhuoneessani on sekä kylmäallas että avantosuihku. Hiissa Huttunen suhtautui tutkijan uransa alkuaikoina kylmäaltistukseen epäilevästi. Kun itse aloin tutkia kylmän vaikutuksia, minun oli myös koettava se itse. On myös erilaisia kylmäaltaita, joissa vesi pidetään kylmänä moottorilla. Iän mukana ruskean rasvan lämmöntuottomerkitys heikkenee. Aikuisella lämpöä tuottavat pääasiallisesti lihakset. Hana käännetään kylmän puolelle ja vesi muuttuu laitteen ansiosta sumuksi
Jussila ui säännöllisesti kotikuntansa, Kirkkonummen ylläpitämässä avannossa Syväjärvellä. Vilukissasta talviuimariksi. On kiva, että on uintikavereita. Vedessä se olisi jo liian myöhäistä. Jussila käy ystävänsä kanssa nollaamassa työviikon perjantaisin avannossa. Jussila oli aiemmin vilukissa. Se on normaalia. – Itse en tykkää käydä saunassa avantouinnin yhteydessä. – Avantouinti tekee terveydelle hyvää, mutta itselleni se on merkittävä mielen hyvinvoinnin lähde. – On uskomattoman hieno tunne, kun pääsee kehon kiputilan ja hälytystilan yli. – Uin pitkään ilman hanskoja, mutta kokemus on paljon lempeämpi, kun pitää hanskoja, tossuja ja hattua. Jos on vähänkin ahdistunut tai kireä olo, se laukeaa avannossa. Jussila luotsaama järjestö on Suomen Ladun jäsen. Meillä on yhdessä sovittu, oma uimavuoro. Oikealla hengitystekniikalla saa itsensä rauhoitettua. Talviuintia hän harrastaa pari kertaa viikossa. Taito kantaa mukanaan myös arjen muihin haasteellisiin hetkiin. Kylmäaltistus katkaisee viikon ajatuskierteet ja rentouttaa. Hän on opetellut kanssani oikeaa hengittämistä ja rauhoittumista ennen kylmään veteen menoa. HE Virpi Jussila on aktiivinen talviliikkuja. – Vasta viimeiset kaksi vuotta olen uinut ympäri vuoden ja saanut talviuinnin ideasta kiinni. Sauna ja uinti ovat kontrastina minulle liian kova. Paikassa ei ole saunaa, mutta vaatteiden vaihtokoppi on lämmin. Sydäntalvella kylmimpään aikaan Jussila on avannossa alle minuutin. Jussila painottaa tossujen ja hanskojen tärkeää merkitystä avantouimarille. Kehon hälytystila vie fokuksen pois arjen huolista ja tilanne nollautuu, hän kertoo. Jussila on 12– ja 15-vuotiaiden tyttäriensä kanssa tarkoituksella opetellut mielen kykyä rauhoittaa itsensä ennen avantoon menemistä. Suhteeni kylmään ja sen sietoon on suuresti muuttunut, hän toteaa. Suomen Ladun ulkoilun asiantuntija Virpi Jussila, 46, sanoo talviuinnin olevan hänelle keino palautua sekä kehollisesti että psyykkisesti. – Käymme Ulko-opejen porukan kanssa uimassa. Erityisesti 12-vuotias tyttäreni on innokas talviuimari. Jussila kertoo hengitysharjoituksensa sisältävän rauhallisen sisäänhengityksen sekä pitkän uloshengityksen. Pidän luonnollisesta lämmityskokemuksesta, joka alkaa kehossa heti, kun nousee uimasta. Suhde kylmään muuttunut. Jussilan kokemuksen mukaan avantouinnilla on ennen kaikkea siirtovaikutus arkeen. Biologiksi kouluttautunut Jussila toimii ympäristökasvattajana ja luontoliikuttajana. – Kun menee kylmään veteen, syke nousee. Talviuinnin ansiosta en enää talvella palele. Olen aina sanonutkin, että avantouinti on ennen kaikkea korvien välissä. Jussila innostaa myös muita ihmisiä Kirkkonummella talviuinnin pariin Ulko-opet ry:n paikallistoiminnan kautta. H yvä E lämä 63 . Kun on oppinut selviämään kylmäshokista, rauhoittumaan ja pärjäämään, selviää muissakin tilanteissa, hän toteaa. – Olen tehnyt paljon töitä ulkona oppimisen ja luonnossa toimimisen edistämiseksi eri ikäryhmissä. Harrastus ei sisäistynyt heti. Silmät hän usein sulkee. Hyvät vaikutukset tulevat siinäkin ajassa. Joitakin vuosia sitten hän löysi tiensä talviuinnin pariin ystäviensä innostamana. Siitä on tullut koukuttava harrastus. Kun keväällä vedet alkavat lämmetä, hän ui pidempään – usein metsälammissa heti jäiden sulettua. Hänen tyttärensä ovat usein mukana
Kahden naisen pienyritys peräänkuuluttaa senioreita arvostamaan ja hoitamaan omaa seksuaalisuuttaan. H yvä E lämä Seksi kuuluu joka ikään Seksuaalisuus ja seksin apuvälineet ovat osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Teksti: Kati Wikström Seksuaalisuudesta on lupa nauttia kaiken ikäisenä.. 64
H yvä E lämä 65 . Silti teema tarvitsee lisäpuhetta. Heidän intohimonaan on muuttaa maailmaa ja siihen tarkoitukseen he ovat valjastaneet yrityksensä Amorin Oy:n. – Ikäihmisten seksistä ei juurikaan puhuta ja tämän vuoksi monesti ajatellaan, etteivät ikäihmiset enää halua seksiä tai kykene siihen, sanoo Alhonkoski. Haluamme osaltamme muuttaa maailmaa sellaiseksi, jossa jokainen saisi ilmentää omannäköistä seksuaalisuuttaan, kertovat Amor Oy:n omistajat Susanna Alhonkoski (vas.) ja Henna Suikki. ’’Seksuaalisuus on jotakin, mitä olemme ja seksi jotakin, mitä teemme.’’. Kuva: Amorin Oy – Asia on enenevissä määrin tiedostettu, ja siksi sitä nostetaan enemmän esiin medioissa. M e näemme seksuaalisuuden ja seksin apuvälineet samanlaisina asioina kuin vaikkapa suun terveyden ja hammasharjan, kertovat Susanna Alhonkoski ja Henna Suikki. Maailma, jossa seksuaalisuus nähdään normaalina osana ihmisyyttä, ilman kauhistelua tai kavahtelua. Myös seksuaalisuus ja seksi menevät arkipuheessa sekaisin – seksuaalisuus on jotakin, mitä olemme ja seksi jotakin, mitä teemme. . – Ikääntyminen on luonnollinen osa elämänkaarta ja seksuaalisuus kulkee ihmisen mukana kohtuiästä kuolemaan asti, kiteyttää Suikki. Yrittäjät haluavat osaltaan muuttaa maailmaa sellaiseksi, jossa jokainen saisi ilmentää omannäköistä seksuaalisuuttaan ja seksiä, ilman häpeää
– Kokemuksemme mukaan ikääntyneet ovat nykypäivänä ymmärtäneet oman seksuaalisuutensa arvon. Toisille esimerkiksi lasten muuttaminen pois kotoa saa aikaan seksuaalisen vapautumisen. Haasteisiin löytyy ratkaisuja – Yleisimmät seksuaalisuuden haasteet senioreilla liittyvät kehon muutoksiin, kuten naisilla kuiviin ja ohentuneisiin limakalvoihin tai miehillä mahdollisiin erektio-ongelmiin, selventää Alhonkoski. Vaikka edelleen seksuaalisuudesta ja seksistä voi olla vaikeaa puhua, on positiivista uteliaisuutta havaittavissa, kehuvat Alhonkoski ja Suikki. Valitettavasti niissä hyvin harvoin korostetaan ikäihmisten kuvia tai seksuaalisuuden ilmentämistä. Lisäksi säännölliset käynnit gynekologilla tai urologilla ovat osa seksuaaliterveyden ylläpitämistä, toteaa Alhonkoski. Omia rajojaan on tärkeää kuunnella ja kunnioittaa, iästä riippumatta. Muutos kuuluu elämään Seksuaalisuus ja seksi muuttuvat jatkuvasti iän, hormonaalisten muutosten, erilaisten sairauksien ja elämäntapahtumien myötä. ’’Tutkimusten mukaan ne ihmiset, jotka ovat seksuaalisesti aktiivisia ovat fyysisesti ja psyykkisesti terveempiä myös myöhemmällä iällä.’’ – On kuitenkin muistettava, että kaikkien elämään seksi ei kuulu eikä se näyttele suurta roolia ja se voi iän myötä vähentyä entisestään. Luomme paljon mielikuvia ja ajatuksia sen pohjalta, millaiseksi seksi on kuvattu esimerkiksi elokuvissa tai medioissa. Päinvastoin, seksuaalisuudesta on lupa nauttia, kannustaa Alhonkoski. – Varsinkin jos seksi on ollut hyvin yhdyntäkeskeistä, voivat fysiologiset muutokset aiheuttaa sen, ettei seksiä enää haluta toteuttaa joko kivun tai epäonnistumisen pelon takia.. Omasta kehosta ja mielestä halutaan pitää huolta. – Omaa seksuaalisuutta ja seksin ilmentämistä ei tarvitse iän myötä pienentää. H yvä E lämä Seksin merkitys saattaa ikääntyessä vähentyä ja läheisyys korostua. – Toisille seksin merkitys vähenee ja läheisyys korostuu, esimerkiksi vaihdevuosi-iän ja sairauksien osuessa kohdalle. Elämänkaareen kuuluu erilaisia ja yksilöllisiä muutoksia. 66 . Niiden hyväksyminen voi tuoda rauhaa ja tasapainoa elämään. On hyvin yksilöllistä, miten seksuaalisuus ja seksielämä kenenkin kohdalla muuttuvat, tietää Alhonkoski. Tutkimusten mukaan ne ihmiset, jotka ovat seksuaalisesti aktiivisia ovat fyysisesti ja psyykkisesti terveempiä myös myöhemmällä iällä. – Omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta niin liikunnan kuin ravitsemuksenkin kautta. Tuolloin seksuaalisuuden toteuttamiselle on enemmän mahdollisuuksia ja siihen otetaan rauhassa aikaa
Usein myös keskustellaan siitä, onko seksiä ”pakko” olla tietyn iän jälkeen. Ja tilanteeseen sitten tyydytään. Karin Havupuu-uutejuoma ja Pinena-tabletit saatavilla terveys tuotekaupoista ja hyvinvarustetuista päivittäistavarakaupoista. – Joskus tuossa vaiheessa havahdutaan omiin seksuaalisiin oikeuksiin ja siihen, millä muillakin tavoin seksiä voisi olla, kertoo Alhonkoski. – Myös sooloseksi on toistuvana teemana keskustelussa, luettelee Alhonkoski yleisimpiä seksuaaliterapeutilla käynnin aiheita. Pinena Vastustuskykyja Elinvoima-kapselit saatavilla hyvinvarustetuista terveystuotekaupoista. – Kokemukseni mukaan moni on elänyt pitkään parisuhteissa ilmentäen kaavamaista seksiä. Usein esimerkiksi leskeytymisen ja uuden kumppanin löytymisen jälkeen kysellään neuvoja siihen, miten aloittaa seksi uudelleen. Seksuaaliterveys Hormonitoiminta Stressinlievitys Suorituskyky SUORIUDU PAREMMIN SUPERUUTUUS ! Lataudu luonnon alkuvoimalla Lähes 50 vuotta sitten pullotettiin ensimmäisen kerran Karin Havupuu-uute juomaa Siikaisissa Kosken metsätilalla. – Todellisuudessa seksiä voi ilmentää monin eri tavoin. Ikääntyessä seksi alkaa sitten maistua puulta tai jopa tuntua vastemieliseltä ja tällöin tilanteeseen kaivataan apua. Samalla paikalla valmistamme edelleen luomulaatuista männynkuoriuutetta – nyt vielä useampaan tuotteeseen. Omaan muuttuneeseen seksuaalisuuteen kaivataan peilaamista ja hyväksyntää. RAVINTORENGAS OY – METSÄSTÄ ELINVOIMAA KARINHAVU.FI // PINENA.FI 20 21 TE RVEYSTU O T E ravintorengas_LT_heinakuu_EV_2023_107x295.indd 1 ravintorengas_LT_heinakuu_EV_2023_107x295.indd 1 20.6.2023 15.29.55 20.6.2023 15.29.55 Monesti ikääntyneillä oma seksuaalikasvatus on saattanut jäädä vajaaksi ja tämä voi ajaa siihen ajatukseen, että yhdynnän loppuessa myös seksi loppuu. . Vapautumisen aikaa Moni ikääntynyt on seksuaalisesti paljon itsevarmempi, mitä oli nuorempana. H yvä E lämä 67 . Omaa kehoa. – Ikäihmiset kaipaavat usein konkreettista tietoa seksin tekemiselle, esimerkiksi sairauden yhteydessä. Juoma sai alkunsa ikivanhasta kansanperinteestä, viisaudesta joka kulki sukupolvelta toiselle. Myös fysiologisiin muutoksiin on saatavilla apua, neuvoo Alhonkoski. Toisille esimerkiksi lähellä oleminen ja hellyys saavat aikaan samanlaista mielihyvää. Sellaista, jota on opetettu koulussa tai keräten tiedonmurusia sieltä täältä ajatellen, että näin kuuluu toimia
– On hyvä muistaa, että jokainen on vastuussa omasta nautinnostaan, painottaa Alhonkoski. Jos esimerkiksi yhdynnät ovat vähentyneet, voi väline tuoda uudenlaista leikkisyyttä omiin tai yhteisiin hetkiin. Onkin ihanaa, miten uudenlainen maailma monelle on avautunut, kun on uskaltautunut tutustumaan siihen, hehkuttaa Alhonkoski. – On hyvin luonnollista, että seksistä puhuminen hävettää varsinkin, jos siitä ei ole koskaan puhuttu tai siitä ei ole koskaan kenenkään kanssa puhunut. Usein seksuaalineuvojalla/-terapeutilla käynti auttaa löytämään puuttuvia sanoja sekä tuo rohkeutta myös kumppanin kanssa puhumiseen. Sensitiivinen asiantuntija ymmärtää kyllä puhumiseen liittyvän häpeän tunteen. – Kannattaa olla näissä tilanteissa itseään kohtaan hyvin myötätuntoinen ja lähteä pienesti liikkeelle. – Vibraattorin merkitys on myös limakalvojen ja lantionpohjan lihasten kunnon ylläpitämisessä on suuri. Ymmärretään, että jokainen juova ja ryppy on merkki eletystä elämästä ja arvokkaista kokemuksista, sanoo Alhonkoski. Jos yhdyntöjä ei enää halua tehdä, mutta kosketus on silti tärkeää, tuo hierontaöljy ihanan lisän niihin hetkiin. Aina halut eivät kohtaa Halujen eriparisuus on teema, jonka äärellä ollaan vastaanotolla hyvin usein. Jokainen ihminen on arvokas sellaisena, kuin on ja niiden ajatusten kanssa, jota mukanaan kantaa, summaa Alhonkoski. – Mitään yksiselitteistä ratkaisua tähän ei ole antaa, vaan jokaisen tilannetta tarkastellaan aina molempien näkökulmasta. Usein erilaisilla työkaluilla ja avoimella kommunikaatiolla löydetään se niin kutsuttu kultainen keskitie. – Tuolloin sen aloittaminen uudelleen voi myös vaatia hieman lisäponnisteluja. – Ikääntyneellä muun muassa liukuvoiteen merkitys seksissä korostuu, vaikka itse suosittelen sitä ihan kaikille kitkan vähentämiseksi ja siten nautinnon lisäämiseksi. Tähän on saatavilla erilaisia apuvälineitä, jolloin esimerkiksi motoriikankin hidastuessa seksi onnistuu itsensä kanssa erinomaisesti. Mieli täyttyy oksitosiinista, jota toisen kosketus saa aikaan, vinkkaa Alhonkoski. Liukuvoide on tärkeää kuiville limakalvoille ja estää osaltansa kitkasta aiheutuvaa kipua. – Omiin ja kumppanin ajatuksiin kannattaa suhtautua lempeän myötätuntoisesti. – Vapautumisen tai iän tuomien muutosten myötä voi tulla ajankohtaiseksi tutustua erilaisiin seksin ja nautinnon välineisiin. Gynekologitkin suosittelevat kerran viikossa jonkun tuotteen viemistä emättimeen, jos säännöllisiä yhdyntöjä ei enää ole. – On myös hyvin luonnollista, että pitkässä parisuhteessa tulee hetkiä, jolloin seksiä ei ole pitkiin aikoihin, korostaa Alhonkoski. Puhumista ja myötätuntoa – Kumppania ei koskaan kannata pitää itsestäänselvyytenä. H yvä E lämä ei katsotakaan enää arvostellen. – Monille ikääntyneelle vibraattori on täysin uusi tuttavuus. Siinä molempien tarpeet ja tunteet tulevat kuulluiksi, mutta omat rajat säilyvät. – Hierontaöljytkin ovat ikääntyneiden keskuudessa suosittuja. – Häpeä voi myös johtua siitä, ettei ole varma, miten kumppani suhtautuu omiin ajatuksiin seksistä tai siitä, ettei ole olemassa sanoja seksipuheeseen, analysoi Alhonkoski. 68 . On syytä tiedostaa, että myös oma kumppani ja hänen seksuaalisuutensa muuttuvat iän myötä, kertoo Alhonkoski. Häpeä voi olla jo lapsuudesta saakka kannettu omien vanhempien tunnetila. Tämä auttaa myös siihen, etteivät vaikea tunnetila ja syyttely kaadu kumppanin päälle. – Kannustankin usein asiakkaitani pysähtymään kumppaninsa äärelle ja kysymään, että kuka olet tänään. Toki kaikissa suhteissa avoin kommunikointi ja puhuminen on tärkeää, mutta toisella on aina oikeus lopettaa seksin haluaminen/tekeminen ja tätä tulee kunnioittaa. Joskus seksi on kumppanin kanssa loppunut vasten omaa tahtoa. – Tuolloin tunteista kannattaa puhua ammattilaisen kanssa. HE Hierontaöljyt ovat suosittuja, ne tuovat kosketukseen hienon lisän.. Mistä nautit nyt. Tärkeintä on pysähtyä oman kumppanin äärelle ja kuunnella, mitä hän toivoo sekä kuunnella itseään ja sitä, mitä itse toivoo. – Sooloseksi on hyvä tapa nauttia omasta seksuaalisuudestaan ja seksistä
H yvä E lämä 69 . Romaani kuvaa viihdyttävästi itsenäisen kauppiaantyttären Emerentia Brantin elämää pohjoisessa tervakaupungissa aikana, jolloin uskoa ihmisten vapauteen tai yhdenvertaisuuteen ei pidetty hyveenä, toisin kuin tuottoisia naimakauppoja. – Terva oli monikäyttöisenä tuotteena aikansa ”haitekkiä”. . – Esimerkiksi 1700-1800-luvuilla Oulussa vaikuttanut Erik Tulindberg oli Suomen ensimmäinen tunnettu taidemusiikin säveltäjä. Kuva: Teija Soini. Se on harvoja suurpalosta säilyneitä puutaloja. Sielun peili peili Ajassa A lun perin ystävälle joululahjaksi syntynyt käsikirjoitus muuttui Anu Vähäaholla, oululaisella psykoterapeutilla ja kirjoittajalla, yli 400-sivuiseksi historialliseksi romaaniksi. – En voi sua unhoittaa poies sai alkunsa joulun alla 2018, kun mietiskelin, ehtisinkö vielä kirjoittaa kaverilleni jotakin lyhyttä ja kevyttä joululahjaksi. Vähäahon En voi sua unhoittaa poies -romaanin (Kustantamo S&S, 2023) näyttämönä toimii 1820-luvun Oulu, elämää kuhiseva tervakaupunki. n Elettiinpä ennenkin! Anu Vähäahon kirjallisia esikuvia ovat muun muassa Kaari Utrio ja Margaret Atwood. Hänen kotitalonsa on yhä olemassa Kirkkokadun ja Albertinkadun, entisen Tehdaskadun kulmassa. Mielessäni oli kytenyt jo pitempään tarinan sijoittaminen Suomeen Englannin sijaan, josta siihen saakka olin pääasiassa kirjoittanut. – Minulla oli kepeä ajatus alkuasetelmasta, oululaisnaisesta ja muualta tulevasta miehestä, jotka pitäisi jollain konstilla saada yhteen. Kirjan alussa päähenkilö Emerentia saattelee tähän taloon koulusta nuorta Margaretaa, Tulindbergin lapsenlasta. Vähäahon mielestä vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu olisi monella mittapuulla voinut olla sitä myös 1800-luvulla. – On sitä eletty ennenkin – ja vieläpä ihan täysillä! naurahtaa Vähäaho. Historiansa aikana useaan kertaan laajennettu rakennus tunnetaan nykyisin Snellmanin talona. Oulun rooli tervan viejänä on ollut maailmanlaajuisesti merkittävää aikana, jolloin laivat olivat vielä pääsääntöisesti puuta. Paikallishistoriasta esiin tullut dramaattinen tapahtuma 1820-luvulla veikin sitten mennessään Oulun historian syövereihin ja elämään, Vähäaho kertoo. 1800-luvun loppupuolen Oulusta lähteneiden kansainvälisten oopperatähtien Ida Basilierin ja Emmy Achtèn tarinoissa huomio kiinnittyy siihen, miten rohkeasti nämä nuoret naiset lähtivät luomaan unelmiensa uria ensin Helsinkiin, sitten Pietariin, Pariisiin ja Tukholmaan
Karpalosta ja banaanista saa maistuvan ja terveellisen herkun ja jälkiruoaksi maistuu aina myös perinteinen marjakiisseli. Oman maan kasvikset sopivat myös lohivuokaan. 70 . Kuumenna sekoitellen. Hienonna sipuli ja esikäsitellyt sienet, hauduta niitä hetki öljytilkassa. Lisää juusto ja liemikuutio, anna keiton kiehua hiljalleen välillä sekoittaen, kunnes juusto sulaa. Sesongin arkiruokaa. 3. Sienet sopivat niin kastikkeen raaka-aineeksi kuin keittoon ja moneen muuhunkin ruokaan. Hunajaiset uunijuurekset oman maan sadosta maistuvat erityisiltä. 4. H yvä E lämä Syksyn saapuessa voi kotikeittiössä hyödyntää oman puutarhan kasviksia ja juureksia sekä metsän antimia. Syyskuun viilentyvissä illoissa maistuu kaalipata. 2. Ripottele pinnalle vehnäjauhot, sekoita ja lisää maito joukkoon. Mausta keitto oman maun mukaan, ripottele pinnalle hienonnettua persiljaa. kantarellejä, haperoita, tatteja 2 rkl öljyä 3-4 rkl vehnäjauhoja 8 dl maitoa 150 g sulatejuustoa 1 kasvisliemikuutio suolaa mustapippuria paprikajauhetta hienonnettua persiljaa 1. Reseptit: www.martat.fi Juustoinen sienikeitto 4 annosta 1 sipuli 2-3 dl esikäsiteltyjä, mietoja sieniä, esim
H yvä E lämä 71 . 7. Pilko perunat ohuiksi siivuiksi ja kasvikset reilunkokoisiksi suupaloiksi. 10. Kaalipata 1 kg valkokaalia 4 porkkanaa 1 iso sipuli 3 dl vettä 1/2 dl puuroriisiä 1 lihaliemikuutio 400 g naudan paistijauhelihaa 2 rkl siirappia 2 tl meiramia suolaa rouhittua mustapippuria Lisäksi: sokeroitua puolukkasurvosta 1. Maista ja mausta mieleiseksi. Sesongin arkiruokaa 6 annosta 4 annosta. Toisesta annoksesta tuorejuusto ja suola jätetään pois. Kuori ja leikkaa porkkanat puolen sentin paksuiksi viipaleiksi. Anna kiehua hiljaa hymyillen noin 20 minuuttia välillä sekoitellen. Vinkki! Tähän ruokaan sopivat myös kypsät tähdeperunat. Halkaise paprika ja poista siemenet. Mittaa kattilaan vesi ja lisää lihaliemikuutio. 4. 7. Tarjoa kaalipata puolukkasurvoksen ja ruisleivän kanssa. Poista nahka ja ruodot kalasta, pilko se paloiksi ja aseta palat vuokaan. Lisää kiehuvaan lihaliemeen kaalisuikaleet. 9. Kuori ja hienonna sipuli. Varaa ruokaa varten iso kattila. 6. Paista 200 asteessa vielä 10–15 minuuttia, kunnes kala ja perunat ovat kypsiä. Vauvan annoksen voi tarvittaessa soseuttaa tai tarjoilla sormiruokana. 5. Kokonaispaistoajaksi riittää silloin 15 min + 10 min tai kunnes kala on kypsää. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. 3. Lisää joukkoon sipulit pehmenemään. Pirskota kalan päälle hieman sitruunanmehua ja suolaa. Kun kaali alkaa pehmetä, lisää porkkanat, riisi ja suola. Tarjoa salaatin kanssa. Ruskista sillä aikaa jauheliha, mausta suolalla. 8. Juomana maistuu kylmä maito. Suikaloi kaali. Huuhtele kesäkurpitsa ja paprika. Huom! Jos syöjänä on alle 1-vuotias, voit jakaa pellin leivinpaperille kahteen osaan. Hauduta vielä noin 10-15 minuuttia. Paista kasviksia 200 asteessa n. 9. . 20 minuuttia. Nosta vuoka uunista. Lisää vuokaan pieniä nokareita tuorejuustoa. Sekoita kasvisten sekaan öljyä ja sitruunamehua, sekä ripottele mustapippuria ja suolaa. 2. 6. Sekoita välillä. Sekoita hyvin ja pane kattilan päälle kansi. 3. 4. kirjolohta 2 rkl öljyä 0,5 sitruunan mehu pippuria suolaa 100 g tuorejuustoa 1. Kala-kasvisvuoka 1 kesäkurpitsa 1 paprika 5 perunaa 500 g kalaa fileenä, esim. 5. Vuoraa vuoka leivinpaperilla. Lisää jauheliha-sipuliseos, siirappi, meirami ja mustapippuri pataan. 2. Levitä ainekset vuokaan. 8
72 . Kuumenna ja tarkista maku. Muuntele! Kastikkeen koostumusta voi säädellä nesteen määrällä. Vinkki: Tarjoa jälkiruokana tai välipalana. Kuori ja pilko banaanit. Haihduta sienistä irtoava vesi pannulla miedolla lämmöllä. Laita banaanipalat ja karpalot kulhoon. 2. Lisää kasvisliemi joukkoon. 3. Muhennoksena sopii myös uunitomaattien ja munakkaan täytteeksi. Kuori ja hienonna sipuli. Soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittajassa. Karpalo-banaaniherkku 3 dl karpaloita 2-3 täysin kypsää banaania 2 rkl sokeria tai hunajaa 1. Sose sopii mainiosti myös kääretortun tai täytekakun täytteeksi. 5. H yvä E lämä Martan sienikastike noin 400 g tuoreita mietoja metsäsieniä 1 sipuli 3 rkl margariinia tai voita 2 rkl vehnäjauhoja 2 dl kasvislientä 1 maustemitta valkopippuria suolaa maun mukaan 2 dl ruokatai kaurakermaa 1. Kun käytät vähemmän nestettä, saat sienimuhennosta. Kypsennä hiljalleen noin 10 min. Maista ja makeuta tarvittaessa. 2. Lisää lopuksi mausteet ja kerma. Lisää hienonnettu sipuli ja rasva sienien joukkoon. Ripottele jauhot seoksen päälle, sekoita. 3. Puhdista sienet ja pilko ne pannulle. 4. 4 annosta 2 annosta. 4. Kuullota noin 5 minuuttia. Vinkki! Tarjoa kastike esimerkiksi perunoiden kanssa. Mitä kypsempi banaani, sitä vähemmän lisättyä sokeria tarvitaan
Valmiste on laktoositon ja gluteeniton. 8 annosta 2 annosta Tämän sivun uutuudet tilattavissa Via Naturalen kautta. 7. Hyvän Olon Aloe Vera juoma on valmistettu luomuviljeltyjen Aloe Barbadensis Miller kasvin kuorittujen lehtien sisäosista. 5. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma Luomu, kylmäpuristettu ja pastöroimaton Aloe Vera juoma – ravintolisä. Kurkuma voi ehkäistä hiljaista tulehdusta, lievittää kipuja ja ehkäistä flunssaa. Nokkonen 300 mg 60 tabl tuotenumero 1220, ME: 6 • Luusto, nivelet • Aineenvaihdunta • Ruuansulatus Kurkuma 500 mg 60 tabl tuotenumero 1221, ME: 6 • Tulehduksien esto • Vastustuskyky • Sappi ja maksa Nivelejuoman sisältämät vitamiinit: • C - edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen toimintaa varten • Magnesium edistää lihaskunnon ja luuston normaalia toimintaa • B2 edistää ihon pysymistä normaaleina • B5 auttaa vähentämään väsymistä ja uupumista ja edistää normaalia henkistä suorituskykyä • B1 edistää hermoston normaalia toimintaa • B6 edistää normaalia energiaaineenvaihduntaa UUTUUDET Sähköpostilla info@vianaturale.fi tai puhelimella (09) 8709 856.. Ripottele kypsien juureksien päälle yrttisuolaa. Sen polttavat lehdet sisältävät useita vitamiineja, kivennäisaineita, aminohappoja, flavonoideja, klorofylliä eli lehtivihreää ja kuitua. Sekoita öljy, hunaja ja vesi kulhossa. Nivele Kollageeni-Glukosamiini-Magnesium-C& Bvitamiinijuoma tuotenumero 1256, ME: 6 • Nivelrustot • Lihakset, luusto • Iho, hermosto ja immuunijärjestelmä Nokkonen 300 mg Nokkosta sisältävä ravintolisä. polysakkaridit. Suositushinta 14,90 €. Pyöräytä kasvikset seoksessa. Peitä reunallinen uunipannu leivinpaperilla ja levitä juuresja sipulipalat sen päälle. Suositushinta 8,50 €. H yvä E lämä 73 . Glukosamiini on elimistössä esiintyvä aminomonosakkaridi, jota on luonnostaan nivelissä, nivelnesteessä, rustoissa, jänteissä ja sidekudoksessa. Kollageenit ovat yleisimpiä solujen ja kudosten rakennusproteiineja jotka antavat luu-, rusto-, jänneja sidekudokselle tukea, lujuutta, kimmoisuutta ja liikkuvuutta. Nokkonen on monipuolinen luonnonkasvi. Kurkuma 500 mg Kurkumaa sisältävä ravintolisä. Kuori sipulit ja leikkaa lohkoiksi. Kurkuma on inkiväärin sukuinen monivuotinen ruohokasvi. Suositushinta 14,90 €. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. 4. Paloittele ne aikuisen peukalonpään kokoisiksi kuutioiksi. Rohdoskäytössä käytetään sen voimakkaan keltaista juurakkoa, joka sisältää luontaisesti kurkuminoideja. Suositushinta 8,50 €. Paista juureksia 200°C:sen uunin keskitasolla 30-40 minuuttia. Hunajajuurekset yhteensä noin 1 kg kuutioituja juureksia: porkkanaa, lanttua, palsternakkaa, juuriselleriä, punajuurta 2 sipulia 2 rkl öljyä 1-2 rkl hunajaa 2 rkl vettä 1/2 tl rouhittua mustapippuria 1 tl yrttisuolaa 1. Valmistettu Suomessa. Nestemäinen ravintolisä. Alkuperämaa Espanja • Ruoansulatus • Suolisto • Vastustuskyky Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma 1000 ml tuotenumero 1451, ME: 6 Nivele – Kollageeni-Glukosamiini Magnesium-C& B-vitamiinijuoma Monipuolinen Kollageeni-Glukosamiini-vitamiini-mineraalivalmiste. Kuvatussa nokkosenlehdessä on kuitua ja rautaa enemmän kuin pinaatissa. 6. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Sekoita välillä. Ihmisessä on luontaisesti kollageenia ja glukosamiinia, joiden määrä vähenee elimistössä ikääntymisen myötä. Valmistettu Suomessa. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Valmistettu Suomessa. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta aaloemassaa ei kuumenneta, jolloin Aloe Veran luonnolliset vaikuttavat aktiiviaineet säilyvät parhaiten tallella, kuten mm. Valmiste on makeuttamaton, gluteeniton ja laktoositon. 2. Kuori juurekset. Juoma sisältää Aloe Vera -massan kuituja, jotka näkyvät juomassa. Makeutettu sukraloosilla. Kurkuminoidi polyfenolit ovat kurkuman pääantioksidantteja ja kurkumiini on näistä merkittävin. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. 3
Tästä sai alkunsa aivan uudenlainen vaatekonsepti. Niistä kumpusivat myös yhteisen yrityksen suuntaviivat. Vaatteet ja kiinnostus muotiin ovat aina olleet naisten yhteinen intohimo. Ensi vuonna vietämme kumpikin 50-vuotisjuhlia, siitä tulee hauskaa! – Tuemme toisiamme tiukoissa paikoissa ja muinakin hetkinä jaamme ilot sekä ajatuk. 74 . Teksti: Kati Wikström Kuvat: Alexander Laakso Kuvat ja kuvien vaatteet: PIACARITA P IACARITA on suomalainen designyritys syntyi vuonna 2021 kahden ystävän tahtotilasta luoda kaikille naisille sopiva vaatemerkki, jossa leikkaukset imartelevat ja vaatteet säväyttävät väreillään. Tärkeitä ovat ennen kaikkea värit ja ilo. – Yrityksen tarina on ennen kaikkea tarina vuosikymmeniä kestäneestä ystävyydestä ja yhteisestä kiinnostuksesta kestävään muotiin sekä ajattomaan tyylikkyyteen, kertovat yrityksen perustajat Pia Linja ja Carita Tissari da Costa. – Olemme kokeneet yhdessä koko elämä kirjon, syntymästä kuolemaan. Huomasimme, että meillä on keskenämme mukavaa ja olemme hyvin samankaltaisia, muistelee Carita. H yvä E lämä Sopivia vaatteita – väriä, iloa ja ystävyyttä Kaksi suomalaista naisjohtajaa turhautui vaatekauppojen valikoimiin, joissa erityisesti muodokkaampien naisten laadukkaat vaatteet loistivat poissaolollaan. – Ystävyytemme alkoi jo kouluaikoina, 35 vuotta sitten
Ennen kaikkea pidämme tanssimisesta ja hyvästä ruoasta. H yvä E lämä 75 . – Sellainen on melko lannistavaa. Luottovaatteessa näyttää hyvältä Idea yhteiseen omaan yritykseen kasvoi siitä, kun vaatekaupassa käynti tuntui kurjalta. ’’Kauppojen valikoima aiheutti turhautumista, emmekä uskoneet olevamme ainoita sen kokeneita.’’. – Kokoja ei löytynyt eikä oikein värejäkään, saati hyviä leikkauksia tai laadukkaita materiaaleja. . Kauppojen valikoima aiheutti turhautumista, emmekä PIACARITA perustettiin kahden naisen, Carita Tissari da Costan (vas.) ja Pia Linjan tahtotilasta luoda istuvia, mukavia ja säväyttäviä vaatteita, kaiken kokoisille. Vaikka kiersi loputtoman määrän kauppoja, joutui lopulta tyytymään siihen vaatteeseen, josta löytyi kokoa ja joka mahtui päälle, Pia kertoo. set
Meillä on yhteinen yritys harrastuksena, nauraa Pia. Naiset toteavat olevansa ihmisiä, jotka eivät jossittele. Tunika ja housut ovat uusin yhdessä suunniteltu kokonaisuus. Omilla mitoilla uniikkia Aluksi naiset suunnittelivat vaatteita itselleen. – ”Rock on” eli eteenpäin vaan -asenteella olemme aina eläneet, joten miksi epäröidä nyt. 76 . Tavoitteena on valmistaa vaatekaapin peruspilareita eli luottovaatteita. Siksi lähdimme innokkaasti perustamaan aivan uudenlaista vaatekonseptia naisille. Jokainen nainen näyttää hyvältä itselleen sopivassa mallissa ja väreissä. – Suunnittelemme vaatteita, joissa leikkaukset ja värit on tarkkaan mietitty. Luottovaate kestää aikaa ja on laadukas, listaa Pia. Vuosien tuskailun jälkeen, päätimme tehdä tilanteelle jotakin. H yvä E lämä Mukavat ja monikäyttöiset mekot toimivat vaatekaapin luottovaatteina. – Sellaisia vaatteita, jotka eivät kiristä, eivätkä rypisty ja istuvat hyvin. – Arvioimme ja hioimme mallistoa pitkään, selventää Carita. uskoneet olevamme ainoita sen tilanteen ja tunteen kokeneita. Luottovaatteessa voi reissata, viihtyä arjessa tai säväyttää juhlissa. Nyt naisilla on yritys, jonka vaatteita he haluavat itsekin käyttää. – Haluamme, että jokainen saa loistaa omana itsenään, kiteyttää Pia. – Haluamme elää, tehdä ja kokea. ’’. – Suunnittelemme malliston ja kankaat itse, ja se on vaatinut pitkiä iltoja, öitä sekä viikon’’Valikoima on kokonaisuus ja vaatteita voi vapaasti yhdistellä keskenään
Kaikkien ihanien värien lisäksi, meiltä löytyy tietenkin mustaa. Käymme yhdessä tanssimassa ja joskus olemme nauraneet meidän tanssineen läpi ystävyyden. – Lokakuussa järjestämme Turussa naisten muotidiscon eli LOISTA Woman Fashion Dance Partyn, jossa yhdistyvät meille tärkeät asiat: muoti, ilo, ystävät, tanssiminen ja hyvinvointi. H yvä E lämä 77 . – Vaatteet räätälöidään toiveiden mukaan, esimerkiksi hihojen, lahkeiden ja helman pituuden saa itse määrittää. – Käymme yhdessä kylpylöissä ja rakastamme erilaisia kasvoja vartalohoitoja. – Arvostamme kestävää kehitystä ja lähituotantoa, esimerkiksi perusmallistomme ILONAja HELMI-tunikat tehdään kankaita myöten Suomessa. Syksyn aikana joukkoon saapuu vielä merinovillainen mekko. Luottovaatteen pitää sopia niin arkeen kuin juhlaan, vaikkapa vain asusteita vaihtamalla. Tanssien läpi ystävyyden Naiset tietävät, että kiireisen arjen ja yritystoiminnan keskellä on tärkeää pitää huolta myös itsestään. Arki, joka auttaa, nostattaa ja jonka avulla voi jättää itsestään positiivisen jalanjäljen, analysoi Pia – Fyysinen terveys on erittäin tärkeä, samoin kuin mielen hyvinvointi. HE RAILI-jakkua voi käyttää sisällä jakkuna ja ulkona kevyenä takkina. Siihen kuuluu iloisia, mielenkiintoisia ja inspiroivia asioita sekä antoisia haasteita ja kokemuksia. – Olemme tähän mennessä olleet mukana muotinäytöksissä sekä järjestäneet omia näytöksiä, jonne olemme kutsuneet mukaan muitakin alan naisyrittäjiä Suomesta. Valikoima on kokonaisuus ja vaatteita voi vapaasti yhdistellä keskenään. – Haluamme vaatteiden sopivan jokaiselle vartalolle ja lisäksi vaatteen tulee olla monikäyttöinen. Hyvään oloon vaikutetaan ihan päivittäisellä tasolla, kuten hyvällä ja puhtaalla ruoalla, pohtii Carita. – Kokkailemme usein yhdessä ja se ei katso kellonaikaa – olemme laittaneet pöydän koreaksi joskus aamuyölläkin tanssimisen jälkeen. Teemme valikoiman vaatteita myös asiakkaan omista kankaista. Nyt saa loistaa – Yhtenä tavoitteenamme on nostattaa naisyrittäjyyttä ja tukea naisia. Haluamme jakaa Uniikki-konseptiamme, iloa ja hyvää oloa esimerkiksi tapahtumissa, korostaa Carita. Näin syntyy jokaiselle uniikki kokonaisuus. Nyt mallistoon kuuluu kaksi jakkua, kaksi mekkoa, kaksi tunikaa, housut, kietaisuhame ja kassi. Lisäksi osallistuimme Naisten Pankin muotishow-tapahtumaan Kroatiassa, jonka tuotoilla hankittiin ammatteja kehitysmaan naisille. Jakkua valmistetaan useissa eri väreissä ja kuoseissa.. Niiden värit olemme luoneet itse ja ne on värjätty toiveidemme mukaisiksi. Samalla se on tuonut mukanaan myös reippaasti naurua, vaatekokeiluja ja hulluttelua yhdessä. – On hienoa, jos pystymme omalta osaltamme nostamaan naisia ja edesauttamaan naisten hyvää oloa. Tutustumistarjous Hyvä Elämälehdenlukijoille: www.piacarita.fi koodilla hyväelämä -50% loppuja. Pyrimme tekemään asioita, joista saamme iloa ja jaksamista. Lisäksi käytämme hävikkikankaita, toteaa Carita. Tiedossa on syksyn upeaa muotia, hittibiisejä ja naurua sekä glitteriä, glamouria ja kuplivaa. – Kankaan värin voi valita monista vaihtoehdoista. – Hyvään elämään kuuluu sellainen arki, joka on itselle miellyttävää. – Naisyrittäjyys ja sen tukeminen on meille tärkeää ja hankimme esimerkiksi ihanan värikkäät RAILI-jakun kankaat Afrikasta suoraan naisyrittäjiltä, sanoo Carita. – Olemme panostaneet aivan erityisesti kankaisiin. Mutta niin, että pääsee ajoissa nukkumaan, naiset nauravat
Monet uusista nimistä ovat taas vanhojen almanakkanimien uusia variantteja, kuten Alissa, Lili, Livia ja Marju tai Eppu, Ilja, Jasu, Jose ja Miki. – Julkisuuden henkilöistä oman nimensä kalenteriin saavat nyt niin Britannian kuningatar Camilla kuin rap-artisti Cheek eli Jare Tiihonen, nimistötutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala kertoo Uusien nimien joukossa ei ole tälläkään kertaa yhtään suomen kieleen pohjautuvaa nimeä, kuten ei ollut edellisessä, vuoden 2020 uudistuksessakaan. Monet niistä ovat myös ton-loppuisia, Vauvan nimeksi riittää valinnan varaa, kun nimipäiväkalenteriin saadaan 33 uutta suomenkielistä ja 27 ruotsinkielistä nimeä vuonna 2025. Lisäksi kalenteriin saadaan uusia kansainvälisiä nimiä, kuten Camilla ja Jessica tai Kevin, Mio ja Neo. – Suomalaisten nimenanto on selvästi kansainvälistynyt. Vuonna 2015 nimipäivän saivat sen sijaan Taika ja Sisu. Monet suomenruotsalaisen kalenterin uusista nimistä on omaksuttu englanninkielisestä maailmasta, kuten Caspian, Elvin, Tristan ja Morris. Kuva: Mostphotos Uusia nimiä kalenteriin vuonna 2025 Vuosi 2025 tuo jälleen uusia nimiä almanakkaan. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin saadaan silloin 33 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 27.. Siksi kalenteriin on nyt hyväksytty useita vierasasuisiakin nimiä, kuten Jessica, eikä Jessika, tai Linus, eikä Liinus, Saarelma-Paukkala toteaa. 27 suomenruotsalaista nimeä Suomenruotsalaisen kalenterin uudistus oli nyt pienempi kuin edellinen, vuoden 2020 uudistus, jolloin kalenteriin hyväksyttiin 38 uutta nimeä. 78 . H yvä E lämä S uomalaiseen kalenteriin pääsevien 33 nimen joukossa on joitakin vanhoja kalenteriin palaavia nimiä, kuten Aamos, Linus ja Rolf
Lewisin Narnia-tarinoiden prinssin nimi Caspian sijoitettiin samalle päivälle kuin Astrid Lindgrenin ja Tove Janssonin lastenkirjoista tutut Ronja, My ja Mio, Mattfolk kertoo. – Muutama skandinaavinen nimikin pääsee nyt kalenteriin, kuten Tova ja Joar, jotka esiintyivät jo vanhoissa riimukivissä. Näin hyväksytyillä uusilla nimillä on aineistossa kaikkiaan 26 131 suomenkielistä nimenkantajaa. Suomalaiseen kalenteriin pääsyn perusehtona oli, että nimi esiintyy aineistossa vähintään 500 naisella tai miehellä. H yvä E lämä 79 . – Tärkeä periaate on myös, että samat nimet sijoitetaan kummassakin kalenterissa samalle päivälle. S. Italialaista nimistöä edustavat taas Sienna, Matteo ja Luca. Uudistuksia viiden vuoden välein Nimipäiväuudistuksia tehdään nykyään viiden vuoden välein. Suomenruotsalaiseen kalenteriin pääsyn raja oli sen sijaan 50 nimenkantajaa, ja näin saaduilla uusilla nimillä on aineistossa 1 751 ruotsinkielistä nimenkantajaa. Näin esimerkiksi Camilla ja Linus löytyvät vuonna 2025 samoilta päiviltä suomalaisesta ja suomenruotsalaisesta kalenterista, Saarelma-Paukkala kertoo. – Esimerkiksi C. Norjalaisesta ja tanskalaisesta nimistöstä lainattuja ovat taas Line ja Lykke, filosofian tohtori Leila Mattfolk kertoo. SenioriVahti-laitteet läheisen turvaksi Laaja valikoima turvapuhelimia • GSM kaiutinpuhelin ranteeseen • Kosketusnäyttö turvakellopuhelin • WiFi turvaranneke ja kutsupainike seinään • Kamera ja kaulanauha turvapuhelin • Turvapuhelimen GPS-paikannus etänä • Edullinen käyttää – Liittymä omalta operaattorilta OmaVahti Oy | 044 30 30 000 | tuki@omavahti.fi www.omavahti.fi/seniorivahti Tutustu netissä ja kysy ammattilaisen vinkit laitevalintaan • 4G kaiutinpuhelin ranteeseen • Kosketusnäyttö turvakellopuhelin • WiFi turvaranneke ja kutsupainike seinään • Kamera ja kaulanauha turvapuhelin • Turvapuhelimen GPS-paikannus etänä • Edullinen käyttää – Liittymä omalta operaattorilta kuten Aston, Elton ja Winston. Uudistuksista vastaa Helsingin yliopisto, jolla on tekijänoikeus suomalaisiin nimipäivälistoihin. Uusien nimien joukossa on myös joitakin kirjallisuuteen viittavia nimiä. Aineistot saatiin Digija väestötietovirastolta (DVV). Uudistukset hyväksyi Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. Vuoden 2025 uudistusten pohja-aineistona käytettiin vuoden 2020 aineistoa, joka sisälsi alkuvuonna 2018 elossa olleiden suomenja ruotsinkielisten suomalaisten ensimmäiset etunimet. Tähän aineistoon lisättiin Suomessa vuosina 2018–2022 syntyneiden lasten ensimmäiset etunimet. Vuoden 2025 uudistusten laatijoina toimivat nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja filosofian tohtori Leila Mattfolk. HE Uudet suomalaiset kalenterinimet 2025 Naistennimet (18) Alissa, Alva, Amelia, Camilla, Elea, Jessica, Juulia, Kira, Lili, Lilia, Lilian, Livia, Marju, Milena, Mona, Siina, Sinna, Vivian Miestennimet (15) Aamos, Eppu, Ilja, Jare, Jasu, Jose, Kaius, Kevin, Leon, Linus, Martin, Miki, Mio, Neo, Rolf Uudet suomenruotsalaiset kalenterinimet 2025 Naistennimet (14) Bea, Celine, Edla, Elisa, Emilie, Fiona, Line, Lykke, Malva, Melanie, Mila, Sienna, Tova, Venla Miestennimet (13) Aston, Caspian, Dominic, Elton, Elvin, Joar, Julian, Luca, Marius, Matteo, Morris, Tristan, Winston
TekstI ja kuva: Reetta Ahola. Urmolla on myös astma. – Ilmasto on ykkönen ja hyvä suomalaisporukka kakkonen. Urmo ja vaimonsa Regina Selin, 78, ovat olleet reilut parikymmentä vuotta ”ilmastopakolaisia” – terveydellisistä syistä. – Talvet ovat siellä kylmät ja sateiset. Tänäänkin kipeät olkapäät ja polvet herättivät jo aamuyöstä, nivelreumaa sairastava Urmo Selin, 78, harmittelee. Siinä altistui asbestille. – Ehkä seurauksena sähköasentajan töistä, joita tein monet vuodet. 80 . Vuonna 2019 leikattu selkäkin tuntuu kankealta. Ilmasto ja porukka parasta Thaimaassa Lämmin ja kostea ilma sekä aurinko pitävät Urmo Selinin nivelreumakivut hallinnassa. Kuulumme Thaimaassa toimivaan Suomi-seuraan, moottoripyöräkerhoon, pelaamme yhdessä petankkia, ja 30-40 hengen illanistujaisia on tämän tästä, seurus–?Omenoita olisi poimittavissa, mutta odotetaan sateen loppumista, Regina ja Urmo Selin tuumaavat. H yvä E lämä Sielun peili peili S yyskesän matalapaineinen, koleahko ja sateinen sää tuntuu heti nivelissä. Kortisoni nakersi luustoon osteoporoosin, selässä välilevy murtui ja se leikattiin. Ensin he viettivät kaksi talvea Espanjassa. Urmon niveliin sadesää käy kipeästi. Ystäväpariskunta houkutteli heidät Thaimaaseen. Espanjan talvi-ilmasto ei sopinut minulle, yöt makasin kuumeessa, Urmo kertoo. – Olen joutunut syömään nivelreumaani 1970-luvulta saakka päivittäin kortisonia sekä lisäksi suuren määrän särkylääkkeitä. He lähtevät tänä syksynä Thaimaaseen lokakuun lopulla ja palaavat huhtikuussa. Niitä kolottaa, tulehdus nostaa kuumetta, olo on voimaton ja väsyttää koko ajan. Ilmasto osoittautui passeliksi: yli 30 astetta lämmintä, aurinkoa, ja kosteus tekee hengittämisestä mukavaa. – Näiden vuosien aikana minulla on ollut Thaimaassa ainoastaan kerran kuumetta, Urmo kertoo. He menivät 22 vuotta sitten lokakuussa kokeilumielessä
– Meillä oli erittäin ammattitaitoiset leikkaajat. Thaimaassa Urmo on kerran joutunut sairaalaan huimauksen ja auringosta johtuvan ihottuman vuoksi. Puutarhassa kasvaa marjapensaita sekä omenaja päärynäpuita. – Kun parikymmentä vuotta sitten menimme Hua Hiniin, oli kaupungin jätehuolto alkeellista. ’’Eukalyptusvihta tuoksuu mukavan raikkaalta.’’ telemme ja syömme hyvää ruokaa, Urmo luettelee aktiviteetteja. Selinien ollessa Suomessa puutarhuri käy katsomassa, ettei esimerkiksi naapurin papaijapuun oksa ole romahtanut heidän puolelleen. Moposta he ovat jo luopuneet. Pariskunnalla on kaksi aikuista tytärtä perheineen. – Kehitimme ja valmistimme sairaaloihin leikkauspotilaille käytettäviä, selästä avoimia avopaitoja ja -avomekkoja sekä sairaaloiden lisäksi hoitokodeissa käytettäviä vaippahaalareita, joissa oli selässä vetoketju, joten esimerkiksi muistisairaat vanhukset eivät päässeet repimään vaippaa pois, Regina kertoo. Joskus on tullut mutkiakin matkaan. Jos sinua kiinnostaa omakotitalo Hua Hinissä, niin meilaa reginaselin@gmail. Noin 20 vuotta sitten pitkäkuituisen puuvillan saannin kanssa alkoi olla ongelmia ja kankaan laatu heikkeni. Päätimme lopettaa, koska sairaalavaatteissa kankaan käyttötarkoitukseen sopiva, korkea laatu on olennaisen tärkeä asia, Urmo sanoo. – Paikallisessa sairaalassa sekä hoito että paperiasiat sujuivat mallikkaasti, hän kiittää. Thaimaassa Selinit ovat kuusi kuukautta kerrallaan, loka-marraskuusta, maalis-huhtikuulle. n. Sillä lämpenee myös sauna viikoittain sekä poreallas. Vuosittainen kiinteistövero maksetaan Thaimaassa Suomen tapaan, Urmo kertoo. Niin pääsee helpommalla, toteaa Urmo. Siaminlahden länsirannikkolla sijaitsevaa Hua Hin on noin 193 kilometriä pääkaupunki Bangkokista etelään. Ei auttanut muu kuin perua ja vaihtaa jo varatut tulolennot, Regina kertoo. – Yhtenä vuonna ajattelimme olla seitsemän kuukautta Thaimaassa. Työsarkaa oli laajasti: sähköasennusta, työpaikkaruokaloiden pitoa, huoneistojen saneerauksia sekä yli 20 vuotta tekstiilialalla. Vihdat eukalyptyksesta Selinien reilun 200 neliön suuruinen talo 400 neliön tontilla on Hua Hinin kaupungin aidatulla, 70 talon omakotitaloalueella. Eläkeläisviisumin he saavat vuodeksi kerrallaan. – Samassa talossa asuu kolmekin polvea, vanhuksista ja pikkulapsista pidetään yhdessä huolta. Saunaja muita luontaishoitoja tekevät naapurit poimivat marjat ja omenoita, ja tekevät niistä mehuja ja hilloja asiakkailleen tarjottaviksi ja perheilleen. Kierrätys ei vielä kuitenkaan toimi. – Vuokralaisia meillä ei ole, kun olemme itse poissa, ei Thaimaan eikä Suomen kodissamme. Sähkö ja vesihuolto kuuluvat kunnallistekniikkaan. – He tuskin ottavat Thaimaan taloamme hoitaakseen. Thaimaasta poissaolo kyllä tuntui kipeästi nivelissäni, Urmo harmittelee. Illan pimetessä oli tavallista, että ihmiset sytyttivät nuotiot ja polttivat päivän aikana kertyneet roskat. Sielun peili peili H yvä E lämä 81 . Saunavihdat Selinit taittavat metsästä eukalyptyspuista paikallisella jokamiehenoikeudella. Ilmalämpöpumppuja Selinit käyttävät huoneilman jäähdyttämiseen. Korona-aikana he eivät kahteen vuoteen menneet Thaimaaseen. – Siellä oli niin tiukat rajoitukset ja pitkät karenssit, että katsoimme viisaimmaksi pysyä Suomessa. – Tuotteita kehittäessämme kävin tutustumassa hoitotyön ääressä, millaisia tarpeita leikkausten ja yksityiskohtien suhteen on, hän jatkaa. Paikalliset saavat elantonsa turismista ja pienteollisuudesta sekä riisin ja ananaksen viljelystä. – Kuukaudessa sähkölasku on noin tuhat patia, eli vajaa 30 euroa. Pidempäänkin he olisivat, mutta oleskelulupa myönnetään kuudeksi kuukaudeksi. Suomessa Selinit asuvat Parkanon Yliskylässä, josta he ostivat seitsemän vuotta sitten pienviljelijäyhdistyksen entisen seuratalon. com, he vinkkaavat. Aluksi se saatiin, mutta ehdimme jo lähteä, kun tulikin kielteinen päätös, joka olisi tarkoittanut, että meiltä olisi evätty kansalaisuus, Kela-kortti ja Urmon hoitotuki. Thaimaassa heitä odottaa auto omakotitalonsa katoksessa. Pyysimme siihen Kelalta lupaa. – Ulkomaalainen saa ostaa Thaimaasta talon, mikäli hänellä on siellä firma, joten perustimme pöytälaatikkofirman. Reginaa ja Urmoa viehättää paikallisten arkipäivän yhteisöllisyys. Selineitä mietityttää, kauanko heidän kuntonsa antaa myöten pitkät lennot. Talon he ostivat valmiina. Käyttämämme, Suomessa valmistettu puuvilla-polyesteri oli vuosikaudet laadukasta: kestävää ja värit pysyivät hyvin paljossakin pesussa. Kyseinen maan tapa on yksi valtion rahastuskeino ulkomaalaisilta. Tampereelta kotoisin olevat Selinit tekivät elämäntyönsä yrittäjinä. Tätä nykyä jätehuolto on jo kehittynyt, ja kaupunki monin tavoin siistiytynyt. Sosiaalihuolto Thaimaassa on kuitenkin edelleen huonolla tolalla
82 . Välillä näen kasvoja puiden rungoissa. Lastenlapsia on kaksi, tyttären 3,5-vuotias poika ja puoli. Oma luonIso uroskarhu asteli kuvattavaksi Jenni Järvinen saa luonnosta mielen rauhaa, mutta myös vauhdin huumaa. Mielessäni kuvittelen, että metsän peikko se minua siellä seuraa. Viime kesän kohokohta oli karhun kuvaaminen. – Metsässä voi nähdä ja kokea mitä vain. Teksti: Merja Kiviluoma Jenni Järvinen toteutti menneenä kesänä suuren haaveensa kuvata karhuja. – Kerran viikossa on pakko päästä esimerkiksi istumaan tulisijan äärelle metsään, hän sanoo. Oman yrityksen perustin 2011, ja siitä alkaen olen itsekin käyttänyt vain luomua luonnonkosmetiikkaa. SKY-kosmetologina Jenni tekee myös kosmetologihoitoja sekä muun muassa lymfausta. Luonto tulee työssäkin lähelle. Teen verikuppausta, jäsenkorjausta ja turvehoitoja. Luonnossa aistit heräävät. Kuva: Jenni Järvinen taishoitola Lähde Hyvään Oloon hänellä on Forssan keskustassa. 45-vuotiaalla Jennillä on 25ja 21-vuotiaat pojat sekä 23-vuotias tytär. – Minua ovat aina kiinnostaneet vanhat perinnehoidot. H yvä E lämä Sielun peili peili L uonteen herkkyys ja aistikkuus vahvistavat Jenni Järvisellä luonnon syvällistä kokemista. Jenni asuu Tammelassa Kanta-Hämeessä, jossa on paljon luontopolkuja. Olen myös puiden halailija. Metsän kuningas astelikin kuvattavaksi
Marjastaa ja sienestää hän aikoo tulevaisuudessa enemmän. Ne tulevat näytille elo-syyskuussa. Iän myötä elimistö yleensä happamoituu. Hän on pyrkinyt opettamaan lapsilleen luonnon kunnioitusta ja kauneutta. Suolisto on ihmisen toiset aivot Kun aloitin syksyllä 2017 koivuntuhkauutteen säännöllisen käytön “hullu suoleni” rauhoittui ja tuli tunne että nyt on elämä hyvin. Yöllä teimme niin, että toisen päivystäessä karhua toinen saattoi hieman torkahtaa. – Lasten ollessa pieniä kerroin heille luonnosta ja siitä, mitä luonto meille antaa. Esimerkiksi bakteerit, virukset, hiivat ja sienet sekä monet vakavat sairaudet vaativat normaalia happamamman elinympäristön. KOIVUNTUHKAUUTE – aito emäksinen, luonnontuote. Hiusten kasvuun se on vaikuttanut ja jaksaa paiskia tyttären luona puuhommia. 0400 669543 myös artikkelit www.aripulkkinen.net KOIVUNTUHKAUUTE neutraloi kehon happamuutta Koivuntuhkalla pitkät perinteet Tuhka on tunnettu pitkään perimätiedossamme.Jo vuonna 1544 Mikael Agricola rucouskirjassaantoteaa maksan pitävän tuhkasta. Myös pakurijauhetta ja pakuriuutetta saatavilla. – Karhu on iso köntys, mutta se tuli paikalle hiljaa ja yllättäen. Jenni käyttää mielellään luonnon yrttejä keittiössään, hän myös hyödyntää koivunmahlaa. Pariskunta vietti kuvauskojuissa kolme yötä ja näki yhden ison uroskarhun. Sielun peili peili . Parina yönä nukuimme pimeimmän ajan eli puoli yhdestä puoli kolmeen saakka. IHMINEN ON SITÄ MITÄ SYÖ JA JUO... – Kuvaan eläimiä, kukkia, maisemia ja kaikkea, mitä luonnossa tapahtuu. He olivat joka yö eri kojussa saadakseen erilaisen kuvauskulman. Tiedustelut, käyttäjäkokemukset ja tilaukset: puh. Hiljaa ja yllättäen Kuluneena kesänä Jenni toteutti yhden pitkäaikaisen haaveensa. Henning Kalsrtröm on kommentoinut tuhkaa seuraavasti: Tuhkassa täytyy olla jokin tuntematon vaikuttava tekijä.Toteamus ei ole ilmeisesti tuulesta temmattu, koska uutteen käytön myötä sain krooniset polvija lonkkakivut hallintaan ja kivuttomiksi. Riihineuvos alias Ari Pulkkinen toistavuotias tyttö. Miksi. Eläin oli niin vaikuttava, että näkemäänsä ei aluksi oikein uskonut edes todeksi. – Pois lähtiessämme katselimme tarkkaan ympärillemme, onko karhua näkyvissä! Jenni naurahtaa.. Valokuvaus on yhteinen harrastus. liha, maitotuotteet, sokeri, viljatuotteet, kahvi, tee ja alkoholi happamoittavat elimistöä. Kukat innostavat senkin vuoksi, että minulla on siirtolapuutarhamökki Forssan Vieremässä, jossa asun kesät, Jenni kertoo. Ihastelen keväisin luonnon heräämistä ja seurailen kukkien ilmaantumista. Eläin lähti heti karkuun. – Kuulin, että ison uroskarhun seuraan ei helposti tule muita karhuja. Nobelisti A.I. Myös usein toistuvat kurkkukivut ja suun aftat kaikkosivat. – Olen usein toivonut näkeväni karhun luonnossa – tosin riittävän kaukaa! Karhun kohtaaminen on kuitenkin niin harvinaista, että päätimme lähteä katsomaan karhuja katselukojuun. Länsimainen ruokavalio mm. Sain tuttavaltani vinkin Kuhmossa sijaitsevasta Bear Centrestä, jonka katselukojuista on Venäjän rajalle vain kilometrin verran, Jenni kertoo. Pentuja ei vielä heinäkuun lopulla näkynyt. – Kuvauskojuun menimme viideltä iltapäivältä ja poistuimme aamulla seitsemän aikaan. Myös marjat ja jopa juomavesi on yleensä pH-arvoltaan happaman puolella. H yvä E lämä 83 . Virtasen läheisin työtoveri biokemisti prof. Yhtenä aamuna Jenni ja hänen miesystävänsä huomasivat karhun lammen toisella puolella jo ennen kuin he olivat päässeet kojuun. Hän kävi miesystävänsä kanssa kuvaamassa Kuhmossa karhuja. – Suurpedoista olen nähnyt luonnossa suden, tosin se pötki saman tien karkuun. Terveys on tärkein Itse suosittelisin emäksisen ja riittoisan koivuntuhkauutteen käyttöä ennalta ehkäisevässä mielessä. Rouva 76v Hapan elimistö On arvioitu että, että länsimaisista ihmisistä neljä viidestä olisi keholtaan hapan. Elämässä viitisen vuotta ollut miesystävä on niin ikään kiinnostunut luonnosta. Miksi happamuus ei tule yksin. Yhtenä yönä uroskarhu tuli todella lähelle, noin kymmenen metrin päähän kojusta. Kojuissa on pedit
Se näyttää brittiläisen koomikon, Mr Beanin autolta. Minillä ajellessani saan ihmisille hymyn huulille. Kuva: Kari Suoranta Hän korostaa, että jo pelkkä hiljaisuus ’keskellä ei-mitään’ oli upea kokemus. Oma vene hänellä oli muutaman vuoden, mutta hän myi sen hiljattain. Nykyisin ollaan tarkkoja, mitä niille syötetään. 84 . Saaristolaivurikurssin käynyt Jenni myös veneilee. Sää sattui olemaan upea, päivisin paistoi aurinko ja auringonlaskut olivat vaikuttavia. Kojuissa oli ns. n. Siellä piti itse rakentaa maja. Siellä ei käytetä tietokoneita, eikä kännyköitä. – Olen käynyt mönkijäja moottorikelkkakurssin. – Karhujen kuvaamiseen ei tarvittu kovin pitkää objektiivia, sillä karhu on iso eläin ja se tuli riittävän lähellä. Kuvausta varten karhuja syötetään. Toisten mielestä sitä ei pitäisi tehdä. – Kuulin erään haastattelun aiheesta, jossa yrittäjä kertoi, että karhuja syötetään hyvin vähän, ja pääosan ravinnosta ne saavat luonnosta. Käytössä oli litra vettä, mutta syötävää piti löytää luonnosta. Aamuyöstä oli hienoa nähdä luonnon herääminen. Hän toteutti hiljattain toisenkin haaveensa ja osti kesäautoksi vuosimallin 1971 Minin. Villieläinten syöttäminen jakaa ihmisiä. H yvä E lämä Sielun peili peili ’’Olen myös puiden halailija.’’ Jenni Järvisen Mini-auto herättää hilpeyttä. Jenni on osallistunut myös maanpuolustuskursseille. – Kojussa on oltava hiljaa. Tarjolla on lohta ja koiranruokaa, siinä missä ennen saatettiin antaa eläinten raatoja. – Olen ollut pitkään innostunut vanhoista autoista ja mielelläni myös kuvaan niitä. Mini hymyilyttää Rauhaa saa metsistä, vastapainoksi Jenni tykkää vauhdin huumasta. kuulapää, johon sai kiinnitettyä kameran. Jennillä on Canon EOS 77D -kamera, jossa objektiivin polttoväli on 250 milliä. Selviytymiskurssilla vietimme kaksi yötä Tammisaaren Dragsvikissä
Lapset ja lapsenmieliset voivat hypätä Venni Vekkarin matkaan ja tutustua Vennin kautta ajan mittaamiseen sekä herätyskelloihin. Ilmoittautumiset: Palveluesimies Heli Piirala p. 050 5540 755 Onnenkerho Lasaretinsaari, Kasarmintie 13 D, 90130 Oulu Kerhoilua ja virkistävää yhdessäoloa ja päivätoimintaa ikäihmisille sekä omaishoidettaville Onnenrinteen Onnenkerho Kasarmintiellä Lasaretinsaaressa. H yvä E lämä 85 . Herätys! -näyttelyssä päästään näkemään sadoittain tuttuja nostalgisia kelloja! Näyttelyssä käsitellään myös ajanmittaamista, heräämistä, miksi hyvät yöunet ovat tärkeitä ja mikä ihme ammatti oli knocker upper. Herätyskellot ovat siirtyneet pitkälti digilaitteisiin ja harvemmin enää kotoa löytyy perinteinen herätyskello. 10 minuutin kävelymatkan päässä Tapiolasta, jonne kulkevat sekä metro että useat bussilinjat. Lisätietoja www.kellojakorumuseo.fi Tervetuloa Onnenkerhoon! Meille voi tulla itsemaksavana tai palveluseteleillä. Herätys! Herätyskellojen ja heräämisen pirisevään maailmaan päästään tutustumaan 10.10.2023 alkaen Suomen kelloja korumuseossa Kruunussa Espoossa. Suomen kelloja korumuseo Kruunu on keväällä 2022 avattu täysin uusi museo, joka on erikoistunut kelloihin ja koruihin. Näyttely vie katsojansa herätyskellojen maailmaan ja esittelee niin herätyskellojen tekniikkaa, historiaa kun muotia. O maishoidonvapaan. Tule mukaan iloiseen päiväja kerhotoimintaamme tai tuo omaisesi meille laadukkaaseen päivähoitoon
Perhesuhteet: Naimisissa, 2 aikuista lasta. – Se oli voimakas kokemus ujolle pojalle, kun uskalsi ottaa sosiaalista kontaktia ja huolet olivat tipotiessään. Hän eli nuoruuttaan 1980-90-luvuilla, ja ei kuulunut porukkaan, jos ei juonut alkoholia. – Addiktion merkit täyttyivät varhain. Ammatti: Toiminnanjohtaja, kirjailija. Humalahakuisuus ja vieroitusoireet sekä ahdistuksen lääkitseminen alkoholilla, Lahtela pohtii. Raitistuminen mahdollistaa lukuisten unelmien toteuttamisen. Syntymäpaikka: Helsinki. Nyt hän auttaa työkseen muita addikteja. Harrastukset: Sauna, avantouinti, kävely, tietokonepelit. Elämän motto: Pysytään todellisuudessa.. Samalla hän huomasi humaltumisen helpottavan ahdistuksen tunteita. Jo nuorena hän kuitenkin huomasi, että voimakkaan nousuhumalan haihtuessa tilalle tuli voimakas ahdistus. Asuinpaikka: Kerava. Päihdeongelmien hyssyttely harmittaa Alkoholi otti Johannes Lahtelasta vallan teini-iässä. Johannes Lahtela Ikä: 47 v. Raitistuminen alkoi 25-vuotiaana, kun henkinen luhistuminen pakotti hakemaan apua. 86 . Vähitellen hän alkoikin tasoittaa ahdistusta juomalla lisää. H yvä E lämä Sielun peili peili U jous ja arkuus väistyivät, kun kirjailija, toiminnanjohtaja Johannes Lahtela, 47, teini-ikäisenä ensimmäisiä kertoja joi itsensä humalaan. Teksti: Terhi Niinimäki Nuorena alkoholisoitunut ja raitistunut Johannes Lahtela toimii Vantaan A-Killan toiminnanjohtajana. Alkuun join noin kerran kuukaudessa, 16-vuotiaana jo viikoittain ja 18-19-vuotiaana saattoi putki kestää 4-5 vuorokautta, Lahtela muistelee
Nuorempana ateistiksi itsensä kokenut Lahtela sai raitistumisen myötä tukea myös uskonnosta. Hän korostaa, että jokaisella päihdeaddiktilla on ihmisarvo, ja kyseessä on hoidettavissa oleva sairaus. Valamoon ja Athos-vuorelle suuntautuneiden pyhiinvaellusten myötä hän tykästyi ortodoksisen kirkon palveluksiin ja opiskeli teologian maisteriksi. Irti päästämistä Johannes Lahtela pohtii, että hänelle alkoholin käytössä oli vahvasti kyse ajatus– ja tunnemaailmasta. Addiktio saatetaan liittää esimerkiksi heikkouteen tai vähäosaisuuteen. – Joulukuussa 2000 tuli henkinen luhistuminen. Hän toimi pappina viisi vuotta muun työn ohessa. Lahtela pohtii, että päihteiden käyttäjiä kohtaan on edelleen olemassa asenteellisuutta. Lahtela toivookin, että eri toimijoiden yhteistyönä tehtäisiin kaikki mahdollinen, jotta epidemia saataisiin pysäytettyä. Sielun peili peili Kun Lahtela parikymppisenä pääsi teatterikorkeakouluun, taiteilijamaailma oli otollista maaperää jatkaa haitallista käyttäytymistä. – Päätin yritystoimintani ja pidin seuraavan kirjan käsikirjoituksesta taukoa. Lopullinen raitistuminen alkoi henkisistä tuskatiloista, jotka kasvoivat liian voimakkaiksi. – Muistan, kuinka kesänviettopaikoissa olin aamuyöllä pöydän alla kuuntelemassa humalaisten aikuisten keskustelua ja pelkäsin heidän muuttunutta käytöstään. Nimenomaan ihmisiltä, jotka ovat käyneet läpi saman helvetin, niin ei tule ylhäältä alaspäin -asemaa. Ennen kuin täytin 18 vuotta, suvussani oli ollut kolme itsemurhaa, joihin kaikkiin liittyivät päihteet. Silloin näin työpaikkailmoituksen ja tulin valituksi, Lahtela iloitsee. Aina ei tarvitse käsitellä tunteita, vaan jossain vaiheessa myös päästää niistä irti. Siinä Lahtelaa ovat auttaneet esimerkiksi saunominen, avantouinti sekä pitkät kävelylenkit. – Keskustelun lisäksi tarvitaan irti päästämistä. – Minulla oli kyllä tieto juomisen vaarallisuudesta. Myös kirjoittaminen on hänelle terapeuttista. Lahtela saa nyt nähdä työssään päihteiden käytön tuhovoiman ja pohtii, että suomalaisessa kulttuurissa hyssytellään liiaksi päihteiden käytön haittoja. – Päihdeongelmien taustalla on todettu olevan liikaa yksilöja suorituskeskeisyyttä. Ennaltaehkäisevä työ on hänen mukaansa erityisen tärkeää. Lahtela onkin nähnyt, miten voimauttava vaikutus voi päihderiippuvaiselle olla niinkin yksinkertainen asia kuin se, että joku kuuntelee. – Päihderiippuvuus ei katso yhteiskuntaluokkaa, Lahtela korostaa. Lahtela korostaa, että alkoholismi on ovela sairaus. – Kirkosta olen saanut sisäistä voimaa, joka on auttanut päästämään irti omasta minästä. – Osa entisistä alkoholisteista toivoo pääsevänsä vielä kohtuukäyttäjiksi, mutta se on usein lähes mahdotonta. 25-vuotiaana alkoi aiemminkin tarjottu apu viimein minullekin kelpaamaan, Lahtela muistelee. Lahtela aloitti toukokuussa 2023 Vantaan A-Killan toiminnanjohtajana ja saa nyt myös työnsä kautta jakaa kokemuksiaan ja osaamistaan. Hän kokee nyt olevansa kaltaistensa joukossa ja on uteliaalla asenteella uudessa työssään. Hän tietää, että ilman vertaistukea alkoholistin todennäköisyys parantua on hyvin pieni, vain 1-3 prosenttia. Alkoholin lisäksi huumeet ovat alkaneet ottaa valtaa entistä enemmän. – Käyn edelleen vertaistukiryhmissä. On todella tärkeää, että tietää saavansa apua vertaiseltaan ja mihin aikaan vuorokaudesta vain. – Päihteet aiheuttavat vuosittain arviolta 14 miljardin euron menetykset. Aloin hakea toisilta alkoholisteilta tukea ja ymmärsin avun tarpeeni. Päihteiden käytön taustalla Lahtela näkee yhteiskunnan kovat arvot, jotka on myös tutkimuksissa todettu. Lajitovereita todella riitti! Lahtela teki ensimmäisiä raitistumislupauksia jo teini-iässä ja kävi 18-vuotiaana ensimmäisessä vertaistukiryhmässä. Läheisten hätä on niin valtava, että sitä ei voi mitata rahassa, Lahtela suree. Hakeuduin porukoihin, jotka käyttivät alkoholia. Pitäisi päästä minä-ajattelusta me-ajatteluun, luoda lisää yhteisöllisyyttä, eikä jättää ketään yksin. Vertaistukiryhmissä pyritään keskustelun lisäksi toiminnallisuudella löytämään päihteiden käyttäjien elämään mielekästä sisältöä. – Alkoholi kuului kulttuuriin ja oikeutin itselleni sillä juomistani. – Muiden auttaminen on niin ikään hyödyllistä. Vertaistuen merkitys toipumisessa on ollut Lahtelan mukaan korvaamatonta. Hän tietää, että sairauden mekanismi on edelleen olemassa hänessä. – Suomi on koko EU-alueen ykkönen alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. Menossa on todellinen addiktioepidemia. Siinä oli etsikkoaika, jolloin pohdin, missä voisin hyödyntää osaamistani. n H yvä E lämä 87 ?. Raitistumisen myötä on pitänyt löytää muita keinoja käsitellä tunteita ja päästää niistä irti. Niinpä hän nykyisin suhtautuu alkoholiin valppaan kunnioittavasti ja pelokkaasti, ja tietää, että raittiutta on ylläpidettävä. Lahtelan lapsuudenkodin taiteilijapiireissä oli salliva suhtautuminen, ja päihteet vahvasti läsnä
Teksti ja kuvat: Reetta Ahola Monica-äiti sekä Melina lähtivät syyskesän aamuna Unnaja Pinja-lampaidensa kanssa lenkille.. H yvä E lämä Sielun peili peili Lampaiden rapsuttelu avaa aistit ja muistot Monica Rintala vinkkaa ikäihmisiä kokeilemaan ihon puhdistuksessa villapalloa saippuan sijaan. 88
Työtä riittää kotonakin. n Pinja-lammas vierailulla palvelutalossa. Ruusu-pupu viihtyy kanojen kanssa samassa häkissä. – Risto käy kaveeraamassa ruokapalkalla! Monica naurahtaa. Monican maanrakennusalalla toimivaa miestä työkohteet kuljettavat ympäri Suomen. Kerrankin, kun vein Pinja-lampaamme palvelutaloon, niin voi miten ihastuneena eräs syvästi dementoitunut rouva rapsutteli lammasta ja jutteli sille. Villapallo on myös oiva koiran ja kissan lelu, siitä saa mukavasti kynsillä otteen, Monica sanoo. Kihniön ja Parkanon seudun kaverikoirayhdistyksen toiminnan puitteissa Monica vierailee joskus Risto-koiransa kanssa tehostetun palveluasumisen yksikössä. Monica ja tytöt käyvät kerran viikossa tallilla ratsastamassa. Monica vinkkaa kuivaihoisille käyttämään villapalloa saippuan asemasta. Paavo-nimi on suosittu Rintaloiden eläimistössä, myös yhden kanan nimi on Paavo. ikääntyneiden henkilöiden ihoa paremmassa kunnossa. Untuvavaatteita pestessä laita villapallo pyykkikoneeseen, saat niistä kuohkeat. Kuva: Monica Rintala H yvä E lämä 89 ?. – Äiti rakensi meille keppihevosradalle hienot esteet, Melina ja Minea kertovat. – Töitä on niin paljon kuin vain pystyy tekemään, hän sanoo. – Iho samalla sekä puhdistuu että pysyy hyvin kosteutettuna. Saunojille sekä myytäväksi Merja-äidin luontaistuotekaupassa Monica ompelee saunaturbaaneja päänahan ja hiusten suojaksi. Pariskunnalla on kaksi lasta, 8-vuotias Melina sekä ekaluokan aloittanut, 7-vuotias Minea. –?Äiti rakensi meille keppihevosradalle hienot esteet, Melina (vas.) ja Minea ihastelevat. Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteistyössä 2006-2007 tekemässä Hoitava villa -tutkimushankkeessa villatuotteiden todettiin auttavan pitämään Monica-äiti sekä Melina lähtivät syyskesän aamuna Unnaja Pinja-lampaidensa kanssa lenkille. – Tytöille keppihevosharrastus on tärkeä tapa oppia ratsastuksen sääntöjä. Yksivuotias Risto on kolmevuotiaan Paavon poika. Kotihoidon asiakaskunnassa on lähinnä vanhuksia. Rentouttavassa Hellä villan kosketus -nimisessä hierontahoidossa Merja käyttää hierontavälineenä Monican omien suomenlampaidensa villasta huovuttamia villapalloja. – Olen jonkin verran mukana kaverilammastoiminnassa. Sielun peili peili L ähihoitajaksi kesällä valmistunut Monica Rintala, 36, tekee Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Pihlajalinnalle palvelusetelituottajayrittäjänä henkilökohtaisen avustajan töitä. – Pyykinpesussa villapalloa voi käyttää huuhteluaineen asemasta, se poistaa pyykistä sähköisyyttä. Risto kaveeraa ruokapalkalla Monica on vakuuttunut eläinten terapeuttisesta voimasta ikäihmisille. Joulun aikana Monican lampaat ihastuttavat Parkanon kaupungin järjestämässä joulukulkueessa. Pihapiirissä Parkanon Yliskylässä asustelee kaksi lammasta, kaksi lapinkoiraa, lauma kanoja sekä Siru-kissa. Eläinten hoitaminen kasvattaa lapsille vastuullisuutta, ja opettaa, että ilot, surut ja luopumiset kuuluvat elämään. Villan hellä kosketus Saunaterapeutiksi opiskellut Monica myös tekee saunahoitoja sekä muita luontaishoitoja yhdessä äitinsä, saunaterapeuttien kouluttaja Merja Pihlajamäen,64, kanssa. Villa myös suojasi ihoa kitkalta ja hankaukselta
Hänen elämäntaipaleeseen ovat kuuluneet muutokset ja muutot. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Tanja Karhatsun. Suomen lisäksi asuinpaikkoja on ollut Madeiralla, Fuengirolassa ja Teneriffalla. Hänen sisarensa kuitenkin laski kunniakirjaa tehdessään, että Villi-Iiris olisi muuttanut 25 kertaa 30 vuotta sitten tapahtuneen avioeronsa jälkeen. Hänen sisarensa laati kyseisen, leikkimielisen kunniakirjan Villi-Iiriksen toukokuisen syntymäpäivän kunniaksi. 90 . H yvä E lämä Sielun peili peili S isäministeriö on myöntänyt minulle muuttoneuvoksen arvonimen ansiokkaista muuttoja muutostoimistani, Villi-Iiris Vilkiri, 70, leikittelee esitellen saamaansa kunniakirjaa. ”Muuttoneuvos” Villi-Iiris Vilkiri ei karta seikkailuja. – Ei pelätä muutoksia! Villi-Iiris naurahtaa, että hänelle on myönnetty ”muuttoneuvoksen” arvonimi. Leikkimielistä kunniakirjaa tehdessään Villi-Iiriksen sisko laski sisarensa muuttaneen 30 vuoden aikana 25 kertaa. Villi-Iiris ei ole itse laskenut, kuinka monella paikkakunnalla hän on elämänsä aikana asunut
– En aiemmin arvostanut itseäni siinä määrin, että olisin järjestänyt syntymäpäiväjuhlia. Vakavuudesta iloon Villi-Iiris ei ole aina ollut ”villi ja vapaa”. Hän on käynyt oman elämänkoulunsa ja löytänyt tiensä tasapainoon. n ’’On helpompi elää, kun elämää ei ota niin vakavasti. Etenkin nykyaikaan liittyy paljon turvattomuuden tunteita. – Olen jo kyllästynyt ainaiseen muuttamiseen, johon sisältyy konkreettista pakkaamista, luopumista ja uuden hankkimista. – Monelle turvallisuushakuisuus määrittelee sen, miten elämässä edetään. Villi-Iiris on toiminut hoitoalalla. ’’. Siitä käsityksestä irti päästäminen on ollut mielenkiintoinen polku. Viimeisestä työpaikastani jäin eläkkeelle vuonna 2016. Villi-Iiris on aiemmalta nimeltään Arja Heimonen. Villi-Iiris asuu nyt Tervossa, lähellä Kuopiota Pohjois-Savossa. Hänen sukulaisensa pitivät aikaisemmin hänen monia muuttojaan ja muutoksiaan riskaabeleina. Villi-Iiris on maalannut vuosien varrella henkisiä tauluja sekä viime aikoina myös sisustustauluja. Villi-Iiris ei ole elämänsä varrella kokenut kiinteää yhteyttä myöskään sukulaisiinsa. Riskejä ei uskalleta ottaa. – Olen kokenut, että olen kotona kaikkialla, mutta minulla ei ole juuria missään. Samalla he kuitenkin tavallaan ihailivat Villi-Iiriksen rohkeutta ja luottamusta elämään. Villi-Iiris myöntää, että jatkuvaan muuttamiseen on myös sisältynyt juurettomuutta. Muuten elämää ylläpitävä luovuus olisi tukkeutunut, Villi-Iiris pohtii. Maalaaminen alkoi vuonna 2017 Teneriffalla, jossa Villi-Iiris tutustui Vedic Art -taiteeseen. Hän ei tiedä, onko Tervo hänen viimeinen etappinsa. Hän on syntynyt Tervossa. Olin hyvä projektityöntekijä, mutten pitkäaikainen puurtaja. Eihän se haittaa, jollei kaikessa onnistu. Viime vuosina maalaaminen on ollut jonkin aikaa jäissä, mutta tämän vuoden alussa aloin taas inspiroitua. Villi-Iiris myöntää, ettei ole nytkään kuitenkaan vetämässä maaliviivaa jalkojensa taakse. Työnantajat tarjosivat minulle aina vakituista paikkaa, mutten halunnut sitoutua siihen. Menneenä keväänä Villi-Iiris piti 70-vuotissyntymäpäiväjuhlat, vaikka itsensä juhliminen ei ole ollut hänelle ennen tyypillistä. – Aiemmin en voinut ajatellakaan palaavani Tervoon, sillä paikkakuntaan liittyi monia ikäviä muistoja, kuten avioeroni. – Tein mielelläni sijaisuuksia ja keikkoja. Kuitenkin jos ihmisellä on toive tai halu elää toisin, niin olisi hyvä rohkaistua tekemään tarvittavat sisäiset ja ulkoiset muutokset. Tarpeeni etsiä koko ajan muutosta tuntuu nyt hälvenneen, hän toteaa. Luottamusta elämään Villi-Iirikselle tärkein voimavara elämän muutoksissa on luottamus elämään. Siinä missä aiemmin koin, että elämme eri maailmassa, nyt koen, että pystymme keskustelemaan kaikista asioista. – Olen sisareni kautta tutustunut syvemmin hänen lapsiinsa ja lastenlapsiinsa. Minulla oli jo nuoruudessani se käsitys, että elämässä ei ole kovin paljon iloja, vaan elämä on kovaa työntekemistä. On hyvä uskaltaa nauraa omille höpötyksillekin. Anteeksiantoprosessini ovat kuitenkin muuttaneet suhtautumistani menneisyyteeni, hän toteaa. Olen löytänyt heihin ihanan suhteen. Hän auttaa paljon vanhinta sisartaan, jolla on ollut monia tapaturmia. Kun hallitsin homman, kaipasin jo jotakin uutta. Elämä saa virrata ja viedä. Sielun peili peili H yvä E lämä 91 . – Tunsin, miten luovuus pursusi voimalla ulos sisältäni. – Olen oppinut, että muutosta ei tarvitse pelätä. On tärkeätä olla rohkeasti oma itsensä ja tehdä itselle sopivia muutoksia. Minulla on aina ollut todella helppo sopeutua minne tahansa, mutta kyllästyin nopeasti, esimerkiksi työpaikkoihin, hän kertoo. Sekin on muuttunut. – On todella paljon helpompi elää, kun ei ota elämää niin vakavasti. Koen, että minun on ollut pakko olla sellainen kuin olen, vaihtoehtoja ei ole ollut. Hänen lapsensa ja lapsenlapsensa asuvat siellä. Ajattelin myös, että nyt on aika kokoontua sukulaisten kesken muissakin merkeissä kuin vain hautajaisiin, hän sanoo. Nimenmuutokseen vaikutti käynti numerologilla, jonka mukaan i-kirjainten energia olisi nyt tarpeen. Itse koen pieneneväni, jollen tee niin, Villi-Iiris toteaa. Hyvä ammatti ja tulot menevät usein muun edelle. – Muuttoon pakottavaa levottomuutta minulla ei kuitenkaan ole enää. Nyt tämäkin on muuttunut. – Lapsena ja nuorena otin elämän ihan järjettömän vakavasti. Uusi elämäntilanne kannattaa hänen mukaansa ottaa vastaan ilman pelkoa. Neljän kuukauden aikana tein parikymmentä taulua. – Minulla on melko pieni eläke, mutta en ole halunnut jumittua paikalleni, hän sanoo. Taiteen virrassa Villi-Iiriksen taiteellisuus puhkesi eloon muutamia vuosia sitten, ja siitä tuli hänelle yksi tärkeä voimavara. Syntymäpäivänsä kunniaksi hän piti toukokuussa taidenäyttelyn Tervon kirjastossa
Hapanta kehoa pidetään porttina monille sairauksille. Marjametsästä hän saa evästä ruokavalioonsa.. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Ari Pulkkinen Marjastus on Ari Pulkkiselle mieluisa syyskesän ja syksyn liikuntamuoto. 92 . H yvä E lämä Hyvinvointituote ”Koivuntuhka emäksisöi elimistöä” Koivuntuhkajuomaa valmistavan Ari Pulkkisen mielestä koivuntuhkan voima on sen elimistöä emäksisöivässä vaikutuksessa
Höttöhiilarit happamoittavat Varsinaisesti koivuntuhkan käyttöä ei ole tieteellisesti tutkittu, mutta emäksisten mineraalien vaikutuksesta tiedetään paljon. Pulkkinen itsekin sanoo syövänsä välillä ”syntisesti”, mutta kompensoi sitä juomalla emäksistä koivuntuhkavettä. Koivuntuhka on tunnettu kansanlääke. – Suosittelen koivuntuhkan käyttöä ennaltaehkäisevässä mielessä. Pulkkisen alkoi käyttää koivuntuhkaa alun perin kipuihinsa. Tuloksia on saatu hyvin pienelläkin annostuksella, hän kertoo. – Erityisen happamia aineita ovat limsat, alkoholijuomat, kahvi, sokeri ja sokeripitoiset ruoka-aineet. Koivuntuhkan annostuksen osalta Pulkkinen kehottaa kuuntelemaan omaa kehoaan. Pähkinänkuoressa voidaan sanoa, että aine on hapan, kun sen pH on alle 7 ja emäksinen, kun pH se on yli 7. Puu kuoritaan, kuivataan, pilkotaan ja poltetaan puhtaassa uunissa. – Happamassa elimistössä viihtyvät bakteerit, virukset, haitalliset mikrobit ja esimerkiksi syöpäkasvaimet. Parin vuosikymmenen ajan liikkumiseni oli rajoitettua, en pystynyt esimerkiksi juoksemaan. Näitä kaikkia Pulkkinen itse valmistaa ja käyttää säännöllisesti. – Minulla oli vasemmassa polvessani limapussin tulehdus, josta jäi pitkäaikainen krooninen kipu, joka laajeni vuosien varrella lonkkaan. Omaa tilaa kuulostelemalla selviää sopiva annostus. Pulkkinen valmistaa ja myy RiihiNeuvos-koivuntuhkajuomaa. Vuonna 2014 alkaneen koivuntuhkajuoman käytön myötä Pulkkiselta poistuivat nopeasti kivut ja oireet. Tuhka otetaan talteen, keitetään ja siivilöidään. Hän kuuli koivuntuhkasta eräältä veneveistäjältä. – Annostus riippuu henkilön vaivasta, sairaudesta, kunnosta, iästä, ruokavaliosta ja happamuusasteesta. Pulkkisen mukaan koivuntuhkan ”taika” on sen sisältämissä mineraaleissa, jotka emäksisöivät elimistöä neutraloimalla happamia aineenvaihduntajäämiä. Kannattaa nauttia paljon lehtikaalia, parsaa ja muita kaalilajeja sekä kurkkua, kaiken kaikkiaan monipuolisesti kasviksia. Jos ottaa aluksi liian suuria annoksia, saattaa tulla huono olo kuona-aineiden ja happojen lähtiessä liikkeelle. Hiuksetkin kasvoivat ja vahvistuivat. – Olen käyttänyt juomaa yhdeksän vuoden ajan, nykyisin lähinnä vaivojen ennaltaehkäisyksi. HE Ari Pulkkinen Ikä: 68 v. Syntymäpaikka: Kuhmo. Ne vahvistavat soluja ja lisäävät vastustuskykyä. Sen jälkeen tuhka on valmista käytettäväksi, hän raottaa valmistusprosessia. Asuinpaikat: Kausala Päijät-Hämeessä ja Kuhmo Kainuussa. Vaarana on tietysti se, että koivuntuhkaan jää ”koukkuun”, kuten minulle kävi! hän naurahtaa. Sitä kuluu sekä päivittäiseen nesteytykseen että ruoanlaittoon. – Ruoka-aineista emäksisyyttä tuottavat vihreät vihannekset. Ammatti: Taloushallinnon ammattilainen, eläkkeellä. Jos puhtailla luonnon antimilla voidaan saada leppoisia elonpäiviä, niin niitä kannattaa kokeilla. Koivun hän saa omasta metsästään. Kun keho tulee emäksiseksi, monet sairauden oireet ja kivut voivat lievittyä tai jopa hävitä, hän selvittää. H yvä E lämä 93 . Muita kiusallisia ongelmia olivat vuosia kestänyt kurkkukipu, suun aftat ja hiusten lähtö. Voi tulla päänsärkyä tai väsymystä. Pulkkisen mukaan elimistön happamuus johtuu nykyajan ruokavaliosta, mutta myös nykyihmisille tyypillisistä elintavoista ja ympäristömme rasitteista, kuten säteilystä, ympäristömyrkyistä ja lisäaineista. Perhesuhteet: Sinkku. Happaman puolella ovat myös liha ja maitotuotteet. Valtimoveren pH on 7,357,45. – Koivuntuhkan tiedetään sisältävän yli 60 keholle arvokkaita hivenaineita ja mineraaleja, kuten fosforia, magnesiumia, kaliumia, kuparia ja sinkkiä. Hän saa koivusta tuhkan lisäksi koivunlehtiteetä, pakurikääpäuutetta ja mahlaa. Elämän motto: Positiivisuus ja luovuus itseensä luottaen.. Pulkkinen on kerännyt tutkimustuloksia emäksisten mineraalien vaikutuksista terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn. Jopa viljatuotteista aiheutuu happojäämiä. Pulkkinen muistuttaa, että pahimpia happamuutta aiheuttavia ruoka-aineita ovat nopeasti sokeroituvat hiilihydraatit. Lorautan sitä kaikkeen käyttämääni veteen, hän kertoo. Perinteisesti sitä on käytetty energisyyden lisäämiseen, närästykseen, liikahappoisuuteen, ihottumaan, reumaan, mahaja pohjukaissuolen vaivoihin sekä tulehdusalttiuteen. Pulkkinen on aktiivinen avantouimari, ja käy avannossa useita kertoja viikossa. Hän kokee olevansa hyvin terve. Koivu on Pulkkiselle varsinainen terveyspuu. – Koivuntuhka valmistuu parhaiten keväällä kaadetuista luomukoivuista. Pelkästään ruokavalion avulla saattaa kuitenkin olla vaikea säilyttää elimistön emäksisyys, vaikka söisikin terveellisesti. K uhmolaisella Ari Pulkkisella, 68, on aina koivuntuhkajuomaa mukanaan. Harrastukset: Avantouinti, kuntosaliharjoittelu, marjastus ja kalastus
Tosin varoajan kesto vaihtelee hiukan eri vammoissa. – Lieväkin oire saattaa pitkittyessään kääntyä hankalaksi. Geeli levittyy ja imeytyy helposti. 94 . Lihaskireyden vähetessä myös kipuilu hellittää ja kudoksen parantuminen edistyy. Kylmä-lämpögeeliä voi käyttää yhtä lailla ennen liikuntasuoritusta rentouttamaan lihaksia ja ennaltaehkäisemään tai helpottamaan lihaskipua ja -kramppeja, kuin myös liikuntasuorituksen jälkeen viilentämään, palauttamaan ja rentouttamaan rasittuneita lihaksia. Parabeeniton geeli on yleisesti hyvin siedetty, joten se sopii käytettäväksi useita kertoja päivässä ja pitkäaikaiseenkin käyttöön. Maalaisjärki yleensä riittää ratkaisemaan, mennäkö lääkäriin vai hoitaako vaivaa itse, mutta epäselvissä tapauksissa on parempi hakeutua hoitoon liian herkästi kuin sinnitellä liian pitkään omin keinoin, Kallio muistuttaa. Geeli itsessään lievittää kivun aistimusta, mutta se auttaa myös vähentämään turvotusta ja laukaisee lihaskireyttä, Kallio selvittää. Lääkäriin tulee hakeutua heti, jos oireista on selvästi haittaa tai ne estävät liikuntaharrastuksia tai työntekoa, esimerkiksi jos jalalle varaaminen sattuu tai vammapaikka turpoaa nopeasti tapaturman jälkeen. Ehtona on, että kipeytymän haitat ovat siedettävät, henkilö tuntee itsensä työkykyiseksi ja pystyy liikkumaan kutakuinkin normaalisti. Ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio kannustaa hyödyntämään kylmä-lämpögeeliä ensisijaisena itsehoitona arjessa, työssä tai liikuntaharrastuksissa tulleisiin vähemmän kivuliaisiin rasitusvammoihin ja revähdyksiin. Geelin teho perustuu kaksoisvaikutukseen, ja se vähentää lihaskipua välittömästi viilentämällä ensin kipukohtaa. Hyvinvointituote L ääkeaineeton kylmä-lämpögeeli sopii erityisen hyvin kuntoilutai rasitusvammojen hoitoon, mutta yhtä lailla ensiapuna kaikenlaisiin lihasten kipuiluihin ja jomotuksiin. Rasvattoman koostumuksensa ansiosta se ei myöskään tahraa. Siksi oireen seuraaminen on tärkeää. – Kylmä-lämpögeelin teho perustuu useaan eri mekanismiin. Lääkeaineeton kylmälämpögeeli tukee tehokkaasti lievien tapaturmien kuten venähdysten paranemista ja sopii siten ensisijaiseksi itsehoidoksi ennen lääkärille menoa. Lääkeaineeton geeli sopii koostumuksen ansiosta käytettäväksi useita kertoja päivässä, aina kun kipu vaatii. Vaikutusta seuraa nopeasti lämmöntunne, joka vilkastuttaa verenkiertoa ja kun lihasten verenkierto paranee, rentous palautuu, kuona-aineet poistuvat ja lihasten rakenteita elvyttävä ravinnonsaanti saanti paranee. HE Yhteistyössä ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio Lähde: Tapio Kallio: Kuntoilijan itsehoito-opas Kylmä-lämpögeeli tukee paranemista Niskaa kolottaa, polvea jomottaa, selkä jumittaa. Kylmä-lämpögeelin tulisikin kuulua jokaisen kodin ja treenikassin perusvarustukseen. Joka kodin perusvarustukseen Lääkeaineeton kylmä-lämpögeeli sopii erityisesti kuntoilijalle sekä ensihoidoksi ihan kaikille, jotka tarvitsevat akuutisti apua tukija liikuntaelinten ongelmaansa. Lääkeaineettomassa kylmä-lämpögeelissä vaikutukset ovat lempeämpiä ja siksi myös sivuvaikutusriski on huomattavasti vähäisempi. Nyrkkisääntönä Kallio pitää, että kipujen lievenemistä ei pidä odottaa muutamaa vuorokautta pidempää, jos ne eivät osoita lievenemisen merkkejä. H yvä E lämä
Lukemisen riemua Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! www.hyvaelama-lehti.fi www.luontaisterveys-lehti.fi www.hevosmaailma.fi www.kissafani.fi
Olen kokenut ja luotettava ennustaja. voimataulut, kaukohoidot, heilurit, healing, kiroustenpoistot, chakrojen tasapainotus KATSO KOTISIVULTA puhelinnumero ja milloin tulkintapuhelin on auki. pl50 hki 25 Tulkintaa, koulutusta sekä korut ja lahjat Selvänäkijä/Ennustaja Raili 0700-70 1313 2,38€/min+pvm 96 . H yvä E lämä Sielun peili peili Tarot-tulkitsija Irmeli 0700-84808 2,34€/min+pvm info@fehu.fi SELVÄNÄKÖTULKINNAT SELVÄNÄKÖTULKINNAT i i lman lman ajanvarausta ajanvarausta 2 2 €€ /alkava minuutti. /alkava minuutti. koko Suomessa. VERKKOKAUPASSA mm. Soita silloin. www.seijalaukkanen.fi Seija Laukkanen. Palvelemme Sinua www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. Verkkokaupastamme löydät tuhansittain elämäniloisia yllätyksiä – jokaiselle oma pieni ihmeensä! Tutustu ja ilahdu osoitteessa www.kuukorento.fi Myymälämme palvelee osoitteessa Albertinkatu 6, 90100 Oulu KuuKorento Elämäniloisten Ihmisten Kauppa Tie itsetuntemukseen on parhaimmillaan hauskanpitoa! Selvänäkijä Stiina Sahari 0700-9-3009 2,95/min.+pvm
Tekstiviestillä: Kirjoita viestiin Hyvä Elämä ristikko 6-23 ABCDEFGHI (ristikon 9 numeroidun ruudun vastauskirjaimet numerojärjestyksessä), nimi, osoite ja puhelinnumero. Osissa toistuvat geometriset neliön ja suorakaiteen muodot erikokoisina variaatioina. 050-490 6636 Ulla Welinin ja Harri István Mäen uutuuskirja, jossa isoäiti on sankari, ja seikkailukolmikon kännykät jäävät kaappiin. Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p. joulukuuta saakka kestävän Keskisen Kuvitellut kankaat -näyttelyn nimi viittaa tekstiilitaiteilija Keskisen työskentelyprosessiin. Ratkaisun voi halutessaan lähettää myös edelleen kirjekuoressa ja vaikka koko ristikon, kunhan siinä on ratkaisurivi merkitty. – Minulle on tärkeää löytämisen ilo ja värien kokemisen riemu. Hyvä Elämälehden 5/23 ristikon palkintona olleen kirjatyyny Bookseatin voitti Arvo Seppänen Lohjalta. Merkitse korttiin lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero sekä numeroilla 1-9 merkittyjen ruutujen kirjaimet numerojärjestyksessä. Yllätyksellisyys kiehtoo häntä. Pinnan rakenteena on yksinkertainen palttinasidos, jossa eriväriset langat risteilevät keskenään pystysuoraan ja vaakasuoraan, yhden yli yhden ali. Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 9. Postitse: Hyvä Elämä -ristikko Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Kortin vasempaan yläkulmaan merkintä Hyvä Elämä ristikko 6-23. Selvänäkijä MARI Selkeyttää elämäntilanteesi 0700-3-9-1737 2,38€/min+pvm R A T K A I S U 5 2023 Vastausohjeet ristikon ratkojalle toimi näin: Tämän ristikon vastaukset on lähetettävä viimeistään 13.10.2023. Herkät ja hienovaraiset muutokset väreissä ja sävyjen runsaus erottuvat pikselinomaisessa pinnassa. Kolmikko ja linnoituksen salaisuus Tutustu: www.onnenlantti.fi Puh. T A M M I R I P A K R V E E R A M A R I A M H A R H A D A V O S V I R V A L A L A K I T A K A A N I S T N I T O L E M E T I T S A I R I K E T O T N A S U T U M M A T U K K A I S E N T R A A N T A U L A T H E T U A S E M A K O K E L A S A U M A O L V I V A L K U L E E A A F A A S I O T E T A S O T H E T E R A P I A S T R A N N E R O O N A I N A R I V A R J O S I P E K A R J A L A H E R O L A S T A V A A A T A A S E E T A S U T O T S O K A L T I S T A K I T L A H O K A S O P E T J Ä D E A L A T M A A L I L I U O T I N R U T I N A T A L E N K E O T I D O L T U T T A V A K E M I T O N I C I T S A T I I N I T rillisten, toistuvien elementtien muodostelmista. Kuva: Johnny Korkman H yvä E lämä 97 . K u va : H an n a/ K u va m u is to Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen susanna.hanninen67@gmail.com +358405464797 Ekovakaus.fi Ekovakaus tarjoaa Ekovakaus -luontokävelyitä ja -ohjausta ryhmille ja yksityishenkilöille vaikuttavissa luontoympäristöissä pääkaupunkiseudulla. Kiehtovaa luettavaa 9-99 -vuotiaille. Tarot-tulkitsija ja henkinen auttaja Mirva Vilokkinen 0700 94002 Tulkintoja ajanvarauksella numerosta 040 7270106 https://holvi.com/shop/kristallinkirkas/ Verkkokauppa: 2,38€/min Ilmoitusmyynti: sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. syyskuuta avautuneen ja 3. Värien sekoittuminen tapahtuu optisesti.. Lähetä se määräajassa numeroon 050 5838524. Hän toteuttaa teoksensa kehittämällään kudontatekniikalla eri kokoisista osista ja väMerja Keskinen Broken Colors -tekstiiliteos on mukana hänen näyttelyssään Suomen käsityön museossa. Tulkitsen elämää ja ympäröivää maailmaa väreillä. 0700 82585 w w w .e la m a n o h ja a ja .i n fo Sielun peili peili Yllätyksiä lankojen yhdistelmillä Värien optinen sekoittuminen ilmenee taiteilijaprofessori Merja Keskisen, 64, tekstiiliteoksissa tuhansien värisävyjen leikkinä. 040 753 8555 ELÄ KOKONAISENA, OIVALLA VALINTOJESI ARVO, KUKOISTA AITONA, UPEANA SINUNA. Pienillä lankavärien muutoksilla syntyy taideteoksiin sävyjen runsaus ja pinnan rytmi. Eriväriset langat on läheltä katsottaessa erotettavissa, kauempaa katsottaessa väri muodostuu sävyjen yhteisvaikutuksesta. Tutkin värien hahmottumiseen vaikuttavia tekijöitä ja värien synnyttämiä mielikuvia, Keskinen kertoo. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla
MONI IGLUSSA ASUNEISTA ASUMATTOMIA LAHJOITTAVA VOI ERILAISIA KYKYJÄ IISAKILLA JA REBEKALLA VAIPUA HETKEKSI UNEEN KUPIN ALLA 1 HYVÄNNÄKÖISIÄ ”2.”2 NÄKYY NAAMALLA. Minä en talvirenkaita autoni alle laita! VIISARI RUNOILLEEN ASPIN AIMOJA RAPA PIENI KAPPALE PALELEVAINEN KESKUKSENA TOIJALA KÖLIN TÄHDISTÖSSÄ TUOTTEEN MAINOS. Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..………..... . HELEN OLLA PERILLÄ ASIASTA VENEZUELAN EDUSTALLA KÄTEVÄ KÄSISTÄÄN PUSTA PAMPA x2 JÄRJENVASTAINEN ERÄÄN ADAMIN 1862 PERUSTAMA DISNEY LÄTKÄMIIKA MUNINUT 9 8 7 NURMELLA YLEINEN U ROSA (KULTAA SOUL 1988) PÖLY ”REISSULASSE” Sn Fe YKSI SUURISTA JÄRVISTÄ 43./50 KUIVA (4.=D) LAULAJA JARKON SUKU HAHHAHHAHHAA! TANHUPALLOLLA NARUSSA OLI KUNINGAS KATAJAKOSKI POLOT LUOTTOVANKI LATTEAT x2 6 5 4 KUUMIA JUOTATAVIA -LEIKKAUS KÄSITTÄMÄTÖNTÄ KIELTÄ. . NAINEN MYÖS J EDESSÄ EI KOKO KESKIARVO. Laatija: Jari Haapa-aho J.H. La ati ja : Ja ri Ha ap aah o Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. VALMENNETTAVA Seis! Tänne et tule! UUDELLEEN -LISA LAADITTU JAKO PERÄSSÄ KRISTILLINEN. Ri sti kk o 620 23 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….….... ASUVAT SARVESSA. . 6/ 23 ris tik on pa lk in to na on ki rja ty yn y Bo ok se at . ”QQ” Lisätietoja ristikkovastauksen lähettämisestä edellisellä sivulla, 97.. . . KAUPAN ARKUSTA KASSALLE -MÄRKÄ 2 3 KESÄRENKAAT NASTASEN NIMISIÄ KISSANKULTA TOMUJÄÄKITEISTÄ SUOMESSA YLEENSÄ LOPPUSYKSYLLÄ NAISIA PERUNATEATTERISSA! METEOROLOGI VALTONEN . . VÄÄNTIMIÄ SUKULAISIA NÄYTT.
Leuoissa on kumiset liukuesteet ja kahvan päässä on pieni magneetti. Tiesitkö, että Respectan verkkokaupasta verkkokauppa.respecta.fi löydät apuvälineet sujuvaan arkeen ja liikkumisen tueksi. Tarttumapihdit ovat kätevä apuväline silloin, kun kurottaminen on haastavaa. Lääkkeetön apu uneen Tyylikäs ja näppärä Kätevä apu kotiin Protac-pallopeitto perustuu sen sisältämien pallojen painon ja paineen tuottamaan stimulaatioon, auttaen tutkitusti nukkumaan paremmin. verkkokauppa. Kevyt, ketterä, näppärä ja tyylikäs kävelyteline hakusessa. respecta.fi Vapautta toimintakykyyn ja liikkumiseen. Suosittu Leopard-kävelyteline sopii sisälle ja ulos, se on myös helppo taittaa kasaan. Sinua palvelevat myös Respecta-myymälät ja -klinikat sekä myyntipalvelu ympäri Suomen. respecta.fi Katso vinkkejä somessa! Nopea toimitus! respecta.shop Respecta Shop
akuuttiin ja krooniseen lihasja nivel kipuun, erilaisiin kulumaja hermokipuihin, sekä edistävän haavojen ja tulehdusten paranemista (mm. Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaa miseksi. Netti sivuiltamme voit lukea käyttä jien omia kertomuksia sekä blogista ammattilais ten kokemuk sia. Tutkimuk set osoitta vat mm. B-Cure Laser koko perheen käyttöön Laserterapia LLLT stimuloi kudosta solu tasolla parantaen sen omaa toiminta ja uudistumiskykyä. PAL.VKO 2023-44 600114-2306 Älä anna kivun hidastaa menoa! B-Cure Laserin on kliinisesti todistettu lievittävän laajaa kirjoa erilaisia kipuja ja edistävän kudosvaurioiden ja tulehdusten paranemista. Terapialla ei ole vasta-aiheita; sitä voi käyttää tekonivelten, sydämentahdistimen tai muiden implanttien yhteydessä. Suomessa apua vaivoihin saadaan jo tuhansissa kotitalouksissa, ja laitetta hyödyntävät myös kipuklinikat, haava hoito sekä fysioja lymfaterapeutit. nivelrikko, jännetulehdukset, urheiluvammat, TMD). Lisätietoa tekno logiasta, varmistettuja käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. Terapia vahvistaa oireilevan kudoksen toimintakykyä, jolloin alueella vallitsevan tulehduksen tai vaurion luonnollinen paraneminen edistyy. B-Cure Lääkintälaser (808 nm) • Akuutti ja krooninen kipu • Tulehdukset • Rasitusvammat • Lihaskivut • Nivelrikko • Haavat • Palovammat • Kudosvauriot Yliannostusriskiä tai vastaaiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpä kasvai miin, silmiin eikä raskaana olevan vat san seudulle. Kotikäyttöön suunnitellut B-Cure-laserlaitteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, ja ne sopivatkin koko perheen käyttöön. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.” B-Cure Laserin tehosta on julkaistu 5 tuplasokkotutkimusta. A kuutin ja kroonisen kivun hoitoon käytettävän laserterapian pitkäaikainen kivunlievitysvaikutus perustuu kivun lähteen hoitoon. i Tuotetta myy Terveystekniikka. Hoitokerran hinta vain muutama sentti! Vuoden terveystuote 2022 B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteeksi kommentein ”Laserointi lie vitti nivelrikosta kärsivien sormien ki puja jo viikos sa. Terapiaa suositellaan myös Suomen Käypä hoito -suosituksissa. Turvallinen ja edullinen kotikäytössä Koska B-Cure Laserin teho perustuu kudoksen ja solujen oman toiminnan parantamiseen, parhaat tulokset saadaan kuurinomaisella hoidolla. Siinä missä tehokkaammilla ammattilaismalleilla hoidetaan 2–3 kertaa viikossa, kotikäyttölaitteilla kotona tehtävä päivittäinen hoito takaa tasaisen ja tuloksellisen hoidon. Sa to ja julk aistuja käyttäjä ko ke m uk si a KÄYTTÄJÄT KIITTÄVÄT MAINOS Sairaanhoitaja, lyko-lymfaterapeutti ASTA SAARIO, arvet, turvotus, kipu IDA OKSANEN, hermokivut ja TMD RAIJA KALLIO, nivelrikko. Käyttäjät kiittävät Terveystekniikan nettisivuillaan julkaisemat aidot käyttäjäkokemukset kertovat terapian monipuolisuudesta: sivuilla käyttäjät kertovat mm. Se vaikuttaa verenkier toon, aineenvaihduntaan sekä kehon endorfiinituotantoon lievittäen kipua. nivel rikkokipuun, hermokipuihin, leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen, välilevynpullistumien aiheuttamaan kipuun ja vanhoihin urheiluvammoihin saamastaan avusta. Laitteen odotettava huoltovapaa käyttöikä on peräti 30 000 hoitokertaa, joten muutaman satasen arvoisen laitteen hoitojen hinnaksi jää vain muutama eurosentti. laitteen olevan kivun hoidossa kipulääkkeiden vertai nen sekä edistävän haavojen parane mista. Te ho kasta kivunlie vit ys tä KLIIN ISES TI TUTK ITTU Jo tuhannet suomalaiset kotitaloudet käyttävät BCure Laseria mitä moninaisimpiin vaivoi hin. 030 635 8332 Kokemuksia jakavat myös ammattilaiset, jotka kertovat, miten he hyödyntävät B-Cure Laseria työssään. Kliiniset tutkimukset osoittavat terapian tehoavan mm. Laitetta voi myös vuokrata kokeiluun