TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SENIOREILLE 5/2025 9,00 Hyvän havaitseminen vahvistaa Laihdutuslääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä tietoa Aivoinfarktin saaneen Elinan henki oli hiuskarvan varassa Professori Pekka Puska: Nyt tarvittaisiin lihavuusprojekti INFARKTIRISKI Pienten suonten tautia voi korjata elintavoilla Keuhkosyöpään kuollaan eniten METSÄSTÄ makua ja ravinteita H yvä E lämä
** Fyysinen, psyykkinen, Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, sosiaalinen, seksuaalinen terveys seksuaalinen terveys ** Kauneus, liikunta, Kauneus, liikunta, kulttuuri kulttuuri ** Ihmissuhteet, Ihmissuhteet, mielenkiintoiset mielenkiintoiset henkilötarinat henkilötarinat. Nyt reiluun puoleen hintaan koko vuodeksi! TILAUSKUPONKI Oy Sopimus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS Muut Karprint -lehdet löydät osoitteesta www.karprint.fi Kyllä kiitos! . Tietoja ei saa käyttää suoramarkkinoinnissa. 68€) . Tilaan HYVÄ ELÄMÄ-lehden kestotilauksena hintaan 29€ / 8 nroa (norm. 29€ 29€ Tilaus jatkuu tarjousjakson jälkeen normaalilla hinnalla. Voit myös tilata Hyvä Elämä -lehden: • sähköpostilla osoitteella tilaukset@karprint.fi • soittamalla numeroon 040 729 1445 (ma-to klo 9-12) Muista mainita erikoistarjouksemme! Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaa Tilaa vaikka vaikka lahjaksi lahjaksi hyvää hyvää luettavaa! luettavaa! H H yvä yvä EE lämä lämä H H yvä yvä EE lämä lämä . Tilaan HYVÄ ELÄMÄ -lehden määräaikaisena hintaan 39€ / 8 nroa (norm. Tilaus alkaa seuraavan kuukauden alusta. 72€) Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Allekirjoitus . Tarjous voimassa 30.9.2025 saakka
H H yvä yvä EE lämä lämä 3 M e Hyvä Elämä-lehden tekijät olemme innostuneina uudistaneet lehden ulkoasua ja sisältöä. www.karprint.fi Mari Ahola-Aalto H H yvä yvä EE lämä lämä Uudistuminen innostaa ja virkistää! Jo pieni määrä liikuntaa saa aikaan suuren vaikutuksen.. Tällaiset alueet toimivat samalla suhteellisen hiljaisina alueina, jotka saattavat kaupungeissa muuten olla harvinaisia. Terveyshyödyissä on merkittävää potentiaalia kansanterveyden edistämisessä, ovathan fyysisen kunnon heikkeneminen ja mielenterveyden ongelmat ovat merkittäviä sairastavuuden syitä. Mustikkasato alkaa olla jo hyödynnetty, mutta ainakin puolukka ja karpalo odottavat vielä poimijaansa. Metsän antimia kannattaa kerätään vain puhtailta paikoilta, vähintään 50 askelta teistä, asutuksesta ja tehtaista. Kuten lehden jutussa kerrotaan. Rauhallisemmilla alueilla riittää 25 metriä pölyävästä hiekkatiestä. Toivottavasti sinä, lukijamme innostut työmme tuloksista! Terveys palaa selkeästi lehden sisällön punaiseksi langaksi. Tutkimusnäyttö terveillä henkilöillä terveyteen ja hyvinvointiin, erityisesti luonnon myönteisistä vaikutuksista mielialaan, on melko vahvaa. 50 minuuttia viikossa, tarkoittaa reilut 7 minuuttia päivässä! Uskon, että kun alkuun päästään, se alkaa sujua ja sykkeen nousu tuntuu hyvältä! Kokeillaan! Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Luonnon terveyshyödyt yksilöille ja yhteiskunnalle liittyvät sairauksien ehkäisyyn sekä terveyttä ylläpitävään vaikutukseen. Kannen kuva: Pekka Puskan arkisto Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Sadon talteen keräämisen lisäksi metsässä liikkuminen tuottaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Iiro Jääskeläinen Puh. Metsä on meille suomalaisille tärkeä terveyden ja hyvinvoinnin lähde. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 040 753 8555 iiro.jaaskelainen@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-ke klo 9-11.30 puh. Näin syksyn tullen Marttaliiton johtava asiantuntija Tiina Ikonen kannustaa lehden jutussa suomalaisia sienestämään, sillä metsiin jää valtavasti terveellistä ja ilmaista ravintoa. Luontoympäristön myönteiset vaikutukset mielialaan on todennettu hyvin. Hyötyjä saadaan säännöllisen käytön myötä, minkä vuoksi luontoalueiden tulisi olla laadukkaita ja helposti saavutettavia. Metsän terveyshyödyt liittyvät todennäköisesti osittain siihen, että henkilöt altistuvat metsässä vähemmän melulle ja ilmansaasteille. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 68 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 72 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 55 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 59 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy syyskuun lopussa. Onhan se jos jokin keskeinen asia meidän ikääntyvien elämässä. Erityisesti ilmansaasteiden vaikutuksille herkät ihmiset hyötyvät puhtaammista ulkoilualueista. Jo 50 minuuttia kevyttä juoksua viikossa voi pienentää ennenaikaisen kuoleman riskiä jopa 27 prosenttia verrattuna niihin, jotka eivät juokse lainkaan
RESEPTIT. Etelä-Pohjanmaalla omaleimainen puheenparsi ja vahva heimoidentiteetti. I 32 Kätevästi kotona. I 3 TERVEYSUUTISET. I 70 Sadonkorjuun aikaan! RISTIKKOA?RATKOMAAN. I 50 Elintapamuutoksilla apua jo ilmaantuneisiin oireisiin. I 60 Yli 75 000 ihmistä käytti lihavuuslääkettä. I 16 Keuhkosyöpä aiheuttaa eniten syöpäkuolemia. AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT. LIHAVUUSLÄÄKKEET. YLEISIMMÄT?SYÖVÄT. LISÄÄ?ELÄMÄNLAATUA. SUOMEN?KIELET?JA?MURTEET. ETEISVÄRINÄ. I 34 Kasvikset terveyden tukena. SYDÄNRUOKAVALIO. I 28 Liikkuminen on iäkkäille elintärkeää. I 82. Teema Sydänliiton vertaistuesta löytyy paikka puhua. 6 44 22 42 53 60 PÄÄKIRJOITUS. I 54. Elina Lehtilä ja Tomi Iivonen kertovat omat tarinansa. PIENTEN?SUONTEN?TAUTI. I 38 Yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö. I 12 Dementia on yhteydessä keski-iän riskitekijöihin. I 20 Jos on epäily aivoverenkierron ongelmasta, hoitoon on päästävä heti. Aivoinfarkti yllätti Elina: ”Henkeni oli hiuskarvan varassa” Kannessa Professori Pekka Puska kaipaa lihavuusprojektia. Väitöstutkimus Moni iäkäs saa vältettäväksi kehotettuja lääkkeitä. Havaitaan hyvä Sosiaalipsykologi kannustaa positiivisuuden polulle. 4 H H yvä yvä EE lämä lämä SISÄLTÖ 5/2025 H H yvä yvä EE lämä lämä Aarreaitta metsä Metsiin jää valtavasti terveellistä ja ilmaista ravintoa. LIIKUNTAVINKKEJÄ
WWW.BIOMED.FI VÄLTTÄMÄTTÖMÄT AMINOHAPOT OPTIMAALISESSA SUHTEESSA Raikas ja luonnollinen päärynän maku ilman keinotekoisia lisäaineita
6 H H yvä yvä EE lämä lämä
Siksi oli käynnistetty Pohjois-Karjala-projekti. Helsingin ja Kuopion yliopistojen dosentti. Professori Puska jäi eläkkeelle toistakymmentä vuotta sitten. Niinpä ne otettiin Pohjois-Karjala-projektin pääkohteiksi. Hän on nyt 79-vuotias, mutta työ terveysalan asiantuntijatehtävissä jatkuu. ”Ei sinua siksi valittukaan, että olisit ollut niin hyvä, vaan siksi, että olit nuori,” naureskeli Puskaa tehtävään pyytänyt professori Matti Karvonen myöhemmin. Kuka Nimi: Pekka Matti Jaakko Puska Syntynyt: 18.12.1945 Vaasassa Kotipaikka: Helsinki, vapaa-ajan asunto Joensuussa Koulutus: valtio-tieteiden maisteri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Ura: Pohjois-Karjala-projektin johtaja, Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtaja, WHO:n johtoja asiantuntijatehtäviä. Suomi oli tuolloin maailman kärkisijalla työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuudessa. Perhe: puoliso ja kaksi lasta. Sydänkuolemat vähenivät valistustyön tuloksena vuosikymmenien kuluessa merkittävästi. H H yvä yvä EE lämä lämä 7 . Suomalaisten sydänterveys on vuosikymmenien kuluessa parantunut huikeasti, mutta nyt hyvä kehitys hidastuu. ”Yhtenä syynä on lisääntyvä ylipaino”, toteaa professori Pekka Puska. Hän on toiminut myös WHO:n johtajistossa Genevessä sekä kansanedustajana keskustan riveissä. Suolan lisäksi voi ja punainen maito saivat kyytiä, mikä tuolloin oli ennenkuulumatonta. Puska oli valittu projektin vetäjäksi siitä huolimatta, että hän oli vastavalmistunut, vielä kokematon lääkäri. ENNALTAEHKÄISYÄ VÄESTÖTASOLLA Kansainväliset tutkimukset olivat osoittaneet, että keskeisiä syitä sydäntauteihin ovat korkea kolesteroli, korkea verenpaine ja tupakointi. Hän tarkoitti infarktia, mutta Pohjois-Karjalan takamailla vierasperäiset sanat eivät 70-luvulla olleet kovin tuttuja. Karvonen oli ymmärtänyt heti alkuun, että tehtävästä tulisi vuosien, jopa vuosikymmenien mittainen, joten siihen ei kannattanut rekrytoida vanhoja lääkäreitä. Vaasalaislähtöinen Puska muutti projektin myötä Joensuuhun. ”Koska kolesteroli riippuu ruokavaliosta, ja verenpaineessakin suolan osuus on hyvin keskeinen, otimme työmme ’’Nyt tarvittaisiin lihavuusprojekti’’ YLHÄÄLLÄ ”Jos halutaan vähentää kansansairauksia, ennaltaehkäisy väestötasolla on ylivoimaisesti tärkeintä”, Pekka Puska toteaa. Hänestä tuli suomalaisen lääketieteen vaikuttaja, Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja ja THL:n johtaja. Eräs Pekka Puska – innokas nuori lääkäri – kulki pitkin pikkukyliä kertomassa, miten pitäisi elää, etteivät emännät enää jäisi leskiksi nuorina. Pohjois-Karjala-projekti oli kansallinen menestys, joka noteerattiin myös ulkomailla. Ja loppu onkin historiaa. Hänellä oli lääkärikoulutuksen lisäksi myös valtiotieteiden maisterin tutkinto. Politiikka: Toiminut kahteen otteeseen kansanedustajana (keskusta) sekä kaupunginvaltuutettuna Joensuussa. VASEMMALLA ”Suomalaisten sydänterveys on parantunut paljon, mutta vielä parempikin se voisi olla”, toteaa Pekka Puska. Teksti: Tarja Pitkänen E mäntä vastasi: ”No siihen rojektiin”, kun häneltä tiedusteltiin, mihin sairauteen puoliso oli menehtynyt
Valitsimme keinon, joka silloin oli hyvin outo, eli yhteisötason ehkäisyn. Alkoholista sen sijaan on valtava riitely. Koulutustaso oli alhainen, työ yleensä raskasta ja fyysistä, mutta myös työttömyyttä oli paljon. Piti päästä vaikuttamaan väestön elintapoihin yleensä.” Niinpä Puska kumppaneineen kulki pitkin maita ja mantuja, kiersi pikkukyliä, puhui yleisötilaisuuksissa, haki yhteistyökumppaneita kunnista, yhdistyksistä ja yrityksistä, esiintyi tvja radio-ohjelmissa, painatti lehtisiä ja julisteita, kävi kouluilla. Koulutoimenjohtaja vastasi, että huolestuneiden sopii tulla koululle syömään, ja jos jää nälkä, niin hän tarjoaa pihvit paikallisessa kievarissa. Tarvitaan useiden eri tahojen yhteistyötä, ja lisäksi pitää olla johtajuutta. Siihen liittyy kansainvälisesti vahvasti myös maatalouspolitiikka.” ”Alkoholin suhteen elinkeinoelämä painaa voimakkaasti päälle. Isäntämiehet koululautakunnissa eivät innostuneet, kun kouluissa tarjottiin punaisen maidon sijasta kevytmaitoa ja vähennettiin voin käyttöä. Nyt se on paljon pienentynyt. Kiteellä huolestuneet vanhemmat valittivat yleisönosastolla, että lapsille jää koulussa nälkä. 8 H H yvä yvä EE lämä lämä pääasioiksi ravinnon ja tupakan”, kertoo Puska. ”Totta kai on tärkeää, että potilaat hoidetaan, mutta siitä ei kansanterveys kauheasti parane. Etsittiin kaikki mahdolliset keinot saada sanoma perille. Komiteat eivät kykene tätä tekemään.” VASTUSTUSTAKIN KOHDATTIIN Projektin alkaessa oli tavallista, että Itä-Suomessa nuoria ja keski-ikäisiä miehiä kuoli seisovilta jaloiltaan. ”Tupakkapolitiikkaan suhtaudutaan myönteisesti, koska tupakka on niin yksiselitteisesti haitallinen. Jos sitä ei ole aloitettu 20 ikävuoteen mennessä, niin ei ehkä aloitetakaan. Eikä pelkästään alkoholiteollisuus, vaan kauppa, joka haluaa myyntiin vahvempaa alkoholia, nikotiinipusseja ja lääkkeitä.” HYVÄ KEHITYS HIDASTUNUT Sydäntautien osuus oli 70-luvulla yli puolet kuolleisuudesta. Moni muistaa Puskan ja toisen lääkärin, Kaj Koskelan vetämän televisio-ohjelman. Aiemmin tupakoitiin lähes joka paikassa, mutta nyt ei enää juuri missään sisätiloissa. ”Kouluissa tehdyllä työllä oli suuri merkitys siksi, että koulujen kautta tietoa siirtyi myös koteihin.” Outokummussa vanha kaivostohtori kehotti kaivostyötä tekeviä miehiä tupakoimaan, koska kaivoksessa oli saastunut ilma, ja ”tupakka panee yskittämään ja keuhkot puhdistuvat!” ”Vaikka tupakka nimenomaan heikentää keuhkojen vastustuskykyä”, Puska hymähtää. Tajusimme, että jos halutaan vähentää sydäntauteja, ennaltaehkäisy väestötasolla on ylivoimaisesti tärkeintä. ”Kaupallisuuden rooli ravintovalinnoissa on hyvin suuri sekä hyvässä että pahassa.”. ”Jos halutaan tuloksia, pitää tehdä oikeita asioita, ja niitä on tehtävä riittävästi. Mutta vielä tärkeämpää on, että sydäntaudit ovat siirtyneet vanhempiin ikäryhmiin. Tupakoinnin vähentämiseksi tehtiin paljon töitä. Vuonna 1978 järjestettiin ensimmäinen televisiossa toteutettu Irti tupakasta -kurssi, joita tehtiin vuoteen 1989 asti, yhteensä noin 70 lähetystä. Ohjelmalla oli suuret katsojaluvut, ja tupakoinnin lopettaneiden määrä oli huomattava. OIKEALLA ”Pääsyy suomalaisten lihomiseen ja maailman lihavuusepidemiaan on ruokatarjonnan ja houkuttavien, epäterveellisten tuotteiden valtava runsastuminen”, sanoo Pekka Puska. Ihmiset olivat studiossa kasvoineen omissa lokeroissaan, kuten visailuohjelmissa myöhemmin. Siinä valittu joukko miehiä ja naisia kertoi, miten edellinen viikko oli sujunut ja montako tupakkaa meni. Syöjiä ei kuitenkaan ilmaantunut sen enempää koululle kuin kievariinkaan. Puska haluaisikin nostaa nikotiinituotteiden ostamisen ikärajan 20 vuoteen, koska tupakointi aloitetaan yleensä nuoruudessa. Työmaata siis riitti. Tupakointi oli yleistä, alkoholinkäyttö runsasta, ruokavaliossa paljon suolaa ja kovaa rasvaa. Projekti kohtasi myös vastustusta
YliYLLÄ Kahden lääkärin, Pekka Puskan ja Kaj Koskelan vetämää Irti tupakasta-kurssia saatiin seurata myös televisiossa. Osalla väestöä on yhä liian korkea kolesterolitaso ja verenpaine. Ohjelmalla oli suuret katsojaluvut, ja tupakoinnin lopettaneiden määrä oli huomattava. ”Sydänterveyden hyvä kehitys on jatkunut viime vuosiin asti, ja lasku kyllä jatkuu – mutta hidastuu. Mutta viime vuosina kokonaiskuolleisuus sydäntauteihin on vähentynyt yli 30 prosenttia kaikki ikäryhmät huomioon ottaen.” Elinikä on tässä ajassa kasvanut miesten silloisesta alle 65 vuodesta lähes 80 vuoteen. ”Sydänterveys on huikeasti parantunut, mutta kyllä se voisi olla vielä parempi”, Puska vastaa. Kuvakaappaus: Yle. Toinen syy on se, että kun miesten sydänkuolleisuus on niin tavattoman paljon pienentynyt, ero on samalla tasaantunut.” Mutta entä nyt. ”Naisilla on silti edelleen pienempi riski. ”Korkea ikä ei sinänsä ole riskitekijä, mutta mitä pidempään elää, sitä kauemmin erilaiset riskitekijät ehtivät vaikuttaa. Normaalipainoisia suomalaisia on jo vähemmän kuin ylipainoisia. ”Tämän päivän 75-vuotias on toimintakyvyltään samanlainen kuin 65-vuotias parikymmentä vuotta sitten.” Kun miesten sydänterveys on parantunut, on samalla käynyt niin, että miesten ja naisten välinen ero sydänkuolleisuudessa on pienentynyt. Lihavuudesta on tullut keskeinen riskitekijä, joka altistaa sydänongelmiin ja moniin sairauksiin.” EPÄTERVEELLISIÄ TUOTTEITA VALTAVASTI Suomessa on ylipainoisia lapsia kolme kertaa ja aikuisia kaksi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Onko suomalaisten sydänterveyden eteen tehty kaikki, mikä on tehtävissä. Maailma on näiden vuosikymmenien aikana muuttunut, ja nyt meillä on uusi kansansairaus, lihavuus. Naisilla on ennen vaihdevuosia hormonaalinen suoja, ja kun elinikä kasvaa, tätä suojaa jossain määrin menetetään. H H yvä yvä EE lämä lämä 9
Aika paljon saa juosta yhden viinerin edestä”, toteaa Puska. Hän liikkuu, syö terveellistä ruokaa, välttää kovaa rasvaa ja liikaa sokeria. Ei pidä eikä tarvitse mennä äärimmäisyyksiin. Mutta kun pullan leipoo kasvisöljyllä, eikä käytä liikaa sokeria, ei se kovin epäterveellinen tuote ole.” ”Kaikissa terveysvalinnoissa pitää muistaa, että kokonaisuus ratkaisee, eivät yksittäiset asiat tai tuotteet. Fyysisen aktiivisuuden vähäisyys on kuitenkin huolestuttavaa. Muutos on ollut valtava, ja se tietysti kertoo siitä, että ne keinot, joita otimme silloin käyttöön, olivat oikeita.” Puska pyrkii elämään kuten opettaa. ”Hyvää on se, että on paljon uusia terveystuotteita, ja monien vanhojen koostumusta on muutettu terveellisempään suuntaan.” Mutta tarjolla olevien epäterveellisten ja lihottavien makeiden ja suolaisten tuotteiden määrä on valtava: karkkeja, suklaata, perunalastuja ja juustonaksuja, keksejä ja muita makeita leivonnaisia, sokeripitoisia juomia, oluita ja pikaruokaa. ”Tätä pyrimme tekemään Terve paino -yhdistyksessä, jota hoidamme professori Pertti Mustajoen kanssa.” Myös WHO:n asiantuntijat ovat todenneet, että tärkein yksittäinen kansanterveydellinen asia on ravinto. ”Yhä enemmän ostetaan valmista ruokaa. 10 H H yvä yvä EE lämä lämä painoisista yli miljoonalla liikapainoa on vähintään 15 kiloa. Tämäkin ongelma pitää saada hoidetuksi yhteisötasolla.” Puskan mukaan tarvitaan ravitsemuspoliittista vaikuttamista esimerkiksi teollisuuteen ja kauppaan, tuotekoostumuksiin sekä lapsiin ja nuoriin suuntautuvaan markkinointiin. Liikuntahan on todella tärkeää terveydelle, mutta laihtuminen liikunnalla on todella vaikeaa. ”Teimme Pohjois-Karjala-projektin aikaan nuoruuden innolla valtavan työn, jonka suuruusluokkaa monet eivät tänä päivänä tajua. ”Aina kysytään, onko minulla paheita. Pääsyy suomalaisten lihomiseen ja maailman lihavuusepidemiaan viimeisten vuosikymmenien aikana on ruokatarjonnan ja sen mukana houkuttavien, epäterveellisten tuotteiden valtava runsastuminen. Kaupallisuuden rooli ravintovalinnoissa on nykypäivänä hyvin suuri sekä hyvässä että pahassa. ”Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt, mutta monet työtehtävät ovat nykyisin tietokonetyötä tai muuten sellaista, että liikkumista tulee vähän.” Toisaalta on muistettava, että Pohjois-Karjalan metsureilla oli maailman suurin sydänkuolleisuus sekä korkein veren kolesterolitaso ja verenpainetaso, vaikka he liikkuivat työssään paljon, eikä heillä ollut ylipainoakaan. On olemassa hyvä vanha sanonta: Tärkeää ei ole se, mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä, vaan se, mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä.” H HEE Pekka Puskan vapaa-aika kuluu usein mökillä Pohjois-Karjalassa.. ”Lehdet ovat täynnä laihdutusohjeita ja netti laihdutuskursseja, mutta ne eivät ole ratkaisseet väestötason ongelmaa, vaikka voivat joitakin auttaa. Siinä kohtaa kerron, että syön mielelläni pullan iltapäiväkahvin kanssa. Perinteinen kotiruoka on edelleen hyvä vaihtoehto, mutta nykyisin kaikilla ei ole aikaa tai halua tehdä ruokaa kotona. Kaikkien näiden kohdalla suuret annosja pakkauskoot ovat entisestään lisänneet liiallisten kaloreiden saantia. Totta kai se voi olla ihan hyvääkin – eikä siitä pidä ketään syyllistää – mutta pitää olla tarkka ja katsoa tuoteselosteista ravintokoostumus ja lisäaineet.” ”Olisi myös hyvä suosia mahdollisimman paljon lähiruokaa ja kotimaista ruokaa ylipäätään.” KOKONAISUUS RATKAISEE ”Lihavuuteen liittyy se väärinkäsitys, että se ratkeaa liikunnalla
Avainlippu-tuotteet . www.terveyskaista.fi Ravintolisä Voidaan hyvin YHDESSÄ! Valitse Terveyskaistan laadukkaat kotimaiset ravintolisät, vitamiinit ja hoitovoiteet mm. 15% alennus koodilla: TERVEYS15 Syötä koodi kassalla www.terveyskaista.fi Osoita älypuhelimesi kameralla kuvaa, niin pääset suoraan ostoksille. Nopeat toimitukset joka arkipäivä . Ilmainen toimitus yli 59 € tilauksiin . Saat -15 %alennuksen koodilla: TERVEYS15 . Edulliset säästöpakkaukset. vastustuskyvyn, nivelten, luuston, lihasten, muistin, kauneuden tai vireyden tueksi
Tutkijat kaipaavatkin pikaisesti lisätutkimuksia, jotta aivoinfarktien uusiutuminen tässä potilasryhmässä saataisiin vähentymään. Sitä voivat aiheuttaa monet erilaiset elimelliset tekijät, sairaudet ja lääkkeet. Hoitamattomana delirium voi olla hengenvaarallinen tila. Eteisvärinää potevat ovat muita alttiimpia sairastumaan aivoinfarktiin ja muihin aivoverenkiertohäiriöihin, mutta sairastumisia pystytään vähentämään sopivalla lääkityksellä. Alzheimerin tautia voidaan jonkin verran hidastaa lääkkeillä, mutta siihen ei ole parantavaa hoitoa. Sekavuustila eli delirium tarkoittaa äkillistä sekavuustilaa ja aivojen toimintahäiriötä. Osallistujista 227 oli verenpainelääkityksellä. Eniten voita käyttävät menehtyivät 33-vuotisen seurannan aikana 15 prosenttia todennäköisemmin kuin voita vähiten käyttävät, tulokset osoittivat. Tuoreen tutkimuksen perusteella lääkkeet eivät kuitenkaan estä kaikkia uusia aivoinfarkteja. Tutkimukseen osallistui 408 korealaista, joista osalla oli jo muistin ja muiden kognitiivisten kykyjen heikentymää. MASENNUS yleistä dementiaan sairastuvilla Masennus on varsin yleistä dementiaan sairastuvilla, mutta se ei todennäköisesti aiheuta dementiaa, tuore tutkimus osoittaa. Tutkijat arvioivat, että joka kuudes eteisvärinäpotilas sairastuu uudestaan aivoinfarktiin viiden vuoden seurannassa, mitä voidaan pitää suurena riskinä. Noin 15–20 prosenttia yli 85-vuotiaista sairastaa sitä. P aljon voita käyttävien kannattaisi vaihtaa ainakin osa voista kasviöljyihin. Heidän riskinsä menehtyä 30 päivän sisällä leikkauksesta oli lähes kolme kertaa suurempi, ja heistä selvästi harvemmat pääsivät takaisin kotiin sairaalajakson jälkeen. On mahdollista, että muutkin elämäntavat ovat vaikuttaneet tuloksiin, mutta tutkijat arvioivat joka tapauksessa, että riski menehtyä syöpään tai muuhun syyhyn voisi pienentyä 17 prosenttia, jos paljon voita käyttävät vähentäisivät päivittäistä kulutustaan 10 grammalla ja korvaisivat sen kasvirasvoilla. Masennusoireet alkavat yleistyä kymmenen vuotta ennen dementiadiagnoosia, ja oireet ovat sitä voimakkaampia mitä suurempi potilaan dementiariski on.. Alzheimerin tauti on yleisin aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus. Sekavuutta aiheuttavien seikkojen parempi huomioiminen ja ehkäisy saattaisikin parantaa monien potilaiden ennustetta. 12 H H yvä yvä EE lämä lämä T E R V E YSU U T I SE T Voin vaihto kasvirasvoihin saattaa tuottaa pidemmän elämän Leikkauksen jälkeinen sekavuus merkki potilaan riskeistä Iäkkään potilaan sekavuustila leikkaushoidon jälkeen voi olla merkki suuremmasta komplikaatioiden ja kuoleman vaarasta, tuore tutkimus osoittaa. Paljon kasvirasvoja käyttävät puolestaan menehtyivät seurannan aikana 16 prosenttia epätodennäköisemmin kuin niitä vähiten käyttävät. Tuoreen tutkimuksen perusteella tämä pienentäisi muun muassa heidän riskiään menehtyä syöpään. He tosin huomauttavat, että kaikki uudet sairastumiset eivät välttämättä liity eteisvärinään. Havainto on mielenkiintoinen, sillä vaikka masennuksen ja dementian yhteys on tunnettu pitkään, epäselvempää on ollut altistaako masennus dementialle, vai onko se esimerkiksi osa jo alkanutta sairastumisprosessia. Verenpainelääkkeitä käyttävien aivoissa on vähemmän amyloidikertymiä, jotka ovat keskeinen Alzheimerin taudin piirre. Sekavuutta kokeneet menehtyivät tai saivat vakavan komplikaation 3,5 kertaa todennäköisemmin kuin muut potilaat, tulokset osoittivat. Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti voi uusiutua Verenpainelääkitys vähentää Alzheimermuutoksia aivoissa Verenpainelääkityksellä olevat iäkkäät saattavat sairastua Alzheimerin tautiin muita epätodennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa
Bentsodiatsepiinien tehosta ja sopivuudesta on sen sijaan vähänlaisesti näyttöä. Tulokset vahvistavat näyttöä diabeteksen, tupakoinnin ja korkean verenpaineen dementiavaikutuksista, ja korostavat niiden merkitystä etenkin 45–74-vuotiailla. Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiseen ja säännölliseen käyttöön liittyy myös riippuvuuden kehittymisen vaara sekä etenkin iäkkäämmillä ihmisillä haitalliset vaikutukset muistiin ja kaatumisriskin lisääntyminen. Tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta todennäköisesti estäisivät huomattavan osan dementioista. Lisäksi noin 200 000 suomalaisen kognitiiviset tiedonkäsittelykyvyt ovat lievästi heikentyneitä.. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat. DEMENTIA yhteydessä keski-iän riskitekijöihin Mahdollisesti jopa viidennes ennen 80 vuoden ikää todettavista dementioista on yhteydessä keski-iän diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja tupakointiin, jotka oli todettu 45–54 vuoden iässä. Tiedot perustuvat yli 12 000 yhdysvaltalaisen 33-vuotiseen seurantaan. Noin 150 000 suomalaisella on diagnosoitu muistisairaus. Masennuslääkkeet lievittävät iäkkään ahdistusta Y li 60-vuotiaiden ahdistusoireita kannattaa hoitaa masennuslääkkeillä, tuore tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella vähintään 100 minuuttia päivittäin kävelevät sairastuivat alaselkäkipuun noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka kävelivät korkeintaan 78 minuuttia päivässä. Myös kävelyvauhti vaikutti kroonisten alaselkäkipujen riskiin, mutta ei yhtä paljon kuin kävelyn määrä. Suomalaisista noin 40 prosenttia on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Havainto vahvistaa näkemystä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä selkävaivojen vähentämisessä. Päivittäinen kävely ehkäisee alaselkäkipuja P äivittäin ainakin puolitoista tuntia kävelevät saattavat säästyä pitkittyviltä alaselkäkivuilta muita todennäköisemmin, norjalaistutkimus osoittaa. Heidän dementioistaan 44 prosenttia liittyi kyseisiin riskitekijöihin. Tavallisia masennuslääkkeiden ja muiden psyykenlääkkeiden vieroitusoireita ovat muun muassa ahdistuneisuus, hermostuneisuus, kiihtyneisyys, unettomuus, vatsavaivat, pahoinvointi ja hikoilu. Oireilu oli tasaisesti sitä todennäköisempää mitä pitempään lääkitys oli jatkunut. H H yvä yvä EE lämä lämä 13 Masennuslääkkeillä usein vieroitusoireita Huomattava osa potilaista kokee vieroitusoireita etenkin pitkäaikaisen masennuslääkityksen lopettamisen jälkeen. Tulosten perusteella masennuslääkkeet lievittivät ahdistusoireita tehokkaammin kuin lumevalmisteet ja vaikutus nähtiin myös verrattuna ahdistuspotilaisiin, jotka satunnaistettiin odotuslistalle eivätkä vielä saaneet hoitoja. Myös muun muassa suuret lääkeannokset, naissukupuoli, nuori ikä ja äkillinen lääkityksen lopettaminen suurensivat vieroitusoireiden riskiä. Bentsodiatsepiinien käytössä kannattaisi olla varovainen, koska näyttö niiden hyödyistä tässä potilasryhmässä on vähäinen. Tulokset tukevat nykykäytäntöä, jonka mukaan lääkitykset pyritään mahdollisuuksien mukaan lopettamaan asteittain annosta pienentäen useamman viikon aikana. Tällöinkin vieroitusoireet ovat kuitenkin mahdollisia
Liiallinen suolan käyttö on merkittävimpiä korkean verenpaineen aiheuttajia ja korkea verenpaine on puolestaan suurin aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. Kaihileikkauksessa olleet kaatuivat selvästi epätodennäköisemmin kuin muut samanikäiset kaihipotilaat. Älylaitteiden käyttö vähemmäksi pienten lasten lähellä Mineraalisuola voi ehkäistä AVH:n uusiutumista M ineraalisuola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi auttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita välttymään uudelta sairastumiselta. Mineraalisuolaa käyttäneiden riski sairastua uudelleen aivoverenkiertohäiriöön oli 14 prosenttia pienempi kuin tavallista suolaa käyttäneiden, tulokset osoittivat. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kaihileikkaus vähentää myös potilaiden kaatumisia ja niistä aiheutuvia luunmurtumia ja muita vammoja. Myös kaliumin saannin lisääminen voi alentaa verenpainetta. Potilaat myös kokivat elämänlaatunsa paremmaksi ja pärjäsivät vähemmällä lääkityksellä umpilisäkkeen poiston jälkeen. Lapset myös viettivät enemmän aikaa ruutujen ääressä. Kaihille altistavat mm. Yhteydet koskivat kaikkia aivoveT uoreen tutkimuksen mukaan pienten lasten vanhemmat voisivat varmuuden vuoksi välttää kännykän, tietokoneen ja muiden laitteiden runsasta käyttöä lastensa läsnä ollessa. ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö sekä jotkin infektiot, lääkitykset ja silmävammat. Suomalaiset syövät suolaa kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan.. Umpilisäke saattaa tutkimusten perusteella vaikuttaa haavaisen paksusuolitulehduksen taustalla olevaan tulehdusreaktioon. Oireet palasivat noin kolmannekselle leikkausryhmässä ja jopa puolelle verrokeista, jotka saivat vain tavanomaista hoitoa. Mineraalisuola on terveellisempää, koska siinä on vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa. renkiertohäiriöitä, mutta erityisesti aivoverenvuotoja. Lisäksi heillä oli vähemmän lonkkamurtumia, olkaluun, värttinäluun ja nilkan murtumia sekä vammasta aiheutuvia aivoverenvuotoja. Kännykän ja muiden medialaitteiden käyttö lapsen läsnä ollessa liittyi jossain määrin lapsen kognitiivisten kykyjen, tunnetaitojen, käytöksen ja sosiaalisten taitojen heikompaan kehitykseen, tulokset osoittivat. Tämän vuoksi mineraalisuola nostaa verenpainetta vähemmän. Umpilisäkkeen poistoleikkauksessa olleiden haavainen paksusuolitulehdus aktivoitui selvästi epätodennäköisemmin vuoden seurannan aikana, tulokset osoittivat. T E R V E YSU U T I SE T KAIHILEIKKAUS vähentää kaatumisia Iän myötä kehittyvä kaihi voi heikentää näkökykyä huomattavasti, ja siksi se kannattaisi aina leikata. 14 H H yvä yvä EE lämä lämä Umpilisäkkeen poistosta apua haavaiseen paksusuolitulehdukseen Haavainen paksusuolitulehdus uusiutuu epätodennäköisemmin, jos potilaalta poistetaan umpilisäke. Tulosten perusteella laitteet saattavat häiritä vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ja mahdollisesti haitata lasten ajatustoimintojen, tunnetaitojen ja käyttäytymisen kehitystä. Tulehdukselliset suolistosairaudet, joihin haavainen paksusuolitulehdus lukeutuu, ovat yleistyneet varsinkin länsimaissa viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Haavainen paksusuolitulehdus on tuntemattomasta syystä aiheutuva pitkäaikainen sairaus, johon liittyvät suolen haavaumat ja tulehdukset aiheuttavat muun muassa verenvuotoa ja kipuilua. Myös runsas auringonvalo suurentaa riskiä
Tuore kansainvälinen tutkimuskatsaus tarjoaa jälleen vahvaa näyttöä juoksun terveyshyödyistä. Toinen, vuonna 2025 julkaistu tutkimus antoi puolestaan näyttöä siitä, että 75 minuuttia viikoittaista juoksua voi alentaa biologista ikää jopa 12 vuodella. Riittää, että vetää juoksukengät jalkaan ja suuntaa ulos nauttimaan liikkeen ja raikkaan ilman vaikutuksista. Jo lyhyt lenkki kerran viikossa voi olla juuri se askel, joka tekee elämästä energisemmän, terveemmän ja entistä pidemmän. Yleensä syy on ollut se, että tavoitteet on asetettu liian korkealle tai aloitus ollut liian raskas. Säännöllinen juoksu tukee myös mielenterveyttä ja auttaa stressinhallinnassa. H HEE Sydänpysähdyksen aiheuttama äkkikuolema vaatii yleensä kolme asiaa: jonkin kuolemalle altistavan sydänsairauden, sydämen alttiuden lisälyönneille sekä jonkin hetkellisen, muuttuvan riskitekijän. Terveyshyödyt Ilmenevät jo pienilläkin juoksumäärillä. Hyötyjen saavuttamiseksi ei tarvita maratonohjelmaa tai täydellistä treenisuunnitelmaa. 1 2 3 4 T U T K I M U S S E L V I T T I. H H yvä yvä EE lämä lämä 15 Vain lyhyt juoksulenkki pienentää kuoleman riskiä Y li 230 000 aikuisen liikuntatottumuksiin perustuvan analyysin mukaan jo lyhytkestoinen, säännöllinen juoksuharrastus voi tuoda yllättävän suuria hyötyjä terveydelle ja eliniän pituudelle. Kyseessä oli laaja meta-analyysi, jossa analysoitiin yli 230 000 aikuisen liikuntatottumuksia ja tarkasteltiin juoksun yhteyttä kuolleisuuteen eri syistä. Tutkimuksen mukaan: Jo 50 minuuttia kevyttä juoksua viikossa voi pienentää ennenaikaisen kuoleman riskiä jopa 27 prosenttia verrattuna niihin, jotka eivät juokse lainkaan. Tulokset osoittavat, että juoksu on yhteydessä merkittävästi pienempään ennenaikaisen kuoleman riskiin. Moni meistä on joskus aloittanut juoksuharrastuksen, hankkinut parhaat juoksukengät, mutta jättänyt kuitenkin homman kesken heti ensimmäisten viikkojen jälkeen. British Journal of Sports Medicine -lehden julkaiseman laajan tutkimuskatsauksen mukaan jo muutama lyhyt lenkki viikossa voi riittää. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti juoksevilla oli pidemmät ja lukuisammat telomeerit – solujen suojamekanismit, jotka hidastavat ikääntymistä ja suojaavat esimerkiksi Alzheimerin taudilta ja muilta sairauksilta. Juoksu voi merkittävästi vähentää riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin sekä erilaisiin syöpiin. Olipa sitten vasta-alkaja tai pidempää juoksutaukoa pitänyt harrastaja, tutkimuksien mukaan tärkeintä on, että lähtee liikkeelle. Terveyshyödyt ilmenevät jo pienilläkin juoksumäärillä – enempää ei välttämättä tarvita, eikä suurempi määrä tuo välttämättä lisähyötyjä. Uusimpien tutkimusten mukaan jo lyhyet ja kevyet lenkit riittävät tuomaan yllättävän suuria terveyshyötyjä. Hyvä uutinen on se, että juoksemisen ei tarvitse olla maratonharjoittelua eikä edes viikoittaisia kympin lenkkejä
Paksuja peräsuolisyövän ilmaantuvuudessa on tapahtunut muutos – se on nyt miehillä keuhkosyövän edellä. Kun niitä tähystyksen yhteydessä poistetaan, on odotettavissa, että suolistosyövissä nähdään tulevaisuudessa jonkin verran vähenemistä, vaikka tässä seulonnan alussa näkyykin piikki ilmaantuvuudessa.” Haimaja maksasyövissä suuri kuolleisuus Syöpäkuolemia aiheutti eniten keuhkoja henkitorvisyöpä, 2?195 kuolemaa, paksuja peräsuolisyöpä, 1 537, ja haimasyöpä, 1 365. Eniten naisten syöpäkuolemia aiheutti keuhkoja henkitorvisyöpä, 889 kuolemaa. Naisten tavallisin uusi syöpä vuonna 2023 oli rintasyöpä, joita todettiin 5 173. ”Paksuja peräsuolisyövän yleistymisen taustalla on lihavuuden ja epäterveellisen ruokavalion yleistyminen. Miehiä kuoli eniten keuhkoja henkitorvisyöpään, 1 306 kuolemaa. Seuraavaksi yleisin oli paksuja peräsuolisyöpä, 2 070 uutta tapausta, ja kolmanneksi yleisin keuhkoja henkitorvisyöpä, 1?217 tapausta. 16 H H yvä yvä EE lämä lämä Y leisimpiä syöpiä olivat naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhasen syöpä, toisena oli molemmilla sukupuolilla paksuja peräsuolisyöpä. Kuva: Sydänliitto. Seuraavaksi yleisimpiä olivat paksuja peräsuolisyöpä, 2 467, sekä keuhkoja henkitorvisyöpä, 1?663 tapausta. ”Pääsyy syöpien määrän kasvuun on väestön ikääntyminen, sillä kasvu kohdistuu yli 75-vuotiaiden ikäluokkaan”, toteaa tutkimuspäällikkö Karri Seppä Suomen Syöpärekisteristä. Lisäksi suolistosyövän seulonnan ansiosta näitä syöpiä havaitaan nyt varhaisemmin ja enemmän kuin havaittaisiin ilman seulontaohjelmaa”, toteaa tutkimuspäällikkö Karri Seppä Suomen Syöpärekisteristä. Seuraavaksi eniten naisia kuoli rintasyöpään, 865, ja paksuja peräsuolisyöpään, 699. Seuraavaksi eniten oli eturauhassyövästä aiheutuneita kuolemia, 1 012, sekä Keuhkosyöpään kuollaan eniten Vuonna 2023 Suomessa todettiin 39 199 uutta syöpää ja 13 645 syöpäkuolemaa. Teksti: Tarja Pitkänen Taulukot: Suomen Syöpärekisteri Keuhkoja henkitorvisyövät olivat vuonna 2023 sekä miesten että naisten kohdalla kolmanneksi yleisimpiä syöpiä, mutta ne aiheuttivat eniten kuolemia. Eniten syöpäkuolemia aiheutui naisten keuhkoja rintasyövästä ja miesten keuhkoja eturauhassyövästä. ”Suolistosyövän seulonnassa tehdään myös paksusuolen tähystyksiä, joissa havaitaan adenoomia, jotka eivät ole vielä kehittyneet syöviksi. Eturauhassyöpä oli miesten tavallisin uusi syöpä, 5?631 uutta tapausta
Keuhkosyöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin syöpäsairaus sekä naisilla että miehillä. Myös keuhkosyövässä luku ovat alhainen, naisilla noin 25 ja miehillä noin 15 prosenttia.” ”Alhaiset luvut on myös harvinaisemmilla sappirakon ja sappiteiden syövillä, ruokatorvisyövällä ja mahasyövällä. Vaikka moni sairastuneista on eläkeiässä, on keuhkosyöpä viime vuosina ollut kasvussa etenkin tupakoimattomien, työikäisten naisten parissa. paksuja peräsuolisyöpäkuolemia, 838. Esimerkiksi rintasyöpä voi uusiutua vuosien tai vuosikymmenienkin jälkeen, joten ei voida sanoa, että kaikki sairastumisen jälkeen viisi vuotta elossa olleet olisivat parantuneet pysyvästi. Siitä huolimatta mielikuva tupakoitsijoiden taudista elää yhä vahvana. Potilaat Suomessa ansaitsevat yhtä hyvät hoitotulokset kuin muuallakin Pohjoismaissa”, Peltonen muistuttaa. THL:n ja Suomen Syöpärekisterin raportin perusteella myös keuhkosyövän leikkaushoidossa on merkittäviä alueellisia eroja. haluaa tuoda tähän muutoksen. Potilasyhdistyksenä haluamme koota yhteen potilaat, läheiset ja asiantuntijat pohtimaan keinoja, miten Suomi saisi kurottua kiinni muut Pohjoismaat”, sanoo Hiljattain perustetun oman potilasjärjestön Pulmones ry:n puheenjohtaja Raija Peltonen. Huolen aiheiksi nousivat pitkät odotusajat lääkärille pääsyssä ja TT-kuvausten heikko saatavuus. Leikkaus on edelleen keuhkosyövän tärkein parantava hoitomuoto. Lisäksi asiantuntijat huomauttivat hankaluuksista saada uusia syövän lääkehoitoja riittävän nopeasti potilaiden käyttöön sekä keuhkosyövän hoitotulosten systemaattisen seurannan puutteesta terveydenhuollossa. Sairauteen kuolee vuosittain jopa 2 500 potilasta. Toki sitten on myös monia pahanlaatuisia aivokasvaimia, joissa 5-vuotiselossaoloprosentti on pieni.” Viiden vuoden elossaoloennuste ei kuitenkaan kerro koko totuutta kaikkien syöpien kohdalla. Sairastuneiden suuresta määrästä huolimatta keuhkosyöpäpotilaiden ääni on kuulunut huonosti yhteiskunnassa. Sisä-Suomessa lähes 16 prosenttia keuhkosyövistä leikattiin, kun taas Länsija Pohjois-Suomessa osuus oli reilu 10 prosenttia. ”Tappavimpia suhteellisen yleisistä syövistä ovat haimasyöpä ja maksasyöpä, joissa 5-vuotiselossaololuvut ovat todella matalia, haimasyövässä seitsemän prosenttia ja maksasyövässä noin kymmenen. Kesäkuussa alan Acta Oncologica -julkaisussa kansainvälinen asiantuntijaryhmä nosti esiin neljä keskeistä ongelmaa, joissa Suomi jää jälkeen muista Pohjoismaista. Tulokset muissa Pohjoismaissa osoittavat, että keuhkosyövän hoitotuloksissa on Suomessa erittäin paljon varaa parantaa. ”Jokainen, jolla on keuhkot, voi sairastua keuhkosyöpään. Potilasaktiivit ja asiantuntijat ovat esittäneet huolensa keuhkosyövän hoitotulosten jäämisestä jälkeen muista Pohjoismaista viime vuosina. Potilasjärjestö Pulmones – Suomen Keuhkosyöpäyhdistys ry. H H yvä yvä EE lämä lämä 17 Keuhkosyöpäyhdistys vaatii toimenpiteitä ”Paksuja peräsuolisyövän yleistymisen taustalla on lihavuuden ja epäterveellisen ruokavalion yleistyminen.” Syöpäkuolemien lukumäärä naisilla ja miehillä eniten kuolemia aiheuttaneissa syöpätaudeissa vuonna 2023. ”Keuhkosyöpään menetetään tätä nykyä aivan liikaa ihmishenkiä. Rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 naista, ja siihen kuolee vajaa tuhat. Samoin eturauhassyövässä monia syöpäkuolemia ta
Tämä liittynee edellisten vuosikymmenten tupakointitottumuksiin.” Keuhkosyövän kuolleisuus oli naisilla korkeinta Lapissa ja Helsingissä, miehillä puolestaan Lapissa ja Kymenlaaksossa. ”Elintavoista useiden syöpien syntyyn vaikuttaa eniten tupakointi. ”Syövästä on tullut yhä useammin krooninen sairaus, jonka kanssa eletään pitkään.” ”Riski on myös kytköksissä koulutukseen. Miehillä suurimmat koulutusasteiden väliset erot syöpäilmaantuvuudessa olivat keuhkoja henkitorvisyövässä. Rintasyöpää esiintyy muuta maata vähemmän Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa, joissa perheet ovat perinteisesti suuria.” Uusien syöpätapausten lukumäärä naisilla ja miehillä yleisimmissä syöpätaudeissa vuonna 2023. ”Keuhkosyöpää on miehillä eniten Lapissa ja naisilla sekä Lapissa että Helsingin ja Uudenmaan alueella. ”Merkittävimmät erot olivat eturauhassyövän ja rintasyövän ilmaantuvuudessa sekä keuhkosyövän kuolleisuudessa”, Karri Seppä kertoo. 18 H H yvä yvä EE lämä lämä pahtuu viiden vuoden tilastoajan jälkeen. Keuhkoja henkitorvisyövän ilmaantuvuus oli perusasteen koulutustasolla yli 2,5-kertaista korkeasti koulutettujen ilmaantuvuuteen verrattuna. Naisilla koulutusastekohtaiset erot syöpäilmaantuvuudessa olivat suhteellisesti suurimmat keuhkoja henkitorvisyövässä, jonka ilmaantuvuus perusasteen koulutustasolla oli yli kaksinkertaista korkea-asteen ilmaantuvuuteen verrattuna. Myös rintasyöpä oli yleisempää korkea-asteen koulutuksen saaneilla kuin perusasteella. Kasvua väestön ikääntyessä Suomen Syöpärekisterin tuore tilastoraportti osoittaa, että syöpäkuolleisuus ei ole kasvanut, vaikka syöpien määrä lisääntyy. Suurin, tilastollisesti merkitsevä ero todettiin kohdunkaulan syövässä, jossa kuolleisuus oli perusasteen. Myös maksa-, rakko-, haimaja munuaissyöpien ilmaantuvuudet olivat korkeimpia perusasteen koulutuksen saaneilla ja matalimpia korkea-asteella. Jos nainen on opiskellut pitkään ja luonut uraa, ja perustanut perheen vasta myöhemmällä iällä, rintasyöpäriski suurenee. Rintasyöpää on enemmän Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla isojen kaupunkikeskusten ympärillä.” Eturauhassyöpää puolestaan todetaan joillakin alueilla enemmän kuin toisilla. ”Rintasyövän ilmaantuvuuteen vaikuttaa paljon se, onko naisella lapsia, montako lasta on, ja missä iässä lapset on hankittu. Eturauhassyövän ilmaantuvuus oli korkeinta Eteläja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla ja matalinta Uudellamaalla. Useissa muissa syövissä sen sijaan syövän aiheuttama kuolleisuus on hyvin pientä ensimmäisen viiden vuoden jälkeen. Varhainen ensisynnytysikä ja suuri lapsiluku pienentävät riskiä sairastua rintasyöpään. On selkeää näyttöä siitä, että ylipaino lisää riskiä sairastua esimerkiksi suolistosyöpään, ja sillä on vaikutuksensa muihinkin syöpiin.” ”Useimmissa syöpätaudeissa on monia sairastumisriskiin vaikuttavia elintapoja. Erot paksuja peräsuolisyövän ilmaantuvuudessa perusasteen ja korkea-asteen koulutustasojen välillä olivat pieniä eivätkä tilastollisesti merkitseviä. Ihomelanooma, ihon okasolusyöpä ja eturauhassyöpä sitä vastoin olivat perusasteen koulutustasolla harvinaisempia kuin korkea-asteella. Taustalla voi olla se, että joillakin alueilla ja joissakin väestöryhmissä hakeudutaan herkemmin PSA-testeihin. Naisilla kuolleisuus oli yleisesti suurinta perusasteen koulutustasolla. Eroja koulutuksen mukaan Syövän ilmaantuvuus ja syöpäkuolleisuus olivat kokonaisuutena tarkastellen korkeimpia perusasteen koulutustasolla ja matalimpia korkeakoulutetuilla. Rintasyövän ilmaantuvuus oli suurinta Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ja pienintä pohjoisemmassa. Ihomelanooman ilmaantuvuudessakin erot olivat suuria, mutta päinvastaisesti. ”Kun tupakointi on miehillä vähentynyt jo pitkään, ja naisillakin alkaa vähentyä, se näkyy keuhkosyöpien määrässä, mutta on toki muitakin tupakkaan liitettävissä olevia syöpiä.” ”Muita syöpien syntyy vaikuttavia elintapavalintoja ovat alkoholinkäyttö,ravitsemus ja liikunta. UV-säteily ja erityisesti ihon polttaminen auringossa toistuvasti altistaa melanoomalle.” Alueellisia eroja Yleisimpien syöpien ilmaantuvuudessa ja niiden aiheuttamassa kuolleisuudessa on huomattavia eroja hyvinvointialueiden kesken. Kuolleisuudessakin koulutuseroja Myös syöpäkuolleisuudessa oli koulutusasteittaisia eroja. ”Pääsyy syöpien määrän kasvuun on väestön ikääntyminen, sillä kasvu kohdistuu yli 75-vuotiaiden ikäluokkaan, jossa riski sairastua syöpään on kaikkein suurin. Ilmaantuvuus oli korkeinta korkea-asteen koulutustasolla ja alhaisinta perusasteella korkeakoulutettuihin verrattuna. Sitten on muutamia syöpätauteja kuten ihosyövät, joissa yksi tietty riskitekijä aiheuttaa valtaosan syövistä
Laskevan kuolleisuuden taustalla on myös tupakoinnin vähentymisellä saavutettava syöpien ehkäisy. Miehillä kuolleisuus oli korkeinta perusasteen ja alhaisinta korkea-asteen koulutustasolla kaikissa tarkastelluissa syöpätaudeissa. Kasvu kohdistuu erityisesti yli 75-vuotiaisiin. Erityisen suuri ero oli keuhkoja henkitorvisyövässä, jossa kuolleisuus oli perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä yli 2,5 -kertaista korkea-asteen koulutuksen saaneisiin verrattuna. Vuonna 2040 määrä nousee 460 000:een, joista 140?000 on sairastunut viimeisen viiden vuoden aikana. koulutuksen saaneilla yli 3,5 kertaa suurempaa kuin korkeakoulutetuilla. H H yvä yvä EE lämä lämä 19 Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut (%) vuosina 2021-2023 seuratuilla potilailla sukupuolittain ja syöpätaudeittain. Yhä useampi elää syövän kanssa Väestön yhä ikääntyessä syöpien määrä kasvaa merkittävästi. Syöpään sairastuneiden määrä kasvaa myös elossa olevien osalta. Samalla kuitenkin syöpäkuolleisuuden ikävakioitu taso laskee, mikä kertoo hoitojen ja varhaisen toteamisen tehostumisesta. Syöpään kuolee vuonna 2040 ennusteen mukaan 15 800 ihmistä, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Vuoden 2023 lopussa syövän joskus sairastaneita oli elossa yli 330 000, eli noin kuusi prosenttia Suomen väestöstä. Vuonna 2040 uusia syöpiä arvioidaan todettavan 48 800, mikä on neljänneksen enemmän kuin nyt. ”Syövästä on tullut yhä useammin krooninen sairaus, jonka kanssa eletään pitkään. Rintasyöpäkuolleisuudessa ei ollut eroja eri koulutusryhmien välillä. Tämä asettaa kasvavia vaatimuksia terveydenhuollolle ja potilaiden tukipalveluille”, Syöpärekisterin johtaja Janne Pitkäniemi toteaa. Syöpään sairastuu noin joka kolmas suomalainen. Syöpään kuolee 17 prosenttia naisista ja 20 prosenttia miehistä. H HEE. Keuhkoja henkitorvisyövässäkin oli 2,5-kertainen ja maksaja mahasyöpäkuolleisuudessa yli 1,5-kertainen ero perusasteen ja korkea-asteen koulutettujen välillä
Niiden oireet voivat olla hyvin samankaltaisia, mutta hoito ei. Aivoinfarktissa eli aivoverisuonitukoksessa osa aivokudoksesta jää ilman happea ja tuhoutuu. Pienissä aivoverenvuodoissa aika yleensä hoitaa vuodon, ja aivoihin valunut veri imeytyy itsekseen aivoista pois. Hoitoon vaikuttaa vuodon sijainti ja suuruus. Teksti: Tarja Pitkänen A ivoverenkierron häiriö eli AVH voi olla aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lievempi TIA-kohtaus. Aivoverenvuodossa verisuoni repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineeseen tai lukinkalvon alaiseen tilaan. Käytännössä tämä tarkoittaa aina soittoa numeroon 112. Sinustromboosi eli aivolaskimoiden tukos on paljon harvinaisempi kuin aivovaltimotukos. Sairaalassa hoitohenkilökunnan ensimmäinen tavoite on selvittää, onko aivoverenkiertohäiriössä kyse aivoinfarktista vai aivoverenvuodosta. Oireet kehittyvät huippuunsa muutamissa minuuteissa. Sairautta esiintyy erityisesti nuorilla naisilla. Tärkeää on päästä nopeasti hoitoon sairaalaan, jotta vauriot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.. Liuotushoitoa voi antaa, jos oireiden alusta on vähemmän kuin 4,5 tuntia. TIA-kohtaus on varoitusAivoverenkiertohäiriöt Aivoverenkierron häiriö tulee usein äkillisesti varoittamatta. TIA eli transient ischemic attack on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, joka kestää yleensä alle tunnin, tyypillisimmin 2-15 minuuttia. Lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon aiheuttaa useimmiten aivojen pinnalla olevan valtimon synnynnäisen pullistuman repeäminen. Joskus tukkeuma johtuu ahtautuneessa valtimossa syntyneestä verihyytymästä, mutta useimmiten syynä on etäämmältä, esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta, lähtenyt hyytymä. Akuuttihoidosssa liuotetaan tai poistetaan mekaanisesti aivoinfarktin aiheuttanut aivoveritulppa ensimmäisten tuntien aikana. TUKKEUMA TAI REPEÄMÄ Jos oireet johtuvat ahtautuneesta kaulavaltimosta, voidaan tarvita leikkaushoitoa, jossa suoni puhdistetaan. Selvyys häiriön laadusta saadaan kuvantamalla potilaan aivot tietokonetomografialla. 20 H H yvä yvä EE lämä lämä Aivoverenkiertohäiriö – nopeasti hoitoon! Aivoverenkierron häiriö, aivoinfarkti tai aivoverenvuoto, iskee usein täysin yllättäen. Liuotushoidossa sairastunut saa laskimoon lääkettä, joka alkaa hajottaa hyytymää. TIA:n oireet muistuttavat aivoinfarktia, mutta korjaantuvat, eikä pysyviä vaurioita aiheudu. Jos on epäily aivoverenkierron ongelmasta, hoitoon on päästävä heti. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat vauriot jäävät pienemmiksi, jos sairastunut saadaan nopeasti hoitoon sairaalaan. Aivoverenvuodoissa veri vuotaa aivoissa väärään paikkaan, joten hoidon tavoite on lopettaa verenvuoto. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen
Aivoverenkiertohäiriö voi tuottaa pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimiseksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. Sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan. Useimmiten tarvitaan myös verenpaineja kolesterolilääkitystä sekä elintapamuutoksia. Ylipaino, keskivartalolihavuus ja vähäinen liikunta ovat riski myös aivoverisuonille. signaali, ja ilman hoitoa hoitoa ensimmäisen TIA:n saaneista 10–20 prosenttia saa aivoinfarktin 90 vuorokauden kuluessa kohtauksesta. Siksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. TUNNISTA OIREET! Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen, ja oireet kehittyvät huippuunsa muutamissa minuuteissa tai harvemmin tunneissa. Muita aivoinfarktin vaaraa lisääviä tekijöitä ovat muun muassa ikä, miessukupuoli, sydänsairaudet, diabetes, perinnölliset tekijät ja naisilla estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit tai hormonikorvaushoito. Jopa parikymppisiä nuoria sairastuu, mutta heidän lukumääränsä vuodessa jää muutamiin kymmeniin tapauksiin. Isoaivot jaotellaan neljään lohkoon: otsaeli frontaalilohko (sininen), päälaeneli parietaalilohko (keltainen), ohimoeli temporaalilohko (vihreä) ja takaraivoeli oksipitaalilohko (punainen). Jopa puolet infarkteista ilmaantuu kahden vuorokauden kuluessa TIA:sta. Aivoinfarkti ei suinkaan ole ainoastaan eläkeikään ehtineiden sairaus. Koska hoitoon on kiire, on tärkeää tunnistaa aivoverenkierron häiriön oireet. Oireet ovat useimmiten kivuttomia. Riski kasvaa jyrkästi iän myötä. Mitä kauemmin verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Aivoverenkiertohäiriöihin sairastaneita on Suomessa arvioitu olleen noin 100 000. Aivoverenkiertoon viittaavia oireita ovat usein toispuoliset halvausoireet, suupielen roikkuminen, puhehäiriö, näköhäiriö ja tasapainohäiriö. Kolmen kuukauden kuluttua aivoinfarktista noin 50–70 prosenttia sairastuneista on toipunut päivittäisissä toimissaan itsenäisiksi. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa kudokseen hapenpuutteen. Puheverkosto on vasemmassa aivopuoliskossa. Usein aivoinfarkti vaikuttaa enemmän joko puheeseen tai liikkumiseen. Motorinen aivokuori eli liikeaivokuori sijaitsee aivojen keskiuurteen etupuolella. Kuva: Wikipedia. Riskejä aiheuttavat myös koholla olevat kolesteroliarvot. Aivoverenvuotoon voi kuitenkin liittyä äkillinen ja kova päänsärky. Yhteensä vuosittain 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä. Kaikille sairastuneille aloitetaan uusien tukkeutumien ehkäisy joko veritulpan syntyä estävillä tai veren hyytymistaipumusta vähentävillä lääkkeillä. RISKITEKIJÖIHIN VOI VAIKUTTAA Tärkein jo ennalta hoidettavissa oleva aivoinfarktin riskitekijä on kohonnut verenpaine. H H yvä yvä EE lämä lämä 21 . AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. AVH:n seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. H HEE Lähteet: Duodecim: Käypä hoito, aivoliitto.fi Ihmisen aivot sivusuunnasta. YKSILÖLLISET SEURAUKSET Aivot säätelevät ihmisen toimintaa. Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimenevän TIA-kohtauksen saa noin 6 000 henkilöä. Tupakointi suurentaa aivoinfarktin riskiä, samoin alkoholin käyttö ja epäterveellinen ruokavalio lisäävät tukostaipumusta. Aivoinfarktin saa vuosittain noin 15 000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 4 000 suomalaista. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 5 000 henkilöä. Vuosittain Suomessa aivoinfarktin alle 50-vuotiaana saa 500?600 henkilöä
22 H H yvä yvä EE lämä lämä Elina Lehtilä kasvattaa ja hoitaa kesäkukkia kotipihallaan Paraisilla. Kuva: Timo Taipale
Kun näin sattuu, ja joutuu pois työelämästä, täytyy kaikki asiat pohtia uudelleen. Keväällä 2013 meillä oli takana tiukka työrupeama. Ajattelin että se johtui juhlimisesta ja valvomisesta. Myös kotikuntani vammaispalveluvastaava tuli tapaamaan minua Paimioon ja kotiinpaluuta alettiin suunnitella yhdessä hänen kanssaan. Koulujen loppuessa toukokuussa minut siirrettiin parantolaan, jossa kuntoutus alkoi fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja neuropsykologin kanssa. Paimion sairaala on kuukauden kesälomalla ja olin sen ajan kotikuntani terveyskeskuksessa. Hän soitti saman tien hätänumeroon. Kelan ja eläkeyhtiön suuntaan olikin kova paperiralli.” ”Sairastuin 42-vuotiaana, ja nuorena sairastumisessa on se hyvä puoli, että Kela on aulis myöntämään kuntoutuksia. Kotihommat pyörivät entiseen tapaan, ja mieheni pystyi käymään työssä.” ”Sairastuin vapun alla, olen aina vitsaillut, että sinä vuonna tippaleipä vaihtui tippaletkuun. Olin kaksi viikkoa teholla, jossa minut pidettiin tajuttomana. Oviaukot olivat kyllin leveät, eikä kynnyksiä juuri ollut. Äitienpäivästä minulla on ensimmäisiä hämäriä muistikuvia. Ovatko puitteet sellaiset, että pystyn olemaan siellä pyörätuolin kanssa?” ”Rakensimme kaksikerroksisen omakotitalon 2003, kun muutimme Paraisille Turusta. Ambulanssi vei minut Tyksiin teholle. Teksti: Mari Ahola-Aalto ”Olin kaksi viikkoa teholla, jossa minut pidettiin tajuttomana.” ?. Heräsin lauantaiaamuna kotona huonovointisena. Yrittäjille suunnattu toimintaviikko päättyi hauskoihin yhteisiin juhliin. Lahdessa asunut anoppini muutti onneksi meille auttamaan. Hän otti kopin ja hoiti kesän aikana kaikki paperiasiani kuntoon. H H yvä yvä EE lämä lämä 23 P araisilla, Turun saaristossa asuva Elina Lehtilä sai 42-vuotiaana massiivisen laaja-alaisen aivoinfarktin, joka melkein vei hänen henkensä. Pari kynnystä ”Henkeni oli hiuskarvan varassa” ”Selvisin, ja elämäni mullistui täysin”, sanoo 12 vuotta sitten massiivisen laajaalaisen aivoinfarktin saanut Elina Lehtilä. Pystyin olemaan pyörätuolin kanssa talon alakerrassa. Syyskuun alussa pääsin kotiin.” ”Tyks:ssä oli asiansa osaava sosiaalityöntekijä. Hän on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 12 vuotta. Muistan hämärästi pahoitelleeni ambulanssissa, kun voin huonosti. Mistä nyt toimeentulo. Kun ihminen, joka on kävellyt jaloillaan, joutuu pyörätuoliin, oli mietittävä, miten pärjää kotona. On ollut myös näyttöä, että edistystä tapahtuu. Olin tehohoitojakson jälkeen niin huonossa kunnossa, ettei kuntoutusta päästy aloittamaan vielä sairaalassa.” ”Fysioterapeutin kanssa harjoittelin aluksi yksinkertaisia siirtymisiä, sängystä pyörätuoliin ja toisin päin, kun toinen jalka ja käsi ovat poissa pelistä.” ”Olin kuntoutuksessa kesän yli. Eipä heidän olisi ollut aikaisemmin hyvä minua nähdäkään.” PAIMIOON KUNTOUTUMAAN. ”Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologinen kuntoutusosasto sijaitsi silloin Paimion parantolassa, jonne minäkin pääsin. Olin päässyt pois teholta, ja neurologiselle osastolle pääsivät minua katsomaan myös lapset. Se on kuulemma aivotapahtumissa tavallista.” ”Pääsin nopeasti sairaalaan, jossa minulle annettiin liuotushoitoa, mutta se ei tehonnut. Mieheni kuitenkin huomasi, että ylös noustessa vasen puoleni valahti veltoksi ja aloin puhua ihan siansaksaa. Miehelleni sanottiin, että pahalta näyttää, Hän voisi alkaa valmistautua siihen, ettei vaimo selviä tästä hengissä.” ”Tilanne on melkoinen kriisi koko perheelle. Äiti oli yhtäkkiä pois pelistä ja isä yksin kotona ihmeissään 3-, 10-, 13-vuotiaiden lasten kanssa. ”Sairastuessani olin työssä Kaarinan kaupungin elinkeinoyhtiössä, yritysasiamiehenä ja toimitusjohtajana
Ulkona kävelen kyynärsauvan kanssa ja jaksan kävellä noin kilometrin matkan kerrallaan. Eilen kiipesin 471 askelmaa ylös ja takaisin alas.” ”Vasen jalkani on edelleen halvaantunut, mutta sen kanssa toimimista helpottaa, että sen varaan voi laskea painoa. Olen lukenut, että aivoinfarkti on tunnollisten suorittajien ja stressaajien sairaus. Itse olen ajatellut sen liittyneen koviin työpaineisiin. Toisaalta heti sairastumiseni jälkeen arkeeni tuli runsaasti Kelan myöntämää kuntoutusta, ja kävin aluksi miltei joka päivä fysiotai toimintaterapiassa tai neuropsykologin vastaanotolla. Saan edelleen säännöllistä fysioterapiaa sekä altaassa että kuivalla maalla.” ”Tunsin aluksi häpeää siitä, etten käy enää päivätöissä, mutta kun pääsin sen tunteen yli olen pystynyt jopa nauttimaan siitä, että sain enemmän aikaa olla kotona lasteni kanssa.” ”Nyt, kun Kela hiljalleen jo vähentää kuntoutusmääriäni, olen päässyt hyödyntämään työelämätaitojani Aivoliiton Turun seudun Avh-yhdistyksen hallituksen sihteerin toimessa pari kertaa kuukaudessa. Käymme säännöllisesti myös kuntoportailla. ”Se, että olen itse selvinnyt sairastumiskriisistäni on pitkälti perheeni, sekä positiivisen ja huumorintajuisen luonteeni ansiota. Nykyään hän pitää kuntoaan yllä lenkkeilemällä kuntoportaissa. Jumppaamme avustajan kanssa joka aamu. En nähnyt vasemmalta tulevaa ihmistä, vaan leikkasin suoraan alle.” ”Minulla on aluksi myös voimakas vasemmanpuoleinen neglect-oireisto, eli vasen puoli jäi huomiotta. ”Infarktiin ei ole löytynyt mitään syytä fysiikastani tai elintavoistani. Vasen silmä saattoi myös jäädä ilman meikkiä, kun meikkasin oikean. Käytännössä lautasen vasemmalla puolella oleva ruoka jäi syömättä, kun en huomannut sitä. ALUKSI HÄVETTI. Tyttäreni kauhistelikin kerran kaupassa, että äiti, et voi tuolla tavalla mennä toisen asiakkaan eteen. Se tarkoittaa, että kun esimerkiksi pystyn kävelemään kaupassa ostoskärryjen kanssa, en näe vasemmalta tulevaa liikettä. Kuva: Seppo Iivonen. ”Olen kauppatieteen maisteri Turun kauppakorkeakoulusta ja tein työurani markkinointitehtävissä sekä yksityisissä yrityksissä että kunnissa. Nyt oireisto on jo lieventynyt, mutta saattaa tulla esiin, kun olen väsynyt. On kamala ajatus, etten saisi sanaa suustani tai puhuminen olisi vaikeaa.” ”Infarkti vaikutti minulla enemmän liikuntakykyyn. Suoritin sinä keväänä myös johtamisen erikoisammattitutkinnon.” ”Jos jotakin hyvää tästä haluaa löytää, olen iloinen, että puheeni on edelleen hyvin selkeää ja pystyn kommunikoimaan kuten aikaisemminkin. Jo Tyksissä sanottiin, että liikkeelle vaan, sängyssä maaten ei kukaan ole kuntoutunut.” ”Työelämästä pois putoaminen oli kaltaiselleni työorientoituneelle ihmiselle kova paikka. Mieheni sanoikin, että kuntoutuminen on nyt sinun työtäsi. ”Minulle jäi infarktista myös täydellinen vasemmanpuoleinen näkökenttäpuutos. Olen oikeakätinen ja oikea käsi toimii onneksi normaalisti.” ”Fysioterapeutin neuvomalla kotijumpalla saan vasemman käden pysymään sellaisessa kunnossa, ettei se kipristy kippuraan kuten monesti tapahtuu, kun spastisuus ottaa vallan. Siinä ei ole tuntoa eikä se liiku kuntoutuksesta huolimatta. Elän nyt 54-vuotiaana perheenäidin elämää, kolmesta lapsesta, nuorin asuu kotona. Oma motivaationi nousta ylös sängystä ja lähteä liikkeelle on ollut vahva. Kotiimme asennettiin myös erilaisia tukia ja kahvoja.” ”Vammaispalveluvastaava auttoi minua myös avustajan etsimisessä, ja syyskuusta 2013 saakka minulla on ollut henkilökohtainen avustaja. Se on sopivassa suhteessa jaksamiseni kanssa. Ensimmäisestä avustajasta tuli meille kullanarvoinen varamummo, ja muutenkin minulla on ollut hirmuisen hyvä tuuri avustajien kanssa. Sairaus väsyttää ja kuormittaa aivojani yhä merkittävästi.” ”Sairastumiseni oli kova paikka koko perheellemme, mutta se on myös hitsannut meistä tiiviin yksikön, ja uskon, että lapseni ovat oppineet sen, että elämässä on mahdollista selvitä kovistakin kolauksista, kun on läheisiä, jotka auttavat toisiaan.” H HEE ”Sairastumiseni oli kova paikka koko perheellemme, mutta se on myös hitsannut meistä tiiviin yksikön.” Tomi Iivonen oli ennen intohimoinen juoksija ja pyöräilijä. Teen paljon kotitöitä, yksikätisesti teen ruokaa ja leivonkin. Sisällä en tarvitse sauvaa, paitsi kulkiessani portaissa, joissa ei ole kaidetta. 24 H H yvä yvä EE lämä lämä piti madaltaa ja ulko-ovelle rakentaa ramppi kulkemista varten. Minulla on kotitöissä apuna avustaja ja perhe. Käteni on jäänytkin toimimattomaksi pökkelöksi, kuten sitä kutsun. Oikean puolen infarkti halvaannutti vasemman puolen, jalan ja käden. Tein viestintätöitä ja viestiminen on minulle tärkeää. Se on hyvää kuntoilua. VASENTA PUOLTA EI OLE
Sitten minua alkoi oksettaa, ja vaimo pysäytti auton. Sama ambulanssi, joka vei minut aamulla Peijakseen, pelasti minut sieltä iltapäivällä kolmen jälkeen Meilahteen, jossa minut vietiin saman tien liuotushoitoon. Into oli kova päästä liikkeelle, ja kävelemään opin nopeasti, parissa päivässä. Teksti: Mari Ahola-Aalto. H H yvä yvä EE lämä lämä 25 ” Olin auton kyydissä, onneksi vaimo ajoi. ”Ambulanssi vei minut Peijaksen sairaalaan ja myöhemmin edelleen Meilahteen. Sanoin hänelle, että aja vähän hiljempaa, äläkä kaarra niin kovasti vasemmalle, kun tuntui, että alan kaatua oikealle. Juoksin rollaattorin kanssa pitkin käytäviä, ja hoitajat tulivat perässä vauhtia . Hoitaja huomasi tilanteen ja totesi, että täältä tulevat vaimosi ja lapsesi.” Meilahden sairaalassa kului seuraava kuukausi. Aikaa hukkaantui Peijaksessa, jossa lääkäri suunnitteli aloittavansa hoidot, kunhan vähän ”selviäisin”. Sen jälkeen en muista tapahtumista mitään. Teatteriharrastus apuna paranemisessa Kouvolalainen Tomi Iivonen, 67, sai massiivisen aivoinfarktin 21 vuotta sitten kesällä 2004. Myöhemmin sain vieraita, huoneeseen tuli nainen, poika ja tyttö, joita en tuntenut. Massiivinen aivoinfarkti pikkuaivoissa vei puheja liikuntakyvyn sekä näkökyvyn. Aamukymmeneltä en tiedä, mistä olisi pitänyt selvitä. ”Sairaalassa kuntoutus alkoi saman tien, oli fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja psykoterapiaakin. ”Seuraavana päivänä heräsin teholla letkuissa ystävällisten hoitajien ympäröimänä. Oikeasti vaimo ajoi viittäkymppiä, eikä sen kummemmin kaarrellut
2015 sain ajokortin takaisin, kun ajoin inssin uudelleen. Olin ensimmäiset pari vuotta sairauslomalla, ja sitten siirryin työkyvyttömyyseläkkeelle. Olin vauhtiin päästyäni toiminnassa samanlainen ”sähköjänis” kuin aikaisemminkin. ”Olen ollut Kymenlaakson aivoverenkiertohäiriö(AVH)-yhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2021. Annamme ja saamme vertaistukea.” ”Kymenlaakson AVH-potilaat siirtyvät usein erikoissairaanhoidosta jatkokuntoutukseen kuntoutuskeskus Haminan Hoikuun, jossa myös käymme myös pitämässä vertaistukitapaamisia ja houkuttelemassa mukaan uusia jäseniä.” ”Yhdistyksessä on nyt vähän alle 200 jäsentä. Olin 45-vuotias ja kaikki muut osaston potilaat olivat yli 70-vuotiaita, ja suurin osa heistä teki kuolemaa. Ajatus juoksee kovaa, mutta kun se pitäisi tuottaa puheeksi, se katoaa. Ihan aina niin ei ole käynyt.” ”Liikunnallisiin harrastukseen en enää itsenäisesti pysty. ”Vuosien mittaan infarktin jälkioireissa ei ole tapahtunut kummempia muutoksia. Mutta näin jälleen kaksoiskuvia. Yhdistyksellä on kerhotoimintaa Haminassa, Kotkassa ja Kouvolassa, jonka kerhoa vedän. Olin ilmeisesti saanut jälleen pienen kohtauksen, jota ei kuitenkaan tutkimuksissa näkynyt. ”Jatkoin sairastumiseni jälkeen seuraavana näyttelijä Rauha Rentolan joululauluteksteihin perustuvan esityksen kertojan, Sakari Topeliuksen , roolissa valkoisen kepin kanssa.” ”Olen esiintynyt lukuisissa näytelmissä ja perustanut teatteriryhmän kaikille paikkakunnille, joilla olen asunut. Sen kielsivät vaimo, tytär ja lääkäri sen jälkeen, kun löysin itseni ojan pohjalta.” ”Autolla en ole ajanut vuoteen. Auto on tarpeen, koska asumme vaimoni kotipaikassa, haja-asutusalueella Kouvolassa. Näin alussa usein kaksoiskuvia, mutta näkö sittemmin näkö parantunut.” ”Kun jäin pois työelämästä, pidin kotona huolta alakouluikäisestä tyttärestä. Kun liityin oli 350. Loppujen lopuksi meillä oli iltapäiväkerhossa muutama muukin hänen luokkakaverinsa.” HIDASTE, EI ESTE. Jos sitä löytyy, pystyy harrastamaan lähes mitä vain. Tosin väsymys iskee helpommin ja selvemmin kuin ennen sairautta. Puheterapia alkoi siten, että minulle näytettiin kuvia, joista piti kertoa, mitä niissä oli. Puhe on myös paikoitellen vähän epäselvää. Toiminta vie nopeammin voimat.” NUOREMPIA EI TULE TILALLE. Ne sovittavat yhteen eri lihasten toimintaa siten, että liikkeistä tulee tarkkoja ja tilanteeseen sopivia. Vertaistukea on saatavissa riittävästi muuten, esimerkiksi netin kautta.” ”Itse olen käyttänyt viime vuosina aikaani enemmän vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan, ja teatteriharrastus ja kirjoittaminen ovat jääneet taka-alalle. On selkeä trendi, kun vanhimmasta päästä putoaa jäseniä pois, nuorempia ei tule tilalle. 26 H H yvä yvä EE lämä lämä toppuutellen. Liikkuminen oli hankalaa, kävely hidasta eikä käsissä pysynyt juuri mikään, erityisesti oikea käsi on edelleen heikko.” ”Puhe alkoi terapiassa luistaa, vaikka vaikeuksia löytää oikeita sanoja, minulla edelleen on. Olin kotona pari viikkoa, kunnes paikka löytyi silloisesta Neuroliiton sairaalasta Helsingistä. Ne säätelevät sekä hienoettä karkeamotoriikkaa. H HEE ”Neurologikin totesi, että vuorosanojen opettelusta on ollut apua erityisesti puheen kehityksessä.”. Neurologikin totesi, että vuorosanojen opettelusta on ollut apua erityisesti puheen kehityksessä.” Pikkuaivot saavat liikkeemme sulaviksi ja täsmällisiksi. ”Parhaiten minua on parantumisen tiellä vienyt eteenpäin teatteriharrastus. Ensin juodaan kahvit, sitten on erilaista ohjelmaa, luennoitsijoita tai esiintymisiä. Koko keho jäi niin voimattomaksi, etten enää pärjännyt työelämässä. Pikkuaivot ovat tärkeät myös tasapainon säilymisen kannalta. Lähdin mukaan yhdistystoimintaan kymmenkunta vuotta aivoinfarktin jälkeen. Kirjoittaminen sujuu paremmin.” ”Näkökyky oli ensimmäisen vuoden sen verran heikko, että rollaattorista eroon päästyäni käytin näkövammaisten valkoista keppiä ulkona liikkuessani. Nyt päätinkin sanoutua irti järjestöistä ja keskittyä taas kirjoittamiseen ja perheeseeni”, pohtii Tomi Iivonen. Vaimoni totesi, että tänne et jää, ja vei minut kotiin. Viime kesänä ajoin metsikköön, onneksi pienin vaurioin, mutta puolen vuoden tutkimisen jälkeen minulta otettiin ajokortti pois. Siellä jatkettiin kuntoutusta kuukauden verran.” ”Aluksi lääkärit totesivat, että kyse on perinnöllisestä vaivasta. ”Erikoissairaanhoidosta minut siirrettiin kuntoutumaan silloiseen kotikuntaani Vantaalle, Katriinan sairaalaan. ”Jäin aivoinfarktin seurauksena eläkkeelle seurakunnan suntio-vahtimestarin työstäni. Tutkittuaan vanhempani ja sisarukseni he tulivat siihen tulokseen, ettei olekaan. Vaimo pakotti minut liikkeelle.” ”Kerhotapaaminen on kerran kuukaudessa. Ne koordinoivat lihasliikkeitä ja liikesarjoja, kuten polkupyörällä ajoa, ja liikkeiden ajoitusta, kuten heittoliikettä. Oireet vaativat toisilta ihmisiltä apua ja ymmärrystä. Nuoriso ei lähde mukaan yhdistystoimintaan. Syytä infarktille ei ole löytynyt.” TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE. Olin aikaisemmin intohimoinen juoksija ja pyöräilijä, nyt en pysty juoksemaan enkä saa pyöräillä. Yhdistys järjestää myös erilaisia retkiä, Pajulahden urheiluopistoon, Imatran kylpylään, käymme myös teattereissa. Annoin hänelle välipalaa koulupäivän jälkeen ja katsoin, että läksyt tulivat tehdyksi. Anjalankosken teatterissa toimin kymmenen vuotta lastenryhmän ohjaajana ja kirjoitin sinä aikana kuusi näytelmää.” ”Aivoinfarktin jälkioireet ovat hidaste, mutta eivät este tekemiselle. Hyvin paljon istutaan saman pöydän ääressä ja jutellaan, kerrotaan omista kokemuksistamme
Ei enää, voide on niin tehokasta!!” Saavana myös NivelTehoravintolisä 94 % suosittelee täysin pistein *NivelTeho-ravintolisä CE-merkitty lääkinnällinen laite. Ystävän kehotuksesta hankin. NivelTeho Nivelvoide on Tamperelaisessa lääketehtaassa valmistettu CE-merkitty lääkinnällinen laite. ”Ostin ensin yhden voiteen. Sorminivelet olivat pitkään kipeinä. ”Olen tyytyväinen. Pidän siitä todella ja olen suositellut muillekin.” Marjatta L. Huomasin pian nivelten kivun ja turvotuksen vähenneen. Auttaa ja virkistävä, raikas voide. ” Ihan ehdoton suosikkini jalkapöydän kipuihin. kondroitiinisulfaatti, glukosamiinisulfaatti, MSM sekä kylmävaikutteiset mentoli ja eukalyptusöljy. ”Huomattava helpotus kipuun. www.terveyskaista.fi www.terveyskaista.fi tai seuraavilta jälleenmyyjiltä: sekä muista terveyskaupoista ja verkkokaupoista. Ja iltaisin voitelen sormiin ja rystysiin koska olen käsitöiden tekijä saan sillä nämä nivelet tuntumaan hyviltä.” Elli V. Kun näin yhteis tarjouksen kolmesta paketista tartuin heti mahdollisuuteen. Voiteessa on nivelille tärkeitä ainesosia mm. Suosittelen.”Eija S. Osta NivelTeho -tuotteet: Voittajakaksikko Nivelille 20 25 HOITOTUO TE Lukuisat tyytyväiset käyttäjät kertovat saaneensa merkittävää helpotusta nivelkipuihin, turvotukseen ja tulehdukseen nopeasti. ” Tuntuu että voide auttaa heti ja se imeytyy hyvin. Markkinoija Terveyskaista Oy. Myös puolisoni alkoi käyttää NivelTeho-voidetta.” Leila M. Valmistaja Fysioline Oy, Suomi
Liikkuminen auttaa myös jaksamisen kanssa, on kyseessä sitten omaishoitajana toimiminen tai lastenlasten hoitaminen.” Ikääntymisen ja erityisesti sairauksien myötä liikkuminen usein vähenee, jolloin fyysisen toimintakyvyn osa-alueet heikkenevät. 28 H H yvä yvä EE lämä lämä ” Liikunnasta saatavat terveysja hyvinvointihyödyt ovat kiistattomia”, sanoo kansanterveystieteen dosentti Katja Borodulin Ikäinstituutista. ”Kun liikkumiskyky säilyy, pystyy käymään vaikkapa kaupassa, asioilla ja apteekissa. Kun liikkumisesta alkaa tulla yhä epävarmempaa, vähentää se edelleen liikunnan harrastamista. Ikääntymisen Liikunta lisää elämänlaatua Liikkuminen on tärkeää kaikille, mutta iäkkäille se on elintärkeää. Hyödyt näkyvät monella tasolla, joista konkreettisin on itsenäisen kotona pärjäämisen säilyttäminen. Teksti: Kati Wikström YLLÄ Tutkimusten mukaan ryhmäliikunta tarjoaa kuntoilun lisäksi sosiaalista hyvinvointia.. ”Liikkuminen ylläpitää liikkumiskykyä, lisäksi säännöllinen liikunta on myös tehokkain keino ehkäistä kaatumisia
”Kotona pärjäämisen lisäksi, liikunta edesauttaa niin mielen hyvinvointia kuin sosiaalisia tarpeita. ”Ikäihmisillä liikunnan hyödyt muuttuvat kotona pärjäämisen hyödyiksi”, sanoo kansanterveystieteen dosentti Katja Borodulin, Ikäinstituutista. Oman liikuntaharrastuksen voi aloittaa lupaamalla itselleen, että käy kerran päivässä ulkoilemassa”, vinkkaa Borodulin. SAIRAUDET HUOMIOIVAA LIIKKUMISTA Kaikkia liikuntalajeja voi harrastaa iästä riippumatta. KESTÄVYYTTÄ JA LIHASVOIMAA Ikäihmisen liikunta on parhaimmillaan mahdollisimman monipuolista. Kätevimmin se käy päivittäisellä liikunnalla, kuten esimerkiksi kävelemällä, pyöräilemällä tai uimalla”, selventää Borodulin. ”Mainioita esimerkkejä yhdistelmäharjoittelusta ovat tanssi ja taiji. Niin kestävyyttä kuin lihasvoimaa olisi hyvä harjoittaa. Ulkona oleminen vahvistaa mieltä, tuo mukavasti vaihtelua ja virkistää.” Ryhmäliikunnassa parasta ovat sosiaaliset kontaktit. ”Tutkimusnäyttöjen mukaan liikunnalla voidaan ennaltaehkäistä mielen terveysvaikeuksia ja toisaalta myös hoitaa jo ilmaantuneita ongelmia. Liikunta kannattelee psyykkistä hyvinvointia ja tuo merkitystä arkeen”, tietää Borodulin. H H yvä yvä EE lämä lämä 29 . Erityisen tärkeää on jalkalihasten harjoittelu.” Uusin liikkumisen suositus on niin sanottu yhdistelmäharjoittelu, jota saisi olla kolme kertaa viikossa. Kaikkia liikuntalajeja voi harrastaa iästä riippumatta. Tämä tarkoittaa kuntosaliharjoittelua minimissään kaksi kertaa viikossa. ”Iäkkäillä toinen elintärkeä liikkumisen komponentti on lihasvoimaa kehittävä harjoittelu. Kuva: Arttu Kokkonen YLLÄ Ikäihmisen olisi terveellistä ulkoilla ainakin kerran päivässä.. Yhdistelmäharjoittelu on liikuntaa, jossa harjoitetaan samalla kertaa useampaa osa-aluetta, kuten vaikkapa tasapainoa ja lihasvoimaa. myötä tuleva lihasten surkastuminen voitaisiinkin ehkäistä riittävällä liikunnalla”, painottaa Borodulin. HYÖTYNÄ HENKINEN HYVINVOINTI Iäkkäille on olennaista saada liikunnasta iloa, elämänlaatua ja erityisesti arjen toimintakykyä. ”Kestävyyttä kehittävää ja kohtuutehoista liikettä olisi hyvä kerryttää noin 2,5 tuntia viikossa. Iäkkäät arvioivat kuitenkin korkeimmaksi hyödyksi ryhmäliikunnasta saatavan sosiaalisen hyvinvoinnin”, kertoo Borodulin. Hyötyliikunta sopii tähän harjoitteluun mukavasti, esimerkiksi kauppakassien kantaminen tai portaissa kävely ovat oivaa yhdistelmäliikuntaa.” ”Usein myös muistutan, että joka päivä pitäisi käydä ulkona. On kuitenkin hyvä huomioida liikkumisen teho, nesteen nauttiminen suorituksen aikana sekä oma taitotaso. ”Tiedämme tutkimuksista, että moni arvostaa liikunnasta saamaansa lihasvoimaa ja tasapainoa
NÄIN ALKUUN HARRASTUKSESSA Liikuntaharrastuksen alkuun pääsee pienillä teoilla. Esimerkiksi jalkapallosta olemassa niin sanottu höntsämuoto, jossa kävellään kentällä”, valaisee Borodulin.. Kannattaa miettiä, mikä liikunnassa on itselle tärkeä kannustin, voisiko se olla esimerkiksi oma jaksaminen tai parempi uni. ”Niitä voivat olla esimerkiksi huimaus, josta seuraa kaatumisen riski, osteoporoosin tuoma luunmurtumariski ja sepelvaltimotauti/korkea verenpaine, joka vaikuttaa liikkumisen kestoon ja tehoon.” Kaikissa tilanteissa, joissa omat sairaudet tai oireet mietityttävät, kannattaa hakea toimintaohjeita ammattilaisilta. 30 H H yvä yvä EE lämä lämä Koonti liikkumisen suosituksesta (WHO) viikkotasolla. Kuva: Ikäinstituutti Lihasvoimaa kehittävää harjoittelua olisi hyvä tehdä muutaman kerran viikossa. ”Liikkumisen rajoituksia tulee pohtia yksilöllisesti, ja tiedostaa esimerkiksi sairauksien ja lääkitysten vaikutukset”, kiteyttää Borodulin. ”Omaa liikuntaharrastusta pohtiessaan, kannattaa muistella millainen liikunta on joskus ollut hauskaa ja voisiko lajiin palata. Toisin sanoen liikkumalla vähennetään tulevaa kipuilua”, toteaa Borodulin. ”Monesti tukija liikuntaelimistön vaivat saattavat aiheuttaa kipua ja epävarmuutta liikkumiseen esimerkiksi portaissa, kyykistyksissä sekä laajoja nivelen liikkeitä vaativissa tilanteissa.” ”On kuitenkin tärkeää huomata, että lihasten avulla kipeä nivel saa paremman tukihaarniskan
. Harrastavat eniten hyötyliikuntaa, kuten pihan/puutarhan hoitoa, lumitöitä, siivousta ja kodinhoitoa. Yli 65-vuotiaat suomalaiset: l. Liikuntaryhmiä on tarjolla eri toimintakykyisille. Tuolloin rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuva saa apua pukeutumiseen, ulko-oviin ja niin edelleen. ”Iäkkäille on kunnissa tarjolla paljon ryhmiä, joten kannattaa tutustua oman kuntansa liikuntakalenteriin. l. H HEE Myös palvelut, kuten lähellä.fi saattavat listata liikuntatarjontaa. l. KUNNAT KERTOVAT TARJONNASTA Oman kunnan liikuntatoimisto tarjoaa kattavaa tietoa ikäihmisille suunnatuista liikuntamahdollisuuksista. Suosituimpia kuntoilulajeja ovat kuntosalilla harjoittelu, erilaiset jumpat, uinti ja talvisin hiihto. – Kunnissa on nykyään liikuntaneuvojia, joiden tehtävänä on nimenomaan auttaa iäkkäitä löytämään laji ja oma tapa liikkua. l. . . Ikäihmiset liikkuvat Tutkimusten mukaan ikäihmiset mieluusti hyötyliikkuvat. Naisilla suosituimpia lajeja ovat jumppa, pyöräily ja uinti. H H yvä yvä EE lämä lämä 31 ravintorengas_HE_5_2025_104x297.indd 1 ravintorengas_HE_5_2025_104x297.indd 1 1.7.2025 13.07.42 1.7.2025 13.07.42 Monesti liikuntaharrastuksen aloittaminen saattaa jännittää ja se on ihan normaalia. . ”Sopiva vaatetus askarruttaa usein. Usein vaatteiksi käyvät t-paita ja ihan mitkä tahansa joustavat housut, mutta turvallisuuden vuoksi kenkiin kannattaa panostaa.” ”Oman kunnon riittävyys saattaa epäilyttää, ja monesti liikuntaharrastuksen vetäjä vastaa mieluusti näihin kysymyksiin.” Jos liikkumiskyvyssä on jo haasteita, voi etsiä ulkoiluapua esimerkiksi vapaaehtoisten ryhmistä. . Kuntolajeista yleisin on kävely, sen jälkeen suosituinta on pyöräily kesäisin. l. Se löytyy ainakin netistä, mutta moni kunta lähettää myös kotiin tietoa tarjonnasta”, kertoo Borodulin. Miehillä suosituimpia lajeja ovat erilaiset joukkuepelit ja kuntosalilla harjoittelu.. Ikäinstituutilla on kattava tietopankki liikunnasta, liikuntaohjelmista ja videoista osoitteessa www.voitas.fi Monesti liikuntaharrastuksen aloittaminen saattaa jännittää ja se on ihan normaalia
Vahvistaa alavatsan lihaksia ja siten voi ennaltaehkäistä virtsankarkailua. Hyödynnä ovenkarmeja olkapäiden, käsivarsien ja rintalihasten venyttelyssä. Väliovella Ota ovenkahvoista kiinni. 1. Portailla Astu toinen jalka ylemmälle portaalle ja tee muutama askelkyykky. Kyykisty hitaasti ja hallitusti niin alas kuin pystyt. Selkä ja pää pysyvät samassa linjassa. Mieli iloitsee omatoimisuudesta. 32 H H yvä yvä EE lämä lämä 2. Tee niin monta kyykkyä kuin jaksat. Jalkaterät tukevasti lattiassa. Se on superliike pakaroille, reisille ja pohkeille. Tee aina jokin venytysliike väliovesta kulkiessasi! 1 2. Sydän, verisuonet ja lihakset kiittävät. Seiso ryhdikkäässä asennossa selkä ja pää suorassa linjassa. Huolehdi liikeradasta niin, että polvet eivät mene varpaiden yli. Nouse hallitusti ylös. L i ik u nta v i n kk i Kätevästi kotona Teksti ja kuvat: Reetta Ahola Sairaanhoitaja Sveta Blom kannustaa ottamaan venyttävät ja vahvistavat liikkeet osaksi arkea
Tuttuja kommentteja. Taivuta päätä taaksepäin. Olkapäihin sattuu. 3 4. Rintaliivien kiinnitys ei enää onnistu, koska kädet eivät veny ja olkapäistä pistää hanttiin. Vie jalat eteenpäin suoraksi autoon ja suorista asento. 041-317 0628. Molemmat jalkapohjat tukevasti maassa. Ota ryhdikäs istuma-asento. Auton oven karmeja voit käyttää nousutukena käsille. Toiseen suuntaan ota käsille vähän kapeampi asento ja taivuta ylävartaloa eteenpäin. H H yvä yvä EE lämä lämä 33 Lisää ohjeita saat pirauttamalla Svetalle, puh. 4. Autoon mennessä Kun menet autoon, istuudu ensin istuimelle sivuttain siten, että jalat ovat tiiviisti vierekkäin oven ulkopuolella maassa 90 asteen kulmassa autoon nähden, molemmat jalkaterät tukevasti maassa. Sohvalla En pysty pestä hiuksia, en nostaa käsiä ylös. Toimi samoin, kun poistut autosta, eli vie ensin jalat sivuttain auton viereen maahan. Suorista asento. Sitten ponnitus ylös selkä suorana ja hallitusti alas. Sveta kannustaa sohvalla istuessa venyttämään olkapäitä ja samalla rentouttamaan rintalihaksia, jotka kiristyessä vetävät olkapäitä eteen. Muista myös tuolilta nousut ilman tukea molemmat jalkapohjat lattiassa. Hallittu kulku autoon ja pois suojaa alaselkääsi. Vie kädet rennosti koko pituudeltaan sohvan selustaa pitkin. 3. Sitten vasta ponnista istuimelta ylös ja ulos auton viereen. Hän tekee myös monipuolisesti hierontahoitoja. Tuolilla vähän etukumara asento
Tämä tarkoittaa sitä, että ruokavalio sisältää runsaasti pehmeää, hyvää rasvaa ja mahdollisimman vähän tyydyttynyttä, kovaa rasvaa. 34 H H yvä yvä EE lämä lämä S ydänystävälliseen ruokavalioon sisältyy runsaasti, vähintään 500800 grammaa vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä päivässä. Lisäksi pidetään huolta siitä, että rasva ja hiilihydraatit ovat laadukkaita eikä suolaa tai sokeria käytetä liikaa”, kertoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Teija Keso . ”Ruokavaliossa on tärkeää kiinnittää huomiota riittävän kasvisten syönnin lisäksi myös täysjyväviljavalmisteiden käyttöön. ”Pehmeitä rasvoja on runsaasti kasviöljyissä, pehmeissä rasvalevitteissä, pähkinöissä Kasvikset terveyden tukena Sydämelle ystävällisen ja kaikin puolin terveellisen ruokavalion perustana ovat kasvikset. PEHMEÄ RASVA ON HYVÄKSI Sydänterveellisen ruokavalion yksi kulmakivistä on rasvan laatu. Omilla ruokavalinnoilla voi edistää niin terveyttä, mielen hyvinvointia kuin vireyttä. Alkoholin käyttöä ei enää suositella, koska nykytutkimustiedon pohjalta sen käytölle ei voida määrittää turvallista määrää. Teksti: Kati Wikström Kasviksia tulisi syödä vähintään 500-800 grammaa päivässä.
Kuva: Sydänliitto ja siemenissä sekä rasvaisissa kaloissa”, ohjeistaa Keso. Leipä-, paistoja leivontarasvaksi valitaan runsaasti pehmeää rasvaa sisältäviä margariineja, kasvirasvalevitteitä ja kasviöljyjä. ”Lihoista ja lihavalmisteista on tärkeää valita vähärasvaisia ja vähemmän suolaa sisältäviä tuotteita. Kala on hyödyllistä myös vähempirasvaisena ja esimerkiksi säilykkeinä tai pakasteina”, tarkentaa Keso. Smoothieihin saa myös helposti lisättyä erilaisia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä, hieman ylikypsiksikin päässeitä. H H yvä yvä EE lämä lämä 35 . Pienemmillä aterioilla kasvikset piristävät leivän päällä. Kuva: Sydänliitto Sydämelle ystävällisen ruokavalion perustana ovat kasvikset, kertoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Teija Keso. Kypsän punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden kohdalla suositellaan enimmäismääräksi 350 grammaa viikossa.” ”Kalasta kannattaa valita rasvaista kalaa, kuten muikkua, lahnaa tai kasvatettua kirjolohta. KASVIKSIA KAIKILLE ATERIOILLE Kasviksia, hedelmiä ja marjoja on hyvä sisällyttää kaikkiin aterioihin jossakin muodossa. HELPOSTI TERVEELLISEMPÄÄ RUOKAA Sydänmerkki-tuotteet auttavat kohti suositusten mukaista ruokavaliota, ilman että joutuu perehtymään tuoteselosteisiin tai ravintosisältötietoihin. ”Sydänmerkki-tuotteet ovat ravintosisällöltään parempi valinta omassa tuoteryhmässään. Jo yksi lisäannos päivässä parantaa ruokavalion laatua ja on askel positiiviseen suuntaan.” Kasviksia sujahtaa miltei huomaamatta esimerkiksi keittojen, kastikkeiden ja laatikoiden joukkoon. ”Kätevä muistisääntö on napata kourallinen jotakin kasvista jokaisella aterialla, vinkkaa toinen Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa . Perunaa ei kuitenkaan tähän kasvismäärään lasketa, mutta se on oivallinen lisä pääaterialla. Sydänmerkin verkkosivuilta www.sydanmerkki.fi löytyy yli 600 reseptiä, jotka aut. Marjat ja hedelmät sopivat vaikkapa puuron tai jogurtin kavereiksi. Maitotuotteissa suositaan rasvattomia ja vähärasvaisia vaihtoehtoja. ”Pakastealtaan kasvis-, hedelmäja marjavalikoima takaa ympärivuotisen satokauden ja auttaa oikaisemaan kuorimisessa ja pilkkomisessa”, kannustaa Pusa. Yhden kasvisannoksen voi hyvin korvata desilitralla täysmehua. Terveellinen ruokavalio kohottaa mielialaa ja tuo jaksamista arkeen, sanoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa. Niissä rasvan laatu on hyvää eli pehmeää, suolan ja sokerin määrä on maltillinen sekä kuitua on reilusti”, summaa Keso. Kätevä muistisääntö on napata kourallinen jotakin kasvista jokaisella aterialla. ”Kasvisten lisäämisen voi aloittaa pienestä
’’Riittävää kuidunsaantia pysyy varmistamaan valitsemalla täysjyväviljaa sisältäviä, vähemmän suolaa sisältäviä ja runsaskuituisia tuotteita. 36 H H yvä yvä EE lämä lämä Smootheissa voi helpostikin syödä runsaasti kasviksia. Sydänystävällinen ruokavalio sisältää pehmeää, hyvää rasvaa, esimerkiksi oliiviöljyä. Monipuolisilla aterioilla ihminen saa tarvitsemansa ravintoaineet, jotka auttavat esimerkiksi jaksamisen suhteen. Omaa nälän ja kylläisyyden tunnistamista on hyvä harjoitella, jotta osaa syödä itselleen sopivan kokoisia annoksia”, neuvoo Keso. tavat syömään monipuolisesti ja sydänterveellisesti. – Jokaisen reseptin ravintosisältö on laskettu, ja ne on säädetty vastaamaan ravitsemussuosituksia esimerkiksi suolan ja rasvan osalta. ”Sopiva ruokarytmi takaa riittävän energian saannin säännöllisin väliajoin. ”Pehmeät rasvat ovat monin tavoin hyväksi, ne muun muassa hillitsevät kehon matala-asteista tulehdusta. VIREYTTÄ JA JAKSAMISTA Terveellinen ravinto tukee kehon toimintakykyä ja jaksamista. Lisäksi pehmeisiin. Joskin tärkeintä jaksamiselle ovat riittävä uni ja palautuminen. Marjat ja hedelmät sopivat täysjyväviljapuuron kanssa. Syömisen laadulla ja ajoituksella voi edistää sekä palautumista että vireystilaa
”Yleisenä ohjeena ateriointikertoja voisi olla 3-6 päivässä. Jokaisen olisi hyvä löytää itselleen sopiva ruokarytmi. *EFSA: Kurkuma (Curcuma longa L.) • tukee nivelten ja luuston terveyttä (M-2008-1061 3748) • tukee hermoston toimintaa (M-2008-1061 4014) • tukee verenkiertoa (M-2008-1061 4010) KYSY NATURA MEDIAN CURCUMIN-KAPSELEITA LÄHIMMÄSTÄ TERVEYSKAUPASTASI TAI OSTA VERKOSTA Katso video ja lue lisää: www.naturamedia.. Tämän takia on tärkeää huolehtia riittävästä syömisestä”, toteaa Tuija Pusa. NIVELET, HERMOSTO, VERENKIERTO* JA PALJON MUUTA!. ”Kun ikää alkaa olla paljon, uhkaavat kunto ja toimintakyky heiketä. Tähän auttavat riittävä proteiinien ja energian saanti. Natura Median Curcumin-kapselit valmistetaan Suomessa. Kuitua saa esimerkiksi leivästä, myslistä ja puurosta. Ikääntyessä on tärkeää ylläpitää lihasmassaa. HydroCurc®kurkumiini on kehitetty Australiassa. H H yvä yvä EE lämä lämä 37 rasvoihin kuuluvat omega-3-rasvahapot vähentävät stressihormoni kortisolin määrää.” RUOKA HOITAA MIELTÄ Seurantatutkimusten mukaan terveellisesti syövät ihmiset sairastuvat harvemmin masennukseen kuin epäterveellisesti syövät. Aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa välipala ja iltapala”, tarkentaa Pusa. Siinä otetaan huomioon nälän tunne ja työn sekä harrastusten lomittuminen syömiseen. ”Mielen kohentamiseksi suositellaan tuttua sydänystävällistä ruokaa eli runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä, palkokasveja, täysjyväisiä viljatuotteita, kalaa sekä pehmeitä rasvoja.” VINKIT IKÄÄNTYNEILLE Ikääntyneen kannattaa suunnata huomio riittävään energian, proteiinin, suojaravintoaineiden, kuidun ja nesteen sekä D-vitamiinin saantiin. H HEE NATURA MEDIAN CURCUMIN-KAPSELIT SISÄLTÄVÄT HYDROCURC®-KURKUMIINIA, JOKA ON TODISTETUSTI MAAILMAN IMEYTYVIN KURKUMIININ MUOTO SAATKO TÄYDEN TEHON KURKUMIINISTASI. ”Lisäksi muutamissa tutkimuksissa on havaittu, että masennukseen jo sairastuneet ovat saaneet helpotusta oireisiinsa monipuolisesta ja terveellisestä syömisestä”, valaisee Keso. ”Riittävää kuidunsaantia pystyy varmistamaan valitsemalla täysjyväviljaa sisältäviä, vähemmän suolaa sisältäviä ja runsaskuituisia tuotteita.” Ruokahalun heikentyessä syömisrytmin rooli korostuu. Kuitu on erinomaista evästä hyödyllisille suolistomikrobeille. Vahva pitoisuus kurkumiinia: annostus enintään 2 kapselia/päivä. Näyttöä on jo niin runsaasti, että terveellinen ruokavalio on mainittu masennuksen ehkäisykeinojen joukossa virallisissa depression Käypä hoito -suosituksissa
Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja tämän seurauksena syke on epäsäännöllinen. Rytmihäiriöstä on harvoin haittaa sydämelle, mutta se voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita.. Yli 40-vuotiaista jopa joka neljäs kokee eteisvärinän elämänsä aikana. Eteisvärinä on yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö Eteisvärinä on iän mukana yleistyvä pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Päinvastoin kuin kammiovärinä, eteisvärinä ei ole välittömästi hengenvaarallinen rytmihäiriö. Se on myös yleisin hoitoa vaativa rytmihäiriö. Tällöin kotiverenpainemittarit ilmoittavatkin usein toistuvasti rytmihäiriöstä. 38 H H yvä yvä EE lämä lämä V uonna 2030 Euroopassa arvioidaan olevan 14–17 miljoonaa eteisvärinäpotilasta. Eteisvärinän lääketieteellinen diagnoosi on fibrillatio atriorum , ja sitä nimitetään puhekielessä usein ”flimmeriksi”. Toistuessaan ja useita tunteja tai päiviä kestäessään eteisvärinä voi kuitenkin aiheuttaa sydämen sisälle verihyytymiä, jotka voivat aivoihin kulkeutuessaan aiheuttaa aivoverenkiertohäiriön. Eteisvärinässä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan paljon tiheämmin. Osalla eteisvärinäpotilaista sydämestä ei löydy muuta vikaa, mutta taustalla on usein ylipaino, diabetes tai kohonnut verenpaine
Se on toimenpide, jossa hereillä olevalle potilaalle asennetaan paikallispuudutuksessa verisuonia pitkin sydämeen katetri, jolla rytmihäiriön aiheuttavat solut eristetään sähköisesti. Rytminsiirto on turvallinen toimenpide, mutta usein toistuvien eteisvärinäkohtausten seurauksena rytminsiirroista voidaan joutua luopumaan, lääkärin ja potilaan yhteisen harkinnan tuloksena. Tällöin pysyvään eteisvärinärytmiin yritetään tottua, yleensä sykettä tasaavien lääkkeiden avulla. IÄKKÄILLÄ VOI OLLA OIREETON Äkillisesti ilmaantuva uusi epämiellyttävä rytmihäiriötuntemus, huonovointisuus ja suorituskyvyn lasku ovat tuoreen eteisvärinän tyypillisiä oireita. Aina eteisvärinälle ei kuitenkaan löydy erityistä syytä. Kolmasosalla potilaista kyseessä on rytmihäiriötaipumus ilman altistavia sairauksia tai sydämen rakenteellista vikaa.. Ääritapauksissa eteisvärinän aiheuttamia sietämättömiä oireita hoidetaan asentamalla sydämeen tahdistin ja katkaisemalla sydämen eteisten ja kammioiden välinen johtuminen, jolloin syke muuttuu säännölliseksi tahdistinsykkeeksi ja epäsäännöllisen sykkeen aiheuttamat oireet häviävät. Kohtauksittaisella eteisvärinällä on taipumus muuttua vuosien kuluessa pysyväksi. Tämä toimenpide onnistuu parhaiten niillä potilailla, joilla eteisvärinää on vain kohtauksina ja joiden sydän on muutoin terve. Eteisvärinäkohtaus voi myös kestää vaihtelevan ajan, muutamista minuuteista tunteihin ja päiviin. Myöhemmin voidaan ottaa käyttöön myös muita rytmihäiriölääkkeitä. Jos kohtaukseen liittyy tajunnanmenetys, rintakipua tai halvausoireita, kannattaa soittaa heti 112:een. Eteisvärinätaipumus voidaan usein jopa parantaa katetriablaatiolla. Tämä tutkimus tehdään kotiin mukaan annettavalla kannettavalla laitteella (Holter-tutkimus). Useimmiten hyvä elämänlaatu saavutetaan, jos leposyke saadaan asettumaan välille 60-90 lyöntiä minuutissa. Rytmihäiriökohtaus päättyy usein itsestään ilman hoitotoimia tai lääkehoidolla parissa vuorokaudessa. Rytmihäiriötä ei voi nimetä ilman EKG-dokumenttia, ja nauhoitus tulisi ottaa rytmihäiriön aikana. Pitkäaikaisen hoitosuunnitelman tekemiseen tarvitaan yleensä myös perusverikokeita ja sydämen ultraäänieli kaikututkimus. Jos näin ei tapahdu, rytmi pyritään yleensä palauttamaan normaaliksi ainakin kerran, varsinkin fyysisesti aktiivisilla ja oireisilla henkilöillä. On varsin tavallistakin, ettei huolellisenkaan pohdinnan jälkeen tule mieleen tekijöitä, jotka erityisesti olisivat liittyneet eteisvärinän käynnistymisen hetkeen. Tämä tapahtuu rytminsiirrolla, jossa rytmi käännetään normaaliksi eli sinusrytmiksi joko lääkkeellä tai lyhyessä nukutuksessa sähköiskulla. RYTMINSIIRROLLA NORMAALIKSI Rytmihäiriö saattaa toistua usein, esimerkiksi kuukausittain, viikoittain, päivittäin tai jopa useita kertoja päivässä. Jos toteaa itsellään verenpaineen mittauksen yhteydessä, rannepulssia koettamalla tai älypuhelinsovelluksella toistuvasti epäsäännöllisen sykkeen, kannattaa varata aika vastaanotolle sydänsähköttutkimukseen (EKG). Runsas alkoholin käyttö ja äärimmäinen fyysinen rasitus voivat aiheuttaa tervesydämisellekin eteisvärinäkohtauksen. Joskus ajoittaisten rytmihäiriötuntemusten tai huimausoireiden syyksi paljastuu eteisvärinä vasta sydänsähkökäyrän eli EKG:n (”sydänfilmin”) vuorokausirekisteröinnissä. Tämän takia usein jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen aloitetaan beetasalpaajalääkitys niin sanotuksi estolääkkeeksi. Joskus taustalla on kilpirauhasen liikatoiminta. H H yvä yvä EE lämä lämä 39 . Eteisvärinällä on vaihteleva taipumus uusiutua. Varsinkin iäkkäillä ihmisillä eteisvärinä voi kuitenkin olla oireeton. Eteisvärinä voi olla sydämen vajaatoiminnan, läppävian, sepelvaltimotaudin tai muun sydänsairauden aiheuttama. Toistuvat eteisvärinäkohtaukset ovat usein kiusallinen vaiva, yleensä kiusallisempi kuin pysyväksi muuttunut eteisvärinä. Sydänsähköutukimukseen (EKG) on syytä hakeutua kahden vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta
Verihyytymän muodostumista ja aivoverenkiertoriskiä voidaan ratkaisevasti vähentää veren hyytymistä estävällä antikoagulaatiolääkehoidolla. TARVITAAN VERENOHENNUSHOITO Aivoverenkiertohäiriö, käytännössä aivoinfarkti tai aivoverenvuoto, on pelätyin eteisvärinän seuraus. Ylipainon välttäminen estää tehokkaasti eteisvärinäkohtauksia varsinkin muutoin tervesydämisillä henkilöillä. Eteisvärinän aiheuttamana sydämen vasempaan eteiseen voi muodostua verihyytymä eli embolia. Osalla eteisvärinäpotilaista riski arvioidaan pieneksi, jolloin jatkuvaa verenohennuslääkkeen käyttöä ei välttämättä tarvita. Aivohalvausriskiä lisäävät ylipaino, sydämen vajaatoiminta, kohonnut verenpaine, diabetes, korkea ikä ja muut verisuonisairaudet. Jokainen eteisvärinäpotilas tarvitsee lääkärin ja/tai hoitajan kanssa yhdessä laaditun hoitosuunnitelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota verenohennuslääkityksen tarpeeseen ja turvalliseen sujumiseen. Verenohennuslääkitykseen liittyvä vuotovaara voidaan useimmiten välttää huolellisella hoidon seurannalla. Nykyisin uusille eteisvärinäpotilaille aloitetaan useimmiten niin sanottu suora antikoagulantti (apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani ja rivaroksabaani), jolloin toistuvia laboratoriomittauksia ei tarvita. Eteisvärinään liittyvä aivoverenkiertoriski arvioidaan aina yksilöllisesti. ”Verenohennuslääkitys” on erittäin tärkeä niille eteisvärinäpotilaille, joiden aivoverenkiertoriski arvioidaan suureksi. Jos alkoholin käyttö on runsasta, sen vähentämisellä voidaan suuresti vähentää eteisvärinän vaaraa. Yleisimpiä sydäntauteja voidaan ehkäistä kohonneen verenpaineen tehokkaalla hoidolla, sepelvaltimotaudin ehkäisyllä ja sydämen läppävikojen hoidolla. Verenohennushoidossa käytetään kahdenlaisia lääkkeitä. Koska eteisvärinä syntyy yleensä eri tavoin vaurioituneeseen sydämeen, ehkäisemällä sydäntauteja ehkäistään samalla eteisvärinää. Tällaisissakin tapauksissa lääkäri voi silti suositella antikoagulaatiohoitoa käytettäväksi. Jo pitkään käytetyssä varfariini-hoidossa (Marevan-hoidossa) lääkeannos säädetään INR-laboratoriokokeen avulla sopivaksi ja hoidon toteutumista seurataan säännöllisillä laboratoriokäynneillä tai INR-kotimittauksilla. 40 H H yvä yvä EE lämä lämä Oireettomilla ja lieväoireisilla iäkkäillä (yli 65-vuotiailla) eteisvärinäpotilailla elinaikaennuste ja elämänlaatu eivät huonone, vaikka rytminsiirroista luovutaan, kunhan verenpaineen, sydämen mahdollisen vajaatoiminnan sekä diabeteksen ja muiden valtimotaudin riskitekijöiden hoidosta huolehditaan. Jos hyytymä lähtee liikkeelle ja kulkeutuu valtimoveren mukana aivovaltimoihin, seurauksena voi olla aivohalvaus. H HEE Lähde: Duodecim Terveyskirjasto, kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen Eteisvärinän voi oppia tunnistamaan tunnustelemalla omaa pulssiaan ja tarkkailemalla verenpainemittarin sykelukemaa.
– Näistä kolmesta asiasta voimme suoraan vaikuttaa sydänsairauden syntymiseen ja hoitoon kontrollien ja elämäntapojen kautta. Tiede osaa varsin hyvin kertoa, keillä ei ole sydänperäisen äkkikuoleman riskiä, mutta suurin ongelma piileekin siinä, että on vaikea ennustaa, miten korkean riskin ryhmään kuuluville käy – ja milloin. Sydämen alttius lisälyönneille on ominaisuus, joka itsessään on vaaraton, mutta yhdistettynä muihin tekijöihin se altistaa äkkikuolemalle, kertoo Junttila. Miten osaisimme vähentää äkkikuoleman riskiä ihmisillä, jotka kuuluvat riskiryhmään”, Junttila kiteyttää. Sellaista aineistoa ei ole missään muualla maailmassa, Junttila kehuu. MAAILMAN PARAS AINEISTO Suomessa tehdään ensiluokkaista kuolinsyytutkintaa, sillä laki velvoittaa selvittämään vainajan kuolinsyyn silloin, kun kuolema on tapahtunut yllättävästi. Siitä saadaan merkittävä aineisto tutkimukselle, Juhani Junttila kertoo. KUVA: Juho Karjalainen. Tästä syystä Junttilan tiimillä onkin käsissään yli 6 000 vainajan äkkikuolema-aineisto, jonka avulla voi tehdä uraauurtavaa huippututkimusta. Se ei kuulu sydämen sisälle ollenkaan. – Tiedossa on ollut, että lihavuus altistaa sydänja verisuonisairauksille, mutta olemme löytäneet aineistosta merkkejä myös siitä, että lihavuudella on lisäksi suora vaikutus sydänlihaksen kuntoon. – Aineistoa tutkiessamme laskimme, että Suomessa tehdään ruumiinavaus 97 prosentille alle 50-vuotiaana äkillisesti kuolleista. T U T K I M U S S E L V I T T I Professori Juhani Junttila tarkastelee ultraäänilaitteella omaa sydäntään ja muistuttaa, että vaikka sydämen kunnosta kannattaa pitää huolta nuoresta alkaen, siitä ei kuitenkaan kannata stressata liikaa. Sydänpysähdyksen aiheuttama äkkikuolema vaatii yleensä kolme asiaa: jonkin kuolemalle altistavan sydänsairauden, sydämen alttiuden lisälyönneille sekä jonkin hetkellisen, muuttuvan riskitekijän. H HEE Tiedetoimittaja Juho Karjalaisen kirjoittama juttu tutkimuksesta on kokonaisuudessaan luettavissa Suomen Akatemian tutkimusta ja tutkitun tiedon merkitystä yleistajuisesti esittelevältä Tietysti.fi-sivustolta. – Sidekudosta syntyy sydämeen iän myötä ihan luonnollisestikin, mutta kenelläkään ei pitäisi löytyä sydänlihaksesta rasvaa. Lisäksi voimme välttää hetkellisten riskitekijöiden kasaamista. ”Tutkimuksemme lähtökohtana on selvittää, mitkä ovat ne piirteet, jotka pitäisi tunnistaa, jotta ehtisi hoitoon ajoissa. YHÄ ENEMMÄNN LIHAVUUTTA Aineiston avulla voidaan selvittää äkkikuoleman riskitekijöitä, joihin länsimaissa yhä enenevissä määrin kuuluvat lihavuusongelmat. Tällä Junttila tarkoittaa merkittävästi ylipainoisten, äkillisesti kuolleiden vainajien sydänkudoksesta löytynyttä rasvaa. Suomen ylivoimasta kertoo se, että ruumiinavaustilastoissa toisena komeilee Tanska, jossa esimerkiksi avataan alle 50-vuotiaana äkillisesti kuolleista vain 60 prosenttia. H H yvä yvä EE lämä lämä 41 Äkkikuoleman riski suurenee sydämen rasvoittumisen myötä O ulun yliopiston professori ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Juhani Junttila on tutkinut vuosia sydänpysähdyksen aiheuttamaa äkkikuolemaa Suomen Akatemian rahoituksella. – Uudessa hankkeessa meillä on vuosina 2017-2021 äkillisesti kuolleiden vainajien sydänlihaskudostakin tallessa. Rasvaa on löytynyt jopa puolelta sepelvaltimotautia sairastaneilta äkillisesti kuolleilta, ja sen esiintyminen on sitä yleisempää mitä isompi painoindeksi on
Oliko hyvän mielen lähteesi tänään esimerkiksi kupillinen kahvia aamun avauksena, ystävän tapaaminen tai mukava rupatteluhetki kaupan kassan kanssa.” ”Kokeile tietoisesti tunnistaa myönteisiä ajatuksia. Lipponen kannustaa tässäkin kohtaa toimimaan. ”Opettele havainnoimaan, mistä sinulle tulee hyvä mieli. Teksti: Reetta Ahola. Harjoittelu tekee siinäkin mestarin. Kyky selviytyä vastoinkäymisistä ja sopeutua muutoksiin, säilyttäen toimintakyky ja hyvinvointi luodaan ja sitä ylläpidetään omilla teoilla, oppimisella ja asenteilla. ”Kokeile pitää kiitollisuuspäiväkirjaa. Niin yksilön kuin työyhteisön hyvinvoinnissa on pitkälti kyse ihmisen kyvystä toimia, osallistua ja kokea olevansa hyödyllinen osa yhteisöä. Positiivisuuden langan päästä saattaa olla vaikea saada ja pitää kiinni. ”Ennen kaikkea vaikeuksista selviämiseen ihminen tarvitsee läheisten tukea ja ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia”, Lipponen alleviivaa ihmisyyden sosiaalista ydintä. Hyvinvointi ja resilienssi rakentuvat tälle pohjalle.” Lipposen mukaan myönteiset tunteet ja ihmissuhteet, omien ja ympäristön vahvuuksien tunteminen ja oma toimijuus mahdollistavat selviämisen vaikeissakin elämänvaiheissa. Positiivinen ajattelu ja hyvän huomaaminen eivät aina onnistu nappia painamalla. Pysähdy havainnoimaan, miltä myönteinen tunne tuntuu sinussa kehollisesti. Fyysinen terveys on monen tekijän summa: iän, geenien, elämäntapojen ja sattuman sanelemaa. Ajatus on aina nopeampi kuin kehollinen tunne, siksi sen äärellä voi viipyillä, ja siksi tunne myös jää kehoon.” TAIDOSTA TAVAKSI Lipponen toteaa, että särkynyt sydän on fyysisestikin totta ja mitattavissa oleva ilmiö, mutta sen vaikutusmekanismi fyysiseen terveyteen on hyvin monimutkainen asia, joten suoria johtopäätöksiä vahvojen, negatiivisten tunteiden vaikutuksesta esimerkiksi sydäninfarktiriskiin ei hänen mielestään voi niin vain vetää. ”Se on todettu, että myönteiset ajatukset ja tunteet vaikuttavat fyysiseen hyvinvointiin, toki nekin hyvin monitahoisesti, kuten esimerkiksi terveyttä tukevien valintojen kautta. Resilienssin arjessa uusiutuvan luonteen vuoksi sitä voidaan siis vahvistaa jokapäiväisissä kohtaamisissa ja tilanteissa”, hän kiteyttää. 42 H H yvä yvä EE lämä lämä H yvään elämään kuuluu myös vaikeuksia. ”Puhun työssäni paljon toiminnasta ja osallisuudesta. Kirjoita nukkumaan mennessäsi päiväkirjaan päivän aikana kokemiasi kiitollisuuden aiheiHavaitaan hyvä! Sosiaalipsykologi Krisse Lipponen kannustaa kulkemaan positiivisuuden polulla. Niistä selviäminen on sosiaalipsykologi, valtiotieteen maisteri, psykoterapeutti Krisse Lipposen mukaan onnellisuuden ytimessä. ”Syvimmiltään resilienssi on elinvoiman säie, joka mahdollistaa hyvinvoinnin tilanteissa, joita elämä tuo eteen, myös ikävissä tilanteissa. ”Hyvinvoinnin ulottuvuuksia luodaan ja kasvatetaan, kuten kaikkia taitoja, harjoittamalla niitä jatkuvasti.” Harjoittelupaikkoja elämä tarjoaa joka päivä. Hän yhdistää ohjaus-, koulutus ja psykoterapiatyössään ratkaisukeskeisiä menetelmiä positiivisen psykologian tutkimustietoon. Yksin ei tarvitse vaikeuksien läpi puurtaa, eikä toki läpi iloistenkaan asioiden. Esimerkiksi jos tietää geneettisen riskinsä tiettyihin sairauksiin, niin myönteisyyden voimalla voi olla vahvempi tekemään hyvinvointia vahvistavia valintoja.” Lipponen kannustaa hakemaan itselleen onnellisuuden lähteitä ja hakeutumaan niiden keitaalle; virittäytymään vuorovaikutustilanteissa positiivisuuden taajuudelle
Kärsimys on totta, sitä ei voi muuksi muuttaa. H HEE. ”Saa suuttua. Hyvän huomaaminenkin on opittu ja opittavissa oleva taito ja tapa.” SAA SUUTTUA! Krisse Lipponen painottaa, että ihmisen ei tarvitse olla koko ajan iloinen ja yltiöpositiivinen. Siksi onnellisuutta ja sen myötä vahvistuvaa resilienssiä kannattaa treenata”, kannustaa Lipponen. Vähitellen huomaat, että alat suuntautua mielessäsi havaitsemaan hyviä asioita, joita päivä tuo tullessaan. Murheiden, surullisten asioiden ja vastoinkäymisten kuuluukin satuttaa. Tämä alkaa skannautua myös kokonaisuudessaan ajattelutapaasi. Olennaista on se, että tutkimuksin on pystytty todistamaan ihmisen käsityksen omasta onnellisuudestaan vaikuttavan hänen kykyynsä kestää vaikeuksia. H H yvä yvä EE lämä lämä 43 ta, vaikkapa kolmesta viiteen asiaa. Kaikilla pilvillä ei suinkaan ole hopeareuTieteellisen tutkimuksen ja käytännön soveltaminen arkeen ideoiksi ja toiminnaksi on Krisse Lipposen terapiaja valmennustyön tavaramerkki.”Intohimonani on uusien näkökulmien, innostuksen ja voimavarojen löytäminen.” Kuva: Sofie von Frenckell ”Opettele havainnoimaan, mistä sinulle tulee hyvä mieli.” nuksia
Ja vaikka olisi kohdannut sairauksia aikaisemminkin, koetaan sydänsairaus aina pysäyttävänä. Teksti: Mari Ahola-Aalto Vertaistuki toimii tutkitusti parhaiten, kun ihmisillä on muutakin yhteistä kuin sairaus, kuten ikä ja elämäntilanne. ”Sydänsairastuminen saattaa olla elämän ensimmäinen vakava sairaus. Toinen ymmärtää omien kokemustensa kautta, mitä siinä tilanteessa käy läpi ja millaisia ajatuksia ja tunteita se herättää. Vertaistuki vahvistaa tunnetta siitä, ettei ole yksin asioiden kanssa”, kuvailee Rikala. Vertaistukea on saatavissa riippumatta siitä, missä päin maata asuu, sillä tukea on tarjolla monessa eri muodossa. Kuolemanpelko käy mielessä, sanovat lähes kaikki sairastuneet.” Sydänliitto pyrkii välittämään sairastuneille viestiä mahdollisuudesta vertaistukeen. Jokaiselle löytyy sopiva tapa. ”Ihminen voi hakeutua lääkäriin hiljakseen tulleiden oireiden vuoksi ja tutkimusten myötä selviää, mistä on kyse. ”Verkkosivulta sydan.fi/vertaistuki löytyy hakupalvelu, josta voi hakea itselleen sopivaa vertaistukihenkilöä, esimerkiksi sillä perusSydänsairauden kanssa ei tarvitse olla yksin Kenenkään ei tarvitse olla yksin sydänsairautensa kanssa. Jos sydämeen jotakin tulee, se herättää pelkoa. He ovat meille tärkeä yhteistyökumppani.” JOKAISELLE SOPIVA TAPA Vertaistukitukitoiminnassa toteutuu tarve kertoa ja löytää korvat omalle tarinalle. Kaikki tiedostavat sydämen merkityksen terveydellemme ja elämällemme. ”Teemme tiedonkulussa yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. ”On tärkeää päästä jakamaan ajatuksia ja kokemuksia sellaisen ihmisen kanssa, jolla on samankaltaisia kokemuksia. Toive on, että jokaiselle löytyy sopiva henkilö ja tapa. Siitä Sydänliiton vertaistukitoiminta pitää huolen. Kuva: Sydänliitto. 44 H H yvä yvä EE lämä lämä S airastumiseen suhtautumiseen vaikuttaa usein se, miten sairaus tulee esille. Vertaistukea on tarjolla sekä sairastuneille että läheisille. Sydänsairauksia on monia, sepelvaltimotaudin lisäksi rytmihäiriöt kuten eteisvärinä ovat yleisimpiä”, sanoo Suomen Sydänliiton vertaistuen asiantuntija, kehityspäällikkö Anna Rikala . Vertaistuen tarve on suurin vastasairastuneilla, ja tarve konkretisoituu usein noin vuoden kuluessa sairastumisesta. Sydänsairaus voi tulla esiin myös yhtäkkiä, mahdollisesti hyvin dramaattisenkin tapahtuman seurauksena
KUVA: Sydänliitto Kolme yleisintä sydänsairautta Eteisvärinä on pitkäaikainen sydämen rytmihäiriö. Sydämen vajaatoiminta syntyy, kun sydän ei pysty pumppaamaan verta eteenpäin niin tehokkaasti kuin elimistö sitä tarvitsisi. Se voi aiheuttaa myös turvotusta nilkkoihin, yöllistä yskää ja äkillistä painonnousua. Sepelvaltimotauti ei aina oireile pelkästään rintakivulla. Sepelvaltimotauti voidaan todeta oireiden perusteella lääkärin tutkimuksissa, mutta usein se tulee esille jonkinlaisen äkillisen sydäntapahtuman myötä. Tilanteessa ei tule viivytellä. Sydämen vajaatoiminta oireilee usein hengenahdistuksena ja rasitusväsymyksenä. Sydämen vajaatoimintaa voi epäillä oireiden perusteella ja sen voi poissulkea verikokeella, mutta diagnoosin vahvistamiseksi tarvitaan sydämen ultraäänitutkimus. Sydäninfarktissa eli sydänkohtauksessa tai sepelvaltimotautikohtauksessa sydämen sepelvaltimon ahtauma repeää ja tukkii suonen. Jos sinulla on sydäninfarktiin viittaavia oireita, soita 112 ja kerro oireistasi. Myös tuntemukset ylävatsalla, kaulalla, käsissä tai selän puolella voivat olla sydämestä johtuvia. Ikääntymisen lisäksi esimerkiksi tupakointi, ylipaino, alkoholi ja uniapnea ovat eteisvärinälle altistavia tekijöitä. ”Vertaistuki vahvistaa tunnetta siitä, ettei ole yksin asioiden kanssa”, kuvailee Sydänliiton vertaistuen asiantuntija, kehityspäällikkö Anna Rikala. H H yvä yvä EE lämä lämä 45 . Oireet ovat epämääräisiä ja niitä voi aiheuttaa myös moni muu sairaus. Se on varsin yleinen vaiva, joka yleistyy ikääntyessä. Vaikka eteisvärinän ilmenemistavat ja oireet saattavat olla monilla ihmisillä samanlaisia, silti taustalla olevat syyt voivat olla hyvinkin erilaisia. Se ei ole itsenäinen sairaus, vaan seuraus jostain sydämen toimintaa heikentävästä sairaudesta. Tavallisimmat sydämen vajaatoimintaa aiheuttavat sairaudet ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja läppäviat. Vaikka se on vain harvoin haitallinen sydämelle, voi se pahimmillaan johtaa aivoinfarktiin. Toistuvien oireiden vuoksi kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Muita syitä voivat olla esimerkiksi sydänlihassairaudet ja synnynnäiset sydänviat. Lähde: Sydänliitto. Sydämen vajaatoiminnan hoito kohdistuu sekä taustasairauden että itse vajaatoiminnan hoitoon. Yli 40-vuotiaista jopa joka neljäs kokee eteisvärinän elämänsä aikana. Sepelvaltimot ovat ”sydämen omia” verisuonia, jotka kuljettavat hapekasta verta sydänlihakselle
Läheinen kokee usein tehtäväkseen tukea sairastunutta, eikä ajatella tilanteessa itseään. Vertaistukihenkilöt pyrkivät kuitenkin päättämään kohtaamiset toiveikkaasti. Hakuja voi tehdä myös iän ja paikkakunnan perusteella.” ”Vertaistuki toimii tutkitusti parhaiten, kun ihmisillä on muutakin yhteistä kuin sairaus, kuten ikä ja elämäntilanne. ”Onneksi läheiset hoksaavat yhä useammin, että hekin voivat hakea tukea, ja sitä kannattaa hakea, jotta pääsee itsekin purkamaan tuntemuksiaan.” Sydänsairaiden läheisille on olemassa oma Facebook-ryhmä. Vertaistuen avulla sekin voi tulla esiin.” LÄHEINENKIN TARVITSEE TUKEA Läheisetkin tarvitsevat tukea, ja se tulee vahvasti esille Sydänliiton tekemissä kyselytutkimuksissa ja selvityksissä. Verkosta löytyy myös englanninkielinen vertaistukiryhmä sydänsairastuneille. Läheisellä tarkoitetaan useimmiten kumppania tai puolisoa, mutta voi toki olla muitakin läheisiä, joille sairastuminen on järkytys. Kaikissa tilanteissa on yleensä aina myös jotakin hyvää, joka kannattelee eteenpäin. Toki jotkut läheiset hakevat tukea jo ihan alkuvaiheessa, ja niinhän voi tehdä ihan missä vaiheessa vain”, kannustaa Anna Rikala H HEE . 46 H H yvä yvä EE lämä lämä teella, mistä sydänsairaudesta tai toimenpiteestä haluaa jutella. Myös läheisvertaistukihenkilöitä löytyy verkkosivun hakupalvelusta. ”Vertaistuki on paikka puhua kaikenlaisista vakavista ja haastavistakin asioista, ongelmista ja tuntemuksista. Vertaistukea Facebookissa Facebookissa toimii viisi Sydänliiton vertaistukihenkilöiden ylläpitämää vertaistukiryhmää. Omat ryhmänsä on sepelvaltimotautia sairastaville, sydämen rytmihäiriöitä sairastaville, sydämen vajaatoimintaa sairastaville ja sydänsairastuneiden läheisille. Siellä toimii myös useita yksityisten ylläpitämiä sydänaiheisia ryhmiä, esimerkiksi Nuoret sydänsairaat ja Kuriton sydän. Joillakin paikkakunnilla kokoontuu myös livenä läheisten ryhmiä, jotka mahdollistavat puhumisen läheisenä olemiseen liittyvistä asioista, ajatuksista ja tuntemuksista. Haluaahan läheinen ensisijaisesti tukea sairastunutta. Kaikki Sydänliiton vertaistukihenkilöt ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka saavat tukea toimintaansa. Läheinen saattaa ajatella, ettei halua kuormittaa sairastunutta sillä, että tilanne tuntuu hänestäkin ahdistavalta ja pelottavalta. Arki sairauden kanssa herättää silloin samankaltaisia ajatuksia ja kysymyksiä, joista lähdetään yhdessä juttelemaan.” Facebookissa on suljettuja vertaistukiryhmiä, jotka ovat nykyisin suosittuja matalan kynnyksen vertaistuen paikkoja. Ryhmiin on helppo liittyä ja ne mahdollistavat vertaisten löytymisen vaivattomasti joka puolella Suomea. Lähde: Sydänliitto. Sydänliiton valtakunnallisilla jäsenjärjestöillä, Sydänlapset ja aikuiset ry:llä, SYKE ry:llä ja Karpatiat ry:llä on vertaistukiryhmiä Facebookissa. Kun sairastunut on selvinnyt pahimmasta, on aikaa ja tilaa läheisenkin omille tarpeille. ”Niissä voi lähteä itse keskustelemaan, ja monelle voi olla hyötyä myös siitä, että lukee ryhmissä käytäviä keskusteluja. Sydänyhdistyksissä toimii myös vertaistuellisia ryhmiä. Sekä kokemuksen siitä, ettei ole ajatustensa kanssa yksin. Eikä hän aina hoksaakaan, että saattaisi itsekin olla tuen tarpeessa”, pohtii Rikala. ”Sairastuneen ja läheisen vertaistuen tarve voi ilmetä eri aikataulussa. ”Läheisen on ehkä vaikeampi kuin itse potilaan lähteä hakemaan tukea. Läheiset tukevat aluksi sairastunutta ja heidän tarpeensa omien kokemusten purkamiseen voi tulla vasta vähän myöhemmin. Elämään tulee vakava sävy. Huomaa, kuinka muilla on samankaltainen tilanne ja he pohtivat samanlaisia asioita.” Sydänyhdistykset järjestävät monenlaisia tapahtumia ja tapaamisia, joista voi löytyä juttuseuraksi saman kokeneita ihmisiä
H HEE Lisätietoa kursseista ja toiminnasta: sydan.fi/kurssit ja sydan.fi/toiminta Kyselyn tulosten mukaan erityisesti sepelvaltimotautia, eteisvärinää ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat kokevat liikuntapelkoa.. Liikuntapelkoisille sydänsairaille suunnattuun kyselytutkimukseen vastasi yli 1 000 henkilöä. Myös paikallisten sydänyhdistysten toiminnasta löytyy lääkkeitä rohkaistua liikkumaan sydänsairaudesta huolimatta. Kyselyn tulosten mukaan erityisesti sepelvaltimotautia, eteisvärinää ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat kokevat liikuntapelkoa. Tulokset nostavat esiin vakavan ja usein vaietun ilmiön. Vastaajat kaipasivat selkeitä ohjeita siitä, mitä liikuntaa voi harrastaa ja missä määrin”, tiivistää liikuntaasiantuntija Annukka Alapappila Sydänliitosta. jessa jatkamista ja elämänlaatua. Liikuntapelosta on mahdollista päästä eroon. Kävijäpalautteissa on kehuttu ryhmien miellyttävää ja kannustavaa tunnelmaa sekä koettu ohjatut liikkeet hyviksi. Liikuntapelkoa kokevista vastaajista kolmanneksella pelko ei ollut helpottanut ajan myötä. Liikunnan tulisikin olla päivittäinen osa arkea, teholtaan sopivaa ja hyvien kokemuksien kautta säännölliseen liikuntaan kannustavaa. ”On ollut palkitsevaa huomata, miten alueemme sydänyhdistysten luontokuntosaliryhmien kävijät ovat saaneet lisää rohkeutta liikkumiseen. H H yvä yvä EE lämä lämä 47 S ydänliitto selvitti sydänsairaiden kokemuksia liikuntapelosta. ”Moni pelkää, että liikunta pahentaa sairautta tai aiheuttaa kohtauksen. Tieto ja ohjaus voivat kuitenkin lievittää pelkoa merkittävästi”, kertoo sairastuneen tuen ja kuntoutuksen asiantuntija Pirjo Suomalainen Sydänliitosta. Se parantaa osaltaan sairauden ennustetta, arLiikuntapelko on yleistä sydänsairailla Sydänsairaat kaipasivat selkeitä ohjeita siitä, mitä liikuntaa voi harrastaa ja missä määrin. Sydänliitto tarjoaa tukea liikuntapelon voittamiseen monella tapaa, kuten kursseilla ja verkosta saatavilla sisällöillä. SELKEITÄ OHJEITA Säännöllinen liikunta on keskeinen osa sairauden hoitoa valtaosassa sydänsairauksista. Toiminta on saanut ihmiset rohkeasti ulos liikkumaan”, iloitsee terveydenedistäjä Päivi Ronkainen Sydänliitto Etelä-Suomen alueelta. ”Tiedon puute nousi toistuvasti esiin
”Ketoruokavalio voi sopia tietyissä tilanteissa, mutta väärin toteutettuna se voi kiihdyttää sepelvaltimotaudin kehittymistä”, Junttila sanoo. Jos verenkierto estyy tai sydämen sähköinen rytmi häiriintyy, seuraukset voivat olla kohtalokkaita. ”Esimerkiksi korkea verenpaine lisää vastapainetta sydämelle, jolloin sydänlihaksen täytyy pumpata kovemmin. Pahimmassa tapauksessa sähköiset viestit kulkevat sidekudoksen takia eri aikaisesti eri osissa sydäntä ja sydämeen tulee tavallaan kohtalokas oikosulku.” Sepelvaltimotaudissa sydämeen verta kuljettaviin putkimaisiin valtimoihin muodostuu karstaa eli plakkia, joka ahtauttaa virtausta. SYDÄMEN SÄHKÖJA PUTKITYÖT Junttila kuvaa sydäntä talonrakennuksen kautta: sähköjärjestelmän ja putkistojen on toimittava. ”Kun sydän joutuu toimimaan jatkuvasti liian kovassa paineessa tai vähähappisissa olosuhteissa, se alkaa vaurioitua ja muodostaa sidekudosta, joka häiritsee sen sähköistä toimintaa. ”Todellisuudessa sydänja verisuonitaudit voivat alkaa kehittyä jo lapsuudessa”, kertoo Oulun yliopiston professori Juhani Junttila . 48 H H yvä yvä EE lämä lämä Sydänterveys ei ole vain vanhojen huoli Y ksi suurimmista harhaluuloista on, että sydänsairaudet koskevat vain ikääntyneitä. Siitä voi seurata hengenvaarallinen rytmihäiriö tai tukos”, Junttila varoittaa. Teksti ja kuvat: Oulun yliopisto/Juho Karjalainen Juhani Junttila kuvaa sydäntä talonrakennuksen kautta: sähköjärjestelmän ja putkistojen on toimittava. Tällöin sydän ei saa tarpeeksi happea. Taustalla on usein sepelvaltimotauti – sairaus, joka voi kehittyä jo nuorena ja on pitkälti ennaltaehkäistävissä. Jos verenkierto estyy tai sydämen sähköinen rytmi häiriintyy, seuraukset voivat olla kohtalokkaita T U T K I M U S S E L V I T T I. Nuorten keskuudessa yleistyvät tavat, kuten nikotiinipussien käyttö, anaboliset steroidit ja äärimmäiset ruokavaliot, voivat vahingoittaa sydäntä vakavasti. Myös verenpainetauti voi jäädä piiloon vuosiksi ja kuormittaa sydäntä huomaamatta. Sydänlihas ikään kuin bodaa tarpeettomasti ja kasvaa, jolloin sydänlihasten väliin muodostuu sidekudosta eli fibroosia.” ”Sidekudos ei johda sähköä, jolloin sydämen omat, tutut ja turvalliset sähköiset reitit eivät enää toimi ja se alkaa etsiä uusia. Valtimoa ahtauttava plakki voi myös hajotessaan aiheuttaa sydänkohtaukseen johtavan tukoksen.” H HEE Yli puolet sydänperäisistä äkkikuolemista tapahtuu työikäisille, muistuttaa Oulun yliopiston professori Juhani Junttila. Lisäksi tupakoinnin ja runsaan alkoholin välttäminen ovat avainasemassa. Nikotiinipussien korkeat nikotiinipitoisuudet kuormittavat verisuonia ja voivat aiheuttaa rytmihäiriöitä. Putket ovat tukkeutumisuhassa olevia sepelvaltimoita, ja sydänlihas tarvitsee sykkiäkseen toimivat sähköiset reitit. Myös runsasrasvaiset ketogeeniset dieetit ovat aiheuttaneet sydäntapahtumia jopa nuorille hyväkuntoisille ihmisille. Junttilan mukaan yksinkertaiset toimet, kuten verenpaineen ja kolesterolin mittaaminen viimeistään 30-vuotiaana, ovat tehokkaita keinoja ehkäistä sydänsairauksia
Nyt osuus on noin 25 prosenttia’’, Porela toteaa. Kansallisissa tavoitteissa ja strategioissa seurannan ulkopuolelle jäisi enintään 5-10 prosenttia potilaista. Lähes 40 prosenttia potilaista on kuitenkin päässyt tavoitearvoon alle 1,4 mmol/l, kertoo vihreä viiva. Sepelvaltimotaudin etenemisen pysäyttämiseksi LDL-kolesterolin tavoitetasoon, <1,4 mmol/l, pääseminen on äärimmäisen tärkeää, korostaa sydänrekisterin asiantuntija’’, kardiologi Pekka Porela . T U T K I M U S S E L V I T T I. KONTAKTI PUUTTUU Sydänliiton sepelvaltimotautipotilaille tammi-helmikuussa 2025 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että monet hakeutuvat verikokeisiin, mutta kukaan ammattilainen ei ehkä tulkitse tuloksia ja tee tarpeellisia lääkitysmuutoksia. Sydänrekisteri on yksi THL:n ylläpitämistä laaturekistereistä. H HEE Terveydenhuollon seurannassa olevien sydäninfarktipotilaiden LDL-kolesterolin tavoitearvo saavutetaan koko ajan paremmin. ’’Kansansairauksien parasta hoitoa on sairauksien ennaltaehkäisy. Tiedon avulla voimme yhdessä miettiä toimenpiteitä, joilla tuemme parempaa ja yhdenvertaisempaa väestön terveyttä’’, kertoo THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen. ’’Ilman hoitoja sydäninfarktin tiedetään uusiutuvan helposti. ’’Suurin osa vastaajista kertoi käyneensä verikokeissa alle kahden vuoden sisään, mutta jopa kolmannes ei kuitenkaan käy säännöllisesti seurannassa missään’’, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala . H H yvä yvä EE lämä lämä 49 Neljännes sydäninfarktipotilaista jää kolesteroliseurannan ulkopuolelle T HL:n Sydänrekisterin tuoreet tulokset todentavat hyvin seurannan merkityksen sepelvaltimotautipotilaan menestyksekkäässä jatkohoidossa. Hyvistä tuloksista ja yhä paremmin toteutuvista hoitotavoitteista huolimatta kriittisen seurannan ulkopuolelle jäävien osuus on pysynyt suurena. Seuranta ja riskitekijöiden hyvä hoito on välttämätöntä sydäninfarktin jälkeen. Kolmen vuoden päästä osuus on edelleen korkea, 25 prosenttia. ’’Tulokset ovat hieman parantuneet, mutta muutos on liian hidasta. Vaaleamman sininen viiva kertoo, että yli 30 prosentilta sydäninfarktipotilaista ei mitata kolesteroliarvoja kohtauksen sattuessa. Tuloksista raportoidaan vuosittain, nyt kolmannen kerran. Tästä huolimatta noin neljännes potilaista jää sepelvaltimotaudin jatkohoidon kannalta keskeisimmän LDL-kolesterolitason mittauksen ja seurannan ulkopuolelle. Sydänrekisterin tuottama tieto tuo hyvin esiin parantamisen tarpeen väestötasolla LDL-kolesterolitasoissa. Laaturekisterit tarjoavat arvokasta tietoa potilaiden saaman hoidon laadusta, tuloksista ja vaikutuksista. Sydäninfarktin sairastaneiden LDL-kolesterolitasot 6-18 kuukauden seurannassa
Glymfaattinen järjestelmä eli aivonestekierto on kuin aivojen pesuohjelma. Pienten suonten taudin riskitekijöistä merkittävimmäksi Melkas nostaa korkean, hoitamattoman verenpaineen. Aivomuutosten lisäksi pienten suonten taudin muutoksia voi olla muualla elimistössä, kuten sydämessä, munuaisissa, lihaksistossa ja silmän verkkokalvolla. Kokonaisuudessaan vaskulaariset eli verisuoniperäiset riskitekijät ovat taustalla lähes puolessa etenevissä dementioissa”, huomauttaa Melkas. ”Se alkaa rapauttaa aivojen pieniä verisuonia jo varhaisessa keski-iässä, 40 ikävuoden jälkeen”, hän kertoo. Oireet ovat usein salakavalan lieviä ja ohimeneviä, kuten toisen käden tai jalan kömpelyys, suupielen roikkuminen, puheen puuromaisuus tai kävelyn epävarmuus. VAARALLINEN VERENPAINE Tutkimusten mukaan aivojen pienten suonten tauti aiheuttaa joka neljännen aivoinfarktin. Aivojen pienten suonten tauti heikentää erityisesti syvällä aivoissa ja aivojen kuorikerroksen alla olevien pienten verisuonten toimintaa aiheuttaen niihin ahtaumia ja tukkeumia. Korkea ikä on lukuisissa tutkimuksissa todettu merkittävimmäksi muistisairauksien riskitekijäksi, esimerkiksi riski sairastua Alzheimerin tautiin kaksinkertaistuu 65 ikävuoden jälkeen. Se ei välttämättä aiheuta selviä oireita, mutta altistaa aivoinfarktille ja muistisairauksille. Teksti: Reetta Ahola Yhteys todettu Neurologian dosentti Susanna Melkas kertoo, että jo 1990-luvulla the Nun Study -tutkimuksessa todettiin, että aivoverenkiertosairaus ja erityisesti aivojen pienten suonten tauti aikaistaa Alzheimerin taudin diagnoosia. Tutkimuksessa kuoleman jälkeisistä näytteistä pystyttiin osoittamaan, että Alzheimerin taudin patologiset muutokset voivat pysyä oireettomina pidempään niillä henkilöillä, jotka eivät olleet sairastaneet aivoinfarktia, kun taas varsinkin pienten suonten taudin infarktin sairastaminen lisäsi Alzheimerin taudin diagnoosin todennäköisyyttä.. Virtsanpidätyskyvyttömyyttä voi myös ilmetä. ”Aivojen valkean aineen muutosten ehkäisyssä myös ja jo syntyneiden vaurioiden etenemisessä verenpainelääke on eri tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi hoitoElintavoilla voi torjua pienten suonten tautia Aivoille vaarallinen pienten suonten tauti etenee vaivihkaa. Samoin pienten suonen taudin jo aiheuttamiin aivoverisuonimuutoksiin ja aivojen valkean aineen muutoksiin pystyy vaikuttamaan elintapamuutoksilla. ”Aivojen pienten suonten taudin taustalla on ennen kaikkea verisuonten ikääntyminen. Aivoselkäydinneste huuhtelee aivot puhtaaksi proteiinijätteestä. ”Kun keskisuuret ja pienet verisuonet toimivat aivoissa heikosti, kuona-aineiden poisto eli aivojen glymfaattisen järjestelmän toiminta heikkenee, ja verisuonia ahtauttavaa plakkia alkaa hiljalleen kertyä aivoihin”, sanoo Melkas. Mieliala voi vaihdella masennuksesta ärtyneisyyteen. Usein oireet palautuvat normaaleiksi. 50 H H yvä yvä EE lämä lämä M uistisairauksien riskin vähentämiseen sekä aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutukseen perehtynyt neurologian dosentti Susanna Melkas lohduttaa, että riskiä saada aivojen pienten suonten tauti voi vähentää elintavoilla. Tyypillisesti verisuonten toiminta heikkenee hiljalleen ja oireet etenevät tasaisesti
Depressio l . Aivoterveydeksi Melkas kannustaa monipuoliseen aktiivisuuteen läpi elämänkaaren. LAULA HYVÄ MUISTI! Itse voi tehdä paljonkin aivojen pienten suonten taudin ennaltaehkäisyksi ja jo aiheutuneiden verisuonija aivomuutosten palauttamiseksi. Tulevaisuudessa tutkimustiedon avulla odotetaan voitavan hyödyntää hengitysharjoituksia terapiamuodoiksi vaikeisiin aivosairauksiin, kuten Azheimerin tautiin”, Melkas kertoo. Liikunta hillitsee stressihormoni kortisolin erittymistä elimistössä ja kiihdyttää hyvän olon hormonien erittymistä”, kertoo Melkas liikunnan aivohyödyistä. ”Liikunta tukee monin tavoin aivojen plastisiteettia, mikä tarkoittaa, että mikäli jotkin aivojen osat ovat vaurioituneet, toiset osat pystyvät ottamaan vaurioituneiden osien tehtäviä. Kohonnut, hoitamaton verenpaine l . Samoin sen on todettu estävän kliinisten muistisairauksien ilmaantuvuutta”, huomauttaa Melkas. Erityisen tärkeä aivojen puhdistumisen kannalta on riittävä määrä syvää unta. ”Siksi on tärkeää tunnistaa ja hoitaa pienten suonten tautia ajoissa”, korostaa neurologian dosentti Susanna Melkas. Muita aivojen pienten suonten taudin riskitekijöitä korkean verenpaineen lisäksi ovat stressi, ylipaino ja liikkumattomuus, tupakointi, kakkostyypin diabetes, korkea veren LDL-kolesteroli, pään alueelle kohdistunut trauma sekä depressio eli masennus. ”Oulun yliopiston tutkimuksissa on osoitettu syvän unen ohella hengityksen aktivoivan aivojen glymfaattista järjestelmää eli aivojen puhdistumista. Liikunnan avulla saadaan nostettua kasvutekijöiden määrää, parannettua verenkiertoa hiussuonissa sekä parannettua unen laatua. Aivojen pienten suonten tauti aiheuttaa joka neljännen aivoinfarktin. ”Kaikenlainen kognitiivinen aktiivisuus on tehokasta muistisairauksien ennaltaehkäisyä, kuorolaulun lisäksi monipuolinen muukin yhteisöllisyys, musiikki kaiken kaikkiaan ja sanaristikoiden teko”, mainitsee Melkas muutamina esimerkkeinä. H H yvä yvä EE lämä lämä 51 Aivojen pienten suonten tauti on merkittävä riskitekijä verisuoniperäiselle dementialle, ja se voi myös pahentaa Alzheimerin taudin oireita. Hän kannustaa tekemään hengitysharjoituksia. ”Liikunnalla on eri tutkimusten mukaan selkeä myönteinen vaikutus aivojen valkean aineen rappeutumismuutosten etenemisen hidastamisessa, ja liikunta suojaa myös kognitiiviselta heikentymiseltä.” Liikunnassa on hyvä olla sekä lihasvoimaharjoittelua että aerobista liikuntaa yhteensä 2-5 tuntia viikossa. Koulutus antaa aivosuojaa. HENGITYSKIN PUTSAA AIVOJA Liikunta on aivojen supervoima. H HEE Susanna Melkas käsitteli aivojen pienten suonten tautia esitelmässään, jonka hän piti Yhdistävä Lääketiede ry:n järjestämässä seminaarissa Terveet aivot ja muisti nuorena ja vanhana 7.6.2025 Pikku-Finlandiassa Helsingissä.. Erityisesti korkean verenpaineen hoitaminen, tupakoimattomuus, painonhallinta ja riittävä liikunta estävät taudin etenemistä. Korkea kolesteroli l . Tupakointi l . Stressi l . Aivojen pienten suonten taudin riskitekijöitä l . Kuorolaulun on todettu tehostavan aivojen glymfaattisen puolustusjärjestelmän toimintaa, samoin joogan ja meditaation sekä ravinnon omega-3 -rasvahappojen. Ylipaino ja liikkumattomuus l . Perinnölliset tekijät keinoksi. Liikunnan myötä hermosolujen uudelleen muodostuminen kiihtyy, aivojen tilavuus ja verisuonten tilavuus kasvaa. Diabetes l
Erot tulivat esiin vasta aikuisiässä. Runsas antibioottien käyttö oli yhteydessä suurempaan resistenssigeenien kuormaan ja monimuotoisuuteen. Tutkimusartikkeli Gender differences in global antimicrobial resistance on julkaistu npj Biofilms and Microbiomes -lehdessä. Turun yliopiston tutkijat analysoivat 14 641 avoimista tietokannoista löytyvää ihmisen suolistometagenomia 32 eri maasta. Matalan ja keskitulotason maissa puolestaan miehillä oli suurempi antibioottiresistenssigeenien kuorma kuin naisilla. H HEE Kansainvälinen vertailu paljasti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien erot sukupuolten välillä. Korkean tulotason maiden naisilla havaittiin lisäksi resistenssigeenien hieman suurempi monimuotoisuus verrattuna miehiin, mikä viittaa suolistomikrobiston laajempaan resistenssikirjoon. ”Tämä viittaa siihen, että elintavat, biologiset erot tai terveydenhuoltoon liittyvät tekijät voivat vaikuttaa näihin eroihin aikuisiällä enemmän kuin lapsuudessa”, kertoo tutkijatohtori Katariina Pärnänen Turun yliopistosta. Iällä ja asuinmaalla oli tutkimuksessa voimakas yhteys antibiottiresistenssigeenien määrään ja monimuotoisuuteen. Resistenssin on arvioitu aiheuttavan yli 1,3 miljoonaa kuolemaa vuosittain, ja määrä on nopeassa kasvussa. Tulokset voivat auttaa kehittämään parempia tapoja torjua antibioottiresistenssiä. Tutkimus tuo esiin sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman ja maantieteen monimutkaisen vuorovaikutuksen antibioottiresistenssin jakautumisessa. ”Sukupuolten välisten erojen ymmärtäminen antibioottiresistenssissä on keskeistä tasa-arvoisten ja vaikuttavien terveydenhuoltotoimien suunnittelussa. Tuoreessa Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa analysoitiin yli 14 000 ulostemikrobiston DNA-kartta. Sen seurauksena antibiootit menettävät tehonsa, mikä voi tehdä bakteeri-infektioiden hoidosta vaikeaa tai joissain tapauksissa jopa mahdotonta. Nämä olivat korkeimmillaan etenkin imeväisikäisillä ja vanhuksilla. Tämä viittaa siihen, että naiset saattavat altistua useammin antibiooteille, niille vastustuskykyisille bakteereille tai ovat useammin resistenttien bakteerien kantajia. Matalan tulotason maissa korkeaa resistenssiä havaittiin muutoinkin, mikä voi selittyä esimerkiksi heikolla hygienialla ja sanitaatiolla. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä, kun huomioitiin taustatekijät, kuten ikä ja maiden erot elinolosuhteissa. T U T K I M U S S E L V I T T I. Korkean tulotason maissa naisilla oli enemmän antibioottiresistenssi-geenejä kuin miehillä. Tutkimus tehtiin datatieteen professori Leo Lahden tutkimusryhmässä. Korkean tulotason maissa naisilla havaittiin keskimäärin yhdeksän prosenttia suurempi määrä antibioottiresistenssigeenejä kuin miehillä. Tutkimuksemme luo perustaa jatkotutkimuksille resistenssiin liittyvien terveyserojen kaventamiseksi”, päättää Pärnänen. Tuore tutkimus tarkastelee ensimmäistä kertaa antibioottiresistenssin jakautumista sukupuolten välillä laajassa kansainvälisessä aineistossa. 52 H H yvä yvä EE lämä lämä Antibioottien vastustuskyvyssä on eroja sukupuolten välillä A ntibioottiresistenssi on yksi vakavimmista maailmanlaajuisista terveysuhista. Resistenssin on arvioitu aiheuttavan yli 1,3 miljoonaa kuolemaa vuosittain, ja määrä on nopeassa kasvussa
Tutkimuksen tulosten mukaan käytetyimpiä Kelan sairausvakuutuksesta korvattuja Lääke75+:n vältettäväksi luokittelemia lääkkeitä ovat opioidit, lihasrelaksantit ja unilääkkeet. Iäkkäiden lääkehoitoon liittyykin suuria kehitystarpeita Suomessa. ’’Minkä taakseen jättää sen edestään löytää eli sillä, kuinka huomioimme iäkkäiden tarpeet lääkehoitojen toteuttamisessa, on seurauksensa. Proviisori Jasmin Paulamäki selvitti väitöstutkimuksessaan iäkkäillä vältettäviksi luokiteltujen lääkkeiden käytön yleisyyttä sekä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä lääkkeiden määräämiseen. Paulamäki havaitsi, että vältettävien lääkkeiden määrittely eroaa huomattavasti Suomessa ja kansainvälisesti. Kelan Reseptirekisterin perusteella vältettävien lääkkeiden käytön yleisyys vaihtelee vuosittain 11 prosentista 57 prosenttiin riippuen sovellettavista kriteereistä. Vältettäväksi luokiteltavilla lääkkeillä tarkoitetaan lääkehoitoja, joiden käytön odotetut haittariskit ylittävät niistä saatavan terveyshyödyn. Alueelliset erot vältettävien lääkkeiden käytössä, jotka korvataan sairausvakuutuksesta, sekä yleisempi käyttö ovat yhteydessä terveyskeskusten ja kotihoidon henkilöstövajeeseen. Siksi tiettyjä lääkkeitä olisi syytä välttää iäkkäillä potilailla. H HEE Vanhetessa elimistön muutokset herkistävät lääkkeiden haittavaikutuksille. Hän selvitti myös tekijöitä, jotka ovat Suomessa yhteydessä lääkkeiden määräämiseen. Jos lisäämme ammattilaisten koulutusta ja parannamme hoidon jatkuvuutta, voimme ennaltaehkäistä haittoja ja säästää kuormittunutta ja resurssipulasta kärsivää terveydenhuoltoamme’’, Paulamäki summaa. Proviisori Jasmin Paulamäki osoitti väitöstutkimuksessaan, että vältettäväksi luokiteltujen lääkkeiden käyttö on yleistä Suomessa. Kun paineet säästöille kasvavat, huomio tulisi kiinnittää lääkehoidon laatuun ja haittojen ennaltaehkäisyyn. Vältettävien lääkkeiden käyttö on yhteydessä haittavaikutuksiin, kuten sekavuuteen ja kaatumiseen, jotka lisäävät palvelutarvetta ja sen myötä myös kustannuksia. Jasmin Paulamäki työskentelee Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimeassa Tampereella. Valitsemalla iäkkäille turvallisempia lääkehoitoja tuettaisiin heidän toimintakykynsä säilymistä ja turvallista kotona asumista kansallisten tavoitteiden mukaisesti. TUKEA TOIMINTAKYVYLLE Yhteys vältettävien lääkkeiden käytön aloittamisen ja heikentyneen kognition välillä on Paulamäen mielestä erityisen huolestuttavaa, etenkin kun tiedetään ikääntyneiden muistisairaiden määrän ja heidän palvelutarpeidensa kasvavan. Kuva: Anniina Kössi V Ä I T Ö S T U T K I M U S. Proviisori Jasmin Paulamäki selvitti väitöskirjassaan sellaisten lääkkeiden käytön yleisyyttä, jotka on iäkkäillä luokiteltu vältettäviksi. ’’Mielenkiintoinen havainto oli myös, että kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointien eli palvelutarpeen kartoituksen ja suunnittelun pidempi aikaväli oli yhteydessä kohonneeseen riskiin aloittaa vältettäväksi luokiteltava lääke. Näiden tulosten perusteella sosiaalija terveyspalveluiden heikko jatkuvuus on yhteydessä siihen, että iäkkäille määrätään lääkkeitä, joiden haitat ylittävät niistä saatavan hyödyn’’, Paulamäki sanoo. H H yvä yvä EE lämä lämä 53 Kolmasosa iäkkäistä käyttää vältettäviksi luokiteltuja lääkkeitä V äestön vanhetessa sairastavuus ja lääkkeiden käyttö lisääntyvät, mikä lisää sosiaalija terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia. Vältettäväksi luokiteltujen lääkkeiden haitat korostuvat iäkkäillä kotihoidon asiakkailla, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen arjessa selviytymiseen. Lääke75+ -tietokanta luokittelee noin 90 lääkettä iäkkäillä vältettäväksi. Myös kotihoidon asiakkaiden ominaisuudet, kuten heikentynyt kognitio, korkeampi koulutustausta ja itsenäinen ulkona liikkuminen, olivat yhteydessä vältettävien lääkkeiden käytön aloittamiseen
Murre on leveää ja sanoja venytetään eli on leviää ja venytetähän: Kaikkehen tottuu paitti puukkohon seliäs, ja siihenki tottuu jos makaa vattallansa. MUUALLA ESIINTYMÄTTÖMIÄ MUOTOJA Etelä-Pohjanmaan murre on hyvin varhain eronnut muinaishämäläisestä tai pohjoiskantasuomalaisesta kannasta. Kaupunki tunnetaan akateemikko Alvar Aallon suunnittelemasta ainutlaatuisesta hallintoja kulttuurikeskuksesta.. Etelä-Pohjanmaan murre kuuluu Suomen länsimurteisiin, mutta se on monissa kohdin vanhakantaisempaa kuin muut länsimurteet. Jotkin murteen vanhakantaisista piirteistä ovat ominaisia vain sille. Teksti: Tarja Pitkänen Suomen kielet ja murteet YLLÄ Seinäjoella puhutaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Vivahteet vaihtelevat jopa kylittäin. Etelä-Pohjanmaan murteessa on kuitenkin säilynyt säilynyt monia arkaaisia piirteitä. Varsinkin sanastollisia eroja kuitenkin on paljonkin eri alueiden välillä, ja jonkin verran ääntämyseroja. Yleiskielen d:n tilalla on r, kuten länsimurteissa tyypillisesti: Me tairetahan (tairethan) saaras saretta ehtoolla . Siksi se onkin ainoa Suomen murrealueista, josta kielitieteilijät usein puhuvat yksikössä: murre, ei murteet tai murteisto. Siinä vaiheessa ero itäisten ja läntisten murteiden välillä ei ole ollut niin suuri kuin nykyään. Isontalon Antista Kiroilevaan siiliin Etelä-Pohjanmaan heimoidentiteettiä pidetään vahvempana kuin useimmissa Suomen maakunnissa, ja siellä puheenparsikin on hyvin omaleimaista. 54 H H yvä yvä EE lämä lämä E telä-Pohjanmaan murteisto on rakenteellisesti varsin yhtenäinen. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla
Vaasan veri ei vapise eikä Kauhavan rauta ruostu, niskasta kiinni ja puukolla selekähän jollei se muuton suostu. Hypi, hypi, hypi!, sano Rannanjärvi kun tanssitti orittansa. Aktiivin partisiipin perfektin ja -ut/ytloppuisten nominien monikkovartaloiset muodot ovat tyyppiä kuollusia, ollusia ’kuolleita, olleita’. Isontalon Antti oli ensimmäinen ja Rannanjärvi oli toinen Pukkilan Jaska se Kauhavalta oli kolomas samanmoinen. Rannanjärven hauralle on marmoripatsas tuotu. Ensin ne portahat särjettiin ja sitten vasta muuri, Isoo-Antti se erellä kulki ja joukosta oli suurin. Muualla itämerensuomalisella kielialueella tuntemattomia ovat monikon 1. ja 2. Nämä piirteet ovat hyvin vanhoja. persoonan alkuperäiset imperfektimuodot, esimerkiksi me ottima, te ottia ’me otimme, te otitte’, ja erityisesti saita -tyyppiset – ’saitte’ – monikon 2. Arto Juurakko: Me täs Etelä-Pohjanmaan murre on varsin yhtenäinen murre, joka murretieteellisessä kirjallisuudessa ainoana mainitaan tavallisesti yksikössä. Murteen arkaistisista piirteistä ehkä kaikkein erikoisin on inessiivin pääte -hna/hnä, esimerkiksi mihnä, johna, kärehnäni, tullehnani ’missä, jossa, kädessäni, tullessani’. Muille länsimurteille vieraita ovat myös alkujaan -eh – ja -ek -loppuisten-nominien taivutuksen säilyminen erillään ja edustuminen -es ja -etloppuisina: saret : sateen ’sade : sateen’ ja venes : venehen ’vene : veneen’. Sitten on piru, sano Rannanjärvi jos minä miästä pelekään. Ne näyttäisivät edellyttävän myöhäiskantasuomalaista kantakielivaihetta, siis aikaa ensimmäisellä vuosituhannella ajanlaskun alun jälkeen, tai vieläkin vanhempaa kielimuotoa. Murteessa -ttu/ttyja -nut/nyt -loppuiset partisiippien taivutusmuodot ovat tyyppiä otettuen, ottanuen ’otetun, ottaneen’. Irylli Vasta ku olin kävelly tiän päähän, kaatanu häirittevän pajupuskan, tähyylly meirän tuvasta tuikkivaa valua, jonka piiris puuhaalit, imellytit perunalootaa, ymmärrin, kuinka korikasta meillon. Ei saa laulaa Rannanjärvestä, Rannanjärvi on kuollu. Tervaspampulla kuonon päälle ja teräksellä pitkin selekää. H H yvä yvä EE lämä lämä 55 . Isontalon Antti ja Rannanjärvi Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken: Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni, niin minä nain sen komian lesken. Tällaista inessiiviä ei esiinny lainkaan muissa suomen murteissa, ja koko itämerensuomalaisella kielialueellakin se tunnetaan vain etelävirosta. Emännän hames om punaanen , ’Emännän hame on punainen’. Olla-verbin taivutus eteläpohjalaisittain: m’oon – minä olen s’oot – sinä olet s’on – hön on m’oomma – me olemme t’ootta – te olette n’on – he ovat M’oon oikias, s’oot vääräs, s’on kans vääräs, m’oomma oikias, t’ootta vääräs, n’on aivam mettäs!. Taasen on lähtenyt koijaripoika tuolta köyhästä koristansa. persoonan imperfektimuodot, joissa esiintyy alkuperäinen vahva-asteinen, mutta yksinäis-t:llinen persoonapääte
Isoon taloon Antti ’Ison talon Antti’, äiteen tyttöö ’äidin tyttö’. Murrealueen ulkopuolelle jää kaakossa hämäläismurteiden yläsatakuntalaiseen Eteläpohjalainen murre kuuluu länsimurteisiin. Eteläpohjalaisen murrealueen kunnat: Alavus (Töysä), Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Karvia, Kauhava (Alahärmä, Kortesjärvi, Ylihärmä), Kauhajoki, Kuortane, Kurikka (Jalasjärvi, Jurva, Laihia, Lapua, Seinäjki (Nurmo, Peräseinäjoki, Ylistaro), Teuva ja (Vähäkyrö, joka nykyisin kuuluu Vaasaan). Lukuunottamatta hna/-hnä -muotoja Mun taloohnani ei riirellä ’Minun talossani ei riidellä’, inessiivin pääte on -s: Taloos on kaks koriaa flikkaa ’Talossa on kaksi koreaa tyttöä’. ja 2. persoonan päätteet ovat samat kuin paikoin itämurteissa ja karjalan kielessä: m’oomma oikias, t’ootta vääräs ’me olemme oikessa, te olette väärässä’. On myös muistettava ruotsalaisasutuksen sekä Pohjanlahden rannikon läheisyyden vaikutus murteeseen. Murrealue ei kuitenkaan laajuudeltaan täysin vastaa Etelä-Pohjanmaan nykyistä tai historiallista maakuntaa. On se ny helevetti ku ei aikuunen ihiminen osaa eres puukkoja teroottaa. Älä ny täräjä, siälä mettäs on niitä marollakkia kyllä. Jälkitavun vokaalienvälinen h on säilynyt: lamp(a)hat, nälkähinen ’lampaat, nälkäinen’. Yleiskielen ensitavun avautuvat diftongit avautuvat vielä enemmän, joskaan ei eteläisissä pitäjissä eikä Suupohjassa: Tua hiano tyämiäs . Emmä keriinnys sanuas sillem mihinkä Antti meni. Teköö häjyä kattuak ku isoo miäs itköö. 56 H H yvä yvä EE lämä lämä MENNÄHÄN UIMAHAN Yleiskielen d:n tilalla on eteläpohjalaismurteessa sanan sisällä r, kuten muissakin länsimurteissa: Mä taharon uuren puukoon lahajaks. Monikon 1. Eteläpohjalainen murrealue sijoittuu pääosin Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, mutta ulottuu myös Pohjanmaan maakunnan alueelle ja Karviaan Satakunnassa, vaikka suurin osa Satakunnan asukkaista puhuukin hämäläisiä ja lounaisia murteita. SELKEÄT MAANTIETEELLISET RAJAT Useimmista muista murteista poiketen Etelä-Pohjanmaan murteen maantieteelliset rajat ovat melko selvät. Vaasan alueella murretta puhutaan hyvin vähän, mikä johtuu ruotsinkielisestä asutuksesta. Alkuperäisten jälkitavujen i-loppuisten diftongien tilalla on pitkä vokaali: Mannoon sillekkik kaks rehupaalia ’Minä annoin sillekin kaksi rehupaalia’. Yleiskielen vokaaliyhtymissä ea, eä, oa ja öä ensimmäiset vokaalit suppenevat: M’oon ylypiä. E-vartaloisten verbien yksikön 3. Se kaksfooninkinen taloo on korkia. M’oomma lähärös kalahan. Me mennähän (menhän) uimahan . Ne ovat tehneet kuntaliitoksen niitä edellä mainittujen kuntien kanssa 2000ja 2010-luvuilla. Konsonanttien välinen välivokaali, eli niin sanottu ?vaa-vokaali kuten savolaismurteissa: On komia ilima (ilama). I-loppuinen diftongi on oiennut: taloo, punaanen ’taloa, punainen’. persoonan pääte labiaalistuu kuten savossa, kaakkoismurteissa ja karjalan kielessä: Jussi tuloo nyk kotua. Suluissa olevat kunnat ovat kuuluneet myös Etelä-Pohjanmaan murrealueeseen. Murrealue sijoittuu pääosin Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, mutta ulottuu myös Pohjanmaan maakunnan alueelle ja Karviaan Satakunnassa.
Siili elää metsässä nimettömäksi jääneen kaupungin laitamilla. Paneudutaan myös karjalan kieleen, joka on yksi lähisukukielistämme. Orvokki Aution Pesärikko -trilogia on vahva ja oivaltava eteläpohjalaisen luonteen ja elämäntavan kuvaus. Kirja koostuu humoristisista strippisarjakuvista, joissa ärhäkkä siili kohtaa arjen pieniä ja suuria haasteita. Vapaus on ollut eteläpohjalaisille tärkeä arvo. O.) Ikola , kirjailijanimeltään Vaasan Jaakkoo oli Vaasa-lehden päätoimittajaja, kansanedustaja ja kirjailija, joka tuli tunnetuksi eteläpohjalaisella murteella kirjoitetuista pakinoista. Hän on kirjoittanut runojen lisäksi oppikirjoja, tietokirjoja, näytelmiä, laulun sanoja, lehtijuttuja ja kolumneja. Hyvä elämä -lehdessä käydään tänä vuonna läpi sekä suomen kielen historiaa tuhansien vuosien takaisesta ajasta näihin päiviin että suomen kielen murteita ja niiden eroavaisuuksia. Kirjailijat ovat tuoneet esiin alueen ainutlaatuisen luonteen ja ihmisten elämää monipuolisesti. Se kuuluu uralilaisen kielikunnan kielikunnan ikivanhaan perintösanastoon. H H yvä yvä EE lämä lämä 57 Kielestä kiinni Mää, mä, mnää, miä, mie ... l Suomen kielen kehitys Hyvä elämä numero 1/25 l Suomen murteiden pääjako HE 2/25 l Lounaismurteet ja lounaiset välimurteet HE 3/25 l Hämäläismurteet HE 4/25 l Etelä-Pohjanmaan murteet HE 5/25 l Keskija PohjoisPohjanmaan murteet sekä Peräpohjan murteet HE 6/25 l Savolaismurteet HE 7/25 l Kaakkoismurteet ja Karjalan kieli HE 8/25. ryhmään kuuluva Ähtäri, sekä maakunnan koillisosassa sijaitseva Järviseudun alue eli ”savolaiskiila”, jossa puhutaan omaleimaista savolaismurretta, jossa on pohjalaisia vaikutteita. Häjyistä kerrottiin tarinoita, ja ilmiön vaikutus on näkynyt esimerkiksi eteläpohjalaisissa kansanlauluissa, kansannäytelmässä Pohjalaisia ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvissa elokuvissa. Etelä-Pohjanmaa on synnyttänyt monia merkittäviä kirjailijoita. Pehemoonen puoli” on Milla Paloniemen sarjakuvateos. Alavudelta syntyisin oleva lehtori Arto Juurakko on tunnettu eteläpohjalaisella murteella kirjoittamistaan runoista. Jaakko Oskari (J. Laulun sanoissa näkyvät monet Etelä-Pohjanmaan murteelle tyypilliset piirteet. Mutta mistä minä sitten on tullut. H HEE Lähteet: Kotimaisten kielten keskus: kotus.fi, Mantila, Harri ja Leiviskä Matti, Virittäjä: Onko Etelä-Pohjanmaan murteessa rautakautisia jälkiä?, visitseinajoki.fi, Wikipedia ”Kiroileva siili. Isontalon Antti ja Rannanjärvi on suomalainen kansanlaulu, jossa kerrotaan kolmesta häjystä Antti Isotalosta, Antti Rannanjärvestä ja Jaakko Pukkilasta sekä Kauhavan nimismiehestä Adolf Hägglundista ja tämän vaimosta. KIRJALLISUUTTA MURTEELLA Etelä-Pohjanmaan murteellakin ovat kirjoittaneet useat kirjailijat. Kiroilevan siilin rakkauden kohde on Tyttösiili. Eteläpohjalaislähtöisiä kirjailijoita ovat muun muassa Antti Tuuri, Hannu Mäkelä ja Elina Karjalainen . Vaikka suomen murteet ovat maailman muuttuessa tasaantuneet, ne ovat edelleen elinvoimaisia. Myös 1800-luvun puukkojunkkari-ilmiö on jättänyt jälkensä mielikuvaan Etelä-Pohjanmaasta. kaikki minä-sanamme variantteja. Silkoisen julkisivun säilyttäminen kyläyhteisön silmissä koskee niin ihmistä kuin perheyhteisöä. Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemen Kiroileva siili on juuriltaan pohojalaanen, ja se puhuu Etelä-Pohjanmaan murretta. Kiroileva siili on tarinan ärhäkkä ja rääväsuinen päähenkilö, joka kiroilee runsaasti, mutta piikkipehkon alla on kuitenkin myös pehmeä puoli. Siihen liitetään nuijasota ja sitä johtaneen eteläpohjalaisen Jaakko Ilkan muisto, josta on tehty muistomerkkejä, näytelmä, ooppera ja kirjallisuutta. Kirjallisuudessa korostuu usein vahva yhteys kotiseutuun, perinteisiin ja maaseutuun. VAHVA YHTEYS PERINTEISIIN Eteläpohjalaiseen heimoidentiteettiin liitettyjä ominaisuuksia ovat olleet muun muassa itsenäisyys, kotiseuturakkaus, oikeudenmukaisuus, perinteiden kunnioitus, yhteisöllisyys, yrittelijäisyys, kilpailuhenkisyys ja rohkeus. Hillitte ittes ja Mitä ihmisekki sanoo toistuvat elävää murretta pulppuavissa repliikeissä
Diplomi-insinööri Jose Maria Perez-Maciasin biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirjaMethods for Snoring and Heart Pulse Detection Using Unobtrusive Mattress Sensorz tarkastettiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 4.6.2025. ”Nämä edistysaskeleet voivat parantaa merkittävästi kansanterveyttä. H HEE Patjan alle sijoitettu anturi tunnistaa kuorsauksen, lisääntyneen hengitysvastuksen ja sykkeen. Jose Maria Perez-Maciasin väitöstutkimus vastaa tähän haasteeseen unenaikaisten hengityshäiriöiden havaitsemisessa. Tutkimuksessaan hän selvitti, kuinka EMFiT-anturia eli patjan alle asetettavaa ohutta, joustavaa filmityyppistä polymeeria voidaan käyttää kuorsauksen, hengityksen epäsäännöllisyyksien ja sydämen toiminnan seuraamiseen ei-kajoavasti. Menetelmien avulla pystyttiin eristämään kuorsauskuviot ja havaitsemaan lisääntyneen hengitysvastuksen aiheuttamat piikit, jotka liittyvät pitkittyneeseen osittaiseen obstruktioon. SEURANTAA KOTONA Perez-Macias ehdottaa lisäksi asennosta riippumatonta menetelmää sydämen pulssisignaalin mittaamiseen, joka arvioi sykkeen luotettavasti nukkujan asennosta riippumatta. Espanjasta kotoisin oleva Jose Maria Perez-Macias suoritti tutkimuksensa Tampereen yliopistossa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS). Diplomi-insinööri Jose Maria PerezMacias selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka patjan alle asetettavaa EMFiTanturia voidaan käyttää kuorsauksen, hengityksen epäsäännöllisyyksien ja sydämen toiminnan seuraamiseen. Nämä anturit mahdollistavat unen jatkuvan seurannan, hälyttävät käyttäjiä heidän tilastaan ja kannustavat heitä hakeutumaan lääkärin arvioon. Kotona toteutettu patjaseuranta mahdollistaa alustavan hengityshäiriöseulonnan ja voi siten vähentää myös diagnoosiviiveitä. Tutkimus tukee ei-kajoavan terveysseurannan kasvavaa trendiä ja luo perustan unilääketieteen tuleville innovaatioille”, Maciaz-Perez sanoo. Arvioiden mukaan suurin osa sairastuneista jää diagnosoimatta, koska he eivät täytä perinteisiä diagnostisia kriteereitä tai hakeudu lääketieteelliseen arviointiin. Lisäksi sen avulla on mahdollista seurata hoidon vaikutusta ja näin parantaa hoitotuloksia. Tutkimuksessaan Perez-Macias kehitti uusia signaalinkäsittelyn ja koneoppimisen menetelmiä EMFiT-antureiden tuottaman datan analysointiin. Nämä menetelmät parantavat unihäiriöiden havaitsemisen tarkkuutta. 58 H H yvä yvä EE lämä lämä Patja-anturi auttaa unihäiriöiden tunnistamisessa U nihäiriöt, kuten obstruktiivinen uniapnea ja pitkittynyt osittainen obstruktio, vaikuttavat miljooniin ihmisiin maailmanlaajuisesti ja aiheuttavat vakavia terveysongelmia, kuten sydänsairauksia ja diabetesta. Innovaatio auttaa parantamaan unihäiriöiden diagnosoinnin saavutettavuutta ja mukavuutta. Kuva: Mirja Tenhunen ’’Tutkimus tukee ei-kajoavan terveysseurannan kasvavaa trendiä ja luo perustan unilääketieteen tuleville innovaatioille.’’ V Ä I T Ö S T U T K I M U S
”Hiukset ja kynnet ovat vahvistuneet ja ihon väri on tasaantunut. Osta Hehku Biotiini 10 000 µg: -merkitty lääkinnällinen laite* Voittajakaksikko Nivelille ”Hiukseni ovat selvästi vahvistuneet. ”Kynnet on selkeästi vahvistuneet tuotteen käytön myötä, joten toimii!” Niina P. www.terveyskaista.fi tai seuraavilta jälleenmyyjiltä: sekä muista terveyskaupoista ja verkkokaupoista. Hyvä tuote.” Marja J. Hehku Biotiini ollut käytössä yli puoli vuotta.” 98 % käyttäjistä suosittelee täysin pistein Biotiini, sinkki ja seleeni edistävät hiusten pysymistä normaaleina 98 % suosittelee täysin pistein. ”1kk Hehku Biotiinin käytön jälkeen hiusten lähteminen loppui ja 3kk käytön jälkeen parturini vahvisti että hiukset olivat vahvistuneet entiselleen.” Harri M. Se sisältää biotiinin lisäksi sinkkiä, metioniinia, seleeniä ja kuparia. Hehku Biotiini 10 000 µg teho perustuu sen monipuoliseen ja vahvaan koostumukseen. www.terveyskaista.fi Ravintolisä Lukuisat tyytyväiset käyttäjät kertovat saaneensa merkittävää apua hiusten, ihon ja kynsiensä hyvinvoinnille kotimaisen Hehku Biotiinin avulla
Viimeisen viiden vuoden aikana lihavuuden ja painonhallinnan lääkkeitä ostaneiden määrä on jopa yli 11-kertaistunut. 60 H H yvä yvä EE lämä lämä L ihavuuden ja painonhallinnan lääkkeet ovat vakiintumassa käyttöön, ja entistä tehokkaampia lääkkeitä on kehitteillä. Uusina lääkevalmisteina 2024 käyttöön tulleiden tirtsepatidin sekä fentermiinin ja topiramaatinyhdistelmävalmisteen käyttäjämäärät jäivät vielä vähäisiksi. ”Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on 15 kiloa ylipainoa. Hoidon vaikuttavuudesta tosielämässä tiedetään vielä vähän. Lihavuuden ja painonhallinnan lääkkeitä osti Suomessa yhteensä yli 75 000 henkilöä vuonna 2024. Käyttäjämäärä kasvoi viidenneksen edellisvuoteen verrattuna. Lihavuuslääkkeiden käyttäjien runsas kasvu kertoo Pajusen mukaan valtavasta lihavuuden hoidon tarpeesta. Orlistaatti tehostaa painonpudotusta yhdessä vähärasvaisen ruokavalion kanssa. Kaaviolähde: Kela Lihavuuteen tai painonhallintaan käytettäviä lääkkeitä ostaneiden henkilöiden määrä lääkeaineittain vuosina 2018-2024. Suosituin lääke on semaglutidi. Ennemminkin kuin lääkekäytöstä pitäisi puhua lihavuuden hoidosta kokonaisuutena. (Mysimba). Suurin osa käyttää lääkkeitä omakustanteisesti”, sanoo Kelan asiantuntijalääkäri, dosentti Piia Pajunen . Pohtia valtakunnan tasolla, kuinka oikeanlainen hoito kohdentuisi oikeille ihmisille.” Yli 75 000 ihmistä käytti lihavuuslääkettä Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvoi voimakkaasti vuonna 2024 – suurin osa hoidosta on omakustanteista. Pitäisi keskittyä sekä ennaltaehkäisyyn että hoitoon niiden osalta, jotka hoitoa tarvitsevat. Elämme ympäristössä, joka monella eri tavalla ruokkii lihavuutta, ja toiset meistä ovat biologisesti alttiimpia lihomaan kuin toiset.” ”Tämä on suuri asia, josta yhteiskunnassa olisi syytä pohtia. Ilman semaglutidilääkkeiden saatavuushäiriöitä puhuttaisiin vielä suuremmista luvuista ”70 prosenttia käyttäjistä on naisia ja käyttö painottuu 45-65-vuotiaisiin. Orlistaattia on saatavilla sekä ilman reseptiä (Orlistat Sandoz, 60 mg) että reseptillä (Xenical, 120 mg). Orlistaatti toimii estämällä rasvojen imeytymistä ruoansulatuskanavassa. Toistaiseksi käytetyimmät lääkkeet eivät ole sairausvakuutuksesta korvattavia pelkkään lihavuuden hoitoon, mikä hillitsee käytön kasvua
Kelan tilastojen mukaan liraglutidin käyttäjämäärä kääntyi laskuun vuonna 2023. Valtaosa semaglutidin käyttäjistä ostaa sitä omalla kustannuksella, koska siitä ei tällä hetkellä saa lääkekorvauksia pelkkään lihavuuden hoitoon. ”Kaikkeen lihavuuslääkehoitoon liittyy oleellisesti elintapahoito. Lääkkeiden hinta vaihtelee noin sadasta eurosta neljäänsataan euroon kuukaudessa. Lihavuuslääkkeenä eniten käytetty lääkeaine on biologinen lääke, semaglutidi. Kliinisissä tutkimuksissa olosuhteet ja lääkkeiden käyttö ovat tarkkaan säädeltyjä, ja ne voivat erota tosielämästä. ”Hinta luultavasti rajaa käyttöä tällä hetkellä. ”Tiedämme lääkkeiden myyntilupaa varten tehdyistä tutkimuksista, että näin käy, mutta varsinaisia tosielämän seurantatietoja meillä ei vielä ole”, sanoo Piia Pajunen. Se toimii jäljittelemällä suolistohormonin GLP-1:n vaikutuksia, mikä auttaa alentamaan verensokeria ja vähentämään ruokahalua. ”Meillä ei tosiasiassa ole tutkimustai seurantatietoa siitä, miten lihavuuslääkkeiden käyttö toteutuu tosielämässä tai mitä hoidolla väestötasolla saavutetaan. Uusina lääkevalmisteina 2024 käyttöön tulleiden tirtsepatidin sekä fentermiinin ja topiramaatin-yhdistelmävalmisteen käyttäjämäärät jäivät vielä vähäisiksi. H H yvä yvä EE lämä lämä 61 Kaikilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia, mikään lääke ei ole täysin haitaton. Semaglutidin käyttö kasvaa voimakkaasti. Lihavuuslääkkeiden käyttäjien suuri määrä kertoo Kelan asiantuntijalääkärin Piia Pajusen mukaan valtavasta lihavuuden hoidon tarpeesta. Lihavuuslääkkeiden käyttöön vaaditaan aina lääkärin resepti, vaikka lääkkeensä maksaakin itse. Jos käyttäjä saa tietyin ehdoin lääkekorvausta, sen osuus on 40 prosenttia. Lähes 60 000 henkilöä osti vuonna 2024 jotain semaglutidia sisältävää lääkevalmistetta ilman, että heillä oli lääkekorvausoikeus tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Naltreksonin ja bupropionin yhdistelmävalmisteen käyttö puolestaan kasvoi hieman vuonna 2024. Aina lääkkeitä käyttäessä on hyvä muistaa, että kannattaa miettiä käytön hyötyja haitta-suhde. Suomen markkinoilla on kuusi lihavuuslääkettä, joista kolme on suolistohormonipohjaista ja kolme vaikuttaa suoraan aivojen kautta. Lääkkeiden käyttöön on syytä suhtautua aina kunnioittaen”, Piia Pajunen sanoo. ”Suolistohormonipohjaiset lääkkeet ovat yleensä varsin hyvin siedettyjä. Niihin liittyy suolistoireita, kuten pahoinvointiin liittyviä pulmia, joiden vuoksi osa käyttäjistä joutuu lopettamaan lääkkeen käytön. Suoraan aivoihin vaikuttavissa lääkkeissä on erilaisia, laajempiakin haittaprofiileja. Esimerkiksi vastikään Suomen markkinoille tulleen Wegovy-lihavuuslääkkeen kuukausiannos suositellulla ylläpitoannoksella maksoi toukokuussa 2025 lähes 300 euroa. (Mysimba). BIOLOGISTA SÄÄTELYÄ Uusimmat ja suosituimmat lääkkeet ovat suolistohormonien toimintaa matkivia lääkkeitä. Käyttäjiä oli vuonna 2024 neljänneksen enemmän kuin vuonna 2023. Tarvitsemme kipeästi Suomesta tällaista tutkimustietoa päätöksenteon tueksi”, sanoo Piia Pajunen. HYVIN SIEDETTYJÄ Jos lihavuuslääkkeitä käytetään, tiedetään, että lääkkeiden käytön tulisi olla pitkäaikaista. Nämä ovat kalliita lääkkeitä, joita kaikilla ei ole itse varaa maksaa”, sanoo Kelan erikoistutkija Heini Kari. Kun lääkkeen käytön lopettaa, lähtee paino yleensä nousemaan, koska nälän tunnetta säätelevä mekanismi poistuu. Laihdutuslääke ei ole ihmelääke, vaan koska se vaikuttaa nälän säätelyyn ja syöt vähemmän, jolloin elintapojen osuus on keskeinen.” Kaikilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia, mikään lääke ei ole täysin haitaton. Lääkkeistä kaksi on korvauksen piirissä, suosituimmat eivät ole. Myös sen vaikuttava aine on semaglutidi. Sen tulisi olla systemaattista ja sitä voidaan tukea muun muassa digiavusteisesti. PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET EPÄSELVIÄ Suuri osa lihavuuslääkkeiden tehosta kertovasta tutkimustiedosta on peräisin lääkeyhtiöiden tekemistä kliinisistä tutkimuksista, joita vaaditaan myyntiluvan saamiseksi. Suomessa semaglutidia on saatavilla valmisteina Ozempic, Rybelsus ja Wegovy. Rajoitetusti korvattavia suolistohormonipohjaista liraglutidia (Saxenda) ja aivojen kautta vaikuttavaa naltreksoni-bupropioni-yhdistelmää (Mysimba) käytetään molempia selvästi vähemmän kuin omakustanteisesti hankittua semaglutidia
Kaikissa painonpudotusinterventioissa lihasmassan säilyttäminen liittämällä liikunta laihduttamiseen, etenkin lihasvoimaharjoittelu sekä huomioimalla hyvänlaatuisten proteiinien saanti ruokavaliossa.” UUSIA LÄÄKKEITÄ TULOSSA Tulevaisuudessa lihavuuslääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavat muun muassa päätökset niiden korvattavuudesta. Lääkkeiden käyttö saattaa siis laajentua myös näiden sairauksien hoitoon. IÄKKÄILLÄ EI OLE TUTKITTU Lihavuuslääkkeitä ei ole tutkittu iäkkäiden ryhmässä. Kaikki lääkkeet eivät toimi kaikilla ja mikä toimii tai ei toimi, tiedetään vain kokeilemalla. Tämä koskee kaikkea laihdutusta.” Ozembic on semaglutidia sisältävä alun perin diabeteksen hoitoon kehitetty lääke, joka tunnetaan yleisesti lihavuuslääkkeenä. Toisaalta kustannuksiin vaikuttavat myös uusien lääkkeiden patenttien umpeutuminen sekä entistä tehokkaampien ja kalliimpien lääkkeiden tulo markkinoille. Sinänsä ei ole väliä millä ”menetelmällä” laihtuu”, toteaa asiantuntijalääkäri Piia Pajunen. Mutta myös lihavuuden hoitamatta jättäminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja terveyshaittoja”, toteaa Heini Kari. Entistä tehokkaampia, seuraavan polven lihavuuslääkkeitä odotetaan pian markkinoille. ”Tiedetään, että yksilötasolla ja tutkimusolosuhteiden ulkopuolella laihtumistulos vaihtelee paljon. Uusien lääkkeiden hinnat pysyvät todennäköisesti kalliina vielä pitkään. Erityinen pulma on lihasvoiman heikkeneminen, mikä iäkkäillä lisää toimintakyvyn heikkenemisen ja kaatumisen riskiä. ”Aina kun laihdutetaan, menetetään myös lihasmassaa. Maailmalla on kehitteillä yli 100 uutta lihavuuslääkeaihiota. Lihavuuslääke auttaa erinomaisesti osaa potilaista, joskin yksilölliset erot muun muassa lääkevasteissa ovat merkittäviä.” Useilla lihavuuslääkkeillä on todettu hyödyllisiä vaikutuksia myös muihin kansansairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydänja verisuonitauteihin sekä munuaissairauksiin. ”Etenkin vanhimmassa, 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä terveydenhuollon ammattilaisten tulee tapauskohtaisesti arvioida laihdutuksen tarve, hyödyt ja haitat ja ottaa huomioon lihaskadon ja luumassan vähenemisen ehkäisy sekä laihdutuksen mahdollinen vaikutus kokonaisterveyteen. 62 H H yvä yvä EE lämä lämä Julkisuudessa esillä ollutta, venähtänyttä Ozembic-naamaa, Piia Pajunen kommentoi toteamalla, ”kun rasvaa ja osin myös lihasmassaa poistuu nopean laihtumisen myötä, alkaa iho roikkua. –ma-a HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS helao.fi • Runeberginkatu 22–24 • toimisto@helao.fi Senioreille Asahi Bändikurssi Koruja helmistä Meikkikurssi Teatteri 63+ TRE® Uutuuksia Kalligrafia Runomatka Teetä ja japania Viljahimmeli 1 000+ kurssia Ota aikaa itsellesi. ”Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvaa hurjaa vauhtia, ja se voi tulevaisuudessa tulla kalliiksi yhteiskunnalle. Erityisen haastava tilanne on sarkopeeninen lihavuus, jolla tarkoittaa lihaskatoa lihavalla henkilöllä
VAIKEAA OSOITTAA Vaikka pysyvän siirtymisen ylipainosta terveeseen painoon myös elintapamuutoksin olettaisi olevan terveydelle hyödyllistä, tätä on ollut vaikeaa osoittaa satunnaistetuissa tutkimuksissa muiden sairauksien kuin diabeteksen osalta. Laihtumisen pysyvyys on edellytys hyötyjen saavuttamiselle. Laihtuneen ryhmän kuolemanvaara seurannan aikana oli 16 prosenttia (luottamusväli 7-24 %) pienempi kuin vertailuryhmässä. Tässä aineistossa laihtuneen ryhmän riski oli 57 prosenttia (luottamusväli 34-71 %) pienempi. Tämä on erityisen tärkeää nykyään, kun yhä useammat ihmiset ovat ylipainoisia verrattuna aikaan, jolloin tutkimusaineistojamme alettiin kerätä 35 vuotta sitten.” Uudet tutkimustulokset osoittavat, että pysyvä kohtuullinen laihtuminen elintapamuutoksilla on mahdollista ja tuottaa merkittäviä pitkäaikaisia terveyshyötyjä. T U T K I M U S S E L V I T T I. Helsingin johtajatutkimuksessa alkuvaihe ajoittui vuosiin 1964-1973 ja osallistujia seurattiin kokonaiskuolleisuuden osalta keskimäärin 35 vuoden ajan. Pysyvä kohtuullinen laihtuminen elintapamuutoksilla on mahdollista ja tuottaa merkittäviä pitkäaikaisia terveyshyötyjä. 25) normaaliksi (<25), lihominen eli BMI:n muutos normaalista (<25) ylipainoiseksi ( . Painoindeksin muutos alkumittausten jälkeisten 6-10 vuoden aikana jaettiin neljään ryhmään: pysyvä terve paino (painoindeksi <25), laihtuminen eli BMI:n muutos ylipainosta ( . ”Toivon, että tutkimustulokset valavat ihmisten uskoa siihen, että he voivat elintapojaan muuttamalla saada merkittäviä terveyshyötyjä ja jopa enemmän elinvuosia. Tulokset toistuivat suomalaisessa Kunta-alan seurantatutkimuksessa, jonka alkuvaihe oli vuonna 2000 ja seuranta keskimäärin 12,2 vuotta. H H yvä yvä EE lämä lämä 63 Keski-ikäisenä laihduttavalle pidempi ja terveempi elämä H yötyihin kuului paitsi diabeteksen myös muiden kroonisten sairauksien ja kuolemanvaaran väheneminen 12-35 vuoden seurannan aikana. RISKIT LASKIVAT SELVÄSTI Whitehall-tutkimuksen alkuvaihe oli vuosina 1985-1988 ja seuranta kesti keskimäärin 22,8 vuotta. Laihtumisen pysyvyys on kuitenkin edellytys näiden hyötyjen saavuttamiselle. Jatkoseurannan aikana ryhmät pysyivät varsin johdonmukaisesti keski-iässä kehittyneillä painourillaan. Tutkimus vahvistaa sen, että terveyden kannalta olisi parasta, että painoindeksi (BMI) säilyisi koko eliniän alle 25:ssä. ”Elintavoilla toteutetun painonhallinnan hyödyistä puhutaan paljon, vaikka diabeteksen välttämistä lukuun ottamatta tutkimuksissa on ollut yllättävän vaikeaa osoittaa muita terveyshyötyjä”, toteaa Suomessa tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston professori emeritus Timo Strandberg . Tulokset perustuivat kolmeen laajaan aineistoon: brittiläiseen Whitehall-tutkimukseen (n = 4 118, miehiä ja naisia), Helsingin Johtajatutkimukseen (n = 2 335, miehiä) ja Kunta-alan seurantatutkimukseen (n = 16 969, miehiä ja naisia), joissa painon vähentäminen ajoittui 30-50 vuoden ikään. 25, vertailuryhmä). 25) tai pysyvä ylipaino ( . Laihtuneessa ryhmässä kroonisten sairauksien riski oli 48 prosenttia pienempi jatkuvasti ylipainoisiin verrattuna (luottamusväli 22-65 %), vaikka analyyseissä ei huomioitu diabetesta. H HEE Keskimäärin 6,5 prosentin pysyvä painon vähentäminen ilman kirurgiaa tai lihavuuslääkkeitä toi merkittäviä terveyshyötyjä varhaiskeskiikäisille ylipainoisille miehille ja naisille. Rekistereistä varmistettujen päätetapahtumien riski vakioitiin alkumittausten riskitekijöillä kuten tupakoinnilla, verenpaineella ja kolesterolipitoisuudella
Uusimpien tutkimusten valossa uni on enemmän kuin lepo: Se on terveyttä ylläpitävä tila, jota voi tietoisesti tukea. valon määrää silmistä ja ohjaa melatoniinin tuotantoa käpyrauhasessa: Ilta ja Pimeys lisäävät melatoniinia ja unipainetta, aamun valo taas estää sen erityksen sekä käynnistää vireyttä lisäävän hormonitoiminnan. Vuorokausirytmi vaikuttaa kortisolin, kehonlämmön ja aineenvaihdunnan vaihteluihin, jotka tukevat luonnollista nukahtamista ja heräämistä. Tämä tekee yöpaastosta erinomaisen luonnollisen tavan tukea sekä palautumista että aivosolujen ja. Yöksi elimistö valmistautuu paastotilaan monin tavoin. Päivän valinnat – aina aamun virkistävästä valosta illan hämärtyvään levollisuuteen – vaikuttavat siihen, nukahdammeko helposti ja palaudummeko tarpeeksi. Yhdessä säännöllisen rytmin ja hyvän unen kanssa se voi merkittävästi vahvistaa mitokondrioiden laatua, suoliston mikrobiomia ja koko kehon elinvoimaa. Vuorokausirytmi eli sirkadiaaninen rytmi toimii unen keskeisenä biokemiallisena säätelijänä ohjaamalla kehon sisäistä kelloa, joka säätelee univalverytmiä hormonien ja hermovälittäjäaineiden avulla. Yöpaasto antaa elimistölle tilaa korjata, puhdistaa ja säädellä itseään. UNENAIKAISET UUDISTAJAT Mitokondriot ovat solujen energiakeskuksia, jotka eivät vain tuota energiaa vaan myös säätelevät solujen uusiutumista, puolustuskykyä ja hermoston toimintaa. Luonnollinen yöaikainen paasto – eli 12–16 tunnin syömättömyys illasta aamuun – tukee mitokondrioiden toimintaa monin tavoin. Melatoniini tukee tätä prosessia paitsi unihormonina myös tehokkaana mitokondriosuojana. Tämä on oleellista unen ajoittumisen ja laadun kannalta. Yöllä mitokondriot osallistuvat vaurioituneiden solujen puhdistamiseen, hapetusstressin vähentämiseen ja uusien mitokondrioiden tuotantoon. Unen kokonaisvaltainen prosessi auttaa meitä palautumaan päivän rasituksista ja korjaavat toiminnot aktivoituvat yön aikana. Keho varmistaa esimerkiksi ruokahaluun osallistuvien hormonien toimintaa optimaalisiksi säätelemällä greliinin (nälkähormonin) ja leptiinin (kylläisyyshormonin) sekä insuliinin toimintaa niin, että verensokeri pysyy tasaisena koko yön eikä nälkä herätä yöllä. Se ei ole pelkkää passiivista lepotilaa, vaan aktiivista säätelyä, jossa monet mekanismit, hermosto, hormonit, immuunijärjestelmä, suoliston mikrobit sekä aivojen puhdistusmekanismit toimivat myös yön aikana. Tämä edistää solujen uusiutumista, vähentää hapetusstressiä ja parantaa aineenvaihdunnan joustavuutta. Paaston aikana aktivoituvat korjausmekanismit kuten mitofagia (vaurioituneiden mitokondrioiden poistaminen) ja mitokondrioiden biogeneesi (uusien tuotanto). Päivisin ne keskittyvät energian tuotantoon, kun taas yöllä – erityisesti syvän unen aikana ne siirtyvät korjausja huoltotilaan. Viime vuosina on ymmärretty unen monikerroksinen luonne. Aivojen suprakiasmaattinen tumake vastaanottaa Mitä kehossa todella tapahtuu ennen unta. Tutkimukset osoittavat, että mitokondriot reagoivat myös vuorokausirytmiin: väärään aikaan syöminen, Kun keho kokee olonsa turvalliseksi ja tasapainoiseksi, uni tulee luontaisesti – ei pakottamalla, vaan sallimalla. 64 H H yvä yvä EE lämä lämä U ni ei ole vain yksittäinen tila, vaan tarkoin säädelty fysiologinen kokonaisuus, johon elimistö valmistautuu useita tunteja ennen nukahtamista. valvominen tai valosaaste voivat häiritä niiden toimintaa ja heikentää palautumista
H HEE. Kun keho kokee olonsa turvalliseksi ja tasapainoiseksi, uni tulee luontaisesti – ei pakottamalla, vaan sallimalla. Mikrobiomi vaikuttaa mielialaan, stressivasteeseen ja uneen – ja siihen vaikuttavat puolestaan ruokavalio, liikunta, luontoympäristö ja päivittäinen rytmi. lihasten uudistumista – ja samalla parantaa unen laatua sekä vireystilaa. Erityisesti vagushermo on tärkeä sillanrakentaja kehon ja mielen välillä. SUOLISTO TUKEE UNEEN PÄÄSYÄ Hyvinvoiva mikrobiomi – suoliston monimuotoinen ja tasapainoinen bakteerikanta – tukee aivojen ja hermoston toimintaa, vähentää stressiä ja tasapainottaa vuorokausirytmiä. Tämä voi estää kehoa pääsemästä levolliseen tilaan. H H yvä yvä EE lämä lämä 65 Uusi verkkopohjainen hyvinvointipajasarja alkaa nyt! www.uniopisto.fi Ippa Gluth on Suomen Unitutkimusseuran sertifioitu uniohjaaja ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon perehtynyt anestesiasairaanhoitaja. Stressi, kiire ja jatkuva kuormitus aktivoivat sympaattista hermostoa, jolloin keho ei tunnista tilannetta turvalliseksi levätä. Näin ne voivat vähentää ylivireyttä, helpottaa nukahtamista ja lisätä syvän unen määrää. Faskia on koko kehoa läpäisevä verkosto, joka reagoi stressiin, liikkumattomuuteen ja kuormitukseen keräämällä jännityksiä. LIIKE SÄÄTELEE UNTA Erityisesti faskiaan eli kehon sidekudosverkostoon kohdistuva liike voi tukea hermoston rauhoittumista ja unen syvenemistä. Unen säätelyyn osallistuvat välittäjäaineet, kuten serotoniini ja melatoniini, syntyvät ravintoaineista kuten tryptofaanista, magnesiumista ja B6-vitamiinista. Hyvä uni ei ala siis vasta illalla – se alkaa aamun valosta, päivän liikkeestä ja levollisesta läsnäolosta sekä puhtaasta monipuolisesta ravinnosta. Tästä syystä suolistoterveys on tärkeä osa uneen pääsemistä ja palautumista. Uniopiston rauhalliset lempeät faskialiikkeet – kuten hitaat, rytmikkäät rullaukset tai lempeät venytykset – aktivoivat vagushermoa, joka säätelee parasympaattista hermostoa eli kehon lepotilaa. Suoliston ja aivojen välinen yhteys on kaksisuuntainen: kehon stressitila vaikuttaa suolistoon ja suoliston tila vaikuttaa mieleen. Parasympaattisen hermoston aktivoiminen iltarutiinien, hengitysharjoitusten ja luonnossa oleskelun tai vaikka puistossa kävelyn avulla, auttaa kehoa rauhoittumaan ja siirtymään uneen. hyaluronihaposta). Luonto tukee unta monin tavoin: valo tahdistaa vuorokausirytmiä, metsä ja puistot sekä miellyttävät venyttelyt rauhoittavat hermostoa ja monimuotoinen ympäristö rikastuttaa suoliston mikrobistoa. Se syntyy, kun koko elimistö kuten hermosto, mikrobiomi ja mieli ovat samassa rytmissä. Faskia ei ole pelkkä passiivinen kalvo, vaan aktiivinen osa kehon biomekaniikkaa ja hermostollista säätelyä. Sen aktivointiin löytyy useita hyviä tapoja – esimerkiksi rauhallisella hengityksellä sekä Uniopiston unta tukevalla pehmeällä faskialiikesarjalla, jotka kertovat keholle: nyt on aika levätä. Kun mieli käy ylikierroksilla, palaa luontoon – keho kyllä kiittää yöllä. Jokainen pieni valinta päivän aikana – valo, liike, ravinto, lepo – on viesti keholle. Ylivirittynyt hermosto on yksi yleisimmistä syistä vaikeuksiin nukahtaa tai pysyä unessa. Näiden tuotantoon osallistuu suoliston mikrobiomi, joka ei ole vain ruoansulatuksen kannalta tärkeä, vaan myös osa hermoston ja aivojen säätelyjärjestelmää. Kun nämä viestit ovat selkeitä ja säännöllisiä, keho löytää tiensä uneen yhä helpommin. Se koostuu pääasiassa kollageenista, elastiinista ja soluväliaineesta (mm. Faskia on sidekudoksinen kalvo, joka ympäröi lihaksia, luita, hermoja, verisuonia ja elimiä muodostaen kolmiulotteisen jatkuvan verkoston koko kehon läpi. Uni ei ole irrallinen ilmiö, vaan koko päivän ja kehon tilan yhteistulos. Erityisesti altistuminen luonnon mikrobeille, kuitupitoinen kasvisravinto ja monimuotoinen elämäntapa voivat tukea mikrobiomia ja näin myös unen laatua
Kanttarellimättäitä löytyy aina kesäkuusta syyskuun loppuun asti. Keltavahvero eli kantarelli tulee yleensä pian näiden perässä. Yleisesti sienissä on monipuolinen aminohappokoostumus. KUITUA JA AMINOHAPPOJA Suurin osa sienistä, 50-90 prosenttia, on vettä. Kuivattuna muuttuu sitkeäksi. Teksti: Terhi Niinimäki K esät vaihtelevat paljon, ja sää ratkaisee, milloin sienisatoa tulee. Ruokasieniä voi kuitenkin hyvänä vuonna löytää kaikenlaisista metsistä. Energiaa ja rasvaa niissä on vähän. Sen kasvukausi jatkuu pitkälle syksyyn, jopa pakkasiin saakka. ’’Kerätään vain puhtailta paikoilta, vähintään 50 askelta teistä, asutuksesta ja tehtaista. Erityisen paljon sitä on herkkutatissa ja kantarellissa, joten niitä kannattaa mais. Säilyy muita sieniä paremmin jääkaapissa. Rauhallisemmilla alueilla riittää 25 metriä pölyävästä hiekkatiestä.’’ Kevään ensimmäinen sieni on yleensä korvasieni. Kuva: Arktiset Aromit ry taliiton johtava asiantuntija Tiina Ikonen . Keltahapero on usein ensimmäinen ja isohapero toinen satoa tuottava ruokasieni. Käyttö monin tavoin, esimerkiksi piirakoissa, keitoissa ja kastikkeissa. 66 H H yvä yvä EE lämä lämä Metsästä makua ja ravinteita Marttaliiton johtava asiantuntija Tiina Ikonen kannustaa suomalaisia sienestämään, sillä metsiin jää valtavasti terveellistä ja ilmaista ravintoa. Niitä saa kerätä jokaisen oikeuksien nojalla. ’’Tänä vuonna metsät olivat pitkään lumettomia, mikä saattaa vaikuttaa vähentävästi syksyn sienisatoon”, pohtii MartKeltavahvero eli kanttarelli viihtyy koivun kainalossa, mutta sitä tavataan myös varsin monipuolisilla maastoja metsätyypeillä, ei kuitenkaan synkissä metsissä. Sopii erityisesti pakastettavaksi. Lisäksi sienissä on vitamiineja, hivenja kivennäisaineita sekä kuitua. Jatkoa satokausi saa kesäkuun loppupuolella. Ikonen muistuttaa, että sieniä kerätessä kannattaa silti muistaa 50 askeleen sääntö. Joissakin lajeissa on enemmän proteiinia, esimerkiksi herkkutatissa 3,1 grammaa 100 grammassa. Sienissä on myös sienisokeria, joka voi osalle aiheuttaa vatsavaivoja
Suppilovahveroita kannattaa suunnata keräämään vielä ensipakkastenkin aikaan. Sateisina kesinä karvarousku työntää lakkinsa esiin jo heinäkuussa, mutta yleisimmin elo-syyskuussa. Kuva: Arktiset Aromit ry Karvarousku kasvaa yleisesti koko maassa lähinnä koivun kaverina. Kantarelli säilyy maastossa pari viikkoa, mutta esimerkiksi isohapero kasvaa nopeasti ja menee pilalle muutamassa vuorokaudessa. Suomessa kasvaa paljon myrkyllisiä sieniä, joten kannattaa kerätä vain niitä ruokasieniä, jotka todella tunnistaa. Tiina Ikonen kannustaa kokeilemaan sieniä kaikenlaisessa ruoanlaitossa. Jalan yläosassa on valkoinen verkkokuvio. Kuva: Arktiset Aromit ry Herkkutatti on tukevajalkainen. ’’Esimerkiksi tatit, haperot ja keltavahverot voi laittaa suoraan pannulle ja kypsentää sienen omassa nesteessä sekä lisätä tilkan öljyä, suolaa ja mausteita. Tunnistamaton sieni otetaan metsästä mukaan kokonaisena, myös maan alla oleva jalan tyviosa. ’’Puhelin on myös kätevä, erityisesti, jos maasto on vieraampi, jotta pysyy kartalla sijainnistaan.’’ Jos löytää hyvän sienipaikan, kannattaa siellä käydä kerran viikossa tarkistamassa satotilanne. Kuva: Arktiset Aromit ry. Näköislaji pahanmakuinen, muttei myrkyllinen sappitatti, jolla jalassa mustat verkkokuviot. ’’Kesän ensimmäiset sienet kannattaa syödä sellaisenaan pannun kautta. Runsaskuituisen sienen maitiaisneste on valkoista ja kirpeää. Ikonen korostaa, että sieni tunnistetaan aina kokonaisena, eikä vain lakin perusteella, sillä sienen jokaisessa osassa voi olla tärkeitä tuntomerkkejä. Metsästä makua ja ravinteita tella aluksi varovasti, jollei ole sieniä juurikaan ennen syönyt. Pääsääntöisesti sienet sopivat hyvin korvaamaan lihan tai kalan. Voi tehdä syksyllä toisen sadon. Runsaasti kuitua sisältävä metsien kuningas sopii hyvin kuivattavaksi, eikä vaadi esikäsittelyä. Sienet pitää käsitellä mahdollisimman pian keräämisen jälkeen, sillä ne pilaantuvat herkästi. Suppilomaisesta ulkomuodostaan nimensä saanut suppilovahvero viihtyy rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla ja kasvaa suurina ryhminä samoilla paikoilla vuodesta toiseen. ’’Kaverin kanssa tai kurssilla voi olla helpompi opetella kuin yksin.’’ Metsään Ikonen kannustaa ottamaan mukaan ilmavan korin, sieniveitsen sekä maastoon ja säähän sopivat vaatteet ja tukevat kengät. Lakki ruskean eri sävyissä. Runsaasti kuitua. Paras sieniaika on yleensä elo-syyskuussa, mutta joskus se voi ajoittua vasta lokakuulle.’’ H HEE ’’Sienestäessä muista puhtaus, jokaisen oikeudet sekä tärkeä lajintunnistus’’, korostaa Marttaliiton johtava asiantuntija Tiina Ikonen. Herkkutatti on yleisin Eteläja Keski-Suomessa. Pannulla paistetut tattisuikaleet maistuvat myös tuoreina herkullisilta. Sienet sopivat esimerkiksi kasvispihveihin ja -pulliin, wokkeihin, keittoihin ja kastikkeisiin.’’ TUNNISTA HYVIN Sienestäessä on tärkeää opetella tuntemaan sienet hyvin. H H yvä yvä EE lämä lämä 67 . Tatti voi korvata myös annoksen lihan tai kalan. Keittoihin, muhennoksiin ja kastikkeisiin
Mausta siirapilla. Lisää ohrasuurimot, vesi ja mausteet (ja kuivatut sienet). Kuivatut sienet lisätään ohrasuurimoiden kanssa yhtä aikaa pataan. Lisää kaali ja paista, kunnes suikaleet hieman pehmenevät. Voit käyttää reseptiin myös pakastettuja sieniä, tällöin sulata pakastesienet ja paista tuoreiden sienien tapaan. Kaali-sienipata Maukas pata, johon voit käyttää tuoreita, pakastettuja tai kuivattuja sieniä! Valitse sienet oman makusi mukaan. Peitä kannella ja anna hautua noin 15 minuuttia. Lisää vettä sen mukaan, kuinka mehevää tai kuivaa kaali on. 1 punasipuli 700 g keräkaalia 200 g kantarelleja tai suppilovahveroja tai 30 g kuivattuja metsäsieniä 2 rkl öljyä 2,5 dl rikottuja ohrasuurimoita 7–8 dl vettä 1 tl suolaa 1 tl meiramia 1 tl timjamia 0,5–1 tl mustapippuria noin 2 rkl siirappia 4 an no sta Hienonna sipuli ja suikaloi kaali. Kuullota sipuli isossa kattilassa tai padassa tilkassa öljyä. Jos käytät tuoreita sieniä, pilko ne, kypsennä pannulla öljyssä ja mausta ripauksella suolaa. 68 H H yvä yvä EE lämä lämä Hurmaa sieniherkuilla! Sienet sopivat hyvin korvaamaan lihan tai kalan. Resepti ja kuva: Martat. Lisää sienet ja hauduta vielä 5 minuuttia, kunnes ohrasuurimot ovat pehmeitä
oma laboratorio Salossa Suomalaisessa GutIndex®VISKE-analyysissä määritetään suolistosi hyödylliset ja ei-toivotut bakteerit, jotka liittyvät viskeraalisen rasvan kertymisen riskiin. kuitua Sienimunakas 100-150 g mietoja sieniä, esim. Oireet ja niiden syntytapa ovat samankaltaisia kuin maitosokeriin liittyvässä laktoosi-intoleranssissa. Tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa tai munakkaan täytteenä. Lisää joukkoon ruokakerma ja keitä edelleen, kunnes seos sakenee. Kuitupitoinen ruokavalio toimii ravinteena hyödyllisille bakteereille. Mikrobiston muutos tapahtuu vähitellen noin 2 kuukauden kuluessa. Vaivat alkavat 15-120 minuutin kuluttua sienten syömisestä ja häviävät 1-2 päivän kuluessa itsestään. Seurauksena ovat vatsavaivat: löysät ulosteet, vatsan turvotus ja ilmavaivat. 3.Lähetä näyte normaalipostissa laboratorioon. Sekoita hyytyvää massaa puuhaarukalla muutamia kertoja rauhallisin vedoin. Herkkusuun voitatit 3-4 dl pilkottuja voitatteja 2 kevätsipulia tai pala purjosipulia 2 rkl voita, margariinia tai öljyä 3 dl ruokakermaa suolaa valkopippuria Paista sieniä paistinpannulla muutama minuutti niin että nesteitä haihtuu. Lisää joukkoon hienonnetut sipulit ja rasva. Maista ja mausta. Lue lisää ja tilaa www.gutguide.fi GutGuide®ProDiet-bifidobakteeri + resistentti kuitutuote ohjaa mikrobistoa tasapainoon ja siten tukee painonhallintaa. Tutkimusten mukaan suolistomikrobiston tasapainolla on tärkeä merkitys elimistön energiametaboliassa ja painonhallinnassa. Ripottele pinnalle tillitai persiljasilppua. 4.Tulokset ja suositukset saat 2 viikossa. Sienissä on runsaasti myös mannitolia, joka voi aiheuttaa herkkävatsaisille samantapaisia vaivoja. Jos toistuvasti saa sieniaterian jälkeen vatsavaivoja, syynä voi olla sienisokeri. Ruoansulatusentsyymi trehalaasi hajottaa sienisokerin suolessa sellaisiin osiin, jotka pystyvät imeytymään verenkiertoon. Mausta seos ripauksella suolaa ja pippuria ja siirrä lautaselle. H H yvä yvä EE lämä lämä 69 Sienisokeri voi aiheuttaa vatsavaivoja Sienet varastoivat itseensä energiaa sienisokerina eli trehaloosina. Nosta pannu levyltä ja laita paistetut sienet munakkaan keskelle. 50 askeleen sääntö Kerää sieniä puhtailta paikoilta, vähintään 50 askelta teistä, asutuksesta ja tehtaista.. Hauduta hiljalleen noin viisi minuuttia. Mausta suolalla. GutGuide®GutIndex-mikrobistoanalyysi on helppo tilata ja toteuttaa. Hyvät suolistobakteerit auttavat painonhallinnassa. Anna kypsyä hetki kannen alla. Sienisokerista johtuvaa tilaa kutsutaan trehaloosi-intoleranssiksi. Tarjoa heti. Riko munat kulhoon, lisää neste. Osalta ihmisistä entsyymi puuttuu, jolloin sienisokeri ei imeydy, vaan kulkeutuu paksusuoleen. tatteja, haperoita tai sikurirouskuja 1-2 sipulia 1-2 rkl öljyä ripaus suolaa ja valkopippuria 3 kananmunaa 0,5 dl vettä tai kermaa ripaus suolaa 1-2 rkl öljyä Pinnalle: tillitai persiljasilppua Pilko sienet ja sipulit, kuullota ne öljyssä ja anna enimmän nesteen haihtua pois. Lähde: Terveyskirjasto Hurmaa sieniherkuilla! Sienet sopivat hyvin korvaamaan lihan tai kalan. Riko munien rakenne kevyesti haarukalla. Analyysi ja tuotteet > www.gutguide.fi tai skannaa QR-koodi 1.Tilaa testi > www.gutguide.fi 2.Ota näyte kotonasi. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kaada munakasseos siihen
Sadonkorjuu on alkavan syksyn kynnyksellä, kun on aika poimia kotimaiset vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät talteen. 4. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.. Näillä herkuilla syksyn tulo maistuu ihanalta! Mikä parasta, kaikki sadonkorjuun herkut ovat tähän vuodenaikaan edullisia. Löydä inspiroivia reseptejä satokauden kasviksista. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä sipuleita ja paprikajauhetta muutama minuutti. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella ja lisää vielä halutessasi kerma. 0,5 tl mustapippuria myllystä 1 rkl viinietikkaa (1 prk kaurakermaa) mustapippuria myllystä 1. Lisää loput ainekset ja keitä välillä sekoittaen noin 15 minuuttia, kunnes linssit ovat kunnolla pehmenneet. 2. Reseptit ja kuvat: Martat Reseptit Sadonkorjuun aikaan 70 H H yvä yvä EE lämä lämä Täyteläinen kasviskeitto 6 ANNOSTA Valitse keittoon uunikasviksia pakasteesta tai käytä haluamiasi juureksia tai kasviksia! 2 sipuli 2 valkosipulin kynttä 2 rkl öljyä 2 tl paprikajauhetta 0,5-1 l uunikasviksia 1 l vettä 2 dl punaisia linssejä 1 kasvisliemikuutio 2 tl sokeria 1 tl suolaa n. Kuori ja hienonna sipulit. 3
Tarjoa salaatin kanssa. Soseuta mustaherukat. Ripottele mustaherukat salaatin pinnalle. Lisää ne majoneesin joukkoon. 3. 7. Aseta sauvasekoitin astian pohjaan varovasti, niin että keltuainen jää teräosan alle. Mustaherukkamajoneesi 1 kananmuna 2,5 dl rypsiöljyä 1 tl sinappia (esim. Lisää päälle öljy, sinappi, etikka ja suola. 2. 4. dijon) 1 tl etikkaa (esim. 5. 2. Käynnistä sauvasekoitin, pidä käynnissä ja astian pohjassa kiinni, kunnes öljy on sekoittunut kananmunan kanssa. Viipaloi retiisit salaatin joukkoon. Puhdista kirjolohi ja asettele kalapalat salaatin päälle. Kuori ja pilko avomaankurkut ja lisää salaattiin. Paahda auringonkukan siemeniä kuivalla pannulla. Viimeistele salaatti paahdetuilla siemenillä ja mustaherukkamajoneesilla. Tarkista maku. 4. Riko kananmuna korkean astian pohjalle. H H yvä yvä EE lämä lämä 71 . Lisää joukkoon soijakastike ja sekoita. 3. valkoviinitai väkiviinaetikkaa) 0,5 tl suolaa 0,5–1 dl mustaherukoita 1. Mustaherukka sisältää runsaasti myös kuitua ja kivennäisaineita, kuten kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia.. Nosta sauvasekoittimen terää hitaasti ylös pintaa kohti, kunnes koko seos on tasaista majoneesia. Kirjolohisalaatti ja mustaherukkamajoneesi 4 ANNOSTA SALAATTI noin 400 g lämminsavustettua kirjolohta 1 ruukku salaattia 2 avomaankurkkua 1 nippu retiisejä 200 g kirsikkatomaatteja PINNALLE: 2 dl mustaherukoita 1 dl auringonkukan siemeniä 1 rkl soijakastiketta 1. 6. Huuhdo salaatti ja pilko tarjoiluastialle. 8. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää salaattiin. Mustaherukka sisältää runsaasti C-vitamiinia ja B-vitamiineja ja se on myös hyvä lähde A-, Eja K-vitamiineille
Soseuta puolet marjoista. Levitä taikina voidellun piirasvuoan pohjalle ja hieman reunoille. 6. Kokoa talkkunapöperö kerroksittain jälkiruokakulhoihin tai juomalaseihin. Anna vetäytyä hetki. 2. Vaahdota joukkoon sitruunamehu ja sokeri. 1. Koristele kokonaisilla marjoilla. 4. Ota noin kolmasosa vaahdosta erikseen. 2. 3. Yhdistä muut täytteen aineet ja kaada marjojen päälle tasaisesti. Lisää muna ja jauho-leivinjauheseos. 72 H H yvä yvä EE lämä lämä Mummun marjapiiras 12 ANNOSTA POHJA: 100 g voita tai margariinia 1 dl sokeria 1 muna 2,5 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta TÄYTE: 4 dl mustikoita ja vadelmia yhteensä 1 prk kermaviiliä 1 muna 0,5 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria Talkkunamarjapöperö 4 ANNOSTA 4 dl mustikoita tai muita marjoja 2 dl vispitai kuohukermaa 1 rkl sitruunamehua 1 dl sokeria 1 prk (250 g) maitorahkaa 1 dl talkkunajauhoja KORISTELUUN marjoja 1. Paista piirakkaa uunin alaosassa 200 asteessa noin 25-30 minuuttia, kunnes pinta on saanut kaunista väriä. Sekoita jäisiin marjoihin 2-3 tl perunajauhoja.. Pakastemarjoja riittää noin 3dl. Sekoita. Vaahdota voi ja sokeri. Levitä marjat pohjan päälle. 3. 4. 5. Lisää loppuun vaahtoon marjasose sekä kokonaiset marjat ja sekoita. Sekoita kermavaahto, maitorahka ja talkkunajauhot keskenään. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi
On myös hyvä muistaa, että kolesteroli ei itsessään ole haitallinen aine – päinvastoin. Bioenergia-aineenvaihduntaa sekä auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Tutkimusten mukaan kuitenkin lähes 30 prosenttia käyttäjistä lopettaa lääkityksen usein haittavaikutusten, kuten lihaskipujen, väsymyksen, aivosumun tai muiden fyysisten tai kognitiivisten oireiden vuoksi. Jotta statiinit eivät pääsisi heikentämään kehon Q10-tasoja liikaa, tutkijat ovat löytäneet siihen luonnollisen ratkaisun: koentsyymi Q10-ravintolisän. puh.(09)8520 2215, www.pharmanord.. Ubikinonin puute havaitaan usein ensimmäiseksi väsymyksenä, heikkoutena ja lihaskipuina. Molemmat ryhmät jatkoivat statiinihoitoa. T E R V E Y S T U O T E. Alentuneita ubikinonitasoja voidaan palauttaa laadukkaalla dokumentoitu ubikinonivalmiste. Sopiva annostus on 1–3 kapselia päivässä mielellään ruokailujen yhteydessä. Tutkimuksissa on käytetty jopa 800 mg vuorokausiannoksia ilman merkittäviä haittavaikutuksia, lukuun ottamatta harvinaisia ruoansulatuskanavan oireita. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta se on heti valmiina imeytymään elimistön käyttöön. Sitä tarvitaan solukalvojen rakenteeseen, hormonien tuotantoon ja moniin muihin tärkeisiin toimintoihin. H H yvä yvä EE lämä lämä 73 Rajatorpantie 41C, 01640 Vantaa. Tiesitkö tämän statiineista. Tällöin Q10-ravintolisä voi auttaa kompensoimaan menetystä ja ylläpitämään kehon energiatasoja. Saamme Q10:tä pienen määrän ravinnosta, mutta pääasiallinen lähde on elimistön oma tuotanto, joka kuitenkin alkaa vähentyä jo 20-25 vuoden iässä. S tatiinit ovat lääkeryhmä, jota määrätään yleisesti kohonneen kolesterolin hoitoon. Ravintolisä luonnollinen ratkaisu. Heikkoutta ja lihaskipuja. – Palauta energia ubikinonilla Johtavat ubikinonivalmisteet energiantarpeeseen: Bio-Qinon Active Q10 Gold 100 mg Bio-Qinon Active Q10 Gold 30 mg Ubikinolivalmisteet erityistarpeeseen: BioActive Q10 Ubiqinol 100 mg BioActive Q10 Ubiqinol 30 mg Ubikinoni eli koentsyymi Q10 on välttämätön aine solujen energiatuotannossa Keho tuottaa ubikinonia itse, mutta maksassa tapahtuva tuotanto alkaa hidastumaan ikääntymisen myötä. On tärkeää valita Q10-valmiste, jonka hyvä imeytyvyys ja biologinen saatavuus on todistettu tieteellisissä tutkimuksissa – jotta valmiste imeytyy ja vaikuttaa elimistössä tehokkaasti. Lähteet: Effect of coenzyme q10 on myopathic symptoms in patients treated with statins American Journal of Cardiology, 2007 May 15;99(10):1409-12. Kolesterolin liiallinen alentaminen lääkkeillä voi joskus aiheuttaa ei-toivottuja häiriöitä elimistössä. Kolesteroli ja Q10 syntyvät kehossa samaa biokemiallista, ns. Tieteelliset tutkimukset ovat yhdistäneet useita statiinien haittavaikutuksia koentsyymi Q10:n alentuneisiin tasoihin. Vaikka statiinit ovat tehokkaita kolesterolin alentamisessa, on tärkeää tiedostaa, että monet kokevat haittavaikutuksia niitä käytettäessä. Vuonna 2018 julkaistu meta-analyysi, jossa tarkasteltiin 12 kliinistä tutkimusta viittasi siihen, että Q10 saattaa hyödyttää joitakin statiinien käyttäjiä, mutta korosti lisätutkimusten tarvetta optimaalisen annostuksen määrittämiseksi. kolesterolilääkkeiden käyttö tyhjentävät kehon ubikinonivarastoja. Kun statiinit estävät tämän reitin vähentääkseen kolesterolin tuotantoa, ne samalla heikentävät kehon omaa kykyä tuottaa koentsyymi Q10:tä. Q10 on vitamiinin kaltainen mikroravintoaine, joka on välttämätön monille kehon toiminnoille. Kuukauden kuluttua Q10-ryhmässä raportoitiin 40 prosenttia vähemmän kipua kuin lumelääkeryhmässä. Lisäksi monet ulkoiset tekijät, kuten krooniset sairaudet ja tietyt lääkkeet voivat nopeuttaa vähenemistä. Tämä viittaa siihen, että Q10 on hyvin siedetty. Q10:llä on keskeinen rooli solujen energiantuotannossa, veren rasvojen (kuten kolesterolin) hapettumisen estossa sekä DNA:n suojaamisessa vaurioilta. Myös sairaudet, stressi ja eräiden lääkeaineiden kuten esim. Tämä selittää statiineihin yhdistetyt lihaskivut, kognitiiviset oireet, väsymyksen ja muut haitat. mevalonaatti-reittiä pitkin. Kun solujen Q10-tasot laskevat, niiden ”voimalaitokset” eli mitokondriot alkavat toimia heikommin, eivätkä solut kykene suoriutumaan elintärkeistä tehtävistään. Eräässä tutkimuksessa statiineista lihaskipuja saaneet henkilöt jaettiin kahteen testiryhmään, joista toinen sai Q10:tä 100 mg päivässä, toinen lumelääkettä
Sosiaalija terveysalan työntekijöiden antama tuki ja ohjaus voivat auttaa omaishoitajia käsittelemään haastavia tunteita, muokkaamaan ajatteluaan haastavissa tilanteissa sekä omaksumaan positiivisen selviytymisen näkökulmia ja etenemään henkilökohtaisessa kasvussa. V Ä I T Ö S T U T K I M U S Erityisesti sosiaalinen tuki ja itsestä huolehtiminen ovat keskeisiä henkilökohtaisen kasvun polulla.. Tutkimuksessa nousi esiin, että erityisesti sosiaalinen tuki ja itsestä huolehtiminen ovat keskeisiä henkilökohtaisen kasvun polulla. Niiden avulla on myös mahdollista löytää uusia hyvinvointia edistäviä näkökulmia ja merkityksiä omaan arkeen.” PALVELUT PAREMMIKSI Myös omaishoiva itsessään sisältää piirteitä, jotka mahdollistavat ihmisenä kasvamista. ”Palvelujärjestelmän tulisi tarjota palveluja, jotka vastaavat omaishoitajien tarpeisiin ja huomioivat myös henkisen tuen tarpeita”, Autio sanoo. ”Myös omaishoitajan läheiset ja vapaaehtoistoimijat voivat tarjota sosiaalista tukea.” YTL, KM Tiina Aution sosiaalipedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja Tunteet ja henkilökohtainen kasvu puolison omaishoivassa tarkastettiin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. H HEE Omaishoitajuus voi vahvistaa itsetuntemusta, merkityksellisyyden kokemusta ja ihmisenä kasvamista, havaittiin Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. ”Ne auttavat omaishoitajaa tarkastelemaan omaa tilannettaan, haasteitaan ja tunteitaan ratkaisuihin suuntautuvalla ja positiivisemmalla tavalla. 74 H H yvä yvä EE lämä lämä Omaishoitajuus voi olla myös henkilökohtaisen kasvun polku O maishoitajuuteen liitetään usein negatiivisia kokemuksia. Koska omaishoitajuus vaikuttaa koko perheen tilanteeseen, tukijärjestelmän kehittäminen on tärkeää erityisesti omaishoitajille tarjottavan sosiaalisen tuen osalta. Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin omaishoitoon liittyviä positiivisia kokemuksia, erityisesti henkilökohtaista kasvua ja sen prosessia sekä tunteiden merkitystä puolison hoivassa. Sosiaalinen tuki edistää muun muassa vaikeiden ajatusten ja tunteiden hyväksymistä ja positiivisen näkökulman omaksumista sekä parantaa resilienssiä ja selviytymistaitoja. Väitöstutkimuksessa analysoitiin omaishoitajuuteen liittyvän tieteellisen kirjallisuuden lisäksi puolisoaan hoitavien kirjoittamia kertomuksia, erityisesti positiivisia kokemuksia. Sen avulla voidaan ymmärtää paremmin erilaisia keinoja, selviytymistyylejä sekä henkilökohtaisia ja omaishoidon resursseja, jotka tukevat henkilökohtaista kasvua,” kertoo väitöskirjatutkija Tiina Autio . ”Tutkimuksessa kuvattiin henkilökohtaisen kasvun polkua. Väitöstutkimuksessa analysoitiin puolisoaan hoitavien kirjoittamia kertomuksia sekä aiheeseen liittyvää tieteellistä kirjallisuutta. Tätä voidaan Aution mukaan myös edesauttaa kehittämällä omaishoivaa ja palvelujärjestelmää henkilökohtaista kasvua tukevaan ja ohjaavaan suuntaan
Esimerkiksi oligosakkaridi-kuidut toimivat ravinteena erityisesti bifidobakteereille. Tosin liiallinen määrä ihonalaista rasvaa on yleensä yhteydessä epäterveellisiin elämäntapoihin, jotka puolestaan lisäävät viskeraalisen rasvan kertymisen riskiä Hyödyllisiä suolistobakteereita kannattaa ruokkia! Epätasapainossa oleva suolistomikrobisto voi edistää haitallisen rasvan kertymistä. Viskeraalinen rasva on vatsaonteloon, sisäelinten ympärille, kertyvää haitallista rasvaa, joka tuottaa terveysongelmia aiheuttavia yhdisteitä. H HEE T E R V E Y S T U O T E Viskeraalinen rasva kertyy vatsaonteloon sisäelinten ympärille ja ihonalaisrasva ihon ja lihasten väliin.. H H yvä yvä EE lämä lämä 75 Suoliston hyvät bakteerit auttavat painonhallinnassa Useissa tutkimuksissa on jo osoitettu miten kuiturikas ruokavalio, hyödylliset bakteerilajit ja niitä ruokkivat kuidut muokkaavat suoliston mikrobistoa. Teksti: Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi H yödyllisiä bakteerilajeja ovat bifidobakteerit, laktobasilit ja Faecalibacterium prausnitzii . Se voi heikentää insuliiniherkkyyttä, joka lisää verensokeritasojen heilahteluja. Fermentoidut tuotteet sisältävät luonnollisia, suoliston maitohappobakteereita. Ruokavaliotutkimuksissa on todettu, että runsaskuituinen ruokavalio ja kuitulisät ovat hyviä keinoja mikrobiston ohjaamiseksi tasapainoon ja hyödyllisten bakteeriryhmien lisäämiseksi. Rasvakudos myös painaa sisäelimiä ja häiritsee mm. Nämä bakteerit tuottavat kuiduista lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ovat viestiaineita suoraan suolistosta vagus -hermon kautta aivojen kylläisyyskeskukseen. Viskeraalinen rasva ei ole vain passiivista kudosta, vaan se on aktiivinen, ylimääräinen aineenvaihdunnallinen elin, joka erittää haitallisia aineita kehoon ja jotka aiheuttavat matala-asteisen tulehduksen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan juuri näiden bakteeriryhmien osuus on vähentynyt merkittävästi ylipainosta kärsivillä ja viskeraalisen rasvan kertymisen riski on kasvanut. Siksi suositellaan monipuolista kasvisten ja hedelmien lisäämistä ruokavalioon. Painonhallintaa auttavat suoliston hyödylliset bakteerit, jotka säätelevät kylläisyyteen liittyvää viestintää suolistosta aivoihin. Nämä bakteerit toimivat eri mekanismein suolistossa: ne tiivistävät suolen seinämää, ehkäisevät ei-toivottujen bakteerien lisääntymistä ja tuottavat erilaisia yhdisteitä koko keholle, myös aivoille. Viskeraalinen rasva on näkymätön terveysriski . Samalla ei-toivottujen bakteerien osuus mikrobistossa on lisääntynyt ja mikrobisto on epätasapainossa verrattuna normaalipainoisiin. Suolistomikrobistoaan voi muokata ja korjata. Tämä lisää riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja muihin aineenvaihdunnan häiriöihin Viskeraalinen rasva vaikuttaa myös hormonitasapainoon. maksan ja haiman normaalia toimintaa. Runsasrasvainen ja sokeripitoinen ruokavalio, vähäinen kuitujen saanti, alkoholi, antibiootit ja myös kipulääkkeet vähentävät hyödyllisten bakteerien osuutta ja ei-toivotut bakteerien osuus kasvaa ja suolistomikrobiston tasapaino häiriintyy. Kaikki nämä mekanismit tekevät viskeraalisesta rasvasta epäterveellisemmän kuin ihonalainen rasva, joka on kehon luonnollinen energianvarasto. Monipuolinen, kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio sekä erityiset bakteerija kuitulisät ruokkivat hyödyllistä mikrobistoa. Resistentin kuidun on taas todettu vähentävän ruokailun jälkeistä verensokerin nousua, aktivoivan kylläisyyshormoneja ja hyödylliset bakteerit fermentoivat siitä lyhytketjuisia rasvahappoja. Kuidut toimivat yksilöllisesti ja eri kuidut ruokkivat eri bakteeriryhmiä. Sisäelinrasvan ajatellaan usein olevan vain ylipainoisten ongelma, mutta viskeraalista rasvaa voi olla myös hoikilla. Tästä syystä resistentti kuitu sopii painonhallntaruokavalioon
”Kroonisia haavoja voidaan diagnosoida aivan riittävän tarkasti terveyskeskuksissa, kunhan haavavastaanottoa johtavat yleislääkärit, jotka ovat erikoistuneet haavojen hoitoon”. Perusterveydenhuollon keskitetty haavavastaanotto auttaisi potilaita saamaan nopeampaa ja parempaa hoitoa. 76 H H yvä yvä EE lämä lämä Tehokkuutta terveyskeskuksiin T erveydenhuollon erikoislääkärin, diplomi-insinööri Maria Lovénin tutkimuksessa ihotautilääkäri vastaanotti potilaita terveyskeskuksessa yleislääkärin sijaan. ’’Kroonisten haavojen hoito on Suomessa huonosti organisoitu.’’ ”Kroonisia haavoja voidaan diagnosoida aivan riittävän tarkasti terveyskeskuksissa, kunhan haavavastaanottoa johtavat yleislääkärit, jotka ovat erikoistuneet haavojen hoitoon”. Uusi ratkaisu pahenevaan ongelmaan olisi terveyskeskusten keskitetty haavavastaanotto. Järjestely sujuvoitti ihomuutospotilaiden hoitoa, lyhensi hoitoviiveitä ja vähensi terveydenhuoltoon kohdistuvia yhteydenottoja. Se parantaisi potilasturvallisuutta ja vähentäisi diagnostisia virheitä, jotka WHO on määritellyt merkittäväksi potilasturvallisuusasiaksi. Ahmajärven esittämä uusi organisoimismalli auttaisi terveydenhuoltojärjestelmää säästämään kustannuksissa ja parantaisi haavapotilaiden elämänlaatua. H HEE Kahdessa erillisessä tutkimuksessa löytyi konkreettisia keinoja perusterveydenhoidon parempaan organisointiin. Se on verrattavissa syövän ja sydänja verisuonitautien hoitokuluihin. ”Kroonisten haavojen hoito on Suomessa huonosti organisoitu. Lisäksi kustannukset laskivat. Ahmajärvi esittää väitöstutkimuksessaan, kuinka keskitetty haavavastaanotto voi merkittävästi parantaa kroonisten haavojen hoitoa. Kroonisten haavojen vaikutus terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin on jo merkittävä, jopa 3–6 prosenttia. ”Jos diagnoosi saadaan neljän viikon sisällä, haavojen paranemisaika lyhenee huomattavasti. Tämä heikentää potilaiden elämänlaatua ja nostaa tarpeettomasti terveydenhuollon kustannuksia”, toteaa LL, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Kirsti Ahmajärvi . Pahanlaatuisia ihomuutoksia todettiin yli puolet enemmän perinteiseen hoitoketjuun verrattuna. HAAVAVASTAANOTTO TARPEEN Krooniset haavat yleistyvät, koska diabeetikoita ja vanhuksia on aiempaa enemmän. Esimerkiksi ihomuutospotilas tai gynekologisista vaivoista kärsivä potilas voisi ohjautua sairaanhoitajan tai algoritmin arvioimana suoraan erikoislääkärin vastaanotolle. Suurempi osuus potilaista hoidettiin kokonaan terveyskeskuksessa. Ratkaisuiksi he ehdottivat yhteistyön vahvistamista; yhteistä johtoa, työntekijöitä ja tietojärjestelmiä, mutta myös matalan kynnyksen konsultaatiokanavia sekä tehokkaampia hoitoketjuja. ”Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviimpi yhteistyö ja päällekkäisten toimintojen purkaminen voisi tuoda potilaiden kokemien hyötyjen lisäksi valtakunnallisesti merkittäviä taloudellisia säästöjä”, tiivistää Lovén. Kummassakin tapauksessa potilaat saivat sujuvampaa ja parempaa hoitoa. T U T K I M U S S E L V I T T I. SÄÄSTÖT MAHDOLLISIA Lovénin tutkimustuloksen vieminen käytäntöön tarkoittaisi sitä, että entistä useammassa terveyskeskuksessa työskentelisi eri erikoisalojen sairaalalääkäreitä sekä vastaanottamassa potilaita että kouluttamassa ja konsultoimassa terveyskeskuslääkäreitä. Kyselytutkimuksessa terveydenhuollon johtajat (n=45) pitivät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota kustannusvaikuttavana, mutta näkivät sen toteuttamisen esteinä muun muassa erillisen johdon sekä resurssien, ajan ja kannustinten puutteen. Potilasja ammattilaistyytyväisyys paranivat ja kokonaiskustannukset laskivat. Yleislääkärit voisivat keskittyä potilasryhmiin, jotka hyötyvät eniten yleislääkäristä ja hoidon jatkuvuudesta. Varhaisella valtimohaavojen ja diabeettisten jalkahaavojen tunnistamisella voidaan myös välttää amputaatioita”, hän huomauttaa. Diagnostinen virhe on väärä tai viivästynyt diagnoosi, joka johtaa viivästyneeseen hoitoon ja potilaalle aiheutuvaan vahinkoon. Ahmajärven mukaan haavadiagnoosin viivästyminen on yleinen ongelma
Sen lehtiä on käytetty kiinalaisessa lääketieteessä ainakin 11:ltä vuosisadalta Y.A. H H yvä yvä EE lämä lämä 77 T E R V E Y S T U O T E Gingkoa ikävuosien karttuessa 77 H H yvä yvä EE lämä lämä Neidonhiuspuu eli ginkgo biloba on lähtöisin Itä-Aasiasta. Lehdet kerätään käsin ja kuori poistetaan huolellisessa prosessissa, jonka ansiosta mehu ei sisällä aloiinia. Monizym Alfa -kapselit on pakattu riittoisaan 100 kapselin purkkiin. Tuotteen Uudistunut entsyymivalmiste, Monizym Alfa Esi Aloe Vera-täysmehu sytyttää hehkusi! Esi Aloe Vera-tuotteet tulevat Italiasta, jossa Esi-yhtiö valmistaa korkealaatuisia aloe vera -tuotteita lähes 30 vuoden kokemuksella. Lehdet sisältävät runsaasti erilaisia yhdisteitä, joista osa on täysin uniikkeja ja löydettävissä vain gingkosta! Neidonhiuspuu auttaa säilyttämään kognitiivisia toimintoja ja ylläpitämään muistia ikäännyttäessä. Alfagalaktosidaasi pilkkoo erityisesti sellaisia kasvisten ja esim. Raaka-aineen valmistaa erittäin arvostettu saksalainen valmistaja, Dr. 3 ml päiväannos uutetta sisältää yhteensä 6 mg flavonoideja. Nämä luonnolliset säilöntäaineet ovat meille suomalaisille tuttuja, koska niitä sisältävät myös puolukat ja pihlajanmarjat. Monizym Alfa 100 kaps., Natura Media Oy Valmistaja: Natura Media, Karhutie 1, Raisio 02 4320899, asiakaspalvelu@naturamedia.fi. Se myös tukee ääreisverenkiertoa. lähtien. Magnesiumvalmistetta valittaessa kannattaa olla tarkkana, millä magnesiumin muodoilla on paras imeytyvyys elimistössä. Natura Media Valmistaja: Natura Media, Karhutie 1, Raisio 02 4320899, asiakaspalvelu@naturamedia.fi Natura Median valikoimaan kuuluu laaja kattaus Suomessa valmistettuja maitohappobakteereja ja entsyymejä vatsan ja suoliston hyvinvointiin. Siksi magnesiumbisglysinaatti on premiumvalinta hyvinvointiisi! Premium Magnesium 120 kaps. Tämän lisäksi Monizym Alfa sisältää täyden spektrin Digezyme® -entsyymiyhdistelmän, joka pilkkoo monipuolisesti rasvoja, proteiineja ja muita hiilihydraatteja. Esi Aloe Vera -täysmehu on maailman ainoa aloemehu, jossa on sertifioitu pitoisuus polysakkarideja, aina vähintään 7000 mg litrassa. Tuote on pakattu helppokäyttöiseen pipettipulloon. Siksi suomalainen Natura Media tuo tänä syksynä myyntiin odotetun uutuuden, premiumlaatuiset magnesiumkapselit, joiden magnesium on 100-prosenttisesti täysin reagoitunutta magnesiumbisglysinaattia, johon ei ole lisätty heikommin imeytyvää magnesiumoksidia. Kapselit sisältävät tuttuun tapaan alfagalaktosidaasia 400 GalU (entsyymiyksikköä) yhdessä kapselissa. papujen hiilihydraatteja, jotka koetaan usein “huonosti sulaviksi”. Valmistajan Monizym Plus -entsyymikapselit ovat uudistuneet: tuote on nyt Monizym Alfa. Espanjalaisen Soria Naturalin kasviuutteet ovat 100-prosenttisesti alkoholittomia, kuten tämäkin Neidonhiuspuu-uute. ESI Aloe Vera Täysmehu ei sisällä aromeja eikä väritai makeutusaineita. Niitä voi käyttää tarpeen mukaan aterioiden yhteydessä, ja moni pitääkin niitä aina mukanaan sekä matkoilla että arkena. Neidonhiuspuu-uute 50 ml, Soria Natural Markkinoija: Natura Media Oy, Karhutie 1, Raisio 02 4320899, asiakaspalvelu@naturamedia.fi www.naturamedia.fi Uutuus: Premiumlaatuinen magnesium! Riittävä magnesiumin saanti on kiistattoman tärkeää kehon kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Täysmehun aloepitoisuus on huikeat 99,8%! ESI ALOE VERA Täysmehu 500 ml ESI srl Markkinoija Suomessa: Natura Media Oy, Karhutie 1, Raisio 02 4320899, asiakaspalvelu@naturamedia.fi kaikki magnesium on siis sitoutuneena glysiini-amoínohappoon. Paul Lohmann® ja kapselit valmistetaan Raisiossa, Natura Median omassa tuotannossa. Esi Aloe Vera -täysmehuun käytettävät kasvit viljellään Meksikossa, jossa aloen viljelyllä on pitkät perinteet ja suotuisat kasvuolosuhteet. Mehu säilyy avaamattomana huoneenlämmössä ja avattuna jääkaapissa kuukauden, jonka varmistavat natriumbentsoaatti ja kaliumsorbaatti
Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. Verkkokaupassa mm. Energiahoitaja Energiahoitaja . Helsingissä hänet oli jo lähes unohdettu, kunnes kuolema R.O. Tuusulanjärven liepeillä Leino asui erilaisissa täysihoitoloissa, sairasteli jo tavan takaa, mutta pääsi vielä kuitenkin jaloilleen. Kirjottaja Harri Eskola on seiskarilaisten vanhempien jälkeläinen. 78 H H yvä yvä EE lämä lämä Palvelemme Sinua Selvänäkötulkinnat ilman ajanvarausta 2€/alkava minuutti. koko Suomessa. Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p. 040 753 8555 iiro.jaaskelainen@karprint.fi. voimataulut, kaukohoidot, heilurit, healing, kiroustenpoistot, chakrojen tasapainotus Katso kotisivulta puhelinnumero ja milloin tulkintapuhelin on auki. Ympäröivä meri ja sen rannoilta eri vaikutteet Suomen Karjalasta, Inkeristä ja Pietarista muovasivat Seisariin ainutlaatuisen saarelaiskulttuurin. Kaukoparantaja Kaukoparantaja . . Lopuksi kansalaissodan jälkeen vuonna 1918 Leino muutti pääasiassa Tuusulaan, jonka maalaismaisemissa hän viihtyi edes jotenkin tuttujen ja varsinkin Pekka Halosen auttamana. Pian maine kuitenkin hiipui. Lopulta elämä romahti, ja sota ajoi saarelaiset evakkoon. Kirjailija Hannu Mäkelä palaa Eino Leinon pariin uudesta näkökulmasta: yhdistämällä samaan teokseen, Kerran Leino, aina Leino (Aviador Kustannus, 2025) laajan ja kattavan elämäkerran sekä sata kansallisrunoilijamme keskeistä runoa 30 vuoden ajalta Maaliskuun lauluista (1896) alkaen. . Näkijä Näkijä SAANA SAANA 0700-88878 0700-88878 2,37€ min + pvm 2,37€ min + pvm Kiehtova kuvaus Seiskarin saarelais-kulttuurista Harri Eskolan tietokirja Kultaiset hiekat – Seiskarin saaren tarina (Momentum Kirjat, 2025) on kertomus pienestä Suomenlahden itäisimmästä saaresta historian melskeissä, melkein niiden keskiössä; kivisestä, mutta kauniista pikkusaaresta tuli aikoinaan Suomen tiheimmin asuttu kunta. . Myöhemmin Leino tunnettiin lähinnä hahmona ja julkisuuden henkilönä, jopa karikatyyrinä Helsingin kaduilla. Viimeiset vuosikymmenet olivat taistelua kieltolain melskeissä, mutta myös aurinkoisia kesiä matkailijoiden löydettyä saaren hiekkarannat. in fo . Nuorena lahjakkuutena Eino Leino sai mainetta osakseen. H H yvä yvä EE lämä lämä Ilmoitusmyynti: Puh. www.seijalaukkanen.fi Seija Laukkanen www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. Soita silloin. Tuo elämäntapa joutui kriisiin, kun elinkeinot kärsivät rajusti itärajan sulkeuduttua vuonna 1920. 0700 82585 w w w .e la m an o h ja aj a. Kivikauppa Qii Nettikauppa: www.qii.fi Lukuvinkkejä Koonnut: Reetta Ahola Elämäkerta ja runoantologia yhdistyvät Runoilija Eino Leinon kuolemasta tulee 10.1.2026 kuluneeksi sata vuotta. Stenin luona Riitahuhdan mökissä nosti Leinon valtakunnallisesti sellaisiin korkeuksiin, joista hän tuskin olisi osannut edes uneksia. Olen kokenut ja luotettava ennustaja
Ratkaisun voi halutessaan lähettää myös edelleen kirjekuoressa ja vaikka koko ristikon, kunhan siinä on ratkaisurivi merkitty. Lähetä se määräajassa numeroon 050 5838524. Tulee käsivarret jotka muuttuvat vähitellen vahvoiksi ja julmiksi kuin äitien istuttamat puut, vuosien nimi kirjoitetaan iän kohdalle. Elämä on ihanaa, kipeää ja käsittämätöntä. Lukuvinkkejä Vangitseva esikoisromaani Fredrika Runebergista Kirjallisuudentutkija Tiina Käkelän historiallisen romaanin Fredrika (Aviador Kustannus, 2025) päähenkilö, freelance-toimittaja, saa tehtäväkseen henkilökuvan laatimisen Fredrika Runebergista. Ihmissuhteetkin ovat vähän sinne päin, mutta kaikki tarkoittavat hyvää. Seurojentalolla tanssitaan hyvässä sovussa Puhallinorkesteri soittaa pieleen, mutta ei se mitään. Pyhtääläisen Ville Vanhalan Seurataloromaani (Aviador Kustannus, 2025) sukkuloi rintamamuistoista ja huvielämän sodanjälkeisestä kulta-ajasta nykyaikaan kaikessa parhaansa tekeviä ihmisiä lempeän humoristisesti kuvaten – elämän surrealistisia piirteitäkään unohtamatta. asiakaspalvelu@huivikauppa.com 02 823 5005 Huivit, kravatit, asusteet – juuri sinulle! Lisää ripaus tyyliä ja mukavuutta sekä arkeen, että juhlaan! K A A S U S K V U O T F U L L I A R V I O I T S I J A H I E S U M A A T T A A L A T A A P A E T S A T A K A R A T S A R I T S A A L A P I H A T A L K L Ä U I S A I I K U I S E T T P A T A S A S U U M A T L A D A T A S E L O I U R O S A L E K A N N U K I S S K O N R P U O L I S U K E L T A J I A A P P E L A A L O E A T H O S S O P I J A T I I T A A V E I K I K U K K A A S E T E L M A T S K A K K O I T E I H A A A L K E M I A E L S U U L A S E O T I S S I S O S A E T L A S O A T S O T N O U T O K I R K R A V I N N O N H A U S S A A L E N E S A K I R I A T T I T A A N I T O P I S T O T 5/25 ristikon palkintona on Huivikauppa.comin Kaunis raidallinen sifonkihuivi loppukesän juhliin, koko 70x160cm. Fredrika muuttuu historiallisesta henkilöstä elämää suuremmaksi hahmoksi, johon päähenkilö yrittää löytää yhteyden. Tehtävä käy kuitenkin lähes ylivoimaiseksi. R A T K A I S U 4 2025 Ristikon 4/25 palkintona olleen ison läpikuultavan kevyen klassisien ruutukuvioisen mustapohjaisen ruutuhuivin voitti Eija Tuovinen Jyväskylästä. Postitse: Hyvä Elämä -ristikko Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Kortin vasempaan yläkulmaan merkintä Hyvä Elämä ristikko 2-25. Tulee harakoita pilvipoudalla, tulee harmaa päivä joka on kuuma tulee vertaus, kirjan nälkä, tulee ranta joka polttaa, meri, harmaa ja kuuma.. Lapsen huomioiden ja isoäidin oppien ohella pääosaan pääsevät myös suomalainen luonto ja meri. Merkitse korttiin lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero sekä numeroilla 1-9 merkittyjen ruutujen kirjaimet numerojärjestyksessä. Katariina Mansikkaniemen kaksikielinen, suomalais-italialainen lastenromaani, Isoäidin vanavedessä Sulla scia di nonna (Momentum Kirjat, 2025) välittää pienen Annan ja hänen rakkaan isoäitinsä tarinan. Fredrika tekee kunniaa 1800-luvulla eläneelle taiteilijalle, joka aikanaan jäi kuuluisan runoilijamiehensä varjoon. Ristikon 4/25 ratkaisusana on HAPPIKATO. Isoäidillä oli aina isoja, kaukaisilta meriltä tuotuja näkinkenkiä pyöreistä rantakivistä muuratun takan päällä. Samalla se on aistivoimainen matkakirja, jossa sisäinen ja ulkoinen maailma lomittuvat: Tulee tuulinen ja tumma kesä, ilo ja mustelmat. Päähenkilön ja Fredrika Runebergin elämänvaiheet, intohimot, toiveet ja kuvitelmat alkavat kietoutua toisiinsa, eikä lopulta ole enää selvää, kuka tarinaa kirjoittaa. Raitojen värit: ruskea, beige valkoisella pohjalla. Kaikki ikäluokat ja iät elävät ihmisten mielissä sulassa, ristiriitaisessa sovussa, yhdessä ja erillisinä. Tekstiviestillä: Kirjoita viestiin Hyvä Elämä ristikko 3-25 ABCDEFGHI (ristikon 9 numeroidun ruudun vastauskirjaimet numerojärjestyksessä), nimi, osoite ja puhelinnumero. Kun näkinkengän laittoi korvalle, ei voinut kuin lumoutuneena pysähtyä kuuntelemaan ikiaikaista kohinaa, kaukaisten merten kuohuntaa. H H yvä yvä EE lämä lämä 79 Vastausohjeet ristikon ratkojalle – toimi näin: Tämän ristikon vastaukset on lähetettävä viimeistään 8.9.2025 mennessä. Barokkisen runsas kieli, tarkka tyyli Katariina Vuor isen kuudes runokokoelma Kesän oraakkeli (Aviador Kustannus, 2025) jatkaa tekijälleen ominaista kielellisesti barokkisen rikasta ja samalla taidokkaan tarkkaa tyyliä. Hyvän mielen kertomus lapsuuden alkuaineista Sisällä tuvassa isoäiti opetti Annaa kuuntelemaan näkinkenkiä. Näytelmää näytellään vähän sinne päin
Markkinoija Terveyskaista Oy. Portaiden nouseminenkin alkoi tuntua raskaalta”, Leena muistelee. l . NivelTeho Nivelvoide toi nopean avun kipuun, jota Leena koki erityisesti liikkumisen jälkeen. Kupari edistää sidekudosten normaalia toimintaa ja suojaa soluja. l . Nivelten hyvinvointi perustuu kolmeen peruspilariin: liikuntaan, ravintoon ja palautumiseen. N ivelvaivat voivat vaikuttaa arkeen monin tavoin – liikkuminen voi vaikeutua, eikä tuttu arki tunnu enää samalta. NivelTeho-tuotteet sopivat monenlaisiin tarpeisiin – erityisesti ikääntyville ja aktiivisesti liikkuville. Talvella Leena vaihtaa kengät suksiin ja lähtee laduille. Lisäksi hän aloitti NivelTeho-ravintolisän käytön saadakseen elimistölle rakennusaineita myös sisäisesti. Aamujäykkyys väheni, liikkuminen tuntui taas luontevalta – eikä nivelkipu enää hallinnut arkeani. NivelTeho-tuotteet on kehitetty Suomessa ja valmistettu suomalaisessa lääketehtaassa – ilman eläinperäisiä haitai äyriäisainesosia. Rusto, joka pehmentää nivelpintoja, koostuu muun muassa kollageenista, proteoglykaaneista ja hyaluronihaposta – ja nämä kaikki tarvitsevat oikeita ravintoaineita toimiakseen. H HEE NivelTeho Nivelvoide on CE-merkitty lääkinnällinen laite, joka lievittää kipua, tulehdusta ja turvotusta nivelalueilla paikallisesti käytettynä. Nivelkivut eivät enää estä Leena nauttimasta harrastuksistaan. l . Ne sisältävät ainesosia, jotka tukevat rustojen ja sidekudosten normaalia toimintaa sekä auttavat lievittämään paikallista kipua ja turvotusta. T E R V E Y S T U O T E. C-vitamiini tukee kollageenin muodostumista ja suojaa soluja hapetusstressiltä. l . ”Polveni tuntuivat aamuisin jäykiltä, ja liikkuminen alkoi vaatia enemmän ponnistusta. Inkivääri auttaa ylläpitämään nivelten joustavuutta ja vähentämään jäykkyyttä. Tuotteet ovat eettinen ja puhdas valinta nivelten tueksi. Nyt voin jälleen nauttia kaikista harrastuksistani ilman huolta.” ”Kun keho voi hyvin, elämäkin maistuu paremmalta. Suosittelen NivelTehoa jokaiselle, joka haluaa tukea liikkuvuuttaan luonnollisesti ja tehokkaasti”, tiivistää Leena tiivistää kokemuksensa. Onneksi nivelten kuntoa voi tukea tehokkaasti muun muassa ruokavalion, liikunnan ja oikeiden täsmätuotteiden avulla. 80 H H yvä yvä EE lämä lämä Harrastuksista tuli taas ilon lähde Nivelvaivat ovat yleisiä ja koskettavat arviolta yli miljoonaa suomalaista. ”Huomasin selkeän eron jo kuukaudessa. Lisäksi mukana ovat glukosamiini, kondroitiinisulfaatti ja MSM, jotka ovat nivelterveyden tukipilareita. Hän on aina ollut liikkuva ja luonnossa viihtyvä ihminen – golf, sulkapallo ja rivitanssi kuuluvat hänen viikko-ohjelmaansa. Aiemmat kokeilut eivät tuoneet toivottua apua, mutta ystävän suosituksesta hän päätyi kokeilemaan kotimaisia NivelTeho-tuotteita – ja yllättyi positiivisesti. Mutta jokin muuttui. NivelTeho-ravintolisä sisältää kuusi aktiivista ainesosaa, jotka on valittu erityisesti nivelten liikkuvuutta silmällä pitäen: l . Leena , 65-vuotias aktiivinen eläkeläinen, ei ole koskaan viihtynyt paikoillaan. NivelTeho Nivelvoide on CE-merkitty lääkinnällinen laite, jonka vaikutuksen tuntee nopeasti. MIKSI NIVELTEHO TOIMII. Ne eivät sisällä titaanioksidia tai etyleenioksidia ja soveltuvat myös kalaja äyriäisallergikoille. Kollageeni toimii rustojen ja nivelpintojen tukirakenteena. Hän päätti etsiä luonnollisen tavan tukea nivelten terveyttä. Valmistaja Fysioline Oy, Suomi
Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. ” ” ER IE-J ÄR VE N ET EL ÄP UO LE LL A AA M UL LA YK SI MU SKE TT ISO TU RE IST A L ED ES SÄ T ÖKA LU JA Y Kö yh ät ky yk ky yn ! SO TK E TIE T LA NTA AN I JA KO KO A SIIT Ä RA LL IM IES JA JÄ TT ILÄ ISIÄ ! SA I N O BE LIN 19 73 (4 .= K) Sn TU TK II HA KU -V ER A PA TR IC IA VIH ER IÖÖ N PA IN ET TA VIA SIISENS IM M ÄIN EN ! LO VE KIV AN NIM IS IÄ AA TT O AIN EE NV AIH DU NT AH ÄIR IÖ PU OL ISO N VA NHE M PIE N KO TI Te hd ää n rau ha ! TE KE E PE LIN AN SS IN KA NS SA KU IVA TU T KA SV IT NÄ YT TÄ VIN Ä M IE KO ILL E KA TU TA SO LT A SIS ÄÄ N TA RK OITU KS ENA AL UN PE RIN KU LL AN VA LM ISTU S AL M ILA N KA IM O JA Po rfin o Lo bo . Paikkakunta: …………………….………………………………..... BR AS SIPO TK IJA KÄ YM ISTU OT E CH RIS -50 % ! DII VA N TA KA NA -1. Tämä julisteen painokuntoon tekeminen on helpompaa kuin kokonaisen lehden. Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….…............. . Ri st ik ko 520 25 La atij a:J ari Ha ap a-a ho KA NS ALA IS DO UG LA S AS EE SS A RA AK O JA IH M ISIÄ Sa to pila lla . KIE LIVA ST US TI KO M M UN IS M IA AA LT OJ EN ÄÄ NT Ä. . . . . Puhelinnumero: ....…………………………..………........... E . DELON ENSIMMÄINEN LENTOTURMAN UHRI. SA LIN M ET ELÖ ID Ä PIT ÄÄ AK KU AIN A VÄ LIL LÄ -T UO LI . SI-JÄRJESTELMÄSSÄ NAARASPUOLISIA PIENELIÖIDEN AIKAAN SAAMAT PUIDEN VAURIOT KÄDEN KYSYMISEN MYÖTÄ! KULTAJÄNIS -ASKARE -TURISTI MATKASYÖTÄVÄKSI MUKAAN SATURNUKSEN SUURIN KUU NEITO LÄHELTÄ KENIAN RAJAA ISÄNISÄNISÄ. KAHILAINEN F-1 JEAN EPÄITSEKÄS KOOLLA VAIHTUVAT SUKUPUOLET ASIKAINEN PIRKANMAATA KIRJ. . Lisätietoja ristikkovastauksen lähettämisestä ja palkinnosta sivulla 79. KUKASSA ISÄN VELI NISÄ LAULAJA HANNAN OMAISIAKIN . TA I KU NTA FIL IP PIIN EIL LÄ NIK O LA I I :E N VA IM O SU O HIE NO RA KE ISIA JA LK OJE N ALL A S Ö VY TT ÄÄ Y Ku sta nn us on no in 10 00 €. N . . HARHAUTUA -RAHA x2 NETTIJULKKIS DIAS (alhaalta en ala) OLUITA PUHDISTAMOLLE AHVENISTON SAIRAALAHANKE HYVÄ ELÄMÄ 5 2025 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………….............. HÄMÄLÄINEN RAHTU -VERA LUETTAVIAKIN JUOSSUT HÅKAN Älä mulle ala! Täältä pesee! MITTAA SÄTEILYÄ ULKONA MYYTÄVIÄ JA TEHTYJÄ TAULUJA (USEIN) HANKINTA S PERÄSSÄ ETÄKOKOUSPAIKKAKIN ”KISSOJA” SELKEÄ LAULAJA HILTUNEN HURRIGANESISSA 1 JYRKKÄSEINÄINEN PINNOITUKSEEN Laura K laukkumyyjä idästä (2.= A) ASANTI PAPERILAPPUNEN NYLKIMET MUKANA LEIRILLÄ RUOKAILUN JÄLKEEN 1. FLOYD MUUSIKKO MILIUS VÄHÄISIÄ HYMYISTÄKIN ÖLJYNVIEJILLÄ PUUTAVARAN VARASTOINTIIN TAVERNASSA! DIIVAN TAKANA HAULIKOLLA Tämä on ihanin paikka. Postinumero: ……………………............ . Laatija: Jari Haapa-ajo JOSKUS RYTKYY. (jo hti Ho nd ura sia ) M inu n tur pa a ei tuk ita , hillo a on ! RO CK -Y HT YE KO RJ AU SPA IKK A. VVIIRR RRAA TT JE NK EIS SÄ KÄ YPIÄ M ILJ O O KA UPU NK I TÄ M ÄN RIS TIK O N TE KIJ Ä EI PY SY VÄ IST Ä T ÖPA IK KA A TÄ SS Ä RA KE NN UK SE SS A Y PA LE ST IIN ALA IS PU O LU E (1 = F) EL IN VO IM AIS ET ISLA NT I RU O STE EN VE NÄ LÄ IS LA UL U JA UH IA IS EN TE KS TIL LÄ M AR JA AN VE RR AT TU O M ENA SS A RIN NE TO NT TITAL ON MA TAL AM MA LLA PU OLEL LA OLE VA ”IS KE LM Ä” TIM AN TIT . SO IM AA KA TT ILA A -S HO W KISA ILIJO ID EN JO UK OS SA . . T TAM . HAUSKOJA IHMISIÄ HAMEESSA HELSINGIN KAUPUNGINOSA OPPIVUOSISTAAN KIRJA KIELI ISOMMALLA KIRJOITETTU MONEN KAUPUNHIN VÄYLÄ ASKELEILLAKIN KIRKKONUMMEA ”KESKUSTA” Haaveilen kodinhoitohuoneesta. SÄILÖÖ HEDELMIÄ PURKKIIN TÄÄLLÄ MUNITAAN ”LINJAAUTO” JORDANIAN ITÄRAJALLA YOSHIKO ” ” . . P E K K A VA O LL IS TA KIN SIJ A NO US UVE SI x2 EL I S-K ET JU SS A M ON I LU OS TA RIS SA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 PU KK I KA HV AT
Kantavuus: 200 kg. Latausaika: 4?8 tuntia. LED-valot, Nopeus 10-25 km/h. jolla vakaa ajaa. 95?/kk. Tilaukset ja tiedustelut puh. Takaleveys vain 65 cm, paino 23 kg. Nopeus 15 km/h. Rahoituksella alk. kaksi versiota: PYRKIJÄ E400 Tehokas 1000 W moottori. ajomatka jopa 95 km latauksella. LED-valot. Takuu 2 v. Takuu 2 v. PYRKIJÄ E1300 Ajonopeus: 15 km/h. SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. 2 LITIUM-AKUILLA Max. 1 LYIJYGEELI-AKUILLA Max. Värit: MetalliPunainen ja Hopea. Senioriskootterimalli on varustettu isommilla renkailla ja lukittavalla laatikolla. Värit: Metallipunainen ja -sininen. +tk Rahoituksella alk. Toimintasäde max: 60 km. Automaattijarrut. +tk Rahoituksella alk. Komipyöräinen sähköpyörä, 24?renkaat. SÄHKÖSKOOTTERI SÄHKÖSKOOTTERI. ajomatka 100-120 km, 36 V 16 Ah Lithium akku. Rahoituksella alk. 99?/kk. 9990 . 2190 . Alumiinirunko, kantavuus 150 kg, Korit takana ja edessä. Shimano 3-vaihteinen, Iso alumiinirunko Ajomatka n. Tämä malli on suunniteltu kovaan käyttöön kaiken kokoisille kuljettajille ja kaikenlaisiin maastoihin. 3 eri ajonopeutta: 10km/17km/25km/h. PYRKIJÄ E1200 2490 . 60 km. Nousukyky: 25 astetta. Takuu 2 v. SÄHKÖSKOOTTERI Takuu 2 v. Pakki. Renkaat: 14" paksut Ilmakumirenkaat. Nopeus 25 km/h. 75?/kk. Isot 40 cm ilmakumirenkaat. Tehokas 3Kw moottori TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. Paino: 320 kg. 2890 . SÄHKÖSKOOTTERI Rahoituksella alk.75?/kk. 2690 . Silti kompaktin kokonsa puolesta se sopii hyvin kaupunkiolosuhteisiin. PYRKIJÄ E1000 Nelipyöräinen jotka voi LADATA KOTONA TAI SIINÄ PAIKOILLAAN. 20" Kenda 1,95 renkaat. 179?/kk. Pakki. Rahoituksella alk. 76 cm. Mitat: Pituus 155 cm, Leveys 68 cm Moottori: 24V 950W, Automaattijarrut. PYRKIJÄ 6-vaihdetta. SÄHKÖPYÖRÄ Rahoituksella alk. 1990 . Rahoituksella alk. Takuu 2 v. Nopeille näihin: E400 ja E1000 KAUPANPÄÄLLE! (arvo 340?) TakaBoxi, takateline ja suojapeite GEELI-akut. 80?/kk. Ajomatka 70-80 km. 169?/kk. Mitat: pit. Mitat: Pituus 135 cm, Leveys 69 cm Takuu 2 v. Max.nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg. KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! NYT kaksi versiota! SÄHKÖMOPO SÄHKÖMOPO 7990 . 157 cm, lev. 95?/kk. PYRKIJÄ E470 Näillä kaikilla saa ajaa ilman ajokorttia! MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER Avoinna: Arkisin 10-17. 2 Kolmipyöräinen, todella helppo ajaa! Voi ajaa polkimista polkemalla tai kaasukahvaa kääntämällä. 99?/kk. 1690 . UUTUUS! SÄHKÖPYÖRÄ Max. Valot. PAL.VKO 2025-39 600114-2505 Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Täysautomaatti, pakki. 2890 . Ajomatka 50-60km. 1 Irrotettava 30 Ah LITIUM-akku jonka voi ladata paikoillaan tai sisällä kotona. s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 netistä: monkijacenter.fi KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Takuu 2 v. 2x20Ah LITIUM AKKUA Ajomatka 90 km. ajomatka jopa 150 km latauksella. Rahoituksella alk