HH yvä yvä EE lämä lämä 1,90 4/2023 – 8,50 Sisu-koira pitää isäntänsä Antti Rinteen liikkeellä Kesäkin voi masentaa Luulosairaus on vakava tauti Virpi kirjoitti ylioppilaaksi 72-vuotiaana Menovinkkejä kesään Rintasyöpäpotilaat kaipaavat tukea ja tietoa Terveyttä ja hyvinvointia senioreille
85 ,89 ,33 ,37 ,39 ,26 ,5 7,45 ,18 ,22 ,AVA AJA PU RK EIL LE JA RK EY KIR JA -/T AB LET TIT YYN Y BO OK SEA T LA AJA VA LIK OIM A APU VÄ LIN EIT Ä JA HU ON EK ALU JA SEN IO RIT UO LIT JA -SÄ NG YT RO LLA ATT OR IT KÄ VEL YK EP IT OST OSK ÄR RY T IN KO NTI NEN SSI TU OTT EET NIV ELT UET TA RR AJA LK IN EET LIU KU EST ESU KA T TU KIS UK AT SU KA NV ETO LA ITT EET LU KU TEL IN EET TU KIS UK AT VEN OSA N SIL K SU PPO RT SEN IO RIK EN GÄ T PIR KA VER KK OK AU PPA JA MYY MÄ LÄ T: ww w.e tto net .fi ASI AK ASP ALV ELU : 040 511 1 118 TER VEY SSA ND AA LIT FIN NO RTO PEU KA LO TU KI BO RT GEN ERA TIO N VA IVA ISE NLU ULA STA BO RT GEN ERA TIO N TU KIS UK AT VEN OSA N CO TTO N SU PPO RT LIU KU EST ETO SSU T PO TTA NA ISI LLE PIP IN ETT E PYÖ RÄ TU OLI REH ASE NSE ICO N 20 WCKO RO TTA JA KÄ SIT UIL LA AQ UA TEC 2 / 6 / 10 CM RO LLA ATT ORI AH TLO N 5 KG alk . 85,89,33,37,39,26,50 7,45,18,22,AV AA JA PU RK EIL LE JA RK EY KIR JA -/ TA BL ET TIT YY NY BO OK SE AT LA AJA VA LIK OIM A AP UV ÄL IN EIT Ä JA HU ON EK AL UJA SE NIO RIT UO LIT JA -S ÄN GY T RO LL AA TT OR IT KÄ VE LY KE PIT OS TO SK ÄR RY T IN KO NT IN EN SS IT UO TT EE T NIV EL TU ET TA RR AJA LK IN EE T LIU KU ES TE SU KA T TU KIS UK AT SU KA NV ET OL AIT TE ET LU KU TE LIN EE T TU KIS UK AT VE NO SA N SIL K SU PP OR T SE NIO RIK EN GÄ T PIR KA VE RK KO KA UP PA JA MY YM ÄL ÄT : ww w.e tt on et .fi AS IA KA SP AL VE LU : 04 51 11 11 8 TE RV EY SS AN DA AL IT FIN NO RT O PE UK AL OT UK I BO RT GE NE RA TIO N VA IV AIS EN LU UL AS TA BO RT GE NE RA TIO N TU KIS UK AT VE NO SA N CO TT ON SU PP OR T LIU KU ES TE TO SS UT PO TT A NA IS IL LE PIP IN ET TE PY ÖR ÄT UO LI RE HA SE NS E IC ON 20 WC -K OR OT TA JA KÄ SIT UIL LA AQ UA TE C 2 / 6 / 10 CM RO LL AA TT OR I AH TL ON 5 KG alk . 85 ,89 ,33 ,37 ,39 ,26 ,5 7, 45 ,18 ,22 ,AV AA JA PU RK EIL LE JA RK EY KIR JA -/ TA BL ET TIT YY NY BO OK SE AT LA AJA VA LIK OIM A AP UV ÄL IN EIT Ä JA HU ON EK AL UJA SE NIO RIT UO LIT JA -S ÄN GY T RO LL AA TT OR IT KÄ VE LY KE PIT OS TO SK ÄR RY T IN KO NT IN EN SS IT UO TT EE T NIV EL TU ET TA RR AJA LK IN EE T LIU KU ES TE SU KA T TU KIS UK AT SU KA NV ET OL AIT TE ET LU KU TE LIN EE T TU KIS UK AT VE NO SA N SIL K SU PP OR T SE NIO RIK EN GÄ T PIR KA VE RK KO KA UP PA JA MY YM ÄL ÄT : ww w.e tt on et .fi AS IA KA SP AL VE LU : 04 51 11 11 8 TE RV EY SS AN DA AL IT FIN NO RT O PE UK AL OT UK I BO RT GE NE RA TIO N VA IV AIS EN LU UL AS TA BO RT GE NE RA TIO N TU KIS UK AT VE NO SA N CO TT ON SU PP OR T LIU KU ES TE TO SS UT PO TT A NA IS IL LE PIP IN ET TE PY ÖR ÄT UO LI RE HA SE NS E IC ON 20 WC -K OR OT TA JA KÄ SIT UIL LA AQ UA TE C 2 / 6 / 10 CM RO LL AA TT OR I AH TL ON 5 KG alk . 21 0, 53 5, 54 4, al k. 21 0, 53 5, 54 4, al k. fi AS IA KA SP AL VE LU : 04 51 11 11 8 TE RV EY SS AN DA AL IT FI NN OR TO PE UK AL OT UK I BO RT GE NE RA TI ON VA IV AI SE NL UU LA ST A BO RT GE NE RA TI ON TU KI SU KA T VE NO SA N CO TT ON SU PP OR T LI UK UE ST ET OS SU T PO TT A NA IS IL LE PI PI NE TT E PY ÖR ÄT UO LI RE HA SE NS E IC ON 20 WC -K OR OT TA JA KÄ SI TU IL LA AQ UA TE C 2 / 6 / 10 CM RO LL AA TT OR I AH TL ON 5 KG al k. 85,89,33,37,39,26,50 7,45,18,22,AVAAJA PURKEILLE JARKEY KIRJA-/TABLETTITYYNY BOOKSEAT LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ JA HUONEKALUJA SENIORITUOLIT JA -SÄNGYT ROLLAATTORIT KÄVELYKEPIT OSTOSKÄRRYT INKONTINENSSITUOTTEET NIVELTUET TARRAJALKINEET LIUKUESTESUKAT TUKISUKAT SUKANVETOLAITTEET LUKUTELINEET TUKISUKAT VENOSAN SILK SUPPORT SENIORIKENGÄT PIRKA VERKKOKAUPPA JA MYYMÄLÄT: www.ettonet.fi ASIAKASPALVELU: 040 5111 118 TERVEYSSANDAALIT FINNORTO PEUKALOTUKI BORT GENERATION VAIVAISENLUULASTA BORT GENERATION TUKISUKAT VENOSAN COTTON SUPPORT LIUKUESTETOSSUT POTTA NAISILLE PIPINETTE PYÖRÄTUOLI REHASENSE ICON 20 WC-KOROTTAJA KÄSITUILLA AQUATEC 2 / 6 / 10 CM ROLLAATTORI AHTLON 5 KG alk. 85, 89, 33, 37, 39, 26, 50 7,45, 18, 22, AV AA JA PU RK EIL LE JA RK EY KIR JA -/ TA BL ET TIT YY NY BO OK SE AT LA AJA VA LIK OIM A AP UV ÄL IN EIT Ä JA HU ON EK AL UJA SE NIO RIT UO LIT JA -S ÄN GY T RO LL AA TT OR IT KÄ VE LY KE PIT OS TO SK ÄR RY T IN KO NT IN EN SS IT UO TT EE T NIV EL TU ET TA RR AJA LK IN EE T LIU KU ES TE SU KA T TU KIS UK AT SU KA NV ET OL AIT TE ET LU KU TE LIN EE T TU KIS UK AT VE NO SA N SIL K SU PP OR T SE NIO RIK EN GÄ T PIR KA VE RK KO KA UP PA JA MY YM ÄL ÄT : ww w.e tt on et .fi AS IA KA SP AL VE LU : 04 51 11 11 8 TE RV EY SS AN DA AL IT FIN NO RT O PE UK AL OT UK I BO RT GE NE RA TIO N VA IV AIS EN LU UL AS TA BO RT GE NE RA TIO N TU KIS UK AT VE NO SA N CO TT ON SU PP OR T LIU KU ES TE TO SS UT PO TT A NA IS IL LE PIP IN ET TE PY ÖR ÄT UO LI RE HA SE NS E IC ON 20 WC -K OR OT TA JA KÄ SIT UIL LA AQ UA TE C 2 / 6 / 10 CM RO LL AA TT OR I AH TL ON 5 KG alk . et to ne t. 85 ,89 ,33 ,37 ,39 ,26 ,5 7,45 ,18 ,22 ,AV AA JA PU RK EI LL E JA RK EY KI RJ A/T AB LE TT IT YY NY BO OK SE AT LA AJ A VA LI KO IM A AP UV ÄL IN EI TÄ JA HU ON EK AL UJ A SE NI OR IT UO LI T JA -S ÄN GY T RO LL AA TT OR IT KÄ VE LY KE PI T OS TO SK ÄR RY T IN KO NT IN EN SS IT UO TT EE T NI VE LT UE T TA RR AJ AL KI NE ET LI UK UE ST ES UK AT TU KI SU KA T SU KA NV ET OL AI TT EE T LU KU TE LI NE ET TU KI SU KA T VE NO SA N SI LK SU PP OR T SE NI OR IK EN GÄ T PI RK A VE RK KO KA UP PA JA MY YM ÄL ÄT : ww w. 210 ,535 ,544 ,alk . AVAAJA PURKEILLE JARKEY KIRJA-/TABLETTITYYNY BOOKSEAT LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ JA HUONEKALUJA SENIORITUOLIT JA -SÄNGYT ROLLAATTORIT KÄVELYKEPIT OSTOSKÄRRYT INKONTINENSSITUOTTEET NIVELTUET TARRAJALKINEET LIUKUESTESUKAT TUKISUKAT SUKANVETOLAITTEET LUKUTELINEET TUKISUKAT VENOSAN SILK SUPPORT SENIORIKENGÄT PIRKA VERKKOKAUPPA JA MYYMÄLÄT: www.ettonet.fi ASIAKASPALVELU: 040 5111 118 TERVEYSSANDAALIT FINNORTO PEUKALOTUKI BORT GENERATION VAIVAISENLUULASTA BORT GENERATION TUKISUKAT VENOSAN COTTON SUPPORT LIUKUESTETOSSUT POTTA NAISILLE PIPINETTE PYÖRÄTUOLI REHASENSE ICON 20 WC-KOROTTAJA KÄSITUILLA AQUATEC 2 / 6 / 10 CM ROLLAATTORI AHTLON 5 KG alk. et to ne t. 85 ,89 ,33 ,37 ,39 ,26 ,5 7, 45 ,18 ,22 ,. 85 ,89 ,33 ,37 ,39 ,26 ,5 7,45 ,18 ,22 ,AV AA JA PU RK EI LL E JA RK EY KI RJ A/T AB LE TT IT YY NY BO OK SE AT LA AJ A VA LI KO IM A AP UV ÄL IN EI TÄ JA HU ON EK AL UJ A SE NI OR IT UO LI T JA -S ÄN GY T RO LL AA TT OR IT KÄ VE LY KE PI T OS TO SK ÄR RY T IN KO NT IN EN SS IT UO TT EE T NI VE LT UE T TA RR AJ AL KI NE ET LI UK UE ST ES UK AT TU KI SU KA T SU KA NV ET OL AI TT EE T LU KU TE LI NE ET TU KI SU KA T VE NO SA N SI LK SU PP OR T SE NI OR IK EN GÄ T PI RK A VE RK KO KA UP PA JA MY YM ÄL ÄT : ww w. 210,535,544,alk. 210,535,544,alk. 21 0,53 5,54 4,alk . 21 0,53 5,54 4,alk . 21 0,53 5,54 4,alk . fi AS IA KA SP AL VE LU : 04 51 11 11 8 TE RV EY SS AN DA AL IT FI NN OR TO PE UK AL OT UK I BO RT GE NE RA TI ON VA IV AI SE NL UU LA ST A BO RT GE NE RA TI ON TU KI SU KA T VE NO SA N CO TT ON SU PP OR T LI UK UE ST ET OS SU T PO TT A NA IS IL LE PI PI NE TT E PY ÖR ÄT UO LI RE HA SE NS E IC ON 20 WC -K OR OT TA JA KÄ SI TU IL LA AQ UA TE C 2 / 6 / 10 CM RO LL AA TT OR I AH TL ON 5 KG al k. 210,535,544,alk. 85,89,33,37,39,26,50 7,45,18,22,AVAAJA PURKEILLE JARKEY KIRJA-/TABLETTITYYNY BOOKSEAT LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ JA HUONEKALUJA SENIORITUOLIT JA -SÄNGYT ROLLAATTORIT KÄVELYKEPIT OSTOSKÄRRYT INKONTINENSSITUOTTEET NIVELTUET TARRAJALKINEET LIUKUESTESUKAT TUKISUKAT SUKANVETOLAITTEET LUKUTELINEET TUKISUKAT VENOSAN SILK SUPPORT SENIORIKENGÄT PIRKA VERKKOKAUPPA JA MYYMÄLÄT: www.ettonet.fi ASIAKASPALVELU: 040 5111 118 TERVEYSSANDAALIT FINNORTO PEUKALOTUKI BORT GENERATION VAIVAISENLUULASTA BORT GENERATION TUKISUKAT VENOSAN COTTON SUPPORT LIUKUESTETOSSUT POTTA NAISILLE PIPINETTE PYÖRÄTUOLI REHASENSE ICON 20 WC-KOROTTAJA KÄSITUILLA AQUATEC 2 / 6 / 10 CM ROLLAATTORI AHTLON 5 KG alk
0407291445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 62 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 66 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 50 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 53 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy elokuun puolivälissä. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Tanskasta kannattaisi katsoa mallia. PARHAASSA ASEMASSA ovat ne, joilla on varaa käyttää yksityisiä palveluita. Hyväkuntoinen ja kaikilta osin toimintakykyinen kotona asuva ikääntynyt ihminen ei pääse vaivaisenluuleikkaukseen, koska on liian vanha. Osa työelämässä olevista saa hyvää palvelua työterveyshuollosta – joskaan eivät kaikki, sillä on työnantajien valinta, kuinka kattavia terveydenhoidon palveluita sopimukseen sisältyy. Ja sama kierros uudestaan, usein samalla lopputuloksella. Takaisinsoittojärjestelmä takkuilee lähes joka puolella. Päätöksenteko karkasi aiempaa ylemmäs, ja byrokratia hidastaa ennen sujuvammin toimineita palveluita. Jos – kun – on tehty virheitä, ne pitää voida myöntää ja korjata. Painopaikka: Printall, Tallinna 2023 Aikakausmedia ry:n jäsen. Ja jos ei siihen pääse juuri silloin vastaamaan, uutta soittoa ei tule. Koko systeemi rakennettiin niin, ettei alueilla ole minkäänlaisia kannustimia tehokkaaseen toimintaan. Yksityinen terveydenhoito on sen verran kallista, varsinkin, jos tarvitaan laboratoriakokeita tai erikoissairaanhoidon tutkimuksia, että tämän ison joukon kohdalla ei puhuta vain vähävaraisista. Alueita on liikaa. Kannen kuva: Antti Rinteen ja Sisu-koiran kuvasi Arkadianmäellä Eduskunnan kuvaaja Hanne Salonen. Rintasyöpää sairastava potilas ei ole saanut minkäänlaista hoitosuunnitelmaa, eikä leikkauksen ajankohdasta ole tietoa. Liika byrokratia on purettava ja panostettava sinne, missä ihmisiä hoidetaan, eikä sinne, missä papereita pyöritetään. He voivat hoidattaa kaikki vaivansa, isommat ja pienemmät, ja saavat palvelua ajallaan ja tehokkaasti. Yritetään pysyä terveinä!. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 4/2023 H yvä E lämä Terveille apua, sairaat ilman. SOTE-SOPPA KIEHUU nyt kahvikeskusteluissa ja somessa vielä sitäkin enemmän: kutakuinkin jokaisella on huonoja kokemuksia lääkäriin ja hoitoon pääsystä, joko omalla tai läheisen kohdalla. Soitto tulee aikojen päästä, jos tulee. Lääkäri totesi lakonisesti, että voi kyllä kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon, mutta se tulee varmuudella takaisin. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Hyvää kesää kuitenkin. Ja jos se soitto tulee, langan päässä saattaa olla hoitaja, joka pahoittelee, ettei lääkäriaikoja ole, soita ensi viikolla uudestaan. Toki ollaan vasta uuden järjestelmän käynnistysvaiheessa, mutta mikään ei viittaa siihen, että tilanne paranisi. Keskiluokkaisellekin perheelle olisi varsin hintavaa hoidattaa kaikki vaivat yksityisellä, puhumattakaan pienellä eläkkeellä sinnittelevistä vanhuksista. H yvä E lämä 3 . Esimerkkejä hoitoon pääsyn ongelmista riittää. Mutta entä ne muut. Rakennettiin suuri hallintohimmeli, johon erilaisia esimiehiä tuli kyllä rutkasti lisää, mutta suorittavassa portaassa tilanne on entistä hullumpi. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa
6 7 5 6. 42 Yhdistysesittelyssä SPR:n Hämeenlinnan osasto. 24 Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä. 78 Fysioterapeutin voi tilata myös kotiinsa. Mikä avuksi. Omien arvojensa kanssa taistellut Maarit Veromaa kannustaa kuitenkin yrittämään. 92 Menovinkkejä kesäksi 98 Ristikkoa ratkomaan! Sisältö 4/2023 Mervi Varjolalla on ollut kissoja lähes koko elämänsä ajan ja ne ovat tuoneet hänelle monta ilon hetkeä. 6 2 Lauluyhtye The Sixties Blondies pitää jäsenensä, Eeva-Leena Pokelan, Irma Tapion ja Kati Borg-Penttilän vireessä, niin henkisesti kuin fyysisesti. 52 Rintasyöpäpotilaat kaipaavat hoidon rinnalle tukea ja tietoa. Linus on älykäs kissa, jolla on emäntänsä mukaan riittävästi omaa tahtoa. 4 . 14 Virpi Viita on tuore 72-vuotias ylioppilas. 29 Vaikeinakin aikoina ekonomisti Anne Brunila on säilyttänyt perusluottamuksen ja suunnannut katseen tulevaisuuteen. 18 Mitä kuuluu, kyläaktiivi Reijo Saastamoinen. 46 Ulla Welin elää, kuten opettaa ja valaa optimismia niin omaan kuin läheistensä mieliin sekä toimii kanssakulkijana seurakunnassa ja järjestöissä. 36 Selkävaivat ovat kivuliaita, mutta harvoin vaarallisia. Jos me suomalaiset hoitasimmme keskimäärin paremmin terveyttämme, olisi se avain koko julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemiseen. 12 Kesän runsas valo voi sotkea aivokemian ja masentaa ihmisen. 62 The Sixties Blondies on lauluyhtye, joka vie mukaansatempaavasti 60-luvun tyttöbändimusiikin pariin. 70 Anneli Poutiainen kuvaa kirjassaan tervettä miestä, joka haksahtaa uskomaan jokaiseen mahdolliseen sairauteen, jonka voi netistä löytää. 36 Iäkkään äidin äkillinen sairastuminen ja ympäri vuorokauden vahtimista vaatinut omaishoitajuus uuvuttivat Merja Lindströmin. 20 Terveysuutisia. 50 Auttamisen halulla on biologinen pohja, sanoo Helsingin yliopiston kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund. 56 Kulttuurihistoriaasarjassa esitellään 1904 perustettu vihtiläinen Päivölän Virkistyskoti. 23 Varamummo mietti pelkojaan eri ikäisenä. Vihtiläisen Päivölän Virkistyskodin ilmoitus Helsingin Sanomissa 28.4.1908. H yvä E lämä 16 Sisu-koira pitää huolen Antti Rinteen liikunnasta. 32 Korkein mahdollinen elinikä on kiehtonut ihmisiä kautta aikojen, ja hyvin vanhoiksi eläneistä ontarinoita eri kulttuureista koko ihmiskunnan tunnetun historian ajalta. 67 Kissaihminen, Mervi Varjola on saanut karvakavereiltaan monet ilon hetket, mutta myös luopumiset ovat tulleet tutuiksi. 74 Hyvää Elämää löytyy tästä lähtien myös sesonkiin sopivista näppäristä arkiruokaresepteistä. 26 Kolesterolille ystävällinen ruokavalio voi olla monelle haasteellinen
6 . H yvä E lämä. Kolmevuotias Sisu vie isäntäänsä lenkille päivittäin ja isännän verensokeriarvot ovat pysyneet hyvin hallinnassa
– Olin itse kätilöimässä uudistusta, ja on mielenkiintoista nähdä, miten eri kokoiset kunnat siitä selviävät ja mitä pitää tehdä, jotta ne selviävät paremmin. Mielenkiintoisia vaiheita. Kolmenlaista uraa Antti Rinne on tehnyt elämänsä aikana kolmenlaista työuraa. Tämä vuosi tulee olemaan kuntien taloudessa vielä ihan hyvä, mutta jatkossa tulee olemaan paljon haasteita. Ajattelin, että olen omimmillani ay-liikkeessä. Teksti: Mari Ahola-Aalto O len tähän saakka saanut tehdä hyvin mielenkiintoisia hommia ja odotan vielä uusia, hymyilee Antti Rinne, 60, kolmisen viikkoa kevään eduskuntavaalien jälkeen. Antti Rinne kannustaakin ihmisiä liikkumaan. – Lähdin SDP:n puheenjohtajakisaan, koska meitä oli joukko, jotka olimme huolissamme siitä, mihin suuntaan sosiaalidemokraattinen liike on menossa. Näytti siltä, että tämän seurauksena kannatus tulee jatkuvasti alenemaan ja yhteiskunnallinen voima heikkenee. Eikä kovin monta kertaa istuvan puheenjohtajan haastaja ole voittanut SDP:ssä. Antti Rinteen kiinnostus kunnallisiin virkoihin liittyy suureen muutokseen, jonka sote-uudistus tuo kuntiin. Politiikkaan lähtö ei Rinnettä kaduta, eikä hän ole missään vaiheessa katunut työurallaan tapahtuneita muutoksia. Parempi huolenpito omasta itsestä voi pelastaa koko hyvinvointivaltion Jos ihmiset keskimäärin hoitaisivat terveyttään paremmin, olisi se avain koko julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemiseen. – Jokainen vaihe on ollut mielenkiintoinen, samoin muutokset. Tiedostin itsekin, että oli olemassa useampiakin riskejä. – Juristin ammattitöitä olen tehnyt AKT:n lakimiehenä ja omassa toimistossa. SDP oli liukumassa liian etäälle sille ominaisista arvoista. Organisaation johtajana toimin kolmessa ammattiliitossa: Ertossa, Toimihenkilöunionissa, Prossa sekä myös SDP:ssä ja kolmas ura on politiikassa. – Kun Matti Vanhanen tuli Rukan hangilta talvella 2009 kertomaan eläkeiän nostosta, olimme silloisen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen kanssa keskustelemassa asiasta A-Studiossa. H yvä E lämä 7 . Ei kai Suomessa ole koskaan käynyt niin, että ammattiliiton istuva puheenjohtaja siirtyy toisen liiton puheenjohtajaksi niin kuin minä tein Ertosta Toimihenkilöunioniin. – Näissä hommissa pitää aina varautua siihen, että näin voi käydä. Keskeisin syy taisi kuitenkin olla se, että minua pidettiin niin varmana läpimenijänä, ettei minua tarvinnut äänestää. Yhteiskunnassa tarvitaan erilaisia voimia, jotta tasapaino säilyy. Juuri nyt Rinteellä on useampiakin mielenkiintoisia työmahdollisuuksia vireillä. Suhtauduin ajatukseen kielteisesti. Sen keskustelun jälkeen minulle alkoi tulla kysymyksiä, olenko kiinnostunut SDP:n puheenjohtajuudesta ja että minun pitäisi lähteä siitä kisaamaan. . – Alkusyksystä 2013 tuli pyytämään sellainen porukka, jossa oli taustalla useampia kymmeniä ihmisiä, ja joiden mielipiteitä olin. Hän ei uusinut vaaleissa paikkaansa eduskunnassa
Vihreiden ryhmä koostui pitkälti tuoreista kasvoista ja ideologisesti valveutuneista ihmisistä. 8 . – Olen tullut politiikkaan erilaista polkua kuin moni muu kärkipoliitikko, eikä minulle ole loppujen lopuksi ollut hirmuisen tärkeää, mikä minun henkilökohtainen asemani on, kunhan ne asiat, joita haluan viedä eteenpäin, etenevät. – Kun voitimme 2019 eduskuntavaalit, keskityin siihen, miten saamme keskeiset tavoitteemme läpi hallitusohjelmaan. Sain varapuhemiehenä olla koko ajan mukana ministeriryhmän keskusteluissa. – Koulutukseen puuttumiseen liittyy merkittävä syrjäytymisriski. – Minulla oli pääministerinä alkukaudesta erityinen huoli, kun keskusta ja vihreät olivat toistensa niskassa oikeastaan asiasta kuin asiasta. Uskon, että kumpikin meistä ymmärtää, mitä siinä tapahtui. Erityisesti voi mainita kaksi suurta uudistusta, ensimmäisenä sosiaalija terveyspalveluiden kokonaisuudistus, jota on 15 vuotta yritetty saada aikaan erilaisilla kokoonpanoilla. – Olemme puhuneet Jutta Urpilaisen kanssa tapahtumat läpi ja kerroin hänelle etukäteen, että lähden kisaan ja miksi niin teen. Sitä kautta minusta tuli SDP:n puheenjohtaja 2014. Voisi sanoa näinkin, että ilman sitä, SDP ei ehkä olisi voittanut ensimmäistä kertaa 20 vuoteen vaaleja ja tullut suurimmaksi puolueeksi. – Hallitus teki uudistuksia, jotka veivät suomalaista hyvinvointivaltiota kohti kestävämpää tilannetta. – Minulla on vihko, johon olen joka päivä kaikki nämä vuodet kirjoittanut, mitä päivällä on minusta tapahtunut. Neuvottelut olivat hyvät ja mukana olleet neuvottelijat olivat tyytyväisiä, keskustalaisia lukuunottamatta. Sain myös nostettua Jutan ensimmäiseksi suomalaiseksi naiskomissaariksi ja rikottua sen lasikaton. Ehkä joskus teen muistelmat näistäkin vuosista. Monet asiantuntijat ovat rinnastaneet sen peruskoulun rakentamiseen 1970-luvulla. Puolueessa on joukko, joka omaa vallankäyttöään lisätäkseen pyrkii koko ajan heiluttamaan puolueen johtoa. – Vaikka tilanne oli negatiivinen ja ikävä, pystyin analyyttisesti miettimään, mikä on puolueen ja yhteiskunnan kannalta järkevää. – Uskon, että jälkikäteen historian kirjoittajat ihmettelevät, miten pandemian oloissa ja Venäjän hyökkäyssodan aikana kyettiin viemään niin hyvin läpi suunniteltu ohjelma. Toisaalta keskusta oli melkoisen sekaisin, ilman johtajaa. Heistä osaa nyppi se, että he lähtivät hallitukseen. Peruskoulutasolle opintonsa päättäneiden työllisyysaste on 41 prosenttia, kun taas niistä, joilla on takanaan lukio tai ammatillinen koulutus on työssä 75 prosenttia. Viimeisen 20 vuoden aikana on joka vuosi jäänyt 3 500 nuorta ih’’Minulla on vihko, johon olen joka päivä kaikki nämä vuodet kirjoittanut, mitä päivällä on minusta tapahtunut.’’. Päätin, että jos minun johdollani tehty ohjelma voidaan viedä samalla kokoonpanolla hallituksessa eteenpäin, voidaan se tehdä ilman minua. – Voitin 2017 puoluekokouksessa puheenjohtajavaalin ensimmäisellä kierroksella niin selvästi, että ilma puhdistui ja pääsin irti siitä, että puolueen sisältä joku oli koko ajan kimpussani, pyrkimässä kampittamaan. Uskon, että kunhan päästään eroon muutokseen liittyvistä asioista ja henkilöstövajeeseen liittyvistä ongelmista, tulee osoittautumaan, että tämä on tavallisten suomalaisten kannalta huomattavasti aiempaa parempi systeemi. Yhteistyö ei tahtonut lähteä syntymään. Saimme kuitenkin kasaan ohjelman, mitä oli helppo puolustaa ja viedä eteenpäin. – Jos olisin saanut päättää, olisi sote-alueita huomattavasti vähemmän, mutta nykyinen määrä oli keskustalle tärkeä kysymys. Toinen, ehkä vielä merkittävämpi uudistus on Rinteen mukaan toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden pidentäminen. – Meiltä on viimeisen 30 vuoden aikana hävinnyt noin 700 000 sellaista työpaikkaa, joissa olisi pärjännyt peruskoulutai vastaavalla tutkinnolla. Toisen asteen koulutus on merkittävästi parempi työllisyyden näkökulmasta. H yvä E lämä itse pitkään arvostanut. Ei sitä moni uskonut, enkä itsekään uskonut kovin aikaisessa vaiheessa, että näin käy. Tärkeitä uudistuksia Kiista Postin työsuhde-ehdoista kärjistyi Rinteen eroon pääministerin paikalta joulukuussa 2019. Kärkyllä oli muitakin ehdokkaita. Eduskuntavaalien aikaan käydystä velkakeskustelusta Rinne on sitä mieltä, että myöhemmin osoittautuu, ettei kukaan olisi pystynyt hoitamaan tilanteita paremmin kuin istunut hallitus. Loppuvuodesta tultiin sitten ristiriitatilanteeseen, jossa keskusta päätti vahvistaa oman uuden puheenjohtajansa asemaa käymällä pääministerin kimppuun
Muutaman kerran minua yritettiin herätellä, itse en muista siitä mitään, mutta aina kroppa joutui niin koville kierroksille, että piti nukuttaa uudelleen. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden pidentäminen ovat todella suuria asioita pitkässä juoksussa. Heta pääsi pois lääkkeiden kera. – Se oli sitä itsellenikin. – Olemme molemmat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Tulimme lääkärilennolla Meilahden sairaalaan, jossa minun edelAntti Juhani Rinne Antti Rinne uskoo, että töitä kyllä löytyy. Pari kertaa hän on ollut myös kansanedustajaehdokkaana. Harrastukset: lukeminen, kävely, purjehtiminen ja mökkeily Antti Rinteen toukokuun alussa kuollut isä Juhani Rinne toimi pitkään Lohjan kaupunginjohtajana.. Politiikka yhteinen harrastus Antti Rinne on ollut naimisissa Heta Ravolainen-Rinteen, 49, kanssa vuodesta 2008. Syntyi 3.12.1962 Helsingissä. Asuu vaimonsa insinööri YAMK Heta RavolainenRinteen kanssa Mäntsälässä. – Olin 11 vuorokautta nukutettuna. Yhteisiä lapsia meillä ei valitettavasti ole, mutta Heta on ominut hyvin kaikki edellisen liiton lapset ja ryhtynyt yhdeksi vastuullisista aikuisista. Neljä tytärtä. . Nuorimmat, Ilona ja Roosa syntyivät 1993, eivät kaksosina, mutta samana vuonna. Myös Heta on mukana politiikassa, alueja kunnanvaltuutettuna. Heitä on tällä hetkellä noin 60 000. Koulutus oikeustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto Rinne toimi SDP:n puheenjohtajana toukokuusta 2014 elokuuhun 2020, pääministerinä puoli vuotta 2019, kansanedustajana vuosina 2015-2023 ja eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä joulukuusta 2019 joulukuuhun 2020 ja uudelleen kesäkuusta 2021 huhtikuuhun 2023. Syrjäytymisen kehitys on saatu pysäytettyä. Juhlissa oli kaksi Merjan entistä miestä, minä sekä Emman ja Millan isä, Merjan nykyinen mies, sekä kummankin entisen miehen nykyiset puolisot, nauraa Rinnekin. – Sitten Heta sai Suomesta lääkäriltä luvan lennättää minut Suomeen. Minut vietiinkin kovalla kiireellä EKG:hen ja sieltä äkkiä teho-osastolle. Miehensä uran poliittisia kuohuja Antti Rinne sanoo vaimonsa seuranneen melko tyynesti, mutta vakava sairastuminen loppuvuodesta 2019 oli paha paikka. Joululomalla Espanjassa sairastuimme kumpikin keuhkokuumeeseen. Kerrottiin, että minulla on sydänpussin tulehdus, eikä sitten muuta kuin naamari kasvoille ja unten maille. Minulla se oli molemmissa keuhkoissa, ja jäin tapaninpäivänä sairaalaan hoitoon. H yvä E lämä 9 . He ovat oppineet elämään sosiaaliturvalla. Meillä on myös yhteensä kuusi lastenlasta, jotka tuovat elämään paljon sisältöä, Antti Rinne hymyilee. Rinteellä on kaikkiaan neljä tytärtä. – Kun olo ei alkanut runsaista antibiooteista huolimatta parantua seuraavana päivänä, sanoin, että nyt täytyy tsekata sydän. mistä toisen asteen koulutuksen ja työpaikkojen ulkopuolelle. Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtajana vuosina 2002-2005, Toimihenkilöunionin puheenjohtajana vuosina 2002-2010 ja Ammattiliitto Pron puheenjohtajana vuosina 2010-2014 Rinne on toiminut Mäntsälän kunnanvaltuutettuna vuosina 1997-2004 ja uudelleen kuntavaaleista 2021. – Siellä yksi ihminen nauroi, että on tämä sellainen hullunkuristen ihmisten perhe. THL on laskenut, että jokainen ihminen, joka ei pääse työelämään kiinni, maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Rinne pitää tyttärinään myös 1985 ja 1988 syntyneitä Emmaa ja Millaa, entisen Merja-vaimon aikaisemmasta avioliitosta. Rinteet olivat juuri viikonloppuna entisen vaimon 60-vuotisjuhlissa
Minulla oli kova tahto, jota tarvitaankin, mikäli aikoo tuollaisesta selvitä. Antti Rinne oli jo ennen sairastumistaan tiputtanut painoaan tietoisesti 12 kiloa. Helmikuun ajan Rinne jatkoi kuntoutuksessa Kiljavan sairaalassa Nurmijärvellä. Liisasta tuli tämän yhteisen kokemuksen myötä meille ystävä. Tupakan poltto loppui silloin 27.12.2018 kokonaan. – Kuntoon oli kiire ja töihin täytyi päästä. Antti Rinne ja kuudesta lapsenlapsesta nuorin kesän 2019 ainoana kokonaisena vapaapäivänä Kesärannassa.. – Mutta poltin tupakkaa ja liikuin liian vähän. Kun kerran vessareissulle lähtiessä pyysin häntä siirtämään rollaattoria lähemmäs, totesi hän, eikö sinun pitäisi olla maaliskuussa töissä, pistä rollaattori pois ja ala kävellä. Sitten kun isolla rollaattorilla liikkuessa jalat alkoivat vähän ottaa askelia, minut siirrettiin Hyvinkään sairaalaan. Hoitajat ja lääkäri totesivat, etteivät ole tällaista ennen nähneet. En kaatunut. – Siellä oli Liisa-niminen sairaanhoitaja, joka oli kuullut että minulla oli kova kiire vaalityöhön. – Sen jälkeen minut herätettiin. Yksi suoni oli tukossa ja se avattiin pallolaajennuksella. Olin siinä kunnossa, että minut nostettiin laitteella sängystä pyörätuoliin. Ukko treenaa jatkuvasti saadakseen lihaksensa toimimaan. H yvä E lämä leen ollessa nukutettuna todettiin, että minulla on sydäninfarkti. Hän lupasi pitää varmuuden vuoksi takaa kiinni, jos alan kaatua. – 26.12.2018 menin sairaalaan ja 1.3.2019 palasin töihin terveenä miehenä. Pitkä nukutus aiheutti sen, ettei hermojen ja lihasten yhteistyö toiminut, vain ranteet liikkuivat. 10
– Kaikessa on kysymys siitä, miten me liikumme, miten syömme sokeria, miten huolehdimme unesta. Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat tärkeässä asemassa hyvinvointivaltiossa. ’’Keskimäärin viikossa tulee käveltyä vähintään 40 kilometriä.’’. Se on tällä hetkellä joiltakin osin pikkuisen vialla ja sitä pitää pystyä korjaamaan. Tarkoitan esimerkiksi koulutusta ja ihmisten toimeentuloa. Koko valtiovarainministeriön laskema kestävyysvaje olisi sillä hoidettu. Oli yhteistä aikaa vaimon kanssa. Mutta on tärkeää ymmärtää, että kestävä talous on väline siihen, että yhteiskunta on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä. – Minä olen aina halunnut koiran, mutta Heta sanoi, että eläkkeellä sitten. Talous on väline Henkilökohtaisessa elämässään Antti Rinne pitää tärkeimpinä asioina omaa ja läheistensä terveyttä ja sitä, että elämä sujuu kohtuudella, ilman liikoja haasteita ja vaikeuksia. – Teetätimme ennen vaaleja konsulteilla laskelmat kahdella eri skanaariolla. Jos kaikki suomalaiset hoitaisivat terveyttään keskimäärin samoin kuin ylin tuloviidennes, tasapainottaisi se julkista taloutta 10,5 miljardia vuodessa. Eli tehdään vastasyklistä politiikkaa, kun taloudessa menee huonosti, valtio on se joka puskuroi ja auttaa, pitää talouden pyörät pyörimässä. Myös 25 prosenttia terveydenhuollon paineesta helpottaisi ja siellä tarvittaisiin 87 000 työpaikkaa vähemmän. H yvä E lämä 11 . Meidän täytyy löytää keinoja, joilla saamme ihmiset pitämään parempaa huolta terveydestään. – Siinä se on nyt tallannut ja oppinut kivasti suomalaisille tavoille, Antti Rinne nauraa. Tästä näkökulmasta meillä riittää vielä paljon tehtävää. Pyysimme laskemaan, mitä tapahtuisi, jos alin tuloviidennes suomalaisista hoitaisi kuntoaan keskimäärin samalla tavalla kuin seuraava tuloviidennes. Kun menee paremmin, voidaan vähän hiljentää tahtia julkisella puolella. – Olen itse pystynyt pitämään diabeteksen poissa liikunnan lisäämisellä, toteaa Antti Rinne ja kannustaa muitakin liikkumaan. – Omassa arvomaailmassani on hirveän tärkeää, että Suomi on hyvinvointivaltio, jossa pidetään huolta ihmisistä ja autetaan eteenpäin vaikeissa tilanteissa. Rinteet harrastavat purjehdusta ja heillä on purjevene. –?En puhu niinkään vasemmisto-oikeisto akselilla, vaan se kiteytyy pitkäaikaisen SDP:n johtohahmon Rafael Paasion vuonna 1966 pitämässä telakkapuheessa, jossa hän sanoi, että jollet oikein tiedä, miten jostakin tietystä asiasta ajattelisit, mieti aina, miten se on heikomman puolesta parasta. Toinen skanaario oli vielä merkittävämpi. Tulos kertoi, että julkinen talous tasapainottuisi 1,9 miljardilla eurolla, tulisi yli 100 000 uutta työllistä. Siten rakennamme tulevaisuutta, jossa rahat eivät ikään kuin kulu hukkaan, vaikeita sairauksia hoidettaessa, jos ne voidaan ennaltaehkästä tai pitää ainakin vähemmän vaarallisina. – Haimme 10 vuotta paikkaa, jossa voimme käydä saunassa ja pyykillä purjehtimisen välillä ja neljä vuotta sitten löysimme mökin saaresta, Paraisten Iniöstä. Olemme ajatelleet, että julkinen talous, talouden rakenteet, ohjaavat kaikkea mitä teemme. 260 000 uutta työllistä ratkaisi koko työvoimapulan. Se on tärkeä paikka. – Pelkään, että nykyisellä vaalituloksella palataan siihen, että talous määrittelee sen, miten yhteiskuntaa voidaan kehittää. Eikä tarvita mitään erityistä leikkauspolitikkaa eikä veronkorotuksia. Taloutta käytetään ikään kuin välineenä erilaisten suhdanteiden näkökulmasta. Kuitenkin talous on vain väline hyvinvointipalvelujen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Se tuli Rinteille viiden kuukauden ikäisenä. Tämä vaatii pitkäjännitteisyyttä ja selkeän ohjelman. – Pisimmät lenkit ovat 20 000 askelta päivässä. Kaikkien mukana pitäminen on ehkä tänään suurin jakava tekijä puolueiden välillä. Loppuvuodesta 2021 osaksi perhettä tullut Sisu-koira liikuttaa isäntäänsä säännöllisesti. Olemme menettäneet kymmeniä sijoja Pisa-tutkimuksissa, reippaasti alle puolet suomalaisista nuorista on korkeakoulutettuja. Saamme huomautuksia, siitä kuinka pieni ihmisten perustoimeentulo maassamme on. Siihen suuntaan olen halunnut muuttaa sosiaalidemokraattista puoluetta. Jos julkista taloutta tasapainotetaan leikkaamalla näistä asioista, olemme todella vaikeuksissa. Jos pääsemme 10-15 vuodessa pikku hiljaa eteenpäin kaikessa tässä, yhteiskunnan suuret ongelmat alkavat näissä asioissa ratketa. Näyttää siltä, että leikataan asioista, jotka tulee kalliimmaksi myöhemmin korjata. Vaaditaan korjaustoimenpiteitä, jotta voisimme tulevaisuudessa pärjätä paremmin. Rinteen oli viime kesänä, varapuhemieskauden aikana mahdollista ensimmäistä kertaa vuosiin pitää kesällä useampi viikko lomaa. – Tämä on se isoin asia, jonka me oivalsimme päättyneeseen vaalikauteen tullessa, uutta talouspolitiikan linjaa rakennettaessa. Loma sujui mukavasti mökillä ja purjehtien. Kreikasta pelastetun rescue-koira Sisun rodusta ei ole tarkkaa selvyyttä. Esimerkiksi Diabetesliitto on laskenut, että jos joka viides alkavista tyypin 2 diabetestapauksista voitaisiin ehkäistä, pystyttäisiin säästämään noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. HE Ensimmäinen asia Rinteen listalla uutena puheenjohtajana oli SDP:n linjan muuttaminen. Alkavan kesän osalta asiat ovat pitkälti kiinni sitä, miten pariskunnan työasiat kehittyvät. Keskimäärin viikossa tulee käveltyä vähintään 40 kilometriä. Kun tilanteet muuttuivat, eikä työ enää rajoittanut niin paljon muuta elämää, tulimme siihen tulokseen, että voimme ottaa koiran
Kesämasennus ei ole tunne tai luulo, vaan sillä on myös selkeä syy ihmisen aivoissa. H yvä E lämä P äivän pimeys voi masentaa, mutta saman voi tehdä myös äkkinäinen ja suuri valontulva keväällä, vaikka yleensä mieliala paraneekin kevään ja valoisuuden ansiosta. Kyse on siitä että kesämasennukseen taipuvaisen ihmisen elimistö voi reagoida lämpöön ja lisääntyneeseen valon määrään normaalista poikkeavalla tavalla, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä. Kesämasennusta on tutkittu vähän, mutta sen olemassaolo on tiedostettu jo kauan sitten. Kesämasennusta potevalla serotoniinin tuotanto ei kevään kuluessa nousekaan samaa tahtia kuin normaalisti pitäisi tapah. 12 . Kesämasennuksen taustalla on aivokemia. Yhdysvalloissa sen olemassaolo havaittiin jo 1980-luvulla ja Ruotsissakin asiaa on tutkittu. – Kesämasennuksen suurin riski on niillä, jotka ovat kokeneet vuodenvaihteen ja alkuvuoden pimeinä kuukausina masennuksen oireita. – Jos serotoniinia on liian vähän, ei se toimi viestinviejänä. Jos tällä hetkellä tilastojen mukaan viisi ihmistä sadasta kärsii masennuksesta, niin jotkut noista viidestä potevat myös kesämasennusta. Kuva: THL/Harriet Järf Kesämasennusta potevalla mielialaan vaikuttavan aivojen välittäjäaineen, serotoniinin tuotanto ei kevään kuluessa nousekaan samaa tahtia kuin normaalisti pitäisi tapahtua. Mieliala laskee lämmön Tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan kesämasennus ei katso ikää. – Kaamosmasennusta on tutkittu vuosikymmeniä, mutta sen sijaan kesämasennus ei ole näkynyt missään tilastoissa tai väestötason kyselyissä tai tutkimuksissa. Teksti: Juhani Karvonen Kesämasennus panee aivokemian sekaisin noustessa helteeksi, mikä nostaa esille masennusoireita. Avainasemassa on hermovälittäjäaine serotoniini, joka osaltaan tasapainottaa mielialaa. Myös vanhat sairauskertomukset osoittavat, että kesämasennus on tiedostettu jo vuosikymmeniä. – Ihmisen elimistö onkin herkempi reagoimaan lämpösäteilyyn. Normaalisti aivot tuottavat mielialaan vaikuttavaa välittäjäainetta serotoniinia vähiten talvella ja kevättä kohden tuotanto kasvaa ja on kesällä korkeimmillaan. Kesämasennuksen oireet eroavat tavallisen masennuksen oireista vain siinä, että ne nousevat esiin toistuvasti kesällä ja katoavat itsekseen. Se on kuitenkin harvinainen, eikä ole olemassa täsmällistä tietoa, moniko ihminen siitä kärsii. Ihmisen iholta alkavat hermosäikeet muotoutuvat hermoiksi ja jatkuvat selkäytimeen, josta ne puolestaan päättyvät aivoihin. Aivot reagoivat valoon ja pimeyteen silmien kautta ja mukautuvat vuodenaikoihin
HE. Myös keskittymiskyky heikkenee ja muistivaikeuksiakin saattaa esiintyä. Pitkään kestävä helle voi synnyttää masennuksen kaltaisia oireita, mutta niiden ei pitäisi toistua vuodesta toiseen. Ahdistuneisuus vaihtelee, mutta lievien oireiden kanssa voi elää, koska ne häviävät pois itsestään. – Ajan pitää antaa vain kulua. – Unettomuus syventää masennusoireita. – Masennusoireet saattavat korostua ikääntymisen myötä, koska mieliala saattaa vaihdella muun muassa unettomuuden vuoksi. – Ne viittaavat masennussairauteen, jota on alettava hoitaa. Kausimasennuksessa matala mieliala kestää suurimman osan päivästä. – Jos mieliala on pitkään matalalla, vaikkei mitään erityistä olisi elämässä tapahtunutkaan, on se yksi merkki oireista. Joissakin tapauksissa aivojen hermosolut saattavat tuottaa tavallisen määrän serotoniinia, mutta se ehtii hajota ennen kuin se täyttää tehtävänsä viestien välittäjänä. Vaikka iloisia asioita tapahtuisi, eikä ihminen pysty niistä iloitsemaan samalla tavoin kuin joskus ennen on iloinnut. – Jokaisella on joskus joitakin näistä oireista, jotka eivät yksittäisinä tai lyhytaikaisina viittaa masennukseen. Sosiaalisista suhteista on syytä pitää kiinni, eikä vetäytyä seurasta. Ihminen ei kykene tuntemaan mielihyvää, ei arvosta itseään vaan pikemminkin syyllistää itseään. Partonen kehottaa kiinnittämään huomiota tiettyihin oireisiin. Jos elämässä tapahtuu jotain negatiivista, ihminen ottaa sen kenties suhteettoman raskaasti. Partosen mukaan elimistö tottuu lievissä masennusoireissa valoisuuteen muutamassa viikossa, jolloin ahdistuneisuus ja huono olo vähitellen helpottavat. Jos oireita on useampi, eivätkä ne mene ohitse 3-4 viikossa, on syytä ottaa oireet vakavasti. Esimerkiksi kuumuus tai helle voi aiheuttaa ihmisessä masennukseen viittavia oireita, mutta niiden ei pitäisi ilmetä vuodesta toiseen. Masennuslääkehoidolla voidaan oireita helpottaa, myös lyhytpsykoterapia saattaa tuoda helpotusta oloon, toteaa Partonen. Kesämasennus ei katso ikää Kesämasennus ei katso ikää eikä se liity ikääntymiseen. Masennusoireet voivat kuitenkin johtaa varsinaiseen masennussairauteen. Rasittava liikunta voi olla hyväksi unen saamisen kannalta, mutta sitä kannattaa harrastaa alkuiltapäivästä, kehottaa Partonen. Suoranaista lääkitystä ei ole, mutta kesämasennusta voi välttää tai ainakin vähentää pitämällä kiinni unirytmistä, liikkumalla oikein ja syömällä terveellisesti. Jatkuva väsymyksen tunne tekee asioiden tekemisen mahdottomaksi tai vaikeaksi, vaikka ihminen haluaisikin toimia entiseen tapaan. Vaikkei ruokahalua olisi, pitäisi jotakin syödä ja pitää ruokarytmistä ja -tavoista kiinni. Kaiken lisäksi masennus saattaa vaihdella vuosittain ja joskus olla jopa miltei poissa, sanoo Timo Partonen. tua. – Myös mielenkiinto hiipuu asioihin, jotka ovat ennen kiinnostaneet. H yvä E lämä 13
14 . Nyt hän on jo vanha nainen, tämän päivän tähti.” –?Virpin juhlaruno Lohjalainen Virpi Viita painoi ylioppilaslakin päähänsä yhtenä yli 25 100:sta tämän kevään ylioppilaasta. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Virpi kirjoitti ylioppilaaksi 72-vuotiaana. H yvä E lämä ”Kauan sitten pieni tyttö koulutielle lähti
Uudet kengät ja juhlamekko oli hankittu, mutta ylioppilaslakki oli vielä kaupassa. Eihän sitä koskaan tiedä. Lohjan aikuislukiosta meitä kirjoitti tänä keväänä kymmenen. H yvä E lämä 15 . . Jatko-opintoja Virpi ei ole suunnitellut. Olin päättänyt, että käyn lukion oppimäärän vaadittavat kurssit, ja englantia oli kuusi pitkää kurssia. Yhteiskuntaoppi oli kiinnostavaa ja se meni parhaiten. Olen tyytyväinen. Kolmella kerralla Virpi Viita kirjoitti viisi ainetta, jotka hän jakoi kolmelle kirjoituskerralle. – Viime keväänä kirjoitin äidinkielen ja yhteiskuntaopin, syksyllä matematiikan ja historian ja tänä keväänä ruotsin. – Tässä lähellä asuva Eija, otti viikon lomaa työstään juhlia varten. – Minulla ei ollut muita tavoitteita kuin päästä läpi, ja se onnistui kerralla. – Kaikki muut olivat paljon minua nuorempia. Tyttäret myös järjestivät äitinsä ylioppilasjuhlat. Aikuisopiskelu oli Virpille tuttua, hän luki 2003 työn ohessa merkononiksi. Eikä kurssimuotoisessa opiskelussa enää ole luokkakavereita, kun eri kursseilla on kuka milloinkin. Voin kyllä sanoa, etten edelleenkään osaa englantia, Virpi nauraa. –?Haave ylioppilaslakista eli 54 vuotta ennen kuin toteutui, toteaa Virpi Viita.. – Sitten kyllä tuntisin vieväni jonkun nuoremman paikan, mutta voi sitä opiskella avoimessa yliopistossakin. Opiskelu tapahtui iltaisin, muuten se on samanlaista kuin päiväopiskelu. – Suunnittelin jatkavani kauppaopistoon heti perään, mutta se tuntui vaikealta, koska en ollut lukenut englantia. Siskonsa asuu kauempana, Tampereella. – Koko juhlissa hirvittää kaikkein eniten todistuksen haku. Nyt ainakin pidän välivuoden, ehkä lähden interreilamaan, Virpi nauraa. Iloisiin keväisiin juhliin oli kutsuttu mukaan sukulaisia, ystäviä ja entisiä työkavereita. Englanti oli hankalin aine lukiossakin, mutta vaikka se tuntui ihan ylivoimaiselta selvisin kursseista ja sain siitä arvosanan. Vanhempi tytär pääsi ylioppilaaksi keväällä 1997, toinen 2004. Tyttäret ylioppilaita Virpi Viidalalla ja miehellään on kolme aikuista lasta, kaksi tytärtä ja poika. Opinnot aikuislukiossa alkoivat syksyllä 2019. He tietävät, ettei se ihan siitä vain käy. – Tyttäret, Eija ja Virve ovat kumpikin ylioppilaita, ja he minusta kaikkein ylpeimpiä ovatkin. Matematiikka meni huonommin ja suunnittelin jo, että menen korottamaan sitä, samoin kuin äidinkieltä, mutta sitten ajattelin, että jos se kuitenkin on tässä. – Päätimme parhaan tyttökaverini kanssa kansakoulun neljännellä luokalla, ettemme lähde oppikouluun, koska se ei kummankaan isosiskolta oikein hyvin sujunut. Y lioppilaaksi pääsy oli Virpi Viidalle, 72, lapsuuden haave. – Tyttären lakilla olen vähän harjoitellut, mutta se on minun päähäni liian pieni, Virpi nauraa. En kirjoittanut englantia vaan pitkän ruotsin. Se koulutuksen jännin paikka, sanoi Virpi juhlia edeltävällä viikolla. Kun pääsimme kansalaiskoulusta, kaverini oli paras ja minä toiseksi paras. Minua jäi kaivelemaan, kun en mennyt oppikouluun, kun olen aina tykännyt koulunkäynnistä ja opiskelusta. Kansalaiskoulun jälkeen Virpi kävi kauppakoulun, josta valmistui merkantiksi 1968. Lakkiaiset ovat yhteiset päiväopiskelijoiden kanssa
Hän tykkää tehdä käsitöitä, kudin pysyy käsissä tv:tä katsellessa. 21-vuotias pojantytär on asunut koko ikänsä isovanhempiensa luona. Ei opiskelu ja aivojen käyttö sulje sairautta pois,. – Äidilläni oli loppuvuosinaan dementia ja ajattelin sitä asiaa paljon opiskellessani. Opiskelut ovat olleet hyvää harjoitusta aivoille. –?Lempiväri selviää tästä juhlamekosta, nauraa Virpi. 16 . Mahdammeko osatakaan, Virpi nauraa. – Me emme ole oikeastaan koskaan asuneet miehen kanssa kahdestaan, aika ennen lapsia, oli niin lyhyt. – Liikkua pitäisi enemmän. H yvä E lämä –?Nyt ainakin pidän välivuoden, ehkä lähden interreilamaan, nauraa Virpi kädessään 19 vuotta sitten käytössä ollut Virve-tyttären ylioppilaslakki. Kun pärjäilee, niin hyvä on, Virpi hymyilee. – Verenpainelääkkeitä olen syönyt vuodesta 1996 ja diabetes todettiin 2004, niiden tukena on koleterolilääkitys, vaikkei korkeaa kolesterolia olekaan. Harjoitusta aivoille Lapsenlapset ovat Virpi Viidan elämän suola. – Minulta syntyy isoäidin neliöitä ja sukkia. Virpi on tyytyväinen elämäänsä ja tuntee voivansa hyvin. – Nuorin lapsenlapsi aloittaa syksyllä koulun ja mummia tarvitaan. Hän on lähtökuopissa. Polkupyörällä kyllä poljen, mutta pidemmän matkan kävely ottaa jalkoihin, mutta ei kaikkea kannata tutkituttaa niin tarkkaan, aina löytyy jotakin uutta
Sairaus voi jämähtää päälle milloin vain. Pariskunta rakensi oman talon Lohjalle. Jäin pois työelämästä 2011. Kauppakoulun jälkeen 18-vuotiaana hän sai työpaikan Postista ja muutti pois kotoa. Mies oli jakelussa, välillä esimiestehtävissäkin. – Posti oli silloin arvostettu työpaikka. Vuosikymmenten mittaan taivuimme kyllä moneen, oli pankkipalveluja, ajoneuvojen rekisteröintiä, vakuutusmyyntiä, äänestyspaikkojen hoitamista. mutta jos edes siirtäisi sitä vähän pidemmälle. – Kun etsin itselleni miestä, yksi kriteeri oli, että sukunimi alkaa V:llä. Veikko Viita löytyi yhteiseltä työpaikalta Postista ja työmatka oli vuosikymmenet yhteinen. Aluksi kaikki tehtiin käsin, sitten 1980ja 90-lukujen vaihteessa tuli mukaan tietotekniikka. Ihan erilainen kuin nykyään. Ensin se tuntui ihan kauhealta, mutta ei mennyt monta päivää, kun huomasimme, kuinka paljon se työtä helpotti. Olin tyttönimeltäni Valkama ja halusin jatkaa VV:nä, Virpi nauraa. – Samoissa työtehtävissä emme olleet. – Meillä on miehen kanssa jo monenlaisia kikkoja, kun kumpikaan ei jotakin muista. – Tai työleiri, kuten Veikko Viita toteaa. Koko työura samassa paikassa Virpi Viita on kotoisin Nummen Oinolasta, joka on nykyään osa Lohjaa. – Ensimmäiset viisi vuotta olin Vantaalla ja vuonna 1974 tulin Lohjalle. Työ muuttui paljon sinä aikana. Käymme yhdessä kirjaimia läpi ja johonkin kirjaimeen se yleensä pysähtyy ja jompi kumpi muistaa. Tai eihän posteja edes nykyään ole. Postista löytyi myös elämänkumppani. Olin asiakaspalvelussa koko 43-vuotisen työurani. H yvä E lämä 17 . HE ’’Ei kaikkea kannata tutkituttaa niin tarkkaan, aina löytyy jotakin uutta.’’. Hän oli nelilapsisen perheen toiseksi nuorin lapsi. Virpin lapsuuden kotitila on hänen ja miehensä kesäpaikka. PIENOISNÄYTTELYT 9.5.–6.8.2023 Kohti kesää – Virpi Pekkalan maksimipostikortteja 8.8.–15.10.2023 Lehtileikkiä – kolmen sukupolven paperinuket 14.10.2022 – 17.12.2023 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 15 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO Kauppakatu 25, Jyväskylä Avoinna ti-su 11-18 craftmuseum.fi Gu nn el N ym an , H un tu -s ar ja . Ku va : Ti m o Sy rjä ne n
Maalaiskylän elinvoimaisuuden takeena on oma koulu, päiväkoti ja kauppa. Kyläyhdistyksen puheenjohtajana Saastamoiselle lankeaa iso vastuu, eikä tekeminen lopu. En ole koskaan kokenut itseäni kaupunkilaiseksi, enkä aio kerrostaloon muuttaa, sanoo Reijo Saastamoinen, 70. – Synnyin Konginkaalla Keski-Suomessa ja muutin 14-vuotiaana vanhempien kanssa Alvettulaan, jossa he alkoivat pitää kauppaa. Koulu on ollut lakkautusuhan alla jo vuosia, mutta yksityinen päiväkoti voi hyvin. Nyt niistä on jäljellä yhdistetty anniskeluoikeuksin toimiva kauppa ja baari, joka on auki lähinnä kesäisin. Omistajat tosin vaihtuvat, joten siinä mielessä tulevaisuudesta on vaikea mennä sanomaan mitään. – En varmasti ole ainoa kyläyhdistysaktiivi Suomessa, joka painii samojen asioiden kanssa. Teksti ja kuva: Juhani Karvonen Reijo Saastamoinen ei ole turhautunut vaan sisuuntunut mies. A lvettulasta on matkaa Hämeenlinnan keskustaan kolmisenkymmentä kilometriä. Omassa nuoruudessani Alvettulassa oli kolme kauppaa, kaksi pankkia ja posti. Kyläaktiivista ei koskaan tule kaupunkilaista Hämeenlinnassa Hauhon Alvettulassa asuvasta Reijo Saastamoisesta ei koskaan tule kaupunkilaista, vaikka Hauhon kunta liitettiin kuntaliitoksessa Hämeenlinnaan jo viitisentoista vuotta sitten. H yvä E lämä Mitä kuuluu. 18 . Samat 40 vuotta vanhat lehtiotsikot toimisivat tänäkin päivänä.. Sen jälkeen asuimme vaimon kanssa jonkin aikaa Hauhon kirkonkylällä, kunnes rakensimme paritalon Alvettulaan. 700-800 vakituisen asukkaan Alvettulassa on totuttu taistelemaan asioiden eteen
Perintö jaossa Saastamoinen on ollut mukana kyläyhdistyksessä lähes 40 vuotta. Kuntaa muistutetaan siitä, ettei kylässä ole enää vapaita tonttimaita.” – Tänä päivänä samat sanat voi toistaa ja korvata kunnanvaltuusto kaupunginvaltuustolla. Olin myös vuosia mukana porukassa, joka teki huoltoja paperikoneille. – Appiukko oli kyläyhdistysaktiivi, joka alkoi ikänsä takia luopua hommista. Juttu jatkui lauseilla ”Alvettulan kylästä on lähdössä Hauhon kunnanvaltuustolle huolestunut kirje. Anomuksia pitää lähettää moneen eri paikkaan, koska rahoitusta on tarjolla monelta taholta. ’’Tuulimyllyjä vastaan taistelu vain lisää sisua.’’ Alvettulassa kyläyhdistys kartoitti jo vuonna 1983 mahdollisuutta saada markkinoille omakotitalotontteja. – Kyläyhdistystoiminnalla ei voi välttämättä olettaa saavutettavan nopeita tuloksia. En usko, että tänä päivänä vastaavia hankkeita talkoilla voitaisiin tehdä. Myös vaimo on aktiivisesti mukana toiminnassa. Asioita on vietävä eteenpäin sähköisesti, mikä vaatii sekin teknistä osaamista. Tapana oli tuohon aikaan, että luopujan piti etsiä itselleen seuraaja. Tein sen jälkeen liikenneopettajan hommaa armeijalle vielä muutaman vuoden eläköitymisen jälkeen aina kun tarvetta oli. Saastamoinen ei koe taistelevansa tuulimyllyjä vastaan, vaikka lehtiotsikot eivät ole paljon 40 vuodessa muuttuneet. Eläkkeellä sain oppia kokeneemmilta ja sen jälkeen on tullut rakennetuksi kaikenlaista, tällä hetkellä teen mökille kesäkeittiötä. Talkoohenki ei ole täysin kuollut. En ole vielä turhautunut, mutta sisua on kasvanut, sanoo Saastamoinen. Niitä piti käydä lisäämässä kaksi kertaa vuorokaudessa. – Sitä ennen taloa lämmitettiin puilla. Lattiaan asennettiin vesikiertolämmitys. – Purkuvaiheessa meitä oli talkooporukassa parikymmentä, rakennusvaiheessa käytännössä enää kolme. Pojat ovat kuitenkin auttaneet talkoissa ja LVI-alan ammattilaisina myös kylätalon putkikorjauksissa. Mielessä on monta kertaa käynyt, ettei tämä voi olla totta, mutta sitä se on. Taisin olla aika selkeä valinta, ei siinä ollut paljon neuvottelemista. Saastamoinen myöntää, että olisi valmis jättämään puheenjohtajuuden ja toimimaan yhdistyksessä rivimiehenä. – Olen sitä tyyppiä, että paikallaan on vaikea pysyä. Kyläyhdistyksen kenties suurin voimanponnistus oli kylätalon kunnostus pari vuosikymmentä sitten. En aio silti luovuttaa, jotta asia saataisiin joskus maaliin. Yksi parin vuoden tauko kyläyhdistystoiminnassa tuli. Olimme saaneet Leader-rahaa, mikä velvoitti viemään kunnostuksen loppuun saakka. Maan paperitehtaat tuli kierrettyä aika tarkkaan. H yvä E lämä 19 . Kaupunki ei tunnu saavan aikaiseksi kaavaa eikä tontteja saada lohkotuksi. Kylän kehittämiseen on saatavissa varoja, mutta niiden hakeminen vaatii kärsivällisyyttä ja kokemusta. – Anomukset pitää tehdä täsmälleen oikein pienikin muotovirhe voi kaataa rahoituksen vuodeksi tai pariksi. Jos kyläyhdistys tarvitsee apua, saan soittelemalla ehkä parikymmentä ihmistä ainakin hetkeksi kokoon. Olen ollut aina kiinnostunut rakentamisesta ja paritalonkin rakensin paljolti omin käsin. Alvettula valittiin vuoden hämäläiseksi kyläksi vuonna 2000. Jatkajaa odotellessa Saastamoinen oli Puolustusvoimien palveluksessa ja pääsi eläkkeelle 48-vuotiaana. Kirjeitä on aika turha lähetellä eikä esimerkiksi Ely-keskuksen tai kaupungin virkamiehiä tahdo saada puhelimitse kiinni. – Kylätalon purku-urakan jälkeen oli pakko vetää henkeä pari vuotta. Kylätalossa kaikki meni uusiksi. Rahoitusta kerätään myös Alvettulan kylätalolla pidettävällä kesäisellä motoristikahviolla. HE. Perunannostokaudella käymme porukalla lajittelemassa viljelijän perunoita pellolla. Matonpesulaiturin ja laivalaiturin teko olivat 1980-luvun suuria urakoita. – Yhteisöllisuus on vähentynyt. Ehdotus ei ole suurta innostusta nostanut. Koska asun aika lähellä minulle lankesi aika usein lämmitysvuoro. Olen joskus yrittänyt puhua omille pojilleni, että joku heistä ottaisi yhdistyksen vetämisen käsiinä. Yhdistys taistelee samojen teemojen kanssa nyt 40 vuotta myöhemmin. Joskus iskee mieleen ajatus, miksi olen tähän homaan ryhtynyt. Hämeen Sanomat otsikoi nimittäin maaliskuussa 1983 ”Kunnan syytä hankkia uutta tonttimaata. Illat ja vapaa-ajat kuluivat remontissa
Influenssavirus voi lisätä veren hyytymistä, mikä yhdessä tulehdustilan kanssa altistaa veritulpille ja sitä kautta sydäninfarkteille ja muille sydänoireille. Nyt julkaistut tulokset tukevat kumpaakin mekanismia. Osallistujat, jotka olivat sairastuneet mielenterveyden häiriöön jo nuorena, olivat muita todennäköisemmin pienituloisia, työttömiä ja vähän koulutettuja aikuisena. Tutkijoiden mukaan mielenterveyspalveluissa pitäisikin painottaa etenkin näitä väestöryhmiä. Influenssa voi laukaista sydäninfarktin Riski sairastua sydäninfarktiin on moninkertainen viikon sisällä influenssaan sairastumisesta. Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. 20 . H yvä E lämä Terveysuutiset Univaje yhteydessä sydämen vajaatoimintaan Säännöllisesti alle seitsemäntuntisia yöunia nukkuvat sairastuivat sydämen vajaatoimintaan 25-30 prosenttia todennäköisemmin kuin 7-9-tuntisia yöunia nukkuvat. Influenssan ja sydänoireiden yhteys on toki tunnettu ennenkin, mutta hollantilaisten tulokset vahvistavat näyttöä entisestään. Mahdollisesti jopa 70 prosenttia uusista diabetestapauksista on yhteydessä ruokavalioon. Myös kuorsaaminen liittyi 20-30 prosenttia suurempaan sairastumisriskiin. Aiempien tutkimusten perusteella köyhyys voi altistaa mielenterveysongelmille, ja mielenterveysongelmat voivat johtaa työttömyyteen ja köyhyyteen. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes. Tutkimuksen tulokset korostavat influenssarokotusten tärkeyttä. Köyhyys yhteydessä mielenterveysongelmiin Kolmekymmenvuotiaan suomalaisen riski sairastua mielenterveysongelmiin on huomattavan suuri, jos hän on pienituloinen, työtön tai vähän koulutettu. Etenkin liian vähäinen täysjyväviljojen ja runsas valkoisen riisin ja teollisen vehnän syöminen aiheuttavat sairastumisia. Näiden lisäksi vähäinen kasvisten, pähkinöiden ja siementen syöminen sekä runsas hedelmämehujen juominen liittyvät diabetekseen, mutta vaikutukset eivät ole yhtä suuria.. Myös liiallinen punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttö on merkittävä diabeteksen aiheuttaja. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Huono ruokavalio aiheuttaa 14 miljoonaa diabetesta joka vuosi Arviota 14 miljoonaa ihmistä sairastuu tyypin 2 diabetekseen epäterveellisen ruokavalion takia, 184 maata kattava selvitys osoittaa