4/2017 6,90 5,90 Lääkärikunta ei sitoudu työhönsä tarpeeksi Maalaislääkäri Kiminkinen: Onko isovanhemmilla oikeuksia. Ruokarytmillä paino hallintaan Joka viides kokenut jäävänsä potilaana yksin Psykoterapeutti Pauli Pääkkönen: Puhuminen on parisuhteessa kaiken A ja O Pitkäkestoinen unettomuus on vaarallista Päivi elää joka päivä kivun kanssa Virtsaamisongelmia ei tarvitse hävetä
Asukkaaksi pääsee kunnan sijoittamana, palvelusetelillä tai itse maksavana asukkaana. Tätä työtä voi tehdä monella tavalla. AT TE ND O MUMMO LA Ihminen on yksilö koko elämänsä ajan – vanhuus ei sitä poista Soita ja kysy lisää: Anne Flink 050 538 9010 anne.?ink@attendo.. Hän jaksaa myös tukea työntekijöitä ja välittää aidosti asukkaista. Suhtaudun työhöni hoiva-alalla intohimoisesti ikuisen opiskelijan tavoin. ANNE FLINK Attendon Mummolat ovat lämminhenkisiä hoivakoteja, joihin on helppo tulla ja joissa on hyvä olla – joko lyhyen aikaa tai pysyvästi. Tervetuloa tutustumaan!. Hoivakodissa ei asu potilaita vaan ihmisiä. Tutustu hoivakoteihimme osoitteessa: www.attendo.fi/hoivapalvelut. Vastaan työssäni siitä, että ikäihmisten elämä on hyvää Attendon kolmessakymmenessä hoivakodissa Itä-Suomen alueella. Meidän tehtävämme on turvata ikäihmisille turvallinen kotiympäristö ja pitää laitostumisen piirteet poissa hoivakodeistamme. Olennaista työssäni on löytää hoivakodille hyvä johtaja, koska hän luo hoivakodin hengen. Minulle tärkeintä ovat ihmiset. Hyvä hoivakodin johtaja on kekseliäs ja sitoutunut kehittäjäluonne, joka tekee hoivatyötä sydämellä
Kosteuttava vesipohjainen ja kirkas geeli joka tuntuu kehon omalta kosteudelta. INTIIMISARJA NAISILLE i say: VAGINAL DRYNESS Intiimialueen kuivuuden hoitoon. Ikävät oireet, kuten ärsytys, vuodot ja haju poistuvat. Apteekista ja luontaistuoteosastolta. Apteekista BE GOOD TO YOUR BODY GEELI PIENIKOKOISET EMÄTINTABLETIT i say: VAGINAL INFECTION Emätintabletit hoitavat ja ennaltaehkäisevät hiivaja bakteeriperäisen tulehduksen. Välitön apu kuivuuteen Forte Virtsatietulehdusten hoitoon ja ennaltaehkäisyyn Pissattaa ja kirvelee – Taas virtsatietulehdus. Ei valu eikä sotke TraneMax Forte sisältää karpalosta peräisin olevia proantosyanidiineja, joilla on kyky lamata virtsatulehduksia aiheuttavan E.coli -bakteerin toiminta. Hyaluronihappo ja karpalon Cranberry-Active TM huolehtivat intiimialueen oikeasta kosteudesta, pH:sta ja bakteeristosta
Nyt riittää, kun selvittää tiedolliset sisäänpääsykokeet. 09-41397369 mari.ahola-aalto@karprint.. 33 KILPIRAUHASLÄÄKE ja ruokailu. 68 KOTI vaarattomaan kuntoon. 14 DIABEETIKON ARJESSA rutiinit tuovat turvaa ja helpotusta. 78 TAIDEJA LIIKETERAPIA toimii tunteiden säätelyn työkaluna. vuosikerta 8 TAPANI KIMINKISEN mielestä ei olisi hullumpaa, jos lääkäriksi aikoville järjestettäisiin samankaltaiset soveltuvuustestit kuin sairaanhoitajille. 30 SUURELLA OSALLA ikäihmisistä virtsaamispulmia. Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, p.09-41397375 eija.kiukkonen@karprint.. . Seuraava numero ilmestyy elokuun alussa. Epäsäännöllinen ruokarytmi voi lihottaa ja altistaa sairauksille, toteaa ravitsemusasiantuntija Eeva Voutilainen, joka yrittää itsekin noudattaa ruokarytmiä mahdollisuuksien mukaan. 70 PITKÄKESTOINEN unettomuus on vaarallista. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.. 25 GERIATRIN PAKEILLA: Onnistunut vanheneminen. 64 IKÄIHMISILLE tarvitaan noin miljoonaa asuntoa. 60 58-VUOTIAAN Tuulikin maailma romahti kolme kertaa. Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto, p. 38 48 RASVAMAKSA uhkaa suomalaisten terveyttä. 20 JOKA VIIDES tunsi jäävänsä potilaana yksin. 51 AIVOINFARKTI ei odota. Hätäpuhelua lykätään usein liikaa. Puh. Kannen kuva: Virpi Piippo Sisältö 4/2017 6. Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 4 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. 74 HYVÄT UNET luonnonmateriaaleissa. 26 ONKO ISOVANHEMMILLA mitään oikeuksia. 42 VALKEAKOSKELAISELLA Päivi Jussilalla on huonompia ja parempia päiviä, mutta kipu on läsnä kehossa joka päivä. 17 KASVIKSET, HEDELMÄT, marjat ja erityisesti täysjyväviljavalmisteet ehkäisivät kakkostyypin diabetesta kahdessa erillisessä Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Sen lisäksi mitä syö, on tärkeää milloin syö, kolmesta viiteen ateriaa päivässä, ei enempää eikä vähempää. 59 PUOLET SUOMALAISISTA ei tunne rokotuksiaan. 38 ANNOSKOKOJEN lisäksi oikealla ruokarytmillä voi hallita painoa ja terveyttä. 52 RAVINNOLLA voidaan merkittävästi vaikuttaa sydämen ja verisuonten terveyteen. 90 ARJEN AVUKSI tarjolla runsaasti apuvälineitä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 52 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 56 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 56 ILO JA NAURU vaihtuivat Irma Niemen elämässä huutavaan yksinäisyyteen. 76 VINKIT kesäkuumalla nukkumiseen. 84 SAARENMAALLE moottoripyörällä. 46 LUUSTO VAATII huolenpitoa koko elämän. 97 RISTIKKOA ratkomaan!. 34 PUHUMINEN parisuhteessa kaiken A ja O
Yksinkertainen liike on hyväksi niin mielellä kuin keholle. – Lääkkeitä tarvitaan, mutta tarpeettomien lääkkeiden poistaminen on osa ihmislähtöistä kotihoitoa, kertoo Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka. Jotkin uniongelmat voivat alkaa jopa 15 vuotta ennen, kuin näiden neurologisten sairauksien oireet ilmenevät. – Kotihoidon lääkäripalvelut ovat osa kokonaisvaltaisia, hyvinvointia edistäviä kotiin vietäviä palveluita. Kotihoidon hoitajat voivat konsultoida lääkäriä puhelimitse ja suorittaa määräysten perusteella erilaisia pikatestejä kuten tulehdusta mittaavan CRPtutkimuksen. Näitä täydentää verensokerimittaus ja EKG-tutkimus eli sydänfilmi. – Toiminta kehittää myös henkilöstön ammatillista osaamista ja -kehittymistä. Tarvitaan vain seinän, jonka eteen voi laskeutua selällesi. Kokeilussa tavoitellaan myös sitä, että sairauden oireisiin reagoidaan nopeasti ilman tarvetta lähettää asiakasta mahdollisesti turhaankin sairaalaan. Lapinjärvi aloitti kotihoidon etälääkärikokeilun Nosta jalat seinää vasten – helposta liikkeestä hyötyä . 55 . Liikkeestä on helpotusta myös niskan ja selän paineeseen. Kotihoidon henkilöstö aloittaa kouluttautumisen uuteen toimintamalliin helmikuussa. Myös viparita karaniksi kutsuttu liike ei vaadi paljoa. Tohtori John Peever Toronton yliopistosta on laskenut, että 80 prosentille ihmisistä, jotka kärsivät vakavasta unen käyttäytymishäiriöstä, kehittyy lopulta neurologinen sairaus.. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka pyörivät ja liikkuvat paljon unissaan, voi olla suurempi riski sairastua Parkinsonin tautiin tai dementiaan myöhemmin elämässään. Peppu seinää vasten mahdollisimman lähelle sitä ja jalat ylös. Kädet suoriksi pään sivuille ja rentoutumaan. Erityisen hyödyllinen se on kuitenkin treenin jälkeen tehtynä. Pikadiagnostiikkalaitteiston käyttäminen vaatii myös koulutuksen. Se avaa yläkroppaa ja estää sitä työntymästä liiaksi eteenpäin, mikä on tyypillistä, kun esimerkiksi tehdään paljon töitä tietokoneella ja istuen. Liike auttaa kehon alaosiin, jotka ovat rasittuneet koko päivän istumisesta ja seisomisesta. Jalkojen nostaminen seinää vasten on helppo palautumisliike, jota kannattaa kokeilla. Hän myös kiertää kotihoidon asiakkaat säännöllisesti ja käy läpi lääkityksen. Kotihoidon lääkärillä on myös muita tehtäviä, kuten kotihoidon hoitajien kysymyksiin vastaaminen. – Aikaisemmin asiakkaan sairastuttua jouduttiin hänet yleensä aina lähettämään eteenpäin hoitoon. Yksinkertaista, mutta tehokasta. Liikkeen tarkoitus on, ettei jalkoihin kerääntyisi nestettä. Kotihoidon henkilöstö toimiikin tiiviissä yhteistyössä kotihoidon lääkärin kanssa. Ihmislähtöisen palvelun kulmakivi on se, että asiakas, lääkäri ja hoitajat tuntevat toisensa, kertoo Lapinjärven hyvinvointijohtaja Heidi Räihä. Hauraan vanhuksen tila heikkenee nopeasti etenkin infektioissa. Unihäiriöt voivat viitata Parkinsonin tautiin jo 15 vuotta aiemmin . Kokeilun tavoitteena on vähentää ikäihmisten toistuvia päivystyskäyntejä ja mahdollistaa ihmislähtöinen hoitaminen kotona. – Lääkkeitä tarvitaan, mutta tarpeettomien lääkkeiden poistaminen on osa ihmislähtöistä kotihoitoa, kertoo Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka. Lisäksi se venyttää takareiden lihaksia ja helpottaa kipua kehon alaosissa. Useat lievemmät infektiot, kuten virtsatieinfektio, voidaan hoitaa kotona, mikäli hoito aloitetaan nopeasti. Osaamisen kehittymisen tukena henkilöstöllä on alkanut helmikuussa vajaan vuoden kestävä ammatillinen täydennyskoulutus, kertoo Med Groupin kotihoidon esimies Sanna Kallioinen. Tällöin jalat ovat vielä lämpimät ja veri kiertää kehossa paremmin. Uudenlainen toiminta vaatii aluksi perehtymistä. Jalkojen pitäminen ylösalaisin helpottaakin palautumista. . Liike olisi parasta tehdä niin pian harjoittelun jälkeen kuin mahdollista, kuitenkin 30 minuutin sisällä. Helmikuussa aloitetun kokeilun on tarkoitus jatkua kesään saakka tai mahdollisesti pidempäänkin, mikäli kokemukset ovat positiivisia. Nyt alustavat tutkimukset ja hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä asiakkaan kotona, kertoo Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka. Tärkeimmät käyttöön tulevat pikatutkimukset ovat CRP-tutkimus, hemoglobiini ja INR-mittaus. Tutkijat ovat nimenneet löydöksensä REM-unen käyttäytymishäiriöksi
Jatkuva yksin olo voi olla hengenvaarallista, kertoo uusin tutkimus. Tutkimustiedot selviävät lähes 500 000 ihmisen terveyttä tutkivasta epidemiologisesta eli sairauden esiintyvyyttä selvittävästä tutkimuksesta. Yleensä turvotus poistuu itsestään ja kuuluu siis hyvälaatuisiin toiminnallisiin vatsavaivoihin. . Suomalaiset superfoodit Marjojen terveysvaikutukset ovat omaa luokkaansa.. Metsien ja puutarhojen marjasato on käsillä. Seurannan aikana 130 000 osallistujaa menehtyi. Mutta jatkuva yksin oleminen on tutkimuksen mukaan haitallista terveydelle, vaikkei henkilö tuntisikaan itseään yksinäiseksi. Tutkimusta johti professori Marko Elovainio ja tutkimuksessa olivat mukana terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Turun yliopiston ja työterveyslaitos. Kohonnutta kuolemanriskiä selittävät erityisesti elintavat, sosioekonomiseen asemaan liittyvät tekijät sekä masennusoireet. Myös muistisairaudet pysyvät loitolla niiden avulla. – Vatsa turpoaa ruokailun takia ihan normaaleista syistä: ruuansulatus käynnistyy, vatsan suolaja nestetasapaino muuttuu, paksusuoli tuottaa kaasuja. Toiset ovat niin vahvoja, etteivät yksinoloa edes huomaa. Eristyneisyyden ja yksinäisyyden yhteys kuolleisuuteen oli suurelta osin samanlaista naisilla ja miehillä. Siksi he kokevat epämiellyttävää täysinäisyyttä ja turvottelua tavallista pienemmillä ruokamäärillä. 6 Pääkirjoitus Yksin olo on vaarallista . Marjat vaalivat terveyttä, niiden avulla voi ehkäistä esimerkiksi syöpää. Yksinäisyyttä voi kokea, vaikka olisi sosiaalisesti vilkaskin. Ja toisaalta vaikka ihminen on yksin, ei se välttämättä tarkoita, että hän olisi yksinäinen. Jo parin desilitran marjaannoksella kuittaa päivittäisen C-vitamiinija kuitumäärän. Makoisat marjat ovat todellista superfoodia. Marjojen terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Terveyskirjaston mukaan aterian jälkeisestä turvottelusta kärsivillä on todettu, että ruoansulatuskanavan lihakset ja pallea reagoivat normaalia herkemmin venytykselle. Sosiaalisella eristäytyneisyydellä tarkoitetaan, että henkilö asuu yksin eikä hänellä ole sosiaalisia kontakteja. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos lihansyöntiä vähentää tai sen korvaa valkoisella lihalla kuten kalalla tai kanalla. Vatsan turvotus on yleinen vaiva Monilla turvotus korostuu ruokailun jälkeen, kun ruoansulatus käynnistyy. Paljon punaista lihaa ja prosessoituja lihatuotteita syövät todennäköisesti elävät lyhemmän elämän ruokavalionsa takia. Toisilla ihmisillä taas on herkemmin tarve kontakteihin ja vaikeuksia syntyy, jos niitä puuttuu. Vatsa voi näyttää turvonneelta pitkäänkin ruokailun jälkeen. Supefood marjoja Suomessa: ym. Turvotus saattaa olla myös oire ärtyvästä suolesta, mutta aina sille ei löydy selkeää syytä. Turvotus voi sisätautilääkäri Joni Suomen mukaan johtua monesta asiasta. Moni viihtyy ajoittain yksin, ja toiset pitävät sitä suorastaan perusedellytyksenä elämälleen ja toiminnalleen. ym... Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa 540 000 yhdysvaltalaista 50–71-vuotiasta miestä ja naista on seurattu 16 vuoden ajan. Tutkijat havaitsivat kuolleisuuden noin kolmanneksen suuremmaksi eniten punaista lihaa syövillä. -j.a. Punainen liha kannattaa vaihtaa valkoiseen . Sen mukaan eristäytyneisyydellä ja yksinäisyydellä on voimakas yhteys erityisesti syöpäkuolleisuuteen
Enemmistö suomalaisista on tyytyväisiä nykyisiin perusterveydenhuollon palveluihin eikä ole kiinnostunut vaihtamaan palveluntuottajaa. Kylmään veteen pulahtamisen jälkeen kaikki murheet tuntuvat paljon pienemmiltä. Suomalaiset superfoodit. Uudenmaan alueella keskimääräinen vastaava luku oli 44 %. Elämä ei ole aina oikeudenmukainen. 35-54-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku oli 50 %, kun taas alle 35-vuotiasta vain 28 % tunsi kärsivänsä ekstrakiloista. Lapsenlasten kasvaminen ja kehittyminen ovat asioita, jotka ilahduttavat aina. Alueellisesti itsensä terveimmiksi tuntevat ihmiset löytyvät LänsiSuomesta. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet kaikista suomalaisista kokee olevansa ylipainoisia, mutta vain kolme kymmenestä myöntää elävänsä epäterveellisesti. Kilot karttuivat iän myötä, sillä yli 55-vuotiaista vastaajista yli puolet tunsi itsensä lihavaksi. Kaikilla alueilla ihmisiä kiinnosti vertailla etenkin jonotusaikoja. Enemmän kuin neljä kymmenestä ilmoitti terveellisen ruuan ja liikunnan saavat heidät paremmalle tuulelle. Koko Suomen mittapuulla etenkin pienten kuntien asukkaat tunsivat itsensä ylipainoisiksi heistä 50 % ilmoitti olevansa omasta mielestään ylipainoisia. 23 prosenttia eli lähes neljännes on kuitenkin vaihtanut tai harkitsee vaihtavansa palveluntuottajaa. Ihmisten tarinat saavat minut välillä todella surulliseksi, mutta onneksi kuulen myös paljon selviytymistarinoita. Valinnanvapauskokeiluissa on mukana noin 341 000 ihmistä. Suomen epäterveellisimmin elävät ihmiset löytyvät Uudeltamaalta Joka neljäs on kiinnostunut vaihtamaan sote-palveluntuottajaa . Tämän lisäksi minulla on muutama ”luottoystävä”, joiden puoleen voin kääntyä missä tilanteessa tahansa, ja jotka ovat valmiita myös aidosti kuuntelemaan. Olen opetellut myös elämään murehtimatta, kaikkiin asioihin en voi vaikuttaa, mutta yritän vaikuttaa, niihin , joihin voin. Tärkeimpiä odotuksia olivat nopeampi hoitoon pääsy ja asioiden saaminen kerralla kuntoon. Kaikista kyselyyn vastanneesta kuusi kymmenestä mainitsi painonpudotuksen tärkeänä tekijänä terveydentilansa parantamisessa. Työskentely kriisikeskuksessa on myös opettanut minulle paljon ihmisten murheista, mutta myös ihmisten loputtomasta luovuudesta ratkaista omia ongelmiaan. Suomalaiset kokivat liikunnan ja terveellisen ravinnon vaikuttavan mielialaansa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Tutkimuksen mukaan miehet tunsivat olevansa ylipainoisia useammin kuin naiset, mutta naiset pitivät omia elämäntapojaan epäterveellisempinä. Olen saanut paljon elämältä, olen kiitollinen joka päivästä, kiitollisuus on elämänvoima. Käyn myös säännöllisesti kuntosalin ryhmäliikunnassa. Mirva Alapoikela. Keski-Uudellamaalla kokeilu alkoi toukokuussa. Harrastukset ovat minulle ”elämän suola” Harrastan liikuntaa hyvin eri muodoissa. Kuitenkin puolet ylipainoisista uusimaalaisista ilmoitti elävänsä terveellisesti. MITEN PIDÄT ITSESI KUNNOSSA. Keho on yksinkertaisesti hyvin viisas, se ilmoittaa välittömästi omalla tavallaan, milloin stressi on ylittänyt tietyn rajan. MITEN VOIT. Olen tanssinut monta vuotta salsaa kuubalaisten kanssa ja tällä hetkellä harjoittelen kolmatta vuotta argentiinalaista tangoa. Liikunta, avantouinti, dekkarit ja läheisten läsnäolo, ovat asioita, jotka ovat minulle tärkeitä. Puolet suomalaisista kertoi, että juuri terveys oli tärkein syy elintapojen parantamiseen. Olen loputtoman ylpeä heistä kaikista. Joskus tuntuu, että lapset ja lapsenlapset kasvattavat minua enemmän minua kuin minä heitä. Hyvin yksinkertaiset meditaatioharjoitukset auttavat palautumisessa kuten myös rauhalliset kävelylenkit. Tämä käy ilmi laajentuvaa valinnanvapautta testaavilla kokeilualueilla tehdyistä kyselyistä. Kokeilualueita ovat Hämeenlinna, Jyväskylä, Tampere ja YläSavo. Myös hinta oli vertailussa keskeinen tekijä. Kokeilut ovat osa sosiaalija terveysministeriön palvelusetelikokeilua sekä sote-uudistusta. . Syy ristiriitaan saattaa löytyä trendidieeteistä. Itseasiassa, kaksi kolmesta itsensä ylipainoisiksi tunteneista väittää elämäntapojensa olevan terveellisiä. Nykyisin voin erinomaisesti, kun olen oppinut kuuntelemaan kehoni viestejä. Uudellamaalla usko erilaisiin dieetteihin ja erikoisruokavalioihin oli suurempaa kuin muualla Suomessa, ja maakunnasta löytyikin eniten vähähiilihydraattista tai muuta erikoisruokavaliota noudattavia. Puolet uusimaalaisista vastaajista kertoi syövänsä perinteisen lautasmallin tapaan. On hienoa nähdä uuden sukupolven kehittyvän ja haastavan myös mummin miettimään omia mielipiteitään. 7 Mitä kuuluu. Vaihtohalukkuus oli suurinta Hämeenlinnassa ja vähäisintä Jyväskylän kokeilualueella. Joskus ajattelen, että tanssi on aikuisten leikkiä, ei lainkaan vakavasti otettavaa. Kirkkonummelainen Mirva Alapoikela, 60 vuotta, ammattikorkeakoulun lehtori, ollut opettajana 25 vuotta. Mirvalla on kaksi jo aikuista lasta ja kaksi lapsenlasta. Hämeenlinnalaisista 29 prosenttia oli vaihtanut terveyskeskuspalvelujen tuottajaa tai harkitsi sen vaihtoa. Myös Vihdin kriisikeskuksen päivystäjänä vuodesta 2009 alkaen. Tanssin eri muodoista saan voimaa ja iloa, se on yksinkertaisesti niin toisenlaista kun työni opettajana. MIKÄ ON TÄRKEINTÄ ELÄMÄSSÄ. Sitran teettämät kansalaiskyselyt toteutti Kantar TNS. Ruoka tuntui kiinnostavan vastaajia enemmän kuin liikunta, sillä vain kaksi kymmenestä uusimaalaisesta valitsisi portaat hissin sijaan tai olisi valmis harrastamaan muuta päivittäistä hyötyliikuntaa pudottaakseen painoaan. . Kaksi viidestä Uudellamaalla asuvasta kertoi kärsivänsä ylipainosta ja 33 % sanoi voivansa huonosti, joka oli enemmän kuin muissa Suomen maakunnissa. Läheiset ihmiset ovat minulle erityisen tärkeitä, puoliso, lapset, lapsenlapset ja omat iäkkäät vanhempani
Hän tietää, mitä ovat köyhyys ja rikkaus, ja se on tehnyt hänestä sellaisen lääkärin kuin hän on – aidosti välittävän. Hänen sydämensä sykkii niin ihmisille kuin lääkärin työllekin.. Maalaislääkäri Kiminkinen TARTTUU TOIMEEN Tapani Kiminkinen on lähtöisin pieneltä Pylkönmäen kylältä. 8 M aalaislääkäri Tapani Kiminkinen, 62, on tunnettu siitä, että hän puhuu asioista kansan kielellä ja ymmärrettävästi. Hänen mielestään ei olisi hullumpaa, jos lääkäriksi aikoville järjestettäisiin samankaltaiset soveltuvuustestit kuin sairaanhoitajille
. – Olen aina juossut ja yrittänyt tuotakin juoksuttaa. Nuoret lääkärit pelkäävät, että jos he antavat numeronsa, niin ihmiset soittavat koko ajan. Viisi vuotta myöhemmin Jade-lehti valitsi hänet Vuoden Sydänvaikuttajaksi. Vakka on kantensa löytänyt, sillä vaimo Ulla Kiminkinen vaikuttaa hyvin saman oloiselta – iloiselta ja puheliaalta.. Miksi pitäisi olla joku muu. Se tarttuu ja sillä lienee myös hoitava vaikutus. Suomen Kipu ry on myöntänyt hänelle Vuoden Auttaja -palkinnon tunnustuksena potilaiden eteen tehdystä pitkäjännitteisestä työstä. Tuorein kirja syntyi yhteistyössä kansanparantaja Hannes Karppisen kanssa. Samanlaisia toisen ihmisen kohtaamisiin liittyviä testejä, mitä sairaanhoitajille tehdään, ei ole. Tapani Kiminkisen arki on vilkasta. Hän on tuttu televisiosta ja radiosta ja kirjoittaa myös kolumneja eri lehtiin. Kiminkinen työskentelee terveyskeskuslääkärinä Saarijärven terveysasemalla. Ihmisen täytyy olla rohkeasti se, mikä hän on. – Meillä lääkäreillä on aika hyvät palkat, joten kyllä meidän täytyisi töitäkin sen eteen tehdä. Minulla on julkinen numero, ja voin sanoa, ettei suomalainen kovin herkästi rimpauta. Opiskelemaan voi päästä periaatteessa kuka tahansa, kunhan selvittää sisäänpääsykokeet. Terveyskeskustyöskentelyn lisäksi kalenterissa on varattu paljon aikaa messuille, laivakeikoille ja kirjojen kirjoittamiselle. Aikaa on myös liikuntaharrastukselle. Oma opiskeluaika opetti Kiminkiselle yhden tärkeän asian. 9 . Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt Kiminkiselle Konrad ReijoWaaran palkinnon vuonna 2004. Elämme ihan tavallista arkea. Olen yrittänyt puhua nuoremmille kollegoilleni, että tällaisessa maaseutuympäristössä, missä pääsee tekemään monipuolista duunia ja hoitamaan erilaisia asioita, tämä on jumalattoman rikasta työtä. Meillä on erittäin pitkä parisuhde, olemme myös toistemme kavereita. Täytyy olla kunnon hätä, ennen kuin puhelin soi. Kiminkinen oli mukana perustamassa Saarijärvellä vuodesta 2001 järjestettyä Kirmot-kulttuuritapahtumaa ja on tapahtumaa järjestävän Art Lumperoinen ry:n puheenjohtaja. Tapani Kiminkinen on leikkisä ja iloinen. Kiminkinen pohtii, että yleisesti ottaen lääkärikunta ei sitoudu työhönsä tarpeeksi. – Lääkäriksi valitaan aika paljon persnahkan paksuuden perusteella sekä fysiikan ja kemian hallitsemisen mukaan. Monta rautaa tulessa . Terveydenhuolto uusiksi Kiminkisen mukaan terveydenhuollossa olisi paljon parannettavaa. – Monet laittavat verhot, ovet ja jopa pellit kiinni, ettei vaan kukaan soita. – Siitähän niitä kustannuksia tulee, jos täältä Saarijärveltä aletaan riepotella 90-vuotiasta ihmistä ambulanssilla päivystykseen Jyväskylään, kun sama asia voidaan hoitaa omassa yksikössä, hän päivittelee. Se vaatii joustoa lääkäreiltä ja muultakin henkilökunnalta
– Ilman Ullaa ja suhdetta häneen olisin ollut ihan hukassa. Myös lainsäädännöllä on suuri merkitys.. – Ihmiset eivät meinaa ymmärtää, että joku mies tupakoi ja syö mitä syö ja silti kolesteroli on kolmonen. – Puolella heistä, joilla on todettu tyypin 2 diabetes, on jo taustalla valtimon kovettumatautia. Myös lainsäädännöllä on suuri merkitys. Joillakin toisilla on taas niin huonot geenit, että vaikka kuinka yrittää, niin kolesterolit ovat korkeat. Valistus on tärkeää Suomalaiset ovat saaneet 10 vuotta lisää elinaikaa vuodesta 1972 lähtien. Kyllä sillä on vaikutusta, minkälainen tupakkalaki meillä on. Sepelvaltimokuolleisuus on vähentynyt, sen sijaan dementia on lisääntynyt. Esimerkiksi tupakkavalistuksella on ollut suuri merkitys. Vaikuttavia tekijöitä on monta. – Noin kolmasosalla suomalaisista on geeniperimä, joka altistaa tyypin 2 diabetekselle. Hänellä on hyvät geenit. Olemme olleet yhdessä lukion toiselta luokalta saakka, katsoo Kiminkinen lempeästi vaimoaan. Valistuksen täytyy tapahtua alhaalta ylöspäin, eikä ylhäältä alas. Kiminkisen isä sairastui polioon, kun hän itse oli vuoden ikäinen. Se kannattaisi ottaa huomioon elämäntavoissa. – On myös huomattava, että hyvillä elintavoilla pystytään ehkäisemään myös mahdollista dementiaa. Hänen äitinsä kirjoitteli runoja ja kannusti poikaansa esittämään kylän niitä juhlissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Tarvitaan ehkä Pekka Puskaa ja Kiminkistä, mutta täytyy myös mennä ihmisten keskelle puhumaan. Ravinnossa yksinkertaisin opein Ravinnossa mennään yksinkertaisilla asioilla: kotimaiset juurekset ja marjat ja kala luovat perustan. Tämä elämä on iso paletti, joka koostuu monesta eri tekijästä. Mennään opettamaan, ihan niin kuin Martat tekevät. – Pidin sitten 30 vuotta taukoa ja nyt usein aloitan esitykseni vaikkapa Eino Leinolla – näin ne lapsuudessa kylvetys siemenet itävät, Kiminkinen kertoo. . Se tarkoittaa, että pitkässä juoksussa haiman insuliinin tuotanto vähitellen vähenee, ja kun lihavat ihmiset tarvitsevat insuliinia 3-4 kertaa enemmän kuin laihat, niin he, joilla on tämä geeniperimä ja ylipainoa, saavat diabeteksen aikaisemmin. – Valistuksen täytyy tapahtua alhaalta ylöspäin, eikä ylhäältä alas. 10 . Perinnöllisyydellä suuri merkitys Kiminkinen kertoo, että tyypin 2 diabeteksessa ja valtionkovettumataudeissa perinnöllisyyden osuus on noin puolet. Tätä ei hänen mielestään ole riittävästi korostettu. – Täytyy soluttautua ja ja jakaa oikeaa tietoa
Silloin oli lääkäripula. – Mietin silloin liituraitapukuisia opiskelukavereitani katsellessani, kukahan tässä hullu nyt olikaan. – Opiskeluihin piti mennä hirveällä kiireellä. Lääkäreitä oli 5 000, kun nyt meitä on 25 000, jos otetaan huomioon myös eläkkeellä olevat lääkärit. Samanlaisiahan me kaikki tietenkin ollaan, mutta meillä maaseudulta tulevilla saattaa olla hiukan erilainen näkökulma elämään, kun on nähty köyhyys ja elämä sen ympärillä. – Tuntui kovin kaoottiselta, että kuinka siellä pärjää, kun minä tulen täältä maalta eikä rahaakaan niin kauheasti ollut. •. K UKA . •. Ja kun menin suoraan armeijasta opintojen pariin, olikin täysi kaaos päällä. – Omalta pieneltä kylältämme oli kuusi vuotta vanhempi poika raivannut tiensä Helsingin yliopistoon ja lääkäriksi. Unelma: Että aikuiset tyttäreni saisivat kokea inhimillisen elämän. Perhe: Vaimo Ulla Kiminkinen ja kolme aikuista tytärtä. Kiminkinen muistelee, että ensimmäinen puoli vuotta meni sumussa, ennen kuin hän alkoi päästä jyvälle opiskelussa. Kiminkinen tunsi olevansa hiukan erilainen kuin ”professorien liituraitapukuiset lapset attaseasalkkuineen”. Tykkäsin ja tykkään edelleenkin kovasti mummoista. Asuu: omakotitalossa Saarijärvellä •. Sekin varmasti antoi uskoa siihen, että täältä maaltakin on mahdollista päästä eteenpäin. •. Hän oli ujo lapsi, joka lueskeli itsekseen. Erilainen opiskelija. Kotoa otin perunoita mukaan ja muistan, kuinka jaoin HK:n lenkin kolmeen osaan, jotta siitä riittäisi usealle aterialle. Nimi: Taavi Tapani Kiminkinen. Unelmastaan hän ei hiiskunut kenellekään, ennen kuin pääsy lääketieteelliseen varmistui. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1980. Olemme olleet yhdessä lukion toiselta luokalta saakka, Kiminkinen katsoo lempeästi vaimoaan. marraskuuta 1954 Pylkönmäellä KeskiSuomessa. – Ilman Ullaa ja suhdetta häneen olisin ollut ihan hukassa. Toivoin kyllä, että minulla olisi ollut vaikkapa pikkusisko. Sen yli ei mene mikään. Aina ei Tapani Kiminkinen ole ollut yhtä puhelias ja vilkas. Kun käytännön potilastyö Meilahden klinikoilla alkoi, maistui opiskelu ihan erilaiselta. – Käsi vapisten soitin syyskuun alussa, että miten on mahtanut käydä, pääsinkö sisälle. – Minulla oli ihana Anja-mummo. Ammatti: Lääkärinä Saarijärven terveysasemalla, tietokirjailija ja tv-esiintyjä. Kun tieto opiskelupaikasta varmistui, meni Kiminkinen vapaaehtoisena armeijaan. Jostakin kumman syystä pääsin. Sitten tuli kuitenkin sellainen salainen haave, josta ei voinut puhua. Poika viihtyi koulussa hyvin ja pärjäsi siellä, jopa niin hyvin, että salainen haave lääkärin urasta toteutui. Hän paineli muiden sekaan pipo syvällä päässään, kassi kourassaan. Olin perheen ainoa lapsi. – En ole koskaan pitänyt itseäni erityisen lahjakkaana, mutta ehkä minä verbaalisesti voisin jotakin olla. Ja varsinkin on opittu tekemään töitä. Syntynyt: 11. Helsinkiin muutto ja opiskelujen alkutaival ei ollut ihan mutkaton. Sitten minä vasta uskalsin muille sanoa, että olen päässyt opiskelemaan, hän muistelee. •. Asematunnelin kaupasta ostin lihapiirakkaa ja viinirypäleitä, jotka oli aina syksyisin halpoja. 11. – Sellaisista oloista kuin minä tulen, ei lääkärin ura varmasti ollut ihan se ensimmäinen ajatus. En tiedä johtuisikohan kiinnostus lääkärin työtä kohtaan siitä. •. Yhteiskuntaan oli tarve saada nopeasti lääkäreitä, mutta mikään laitos ei kuitenkaan suostunut opetusohjelmiaan reivaamaan. Salainen haave toteutui
Ulla Kiminkinen ohjaa Saarijärven Naisvoimistelijoiden vatsatanssiryhmää. Nyt on vuorossa jälleen viina. Helsinki: Tammi, 2012. Yli 65-vuotiailla naisilla keuhkosyöpäkuolleisuus on lisääntynyt. Tapani Kiminkinen käy lenkillä ja syö terveellisesti. Tapani Kiminkinen ja Hannes Karppinen. Helsinki: Tammi, 2009. On vaikea kuvitella, että mies on yli kuudenkymmenen. Mietin silloin, että jospa joskus olisi niin paljon rahaa, että saisin syödä niin paljon makkaraa kuin haluan. Nämä vuorottelevat. Helsinki: Tammi, 2013. Kiminkisen kirjat: . – Työikäisten naisten yleisimpiä kuolinsyitä ovat viina ja rintasyöpä. Helsinki: Tammi 2017.. Tuntuu myös, että vakka on kantensa löytänyt, sillä vaimo Ulla Kiminkinen vaikuttaa hyvin saman oloiselta – iloiselta ja puheliaalta. Terveys pidentää ikää: Maalaislääkärin elämäntapaopas. Helsinki: Tammi, 2015. Maalaislääkärin viimeisimmät kiusaukset: Tammi, 2008 Henki ja elämä. – Kun viinan hintaa lasketaan, alkoholin käyttö lisääntyy ja sitä myöten kuolleisuus myös, hän tietää. Parannetaan kansa. Takana on jo lukuisia. Liekeissä: Tammi, 2010. – Kyllä isännät olivat viisaita, hehän perustivat aikoinaan kunnalliset keski. Ravinnon haittavaikutuksista ei aikaisemmin tiedetty juuri mitään. Helsinki: Tammi, 2012. Maailma ja sen tavat ovat muuttuneet. – Tulevaisuudessa geeniteknologia ja -kartoittaminen tulee lisääntymään. Ennen mentiin kylään isolla porukalla ja vanhemmat juttelivat siellä keskenään ja lapset leikkivät omissa oloissaan. Hän on vilkas ja iloinen sekä lapsenomaisen innostunut asioista ja elämästä. Vaimokin voi hyvin. Terveen paperit: Maalaislääkäri vastaa nettikysymyksiin. Nyt sitä olisi, mutta makkara ei maistu. Minähän rakastin makkaraa. Kiminkinen vastaa. Alkoholi on hänen mukaansa Suomessa iso juttu. Lukot auki! sanoo maalaislääkäri. Helsinki: Tammi, 2007. Maalaislääkärin päivää. Kiminkinen seuraa jatkuvasti tilastoja ja uusinta tutkimustietoa. Helsinki: Tammi, 2011. Aina valmis, monta rautaa nytkin tulessa. Hän on sairaanhoitaja ja työskentelee esimiehenä hoivakodissa. Elämäntyylillä on valtavan suuri merkitys, hän sanoo. 12 . Helsinki: Tammi, 2010. Vakka on kantensa valinnut Tapani Kiminkinen puhuu nopeasti ja paljon, mutta asiaa. Maalaislääkärin matkassa. Hän on terve kuin pukki. – Minunkin ruokani on muuttunut ihan valtavasti, kun sieltä köyhyydestä tultiin. Tammikuussa ilmestyi tuorein kirja. Kiminkisen suuri lääkärikirja. Kun makkara-auto tuli, siinä luki ”Makkaraa maakunnan makuun”. Äiti kannusti ainoaa poikaansa koulun penkille, ja isäkin omalla hiljaisella tavallaan
On vain realismia, ettei osasta tule koskaan olemaan töihin. – Yhdessä tehtiin töitä: perunat kylvettiin ja nostettiin. Vaikka kuinka paljon olisi koulutusta ja kapasiteettia, niin työelämä on aika vaativaa. Voi olla, että jollei olisi ollut, olisiko kouluun tullut mentyä. Huolehdittiin toisistamme ja katsottiin toistemme perään. Harrastuksista puhtia. Yhtä yksittäistä syytä syrjäytymiseen ei voi kukaan sanoa. Taustalla on usein iso vyyhti ongelmia. Ulla tietää nämä asiat hyvin, sillä hän työskentelee hoivakodin esimiehenä ja kahden hoivakodin sairaanhoitajana, Tapani Kiminkinen nyökkää vaimonsa suuntaan. Silloin arjen hallinta paranee, ja tulee syötyä terveellisesti ja herättyä aamuisin. Se aika ei enää palaa, Kiminkinen miettii. – He väsyvät, eikä motivaatio riitä. koulut. Olisi hirveän tärkeää, että köyhien ja rikkaiden lapset olisivat samoissa ryhmissä. Hän vastaa itse. Se harmittaa Ullaa. Ettei olisi erikseen köyhien ja rikkaiden harrastuksia. – Esimerkiksi sellaiset lapset pärjäävät, joilla on yksi himoharrastus. Palkka pitäisi maksaa kahden viikon välein, eikä minkäänlaista pitkäjänteisyyttä rahankaan kanssa usein ole, Ulla Kiminkinen pohtii. Hän oli 24 vuotta Kelalla töissä. Olen laskenut, että menee kolme vuotta, ennen kuin pitkäaikaistyöttömän saa jollakin lailla kiinni työn syrjään. Ulla heittää kysymyksen. – Mikä on yksi sellainen asia, mikä auttaa ihmistä pärjäämään. On myös huomattu, että jos koulussa on ongelmia, niin vastaus löytyy usein perheestä. Päivään tulisi rytmi ja säännöllisyys, ja aina on joukossa niitäkin ihmisiä, jotka neuvovat heitä ihan arkisissa asioissa. . Siten käytännössä joka pitäjään tuli koulu, niin kuin tännekin. – Kansan kahtia jakautuminen ja syrjäytyminen on iso ongelma. Jotkut olivat vähän rikkaampia ja toiset köyhempiä, mutta se oli niin pientä se, ettei se ainakaan meidän kylällä näkynyt. Nykyään lähiöissä ollaan yksin. Syrjäytyminen ilmiönä täytyy katsoa laajana kokonaisuutena. Ennen mentiin kylään isolla porukalla ja vanhemmat juttelivat siellä keskenään ja lapset leikkivät omissa oloissaan. Kaukana on yhteisöllisyys. – Koskaan ei saa sanoa, että ongelma on vain perheen vastuulla, sillä se ei pysty sitä välttämättä kantamaan, ja silloin se on muiden hoidettava. He tarvitsevat usein sellaisia ihmisiä ympärilleen, jotka voivat olla tukena ja auttaa. Maailma ja tavat ovat muuttuneet Maailma ja sen tavat ovat muuttuneet. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo . 13 Huoli syrjäytyneistä . Ei ollut telkkaria, ja niinpä pelattiin pesäpalloa ja muita pelejä. Minäkin olen tarkistanut monta tyttöja poikaystävää, kun he toivat niitä Kelalle näytille, Ulla nauraa. Ulla Kiminkinen on nähnyt paljon syrjäytyneitä työssään. He pärjäävät niin koulussa kuin myös elämässä, sillä melkein kaikissa harrastuksissa on mukana kaiken ikäisiä ihmisiä, ja siellä on yleensä aina mukana joku sosiaalisesti taitava aikuinen, joka näkee lapsen.–vp – Koskaan ei saa sanoa, että ongelma on vain perheen vastuulla, sillä se ei pysty sitä välttämättä kantamaan, ja silloin se on muiden hoidettava. Syrjäytyminen on yhä suurempi ongelma. Ulla Kiminkinen on tehnyt paljon töitä syrjäytyneiden parissa. Hän tietää, ettei syrjäytymiseen ole yhtä ainoaa syytä.. Sellainen on kadonnut tai ainakin vähentynyt. – Olen ollut mukana monissa projekteissa. He voivat olla aputyövoimana joukon jatkona, mutta työelämään heidät olisi joka tapauksessa saatava. Kaikkia yritettiin pitää elämän syrjässä kiinni. Naapureiden, sukulaisten tai yhteiskunnan, mutta jonkun täytyy ottaa koppia, hän sanoo. Harrastukset ovat tärkeitä syrjäytymisen ehkäisyssä, mutta valitettavasti seurojen tulot ovat tulleet verotuksen alaisiksi. – Kaikille pitäisi olla samanlainen mahdollisuus harrastaa. Ulla Kiminkinen muistuttaa, että murheilla on tapana kasaantua. – Siellä on kehitysvamma-, mielenterveys-, asenneongelmaa ja pitkäaikaissairauksia
Nyt se on todettu myös 90-vuotiaalla äidilläni. Aluksi huimausta ja väsymystä Sidoroff menin alun perin työterveyslääkäriin lähinnä huimauksen ja väsymyksen vuoksi. – Sain tuolloin lääkkeet, aluksi lääkitys oli tablettimuodossa. Oma tauti tunnettava ja oireisiin reagoitava nopeasti Kakkostyypin diabetesta sairastava Sidoroff elää arkea, jossa rutiineiden ylläpito on oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää.. Tautiin liittyvät rutiinit diabetikko omaksuu nopeasti. Helena Sidoroff pitää hedelmistä. – Aamulla ensimmäinen asia on mitata verensokeri, minkä jälkeen tauti unohtuu ilta yhdeksään saakka, jolloin pistän insuliinin. Kun oman kehon insuliinintuotanto laskee, on ylimääräistä insuliinia saatava pistoksen muodossa. Käytännössä olen viimeisen kymmenen vuoden aikana pistänyt itseeni joka ilta pitkävaikutteisen insuliinipistoksen. Pistämisestä on tullut niin rutiinia, etten siihen juurikaan enää huomiota . 14 Oululaisen Helena Sidoroffin päivä alkaa joka aamu veren sokerin mittauksella D iabetes tuli Helena Sidoroffin elämään 1990-luvun puolivälissä. – Jostain syystä aika moni diabeetikko tuntuu kammoavan pistämistä, vaikkei sellaiseen ole ainakaan minun mielestäni mitään syytä. Tiedän, milloin minun pitää laittaa jotakin suuhuni, hän sanoo. Tätä nykyä hän asuu yksin. – Mieheni kuoli kolmisen vuotta sitten. Olen oppinut lukemaan itseäni ja oireitani. – Osasin tietyssä määrin odottaa diabetesta sukurasituksen takia, koska isälläni, tädilläni ja isovanhemmillani oli diabetes
Tajusin, etten voi elää siinä tilassa jatkuvasti. kiinnitä. Tuolloin Sidoroff kantoi mittaria mukana koko päivän, jotta hän pystyi mittaamaan sokerin heti. – Joillekin ihmisille diabeteksen myöntäminen tuntuu jostain syystä olevan jonkinlainen häpeä. Kerran olin vähällä jäädä uima-altaaseen, kun verensokeri putosi yhtäkkisesti. – Säästä riippuen pyrin käymään sauvakävelylenkillä kolme kertaa viikossa ja vesijuoksussa 1–2 kertaa viikossa. Vesijuoksu ja sauvakävely ovat niitä liikuntamuotoja, joita Sidoroff mielellään harrastaa. Tärkeää on löytää itselle sopiva lääkitys. Olen kuullut diabeetikoista, jotka eivät halua tilata yhdistyksen lehteä, jotta vieraat eivät näkisi sellaista kotona vahingossakaan. Väsymys on palannut Tällä hetkellä Sidoroffin tauti vaikuttaa pahenevan. Voi olla, että joudun turvautumaan jatkossa ateriainsuliiniin. Korkeat sokeriarvot väsyttävät. Oma lääkitys tärkeä löytää Diabeteksen lisäksi Sidoroffilla on verenpainetauti ja kolestrolikin on koholla. Säästä riippuen pyrin käymään sauvakävelylenkillä kolme kertaa viikossa ja vesijuoksussa 1–2 kertaa viikossa. Jos oireita ilmaantuu, on mehu oiva ensiapu tilanteeseen. – Minulla oli esimerkiksi alussa eri insuliini, joka tosin laski sokeriarvon alas hyvinkin nopeasti. Se on yksi osa päivän rutiineista. Aamuisin verensokeri on vielä normaalissa lukemissa, mutta alkaa päivän mittaan kohota. Muistan, että työelämässä ollessani yhdellä kurssilla olin niin väsynyt, että jokaisella tauolla menin hotellihuoneeseeni nukkumaan. Pienessä touhussa väsymyskin helpommin unohtuu. Sidoroff oli aikanaan itsekin piikkiä vastaan ja toivoi taudin pysyvän kurissa tableteilla. Tänä päivänä Sidoroff ei enää mittaria mukanaan kuljeta kuin poikkeustapauksessa. – Mehutetraa kannan laukussani, kun kotioven suljen. – Kumpikin vaiva on yhteydessä sokeritautiin. Joskus mittasin askelmittarilla, että askeleita kertyi päivässä 6 000–7 000 ilman lenkkiäkin. Lasku oli kuitenkin joissakin tilanteissa liiankin vauhdikas. Lääkitys pelaa hyvin niidenkin osalta. ?. Olen aina pitänyt uimisesta ja liikunnasta. Sidoroff on Oulun diabetesyhdistyksen varapuheenjohtaja. Lääkärit ovat joskus vihjanneet, että ateriainsuliini saattaa tulla kyseeseen ennen pitkää. Kävelen muutenkin aika paljon ihan arjen touhuissa. – Kuntosalillakin kävin seitsemän vuotta, mutta sitten jotenkin tympäännyin touhuun. Kakkostyypin diabetes ei estä normaalia elämää, kun sairauteen osaa asennoitua oikein. – Väsymys alkoi olla kuitenkin aivan valtava. 15 Oma tauti tunnettava ja oireisiin reagoitava nopeasti . Nyt se aika ehkä koittaa, vaikken sitä kovasti haluaisikaan. Yhtenä merkkinä on väsymys, joka on palannut. Toisaalta diabetes voi olla myös vakava sairaus ja johtaa hoitamattomana tai huonosti hoidettuna pahoihin seurauksiin. Yhdistystoiminta tarjoaa diabeetikoille muun muassa yhdessäoloa ja vertaistukea. – Jollen ollut ehtinyt syödä, pelkkä sokerin nopea lasku saattoi viedä insuliinishokin partaalle. – Väsymys alkoi olla kuitenkin aivan valtava. – En ole koskaan juurikaan päivätorkkuja ottanut, vaan pyrin täyttämään päivän tekemisellä, vaikka väsyttäisikin. Muistan, että työelämässä ollessani yhdellä kurssilla olin niin väsynyt, että jokaisella tauolla menin hotellihuoneeseeni nukkumaan. Olo paranee piikillä merkittävästi, joten sen ottamatta jättämisessä ei ole oikein mieltä, sanoo Sidoroff. – Ei tämä mikään kuolemantuomio ole, vaikka tietysti diagnoosi voi hetkellisesti kauhistuttaa
Toivoisin saavani diabetekseni suhteen oman erikoislääkärin, jonka kanssa voisin jutella ja esittää mieleen tulleita kysymyksiä ja suunnitella tulevaisuuden hoitotoimenpiteitä. 16 Kakkostyypin diabetes ei estä normaalia elämää, kun sairauteen osaa asennoitua oikein. Silloin on otettava tuoremehua. Olen vähän sellainen yökukkuja ja saatan vielä iltapalaksi syödä leipää. Kahvin juon yleensä äidin kanssa hieman myöhemmin aamupäivällä. Se voi vaikeampaa. – Syön aivan normiruokaa. Oma erikoislääkäri toivomuslistalla Sidoroffin diabetes todettiin 44-vuotiaana. – Kysyin kerran lääkäriltä, olisiko insuliinipisto osunut illalla suoraan verisuoneen ja insuliini päätyä verenkiertoon. – Aamupalaksi syön ehkä leipää ja jotakin lisukkeita sen kanssa. – Minulla alkaa ilmetä värinää ja vapinaa. Tähän mennessä olen aina herännyt hikoiluun ja reagoinut asiaan heti. Oulussa kaikkien kakkostyppin diabetesta sairastavien hoito etenee diabeteshoitajan kautta. Kun putosin pois työterveyshuollosta on diabeteksen hoito ollut sitä yleensä näkkileipänä. Viili ja marjat ovat aika hyvä ravinto yötä vasten. . Sidoroffin kokemusten mukaan terveyskeskuslääkärit ovat usein aika nuoria ja heiltä puuttuu kokemus diabeteksesta. Helena Sidoroff tuntee itsensä ja oireensa. – Minulla ei ollut sairauden kanssa isompia ongelmia työelämässä, koska työterveyshuolto huolehti hyvin asiasta. Kaikesta säännöllisyydestä huolimatta huono olo saattaa yllättää. Sidoroff tuntee itsensä ja oireensa. Itsensä tunteminen auttaa reagoimaan nopeasti Sidoroff ei suoranaisesti ”laske” syömisiään, mutta säännöllisyys on diabeetikolle hyvinvoinnin tae. En ole työterveyshuollon palveluiden jälkeen onnistunut kertaakaan pääsemään erikoislääkärin pakeille. Kun nousen ylös, alkaa värinä. En pelkää yksinasumista, mutta tietty turvaverkko on syytä olla olemassa. Hän määrittää, onko tarvetta lääkärille. Syytä voi olla joskus vaikea yksilöidä. Säännöllisestä ruokarytmistä lipeäminen tuntuu nopeasti olotilassa. Teksti: Juhani Karvonen . Lounaan syömme neljän maissa iltapalan kahdeksan aikoihin. Tajuttomuuteen vaipuminen on tietysti riski, mutta uskoisin silloin lähellä asuvan poikani puuttuvan siihen, jollei äidistä kuulu mitään. Myös sataprosenttinen kauraleipä on ravitsevaa ja vatsalle mieluista. – Lisäksi lääkäri vaihtuu joka kerta. Joskus – tosin aika harvoin – ole herännyt yöllä kylmään hikeen. Jos syön ruista, syön olla yksi mahdollisuus yölliselle hikoilulle, mutta rankka liikuntakin saattaa aiheuttaa oireita. Minun ei tarvitse miettiä syömisiäni, mutta pyrin kolmen tunnin välein jotakin suuhuni laittamaan. Säännöllisestä ruokarytmistä lipeäminen tuntuu nopeasti olotilassa. Jännä tunne etenee olkapäistä kyynärvarsia kohti. Ykköstyypin diabetesta sairastaville on Oulussa oma lääkäri. Ruisleipää vältän vatsavaivojen takia. Kuva: Pauliina Mustonen. Aika kriittinen raja sokerille on minulla 1,8
17 Diabeteksen ehkäisyyn täysjyväviljatuotteita noin 150 grammaa päivässä, kuitujen tarve totuttua suurempi, jopa 35 grammaa Kuitu ja proteiini kasviksista Kasvikset, hedelmät, marjat ja erityisesti täysjyväviljavalmisteet lisäsivät kakkostyypin diabetesta ehkäisevien suoliston aineenvaihduntatuotteiden ja kasviproteiinien määrää kahdessa erillisessä Itä-Suomen yliopiston pitkäaikaisessa vertailututkimuksessa. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli tutkimuksen alkaessa liikapainoa ja heikentynyt glukoosinsieto. Siitä on julkaistu yli 80 alkuperäistutkimusta ja sen pohjalta on tehty toista kymmentä väitöskirjaa. Kuidun ja kasvisten merkitys vahvistuu Molempien seurantatutkimusten viimeisimmät tulokset painottavat riittävää kuidun ja kasviproteiinin saantia ravinnosta. K uopiossa jo 1980-luvulla alkanut Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study, KIHD) on osoittanut monien elintapatekijöiden yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen ja monen muun kroonisen sairauden riskiin. – Sen sijaan runsaasti lihaa syövillä oli suurentunut sairastumisriski, kertoo nuorempi tutkija, terveystieteiden maisteri Heli Virtanen, joka on laillistettu ravitsemusterapeutti. – DPS oli ensimmäinen satunnaistettu kontrolloitu elämäntapaseurantatutkimus, jossa osoitettiin, että tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä elämäntapamuutoksin henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto. Havainto perustuu noin 200 tutkittavan analyyseihin, joista puolet ei kehittänyt diabetesta 15 vuoden seurannassa ja puolet sairastui diabetekseen jo alkuvuosina. Tärkeimmät elämäntapamuutokset olivat painonpudotus, liikunnan lisääminen ja ruokavalion muuttaminen suositusten mukaiseksi täysjyväviljan, hedelmien ja kasvisten sekä rasvan määrän ja laadun osalta. Vuonna 1993 käynnistetty Diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS) puolestaan on yksi siteeratuimmista suomalaisista tutkimuksista 2000-luvulla. British Journal of Nutrition -tiedelehdessä julkaistu KIHDtutkimus puolestaan osoitti, että kasvikunnan tuotteista saatava proteiini on yhteydessä pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen. – Se on diabeteksen alalla niitä harvoja tutkimuksia, joista voi käyttää sanaa läpimurtotutkimus, sanoo professori Matti Uusitupa. – Julkaistu artikkelimme tukee vahvasti sitä näkemystä, että suoliston bakteerit voivat tuottaa aineosia, kuten indolipropionihappoa, joilla on estävä vaikutus diabeteksen ilmaantuvuuteen, ja kyseiset aineosat mahdollisesti parantavat myös diabeteksen hoitotuloksia, Uusitupa sanoo. Kasvikset, hedelmät, marjat ja erityisesti täysjyväviljavalmisteet lisäävät diabetesta ehkäisevien suolistobakteerien tuotteiden sekä kasviproteiinien määrää. Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistussa DPS-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa havaittiin seerumin korkean indolipropionihapon pitoisuuden suojaavan tyypin 2 diabetekseen sairastumiselta. Tutkimukseen osallistui 522 tutkittava, joita on seurattu 15 vuotta. Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu runsaasti sitä, miten ruokavaliotekijöillä voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja sydänja verisuonisairauksia. Tutkimuksissa on havaittu, että kala, kasvikset (vihannekset, hedelmät, marjat ja juurekset), flavonoidit ?. DPS-tutkimuksessa verrattiin kahta ryhmää
Aikaisempien tulosten mukaan parhaiten DPS:ssa pärjäsi ryhmä, joka kykeni vähentämään rasvan saantia, mutta joiden kuidun saanti oli runsasta. – Suolistobakteerien suora määritys on työlästä, joten suolistobakteerien tuottamien aineenvaihdunnan välituotteiden määritys voi olla käyttökelpoisempi menetelmä selvittää suoliston bakteerien merkitystä esimerkiksi diabeteksen synnyssä. – Suolistobakteerien on muissakin tutkimuksissa havaittu vaikuttavan liikapainoisten sairastumisriskiin. Indolipropionihappo on suolistobakteerien aineenvaihduntatuote. Sen avulla voidaan määrittää tutkittavien aineenvaihduntaprofiili eli jopa tuhansien aineenvaihduntatuotteiden pitoisuus sen sijaan, että tarkasteltaisiin vain muutamaa ennalta määriteltyä merkkiainetta. Niiden, samoin kuin indolipropionihapon, suuri pitoisuus näytti suojaavan myös elimistön matala-asteiselta tulehdustilalta, Hanhineva kertoo. Indolipropionohapon suuremman määrän myötä haiman beetasolujen insuliinineritys näytti säilyvän parempana, mikä voi selittää sen suojaavaa vaikutusta. Puhtaan sokerin asemasta suositaan kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljavalmisteita. Toistaiseksi eri lähteistä saatavien proteiinien merkitystä diabetesriskin kannalta on kuitenkin tutkittu vasta vähän, eikä asiasta ole juuri kokeellisia, pitkäkestoisia interventiotutkimuksia, joiden puute Kuitua täysjyvärukiista ja -kaurasta. – Näiden aminohappojen määrä voi olla ruokavalion proteiineista riippuvainen, joskin tämä kysymys on jonkin verran avoin. 18 . – Olemme aikaisemmin osoittaneet, että DPS-tutkimusdieetti, painon lasku ja liikunta pienensivät matala-asteista tulehdusta, joka usein liittyy tyypin 2 diabetekseen, lihavuuteen ja lieväasteisempiin sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, Uusitupa lisää. Runsas täysjyväviljan ja ravintokuidun käyttö kasvatti sen pitoisuutta. Proteiinien rooli haluttiin selvittää SciReports -julkaisussa osoitettiin myös, että tietyt verestä mitatut haaraketjuiset aminohapot voivat olla haitallisia, eli niiden suuri pitoisuus ennusti suurempaa diabetesriskiä. Kokojyväleipää tai kaurapuuroa ei tarvitse syödä paljon tankatakseen kuituja 25–35 grammaa päivässä, koska tasapainoisen ruokavalion vuoksi on nautittava reilusti myös marjoja, hedelmiä ja muita kasviksia. – 15 vuoden seurannan jälkeen diabetesriski oli edelleen noin 40 prosenttia pienempi alkuperäisessä hoitoryhmässä kuin verrokkiryhmässä, vaikka varsinainen elintapamuutoshoito loppui neljän vuoden jälkeen, Uusitupa kertoo. Täysjyväruis ja -kaura sisältävät paljon kuituja, jotka muuttuvat suolistossa diabetesta ehkäiseviksi aineenvaihduntatuotteiksi, sekä kasviproteiinia. ja n-3ja n-6-rasvahapot yhdistyvät pienempään sydäntautien ja/tai diabeteksen riskiin. Suolistobakteereille oikeanlaista ruokaa Suurimmat erot tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden ja sairastumattomien aineenvaihduntaprofiileissa havaittiin indolipropionihapon ja tiettyjen rasva-aineenvaihdunnan tuotteiden pitoisuuksissa. Muitakin hyviä tuloksia Tavoite DPS:ssa oli pienentää kovan rasvan saantia ja korvata sitä osittain pehmeillä. Suhtaudun suurella varauksella runsaasti proteiinia sisältävään ruokavalioon, koska sen pitkäaikaisvaikutukset todella ovat tieteellisesti tutkimatta, Uusitupa kertoo. Pussillinen Oululaisen jälkiuunileipää painaa 480 grammaa, yksi palapari 60 grammaa.100 grammaa sisältää kuitua 15 grammaa eli yhdestä palaparista saa kuitua 9 grammaa. Käytännössä tämä tarkoittaa maitoja eläinrasvan korvaamista osittain kasviöljyllä. Seerumin korkea indolipropionihapon pitoisuus suojasi diabetekseen sairastumiselta. – Näiden aineenvaihduntatuotteiden pitoisuus oli sitä suurempi, mitä vähemmän ruokavaliossa oli tyydyttynyttä rasvaa. Näiden tulosten valossa indolipropionihappo voi olla yksi tekijä, joka välittää ruokavalion ja suolistobakteerien suojaavaa vaikutusta, akatemiatutkija Kati Hanhineva toteaa. Ruokavaliotapa jäi pysyväksi Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa terveenä pysyneiden ja seurannan aikana tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden välisiä eroja selvitettiin kohdentamattomalla metabolomiikka-analyysillä. Tutkimuksessa tunnistettiin myös useita uusia rasva-aineenvaihdunnan tuotteita, joiden suuri pitoisuus oli yhteydessä parempaan insuliiniherkkyyteen ja pienempään diabetesriskiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa ruokavalion suuri kokonaisja eläinproteiinin määrä ja etenkin runsas pitkälle prosessoidun punaisen lihan syöminen ovat yhdistyneet suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin. Punaisen lihan asemasta käytetään kalaa monipuolisesti ja siipikarjaa
Runsaimmin kasviproteiinia syövillä oli 35 prosenttia pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin vähiten kasviproteiinia syövillä. Kokojyvävilja on hyväksi, mutta onko siinäkin määrärajansa. Valitse näistä kymmenen erilaista annosta päivässä! Lähde: Diabetesliitto estää vahvojen johtopäätösten tekoa asiasta, sanoo Uusitupa. Aiempien tutkimusten pohjalta on epäilty, että esimerkiksi lihavalmisteiden sisältämät suola, nitriitit, rasvahapot, haaraketjuiset aminohapot, l-karnitiini, rauta ja lihan valmistuksessa syntyvät haitalliset aineet voisivat selittää runsaasti lihaa syövien suurempaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tutkimuksessa eniten lihaa käyttävillä päivittäiset käyttömäärät olivat keskimäärin noin 270 grammaa. On hyvä huomata, että yksi ruokavaliotekijä ei automaattisesti johda sairastumiseen, vaan myös muut tekijät, esimerkiksi perimä ja muut elintapatekijät voivat vaikuttaa yksilön sairastumiseen, Heli Virtanen huomauttaa. Muissakin tutkimuksissa on havaittu, että nimenomaan täysjyväviljatuotteiden käyttö yhdistyy pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin. Teksti: Terttu Iiskola – Yksi ruokavaliotekijä ei automaattisesti johda sairastumiseen, vaan myös muut tekijät, esimerkiksi perimä ja muut elintapatekijät voivat vaikuttaa yksilön sairastumiseen.. – Havaitsimme, että lihaa runsaasti käyttävillä oli suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kasviproteiini suojaa diabetekselta Kasviproteiinia runsaasti syövillä miehillä oli terveelliset elintavat, mutta elintavat eivät yksin selittäneet heidän pienempää diabetesriskiään. Kananmunasta tulevalla proteiinilla havaittiin samanlainen yhteys kuin aiemmin julkaistussa tutkimuksessa, eli suurempi saanti oli yhteydessä pienempään riskiin. – Kuitupitoisuus näytti olevan keskeinen tekijä, joka ennusti viljatuotteiden yhteyttä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin. Proteiinien määrällä ei havaittu yhteyttä Ruokavalion kokonaistai eläinproteiinin määrällä tai kalasta tai maitotuotteista saatavilla proteiineilla ei havaittu yhteyttä tyypin 2 diabeteksen riskiin. – Tuoreessa katsausartikkelissa, joka kokosi yhteen tietoa monesta eri tutkimuksesta, havaittiin, että diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien ehkäisyn kannalta täysjyväviljatuotteiden ”optimaalinen saantimäärä” väestötasolla olisi noin 150 grammaa päivässä. Vähän energiaa kuluttavalle henkilölle todennäköisesti riittää pienempi määrä täysjyväviljaa kuin henkilölle, jonka energiankulutus on suurta. – Kasviproteiinin syöminen oli tutkimuksen alussa yhteydessä myös alhaisempaan verensokeripitoisuuteen, mikä voi mahdollisesti selittää sen syönnin yhteyttä pienempään diabetesriskiin, Heli Virtanen kertoo. Laskennallisella mallilla arvioitiin, että jos päivittäin noin 5 grammaa eläinproteiinista korvattaisiin kasviproteiinilla, diabetesriski pienenisi 18 prosenttia. 19 . Noin 19 vuoden seurannan aikana 432 miestä sairastui tyypin 2 diabetekseen, Heli Virtanen kertoo. Yksi tekijä on myös se, että hyvin runsaasti lihaa käyttävillä henkilöillä ruokavalio saattaa jäädä muilta osin yksipuoliseksi. – Havaitsimme kuitenkin, että niillä, jotka söivät kaikkein eniten lihaa kokonaisuudessaan, oli suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kullekin yksilölle sopiva määrä riippuu aina myös energiantarpeesta ja muusta ruokavaliosta. . – Kuopiossa toteutetun seurantatutkimuksen alussa vuosina 1984–1989 ruokavalio selvitettiin 2 332:lta 42–60 -vuotiaalta mieheltä, joilla ei ollut tyypin 2 diabetesta. – Kaikki sairastuneet eivät olleet kovia lihansyöjiä. – Tarkkoja määrärajoja täysjyväviljan käytölle on vaikea antaa, eikä tämä tutkimustulos tietenkään tarkoita, että kaikkien tulisi käyttää juuri tuo 150 g päivässä. KIHD-tutkimuksessa haluttiin selvittää ruokavalion proteiinien yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen riskiin
– Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että hoitoyksinäisyys on inhimillisesti ja eettisesti mutta myös yhteiskunnallisesti merkittävä asia, sillä terveydenhuollon tehtävänä ei ole lisätä potilaiden yksinäisyyttä. Se on läsnäolon vastakäsite, jonka olemassaolon Liisa Karhe oivalsi sairaanhoitajan työssään. – Maisteriopinnoissani tarkastelin hoitotyön läsnäoloa ja sain tulokseksi, että läsnäolon vastakäsite on yksinäisyys. 20 O len ollut töissä sairaanhoitajana tehoosastolla 17 vuotta ja miettinyt jo urani alussa paljon sitä, mitä hyvä hoito on, terveystieteen tohtoriksi helmikuussa väitellyt Liisa Karhe kertoo. Liisa Karhen väitöstutkimuksessa lähes joka viides potilas oli kokenut yksin jäämisen tunnetta potilaana Hoitoyksinäisyys näkyväksi ihmisten taholta. – Eräs potilas sanoi kerran yövuorossa, että teillä on täällä työt huonosti organisoitu, kun kenelläkään ei ole aikaa pitää kädestä kiinni ja olla potilaan vierellä. Se sai minut ajattelemaan, että olemme läsnä potilaan luona, mutta siltikään emme välttämättä ole aidosti läsnä potilaalle, tamperelainen Karhe kertoo. Väitöstutkimuksessaan hän kehitti hoitoyksinäisyydelle näkyvyyden, mittarin. Tajusin, että tällainen yksinäisyys on potilaille kipeä kokemus. Tässä on kuitenkin kyse asiasta, jota voidaan ennaltaehkäistä ja. Sivuutettu ilmiö tuli mitattavaksi – Halusin tehdä asialle jotakin, kun totesin, että tätä aihetta ei ole koskaan aiemmin tutkittu. Omassa elämänpiirissäni oli myös näitä kokemuksia. Silloin oivalsin, että juuri sitä se on, kun potilas tuntee, että hän jää yksin hoitavien Kun potilas kokee, ettei hänestä aidosti välitetä, voi syntyä hoitoyksinäisyyden kokemus