H yvä E lämä 6,90 Sielun peili peili 3/2023 – 8,50 on viihdetaiteen monilahjakkuus KIVIKASVO Ismo Sajakorpi Eliksiiriä eläkevuosiin Vaihdevuosivaivoja kannattaa hoitaa Rauta-arvot ylös ilman rautalisää Arvostava kohtaaminen on muistisairaan ihmisen lääkkeetöntä hoitoa
MAINOS Sairaanhoitaja Henriikka Pitkänen selätti kipunsa B-Cure Laserin avulla. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen suosittelee B-Cure Laseria. Kun iholla huomaa ensimerkit eli värimuutokset, ihon ohenemisen ja haavaumia, voi laserterapialla aluetta stimuloimalla vielä välttää kehittymisen haavaksi asti. Luin B-Cure Monipuolisen B-Cure-lääkintälaserterapian on kliinisesti todistettu edistävän haavojen ja kudosvammojen para nemista sekä lievittävän laajaa kirjoa erilaisia nivelja lihaskipuja. B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteeksi kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikosta kärsivien sormien kipuja jo viikossa. Terapia on käytössä kipuklinikoilla, haavahoidossa, fysioterapeuteilla ja jo tuhansissa suoma laiskodeissa. Jatkuvaa, elämää vahvasti rajoittavaa kipua on koitettu suitsia leikkauksin ja kipulaiteimplantein. Koska laitteen odotettava huoltovapaa käyttöikä on peräti 30 000 hoitokertaa, jää muutaman satasen arvoisen laitteen hoitojen hinnaksi vain muutama eurosentti. Apu välilevynpullistuman aiheuttamiin kipuihin Leena Ruonala Helsingistä sai ensimmäisen välilevynpullistuman kymmenen vuotta sitten täysin yllättäen toimistolla. Erilaisten kipujen lievityksen lisäksi terapia soveltuu myös esimerkiksi makuuja säärihaavojen ennaltaehkäisyyn. B-Cure Laseria käytettäessä olen todistanut mm. V uoden terveystuote 2022 Kauneus & Terveys -lehti nimesi 10 vuoden 2022 terveystuotetta. Se vai kuttaa verenkiertoon, aineenvaihduntaan sekä kehon endorfiini tuo tantoon lievittäen kipua. Leena Ruonala sai avun välilevyn pullistumien aiheuttamiin lamauttaviin kipuihin.. Liikkumattomuus, suuri lääke määrä ja järjetön määrä univelkaa teki elämästä aivan järjetöntä. Nykyään kohtauskipulääkkeen sijasta hoidan selkääni lase rilla eivätkä minua vaivaa lääkepöhnä ja väsymys. Siinä missä tehokkaammilla ammattilaismalleilla hoidetaan 2–3 kertaa viikossa, kotikäyttölaitteilla kotona tehtävä päivittäinen hoito takaa tasaisen ja tuloksellisen hoidon. Laserterapia LLLT stimuloi kudosta solutasolla parantaen sen omaa toimintaja uudistumiskykyä. Lisätietoa tekno logiasta, varmistettuja käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. Myös Terveystekniikan nettisivuilla julkaistut lukuisat käyttäjäkokemukset tukevat B-Cure Laserin monipuolista vaikutusta. laitteen olevan kivunhoidossa kipulääkkeiden vertai nen sekä edistävän haavojen paranemista. Paino on noussut ainakin 20 kg, mikä on altistanut muille ongelmille. Tutkimukset osoittavat mm. – Laserterapia edistää kudoksen normaalia toimintaa ja auttaa sen luonnollista uudistumiskykyä ja paranemista. • Akuutti ja krooninen kipu • Tulehdukset • Rasitusvammat • Lihaskivut • Nivelrikko • Haavat • Palovammat • Kudosvauriot Yliannostusriskiä tai vasta-aiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpä kasvaimiin, silmiin eikä raskaana olevan vatsanseudulle. Tunne olikin uskomaton, kun alaselkää hoitamalla kipu lievittyi nilkkoihin saakka. Laitetta voi myös vuokrata. Turvallinen ja edullinen kotikäytössä Laserterapialla hoidettaessa parhaat tulokset saadaan kuurinomaisella hoidolla. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.” B-Cure Laser kivun ja kudosvaurioiden hoitoon kotona Ehdottomasti kokeilun arvoinen laite – Laserterapiaa kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla myös kotikäytössä. 045 609 9000 Laserista ja vuokrasin laitteen ensin kokeiluun. Kotikäyttöön suunnitellut B-Cure-laserlaitteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, ja ne sopivatkin koko perheen käyttöön. Elämänlaatuni on parantunut huimasti. i Tuotetta myy Terveystekniikka. Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaamiseksi. – Ne eivät ole auttaneet tarpeeksi, vaan olen joutunut syömään vuosia jatkuvaa kipulääkitystä ja tämän lisäksi kohtauksiin vielä vahvempia. B-Cure Lääkintälaser (808 nm) Te ho kasta kivunlie vit ys tä KLIIN ISES TI TUTK ITTU B -Cure Laserin tehosta on julkaistu 5 tuplasokkotutkimusta. Ehdottomasti kokeilun arvoinen Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen Lap peen rannasta käyttää B-Cure Laseria ja suosittelee laitetta ehdottomasti kokeilun arvoisena. suun ja varpaidenvälien haavaumien merkittävän nopeaa paranemista ja hankalien nivelja kihtikipujen huomattavaa lievittymistä, Kauppinen kertoo
MUISTISAIRAAN KANSSA ELÄVÄN kannattaa unohtaa kanssakäymisestä kokonaan oikeassa olemisen -tarve. Etenevät muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, ja ne kuormittavat sekä sairastuneita että heidän läheisiään monin tavoin. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 3/2023 H yvä E lämä Muistisairaus läsnä yhä useamman elämässä MUISTISAIRAUS ON YHÄ vahvemmin läsnä meidän maailmassamme. Olisi se sitten muistisairauden tai taustan tuomaa, tai ihan vain toisenlaista luonnetta. Toinen ihminen kyllä vaistoaa sen. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä.. Erilaisten tukitoimien avulla ihminen voi elää muistisairaudesta huolimatta hyvää ja toimintakykyistä arkea. Tavoitteena tulisi olla ihmisen vahvuuksien tukeminen ja niiden asioiden minimoiminen, jotka rajoittavat hänen tekemisiään. Arvokas kohtaaminen on muistisairauden lääkkeetöntä hoitoa. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 62 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 66 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 50 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 53 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy kesäkuun puolivälissä. Ylipäätään kaikenlaisen erilaisuuden tulee olla sallittua. Terve ihminen osaa ja voi kääntää keskustelun sellaiseksi, ettei muistisairaan tarvitse tuntea itseään muistamattomuutensa vuoksi huonoksi, ja tilanne säilyy positiivisena. Olisipa ollut hienoa, jos kiihkeissä eduskuntavaaliväittelyissä olisi suotu ajatus myös muistisairaiden suomalaisten hoidolle. Sen lisäksi, että sairaus on yhä useamman omaisella, kohtaamme muistisaisairaita myös omissa arkiympyröissämme. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Kuten vanhempiensa muistisairauksista kirjat kirjoittanut Hanna Jensen tämän lehden jutussa sanoo, tärkeää on, ettei muistisairaus olisi enää tabu. Hoivaja palvelutaloissa asuvista ikäihmisistä suurin osa sairastaa muistisairautta. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Kannen kuva: Heikki Savolainen Painopaikka: Printall, Tallinna 2023 Aikakausmedia ry:n jäsen. Lääkkeettömillä hoitokeinoilla, kuten ravitsemuksella, liikunnalla ja älyllisellä ja sosiaalisella aktiivisuudella vaikuttaa asiantuntijoiden mukaan olevan monia positiivisia vaikutuksia myös henkilöille, joilla on jo muistisairaus. H yvä E lämä 3 . Kohtaaminen muistisairaan ihmisen kanssa ei olekaan aikavaan läsnäolokysymys. Kuten Jensen sanoo: muistisairaan rinnalla olossa on kyse lopulta sen syvällisestä ymmärtämisestä, että toisella on sairaus. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Jaksammeko olla läsnä, katsoa toista ihmistä silmiin ja kuunnella
Sisältö 3/2023 Sielun peili peili 70-vuotiaan Muotiliike Elisabethin toisen polven yrittäjä Pirjo Jokiranta haluaa että ostettava hattu sopii asiakkaan piirteisiin. 68 Suomalaisten keskieläke on 1 845 euroa kuukaudessa. Myös nihäiriöt ovat yleistyneet, samoin keskittymiskyvyn ja muistin ongelmat. Kuva: Tom Jokinen 49 30 – Vastineeksi saamastaan hoivasta viherkasvit palkitsevat piristämällä hoitajansa mielialaa ja puhdistamalla huoneilmaa, sanoo kirjailija ja kuvittaja Anne Muhonen.. Hänen mielestään se varmistaa parhaan hoitotuloksen, myös raudanpuutteesta kärsivien kohdalla. Empatian rakennuspalikoita mielen voimaksi. 70 Vakava näköhermosairaus glaukooma lisääntyy Suomessa väestön ikääntyessä. 54 Ravintomme tärkein tavoite on turvata elimistölle sellaisten vitamiinien ja hivenaineiden saanti, joita keho ei pysty itse valmistamaan. 30 Kirjailija ja kuvittaja Anne Muhoselle viherkasvit ovat ilon ja inspiraation lähde. 64 Sammalmamma, Ritva Sammalkivi, hurahti eläkepäivillään mehiläisiin. 14 Mitä kuuluu karkkilalaiselle Pulkkisen pariskunnalle. 4 . 50 Muotiliike Elisabeth on myynyt hattuja Salossa 70 vuotta. 26 Eläkevuosina lähtökohtana on elää tasapainossa itsensä kanssa ja tehdä asioita, jotka tuottavat iloa ja onnea. 16 Terveysuutisia. 81 Ristikkoa ratkomaan. 42 Alavireinen mieliala sekä ajanpuute suurimmat syyt liikkumattomuuteen. 34 Yleislääkäri Ville Pöntynen hoitaa potilaitaan kokonaisvaltaisesti. Uusia alkuja kannustukseksi, rohkeita avautumisia vertaistueksi, vinkkejä innostukseksi. 60 Kivinokan kesäteatterissa Helsingissä seikkailee alkavana kesänä Markku Pölösen Kuningasjätkä. 44 Toimittaja, kirjailija Hanna Jensen on kirjoittanut kirjan kummankin vanhempansa muistisairaudesta motivaationaan kaksi tärkeää asiaa: miten muistisairaan voi kohdata arvostavasti ja miten omaiset pärjäisivät hyvin. 76 Ilmavaivoihin avuksi liikunta ja ruokavalio. 78 Sydänfilmi kertoo paljon. 38 Maksa on ihmiselimistön hiljainen työhevonen, jolla on yli 500 tehtävää. Niinpä sen hyvinvointiin on tärkeä kiinnittää huomiota. Kuva: Joonatan Lindholm 83-114 Muutos, kipeäkin, mahdollistaa. 13 Krooniset suun tulehdukset ovat usein oireettomia, mutta lisäävät tai edesauttavat monien yleissairauksien puhkeamista ja pahenemista. 20 Kuumat aallot ja ärtyneisyys ovat tuttuja vaihdevuosivaivoja. H yvä E lämä 6 Ismo Sajakorpi on viihteen monitoimimies, joka on työskennellyt niin ohjaajana, käsikirjoittajana kuin viihdetaiteilijanakin, ja työ jatkuu yhä. 26 –?Eläkkeellä pääsee toteuttamaan niitä asioita, joista haaveili ”sitten, kun”-elämän aikana, koska niille on nyt viimein aikaa, sanoo tietokirjailija Ritva Kattelus. 72 MiiMove on uudenlainen liikkumisavustin
Mutta vaikka eläkeikä on jo aikaa sitten ohitettu, Sajakorpi työskentelee ohjaajana ja käsikirjoittajana. Kivikasvojen tunnetuin kappale Tankeros Love, joka tunnetaan myös nimellä Made in. Sajakorpi oli paitsi esiintyvä viihdetaiteilija, myös ohjelman käsikirjoittaja. H yvä E lämä Ismo Sajakorpi on viihteen monitoimimies, joka on työskennellyt niin ohjaajana, käsikirjoittajana kuin viihdetaiteilijanakin, ja työ jatkuu yhä. Lisäksi hän toimi Kivikasvojen filmija henkilöohjaajana. 6 . Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Kari Kumpulampi ja Ismo Sajakorven arkisto Huumori on elämän kantava voima H ektisten työvuosien jälkeen Ismo Sajakorven, 78, elämä on nyt rauhallisempaa. Kirjoittaminen selvittää ajatuksia, ja oma mieli toimii silloin kaikkein parhaiten, Sajakorpi sanoo. – Miksi en jatkaisi, koska virtaa riittää ja pää pelaa. Ismo Sajakorpi on tunnettu Kivikasvot-showsta, joka aikoinaan oli Suomen katsotuimpia TV-ohjelmia. Kirjoittaminen ja tarinoiden luominen on intohimo ja antaa suuren tyydytyksen. Parhaiten hänet tunnetaan Kivikasvot-showsta
Myös vuonna 1980 alkaneet mainiot Ohukainen ja Paksukainen -imitaatiot ovat monelle tuttuja. Finland, on varmaan edelleen muistissa varttuneemmalla väellä. H yvä E lämä 7 . Heistä tuli paitsi työtovereita, myös elinikäisiä ystäviä. Teatteri ja laulu olivat tuli Ismo Sajakorvelle tuttuja jo lapsuudesta saakka, ja sittemmin hän kirjoitti ja ohjasi lukuisia musiikkituotantoja. Tampereen teatterin ovella. Armeijakavereista viihdekvartetti Kivikasvojen alkuperäinen kokoonpano – Matti ”Fredi” Siitonen, Ilkka ”Hemming” Lähteenmäki, Georg ”Jori” Dolivo ja Ismo Sajakorpi – koostui neljästä armeijakaverista, jotka tapasivat aikanaan RUK:ssa. Siitä tuli vuoden 1975 suuri listahitti. Kuva: Kari Kumpulampi. – Teimme sitten yhdessä armeijan juhlaan laulukvartettiesityksen, ja siitä kaikki alkoi. . Kaikki olivat harrastaneet musiikkia ja laulua jo ennen armeijaa. Sajakorpi on taustaltaan pianisti, hän opiskeli Tampereen musiikkiopistossa musiikin teoriaa ja pianonsoittoa
Kuva: Kari Kumpulampi Päätimme, että kun armeijan jälkeen tullaan Helsinkiin, ja jatketaan yhdessä. Fredi tosin nurisi alkuun, ettei halua ajaa juuri kasvattamaansa komeaa partaa Paksukaisen roolia varten, mutta suostui lopulta. Katsojina puolet kansasta Kvartetin matka suurempaan menestykseen oli kuitenkin alkuun hiukan hapuileva. 8 . Mutta Toivo Kärki oli toista mieltä. Yhteensä Kivikasvot-ohjelmia tehtiin vuosina 1969-1996 noin sata. Meillä oli sitten taukoa. Lapset ensimmäisestä avioliitosta Sina, s. Sajakorpi ehdotti yksinkertaista ratkaisua: suomennetaan nimi. 1986, ja Henrik, s. 2020.. Ismo Jukka Henrik Sajakorpi Syntynyt: 18. Hän oli päässyt Ateneumiin opiskelemaan sisustusarkkitehtilinjalle, jonka hän sitten aloittikin. ja niin sitten vaihdoin linjaa ja valmistuin elokuvaohjaajaksi. Joka kerta, kun Kärki tapasi Sajakorven, hän kehotti tätä siirtymään elokuvalinjalle. Omaa ohjelmaa päästiin tekemään Maikkarille syksyllä 1969, ja muutamassa vuodessa suosio suorastaan räjähti. Kivikasvot oli syntynyt. Yksi lapsenlapsi, Nea Emilia, s. – Kärki sanoi tietävänsä paremmin, koska on karjalaista tietäjäsukua... Armeijassa Frediä kutsuttiin Fred Flintstoneksi, ja niinpä porukka ajatteli esiintyä The Flintstonesina. H yvä E lämä Tampere on Ismo Sajakorven kotikaupunki, jonne hän palasi Helsingin-vuosien jälkeen. Sajakorpi oli tamperelainen, mutta Helsinkiin hänkin tuli. toukokuuta 1944 Tampereella Kotipaikka: Tampere Ura: viihdetaiteilija, TVja teatteriohjaaja, käsikirjoittaja, näytelmäkirjailija Tunnustuksia: Kultainen Venla -palkinto elämäntyöstä, ja Televisioakatemia ry:n kunniajäsenyys Harrastukset: Lukeminen, historia, musiikki, matkailu, mökkeily Perhe: Puoliso Raili. Sitten vuonna 1968 Matti Kuusla johdatti Kivikasvot Mainos-TV:lle Kesäterässä-ohjelman vakiovieraiksi. – Olimme kuitenkin Jorin kanssa sitä mieltä, että televisio olisi meille oikea paikka, ja teimme TV1:lle pari ohjelmaa. – Kärki sanoi meille, että kuulkaas poijjaat, kun Suomessa ollaan, niin noita the-alkuisia nimiä on jo ihan tarpeeksi. Ja sarjan suosio oli sitten huima – se jopa myytiin ulkomaille. 1987. Parhaimmillaan ohjelmalla oli 2,5 miljoonaa katsojaa – puolet suomalaisista. Kävelylenkeillä taustana ovat usein Tammerkosken maisemat. Sajakorpi kirjoitti 12 Ohukainen ja Paksukainen -sketsiä. Toivo Kärki torppasi tämänkin. – Teimme Fazerille useitakin levyjä vuonna 1966, mutta se oli vielä hakuammuntaa. Että jos te tuolla nimellä menette esiintymään tanssilavalle Pohjanmaalle, niin isot raavaat miehet tulee ja vie teidät riviin saunan taakse
Sajakorpi editoi ja ohjasi. – On vain ollut pakko ymmärtää, että kuolema tulee itsekullekin silloin, kun se tulee. Alussa hän käsikirjoitti ohjelmat yhdessä Jori Dolivon kanssa, ja myöhemmin yksin. Mutta vuonna 2000 Ilkka Lähteenmäki palasi rivistöön, ja taas kivikasvoilu jatkui, vuoteen 2017 saakka. Kuva: Kivikasvo-mykkäfilmit 1971/Seura 1979/Otava media Kivikasvot on aktiivisimpien vuosiensa jälkeenkin koonnut useaan kertaan rivinsä ja palannut esiintymislavoille, osittain uusilla kokoonpanoilla. – Surun keskellä olen kuitenkin kokenut niin, että oma kuolemanpelko on melkein hävinnyt. Ei kannata surra asiaa, jolle ei mitään voi. – Me olimme salonkikelpoisia, mutta kelpasimme silti kaikelle kansalle. – Rankkaa ja surullista aikaa ovat nämä viimeiset kaksi ja puoli vuotta olleet, kun kolme ystävää on ympäriltä lähtenyt. Kuva: Warner Music Finland, kuvaaja Seppo Saves Ohukainen ja Paksukainen -imitaatiossa Ilkka ”Hemming” Lähteenmäki, Matti ”Fredi” Siitonen, Georg Dolivo ja Ismo Sajakorpi. – Istuttiin palavereissa, ideoitiin, oli harjoitukset, filmaukset, Sajakorpi muistelee. Kivikasvot oli parhaimpina aikoinaan todella tunnettu ryhmä, jonka TV-showta seurasi puolet suomalaisista. Pitkään on ollut mukana Vesa Nuotio, joka tuli vuonna 1987 Ruotsalaisen teatterin johtajaksi siirtyneen Jori Dolivon tilalle. Nuotion kanssa Sajakorpi edelleen pitää yhteyttä. Esiinnyttiin monissa vuosijuhlissa, Kesärannassa Harri Holkerin hallitukselle, paperitehtaan avajaisissa, joissa yleisössä istui myös presidentti Urho Kekkonen. H yvä E lämä 9 . Vaikka ostoskeskusten avajaisiin, juhannuslavoille ja Ruotsin-laivoille, Sajakorpi sanoo.. Salonkikelpoista äijäenergiaa Elämä oli Kivikasvojen hektisimpään aikaan yhtä hurlumheitä, eikä siihen paljon muuta mahtunut kuin työ. Jäähyväisohjelma tehtiin vuonna 1995. Nämä poismenot ovat tulleet aika lailla yllätyksenä. . Ja kaiken tämän päälle sitten vielä keikat, konsertit, yökerhorevyyt. Kuva vuodela 1975. Ismo Sajakorpi nyt viimeinen elossa oleva Kivikasvojen alkuperäinen jäsen. On tehty pienoismusikaalisarjoja ja oma ohjelmasarja televisoon, revyitä, sekä 30-, 40ja 50-vuotisjuhlakiertueet
Todettiin vain, että aha, Kajava on taas muistanut meitä. Jukka Kajava oli vakiohaukkuja. – Me olimme viihteentekijöitä ilman politiikkaa, teimme vain iloista, hyvää meininkiä. Mutta kyllä hän varmaan oli joskus oikeassakin – mehän suolsimme ohjelmia sellaisella vauhdilla, että ei niitä aina ehditty hioa viimeisen päälle. H yvä E lämä Kooste joistakin Ismo Sajakorven kirjoittamista ja ohjaamista musiikkituotannoista. Yleisradiossa poliittinen linja näkyi silloin myös ohjelmissa, viihteessäkin. Kun teatterissa harjoiteltiin Valkoinen Hevonen -operettia, pieni Ismo istui kuuntelemassa. – Hän osasi ilkeillä aika mahtavasti. Me pikkupojat kävimme Pyynikin metsässä, ja usein ajauduimme teatterille saakka. – Yksi hyvin tärkeä syy oli varmaan se, että olimme erilaisia nuoria 70-luvun radikaalissa, vasemmistohenkisessä ympäristössä. Vähän säikähdin, että nyt saan moitteet – mutta mies kysyikin, haluanko tulla esiintymään tähän operettiin. Sajakorpi on joskus itsekin ihmetellyt, mikä oikein oli Kivikasvojen suuren suosion syy. – Opin siinä jonkun laulun ulkoa. Kun kohtausta sitten näyteltiin, lauloin mukana. Se miellytti monia. Ja tietysti emme puhtaina viihteentekijöinä miellyttäneet häntä edes lähtökohtaisesti. Teatteriin salaa kotiväeltä Teatteriin Sajakorpi tutustui jo lapsena. Elettiin aikaa, jolloin kaikessa olisi pitänyt olla joku yhteiskunnallinen teema. – Pyynikin kesäteatteri oli kodin lähellä. 10 . Yleisö tykkäsi, mutta kriitikot teilasivat. Ihmiset tykkäsivät, kun isot raavaat äijät hulluttelivat, vaikka välillä sitten vakavoituivatkin, Sajakorpi sanoo. ’’Olimme erilaisia nuoria 70-luvun radikaalissa, vasemmistohenkisessä ympäristössä.’’. – Mutta ei meillä ollut aikaa arvosteluja sen kummemmin miettiä. – Ehkä äijäenergia ja meidän keskinäinen synergiamme olivat myös suosion taustalla. Yhtäkkiä viereeni ilmestyi mies, joka kysyi, mikäs on pojan nimi
Klassinen nykymusiikki ei kosketa, ja kevyen musiikin kiintiö on jo kauan ollut täynnä. Ensi-iltaan lähtikin sitten koko perhe, myös mummo. Teinivuosina musiikki vei voiton, ja hän perusti oman bändin, joka esiintyi kouluhipoissa. Vanhemmat sanoivat, ettei Ismo voi lähteä ulos, koska on sovittu menosta mummolaan kahville. Sajakorpi oli myös myöhemmin mukana lapsinäyttelijänä Tampereen teatterissa. Kuva: Vesa Nuotio Ismo Sajakorven Psykologinen trillerisarja Painajainen vuodelta 1988 oli suomalaisen kauhuelokuvan edelläkävijä. Sofia ja Emilia –?Laura Pyrrö ja Angelika Klas –vampyyrien kynsissä operetissa Yön Ruhtinas vuonna 2010. H yvä E lämä 11 . . – Esiintymään olin kyllä tottunut jo aikaisemmin, ei siinä ollut mitään outoa. Ismo esitti operetissa uutispoikaa. Panula oli säveltänyt hänelle laulunkin. Kooste joistakin Ismo Sajakorven kirjoittamista ja ohjaamista musiikkituotannoista. Mies oli nuori kapellimestari Jorma Panula. Ei siinä muu auttanut kuin kertoa asia. – Kuuntelen kaikkea barokista 1900-luvun alkupuolelle saakka. Ismo ei kertonut kotona koko asiaa, kun arveli, että vanhemmat pitävät häntä liian nuorena moiseen. Isäni Paulus oli liikemiesuran lisäksi ammattimuusikko. Saariston kesäkodilta inspiraatiota Lähes viisikymmentä vuotta Sajakorpi vietti Helsingissä, mutta asuu nykyisin taas kotikau. Kun Ismo sitten yritti livahtaa kotoa ensi-iltaan, kassissaan kaapissa piilossa olleet roolivaatteet, tuli mutka matkaan. Hän säesti minua ja veljeäni Kimmoa, ”pikku kultakurkkuja”, lukuisissa tamperelaisissa juhlissa. Kuva: MTV Silloin seitsemänvuotias Ismo halusi. Musiikki on yhä Sajakorvelle tärkeää, mutta nykyisin hän kuuntelee lähes pelkästään klassista musiikkia
– Asumme puolisoni Railin kanssa kerrostalossa Hämeenpuiston kupeessa, suihkulähteen vieressä. Iso ilonaihe elämässä ovat omat lapset edellisestä liitosta, sekä lapsenlapsi. – Otan työn kunnianhimoisesti, joskus vähän liikaakin satsaten. Mutta en osaa tehdä mitään niin sanotusti vasemmalla kädellä, Sajakorpi sanoo. Erityisesti eräs joulu on jäänyt Sajakorven mieleen. Tuuli iholla, haahkojen huudot yöllä, ja sitten elokuun hiljaisuus, kun linnut ovat lähteneet. Tärkeimpinä tv-töinään Sajakorpi pitää kauhuelokuva Merkittyä, 1984, sekä psykologista trillerisarjaa Painajainen, 1988, jotka nostettiin esille Helsingin Night Visions -festareilla 2011 suomalaisten kauhuelokuvien tärkeiksi edelläkävijöiksi. Sajakorpi on perustanut myös oman yrityksen, Juhlateatteri Oy:n. Kirjoitan siellä paljon. Usein hän sanoo, että eiköhän lähdetä ulos. Sajakorvella on ollut sielä huvila saaressa jo nelisenkymmentä vuotta. – Kun elämää katsoo huumorin kautta, mikään ei ole mustavalkoista, vaan aina on sävyjä. Ja kirjoitan pienimuotoista revyytä teatteriravintolaan Mikkeliin. Yksi työn ja myös koko elämän kantava voima on ollut ja on huumori. – Meri ei ollut jäätynyt, se oli hiljainen ja ihan musta, mutta siellä oli pimeyden keskellä kaksi valkoista joutsenta. 12 . – Se ympäristö on kokonaisvaltainen voimanlähde – kalliot, männyt, näkymä yli koko saariston. Kesäkuukaudet Sajakorvet viettävät Hiittisissä syksyyn saakka. Rakkaimpia tv-töitä Sajakorvelle ovat Kivikasvojen Ohukainen ja Paksukainen -imitaatiot vuonna 1971 sekä vampyyrioperetti Lepakkolinna 1980. H yvä E lämä pungissaan Tampereella, jossa asuvat myös hänen veljensä ja sisarensa sekä heidän lapsensa. – Raili jätti oman pankkiuransa, ja tuli yritykseen mukaan varsinaisena monitoiminaisena – markkinointitehtävissä, puvustajana, maskeeraajana. Olemme olleet kolmekymmentä vuotta yhdessä. – Nyt olen menossa Seinäjoelle ohjaamaan komedian, siellä on ensi-ilta marraskuussa. Sen kautta hän tekee edelleen töitä. Meri, joka on aina erilainen, välillä rasvatyyni ja välillä myrskyävä. Tunnelma oli aivan uskomaton. Hämeenpuistossa Sajakorpi usein kävelee – päästä päähän kävellessä matkaa kertyy kaksi kilometriä ja kaksi sataa metriä. Hän on kirjoittanut ja ohjannut Maikkarille komedioita ja jännäreitä sekä teattereille revyitä ja musiikkinäytelmiä. – Se on inspiroiva paikka, joka ruopaisee mieltä aika syvältä. – Minulle työ ei ole ollut vain työ, jota tehdään rahasta tai pakosta, vaan rakas harrastus. Parasta on ollut, että olen saanut tehdä niin monipuolista työtä. Onneksi minulla on loistava vaimo, joka on liikuntaihminen. Ismo ja Raili vuonna 1999. – Kyllä elämäni kannatteleviin pilareihin kuuluu tämä lämmin aikuisiän parisuhde. Saan olla papa Henrikin tyttärelle, ja se tuottaa minulle suurta iloa. – Minulla on hienot lapset, Henrik ja Sina, jotka ovat minulle hyvin läheisiä. Tässä on Pyynikinharjun hienot kävelymaastot ihan lähellä, vaikka kaupungissa ollaankin. Myös puoliso on mukana Juhlateatterin toiminnassa. Ei vain työ, vaan rakas harrastus Vaikka Sajakorpi parhaiten tunnetaan Kivikasvona, hän on tehnyt ja tekee myös paljon muuta. – Ihan liikaa kyllä joudun istumaan, koska kirjoitan ja luen paljon. Ihan kohta heidän perheeseensä syntyy kaksoset. Yksi tärkeimpiä asioita Sajakorven elämässä on nyt perhe. HE ’’Parasta on ollut, että olen saanut tehdä niin monipuolista työtä.’’. Teattereissa merkittävimmät käsikirjoitus-ohjaustyöt ovat Molli-Jori, 2002, Tunteen Palo, 2006, sekä operetti Yön Ruhtinas, 2010
Lisäksi edessä oleva sydänleikkaus tai syöpähoitojen aloittaminen saattaa siirtyä, jos suussa on hoitamattomia tulehduksia. Riskitekijä monille sairauksille Suun pitkäaikaisen tulehduksen seurauksena voi olla sairauden, kuten diabeteksen, hoitotasapainon heikentyminen tai muun muassa valtimokovettumataudin sekä sydänja aivoinfarktin riskin lisääntyminen. Hoitamattomat suun tulehdukset voivat kuitenkin aiheuttaa hengenvaarallisen verenmyrkytysriskin myös terveillä henkilöillä. S uun sairaudet lisäävät tai edesauttavat monien yleissairauksien puhkeamista ja pahenemista. HE Sairas suu voi sairastuttaa Hammaslääkärin tekemä säännöllinen suun tutkimus ja huolellinen suuhygienia ovat parhaat tavat ehkäistä hammassairauksia, sillä krooniset suun tulehdukset eivät useimmiten aiheuta oireita.. H yvä E lämä 13 . HUSin suuja leukasairauksien linja on julkaissut Terveysportissa hoitoketjuja muun muassa munuaistautia, sydänsairautta ja syöpäsairautta sairastavien potilaiden suusairauksien hoitoa koskien. Ne voivat kiinnittyä valtimon sisäpintaan, joka ahtautuu ja tulehtuu. Krooniset suun tulehdukset ovat usein oireettomia. Tulehdus voi oireilla kipuna, lisääntyneenä hampaan liikkuvuutena, purenta-arkuutena tai suun avausrajoituksena. Kun suun tulehdus pääsee leviämään verenkierron välityksellä sydämeen, bakteerit tai niiden rakenneosat vauhdittavat verisuonitaudeille altistavia muutoksia. – Suun tulehdus voi levitä muualle kehoon verenkierron välityksellä, immunologisten mekanismien kautta tai bakteerien rakenneosien välityksellä. – Hoitoketjujen tavoitteena on parantaa hoidon porrastusta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Verenvuoto ikenistä tai turvotus ovat merkkejä tulehduksesta. – Suun pitkäaikaisella tulehduksella on todettu olevan yhteys myös keuhkokuumeiden määrään vanhuksilla. Tulehdus voi olla myös reuman laukaiseva tekijä alttiilla henkilöllä, kertoo erikoishammaslääkäri Jaana HeleniusHietala. Riskinä on sepelvaltimotauti. Tulehdus voi aiheuttaa verenmyrkytyksen, sydänläppien tulehduksen, nikamatulehduksen tai paiseita aivoissa, keuhkoissa, vatsaonteloissa tai maksassa, toteaa HUSin suuja leukasairauksien linjajohtaja, ylihammaslääkäri Hellevi Ruokonen. Krooniset suun tulehdukset eivät kuitenkaan useimmiten aiheuta minkäänlaisia oireita, minkä vuoksi hammaslääkärin tekemä säännöllinen suun tutkimus ja huolellinen suuhygienia ovat parhaat tavat ehkäistä hammassairauksia, toteaa Helenius-Hietala. Niiden avulla pyritään edistämään yhteistyötä suun terveydenhuollon eri toimijoiden välillä. – Tulehduksen merkit on tärkeä tunnistaa. Iensairaudet ovat yleisiä suomalaisten keskuudessa. Tulemme julkaisemaan uusia hoitoketjuja tämän vuoden aikana, kertoo Ruokonen. Riski suuperäiselle etäkomplikaatioille, esimerkiksi sydänläpän tulehdukselle tai paiseelle muualla elimistössä, on erityisesti yleissairaalla tai potilaalla, jolla on heikentynyt immuunipuolustus. Suun pitkäaikainen tulehdus aiheuttaa elimistössä matala-asteisen tulehduksen, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia yleisterveyteen. Erityinen huolenaihe on niiden runsas esiintyminen jo varhaisessa keski-iässä 20-44-vuotiaiden ikäryhmässä 43 prosentilla naisista ja 57 prosentilla miehistä
Monenlaisia käsitöitä Sinikka istuu usein television ääressä, mutta aina sukankudin käsissä. Ja vieraiden tullessa myös mustikkapiirakkaa. – Ei hän osaa jouten olla, Matti nauraa. Lisäksi olemme vieneet niitä muutamille sairaille vanhuksille, jotka eivät enää itse pääse metsään. 14 . Eläkeläiset eivät ole jääneet paikalleen, vaan tekemistä riittää koko ajan. Aktiivinen elämä pitää kunnossa Sinikka ja Matti Pulkkisesta ei helposti uskoisi, että 80-vuotispäiviä on molemmilla jo takana. – Vein keräykseen myös sukkia, Sinikka sanoo. – Niitä on riittänyt sekä omaan käyttöön että lasten perheille. Eikä nimi ole turhaan syntynyt, sillä Pulkkisten pakastimesta löytyy aina mustikoita. Mustikoita ja metsävadelmia keräävät sekä Sinikka että Matti Pulkkinen, 82. Auttaminen onkin isossa roolissa Pulkkisten elämässä. – Siitä asti, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, olen kutonut lapsille villatakkeja, villahousuja ja sukkia, Sinikka kertoo. H yvä E lämä Mitä kuuluu. – Viime vuonna keräsimme 183 litraa mustikoita, ja lisäksi metsävadelmia, Matti kertoo. Kun sekä Sinikka että Matti ovat sota-ajan lapsia, he ymmärtävät, kuinka paljon avun tarvetta on. M ustikkamummo on lempinimi, jonka lapsenlapset ovat antaneet karkkilalaiselle Sinikka Pulkkiselle, 83. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen. – Kyllä jälkikasvu on sukissa pysynyt! Sinikka ja Matti Pulkkisen pöydässä on usein omatekoista mustikkahilloa itse kerätyistä marjoista. Lahjoituksia muun muassa Ukraina-keräyksiin on tehty säännöllisesti, sekä tavaraa että rahaa
– Vanha urheilija ei tervettä päivää näe, nauraa puolestaan Matti. – Lääkäri sanoi, että pidä lihakset kunnossa, niin ei tarvitse leikata, ja niin olen tehnyt. Karkkilaan muutettiin vuonna 1984. Lapsuudenkodissa siihen ei ollut sodanjälkeisenä aikana mahdollisuuksia, kun nelilapsisessa perheessä äiti oli yksinhuoltaja. Ei ollut rahaa lankoihin, Sinikka sanoo. Mökillä on iso puutarha. Epätasaisessa maastossa otan kepin avuksi. Matti on kuvannut paljon henkilökuvia, mutta hän kuvasi myös tuotekuvausta teollisuudelle. – Lisäksi opetin valokuvausta työväenopistossa. Silloin laitan alkuja pääruuat monelle kymmenelle hengelle, ja Sinikka tekee jälkiruuat ja leipoo, Matti sanoo. Niinpä Matti sitten ryhtyi etsimään myytävänä olevaa valokuvausliikettä, ja Karkkilasta löytyi Karkkilan Kuva, jonka Pulkkiset ostivat. Eikä jalkavaiva ole marjametsässä käyntiä haitannut. Sinikan viimeisessä terveystarkastuksessa todettiin, että kaikki on ihan hyvin. Sinikan selkä jouduttiin leikkaamaan, kun tytär oli vajaan vuoden vanha. – Aloitin kutomisen vasta aikuisena. Kasvihuoneesta saadaan muun muassa tomaatteja, paprikaa ja yrttejä. Muun muassa kangaskasseja on syntynyt vaikka kuinka paljon. HE Villasukkia Sinikalta syntyy televisiota katsellessa.. Kun eläkeaika alkoi, Pulkkiset miettivät myös takaisin Lahden seudulle muuttoa. Mutta se sattui onneksi sairaalassa, jossa olin suolitukkeuman vuoksi. – Taloomme on talvisodassa osunut myös pommi, joka hajotti talon nurkan kokonaan, mutta se tapahtui hiukan ennen minun syntymääni. Nyt Pulkkiset ovat olleet yli 20 vuotta eläkkeellä. Ja kun vaivoista olen päässyt, en niitä enää jälkeen päin mieti. Matti muistaa varhaislapsuudestaan pommisuojassa vietettyjä öitä. – Mökillämme Somerolla pidämme joskus isoja juhlia. Sinikka ja Matti kokevat olevansa hyväkuntoisia tekemään kaikkea, mitä haluavat. Yrittäjiksi Karkkilaan Matti työskenteli Lahdessa lasitehtaalla. Keuhkoveritulppakin hänellä on ollut. – Mutta lapset ovat pääkaupunkiseudulla, ja he sanoivat, että älkää lähtekö kauas. – Ei pidä jäädä paikalleen, vaikka joku vaivakin olisi. Ja on niistä vielä muutama jäljellä! Ja kai minä olen aika optimistinen luonteeltani, ja huumoria on elämässä mukana aika vahvasti. Hän on harrastanut muun muassa hiihtoa ja mäkihyppyä sekä jalkapalloa. Silloin pysyy mieli virkeänä. Paras paikkahan se olikin saada sydämenpysähdys, kun oli apu lähellä. – Minäkin tein ison muutoksen työni suhteen, Sinikka kertoo. – Ja vuonna 2017 minut herätettiin uudestaan henkiin, kun tuli sydämenpysähdys. – Polvikierukka meni jossain vaiheessa, mutta se leikattiin. Lapsenlapsia on viisi: pojalla on kolme poikaa, ja tyttärellä kaksi tyttöä. – Ajattelin silloin, että voisin tehdä harrastuksesta työn, Matti sanoo. Pulkkisilla on kaksi lasta, pian 60 vuotta täyttävä poika ja 50 täyttävä tytär. Kuvia Matilla onkin vuosien varrelta melkoinen määrä: hän on digitoinut talteen 26 000 filmeillä ollutta kuvaa. Sinikka ja Matti ovat kotoisin Lahdesta. H yvä E lämä 15 . Mutta tehtaalla tuli eteen iso remontti, jonka vuoksi se olisi yli kaksi vuotta suljettuna. Sinikan taitavista käsistä syntyy myös ompelutöitä, isoista tilkkutäkeistä pienempiin töihin. Takaristiside katkesi jalasta puulaakipelissä, ja sen seurauksena tuli myöhemmin nivelrikko. Karkkilaan sitten jäätiin, ja hyvin olemme täällä viihtyneet. Sen taidon hän oppi ja lapsena äidiltään, joka oli kokki ammatiltaan. Elämän varrella on syntynyt noin tuhat paria sukkia ja käsineitä. Mutta vaivojakin on matkan varrella ollut. Hän oli harrastanut valokuvausta pitkään, ja kuului myös Kameraseurojen liiton hallitukseen ja koulutusryhmään. – Olin ollut 26 vuotta Upon kirjanpito-osastolla töissä, ja sitten pitikin harjoitella uusi ammatti ja kouluttautua fotomyyjäksi, Sinikka nauraa. – Minulla on varmaan yhdeksän henkeä kuten kissalla. Matti on myös lähtöisin yksihuoltajaperheestä. Perheessä oli kuusi lasta. Vaivat ovat voitettaviksi Matti on myös innokas ruuanlaittaja. Hyvin pärjään sen kanssa
Se on hyvin yleistä ja todetaan noin 20-40 prosentilla vanhuksista. Tulosten perusteella reipas liikunta pienensi osallistujien riskiä menehtyä sydänja verisuonitautiin, syöpään tai muihin sairauksiin riippumatta siitä, mihin aikaan päivästä liikunta tapahtui. Pitkää päivää säännöllisesti painavat sairastuivat aivoinfarktiin noin 1,5 kertaa ja aivoverenvuotoon 2,5 kertaa todennäköisemmin, tulokset osoittivat. Kaikki osallistujat olivat aluksi sairaalloisen lihavia.Lihavuusleikkauksessa olleet sairastuivat ruokatorvitai vatsasyöpään noin neljänneksen epätodennäköisemmin kuin verrokit, tulokset osoittivat. Lihavuusleikkaus pienentää syöpäriskiä Lihavuusleikkausten on osoitettu pienentävän lihavuuteen liittyvien syöpien vaaraa, mutta ruokatorven ja vatsan syöpien suhteen tulokset ovat olleet epäselvempiä. Seurannan aikana 134 osallistujaa sairastui aivoinfarktiin ja 56 aivoverenvuotoon. Liikunta tehokkainta päiväsaikaan. Kyttyräselkäisyys eli kyfoosi tarkoittaa rintarangan poikkeavan voimakasta kaartumista taaksepäin. Liikunnan terveyshyödyt ovat todennäköisesti suurimmat, kun liikkumisen ajoittaa kello 11 ja 17 välille, tuore tutkimus osoittaa. Tuoreen ranskalaistutkimuksen perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että lihavuusleikkaukset ehkäisevät myös niiden kehittymistä. Suurimmat vaikutukset kuitenkin nähtiin osallistujilla, jotka liikkuivat pääasiassa kello 11 ja 17 välillä tai jakoivat liikunnan suhteellisen tasaisesti valveillaoloajalle. Tutkimuksessa hyödynnettiin 300 000 lihavuusleikkauksessa olleen ja 600 000 verrokin rekisteritietoja. Rautatasot eivät vaikuttaneet siihen, miten paljon potilailla oli yli 5 päivää kestäviä sairaalajaksoja. Tulosten perusteella kyttyräselkäiset eli kyfoosia potevat menehtyivät seurannan aikana 26-53 prosenttia todennäköisemmin kuin muut miehet. H yvä E lämä Raudanpuutos yhteydessä iäkkäiden sairaalahoitoihin Raudanpuutoksesta kärsivät yli 70-vuotiaat joutuvat sairaalahoitoon muita samanikäisiä todennäköisemmin, viidessä Euroopan maassa tehty tutkimus osoittaa. Nature Communications -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 92 000 brittiläisen 46–79-vuotiaan seitsenvuotiseen seurantaan. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin mahdolliset luunmurtumat, luiden terveys, muu terveydentila ja elintapoja. Tulosten perusteella osallistujat, joiden rautatasot olivat alhaiset, joutuivat sairaalahoitoon kolmen vuoden seurannan aikana noin neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset osallistujat, joiden rautatasot olivat kunnossa. 16 . Yhteys havaittiin tarkastelemalla lähes 6 000 keskimäärin 79-vuotiasta miestä kahdeksan vuoden ajan. Pitkät työpäivät yhteydessä aivoverenvuodon vaaraan Pitkiä työpäiviä säännöllisesti tekevät saattavat sairastua aivoverenvuotoihin ja luultavasti myös aivoinfarkteihin muita todennäköisemmin. Myös aamuja iltaliikunta ovat hyväksi, mutta vaikutus ei ole yhtä suuri. Sydänja verisuonitautien riskitekijöiden huomioimisen jälkeen yhteys koski tosin enää aivoverenvuotoja. Kyttyräselkäisyys yhteydessä kuolleisuuteen Tuoreen tutkimuksen mukaan kyttyräselkäiset iäkkäät miehet saattavat menehtyä muita samanikäisiä aikaisemmin. Myöskään esimerkiksi ikä, sukupuoli, elintavat tai potilaiden sairaudet eivät selittäneet tuloksia. Yhteys havaittiin riippumatta siitä, oliko potilaalla anemia. Tutkimukseen osallistui 160 000 aikuista, joista 21?000 oli säännöllisesti tehnyt yli kymmentuntisia työpäiviä yli kymmenen vuoden ajan. Iltapäiväliikunta oli tehokasta etenkin, jos potilas oli iäkäs, mies, liikkui vähänlaisesti tai sairasti sydänja verisuonitautia
Terveelliset elämäntavat saattavat myös vähentää eturauhassyövästä johtuvia kuolemia miehillä, jotka ovat suuressa sairastumisvaarassa perimänsä vuoksi. Tarkastelujakson aikana sydänpysähdyspotilaan todennäköisyys pysyä hengissä 30 päivän ajan suureni 14 prosenttia, kun elvytyskurssin suorittaneiden määrä nousi 5 prosenttia. SOKERIJUOMAT lihomisen syynä Sokerilla makeutetut limut, mehut ja muut juomat ovat hyvin todennäköisesti yksi lihavuusepidemian syy, tuore meta-analyysitutkimus vahvistaa. Sokerijuomien vähentäminen johti painon laskuun lapsilla ja aikuisilla. Kuulolaite voi pienentää muistisairausriskiä Huonokuuloisuus on yhdistetty suurentuneeseen muistisairauksien riskiin useissa tutkimuksissa, mutta riskiä voi pienentää käyttämällä kuulolaitetta. Tuoreen meta-analyysitutkimuksen mukaan muisti voi myös parantua sen jälkeen, kun potilas alkaa käyttää kuulolaitetta. Tutkimusten seuranta-ajat vaihtelivat kahdesta kahteenkymmeneen vuoteen. Tuoreen tutkimuksen perusteella vuosina 2005-2019 Tanskassa kirjattiin 51 000 muualla kuin sairaalassa sattunutta sydänpysähdystä ja samaan aikaan myönnettiin yli 2,7 miljoonaa elvytyskurssitodistusta. Näiden tutkimusten päättyessä osallistujat olivat keskimäärin 59-vuotiaita. Terveelliset elämäntavat pienentävät eturauhassyövän vaaraa Maallikoiden elvytyskoulutus vähentänyt kuolemia Liikunta tehokkainta päiväsaikaan Ateroskleroosi yhteydessä kuulon heikkenemiseen Kaulavaltimoiden kovettumatauti eli ateroskleroosi keski-iässä saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan liittyä kuulon heikkenemiseen vuosikymmeniä myöhemmin. Tulokset perustuvat yhteensä 12 000 miehen 27-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 3 000 miestä sairastui ja 440 menehtyi eturauhassyöpään. Lasten painoindeksi suureni jokaista päivittäin juotua sokerijuomaa kohden ja aikuisten paino nousi tasaisesti kulutuksen kasvaessa. Tutkijat yhdistivät ja analysoivat 48 lapsia koskevaa ja 37 aikuisia tarkastellutta tutkimusta, ja niiden perusteella yhteys lihomisen ja sokerijuomien kulutuksen välillä on selvä. Suurimmassa perinnöllisessä sairastumisvaarassa olevat sairastuivat ja menehtyivät eturauhassyöpään neljä kertaa todennäköisemmin kuin miehet, joiden geneettinen sairastumisriski oli pieni. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Tämä havaittiin verrattuna huonokuuloisiin, jotka eivät käyttäneet kuulolaitteita. Sydänpysähdyksestä johtuvat kuolemat ovat vähentyneet Tanskassa samaan aikaan kun maallikoiden elvytyskoulutukset ovat yleistyneet. Osallistujien kuulo arvioitiin vuosina 2016-2017.. Terveellisesti elävien riski menehtyä eturauhassyöpään seurannan aikana oli lähes 50 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin elävien. Sokerijuomien vaikutukset on tunnettu pitkään, mutta analyysin tulokset vahvistavat ja päivittävät näyttöä. Tutkimukseen osallistui 3 600 yhdysvaltalaista, joiden kaulavaltimot tutkittiin useita kertoja vuosina 1987-1996. Väestön laajamittainen elvytyskouluttaminen sai maallikot elvyttämään useammin, mikä selitti ainakin osan sydänpysähdyspotilaiden parantuneesta ennusteesta. Tulosten perusteella muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentyminen oli noin viidenneksen epätodennäköisempää potilailla, jotka käyttivät kuulolaitetta. Suomessa se todetaan vuodessa runsaalta 5?000 mieheltä. Tanskassa esimerkiksi kaikkien ajokortin suorittavien on täytynyt käydä peruselvytyskurssi vuodesta 2006 alkaen. Eturauhassyöpä on hyvin perinnöllinen sairaus, mutta geeneistä huolimatta myös elämäntavoilla on suuri merkitys sairastumisessa. Aikuistutkimuksissa sokerilimujen lisääminen ruokavalioon myös nosti aikuisten painoa. H yvä E lämä 17 . Mahdollinen selitys ilmiölle on sisäkorvan verisuonten ja verenkierron heikkeneminen ateroskleroosin seurauksena, mutta mekanismi pitää vielä selvittää lisätutkimuksissa. Suurimmassa geneettisessä sairastumisvaarassa olevien riskit olivat kuitenkin selvästi pienempiä, jos he noudattivat terveellisiä elämäntapoja. Tarkkaa syytä yhteydelle ei tiedetä, mutta samaan viittaavia tutkimustuloksia on saatu aiemminkin
Tutkimukseen osallistui 93 000 keskimäärin 61-vuotiasta (30-95-vuotiaita), joille tehtiin aerobista kuntoa mittaava testi kahdesti kuusivuotisen seurannan aikana. Tulosten mukaan tämä saavutettaisiin, jos kaupunkien pinta-aloista noin kolmasosa olisi puustoa. Puiden istuttamisesta apua hellekuolemiin Aliravitut potilaat menehtyvät muita todennäköisemmin syöpäleikkauksen jälkeen, tuore tutkimus osoittaa. Aliravitsemus heikentää paranemista. Perinteinen Välimeren ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja vähänlaisesti punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja. Näistä 2 600 eli noin kolmannes olisi estynyt puiden lisäämisellä, tutkijat kirjoittavat. Riski oli jonkin verran suurempi, jos potilas sairasti sydänja verisuonitautia ja hänen kestävyyskuntonsa oli heikohko jo seurannan alkaessa. Mallinnuksen perusteella puiden istuttaminen laskisi kaupunkien lämpötilaa keskimäärin 0,4 celsiusastetta. Yhteys havaittiin kaikissa maissa ja riippumatta sairaalahoidon tasosta ja monista taustamuuttujista. Käytännössä aliravitsemus oli osallisena joka kolmannessa ennenaikaisessa kuolemassa tässä aineistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 5 700 paksuja peräsuolisyövän tai vatsasyövän takia leikkaukseen ohjattua keskimäärin 65-vuotiasta potilasta 75 eri maasta. Potilaista kolmannes oli aliravittuja. Tulosten perusteella naiset, joiden ruokavalio oli lähellä Välimeren alueen perinteistä ruokavaliota, sairastuivat sydänja verisuonitauteihin noin neljänneksen epätodennäköisemmin kuin naiset, jotka söivät epäterveellisemmin. Ilmastonmuutoksen myötä hellejaksoista johtuvien kuolemien oletetaan yleistyvän etenkin suurissa kaupungeissa. Tavoitteena on istuttaa 100 000 puuta seuraavien 15 vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen perusteella yhteys on hyvin selvä – fyysisen kunnon heikkeneminen ennustaa suurempaa riskiä menehtyä lähivuosien aikana. H yvä E lämä U uti se t: U uti sp alv elu D uo de cim Välimeren perinteinen ruokavalio voi auttaa naisia välttymään sydänja verisuonitaudeilta, tuore tutkimus osoittaa. Metsä ja viheralueet voivat myös vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Tulosten perusteella muutokset kestävyyskunnossa olivat selvästi yhteydessä siihen, miten todennäköisesti osallistuja menehtyi seurannan aikana. Välimeren ruokavalio ehkäisee naisten sydänsairauksia Kestävyyskunnon heikentyminen yhteydessä kuolleisuuteen Huono fyysinen kunto on yhdistetty lyhempään elinikään monissa tutkimuksissa, mutta kunnon heikkenemisen tai paranemisen vaikutuksia on selvitetty vähemmän. Jo suhteellisen vähäinen kunnon heikkeneminen liittyi 70 prosenttia suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana, tulokset osoittivat. 18 . He myös menehtyivät seurannan aikana lähes neljänneksen epätodennäköisemmin. Tulosten perusteella aliravittujen potilaiden riski menehtyä 30 päivän sisällä leikkauksesta oli noin kaksi kertaa suurempi kuin muiden potilaiden. Lääkäreiden olisikin syytä panostaa potilaiden ravitsemukseen hyvissä ajoin ennen leikkausta. Helsingissä puiden istuttamisesta tehtiin päätös jo vuonna 2020. Mahdollisesti jopa kolmasosa näistä kuolemista voitaisiin estää, jos kaupunkeihin istutettaisiin lisää puita. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydänja verisuonitauteja. Tutkimuksessa tarkasteltiin 93 eurooppalaiskaupunkia, joissa vuonna 2015 korkeat lämpötilat aiheuttivat arviolta 6 700 ennenaikaista kuolemaa
Jopa 70 prosentilla potilaista vapina, kävelyvaikeudet ja lihasjäykkyys vähenivät huomattavasti yhden ultraäänihoidon jälkeen. Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joka aiheuttaa muun muassa lepovapinaa, liikkeiden hidastumista ja jäykkyyttä. Nyt kehitetty ultraäänihoito ei sekään paranna sairautta, mutta jos se osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi myös lisätutkimuksissa, hoito voi tulevaisuudessa auttaa monia Parkinson-potilaita. Lumeryhmäläisistä 30 prosenttia koki oireidensa lievittyneen. Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkitykset ja osalla myös aivoihin asennettava sähköstimulaattori hillitsevät oireita. Magneettikuvantamisen avulla lääkärit voivat ohjata ultraääntä koko toimenpiteen ajan. – luusto , lihakse t ja nivelet ! A ivojen ultraäänihoito voi tulevaisuudessa auttaa monia Parkinson-potilaita. Parkinsonin tautia sairastaa noin 16?000 suomalaista. Hoitoon liittyi jonkin verran lieviä haittavaikutuksia, kuten pääkipua, huimausta, puheen sammaltamista, kävelyvaikeuksia ja pahoinvointia, mutta ne paranivat muutamassa päivässä tai viikossa. . Hyödyt nähtiin kolmen kuukauden kuluttua tehdyissä seurantatutkimuksissa ja kahdella kolmanneksella vielä vuoden kuluttua. Tutkijat aikovat seurata potilaita viiden vuoden ajan, jotta hoidon pitkäaikaisvaikutukset selviävät. Helokki-, mustaherukka-, tyrnija pellavaöljyjen ansiosta kapseleissa on ihanteellinen omega-3ja -6 -rasvahappojen suhde. Tutkimukseen osallistui 87 Parkinson-potilasta, joista 65 satunnaistettiin ultraäänihoitoon ja loput sai lumehoitoa. Muista myös tukija liikunt aelinten hyvinv ointi. Hoidossa käytetään erittäin tarkkaa ultraäänimenetelmää, jolla poltetaan ei-tahdonalaisiin liikkeisiin vaikuttavia hermosolurykelmiä aivojen linssitumakkeen mediaalisessa osassa (globus pallidus). H yvä E lämä 19 . Parkinsonin tautia sairastavien oireet lievittyvät merkittävästi uuden aivojen ultraäänihoidon avulla, tuore tutkimus osoittaa. Tulokset julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä. HE. Parkinsonin taudin hoidosta erittäin lupaavia tuloksia Omegat helposti koko perheelle! Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Omegat 3-6-7-9 Ravintolisä, joka sisältää kalaöljyn lisäksi neljää erilaista siemenöljyä. Potilaat eivät olleet saaneet riittävää apua Parkinson-lääkkeistä. Koko perheelle sopiva Omegat 3-6-7-9 on jokapäiväinen rasvahappojen lähde, jossa on runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sekä Eja D-vitamiinia. Hoito ei vaadi leikkausta eikä nukutusta
Teksti: Tarja Pitkänen Vaihdevuosivaivoja kannattaa hoitaa Elintavat korostuvat entistä enemmän iän lisääntyessä. 20 . H yvä E lämä Vaihdevuodet Kuumat aallot ja ärtyneisyys ovat kaikille tuttuja vaihdevuosivaivoja. Unihäiriöt ovat yleistyneet, samoin keskittymiskyvyn ja muistin ongelmat. Mutta moni muukin vaiva johtuu usein vaihdevuosista. Terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja säännöllinen liikunta ovat tärkeitä.