Oikea askellus ja hyvät kengät – jalat kiittävät Sähköskootterit ja mopoautot oivat kulkupelit Taidekauppias Reijo Oras taistelee keuhkofibroosia vastaan. TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SENIOREILLE 1/2026 9,00 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SENIOREILLE HH yvä yvä EE lämä lämä 1/2026 9,90 SPR:n ystävätoiminta luo uusia ystävyyksiä Lämpimiä keittoja talven pakkasiin Reilut 3 prosenttia käytti valinnanvapauskokeilua Usein vaaraton kasvohermohalvaus voi säikäyttää Mitä tehdä, kun asiat menevät tunteisiin
Kolmen ohjatun patikan lisäksi ohjelmaan kuuluu muitakin opastettuja retkikohteita. Ravennan kaupunki on myös UNESCOn maailmanperintölistalla. Maistuisiko joka aamuinen uinti Adrian meressä. Palvelumaksu 12€/varaus (ei koske ryhmävarauksia), netistä 0€. Majoitumme vaellusviikkomme Bichlin pienessä, mutta kodikkaassa kylässä Zillertalin suurimman asutuskeskuksen, Mayrhofenin kupeessa. 3 ohjattua patikkaa Samalla matkalla pääset seilaamaan Kilpijärvellä, huiputtamaan Saanan lisäksi Pikku-Mallan ja nauttimaan Mallan Luonnonsuojelualueen luonnon monimuotoisuudesta.. Bichl on hiljainen, paikallisten asuttama kylä. ITALIA VAL DI FIEMME, 7 PV PREDAZZO, Olympiakylä 2026 Lähtö: 25.6.2026 alk./hlö 1598€ KROATIA OMIS, 6 PV Ohjelmassa myös Krkan ja Biokovon kansallispuistot Lähtö: 10.5.2026 alk./hlö 1588€ ITÄVALTA ACHENSEE, 7 PV Upeat vuoristomaisemat ja Pertisaun kylä Achensee järven rannalla Lähtö: 25.5.2026 alk./hlö 1695€ ITALIA VAL DI SOLE, 6 PV Valloita Aurinkolaakson vuoret! Lähtö: 1.7.2026 alk./hlö 1549€ SVEITSI VALAIS, 7 PV Vuoristoseikkailu vailla vertaa Lähtö: 13.7..2026 alk./hlö 2138€ SVEITSI SAMNAUN, 7 PV Lähde mukaan Sveitsin kiehtoviin maisemiin Lähdöt: 24.8., 22.9.2026 alk./hlö 1658€ ANDORRA, 7 PV Andorra on pieni sisämaavaltio Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneillä Lähtö: 7.9.2026 alk./hlö 1639€ ITÄVALTA SÖLL, 7 PV Perinteisiä alppiniittyjä, lumoavia vuoristokokemuksia Lähtö: 20.9.2026 alk./hlö 1889€ RYHMÄALENNUS 5 % alennus /hlö matkan hinnasta, kun ryhmässä min. Lähtö: 24.6.2026 • Kesto: 7 pv • Patikat: 5 kpl • Puolihoito! Hinta alk./hlö 1658€ TULOSSA! Patikkamatka Kilpisjärvelle 2.9. Opatija on tyylikäs kylpyläkohde, jossa elämä keskittyy pitkän rantapromenadin varrelle. Päiväretkiä Arezzon ja Ravenna historiaa huokuviin kaupunkeihin. 10 hlö SUOMALAISET PATIKKAOPPAAT MUKANA MATKOILLA Kuva: Suvi Mansikkasalo Malla luonnonpuisto Saana Yksi polku -tuhat maisemaa! IDYLLIÄ! PATIKKAMATKA KROATIA, OPATIJA Lähde mukaan tutustumaan Istrian itärannikon upeisiin patikkareitteihin, mukana ohjelmassa myös Krkin saari ja häivähdys Ljubljanaa. Majoittuminen tasokkaassa 4 tähden Roseo Euroterme kylpylähotellissa. Matkaa osavaltion pääkaupunkiin Innsbruckiin on junalla noin 1,5 tuntia. 7 päivän matka, sis. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Lähdöt: 26.5., 8.9.2026 • Kesto: 7 pv • Patikat: 2 kpl • Puolihoito! Hinta alk./hlö 1668€ PATIKKAMATKA ITÄVALTA, ZILLERTAL Patikkamatkamme suuntaa Zillertalin laaksoon Itävallan Tirolissa, jota tituleerataan maailman aktiivisimmaksi laaksoksi. Upeat, monipuoliset PATIKKAMATKAT! Myyntipalvelu 010 2323 200 • ma-pe 9-16 • matkapojat.fi/patikkamatkat Hinnat alk./hlö 2hh. Tiedossa on virkistäviä kävelyretkiä San Piero Bagnon kylätorille ja lähialueelle, sekä patikointia Casentinon kansallispuistossa. Lähtö: 16.5.2026 • Kesto: 6 pv • Patikat: 3 kpl • Puolihoito! Hinta alk./hlö 1598€ PATIKKAMATKA ITALIAAN, EMILIA-ROMAGNA Tule kokemaan unohtumattomia elämyksiä ja paikallisia makuja kepeän patikoinnin lomassa Keski-Italian Apenniineille EmiliaRomagnan maisemiin! Ohjelma sopii kaikenikäisille peruskuntoisille ihmisille. Lungomaren 12 kilometriä pitkä rantapromenadi, upeine 1800-luvun rakennuksineen lumoaa vierailijat. Toisin kuin muut keskiaikaiset Istrian rantakohteet, Opatija on modernimpi ja elegantimpi kylpyläkohde Istrian itärannikolla
Ilmiönä kevätväsymyksen yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Etenkin jos mieliala on matala, saattaa esiintyä aamuyön valvomista. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Jo on aikakin. www.karprint.fi Mari Ahola-Aalto Tervetuloa kevät ja lisääntyvä valo Myös hormonitominta kiihtyy valon lisääntymisen myötä. Lisääntyvällä valolla on monia myönteisiä vaikutuksia. Valoa siis on jo selkeästi enemmän. Monilla myös paino putoaa samassa tahdissa valon lisääntymisen kanssa. 040 753 8555 iiro.jaaskelainen@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-ke klo 9-11.30 puh. Valtaosalla meistä kuitenkin käy niin, että mieliala kohenee ja hyvinvoinnin tunne kasvaa kevättä ja kesää kohti. Vuorokauden valoisa aika pitenee enemmän illasta kuin aamusta. Lähestyvä kevät asettaa ihmisen käymään paremmassa tahdissa 24 tuntisen vuorokauden kanssa. Kannen kuva: Oraksen perheen arkisto Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. H H yvä yvä EE lämä lämä 3 E lämme vihdoin sitä aikaa vuodessa, jolloin päivä alkaa jälleen vallata pimeältä yhä suuremman osan vuorokaudesta. Myös hormonitoiminta kiihtyy valon lisääntymisen myötä. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 68 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 72 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 55 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 59 € Tilaa omasi! Seuraava numero ilmestyy huhtikuun puolivälissä. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Iiro Jääskeläinen Puh. Lisääntyvä väsymyksen tunne liittyy yleensä valoisiin iltoihin ja univajeeseen. Kun ihmiset ovat aktiivisempia, saattaa nukkumaanmeno viivästyä ja unet jäädä liian lyhyiksi. Mutta eivät valon lisääntyminen ja kevään lähestyminen ole kaikille vain positiivinen asia. Kirkkaat ja kuulaat alkuvuoden pakkaspäivät ovat onneksilisänneet alkuvuoden kirkkautta. Pitenevä valoisa aika kasvattaa ihmisen toimintatarmoa, houkuttelee liikkumaan ja vähentää ruokahalua. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. HH yvä yvä EE lämä lämä. Valon lisääntyminen saattaa myös pahentaa jo pidempään jatkuneita masennusoireita. 20.3. Masentuneiden aivot ja muu elimistö reagoivat poikkeavalla tavalla runsaaseen valoon. Moni selviääkin kevään edistyessä lyhyemmillä yöunilla kuin talven pimeinä kuukausina. Siitäkään huolimatta en varmasti ole ainoa suomalainen joka koko pitkän syksyn ja alkuvuoden mutkuttaa, ettei ihmistä ole tarkoitettu elämään tällaisessa pimeydessä. enteilee jo kevättä ja kesää, sillä kevätpäiväntasaus hyvästelee talven. Yöuni voi myös olla huonompaa ja katkonaista. Mahdottoman kaukana ei ole enää myöskään maaliskuun loppupuolen kevätpäiväntasaus, jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkät. Kun sisäinen kello pysyy paremmin 24 tunnin vuorokausirytmissä, myös unirytmi paranee. Helmikuun päästessä vauhtiin, voi huomata myös tarmon yllättävästi lisääntyvän
PIENET TEOT, SUURET MUUTOKSET I 76 Nina Mikkonen kannustaa kirjoittamaan ylös yhden asian, jonka haluaa jättää taakseen sekä yhden, jonka haluaa kutsua elämäänsä. KEVYT HARJOITTELUKIN TEHOAA I 12 Matalatehoisesta harjoittelusta hyötyä jo lyhyessä ajassa. SENIORIN KULKUPELIT I 58 Sähköskootterilla matkaan omatoimisesti ja turvallisesti. OSUI JA UPPOSI I 46 Mitä tehdä, kun jokin asia menee ihon alle eikä millään lähde pois. RISTIKKOA RATKOMAAN I 82 Kannessa Taidekauppias Reijo Oras sairastaa keuhkofibroosia. KEPPIÄ KROPALLE I 26 Keppijumppa on tehokas ja kätevä, kaiken ikäisille sopiva koko vartaloa haastava treeniohjelma. KEITTORUOKAA PAKKASIIN I 68 Keitto lämmittää kehon hetkessä reippaan ulkolenkin jälkeen. Ystävää etsimässä SPR:n ystäväpalvelu välittää vapaaehtoisia ystäviä. TUE UNTA ELÄMÄNTAVOILLA I 34 Suurella osalla suomalaisista univaje johtuu omista valinnoista. 6 18 28 36 52 PÄÄKIRJOITUS I 3 VARAMUMMO I 11 Kolumni nuoruuden vasemmistolaisuudesta. VALINNANVAPAUTTA I 33 Reilut kolme prosenttia yli 65-vuotiaista käytti valinnanvapauskokeilua syksyllä 2025. Kasvohermohalvaus Suurin osa paranee siitä, mutta aikaa se usein vie. TERVEYSUUTISET I 14 Lihavuusleikkaus on tehokkaampi ja edullisempi hoitomuoto vaikean lihavuuden hoidossa kuin uudet lihavuuslääkkeet. HH yvä yvä EE lämä lämä 62 Talvi luonnon lahja Tämä vuosi suosii talviliikuntaa koko maassa Yleisimmät jalkavaivat Luonnollinen askellus on tärkeää jalkojen hyvinvoinnille.. SUOJAA SILMIÄ RUUDULTA I 42 Runsas ruutuaika vaikuttaa kaikenikäisiin silmiin. 4 H H yvä yvä EE lämä lämä SISÄLTÖ 1/2026 Iloa opiskelusta Seniorit ovat innokkaita opiskelijoita
Se olisi kuitenkin aiheuttanut kovettumia keuhkoihin. Joten hatunnosto naapurille!” ”Kaupunkiin muutto ei sekään oikein innosta. Nyt on niin, että kyllä tarttua voin ja välillä ote kuvaannollisesti sanottuna pysyykin, mutta sitten huomaan, ettei aika mennyt koskaan enää palaa.” ”Lääkärit ovat arvelleet, että minulla on ehkä aikaisemmin ollut lihasreuma, joka olisi kortisonikuurin seurauksena parantunut. ”Kun minulla syksyllä 2022 todettiin keuhkofibroosi, läheiset olivat jo aikaisemmin havainneet jotakin olevan vinossa. Illalla meille tuli sitten viestimuodossa hoito-ohjeet koronapositiivisille. Juhlaa varjosti lääkärin syksyllä 2022 antama parantumaton keuhkofibroosidiagnoosi. HARMILLINEN VAIVA Reijo Oras kertoo sairauden antaneen merkkejä itsestään siten, että hän ensin huomasi hengästyvänsä helposti. Olen ollut aika lailla urheilullinen. Nyt uskon, että tuolloin hankittu hyvä lihaskunto on ollut yksi pelastus siinä, että vielä tässä vaiheessa olen hengissä.” Reijo Oras ei aio luovuttaa REIJO ORAS Syntynyt: 28.11.1945 Kauvatsalla Ammatti: Yrittäjä, taidekauppias Asuinpaikka: Koski Tl Puoliso: kuvataiteilija, yrittäjä Johanna Oras, 56. Olen tosin ottanut neljä kertaa koronarokotetta.” ”Kun vaimoni Johanna jokin aika sitten kertoi jossakin vaiheessa olevansa epänormaalin väsynyt, otaksuimme koronan iskeneen ja lähdimme saman tien Sastamalan terveystaloon, jossa meistä kummastakin otettiin näytteet. Tytär: perheyrityksessä työtä tekevä yrittäjä Olivia Oras, 28. 6 H H yvä yvä EE lämä lämä K iitos kysymästä, vointini on tällä hetkellä olosuhteisiin ja odotuksiin nähden yllättävän myönteinen”,sanoo Reijo Oras . Askel ei ollut lyhentynyt, mutta oli alkanut tuntua, etten oikein jaksanut enkä pystynyt tekemään raskaita töitä kuin hetkellisesti.” ”Pystyn kyllä nostamaan tavaroita ja touhuamaan muutenkin, mutta pitkäaikaista rasitusta minun on vältettävä, koska silloin ei tule riittävästi happea verenkiertoon.” ”Maalla asuessamme on pakko tehdä kaikenlaista, kun meillä on iso piha, jossa riittää etenkin näin talvisaikaan lumitöitä. Teksti: Timo Elo Kuvat: Oraksen perheen arkisto. Onhan täällä ainakin puhtaampaa ilmaa hengitellä kuin vaikka Helsingissä Mannerheimintien varrella”, Reijo Oras sanoo. ”Se oli harmillista, enhän aikaisemmin ollut tuntenut sanaa väsymys. ”On ollut järkyttävää huomata, että kun aikaisemmin tartuin johonkin kiinni, tiesin otteen pysyvän. Ja nuorempana harrastin myös hiihtoa. Meillä kummallakin oli korona!” Taidekauppias Reijo Oras täytti marraskuussa 80 vuotta. Mutta onneksi olemme saaneet naapuriapua ison traktorin ja lumilingon muodossa. Sehän aiheuttaa myös varjostumia keuhkoihin.” ”Eräänä vaihtoehtona voisi olla korona, jota voi nykyään syyttää lähes kaikesta. Minulla on myös muistikuvia takavuosien keuhkokuumeista
H H yvä yvä EE lämä lämä 7 → ”Vihjeeksi keuhkofibroosia sairastaville kohtalotovereille sanoisin, että kannattaa pyrkiä olemaan kiinni elämässä eikä jäädä suremaan ja pohtimaan vaivojaan”, Reijo Oras sanoo.
8 H H yvä yvä EE lämä lämä ”Johannalla se kesti 1,5 vuorokautta, jonka jälkeen hän rupesi taas maalaamaan. Enkä ole ollut kappalemääräisesti mikään huippuhimokauppias. Tyksissä ollaan myös kiinnostuneita tilanteestani ja sitä seurataan tarkasti. Minulla ei ollut minkäänlaisia oireita, enkä osaa sanoa, kuinka monta koronaa olen mahdollisesti sairastanut, mutta ainakin yhden kerran se on minulla todettu.” Reijo Oras tunteekin nykyään olevansa kaikin puolin hyvässä hoidossa. Useimmat sairastuneet ovat ikääntyneitä, mutta osa sairastuu alle 50-vuotiaana esimerkiksi fibroosille altistavan geenivirheen vuoksi. Sairaus diagnosoidaan tietokonekuvien ja kliinisen kuvan perusteella. Se on pitkä jono vuosia. Yksilöllinen vaihtelu on suurta. l Potilaan on todella tärkeää huolehtia hyvästä ravitsemuksesta, oikeasta painosta, hengityslihasten hyvästä kunnosta ja liikunnasta. Ja niin siitä sitten pikkuhiljaa jonkinnäköinen kokoelman poikanenkin syntyi ei kovin kaksinen – mutta kuitenkin. Ja sitten vuosina 1984-85 siirryin kokonaan taiteen pariin.” ”Sitä kuinka monta taulua olen urani aikana myynyt, en pysty sanomaan. l Keuhkofibroosipotilaiden elinajanodote on uusien lääkkeiden myötä jatkuvasti parantunut. ”Ensi alkuun minulla oli laukkualan yritys. Ostin taulut kiertäviltä taidekauppiailta, joita siihen aikaan oli liikkeellä. Sairaus on viime aikoina tullut tutummaksi kuninkaallisen sairastuneen henkilön myötä. Siitä ”Nyt se on pysähtynyt täysin eikä ole tullut lisää kovettumia keuhkoihin.’’ Harvinaissairaus Suomessa l Keuhkofibroosi on krooninen ja etenevä keuhkokudoksen sairaus, jossa keuhkokudos arpeutuu ja jäykistyy. Otetaan kuvia ja katsotaan, kuinka tauti etenee.” ”Nyt se on pysähtynyt täysin eikä ole tullut lisää kovettumia keuhkoihin. TAIDE KIINNOSTI JO VARHAIN Taidekauppiaana tunnettu Reijo Oras on syntynyt Kauvatsalla, joka on nykyistä Kokemäkeä Satakunnan sydämessä. Olen ollut aavistuksen verran, ehkä hieman hintavampien teosten kanssa tekemisissä.” ”Taidekauppiaan urani aloitin Karkussa, mikä on nykyistä Sastamalaa. Ja vuonna 1992 perustin oman gallerian Tampereelle. Jotkut ovat eläneet sairauden kanssa useita kymmeniä vuosia. Mutta onhan minulle juuri uusittu ajokorttikin, joka on voimassa 85-vuotiaaksi saakka, joten ainakin siihen asti on pakko elää, koska eiväthän kuolleet pysty ajamaan”, Reijo Oras naurahtaa. Yhä useammalle pystytään nykyisin kertomaan, miksi sairaus on puhjennut juuri hänelle, esimerkiksi altistavan geenivirheen tai fibroosille altistavien työolojen takia.. Se on siten aika hienossa kohdassa. l Keuhkofibroosi on Suomessa yleisin syy keuhkonsiirtoon. Minulla oli parhaimmillaan muutama kymmenen henkeä töissäkin, mutta taide kulki koko ajan rinnalla vuodesta 1967 lähtien.” ”Olin jo lapsena naapurissa nähnyt tauluja seinillä ja ajatellut, että joskus minullakin on muutama tuollainen.” ”22-vuotiaana ostin ensimmäiset omat taulut, ja siitä se lähti. l Sairautta voidaan hoitaa tulehduksenestolääkkeillä, esimerkiksi kortisonilla tai mykofenolaatilla, tai fibroosilääkkeillä. En muista, mitä tauluja ne olivat. l Keuhkofibroosia on montaa eri muotoa, joista idiopaattinen keuhkofibroosi on taudin vaikein muoto. Olenhan jo täyttänyt 80 vuotta. Tein ja teetätin naisten käsilaukkuja. Keuhkojen arpeutuessa hengittäminen vaikeutuu, eikä happi siirry vereen kunnolla. Jossakin vaiheessa koetin sitten niitä vaihtaakin vähän tunnetumpien tekijöiden maalauksiin. l Vaikka kyseessä on harvinaissairaus Suomessa, potilaita on maailmanlaajuisesti paljon. Mutta vaarana on, että jokin voimakas tulehdus tai muu haitta saattaa aikaansaada sen, että tästä muodostuu idiopaattinen keuhkofibroosi, joka sitten etenee nopeasti huimaa vauhtia loppua kohti.” ”On siis oltava varuillaan. Hän on Tyksin keuhkosairauksien erikoislääkäri Maritta Kilpeläinen , jolta olen saanut aivan huikean hyvää hoitoa. ”Minulla on huippulääkäri
Punkaharjun kartanossamme järjestetyssä kesänäyttelyssä on käynyt kesäisin 19 000-27 000 taiteenystävää. ”Lokakuussa Johannan näyttely oli Turun taidekappelissa. Siellä ne näyttävät olevan edelleen. Se oli upea liikehuoneisto ja sen myötä alkoivat naapuriliikehuoneistotkin täyttyä. Sen ohella meillä on asunto myös Ranskassa. Tarvittiin yksi, joka aloitti, ja sitten siihen tuli monenlaista yrittäjää. ”En voi parantaa sairautta, mutta tajusin voivani kuitenkin tehdä jotakin: osoittaa yhteisöllisyyttä, luoda toivoa sekä edistää tutkiReijo ja Johanna Oras ovat olleet naimisissa yli 30 vuotta. H H yvä yvä EE lämä lämä 9 voi sanoa, että jos siihen aikaan olisi puhuttu pop-up-galleriasta, se olisi ollut sellainen. Ja myöhemmin tuli ilmoitus, että sinne haluttiin vielä neljäskin työ.” Suomessa Johanna Oras käy nykyään myös luennoimassa taidetilaisuuksissa. Itse lähdin sieltä vuoden 1993 touko-kesäkuussa. Välillä ihmettelemme sitä itsekin, kun kesällä ovet ovat avoinna joka päivä kolmen kuukauden ajan.” ”Enää en ole myynyt muiden taiteilijoiden kuin Johannan töitä. Moni onkin ihmetellyt, miten me jaksamme ylläpitää sitä. Hän kertoo tunteneensa valtavaa avuttomuutta isän saatua keuhkofibroosidiagnoosin. →. näyttelykesä käynnistyy. Reijo Oras myy enää taiteilijavaimonsa töitä. Muuten en pysty selittämään hänen kokemaansa syrjintää kotimaisissa taidepiireissä.” ”Kun vuonna 2005 muutimme Ranskaan, jo seuraavan vuoden lopulla Johanna oli kutsuttu kolmen ranskalaisen taidemaalariyhdistyksen jäseneksi, ja siitä sitten muutaman vuoden kuluttua hän oli viiden ranskalaisen taidemaalariliiton jäsen.” ”Jo vuonna 2001 – ennen Ranskaan menoamme – Johanna kutsuttiin kolmella työllään Louvren kansainväliseen salonkiin. Se oli yleisömenestys!” TYTTÄREN HUOLI Reijo-isän oireilusta huolestuneena Olivia-tytär päätti toimia. On myös ollut mielenkiintoista todeta, että Johanna alkaa jo olla hyväksytty kotimaankin salonkeihin. Mutta minulla oli yhä Karkussa varasto, josta käsin jatkoin toimintaani.” NAIMISISSA YLI 30 VUOTTA Reijo Oras asuu vaimonsa kuvataiteilija, yrittäjä Johanna Oraksen kanssa Turun läänin Koskella. ”Olemme olleet täällä jo yli 30 vuotta. Ja Punkaharjun kesänäyttely avautuu jälleen ensi kesänä 13.6.2026, jolloin 17. Ajatuksena oli, että siellä olisi kerrallaan aina muutaman kuukauden esille pano. Ja Helsingissäkin on aika ajoin ollut näyttelyitä, muun muassa Tuomiokirkon kryptassa. Hänen tiellään on ilmeisesti ollut neljä kammottavaa seikkaa: Johanna on ollut nuori, kaunis ja lahjakas – sekä nainen
Oras Respiratus ry l keskittyy niiden ymmärryksen, hoidon ja ennaltaehkäisyn parantamiseen l tukee uusien hoitomuotojen kehittämistä l edistää yhteistyötä tutkijoiden, lääkäreiden sekä laajemman lääketieteellisen yhteisön välillä l rahoittaa korkealaatuista tieteellistä työtä tavoitteena luoda mitattavissa olevaa edistystä potilaiden hoidossa ja pitkän aikavälin terveystuloksissa. H HEE. ”Yhdistys on lähtenyt hyvin liikkeelle. 10 H H yvä yvä EE lämä lämä Olivia-tytär päätti toimia, isän sairastuttua keuhkofibroosiin. Olivia on halunnut sen myötä tehdä jotakin taudin voittamiseksi”, Reijo Oras kertoo. Joten on myös toivoa, vaikkei tautiin ole parantavaa lääkettä. Olivia kertoo perustamastaan Oras Respiratus ry -yhdistyksestä, jonka tehtävänä on tukea keuhkosairauksien tutkimusta, uusien lääkehoitojen kehittämistä sekä ennaltaehkäisyä. ”Nimi Respiratus on latinaa ja tarkoittaa hengähdystä”, hän jatkaa. Yhdistyksen järjestämä ensimmäinen Respiratus -hyväntekeväisyysgaala pidettiin marraskuun lopulla Vanajanlinnassa Hämeenlin’’Olivia on halunnut sen myötä tehdä jotakin taudin voittamiseksi” nassa, jossa juhlapuhujana oli erikoislääkäri Maritta Kilpeläinen kertomassa keuhkofibroosista. ”Tämä on hankala sairaus, mutta kun se ei ole kovin nopeasti etenevä, kyllä sen kanssa jollakin tavalla kyllä pärjää. Nyt on kuitenkin näyttäisi siltä, että lähivuosina tähän saataisiin myös lääke, joka voisi tehota.” ”Vihjeeksi kohtalotovereille sanoisin, että tähän tautiin tulisi suhtautua niin, ettei se välittömästi johda elämän päättymiseen. Minäkin lähden tästä nyt seuraavaksi käymään autolla Kosken komeassa Osuuspankissa”, sanoo Reijo Oras. Hän perusti Oras Respiratus ry -yhdistyksen tukemaan keuhkosairauksien tutkimusta, uusien lääkehoitojen kehittämistä sekä ennaltaehkäisyä. Kannattaa siis pyrkiä olemaan kiinni elämässä, eikä jäädä suremaan ja pohtimaan vaivojaan. musta, joka jonakin päivänä voi auttaa meitä kaikkia hengittämään vapaammin”, kirjoittaa Olivia Oras viestissään
Se kertoo Suomen historian vaaran hetkistä keskiajalta tähän päivään. Se oli laulavan vallankumouksen aikaa Lasse Lehtisen sanoin. Näiden huolien vaivaamana luin suomalaisen poliitikon (SDP), toimittajan ja kirjailijan, Lasse Lehtisen uuden kirjan: Läheltä piti – Kansakunnan hurjat hetket (Otava, 2025). Lasse Lehtisen mielestä nielimme kritiikittä idän suunnan opit ja vasemmistolaisuus saavutti paikoin hurmoksen asteen. Paljon muuta en ajatuksista saanut selvää. Me nauroimme hyväntahtoisesti sillä kuitenkin ihmiset siellä kohtelivat meitä ystävällisesti ja ihmiset ovat ihmisiä. Lasse Lehtinen vakuuttaa, että suhtauduimme marksistisiin ajatuksiin ja Neuvostoliittoon kritiikittä. Hissit eivät toimineet. n n n Opiskelin valtiotieteitä Helsingin yliopistossa vuosina 1967-1972. Itse en koskaan kuvitellut, että Suomi oli aloittanut sodan Venäjää vastaan. Meitä taisi olla kolmen bussilastillisen verran. Jotenkin ajatuksena oli, että ylioppilaskunnan omistamat rakennukset voisivat olla myös opiskelijoiden käytössä. H HEE Varamummo Varamu mmo Varamu mmo Nuoruuteni vasemmistolaisuus. Ja varmasti asia oli, kuten hän sanoi. Eli yhteiskunnan munia, kuka niistä välittää. Hienot ja tärkeät arvomme ja moraalimme ovat vaarassa, koska pelkäämme turvallisuutemme vuoksi. Ei sitä kritiikkiä isoon ääneen huudettu, koska ainakin minä ja moni muu sodan jälkeisinä vuosina syntynyt pelkäsi, mitä naapuri voisi tehdä. Hän osoitti laskukaavalla, että, sosialismi tulee välttämättä Suomeen. Katselimme yhtenä aamuna katua korjaavaa miesporukka ja totesimme, että siinä oli yhdeksän pomoa ja yksi duunari. Opiskelin ahkerasti, koska minulla ei ollut varaa jäädä vuosiksi opiskelemaan. Työväen lauluja laulettiin, olihan niissä menevä musiikki, vaikka sanat olivatkin kauheita. n n n 1970 teimme sosiaalipolitiikan opiskelijoiden kanssa retken Leningradiin. Niistä matemaattisista laskelmista en ymmärtänyt mitään ja poistuin luennolta, kun hän kehotti kaikkia laulamaan Internationalin seisaaltaan. Samoin ihailimme, kun eräs mies kuljetti kananmunia puukärryssä, jossa oli pienet puupyörät. Tiedän, että oli muitakin ajatuksia. Ja käyty sota ja sen muistot riippuivat uhkaavina pilvinä ja painajaisunina koko lapsuuteni ajan ylläni. Itse lähdin kämpille nukkumaan, kun seuraavanakin päivänä piti lähteä aikaisin aamulla luennolle. Saimme paikallisoppaaksi mukavan nuoren miehen Slavan, joka puhui hyvää suomea. Yliopistolla kuohui ja muutaman kerran luentojen tilalla oli opiskelijoiden kokouksia. Kyselimme oppaalta ympäristöasioista, mistä seurasi se, että hän kertoi joka viidennen rakennuksen kohdalla, että se on ympäristön tutkimuslaitos. Isäni oli taistellut sodassa ja ollut lähellä menettää henkensä. Hän oli matkustellut ympäri Eurooppaa. Julkisissa vessoissa piti nostella housun lahkeita, jotta ne eivät olisi kastuneet lattialla lainehtivassa pissassa. Osallistuin Vanhan valtaukseen. Koko lapsuuteni näin painajaisia sodasta, lentokoneista ja tulipaloista. Siksi kerron oman näkemykseni ja omat muistoni tuosta ajasta. Oli Vanhan valtaus ja vasemmistolaista liikehdintää nuorison keskuudessa. Joidenkin ilmiöiden tulkinnat jäivät vaivaamaan ja ärsyttämään, yksi niistä oli 1970-luvun vasemmistolaisuus. Kun hän tuli katukivetyksen laitaan, kärry tömähti alas ja munat lentelivät kadulle. Kerran kuuntelin koko tunnin yliopistolla viisauksia, kun dosentti piti tuntia monimuuttujamenetelmistä. Meni överiksi minun mielestäni. Meidät majoitettiin rähjäiseen hotelliin, jonka kylpyhuoneessa torakat ryntäilivät aina, kun sytytti sinne valot. Toisella puolella arvaamaton Trump ja toisella yhtä ennakoimaton Venäjä. En hävennyt sodan käynyttä isääni, vaan tiesin, että hän oli puolustanut isänmaataan ja olin ylpeä hänen rohkeudestaan ja velvollisuuden tunnostaan. H H yvä yvä EE lämä lämä 11 T ällä hetkellä kannamme taas huolta suomettumisesta, tosin suuntana on on Trumpin USA. Aikani kuuntelin puheita ja sitten pakenin paikalta, koska en kestänyt tupakansavua ja jututkin olivat aika merkillisiä. Me teimme mielenkiintoisen tutustumismatkan ja nauroimme monille sattumuksille. Joku poika porukastamme hihkaisi:”Kato, perkele, munat meni rikki!” Eli en ihan allekirjoita Lasse Lehtisen väittämää kritiikittömästä suhtautumisesta itänaapuriin. Kun kyselimme, että miten se on mahdollista, kun Neuvostoliitosta ei silloin juuri muualle matkustettu kuin itäblokin maihin, hän vastasi, että hän on KGB:n palveluksessa. Sitä oli muissakin tiedekunnissa kuin valtiotieteellisessä. Savua leijui koko Franzenian luentosali sinisenä. Huoneessa oli kylmä ja ravintolassa sai kaalisalaattia, rasvaista makkaraa ja vesipullon pohjalla ui käytetty purukumi. Joku heitti saliin savupommin ja sai aikaan melkoisen hässäkän. Mielestäni meidän matkaamme osallistuvat opiskelijat olivat kriittisiä järjestelmän toimintaa kohtaan lukuun ottamatta yhtä nuorta miestä, jonka mielestä kaikki oli niin ihanaa
Nämä selvisivät UKK-instituutin koordinoimassa metaanalyysissä. Teho näyttäisi vaikuttavan eniten siihen, paljonko kestävyyskunto kohenee. ”Tuloksia voi pitää rohkaisevina, sillä kohtalaisen maltillisilla harjoitusannoksilla (teho, määrä) saavutettiin myönteisiä ja käytännön kannaltakin merkityksellisiä vaikutuksia. Tutkimuksen päätuloksena havaittiin, että jo varsin matalatehoisella harjoittelulla oli suuri vaikutus maksimaalisen hapenkulutukseen ja muihin kestävyyskuntoon liittyviin muuttujiin. TEHOLLA VAIN PIENI VAIKUTUS Erillisissä analyyseissä tarkasteltiin harjoitustehon itsenäistä vaikutusta Jo varsin matalatehoisella harjoittelulla voidaan saavuttaa myönteisiä kuntoja terveysvaikutuksia lyhyessä ajassa. Tuore UKK-instituutin koordinoima meta-analyysi paikkaa tämän puutteen tarkastelemalla, miten kevyempi harjoittelu vaikuttaa kestävyyskuntoon ja keskeisiin sydänja verisuoniterveyden riskitekijöihin. Toisaalta vaikutti siltä, että harjoitusjakson pidentäminen kuudesta kahteentoista viikkoon tai pidemmäksi ei tuonut lisähyötyjä. Tutkimusten osallistujat olivat pääosin vähän liikkuvia ja harjoittelemattomia. Myös sydänja verisuoniterveyteen liittyvät muuttujat, kuten veren rasva-arvot sekä verenpaine, paranivat systemaattisesti, vaikkakin hieman vähemmän kuin kuntomuuttujat. V aikka kestävyysharjoittelun hyödyt tunnetaankin hyvin, matalatehoisen harjoittelun vaikutuksista ei ole aiemmin koottu tutkimusnäyttöä yhteen. Kuva: Janne Viiala/UKK-instituutti. Tämä voi viitata tarpeeseen kasvattaa liikkumisen tehoa, mikäli halutaan saavuttaa suurempia vaikutuksia”, pohtii toinen meta-analyysin pääkirjoittajista, UKK-instituutin liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttila . 12 H H yvä yvä EE lämä lämä T U T K I M U S S E L V I T T I Matalatehoisesta harjoittelusta hyötyä jo lyhyessä ajassa Jo varsin matalatehoisella harjoittelulla voidaan saavuttaa myönteisiä kuntoja terveysvaikutuksia lyhyessä ajassa
UKK-instituutti on aloittamassa yhdessä Paavo Nurmi -keskuksen kanssa tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on etsiä alhaisinta kestävyyskuntoon sekä sydänja verisuoniterveyden riskitekijöihin vaikuttavaa harjoitustehoa vähän liikkuvilla aikuisilla. Meta-analyysiin hyväksyttiin mukaan satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset, joissa tutkittiin perusterveitä 18-65-vuotiaita henkilöitä, ja joissa tarkasteltiin vähintään kolmen viikon matalatehoisen kestävyysharjoitusjakson vaikutuksia ainakin yhteen kiinnostuksen kohteina olleista muuttujista. Maksimaalinen hapenkulutus oli ainoa muuttuja, jossa analyysiemme perusteella korkeampi teho oli yhteydessä suurempaan positiiviseen muutokseen”, Nuuttila toteaa. ”Harjoittelun teholla vaikutti olevan yllättävänkin pieni vaikutus tuloksiin, eikä varsinaista alhaisinta vaikuttavaa harjoitustehoa kyetty määrittämään minkään muuttujan osalta tämän meta-analyysin tulosten perusteella. Analyyseissä kestävyyskuntoon liittyviä muuttujia olivat maksimaalinen hapenkulutus, ventilaatiokynnys sekä polkupyöräergometritestin korkein teho. Muuttujakohtaisesti tutkimusten määrän vaihteluväli oli 5-37. KOLME NELJÄSOSAA MAKSIMISTA Matalatehoisen harjoittelun ylärajaksi asetettiin 75 prosenttia maksimisykkeestä tai 60 prosenttia maksimaalisesta hapenkulutuksesta vastaava teho. H HEE Matalatehoisen harjoittelun keskimääräinen vaikutus kestävyyskunnon sekä sydänja verisuoniterveyden keskeisiin muuttujiin verrattuna kontrolliryhmään. Meta-analyysissä verrattiin harjoitusryhmien muutoksia suhteessa kontrolliryhmään, joka ei harjoitellut. Kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi yhteensä 50 kappaletta, joiden harjoitusryhmissä oli 824 tutkittavaa. Tutkimus on saanut hankeapurahan Juho Vainion -säätiöltä ja sen aineistonkeruu on alkamassa kevättalven 2026 kuluessa. Sydänja verisuoniterveyteen liittyviä muuttujia olivat puolestaan systolinen ja diastolinen verenpaine sekä verinäytteistä paastotilassa analysoidut kokonaiskolesteroli, LDL-, ja HDL-kolesteroli, triglyseridit ja glukoosi. Tutkimusta koordinoi UKK-instituutti ja sitä tehtiin opetusja kulttuuriministeriön sekä sosiaalija terveysministeriön rahoituksin. H H yvä yvä EE lämä lämä 13 muutoksiin, kun harjoittelu toteutettiin rasitustasoltaan kevyen ja reippaan välimaastossa. Kaavio: Janne Viiala/UKK-instituutti. Yhteistyökumppaneina olivat Paavo Nurmi -keskus ja Jyväskylän yliopisto
Tutkimuksessa seurattiin yli 30?000 potilasta keskimäärin kolmen vuoden ajan. Diabeetikot sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa Tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta sairastavat kohtaavat sydänperäisen äkkikuoleman selvästi muuta väestöä todennäköisemmin, tanskalaistutkimus osoittaa. Syynä tähän on lääkkeiden korkea hinta koko hoidon ajan, kun leikkausten kustannukset painottuvat enimmäkseen hoidon alkupäähän. Keskimäärin kymmenvuotisen seurannan aikana 200 000 osallistujaa joutui vammaan johtaneeseen liikenneonnettomuuteen. Yhdysvaltalaistutkijat korostavat, että tulokset haastavat nykyisen hoitokäytännön, jossa kirurgiaa pidetään lihavuuden hoidon viimeisenä keinona. Aivotärähdys suurentaa onnettomuuden vaaraa Aivotärähdyksen kokeneet saattavat joutua liikenneonnettomuuksiin tavallista todennäköisemmin, kanadalaistutkimus osoittaa. Heidän mukaansa lihavuusleikkaus pudottaa painoa enemmän ja pysyvämmin ja on pitkällä aikavälillä myös edullisempaa. Näistä 97 oli sattunut tyypin 1 diabetesta ja 1 149 tyypin 2 diabetesta sairastavalle potilaalle. Suomessa sydänperäisen odottamattoman äkkikuoleman kohtaa vuosittain 5 000–10 000 henkeä. Myös korkea verenpaine ja sydänja verisuonitautien riskitekijät liittyivät suurempaan kuulon heikkenemisen todennäköisyyteen. Lihavuusleikkaus oli myös selvästi edullisempi kokonaiskustannuksiltaan. Suomessa ainakin joka viidennellä 70-vuotiaalla ja useammalla kuin joka kolmannella 80-vuotiaalla on ihmisten välistä keskustelua vaikeuttava kuulovika. Lisäksi lihavuusleikkauksessa olleilla oli selvästi vähemmän sairaalaja päivystyskäyntejä. Monet kuulon heikkenemiselle altistavat riskitekijät olisivat kuitenkin ehkäistävissä. Leikkaus päihittää lääkkeet lihavuuden hoidossa Kuulo heikkenee suurimmalla osalla Viisikymppisistä mahdollisesti jopa yli puolet voi odottaa kuulonsa heikkenevän merkittävästi seuraavien 25 vuoden aikana, tuore tutkimus osoittaa. Aivotärähdyksen kokeneet joutuivat vakavaan liikenneonnettomuuteen noin 50 prosenttia todennäköisemmin kuin verrokit, tulokset osoittivat. Onnettomuuksia sattui etenkin aivotärähdystä seuraavien viikkojen ja kuukauden aikana. Kuulon heikentyminen oli todennäköisempää iäkkäämmillä osallistujilla, vähän koulutetuilla sekä koville äänille ja melulle altistuneilla. Kirurginen hoito pudotti painoa noin 28 prosenttia ja lääkkeet noin 10 prosenttia. Tutkimuksen mukaan lihavuusleikkauksessa olleilla oli merkittävästi vähemmän lihavuuteen liittyviä sairauksia, kuten verenpainetautia, uniapneaa ja hyperlipidemiaa eli veren rasva-aineiden liiallista määrää. Aineiston perusteella sydänperäiset äkkikuolemat olivat lähes neljä kertaa yleisempiä tyypin 1 diabetesta sairastavilla ja yli kuusi kertaa yleisempiä tyypin 2 diabetesta sairastavilla kuin muulla väestöllä. Jopa puolet sydänperäisistä kuolemista on äkillisiä ja äkkikuolema on usein sydänsairauden ensimmäinen oire. Tyypin 1 diabetesta sairastavien elinajanodote oli myös 14 vuotta alhaisempi ja tyypin 2 diabetesta sairastavien kahdeksan vuotta alhaisempi, ja tästä noin kolme vuotta selittyi äkillisillä sydänkuolemilla. Heistä noin puolet oli lihavuusleikkauksessa ja puolet sai uusia GLP-1-lääkkeitä, kuten semaglutidia, liraglutidia tai tirtsepatidia. Tutkimuksessa tarkasteltiin 425 000 aivotärähdyksen saanutta ja 2,6 miljoonaa verrokkia vuosina 2002-2022. Erityisesti tämä havaitaan nuorehkoilla potilailla. Riski nähdään etenkin aivotärähdystä seuraavan kuukauden aikana. He myös muistuttavat, että jopa puolet lihavuuslääkkeitä käyttävistä lopettaa lääkityksen ensimmäisen vuoden aikana haittavaikutusten tai suurten kustannusten takia, jolloin paino nousee usein uudestaan. Samat riskitekijät liittyivät sekä uuden kuulovian toteamisen että kuulon heikkenemisen todennäköisyyteen. Tutkijat tarkastelivat kaikkia Tanskassa vuonna 2010 tapahtuneita kuolemantapauksia ja tunnistivat 6 862 sydänperäistä äkkikuolemaa. Lihavuusleikkauksesta kertyi kahden vuoden aikana kustannuksia lähes 12 000 dollaria eli noin 10 000 euroa vähemmän kuin lääkehoidosta potilasta kohden. Seurannan aikana kuulo heikkeni huomattavasti 56 prosentilla osallistujista, tulokset osoittivat. 14 H H yvä yvä EE lämä lämä T E R V E Y S U U T I S E T Lihavuusleikkaus on tehokkaampi ja edullisempi hoitomuoto vaikean lihavuuden hoidossa kuin uudet lihavuuslääkkeet. Yleensä sen taustalla on sepelvaltimotauti tai muu sydänvaiva, jota ei ole todettu potilaan elinaikana.
Vuosina 1990-2021 lihavuuteen liittyvän nivelrikon aiheuttamat tautivuodet kolminkertaistuivat globaalisti. Tutkimuksissa tarkasteltiin sydämeen ja verisuoniin sekä aineenvaihduntaan liittyviä sivuvaikutuksia keskimäärin kahdeksan viikon lääkityksen aikana. Lisäksi naiset sairastivat miehiä enemmän iästä riippumatta. Myös vaikutukset sydämen sykkeeseen vaihtelivat paljon. Kannabiksen käyttö on lisääntynyt maailmanlaajuisesti, osin sen laillistamisen ja lääkekäytön laajenemisen myötä. Ruokavalion ja ummetuksen yhteyttä on tutkittu aiemminkin, mutta nyt julkaistut tulokset perustuvat poikkeuksellisen pitkään seurantaan. Vastaavasti kohtuukäytön aloittaminen saattaa nostaa verenpainetta, jos alkoholia ei ole aiemmin juonut säännöllisesti. Länsimainen ja tulehdusta edistävä lihapainotteinen ruokavalio sen sijaan liittyy suurempaan ummetusriskiin, tuore tutkimus osoittaa. Se voi nostaa sykettä, supistaa verisuonia ja lisätä sydämen hapentarvetta, mikä voi altistaa sydänkohtaukselle tai aivoverenkierron häiriöille erityisesti riskiryhmissä. Kasvispainotteista ruokavaliota noudattaville kehittyi pitkäkestoinen ummetus 20 prosenttia harvemmin kuin sekasyöjille, joiden ruokavalioissa oli vähänlaisesti kasviksia. Eri lääkkeet vaikuttivat eri tavoin myös potilaiden verenpaineeseen. Esimerkiksi agomelatiini pudotti potilaiden painoa keskimäärin 2,5 kiloa ja maprotiliini lisäsi sitä 2 kilolla. H H yvä yvä EE lämä lämä 15 Kasvissyöjillä harvoin ummetusta Pitkäkestoinen ummetus näyttäisi olevan harvinaisempaa kasvispainotteista tai Välimeren alueen perinteistä ruokavaliota noudattavilla. Kun potilaiden ikä huomioitiin analyysissa, tautivuodet yleistyivät enemmän maailman varakkaimmissa maissa, missä myös lihavuus on yleisintä. Masennuslääkkeiden sivuvaikutukset vaihtelevat paljon Masennuslääkkeiden sivuvaikutuksissa voi tuoreen tutkimuksen perusteella olla paljon vaihtelua, ja siksi lääke pitää aina valita yksilöllisesti jokaiselle potilaalle. Ruokavalioista kyseltiin neljän vuoden välein. Vähäinenkin alkoholin käyttö vaikuttaa verenpaineeseen Kannabis tuplaa sydänperäisen kuoleman riskin Alkoholin käytön lopettaminen saattaa laskea verenpainetta, vaikka alkoholia olisi juonut vain 1–2 annosta päivässä, tuore japanilaistutkimus osoittaa. Ummetus kehittyi lisäksi 16 prosenttia harvemmin osallistujille, joiden ruokavalioissa oli paljon Välimeren alueen perinteisen ruokavalion piirteitä. Tutkimuksissa 30 eri masennuslääkettä verrattiin lumevalmisteisiin. Paljon lihaa, lisättyä sokeria ja huonoja rasvoja sisältävä länsimainen ja tulehdusta edistävä ruokavalio liittyivät 22–24 prosenttia suurempaan kroonisen eli yli kolme kuukautta jatkuvan ummetuksen riskiin, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden ruokavalioissa oli vähänlaisesti niiden piirteitä. Tutkimuksessa analysoitiin 24 alkuperäistutkimusta vuosilta 2016-2023, kattaen yli 432 miljoonaa potilasta. Masennuslääkkeiden sivuja haittavaikutukset tunnetaan hyvin, mutta lääkäreiden olisi hyvä tiedostaa lääkkeiden välillä olevat suuret erot. Miehillä vastaavat luvut olivat 1 mmHg ja 1,6 mmHg. Tulosten mukaan keskimäärin 1–2 alkoholiannosta päivässä juovien naisten systolinen verenpaine laski 0,8 mmHg ja diastolinen verenpaine 1,15 mmHg, jos he lopettivat alkoholin käytön kokonaan. Seurannan aikana lähes 32 000 osallistujaa alkoi käyttää alkoholia säännöllisesti, vaikka tutkimuksen alkaessa he kertoivat välttävänsä alkoholia. Lisäksi kannabistuotteiden THC-pitoisuudet ovat kasvaneet, mikä suurentaa sydänoireiden riskiä entisestään.. Kannabiksen toistuva käyttö suurentaa merkittävästi vakavien sydänja verisuonitapahtumien riskiä, todetaan Heart-lehdessä julkaistussa laajassa meta-analyysissä. Kaikkiaan tutkimuksessa tarkasteltiin kolmeen 25-30-vuotiseen seurantatutkimukseen osallistunutta 96 000 keski-ikäistä ja iäkkäämpää yhdysvaltalaista. Tutkijoiden mukaan kannabiksen päihdyttävän vaikutuksen aiheuttava THCeli tetrahydrokannabinoli voi vaikuttaa sydämeen ja verenkiertoon monin tavoin. Suurimmillaan ero oli 21 lyöntiä minuutissa, mikä havaittiin verrattaessa fluvoksamiinia ja nortriptyliinia. Heidän systolinen verenpaineensa nousi keskimäärin 0,8 mmHg ja diastolinen 0,5 mmHg, mutta muutos oli suurempi miehillä. Tutkimuksen mukaan kannabiksen käyttö suurentaa akuutin sepelvaltimotaudin riskiä 29 prosenttia, aivoverenkiertohäiriöiden riskiä 20 prosenttia ja sydänperäisen kuoleman riskiä jopa 110 prosenttia. Lääkkeiden sivuvaikutuksissa oli huomattavia eroja, analyysi osoitti. Osa lääkkeistä esimerkiksi lihottaa ja osa laihduttaa. Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Lihavuuteen liittyvää nivelrikkoa podetaan erityisesti länsimaissa ja varakkaissa väestöissä. Lihavuuden tuoma nivelrikko merkittävä terveysongelma Entistä useammat ihmiset potevat lihavuuden aiheuttamaa nivelrikkoa ja entistä suuremman osan elämäänsä, globaali selvitys osoittaa
Lievä uniapnea ei liittynyt mikroverenvuotoihin. Havaittu ero rokotteiden tehossa ei kuulosta suurelta, mutta influenssan yleisyyden vuoksi pienetkin erot voivat vaikuttaa väestön terveyteen. Tämä nähtiin viimeisissä eli kahdeksan vuoden kohdalla tehdyissä aivotutkimuksissa. Todennäköisesti eri proteiinilähteitä suosivien ruokavalion muut piirteet selittävätkin sydänriskejä enemmän kuin proteiini. Keski-iän riskitekijöillä on aiempienkin tutkimusten perusteella suuri merkitys myöhempään muistisairauksien riskiin. Aivokuvauksissa mikroverenvuotoja löytyi 7 prosentilta keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa potevista ja 3 prosentilta potilaista, joilla ei ollut uniapneaa. Tiedot käyvät ilmi aiempien katsaustutkimusten yhteisanalyysista, johon valikoitui kymmenen katsausta, jotka koostuivat yhteensä 36 tutkimuksen aineistoista. Nuorempana eli kolmekymppisenä harrastettu liikunta ei tässä tutkimuksessa vaikuttanut dementiariskiin. Uniapnea yhteydessä aivojen mikroverenvuotoihin. Keski-iässä suotuisat vaikutukset liittyivät kohtalaisen raskaaseen tai raskaaseen liikuntaan, mutta yli 70-vuotiailla kaikenlaiseen liikuntaan sen intensiteetistä riippumatta. Havainto koskee keskivaikeaa tai vaikeaoireista obstruktiivista uniapneaa potevia. Liikunnan lisäksi muun muassa keski-iän lihavuus, verenpaine ja ruokavalio vaikuttavat muistisairauksien kehittymiseen. Suomessa korkea-annoksiset rokotteet eivät tällä hetkellä kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta yli 60-vuotiaat voivat saada niitä omakustanteisesti. Korkea-annoksinen influenssarokote parempi iäkkäille Tavallista suuremman annoksen influenssan antigeenejä sisältävät influenssarokotteet auttavat vähentämään iäkkäiden sairaalahoitoja, tuoreet tutkimustulokset osoittavat. Tiedot käyvät ilmi eteläkorealaistutkimuksesta, jossa 1 400 keskimäärin 58-vuotiasta seurattiin kahdeksan vuoden ajan. Osallistujista 30 prosenttia poti lievää ja 14 prosenttia keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa eli heillä oli vähintään 15 yöllistä hengityskatkosta tunnissa. Osallistujien aivot tutkittiin tutkimuksen alussa sekä uudelleen neljä ja kahdeksan vuotta myöhemmin. Nyt julkaistussa tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin kahden viimeaikaisen influenssarokotetutkimuksen aineistot, joihin yhteensä oli osallistunut 470 000 keskimäärin 73-vuotiasta tanskalaista ja espanjalaista. Keskivaikeaa tai vaikeaa obstruktiivista uniapneaa sairastaa noin 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista, mutta arviot vaihtelevat paljon. Lisäksi sydänperäisistä tai muista syistä tehdyt sairaalahoidot olivat vähäisempiä korkea-annoksisen rokotteen saaneiden ryhmässä. Korkea-annoksisen rokotteen saaneista 0,56 prosenttia joutui seurantojen aikana sairaalahoitoon ja tavallisen rokotteen saaneista 0,62 prosenttia. Proteiinilla ei vaikutusta sydänja verisuonitautiriskiin Syödyn proteiinin määrällä tai laadulla ei näyttäisi olevan vaikutusta siihen, kuinka todennäköisesti ihminen sairastuu sydänja verisuonitauteihin. Nukkuessa uniapnean tyypillisiä oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkot, herääminen tukehtumisen tunteeseen ja huonolaatuinen uni. Tulosten perusteella ruokavalion proteiinin kokonaismäärä tai eläinja kasviperäisen proteiinin määrä eivät todennäköisesti vaikuta sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden tai muiden sydänja verisuonitautien riskiin. Yhteydet havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ikä, sukupuoli sekä monia muita taustamuuttujia. Tulosten perusteella korkea-annoksinen rokote vähensi influenssan tai keuhkokuumeen takia tehtyjä sairaalahoitoja enemmän kuin tavanomainen rokote. Liikunta yli 50-vuotiaana ehkäisee muistisairautta Lä hd e: U uti sp alv elu D uo de cim Obstruktiivista uniapneaa potevien aivoissa saattaa olla tavallista enemmän mikroverenvuotoja, jotka voivat altistaa muun muassa muistisairauksille ja aivoverenkiertohäiriöille. Myös muun muassa päiväväsymys, keskittymisvaikeudet ja mielialahäiriöt ovat yleisiä. Usein oireet vähentyvät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella. 16 H H yvä yvä EE lämä lämä T E R V E Y S U U T I S E T Liikunta kannattaa aina, mutta muistisairauksien ehkäisyssä suurin merkitys näyttäisi olevan vasta 50-70-vuotiaana harrastetulla liikunnalla, tuore tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella runsaasti liikuntaa keski-iässä ja myöhemmin harrastavat sairastuivat dementiaan 40-45 prosenttia epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka liikkuivat vähänpuoleisesti. Etenkin hoitamattomana uniapnea voi suurentaa muun muassa sydänoireiden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Yksittäisen ainesosan tai ruoan vaikutusten sijaan nykyään painotetaan ruokavalion kokonaisuutta
Oleellista muutokselle oli, että hoitajat osallistuivat itse kehittämään omaan työtään tutkimusnäyttöön pohjautuen yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Niiden esteettömyys huomioidaan yhä paremmin, mutta fyysistä ympäristöä ei juurikaan hyödynnetä aktivoivana. Tutkimuksen tulosten mukaan ikääntyneiden fyysinen aktiivisuus hoivakodeissa oli vähäistä. H HEE ”Hoitajien rooli fyysisen aktivisuuden edistämisessä on välttämätön, sanoo väitöskirjatutkija Noora Narsakka. ”Fyysisessä ympäristössä voisi olla monenlaista nähtävää ja tehtävää, joka saa liikkumaan. Liikkumattomuutta, fyysisten aktiviteettien puutetta ja liikkumisen rajoittamista pidetään normaalina hoivakodeissa, vaikka ikääntyneen olisi tärkeää olla arjessaan niin aktiivinen kuin se hänen terveytensä ja toimintakykynsä huomioiden on mahdollista”, sanoo väitöskirjatutkija Noora Narsakka . H H yvä yvä EE lämä lämä 17 V Ä I T Ö S T U T K I M U S Ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi hoivakodeissa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. PARANNUKSIA JA KEHITYSTÄ Hoivakodeissa elävät ikääntyneet ovat yhä monisairaampia ja huonokuntoiHoivakodin arki passivoi ikääntyneet sempia. Ikääntyneet jäivät vaille mielekkäitä fyysisiä aktiviteetteja, ja heidän osallistumisensa arkisiin askareisiin, harrasteisiin tai liikuntaharjoitteluun oli vähäistä. Tämä vaati olemassa olevien käytäntöjen kriittistä tarkastelua ja tietoisuuden lisäämistä fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä. Myös sosiaalisen ympäristön, kuten omaisten ja vapaaehtoisten osallistaminen, tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ikääntyneiden aktiivisuuden edistämiseen”, selittää Narsakka. Arkea vietettiin pääosin paikallaan ollen. Fyysisessä ympäristössä voisi olla monenlaista nähtävää ja tehtävää, joka saa liikkumaan.. ”Hoitokulttuuri on ikääntyneitä passivoiva. Näitä voisivat hyödyntää ikääntyneet itsenäisesti sekä ammattilaiset ja vierailijat yhdessä ikääntyneiden kanssa. Hoitajien rooli fyysisen aktivisuuden edistämisessä onkin välttämätön, sillä ikääntyneet tarvitsevat tukea ollakseen fyysisesti aktiivisia arkisissa toimissaan. Väitöstutkimuksessa kehitettiin kokonaisvaltainen malli, jota voidaan hyödyntää fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Ympäristön hyödyntäminen fyysisen aktiivisuuden edistämisessä on toistaiseksi ollut hoivakodeissa rajoittunutta. Lisäksi fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi on tärkeää kehittää samanaikaisesti ympäristöä”, Narsakka kertoo. ”Positiivinen löydös tutkimuksessa oli, että fyysisen aktiivisuuden edistämistä voitiin parantaa ilman huomattavia lisäresursseja”, Narsakka jatkaa. Huomattava osa ikääntyneiden fyysisestä aktiivisuudesta tapahtui päivittäisten toimintojen, kuten peseytymisen ja pukeutumisen, sekä itsenäisen yksikössä kävelyn seurauksena. TT urun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa paneuduttiin ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistämistä hoivakodeissa. Fyysinen aktiivisuus muun muassa ylläpitää toimintakykyä, mielenterveyttä ja ehkäisee kaatumisia. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi tarvitaan muutoksia hoitokulttuuriin, hoitajien rooliin ja ympäristön hyödyntämiseen, mutta muutosten toteuttaminen ei edellytä huomattavia lisäresursseja. ”Tällaisten prosessien avulla on mahdollista myös muuttaa nykyistä passivoivaa hoitokulttuuria. Jo pienikin fyysisen aktiivisuuden lisäys voi olla hyödyllistä. Tutkimuksessa hoitajien roolia, toimintatapoja ja ajankäyttöä kehittämällä lisättiin ikääntyneiden fyysisiä aktiviteetteja. Malli tuo esiin hoitotyön, hoitokulttuurin, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näiden kokonaisvaltaisen tarkastelun tärkeyden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi hoivakodeissa
”Parissa päivässä halvaus on yleensä ”valmis”, eikä se siitä etene, mutta ehkä tuntemus on sellainen, että niin tapahtuisi”, toteaa Irjala. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kasvohermohalvauksen kokee joka 60. ”Kasvohermo on seitsemäs aivohermo, joka tulee kallonpohjasta sisäkorvan luisten rakenteiden välistä korvan nipukan alta eteenpäin pintaan, kulkee korvasylkirauhasen läpi ja haarottuu siinä viiteen päähaaraan. suomalainen saa kasvohermohalvauksen elämänsä aikana. Tavallisin syy hermon toiminnan loppumiselle on tulehdus. Sen saattaa huomata niin, että juodessa kahvia tai vettä suupieli vuotaa. Silmän räpyttäminen ei onnistu kuten yleensä. Lisäksi otsarypyt siliävät.” Terveyskirjaston mukaan kasvojen kosketustunto on tallella, mutta iho saattaa tuntua puutuneelta. Usein ensioireet voivat viitata myös aivoverenkiertohäiriöön.. suomalainen. Jos toinen puoli suusta roikkuu aiheuttaa se muutoksia myös puheeseen.” ”Usein samassa yhteydessä tai parin päivän sisällä viimeistään huomaa, että kulmakarva alkaa vähän roikkua, samoin silmän yläluomi eikä silmä sulkeudu kokonaan. Aiheuttaja voi olla myös punkin aiheutApua, suuni on vino ja silmäluomeni roikkuu Äkillisesti alkava kasvohermohalvaus pelästyttää usein pahasti. Mutta ei se toki harvinainenkaan ole, sanoo Turun yliopiston korva-, nenä-, ja kurkkutautiopin professori, ylilääkäri Heikki Irjala . ”Kasvohermohalvauksen voi aiheuttaa paha korvatulehdus, koska kasvohermo kulkee lähellä korvalokerostoa, tai vyöruusu, jolloin puhutaan Ramsayn Huntin syndroomasta, jossa vesirokkoviruksen uudelleenaktivoituminen voi tulehduttaa kasvohermon kasvojen alueella aiheuttaen halvausoireita. Onko kyseessä aivoverenkiertohäiriö. 18 H H yvä yvä EE lämä lämä K ansantaudista ei kasvohermohalvauksessa ole kysymys, sillä Terveyskirjaston mukaan siihen sairastuu vuosittain 2-3 henkeä 10 000:ta kohden, mikä tarkoittaa, että noin joka 60. Myös makuaistissa saattaa esiintyä häiriöitä. Suurin osa paranee kasvohermohalvauksesta, mutta se voi viedä kuukausia, jollei vuosia. ”Tavallisin alkuoire on se, että suupieli menee veltoksi eli alkaa roikkua. ”Terveyskeskuslääkäri saattaa nähdä yhden tapauksen urallaan
Joillekin hankalinta on silmän kuivuminen, jonka vuoksi se vuotaa vettä. Säännöllinen ärsytys eli aktivointi voi elvyttää hermon toimintaa. ”Jos todetaan vyöruusu, annetaan siihen tabletteina herpeslääkitys. Kolmannelle se, että suupielen roikOtsaryppyjä ei muodostu Yläluomi hiukan roikkuu Poimut hävinneet Suupieli roikkuu Lähde: Duodecim Terveyskirjasto. Bellin pareesin toteaminen on poissulkudiagnostiikkaa eli suljetaan pois, ettei halvaus ole minkään muun syyn aiheuttama.” Kasvohalvauksen voi aiheuttaa myös pahanlaatuinen kasvain. ”On olemassa vahva tuntuma, että jumppa auttaa, mutta tutkimusnäyttöä siitä ei ole olemassa. l Jalassa oleva ruusu on ihonalaisessa kudoksessa oleva streptokokki-bakteerin aiheuttama tulehdus, eikä sillä ole tekemistä vesirokkoviruksen aiheuttaman vyöruusun kanssa, eikä se myöskään aiheuta kasvohermohalvausta. ”Silloin halvaus ei ole äkillinen, vaan hermon toiminta hiipuu pikku hiljaa.” KORTISONI HOIDON KULMAKIVI ”Oireiden ilmaannuttua on tärkeää hakeutua lääkäriin, koska on näytetty, että tabletteina syöty kortisonikuuri auttaa, mutta se pitää päästä aloittamaan kolmen vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta,” sanoo Heikki Irjala. Kaksi erilaista ruusua l Vyöruusun aiheuttaa vesirokkoviruksen uudelleenaktivoituminen. Vyöruusun riski kasvaa merkittävästi ikääntyessä, kun vastustuskyky heikkenee luonnostaan. jolle ei siis löydetä syytä. Jos löytyy borrelia, se hoidetaan antibiottikuurilla.” Tyks:n kasvohermohalvauspotilaat saavat osana potilasohjeita kasvojumppaohjeet ja ne ovat löydettävissä myös sairaalan nettisivuilta. Rokottautuminen on tehokas tapa suojautua vyöruusulta. Se oireilee nimensä mukaisesti kipeänä vyömäisenä rakkulamaisena ihomuutoksena kyljessä. Riski alkaa lisääntyä 50 ikävuoden tienoilla. ”Ulkonäön huomiota herättävät muutokset haittaavat elämää. H H yvä yvä EE lämä lämä 19 → ”Yleisin kasvahormohalvaus, idiopaattinen kasvohermohalvaus eli Bellin pareesi, jolle ei löydetä syytä on yleensä vaaraton”, sanoo Turun yliopistonkorva-, nenä-, ja kurkkutautiopin professori, ylilääkäri Heikki Irjala. Tilan voi aiheuttaa myös hermon vaurioituminen esimerkiksi liikenneonnettomuudessa.” ”Yleisin tapaus on kuitenkin idiopaattinen (ilman ulkoista syytä ilmaantuva) kasvohermohalvaus, eli Bellin pareesi. tama borrelioosi. Pahin asia minkä kasvohermohalvaus aiheuttaa riippuu potilaasta
Noin kolmasosalle potilaista voi jäädä jonkinlaista kasvohermon hitautta tai heikkoutta, mutta oireet eivät jää niin pahoiksi, kun ne alussa ovat. Vedä suupieliä alas ja jännitä kaulaa. ”Kun silmä ei mene kiinni, se tulehtuu helposti”, Heikki Irjala sanoo. 20 H H yvä yvä EE lämä lämä Liikuta alaleukaa puolelta toiselle. ”Se, mikä on tarpeen ja mikä kutakin häiritsee on yksilöllinen temperamenttikysymys. Yhtä vaivaa pienikin asia, joskus taas tulee vastaan aika hurjankin näköisiä kasvoja, joista potilas sanoo, ettei tässä tarvita mitään, mieluummin ei kirurgiaa”, sanoo Heikki Irjala. ”Kirurgisesti nostetaan yläluomea ja kulmakarvaa sekä korjataan suupielen asentoa,niin että se on parempi.” Kirurgisiin toimenpiteisiin ryhdytään, mikäli se on tarpeen. Kasvohermohalvausta tarkoitetaan myös, kun puhutaan kasvohalvauksesta.. Kasvohermon päätehtävä ei ole tuntoaistimus, vaan se on motorinen hermo, joka hermottaa kasvojen miimisiä eli ilmelihaksia. Ulkoisten muutosten lisäksi siihen liittyy kuitenkin joitakin harmeja. kuminen hankaloittaa syömistä ja juomista. Nyrpistä nenää. Kasvohermohalvauksen jälkiä voidaan korjata kirurgisesti, Irjalan mukaan samalla tavoin kuin jos esimerkiksi syöpäleikkauksessa joudutaan joskus uhraamaan kasvohermo, jolloin seurauksena on pysyvä kasvohermohalvaus. KIRURGIAA, JOS TARVITAAN Tila yleensä paranee itsekseen muutamassa kuukaudessa. Nosta ylähuuli törrölleen. Työnnä alahuuli törrölleen. Purista silmät lujasti kiinni. ”Jos silmään saa sidekalvon tulehduksen se ei välttämättä tarkoita, ettei kostutus olisi onnistunut hyvin, mutta silmää pitää jatkuvasti kostuttaa ja teipata yöksi ihoteipillä kiinni. Paranemista voi tapahtua jopa puoleen vuoteen asti, mutta tavallisesti toipuminen on paljon nopeampaa. Kaksi kolmasosaa paranee täysin. Mikäli puhutaan tapauksesta, jolle ei löydetä syytä eli Bellin pareesista, ei kasvohermohalvaus ole vaarallinen. Vedä kulmakarvoja yhteen. ”Niissä tapauksissa, joiden syytä ei tunneta, ennuste on varsin hyvä. Suussa kasvohermohalvauksen vaikutus tuntuu, mutta nieluun saakka se ei ulotu. Ne ovat päänahan, kasvojen ja kaulan ihonalaisia lihaksia, jotka venyttävät ihoa ja mahdollistavat monimuotoiset ilmeet. Käännä suupielet ylöspäin. Palautumista tapahtuu usemmiten ainakin jonkin verran”, Heikki Irjala sanoo. KASVOJUMPPA Laita suu suppuun. H HEE Turun yliopistollisen keskusaairaalan kasvohalvauspotilaat saavat osana potilasohjeitaan kasvojumppaohjeet. Nosta kulmakarvoja