Metlab Oy:n tarjoamat palvelut kattavat laaja-alaisesti rikkovan aineenkoetuksen eri menetelmät sekä NDT-testauksen koordinoinnin. www.metlab.. Testauslaajuudet määritellään tarkasti ja asiantuntevasti yhdessä asiakkaan kanssa. Nuutisarankatu 15 FIN 33900 TAMPERE Oheispalvelut Hitsauksen menetelmäja pätevyyskokeiden valvonta, dokumentointi sekä hitsaukseen liittyvä konsultointi Kauttamme myös NDT -palvelut Muut kokeet ja analyysit Alkuaineanalyysit Makroja mikrorakennetarkastelut Ferriittija kuonamääritykset Korroosiokokeet Vaurioanalyysit Aineenkoetuksen palvelut Veto-, isku-, taivutusja kovuuskokeet Hitsauksen menetelmä-, tuotantoja pätevyyskokeiden testaukset Metlab Oy on yksityinen akkreditoitu rikkovan aineenkoetuksen laboratorio, joka palvelee asiakkaitaan korkealla ammattitaidolla ja asiakaslähtöisesti. Puh: 03-3124 5800 Email: metlab@metlab.. AINEENKOETUKSEN ASIANTUNTIJA 25 vuoden kokemuksella JOUSTAVA PALVELU
Alihankkija: mikä on se tuotekehityksen ylivoimainen kilpailuetu, jonka pystyn päähankkijalleni toimittamaan. osaaminen on tärkeää Onko teollisuudessa vallalla oleva automaation lisääntyminen käynnistämässä uuden ajan suomalaiselle alihankintateollisuudelle. halutaan lyhentää toimitusaikaa . Innovaatiot syntyvät kohtaamalla. Keskusteluissa eri teollisuusalan toimijoiden kanssa olen ymmärtänyt, että kyvykkäillä alihankkijoilla on koko ajan kasvava rooli päämiestensä tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Takaisin tuotantoa tuodaan, koska: . Tämä kaikki maustetaan vielä 20 eri maasta tulevalla 1000 näytteilleasettajalla, joista noin 200 on uusia yrityksiä viime vuoteen nähden. Miten saamme uusia innovaatioita. koska muutkin sitä tekevät. Puhutaan jopa, että tuotekehitys on monin paikoin ulkoistettu alihankkijoille, ja ainoastaan kehityksen johtaminen on enää päähankkijan otteessa. Startupeista korporaatiot hakevat omaan toimintaansa uutta tekemisen vaihdetta verkostoitumalla ketterien, innovatiivisten ja uudenlaista ajattelutapaa soveltavien yritysten kanssa. Jos pystymme tarjoamaan kaikkiin yllä listattuihin asioihin selkeitä kilpailuhyötyjä asiakkaille, ja saamaan apua automaatiosta ja robotiikasta, ehkä lähituotanto tulee olemaan lähiruoan tavoin kova juttu. Viennin synkkään tilaan haetaan apua ja ratkaisuja uusista innovaatioista. Jos sitä ei löydy, keskustelu kulkeutuu aina euroihin. Tutkimusten mukaan tuotantoa viedään ulos: . Se on investointi, joka vie aikaasi, mutta kannattaa. Kaksi kysymystä, toinen päähankkijalle ja toinen alihankkijalle: Päähankkija: hyödynnänkö riittävästi sitä potentiaalia, jota alihankkijoissamme olisi tuotekehityksen avuksi. Ilmeisesti Oy Suomi Ab kärsii jonkinlaisesta innovaatiovajeesta. Työtä näiden eteen pitää vain jatkuvasti jatkaa. Alihankkijoiden merkitys tuotekehityksessä on kasvamassa Startup-kulttuurin noususta puhutaan lähes päivittäin. Tässä kohtaa liputan hieman kotiin päin mainitessani, että messutapahtumassa näitä mahdollisuuksia tarjoutuu valtava määrä. Toisaalta, samoja asioitahan päähankkijat haluavat myös alihankkijoiltaan – uudenlaista ajattelua ja panosta tuotteiden kehittämiseen. Lähi(ali)hankinnan uusi aika. Muun muassa yllä mainittuja asioita nousee keskusteluihin syyskuun lopussa, kun pääja alihankkijat kohtaavat taas Tampereella. Aluksi ajatus tuntui huvittavalta, mutta myönnetään, että kyllähän omassakin liiketoiminnassa tulee usein seurattua viiteryhmän liikkeitä kuin sopulilaumassa ikään. halutaan lisätä joustavuutta . halutaan parantaa laatua . Puhuttavaa ja koettavaa pitäisi siis riittää meille kaikille. Näin saattaa käydä. Päähankkijan ulkopuolelta tuleva alihankkija voi omalla tuoreella ajattelullaan haastaa nykyistä toimintamallia tai tuoda tuotekehitykseen lisäarvoa. Tapahtuma kerää vuosittain Tampereelle 1000 yritystä 20 eri maasta – ja messuvierailulle lähes 20 000 teollisuuden ammattilaista. Kuuntele herkällä korvalla asiakkaan tarpeet ja ongelmat. 3 . 2 . Itse olen aina verrannut asiaa siihen, että sorvia (oli se sitten ihan oikea sorvi tai meillä toimistotyöntekijöillä näyttöruutu) tuijottamalla harvoin syntyy mitään aidosti innovatiivista. Mistä ne uudet menestystuotteet sitten tulevat. Tänä vuonna tapahtuma uudistuu muun muassa venäläis-suomalaisella Partneriaatilla, Sandvik-yhteistyöllä, digitalisaatioja lean-johtamisteemoihin pureutuvalla ohjelmalla, viime vuodesta viritetyllä Brellaverkottumispalvelulla ja Alihankinta HEAT -startup-tapahtumalla. kustannussyistä Alihankkija vai alihankkija – isolla vai pienellä. Vielä toistaiseksi keskustelu rajoittuu usein pelija terveysteknologiaan, mutta onneksi muuallakin – kuten niin sanotussa perinteisessä teollisuudessa – on pientä kasvavaa startup-pöhinää. Löydätkö itsesi seuraavista kohderyhmäkuvauksista?. Suomalainen teollisuus kokoontuu jälleen Tampereen Alihankintamessuille syyskuun lopussa. Listasin kolme mahdollista syytä. Miten Tampereella järjestettävä messutapahtuma voi auttaa näissä asioissa. Innovaatioiden synnyttämiseen tietenkin keksitään mitä erikoisempia taikatemppuja, mutta ehkä yksinkertaisuus on tässäkin oikea tapa. 1 . Uuden kehittäminen vaatii aina myös uutta ajattelua, ja aina sitä ei löydy tehtaan tai toimiston seinien sisältä. Alihankkijan kannalta tämä on suotuisaa kehitystä: kasvava rooli mahdollistaa kunnolla asiakkaan toimintaan kiinni pääsemisen ja oman lisäarvon osoittamisen muillakin tavoilla kuin pelkällä kustannusedulla. . Koko ajan siirrytään siis enemmän valmistajasta brändin haltijaksi. Osittain tämä on riskien (lue: uusien asioiden kokeilemisen) ulkoistamista, sillä sisäisesti muutosten saaminen saattaisi olla liian vaikeaa tai hidasta. Tarvitaan kohtaamisia erilaisten ja myös eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 2 Saatko alihankkijakumppaneittesi kautta vain kustannusetua vai tarjoaako suhteenne muitakin kilpailuhyötyjä. Mikäli et koe messuja omaksesi, hakeudu johonkin toisenlaiseen ympäristöön, jossa pääset keskustelemaan asiakkaittesi, kumppaneittesi ja muiden sidosryhmiesi kanssa. Päähankkijat, alihankkijat ja koko teollisuuden kenttä on koolla – mutta miksi. Mutta jos ajattelemme, että tämä tapahtuu itsestään, voi odottavan aika olla turhan pitkä. Sen jälkeen ratkaise tarve tekemällä kovasti työtä – siinä samalla saattaa syntyä jokin uusi innovaatio. Professori Jussi Heikkilä Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitokselta on tutkinut pohjoismaalaisten teollisuusyritysten syitä siihen, miksi nämä siirtävät tuotantoaan ulkomailla tai tuovat sitä takaisin kotimaahan. Esimerkiksi täällä Tampereen seudulla ex-nokialaiset ovat perustaneet viime vuosien aikana uusia yrityksiä palvelemaan perinteistä metalliteollisuutta
Turun Sinappikin tekin matkansa maailmalla Ruotsin ja Puolan kautta saapuakseen jälleen takaisin Suomeen. Ensimmäiset Alihankinta-messut PS. Alihankinta-nimeä pidetään vanhentuneena 80-luvun jäänteenä, joka ei enää sovi tähän digitalisaation muuttamaan maailmaan. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 3 Vuosittain saan muutaman ehdotuksen Alihankinta-nimen vaihtamisesta johonkin ”paremmin aikaan sopivaan” ja ”nykyaikaiseen” tapahtuman nimeen. HANKINNOISTA VASTAAVA käy yhdellä Alihankintamessuvierailulla läpi vaikka 20 kumppania! järjestettiin 1988 eli eiköhän tuo Alihankintasana tule taas kohta kovasti muotiin. Alihankinta-messut ovat parin vuoden päästä 30 vuoden iässä ja Wikipedian mukaan retroa ovat asiat ja esineet 1950–80-luvuilta. S U U N N I T T E L U S TA J A T U O T E K E H I T Y K S E S T Ä VASTAAVALLE messut ovat erinomainen paikka löytää uusia ideoita, ratkaisuja ja toimintamalleja. YRITYSTEN YLIN JOHTO tapaa yhdellä vierailulla kollegat ja näkee, missä alalla mennään; trendit, onnistuneet case-esimerkit ja tulevaisuuden näkymät. Tavataan Alihankinta-messuilla! Jani Maja Tuoteryhmäpäällikkö, Tampereen Messut Oy Alihankinta-messut. Luulen, että ”kahta en vaihda…”
Yhteistyö sisältää yhteistä luottamusta. 4. Se on liitetty kuitenkin vielä hyvin vahvasti vain alihankintatoiminnan yhteistyön kehittämiseen. Tähän liittyy myös riskejä ja vastuita. Hitsaava verkosto hakee vielä paikkaansa verkostojen toiminta-alueella. Verkosto: Sisältää kommunikaation ja informaation vaihdon yhteisiä tavoitteita varten. Tämä on hyvin tiedostettu jo aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa ja siksi näyttäisi, että verkoston mahdollisuuksia ei ole osattu vielä hyödyntää tehokkaalla tavalla ja kehitystyössä ollaan oltu varovaisia. Hitsaustekniikan alalla on vasta viime vuosina alettu enemmän korostaa verkostomaista toimintaa. Koordinoitu verkosto: Yhteistyömuoto sisältää toimintatavan järjestämistä tai muuttamista, että tuloksia saavutettaisiin enemmän. Verkostojen kehittäminen – rajattu vapaus. Pääyrityksen kehitystoiminta 2. Yhteistoimintaverkosto: Tämä verkostomuoto on kaikkein kehittynein ja se on riippuvainen yhteistyöstä. Jos valmistusverkosto ja toimitusketju eritellään omiksi toiminnoiksi, verkosto voidaan nähdä muodostuvan monesta eri toimitusketjusta ja eri verkoston jäsenten ajatella olevan liitoskohtia valmistusverkostossa (kuva 1). 3. Verkostot tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden kehittää hitsaavaa tuotantoa yhä enemmän kustannustehokkaaksi tavaksi toimia ja vastata hitsaavan teollisuuden kiihtyvään kilpailuun.. Hitsaustekniikan alalla on vasta viime vuosina alettu enemmän korostaa verkostomaista toimintaa. Tutkimusten edetessä kohti nykypäivän haasteita, on verkostoille määritetty erilaisia muita toiminnan tasoja, joista yksi esimerkki: 1. Toimittajien kehitystoiminta 3. Joissakin yhteyksissä puhutaan myös toimitusketjuverkostoista. Tämä kuvastaa muutosta yritysten ja liiketoiminnan johtamisessa ja korostaa valmistusketjujen monimutkaisia yhteyksiä. Verkostojen taustalla ja siihen vaikuttavina tekijöinä on useita liiketoimintaa tai tuotantoa kuvaavia ketjukonteksteja kuten toimitusketju, valmistusketju, arvoketju jne. Lähemmäksi verkostoajattelua päästään, kun on alettu sisällyttämään verkosto-käsite osaksi toimitusketjua. Yhteistyö sisältää työn tekemistä yhdessä, mutta ei kovin laajasti. Tässä verkostokokonaisuus halutaan jakaa ja korostaa liiketoimintaprosesseja ja valmistusprosesseja erikseen. Useamman yrityksen kehitystoiminta. Verkosto-käsite kuitenkin on hieman epäselvä tai se ymmärretään monella tavalla, joten se voi myös tarkoittaa hyvin eri asioita eri näkökulmista katsottuna. Verkostot tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden kehittää hitsaavaa tuotantoa yhä enemmän kustannustehokkaaksi tavaksi toimia ja vastata hitsaavan teollisuuden kiihtyvään kilpailuun. Yhtenäinen työskentely on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Jokaisella verkoston jäsenellä voi olla eri lopputavoite ja lisäarvoa luodaan yksittäisillä tasoilla. Myös globaali toimintaympäristö ja sen tuomat muutokset toimintaan sekä paineet vastata taloudellisiin haasteisiin ja kilpailukyvyn parantamiseen vaativat kokonaisuuden hahmottamista eri toiminnan prosessien osalta. Hitsaava verkosto hakee vielä paikkaansa verkostojen toiminta-alueella. Se on liitetty vielä hyvin vahvasti vain alihankintatoiminnan yhteistyön kehittämiseen. Verkostotoiminta ja toimittajaverkostot Jenni Toivanen Valmistusverkosto Asiakasverkosto Verkostoyritys Toimitusketju Kuva 1. Aikaisemmin on puhuttu enemmänkin verkostotasoista, missä kehitystyön toiminnan taso on luokiteltu ja saatu selkeä suunta kohti verkostotoimintaa, esim. Yhteistyöverkosto: Verkostomuoto sisältää lisäksi resurssien jakamista ja verkosto voi myös saavuttaa yhteisiä lopputavoitteita. Tämä vaatii aikaa, halua ja sitoutumista. 2. Kiinnostus valmistusprosesseista on muuttunut enemmän niiden hallintaan ja tästä johtuen on alettu puhumaan enemmän valmistusverkostoista. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 4 Yritysverkostot eivät ole enää uusi asia liiketoiminnassa ja siihen liittyvässä kehitystyössä. 1. Verkostossa jaetaan tietoa, resursseja ja vastuuta suunnittelusta, toteutuksesta sekä arvioidaan toimintaa, jotta yhteinen lopputavoite saavutetaan. Voidaan siis päätellä, että verkosto käsitteenä sisältää yhteyksiä ja riippuvuuksia verkoston jäsenten välillä. Yrityksillä ei ole välttämättä yhteistä lopputavoitetta. Selvää on kuitenkin, että toimitusketjun tehokkuuden parantamisen yhteydessä itse valmistuksen kehittämisen lisäksi, on yhä enemmän alettu kiinnostumaan myös liiketoimintaprosesseista sekä eri yhteistyösuhteiden merkityksestä osana kokonaisuutta. Kahden yrityksen välinen kehitystoiminta 4. Valmistusverkosto voidaan ajatella muodostuvan useasta toimitusketjusta. Usein toimitusketjuajattelu tulee esille tarkasteltaessa yksittäistä valmistusmenetelmää, lopputuotetta tai yksittäisten toimintojen vaikutusta koko valmistusprosessiin
Määritetyt verkoston rajat ovat siten keinotekoisia, koska jos näkökulma muuttuu, niin rajat muuttuvat. Tässä korostuu verkoston luontainen jännite yhteistyön ja kilpailun välillä. Toisin sanoen yrityksen verkostokuva määräytyy sen asemasta ja suhteista muihin. Verkostot koostuvat yrityksistä ja niiden välisistä suhteista ja ovat siis määritelty erittäin monimutkaisiksi rakenteiksi. epäoikeudenmukainen hyödyn jako . Rajojen määrittäminen onkin usein konkreettisten tulosten kannalta oleellista. Verkostokuva, mikä ymmärretään havaintoina, mitä tapahtuu yksittäisen tekijän ja toimintojen ympärillä ja minkälaisia reaktioita ne saavat aikaan verkostossa. Verkostoa on selvästikin hankala määrittää, koska verkostolla ei ole mitään tarkkoja rajoja ja se riippuu lähtötilanteesta ja verkostoanalyysin tavoitteesta. Tämä tapa on ollut myös hitsaavien verkostojen kehittämistyön lähtökohtana. Tässä esille nousee myös yhteydenpidon laatu toimittajaverkostoon. Jokainen verkosto tuottaa joitakin tuloksia, jokainen yksin ja yhdessä. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 5 Sukelletaan hieman syvemmin verkostojen rakenteisiin, määritelmiin ja käsitteisiin. Verkoston monimuotoisuuden ja vuorovaikutuksen takia strategia on ennemminkin syntyvä malli jatkuvasta päätösten virrasta, mitkä eivät ole vain yrityksen omia, vaan riippuvat myös muista verkostotekijöistä. . Valmistusketjun tehokkuus heijastuu lopputuotteeseen niin tuottavuutena kuin kannattavuutenakin. Nämä ovat olleet enemmänkin verkostoyritysten johtotason työkaluja hahmottaa kokonaisuuksia ja tehdä strategisia päätöksiä. Tänä päivänä erilaiset verkostokonseptit ovat myös nousseet esille. Verkoston horisontaalinen suunta, mikä on haastavaa, koska toimittajien yhteistyö menee usein päällekkäin kilpailemisen kanssa ja usein termi ”coopetition” (cooperation, competition) nousee esille. Verkostoja voidaan jakaa eri toiminta-alan ja yhteyksien mukaisesti esim. informaatioverkostoihin, sosiaalisiin verkostoihin ja teollisuusverkostoihin. Verkostokuvat ovat meneillään olevia tuotoksia verkoston jäsenten sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Vaikka verkostotutkimuksissa painotetaan, että rajattu verkosto antaa epätäydellisen kuvan ympärillä tapahtuvasta toiminnasta, on kuitenkin hyväksyttyä tarkastella verkoston toimintaa hyödyntämällä määritettyä yritysjoukkoa ja useita yksittäisiä yhteyksiä näiden välillä. Verkostoille on kuitenkin yhteistä toiminta ja yhteistyö. poisjääminen toiminnallisesta johtamisesta. Vaikka yhteistyöllä on monia etuja, on tutkittu, että jopa 70 % yhteistoimintaverkostoista epäonnistuu. epärealistiset tavoitteet . epätarkat yhteiset tavoitteet . Tämä voi johtua erialisista tekijöistä, esim. . Verkoston tulokset vaikuttavat yksittäiseen yritykseen verkostossa ja siten usein aiheuttaa lisääntynyttä epävarmuutta. Verkoston dynamiikka, minkä ymmärtäminen voi auttaa huomaamaan merkittäviä muutoksia verkoston toiminnassa tai ennemminkin vähentää sitä, ettei muutoksia huomata. Verkostotoiminta käsittää kaiken vuorovaikutuksen verkostossa. Edellä mainitut tavat jakaa verkostojen tarkastelun painopistettä ovat vain pieni osa siitä, miten verkostoja voidaan lähestyä ja tarkastella. Jos tuote valmistetaan kokonaan hitsaamalla tai sen oleelliset osakokonaisuudet ovat hitsaamalla valmistettuja, voidaan parantaa tuottavuutta ja lopputuotteen kannattavuutta keskittymällä hitsaustoimintoihin. Näitä on usein tutkittu haastatteluiden avulla, missä tuloksista on muodostettu erialisia verkostokuvia, miten eri toimijat näkevät oman verkostonsa rakentuvan. epäonnistuminen tavoitteissa . Verkostoja voidaan tarkastella myös näkökulman mukaisesti kuten verkoston suunnittelu, verkoston johtaminen, verkoston osaaminen, verkoston laatu jne. sitoutumisen puute . Sillä on seuraavat ominaispiirteet: vuorovaikutteisuus (vuorovaikutus kaikkien verkostojäsenten kesken, kaikkien näkökulmasta), rajoitettu vapaus (kaikkien toiminta vaikuttaa toisiin, joten jokaisella on rajoitettu vapaus toimia), perinteisestä yritysmallista poikkeaminen (jokainen toiminto käyttäytyy omalla tavallaan ja muodostaa oman seurauksensa verkostossa), yhdistetty yhteistyö ja kilpailu (yritykset voivat sekä tehdä yhteistyötä että kilpailla toistensa kanssa), verkostoasema ja kokemus ovat keskeinen tekijä (verkostotoiminta perustuu erilaisiin näkökulmiin ja kokemuksiin) sekä päättymätön tietämys (verkostossa opitaan koko ajan tekemällä). Näistä esimerkkeinä: . Tehokkuuden lisääminen voi aiheuttaa kuitenkin virhemäärän kasvua ja virheet ovat yksi lähestymistapa tutkia laatua, joten laatu ja laaduttomuus voivat toimia indikaattoreina tuotannon suorituskyvylle ja näin peilaavat toimitusketjun ja verkoston laatua. Verkostoyhteistyössä tieto ja kokemus siirtyvät ja tiedonjakamisen laatu ja valmistustyön laatu yhdessä vaikuttavat kilpailukykyyn. Yhteistyöllä verkostot nousuun! Verkoston strategiakaan ei ole yksiselitteinen kehittämisprosessi. keskittyminen yksittäisiin lyhyen tähtäimen etuihin pidemmän yhteisen tähtäimen sijasta . Kuvassa 2 verkostolle on määritetty rajat, missä sitä tarkastellaan. Verkostoa kehitetään tyypillisesti rajatun kokonaisuuden ja useiden yksittäisten yhteyksien avulla.. Tarkastellaan asiaa pääyrityksen ja tässä tapauksessa lopputuotteen valmistajan näkökulmasta. Vertikaalisessa verkostoitumisessa ar voketjun toiminnot ovat peräkkäin ja niiden hallitseminen on yksinkertaisempaa kuin horisontaalisessa verkostoitumisessa. . Verkoston toimintojen suunta on oleellinen ja entistä enemmän tulisi keskittyä horisontaalisten yhteyksien tarkasteluun verkostohyödyn kannalta. väärä kuva asiakkaan tarpeista . Oleellisia toimenpiteitä on keskittyä Yhteys Verkosto Toiminta ja suunta Yhteistyö Pääyritys Toimittajayritys Asiakasverkosto Valmistusverkosto Vertikaalinen suunta Horisontaalinen suunta Kuva 2. Nämä voivat olla positiivisia ja myös negatiivisia. Tarkoituksenmukaisella laadulla ja toiminnan tasolla hitsaavan verkoston koordinoinnissa ja hitsaustoiminnoissa voidaan lisätä koko hitsaavan verkoston kannattavuutta tuotteen valmistuksen näkökulmasta
Verkoston osaaminen voidaan jakaa esim. Tyypillisesti hitsauksen koordinointi ja laatutoiminnot tekevät yhteistyötä, mutta nämä eivät yksin pysty nostamaan valmistuksen tasoa kuin rajoitetusti. Näiden yhteistyö sekä hitsauksen vaatimusten ymmärtäminen sekä niiden vieminen verkostoon on erittäin tärkeä osa kehittämistyötä. Tutkimuksissa näkyy verkostoituminen, digitalisaatio ja teknologian kehitys Verkostotoiminta on selvästikin haaste, mutta sen mahdollisuudet kiinnostavat yrityksiä. Verkostotoiminnassa ei pidä myöskään unohtaa logistiikan merkitystä, mikä korostuu globaalissa verkostossa. Tiedon välittymisen puute voi myös aiheuttaa suuremman virhemahdollisuuden toimitusketjussa ja lisätä valmistuskustannuksia. Yhteistä kuitenkin on, että tuotekehitys, valmistus ja hankinta ovat keskeisessä asemassa verkostoyhteistyössä. Yrityksen sisäinen yhteistyö on tärkeä osa koko verkoston toimivuutta.. Tyypillisesti yritysten välinen tiedonsiirto on koettu haastavammaksi kuin sisäinen tiedonsiirto ja, jos tässäkin on vielä paljon kehitettävää, niin ei verkostotoimintakaan voi vielä olla kokonaan valmis. Muutos ja painopisteet tutkimuksissa näkyvät samalla tavalla kuin muutos verkostojen kehittymisessä. Oleellinen ero on myös se, tapahtuuko yhteydenpito toimittajaverkostoon ennaltaehkäisevästi vai laatupuutteiden ilmentyessä ja kenen kautta yhteys kulkee ja saavuttaako tieto siten oikeat henkilöt palautteen hyödyntämiseksi. digitalisaatio, älykkäät teknologiat, T O IM IN T O JE N JO H TA M IN E N Valmistus Hitsauksen koordinointi Tuotekehitys Hankinta Laadunvarmistus V er ko st o V er ko st o Tuotevaatimukset valmistukselle Laadunvarmistus hitsaustoiminnoille Hitsauksen erityispiirteet Kuva 3. Aikaisempien rahoitushankkeiden aiheet painottuivat enemmän tuotekehitykseen (prosessien ja toimintatapojen kehittäminen), palvelujen tuottamiseen, uusiutuvaan energiaan sekä kilpailukykyyn ja arvoa tuottavaan toimintaan. Oleelliset hitsaustoiminnoilla vaikutettavat tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen saavutetaan pääyrityksen sisäisten toimintojen yhteistyöllä verkostoon nähden (kuva 3). ammattitaidolla sekä tiimien johtamisja ongelmanratkaisutaidoilla ja näissä vaikuttavat jokaisen henkilökohtaiset sekä yrityksen ominaisuudet. Tällä hetkellä esim. Yhteydenpito verkostoon on tällä hetkellä hitsaavissa yrityksissä hyvin yrityskohtaista ja on riippuvainen valmistettavasta tuotteesta sekä pääyrityksen hitsauksen toimintasekä yrityskulttuurista. hitsauksen laatujärjestelmän mukainen toiminta on varmistettava myös koko tuotteen valmistusketjussa. hiljainen tieto ja sen siirtyminen verkostossa. Samoin valmistuksen vaatimukset, esim. laatupainotteisen, jatkuvan parantamisen toimintamallia, mikä täydentyy hitsaajien, ostajien, suunnittelijoiden, markkinoinnin jne. Kaikkien panos näkyy tavalla tai toisella koko verkoston toiminnassa. Hitsaustoimintoja tulee tarkastella, kehittää ja varmistaa tarkoituksenmukainen laatu koko hitsaavassa verkostossa, minne lopputuotteen valmistaminen ulottuu. Jokainen verkoston jäsen ja yksittäiset henkilöt yritysten sisällä omaavat osaamista, kykyä yltää määrättyihin saavutuksiin. Tutkimusja kehittämistyössä painottuu vahvasti liiketoimintamallien kehittäminen, verkostoituminen, kustannustehokkuus, innovaatiot ja yhteistyö sekä suorituskyvyn parantaminen ja globaali liiketoiminta. Strategisesti voidaan taas toteuttaa esim. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 6 hitsaukseen liittyvien toimintojen laatuun, koska eri valmistusvaiheiden merkitys hitsauksessa ja valmistuksen vaatimusten täyttämisessä ovat merkittävä lopputuloksen kannalta. Oman haasteensa tuo ns. Verkostotoiminta ei kehity kuitenkaan pelkästään tietoa siirtämällä. Hitsauksen laadunvarmistus koko hitsaavassa verkostossa on lopputuotteen valmistajan vastuulla, kun tarkastellaan asiaa lopputuotteen näkökulmasta. Keskittyminen pelkästään valmistuskustannuksiin tai laatukustannuksiin ei lisää automaattisesti kannattavuutta lopputuotteessa. Kokonaisuuden ymmärtäminen on oleellista, joten valmistus yksinään ei pysty tehokkaasti pienentämään valmistuskustannuksia kokonaisuutta ajatellen. Verkostomainen toiminta ja sen tärkeys yritystoiminnan kehittämistyössä näkyy myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten hankkeissa yhteistyössä yritysten kanssa sekä yritysten omissa kehittämishankkeissa. Tuotevaatimukset ja suunnittelun asettamat muut vaatimukset on otettava huomioon kaikissa valmistuksen vaiheissa. Tekesin käynnissä olevista projekteista liittyvät selvästi verkoston kehittämiseen ja mukaan on tullut erittäin vahvasti teknologian hyödyntäminen. Myös yrityksen sisäisten toimintojen painopisteet muuttuvat tuotannon mukaisesti ja ovat yksilölliset eri verkostorakenteissa. kolmeen pääryhmään: perustaso (henkilöiden ja yrityksen luonteenomaiset piirteet), tietotaito (ammattiosaaminen, kommunikointitaidot) ja strateginen kyky (ajattelutapa). Laadun parantamiseen ja kannattavuuden lisäämiseen tarvitaan tuotekehityksen ja hankinnan yhteistyö mukaan. Nämä yhdessä muodostavat yritysverkoston toimintamallin. Tieto liikkuu verkostoissa! Se miten tieto liikkuu ja siirtyy verkostossa on sekä haaste että mahdollisuus. Tämän päivän avainasioita ovat mm
2005. Total Welding Management. Toisaalta taas kohdennettu, hitsaavan tuotannon kasvava verkostoajattelu on osoitus siitä, että hitsaustoimintojen kehittäminen nähdään tärkeänä osana kokonaistuottavuutta ja kannattavuutta liiketoiminnassa. 2011. Supply chain networks with corporate financial risks and trade credits under economic uncer tainty. Zhang, G., Shang, J., Li, W. 2003. 2011. 2000. Kehitetäänkö hitsausta vai verkostoa. Kaikki nämä ovat asioita, joita tarvitsee huomioida teollisuuden muutoshaasteissa. Tutkimusten kohdentaminen esim. Annual Reviews in Control, 33, 199–208. Global supply chain design: A literature review and critique. International Journal of Production Economics, 137, 55–67. 2000. Managing cooperation through horizontal supply chain realtions: Linking dyadic and network levels of analysis. VTT Tiedotteita, VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Libella Painopalvelu Oy, Espoo. 2012. & Naudé, P. itse yksittäisen valmistusmenetelmän kehittäminen. 2010. Hitsaava teollisuus on kokenut kehitysaskeleita viime vuosina kuten muutkin teollisuuden alat. American Welding Society 1 6, 2010, 15–36. Tulevaisuudessa digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen näkyy entistä vahvemmin koko verkostoa koskevissa laajoissa konteksteissa. aiemmin mainittu käsite ”yhteistyötoiminta”-taso, on varmasti monen alan vaikea saavuttaa. Kehittyvä yritysverkosto: Toimittajaverkostot kilpailukyvyn ja osaamisen lähteenä. Jenni Toivanen DI, IWE Kirjoittaja viimeistelee hitsaustekniikan alan väitöstyötään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Verkostoitumisen monimutkaisuuden ymmärtäminen ei ole ainut menestyksen salaisuus, vaan myös teknologian kehitys, laadun merkitys, toimitusvarmuus, kustannusten pienentäminen ja monet muut jokapäiväistä toimintaa koskettavat asiat ovat niin pääyritysten kuin toimittajienkin haasteina ja mahdollisuutena vastata kilpailuun. Measuring supply chain performance. Knowledge Transfer: A Basis for Competitive Advantage in Firms. 1999. Organizational Behavior and Human Decision Processes 82 (1), 150–169. Chang, C-W., Chiang, D.M, Pai, F-Y. Kun ajatellaan asiaa verkostotasolla, yhteistoiminnalle tulee monitasoisia haasteita, mitkä koostuvat yksittäisten yritysten esteistä yhteistyölle ja näiden vaikutuksesta yritysten väliseen yhteistoimintaan. B.M. A Conceptual Framework on Knowledge Transfer within Multinational Corporations: A Strategic Orientation. Kuitunen, K., Räsänen, P., Mikkola, M., Kuivanen, R. Collaborative production planning of supply chain under price and demand uncertainty. Manufacturing networks and supply chains: an operation strategy perspective. 2013. Pan, F., Nagi, R. 2013. 2010. Ramos, C., Henneberg, S. Meixell, M., Gargeya, B. Argote, L., Ingram, P. Industrial Marketing Management, 41(6), pp. International Journal of Production Economics, 128, 200–208. Optimal supply chain network design and redesign at minimal total cost and demand satisfaction. The International Journal of Management Science, Omega 31, 29–39. Acta Universitatis, Lappeenrantaensis 534. Joka tapauksessa on selvää, että oli verkoston toimiala ja rakenne minkälainen tahansa, kehitystoiminta ei voi olla vain fokusoitunut valmistusprosesseihin tai yksittäisiin menetelmiin. Pekkola, S. C. Tekesin ohjelmakuvaukset ja projektitiedot (tekes.fi). Rudberg, M., Olhager, J. Understanding network picture complexity: An empirical analysis of contextual factors. 2012. Collaborative networked organizations: Status and trends in manufacturing. Verkoston kehittäminen on hyvinkin sosiaalinen prosessi, missä henkilöstöjohtaminen, tiedon jakaminen ja yhteistyö ovat suuremmassa merkityksessä kuin esim. Dass, M., Fox, G. 1999. Koska hitsaavien yritysten keskuudessa kuitenkin puhutaan verkostoista, on selvästikin alettu nähdä toiminnan kehittäminen laajemmin, kuin vain oman tuotannon sisällä. Wilhelm, M.M. 951-972. Useat verkostoituneet yritykset, myös hitsaavat yritykset, ovat vielä toiminnan tasoltaan jäljessä verkostotoimintaa, mutta sen laajin muoto, esim. Loppuraportti 1/2014, Publication series no.1, FIMECC Oy Tampere. Innovations & Network 2009– 2013. A holistic network model for supply chain analysis. Lähteinä käytetty useita tieteellisiä tutkimuksia ja kirjoja, mm . Chen, J.-S., Mahto, R.V., Lovvorn, A.S. 2013. Verkostot eivät ole vielä rakennettu valmiiksi, joten työtä riittää myös hitsaavan tuotannon kehittämisessä tulevaisuudessakin. Verkoston kehittämistyössä tarvitaan monen alan osaajia, tiedon liikkumista ja yhteistyötä. Transportation Research Part E, 41, 531–550. Nagurney, A. FIMECC. 2011. International Journal of Production Economics, 131, 587–594. hitsaustekniikkaan ja hitsaavaan tuotantoon eivät ole kuitenkaan poissuljettuja, koska verkostotutkimukset voidaan rajata ja tarkastella useiden yksittäisien yhteyksien kokonaisuutta. 2012. Issues in Supply Chain Management. International Journal of Management 30 (3), 322–337. Barckhof f J.R. International Journal of Operations Production Management, 19/3, 275–292. Cooperative strategy in supply chain networks. Muuttuvasta ja kiihtyvästä kilpailusta liiketoimintamarkkinoilla on keskusteltu jo pitkän aikaa eivätkä muutospaineet tunnu helpottavan. Industrial Marketing Management, 41, 1114–1124. Industrial Marketing Management, 29, 65–83. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 7 luonnonvarat ja vastuullisuus, innovaatiot ja kilpailukyky. Beamon. The International Journal of Management Science, Omega 41, 969–983. 2009. Camarinha-Matos, L.M. Performance measurement and management in a collaborative network. European Journal of Operational Research, 215, 590–603. Liu, Z., Cruz, J.M. 2014. Kilpailu on kovaa, joten sitoutuminen ja luottamus yhteistoimintatasolla voi olla haastavaa. Verkostotoiminta ottaa koko ajan laajentuvia askeleita hitsaavassa teollisuudessa, mutta verkostoa kuitenkaan harvoin ajatellaan tai kehitetään valmistusprosessien mukaan, vaan se on koko yrityksen liiketoimintaa johtava ajattelumalli ja toimintaa ohjaava ydin. Lambert, D.M., Cooper, M.C. Multi-echelon supply chain network design in agile manufacturing. Journal of Operations Management, 29, 663–676
Kokouksissa tehtiin yhteensä 116 päätöstä. IIW:n koulutuksesta vastaavan elimen kokouksissa käsiteltiin IIW:n koulutusohjelmia 45 maan edustajien voimin. vuosikokous ja kansainvälinen konferenssi järjestettiin Australian Melbournessa 10.–15.7.2016. Torstain ja perjantain kansainvälisen konferenssin avausluennon piti Stuart Cannon Australian puolustushallinnosta. Suurimmat, yli 70 hengen delegaatiot oli Australialla, Kiinalla ja Saksalla. Komiteoissa pidetyistä teknisistä esityksistä päätettiin lähettää 73 vertaisarviointiin ja edelleen julkaistavaksi Welding in The World julkaisussa. Käynnissä on 49 standardisointiprojektia ja päätöksistä 13 koski standardisointia. Maanantaista keskiviikkoon kokoontui 16 komiteaa ja kuusi työryhmää. Sen aiheena oli ”The Role of Welding Technology in the Performance of Warships Past, Present and Future.” Esitys käsitteli merenkäynnin ja räjähdysten laivan runkoon aiheuttamia kuormi. Seuraavina tulivat Japani, noin 60 ja Yhdysvallat, noin 40 henkeä. Samoin päätettiin julkaista kolme uutta IIW -julkaisua. Konferenssin teemana oli “From Concept to Decommissioning The Total Life Cycle of Welded Components.” Yli 700 asiantuntijaa 55 maasta osallistui kokousviikon aikana eri komiteoiden ja työryhmien työskentelyn ja konferenssiin sekä yritysvierailuihin ja vapaa-ajan ohjelmiin. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 8 IIW-vuosikokous Melbournessa kesällä 2016 Jouko Lassila IIW:n 69. Sunnuntain avajaisissa esiteltiin vakiintuneen tavan mukaan isäntämaan kulttuuria ja historiaa. Koulutusjärjestelmä myöntää vuosittain yli 10.000 todistusta ja määrä on kasvanut vuodesta 1998 yhteensä jo 120.000 todistukseen. Iso-Britannian, Ruotsin, Venäjän, Etelä-Korean, Italian, Ranskan, Suomen ja Kanadan delegaatiot olivat kooltaan 10 -25 henkeä ja loput alle 10 henkeä
Kuva 2. Vuoden päästä aloittavaksi presidentiksi (Precident Elect) valittiin Douglas Luciani Kanadasta. Vasemmalta Pedro Vilaça, Ismo Meuronen, Anu Meuronen, Veli Kujanpää, Paul Kah, Kai Ruotsalainen, Juha Kauppila, Jouko Lassila, Juha Peippo, Raija Helle, Gary B. Carl-Gustaf on ollut aktiivisesti mukana IIW:n koulutusta käsittelevässä IAB komiteassa, hitsauksen terminologiaa käsittelevässä VI – komiteassa sekä standardisointija laatutyöryhmissä. Kuva 3. Muiksi IIW:n hallituksen uusiksi jäseniksi (Director) valittiin Dr Mustafa Kocak Turkista, Dr Arun Kumar Bhaduri Intiasta ja David Landon Yhdysvalloista. Muita suomalaisille myönnettyjä tunnustuksia olivat Ismo Meurosen ja Mika Sirénin tunnustukset 10 vuoden aktiivisesta osallistumisesta vuosikokouksiin ja Jouko Lassilan tunnustus kolmivuotiskaudesta IIW:n hallituksessa. Kansainvälisen konferenssin anti oli noin 60 esitelmää, jotka jakautuivat kahdelle päivälle rinnakkaisiin sessioihin. Kuvasta puuttuvat Terttu Lindewald, Carl-Gustaf Lindewald ja Mika Sirén.. Marquis jatkaa kolmannen vuoden IIW:n presidenttinä ja Jouko Lassila valittiin IIW:n varapresidentiksi (Vice-President). Carl-Gustaf Lindewald otti vastaan Arthur Smith Awardin. Suomen edustus IIW:n hallinnossa pysyy vahvana. Marquis, Pentti Kopiloff, Tiina Peippo, Ingrit Lillemäe, Pekka Nevasmaa, Eeva Mikkola ja Heikki Remes. IIW:n yleiskokous, General Assembly, päätti sääntömääräisistä asioista kuten budjetista, henkilövalinnoista ja tulevista yleiskokouksista runsaan tunnin pituisessa kokouksessaan. Tilaisuuden talviset puitteet tarjosi Yarra-joen varrella sijaitseva Melbourne Convention and Exhibition Centre. Suomen delegaatio IIW kokouksen päättäjäisissä keskiviikkona. Seuraavat IIW:n vuosikokoukset järjestetään Kiinan Shanghaissa vuonna 2017, Turkin Istanbulissa vuonna 2018, Slovakian Bratislavassa vuonna 2019 ja Singaporessa vuonna 2020. Näiden lisäksi oli esillä noin 30 posteria. Prof Gary B. Tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle, joka on useiden vuosien ajan omistautunut IIW:n komiteatyöskentelylle. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 9 tuksia
Prof Heikki Remes, TkT Ingrit Lillemäe ja Terttu Lindewald, (oik.) perinteisellä Suomen delegaation lounaalla. Kuva 5. Marquis luovuttivat tunnustuksen kymmenestä vuosikokousosallistumisesta Ismo Meuroselle (kesk.). Kuva 7. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 10 Kuva 4. Iso-Britannian delegaation johtaja Norman Cooper luovutti sunnuntain avajaisissa Arthur Smith Award -palkinnon Carl-Gustaf Lindewaldille (vas.). IIW:n toimitusjohtaja Dr Cécile Mayer ja presidentti prof Gary B. Kuva 8. Marquis luovutti sunnuntain yleiskokouksessa tunnustuksen kolmen vuoden hallitustyöskentelystä Jouko Lassilalle (vas.). Prof Veli Kujanpää johtaa puhetta komiteassa C-I.. Kuva 9. Tilaisuuden sponsoreista meille tutuin oli Kemppi Oy, joka oli näkyvästi esillä kokousten tauoille järjestetyssä näyttelyssä. Kuva 6. IIW:n presidentti Prof Gary B
Kokousyleisö odottaa IIW:n vuosikokouksen päättäjäisseremonian alkamista keskiviikkona. Kuva 15. TkT Eeva Mikkola piti komiteassa C-XIII esitelmän “Allowable Stresses in High-Frequency Mechanical Impact (HFMI)treated joints subjected to variable amplitude loading”. TkT Ingrit Lillemäe piti komiteassa C-XIII esitelmän “Fatigue Strength of Thin Laser-Hybrid Welded Panels Based on Smalland Full-scale Tests”. Jouko Lassila Toiminnanjohtaja, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry IIW:n hallituksen varapuheenjohtaja. Prof Pedro Vilaça piti konferenssissa esitelmän “A Microstructural Evaluation of Single and Double-Pass FSW Beads in 9% Nickel Steel” ja toimi myös yhden session puheenjohtajana. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 11 Kuva 10. Kuva 13. Yixiong Wu Kiinasta vastaanotti IIW:n lipun ja tuuletti seuraavan vuosikokouksen johdosta. Kuva 14. Etualalla vasemmalla Mika Sirén ja Kai Ruotsalainen ja keskemmällä muita Suomen delegaation jäseniä. TkT Juha Peippo piti komiteassa C-XIII esitelmän “A Novel Method for Fatigue Assessment of Steel Plates with Thermally Cut Edges”. Prof. Kuva 11. Kuva 12
Kokoonpanotelakkakonseptia onnistuneesti soveltamalla voidaan laivaprojektin kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä parantaa, mikä parhaimmillaan johtaa laivaprojektin kokonaisläpimenoajan lyhentymiseen. Arctechilla ei ole omaa lohkotuotantoa kuin pienissä määrin ja tästä syystä HelsinHelsingin telakalla sovellettava kokoonpanotelakkakonsepti lohkoalihankinnan näkökulmasta Lauri Kujala ja Eero Nykänen Helsingin telakan omistavalla Arctech Helsinki Shipyard Oy:lla on pitkä kokemus laivanrakennuksesta. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 12 Tuoreimpana esimerkkinä kehitystyöstä mainittakoon järjestyksessään maailman ensimmäinen dieselin lisäksi LNG:tä (Liquid Natural Gas) eli nestemäistä maakaasua polttoaineenaan käyttävä, Suomen valtion tilaama jäänmurtaja Polaris sekä jäätämurtava innovatiivinen monitoimialus Baltika (kuva 1), missä on patentoitu epäsymmetrinen runko, jonka kolme azimuth-potkuria mahdollistavat aluksen liikkumisen sekä vinottain että keula tai perä edellä. TyövaiheiKuva 1. Erityisen suurta hyötyä saadaan kiinteiden kustannusten minimoimisella, mihin päästään oman työvoiman ja pääomaa sitovien toimintojen supistamisella telakalla. Kuva 2. Kyseisen konseptin perusajatuksena on telakan keskittyminen omiin ydinosaamisalueisiin, kuten projektinjohtoon ja hallintaan. Näin toimimalla kiinteistä kustannuksista saadaan muuttuvia kustannuksia, mikä parantaa telakan toimintakykyä tuotannon kuormituksen ollessa vähäistä. Jäätä murtavan monitoimialuksen lohkojen kuljetus M/V Merillä Viipurista Helsinkiin syksyllä 2015 sekä Venäjän valtiolle rakennetun jäänmurtajan lohkojen kuljetus Scanbarge proomulla Klaipedasta Helsinkiin kesällä 2014.. Arctech pyrkii jatkuvasti kehittämään laivanrakennukseen uusia ratkaisuja ja olemaan alamme edelläkävijä. Kokoonpanotelakkakonseptissa välivarastoinnista pyritään luopumaan siirtymällä synkroniseen rakennustapaan. gin telakan tuotantostrategian mukaisesti lohkot hankitaan mahdollisimman pitkälle varusteltuina kansainvälisiltä ja kotimaisilta telakkamarkkinoilta. Lohkovalmistuksen ulkoistaminen kansainvälisille telakkamarkkinoille on osa Helsingin telakalla käytössä olevan kokoonpanotelakkakonseptin tuotantostrategiaa. Innovatiivinen monitoimialus Baltika murtamassa ränniä jäähän vinottain. Lohkot toimitetaan lohkotoimittajalta Helsingin telakalle hinaajan vetämän proomun päällä tai lohkokuljetuksiin soveltuvalla aluksella (kuva 2). Helsingin telakalla on rakennettu laivoja 150 vuotta mukaan lukien 60 prosenttia maailman toiminnassa olevista jäänmurtajista
Tähän päästään, koska keskeneräisen tuotannon määrä vähenee. Kuva 4. Työturvallisuus sekä asenne jatkuvaan parantamiseen . Tämä tarkoittaa sitä, että myös kaikilta lohkotoimittajilta vaaditaan hitsaustoiminnoissa standardin ISO 3834-2 mukaista toimintaa vaikka varsinaista sertifiointia ei edellytetä. Toimittajan kustannustehokkuus . Tämän lisäksi Helsingin telakalla on noin 10 lohkoa lohkovarustelussa pääsääntöisesti alihankkijoiden toimesta. Jos lohkotoimittaja ei ole entuudestaan tuttu, niin terässuunnittelu osallistuu toimittajan valintaan, jotta suunnitteluaineiston soveltuvuus uuden toimittajan tuotantoon saadaan varmistettua. Menetelmäkokeet tehdään aina paikallisen luokituslaitoksen valvonnassa. Kokoonpanotelakkakonseptia soveltavalla telakalla lohkojen toimitusvarmuus ja koordinointi ovat eräitä ydinkysymyksiä. Lohkotoimittajilla on pyritty ja pyritään jatkossakin panostamaan lohkovarusteluasteen nostoon, lohkojen terästyön viimeistelyyn sekä lohkojen mittatarkkuuteen. Kyky hitsata hitsata korkealujia teräksia, esimerkkinä E500 jota käytetään jäänmurtajien keulan ja perän laidoituksen muotoalueilla, mihin kohdistuu korkeita jääkuormia . Jäänmurtajissa käytetään lujien laivanrakennusterästen lisäksi erikoislujia teräksiä, joita ei tavallisessa laivanrakennuksessa esiinny. Hyväksyttyjen menetelmäkokeiden perusteella luokituslaitos hyväksyy hitsausohjeet eli WPS:t. Lohkotoimittajien toiminnan laatua ohjataan projektikohtaisella laatusuunnitelmalla, jonka pohjalta lohkotoimittajat laativat oman lohkotoimitusta koskevan laatusuunnitelman. Tähän tarkoitukseen jokaiselle lohkotoimittajalle perustetaan oma laadunvalvonta-organisaatio, joka yleensä koostuu työmaapäälliköstä, terästyönvalvojasta sekä varustelutyönvalvojasta. Suurimmat levypaksuudet murtajarakenteissa ovat n. Lauri Kujala Lohkot-osaston osastopäällikkö Eero Nykänen Hitsausinsinööri Arctech Helsinki Shipyard Oy Kuva 3. Lujimpien erikoislujien terästen minimimyötölujuudet ovat 500 MPa ja alimmat iskusitkeyslämpötilat jopa -60 °C. Toimittajan luotettavuus, esimerkiksi; aikataulu, laatu, referenssit ja palaute aikaisemmista projekteista . Helsingin telakan toiminta on sertifioitu LRQA:n toimesta standardien ISO 9001 + ISO 3834-2 mukaisesti. Perusajatuksena on, että lohkotoimittaja valmistaa lohkot sekä suorittaa ennen maalausta tehtävän lohkovarustelun mahdollisuuksien sallimissa rajoissa. Tätä toimintatapaa voidaan kutsua JOT (juuri oikeaan tarpeeseen) tuotannoksi, mikä on yksi osa Lean-tuotantofilosofiaa. Helsingin telakan lohkohankintaa ohjaa ISO 9001 laatustandarin mukaiset laatuohjeet sekä Arctechin toimintakäsikirja. Aikataulun sekä ennen maalausta tehdyn varusteluasteen salliessa, lohkot pyritään myös maalaamaan lohkotoimittajalla. Lean-filosofian mukainen laivanrakennus tarkoittaa kustannusten vähentämistä eliminoimalla tuotannosta turhat, ei arvoa lisäävät prosessit ja välivarastot. Suunnitteluaineiston soveltuvuus suoraan tai vaihtoehtoisesti tarvittavan adaptaation laajuus Lohkot toimitetaan Helsinkiin pääsääntöisesti hyvälaatuisina auditoiduilta lohkotoimittajilta Baltiasta, Venäjältä ja muilta Itämeren lähialueilta. Lohkotoimittajat auditoidaan aina ennen tuotannon aloitusta käymällä kohta kohdalta läpi standardin ISO 3834-2 vaatimukset. Laadunvalvontaorganisaatio työskentelee yhteistyössä Helsingin telakan laatuorganisaation, hintsausinsinöörien sekä eri tuotantoja suunnitteludisipliinien kanssa varmistaakseen lohkojen laatuja mittavaatimuksien täyttymisen. Lohkohankinnoista vastaa lohkot osasto yhdessä hankinnan, suunnittelun ja kyseisen projektin projektipäällikön säestämänä. Odotusaikojen lyhentämisellä saavutetaan sitoutuneen pääoman pienentyminen prosessissa. Lohkotoimittajan valinnassa muun muassa seuraavat tekijät otetaan huomioon; . Nämä erikoislujat teräkset ovat yleensä termomekaanisesti valssattuja mutta myös nuorrutusteräksiä käytetään, kuten kuvan 5 (seuraava sivu) alihankkijan hitsausohjeesta näkyy. Kuvassa kolme on esitetty erään laivaprojektin eri suunnitteluja tuotantovaiheiden vastuunjakoa Helsingin telakan sekä kahden eri lohkotoimittajan välillä. Toimittajan kyky toimia nopeasti muuttavassa ympäristössä esimerkkinä rungon valmistuskuviin tehtävät muutokset tuotannon jo alkäynnistyttyä . 40 mm. Erään laivaprojektin eri suunnittelu -ja tuotantovaiheiden vastuunjako Helsingin telakan, Viipurin telakan sekä erään Baltiassa toimivan lohkotoimittajan välillä. Näin myös Helsingin telakan lohkotoimittajat ovat joutuneet tekemään paljon vaativia menetelmäkokeita hyväksyttäessään omia hitsausohjeita. Esimerkiksi tätä artikkelia kirjoittaessamme Helsingin telakalla on noin 35 lohkoa rakenteilla eri tuotantovaiheessa lohkotoimittajilla Baltiassa sekä Helsingin telakan omissa tuotantotiloissa. Polaris-laivan lohkonkoontia lohkotoimittajalla.. Toimittajan maantieteellinen sijainti, pääsääntöisesti toimitaan Itämeren alueella lohkokuljetukseen kuluvan ajan minimoimiseksi . 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 13 den välillä ei ole pitkiä odotusaikoja, mikä osaltaan virtauttaa tuotantoa
Perusaine venäläinen nuorrutusteräs E500W.. Esimerkki alihankkijan hitsausohjeesta. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 14 4/ 20 16 Kuva 5
Suuret ainevahvuudet ja tyypillisesti monipalkohitsaus vaativat tehokkaat ja tuottavat hitsausmenetelmät. Suurimmat siltanosturit päähallissa ovat 30 tn ja ulkona omassa satamassa oleva nostokalusto nostaa 100 tn asti. Projektitoimitukset ovat pääosin Suomeen. Yritys on investoinut jo aikaisemmin suureen jauhekaariasemaan ja nyt viimeisimpänä IGM:n toimittamaan robottihitsaussoluun. Ainevahvuudet vaihtelevat 10-150 mm ja ovat tyypillisesti lujuusluokan 355 teräksiä. Paramet Konepaja Oy järeään hitsauksen robotisointiin Juha Kauppila Kuva 1 Toimitusjohtaja Tommi Lahdensivu ja tuotantojohtaja Janne Narvi robottihitsaussolun ”grillissä”.. Aiemmin samoissa tiloissa toimi Wärtsilä Meriteollisuus ja Navire Oy. Toiminta on alusta alkaen perustunut pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jossa toimintaa, tuotteita ja niiden valmistusta kehitetään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Hallitilaa on yhteensä käytössä 16000 m 2 . Jälkilämpökäsittely voidaan tehdä omassa uunissa (9x8x5 m ja 5x3x3 m). Käytössä on suuret pyörityspöydät (80 tn ja 50 tn) ja kaksi 1000 A virtalähdettä, joilla voidaan hitsata kolmella langalla. Konepajan tilat ja laitteet on suunniteltu raskaiden ja isojen kappaleiden käsittelyyn ja valmistukseen. Toiminnan ja hitsauksen laatu on sertifioitu ISO 9001, ISO 3834-2 ja SFS-EN 10901-2 (EXC 1-3). Toimintaa on pääosin Suomessa, joskin yhteistyökumppaneiden ja päämiesten kautta itse tuotteet menevät pääosin (noin 90 %) vientiin. Levyosien esivalmistus tehdään viisteplasmalla, jossa viiste voidaan valmistaa terParamet Konepaja Oy on sopimusvalmistaja, jolla on päämiehiä ja pitkäjänteistä yhteistyötä meriteollisuuden, paperikoneteollisuuden (raskaskonepaja) ja kaivosteollisuuden kanssa. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 15 Paramet Konepaja Oy sijaitsee Paraisilla ja on toiminut vuodesta 1988. Usein hitsaus vaatii esilämmitystä ja siinä käytetään vastusmattoja. Valmistettavissa tuotteissa levytyö ja hitsaus ovat keskeisessä osassa. Hitsaus on pääosin MAG-hitsausta, jota tehdä metallitäytelangalla. Nostokorkeutta halleissa riittää aina 20 m saakka. Käytössä on myös Pemamek Oy:n toimittama jauhekaariasema, jossa puomin liikkeet ovat 6x6 m ja rataa asemalla on 27 m
Yrityksellä on yli 10 vuoden kokemus tarkkuutta vaatien levyosien toimittamisesta asiakkaille robottihitsaukseen. Kappaleen maksimihalkaisija on 4,5 m. 70 henkeä + yhteistyökumppanit. 3000-3800 mm. Robotti käy tarvittaessa hakemassa kameran ja liittää sen hitsauspäähän automaattisesti. Investoinnin tehokas käyttöönotto vaatii osaavaan henkilöstön, jonka koulutus ja osaamisen kehittäminen nähdään keskeisenä. Yksitoikkoisia ja raskaita työvaiheita voidaan siirtää robotille, jolloin työskentelyolosuhteet paranevat. Näin tuottavuutta voidaan parantaa kahden langan samanaikaisella syötöllä sulaan. Yritys tekee myös yhteistyötä mm. Hitsaus kahdella robotilla samanaikaisesti parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa mm. Uusien tuotteiden sisäänajoa nopeuttaa laitetoimittajan oma hitsauksen etäohjelmointi IOPS. Molemmat robotit on varustettu kahdella Froniuksen 500 A (60 % kaariaikasuhde) hitsausvirtalähteellä, joissa on Froniuksen IGM VR 1500-25 langansyöttölaitteet. L-pöydälle voidaan sijoittaa 3 tn kappale. Paramet Konepajat Oy:n toivottaa vanhat ja uudet asiakkaat tervetulleeksi tutustumaan konepajaan ja sen uuteen ja tehokkaaseen tuotantoon. Yrityksessä toimii yksi IWS ja yksi IWE on koulutuksessa Turussa meneillään olevalla kurssilla. Koska kaariajat yhdellä tuotteella ovat pitkiä, pientenkin sarjakokojen valmistaminen kilpailukykyisesti on mahdollista. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 16 misesti. Tämä helpottaa oman robottihitsauksen käyttöönottoa, kun vanhoja tuotteita siirretään robottihitsaukseen ja uusia tuotteita suunnitellaan robottihitsaukseen. Yrityksessä on valmistukseen ja projektin hallintaan liittyvää osaamista. Osassa tuotteita viisteytys tehdään koneistamalla. Investoinnilla halutaan tehostaa tuottavuutta ja parantaa osaltaan hitsauksen laatua vaativissa rakenteissa. Ensimmäiset kokemukset etäohjelmoinnista ovat hyviä. Työasema mahdollistaa useamman suurikokoisen kappaleen hitsaamisen ja asemoinnin työalueelle samanaikaisesti. Asemassa on hitsauspään automaattinen puhdistus ja langan kalibrointi. Uuden robottihitsaussolun toimittaja IGM tarjoaa koulutusta hitsaussolun käyttöönottovaiheessa ja sen jälkeen erillisinä koulutusjaksoina. Näin sivuajat kappaleita tai töitä vaihdettaessa jäävät lyhyeksi. Railonseuranta mahdollistaa kahdeksan erilaisen railonmuodon seuraamisen, joten se soveltuu luotettavasti hyvin erilaisiin käyttökohteisiin. Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa, jolle se tarjoaa työssäoppimispaikkoja harjoittelujaksoille. Robotti on varustettu myös optisella railonseurannalla. Yhteistyö laitetoimittajan edustajien ja huollon kanssa, niin Ruotsiin kuin tehtaalle Itävaltaan,on sujunut hyvin. Käytössä on useita yli 100 tn/m särmäyskoneita ja mankeleita levyosien muokkaamiseen. Robottien käsittelykyky on 10 kg ja niiden ulottuvuus Kuva 2 Asiakkaalle hitsattu seinärakenne valmiina toimitukseen. Juha Kauppila Koulutuspäälliikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Kuva 3 Hitsauspäät 1 ja 2 kahdella langalla.. Suurin ”griilli” mahdollistaa 20 tn painoisen kappaleen käsittelyn pituudella 6-16 m. Se mahdollistaa vanhojen tuotteiden kilpailukykyisen valmistuksen ja lisää mielenkiintoa myös uusissa asiakkaissa, joiden tuotteiden hitsaukseen joustavuutensa ansiosta monipuolisesti soveltuu. Robottihitsaussolun koulutettu pääoperaattori pystyy olemaan suoraan yhteydessä laitetoimittajaan Itävallassa. 15 M€ ja henkilöstöä n. Uusi robottihitsausasema on 42 m pitkä ja siinä on kaksi erillistä robottia. Valmistukseen ja valmistettavuuteen liittyvää suunnittelua tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. muodonmuutosten paremman hallinnan symmetrisellä lämmöntuonnilla. Kappale voidaan sijoittaa joko kahteen erilliseen ”grilliin”, pyörityspöytään tai L-pöytään , jotka on sijoitettu lineaariseen työasemaan. Yrityksessä ammattitaitoinen henkilöstö nähdään tärkeänä ja henkilöstön osaamisen kehittäminen on osa yrityksen strategiaa. Sen avulla varmistetaan hitsauksen kohdistaminen railoon ja mitataan railotilavuutta ja sen muotoa lisäaineen määrää optimoitaessa. Laseriin perustuva railonseuranta on IGM:n oma kehitysversio 3. Hitsaava henkilöstö on pätevöitettyä joko käsinhitsaukseen ja/tai mekanisoituun hitsaukseen. Railonmuodosta ja tilavuudesta saatavan tiedon avulla ICAM ohjelmisto säätää adaptiivisesti virtaa, jännitettä ja hitsausnopeutta. Siinä kappaleiden geometrioiden kautta voidaan generoida hitsausradat ja lisätä niihin tarvittava hitsaustieto. Oma pintakäsittely (märkämaalaamo on 40 m pitkä ja 10 m leveä) ja tuotteiden loppukokoonpano mahdollistaa tuotteiden kokonaistoimitukset asiakkaille. Investointi on strateginen päätös. Paramet Konepaja Oy:n liikevaihto oli vuonna 2015 n. Railonseurantaa hyväksi käyttäen voidaan optimoida railon täyttö monipalkohitsauksessa ja varmistaa hitsauksen laatua
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 17 Kuva 5 Paneelin jäykisteiden hitsausta robottiasemassa. Kuva 4 Työaseman pituus on 42 m ja siinä on kaksi erillistä robottia.
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 18 Itä-Suomen yliopiston ja Savoniaammattikorkeakoulun keväällä 2016 Kuopiossa tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin Suomen markkinoilla olevien kovahitsipinnoitettujen teräslevyjen eli ns. Abrasiivinen kuluminen on kovien ja hiovien partikkeleiden jauhautumista, iskeytymisestä, virtaamista, vierimistä tai liukumista yhtä tai useampaa pintaa vastaan. Kahden kappaleen abraasio ja kolmen kappaleen abraasio, jossa välissä on kova partikkeli. Kulumista on yritetty laskea useilla erilaisilla kaavoilla, mutta kaikkien muuttujien mukaan ottaminen tuntuu lähes mahdottomalta. Vuoden 2015 mukaan laskettuna nämä kolme yhdessä aiheuttivat noin 9 miljardin kulut kansantalouteemme. Pinta tai pinnat ovat tällöin pehmeämpää materiaalia kuin partikkelit, jolloin partikkelit pääsevät tunkeutumaan pintaan tai pintoihin aiheuttaen kulumista pääosin kyntämällä, hauraasti murtumalla tai lastuavan työstön mekanismeilla, kuten hioutumalla. Muita keinoja ovat materiaalin kuumalujuuden, muokkauslujittumiskyvyn ja työstökarkenevuuden lisääminen. Kyseisten koneiden ja laitteiden käyttöolosuhteissa vaaditaan normaalia korkeampaa kulumisen ja korroosion kestävyyttä. Tämä on melko hyvä syy sille, että näitä tutkitaan myös hyvin paljon. Panssarilevyt vaativiin käyttöolosuhteisiin Kulutusta kestävällä pinnoitteella varustettujen teräslevyjen maahantuojat käyttävät Kovahitsipinnoitettujen teräslevyjen abrasiivinen kuluminen Petri Viitala ja Mika Mäkinen Tribologiaksi kutsutaan tutkimusaluetta, jossa tarkastellaan kitkan, kulumisen ja voitelun merkitystä teollisuudessa, lähinnä koneteknisissä sovelluksissa. Tämän lisäksi kuluvissa kappaleissa on vaikuttamassa yhtä tai useampaa kulumismekanismia ja aina ei ole selvää syytä, mistä kuluminen johtuu. Tutkimuksessa mukana olleiden panssarilevyjen tyypillisiä käyttäjiä ovat kaivosja terästeollisuus, kivimurskaamot sekä erilaiset maanrakennusja maatalouskonevalmistajat. Yleisesti puhutaan kahden kappaleen tai kolmen kappaleen abrasiivisesta kulumisesta. Kuluminen ilmiönä Kansantalouden kannalta katsottuna kulumisen merkitys on suuri, sillä Saksassa tehdyn arvion mukaan kitkan, kulumisen ja korroosion aiheuttamat vuotuiset kustannukset ovat noin 4,5 % bruttokansantuotteesta. Kulumisesta aiheutuu materiaalihäviötä, jota syntyy kahden tai useamman kappaleen ollessa suhteellisessa liikkeessä toisiinsa nähden. Abraasio voi johtua myös toisen kiinteän pinnan värähtelystä, iskeytymisestä, liukumisesta tai vierimisestä pehmeämpää pintaa vasten. Näistä seikoista johtuen, kappaleiden kulumista on usein melko hankala tutkia. Coroplate 143 -panssarilevy.. Yritykset toimittivat tutkimukseen maahantuomaansa tai edustamaansa materiaalia. panssarilevyjen abrasiivista kulumista. Kulumiseen vaikuttavat tärkeimmät tekijät ovat materiaalit ja niiden geometria, ympäristöja käyttöolosuhteet, kosketuspintojen koko sekä suhteellisen liikkeen kinematiikka eli nopeus, kiihtyvyys tai pyörivän liikkeen kulmanopeus. Tutkimukseen saatiin mukaan neljä suomalaista kulumisen estämiseen keskittynyttä yritystä Somotec Oy, SKM Service Oy, Impomet Oy ja Impoinvest Oy. Materiaalien abrasiivista kulumista voidaan minimoida käyttämällä kulutukselle alttiina olevissa materiaaleissa kuluttavia partikkeleita kovempaa pintakovuutta