PEITTAUSTUOTTEET RUOSTUMATTOMILLE TERÄKSILLE 2/ 20 19 TEEMA: SHY 70 vuotta
2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 2 HITSAUSTEKNIIKKA-LEHTI 70 VUOTTA SITTEN
Sillä voidaan myös parantaa nykylaitteiden tuottavuutta, kehittää toimintatapoja ja valmistusprosesseja sekä myös luoda uutta liiketoimintaa. Tämä aikaansai mm. Euroopan teräsja konepajateollisuudessa niin rajun rakennemuutoksen, että tehtaita lopetettiin ja erikoistuminen on entisestään voimistunut. Edellisen kerran sekä toimintaperiaatetta että strategiaa tarkasteltiin vuonna 2010. Kalastajantorpalla. Siis samassa paikassa kuin 10 ja 20 vuotta sittenkin – mainiota, että nopeasti muuttuvassa maailmassa on jotain pysyvää. Väitän, ettei meillä ei ole selkeää kuvaa siitä, miten esimerkiksi digitalisaatio, teollisuus 4.0 tai YK:n kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät SHY:n päivittäisessä toiminnassa tai pitäisikö edes näkyä. Merkittävin muutos tulee tekoälystä. SHY osana rakennemuutosta SHY:n toimintaperiaatteet on määritelty 70 vuotta sitten ja niitä tarkennettu jatkuvasti pitkin matkaa. Itse asiassa käsittämätöntä on miten HT-lehden päätoimittajan Juha Lukkarin aktiivisuus ja pyyteetön työ yhdistyksen eteen jatkuu ja on jo jatkunut melkein 50 vuoden ajan. SHY on varsin laaja organisaatio ja ilman nykyisen kaltaista yhteistyötä ja yhteen hii… puikkoon puhaltamista ei yhdistystä edes tarvita. Tässä mielessä toiminnan suuntaaminen meille tärkeisiin asioihin ei aina ole helppoa. Haluan kiittää myös yhteistyökumppaneitamme ja sidosryhmiä, jotka mahdollistavat toimintamme laajuuden. Tosin tilanne aivan viime vuosina on ollut hyvä koko koneja metallituoteteollisuudessa, ja se onkin Suomen merkittävin vientitulojen ja hyvinvoinnin tuoja sekä merkittävä työllistäjä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että SHY saa aivan kelpo paperit. Helppoa ei myöskään ole nähdä se suunta, mihin jäsenistö haluaa toimintaa suunnata. Tämä jatkuu edelleen ja se näkyy myös Suomen hitsaavassa teollisuudessa, sillä erikoistuvat yritykset pärjäävät muita paremmin. Lisäksi arvioimme sitä, ovatko 2010 tehdyssä strategiapaperissa suunnitellut kehitystoimenpiteet lähteneet liikkeelle tai muuttaneet toimintaa. Toisaalta, sillä on osaava ja tehokas henkilökunta ja kirjava joukko jäsenyrityksiä. Toisaalta strategiapäivitys kannattaa tehdä ennen kaikkea teollisuuden megatrendien ja tietysti Suomen teollisuuden näkökulmasta enemmänkin ulkopuolisten silmin. Esimerkiksi teräsliiketoiminnassa Kiina päätti 2000 luvun alussa kasvaa maailman johtavaksi tuottajaksi, välittämättä lyhyen aikavälin taloudesta. Sen avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia ja kehittyä myös itsenäisesti. SHY on myös tärkeä hitsaavan teollisuuden vaikutuskanava. Selvää on myös, että se tulee olemaan lähitulevaisuudessa yhteiskunnan yksi suurimmista muutosvoimista. Se kasvatti yli 10 vuoden ajan kapasiteettia tappiolla ja tuottaa nyt noin 50 % maailman teräksistä. 3 PÄÄKIRJOITUS Suomen hitsaavan teollisuuden 70-vuotista matkaa juhlitaan 24.-25.4. Selvää kuitenkin on, että SHY:n tulee palvella Suomen hitsaavaa teollisuutta asiantuntijana ja kouluttaa osaajia. Toisaalta SHY:n rakenteita tarkasteltiin enemmän sisäisen toiminnan kautta kuin ympäröivän teollisuuden tai vaikkapa globalisaation näkökulmasta. Vain teidän aktiivinen toimintanne mahdollistaa SHY:n olemassaolon. Hitsaavan teollisuudessa tämä näkyy erilaisina kehittyneinä hitsausjärjestelminä, kuten korkeana automaatioasteena, uusina tekoälysovelluksina ja hallintajärjestelminä tai vaikka integroitavina robotteina. Sen perusteella toiminta on kestänyt varsin hyvin aikaa eikä merkittäville muutoksille nähty tarvetta. Suurkiitos Juha! Suomen hitsausteknisen yhdistyksen puolesta Jukka Kömi puheenjohtaja jukka.komi@oulu.fi. Sitä ei tosin voi määritellä yhdeksi teknologiaksi, vaan se jakaantuu useaksi eri menetelmäksi, tekniikaksi, sovellukseksi tai myös tutkimussuunnaksi. Globalisaation lisäksi erityisesti tietotekniikan tekninen kehitys muuttaa myös hitsaavan teollisuuden toimintamalleja. SHY 70 vuotta SHY on toimintona varsin mielenkiintoinen. Viime kesänä pohdimme hallituksen voimin SHY:n kehittämistä, tavoitteena löytää uusia avauksia tekemiselle. Kiitokset Haluan omasta ja yhdistyksen puolesta kiittää ennen kaikkia henkilöja yritysjäseniä, mutta tietysti myös paikallisosastojen aktiiveja, komiteoiden, klubien, instituutin, foorumien edustajia, IIW/EWF kouluttajia ja koulutusyksiköitä. Te olette SHY:n kasvot ja toiminnan ydin. Teollisuuden rakennemuutos Perinteisten alojen voittomarginaalit ovat olleet viimeisten 10 vuoden aikana varsin pienet voimakkaan kilpailun, globalisaation ja myös poliittisten päätösten vuoksi. Se on yhdistys, jonka ytimen muodostaa sen jäsenistö ja toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Erityisesti haluan kiittää toimistosihteeri Angelica Emeléusta, koulutuspäällikkö Juha Kauppilaa ja toiminnanjohtaja Jouko Lassilaa. Siis myös muutokselle nähtiin tarvetta. Tosin, välillä pitää myös ihmetellä, miten teillä pinna kestää meidän jäsenten erilaisia mielipiteitä, kommentteja ja ehdotuksia siitä, miten hommat pitää hoitaa
HITSAUKSEN MESTARI Hanki Motoman-hitsausrobotti tuotantoosi hitsaamaan yhdessä Yaskawan oheislaitteiden, valitsemasi hitsausvirtalähteen ja etäohjelmointiratkaisumme kera. YASKAWA Finland Oy • info.fi@yaskawa.com • 040 3000 600 • www.yaskawa.eu.com Tervetuloa! Osasto B 312.. Saat tuottavuutta ja laatua! Nyt markkinoilla on myös YASKAWAn kompakti valmis robottihitsaussolu ArcWorld V2. Hitsaukseen kehitetyn MA-sarjan MOTOMAN-robotit ovat tehneet YASKAWAsta robottihitsauksen mestarin
Nuorissa on hitsauksen tulevaisuus. Huoli huomisen hitsareista. SHY ei suinkaan ollut vieras Joukolle. Ministeri Ilkka Kanerva nimitettiin 1988 Vuoden hitsariksi, mistä hyvästä hän sai tehdä myös hitsausnäytteen valkoisissa haalareissa SHY:n vuosikokouksen yhteydessä Turun linnassa. Tästä alkoi 1986 Jouko Kempin kymmenen vuotinen puheenjohtajakausi vuoteen 1995 saakka. Silloin pyrittiin parantamaan ihmisten mielikuvaa ”likaisesta, savuisesta ja kipinöivästä” hitsauksesta. Jouko aloitti jo 1950-luvulla hitsaushommat kesäisin ja iltaisin jo vähän yli kymmenvuotiaana isänsä yrityksessä. Hänellä on niin paljon sanottavaa, ettei siinä oikein pysy perässä. Pääkohteena PKTsektori. Kempin Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin 1977. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 6 ”Kysyin itseltäni SHY:n vaalikokouksessa 26.11.1986, miksi alkaisin puheenjohtajaksi. Hitsauksessa on haastetta. Ensimmäisiä tehtäviä oli mm. Hän suorastaan nauttii haastattelusta kertoessaan pitkiä ja monivivahteisia tarinoitansa. Se valmisti myös muutaman hitsausmuuntajan. Hän oli liittynyt yhdistykseen jo vuonna 1976 ja valittiin hallituksen jäseneksi 1984. Jouko kertookin hitsanneensa paljonkin jo 12-15 vuotiaana, siihen aikaan vielä puikolla. Kempin liikevaihto 1978 oli 37,7 miljoonaa markkaa ja henkilökuntaa noin 500. Jouko Kemppi syntyi 1946 muutamaa vuotta ennen kuin hänen isänsä, sähköasentaja Martti Kemppi perusti yhdessä veljiensä kanssa 1949 yhtiön Veljekset Kemppi Oy. Hän toimi tehtävässä vuoden 2001 loppuun saakka ja sen jälkeen vielä hallituksen puheenjohtajana vuosina 2002-2014. kaapelikenkien juottaminen hitsauskaapeleihin. Lisäksi muisti on kymmenien vuosien takaisiin tapahtumisiin ja niiden yksityiskohtiin uskomaton. 1960-luvun lopussa nimi muutettiin yksinkertaisempaan muotoon Kemppi Oy. Jouko Kempin puheenjohtajakaudelle 1986-1995 sattui montakin isoa asiaa ja tapahtumaa. Pesti kesti vuoden 1979 loppuun, jonka jälkeen hän palasi Suomeen. Hän oli 1960-luvulla Kempin osastolla myös demohitsaajana messuilla ja näyttelyissä sekä asiakkaiden luona. Mistä työtä. Vuosikymmenen suurin tapahtuma oli kansainvälisen hitsausjärjestön IIW:n vuosikokous 1989 Helsingissä, jossa Jouko piti avajaispuheen sujuvalla ranskankielellä! Kokouksen kunniaksi julkaistiin Hitsaustekniikka-lehden englanninkielinen erikoisnumero ”Welding in Finland”, joka esitteli hyvin laajasti ja monipuolisesti suomalaista hitsausta. Vienti ylitti silloin ensi kertaa kotimaan myynnin. Kun muutamien vuosien päästä MIG-hitsaus tuli Suomeen, niin poika tarttui MIG-hitsauspistooliin. Jouko Kemppi oli 70-luvulla myös Ruotsissa omien sanojensa mukaan ”kielikylvyssä” ja erilaisissa tehtävissä Kempin yhteistyökumppaneilla sekä valmistui siellä myös insinööriksi. Talkoohenki. Tuttuja ovat teemojen asiat, jotka sopisivat myös tähän päivään. Jouko nimitettiin 1980 Kemppi Oy:n toimitusjohtajaksi. Viime vuonna 2018 liikevaihto oli 125 miljoonaa euroa, missä on kasvua kuutisen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ja henkilökuntaa noin 650 sekä viennin osuus. Ensimmäinen hitsaustaitokilpailun finaali pidettiin 1990 vuosikokouksen yhteydessä Lahdessa, jolloin järjestettiin myös ensimmäinen huurujen huuhtelutapahtuma, johon osallistui lähes 200 henkilöä. Lisäksi hän oli toiminut aktiivisesti Lahden paikallisosastossa. Yhdistyksen talous oli tiukoilla, mutta talous saatiin kuntoon kuitenkin tervehdyttämistoimenpiteiden ansiosta. Siinä joitain Jouko Kempin ominaisuuksia. Valoa putken päässä. Kun on syntynyt miltei hitsauspuikko kainalossa ja hitsauskipinä sydämessä, lupautuminen puheenjohtajaksi olisi jatkumoa siihenastiseen toimintaani”. Alkuun yritys valmisti monien muiden tuotteiden ohella myös hitsausmuuntajia. Keväällä 1990 valmistuivat ensimmäiset Suomessa koulutuksen saaneet hitsausinsinöörit. Hitsauksen tuottavuus. Hänen puheenjohtajakaudellaan valittiin joka vuodelle yhdistyksen toiminannalle teema. Yhdistyksen todettiin tarvitsevan päätoimisen toiminnanjohtajan ja sellainen palkattiin vuoden 1988 alussa. Lappeenrannassa käynnistyi 1989 hitsausinsinöörien pätevöityskoulutus. Jouko Kemppiä seurasivat puheenjohtajina Lauri Kärävä 1996-2000, Risto Karppi 2001-2007, Ismo Meuronen 2008-2016 ja Jukka Kömi 2017-2019. Vaalikokous pidettiin Helsingissä Rakennusmestareiden talolla ja valinta oli yksimielinen. Aktiivinen jäsen on paras kiitos yhdistykselle. 1990-luvulla perustettiin myös senioriklubeja ja aloitettiin hitsaustaitokilpailujen sarja. Imagon kohottaminen. Jouko Kemppi – koko ikä hitsauksessa Juha Lukkari Tekemisen luovuus, tahto ja kyky. Alkusiemen yritystoiminnalle oli kylvetty jo aikaisemmin, kun sodan päätyttyä Martti Kemppi perusti ystäviensä kanssa Sähkö-Tarke Oy -nimisen sähkökonekorjaamon
”Hitsauskoneen käytön helppous ja sen kehittäminen on yksi kehityssuunta. Koko hitsaustuotanto pystytään valvomaan ja ohjaamaan uusien järjestelmien avulla.” Mikä on SHY:n tulevaisuus. Eteenpäin menemiseksi on istuttava alas miettimään esimerkiksi ulkopuolisen vetäjän ohjaamana. ”Virheitä ei pidä pelätä, sillä ne ovat parhaita opettajia.” . Miltä hitsaus yleisesti ottaen tänään näyttää. Mihin SHY:n pitäisi keskittyä. Olisiko siinä myös jotakin, mitä yhdistys voisi tehdä?” ”Vaarana yhdistystoiminnassa on myös sisäänlämpeneminen, enintään 2 kautta hallituksessa.” Jouko Kempin ohjeita elämään ja yritysmaailmaan. ”Virheitä voi tehdä, koska jos et teet virheitä, niin et ilmeisesti tee mitään.” . Loppua näy eikä korvaajia ole, ainakaan merkittävässä määrin. laivat, terässillat ja muut teräsrakenteet, metsäkoneet, autot ja muut liikennevälineet, paineastiat, paperikoneet, voimalaitoskattilat ja nostolaitteet. . Laatua voidaan kontrolloida nykytekniikan avulla myös aivan muualla kuin hitsaustyöpaikalla. Kemppi on kasvanut jo merkittäväksi hitsauskonevalmistajaksi maailmanlaajuisestikin ollen omalla tuotealueellaan hyvinkin kymmenen sakissa. Tunnettuja suomalaisia hitsattuja tuotteita ovat mm. Pienissä työryhmissä mietittäisiin hyvin vapaamuotoisesti, mitä on tehty viime vuosien aikana ja mitä tehdään seuraavan viiden vuoden aikana. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 7 90 %. räätälöityjä valokaaria, kylmäkaarihitsausta, hitsaustiedon hallintaja tallennusjärjestelmiä, pilvipalveluja, digitaalisuutta, adaptiivisuutta ja teollista internettiä (IoT). Ammattitaitoisia hitsaajia myös tarvitaan ja ajoittain heistä taitaa olla jopa pulaa. Nuoria tarvitaan alalle. ”Menestys ei ole yhden miehen show.” Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi. ”Asiat lähtevät rullaamaan, kunhan lopetetaan jahkaaminen ja tehdään päätöksiä.” . ”Yhdistystä tarvitaan ilman muuta. Softa ja softa sekä sen osaaminen, siinä tulevaisuus myös hitsauskoneissa. Mitä teollisuus haluaa. Robotit, softa, operaattorit, siinä avainsanoja.” ”SHY voisi järjestää myös ongelmaratkaisuklinikoita, yritysten välisiä kehittämispalavereita ja tiedon välittämisen foorumeita.” ”Maahanmuuttajien koulutus ja sen järjestäminen. Siihen on vastattava.” ”Yhdistys voisi toimia viestinviejänä teollisuudesta koulutusmaailmaan ja päättäjiin sekä toisinpäin. Yritysten on panostettava automatiikkaan ja robotiikkaan, jotta suomalaisen hitsauksen kilpailukyky pysyy hyvänä. ”Yrityskauppa on luonteva osa Kempin vahvaa kasvustrategiaa. ”Hitsaushan voi edelleenkin erinomaisesti. ”Sen voin sanoa, että hitsaus ei lopu koskaan. Markkinoilla on eri tyyppisiä hitsauksen hallintajärjestelmiä, joilla voidaan saada tuotannosta erilaista hitsausdataa ja myös hallinnoida sitä pilvipalvelujen avulla. Kehitys on ollut ripeätä hitsausmenetelmissä ja -koneissa sekä lisäaineissa ja on edelleen. Yritykset jatkavat toimintaansa erillisinä yrityksinä. hitsauspolttimet ja niiden kulutusosat, vahvistaa Kemppi-yhtiöiden asemaa erityisesti hitsausliiketoiminnan jälkimarkkinoilla”, kertoo Kemppi Oy:n toimitusjohtaja Ville Vuori. Hitsauksen softan osaajia, hitsausoperaattoreita, tarvitaan. Nämä ovat erinomaisia esimerkkejä suurista hitsatuista tuotteista, joista olemme saaneet lukea paljon myös Hitsaustekniikka-lehdessä. Miten teollisuus ja sen rakenne muuttuu ja sen vaikutukset koulutukseen. ”Pelätä kannattaa vain henkistä uppoamista.” . Yritys toimii yli 70 maassa, joista tytäryhtiöitä on 14 maassa ja lopuissa myyntiedustajat. SHY:n tulee palvella Suomen hitsaavaa teollisuutta asiantuntijana ja koulutuksen järjestäjänä” ”Jäsenkunnan ikärakenne on vähän vanhenemaan päin. 2000-luvun alusta lähtien olemme nähneet valtavasti uusia asioita, mm. Ihmiset kysyvät, mitä SHY antaa minulle. Miten saadaan uusia jäseniä ja mitä heille pitäisi tarjota, että tulisivat toimintaan mukaan. Yritysten liiketoiminnat ja osaamisalueet täydentävät erinomaisesti toisiaan ja Trafimetin tuotevalikoima, mm. Laadunvarmistuksessa käytetään apuna viivakoodia, jolla hitsaaja näkee heti, onko hitsauslanka oikea, onko suojakaasu oikea, onko hitsaajalla oikea pätevyys, jne. Kiinaan on vastikään perustettu tytäryhtiö ja tehdas, joka valmistaa hitsauspistooleja. Kemppi Oy osti maaliskuussa italialaisen poltinvalmistaja Trafimet Group S.P.A.:n koko osakekannan. Kokeillaan jotain uutta, jos se ei toimi, niin vanhoihin voidaan aina palata. Mitä johtopäätöksiä siitä pitää tehdä. ”Massasta ei erotu, ellei hyppää ulos.” . Siinä pulma myös SHY:lle.” Miten Jouko näkee hitsauksen kehityksen ja tulevaisuuden
Tätä taustaa vasten näyttää todella ”pöljäkkeeltä” vuoden 2018 alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi, joka kyseenalaistaa kansainvälisestikin arvostetun aikaansaannoksemme. Projekti toteutettiin yhdistyksen vetämänä ja sen toteuttamisessa olivat mukana Ari Numminen, Pertti Lepola, Timo Laitinen sekä Esa Tikka. Kansainvälinen pätevöityskoulutus Aktiivinen toiminta EWF-koulutuksessa jatkui ja muuttui 2003 IIW-koulutukseksi. Tällaisen asian jättäminen vapaaehtoisuuden varaan oppilaitoskohtaisesti ei palvele kyllä kenenkään etuja tässä maassa! Suomen aloitteesta käynnistetty ja vastuullamme myös toteutettu hitsatun rakenteen suunnittelijan (IWSD) koulutusohjelma hyväksyttiin vuoden 2007 alussa kansainväliseksi IIW:n ohjelmaksi. 2002 tehtiin esitys nuorisojäsenyyden käyttöönotosta. Tämä edellytti sääntömuutoksia ja toteutui seuraavana vuonna. Tämä työ oli haastava, mutta onnistui hyvin. Esimerkiksi EWE/ IWE tutkintoja suoritettiin parikymmentä vuosittain. OPH antoi SHY:lle taloudellista tukea luoda valmiudet ja auditoida koulutuksen antajat. Enää ei tarvinnut postittaa niin paljon kirjeitä ja yhteydet esimerkisi IIW:een nopeutuivat. Carl-Gustaf Lindewald oli myös mukana erityisesti ruotsinkielisten oppilaitosten auditoinneissa. Oppilaitokset valittiin tavoitteena maanlaajuinen peitto, Kuva 1. Jäsenkuntamme ja myös hitsaajien ikääntyminen aiheutti kasvavaa huolta. Kiitokset tästä ansaitsevat pätevöityskoulutuskomitea, toiminnanjohtaja ja yli 30 opinahjoa, jotka olivat vuosikymmenen puoliväliin auditoitu. Paikallisosastojen yhteistapaamisessa v. Projektin tuloksena useissa toisen asteen oppilaitoksissa jaettiin kevätjuhlassa 2009 kansainvälinen hitsaaja(IW)todistuksia, kuva 1 . Nettiliittymät, sähköpostiohjelmat ja sähköpostiosoitteet olivat vielä uutta vuosituhannen alussa, mutta nopeasti ne otettiin käyttöön sekä pääyhdistyksessä että paikallisosastoissa. Kehitimme perinteisiä tapahtumiamme ja harjoitimme kansainvälistä toimintaa eritoten IIW:n piirissä. Pohja tälle rakentui 90-luvun puolivälissä voimaan tulleeseen ammattitutkintolakiin, joka kytki suomalaisen tutkinnon kansainvälisten vaatimusten toteutumiseen. Opetushallitus oli tuota päätöstä tehdessään ”hoksusta kotoisin” kuultuaan eri tahoja kuten koneja metallialan koulutustoimikuntaa. Muisteluita SHY:n toiminnoista vuosina 2001 – 2008 Risto Karppi ja Esa Tikka Jäsenistö Yhdistyksemme jäsenmäärä pysyi tarkastelujaksollamme lähes vakiona: n. Hitsausalan pätevöityskoulutuksen lippulaivanamme SHY siirtyi nokka kohisten uudelle vuosituhannelle. Tämä ylsi Risto Karpin ja Pertti Puskan ennusteeseen toiminnan aloitusvaiheessa (1989), jolloin moni hymyili arviolle pitäen sitä ylioptimistisena. 125 yritysjäsentä. Koulutusohjelman rakentaminen oli hoidettu asiantuntevasti ja mallikkaasti hyödyntäen pilottikursseja Lappeenrannassa ja Kokkolassa. Tässä hankkeessa oli mukana yli 30 toisen asteen oppilaitosta, jotka saivat projektin kuluessa pätevöityskoulutuskomitean myöntäminä IW koulutusoikeudet. Lisäksi teimme uusia avauksia, joista merkittävimpiä ovat hitsausalan messujen järjestäminen Suomessa sekä Suomen hitsausja liittämisinstituutin perustaminen ja sen toiminnan käynnistäminen. Ylläpidimme korkeatasoisen Hitsaustekniikkalehtemme julkaisua. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 8 referenssinä hitsaavan teollisuuden sijainti ja rekrytointitarve. Pietarsaaren Yrkeskola Optimassa 17 nuorta sai päättötodistuksensa ohella IWtodistuksen 29.5.2009. Erityisen ilahduttavaa oli kansainvälisten hitsaajien tutkintojen ripeä lisääntyminen vuosituhannen alussa. SHY käynnisti syksyllä 2006 Teknologiateollisuus ry:n 100-vuotissäätiön tukemana hankkeen, joka loi edellytykset IW-koulutuksen laajaan käyttöönottoon toisen asteen koulutuksessa. Tämän jälkeen ryhdyttiin laajentamaan kenttää aikuiskoulutuksesta myös nuorisoon. Näitä ja muutamia kohokohtia ajattelimme kaivella esiin muistimme lokeroista tänä juhlavuotenamme. Se ei näet enää kytke IW-pätevyyksien suorittamista suomalaisen ammattitutkinnon tutkintovaatimuksiin. Saimme herätettyä myös uudelleen eloon Pohjoismaiset hitsauskilpailut hitsausmessujen yhteyteen. 3500 henkilöjäsentä ja n
Yhteistapaaminen elokuussa hallituksen ja paikallisosastojen avainhenkilöiden kesken osoittautui edellistäkin paremmaksi ratkaisuksi yhteisten ongelmien taklaamisessa ja siitä muodostui perinne. Aiemmin kokeiltu ”salkullisen ministerin” valinta asiaa hoitamaan hallituksessa ei ollut enää tätä päivää. Seinäjoella itse kaupunginjohtaja ja pari kaupunginhallituksen edustajaa tulivat toivottamaan meidät tervetulleiksi. Hengitystä ei saanut pidättää ei ainakaan liian kauan. Sen yhteydet paikallisosastoihin olivat heikot. Hallitus kokoontui 40-luvun junanvaunussa 18.6.2008 Kuva 3. Jatkosta oli jo sovittu kumppanimme Etelä-Karjalan Messukeskus Oy:n kanssa, kun se ajautui vararikkoon kesällä 2005. Design Alosen lyhyen esittelyn ja paikan historiikin jälkeen meille tarjottiin tervetulokahvitus pajalla, taontanäytös sekä mahdollisuus kokeilla ison naulan takomista. Kyllä siinä maisemat kieppuivat silmissä. Toinen mielenkiintoinen kokouspaikkamme oli Jyväskylän Pykälistössä uudiskäyttöön valjastettu VR:n vahtitupaalue vuodelta 1898. Tämä hanke onnistui hienosti: messut ja konferenssi toimivat kohtauspaikkoina alamme yrityksille, tutkimuslaitoksille, opinahjoille ja yhdistyksemme toimielimille. Kultaalla se tehtiin puheenjohtajan tinkimäKuva 2. Seuraavien messujen pitopaikaksi valitsimme hitsaavaa teollisuutta kuultuamme Tampereen, jolla on keskeinen sijainti ja hy. Näissä paikoissa koimme työn ohella monia mieliinpainuvia elämyksiä. Onneksi Karpin Risto oli lukenut netistä edellisenä iltana taustatietoja Etelä-Pohjanmaan ja sen kartanoiden historiasta. Samanaikaisesti messujen kanssa järjestettiin Hitsausja liittämistekniikan kansainvälinen konferenssi LTKK:ssa. Päätettiin, että vuoden alussa lyödään lukkoon hallituksen kokousten ajat ja paikat, ja niistä puolet pidetään ”kentällä” vuorollaan eri paikallisosastojen ehdottamissa paikoissa ja yhdessä heidän kokoustensa kanssa. Kokouspaikaksemme he tarjosivat meille Seinäjoen kaupungin juhlahuoneistona ja edustustilana toimivan Törnävän kartanon. Sitten nostimme rimaa olemalla mukana yhteistyöjärjestäjänä alan ensimmäisissä erikoismessuissa JOIN03:ssa Lappeenrannassa vuoden 2003 toukokuussa. Meistä ei kukaan ollut aiemmin kokeillut koskiuintia. Oppaan neuvomina pujottauduimme märkäpukuun ja humpsahdimme jokeen virran vietäväksi ”liukumäkeä” alas. Kokoukselle saimme käyttöömme vanhan junavaunun, kuva 2. Paikallisosastojen ja hallituksen yhteistapaaminen Olavinlinnassa 30.8.2007 nä kahdestikin. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 9 Piristysruiskeita kotimaiseen toimintaan Työpaikkojen työtahdin jatkuvasti kiristyessä aika ja energia yhdistystoimintaan väheni entisestään 2000luvulle siirryttäessä . Mukaan alan messujen järjestäjäksi Yhdistyksen julkisuutta ja tunnettavuutta pyrimme lisäämään osallistumalla näytteilleasettajana alan messuille: FinnTec 2000 ja 2002 sekä Alihankinta vuodesta 2001 alkaen. Nämä tapaamiset vaikuttivat merkittävästi em. Hallitus joutui ensin katsomaan omaan napaansa. Muutamat paikallisosastot ottivat asian niin tosissaan, että kokouksista uutisoitiin paikkakunnalla jopa maakuntalehdissä. Hyvä porukkamme kiitti onnistumisestaan myös virikkeitä antavia kokouspaikkoja: Unitas kongressikeskus Vuosaaressa (2000, 2002), Spårakoff-ravintolarautatievaunulla kiertoajelu Helsingin keskustassa (2001, 2003), Rantasipi Eden Nokialla (2004), Kultaan koskikeidas Kymijoessa (2005), LehmoCuisine Pohjois-Karjalan Juhlaja pitopalvelu Lehmossa (2006), Olavinlinna (2007), kuva 3 ja Haminan varuskuntakerho (2008). Näillä eväillä onnistui kiitospuhe. Näimme toiminnan jatkamisen hyödylliseksi myös henkilöjäsentemme kannalta. nuorisojäsenyyden käyttöönottoon, osallistumiseemme alan messujen järjestämiseen sekä Suomen Hitsausja Liittämisinstituutin perustamiseen. Tällöin jouduimme pohtimaan, miten löytäisimme uutta intoa ja keinoja vastata yhdistyksemme päätavoitteeseen: Hitsaustiedon tarpeen tunnistaminen, hankinta ja välittäminen jäsenistölle ja kentälle. Näkyvyyttä mediassa tästä saatiin yllättävällä tavalla
Uutena ideana foorumissa esiteltiin vuoden aikana valmistuneita tai jo pitkälle ehtineitä hitsausalan väitöskirjatöitä. Myöhemmin jouduttiin resurssien ja teollisuuden mielenkiinnon pohjalta tekemään foorumien osalta karsinta siten, että HRO:n rinnalle jäi Materiaalija Tuotantofoorumi sekä uutena Laserfoorumi vuodesta 2005. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 10 vät valmiudet. 20012002. tutkimusyksikkö: Lappeenranta Laser Processing Centre (LLPC) . Tarpeiden valtaosa kuului kolmeen osaamiskokonaisuuteen: . Sielläkin hän saavutti huippuhyvän tuloksen tullen viidenneksi. LTKK:n ja sittemmin LTY:n Teräsrakenteiden laboratorio koordinoi tätä hitsattujen rakenteiden suunnittelijoille ja tutkijoille muodostunutta kohtauspaikkaa. Samaa sabluunaa hieman muokkaillen käynnistettiin foorumit myös seuraaville instituutin toimialueille: materiaalit, tuotanto, ohutlevyjen liittäminen sekä laatu&työympäristö. Tekes luopui hankkeen käynnistysvaiheen rahoituksesta. NWE 06 -messut avasi tyylikkäästi Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Timo Kekkonen. Kolmipäiväiset messut keräsivät 5511 kävijää, joista järjestäjän tekemän tutkimuksen mukaan 98% piti messuja onnistuneina ja vastanneen hyvin odotuksia. Suomen hitsausja liittämisinstituutti Kuten irokeesit aikanaan hitsausalan julkisen sektorin tutkimusyksiköt (LTY, VTT, OY, TKK, TTY ja HAMK) saivat kilpailuasetelmista huolimatta sovittua ”sotakirveiden hautaamisesta” ja ilmaistua tahtonsa yhteistyön tiivistämisestä ja verkottumisesta teollisuuden kanssa. Foorumien yhteisiä asioita koordinoivan johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jussi Vikström Parametilta. Tehtyä selvitystä pystyttiin kuitenkin hyödyntämään useissa muissa alaan liittyvissä hankkeissa. ohutlevyrakenteiden liittämisteknologian kehittäminen ja integrointi muuhun valmistukseen . kouluttaja: Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutusja Kehittämiskeskus Tästä palkisemisesta tehtiin perinne, jossa yhdistyksemme valitsee vuosittain palkinnon saajat. Instituutti järjesti syyskuussa 2004 yhteisfoorumin, johon luennoitsijoiksi kutsuttiin peräti viisi professoria yhdestä alamme huippuyksiköstä, Osakan yliopistosta Japanista. Jakaa koulutusta ja hitsaustietoutta, mm. Kongressiin osallistui lähes 200 hitsausalan ammattilaista kaikista Pohjoismaista. Professori Erkki Niemen aloitteesta oli jo vuonna 1992 perustettu yhdelle keskeiselle saralle mallisuoritus: HRO Suunnittelufoorumi. Se lähti professri Gary Marquisin vetämänä instituutin peruspilariksi. Instituutin foorumien tavoitteiksi kiteytyi tässä alkuvaiseessa seuraavaksi: 1. Messuilla ratkottiin myös nuorten hitsaajien Pohjoismaiden mestaruus kolmipäiväisessä Nordic Welding Competition -hitsauskilpailussa. Professori Tapani Moision kerrotaan tuolloin sanoneen kuulevansa ”historian siipien havinaa”. järjestämällä vuosittaisia seminaareja 5. Tilaisuuksiin osallistui tyypillisesti 50-60 henkilöä, parhaimmillaan jopa 100. Omasta takaa instituutin tutkimusyksiköistä ja teollisuudesta tilaisuuteen saatiin myös hyviä esitelmiä ja runsaasti kuulijoita. Kilpailu oli erittäin tasokas. SHY palkitsi avajaisissa ensimmäistä kertaa Suomen hitsaushuiput kolmessa luokassa seuraavasti, kuva 4: . hitsaavan konepajan kustannusja laatutehokkuuden parantaminen . Edistää yhteistyötä alan teollisuuden ja T&K-yksikköjen välillä 2. 10. Samassa yhteydessä järjestettiin myös kaksipäiväinen Pohjoismainen hitsausalan kongressi, joka pidetään joka kolmas vuosi. Aiheesta SHY, VTT ja LTY tekivät Tekesin tuella laajan kartoituksen v. Tältä pohjalta perustettiin vuonna 2001 Suomen hitsausja liittämisinstituutti. Tämän jälkeen yhteisfoor umien järjestämisestä muodostui perinne. Tampereen Messut Oy järjesti Nordic Welding Expo 06 -messut Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n toimeksiannosta 8. Epäilemme tämän tapahtuneen syystä, että tämänkaltaisesta yhteistyöstä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä katsotaan helposti EU:n käyttämin kriteerein syntyvän epäsuoraa valtiontukea yrityksille. Etsiä ja luoda kansainvälisiä yhteyksiä, esimerkiksi jatkuvalla sparrauksella alan huippuyksikön kanssa Tavoitteen 3 toteuttamiseen ideoitiin hitsausja liittämisklinikka, joka pystyisi kustannustehokkaasti ja nopeasti palvelemaan alan PK-yrityksiä. Suomen ensimmäiset hitsaushuiput ja HT-lehden vuoden 2005 parhaan artikkelin kirjoittaja saivat tunnustuksen messujen avajaisissa 8.11. Janne Jauhola, 17-vuotias kolmannen polven metallimies Keminmaalta sijoittui toiseksi ja sai kunnian edustaa Suomea hitsauslajissa nuorten WorldSkills-ammattitaidon MM-kilpailuissa Japanin Shizuokassa marraskuussa 2007. yritys: John Deere Forestry Oy, Joensuun tehdas . Kilpailun voitti norjalainen Espen Nyberg. Kilpailijoita oli yhteensä kahdeksan Islannista, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Niissä sai Kuva 4. Mukaan talkoisiin oli saatu myös Suomen Robotiikkayhdistys ry sekä lukuisia yrityksiä, tutkimusyksiköita ja opinahjoja. Seuraavana vuotena yhteisfoorumi järjestettiin onnistuneesti Olkiluodossa, kuva 5. marraskuuta 2006 Pirkkahallissa. Tällöin vierailtiin yli 50 hitsaavassa metallialan yrityksessä sekä yli 30 ohutlevyalan yrityksessä, jotka käyttivät merkittävästi myös muita liittämismenetelmiä kuin hitsausta. Messujen aihepiiriin kuuluivat hitsauksen ja liittämisen ohella terminen leikkaus, robotisointi, lasertekniikat, terminen ruiskutus, hitsattujen rakenteiden suunnittelu, hitsauksen simulointi, hitsattavat materiaalit sekä laatu ja testaus. materiaalien valinnan ja sovelluslähtöisen käytön optimointi hitsatuissa konstruktioissa Varsinaista teknologiaklinikkaa ei valitettavasti saatu käynnistetyksi. Aktivoida PK-yrityksiä osallistumaan toimintaan 4. Turvallisuussyistä kilpailijat työskentelivät tummennettujen lasien takana, mutta näytöltä yleisö saattoi seurata nuorten työskentelyä. Viimeisenä messupäivänä pidettiin vielä Robotisoitu liittäminenseminaari. Kilpailun käytännön junailijoina toimivat Seppo Paloluoma ja Juho Muhonen. 2006. Hankkeeseen kuului myös kattava tutkimusyksiköiden sekä tiedeja ammattikorkeakoulujen hitsausja muun liittämisalan osaamisen kartoitus ja sen peilaaminen yritysten tarpeisiin. Aikaansaada tarvelähtöisiä T&Khankkeita prosessikaaviona: Ideointi, priorisointi, valmistelu, markkinointi ja tiedonsiirto sekä tarvittaessa muiden foorumeiden mukaan ottaminen 3
Tekesin rahoitus jäi ”alkupaukun” varaan myös Roadmap-hankkeessa. Foorumi auttoi muutamia muita yrityksiä benchmarkkauskäynneillä ja käynnisti uuden teeman aiheena ”Kevytmekanisoinnin käytön edistäminen”. Erityisesti saksalaiset, mutta myös me pohjois-eurooppalaiset pidimme ääntä siitä, että nuorten osallistumiskustannukset kokouksiin ja tilaisuuksiin tulee pitää matalina. Lisäksi SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu-teknologiaohjelmaan saatiin SISU-hitsi-projekti, jonka tavoitteena oli kehittää malli suomalaisen hitsaavan teollisuuden menestymismahdollisuuksista ja -keinoista. Vannoivat pystyvänsä tasoittamaan pelin ja pian. laajentaa näkökulmaa osallistuen eri komiteoiden ja toimintayksikköjen kokouksiin oman lisäksi . Joskus nämä koskivat muutakin kuin tekniikkaa. Päivän aikana pidettiin usein mielenkiintoisia esitelmiä myös teollisuuden taholta. Elin Westin tekikin tämän vuonna 2009. Kesällä 2007 kerättiin kyselytutkimuksena tietoa suomalaisen hitsaavan teollisuuden tilasta ja näkymistä, jotka raportoitiin kattavasti. lisätä kulttuurikompetenssiaan viestintäja toimintatavoissa Suomalaiset nuoret hitsaustutkijat hyödynsivät em. Hitsaus muuttui yhä teknisemmäksi ja enemmän pääomaa kysyväksi uusien menetelmien ja automaatiovaatimusten myötä. Aika hyvä paperihan siitä syntyi esitellen asioiden tilaa ja hoitotapoja meillä. Instituutin yhteisfoorumi 24.11,2005 Olkiluodossa a. Ruotsalaiset olivat laskeneet, että kovassa Granjon-kisassa he olivat Suomelle tappiolla 5-4. Työryhmän ”Hitsaustutkimuksen strategia ja yhteistyö” puheenjohtaja Richard Dolby pyysi Karpin Ristoa ja Kujanpään Veliä laatimaan Romanian kokoukseen IIW:n dokumentin aiheena: Trends in technology and technology transfer in Finland with special reference to welding and joining techniques. He “kahmivat” IIW:n Granjon-palkintoja parhaista hitsaustekniikan väitökirjoista maailmassa sekä valmistusprosessien että materiaalitekniikoiden kategorioissa 10 vuoden aikana seuraavasti: 1996 Liisa Heikinheimo: Interface structure and fracture energy of Al 2 O 3 -Ti-joints 2000 Martti Vilpas: Prediction of microsegregation and pitting corrosion resistance of austenitic steels by modelling 2004 Pekka Nevasmaa: Predictive model for the prevention of weld metal hydrogen cracking in high-strength multipass welds 2005 Tommi Jokinen: Novel ways of using Nd:YAG laser for welding thick section austenitic stainless steel 2006 Henrik Pantsar: Models for diode laser tranformation hardening of steels Länsinaapurissa oltiin kateudesta vihreitä edellisestä. hankkia kokemusta omien tutkimustulosten esittämisestä vieraalla kielellä . Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2007 kuultiin alihankintakokemuksista Kiinassa ja Etelä-Afrikassa sekä Barentsin meren tulevista jättihankkeista. Vastaavanlaisella asialla oli oltu jo 1990-luvun alussa. kohdata oman alan kansainvälisiä huippuja ja nuorempia tutkijoita sekä tutustua heihin . Professori Pavel S?tular Sloveniasta jopa pyysi saada julkaista sen artikkelina maansa hitsausteknillisen yhdistyksen lehdessä Varilna Tehnika. oppia käymään tieteellistä keskustelua ja vastaanottamaan rakentavaa kritiikkiä palautteena . Kyllä IIW:n komiteoissa vanhat konkaritkin joutuivat esitelmöitsijänä usein koville kiperien kysymysten ristitulessa. Vaikka hitsaavan teolisuutemme tilanne oli 2000-luvun alussa kohtuullinen, se ei pystynyt vastaamaan moniin muihinkaan haasteisiin. Tämän keskeisen asian osaaminenhan ei ollut aiemminkaan kuulunut keskeisiin kilpailuvaltteihimme. Tämä kävi ilmi, kun Risto Karppi kävi SHY:n edustajana Ruotsissa onnittelukäynnillä Svetskommissionen täyttäessä 75 vuotta ja Svetstekniska Föreningen 65 år. syventää näitä tuttavuuksia rennoissa sosiaalisissa tilaisuuksissa . Samalla hitsaustoimintaa ja menetelmien kehittämistä siirrettiin kuitenkin pienempien yritysten hoidettavaksi. Projektissa toteutettiin tutkijanvaihto VTT:n ja Aachenin Yliopiston (RWTH, ISF) välillä sekä 4 case-tutkimusta. IIW-toiminnasta ja muusta kansainvälisestä IIW:n vuosikokoukset uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä pidettiin varsin mielenkiintoisissa paikoissa: Firenze, Ljubljana, Kööpenhamina, Bukarest, Osaka, Praha, Quebec, Dubrovnik ja Graz. Näin nuorille luodaan ja ylläpidetään hyvät mahdollisuudet: . Vahvasti työryhmä kuitenkin kokouksessa kommetoi kahta asiaa: Kuva 5. Lisäksi aivan uusi huoli kohdistui teollisuuden ulkoistusaallon vaikutuksiin. Samalla tavalla pelättiin aivan syystä sitä, että suunnittelun ulkoistus johtaa hitsausystävällisyyden unohtumiseen. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 11 hyvän läpileikkauksen maamme hitsausja liittämistekniikan tuotanto-, tutkimusja kehitystyöstä. Suomalaiset osallistuivat näihin vahvasti, mutta pitkälti lähes vakiomiehityksellä. Silloisen selvityksen tulokset todistivat automaation välttämättömyyttä, mutta aika ja tekniikka eivät tuolloin olleet valmiit toimenpiteisiin varsinkaan pienemmissä yrityksissä. Johtokunnan puheenjohtaja Raimo Sorjonen avaa tilaisuuden c. IIW:n yleiskokouksissa tuotiin usein esiin huoli siitä, että nuoria insinöörejä ja tutkijoita pitäisi saada enemmän mukaan ”kehiin”. Tarkkaavaista kuulijakuntaa seuraamassa Pekka Rajamäen esitelmää hitsin jähmettymisen neljästä ”pääkeissistä”. Luennoitsijat Risto Laitinen, Antero Tanska, Esa Tikka ja Kalervo Leino valmistautuvat esitemiinsä b. Itse asiassa hitsauksen laatu oli useilla sektoreilla jopa selvästi heikentynyt aiemmasta. Osin foorumin tekemän esiselvityksen pohjalta alan suurilla yrityksillä oli näet käynnistymässä lukuisia omia kehitysohjelmia alihankkijoiden hitsauksen laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. mahdollisuuksia kiitettävästi. Materiaalija tuotantofoorumi valitsi vuonna 2007 teemaksi Hitsauksen Roadmap 2020, jolla pyrittiin määrittämään hitsaavalle teollisuudellemme lähitulevaisyyden kehityslinjat
Hauskaa oli ollut ja tosi hyvä valokuvaajakin matkassa. Aveceja oli IIW:n reissuilla mukana enemmän kuin edellisellä vuosikymmenellä, näin Suomesta kuin monesta muustakin maasta. Seminaari oli korkeatasoinen ja esilletuotujen yhteistyöhankkeiden rahoittajat (mm. Tähän taas Helena Karppi oli tottunut tuntiessaan Nishimotot ja asuttuaan Japanissa. Vajaan 30 km päässä Koben kaupungissa järistys tuhosi 100 000 rakennusta. Professorit Kazuyoshi Saida ja Risto Karppi Akashi-Kaiky ?n sillan edessä 19.7.2004. Seminaarin aikana osa meistä tutustui Awajin ja Honshun saaret yhdistävään Akashi-Kaiky ?n siltaan, kuva 6. Niinpä kiinalaiset ja japanilaiset rouvat hallitsivat hyvin esineitä ja asioita kuvaavat kiinalaisperäiset sanamerkit ja niiden nopean piirtämisen paperille. Vuonna 1995 kesken rakennustöiden tapahtui pelätty maanjäristys magnitudiltaan 6,9. Voimme olla onnellisia siitä, ettei meitä ole ruvenneet askarruttamaan monien ekonomien ja juristien päivänpolttavat kysymykset: voiko kilpailijoiden kanssa pelata korttia tai golfia, vähän bilettää, kuulua samaan yhdistykseen vai tavata ensinkään. Tuolloin salmen poikki kulki lautta. Kanaviin tutustuminen ja niitä pitkin liikkuminen vei näet aikaa. Aiheellista pohdintaa ja ennakointia maamme asioista IIW SG-RES -työryhmältä vuonna 2003! IIW:n Osakassa vuonna 2004 pidetyn vuosikokouksen jälkeen järjestettiin Awajin saarella suomalais-saksalais-japanilainen yhteisseminaari aiheena mekaanisia ja metallurgisia edistysaskeleita uusissa liitämisprosesseissa. Paikka oli Karpin Ristolle tuttu ajoilta, jolloin hän valmisteli väitöskirjaansa Osakan yliopistossa vuosina 1978-80. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 12 . Samalla tulee eittämättä mieleen se, ettei niiden perään kannata haikailla vaan katsoa tulevaisuuteen. Yhdessä oli rouvia Japanista, Kiinasta, Saksasta ja Suomesta. Silta suunniteltiin kestämään magnitudiltaan 8,5 maanjäristykset ja jopa 80 m/s puhaltavat tuulet. . Surmansa sai yli kuusi tuhatta ihmistä, heidän joukossaan hitsausmetallurgian professori Yoshikuni Nakao. Tämän jälkeen siltaa alettiin suunnitella ottaen em. Sillä kulkeminen ei kuitenkaan aina ollut turvallista vilkkaan laivaliikenteen ja myrskyjen takia. Siitä tuli maailman pisin riippusilta: koko pituus on 3 911,1 metriä. Rouva Taeko Nishimoto tulkitsi sanamerkit USAssa asuttuaan amerikan englanniksi, tosin japanilaisittain murtaen. Lujin siinä käytetty rakenneteräs on Nippon Steelin valmistama 780-murtolujuusluokan DQT-teräs. Helsingin senioriklubi oli jostain kuullut syksyllä 2005, että Karpin Risto ja Lukkarin Juha olivat kutsuttu Ruotsiin pitämään Axel F. ongelmien lisäksi huomioon, että alueella esiintyy kovia maanjäristyksiä ja salmi ylittää 100 metrin syvyyden. 2008 klo 23.51 Kuva 6. Lisäksi sillan toinen pää oli liikkunut sivusuunnassa joitakin metrejä, joten sillasta tuli hieman vino. Yksi keskeinen arvo on meillä kuitenkin SHY:ssä ja sen jäsenkunnassa säilynyt 70 vuotta ja tulee säilymään: usko olla avoimesti hitsauksen puolesta. Mutta vaikkei putkilinja ihan ulotu aluvesillenne, sen alku ja reitti liippaa niin läheltä , että Venäjä eliminoi keinoja kaihtamatta liittymisenne NATOon. Huurujen huuhtelukin lienee vienyt vähän aikaa. Japaniin kirjoitusjärjestelmä kuitenkin lainattiin alun perin Kiinasta. Vielä kattamaton silta pysyi ehjänä, mutta maanjäristys siirsi sillan pyloneita metrin kauemmas toisistaan. Sen ensimmäisiin kohteisiin Karpin Risto ja Puskan Pertti tutustivat keväällä 1987 hankkiakseen Suomeen tietoja TMCP-terästen käytöstä. Esityksen jälkeen Ristoa pyydettiin jäämään kokoukseen. Lopuksi Haikeudella näitä menneitä muistelee. Järistyksen keskus sijaitsi juuri Awajin saaren alla noin 20 kilometrin syvyydessä. Alueen asukkaat vaativat lautan tilalle siltaa jo 1950-luvulla. Akashi-Kaiky ?n silta rakenettiin vuosina 1988–1998. Ainakin T&K-yhteistyössä, tiedonhankintaja laatuhankkeissa pääosa tilanteista on edelleen sellaisia, joissa kilpailijoiden yhteistyö on paitsi järkevää, myös hyväksi ”pisnekselle” ja kaiken lisäksi laillistakin. Kaatosade banquetin jälkeen ei onnistunut täysin yllättämään rouvia Hilkka Leino ja Helena Karppi Grazissa 7.7. Kaksi klubin edustajaa Leo Lindblad ja Janne Holmström, Riston esimiehiä 70-luvulta kumpikin ilmoittivat tälle, että jos juttu kerran kiinnosti ruotsalaisia niin kyllä heitäkin: tervetuloa Makkaratalolle klubin seuraavaan kokoukseen kertomaan koko juttu. Sillan pylonien korkeus on 280 metriä. Ei uskota tämän muuttuvan jatkossakaan. Matka tehtiin pikkubussein. Matka oli kestänyt viikon sivu. Perillä Essenissä kerittiin sentään olla lähes viisi tuntia. Kannatusta päättäjien keskuudessa idea sai vasta, kun salmessa tapahtui 168 koululaisen hengen vaatinut lauttaturma. Nokia alihankkijoineen on tullut yhteiskunnallenne liian elintärkeäksi. – Seuralaisilla oli hauskoja pikku ongelmia myös palattaessa Grazin banquetista vuonna 2008, kuva 7. Suomen Akatemia) olivat tyytyväisiä. He pärjäsivät mukana mainiosti ja näyttivät välillä keksivän omia ratkaisuja esilletulleisiin pulmiin. Seurasi toinen vielä vivahderikkaampi esitemä: Seniorien matka Schweissen und Schneiden-messuille Esseniin. Ja näin sitten tapahtuikin. Hanke kytkettiin laajempaan projektiin luoda siltajärjestelmä, joka yhdistää kaksi pääsaarta Shikokun ja Honshun toisiinsa. Näin keskinäinen viestintäketju oli valmis ja rouvat olivat iloisia ja ylpeitäkin opittuaan tuntemaan matkan aikana paitsi toisensa myös kunkin lapset ja harrastukset. Enström luento ”Svetsning i Finland”. He halusivat tutustua toisiinsa, mutta yhteinen kieli puuttui. Varautukaa siihen, että IT-Suomi palaa sellumetalli-Suomeksi. Pärjäätte hyvien metsienne ansiosta. Myös yhdistyksemme seniorit olivat aktiivisia tietämään mitä alalla tapahtuu niin Suomessa kuin maailmallakin. Dubrovnikin kokousten yhteydessä vuonna 2007 seuralaisille järjestettiin koko päivän tutustumismatka Montenegroon. Kiinan kieli kun ei ole lainkaan sukua japanille. Risto Karppi SHY:n puheenjohtaja 2001-2007, varapuheenjohtaja 1989-2000 ja 2008 ristokarppi@yahoo.com Esa Tkka SHY:n toiminnanjohtaja 10/1999 – 5/2011 esa.tikka@twm.fi Kuva 7. Etuja emme haali vain hitsauksen tosiuskovaisille vaan koko yhteiskunnalle vastustamatta niitä, jotka muillakin tonteilla toimivat samoin. Pohjois-Euroopan kaasuputki ( myöhemmin Nord Stream) ei aiheuta taloudellisia, ympäristöön liittyviä eikä hitsausteknillisiäkään ongelmia. Siten hän saksaa opiskelleena pystyi tarvittaessa varmistamaan, että saksalaisrouvat pysyivät ”messissä”
2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 13 Vuosittaisilla Hitsaustekniikka-päivillä ja vaalikokousseminaareissa eri puolilla Suomea esiteltiin paikallisten yritysten ja tutkimusyksiköiden kannalta ajankohtaisia aiheita. Esimerkiksi Kuopion vuoden 2008 ”Halvatun papat” -esitystä pitivät toiset liiankin rohkeana. Päivän seminaariohjelma oli laaja ja antoisa sekä keskustelua herättävä. Helsingin 50 v.juhlat olivat vuonna 2009, Saimaan vuonna SHY 70 vuotta – Lähihistoriaa vuosilta 2008-2016 Ismo Meuronen Lähes kymmenvuotiseen jaksoon yhdistyksen puheenjohtajana mahtui paljon muisteltavaa ja mieleen painuneita hetkiä. Pitkän puheenjohtajakauden kohokohta oli tietenkin IIW2015 kongressi Helsingissä. SHY:n hallitus oli ennakoinut tilanteen jo ennalta ja hyväksynyt ehdotuksen – senioripojat saivat siis tahtonsa lävitse. 2012, Satakunnan vuonna 2013 ja Oulun vuonna 2015. Senioriklubien edustaja Olavi Ahlsted vaati senioreiden jäsenmaksun alentamista Kalajoella vuonna 2016. Tampereen paikallisosaston 60 v.-tilaisuudessa vuonna 2012 esiintyi juhlavasti kuoro, johon kuului myös paikallisosaston jäseniä, kuten pitkäaikainen sihteeri Esko Hyssy. SHY:n 60 v.-juhlat vuonna 2009 Yhdistyksen 60. Iltajuhla jatkui mm. sambatanssijoiden esityksellä. vuosijuhla vietettiin 23.4.2009 Helsingin Kalastajatorpalla kuten 10 vuotta aiemminkin. Jyväskylässä vuonna 2015 oli paikallisosasto järjestänyt illan tanssien yhteyteen halukkaille oikein karaoken orkesterin tähdittämänä. Illalla uusiksi kunniajäseniksi nimitettiin Risto Karppi, Carl-Gustaf Lindewald, Juha Lukkari ja Jouko Kemppi. Satakunnan paikallisosastolla Porissa oli vuonna 2013 illallisen yhteydessä esitys paikallisella murteella, josta ulkopaikkakuntalaiset saivat vähemmin selvää kuin vironkielestä. Kokousten jälkeisissä iltajuhlissa oli paikallisosastojen ideoimina värikästäkin showjuhlaa. Vaalikokouksista jäi erityisesti mieleen tilaisuus Kalajoella vuonna 2016, jossa senioriklubien puolesta esitettiin Olavi Ahlstedtin johdolla vetoomus seniorien jäsenmaksun alentamiseksi. Karaoke näyttikin olevan paikallisosaston hallituksen harrastus no 1, varsinkin seremoniamestari Markku Ukkoselle. Muistorikkaita olivat myös vuosittaiset Hitsaustekniikkapäivät ja vaalikokousseminaarit niihin liittyvine paikallisosastojen juhlallisuuksineen. Raahen paikallisosasto vietti 40 v.-juhliaan keväällä 2016 Kalajoella. Paikallisosastoista 60 v.-juhlia viettivät myös Turku vuonna 2013, Jyväskylä vuonna 2015 ja Lahti vuonna 2016. Oli uusien strategialinjausten laatimista, Nordic Welding Expo -messujen käynnistämistä ja lamaa sekä siitä toipumista. Tässä yhteydessä kunniamaininnan ansaitsee Saimaan paikallisosaston ja samalla SHY:n historian pitkäaikaisin paikallisosaston sihteeri Kari Juvonen, joka on ollut vapaaehtoisesti toiminnassa mukana yli 40 vuotta
SHY:n puh.joht. SHY:n toiminta onkin 2000-luvulla laajentunut ja kansainvälistynyt, joten seuraaville vuosille päätettiin SHY:n painopistealueiksi: hitsaustietous, sekä koulutuksen organisointi ja vaikuttaminen. henkilö. Oheisessa graafissa on esitetty jäsenmäärän kehitys yhdessä teollisuuden tuotannon kanssa eri vuosina. Hitsaustekniikkalehden ilmoitusmyynti päätettiinkin ulkoistaa vuonna 2007. Kyselyn toteutti Swot Consulting Finland Ltd ja sen tulosten perusteella ehdotettiin yhdistykselle mm. Työpaikkoja väheni vuoden aikana koneja metalliteollisuudessa n. Myöhemmin illalla todettiin yleisesti, että vielä olisi ollut keskenään enemmänkin juteltavaa, mutta aika loppui taas kesken. 2000-luvun lopussa alkanut taantuma vaikutti myös yhdistyksen vuosittaiseen jäsenmäärään. Henkilökunta uudistui Yhdistyksessä vuonna 1989 alkanut pätevyyskoulutus ja sen koulutusyksiköiden käynnistämisen organisointi auditointeineen ja todistuksineen olivat kasvaneet 2000-luvulla jo niin mittaviksi, että toiminnanjohtajamme Esa Tikan ja toimistosihteerimme Terttu Lindewaldin työpanos täyttyi suurelta osin niihin liittyvistä tehtävistä. Taantuma alkoi Koko maailman talouteen vaikuttanut taantuma iski Suomeen konkreettisesti vuonna 2009. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 14 Sali oli täynnä kuulijoita iltapäivän juhlaseminaarissa. Ismo Meuronen jakoi kunniaosoitukset. Laaja jäsenkysely SHY:n toiminnasta Yhdistyksen toimintaa vuonna 2010 kuvasi strategialinjausten selkeyttämiseksi ja tueksi tehty jäsenkysely. Hänellä oli kokemusta erilaisten laajojen hitsaukseen liittyvien teknologiaohjelmien organisoinnista Kunniajäseniksi nimitetyt, Juha Lukkari (vas.), Risto Karppi, Carl-Gustaf Lindewald ja Jouko Kemppi. Lamavuodet vaikuttivat myös SHY:n henkilöjäsenmääriin laskevasti. Metalliteollisuudessa tilauskanta laski edellisvuodesta 60 % heti alkuvuonna ja tuotannossa oli ylikapasiteettia 2/3. 25 % edellisvuoden kokonaishenkilöstön tasosta. Teollisuuden tuotantokyky laski vuodesta 2008 vuoteen 2016 yli 22 %, joka tarkoitti vastaavasti vientituotteiden vähentymistä ja laitekannan rapistumista. Tilaisuutta kunnioitti myös sairasvuoteeltaan mukaan tullut pitkänlinjan NDT-ekspertti Jan Holmström, joka totesi, että näihin juhliin hän halusi ehdottomasti tulla. Esa Tikan aloittaessa oman yritystoiminnan, oli tehtävänämme rekrytoida uutta toiminnanjohtajaa, joksi eri vaiheiden kautta valittiin syksyllä 2011 Jouko Lassila. 16 000, mikä oli n. voimakkaampaa julkisuuskuvaa ja kannanottoja hitsaavan teollisuuden puolesta, vahvaa ja nykyisenkaltaista alan koulutuksen koordinointia sekä joustavampaa tiedonvälitystä uudistuneiden www-sivujen muodossa. Yritysten investoinnit minimoituivat useiksi vuosiksi, vaikka tarpeellisia koneja laitehankintoja olisi pitänyt tehdä tuottavuuden parantamiseksi. Vuoden 2016 pudotus johtui pääosin henkilörekisterin päivittämisestä, jossa yhteydessä poistettiin listoilta jäsenmaksunsa laiminlyöneet jäsenet
Tässä yhteydessä lausun Terttu Lindewaldille (lähes 25 vuotta) ja Esa Tikalle (yli 12 vuotta) kiitokset pitkäaikaisesta ja panostusta vaatineesta työstä yhdistyksen hyväksi. Kaikkien näiden 40 vuoden aikana mitä olen SHY:n jäsenenä ollut, en voi kuin ihailla pitkäaikaisen päätoimittajamme Juha Lukkarin omistautumista lehden toimittamiseen Tästä suuret kiitokset hänelle. Aiheesta järjestettiin kursseja eri puolilla Suomea yhteistyössä niin Teräsrakenneyhdistyksen kanssa kuin paikallisosastotasollakin sekä HT-lehteen oma teemanumero. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 15 ja siten yhteyksiä hitsattuja tuotteita valmistaviin yrityksiin. Yksi entinen varastohuone remontointiin täysin uusiksi henkilöstöä ja kokousvieraita palvelevaksi keittiöksi. Nyt jo 7 yhteistä NWE-messua kokeneena voin väittää, että yhteistyö on sujunut tosi hienosti ja tulee sujumaan jatkossakin. Pätevyyskoulutuksen organsointiin tarvittiin sitten vastaavasti myös oma osaajansa, joksi valittiin Juha Kauppila vuoden 2013 alusta lähtien. Mainittakoon, että 80-luvun lopulla oli eräs vierailijaryhmä nähnyt jopa ukrainalaisessa tutkimuslaitoksessa vasta muutamia päiviä aikaisemmin ilmestyneen lehden käännöksiä venäjän kielelle – päätoimittajamme tunnisti artikkelin kuvista. NWE-messut käyntiin Nordic Welding Expo -messut aloitettiin yhteistyössä Tampereen Messujen kanssa vuonna 2006 ja niitä on järjestetty Tampereella joka toinen vuosi. Vuonna 2006 järjestettiin NWE-messujen yhteydessä Tampereella alan kansainvälinen konferenssi Nordic Welding Conference 06, johon osallistui runsaasti pohjoismaisia eksperttejä. Heidän ammattitaitoinen henkilökuntansa on osannut ottaa eri toiminnot ja järjestelyt niin sisällöllisesti kuin aikataulullisestikin hienosti haltuun. Maailmanluokan koulutusta Hitsauskoordinaattoreiden pätevöityskoulutuksen alkaessa Lappeenrannassa vuonna Hitsaustekniikka-lehden pitkäaikainen päätoimittaja Juha Lukkari. Yhteistyö on Tampereen Messujen kanssa ollut joustavaa, hedelmällistä ja antoisaa. Näissä on keskusteltu ajankohtaisista aiheista ja verrattu eri pohjoismaiden toimintatapoja toisiinsa. Pitkäaikaisen toimistosihteerimme jäädessä eläkkeelle vuonna 2013, olimme taas uuden rekrytoinnin edessä. Vuonna 2006 NWE-messut järjestettiin omana tapahtumana ja sitten Energia-, Työturvallisuusja viimeksi Konepaja -messujen kanssa yhteistapahtumana. Tamperehan on jo keskeisen sijaintinsakin puolesta mitä parhain tämänkaltaisille tapahtumille – nääs. HT-lehti myös 70 vuotta Hitsaustekniikka-lehdestä on tässä lehdessä oma artikkelinsa. Kokonaisuutena on parhaimmaksi osoittautunut nykyinen yhteistyö Konepaja -messujen kanssa. Tehtävään valittiin Angelica Emeléus. Hitsaustekniikka-lehti on kansainvälisestikin arvostettu ja korkeatasoinen lehti. Yhdistyksen omistamassa toimistossa on kaiken kaikkiaan neljä huonetta ja vuokrattuna lisäksi kellaritilat, joissa on edelleen historiallista aineistoa viimeisen 70 vuoden ajalta. SHY:n rooli on ollut yhdessä Robotiikkayhdistyksen kanssa kehittää messujen sisältöä ja olla avustamassa seminaarien järjestämisessä ja markkinoinnissa. Vuonna 2013 nousi myös SHY:ssä tärkeäksi teemaksi hitsattujen teräsrakenteiden CE-merkintä ja siihen liittyvä standardi SFSEN 1090, joiden säännökset alkoivat koskea jopa huoltoasemien sadekatosten valmistajia. Mäkelänkadun toimisto uudistui Vuoden 2011 aikana toteutettiin SHY:n toimistotilojen modernisointi, maalaukset ja uusien kalusteiden hankinta. Norjan NWC12-tapahtuman vuonna 2012, Tampereen vuoden 2014 NWE -messujen yhteydessä järjestetyn NWC14 -tapahtuman ja vuoden 2018 Islannin Reykjavikin NWC18 -tapahtuman myötä on osallistujien määrä jälleen elpynyt. Svetskommissionen järjesti Ruotsissa muutama vuosi myöhemmin vastaavan tilaisuuden, johon pyydettiin myös suomalaisten esityksiä. Muissa yhdistyksen nimissä olevia tehtävävaihdoksia olivat Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry:n hallituksen SHY:n edustajan Jorma Hietalahden poisjäänti vuona 2014 ja Mari Mikkosen siirtyminen hänen tilalleen. Konferenssin osallistujamäärä jäi entistä alhaisemmaksi ehkä osaltaan siksi, että tapahtuma oli kolmepäiväinen. NWE-messuja on tehty menestyksellisesti yhteistyössä Tampereen Messujen kanssa, viimeksi 2018.. Pohjoismaista ja kansalista yhteistyötä Pohjoismaisten kollegayhdistysten vetäjien kanssa on järjestetty muutaman vuoden välein Nordic Presidium -kokouksia. Aikoinaan hyvin palvelleet fax-laitteet ja kirjoituskoneet saivat väistyä uusien laitteistojen tieltä
Klubitoimintaa kaikille Yhdistyksessämme on aktiivista klubitoimintaa useilla eri osaamisalueilla. IIW:n missio on toimia maailmanlaajuisena elimenä liittämisja leikkausteknologian, rakenteiden mitoituksen, tarkastusteknologian, alan koulutuksen ja työturvallisuuden sekä standardisoinnin tiedonsiirrossa – tavoitteena parantaa globaalia elämänlaatua. Nykyisin IIW:ssä on edustettuna yhteensä 55 maata. IIW:n vuosikokoukseen ja toimielimien työskentelyyn. Technical Management Board (TMB), jäsen 2008-2011 . IIW:n hallituksen väistynyt puheenjohtaja 2017 . IIW:n hallituksen tuleva puheenjohtaja 2013-2014 . Suomesta on ollut myös IIW-johdossa viime vuosien aikana vahva edustus seuraavasti. Useat muutkin ovat iältään jo 25-30 vuotta. NDT-komitea), Pätevyyskoulutuskomitea, EWQ-klubi, Sädemenetelmätklubi, Senioriklubit, Suomen Hitsausja Liittämisinstituutti, Laserfoorumi, Materiaalija tuotantofoorumi sekä HRO Suunnittelufoorumi. IIW myöntää kunnianosoituksen myös henkilöille, jotka ovat osallistuneet 10, 20, 30 jne. Tällaisia henkilöitä ovat Pentti Kopiloff (30), Erkki Niemi (20), Risto Karppi (20), Carl-Gustav Lindewald (20), Veli Kujanpää (20), Ismo Meuronen (10) ja Mika Siren (10). 2017, prof Veli Kujanpää, Fellow of IIW Award . IIW:n hallituksen puheenjohtaja 2014-2017 . Komitean I puheenjohtaja 2001-2008 . SHY:n koordinoima ja Teknologiateollisuus ry:n tukema hanke hitsaajien IW-koulutuksen aloittamiseksi toisen asteen oppilaitoksissa, konkretisoitui vuonna 2009 kun ensimmäiset todistukset jaettiin. 2008, ins Carl-Gustaf Lindewald, Thomas Medal . Vuonna 2015 aloitti AEL englanninkielisen ja samalla osittain etäopiskelumuotoisen IWE-koulutuksen. Tällä hetkellä Suomessa on 40 oppilaitosta, joilla on IW-koulutusoikeudet. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 16 1989 LUTyliopistossa oli opetuksessa käytössä perinteiset kalvot ja kirjoituskoneella laaditut aineistot. Käytännön ylivoimaesimerkkinä mainittakoon IIW:n kongressissa Grazissa vuonna 2008 sattunut tapahtuma: Itävaltalais-illan yhteydessä oli puistossa iso esiintymislava, jossa eri maiden ryhmät alkoivat esittää karaokea. Technical Management Board (TMB), jäsen 2013-2016 Dr Liisa Heikinheimo: . Suomalaisten äänitaso oli selkeästi voimakkaampi, josta johtuen italialaiset valuivat lavalta pois yksitellen LUT-yliopisto on olut eturivissä käynnistämässä uusia alan kursseja, jotka ovat myös vakiintuneet kansainvälisiksi kursseiksi. Osallistujien määrän ja palautteen mukaan tämänkaltaiselle kurssille olikin selvästi kysyntää. IIW:n hallitus Helsingin kokouksessa vuonna 2015. IIW:ssä on 16 eri teknistä työryhmää (aiemmin komitea) ja lukuisia muita työryhmiä mm. Tästä 30-vuotisesta, pitkäjänteisestä työstä lausun suuret kiitokset LUT:n henkilökunnalle. Italialaiset olivat rohkeasti laulamassa ”We are the champions” -säkeistöjä ja tästä innostuneena ja Suomen sijoituksesta rohkaistuneena suomalaisryhmämme nousi samalle lavalle. Näin jälkikäteen kiitokset Teknologiateollisuus ry:lle vielä kerran. Presidentti Gary Marquis (seitsemäs vasemmalta) ja hallituksen jäsen Jouko Lassila (toinen oikealta).. 2017, Dr Eeva Mikkola, Henry Granjon Prize, “Allowable Stresses in Highfrequency Mechanical Impact (HFMI)treated Joints Subjected to Variable Amplitude Loading”. Kiitokset kaikille niille vapaehtoisille, jotka olette jaksaneet pitää komitea-, klubija foorumitoimintaa yllä. Niiden työskentelyyn on meiltäkin osallistunut vuosittain toistakymmentä delegaattia. Klubien omilla tapahtumilla ja matkoilla on ollut suuri merkitys keskinäisessä tiedon vaihdossa ja samanhenkisissä keskusteluissa. SHY osana kansainväistä IIW-organisaatiota SHY iittyi kansainväliseen International Institute of Welding -järjestöön (lyh. Komitean I puheenjohtaja 2008-2017 . Jäsenten ja yritysten tarpeiden muuttuessa ovat Tutkimusja Kehityskomitea, Plasmahitsaus-klubi ja Terminen ruiskutus -klubi lopetettu. IIW:n hallituksen varapuheenjohtaja 2016-2019 IIW on myöntänyt suomalaisille viimeisen kymmenen vuoden aikana seuraavat palkinnot ja kunnianosoitukset: . Pitkä ikä on jo hyvä osoitus toiminnan tarpeellisuudesta. IIW) heti perustamisen jälkeen vuonna 1949. Yhdistyksessämme nykyisin olevat klubit ja ryhmät ovat Hitsauksen Laatu -komitea (ent. 2016, ins Carl-Gustaf Lindewald, Arthur Smith Award . IIW:n hallituksen jäsen 2013-2016 . Technical Management Board (TMB), jäsen 2002-2008 DI Jouko Lassila: . Vuosien varrella ovat välineet ja tekniikat kehittyneet ja samalla pätevöitettyjen hitsauskoordinaattoreiden lukumäärä kasvanut Suomessa sellaisiin määriin, joka on kansainvälisestikin huippuluokkaa suhteutettuna väkilukuun. Prof Gary Marquis: . Tässäkin lehdessä on klubeista ja muista ryhmistä ryhmistä omia artikkeleitaan, jotka puhuvat puolestaan. hitsausmenetelmille, suunnittelulle, laadunvarmistukselle, pätevyyskoulutukselle ja standardeille. Hallintokomitean puheenjohtaja 2017Prof Veli Kujanpää: . Osallistujien ikääntyessä ovat EBWForumin aktiviteetit vähentyneet ja toiminta on nykyisin siirtynyt Svetskommissionin yhdeksi työryhmäksi Toiminnaltaan vanhin SHY:n ryhmä on Hitsauksen Laatu -komitea (ent. NDT-komitea), joka juhli 40 vuotista toimintaansa vuonna 2017. Pohjoismaiset EB-hitsauksen ekspertit ovat kokoontuneet vuodesta 1992 lähtien vuorotellen eri maissa ja vierailleet alan yrityksissä. Komitean XIII puheenjohtaja 2006-2014 . TMB, puheenjohtaja 2011-2014
Järjestelyihin osallistui miltei 50 vapaaehtoista Aalto-yliopiston opiskelijaa ja SHY:n eksperttiä puolisoineen. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 17 IIW:n vuosikoukous 2015 Helsingissä IIW:n 68. Juteltavaa oli paljon ja kuohuvaa riitti. vuosikokous Helsingissä 2015. Erityiskiitos Kemppi Oy:lle vuosikymmenten tukemisesta ja resurssien ohjaamisesta SHY:lle sekä onnittelut yhtiölle omasta 70v. -juhlavuodesta 2019. IIW:n vuosikokouksen Gaalaillassa olivat estradilla vasemmalta Ismo Meuronen, Juha Kauppila ja Jouko Lassila hetki ennen kuin IIW:n lippu luovutettiin seuraavalle järjestävälle maalle. Eräänä puhujana oli avaruudessa käynyt kosmonautti, joka kertoi hitsauksesta ja leikkauksesta avaruudessa elektronisuihkulla; sulapisaroiden kanssa oli vaikeuksia, koska ei ollut painovoimaa, joka olisi vienyt pisarat pois leikkausrailosta. Tilaisuudet pidettiin Crowne Plaza Hotellissa, Scandic Hotel Parkissa ja Finlandiatalossa. Vuoden 1989 teemana oli Hitsaus ääriolosuhteissa. IIW-vuosikokouksen tukijat.. varapuheenjohtaja 2002-2007 2.varapuheenjohtaja 1999-2001 ismo.meuronen@meuro-tech.fi www.iiw2015.com IIW:n 68. Ismo Meuronen Puheenjohtaja vuosina 2008-2016 1. Kiitokset Lopuksi suuret kiitokset kaikille vuosien aikana SHY:n toiminnassa mukana olleille ihmisille ja toimintaa tukeneille yrityksille. IIW 2015 -tapahtumasta on julkaistu omat laajemmat artikkelinsa Hitsaustekniikka-lehdissä 4 ja 5/2015 sekä David Porterin ansiokas esitelmä lujista teräksistä (Hitsattavat erikoislujat teräkset – Haasteet ja sovellutukset) HT-lehdessä No 3/2016. Konferenssin teemana oli ajan hengen mukaisesti Lujat materiaalit – haasteet ja sovellukset, jonka avajaisluennon ”Weldable High-Strenght Steels: Challenges and Engineerin Applications” esitti ansiokkaasti pitkän työuran terästen kehitystyössä tehnyt Prof David Porter. Yksi kokouksen vierailukohde oli Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen esittelytila. Sateisen kesän poutapäivät osuivat juuri kyseiselle viikolle. Esityksissä kerrottiin hitsauksista ydinvoimaja petrokemian laitoksissa, vedenalaisissa, tuulisissa ja avaruusolosuhteissa sekä jo tällöin kaukonäköisesti arktisessa ympäristössä. Helsingissä 28.6.-3.7.2015 järjestetyt vuosikokous, konferenssi, iltatapahtumat ja vierailut onnistuivat todella hyvin. Samoin kuin vuonna 1989, järjesti SHY:n vuonna 1988 perustettu Sädemenetelmätklubi cocktail-tilaisuuden tiistai-iltana Ija IV-komiteoiden delegaateille vuonna 2015. vuosikokousi (IIW 68th Annual Assembly) on järjestetty kolme kertaa Suomessa: vuosina 1963, 1989 ja 2015. Kokouksiin ja tapahtumiin osallistui miltei 900 henkilöä 54 maasta
Teema: Perinteiseen tapaan NDT ja laatu. Uusia ihmisiä tulee hitsausyhteisön piiriin, joten tiedottamisen tarve perusasioistakin on jatkuvaa. Sen nykyiseen kehitysvaiheeseen sisältyy suuri määrä teoreettisen ja käytännöllisen insinööritiedon ja -taidon tuloksia ja sen valtava nopea käytäntöön ottaminen perustuu laajaan ja sitkeään työhön, jossa tosin on sattunut pahoja takaiskuja. katsaus vuosiin 2010-2018 Hitsaustekniikka-lehden ensimmäinen numero vuodelta 1949 Päätoimittajat Olavi Eiro 1949-1956 Mauri Sormaala 1957-1964 Erkki Vesikivi 1965-1966 Eero Grönlund 1967-1974 Erkki Neuvonen 1975-1978 Juha Lukkari 19792010 No 1. Jokaisen, hitsaajasta konstruktööriin ja hitsausinsinööriin, tulee tuntea ammattinsa perusteet ja osata löytää oikea ratkaisu.” ”Teollisuutemme rajoitetut taloudelliset mahdollisuudet vaikeuttavat uusien tekniikan haarojen kehittämistä. Lehdessä käytiin perusteellisesti läpi koko pätevöintikoulutuksen järjestelmä. Mukana oli myös artikkeli suomalaisten kehittämästä ultralujasta, suorakarkaistusta teräksestä Optim 960 QC ja sen hitsauksesta.. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 18 Lehden ensimmäisessä numerossa ensimmäinen päätoimittaja, professori Olavi Eiro kirjoitti seuraavan esipuheen. Hitsaustekniikka-lehden historiakatsaus vuosiin 1949-1999 on julkaistu 50-vuotisjuhlamatrikkelissa 1949-1999 ja katsaus vuosiin 2000-2009 lehdessä no 2/2009. No 3. Haasteena on edelleen tehdä mahdollisimman monipuolista ja hyvää lehteä suomalaiselle hitsaavalle teollisuudelle. ”Hitsaus ei ole eikä saa olla sattumanvaraista haparointia. Hitsaustekniikka kehittyy ripeästi ja uudet tekniikat ja virtaukset pitää tuoda hitsaavan teollisuuden tietoon, jotta se voi kehittää toimintojaan entistä paremmiksi ja tehokkaammiksi. lujat alumiiniseokset, hitsauksen mekanisointi ja automatisointi, Etelä-Korean hitsaava teollisuus ja uudet MIG/MAG-menetelmät. Tällä kertaa jatketaan eteenpäin vuosilla 2010-2018. Joka tapauksessa aika on ollut antoisaa ja mukavaa aikaa. 70 vuotta Hitsaustekniikka-lehteä Juha Lukkari Hitsaustekniikka-lehden ensimmäinen numero ilmestyi marraskuussa 1949. Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys oli perustettu jo aikaisemmin keväällä perustamiskokouksessa 11.4.1949. Teema: Eri aiheita. Teema: Hitsauksen koulutus ja pätevöinti. No 2. Suomihan on kärkimaa maailmalla IIW/EWF:n koulutuksen toteutuksissa suhteessa väkilukuun ja käytettyihin terästonneihin. Hitsaustekniikka-lehti yrittää tässä suhteessa olla lukijoilleen välittäjänä ja vastavuoroisuuden perusteella toivoo, että sen lukijat vuorostaan olisivat lehden avustajia.” Hitsauslehteä tarvitaan varmasti edelleenkin. Emme pysty siinä määrin kuin olisi toivottavaa kilpailemaan kehityksen eteenpäin viemisessä suurien teollisuusmaiden kanssa, mutta voimme niiden tuloksia käyttää hyväksemme, voimme koota yksityisten erilliset tiedot ja jakaa ne yleiseen käyttöön sekä soveltaa ja jopa parantaa vierasta alkuperää olevia menetelmiä teollisuutemme luonnetta vastaaviksi, ja ehkäpä tulevaisuudessa kykenemme antamaan myös oman panoksemme kehityksen kulkuun. ”Tarkasteltaessa nykyaikaista hitsaustekniikka huomaamme, ettei se rajoitu vain käsityömäiseen lisäaineen sulattamiseen ja käytettävien kappaleiden liittämiseen, vaan on tunnettava perusja lisäaines, miten hitsattava rakenne on suunniteltava, kuinka hitsaustyö on taloudellisesti järjestettävä, kuinka saadaan varmuus hitsisaumojen laadusta jne. Hitsaukselle ei näy loppua eikä oikein korvaajaa! Tänä vuonna 2019 tulee minulle täyteen tasan 40 vuotta tämän lehden päätoimittajana. Mutta käytäntö ja tiede ovat yhteisvoimin selvittäneet takaiskujen syyt ja seuraukset, joten ne on seuraavalla kerralla osattu välttää”. Hiukan ”vahingossa” tulin tähän hommaan 1979. Lisäksi oli erinomainen ja havainnollinen artikkeli käsittelypöytien käytöstä hitsauksessa sekä vaikutukset tuottavuuteen, ergonomiaan ja työturvallisuuteen. Näemme siis, että hitsaustekniikka on hyvin laaja ja monipuolinen. Tänä vuonna pätevöintikoulutus täytti Suomessa 20 vuotta. Artikkelien aiheita olivat mm
Aihetta käsiteltiin usean artikkelin voimin. No 6. Tämä on aina ajankohtainen laaja ja tärkeä aihe hitsaavalle teollisuudelle. No 2. suurlujuusterästen hitsaus ja lämmöntuonti, hitsauksen kevytmekanisointi Turun telakalla, LNG ja nikkeliterästen hitsaus ja hitsaus Savonlinnan Worksillä. kapearailohitsaus – Kapearailojauhekaarihitsaus järeiden paineastioiden valmistuksessa. No 4. Teema: Hitsaustalous ja tuottavuus. No 6. Teema: Tuottavuus. lasertyöstön tilaa ja kehitystrendejä, laserhitsausta LUT:ssa ja laserhitsausta autojen valmistuksessa. Robottihitsauksella voidaan parantaa tuottavuutta monella eri tavalla, kuten perusteellinen ja havainnollinen artikkeli Tuottavuuden parantaminen robottihitsauksella – keinoja kilpailukyvyn kasvattamiseksi osoitti. Teema: Suomalaiset hitsaustutkimuksen ja -opetuksen yksiköt ja laitokset: Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT. No 5. Tämä oli järjestyksessä jo kuudes teemanumero, kun sarja alkoi vuonna 1981. Tästä numerosta lähtien lehti alkoi julkaista entistä enemmän tästä aiheesta artikkeleita hitsaustuotannon tehostamisesta ja tuottavuudesta. Teema: Hitsauksen standardisointi. Sen oli laatinut TWI:n (The Welding Institute) kirjoittajaryhmä. Tässä numerossa käsiteltiin mm. Numero täyttyi monilla uusilla konepajojen kilpailukykyä parantavilla aiheilla, mm. niiden vaikutuksista terveyteen, lainsäädännöstä ja suojauskäytännöistä, joten on aiheellista pitää tätä teemaa esillä lehdessä noin viiden vuoden välillä. No 3. yleinen katsaus ruostumattomiin teräksiin ja hitsaukseen, ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus, duplex-teräkset ja niiden hitsaus, super-duplex-teräksen hitsauscase sekä päästövärit ja juurensuojaus ruostumattomien putkien hitsauksessa. Muita aiheita olivat mm. Mukana oli myös Lean-esimerkkejä. Teema: Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. Näitä käsiteltiin perusteellisesti, myös yritysesimerkkien avulla. Teema: Kansainvälisen hitsausjärjestön IIW vuosikokous Istanbulissa, kansainvälinen hitsauskonferenssi ja komiteaselostuksia. Lehdessä esiteltiin myös juuri ilmestynyt SHY:n kustantama kirja Hitsaustalous ja tuottavuus. Painava ja tärkeä artikkeli oli Hitsauksen laatu – Laadun vaikutus hitsauksen kilpailukykyyn. Syksyn alihankintamessuihin liittyvä teemanumero. Teema: NDT ja laatu. Kansainvälinen täytti Suomessa 25 vuotta. Teema: Alihankinta. No 2. Merkittävä artikkeli oli myös lähinnä suunnittelijoille suunnattu artikkeli Yhteistyöllä hitsattujen tuotteiden valmistettavuutta parempaan suuntaan No 6. Lisäksi mukana oli laaja katsaus Nordic Welding Expo 2012 -messuihin Tampereella. Ne järjestetään Saksassa joka neljäs vuosi ja joiden eri osa-alueista kerrottiin jälleen kerran monen artikkelin avulla. hitsien luokittelua, silmämääräistä tarkastusta ja hitsausohjeita. No 3. Teema: ESSENin hitsausmessut. 2012 No 1. Alumiini on ollut teemanumeron aiheena vuosina 1981 ja 1994. Aiheita mm. Teema: Eri aiheita. 2013 No 1. Teema: Terveys ja turvallisuus hitsauksessa. säänkestävät teräkset, hienoraeteräkset, ferriittiset ruostumattomat teräkset ja ruostumattomien terästen umpilankaja täytelankahitsaus. Hyvin paksujen levyjen hitsaukseen on tarjolla mm. Runsaasti artikkeleita eri aiheista, joista kannattaa nostaa erityisesti esille artikkeli Hitsauskustannusten alentaminen, jossa selvitettiin laajasti hyvin arvovaltaiselta taholta perusteellisesti ja havainnollisesti tätä tärkeätä aihetta. Teema: Hitsauksen koulutus ja pätevöintikoulutus. No 4. ruostumattomien putkihitsien juurensuojaus, tuottavuus sekä kuluminen ja kulumiskestävyys. Artikkeleissa käsiteltiin terästen hitsausta ja korjaushitsausta, teräsrakennestandardia SFS-EN 1090, työhyvinvoinnin tuottavuutta ja hitsauksen tehostamista Transtechin tehtaalla Otanmäessä. Teema: Eri aiheita, mm. Teema: Eri aiheita. No 2. Lean, TWM (Total Welding Management), ainetta lisäävä valmistus, 3D-tulostus ja jauhekaarihitsauksen tehokkaita uutuuksia. Tämä teemanumero oli järjestyksessä jo seitsemäs. Nykyaikaisemmin ilmaistuna lasertyöstö on jo tuttu aihe lehdessä ja se on ollut lehdenkin teemana jo muutaman kerran. Teema: Laserhitsaus. Ar tikkeleita oli hyvin erilaisista aiheista alkaen Raex-kulutusteräksistä ja päätyen hitsauksen laadunhallintaohjelmistoihin. Teema: Eri aiheita. Artikkelit valottivat jälleen uusimmilla asioilla ja nykytiedoilla tätä tärkeätä aihetta. Teema: NDT ja laatu. No 5. No 3. Artikkeleiden aiheita olivat mm. Lehdessä esiteltiin mm. kuitulaser, Wise-prosessi, pätevyyskoestandardi, hitsausohjeet (WPS) ja painelaitteet. Mukana oli monipuolisesti artikkeleita itse alumiinista sekä sen hitsattavuudesta ja hitsauksesta. Teema: NDT ja laatu. No 5. No 5. Teema: Eri aiheita. No 6. No 3. Artikkeli Hitsauksen taloudellisuudesta ja tuottavuudesta käsitteli aihetta perusteellisesti, käytännön läheisesti ja esimerkkien avulla. No 4. lujien ja ultralujien terästen hitsauksesta ja hitsauskoulutuksesta. 2011 No 1. Teema: Standardit, niin hitsausstandardit kuin myös terässtandardit. Teema: Alihankinta. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 19 No 4. Numerossa oli artikkeleita eri aiheista, mm. Teema: EN 1090. Riskitekijät ovat pysyneet aika samoina vuodesta toiseen, mutta uutta tietoa tulee mm. Euroopassa on tullut voimaan laaja uusi teräsrakennestandardi EN 1090 sekä siihen liittyvät CE-merkinnät ja hitsausohjeiden tarve. Teema: Alumiini. No 5. alihankintayrityksiä. Teema: Eri aiheita, mm. NDT ja laadunhallintajärjestelmiä. Muut artikkelit käsittelivät mm. No 4. Tämä teemanumero oli järjestyksessä kahdeksas! 2014 No 1. Teema: Terästen hitsaus. Artikkeleissa käsiteltiin monipuolisesti mm. No 6. Tämä oli uusi teema, mikä liittyy vuosittain pidettäviin alihankintamessuihin Tampereella. No 2. Teema: Terveys ja turvallisuus hitsauksessa. Teema: Nordic Welding Expo -messut Tampereella, joista oli laaja selostus.