1/ 20 15 68 th IIW Annual Assem bly Helsinki FINLAND 28 th June – 3 rd July 20 15 68 th IIW Annual Assembly & International Conference 28 th June – 3 rd July 2015 Helsinki, Finland International Conference on High Strength Materials Challenges and Applications 2 nd – 3 rd July 2015 Further information and online registration at www.iiw2015.com H EL S IN KI F I N L A N D IIW2015_198x235.indd 1 2.2.2015 13.29
Nykyaikaiset ja tehokkaat vannesahat sekä jäähdytetyt laikkaleikkurit takaavat nopean ja laadukkaan koekappaleiden läpimenon. AINEENKOETUKSEN ASIANTUNTIJA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Puh: 03 3124 5800 Fax: 03 3124 5858 Akkreditoitu (T027) rikkovan aineenkoetuksen laboratorio Rikkovan aineenkoetuksen peruspalvelut, kuten veto-, isku-, taivutusja kovuuskokeet Hitsauksen menetelmä-, tuotantoja pätevyyskokeiden testaukset Korroosiokokeet, ferriittija mikrokuonamääritykset VVaurioanalyysit Erittäin kattava analyysitarjonta Kauttamme myös NDT -palvelut Tarjoamme hitsauksen menetelmäja pätevyyskokeiden valvontaa, dokumentointia sekä konsultointia ENja ASME-standardien mukaan vankalla kokemuksella (IWE) Uuden esikäsittelyhallin myötä sahausja leikkauskapasiteetti on on kaksinkertaistunut. Uusi Secotom-50 leikkuri pienten näytteiden tarkkaan leikkaukseen
Ismo Meuronen. Komiteat perustavat tarvittaessa alakomiteoita ja työryhmiä työstämään IIW-suosituksia ja ehdotuksia ISO-standardeista omalta aihealueeltaan. Komiteoiden kokouksissa pidetään esitelmiä vuoden aikana laadituista tutkimusraporteista ja komitean asiantuntijat keskustelevat niistä. Tuolloin vuoden toiminnassa ollut Sädemenetelmät-klubi järjesti cocktail-vastaanoton Ija IV-komitean eksperteille ja delegaateille, mikä osaltaan lähensi yhteistyötä eri maiden asiantuntijoiden kanssa. 2014 valittu Prof. IIW:n missio on toimia maailmanlaajuisena elimenä liittämisja leikkausteknologian, rakenteiden mitoituksen, tarkastusteknologian, alan koulutuksen ja työturvallisuuden sekä standardisoinnin tiedonsiirrossa, jolla voidaan parantaa globaalia elämänlaatua. Tänä vuonna SHY:llä on kunnia järjestää seuraava IIW:n vuosikokous ja kansainvälinen konferenssi 28.6 3.7.2015 Helsingissä – jälleen neljännesvuosisadan jälkeen edellisestä. Lisäksi on toiminnanjohtaja Jouko Lassila ollut IIW:n hallituksen jäsen vuodesta 2013 ja hän toimii myös tulevan IIW2015 tapahtuman yhteyshenkilönä. Jäsenillä on pääsy myös oman komiteansa IIW:n tietokantoihin, joissa on sähköisessä muodossa tuhansia komiteadokumentteja vuosien varrelta. Osallistujamäärä on vuosittain tyypillisesti n. Tällöin kokousviikon tapahtumiin osallistui 475 henkilöä senhetkisistä 33 jäsenmaasta. Lisäksi komiteoilla on puolivuosittain omat välikokouksensa. Jälkimmäisen pääteemana oli ”Hitsaus äärimmäisissä olosuhteissa”, joita olivat hitsaus ydinvoimaja petrokemian laitoksissa, vedenalaisissa, tuulisissa ja avaruusolosuhteissa sekä jo tällöin kaukonäköisesti arktisessa ympäristössä. 700-800. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 2 Kansainvälinen hitsausjärjestö IIW (International Institute of Welding) perustettiin vuonna 1948 senhetkisten 13 perustajajäsenmaan kansallisten hitsausyhdistysten ja hitsaustutkimuslaitosten toimesta. Hänen aikaisempi pitkäaikainen roolinsa oli IIW:n hallituksen teknisen johtoyhmän puheenjohtajuus (TMB, Technical Management Board). Gary Marquis Aalto Yliopistosta. Jäsenet saavat IIW:ssa erinomaisen kuvan uusimmasta hitsausteknisestä tutkimustyöstä eri puolilla maailmaa sekä pääsevät tutustumaan alansa tutkijoihin ja ekspertteihin. IIW:n presidenttinä ja hallituksen puheenjohtajana on vuodesta 2014 alkaen toiminut Prof. IIW kehittää ja implementoi myös opetus-, harjoitus-, pätevöitysja sertifiointiohjelmia. Jäsenyhdistykset voivat nimetä maansa viralliseksi edustajaksi yhden delegaatin kuhunkin komiteaan ja lisäksi eksperttejä halukkuuden mukaan. SHY on saanut järjestettäväkseen IIW:n vuosikokouksen kahdesti aikaisemmin vuosina 1963 ja 1989. Ekspertit ovat myös asiantuntijoita teollisuudesta. Tällä hetkellä IIW:ssä on mukana 57 maata. Tapahtuman viimeisin esite, ilmoittautuminen ja linkki hotellivarausjärjestelmään löytyvät osoitteesta www.iiw2015.com Jo tässä vaiheessa toivotan kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi. Laiteja tuotetoimittajille sekä asiantuntija-organisaatioille tilaisuus avaa erittäin laajan näkyvyyden 57 maahan osallistumalla eri tapahtumien ja toimintojen sponsorointiin. Halukkuuden voi ilmaista sähköpostilla SHY:n toimistoon (jouko.lassila@shy.inet.fi). Seuraava Hitsaustekniikka-lehti on englanninkielinen kaksoisnumero HT 2-3, joka esittelee Suomen hitsaavaa teollisuutta. Ismo Meuronen Hallituksen puheenjohtaja, SHY Tuleva tapahtuma Helsingissä 28.6.3.7.2015 IIW:n vuosikongressi Espoon Dipolissa vuonna 1989. Kansainvälisen konferenssin aiheena on ”Lujat materiaalit (High Strength Materials – Challenges and Applications)” ja se on avoin kaikille kiinnostuneille, eikä vain IIW:n vuosikokoukseen osallistuville. Suomen teollisuuden tulisi hyödyntää paljon enemmän IIW:n toimintaa ja saada sieltä uusia ideoita hitsaustuotantonsa kehittämiseen. Suomella on tällä hetkellä IIW:n organisaatioissa merkittävin edustus koko SHY:n 66vuotisen historian aikana. IIW:n perusyksiköitä ovat komiteat, jotka pitävät kokouksensa kolmen päivän aikana IIW:n vuosikokouksen yhteydessä. Suomalaiset delegaatit ovat olleet pääosin alan tutkijoita korkeakouluista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Esimerkiksi ekspertin asema sopii erinomaisesti teollisuuden edustajille, sillä tapaamisissa päästään todelliseen kontaktiin maailman eri asiantuntijoiden kanssa. Kyseisen tukiryhmän jäseneksi on v. Suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti IIW:n eri komiteoiden ja työryhmien toimintaan ja yhteistyöhön laajalla rintamalla, ja tämän takia olemmekin saavuttaneet hyvän maineen hitsaukseen ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen osaajina. Mainostajille lehti tulee olemaan todella edullinen käyntikortti maailmalle, sillä se jaetaan kaikille IIW:n kongressin ja konferenssin osallistujille. IIW:n vuosikokous Suomessa kerran neljännesvuosisadassa kesällä tulossa yli 800 osallistujaa 57 maasta Vuosikokouksen ohessa järjestetään myös kansainvälinen konferenssi ja runsaasti erilaisia oheistapahtumia. Kannustan kaikkia vähänkin kansainvälisiä kontakteja haluavia osallistumaan tulevaan tapahtumaan, sillä kesällä useat hitsauksen eri alojen asiantuntijat ympäri maailmaa ovat tulossa maahamme koko viikoksi. Suomi liittyi järjestöön jo vuonna 1949 heti Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen (SHY) perustavan kokouksen jälkeen. Veli Kujanpää, VTT. Tärkeimmät päämäärät ovat tunnistaa, luoda ja siirtää parasta mahdollista tietoa liittämisteknologian ja siihen liittyvien toimintojen alueella
MAG-hitsaus ruostumaton teräs Raskas MAG-hitsaus, hiilteräs TIG/MIGhitsaus MAG-hitsaus, robottisovellukset hiiliteräs Uudet tuotteet helpottavat kaasuvalintaasi! Lue lisää www.airliquide.fi tai soita 020-779 0584. FI_00020_201501_CN_Arcal_Hitsaus_210x297.indd 1 2015-01-30 09:17:43
Mitä Pemamekilla on tehty tämän aseman saavuttamiseksi. Yhtiön liikevaihto on tällä hetkellä noin 40 miljoonaa euroa ja sen tuotteista yli 90 prosenttia menee vientiin. valitsi Pemamekin vuoden päähankkijaksi. Konepajat, telakat ja tuotantolaitokset Pemamek on onnistunut kehittämään erilaisia hitsausratkaisuja monelle eri teollisuuden alalle. Raskaan metallin yhteydessä myytävä softa on noussut toimituksissa koko ajan merkittävämpään rooliin.” Toimitusjohtaja Heikonen sanoo, että yhtiö on voinut nostaa tuotantoa myös siksi, että raskaassa teollisuudessa on havahduttu automaation avaamiin mahdollisuuksiin tuottavuuden kasvun lisääjänä. Viime aikoina Pemamek on vahvistanut näkyvyyttään maailmalla mm. Hitsaustorneja on rivissä ja osittain pakattuna odottamassa asiakkaan kuljetusliikettä. Meillä on maailmanmarkkinoista noin 5 prosenttia. ”Suomalaiset alihankkijoiden etuja ovat olleet joustavuus, nopeus ja laatu. Halvan työvoiman maissakin nähdään, että laatu on saatava kuntoon – automaation avulla.” Luotetut kumppanit Pemamek valmistaa noin puolet laitteidensa komponenteista itse, toinen puoli tulee alihankkijoilta. Mutta toki käytämme jonkin verran myös kansainvälisiä alihankkijoita.” Partnerien valinta on muutenkin tärkeää: ”Teemme yhteistyötä esimerkiksi Lincoln Electricin kanssa, joka on maailman suurin hitsauskoneiden ja hitsausvälineiden valmistaja. ”Osa näistä toimittaa yleisratkaisuja, osa on erikoistunut vielä kapeammalle sektorille kuin me.” ”Ala koostuu aika pienistä palasista. Hyvin vahvassa osassa projektitoimitusten rinnalla ovat myös konepajateollisuuden tarpeisiin tehtävät hitsaustornit, pyöritysKristiina Pispala Hitsausautomaatiolla teollisuus kasvuun – Pemamek Oy Loimaalainen Pemamek on tehnyt yli 40 vuotta työtä päästäkseen raskaan hitsausautomaation alalla johtavaksi yritykseksi maailmalla. Pemamek onkin panostanut voimakkaasti teknologiseen osaamiseen. ”Niin vanhoissa teollisuusmaissa kuin kehittyvissäkin maissa ymmärretään nykyään, että teollisuuden pitää koko ajan uusiutua ja tehostua. pöydät ja rullastot. Yritys räätälöi tuotteet tarkasti asiakkaan toivomusten mukaisesti. ”Automaation lisääminen vähittäinkin lisää yrityksen tuottavuutta mukavasti, ja siten myös investoinnit voidaan jakaa useammille vuosille,” Heikonen painottaa. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 4 Loimaalla Pemamekin tehdashallissa on joulukuun lopulla täysi hyörinä: suurta telakkahitsausasemaa ollaan pakkaamassa kontteihin kohti Kanadaa, palkkihitsauskoneelle tehdään tehdastestejä ja uusia suuria hitsausasemia aletaan tehdä. ”Meillä on paljon asiakkaita, joiden kanssa olemme tehneet pitkään yhteistyötä.” PEMAn toimitusjohtaja Pekka Heikonen: ”Suomalaisten metalliyritysten pitää erikoistua markkinoilla menestyäkseen.”. perustamalla myyntitoimistot Brasiliaan, Saksaan ja Puolaan sekä tytäryhtiön Venäjälle. Vuonna 2013 Suomen Ostoja Logistiikkayhdistys LOGY ry. Erikoistumalla kilpailuetua Heikonen kertoo, että Pemamekin valtteja ovat erikoistuminen ja kyky vaativiin kokonaisratkaisuihin. Kumppanuudet tarjoavat osaltaan mahdollisuuksia vahvistaa asemaamme maailmalla.” Asiakassuhteetkin saattavat tulla lähelle strategista kumppanuutta. Se on raskaan hitsausautomaation alalla johtava yritys maailmassa, erilaisia ratkaisuja on toimitettu jo yli 15.000. Robottipuolella partnerimme on maailman suurin hitsausrobottien valmistaja Yaskawa Motoman. Telakka-, offshoreja energiateollisuuden lisäksi yhtiö toimittaa hitsausautomaatioratkaisuja myös esimerkiksi liikkuvien työkoneiden valmistajille ja muille konepajateollisuuden toimijoille. Pemamek on itse kehittänyt ja patentoinut hitsauksen automatisointiin muun muassa näkörobottiratkaisun, PEMA WeldControl 200 Visionin. Järjestelmässä robotti ottaa työkappaleesta kolmiulotteisen kuvan ja skannatusta kuvasta hitsausliikkeet voidaan ohjelmoida hyvin nopeasti ja helposti. Mutta kasvumahdollisuuksia on kovasti.” Toimitusjohtaja Pekka Heikosen mukaan esimerkiksi energiaan liittyvä teollisuus – offshore-, tuulivoimaja perinteinen voimalaitosteollisuus – on ala, jossa on paljon potentiaalia. Kun sillä on kaikkiaan noin 150 työntekijää, niin näistä insinöörejä on reilut 60. ”Pyrimme olemaan huippuja nimenomaan piensarjojen ja yksittäiskappaleiden hitsauksen automaatiossa. Pemamekin suurimmat kilpailijat ovat Saksassa, USA:ssa, Japanissa ja Etelä-Koreassa
Ja yrittäjän on pystyttävä sietämään epävarmuutta.” Vientikaupan merkitys yrityksille Pekka Heikonen on ollut 36 vuotta mukana Pemamekin kehityksessä. Automaatioon Pemamek alkoi panostaa 1980-luvulla sekä hakea lisämarkkinoita ulkomailta. Koulutuksessa pitäisi huolehtia tekniikan osaajien riittävyydestä. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 5 Pitkäjänteinen perheyritys ja rohkeutta yrittämiseen Pemamek ei ole saavuttanut asemaansa hetkessä. Mutta toisaalta kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin opetusta on lisättävä, sillä siinä suomalaisilla yrityksillä on vielä opittavaa. Ja jos yrityksen tuotteet, Ohuen materiaalin (6 mm) hitsausasemaan tutustumassa joukko asiakkaita Pemamekilla marraskuussa 2014. ”Tiedostimme riskit, mutta näimme myös mahdollisuudet. ”Jotta Suomen teollinen asema ei murene, meidän on huolehdittava kansallisista vahvuuksistamme, teknologiateollisuudesta ja metsäteollisuudesta. Seuraavan parin vuoden aikana se investoi saman verran uuteen tehtaaseen ja lisäsi väkeä. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta olisi saatava taas yli 20 prosentin.” Heikosen mielestä PK-yritysten rahoitusta on kehitettävä. Rohkeana yrittäjänä Pekka Heikonen tiedosti kyllä riskit, mutta uskoi investointien kannattavan parempana tuottavuutena sekä uusina mahdollisuuksina viennissä. 1980-luvulla Pemamek ehti olla niin Korpivaaran kuin Amer-yhtymänkin omistuksessa, kunnes Heikonen hankki sen itselleen vuonna 1988. Nykyään yhtiötä omistavat myös hänen kolme lastaan, joista Jaakko Heikonen toimii myös varatoimitusjohtajana. Yritys aloitti vuonna 1970 valmistamalla muun muassa öljysäiliöitä ja hitsausapulaitteita. Nuoria. Vuonna 2009 tehdasta laajennettiin entisestään. ”Suomella ja metalliyrityksillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin erikoistua ja tehdä asiat entistä fiksummin, muita paremmin. Heikonen alkoi johtaa Pemamekin avaintoimintoja pari vuotta myöhemmin. Hän näkee, että Pemamekin tie on paljolti myös Suomen tie. Kun insinööri Heikonen tuli taloon vuonna 1978, yhtiö työllisti tusinan verran ihmisiä. tuotanto ja myynti ovat kunnossa, jos sillä on aitoa kilpailukykyä, niin sen kannattaa suunnata rohkeasti ulkomaille. ”Aasian markkinat pelastivat yhtiön 90-luvun lamassa, kun markkinat muualla tyrehtyivät lähes täysin.” Vuonna 2003 Pemamek työllisti 75 henkeä ja pyöritti 10 miljoonaan liikevaihtoa. Kansainvälistyminen tarjoaa myös entistä enemmän mahdollisuuksia erikoistumiselle.” Suomen uusi teollistaminen Pekka Heikonen painottaa, että myös kotimaassa yleisen toimintaympäristön on oltava kunnossa
Kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehtiminen vaatii hänen mukaansa myös esimerkiksi julkisen sektorin tervehdyttämistä: ”Uudelleenteollistumisesta puhutaan nykyään paljon myös maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa, joissa halpa energia onkin luonut teollisuudelle hyvät kilpailuedellytykset.” Asiakas pitää kohdata henkilökohtaisesti Pekka Heikonen mainitsee, että on tavallista, että ison projektin valmisteluihin menee parikin vuotta, ennen kuin nimet ovat sopimuspapereissa. ”Se ei riitä, että tuote ja palvelu on kunnossa, vaan niitä pitää markkinoida ja ne pitää myydä asiakkaalle henkilökohtaisesti sekä vakuuttaa hänet tapaamisessa siitä, että olemme hänelle ykköspartneri. Miten on mahdollista, että maailmaa saatetaan valloittaa Loimaan maaseutukaupungista käsin. Mutta vastaavia teknologiayrityksiä on kyllä muuallakin suurten kaupunkien ulkopuolella. Olen solminut vuosien varrella paljon hyviä ihmissuhteita ympäri maailmaa.” Varsinais-Suomessa, Loimaalla Pemamekin halleissa, teräksen ja koneiden keskellä ja raskaan rokin soidessa tunnelma on hyvin teollinen ja kansainvälinen – asiakkaita on eri maista useissa neuvotteluhuoneissa samanaikaisesti. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 6 olisi kannustettava entistä enemmän yrittäjyyteen ja yrittäjyyttä pitäisi tukea myös veroratkaisuilla ja turhaa byrokratiaa karsimalla. Kristiina Pispala Pemamek Oy Loimaa Telakkaprojektin valmistusta Pemamekin tehtaalla Loimaalla. Automatisoinnilla ja erilaisilla robottiasemilla on suuri kysyntä konepajateollisuudessa. Se on ollut menestyksemme kannalta aivan keskeistä.” Pekka Heikonen tiivistää lopuksi. Perheillä on täällä luonnonläheinen ja turvallinen ympäristö. Loimaalla on erittäin hyvä asua ja toimia. B2B-myynti on kuitenkin myös ihmiseltä ihmiselle myyntiä. Tässä valmistumassa robottiasemia Pemamekin tehtaalla. Hitsaustorneja valmistetaan Pemamekilla konepajateollisuuden tarpeisiin.. ”Asiaa on joskus ihmetelty ainakin Kehä III:n sisällä. Ja se on toisaalta myös erittäin antoisaa. Eikä Turkuunkaan ole matkaa kuin 65 kilometriä.Olemme onnistuneet saamaan erittäin ammattitaitoisia ja hyviä työntekijöitä. Toimitusjohtajalle kertyy nykyään ulkomaanmatkapäiviä viitisenkymmentä vuodessa, mutta myynti-ihmiset saattavat matkustaa parikin sataa päivää vuodessa
Muutoksen määritelmiä Yritysten kokemiin muutostilanteisiin pätevät yleiset teoriat muutosjohtamisesta riippumatAnna Fellman Hitsausmaailmassa eletään muutosten aikaa Miten muutoksista saadaan pysyviä. Organisaation kehittämisen näkökulmasta muutos on joukko käyttäytymiseen liittyviä tieteellisiä teorioita, arvoja, strategioita ja tekniikoita, jotka tähtäävät suunnitellun muutoksen aikaansaamiseen organisaation työssä. Muutos voidaan jakaa yrityksen ulkoiseen tai sisäiseen muutokseen: ulkoinen muutos kuvaa taloudellisen tilan vaihteluja, lainsäädännön muutoksia, energian hinnan ja saatavuuden muutoksia jne. Alussa ryhmä ei vielä tiedosta muutoksen tarvetta, kunnes jokin ulkoinen tai sisäinen tekijä herättää muutostarpeen. (Weick & Quinn, 1999). 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 7 Lisääntynyt kilpailu ja säädökset ovat viime aikoina pakottaneet hitsaavia yrityksiä kiinnittämään entistä enemmän huomiota hitsaustoimintojen toimivuuteen ja saavutettavaan laatuun sekä kustannustehokkuuteen. Muutos on yleensä epälineaarista, se tapahtuu sykähdyksittäin eikä sille ole olemassa alkuja loppupistettä. Mikäli pohjatyöt jätetään tekemättä, organisaation jäsenet saattavat ryhtyä vastustamaan muutosta. Kotter & Schlesinger (1979) ovat listanneet kuusi asiaa, joilla organisaatiota voi valmistella muutokseen: kouluttaminen ja kommunikointi, mukaanottaminen, mahdollistaminen ja tuki sekä jopa jonkinasteinen pakottaminen. Kuva 1. (Stenvall & Virtanen, 2007). Kun ongelmiin aletaan löytää ratkaisuja, käytännöt vakiintuvat ja rutiinit syntyvät, tuottavuus alkaa vähitellen kasvaa ja konfliktien vähentyessä henkilöstön energia alkaa taas keskittyä entistä enemmän perustehtävien suorittamiseen. Olennaista muutoksen onnistumisen kannalta on, että organisaatio valmistellaan muutokseen. Sanotaankin, että organisaation tulisi mukautua koko ajan ympäristöönsä (yrityksen sisäinen jatkuva parantaminen), jotta se pysyisi kilpailukykyisenä. Muutosta ei pidä ajatella välttämättömän pahana, vaan mahdollisuutena. ja se on annettu fakta, jonka pitäisi sysätä yritys sisäiseen muutokseen. Mikäli yritys ei pysty muuttumaan, se voi menettää markkinaosuuttaan ja avaintyöntekijöitään kilpailijoille, vaarantaa osakkaiden tuen tai pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminta lakkaa. Kun muutos lähtee liikkeelle, toiminta voi olla hyvinkin kaoottista ja tehokkuus laskee, joidenkin arvioiden mukaan työteho voi laskea hetkellisesti jopa 25-30 %. Toimintatapojen muutokset aiheuttavat kuitenkin usein muutosvastarintaa, jonka ymmärtäminen ja hallinta on avain toiminnan pysyvälle uudistumiselle. Onnistuminen jossakin muutospyrkimyksessä synnyttää usein uuden parannustarpeen. Organisaatioiden muutoksella tarkoitetaan muutoksia organisaation toiminnassa, ketkä ovat sen jäseniä ja johtajia, minkälaisessa muodossa se toimii tai miten se allokoi resurssinsa. Muutosprosessin vaiheet (Salminen, 2011).. ta siitä, mitä yritys tekee. Muutosprosessin vaiheet ja muutoksen valmistelu Muutosprosessista voidaan erottaa tiettyjä vaiheita, kuva 1. Kun muutostarve on havaittu, tulee tehdä päätös muutokseen ryhtymisestä ja mietitään tapoja muutoksen toteuttamiseksi. Organisaatiot alalla kuin alalla ovat joutuneet ja joutuvat jatkuvasti käymään läpi muutoksia ympäristön, työvoiman ja teknologisten muutosten sekä kiristyvän kilpailun ja taloudellisen ympäristön epävakauden vuoksi. Selviytyäkseen muutoksista yrityksen tulee pystyä mukautumaan niihin muuttamalla strategioita, toimintatapoja ja kulttuuria. Hitsaustoimintoja tulee koordinoida entistä tarkemmin ja tiettyjen menettelyjen käyttö tulee olla systemaattista ja pysyvää. Muutosta on kuitenkin osattava johtaa, jotta muuttuneet tavat toimia voivat jäädä elämään yrityksessä. Lisäksi kilpailun yhä kiristyessä yritykset joutuvat muuttamaan toimintatapojaan saavuttaakseen paremman tuottavuuden. Hitsaavassa maailmassa voidaan siis ajatella, että lisääntynyt kilpailu ja sääntely sysää yrityksiä tekemään muutoksia toiminnassaan, jotta ne säilyvät markkinoilla ja kilpailukykyisinä. Laatujärjestelmien ja standardien SFS-EN 3834 ja SFS-EN 1090 vaatimukset edellyttävät hitsaavilta konepajoilta pysyviä muutoksia toiminnassaan. Tällä pyritään edistämään yksilöiden kehittymistä ja parantamaan organisaation suoriutumiskykyä muuttamalla organisaation jäsenten työkäyttäytymistä
(Salminen, 2011). Miten syyt ja tarve muutokselle ja sen toteutus viestitään henkilöstölle hiin, että sen kaikki kuulevat ja ymmärtävät. Kun ajatellaan nykytilannetta hitsaavassa teollisuudessa, kriisiä on helppo osoittaa, sillä monelta taholta sysätään eteenpäin väkisinkin. Muutoksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että muutoksen tarve ja kiireellisyys on kaikkien tiedossa ja sen kaikki hyväksyvät ja ymmärtävät. Muutosjohtajan tulee innostaa ihmisiä osallistumaan, ottamaan riskejä ja vastuuta sekä muodostaa ilmapiiri, jossa ihmiset pystyvät testaamaan muutosta, tekemään ehdotuksia, kokeilemaan uusia toimintatapoja (ja kyseenalaistamaan vanhoja) ja osoittamaan toimintahäiriötilanteita muutoksen juurtumisesta organisaatioon (Moran & Brightman, 2000). Mikäli kaikki eivät ole yhdessä toteuttamassa toimintatapojen muutosta, ei muutoksesta tule jäämään pysyvää. Esimerkillä on myös merkittävä vaikutus: jos johto ja esimiehet eivät itse toimi muutosta edistäen, ei sitä voida odottaa muultakaan henkilöstöltä. Avoin kommunikaatio ja luottamus ovat työhyvinvoinnin edellytyksiä ja työhyvinvointi on yksi tärkein näkokulma organisaatiomuutoksen toteutuksessa ja siinä onnistumisessa. Vasta tämän jälkeen ihmisen näkemys, asenteet ja käyttäytyminen muuttuvat. Muutosjohtajan on saatava kaikki mukaan muutokseen Muutostilanteet ovat haasteellisia esimiestyölle, sillä varmuus työpaikan ja oman ammattitaidon pysyvyydestä on heikentynyt ja jatkuvat muutokset rasittavat ja ahdistavat ihmisiä. Kriisin voi synnyttää esimerkiksi osoittamalla tappiollista tulosta, paljastamalla johtajille suuria heikkouksia kilpailijoihin nähden, antamalla virheiden vaikuttaa loppuun saakka pyrkimättä korjaamaan niitä tai tuomalla esiin mielipiteitä mahdollisilta tyytymättömiltä asiakkailta, tavaratoimittajilta tai osakkailta. Muutosjohtajan tehtävänä on aikaansaada organisaatioon turvallinen ilmapiiri, jossa kriittistä keskustelua voidaan käydä. (Stenvall & Virtanen, 2007). Luonnollisesti kiinnitetään huomiota tunnettujen ja luotettujen ihmisten uusiin tekemisiin (Senge et al, 1999). Henkilöstöstä löytyy erilaisen työhistorian omaavia ja älykkäitä ammattilaisia, jotka saattavat mielellään jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan muille. Muutos olisi kiva, kunhan ei itse tarvitsisi muuttua. Jos jo tässä mennään metsään, voidaan joutua painimaan muutosvastarinnan kanssa vielä pitkään ennen kuin muutos saadaan toteutumaan! Täsmällisellä viestinnällä ilmaistaan henkilöstölle muutoksen sisältö ja tavoitteet ja sitoutetaan organisaatio niihin. Vaikka faktat ymmärretäänkin, se ei vielä muuta syvällisesti ihmisten ajattelua tai käyttäytymistä. Johdon on osattava tehdä isot ratkaisut muutoksen suunnasta, sitouduttava niihin itse ja viestittävä ne koko organisaatiolle. Muutosviestin perille menemisessä auttaa avoin keskusteleva ilmapiiri, asioista pitää voida kysellä ja keskustella, tuoda esille huoliaan, turhautumiaan ja tarpeitaan ilman pelkoa rangaistuksesta. Valitettavan usein tilanne on kuten kuvassa 2. Monissa suomalaisyrityksissä esitetään faktoja ja laskelmia muutosten perusteluiksi, muttei antauduta keskustelemaan muutoksesta. Ihmiset haluavat muutosta, mutteivät ole itse valmiita muuttumaan! Kotterin (1995) mukaan joissakin yrityksissä on luotu tarkoituksella kriisitila, jotta saataisiin aikaan sysäys organisaation muutokselle. communities of practice) auttavat jäseniään oppimaan uusia ajatuksia ja tekemään kokeiluja parempien työmenetelmien kehittämiseksi. Käytännössä se ei valitettavasti ole mahdollista, sillä organisaation muutos edellyttää muuttumista kaikilta sen jäseniltä.. Johdon ja esimiesten tulee ensin itse sisäistää muutoksen tarve, syyt ja toteutustavat ennen kuin he edes puhuvat asiasta enempää henkilöstölle. Muutosviestin muodostaminen ja viestiminen on erittäin olennainen asia muutoksen toteutuksessa ja se onkin yleensä muutosprosessin haastavin kohta. Uudet kokeilut vaativat apua ja neuvonantoa joka tulee useimmiten lähemmiltä työkavereilta. Valitettavasti yksikin muutoksen tärkeyttä aliarvioiva kommentti muistetaan pitkään ja siihen vedotaan kun ei viitsitä opetella uusia tapoja toimia. Muutoksen onnistumista edistää myös se, että organisaatiosta löytyy muitakin ihmisiä, jotka pyrkivät oppimaan uutta ja jakamaan tätä tietoa muille. Siksi kannattaa muodostaa tiimejä arvostettujen ja muutosta aktiivisesti edistävien henkilöiden ympärille sekä nostaa muutosta edistäneiden työporukoiden edistysaskeleita esille innostamaan muita. Muutoksen toteutukseen on tärkeää saada kaikki osallistumaan: organisaation ylhäältä tuodaan alas visio ja rakenne ja alhaalta ylös osallistuminen ja tuki. Cameron & Greenin (2009) mukaan ihmiset haluavat tietää neljä asiaa, jotka auttavat heitä uuteen alkuun: muutoksen tarkoitus, jonkinlainen käsitys siitä miltä uusi organisaatio tulee näyttämään ja tuntumaan, vaiheittainen suunnitelma muutoksen toteuttamisesta ja rooli lopputulemassa. Kuva 2. Ajattelun muutos edellyttää aina myös tunnetason reaktioita eli emotionaalista hyväksymistä. Organisaation sisällä muodostuvat epäviralliset verkostot (ns. Tiimien tai työporukoiden sisäisiin keskusteluihin ja työkiertoon tulee antaa mahdollisuus ja aikaa. Muutosjohtajan on tärkeää tunnistaa omat tuntemuksensa muutokseen liittyen: Mikä on hänen oman sitoutumisensa taso ja mitkä ovat prioriteetit. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan sen toteuttaa yrityksen henkilöstö. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 8 Muutoksen toteutus edellyttää kaikkien panosta ja hyvää viestintää Kotter (1995) esittää merkittävimmäksi syyksi muutoksen epäonnistumiselle yhteistyön puutteen, joka johtuu kyvyttömyydestä motivoida yksilöitä viemään muutosta läpi yhteistyössä. Mikäli henkilö ei pysty sisäistämään muutosta yksilötasolla ei hän voi toteuttaa sitä organisaatiotasollakaan! Muutoksen hyväksymistä edistää, jos organisaation jäsenet ovat edes jossain määrin tyytymättömiä tämänhetkiseen organisaation tilaan ja siten innokkaita muuttamaan sitä uudenlaiseksi
Henkilöstö ei kuitenkaan edistä tai pysty edistämään muutosta, jos sillä ei ole valtuuksia. Kenties syynä tähän on se, ettei tavoitteita ole selkeästi asetettu ja/tai niiden toteutumista ei seurata tai mitata mitenkään. Koska pelon tunne kasvaa tiedon puutteen vuoksi ja hankaloittaa uuden tiedon hankintaa ja vastaanottamista, pelko voi aiheuttaa ikävän noidankehän (Schein, 2004) ja (Salminen, 2011). Muutoksen tapahtuessa tulee muodostaa uudet työpaikan säännöt, käyttäytymismallit, arvot ja odotukset sekä päivittää roolit ja vastuunjaot (Moran & Brightman, 2000; Self & Schraeder, 2009). Oppimisen pelkoa voidaan hälventää kouluttamalla, tarjoamalla harjoittelumahdollisuuksia, antamalla palautetta, muodostamalla tukiryhmiä jne. Asioiden johtamiseen tottuneet ihmiset tekevät suunnitelmia mutteivät visioita, viestivät liian vähän muutoksen tarpeesta ja suunnasta ja valvovat ihmisiä sen sijaan, että antaisivat heille valtuuksia. Mikäli näitä ei oteta huomioon muutosjohtamisessa, syntyy väistämättä muutosvastarintaa, joka voi tyrehdyttää muutospyrkimyksen. Ihmisten innokkuus ja halukkuus sitoutua muutokseen lisääntyvät kun he huomaavat itse tuloksia muutoksesta. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 9 Muutos edistyy johtamalla ihmisiä Yksi todennäköisimmistä syistä muutosyritysten kariutumiseen on, että organisaation johtajat eivät ole täysin ymmärtäneet, mitä tulee ottaa huomioon vietäessä muutosta läpi. Välitavoitteita kannattaa asettaa useita ja tarkastella niiden toteutumista, sillä tavoitteiden saavuttamiset ja niistä palkitsemiset innostavat etenemään muutoksen tiellä. Tällöin prosessikonsultaation (Schein, 1999) avulla ulkopuolinen konsultti auttaa johtoa huomaamaan ja ymmärtämään tilanteen ja toimimaan oikealla tavalla. Työkäyttäytymisen tekijät Tarkoitus Identiteetti Osaaminen Vastustuksen syy Muutos vaarantaa henkilön tarkoitusta Muutos vaikuttaa käsitykseen itsestä – Halu palata takaisin lähtöpisteeseen Muutos uhkaa henkilön käsitystä osaamisestaan Vastustuksen ratkaisun lähtökohta Henkilöstön annetaan vaikuttaa muutokseen (=osallistaminen) Muutokselle viestitään erittäin pakottava ja ymmärrettävä syy Annetaan koulutusta ja harjoittelumahdollisuuksia Taulukko 1 Taulukko 1. Tämä lisää heidän halukkuutta panostaa muutoksen edistymiseen ja johtaa uuden oppimiseen (Senge et al, 1999). Menestyksekäs muutos ja sen johtaminen edellyttää muutosta johtajuudessa, työntekijöiden osallistuvuudessa, työn organisoinnissa ja resurssien hyödyntämisessä. Konsultti ei siis pyri suoraan sanomaan mitä tehdä tai ratkaisemaan ongelmaa, vaan ohjaamaan tai neuvomaan johtoa itse ymmärtämään mitä tulisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Muutoksen tulee olla suunniteltu ja sen toteutusta on seurattava Muutossuunnitelman laadinta on tärkeä muutoksen onnistumisen kannalta, joten suunnitelma tulee laatia huolellisesti ja perusteellisesti. Niin kauan kun oppimisen pelko on voimakas, henkilö tulee vastustamaan uuden tiedon omaksumista ja keksii erilaisia tekosyitä miksei voi osallistua muutoksen tuovaan oppimisprosessiin. Opittaessa uusia toimintatapoja varsinaista oppimista ei välttämättä itse tule ajatelleeksi. Oppimisen pelko pitää sisällään erityyppisiä pelkotiloja, jotka voivat vallita koska vaan kun ihminen miettii tarvetta oppia pois vanhasta tai oppia jotain uutta. Muutostilanteessa on lisättävä turvallisuuden tunnetta Moran & Brightmanin (2000) mukaan muutos vaikuttaa merkittävästi kolmeen voimakkaimpaan työkäyttäytymisen tekijään: Tarkoitukseen, identiteettiin ja osaamiseen, taulukko 1. Toisinaan johto havaitsee, että organisaation toimintaa voisi parantaa, mutta he eivät keksi, miten ja millä tavoin se tehtäisiin. Kotterin (1995) mukaan ihmisten johtajat eroavat asioiden johtajista siinä, että he eivät tee suunnitelmia, ratko ongelmia tai organisoi ihmisiä, vaan he valmistelevat ihmisiä muutokseen ja auttavat heitä selviytymään muutoksesta. Mikäli selkeitä vaikutuksia muutoksesta ei havaita jo aikaisessa vaiheessa prosessia, on haastavaa saada muutosta jatkumaan. On tärkeää suunnitella tavoitteiden mittausja palkitsemisjärjestelmä muutostavoitteiden rinnalle, jotta muutostoimenpiteitä saataisiin heti toteutumaan ja tarvittava draivi muutosten eteenpäin viemiseksi käynnistymään. Muutoksia saattaa tapahtua, mutta jos niitä ei mitenkään mitata tai niiden edistymistä ei raportoida, ihmisistä tuntuu, ettei mikään ole muuttunut. Useat lähteet osoittavat, että enemmän kuin puolet muutosyrityksistä epäonnistuu saavuttamaan asetetut tavoitteensa (Stenvall & Virtanen, 2007). Mikäli henkilöstöllä ei ole valtaa, eikä se pysty vaikuttamaan asioihin, tämä lopulta turhauttaa ja katkeroittaa koko uudistamishankkeen. Onkin arvioitu, että muutoshankkeissa onnistuminen edellyttää 70-90 prosenttisesti ihmisten johtamista ja vain 10-30 prosenttisesti asioiden johtamista. edellä mainituilla tekijöillä ei pystytä lisäämään turvallisuuden tunnetta. Jotta muutos voisi tapahtua, selviytymisen pelon tulee olla suurempi kuin oppimisen pelon ja toisaalta oppimisen pelkoa tulisi pyrkiä pienentämään eikä lisäämään selviytymisen pelkoa. Konsultin käyttö muutostilanteessa voikin auttaa johtoa löytämään ratkaisuja muutoksen edistämiseksi, sillä johdon voi olla hankalaa itse havaita toimintansa sudenkuoppia. Tällöin onkin tärkeää, että esimiehet havahduttavat työntekijät huomaamaan omaa kehitystään, jolloin voidaan antaa positiivista palautetta ja innostetaan jatkamaan uusien asioiden oppimista edelleen. Syvällinen muutos saadaan parhaiten aikaiseksi, kun ihmiset havaitsevat suoria henkilökohtaisia etuja muutoksesta. Scheinin (2004) mukaan useimmat muutokset epäonnistuvat, koska mm. Schein (2004) on esittänyt, että jokaisen yksilön kohdalla taistelee kaksi voimaa muutosta vastaan: oppimisen ja selviytymisen pelko. Saavutetut tulokset antavat lähtökohdan kokeiluille, mukauttamiselle ja palautteelle ja siten muutosta voidaan hioa edelleen paremmaksi. Tavoitteille ja niiden mittaamiselle on järkevää asettaa aikataulunsa ja nimetä henkilöt, jotka edistämisestä ja edistyksen mittaamisesta ovat vastuussa. Suunnitelman tulee pitää sisällään muutoksella saavutettavia tavoitteita ja millä tavoin niiden toteutumista voidaan mitata. Selviytymisen pelko on itseasiassa muutosta ajava voima, mutta oppimisen pelko estävä tekijä. Pelkoa voi syntyä väliaikaisesta osaamattomuudesta ja siitä mahdollisesti seuraavasta rangaistuksesta tai pelkoa voi aiheuttaa myös oman identiteetin menettämisen tai ryhmästä putoamisen pelko. Kolmen voimakkaimman työkäyttäytymisen tekijän yhteys muutosvastarintaan ja lähtökohta muutosvastarinnan hallintaan, mukaillen Moran & Brightmania (2000).. Yksilö miettii, pystyykö hän oppimaan uusia asioita ja muuttamaan toimintaansa. Tärkeää muuttumisen kannalta myös on, että virheet tiedostetaan oppimisen lähteeksi ja että kokeiluihin ja riskinottamiseen kannustetaan, eikä kaikista epäonnistumisista rangaista. Prosessikonsultaatio perustuu uskomukseen, että tehokkuutta voidaan parantaa henkilöiden välisten ongelmien selvittämisellä. Muutosjohtamisessa on pohjimmiltaan kyse ihmisten johtamisesta
Näihin markkinoiden muutostilanteisiin useiden yritysten on ollut ja on jatkossakin pakko mukautua muuttamalla omaa toimintaa, mikäli ne mielivät olla kilpailussa mukana. Public transportation Tampere Public Transport bus number 14 drives from Tampere Central to Tampere Exhibition and Sports Centre. Weick, K.E., Quinn, R.E., 1999, Organizational change and development, Annu. +358 (0)100 0506. +358 207 701 222 (Mon–Fri 8 am–4 pm) Halls A and E and outdoor area 15–17 March 2016 Tue–Thu 10 am to 4 pm Admission Free entrance for registered visitors. Julkinen liikenne Tampereen joukkoliikenteen reittiuudistuksen myötä linja 14 liikennöi Tampereen Messuja Urheilukeskukseen. 59-67. Aikataulut: joukkoliikenne.tampere.fi Taksi www.taksitampere.fi | p. 12, No 2, ss. 66-74 Salminen, J., 2011, Uuden esimiehen kirja, 2. Schein, E.H., 2004, Organizational Culture and Leadership, 3rd Edition, San Francisco: John Wiley & Sons Self, D.R., Schraeder, M., 2009, Enhancing the success of organizational change: Matching readiness strategies with sources of resistance, Leadership & Organizational Development Journal, Vol. Muutostilanteet ovat aina haasteellisia organisaatiolle, sillä ihmiset joutuvat tällöin epämukavuusalueelleen, opettelemaan asioiden tekemistä uusilla tavoilla. Ongelmat ovat monesti ratkaistavissa avoimella keskustelulla, mutta niihin voidaan myös hakea ratkaisuja yhdessä konsultin kanssa. 0207 701 222 (ark. Alle 18-vuotiaat vain täysi-ikäisen seurassa. Rekisteröityminen avataan lähempänä tapahtuma-ajankohtaa. Moran, J.W., Brightman, B.K., 2000, Leading organizational change, Journal of Workplace Learning: Employee Counselling Today, Vol. painos, Helsinki: Talentum Media. 8–16) A ja E-hallit sekä ulkoalue 15.–17.3.2016 ti–to klo 10–16 Sisäänpääsy Sisäänpääsy on maksuton rekisteröityneille kävijöille. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 10 15.–17.3.2016 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS KOKO HITSAUSALAN SUURTAPAHTUMA www.nordicweldingexpo.fi Nuorten SMhitsauskilpailu 2016 UUT UUS 15.–17.3.2016 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS Messutapahtuma, joka palvelee 10 000 konepajaa www.konepajamessut.fi Aika ja paikka Tampereen Messuja Urheilukeskus Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere p. 50:361.86. Muutos voi olla esimerkiksi yleistä toimintatapojen järkeistämistä (kuten leanin käyttöönotto) ja/tai dokumentoinnin lisäystä (laatujärjestelmät) ja/tai tuotantomenetelmien kehittämistä. 30, No 2, ss. Taxi Landline 10041 Mobile phone +358 (0)100 4131 ohutlevytuotekilpailu Yhteenveto Viime vuosina hitsaavat konepajat ovat kohdanneet merkittäviä muutospaineita johtuen ulkoisista muutoksista toimintaympäristössä: kilpailu on kiristynyt, säädösten määrä lisääntynyt ja asiakkaat vaativat yhä enemmän. Anna Fellman Konsultti, TkT, IWE, KTM Weldcon www.weldcon.fi Lähteitä Cameron, E. 167-182. Schein, E.H., 1999, Process Consultation Revisited – Building the helping relationship, Reading: Addison-Wesley. Kotter, J.P., Schlesinger, L.A., 1979, Choosing Strategies for Change, Harvard Business Review, Vol. 0100 4131 Time and place Tampere Exhibition and Sports Centre Ilmailunkatu 20, FI-33900 Tampere tel. Senge, P, Kleiner, A., Roberts, C., Ross, R., Roth, G., Smith, B., 1999, The Dance of Change – The Challenges of Sustaining Momentum in Learning Organizations, New York: Doubleday. , ss. Reitti kulkee Tampereen rautatieaseman (pysäkki Stockmannin edessä), Keskustorin sekä Tampereen linja-autoaseman kautta. Muutoksen menestyksekäs läpivienti ja kehittyminen edelleen edellyttää muutosta myös johtamisessa. Rev, Psychol. On siirryttävä asioiden johtamisesta voimakkaammin ihmisten johtamiseen, mahdollistamaan henkilöstön toiminnan muuttuminen. Rekisteröidyttyänne saatte sähköpostiinne nimellänne varustetun kortin, jolla pääsette sisään tapahtumaan. Olennaista muutoksen läpiviennin onnistumisessa on panostaa selkeään ja täsmälliseen muutosviestintään ja suunnitella muutoksen toteutus tarkasti, jotta vältytään muutosvastarinnalta, joka helposti tukahduttaa muutospyrkimykset. Stenvall, J., Virtanen, P., 2007, Muutosta johtamassa, Helsinki: Edita. Registration opens closer to event. 106-114 Kotter, J.P., 1995, Leading change: Why Transformation Efforts Fail, Harvard Business Review, Vol. Registered visitors will be sent a nametag with e-mail that allows free entrance. 57, No. 73, No 2, ss. City Transport Information joukkoliikenne.tampere.fi/en tel. Under 18 year olds only with adults. Muutoksen aikaansaamisessa ja sen saamisessa pysyväksi korostuu työyhteisön hyvinvointi ja avoin ilmapiiri, jossa keskustelua ja kyselyä voidaan käydä sekä uusia toimintatapoja kokeilla ja edelleen kehittää ilman pelkoa rangaistuksesta. Johto ei aina pysty paikallistamaan kaikkia muutosta vastustavia tekijöitä ja ideoimaan keinoja ratkaista muutostilanteissa syntyneitä solmuja. & Green, M., 2009, Making Sense of Change Management: a complete guide to the models, tools & techniques of organizational change, London: Kogan Page
Suunta on vähitellen kääntymässä, kun kaikenkokoiset hitsaavat yritykset ovat ottaneet käyttöönsä mekanisointia ja automatisointia tuotantonsa tehostamiseksi. Monitoimijäänmurtajat NB 512, NB 513, NB 514 (http://arctech.fi/fi/). Tämä rajoittaa huomattavasti prosessin käyttöä. Esimerkkinä voidaan mainita jauhekaarimenetelmän kapearailoprosessi. Tavoitteena oli löytää mekanisoinnin ja uusien prosessien etujen kautta harppaus hitsauksen tuottavuudessa kaventamalla railoa oleellisesti verrattuna nykyisin käytössä oleviin railoihin. (Elmesalamy, Francis, & Li, 2014 ja Hitsaustekniikka 2/1999).. Erilaisia kapearailotekniikoita on kehitetty ja niiden avulla on onnistuttu parantamaan hitsauksen tuottavuutta. Kuvassa 1 on kuvattuna uusimmat työn alla olevat jäänmurtajat Arctec Helsinki Shipyard Oy:ssä. Jäänmurtajissa hitsauksen tehokkuuden vaikutus kokonaistulokseen korostuu. Samalla tavoitteena oli tutkia uusien hitsausprosessien soveltuvuutta näiden lujien laivaterästen hitsaukseen. Suomessa ollaan tällä teollisuuden alalla edelleen maailman huippua. Usein kehitetyt kapearailoprosessit ovat erikoisprosesseja, joita voidaan käyttää vain tietyissä hitsausasennoissa, yleensä jalkoasennossa. Laivanrakennusala on toiminut monessa suhteessa hitsaamisen edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä suomalaiselle hitsaavalle teollisuudelle. Kuva 2. Kapeampi railo tarkoittaa käytännössä lyhempää hitsausaikaa, pienempää lisäainemäärää ja vähemmän virheitä. Suomesta on viime vuosikymmeninä siirtynyt paljon hitsaavaa teollisuutta halvemman työvoiman maihin johtuen suuresta käsinhitsauksen määrästä. Tämä kaikki kasvattaa tuottavuutta. Kapea railokulma Railokulma on oleellinen osa hitsausta. Tutkimus oli osa Etelä-Karjalan Liiton ENPI -rahoitteista ”Arctic Materials Technologies Development”-projektia. Sitä on pyritty pienentämään koko hitsauksen historian ajan. Projektin osapuolia ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, venäläinen Pietarissa toimiva Venäjän johtava materiaalitutkimuksen instituutti, CRISM Prometey, Arctec Helsinki Shipyard Oy, Kemppi Oy ja Stalatube Oy. Suomalaisten yritysten hitsaava henkilöstö on korkeasti koulutettua, joten se on myös valmis vastaamaan siihen haasteeseen, jota mekanisoinnin ja automatisoinnin lisääminen yrityksissä vaatii. Kuitenkin edelleen hyvin yleisesti käytetty railokulma on viistetyssä päittäisrailossa 60°. Ruostumattoman teräksen kapearailo-TIG-hitsi (vasen) ja tavanomainen TIGhitsi (oikea). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia uusien lujien laivaterästen soveltuvuutta jäänmurtajarakentamiseen. Vieläkin yli 60 % maailmalla toimivista jäänmurtajista on rakennettu Suomessa. Tällä kertaa Kemppi Oy:n kehittämät uudet hitsausprosessit antoivat mahdollisuuden uuden askeleen ottamiseen. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 11 Yleistä Laivanrakennusteollisuus edustaa tyypillistä hitsaavaa teollisuutta. Kuva 2 vasemmalla esittää ruostumattoman teräksen kapearailoTIG-hitsiä ja oikealla tavanomaista V-hitsiä. Hitsaava teollisuus on siirtynyt jatkuvan parantamisen tielle ajateltaessa tuottavuutta, taloudellisuutta ja laatua. Tämä edellyttää aina myös yrityksen muiden prosessien läpikäymistä ja tuotteiden uudelleen suunnittelua. Markku Pirinen, Jukka Martikainen, Matti Nallikari, Eero Nykänen, Mikko Veikkolainen ja Juha Nykänen Tuottavuuden kasvattaminen arktisessa laivanrakennuksessa käyttämällä lujia teräksiä ja kapeampaa railoa Kuva 1. Niin on tänäkin päivänä. Puhutaan NGW-hitsauksesta, joka tulee englannin kielestä sanoista Narrow Gap Welding (kapearailohitsaus)
huono näkyvyys hitsattaessa Tutkimusasetelma Tutkimuksessa käytetty hitsausprosessi oli MAG-prosessi. Suomalaisten terästen paksuus oli 25 mm ja venäläisen teräksen paksuus oli 35 mm. Käytetyt hitsauslaitteet olivat Kemppi FastMIG X 450 virtalähde ja Fastmig MXP 37 langansyöttölaite. huokoisuus hitsissä railon pohjalla johtuen suojakaasun mukaansa ottamasta ilmasta . pienempi jälkilämmitystarve . riittämätön sekoittuminen railon kyljissä . 25 mm:n levyillä vastaavat t 8/5 jäähtymisajat olivat 3 s, 13 s ja 15 s. Vanha railokulma oli 45 ° ja uusi railokulma on 30 °. Massey (2012) on listannut kapearailohitsauksen ongelmia seuraavasti: . Suomessa valmistetuista teräksistä tutkittiin kahta eri teräslaatua, termomekaanisesti valmistetut PC E500 TMCP ja S500 G2M. Teräs Paksuus Pcm C % Si % Mn % P % S % Al % Nb % V % Ti % F500W 35 mm 0.25 0.09 0.24 0.65 0.006 0.002 0.02 0.029 0.02 E500 TMCP 25 mm 0.17 0.079 0.25 1.5 0.008 0.001 0.053 0.035 0.008 0.018 S500 G2M 25 mm 0.19 0.058 0.3 1.37 0.006 0.001 0.033 0.038 0.01 0.012 Teräs Cu % Cr % Ni % Mo % N % B % Sb % Sn % Pb % Bi % Ca % Co % F500W 0.5 1.05 1.86 0.17 0.008 0.003 E500 TMCP 0.289 0.05 0.76 0.013 0.003 0.0003 0.001 S500 G2M 0.242 0.06 0.71 0.008 0.006 0.0003 0.001 0.004 0.002 0.001 0.003 0.014 Taulukko 1 . Esitutkimuksen jälkeen käytettäväksi hitsausprosessiksi valittiin Wise Penetration -prosessi. pienemmät esivalmistelukustannukset . Tutkittavat teräkset Hitsattavat teräkset olivat lujia laivateräksiä. Kolmantena teräksenä tutkittiin venäläistä lujaa nuorruttamalla valmistettua laivaterästä F500W. lyhempi kuonanpoistoaika . Näin haluttiin varmistua liitoksen kestävyydestä eri jäähtymisajoilla. elektrodi ei yllä railon pohjaan . lyhempi hitsausaika . ja WisePenetration -prosessit. vähemmän muodonmuutoksia . Tutkittujen terästen kemialliset koostumukset VANHA UUSI t Paksuus 25 mm 25 mm a/2 Railokulma 22,5° 15° c Ilmarako 4 mm 4 mm y Juuren kupu 2 mm 2 mm d kupu 2 mm 2 mm 388 mm 2 289 mm 2 3,1 kg/m 2,3 kg/m RAILON MITAT Hitsin alue Hitsin massa Teräs Myötölujuus [MPa] Rp02 [MPa] Murtolujuus [MPa] Murtovenymä [MPa] Testauslämpötila [°C] Iskusitkeys [J] keskiarvo F500W 500 610 26 -60 295 E500 TMCP 545 645 19 -40 243 S500 G2M 539 644 25 -40 348 Taulukko 2 . Kuvasta 3 nähdään, kuinka railokulman pienentäminen vaikuttaa käytetyn lisäaineen määrään. Kemialliset koostumukset ja mekaaniset ominaisuudet käyvät ilmi alla olevista taulukoista 1 ja 2.. Hitsaukset suoritettiin kolmella eri lämmöntuonnilla: 0,5 kJ/mm, 2,0 kJ/mm ja 2,5 kJ/mm. Suojakaasuna oli M21 kaasu, jossa koostumus oli 75 % Ar ja 25 % CO 2 . Erikoisprosesseina olivat Kemppi Oy:n kehittämät WiseRoot Kuva 3. Tutkittavien terästen mekaaniset ominaisuudet Kuva 4. pienemmät lisäainekustannukset . parempi sitkeys . Railokulman vaikutus käytetyn lisäaineen määrään päittäishitsattaessa 25 mm:n levyä 4 mm:n ilmaraolla. Vanha ja uusi railokulma. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 12 Railokulmalla on suuri vaikutus käytetyn lisäaineen määrään. Modenesi (1990) on luetteloinut useita etuja käytettäessä kapearailohitsausta: . Hitsaus suoritettiin mekanisoidusti käyttämällä Esabin Railtrac-hitsaustraktoria. Lisäaineina käytettiin kahta 1,2 mm:n halkaisijaista asentohitsattavaa rutiilitäytelankaa, Esabin PZ6115 (EN ISO 17632: T 50 6 2Ni P M 2 H5) ja Lincolnin OS81K2-H (T 50 6 1,5Ni P M 2 H5)
Kovuudet mitattiin perusaineesta, muutosvyöhykkeestä ja hitsistä. Uudeksi railokulmaksi valittiin 30°. Kuva 6. Iskukokeen testauslämpötila oli teräksille PC E500 TMCP ja S500 G2M -40°C sekä teräkselle F500W -40°C ja -60° C. Röntgenkuvauksessa ei havaittu sellaisia virheitä, jotka olisivat johtaneet hitsien hylkäämiseen. a), b) ja c). Iskusitkeyden alarajalle asetetaan myös rajoitukset. Suurennus 340 x. Kovuuskokeiden paikat hitsatulle rakenteelle perusaine S500 G2M + lisäaine PZ6115. Venäjän merirekisterin (RMRS) vaatimukset päittäisliitoksille jäänmurtajarakentamisessa Teräksen luokka Iskusitkeys KV (J) @ -40 o C, min HAZ Hitsi ja sularaja Pitkittäissuuntaan Poikittaissuuntaan A – F 420 42 28 47 A – F 460 46 31 47 A – F 500 50 33 50 A – F 550 55 37 55 A – F 620 62 41 62 A – F 690 69 49 69 Taulukko 5 . Kuvassa 6a lämmöntuonti 0,5 kJ/mm, 6b lämmöntuonti 2,0 kJ/mm ja 6c lämmöntuonti 2,5 kJ/mm. Taulukko 4 . Tutkimuksessa hitsatuille rakenteille tehtiin kovuuskokeet. Kovuuskokeet Laivanrakennuksessa hitsatun rakenteen kovuus ei saa nousta määriteltyä arvoa suuremmaksi. Hitsit koestettiin Venäjän merirekisterin (RMRS, Russian Maritime Register of Shipping) vaatimusten mukaisesti. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 13 Hitsausliitostyyppi Tutkimus Tutkimuksen laajuus Päittäisliitos, levyt ja putket Visuaalinen tarkastus 100% Radiografiatai ultraäänitarkastus 100% Pintahalkeamatarkastus 100% Vetokoe 2 koekappaletta Taivutuskoe 4 koekappaletta Iskukoe Kolme sarjaa, joissa jokaisessa kolme koekappaletta: Lovi hitsin keskellä, sularajalla, ja 2 mm sularajalta perusaineeseen päin. a b c. Yksipalkohitsauksen ja monipalkohitsauksen kovuusvaatimukset eroavat merirekisterin vaatimuksissa. Iskusitkeysvaatimukset RMRS mukaan eri lujuusluokan teräksille (RMRS) Venäjän merirekisterin mukaisesti suoritettujen kokeiden tulokset läpäisivät valtaosaltaan vaatimukset hyväksytysti. Taulukossa 3 on kuvattu vaaditut testit. Kuvassa 5 on tyypillinen makrokuvaesimerkki pystyasennossa mekanisoidusti hitsatusta hitsistä lämmöntuonnilla 2,0 kJ/mm. Pystyasennossa mekanisoidusti Kemppi Wise Penetration -prosessilla hitsattu hitsi 25 mm:n levyyn, jossa railokulma oli 30° ja ilmarako 4 mm. Kuvassa 6 nähdään esimerkki S550 G2M teräksen lisäaineella PZ6115 hitsatun rakenteen kovuuskokeiden testauskohta. Kuva 5. Kovuuskoe Vaadittu Makrokuva 1 näyte Tärkeä osa tutkimusta oli tutkia, saataisiinko nykyisin käytettävää 45° railokulmaa pienennettyä hitsatun rakenteen ominaisuuksien oleellisesti heikentymättä. WiseRoot ja WisePenetration -prosesseilla hitsattiin koehitsejä, joille tehtiin makrohietutkimuksia. Taulukossa 5 on kuvattu RMRS mukaiset iskusitkeys-arvot -40 °C:ssa eri lujuusluokan teräksille. Lämmöntuonti 2,0 kJ/mm. Taulukossa 4 on kuvattu kovuusvaatimukset EN 15614-1 ja RMRS normeissa. Tulokset Prosessin valinta Tutkimuksessa haettiin hitsauskonevalmistajan eri prosesseista sitä, joka parhaiten soveltuisi tämän tyyppiseen hitsaukseen. Näiden perusteella käytettäväksi hitsausprosessiksi valittiin WisePenetration -prosessi. Viereisellä sivulla olevasta kuvasta 4 käy ilmi railon muoto ja mitat. Lujien terästen maksimikovuusrajoitukset (EN 15614-1 ja RMRS) Normin laatija Yksipalkohitsaus Monipalkohitsaus Ei lämpökäsitelty Lämpökäsitelty Ei lämpökäsitelty Lämpökäsitelty EN 15614-1 380 HV10 320 HV10 380 HV10 320 HV10 RMRS 450 HV10 Normin käsittely kesken RMRSssä 420 HV10 Normin käsittely kesken RMRSssä Taulukko 3 . Standardin ISO 5817 B mukaiset vaatimukset täyttyivät hyväksytysti
Muilta osin sekä sularajalta tehtyjen iskukokeiden että HAZ alueelta tehtyjen iskukokeiden tulokset täyttivät vaatimukset. Minimiarvo hyväksynnälle oli 50 J. Oheisissa taulukoissa 6, 7 ja 8 on kuvattuna saatujen -40 °C:ssa tehtyjen kokeiden keskiarvotulokset. Iskukoetulokset eri teräsja lisäaineyhdistelmillä silloin, kun lämmöntuonti oli 2,5 kJ/mm ja testauslämpötila -40 °C .. Iskukoetulokset eri teräsja lisäaineyhdistelmillä silloin, kun lämmöntuonti oli 2,0 kJ/mm (jäähtymisaika t8/5 13 s) ja testauslämpötila -40 °C . Kovuusarvot rakenteen keskilinjalla, kun lämmöntuonti on 2,0 kJ/mm, joka vastaa jäähtymisaikaa t 8/5 13 s. Loven paikka Teräs + lisäaine: Lämmöntuonti 2,5 kJ/mm E500TMCP + PZ6115 S500G2M + PZ6115 S500G2M + 81K2-H F500W + 81K2-H Hitsi 44 J 48 J 27 J 30 J Sularaja 54 J 187 J 204 J 132 J Sularaja + 2 mm 259 J 272 J 294 J 216 J Taulukko 8 . 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 14 Mitatut kovuusarvot alittivat sallitun maksimikovuuden kaikilta osin. Kaikki mitatut kovuudet olivat alle salKuva 7. Kuva 8. Iskukokeiden testauslämpötila oli -40 °C ja lisäksi teräs F500W tutkittiin vielä myös -60 °C:een lämpötilassa. litun maksimikovuuden. Loven paikka Teräs + lisäaine: Lämmöntuonti 0,5 kJ/mm E500TMCP + PZ6115 S500G2M + PZ6115 S500G2M + 81K2-H F500W + 81K2-H Hitsi 69 J 61 J 87 J 76 J Sularaja 84 J 119 J 116 J 97 J Sularaja + 2 mm 238 J 229 J 241 J 216 J Taulukko 6 . Loven paikka Teräs + lisäaine: Lämmöntuonti 2,0 kJ/mm E500TMCP + PZ6115 S500G2M + PZ6115 S500G2M + 81K2-H F500W + 81K2-H Hitsi 41 J 24 J 42 J 39 J Sularaja 69 J 111 J 179 J 89 J Sularaja + 2mm 246 J 224 J 281 J 201 J Taulukko 7 . S 500 G2M teräksen maksimikovuus t 8/5 3 s jäähtymisajalla oli 230 HV5 ja teräkselle E500 TMCP 242 HV5. Taulukossa 9 on kuvattu iskukoetulokset F 550W teräs + lisäaine 81K2-H yhdistelmällä lämmöntuonneilla 0,5 kJ/mm, 2,0 kJ/mm ja 2,5 kJ/mm silloin, kun koelämpötila on -60 °C. Teräksen F500W maksimikovuus tällä jäähtymisajalla oli 277 HV5. Pienimmällä t 8/5 jäähtymisajalla, 3 s, saatiin suuremmat kovuusarvot kuin suuremmilla jäähtymisajoilla. Kuvassa 7 ovat kovuuskäyrät 3 s t 8/5 jäähtymisajalla. Kuva 9. 13 s ja 15 s t 8/5 jäähtymisajalla tehdyillä hitseillä ei ollut merkittävää eroa kovuuksissa. Tehtyjen iskukokeiden tulokset olivat jäähtymisajalla 3 s hyväksyttäviä. Teräksen F500W maksimikovuus 13 s t 8/5 jäähtymisajalla, 265 HV5, oli suurempi kuin kahdella muulla käytetyllä teräksellä, mutta se alitti selvästi sallitun maksimikovuuden. Iskukoetulokset eri teräsja lisäaineyhdistelmillä silloin, kun lämmöntuonti oli 0,5 kJ/mm (jäähtymisaika t8/5 3 s) ja testauslämpötila -40 °C . Kovuusarvot rakenteen keskilinjalla, kun lämmöntuonti on 0,5 kJ/mm, joka vastaa t 8/5 jäähtymisaikaa 3 s. Kovuusarvot rakenteen keskilinjalla, kun lämmöntuonti on 2,5 kJ/mm, joka vastaa jäähtymisaikaa t 8/5 15 s. Pidemmillä jäähtymisajoilla, 13 s ja 15 s, sekä -40 °C että -60 °C:een lämpötilassa tehtyjen kokeiden hitsien arvot eivät enää täyttäneet vaatimuksia. Kuvissa 8 ja 9 on kuvattu kovuuskäyrät 13 s ja 15 s t 8/5 jäähtymisajoilla
Osa 1: Terästen kaarija kaasuhitsaus sekä nikkelin ja nikkeliseosten kaarihitsaus Kiitokset Tämä artikkeli perustuu Lauri Araston valmistumassa olevaa diplomityötä varten tehtyihin tutkimuksiin. Näillä lämmöntuonneilla hitsatut hitsit eivät enää täyttäneet Venäjän merirekisterin vaatimuksia. A comparison of residual stresses in multi pass narrow gap laser welds and gastungsten arc welds in AISI 316L stainless steel. (2014). ijpvp.2013.11.02 Kemppi Oy. Kovuuden kasvua ei ollut paitsi hyvin nopeassa jäähtymisessä (3 s), jopa pientä pehmenemistä hitaassa jäähtymisessä (15 s). A., & Li, L. (2014). Eroa ei esiintynyt termomekaanisesti ja nuorruttamalla valmistettujen terästen hitsien välillä. Menetelmä on nyt otettu käyttöön Arctec Helsinki Shipyard Oy:n uusien jäänmurtajien tuotannossa. Yleensä tämä tapahtuu sularajalla ja karkearakeisella vyöhykkeellä eniten ja johtaa rakenteen heikkenemiseen. Johtopäätökset Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta näiden uusien lujien laivaterästen soveltuvan hyvin jäänmurtajarakentamiseen. Railokulman pienentäminen alkuperäisestä 45 asteesta 30 asteeseen on mahdollista käyttämällä Wise Penetration -prosessia. Lämmöntuonnin ja sitä kautta jäähtymisajan merkitys korostuu hitsattaessa lujia teräksiä. doi:10.1016/j. Kemppi Oy:n uudet hitsausprosessit tarjoavat hitsaavalle teollisuudelle mahdollisuuden kehittää tuottavuutta uudella tavalla. Kuten tässäkin tutkimuksessa kävi selvästi ilmi, niin liian suuri lämmöntuonti johtaa sitkeyden heikkenemiseen. International Journal of Pressure Vessels and Piping, 113, 49–59. Menetelmän käyttöönottoa myös muussa suomalaisessa hitsaavassa teollisuudessa voi suositella. Termomekaanisesti valmistetut teräkset käyttäytyvät toisin. Luettu osoitteesta EWI. (1990). http://ewi.org Modenesi, P. Näin on etenkin hitsattaessa lujia nuorrutusteräksiä, joiden muutosvyöhykkeen kovuus kasvaa selkeästi perusaineen kovuutta suuremmaksi HAZ alueella. Kirjoittajat TkT, IWS Markku Pirinen*; Professori, TKT, IWE Jukka Martikainen*, TkL Matti Nallikari**, ins., IWE Eero Nykänen**, DI, IWE Mikko Veikkolainen***, ins., IWE Juha Nykänen*** * Lappeenrannan teknillinen yliopisto ** Arctec Helsinki Shipyard Oy *** Kemppi Oy Robottijärjestelmät hitsaukseen OTCja Nachi-robotit OTC-hitsauskoneet ja –varusteet Finnrobotics-radat ja –hitsauspöydät FINNROBOTICS OY www.finnrobotics.fi info@finnrobotics.fi Kimmo Yli-Anttila +358 (0)50 383 4800 Timo Kerminen +358 (0)50 383 4803 LÄHES JOKA KOLMAS MAAILMASSA MYYTY KAARIHITSAUSROBOTTI 2013 OLI OTC. J. (2012). Luettu 5.1.2015 osoitteesta http://www.kemppi.com/ Massey, S. Iskukoetulokset F 550W teräs ja lisäaine 81K2-H -yhdistelmällä lämmöntuonneilla 0,5 kJ/mm, 2,0 kJ/mm ja 2,5 kJ/mm silloin, kun testauslämpötila on -60 °C . Statistical modelling of the narrow gap gas metal arc welding process. Lähteet Arctech Helsinki Shipyard Inc. Loven paikka Teräs F500W + lisäaine 81K2-H Koelämpötila: -60°C Lämmöntuonti + jäähtymisaika t 8/5 0.5kJ/mm + 3 s 2kJ/mm + 13 s 2.5 kJ/mm + 15 s Hitsi 64 J 26 J 17 J Sularaja 109 J 102 J 82 J Sularaja + 2 mm 218 J 222 J 217 J Taulukko 9 . Luettu 5.1.2015 osoitteesta http://arctech.fi/ Elmesalamy, A., Francis, J. Menetelmän käyttöönotto parantaa yrityksen kilpailukykyä. Jutun kirjoittajat kiittävät Arastoa ansiokkaasta tutkimustyöstä. Tämä tutkimus tarjoaa laivanrakennusteollisuudelle mahdollisuuden parantaa hitsauksen tuottavuutta huomattavasti lyhentyneen hitsausajan, pienentyneiden lisäainekustannusten ja hitsauksen virhemahdollisuuksien vähentyessä. Granfield Institute of Technology. Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. 2014 Standardi SFS-EN ISO 14616-1. Tässä tutkimuksessa iskukoetulokset osoittivat muutoksia tapahtuneen eniten hitsissä lämmöntuonneilla 2,0 ja 2,5 kJ/mm, joka johti alle normin oleviin iskukoetuloksiin. Russian Maritime Register of Shipping. State-of-the-art in narrow groove welding technology and techniques. (2014). Hyväksyntä menetelmäkokeella. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 15 Näiden kokeiden lisäksi tehdyt muut Venäjän merirekisterin vaatimat, taulukossa 3 kuvatut kokeet suoritettiin ja ne läpäisivät vaatimukset hyväksyttävästi
Kansainvälisyyttä edustavat logistiikkapalvelut lähimaissa, kansainvälinen jälleenmyyjäverkosto Iso 200 tonnin materiaalinkäsittelykone työssään.. He hoitivat polttopuuja tukkipuukuljetuksia Porche-traktorilla paikallisille metsäyhtiöille ja kunnille. Nykyään Mantsisen toiminta on jaettu kahteen liiketoimintayksikköön, logistiikkapalveluihin ja materiaalinkäsittelykoneisiin. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 16 Mantsinen Group Ltd Oy tehostaa tuotantoaan robottihitsauksella Juha Lukkari Joensuu-Kuopio -tiellä kymmenkunta kilometriä Joensuusta Liperin kunnan Ylämyllyllä tulee vastaan teollisuusalue, josta löytyy valkoisen talvisen metsämaiseman keskeltä valtavat valkoiset teollisuushallit – Mantsinen Group Ltd Oy. Mantsinen on kansainvälinen yritys, jolla on kuitenkin vahvat paikalliset juuret. Aikamoinen yllätys tulijalle. Mantsisen toiminta alkoi puutavaran kuljetuksista ja puunkäsittelyn urakoinnista jo 1960-luvulla, kun Mantsisen maanviljelijäveljekset Veli ja Juhani aloittivat yrittäjäuransa. He jatkoivat logistiikkapalveluita aina 1990-luvun lopulle saakka, jolloin valmistuivat materiaalinkäsittelykoneiden tuotantotilat Liperin Ylämyllylle
Ylämyllyllä on suunnittelu, tuotanto, myynti ja johto. 120 tonnin koneen kokonaispainosta hitsattua terästä on noin 110 tonnia. Esim. Materiaalinkäsittelykoneiden konemallisto kattaa koneet 50 tonnin kokoluokasta aina yli 200 tonnia painaviin satamanostureihin. Isoissa yli 100 tonnin koneissa Mantsinen on merkittävä valmistaja maailmassa, joissakin koneissa jopa markkinajohtaja! Mantsinen on edelleen perheyritys. Perustajat ovat jo jättäneet päivittäisen toiminnan yrityksessä, mutta seuraava sukupolvi on tiiviisti mukana yrityksen toiminnassa. Materiaalinkäsittelykoneet toimivat mm. ”Hitsaus on meille elinehto ja strateginen tuotantomenetelmä”, toteaa tuotantopäälTuotantopäällikkö Jaakko Junninen (oik.) ja työnjohtaja Jari Nuutinen. PEMA robottihitsausasema koekäytössä Loimaalla.. Konevalmistus Ylämyllyllä vastaa suurinta osaa liikevaihdosta, mutta logistiikkapalvelut ovat edelleen myös olennaisen osa Mantsisen toimintaa. Viime vuonna valmistettiin vajaa neljäkymmentä konetta. Koneet ovat todellisia hitsattuja tuotteita. satamissa, terästehtailla, sellutehtailla, terminaaleissa ja voimalaitoksilla, joissa niillä puretaan ja lastataan hiiltä ja muuta irtotavaraa, romumetalleja, terästuotteita, puuta yms. Tehtaalla ei ole omaa polttoleikkausta, vaan kaikki leikkeet tulevat viistettyinä alihankkijoilta lähiympäristöstä. Suomessa Mantsisella ei ole kilpailijoita, jotka valmistaisivat koneita Suomessa, mutta toki eri yritykset tuovat maahan maailmalta kilpailevia koneita. Liikevaihto vuonna 2014 oli noin 55 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa koko yrityksessä noin 450, josta Ylämyllyn tehtaalla noin 130. Suurimmilla yli 200 tonnin koneilla puomiston ulottuvuus on lähes 40 metriä ja nostokyky suurimmillaan lähes noin 50 tonnia. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 17 ja lähes 90 %:in viennin osuus
Korostamme uusissa tuotteissa ennen kaikkea hyvää valmistettavuutta.” Mantsisella on DNV:n myöntämät sertifikaatit SFS-EN ISO 14001 (Ympäristojärjestelmät. Vaatimukset), OHSAS 18001 (Työterveysja turvallisuusjohtamisjärjestelmät) ja ISO 9001 (Laadunhallintajärjestelmät). Menetelmäkokeita on tehty joitakin tärkeimmille liitoksille, joille on laadittu myös wepsit (WPS) eli hitsausohjeet. Direktiivi ei erikseen käsittele hitsausta. Yleisteräslaji on seostamaton rakenneteräs S355J2G3. Toki asiakkaat käyvät tehtaalla ja tarkastelevat myös hitsejä, joskus jopa ulkopuolisen tarkastuskonsultin avustuksella. Suunnittelusta on lyhyt tie hitsaamoon katsomaan ja kysymään tekijöiltä, miten homma sujuu. EU:n konedirektiivi on Mantsisen koneiden taustalla. Korjaavat toimenpiteet ja muutokset ovat nopeasti tehtävissä. Koska hitsaus on oleellinen osa koneiden valmistusta, niin siihen myös panostetaan. Teräksen kokonaiskulutus on noin 3000 tonnia vuodessa. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 18 likkö Jaakko Junninen. Hitsaajia on tehtaalla parikymmentä. Runkojen hitsaus on monimuotoisten ja paksujen levyjen hitsausta.. Toimitukseen kuuluu myös PEMA WeldControl 300 OffliRobottihitsausasema Mantsisella. Viimeisin investointi oli syksyllä Pemamekin toimittama iso MIG/MAG-robottihitsausasema, joka koostuu mm. Suunnittelussa työskentelee noin 15 insinööriä. Hitsausmenetelmät ovat MAG-hitsaus eri muodoissaan ja jauhekaarihitsaus. ”Umpilanka on halvempaa ja sen tunkeuma on parempi,” toteaa hitsaamoiden työnjohtaja Jari Nuutinen. MAG-hitsausta tehdään käsin, kevytmekanisointilaitteilla ja nyt myös uudella robottihitsausasemalla. ”Meidän mielestämme on erinomaisen tärkeätä ja tarpeellista, että on oma suunnittelu samassa talossa. Omat kaksi ultraäänitarkastajaa tarkastavat vaativimpia hitsejä ja hitsaajat tekevät myös itse silmämääräistä tarkastusta hitseille. Paljon keskusteltiin myös suunnittelusta ja valmistusystävällisyydestä. Puomistoissa käytetään myös lujia teräksiä, kuten S650 ja S700 sekä kahmareissa kulutusteräksiä, Hardox 400. Hitsaukselle ja hitseille ei oikein ole mitään ulkopuolelta asetettuja standardivaatimuksia, mutta yrityksellä on omat laatuvaatimukset hitseille, yleisvaatimus on C-luokka ja koneiden puomistoille tiukempi B-luokka. Hitsauslisäaineiden kokonaiskulutus on noin 30 tonnia, josta jauhekaarihitsauksen osuus on noin 6 tonnia. Hitsauslanka on pääosin umpilanka, mutta käytetään jonkin verran myös täytelankaa. Koneet ovat väsytyskuormitettuja ja -mitoitettuja, mistä syystä hitseille tehdään hyvin paljon ”tikkausta” eli TIG-uudelleensulatusta, jolla parannetaan hitsien reuna-alueiden juohevuutta liitosten väsymiskestävyyden parantamiseksi. Luonnollisesti kaikki hitsaajat ovat pätevöitettyjä. Tuotantotilat yllättivät kirjoittajan siisteydellään, valoisuudellaan ja järjestyksellään, tosi miellyttävän tuntuinen työympäristö. Suunnittelu saa nopeasti palautetta ja myös uusia ideoita hitsaajilta, tällä hetkellä erityisesti uudelta robottihitsausasemalta. XYZ-tyyppisestä porttaalista, vastapöytäparista (kantavuus 30 tonnia) ja railonseurantajärjestelmästä. Runkojen robottihitsausta. Asemassa on Motomanin robottivarustus ja Lincolnin hitsausvirtalähde. Hitsaukseen panostetaan, mistä viimeisin esimerkki on syksyllä 2014 Pemamekiltä hankittu iso MIG/MAGrobottihitsausasema suurten kappaleiden hitsaukseen