HIPPOS. RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI 9,20 € www.ratsastus.fi Alkuun oman varsan kanssa Hevossairaalan päivä Hevosen stressi Mitä kuuluu, Tom Gordin
Keskustelkaa ja pohtikaa, evästäkää edustajanne syyskokoukseen raikkain ja koko lajia ravitsevin eväin. Välillä on tärkeää pysähtyä tarkastelemaan, pyörittääkö järjestelmä meitä vai me sitä. Mikä tarkoitus tulee parhaiten palvelluksi. Valmistelu tehdään alueilla, komiteoissa, hallituksessa ja liiton toimiston voimin. Etäelo toi tehokkuutta ja säästöä, osaamme hoitaa asiat hyvin sähköisissä palavereissa. Jos eivät, kutsu heidät – rakkaudesta lajiin. Sähköinen syyskokous on tehokas ja mahdollistaa yhä useamman mukaantulon, mutta tarvitsemme myös aitoja kohtaamisia, joissa ajatus leikkii, innostus ja yhteishenki kasvaa. Yksi Suomen suurimmista lajiliitoista on kuin valtamerialus, joka ei käänny kovin ketterästi. Ovathan sinunkin ratsastavat ystäväsi mukana seurassa. Jokaista meistä tarvitaan lajimme rakentamiseen. Luovuus, keskustelu ja kanssakäyminen kukoistavat toisella tasolla, kun tavataan kasvokkain ja vietetään aikaa, jossa ajatustenvaihdolla on tilaa ottaa tuulta alleen. Usein käy niin, että kun jokin järjestelmä on luotu, siitä tulee ainakin jossakin määrin itseohjautuva. Kuinka systeemistä saadaan hyvä ja ketterä renki byrokraattisen ja jähmeän isännän sijaan. Mutta kyllä senkin kurssia voi kääntää, kun päämäärä on tiedossa, riittävästi polttoainetta tankissa ja tarvittava, osaava miehistö matkassa. Se sinetöi toimintasuunnitelman ja budjetin ja siellä valitaan uudet edustajat hallitukseen. Miten voimme saada toimintaamme parhaat puolet molemmista tavoista tavata ja tehdä yhdessä. Kuullaanko kentän ääntä riittävästi, onko suunnitelmien laadinta riittävän laajalla pohjalla. Jotakin niissä jää kuitenkin uupumaan. Sonja Holma päätoimittaja. Vuosikokous on liiton korkein päättävä taho. Samalla kun äänestätte vaaliuurnilla uudet hallituslaiset, päätätte myös ketkä esitellään alkuvuodesta Hippos-lehdessä. Joka onnistumisesta millä tasolla tahansa yhteinen purtemme vain vahvistuu ja sen kantokyky kasvaa. Vai päästäänkö tuloksiin tehokkaammin iskukykyisellä, pienellä joukolla. Nyt on aika suunnata kurssi ja resurssit oikein, että voimme purjehtia kohti kestävää ja kantavaa menestystä aina harrastuksesta kilpailu-urheiluun, yhteisvoimin. Syyskokous ei ole oikea aika ja paikka mittavalle suunnitelmien ja budjetin muutoksille, vaan ne on pohdittava ja valmisteltava ennakkoon. Mitä enemmän meitä on, sen paremmin äänemme yhteiskunnassa kantaa. 3 HIPPOS 7 • 2021 PÄÄKIRJOITUS Hippos-lehti kolahtaa luukusta syyskokouksen tuntumassa. Korona-aika alkaa taittua taakse. Syyskokouksessa saadaan vielä aikaan isojakin muutoksia, painotuksia ja kurssinkorjauksia suunnitelmiin, mutta kokonaisuutta ei yleensä revitä auki, vaan sen sijaan esimerkiksi hallitukselle annetaan tietyn, halutun muutoksen tai projektin valmistelutyö tehtäväksi. Odotan ilolla ja jännityksellä! Loistavaa loppuvuotta ja antoisaa uuden alkua! Päätösten paikka Jokaista meistä tarvitaan lajimme rakentamiseen. Tehkää viisaita valintoja. Ensi vuonna ryhdytään rakentamaan uutta strategiaa. Järjestelmän rattaat pyörivät järkähtämättä, samalla kun sisään syötetään uutta sisältöä. Ihmiset palaavat työpaikoille, taas tavataan Teamsin sijaan kasvotusten
26 Sanna Backlundin puomipalapeli 32 Kokemuksia Harjun aktiivipihatosta 54 Päivä Hyvinkään hevossairaalassa Juuli Norha ja Amorine Tuor katsastusleirillä Ypäjällä. TÄSSÄ NUMEROSSA: Kansikuvassa amerikanminiatyyrihevonen Marielunds Incredible Grand Finale, kuva Heidi Lammi. HIPPOS. Kuva: Sonja Holma RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI 9,20 € www.ratsastus.fi Alkuun oman varsan kanssa Hevossairaalan päivä Hevosen stressi Mitä kuuluu, Tom Gordin. 20 Liittovalmennus viitoittaa polkua menestykseen 14 Ostaisinko oman varsan
Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. virheiden aiheuttamista vahingoista. 20 Liittovalmennus viitoittaa polkua menestykseen 26 Sanna Backlundin Puomipalapeli 32 Kokemuksia Harjun aktiivipihatosta 38 Jouluiset heinäpallot ja naulakko hevosenkengistä 43 Esittelyssä ori Concreto 44 Työssäjaksaminen hevosalalla 49 Helsinki Horse Show’n ohjelma 2022 50 Hevosen stressi ja ruokinta 54 Hevossairaalan päivä 58 Hevosajoneuvomuseo Kiessi 62 Kouluratsastuksen liikkeet: Sulkutaivutus 66 Tiedeterveisiä ISESin hevoskonferenssista 70 Askellajiratsastaja Kerttu Viinanen palkittiin 71 Muistoissa Berit Pesonius 73 Ennätysmäärä hevosten dopingnäytteitä 74 Ratsastussuunnistus 77 Teemu Ahteen kolumni 79 Vuodenvaihteen muistilista SRL:n jäsenille SISÄLTÖ 7 / 2021 6 Mr. Hippos-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Kuva: Sonja Holma. Hippos-lehti ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa. Jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Se postitetaan kaikille Suomen Ratsastajainliiton jäsenseurojen jäsenille. Horse Show Tänä vuonna vierailimme Helsinki Horse Show´n sijaan tapaamassa miestä sen takana. Hippos-lehti ei vastaa taloudellisesti painoyms. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun ilmoitushinnan palauttamiseen. Hipposlehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Julkaisija ja kustantaja Suomen Ratsastajainliitto ry ratsastus.fi Toimitus Päätoimittaja Sonja Holma 040 5600 225 sonja.holma@ratsastus.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy myyntipäällikkö Santeri Selin 044 23 80 511 santeri.selin@saarsalo.fi myyntiryhmäpäällikkö Riku Suuriniemi 040 70 88 564 riku.suuriniemi@saarsalo.fi Ilmoitusaineistot aineistot@saarsalo.fi Ulkoasu ja tuotanto TK mediatalo Oy tkmediatalo.fi Vakituiset avustajat Hanna Heinonen Jutta Koivula Katri Klinga Riitta Kosonen Heidi Lammi Marianne Roivas Tiina Tarkkala Painopaikka PunaMusta, Tampere ISSN 0355-8800 Tilaukset ratsastus.fi/hippos-lehti/tilaa/ Irtonumerot lehtiluukku.fi Lehtiarkisto oma.ratsastus.fi RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI HIPPOS 20 6 Haastattelussa Tom Gordin 13 Neena Kuukasjärven kolumni 14 Ostaisinko oman varsan. Keskipainos on noin 40 000 kappaletta
– Tykkäsin ilmapiiristä ja eläimistä, ja sain joululahjaksi alkeiskurssin. Samalla syntyi ystäväpiiri, joka lähti rakentamaan aktiivisesti uutta ratsastuksen maailmaa 1960-luvulla armeijan ulkopuolelle siviilien käsiin. Samat voimat on valjastettu useaan otteeseen myös ajamaan suomalaisen ratsastuksen asiaa. Helsinkiläisen lääkäriperheen pojalla ei ollut koskaan omaa lemmikkiä. Jykke on kouluttanut GP-ratsu Sinuhen innokkaaksi liikkujaksi. Tomilla on vahvat mielipiteet ja hän on myös jakanut mielipiteitä. Saanut samalla paljon aikaan. Minulla on vietti, jopa jonkin sortin pakkomielle yrittää luoda niihin yhteys. 7 HIPPOS 5 • 2021 Suomalainen ratsastusmaisema voisi olla hyvinkin toisen näköinen ilman Tom Gordinin kädenjälkeä. 7 HIPPOS 7 • 2021 H A AS TAT T EL US SA 7 Piaffea istunnalla ja kevyellä kädellä. En ole lainkaan lemmikki-intoilija, pidän enemmän eläimistä luonnossa. Horse Show´n kaltaisen, ikonisen megatapahtuman pyörittäminen 36 vuoden ajan ei suju ihan keltä vain, vaan on tarvittu rohkea visionääri, jolla on poikkeuksellinen määrä energiaa, tahdonvoimaa ja sinnikkyyttä. Helsingin Keskustallille Tomi meni kaksitoistakesäisenä katsomaan ystävänsä Tom Biaudet’n ratsastusta. Keskustallin kasvatti Gordinin tiessä kulkee punaisena lankana halu järjestää ja vaikuttaa, rakentaa uutta sekä rakkaus kilpaurheiluun jo nuoresta iästä. Kilparatsastaja, valmentaja ja ratsastusvaikuttaja. Urheiluja showmies henkeen ja vereen.. Kaunis hevonen on maailman kaunein eläin. Pysäytän auton, jos tien yli kulkee kettu tai hirvi, avaan varovasti oven, yritän päästä lähelle ja kokeilla saanko luotua eläimeen jonkinlaisen yhteyden, Tomi kertoo. Sonja Holma Sonja Holma, SRL:n arkisto ja Tom Gordinin kotialbumi Ratsastuksen rakennusmies T om Gordin, 70, on Helsinki Horse Show’n perustajia ja tapahtumajohtaja. – Tajusin vasta myöhemmin, että olen ollut aina äärettömän kiinnostunut eläimistä. – Hevoset eivät ole lemmikkejä, vaan jotakin ylevää – kauniita, mystisiä ja upeita eläimiä. Menestystä tyylin ehdoilla Omia hevosia Tomilla on ollut vain muutama ja lyhyehkön aikaa lukuun ottamatta viimeistä, perhehevosta. Myös annos periksiantamattomuutta ja talousälyä. Ruskeasuolla vaikutti merkittävä joukko ratsastuksen myöhempiä suurnimiä Kyra Kyrklundista ja Christopher Wegeliuksesta alkaen
Tomi eteni liiton kaikkien lajien valmennuspäälliköksi 1981 ja esteratsauksen päävalmentajaksi 1984. En osaa tai halua valmentaa ratsastajaa, jolla on isoja puutteita istunnassa. En halunnut revittää hevosiani aikaratsastuksessa, vaan tehdä sen minkä tein erinomaisesti. Osasin omasta mielestäni ”kaiken” ja olin varmaan aika sietämätön besser wisser. Menestystä ja mitaleita saavutettiin sekä PMja EMtasolla eri ikäryhmissä, kruununa Kati Hurmeen nuorten EM-kulta 1988. Laitoin vuosittain 120 täyttä työpäivää liiton juttuihin, tein itse paljon ja piiskasin eteenpäin myös muita. Hän toi Suomeen säännöllisesti myös eri valmentajia ulkomailta, kuten Ruotsista Jan-Olof Wanniuksen. – Koin herätyksen 20-vuotiaana Irlannissa hänen tallillaan ja palattuani aloin valmentaa. – Jälkeenpäin tuntuu, että olin yliaktiivinen, jopa vauhtisokea. Olin vahvasti kiinni operatiivisessa työssä, en milloinkaan pelkkä keulakuva. Kaikenlainen lokerointi ja lahkoilu on minusta erittäin haitallista. En ole koskaan ratsastanut joka päivä viikossa, eikä minulla ole ollut omaa tallia. – Vaikka ei ollut somea, se ei tarkoittanut, ettei suomalainen olisi purnannut. Meidän kaikkien kannattaisi olla vähän nöyrempiä käytöksemme ja osaamisemme suhteen ja olla uteliaita oppimaan lisää. Tätä pyydettiin pian liittovalmentajaksi ”Suomen viidakosta tulleiden ratsastajien” suut auki loksauttaneen valmennuskäynnin jälkeen. Tomilla on kolme Suomen mestaruutta ja maailmanlistalla hän nousi parhaimmillaan top sadan tuntumaan. Minulla ei koskaan ollut mikään ääretön voitontahto. 8 HIPPOS 7 • 2021 HAASTATTELUSSA – Olen saanut kilpailla ja ratsastaa muiden omistamilla hevosilla. Tom lopetti kilparatsastuksen vuonna 1993, palasi vielä kisakentille perhehevosella 2000-luvulla ja istui viime kerran satulassa 2012. Halusin olla esimerkki ja ratsastaa oikeaoppisesti kuten valmennan, se oli minulle tärkeämpää kuin nopea aika. En silti ylpeilisi, että olen hyvä hevosmies. Tomi oli saman ajanjakson junioreiden maajoukkuevalmentaja. – Minua on aina kiehtonut kilparatsastuksen maailma ja kaveruus sen sisällä, ei niinkään itse kisaaminen ja menestys. Olin siitä hyvin pettynyt. Perustimme myös vuoden palkittavat –järjestelmän. Vain jos ratsastaja istuu oikein, hänellä on edellytykset antaa signaalit, jotka hevonen voi ymmärtää. Järjestimme urheiluja harrastepuolella mittavia symposiumeja ja asiantuntijafoorumeita, joista kumpusi useita hankkeita. Mielestämme liittoa johtivat vanhat äijät. – Panostimme viestintästrategiaan, mediaseurantaan ja omaan tiedottajaan, saimme kumppaneiksi Volvon ja Tapiolan. Käännekohta nuoren ratsastajan elämässä oli valmennuskesä legendaarisen naisten Euroopan mestarin, Iris Kellettin luona 1971. Jäin puolustamaan aivan yksin PM-valintoja vuosikokouksessa. Hän jatkoi tehtävässä kuusi vuotta. Estevalmennuksen uraa uurtamassa Tomin ratsastusuran painopiste kääntyi valmennuksen puolelle jo varhain. – Me rusalaiset olimme tiivis kaveriporukka ja 60-lukulaisten tapaan yhteiskunnallisesti valveutuneita. – Tulen hyvin toimeen hevosten kanssa, mutkattomasti, ne ovat minulle hyviä kavereita. – En ole koskaan ollut täysi hevosalan ammattilainen muuten kuin valmentajana. Järjestötyöhön 60-luvun innolla Tomi on osallistunut vuodesta 1969 alkaen SRL:n jokaiseen syysja kevätkokoukseen lukuun ottamatta yhtä kertaa 2016, kun hän oli siskonsa 60-vuotispäivillä. Kyse oli usein valinnoista, kuten tänäkin päivänä. Tunnen kohtuullisen hyvin niiden tavat toimia, vaistot ja lainalaisuudet. Tomi imi hartaasti oppia kirjoista ja kuvista, iskosti mieleensä miltä hyvän ratsastuksen piti näyttää. Samoin kuin kilpailijana, Tomi suhtautuu itseensä varsin vaatimattomin elkein myös hevosmiehenä, vaikka on ollut hevosten kanssa tekemisissä vuodesta 1963 eli lähes kuuden vuosikymmenen ajan. – Olen aina halunnut vaikuttaa ja muuttaa asioita, puheenjohtajuus oli luonteva jatke 20 vuodelle liittotoiminnassa. Valmensin 40 vuotta aktiivisesti. Minusta tuntuu, että ydinorganisaatio huokasi helpotuksesta lähtiessäni, ja samalla aika monet hankkeet jäivät leijumaan kuin vaahteranlehdet maahan. Suomalaisilla resursseilla ei ole varaa ostaa menestystä, joten muille on turha antaa tasoitusta ainakaan osaamisessa. Vuotta myöhemmin hän jätti kaikki pestit ovet paukkuen. – Joka ikinen asia pitää tehdä detaljitasolla mahdollisimman hyvin. Jokaisen valmennussession pitää olla osa jotakin kokonaisuutta, jatkumoa, jossa on punainen lanka. – Oppimisessa pitää keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, on se sitten tie, tempo, tasapaino, katse tai hevosen muoto. Vallan kahvaan kädet savessa Töyssy tiessä ei sammuttanut innostusta. Kokoukset kiinnostivat hurjasti, menimme 17-vuotiaina Palaceen, ilmapiiri oli jännä ja jälkeenpäin hyvät bileet. – Olen kilpaillut omien ja hevosteni kykyjen mukaan siihen asti mihin se riittää. Valmentajana Tomi on tarkka myös verryttelystä ja sileän perustyöstä, pikateitä ja ohituskaistoja ei ole. Asiat pitää ymmärtää, osata, hioa ja toistaa. Olen itse väärä ihminen arvioimaan kauttani, mutta sen aikaisen hallituksen muistikuva on, että olimme aktiivisia ja dynaamisia, saimme aikaan isoja juttuja yhtenäisenä rintamana. Kulta-aikaa olivat Enso Team -valmennusryhmän vuodet 1985–91. Wannius valmensi senioreita 1975 alkaen 19 vuotta luoden perustan nykyajan suomalaiselle esteratsastukselle. Tomista ei tullut aktiivista juristia, vaan urheilumies. Aina kun menin radalle, ympärillä oli 20 valmennettavaa. Se on hidas tapa opettaa, mutta nopein oppia. Vuonna 1992 hänet valittiin myös hallitukseen. HAASTATTELUSSA En halunnut revittää hevosiani aikaratsas tuksessa, vaan tehdä sen minkä tein erinomaisesti.. Vuotta myöhemmin Tomi otti vastaan vaalihaasteen, kävi kunnon kampanjan kiertäen maakunnissa asti ja nousi liiton puheenjohtajaksi 43-vuotiaana 1995 murskaäänin 269–108. Suomalaista esteratsastusta johtivat Viktor Jansson ja Veikko Maunula, joka pyysi 23-vuotiaan Tomin estejaoksen sihteeriksi, olihan tämä käynyt konekirjoituskurssin ennen armeijaa ja opiskeli parhaillaan oikeustiedettä. Tomi tunnettiin vaativana puheenjohtajana, joka ei säästänyt itseään tai muita
Junioreiden PM-joukkueen ylpeä joukkueenjohtaja Enso Teamin kulta-aikaan. Tomi on ollut mukana yli sadassa vuosikokouksessa vuodesta 1969 lähtien, vakiopaikka aina etuoikealla. Aikanani muodostettiin nykyiset lajikomiteat ja useita uusia valiokuntia. Liitto neuvotteli Patrik Laguksen kanssa, sain itse tietää vasta lopputuloksen. Pidin hyveenä, etten sekoita sen ja liiton asioita – enkä sekoittanut! En käsitellyt kertaakaan Horse Show´n asioita hallituksessa. Kuvassa Belmontin kanssa. Toteutimme kunnon projektin, joka askel oli pilkottu ja suunniteltu. Yksi uusiminen osui kaudelleni, ja jääväsin itseni silloin täysin. – Hänen dynaamisuutensa, terävä älynsä ja projektiajattelunsa ovat olleet minulle esikuvina. Panostimme Kyran päävalmentajuuteen kouluratsastuksessa ja pararatsastus nostettiin uudelle tasolle. – Jos joku ymmärtää lajista paljon, siihen asemaan ei ole päässyt ilman, että samalla on syntynyt laaja tuttavaja asiantuntijaverkosto. – Vaalikampanjan aikaan vastapuolella uhattiin, että kaikki liiton raha valuu Horse Show´hun. Tomi näkee kysymykset vahvasti asiapohjalta. Halusin paljon jengiä mukaan rakentamaan, ei niin että pieni poppoo vetää ja kaikki muut kritisoivat. Olisi paljon pahempi ottaa mukaan ihmisiä, jotka eivät tiedä tai osaa paljon mitään. Toisaalta olen myös tukenut liittoa, kun räksytetään. toimielinten roolia liiton hallinnossa. – Minua ennen edustuksellisia toimielimiä oli vähennetty, esimerkiksi koko urheilu oli keskitetty yhdelle valiokunnalle. Ratsastuksen vaikuttajia liiton 90-vuotisgaalassa: Kristian Nyman, JP Leskinen, Fred Sundwall ja Tom Gordin.. Tomilla oli liiton johdossa toimiessaan luonnollisestikin kytkös sekä esteratsastukseen lajina että Horse Show´hun, jolla oli liiton kanssa yhteistyösopimus ja taloudellisia intressejä. Järjestödemokratiassa ei Olen aina halunnut vaikuttaa ja muuttaa asioita. 9 HIPPOS 7 • 2021 9 Hallituslaisista Leena Valtanen teki Tomiin suuren vaikutuksen. Monta lusikkaa samassa sopassa. Tomi on ollut pitkäaikainen toimija myös FEI:ssä ja kisajärjestäjien kansainvälisissä organisaatioissa. Tomi vahvisti kaudellaan mm. En usko jaettuun vastuuseen, kun yhdellä on päävastuu, syntyy johdonmukaista toimintaa. Isompaan rooliin liitossa Tomi palasi Huippu-urheilun johtoryhmän esteratsastusvastaavana 2012–2016. En koe jääviyttä ongelmaksi, kunhan se tuodaan esiin. Tapahtumalla on alusta alkaen ollut liiton kanssa pitkät, 5–7 vuoden sopimukset. Tomi jätti puheenjohtajan tehtävän 2000 ja ryhtyi luotsaamaan Horse Show’ta yksin. – Kun asetuin Mikko Forsténin taakse lyhyellä varoitusajalla, muutama tuttavani pahastui. Tämä herätti kysymyksiä ja epäluuloa. Olen edelleen projekti-ihminen. Myös ruohonjuuritason toimintaan ratsastuskouluissa ja harrastuksessa satsattiin. – Minulla on näkemys lähes joka asiassa ja olen kova kriitikko. Tomi sanoo olevansa tapahtumaa järjestävässä Scanhorsessa mukana alle 10 prosentin pienosakkuudella, käytännössä palkkatyöläinen, ei yrittäjä. – Minulla oli nimenomaan tarve ja halu näyttää, etten ollut pj ajaakseni esteratsastuksen tai Horse Show´n etuja. SM-kultaa ja nousi maailmanlistalla sijalle 109. Tomilla on laaja verkosto ratsastuksen parissa, mikä tulkitaan helposti sidonnaisuuksiksi. Sidonnaisuus ei sinällään ei ole pahe eikä hyve, mutta toiminnan ja päätöksenteon pitää olla läpinäkyvää. Voin sanoa varmuudella, että aikanani kaikki lajit saivat kukoistaa. Tiedostan, että järjestödemokratia on hidas ja raskas tapa toimia, mutta se innostaa ihmiset työhön yhteisen edun nimissä. Tomi voitti ratsastajana mm. Minusta se oli täysin käsittämätöntä. Hanke alkaa, päättyy, sillä on välietappeja, vastuutaho ja budjetti. Tartun asiaan, jos toimintasuunnitelma ei ole tarpeeksi konkreettinen ja myös pilkkuihin. Häntä hämmästyttää, että asiassa vastapuolella olevat ihmiset ottavat hänen kantansa, kuten ketä hän kannattaa puheenjohtajavaalissa, henkilökohtaisesti. Olen ollut aina enemmän liittokuin seuratason ihminen, liittotasolla pystyy parhaiten vaikuttamaan lajin kehittymiseen Suomessa. Ilman suunnitelmaa saadaan helposti aikaan vain kokouksia ja keskustelua. Vaikuttavaa asioiden ajoa Tomi on ollut näkyvä ja aktiivinen myös vuosikokouksissa ja liiton eri foorumeissa. – Sitä ennen vuonna 2008 arvostelin, missä on esteratsastuksen Nations Cup -toiminta, ja sain toimeksiannon polkaista se käyntiin uudestaan
En katso takapeiliin, ei kannata kantaa huolta sellaisesta, mihin ei pysty enää vaikuttamaan. 10 HIPPOS 7 • 2021 voi olla paheksuttavaa seisoa avoimesti jonkun takana, ja mitä ryhtiä olisi tehdä se salassa. Tomi valokuvaa myös paljon. – Tunnen itseni terveeksi, virkeäksi ja olen hyvässä vedossa, tyttäret ovat antaneet elämänvirtaa ja pitävät minut nuorekkaana. Tomi varttui aktiivisena 60-lukulaisena Beatlesin tahtiin. – Osaan kyllä tuntea, rakkaus omia lapsia kohtaan on mittaamaton ja jakamaton, vaikka en muutoin ole lapsirakas enkä välitä myöskään muiden lemmikeistä. Yleisö haluaa nähdä areenalla hevosia, tauolla laulavan Jari Sillanpään tai Jukka-Pojan yleisöksi jää helposti lähinnä lanaustraktori. En hiivi seiniä pitkin, teen asiat aika korkealla profiililla. Hän esitti bändin biisejä 70-vuotispäivänsä kunniaksi keväällä katusoittajana Esplanadilla Lennon-laseissa ja peruukissa yhdessä muusikko Jiri Nikkisen kanssa. Valinta tehtiin avoimen rekryn kautta. Viihdepuolella kokeillaan jotakin uutta eka vuosi, toisena reivataan kurssia ja jos palaute ei ollut hyvä, poltetaan sormemme. Lähes 22 vuotta liiton pääsihteerinä toiminut Fred Sundwall palkattiin tehtävään Tomin puheenjohtajakaudella. – Tapahtuma elinkaari on ollut paljon pidempi kuin kukaan ajatteli, se on kantanut suhdanteiden ja pandemian läpi ja yli. – Jos koen asian tärkeäksi, olen sinnikäs sen kanssa loputtomiin, mutta jos jään päätöksenteossa lopulta selvään vähemmistöön tai yksin, siihen on tyytyminen. En osaa nuotteja, mutta soinnut löydän kitaralla ja pianolla, improvisoin myös aika hyvin. Siinä on mitä odottaa, ja voi siitä olla vähän ylpeäkin. – Myönnän suoraan, jos mokaan, sillä tavalla pääsee nopeammin eteenpäin. Perhe tulee kakkosena eli käänteisesti sen hajoaminen. Ihmisiä hämmästytti usein se, että vaikka meillä oli rajuja näkemyseroja ja kiivaitakin yhteenottoja, palaverin päätteeksi menimme lounaalle kaikessa sovussa. – Aika paljon vettä on virrannut mun ja Fredin kytkennöistä. Parhaan kicksin kuitenkin saan, kun loppukiri lähestyy, adrenaliini nousee ja päivät pitenevät, nautin siitä urheilijan tavoin. Olimme teinikavereita. Viihdyttäjän verta suonissa Tomi nauttii edelleen roolistaan showmestarina. Pressitilaisuudessa Tomi ja HIHS-ratsastajia 2014: Marina Ehrnrooth, Janna Jensen, Lotta-Riikka Rintamäki, Mikko Mäentausta, Jessica Aminoff, Anna-Julia Kontio ja Martin Fuchs. – Kuvaan kännykällä lähinnä merta, maisemia, luontoa, eläimiä ja värejä sekä tyttäriäni, on kiva jos joku peukuttaa kuville Facebookissa. Jos on framilla näkyvästi mielipiteineen, se on jonkun mielestä fantastista ja toinen pahastuu. Mr. . Huippu-urheilu maailmancupista alkaen on tapahtuman sydän. – Vuositason pitkäjänteinen työ on välttämätöntä ja ihan nastaa. Osasimme ottaa asiat asioina, mitä suosittelen muillekin. Ensimmäinen kerta ei vienyt kovinkaan pitkälle, toinen johti perheen perustamiseen yli viisikymppisenä. Koulun jälkeen ennen Fredin valintaa olin tavannut hänet 25 vuoden aikana alle 10 kertaa. En ole ollut koskaan ahkera harjoittelemaan, ja sama ominaisuus esti varmaan myös nousuni erinomaiseksi ratsastajaksi. Kilpaillessa mittasin eniten omaa osaamistani, ja olen vain iloinen, jos kaverilla menee hyvin tai hänellä on jotakin hienoa. Isää ja tyttäriä Anskua, 19 ja Fridaa, 17 yhdistää samanlainen huumorintaju sekä musikaalisuus. Ensi vuonna tavataan taas Jäähallilla, kun Tomi joukkoineen pistää kaikkien aikojen hevospidot pystyyn suuren maailman malliin. HAASTATTELUSSA. Tomi osaa myös peruuttaa oltuaan väärässä. – Veneilystä tuli minulle henkireikä, kun muutin avioeron jälkeen landelta yksin Helsingin keskustaan, lähelle merta. Kolmas iso asia on, että Horse Show’n kaltaisesta pilvilinnasta tuli elämäntehtävä ja -tapa. On nastaa, että on voinut tehdä jotakin pysyvää, näkyvää ja arvostettua elämässään. – Viha on minulle tuntematon käsite, samoin kateus puuttuu minulta ominaisuutena täysin. – Tyttäreni ovat elämäni ykkösasia. Avioliiton päättyminen yllättäen oli elämäni suurin shokki. – Hevosten pitää olla keskiössä oli se sitten urheilua tai viihdettä. Horse Show ja Jäähallin kilpa-areena. En mennyt naimisiin erotakseni joskus. Rakas Denzel. Elämän valoja varjokohtia Gordin on työssään asiakeskeinen, mutta hänellä on myös pehmeä kohtansa. – Olen musiikillisesti iloinen amatööri. Olen pitkän elämäni aikana myös rakastunut silmittömästi, niin ihanaa kuin se onkin, en suosittele järjetöntä rakastumista kellekään. Vuoden ratsastaja Eevamaria PorthanBroddell Ratsastusgaalassa 2015, onnittelemassa HUJOa edustavan Tomin ohella liiton silloinen pj Laura Airaksinen, juontamassa Emmi Korpiola. Vapaa-aikana Tomi virkistyy musiikin ja veneilyn merkeissä
11 HIPPOS 7 • 2021 Rakas Denzel. EDUSTUS SUOMESSA: HIPPOSPORT OY www.hipposport.fi Myynti : hyvinvarustetut ratsastustarvikeliikkeet kautta maan www.bucas.com X-Range Turnout X-Range Turnout loimessa on erityiskorkeat sivut ja vatsaläppä. Loimi antaa lisäsuojaa jalkojen ympärille, eteen ja taakse sekä pitää vatsan kuivana ja suojassa.
Myynti: Hankkija, Lantmännen Agro, kauppa.vapo.fi tai myyntipalvelu: ma–pe klo 8–16 Suomeksi 020 341 400 På svenska 020 341 30 SIELLÄ SE MURUSENI ON. Vapon kuivikkeet pitävät jutut ja tallit kuivina. 12 HIPPOS 7 • 2021 TILAA HETI. Hippos_210x297mm.indd 1 Hippos_210x297mm.indd 1 5.7.2021 19.01 5.7.2021 19.01. Murukuivike on kotimainen 100 % puupohjainen vaihtoehto, joka imee kosteuden ja patjoittuu erinomaisesti. Rakenteensa ansiosta kuivike ei pölise eikä luista alta, ja lantalaan kulkeutuu vain… no, lantaa
Tänäänkin kannattaa kysyä: hei hevonen, miten voit. Mutta viikkojen kuluessa poni kävi nuupeaksi ja sen olo matalaksi. Ja paras taho hyvinvoinnistaan kertomaan on tietenkin hevonen itse. Ja se poni! Sen tuikkivissa silmissä saattoi nähdä heijastuksen sen kotisaarten tuulenpieksemistä rannoista. Miten ihmeessä poni saattaisi olla aliravittu ja energiat nollassa, olihan sitä syötetty täsmälleen ohjeiden mukaan. Tiedänkö. Hevosurheilulajit puolestaan ovat monelle elämän suola, mutta onko oikein, että eläin on olemassa ihmisen ajanvietteeksi ja huvitukseksi. Yhä vain kiusaannuttavampaa mietittävää! Suomalainen hevonen voi hyvin – niin maailmanlaajuisesti, kuin verrattuna vaikkapa muihin kotieläinlajeihin. Se, että hevosen hyvinvointi herättää keskustelua, on hyvä asia. Hyväntahtoinen mutta vähän höpsö perhe ei päätynyt otsikoihin hevosen kaltoinkohtelun takia – otsikoissa kun tykätään revitellä mieluummin tapauksilla, joissa hevosia käytetään hyväksi urheilun varjolla ja rahankiilto silmissä. Poni oli saanut kourallisen heinää päivässä, ihan niin kuin neuvottiin. Kunnes eräänä päivänä se ei enää noussut makuulta. 13 HIPPOS 7 • 2021 KOLUMNI Perhe osti ponin. TILAA HETI. Eläinlääkäri tutki, nyppi ja näpelöi. Myynti: Hankkija, Lantmännen Agro, kauppa.vapo.fi tai myyntipalvelu: ma–pe klo 8–16 Suomeksi 020 341 400 På svenska 020 341 30 SIELLÄ SE MURUSENI ON. Nykyhevosen hyvinvoinnista huolehtimisen tärkein työkalu on tieto. Rakenteensa ansiosta kuivike ei pölise eikä luista alta, ja lantalaan kulkeutuu vain… no, lantaa. Vapon kuivikkeet pitävät jutut ja tallit kuivina. Asiakkaana voin vaikuttaa siihen, keneltä hevosalan palveluitani ostan. Lapset olivat innoissaan, harjat, huovat ja muu tilpehööri ostettuina sävy sävyyn. Poni asettui uuteen kotiinsa ja perheen ponipäivät uomiinsa. Edistyksellisellä eläinsuojelutyöllä on Suomessa vankat perinteet ja valvonta erittäin kattavaa. Hevosen hyvinpidolla on Suomessa pitkät juuret: hevonen on aina ollut arvossaan ja hevosyksilö usein perheenjäsenen roolissa. Vaivojen syy näytti ilmeiseltä, jos kohta uskomattomalta huomioiden ponin viimeisen päälle asianmukaisen elinympäristön ja sydänjuuriaan myöten huolestuneen omistajaperheen. Hyvä hevosenpito edellyttää paljon tietoa ja taitoa, minkä jakaminen onkin yksi alan järjestöjen yhteisistä ydintehtävistä. Ajatus hevosen kaltoinkohtelusta herättää tunteita – sellaisia vähän vaikeitakin. Nämä kun tuppaavat lihomaan, ohjeisti mukava hevosenmyyjä – kourallinen heinää riittää. Ihana, luonnonläheinen ja juureva otus, ruokintakin helppoa ja halpaa. Työtä sen eteen tehdään sinnikkäästi ja jatkuvasti. Olisiko ollut shetlanninsellainen tai jotain muuta pörröistä ja suloista sorttia. Hippos_210x297mm.indd 1 Hippos_210x297mm.indd 1 5.7.2021 19.01 5.7.2021 19.01. Tänä päivänä fokus on hevosen kohdalla yhä useammin nimenomaan hevosen hyvinvoinnissa, ei niinkään eläinsuojelullisten toimien tarpeessa. Huono asia on, että hevosia kohdellaan huonosti; hevosenpidossa ja hevosen käsittelyssä on puutteita tai tapahtuu väärinkäytöksiä. Oman hevosen lihavuusasteeseen tai loimitusrutiineihin on vaivaton vaikuttaa, kunhan tietää mikä on hevoselle parhaaksi, lajinmukaista ja oikein. Murukuivike on kotimainen 100 % puupohjainen vaihtoehto, joka imee kosteuden ja patjoittuu erinomaisesti. Äiti oli palauttanut mieleensä kaikki takavuosien hevostaidot ja isä nikkaroinut ponille sopivan ja standardinmukaisen pitopaikan. Mutta osaanko arvioida ammattilaisen vastuullisuutta ja eettisyyttä. VINKKI: tietoa ja sähköisiä työkaluja hevosen hyvinvoinnista huolehtimiseen löydät Suomen Hippoksen Oma Talli -palvelusta: hippos.fi/omatalli Neena Kuukasjärvi, Suomen Hippos Hei hevonen, miten voit. Opiskelemalla, omia ajatuksiaan haastamalla ja taitojaan kartuttamalla kehittyy myös vastuullinen hevossilmä. Eläinlääkärin oli vaikea ymmärtää näkemäänsä – samoin omistajien. Se, että hevosen huono kohtelu päätyy otsikoihin ei ole huono asia. On tärkeää viestiä hevosen hyvinvoinnista myös alan ulkopuolelle: tehdä näkyväksi kaikki, mitä hevosen hyvinvoinnin eteen päivittäin tinkimättä tehdään kotitalleilla, ratsastuskouluissa, valmennustalleissa ja kilpaurheilun piirissä
Pieni olento on täydellinen ja muistuttaa kovasti ihastuttavaa äitiään. Tallilla hihkutaan onnesta. Katri Klinga Sonja Holma Eräänä kesäkuisena aamuna tamma on varsonut sievän varsan suoraan laitumelle. Ostaisinko varsan. Ulla odottelee vieressä vuoroaan. 14 HIPPOS 7 • 2021 Unelmissa oma varsa. Mieleen hiipii ajatus yhteisestä matkasta. Rapsutukset kelpaavat Maddelle. HIPPOS 7 • 2021 14
Va rs an k an ss a HIPPOS 7 • 2021 15. 15 HIPPOS 7 • 2021 Unelmissa oma varsa
Jalkoihin, kuten kaikkialle muuallekin, on jo koskettu. Näyttelyporukalla alkaa olla hiki ja myöhässä ollaan reilusti. Varsan kaikki käsittely on kouluttamista Hyvän ammattilaisen luona varsan on mainiota kasvaa varmassa opissa. Nimi, ostotarkastus, vakuutus ja näyttelyyn Yksi suurista päätöksistä on varsan nimi. Myös kasvattajan toiveita ja linjauksia kannattaa kuunnella. Lopulta varsa menee kyytiin tallin käytävältä, kun emä kurkkii tallin ulkopuolelta trailerin etuovesta. Laitumella ja myöhemmin pihatossa on kiva käydä rapsuttelemassa ja harjaamassa. Jos varsan mukana voi saada systeemin ja kokeneen nuorten hevosten kouluttajan, miksipä ei. Se on niille elämänoppia. Varsa matkustaa vielä vapaana, sitä ei sidota kiinni. Vakuutus tuo turvaa ja mielenrauhaa, vaikka on melko kallis lisä kuluihin. Kiltille pienelle olennolle tulee välillä nälkä ja touhut on keskeytettävä maitobaarissa käynnin ajaksi. Pitkät puomit koppiin on tietysti hankittu, jotta vieretysten matkustaminen onnistuu ilman väliseinää. Onko nimeen ladattu liikaa odotuksia. Kavioiden vuolu aloitetaan aikaisin. Usein emätamma siemennetään varsakiimasta uudelleen, samalla varsaa tulee käsiteltyä jo hyvin pienenä. Joskus äitikin voi olla aivan pöllö, eikä lainkaan paras esimerkki varsalleen. Kolmikuinen varsa ei ole enää aivan kiinni emässään, joten kahden nelijalkaisen saaminen traileriin on omanlaisensa tapahtuma. Parasta on, jos ei lataa liikaa odotuksia. Hevostaidot karttuvat varmasti. Käsittelytilanteissa ihmisiä on hyvä olla paikalla kaksi. Kaikesta tekemisestä tekee haastavaa se, että on huolehdittava parivaljakosta, ei vain yhdestä hevosesta. Omaa ratsastustaitoa kannattaa pitää yllä, sillä mahdollinen aloittaminen joskus vuosien päästä nuorella hevosella ei ole tauon jälkeen helppoa. Järki ja tunteet käyvät kamppailua. Kasvattaja ehdottaa osallistumista tammaja varsanäyttelyyn. Viehättävä ja pehmeästi liikkuva tammavarsa piirto päässä ja sukat jaloissa sulattaa helposti sydämen. Onko nimi jo käytössä Suomessa tai maailmalla. Monta kymmentä vuotta Savijärven kartanolla näyttelyitä järjestänyt Camilla Simonsén on Hippoksen varsaja tammanäyttelyiden tuomari. Hippoksen näyttelyihin ne otettiin mukaan kymmenisen vuotta sitten. Varsa letitetään vasta näyttelypäivän aamuna, mikä sujuu ihmeellisen helposti. Aikaakaan ei tarvitse hurjasti uhrata, jos varsa varttuu kasvattajan luona, kesäisin laitumella ja talvisin pihatossa. Varsan ensimmäinen pesu vesikarsinassa on jännittävä toimenpide. On haastavaa osata toimia nopeasti oikealla tavalla. Vuolu sujuu kokeneen kengittäjän kanssa kommelluksitta. Ei pidä masentua tai olla harmistunut, vaikka tilanne ei menisikään aivan odotetulla tavalla. Varsa saa kuitenkin erittäin hyvät arviot ja kakkospalkinnon. Alkuun varsa kulkee vapaana emänsä vieressä, mutta tarkkana on oltava, sillä se voi harhautua muiden hevosten luo. Sitten alkaa jännittävin vaihe, lastaus. Kannattaa keskittyä varsaan, ei valokuvaamiseen. 16 HIPPOS 7 • 2021 Varsan kanssa Y hä useampi hevosihminen on hankkinut tulevaisuutta varten varsan. On myös tutkailtava, että tallin ratsuhevosten joukkoon pääsee sopivalla hetkellä hoitotoimiin. Kaikki varsan kanssa tekeminen on väkisinkin samalla sen kouluttamista. Vetää ei saa, sillä varsa hakeutuu paineesta pois. Yleisesti onnistunut esittäminen etenee sujuvasti ja tuomariston toiveet asJos varsan mukana voi saada systeemin ja kokeneen nuorten hevosten kouluttajan, miksipä ei.. Tammaja varsanäyttelyssä käynti kannattaa. Ei taideta olla ainoita, joille tuli mutkia matkaan. Pikkuhiljaa varsaa opetetaan oikeaan taluttamiseen. Mikä nimi sopii kasvattajan etuliitteen kanssa yhteen. Seuraava pohdinta on, ottaako varsalle vakuutus ja millainen. Näyttelyssä nätisti Itse näyttely sujuu mallikkaasti, paitsi varsa on aika uupunut, eikä todellakaan esitä parastaan. Näyttelyssä arvioidaan varsan rakenne ja liikkeet, mutta se on myös hyvä hetki opettaa varsaa lastaukseen, kuljetukseen, vieraisiin hevosiin ja paikkoihin. Tervetuloa vaan, sanovat Savijärven näyttelyn järjestäjät puhelimessa. Pian jo laitetaan riimua päähän ja talutetaan emän vierellä. Omistaja on tyytyväinen, mutta kasvattaja tietää, että ykkösen varsa tämä on, vaikka ei tänään loistanut. Aikaa kuluu tallikäynneillä kummasti aiempaa enemmän, kun varsa on samalla tallilla kuin oma ratsu. Hän iloitsee, että tänä vuonna Savijärvellä nähtiin jopa parikymmentä maitovarsaa. On pohdittava emän ja isän nimiä ja sukuja sekä leimaa, jonka pienelle tammalle tai orille haluaa antaa. Alun perin tallin ammattilaisten piti esittää hevoset, mutta varsan omistajahan se yllättäen onkin mukana kehässä, eikä aina hoksaa, kuinka varsa saadaan esittämään parastaan. Kengittäjän mielestä varsa on tärkeän näköinen ja kaikkia naurattaa. Omaksi ratsuksi varsasta ei välttämättä ole, se on aina muistettava. Orimattilassa sijaitsevalla Siiri Kyrön tallilla varsa otetaan usein emänsä kanssa kentälle jo muutaman päivän vanhana. Se on ainakin ajatuksena järkevä satsaus. Kahdella jalalla tanssivan energiapakkauksen luovuttaa mielellään ammattilaisen käsiin. Alkuun ajattelee, ettei eläinlääkärintarkastusta tarvita, mutta pian mieli muuttuu ja tuntuu järkevältä, että eläinlääkäri kuuntelee ainakin varsan sydämen ja katsoo sen päällisin puolin läpi. Näyttelyä edeltävänä päivänä parivaljakon pesu sekä tamman letitys ja kavioiden vuolu vaativat jo kolmen ihmisen aikataulujen yhteensovittamisen. Varsat ovat erilaisia temperamentiltaan, joku riekkuu ja toinen käpertyy. – Hienoa, että varsoja näytetään. Alkaa sopivan riimun etsintä, liian iso valuu kaulalle ja varsa ravistaa päätään, eikä esiintymisestä tule mitään. Matkahan on joka tapauksessa hieno, kävi miten kävi. Kulut ovat alkuun pienet
17 HIPPOS 7 • 2021 kellajeista toteutuvat. Tunnistajana on kokenut ja ystävällinen Uudenmaan hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Sonja Skogberg. On myös hauska tunnistaa isäorien ominaisuuksia varsoissa. Suomessa syntyy vuosittain noin 3000 varsaa, joista 800–900 on poneja Näyttelyyn vieminen on osa varsan elämänkoulua. Varsojen tuominen toisten silmien eteen kannattaa ja auttaa havaitsemaan myös tällaisia asioita. Kasvuvaiheet, kuten takakorkeus, vaikuttavat liikkumiseen. Simonsénin mukaan joskus näkee varsoja, joita on ruokittu liialla valkuaisella ja nivelet ovat turvonneet. Aikatauluissa on hyvä pysyä ja kaaostilanteita kannattaa välttää. Tuomariston edessä väsyttää.. Savijärven maneesin ovella odotellaan jo. Karkeasti arvioituna 2,5 kuukauden jälkeen alkaa tulla erilaisia kasvuvaiheita. – Varsan toivotaan seisovan paikallaan ryhdikkäästi ja tyylikkäästi. – Ja kyllä minulla käy aina mielessä, onko varsa emäänsä parempi yksilö, vaikka tammaa ei näyttelyissä arvostellakaan. Hyvä varsa on sopusuhtainen ja loistokas. Kuvassa Kyrön väkeä Catleya, Siiri, Marimba ja Sirkku. Sillä on liikkeissään oikea mekaniikka. FWB-status, tunnistaminen ja omistajanvaihdos Savijärven näyttelyssä oli mahdollisuus tunnistaa ja rekisteröidä varsa. Sitä ei kannata pitää kiinni liian tiukasti, jolloin ryhdikkyys katoaa, Simonsén vinkkaa
Vihdoin päädyttiin Kyröjen perinteisiin nimiin musiikista ja tanssista. Äiti Catleyan nimi tulee kukasta ja isä Dimaggio Blackin nimi viittaa kuuluisaan baseball-pelaajaan, joka oli naimisissa Marilyn Monroen kanssa. Marimballa soitetaan pehmeitä Afrikan ja Karibian rytmejä.. 18 HIPPOS 7 • 2021 Varsan kanssa Madden nimeä Marimbaa mietittiin monen mutkan kautta
Ensimmäisen neljän kuukauden aikana on tapahtunut paljon. Skogberg tunnistaa vuosittain noin 200 yksilöä, joista 80 on ponija ratsuvarsoja. Värin määritystä varten voi ottaa omalla kustannuksellaan näytteen ja väriasiat täydennetään papereihin myöhemmin. Varsat ja hevoset ovat työn ykkösasia. Näyttelyn jälkeisenä päivänä kaikilla on väsyneet silmät. Kaikenlaisista kommelluksista voisi kirjoittaa kirjoja. Tunnistamisen yhteydessä voidaan tehdä omistajanvaihdos, jos kasvattaja ja uusi omistaja ovat paikalla tai lomake on täytetty etukäteen. Ensimmäisellä kerralla varsa ei edes ehdi huomata, mitä tapahtuu, mutta toisella kerralla se jo tietää ja kaikki on paljon hankalampaa. Tämän tekee kasvattaja. Ovat nämä niin mainioita! . Äiti ja tytär olisivat täydellinen parivaljakko, huomataan valjakkokartanolla. Myös hitaasti kimoutuvat voi olla vaikea tunnistaa. DNA-näytettä varten hännän on oltava puhdas, sillä siitä irrotetaan jouhinäyte. Ennen tunnistamista varsa on pitänyt ilmoittaa syntyneeksi. Karsinassa se on hankalaa, jos jalat peittyvät kuivikkeisiin. Valoa tarvitaan, jotta myös karvan pyörteet saadaan kirjattua. Tässä tapaa kaikenlaisia ihmisiä ja olen saanut paljon hyviä ystäviä. Joskus kaikki menee hyvin, joskus päin mäntyä.. Talleilla ei aina ole hyvää paikkaa, missä tunnistaa ja nähdä varsa joka puolelta. Haastavia voivat olla myös esimerkiksi mustanvoikot, kulomustat, sysirautiaat ja suomenkirjavat. Vain hevoset, joiden identiteetti on varmistettu, voivat osallistua näyttelyihin. Suomen Hippos lähettää tunnistusasiakirjan eli hevospassin omistajalle, kun kaikki maksut on maksettu ja DNA-näyte on valmistunut laboratoriosta. – Joskus tulee vastaan tilanteita, että omistaja haluaa hevosen olevan esimerkiksi musta. Mikrosirun asentamista varten varsan kaulasta ajetaan pieneltä alueelta karvaa pois, kohta puhdistetaan ja siru asennetaan kaulaan. Tunnistus tehty ja omistajanvaihdospaperit työn alla. Tallien pihojen romukasat aiheuttavat joskus vaaranpaikkoja. Kaikenlaisista kommelluksista voisi kirjoittaa kirjoja. Loput ovat lämminverisiä ravureita ja suomenhevosia. Islanninhevosissa ja shetlanninponeissa on usein monta väriä päällekkäin. Varsoja on pyydystetty pitkin laitumia, ja ne saattavat olla likaisia. Jännittävä ensimmäinen talvi tulossa. Joskus kaikki menee hyvin, joskus päin mäntyä, Skogberg naurahtaa. Karva on jo kovin pörröinen. Pörröisenä kohti talvea ja tulevaisuutta Seuraavaksi onkin jo pohdittava, aloitetaanko FWB-hevosten kasvattajakilpailun Breeders´ Prizen vuosittaisen osallistumismaksun maksaminen. Kuuden vuoden päässä siintävä kilpailu tuntuu todella kaukaiselta. Silloin on vain todettava, että valitan, mutta tämä ei ole musta. Varsa tunnistetaan 4–10 kuukauden ikäisenä. – Työ on vaihtelevaa, pidän siitä paljon. Näyttelypäivästäkään ei tainnut jäädä mitään mieliharmia. 19 HIPPOS 7 • 2021 ja ratsuja. Pieni, virheetön olento muistaa aina mitä edelliskerralla on tehty ja tarjoaa iloisena itseään rapsutettavaksi. Hevosnainen on 23-vuotisen uransa aikana nähnyt lähes kaiken, ja pääkaupunkiseudun kehätiet ovat tulleet tutuiksi. Hurjasti iloa elämään tuo se, kun varsa kävelee aina innokkaasti vastaan pihatosta, luottavaisena ja uteliaana. – On todella ikävää, jos varsa pääsee tässä tilanteessa pakenemaan ja sirua joudutaan asentamaan uudestaan. Omistajan pitää myös tietää, minkä statuksen hän haluaa varsalleen, tuleeko siitä esimerkiksi Finnish Warmblood eli FWB, merkitäänkö se johonkin muuhun kantakirjaan vai kirjataanko se ilman sukutietoja
Hevosen kykyjen pitää olla korkeammalla kuin luokkatason. – Kenttäratsastuksessa turvallisuus on iso kysymys. Jos EM-tasoon ei ole edellytyksiä omassa ikäluokassa, silloin kuuluu liittovalmennukseen. Kenttäratsastuksessa maasto-osuus määrittelee pitkälti, millä tasolla ratsukko voi kilpailla. – Poneissa ja junioreissa kauden tulos paperilla ei kerro kaikkea, vaan ratsukot pitää nähdä tehtävissä, hyppäävätkö hevoset tukin, hautaan, veteen tai alaspäin. – Käytännössä osa ratsukoista pääsee maajoukkuerenkaaseen suoraan tulosten perusteella, loput katsastetaan liittovalmennuksissa alueilla. Sonja Holma Katsastuksen kautta sopivan tason rinkiin Liittovalmennus: Systeemillä tavoitteisiin Elmo Jankarin katsastuksessa esteellä Kielo Somervuori ja Jogi, taustalla Juuli Norha ja Amorine .. Etelä-Suomen liittovalmentaja, olympiaratsastaja Elmo Jankari teettää ensin tehtäviä maastoesteillä, niiltä edetään lopuksi vielä vesiesteelle. Liittovalmentajat lähettävät ehdokkaita maajoukkuevalmentajalle. 20 HIPPOS 7 • 2021 LII TTO VA LM E NU S V esi pärskyy hevosen kavioissa ja ratsastajan hymy venyy korviin, kun joukko kenttäratsastajia esittelee taitojaan Hevosopistolla syksyisenä sunnuntaina kenttäratsastuksen liittovalmennuksen katsastusleirillä. Kenttäratsastuksessa maajoukkueessa tähtäimenä on EM-taso. Otan myös huomioon minkä verran ratsukolla on aikaa kehittyä ikäluokassaan vaadittavalle tasolle ja hankkia tarvittavat kvaalit. Myöskään maneesissa esitetty osaamistaso ei kerro koko totuutta. Jankari valitsee katsastuksessa ratsukot, jotka jatkavat edelleen maajoukkuekatsastukseen. Tämä katsoo ketkä jatkavat A-renkaassa hänen kanssaan tai B-renkaissa liittovalmennuksissa. Valmentajan tehtävä on varmistaa, ettei mennä kykyjen ja taitojen ylärajalla. Liittovalmentajan pitää olla tarkkaan tietoinen mitä tavoitellaan. On eri asia, jos edessä on yksi tai kolme vuotta. – Jos tarjotaan mahdollisuutta maajoukkuerenkaaseen, pitää tietää, että urheilija ja hevonen ovat urheilullisesti kannattava satsaus. Tästä syystä katsastus pidetään nykyään alkusyksystä ulkona, Jankari kertoo