Onnistu kisaverryttelyssä Suojaa hevosta hellesäällä Linjat haltuun estetreenissä Husö: paras talli ja seura www.ratsastus.fi 9,20 € 3 | 2025 RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI
#tea meq uiba lans ja #equ ibala ns #tea meq uiba lans ja #equ ibala ns
Kansikuvassa Tuula ja Teemu Hintsasen Shahh, kuva Monica Kinnunen. Kaksi arkajalkaa tai kokematonta ei ole välttämättä toimivin yhtälö, kun taas osaava ja rohkaiseva osapuoli tuo toisestakin parhaan esiin. Luontokappaleena, joka on hyvinkin erilainen kuin ihminen. Hevosta ei kiinnosta kohtaamansa ihmisen ulkonäkö, pankkitilin saldo tai sosiaalinen asema. Mietimme paljon, kuinka voimme opettaa hevosiamme paremmin ja taitavammin. Myös jokainen hevonen pitää osata kohdata ja ymmärtää sellaisena kuin se on. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Se postitetaan kaikille Suomen Ratsastajainliiton jäsenseurojen jäsenille. Ihanaa hevoskesää! Sonja Holma Hevonen opettajana Ratsastuksen erikoislehti Hippos-lehti Onnistu kisaverryttelyssä Suojaa hevosta hellesäällä Linjat haltuun estetreenissä Husö: paras talli ja seura www.ratsastus.fi 9,20 € 3 | 2025 RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI Hippos-lehti on ratsastuksen ja hevosten ystävien omna lehti, joka paneutuu kiinnostaviin ihmisiin, hevosiin ja ilmiöihin sekä ajankohtaisesti sekä syvemmällä otteella. Pääkirjoitus 3. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun ilmoitushinnan palauttamiseen. Hevoset tuntevat mielemme ja sydämemme. Ratsastusseurojen SRL-jäseniä palvelee kattava lehtiarkisto Jäsenhuoneessa osoitteessa oma.ratsastus.fi. Nykymaailmassa esiin tuntuvat nousevan yhä vahvemmin ulkoiset arvot. Toisista välittäminen, avaramielisyys ja sivistys. Hippos-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Hevoselle ei voi valehdella. Yksi on lempeän aulis ja haluaa miellyttää, kun toinen kulkee jästipäisenä omaa tietään. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Hänen maailmassaan arvostettavaa oli viisaus, taito, kokemus, sisu ja ennen kaikkea hyvä sydän. Hippos-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Ystävällisesti, reilusti ja taitavasti kohdeltuina hevoset päästävät meidät herkkään vuorovaikutukseen, joka on parhaimmillaan kuin yhteistä tanssia täynnä iloa ja riemua. Taitava hevosihminen osaa toimia kunkin hevosen yksilöllisillä ehdoilla, ja saa ne esittämään parhaan potentiaalinsa. Se näkee ja kohtaa meidät juuri sellaisina kuin olemme. virheiden aiheuttamista vahingoista. Julkaisija ja kustantaja Suomen Ratsastajainliitto ry ratsastus.fi Toimitus Päätoimittaja Sonja Holma 040 5600 225 sonja.holma@ratsastus.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Ilmoitusaineistot aineistot@saarsalo.fi Ulkoasu ja taitto Tikka Talvenheimo Oy Vakituiset avustajat Hanna Heinonen Ann-Helena Hokkanen Jutta Koivula Katri Klinga Riitta Kosonen Heidi Lammi Paula Rintamaa Tiina Tarkkala Painopaikka UPC, Vaasa ISSN 0355-8800 Tilaukset ratsastus.fi/ratsastamaan/liity-seuraan ratsastus.fi/hippos-lehti/tilaa Irtonumerot lehtiluukku.fi Lehtiarkisto oma.ratsastus.fi Postin jakelutavasta johtuen lehti jaellaan tarkan julkaisupäivän ohella sen lähipäivinä. Sen sijaan se hyvinkin arvostaa tämän taitoa, osaamista, johdonmukaisuutta, rehellisyyttä ja empaattista luonnetta. Hippoksessa on laajasti asiaa ratsastuksen osaamisesta, valmennuksesta ja eri lajeista hevostaitoihin, varusteisiin ja terveysaiheisiin. Hippos-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Hippos-lehti ei vastaa taloudellisesti painoyms. Isoäitini oli kaikkea muuta kuin enkeli tai pyhimys, mutta valkeista hansikkaistaan korkokenkien kärkiin aidosti hieno ihminen. Ja yksi hevonen sopii yhdelle, toinen toiselle. Ja jos käyttäydymme epäoikeudenmukaisesti tai käsittämättömällä tavalla, ne joko pakenevat, kapinoivat tai sulkevat meiltä mielensä ja kovettavat meiltä kylkensä. Painettu PEFCsertifioidulle paperille. Hevosten maailmassa meistä jokainen koetaan, vastaanotetaan ja hyväksytään juuri sellaisena kuin pohjiltamme olemme. Ja kun luomme hevoseen yhteyden, se myös heijastaa peilin tavoin meidän tunteitamme, asenteitamme ja tapaamme toimia – halusimme tai emme. Hevosen maailmassa niillä ei onneksi ole merkitystä. Joskus on kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi avoimin mielin ja sydämin pohtimaan sitä, mitä kaikkea ystävämme hevoset opettavat meille. Toki hevosissa on paljon eroja ja erilaisia persoonia. Jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Keskipainos on noin 35 000 kappaletta
Vahinkotilanteissa käytössäsi on Pohjola Terveysmestari -palvelu. Puhelun hinta normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai kotimaisen matkapuhelinoperaattorin hinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm).. Ratsastajainliiton Green Card -harrastajana sinut on vakuutettu Pohjola Sporttiturvalla. • Saat terveysmestarilta hoito-ohjeet ja tarvittaessa ajan sopivan ammattilaisen vastaanotolle – täysin ilman päivystyksessä vaadittavaa jonottamista! • Terveysmestari täyttää vahinko ilmoituksen puolestasi, joten maksat hoidosta vain mahdollisen omavastuun. Pohjola Terveysmestari on apunasi tapaturman sattuessa Miten Pohjola Terveysmestari toimii. ratsastus.. Laajenna turvaasi – vain 45 € / vuosi! Tutustu osoitteessa: Vakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. • Jos loukkaannut harrastuksesi parissa, voit olla yhteydessä terveysmestariin. Pohjola Terveysmestari -palvelun tuottaa Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy. /vakuutus Ennen laajentamista vakuutuksesi korvaa tutkimusja hoitokuluja 4 000 euroon saakka, kun laajennettuna yläraja on peräti 15 000 euroa. • Saat yhteyden terveysmestariin joka päivä klo 7–23 Pohjola Terveysmestari -sovelluksen chatissa tai soittamalla numeroon 0100 5225. Samalla turvaat ratsastuskypäräsi 100 euroon saakka. • Yhteydenottoosi vastaa aina terveydenhuollon asiantuntija. Saat käyttöösi laajennetun Sporttiturvan vain 45 eurolla vuodessa! Vakuutetun kotikunta tulee olla väestötietojärjestelmän ja kotikuntalain mukaan Suomessa
Tässä numerossa 5. Miten onnistut kisaverryttelyssä ja kuinka otat linjat haltuun radalla. Entä kuinka suojaat hevosta helteessä ja vältät kuljetuskuumeen. Osaatko katsoa maailmaa hevosen silmin. 28 18 5 Vakiot Pääkirjoitus 3 Hevostaitajan puuhasivu 63 Vapaaehtoiset: toimintaa islanninhevosten parissa 71 SRL:n tapahtumakalenteri 72 12 22 6 Haastattelussa Markku Saastamoinen 12 Kilpailuverryttelyn vilskeessä 18 Hevosgaala ja ratsastuksen Vuoden parhaat 2024 22 Husö: paras talli ja ratsastusseura 26 Esittelyssä vuoden hevonen Cardano 28 Estetreenissä hevonen haltuun linjalla 32 Hevosen aistit: maailma hevosen silmin 36 Helsinki Horse Show – kohti messukeskusta! 40 Ratsuoripäiviltä useita uusia oreja jalostukseen 42 Working equitation liittyy SRL:n lajiperheeseen 46 Kotimaan kesän kisakalenteri 47 Olympialajien EM-kisakesä 48 Candy Cup – makeasti mukaan maastoesteille 50 Hevosten hyvinvointi helteessä 54 Tamman kiima ja pulmatilanteet 58 Kuljetuskuumeen hoito ja ennaltaehkäisy 60 Tietoa ja taitoa ponija hevoskerhoista 62 Loistava hoitajasysteemi kerhotoiminnan tuella 64 Valjakkoajo lähti laukalle 66 Eläinsuojeluyhdistys Kuura hoivaa myös hevosia 70 Islanninhevoskirjan esittely ja Hevoset Espoossa-tapahtuma 72 SRL:n vauhdikas liikuntapäivä Tampereella Kisakesää, treeniä, hevostietoa ja -taitoa, jalostusoreja, gaalatunnelmia Edessä siintää pitkä, ihana hevoskesä vauhdikkaine kisoineen
Tulokset varsojen kasvusta ja ruokinnasta ovat päätyneet aina kansainvälisiin suosituksiin. Myöhemmin tutkimus kääntyi hevosalan vaikuttavuuteen ja vastuullisuuteen, joita Markun mukaan pitäisi tarkastella paljon nykyistä laveammin. Henkilö Elämäntehtävänä hevostutkimus Keväällä eläkkeelle Luken johtavan tutkijan tehtävästä siirtynyt Markku Saastamoinen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan elämäntyön hevostutkimuksessa. Sonja Holma 6
Hyppäsin 7. Isäni oli ollut jonkin verran armeijassa hevosten kanssa tekemisissä Tuusulassa ja kävimme yhdessä raveissa. – Taso oli silloin ihan eri. Syksyllä oli alkeiskurssin paikka, siitä se sitten alkoi noin kymmenvuotiaana Tuusulan Ratsastajien tallilla, Markku muistelee. – Siihen aikaan Viikissä opiskeluissa ei ollut mukana juuri hevosia, vaan tein opinnäytetyöni lypsylehmäpuolella. – Spede Pasanen kuvasi 1970-luvun alussa lännenelokuvia Tuusulassa. Muuten perheessäni ei ollut hevosharrastusta. Asuimme pyörämatkan päässä ja menimme kaverin kanssa katsomaan kuvauksia ja yleisötilaisuutta. – Elämäni biisi olisi Speden elokuvamusiikki, Vesku Loirin laulama Lonely Riders. Hevosinnostus johti kaikkiin muihinkin tapahtumiin elämässäni, myös puoliso ja perhe tulivat sitä kautta. Kiinnostus eläimiin johdatti nuoren miehen opiskelemaan Helsingin yliopiston maaja metsätieteelliseen tiedekuntaan Viikkiin, mistä löytyi puoliso Kaarina, agronomi hänkin. N äyttelijä ja elokuvaohjaaja, ”viihteen yleismies” Spede Pasasella on yllättävästi ollut käänteentekevä vaikutus Markku Saastamoisen elämän kaareen. Markku kilpaili junioritasolla ja vielä 20-vuotiaana esteratsastuksessa. Markku innostui raveista ja kävi myös ravitalleilla. Ratsastus jatkui poikaporukan kanssa Rake-talleilla Jokelassa ja edelleen Leskisten ratsastuskoulussa Keravalla vuodesta 1975 eteenpäin. Näimme miten villin lännen miehet ratsastavat, ja ajattelimme että siinä voisi olla harrastusta itsellekin
MTT:n hevostutkimus toimi Ypäjällä vuosia. Hevoset ovat aina olleet syvä kiinnostuksen kohteeni, vaikka minulla ei ollut enää säännöllistä hevosharrastusta eikä tullut koskaan hankittua omaa hevosta. Olisimme halunneet jäädä Ypäjälle, jossa on vahva hevosyhteisö ja paljon tutkimusta palvelevia toimintoja. 8. Paikalla oli tehty hevostutkimusta jo 1930-luvulta lähtien, mutta aktiivisin tutkimustoiminta alkoi 1980-luvulla. Hevosiin on kajottu lähinnä verinäytteiden tai muiden hyvin yksinkertaisten toimenpiteiden kautta. On syötetty jotain tiettyä rehua ja analysoitu lannasta ravintoaineiden sulavuuksia ja kerätty virtsaa virtsan keruuvaljailla. Hevosmäärä oli vähentynyt hiljalleen budjettisyistä. – Tulin Ypäjälle agronomin tehtäviin ja maatilaan liittyviin töihin, mutta mukana oli myös hevosten ruokinnan suunnittelua. Ensikosketuksen Markku sai hevosiin kaksivuotiaana sukulaisten tilalla. Olemme tehneet aika paljon hyvinvointiin liittyviä tutkimuksia, kuten ruokinnan vaikutuksiin liittyviä rehujen sulavuuskokeita. Tutkimuslaitoksen omat hevoset ovat Markun mukaan tutkimukselle välttämättömiä. Vastaavia toimenpiteitä ei voitaisi tehdä yksityishevosille. Minulla on ollut kylläkin osaomistuksia ravihevosissa. Tutkimustyöhön Ypäjän Siittolanmäelle Armeijan Markku suoritti Niinisalon eläinlääkintäkoulussa hevosten keskellä, mistä hän jatkoi edelleen Helsinkiin kadettikouluun. Vähitellen hevostalouskoulu ja ratsastusopisto alkoivat hankkia omia hevosia. – Ruokinnan ja hevosenpidon ohella keskiöön tulivat vaikutukset ympäristöön yhdessä hevosen hyvinvoinnin kanssa, missä Helena Jansson oli uranuurtajia. Hän sai valmentautua tutun valmentajansa, Veikko Heikkilän, silmän alla ja ratsuttaa hevosia, jotka menivät edelleen kadettien opetuskäyttöön. Mukana oli eläinlääkäreitä ja agronomipohjaisia tutkijoita. Vastuullisuudesta ei puhuttu vielä 20 vuotta sitten, mutta tänä päivänä oikeastaan kaikki aiheet voivat mennä kestävyyden teeman alle. Valtion hevosjalostuslaitos liitettiin vuonna 1989 Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen. Professorini Matti Ojala oli hevosihminen. Väitöskirjani koski ravihevosten jalostusta, mutta myöhemmin iso osa tutkimustyöstäni liittyi hevosten ravitsemukseen sekä varsojen kasvun ja kehityksen seurantaan, mistä Ypäjälle oli kerätty aineistoa jo 50-luvulta eteenpäin. – Toiminta keskittyi puhtaasti tutkimukseen. Hän sanoi, että Ypäjällä ei tehdä mitään leipäpapin töitä, vaan alat tehdä hevosista väitöskirjaan tähtäävää tutkimusta. Jos katson oman työni kautta, siirtyminen kävi pikkuhiljaa biologisesta tutkimuksesta hevosten yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikutuksen tutkimiseen. tasolla helppo B ja A, ja olin junioreissa rankingissa joskus 14. – Meidät ihmiset siirrettiin Jokioisille kahdeksan vuotta sitten. MTT:n hevostutkimus yhdistettiin vuonna 2015 Luonnonvarakeskus Luken alle muiden luonnonvara-alan tutkimuslaitosten joukossa. sijalla. Syvä kiinnostus hevosiin on jatkunut läpi elämän. Ylläpito piti kilpailuttaa ja 10–12 tutkimushevosta siirrettiin Harjuun. Alussa valtion omistamia, tutkimuksiin käytettäviä hevosia oli toista sataa, ja koko opetustoiminta tapahtui niillä. Vuonna 1994 perustettiin Hevosopisto, minkä jälkeen lähes kaikki opetuskäytössä olleet MTT:n hevoset siirtyivät tutkimuskäyttöön. Armeijasta Markku jatkoi suoraan töihin valtion hevosjalostuslaitokseen Ypäjälle. Kaikki olivat tammoja, joilla tehtiin lähinnä ruokintaa ja varsojen kasvua koskevia tutkimuksia. – Aloin itsekin kiinnostua tutkimuksesta. – Tutkimushevoset eivät ole kuitenkaan mitään koe-eläimiä kuin laboratoriossa. Ne elävät varsin tavallista, hyvää hevosen elämää. Hevosista tuli työtovereita tutkimuksen saralla Tutkimustyössä Markku oli käytännössä hevosten kanssa tekemisissä lähes päivittäin. – Hevoset tulivat niin työksi, että Ypäjälle tultuani kävin ratsastamassa enää satunnaisesti
Rehun ja liikunnan suhdetta ei ymmärretä riittävästi, kun ruokintaa aletaan toteuttaa. Vastuullisuus on hevosalalle tärkeä kysymys yhteiskunnassa Markku on ollut kuntavaikuttajana yli 25 vuotta Ypäjän kunnanvaltuustossa, hallituksessa sekä eri lautakunnissa. – Heinän arvostus putosi, samoin viljelijöiden. Puhetta pitää Hämeen liiton silloinen johtaja Anna-Mari Ahonen. Heinän ravitsemuksellinen laatu lähti nousemaan monestakin syystä ja nyt se on todella hyvä. Heinästä ei tuoteta ravitsemuksellisesti niin heikkoa laatua, että se vastaisi monien harrastehevosten vähentynyttä ravinnontarvetta. – Oman kiinnostukseni kohteena ovat olleet rehut ja ruokinta sekä varsojen kasvu ja kehitys. Niinistöllä oli Ypäjän Hevosopistolla oma nimikkohevonen. Hevoset ovat olleet käyttöeläimiä ensimmäiset vuosisadat ihmisten kanssa, sitä seurasi kilpaja urheiluvaihe. Markun kokoama ja toimittama teos Feeding and Management of Foals and Growing Horses julkaistiin vuonna 2023. – Varsan ruokintaa koskeva tutkimus on ollut merkityksellistä Suomessa ja kansainvälisestikin. Tuloksilla on ollut iso vaikutus esimerkiksi saksalaisiin ruokintasuosituksiin. Ongelmana oli 1990-luvun alkupuoliskolla nimenomaan heinän huono laatu. Hevosen ominta elämää ei ole seisoa vain ruokittavana pienessä tarhassa. 9. – Kunnat ovat hyvin erilaisia ja hevoMarkku Saastamoinen luovuttamassa Hämeen liiton edustajana presidentti Sauli Niinistölle Suomi 100 -vuoden juhlaloimea vuonna 2020. – Kaikki nykyhevoset on jalostettu käyttöhevosiksi. Nykyinen hevosten harrastekäyttö poikkeaa Markun mukaan hyvinkin paljon siitä, mitä hevoset ovat tehneet koko kesyhistoriansa ajan. Kun fyysistä kestävyyttä ei synny, rasitusvammoja tulee helpommin, Markku muistuttaa. – Alkuvaiheessa haettiin viljelymenetelmiä, kriteereitä, laatumittareita ja vaatimuksia. Laatuheinää tuotettiin ensin käyttöhevosten tarpeisiin Markku oli mukana luomassa hevosten laatuheinätuotantoa, jota on tehty nyt lähes 30 vuotta. Hevosen pitää syödä riittävästi karkearehua pysyäkseen terveenä ja myös liikkua tarpeeksi. – Käsitykseni mukaan hevoset saattavat kestää paremmin, kun käyttö on säännöllistä sen sijaan, että mennään välillä hyvinkin vaatimattomasti ja sitten taas enemmän. Siinä sai itseltäänkin tiettyä elämäntyötä koottua yksiin kansiin. Puoliveriset olivat alun perin vaunuhevosia pitkille matkoille, ja tavarankuljetus perustui hevoskyytiin. Markku on laatinut merkittävän määrän tieteellisiä julkaisuja sekä lehtiartikkeleita. Samalla taas hevosten käyttö on keventynyt ja on syntynyt paradoksi, että tuotetaan liian hyviä rehuja nykyhevosten tarpeisiin. – Hevonen on luotu liikkumaan syntymästä lähtien. Hän on toiminut aktiivisesti kansainvälisissä tutkijoiden organisaatioissa ja järjestöissä, tarkistanut väitöskirjoja ja toiminut vastaväittäjänä myös maailmalla. Hän on ollut myös suosittu luennoitsija. ”Takana olevasta ovesta kävelin töihin Ypäjän Siittolanmäellä yli 30 vuotta.” Markun toimittama uusin teos keskittyy varsojen rehuihin, ruokintaan, kasvuun ja kehitykseen. Nykyään hevonen menee tunnin tai kaksi päivässä, jos sitäkään. Viimeisiä töitäni oli englanninkielinen kirja, jossa on mukana kymmenkunta kirjoittajaa eri maista. Tarkoituksena oli myös lisätä hevosenomistajien ymmärrystä hyvälaatuisen heinän merkityksestä ruokinnassa. Kuva Hämeen liiton kuva-arkisto. – Aluksi heinänviljelijöiden asiakkaita olivat pääasiassa kilpahevosten omistajat ja valmentajat ravija ratsastusurheilussa, nyt käyttäjinä on paljon harrastehevosia. Silloin kun itse harrastin, ei ollut tavatonta, että ratsastuskoulun hevonen meni 3–4 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa. Hevosille taattiin jokapäiväinen työmahdollisuus, ja ne olivat toimivia ja terveitä. Luonnossa laidunolosuhteissa hevonen liikkuu 15–20 kilometriä päivässä
Aikanaan tehtiin skenaarioanalyysejä, nähtiin megatrendejä ja suuntauksia, jotka myöhemmin toteutuivat. Markku on saapunut kotiin vaimonsa Kaarinan kanssa juuri Tonavan jokiristeilyltä. Ne ovat mielestäni paljon isompia kysymyksiä. – Hevosalalla pitäisi alkaa pohtimaan enemmän tätä puolta, kun haetaan yhteiskunnallista hyväksyntää, samoin kun mietitään vaikuttavuuden mittareita. Hevosalan suurimmat etujärjestöt ovat vahvasti urheilujärjestöjä, vaikka ajavat myös hevosalan asiaa. Pariskunta asui Ypäjän Siittolanmäellä kymmenkunta vuotta, minkä jälkeen he ostivat lähiseudulta maatilan talouskeskuksen, jonka pihalla temmelsi perheen viisi poikaa. – Pidän luentoja vielä satunnaisesti, mutta en lähde enää maata kiertämään. 10. Rakkaus hevosiin huokuu maalaistalon idyllissä Vaikkakin eläkkeellä, Markku on edelleen mukana hevostutkimuksessa mm. Sitten taas on kuntia, joissa alalla on merkitystä kunnan näkyvyyden, elinkeinoelämän, matkailun ja palvelutuotannon kannalta. Joukko, joka pystyy ottamaan kantaa muihin asioihin, on satakertainen verrattuna siihen, että joku katsoo, että hevosen suu on auki tai sitä nyitään liikaa. Markun mukaan yhteiskunnan antama lupa eli social license to operate nähdään hevosalalla liian kapeasta näkökulmasta. Joissakin ymmärrys hevosalaa kohtaan on hyvin huono ja heikko. Syntyy ympäristöja ilmastovaikutuksia. – Mutta jokainen voi nähdä, että lantavedet lirisevät ojaan, puut on kaluttu ja liikenne on runsasta talon ohi talRakkaus hevosiin kuvastuu kodin koriste-esineissä ja tauluissa. Ihmiset katsovat kuinka heidän teitään kulutetaan, tuodaan kärpäsiä asuinympäristöön ja hevoset vaurioittavat poluilla puiden juuria. Vastaavaa ei ole hevospuolella, vaikka saatavana olisi myös valtion rahoitusta. – Se on nähty hyvin ahtaasti hevosten hyvinvointiasiana ja otettu kärjeksi, koska on ollut muutamia yksittäisiä tapauksia ja otsikoita, jotka nousevat esiin ja joihin yritetään pikaisesti reagoida. nen nähdään niissä eri tavalla. Kirjoitan myös artikkeleita. Uusi skenaarioanalyysi pitäisi tehdä koko alalta ja molemmista urheilulajeista. Yksi asia, joka on heikossa kantimissa, on alan yritystoiminnan kannattavuuteen liittyvä tutkimustieto. Idyllisestä maalaistalosta löytyy Markun nikkaroimia ja korjaamia puuesineitä sekä hieno kokoelma matkamuistoja. Hevosalalla ennakointikyky on tällä hetkellä aika laimeaa. Markku on tuonut joka matkaltaan tuomisina jonkin hevosaiheisen esineen. – Niiden ihmisten joukko, jotka pystyvät arvioimaan ja kritisoimaan hevosten hyvinvointia, on hyvin pieni, vaikkakin he ehkä pystyvät nostamaan ääntään voimakkaasti esille. – Koko hevosalalla pitäisi olla synkronisoidut strategiat, tavoitteet ja päämäärät, jotta pystytään näkemään paremmin asian ydin ja kokonaiskuva. Kun tavallinen ihminen kävelee hevosten ohi tarhoissa, hän ei voi tietää ruokitaanko ja käsitelläänkö niitä hyvin. – Saksan matkalta ostin kaksi pientä hevosfiguuria ja peltitaulun, jossa lukee saksaksi, että elämä on hyvää, mutta hevonen tekee siitä vielä paremman. Joka matkalta on tuotu muistoksi jotakin hevosiin liittyvää. – SRL on liikuntajärjestö huippu-urheilukärjellä, Suomen Hippoksella on puolestaan raviurheilu ja hevoskasvatus. Aikanaan hevosalan vaikuttavuutta tavoiteltiin isolla hevosmäärällä. lille tai tapahtumaan. Kannattavuutta ja taloutta tutkitaan maataloudessa jopa mehiläisten kohdalla. Ehkä nyt eläkkeellä ehtii eri tavalla harrastaa, joku projektihevonenkin voisi vielä olla. Hevosia näkyy myös seinillä olevissa tauluissa. Tänä päivänä pitäisi arvioida tarkemmin muita tunnuslukuja. Kyseessä ovat kuitenkin yksittäiset tapaukset, joissa vastuullisten tahojen sanktioiden pitää olla sellaisia, että se katkaisee toiminnan. opinnäytetöiden ohjaajana
Puolivetoketju paidan etupuolella. 30 päivän alin hinta 79,95 €. Kankaassa UV-suoja. Reilusti kokoja: shettis xfull. Kaunis luumun sävy. HORZE FAY LASTEN PIKEEPAITA 25 95 NORM. 79,95 | EQ10075Z135 Hyönteiset karttavat tutkitusti seepraraidoista polarisoitumalla heijastuvaa valoa. Saatavilla hopeanharmaana, koot 125-165 cm. Puolivetoketju ja kauluksessa glitter-painatus. Verkko-osa pitää laskosten ansiosta hyvin muotonsa. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi EQCODE HYÖNTEISLOIMI 29 95 NORM. 34,95 | HZE9SER454034 Treenipaita kevyestä ja hyvin hengittävästä materiaalista. Ristimahavyöt, edessä solkikiinnitys. Hyvin joustava, kevyt materiaali, mesh-kangas korvien ja silmien kohdalla. Tyylitellyt saumat luovat kauniin silhuetin. HORZE MINA TREENIPAITA 29 95 NORM. Kankaassa UV-suoja. 45,95 | EQ10108SILG125 Kevyt hyönteisloimi kiinteällä kaulakappaleella. KAIKKI KESÄÄN HANKKIJALTA! Hankkija_Hippos3_A4.indd 1 Hankkija_Hippos3_A4.indd 1 19.5.2025 11.47 19.5.2025 11.47. Koot: 135–165 cm. 29,95 | HZP5PNN454134 Lasten lyhythihainen treenipaita joustavasta ja hengittävästä materiaalista. 30 päivän alin hinta 18,99 €. Loimessa kiinteä kaulaosa, vatsaläppä ja iso häntäläppä antamassa suojaa. 30 päivän alin hinta 45,95 €. HORZE ÖTÖKKÄMASKI, UV-SUOJA 16 99 NORM. TARJOUKSET VOIMASSA 30.6.2025 SAAKKA. 20,95 | HZ22832LBRBLC Hyönteismaski turpaosalla antaa kattavan suojan. Häntäläppä, häntänaru sekä jalkalenkit. 30 päivän alin hinta 45,95 €. EQCODE ZEBRA HYÖNTEISLOIMI UV-SUOJALLA 69 95 NORM. 30 päivän alin hinta 29,95 €. 22,95 | HZ229755210SH Pään yli vedettävä kärpäshuppu riemukkaissa emojija porkkanakuoseissa. HORZE PULL-ON ÖTÖKKÄMASKIT 18 99 NORM. 30 päivän alin hinta 34,95 €
Verryttelyalueella ratsastussuunta on yleensä määrätty eli kaikki ratsastavat samaan suuntaan. Kuinka monta ratsukkoa verryttelyssä saa kerrallaan olla. Hevosta pitäisi ehtiä talutella kuljetuksen jälkeen jonkin aikaa ennen varsinaiseen verryttelyyn siirtymistä, Cinna sanoo. Usein radalla on yksi tai kaksi vuoroaan odottavaa ratsukkoa, joten tämä aika pitää laskea pois varsinaisesta verryttelyajasta. Kokemattomamman kilpailijan sykkeen nostaa helposti jo itse kisatapahtuma. – Kisapaikalle on hyvä saapua niin, että kaikki ehtivät hengähtää. Tunteet saattavat olla pinnassa, tuntuu ettei tilaa ole tarpeeksi ja oma osaaminen sekä valmistautuminen kilpailuunkin saattavat arveluttaa. Monesti tämä näkyy esimerkiksi siinä, että verryttelyhyppyjä tehdään turhan monta. Useimmiten riittää, että ratsastetaan 15–20 minuuttia sileällä niin, että hevonen vertyy ja on avuilla. – Jos etukäteen ei ole selvillä, miten verryttely on toteutettu, siitä pitää ottaa selvää heti perille tultua. Kilpailujen stewardi kertoo, milloin suuntaa vaihdetaan. Kisaverryttely K ilpailujen verryttelyalueella ollaan usein jännittävän äärellä. – On melko tavallista, että ratsastajia jännittää verryttelyssä. Kun ratsukko odottaa vuoroaan radalla, aika kannattaa hyödyntää kisakentän kiertämiseen ja mahdollisten erikoisesteiden näyttämiseen hevoselle. Mahdollinen jännitys ja virittäytyminen kärjistyy usein juuri verryttelyalueella. Aikataulu suunnitellaan mieluummin niin, että kaikkeen lasketaan vähän ylimääräistä aikaa. Kilpailusuoritus alkaa tavallaan jo kotona. Varmasti jokaisella kokeneemmallakin on oma henkinen virittäytyminensä tulevaan suoritukseen. – Usein varsinkin matalammissa luokissa kilpailevat hevoset starttaavat kaksi luokkaa päivässä, jolloin hyppyjä tulee päivätasolla helposti liian monta, jos Kilpailuverryttelyn vilskeessä Tiina Tarkkala Sonja Holma 12. Suuremmilla kisapaikoilla saattaa olla sileän verryttely ja varsinainen esteverryttely erikseen. Jos hevonen on epävarma lastautuja, pitää lastaamiseen varata todella reilusti aikaa. Jos aamulla on aikainen lähtö, kaikki tavarat laitetaan jo illalla valmiiksi. Sen jälkeen tehdään 6–9 verryttelyhyppyä. Kuinka kauan kestää siirtyä verryttelystä kisa-areenalle. Mitä merkittävämmästä kilpailusta on kyse, sen suurempi on todennäköisesti myös latautuminen tilanteessa. Tavallisempaa kuitenkin on, että kaikki verryttelevät yhtä aikaa samalla alueella. Kysyimme kahdelta kokeneelta valmentajalta, esteratsastusvalmentaja Cinna Procopélta ja kouluratsastusvalmentaja Riitta Holopaiselta vinkkejä onnistuneeseen verryttelyyn. Kisapäivä saa huonon alun, jos sekä ihmiset että hevonen ovat jo kotoa lähdettäessä hermostuneita ja kiihtyneitä ja aikaakin on kulunut ihan liikaa suunniteltuun nähden. Vältä kiire – valmistaudu hyvin ja lähde matkaan ajoissa! – Liika kiire on verryttelijän pahin vihollinen, Cinna toteaa alkajaisiksi
Useimmiten riittää, että ratsastetaan 15–20 minuuttia sileällä niin, että hevonen vertyy ja on avuilla. Vasta sen jälkeen esteitä muutetaan seuraavia verrytteleviä ratsukoita varten, Cinna kertoo. Tällä tavalla kaikki sujuu hyvin ja jokainen ratsastaja ehtii hypätä tarvittavan määrän verryttelyhyppyjä ilman turhaa kiirettä. Verryttelyesteitä on aina vähintään kaksi, pystyeste ja okseri. Kokeneena verryttelyn vetäjänä Cinna toivoo sekä kilpailujen järjestäjiltä että ratsastajilta paria asiaa. – Ainoana poikkeuksena on tilanne, jossa seuraavaksi radalle siirtyvä ratsukko haluaa tehdä viimeistelyhyppynsä tulevan radan korkeudella olevalla esteellä. – Muita hevosia potkivalla hevosella pitää ehdottomasti olla punainen rusetti hännässä varoittamassa kanssaratsastajia! Välillä verryttelyissä syntyy ikäviä vaaratilanteita näiden takia. – Toivottavaa olisi myös, että ratsastajien määrää veryttelyalueella valvottaisiin tarkasti kilpailujen järjestäjän puolesta. Jos edessä on pidempi kuljetus, kisoihin kannattaa suunnata jo edellisenä iltana niin, että kaikki ehtivät levätä kunnolla yön yli ennen kisapäivää. Hevoset väsyvät turhaan, eivätkä jaksa enää suorittaa radalla. Silloin muut antavat hetkeksi tilaa, minkä jälkeen este taas lasketaan. On hyvä myös muistaa, että vaikka hevonen olisi rauhallinen tutuissa kotioloissa, se saattaa käyttäytyä hyvin eri tavalla verryttelyalueen vilinässä vieraiden hevosten keskellä. Täytyy myös muistaa, että kilpailuissa ei enää kouluteta hevosta, Cinna summaa. verryttelyssä hypätään liikaa. 13. Silloin hevonen kannattaa juoksuttaa tai ratsastaa lyhyesti kotona ennen kisapaikalle lähtöä. Osalle hevosista kisapaikan mahdollistama verryttelyaika on liian lyhyt silloin, kun ei ole erillistä sileän verryttelyaluetta eli ne eivät ehdi vertyä kunnolla. Sopu antaa sijaa, kun kukin hyppää vuorollaan Verryttelyesteiden korkeuden nostamisesta ja laskemisesta ei ole olemassa varsinaista virallista sääntöä tai ohjetta, kuin sallittu enimmäiskorkeus. – Kirjoittamaton sääntö kuitenkin on, että kukin verryttelevä ratsukko, joka aloittaa verryttelyhypyt, saa suorittaa tarvitsemansa määrän hyppyjä haluamallaan korkeudella. Jos verryttelyssä on liikaa hevosia, kukaan ei oikein mahdu tekemään verryttelyään kunnolla, ja syntyy turhia stressitilanteita, Cinna toteaa. Verkkakentän vilinässä Tuusulan Derbyssä Useita Cinnan oppilaita starttasi Tuusulan Derbyssä toukokuussa Ratsastuskeskus Ainossa 100 ja 110 cm:n luokissa
Ainossa verryttelyalueella sai olla 12 ratsukkoa kerrallaan lähtöjärjestyksessä. Hevonen kannattaa ratsastaa jo kotona edellisenä päivänä hyvin, näin verryttelylle ja suoritukselle on hyvät lähtökohdat itse kisapäivänä. – Radan kävely on oikeastaan ainut varsinainen valmennus kisapäivän aikana. Kisaverryttely on valmistautumista radalle, ei enää valmennus Sileän verryttely ennen hyppäämistä vie yleensä noin 15–20 minuuttia. Tarkoituksena on saada hevonen mahdollisimman rennoksi ja kuuliaiseksi ja sitä kautta hyvä kokemus niin hevoselle kuin ratsastajallekin. Suoritus alkaa radan kävelyllä. – Kun kaksi ratsukkoa saa valmistautua samaan aikaan kilpailijan kanssa, radalla on käytännössä yleensä ainakin kolme minuuttia aikaa. Tarkoituksena on saada hevonen mahdollisimman rennoksi ja kuuliaiseksi. Estevalmentaja Cinna Procopé vetää ratakävelyä ja antaa joka ratsukolle omat neuvot ja ohjeet. Sen aikana tehdään suunnitelma ratsastettavista teistä, esteiden väleissä tarvittavista askelmääristä ja kaikesta muusta radan kulkuun liittyvästä. Lisäksi kisaradalla oli kaksi vuoroaan odottavaa ratsukkoa suorittavan ratsukon lisäksi. Jokaiselle ratsukolle tehdään oma suunnitelma hevosen laukka-askeleen pituuden, luonteen ja muiden erityispiirteiden mukaan, sama konsepti ei missään tapauksessa käy kaikille. Kaikki ratsastajat aloittivatkin käyntiverryttelyn jo siinä. Toki suorittavalle ratsukolle täytyy antaa riittävästi tilaa, Salla painottaa. Kerttu Kuittinen ja Catoki’s Lüd S sujuvassa menossa kilparadalla. Ratsastajat toteuttavat suunnitelman radalla sitten niin hyvin kuin siinä tilanteessa pystyvät, Cinna kertoo. 14. Sen aikana tarkistetaan ratsastajan tasapaino ja Esteverryttelyn vieressä on erillinen alue hevosten kävelytykseen ja talutteluun. Monille ratsukoille kyseessä oli alkavan kisakauden ensimmäinen isompi ulkokilpailu. Hän muistutti siitä, kuinka tärkeää on hyödyntää myös odotusaika kisaradalla. Kun yksi suoritus kisaradalla kestää noin 1,5–2 minuuttia, saadaan aktiivista verryttelyaikaa näin laskien noin 20 minuuttia. Verryttelyalueen vieressä oli erillinen alue hevosten talutteluun ja ratsastamiseen käynnissä. – Tänä päivänä verryttelyt sujuvat yleensä varsin mallikkaasti. Verryttelyssä ratsastettiin koko ajan vasemmassa kierroksessa, pystyesteen sai hypätä myös oikeasta kierroksesta, kun ilmoitti siitä ajoissa kuuluvalla äänellä kanssaratsastajille esimerkiksi ”pysty oikealta”. Sinä aikana ehtii hyvin kiertää radan molemmissa suunnissa niin, että hevonen näkee mahdolliset teltat, yleisön ja muut radan vieressä olevat asiat, kuulee kuulutukset ja tutustuu näin ympäristöön. Jos radalla on joku este tai kohta, jota hevosensa voi olettaa ihmettelevän, sen ehtii myös näyttää hevoselle hyvin. Kokenut ratsastusalan ammattilainen ja moniosaaja Salla Varenti oli myös kilpailemassa
Tärkeää on, että verryttelyssä löytyy tasapaino, oikea rytmi ja eteneminen radan ratsastusta ajatellen. Siiri Kurkikangas ja Carafina W verryttelyssä. Tarkoituksena on vahvistaa ratsastajan omaa tekemistä. Ratsukon hyvä rytmi, rentous ja ratsastettavat tiet ovat oleellisen tärkeitä onnistuneen suorituksen edellytyksiä, Cinna muistuttaa. Vain viimeinen este ennen suoritusta voidaan hypätä lähes radan korkuisena, jotta ratsukko saadaan viritettyä sopivaan tilaan. Muista myös liikennesäännöt ja noudata niitä! Kilpailujen päästewardi Nina Konkarin terveiset kisaajille ovat lyhyet ja ytimekkäät. – Äidit, isät ja muut huoltojoukot ovat lajimme kantava voima, mutta ratsukon auttaminen verryttelyssä on parempi jättää koulutetun ammattilaisen tehtäväksi, Cinna painottaa. Ota huomioon muut verryttelyalueella olevat ihmiset ja ratsukot, älä esimerkiksi nosta laukkaa tai käytä raippaa aivan vieressä. Huolellinen etukäteissuunnittelu vähentää kiirettä, jännitystä sekä ikäviä yllätyksiä kisapäivän aattona ja itse kisapäivänä. pyritään ratsastamaan hevonen rennoksi ja avuille. Monesti ratsukolla on koko edellinen talvikausi aikaa harjoitella tarvittavia taitoja ja valmiuksia, kunhan ratsastajat vain panostavat harjoitteluun ajoissa, Riitta painottaa. Estevalmentaja Cinna Procopé. Näin ratsukot lähtevät varmempina radalle. – Yritän aina pitää esteet suht pieninä verryttelyssä, maksimissaan noin 10 senttiä luokkakorkeuden alla. Kaikki mahdolliset asiat harjoitellaan etukäteen kotona niin, että niiden voidaan olettaa sujuvan myös kisatilanteessa mahdollisimman hyvin. – Katso eteesi ja seuraa mihin muut ratsastavat, ota aina muut ratsukot huomioon. Cinna mukaan valitettavan usein kisaverryttelyssä näkee suhteellisen kokemattomia ratsukoita, joilla ei ole omaa valmentajaa mukana auttamassa. – Kilpailuverryttely ei ole valmennustilaisuus. Hän on ollut verryttelyssä apuna monen tasoisille ja ikäisille ratsastajille. – Kisakorkeudella harjoittelu tehdään kotivalmennuksissa. – Valmentajana olen vastuussa siitä, että ratsastajat alkavat hypätä oikeaan aikaan lähtöönsä nähden, samoin että verryttelyhyppyjä tulee sopiva määrä. Tuusulan Ratsastajien järjestämän, perinteikkään Tuusulan Derbyn ratamestari Teppo Hakala, itsekin estevalmentaja, haluaa muistuttaa kilpailijoita kisajärjestäjän toiveista. Osa ratsastajista tai ratsukoista tarvitsee enemmän rauhoittelua, osa taas herättelyä, Cinna toteaa. Väistä hyppäävää ratsukkoa! Rentoutta ja keskittymistä kohti hyvää koulurataa Kouluvalmentaja Riitta Holopainen on valmentanut kilpailevia ratsukoita aina seuratasolta kansainvälisiin kilpailuihin asti pitkän uransa aikana. Ratsastuksellisten taitojen ja valmiuksien lisäksi onnistuneeseen suoritukseen tarvitaan monta muutakin asiaa. 15. – Ole ajoissa! Pidä kiinni turvallisuudesta ja kunnioita työtehtävissään olevia toimihenkilöitä, väistä verryttelyalueen lannankerääjiä. Kuuma hevonen hyppää vähemmän, jotta se ei kiihdy suotta, kun taas vähän jäykempi tai hitaampi hevonen tarvitsee enemmän hyppyjä vertyäkseen sopivasti. – Kisaverryttely ei ole valmennustilaisuus. Puutun ratsastuksellisiin asioihin vain tarvittaessa
– Verryttelyn tarkoituksena on saada hevonen vastaamaan apuihin sopivalla tavalla, keskittymään ja rentoutumaan. Kokeneemmat ratsastajat tekevät tehtäviä haluamassaan järjestyksessä. Ratsastajan pitää selvittää etukäteen oma verryttelyaika. Ilmoittaudu ajoissa. Riitta ei teetä ratsukolla verryttelyn aikana juurikaan ohjelman osia, tehtävät harjoitellaan etukäteen kotona. Silti verryttelyalue on niin iso, ettei hevosmäärää ole rajattu, vaan jokainen ratsukko saa verrytellä haluamansa ajan. Tutustu hyvissä ajoin etukäteen kilpailijatiedotteeseen ja kilpailualueen karttaan. Annika kisaa myös koulua, mutta edellisestä kerrasta on kulunut jo lähes kaksi vuotta. Seurakilpailujen verryttelyssä Hyvinkään Urheiluratsastajien kilpailuissa Hyyppärän isolla ulkokentällä on kaksi rataa vierekkäin. – Kun sopivan oloinen kilpailukutsu ilmestyy kalenteriin, lue se huolella samoin kuin ohjelma, johon ajattelet ilmoittautua. Jos olet itse epävarma lastaustilanteessa, pyydä joku kokeneempi avuksi ainakin aluksi, Riitta muistuttaa. Itse lähinnä kommentoin laatua ja pyrin vahvistamaan hyvää tekemistä, Riitta kertoo. Radalle suuntaa tänään Riitan pitkäaikainen oppilas Annika Paakkinen hevosellaan Celtas Quea. Ratsastajan pitää osata hyvin ratsastuskentän liikennesäännöt sekä muistaa katsoa eteensä! Verryttelyssä ratsastaminen vaatii usein oman opettelunsa. Molemmilla radoilla kilpaillaan eri luokissa. Annika Paakkinen ja Celtas Quea valmistautuvat verryttelyssä. Aja ratsastamaan vaikka naapuritallille, niin uudet paikat ja niissä toimiminen tulevat samalla tutuiksi. Toiset pitää ottaa huomioon, mutta toisaalta jos jää liikaa väistelemään muita, ei saa omaa verryttelyään tehtyä ja keskittyminen itse ratsastukseen herpaantuu. Pakkaaminen kannattaa tehdä ajoissa etukäteen laaditun listan mukaan, jotta mitään ei varmasti unohdu kotiin. Kouluratsastuksessa verryttelyssä ratsastetaan molempiin suuntiin yhtä aikaa. Reissuun lähtemiseen ja ajomatkaan kannattaa aina varata ylimääräistä aikaa ja lähteä niin hyvissä ajoin, että hevonen ehtii palautua kuljetuksesta ainakin tunnin verran ennen kuin se satuloidaan ja siirrytään verryttelyyn. Tämä kaikki on tärkeä osa kilpailuihin valmistautumista. Kisoihin ei kannata lähteä kovin vanhalla kengityksellä tai edellisenä päivänä kengitetyllä hevosella. Myös kengitys on syytä ajoittaa tulevaa kilpailua silmällä pitäen. – Hevosen lastautumisesta traileriin tulee liian usein jännitysmomentti niin hevoselle, ratsastajalle kuin huoltojoukoillekin. 16. Opeta hevosesi ajoissa menemään traileriin. Nyt edessä on ohjelma Helppo A:2. Annikan päälajiksi on valikoitunut estetamman matkassa nykyään esteratsastus, mutta hän käy säännöllisesti viikoittain myös koulutunnilla hiomassa paremmaksi perusratsastusta ja yhteistyötä hevosen kanssa. Tee näin myös siinä tapauksessa, että kisapaikka on sinulle entuudestaan tuttu, sillä järjestelyissä on saattanut tapahtua muutoksia. Hyvissä ajoin etukäteen huolehdittavia asioita ovat muun muassa ratsastajan kilpailulupa sekä hevosen sääntöjen mukaiset rokotukset ja maksut. Jos verryttelyalue on pienempi, kuten usein esimerkiksi maneesikilpailuissa, ratsukkomäärää rajataan ja verryttely saatetaan tehdä ryhmissä
– Katson turparemmin sopivan kireyden ja tarkistan, että suussa ei ole haavoja ja suun limakalvot sekä hevosen huulet ovat ehjät ja terveen väriset. Myös Riitta kaipaisi enemmän valmentajia paikalle verryttelyyn. – Verryttelyssä ei pidä jäädä tuijottelemaan mitä muut ratsastajat tekevät tai miten hienoilta muut ratsukot näyttävät. Tärkeintä on yrittää saada hyvä fiilis ja itsetunto kohdilleen ennen suoritusta niin ratsastajalle kuin hevosellekin. Varsinkin kun kokematon ratsastaja jää yksin, hän ryhtyy helposti tekemään ohjelman vaikeaksi kokemiaan kohtia yhä uudelleen ja uudelleen. – Valmentajana en myöskään yritä verryttelyn aikana vaikuttaa asioihin, joita en siellä kuitenkaan voi muuttaa. – Jos ohjelmassa on joku vaikeammaksi koettu osio, se voidaan käydä kertaluonteisesti läpi lähinnä ratsastajan mielenrauhan takia. Joka hevonen tarkistetaan suorituksensa jälkeen. Riitta Holopainen on kokenut kouluvalmentaja. Järjestävän seuran toimihenkilö, kansainväliset stewardioikeudet omaava Sari Ukkonen näkee kuitenkin, että stewardia todellakin tarvitaan juuri seuratasolla, jolla kilpailee usein kokemattomampia ratsastajia. Jos ratsukko starttaa samana päivänä kaksi luokkaa, verryttelyt on syytä pitää lyhyempinä. – Verryttelyn aikana puutun asioihin vain, jos on välttämätöntä, jotta ratsastajat saavat keskittyä rauhassa. Näin keskittyminen ja jaksaminen riittää toisen radan loppuun asti. Valmentajan tärkein tehtävä verryttelyssä on vahvistaa ratsastajan tekemistä ja saada tämä luottamaan itseensä ja hevoseensa. Verryttelyssä ei pidä jäädä toistamaan vaikeuksia, vaan keskittyä ratsukon vahvuuksiin. Verryttely ei ole se paikka, jossa yhtäkkiä muutetaan ratsastusta, Riitta toteaa. Kilpailusääntöjen mukaan seuratason kilpailuissa ei stewardia välttämättä tarvita, mutta alueja kansallisen tason kilpailuissa on aina yksi tai useampi stewardi paikalla. Suorituksen jälkeen voin neuvoa tarvittaessa enemmän esimerkiksi varusteisiin liittyvissä asioissa. Lisäksi varmistan, että kuolain ja muut varusteet ovat kilpailusäännöissä sallittuja ja etteivät hevosen kyljet ole vaurioituneet kannuksista, Sari kertoo. Stewardi valvoo myös, että verryttelyalueella ratsastetaan asianmukaisesti, hevosia kohdellaan hyvin ja kaikki käyttäytyvät urheilijalle sopivalla tavalla. Verryttelyssä ei missään tapauksessa pidä jäädä toistamaan vaikeuksia, vaan enemmänkin keskittyä ratsukon vahvuuksiin ja niiden esittämiseen mahdollisimman hyvin. Asiat pitää tehdä samalla tavalla kuin kotiharjoittelussa. Ratsastaja vain hermostuu ja alkaa käyttää yhä voimakkaampia apuja ja saa näin myös hevosensa jännittymään. Ratsastaja voi kuitenkin joka tapauksessa vaikuttaa vain omaan suoritukseensa. 17. Sari viettää sunnuntaipäivänsä Hyyppärän kentällä stewardin tehtävissä. Jos asia ei onnistu kovin hyvin siinä tilanteessa, se voidaan vain ohittaa. Annika ja Celtas Quea kouluradalla. Jos ratsastajalla esimerkiksi on istunnassaan jokin haaste, jota kotivalmennuksissa työstetään, siitä on turha huomauttaa verryttelyssä, koska asia ei siellä sillä hetkellä ratkea. Verryttelyyn riittää alkukäyntien jälkeen hyvinkin puolisen tuntia. Koulustewardi valvoo, auttaa, neuvoo ja puuttuu Stewardin ensisijainen tehtävä kilpailuissa on huolehtia hevosten hyvinvoinnista. Stewardi ohjaa, opastaa ja neuvoo ratsastajia hevosen hyvinvointiin, kilpailuissa toimimiseen ja esimerkiksi varusteisiin ja niiden oikeaan sovittamiseen liittyvissä asioissa. Tällainen lähtöasetelma radalle mentäessä harvoin tuo tyydyttävää tulosta. Tällä tavoin asiat hyvin harvoin tulevat paremmiksi. Stewardi Sari Ukkonen valvoo verryttelyä ja hevosten hyvinvointia
Vuoden parhaat 2024 SRL palkitsi vuoden 2024 ratsastuksen parhaita Hevosgaalassa Tampereella huhtikuussa. Vuoden ratsastaja ja hevonen sekä sykähdyttävin hevoshetki valittiin yleisöäänestyksessä, muut valinnat vahvisti SRL:n hallitus eri toimikuntien evästyksellä. Vuoden ratsastaja Veera Manninen, 25, kilpaili Sir Gregin kanssa Pariisin olympialaisissa kenttäratsastuksen nuorimpana urheilijana.. Jäsenistön ehdotusten perusteella ehdolle nousi ihmisiä, seuroja, talleja ja hevosia, jotka ovat edistäneet lajia toiminnallaan ja esimerkillään. Hevosgaala Sonja Holma 18 Vuoden valmentaja Ben Simonsén on täydellä sydämellä mukana valjakkoajon kehittämisessä ja nuorten valjakoiden tukemisessa maajoukkueja aluevalmentajana
Hevosgaala 2025 järjestettiin yhteistyössä SRL:n, FWB-yhdistyksen ja Suomen Hippoksen kesken. Vuoden ratsastuksenopettaja Anne Nuutisella on yli 20 vuoden tuoma vankka ammattitaito. 19 Vuoden 2024 sykähdyttävin hevoshetki oli, kun Emma Kanerva ja Greek Air tanssivat ennätystulokseensa vapaa ohjelmassa, kouluratsastuksen olympiafinaalissa Pariisissa. Hän opettaa joka ratsastajaa yksilönä, positiivisesti ja tavoitteellisesti Stall Solbackassa. Illan ohjelmassa oli palkitsemisten lisäksi hyväntekeväisyyshuutokauppa, jonka tuotto ohjataan nuorten ratsastajien ja nuorten hevosten hyväksi. Vuoden hevonen, Husön ratsastuskeskuksen luottoratsu Cardano, on todellinen ratsastuskoulun tukipilari.
20 Vuoden ratsastuskoulun, Husön Ratsastuskeskuksen hoidetut tilat, ammattitaitoinen henkilökunta, hevosten hyvinvointiin panostaminen ja lämmin yhteisöllisyys tekevät tallista ihanteellisen paikan harrastaa. Liina Hannula, Leena Storhannus, Teija Haikonen, Jone, Sani ja Sanna Illi, Taina Seppälä ja Heli Perälä.. Vuoden kilpailunjärjestäjän, Myrkyn yksityisratsastajien, tapahtumissa loistivat huikean hyvät järjestelyt, puitteet ja tunnelma. Vuoden ratsastusseuran, Husön Ratsastajien, toiminnassa korostuu yhteisöllisyys, vastuullisuus ja monipuolisuus
Kenneth Varsanpään omistama hevonen on menestynyt hienosti Jone Illin esteratsuna. Kunniamaininnan sai myös Suomenratsujen Kuninkaalliset -tapahtuma Ypäjän Hevosopistolla. Vuonna 2025 eniten kasvattajapisteitä keräsi kasvattaja Anja Lönnholzin kasvattama FWB-ratsu Celtas Quillian. Paras suomalainen ratsuponi oli Minion Verde. ponikerhoja ja talliklubia. FWB-yhdistys palkitsi myös Sonja Skogbergin aktiivisesta työstä FWB-hevosten hyväksi. Vuoden 2024 parhaat FWB-hevoset olivat Celtas Quillian esteillä, Kyrö Hot Flow koulussa, Lucas Stone kentässä ja Kyrö Hot Sway pararatsastuksessa. Hän on aina iloinen, auttavainen, rohkaiseva ja kaikki huomioiva. Suomen Hippoksen vuoden 2024 palkitut 21 Vuoden urheiluhevoskasvattaja Anna Kärkkäinen ja parhaan FWB-hevosen omistaja Kenneth Varsanpää, onnittelemassa FWB-yhdistyksen puheenjohtaja Håkan Wahlman. Hippoksen palkitsemaa väkeä. Kuva Hanna Heinonen. Talliyrittäjä, ratsastuksenopettaja Emmi Kivelä ja markkinointivastaava Maiju Aaltonen.. Vuoden ratsastusnuori Emilia Simola on toiminut jo vuosia vapaaehtoisena vetäen mm. FWB-yhdistyksen vuoden 2024 palkitut Suomen Hippoksen kunniamaininnan saivat pitkän linjan islanninhevoskasvattaja Kim Hennum, ansioitunut ratsuhevoskasvattaja ja jalostustuomari Camilla Simonsén, Ulla ja Kimmo Helasuon oriasema Helasuo, joka on maamme merkittävin ratsuhevosiin keskittyvä oriasema sekä Marika ja Timo Heikkilä, jotka ovat kasvattaneet Usvaniityn -nimellä yli 130 ponia. Vuoden viestintäteosta palkittiin Takkulan Ratsastuskeskus Lahdesta hienoista nettisivuista ja onnistuneesta somesta. Vuoden urheiluhevoskasvattaja Anna Kärkkäinen on tunnettu menestyneistä FWB-hevosista, kuten Backwoods Challenger, Backwoods Baroness ja Backwoods Diamond Kiss. Vuoden vapaaehtoinen Anu Siimes Tuusulan Ratsastajista on pitkän linjan iloinen ja auttavainen vapaaehtoisaktiivi, joka kannustaa myös muita mukaan tekemisen meininkiin
Mitä ihmettä perinteikkäällä tallilla oikein tapahtuu Itä-Helsingin merellisissä maisemissa. Paras talli, seura ja hevonen 2024! Husön Ratsastuskeskus voitokkaana Vuoden palkittavat Katri Klinga Sonja Holma 22. Husön Ratsastuskeskus palkittiin vastuullisimpana ratsastuskouluna, opetushevonen Cardano vuoden hevosena ja Husön Ratsastusseura vastuullisimpana seurana
Äiti ei alun perin arvannut, että tyttärien ratsastusharrastus johtaisi oman ratsastuskoulun hankintaan ja tarinan jatkumiseen edelleen. Vanha kilparatsu jäi eläkkeelle, mutta kolmevuotiaana Susannalle saapunut, nyt seitsenvuotias tamma, saattaa hyvinkin saada ylleen kisatamineet sopivan hetken tullen. Edessä siintää keltainen kartanorakennus sinistä taivasta vasten vierellään pienempiä, punaisia piharakennuksia. Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi Hankenilta ja täällä ollaan. Haluan ratsastaa ja kilpailla. Hevoset ovat syy valintaani. Husön Ratsastuskeskus täytti viime vuonna 40 vuotta. Taukoa kilpailemisesta on ollut nyt pari vuotta. Kisatauko sopii elämäntilanteeseen hyvin juuri nyt. Vasta hiljattain on käännytty pois vilkkaalta Kehä III:lta. Ulkoilureittejä risteää pihasta eri suuntiin. H ieman pomppuinen pikkutie halkoo avaran ja kauniin peltomaiseman. Hevoset nuokkuvat kevätauringon lämmössä tarhoissaan merinäköalaa silmäillen. Ollaan Itä-Helsingin Östersundomissa sijaitsevassa Husössa eli Talosaaressa. Suuri ulkokenttä tarjoaa ratsastajille avarat puitteet ja mäen päältä löytyy maneesi. Ratsastuskoulutoiminta sai alkunsa 1960-luvulla ja siirtyi vuonna 2009 Thermanin perheelle. Hän seuraa äitinsä Leila Thermanin jalanjälkiä. 23. Myös Sisko Daniela on menestynyt hienosti kilparadoilla. Husön pitkä historia alkoi jo 1800-luvulla varakkaasta tilasta, jonne rakennettiin kaunis kartano. Susannalla on enemmän aikaa keskittyä ratsastuskouluun ja perehtyä sen johtamiseen huolella. Tallista löytyy työn touhussa myös sisko Daniela Therman, 25. Hän ei itse pidä tunteja, mutta hallinnoi kokonaisuutta, huolehtii Susanna Therman ja Husön Ratsastajien puheenjohtaja Marko Lehtovaara arvostavat Husön yhteisöllisyyttä ja mutkatonta yhteistyötä tallin ja seuran kesken. Nyt on aika ratsastuskoululle Susanna kuului Suomen kouluratsastusmaajoukkueeseen yli kymmenen vuoden ajan poni-ikäisestä U25-ikäkauteen asti. Näin tässä kävi, vaikka muukin ura oli mielessä. Susannan ja Markon välissä on uusin tuntihevonen Calvin. Ratsastusseura on 43-vuotias ja sillä on noin neljäsataa jäsentä. Ratsastuskeskuksen nuori vetäjä, Susanna Therman, 28, tarttui ohjaksiin parisen vuotta sitten. Vuodesta 1962 tila on kuulunut Helsingin kaupungille, joka on vuokrannut sitä edelleen. Yrittäjänä on mahdollista yhdistää työ ja harrastus ja sovittaa aikataulut itsenäisesti, Susanna juttelee. Husössa on aina ollut hevosia
Monet kaupunkilaiset ovat melko vieraantuneita eläimistä. Tähtiseurat kehittävät jatkuvasti valitsemiaan laatutekijöitä. Järjestimme viikonloppuna estekilpailut. Ratsastusseuran kanssa yhdessä Yhteistyö Husön Ratsastusseuran kanssa toimii hienosti. Tärkeä tukihenkilö on myös oma äiti. Vaimo on Vuoden ratsastuskoulun tunnin alkua odotellaan luottavaisin mielin. Ne sujuivat hyvin. Susanna haluaa jatkaa samoilla linjoilla kuin Husössa on menty tähänkin asti. Kesäisin niille on tarjolla suuret laitumet. Tuntihevoset tarhaavat porukassa aamuvarhaisesta puolille päivin, huilaavat iltapäivän tallissa ja aloittavat työt neljältä. – Aloin valmentamaan muutaman tallin ratsastajan pyytäessä minulta apua. Vaikkei Susanna opeta ratsastuskoulussa, kiinnostus on kääntynyt myös muiden kuin oman ratsastuksen kehittämiseen. Tähtiseura-ohjelman taustalla on Suomen Olympiakomitea. Seura palkittiin vuoden 2024 vastuullisempana eli parhaana seurana. Nyt mukaan on tullut enemmän selfieitä ja sometusta, mutta sekin sopii Susannalle. Poikakin kokeili hetken aikaa ratsastusta. Tallimestarina ja Susannan tärkeänä apuna toimii Milla Siltanen. muun muassa taloudesta ja työntekijöistä, hankkii uusia ratsastuskouluhevosia ja vastaa varausjärjestelmistä. Pidän siitä kovasti, missä yllätin hieman itsenikin. Nautin yhteisöllisyydestä ja siitä, kun näen edistystä tuntihevosissa ja tietysti myös ratsastajissa. Hevosenhoitajiakin tuntihevosilla on, mutta hoitajakulttuuri on muuttunut. – Joitakin pieniä uudistuksia olen tehnyt, esimerkiksi hevosten maastakäsittelyä ollaan ottamassa mukaan opetukseen. Hevosen ottaminen kiinni karsinasta tai satulointi saattaa pelottaa, vaikka ne ovat olennainen osa ratsastusta. 24. Ratsastusleirejä ei enää järjestetä, mutta kesäisin voisi kurssien oheen hyvinkin harkita päiväleirejä. – Mitään ei tarvitse päättää yksin. Lähtöjä oli 50 ja ulkopuolisia ratsukoita jopa 10, kertoo seuran puheenjohtaja Marko Lehtovaara. Opetushevosissa on myös isoja poneja, mutta aivan pienten lasten talutusratsastusta ei varsinaisesti järjestetä. Asiakaskunta on hänen mukaansa hyvää ja tyytyväistä. Susanna valmentaa joitakin tallissa asuvia yksityisratsukoita. Aloitimme ristikkoluokasta ja lopetimme 85 senttimetriin. Markon tie puheenjohtajaksi on ollut luonteva. Toimintaa arvioidaan eli auditoidaan kolmen vuoden välein. Marko käy tunneilla pari kertaa viikossa. Husön Ratsastajat on myös tähtiseura eli suomalaisen urheilun laatuseura. Suoritan parhaillaan valmentajatutkintoa Ypäjällä ja haluan kehittyä valmentajana edelleen. Ennen hevosilla oli omat päiväkirjat ja jopa kilpailtiin, kuka hoitaa hoitohevosensa parhaiten. Husössa asuu nelisenkymmentä tuntihevosta ja reilut kymmenen yksityishevosta, joista kaksi on Susannan ja kaksi sisko Danielan. Ryhmiä on alkeisryhmistä valmennusporukoihin, lajeina koulua, esteitä ja kenttää. Tutuilla linjoilla, pienin uudistuksin Husön asiakaskunnasta noin 60 prosenttia on aikuisia, loput lapsia ja nuoria. Nuorimmat oppilaat ovat kahdeksanvuotiaita. Ratsastuksenopettajia on useampia, joista yksi kokeneimpia on Anna ”Ripsi” Riikonen. Tarjolla on hienoja maastoreittejä sekä myös pieniä maastoesteitä. Tyttären aloitettua ratsastuksen Marko seurasi häntä pian kaviouralle vaimonsa kanssa. Hevosia pääsee kahluuttamaan ja uittamaan meressä
Ajassa lujasti elävälle seuralle on laadittu omat ohjelmat liittyen vastuullisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja ympäristöön. Oppilaille on antoisaa nähdä, miten osaava ratsastaja työstää hevosia ja kuinka esimerkiksi haastavampien ratsujen etupainoisuutta tai vinoutta voidaan korjata. Ne ovat tärkeä osa tähtiseuran toimintaa ja päivitetään vähintään kerran vuodessa. Markoa innostaa yhdessä tekeminen. Vapaaehtoistyö nuorten hyväksi ja kanssa on myös tärkeää. – Koen, että minulla on aikuisena nyt tavallaan takaisinmaksun aika. En ole enää täysipäiväisesti töissä, joten ehdin luoda nuorille mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. – Seurahommiin yleensä ajaudutaan, kun mukaan tarvitaan toimijoita. Susannan pikkusisko Daniela Therman on tärkeä osa tiimiä. Suomessa miesten osuus ratsastajista on vain noin kymmenen prosenttia ja sama pätee Husön talliyhteisöön. – Erityisen mieleenpainuvia ovat kesäillat, kun kentän laidalla voi ihailla ratsastajia peltojen taakse laskevan auringon kajoa vasten. Emma on kietonut tamman otsatukkaan vaaleanpunaisen kuminauhan. Ne elävät hetkessä, eivät suunnittele tai juonittele. Minua pyydettiin suoraan puheenjohtajaksi, naurahtaa tehtävässä nyt kolme vuotta toiminut Marko. Isäni kävi hevosella metsätöissä. Tallin pihan tarhoissa on rauhallinen tunnelma. tällä hetkellä innostunut islanninhevosista. Viime vuonna järjestettiin Pohjola-sarjan kansallinen osakilpailu kouluratsastuksessa sekä pararatsastajien lajimestaruudet. Marko haluaa kehittää seuratoimintaa edelleen avoimemmaksi ja helpommin lähestyttäväksi kaikille. Emma Kemppainen, 11, on ratsastanut reilun vuoden, mutta osaa jo nostaa käynnistä laukan. – Ja tietysti hevoset kiehtovat minua eläiminä. Uusi tuntihevonen Calvin tutustuu tehtäviinsä Danielan osaavissa käsissä. Taustalla näkyy meri. Tähtiseuralla kilpailuja, klinikoita ja kerhoja Seura pistää pystyyn kahdeksat seurakilpailut vuodessa, puolet koulua ja puolet esteitä. Marko pohtii, että ehkä ratsastus on miehille haastavaa osittain siksi, että hevonen on aina fyysisesti ratsukon vahvempi osapuoli. Husössä viihdytään tallin väen ja hevosten kesken usein pitkälle iltaan. Yksi seuran tärkeä tehtävä on pyörittää lasten ja nuorten kerhotoimintaa. Hän nauttii siitä, kun asiat saadaan toimimaan hyvässä yhteistyössä ja mukavassa tunnelmassa. 25. Murrosikä on monille kriittinen aika, näkee uusiutuvan energian ja tietotekniikan parissa työuransa tehnyt puheenjohtaja. Koen hevoset tärkeäksi osaksi maamme kulttuuria ja pitkää historiaa. Markon mukaan vastaava voidaan ottaa harkintaan jälleen ensi vuonna. Aivan joka vuosi seura ei pysty järjestämään näin isoa kilpailua. Se on kovin vähän verrattuna moneen muuhun maahan, joissa miesten osuus on jopa nelinkertainen. – Klinikat opettavat, että kun hevosten kanssa jaksaa tehdä kärsivällisesti ja pitkäjänteisesti töitä, se palkitsee lopulta. Hevosia pitää käskemisen sijaan osata käsitellä oikein, mikä vaatii paljon kärsivällisyyttä, tietoa ja taitoa. Pilli-Ponilla eli ”Pillillä” on Emman mukaan välillä riehakkaita päiviä. Kiinnostavia tallin kanssa yhdessä järjestettyjä tapahtumia ovat olleet ”klinikat”, joissa ratsastuskouluoppilaat saavat valita opetushevoset, joilla Susanna Therman ratsastaa
Se on kiltti ja kohtelias niin pienille kuin isommillekin oppilaille tallissa. – Olemme ylpeitä Caposta ja palkinnosta. Husön Ratsastuskeskuksen opetushevonen Cardano vei yleisöäänestyksessä isoimman potin. Samalla sen olemuksessa on myös ripaus arvokkuutta ja auktoriteettia. – Se on yksinkertaisesti paras, Susanna kiittää. Rodultaan Capo on trakehner. Upea Cardano – ratsujen aatelia K aunispiirteinen ratsu seuraa tallikäytävällä ympäristöään kiinnostuneen eloisalla katseella. Rakastettu ja arvostettu Capo on äänivyörynsä ansainnut. Se on opetushevonen, jota Susanna kuvailee aina täydellisenä mallikappaleena, kun hän etsii ratsastuskouluun uusia hevosia. Se toivottaa tulijat tervetulleiksi lempein elein, puhaltaa käsiin uteliaan varovaisesti. Capo saapui Husön tallille vuonna 2013 Belgiasta. Onhan se tallinsa ja laumansa kuningas. Ei, kyseessä ei ole Pariisin olympiahevonen, Emma Kanervan Greek Air tai Veera Mannisen Sir Greg. Intoa riittää, vaikka se on jo osa-aikaeläkkeellä ja tekee töitä maltillisesti. Capo on erityinen kaikilla tavoin. Tämä luottoratsu tekee jokaisesta tunnista erityisen ollen korvaamaton osa ratsastuskoulunsa arkea.” Capo on tehnyt pitkän ja hienon uran, se on jo 25-vuotias. Vuoden hevonen 2024 Cardano eli Capo vierellään Susanna Therman. Se kantaa ylpeänä Vuoden hevosen 2024 -titteliä. Capo ei yleensä ryhdy suurempiin kepposiin, mutta joskus se on laukannut kouluradalla tarmokkaasti koko raviohjelman läpi pienen juniorin kanssa. Capon ohella se kohdistuu varmasti kaikille opetushevosille, iloitsee Husön Ratsastuskeskuksen vetäjä Susanna Therman. ”Se on luotettava, kärsivällinen ja tasapainoinen tuoden turvallisuuden tunnetta uusille ratsastajille ja haastetta edistyneemmille. Palkintotekstin mukaan “Capo” on todellinen ratsastuskoulun tukipilari, joka opettaa taiten niin aloittelevia kuin kokeneempiakin ratsastajia. Katri Klinga Sonja Holma Vuoden palkittavat 26. Ei myöskään Sani Illin EM-hopearatsu lapsiratsastajissa, FWB-ratsu Backwoods Challenger. Se on Susannan äidin, Leila Thermanin löytö. Sen ominaisuudet sopivat tehtävään täydellisesti. Capo ei ole vain mukava ratsastaa, vaan se käyttäytyy aina hyvin. Kun keväällä päästään ulkokentälle, Capo puhkuu ja puhisee, laukkaisi mielellään pienen kevätkirmauksen joukkiotaan johdattaen. Ikä ei paina Capon kavioissa. Capo on siivittänyt monta onnellista oppilasta menestykseen kilpailuissa ja aina mitaleille asti ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskisoissa. Tunneilla se kantaa selässään turvallisen huomaavaisesti aivan aloittelijat, johdattaa osaavammat kouluja esteratsastuksen saloihin ja ylittää hienosti myös maastoesteet
Sekoittuu helposti veteen. YHDISTELMÄPAIMEN ESE16BM 279,NORM. Voidaan käyttää verkkovirralla tai 12 V akulla. EFFOL FLY BLOCKER+ HYÖNTEISKARKOTE 500 ML 29 95 EFF1157110 59,90 €/L Tehokas ja pitkävaikutteinen hyönteiskarkote. Ei houkuttele pölyttäviä hyönteisiä. 30 päivän alin hinta 31,95 €. 16,99 | VIL34095 33,98 €/L Helppo ratkaisu hyönteisongelmaan. Musta ämpäri lämpenee auringonpaisteessa ja houkuttaa paarmoja luokseen. 2 KPL AITATESTERI FT10 26 95 NORM. TARJOUKSET VOIMASSA 30.6.2025 SAAKKA. RACING RECOVERY 1 L 17 99 VIF86133 Elektrolyyttiliuos sisältää hien mukana elimistöstä poistuvia tärkeitä suoloja. Tehoaineena ikaridiini, sisältää myös eteerisiä öljyjä. 74,95/KPL | AL2150004314 Premium-luokan aitanauha pitkiin aitauksiin. KAIKKI LAITUMELLE HANKKIJALTA! Hankkija_Hippos3_A4.indd 2 Hankkija_Hippos3_A4.indd 2 19.5.2025 11.47 19.5.2025 11.47. 30 päivän alin hinta 14,99 €. STICKY TRAP PAARMA ANSAÄMPÄRI 5 99 VIL33870 Käytetään yhdessä paarmaansaliiman kanssa. a.fi STICKY TRAP PAARMA ANSALIIMA 0,5 L 14 99 NORM. 30 päivän alin hinta 329,00 €. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. DR.REPEL HYÖNTEISMYRKKY 1 L 34 95 NORM. 30 päivän alin hinta 34,95 €. Erinomainen johtavuus ja säänkestävyys. 39,95 | DR12064 Tehokas ja pitkävaikutteinen lentävien hyönteisten torjunta-aine. 329,00 | AL87881301 Vahva yhdistelmäpaimen lyhyisiin ja keskipitkiin aitauksiin. AITANAUHA BWR9 400 M 100,NORM. 31,95 | AL2150025169 Pienikokoinen ja helppokäyttöinen aitatesteri jokapäiväiseen käyttöön. Luonnollinen, kemikaaliton paarma-ansaliima lentävien, purevien hyönteisten torjuntaan
– Alussa vain varmistetaan, että hevoset ovat avuilla ja ratsastajat järjestyksessä, Tytteli toteaa pitkäaikaisten valmennettaviensa kanssa, jotka selvittävät tehtävät kauniin hallitusti. Pohjetta käytetään kevyesti vain tarvittaessa. – Ajattele, että käännät hevosen ulkoetujalkaa, et sisäsuupieltä. Hevonen pysyy vahvana ylämäkeen pohkeen edessä. Hevonen ei saa nojata ulko-ohjaan. Myös vastalaukka tekee hyvää estehevoselle, se suoristaa ja kehittää tasapainoa. Takaosa seuraa etuosan linjaa ja polkee rungon alle, ulkotakajalka kantaa. Suora linja on yksinkertaisin ratsastaa, vaikka ei sekään aina helppo ole. ”On vaikeampaa lähestyä kavaletille viisi kertaa peräkkäin hyvin kuin hypätä iso este.” painossa. Se antaa suuntaa ja ulkoavut huolehtivat, että hevosen keho kääntyy mukana ja säilyttää laukan kierrokset oikeina, hevonen suoristuu ja löytää etäisyyden. Treenivinkit Hevonen haltuun linjalla Marja ”Tytteli” Tetri-Rantasen valmennuksen teemana ovat esteradan linjat, joita harjoitellaan keskittymällä hevosen etuosaan. – Hevosen etujalat tulevat ponnistuspaikkaan, ei pää tai kaula. Suuria esteitä ei tarvita, vaan tarkkuutta hiotaan sileällä, kavaleteilla ja pienillä esteillä Lempäälän Ratsastuskeskuksen kentällä. Ratsastajan paino on keskellä hevosta. Katse ohjaa ratsukkoa ja auttaa pysymään myös tasaTamma Kanella on intoa täynnä ylittäessään kavalettia vinottain. Hevosen tulee pysyä samalla linjalla ennen ja jälkeen tehtävän, kuten kavaletin tai esteen. Katri Klinga Sonja Holma H ippos-lehden kahdessa edellisessä numerossa on valmisteltu hevonen kulman ja kaarteen kautta tehtävään, joka odottaa linjalla. Esimerkkiratsukkoina harjoituksissa ovat Heta Kärkkäinen, 19, 8-vuotiaalla tammalla Kanella sekä Suvi Harkki, 41, ratsunaan 12-vuotias tamma Chin Chianti. Tytteli korostaa kaikessa valmennuksessaan keveyttä ja helppoutta. Hyvä ratsastaja opettelee ymmärtämään hevosta eläimenä. Irrottautuminen uralta ja paluu sille kertoo paljon ratsukon tasapainosta ja yhteistyöstä. Silloin ei pidä enää säätää ja häiritä hevosta. Lavat tai kyljet eivät saa pullistua kaarteissa ulos, vaan hevosen pitää kantaa itsensä suorassa. Heta Kärkkäistä hymyilyttää. Kun lähestytään estettä, viimeisten 2–4 askeleen aikana hevoselle annetaan rauha hoitaa työnsä ja hypätä hyvä hyppy. Silloin kentän laidat tai maneesin seinät eivät ole tukemassa – kuten ne eivät ole yleensä esteradallakaan. Sisäohja ei yksin käännä hevosta. Laukassa on oltava oikeat kierrokset ja rytmi. Hevosen pitää olla suora sen tullessa estelinjalle. Nyt on aika ottaa linja haltuun. SRL:n maajoukkueja aluevalmentajat jakavat osaamistaan Hippos-lehden treenivinkeissä. Ratsastajan on pystyttävä aina päästämään ohjasta, on voitava hellittää. Ennen varsinaisten harjoitusten alkua ratsastajat ravaavat ja laukkaavat hevoset lämpimiksi ja kuulolle. – Kaarevalla linjalla kysytään aina enemmän tasapainoa kuin suoralla. Ratsastajan katse kohdistuu linjan mukaisesti eteenpäin, ei alas. 28. Haastetta lisää, kun tehtävä hypätään vinottain. Ratsastaja keskittyy hevosen etuosaan ja lapoihin, jotka pysyvät ylhäällä. Hyvä harjoitus on ratsastaa vaikka vain metrin verran uran sisäpuolella. Valmentaja Marja ”Tytteli” Tetri-Rantanen käyttää harjoituksissaan paljon kavaletteja. Hevosen etujalat määrittävät linjan, jota kuljetaan. Ilman pitkäjänteisyyttä, tarkkuutta ja ahkeraa työtä ei voi oppia taitavaksi ratsastajaksi. Oikea paikka hevosen tasapainottamiselle ja asioiden korjaamiselle on aina kaarteessa. Ratsastajan on valittava sellainen kaari, johon hevonen kykenee menettämättä tasapainoaan, Tytteli painottaa. Kaarevalla linjalla tehtävä vaikeutuu, kun on pysyttävä samalla kaarella ennen estettä ja esteen jälkeen
Lisätehtävänä voit tarkistaa, että saat nostettua suoralla uralla aina haluamasi laukan. Voltin jälkeen nosta laukka ja jatka uraa pitkin. Tee harjoitus molempiin suuntiin. Tee harjoitus molempiin suuntiin. Ratsasta hevosta tarvittaessa eteen ulkopohkeella. Ethän vie kättäsi kaulan yli väärälle puolelle. Ensimmäinen harjoitus testaa, kuinka hyvin hevosen etuosa ja samalla koko hevonen on ratsastajan hallussa. Nosta rauhassa uusi laukka ja tee uusi voltti. HARJOITUS 2 Pois uralta, suoristus ja kavaletti HARJOITUS 1 Voltteja, linjoja ja siirtymisiä Suvi Harkki ja Chin Chianti ravivoltilla. Käännä hevonen sujuvasti uran sisäpuolelle ja suorista hevonen kohti kavalettia. Jatka kavaletin jälkeen suoraan. Kun tulet pitkälle sivulle, ratsasta hetki suoraan. Käännä loivasti muutaman metrin linja kohti radan keskustaa. Ajattele taas hevosesi etuosaa, että hevonen ei nojaa ohjaan tai pohkeeseen, vaan kantaa itsensä. Jos haluat lisätä vaikeusastetta, kaarra kavaletin jälkeen takaisin uralle vastalaukassa. Jatka jälleen suoraan pitkän sivun suuntaisesti. 2 1 Nosta laukka ja seuraa uraa. Aloita ravissa ja ratsasta lyhyellä sivulla voltti. Hevonen ei saa horjahtaa sivulle siirryttäessä raviin tai uudessa laukannostossa. Tee tarvittaessa tasapainottavia pidätteitä. Tarkista, ettei hevosesi valu uran sisäpuolen linjalta takaisin kohti uraa. Ylitä kavaletti sujuvasti. Siirrä hevonen raviin suoralla uralla. Muista, että vastalaukassa hevonen suoristuu ja tasapainottuu. Keskity etuosaan, se ei saa pudota alas tai hyökätä eteen siirtymisissä. Heta Kärkkäinen ja Kanella suorina kavaletilla. Voit halutessasi tehdä koko harjoituksen myös ravissa. ravi laukka laukka ravi 29. Varmista myös, ettei hevonen ennakoi käännöksiä nojaamalla pohjetta tai kättä vasten
Muista myös, että mitä enemmän annat hevoselle vapautta ohjalla, sitä paremmin se pystyy käyttämään selkäänsä. Lisää kavaletin ylityksiä vinottain Hetalle ja Kanellalle. Tavoitteena on, että hevonen vaihtaa laukan kavaletin päällä, mutta se ei ole välttämätöntä. 4 3 Kaarra kahden, pitkän sivun suuntaisen kavaletin yli vaihtaen suuntaa. Hevosen etujalkojen tulee jatkaa koko ajan samalla linjalla. Ethän kallistu ylävartalollasi uuteen suuntaan tarkistamaan vaihtuiko laukka. Reitillä pysyminen on tärkeämpää kuin vaihto. HARJOITUS 4 Kavalettikiemura HARJOITUS 3 Kahdeksikko kavaletin yli vinottain Suvi Harkki ja Chin Chianti ylittävät kavaletin vinottain. Muista ulkopohje eli tulevan laukan puoleinen sisäpohje, kun lähestyt kavalettia. Näin vaihtokin onnistuu paremmin. Seuraavaksi laukataan vino linja kavaletin yli molemmista suunnista. Ajattele kavalettien välissä ratsastettavaan ympyrään lyhyitä ja suoria linjoja väliin, voit jopa asettaa hevosta hetken niskasta ulospäin. Tällöin hevonen pysyy paremmin suorana ja hyppyyn tulee pyöreyttä. Näin saat ulkolavan haltuun. Kavaletille on helpointa suunnata uran sisäpuolelta, jolloin hevonen on koko ajan paremmin hallinnassa kuin kiinnittyessään kentän laidoille. Tähtää keskelle kavalettia. 30
Tytteli kilpailee esteratsastuksessa aina 140 cm:n tasolla ja on myös kokenut ja arvostettu ratsuttaja. Tarkkaa työtä tehneet Suvi Harkki ja Chin Chianti, valmentaja Marja ”Tytteli” TetriRantanen ja Heta Kärkkäinen ja Kanella. Muista tasaiset askeleet, ettei hevonen vain heittäydy kavaleteille ja esteille, vaan tulee niille tasapainossa. Muistathan, että energian ratsastaminen, pidäte ja hellittäminen tapahtuvat kaarteessa, eivät enää linjalla lähestyttäessä estettä. Hyppyjä on vain kahdeksan ja niistäkin puolet kavaletteja, mutta kaarteita on paljon ja suunta vaihtuu kuusi kertaa. Harjoituksessa hypätään pystyesteet kavalettien jälkeen. Radalla kannattaa ajatella väleihin aina pätkä lyhyttä sivua, jolloin hevosen saa paremmin suoraksi. Tästä on hyvä jatkaa kisaradalle! 1 3 2 4 8 5 4 1 3 7 2 6 31. Onko hevosesi samanlainen molempiin suuntiin vai tuntuuko toinen suunta helpommalta. Laukkaa oikealle ja edelleen vinosti kavaletille, josta kaarretaan loivasti vasemmalle ja viimeiselle okserille. Tärkeintä on, että hevonen kantaa itsensä. Rata on haastava. 6 5 Aloita rata vasemmassa kierroksessa vinosti kavaletin yli, kaarra oikealle pystylle, jatka vasemmalle ja kaarra kavaletille. Jatka taas oikeassa kierroksessa pystylle. Ratsasta hevoseen tarvittaessa lisää energiaa, jotta voit ottaa pidätteen ja hellittää niin, että hevonen jää kantamaan itsensä. Ratsastajien mielestä Tyttelin harjoitukset ovat sopivan haastavia, ja hevoset tulevat niissä hyvin avuille. Tasapaino löytyy ulkokyljestä. Heta kaarreharjoituksen okserilla. Silloin se usein myös suoristuu. Kavaletit ylitetään edelleen vinottain ja niiden jälkeen kaarretaan pystyille. Poneissa ja junioreissa Tytteli saavutti aikanaan SMja PM-mitaleita esteillä ja kentässä ja edusti Suomea EM-kilpailuissa. Valitse linjat niin, että hevosesi pysyy tasapainossa. Esittelyssä MARJA ”TYTTELI” TETRI-RANTANEN Master-tason ratsastuksenopettaja ja ammattivalmentaja Tytteli on SRL:n Pohjanmaan ja ItäSuomen aluevalmentaja. Laukkaa vinottain kavaletin yli oikeassa kierroksessa ja käänna kaarre vasemmalle pystylle. HARJOITUS 6 Kaarreharjoitus HARJOITUS 5 Kavaletti ja pysty molempiin suuntiin Suvi ja Chin Chianti pystyesteellä. Suomen hevosten mestaruuksissa Tytteli voitti Niisun Nestorin kanssa kolme kultaa
Se on läpinäkyvä ja joustava linssi, joka taittaa silmään tulevaa valoa ja kohdistaa sen verkkokalvolle. Saaliseläimillä erityisesti näköaisti on sopeutunut selviämiseen avarassa ympäristössä, jossa pedot täytyy havaita jo kaukaa. ELT Ann-Helena Hokkanen Sonja Holma H yvät sosiaaliset suhteet ja turvallisuuden tunne ovat perusta hevosten hyvinvoinnille. Hevosen suuria ja herkkiä silmiä suojaavat liialliselta auringon valolta pitkät silmäripset, pupillin soikea muoto sekä pupillin yläosassa näkyvä ainutlaatuinen iiriksen muodostama rakenne, corpora nigra, joka toimii kuin pilvimäisenä varjostimena. Se on monikerroksinen kalvo, joka peittää silmän takapintaa. Ne ovat myös erityisen taitavia huomaamaan kaukana tapahtuvan liikkeen. Hevosella on suuret silmät Hevosilla on maalla elävistä nisäkkäistä kaikkein suurimmat silmät. Hevosten viisi aistia ovat näkö, kuulo, haju, maku ja tunto. Toisaalta näöntarkkuus, lähinäkö, etäisyyksien hahmottaminen sekä kyky erottaa värejä eivät hevosilla ole yhtä vahvoja ominaisuuksia kuin meillä ihmisillä, jotka kehityimme aikanaan keräilijöiksi ja metsästäjiksi. Kun tiedämme hevosten aisteista, ymmärrämme myös niiden käyttäytymistä entistä paremmin. Iiris eli värikalvo säätelee hevosen silmään pääsevän valon määrää kuin kameran himmennin muuttamalla pupillin eli silmän keskellä olevan aukon kokoa. Onkin tärkeää pohtia, miltä eri tilanteet hevosten silmin näyttävät. Siksi ne näkevät lähes kaikkialle ympärilleen kääntämättä päätään. Ihmisen näkökentän laajuus on noin 200 astetta. Kirkkaassa valossa pupilli taas supistuu rajoittaen valon pääsyä silmään. Ja kuten muillakin saaliseläimillä, ne sijaitsevat pään sivuilla. Hevosen aistit Maailma hevosen silmin Hevosten ja ihmisten aistit ovat aikojen saatossa kehittyneet vastaamaan molempien lajien sopeutumisen vaatimuksia. Aistiemme erilainen toiminta voi kuitenkin johtaa erilaisiin ristiriitatilanteisiin, jotka aiheuttavat huolta, turvattomuuden tunnetta ja vaaraa niin meille kuin hevosillekin. Hevoset näkevätkin lähes kaikkialle ympärilleen, myös laiduntaessaan pää alhaalla. Pitkät ”tuntokarvat” silmien ympärillä on tarkoitettu myös suojaamaan silmiä. Pimeässä pupilli laajenee, jolloin valoa pääsee silmän sisään enemmän. Taittuessaan sarveiskalvolta valo jatkaa matkaansa etukammion läpi pupillin kautta mykiöön. On täysin mahdollista, että hevonen näkee ja pelästyy takana liikkuvaa asiaa, jota vieressä seisova ih32. Laaja näkökenttä, lähes ympyrä Hevosten näkökenttä on hyvin laaja, noin 350 astetta, kun täysi ympyrä on 360 astetta. Ylä-, alaja vilkkuluomi suojaavat silmiä pölyltä, hyönteisiltä ja muulta lialta. Tappisolut vastaavat näkökyvystä valoisassa. Aikojen saatossa hevoset ovat kehittyneet elämään laumassa ja laiduntamaan aukeilla alueilla. Uloimpana on läpinäkyvä ja herkkä sarveiskalvo. Siksi näemme ja koemme yhteisen maailmamme eri tavalla. Näköhermo kuljettaa verkkokalvolta solujen aistimukset aivojen takaosan näkökeskukseen, jossa näköhavainto muodostuu. Samoin kyky nähdä hämärässä on hyvä. Silmän sisällä on kirkasta hyytelömäistä ainetta eli lasiaista, jonka läpi valo kulkee verkkokalvolle eli retinalle. Sauvasolut taas aistivat valon voimakkuutta ja vastaavat hämäränäöstä. Lisäksi hevoset pystyvät näkemään yhtä aikaa sekä horisontin että maanpinnan. Verkkokalvolla valoa aistivat miljoonat valoherkät tappija sauvasolut. Silmän rakenne on hyvin monimutkainen ja hienostunut. Vaakasuorassa olevat, soikion muotoiset pupillit antavat hevosille myös kyvyn tarkentaa katse nopeasti kaukaiseen horisonttiin. Ne mahdollistavat ääriviivojen ja muotojen näkemisen värillisinä ja yksityiskohtaisina. On tärkeää, että hoidossamme olevat hevoset voivat luottaa meihin. Näin voimme ennaltaehkäistä sekä ratkaista ongelmia
33
Etäisyyksien arvioiminen on niille taas hankaHevoset ovat erityisen taitavia huomaamaan kaukana tapahtuvan liikkeen. Ymmärrystä vaatii myös tilanne, jossa hevonen peruuttaa ja sen takajalkoihin osuu jotakin. Pään kääntäminen auttaa nopeasti hahmottamaan myös suoraan edessä olevat kohteet. Ihmisillä vastaava alue on noin 120 astetta. Kun hevonen valpastuu ja nostaa päätään, se käyttää juuri tätä näkökykyä saadakseen paremman käsityksen kaukana havaitsemastaan asiasta. Siksi hevoset usein hätkähtävät, kun jokin liikkuu niiden näkökentän poikki. Eikä se ole muuttunut kahdeksi, sillä vasemmassa silmässä ei enää näy ketään. Yksityiskohdat ja etäisyydet vaikeita Hevosen silmän ollessa lepoasennossa eläimen katse kohdistuu luonnollisesti paljon kauemmas kuin ihmisellä. Hevosten laajasta näkökentästä vain noin 65 astetta on niin kutsuttua binokulaarisen eli yhteisnäön aluetta, jolta näköaivokuori yhdistää molemmista silmistä tulevat kuvat yhdeksi kolmiulotteiseksi kuvaksi. Ensin koira juoksee hevosen vasemmalla puolella. 34. Kun koira tulee näkyviin vasempaan silmään, hevonen tunnistaa tutun koiran ja on rauhallinen. Hevoset näkevät siis suuremman osan näkökentästään vain yhdellä silmällään verrattuna ihmisiin. Eläin ei voi nähdä mitä jaloissa on, joten se voi pelästyä pahoin. Hevosta ei kannata lähestyä edestä tai takaa, vaan sivulta lavan kohdalta, jotta se näkee tulijan. Kun koira vaihtaa polun puolta ja näkyykin hetken päästä hevosen oikealla silmällä, hevonen säikähtää, koska sillä kestää hetken tajuta, että yhtäkkiä näkyviin oikeaan silmään ilmestynyt koira on sama vanha tuttu. Siksi pään edessä olevien asioiden näkeminen on hevoselle vaikeaa. minen ei havaitse. Laajan näkökentän sokeat alueet ovat hevosilla hyvin kapeat ja sijaitsevat suoraan hevosen edessä ja takana. Hevonen kävelee rentona usein pää samassa linjassa kehon kanssa, jolloin sen molempien silmien yhteisnäkö on keskittynyt asioihin juuri etujalkojen edessä. Esimerkiksi maastolenkille seuraamaan lähtenyt koira voi aiheuttaa vaaratilanteen lähestyessään ratsukkoa. Usein se myös kääntelee päätään nähdäkseen paremmin. Hevoset ovat siis meitä kaukonäköisempiä. Varsinkin lepattavat asiat näkökentän laidoilla voivat saada hevonen säikkymään. Loput, noin 285 astetta, näkökentästään hevonen näkee vain jommallakummalla silmällään. Pakoeläimenä hevoselle on luonnollista säikähtäessään ensin juosta karkuun mahdollisesta vaarasta poispäin ja vasta sen jälkeen pysähtyä arvioimaan tilannetta
Pään sivuilla sijaitsevat silmät aiheuttavat myös sen, että hevosten on vaikeaa nähdä tarkasti lähelle ja etenkin alaspäin laskematta ja kääntelemättä päätään. Ongelmat valaistuserojen kanssa korostuvat usein lastauksen aikana. Samalla se tuntuu ehkä lastaussiltaa tutummalle ja turvallisemmalle myös kavion alla. Tällöin pään liikuttaminen auttaa tarkasteltavan kohteen osumisessa verkkokalvon tarkan näön alueelle. lampaa kuin meille, kiitos laajemman yhteisnäön alueemme, jonka avulla saamme ympäristöstämme enemmän kolmiulotteista kuvaa. Hevosen verkkokalvolla onkin paljon myös vähäisessä valossa toimivia sauvasoluja. Hevosten kykyä erottaa värejä tarvitsee tutkia paljon lisää, mutta kyvyttömyys erottaa punaista kannattaa ottaa huomioon hevosten ympäristöä suunniteltaessa. Etenkin nuoret ja vieraaseen ympäristöön joutuneet hevoset haluavat usein tutkia kiinnostavaa tai arveluttavaa asiaa pärskien ja päätään käännellen. Lastaus ja kuljetus ovatkin hyviä esimerkkejä tilanteista, joissa voimme helpottaa hevostemme elämää pysähtymällä miettimään, miltä tilanne niiden silmin katsottuna näyttää. Ovathan ympäristössä tapahtuvat pienetkin muutokset mahdollisia merkkejä petojen läheisyydestä tai muusta vaarasta. Samasta syystä esimerkiksi trailerin rampille voi asettaa pitkän, paksun ja tukevan kuitumaton, joka alkaa reilusti ennen ramppia ja jatkuu sen yli kuljetusauton puolelle. Ihmisen tappisolut aistivat sinisen, vihreän ja punaisen valon aallonpituutta. Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa on päätelty, että hevosilla on niin kutsuttu dikromaattinen värinäkö. Hyvä näkökyky hämärässä Ihmisen silmän verkkokalvossa on normaalisti kolmenlaisia tappisoluja. Vaikka hevosten näkö ei kerro yhtä tarkasti yksityiskohdista kuin ihmisten, ne kuitenkin tunnistavat kuvioita ja ääriviivoja ja myös muistavat näkemiään yksityiskohtia todella hyvin. Hevosten silmillä kestääkin paljon ihmistä pidempään sopeutua kirkkaasta hämärään ja toisin päin. voillaan vain sinisen ja vihreän valon aallonpituuksiin reagoivia tappisoluja. Verkkokalvon takana on myös vielä valoa takaisin verkkokalvolle heijastava kerros, joka antaa sauvasoluille mahdollisuuden aistia silmään tuleva valo kahteen kertaan. Saaliseläimenä hevosille on ollut välttämätöntä nähdä hyvin hämärässä ja pimeässä. Näin meidän on mahdollista nähdä eri värejä ja niiden sävyjä. Normaalista päivänvalosta ei ole välttämättä miellyttävää siirtyä pimeään luolaan. Lisäksi hevosen vanhetessa sen silmän kyky mukautua valaistuksen vaihtumiseen heikkenee. Ja kuten ihmisillä, hämärässä valon aistiminen silmän verkkokalvolla siirtyy pelkästään valon voimakkuutta aistivien sauvasolujen tehtäväksi, jolloin kaikki värit näyttävät harmaan eri sävyiltä. Tämä tarkoittaa sitä, että niillä on verkkokal35. Hevoset todennäköisesti eivät näe punaista, vaan ne hahmottavat värit melko samoin kuin ihminen, joka ei erota punaista ja vihreää toisistaan. Hevonen saattaa esimerkiksi haluta pysähtyä ovensuulle hetkeksi nähdäkseen paremmin. Jokainen solutyyppi reagoi valon eri aallonpituuksiin ja välittää tiedon näköhermon kautta aivoihin. Hyvän hämäränäön varjopuoli on silmien hidas sopeutuminen valaistuksen muutoksiin. Näin reitti kuljetusautoon näyttää hevosesta paljon tasaisemmalta. Ylipäätään maassa, lattiassa tai muulla kulkureitillä olevat epätasaisuudet, korkeuserot, lätäköt, värierot tai varjot voivat pelottaa hevosia. Hevoset myös sokaistuvat meitä helpommin erilaisista välähdyksistä valolle herkän verkkokalvon, valoa heijastavan silmän rakenteen sekä hitaasti supistuvan pupillin vuoksi. Hevosilla silmän linssi ei myöskään mukaudu hyvin kohteen etäisyyden mukaan, vaan hevosen on liikutettava päätään nähdäkseen alle metrin päähän tarkasti. Tutkimuksissa hevoset selvisivät kaksiulotteisista tehtävistä ja kykenivät erottamaan erimuotoisia esineitä toisistaan lähes täysin pimeässä. Ranskalaisen tutkijaryhmän saamat uudet tulokset osoittavat, että voimme helpottaa lastausta kuljetusvaunuun tasoittamalla valaistuseroja, ja käyttämällä kuljetusvaunussa erilaisia, säädettäviä LED-valoja. Lisäksi hevosten verkkokalvon solurakenne on muodostunut hyvin herkäksi valolle. Arka yksilö voi olla aivan vakuuttunut siitä, että maassa oleva varjo onkin oikeasti hevosen mentävä syvä kuoppa. Samasta syystä on hyvä esimerkiksi välttää pimeään talliin nopeasti syttyviä kirkkaita valoja ja suosia niiden sijaan yövaloa sekä asteittain syttyvää valaistusta. Esimerkiksi tutun maastoreitin varrelle edellisestä kerrasta tien varteen ilmestynyt roskapussi kiinnittää jo kaukaa ratsun huomion ja saa sen valpastumaan. Kannattaa muistaa, että kun siirtyy hevosen kanssa hämärästä illasta hyvin valaistuun talliin tai maneesiin, omat silmämme tottuvat uuteen valaistukseen paljon nopeammin. Tämä piirre parantaa hevosten kykyä nähdä hämärässä ja aiheuttaa myös hevosen silmien kiiltämisen pimeässä kuten kissoilla. Ainoastaan aivan pimeässä ympäristössä hevoset eivät enää erottaneet esineitä toisistaan, mutta ne pystyivät kuitenkin edelleen liikkumaan ongelmitta testialueella. Hyvän hämäränäön varjopuoli on silmien hidas sopeutuminen valaistuksen muutoksiin. Hevoset näkevät paljon paremmin pimeässä kuin ihmiset. Usein ne myös haluavat koskea siihen turvallaan ja haistella sitä
Kohti Messukeskusta! Helsinki Horse Show V iime syksynä jätettiin hienoissa tunnelmissa hyvästit ”Nordikselle” eli Jäähallille. Haikeuden sijaan ilmassa väreili iloista odotusta. 36. Sonja Holma Helsinki International Horse Show – Tyhjää lattiatilaa on 4,2 hehtaaria. Valtteri onkin sovitellut erilaisia mattovaihtoehtoja jo kaksi kuukautta oman ratsastuskeskuksen, Stall Solbackan, hevosten kavioiden alle kokeiluun ja kopsuteltavaksi. Halvimmat vaihtoehdot pysyvät huonommin paikallaan, kuten Amsterdamissa, ja Tervetuloa Helsingin Messukeskukseen, toivottaa sen toimistotiloihin juuri tiiminsä kanssa muuttanut Valtteri Gundersby. Pitkäaikaiset Helsinki Horse Show’n ystävät odottavat innolla paluuta ”Messarin” legendaarisiin tunnelmiin. Valmiina ei ole katsomoita tai kaukaloa laitoineen, vaan kaikki pitää tuoda ja rakentaa paikan päälle. Edessä ennennäkemätön rakennusurakka Kun Jäähallilla kaikki oli suht valmista tapahtumaa varten, Messukeskukseen sen rakentaminen on aivan toisen mittaluokan urakka. Tuoreemmat tuttavat pohtivat, mitä tullessaan tuovat laajemmat tilat ja mittavampi ohjelma. Apuna on ollut kansainvälinen stewardi Pia ”Piude” Myrskog, joka on tutkaillut mattoratkaisuja maailmalla. – Viime tapahtuma meni kaikin puolin tosi hyvin, kävijöitä oli paljon ja teimme lipunmyynnissä ennätyksen. Areenoita rakennetaan kaksi, niiden lisäksi halleihin tehdään kaksi verryttelyareenaa sekä tallit. Se oli hieno päätös ajalle Jäähallilla, tapahtuman uusi vetäjä, Valtteri Gundersby, toteaa. Jäähallilla 250 karsinaa saatiin telttatalleihin suht ripeästi pystyyn valmiille asfalttipohjalle, jolla hevoset pystyivät kävelemään. Messukeskuksessa 6500 neliön tallialue käytävineen pitää kattaa matolla, sillä korkeakiillotettu betoni on liukas hevosen kengän alla ja se pitää myös suojata. Tapahtumaa on tehty 39 vuotta ja nostettu koko ajan tasoa
Hinta vaihtelee 5–50 euroon neliö, eli investointi on mittava. Purkuun aika on kriittinen ja suunnitellaan tunnilleen. 37. Karsinoita Messukeskukseen tulee 230–250 sen mukaan, miten paikalle erikseen tuotavat pesukarsinat toteutetaan. Pohjakarttaa pallotellaan parhaillaan, että saadaan riittävät käytävävälit ja täytettyä pelastusviranomaisten sekä FEI:n, Kansainvälisen ratsastajainliiton, tiukat vaatimukset. – Kertapystytyksen sijaan karsinat pitää rakentaa samaan aikaan matotuksen kanssa, etteivät isot koneet käännä ja väännä mattoa. Se pysyy testatusti paikallaan, ja hokit eivät mene siitä läpi. Kun meillä puretaan ja siistitään, toisessa päässä rakennetaan seuraavaa tapahtumaa. menevät kierrätykseen käytön jälkeen. Jone Illi ja It’s Me G vauhdissa Horse Show´n esteillä Jäähallissa viime syksynä. Lyonissa käytetyt paksut kumimatot ovat taas hintavia, raskaita ja hankalia säilyttää. Vahvin ennakkosuosikki messupalamatto, jossa on vähän paksumpi kumiosa. – Päätös ei ole vieläkään valmis. Rakentamiseen on sama aika kuin aiemmissa jäähalleissa, mutta kisat alkavat keskiviikon sijaan vasta torstaina, joten lisävaraa on yksi päivä. Hiekkaa rantautuu Helsinkiin loppukesästä lisäareenan kattamiseen 1 000 tonnia lisää, kun varasJos kaipaat mattoneuvoja, käänny Valtterin ja Solbackan kaviokkaiden koekäyttäjien puoleen! Testissä Messukeskusta varten on ollut jo useita pala-, rullaja kumimattoja
Se on todella iso juttu Helsingille ja kansainvälisesti erittäin arvostettu konsepti, Valtteri näkee. Maailman johtavat asiantuntijat, Oliver Hoberg ja professori Lars Roepstorff, tulevat Helsinkiin kesällä. – En taida ehtiä kilpailemaan niillä Messarin ensimmäisessä mallinnoksessa, mutta onneksi on paljon muitakin kisoja, joihin kerkeää mukaan. Paikallekin pääsee entistä jouhevammin junalla, ratikalla, bussilla ja omalla autolla. Expo on yli neljä kertaa aiempaa suurempi. Pohjia mitataan ”mekaanisella kaviolla”, jolla saamme dataa pohjan joustavuudesta ja pitävyydestä. Lisätietoa: helsinkihorseshow.fi Valtteri, puoliso Cecilia ”Cia” Gundersby sekä tytär Emelie – ensimmäisellä maailmancupin ratakävelyllään! 38. Se on luonteva portti Pohjoismaiden ratkaiseviin, viimeisiin osakilpailuihin. Göteborgin osakisa kilpaillaan viikkoa ennen Helsinkiä. Valtteria ei vielä jännitä tuleva tapahtuma, mutta ensimmäinen vuosi uudessa paikassa on koko tiimille iso haaste. Jos haluat saada kaikesta irti aimo annoksen, yhtenä päivänä et ehdi näkemään kaikkea, Valtteri hymyilee. – Katsomokapasiteettia on hieman vähemmän kuin Jäähallissa, joten kannattaa olla ajoissa. – Vaikka kuinka kaikki suunnitellaan ja testataan viimeistä nippeliä myöten, eka vuosi näyttää mikä toimii. Sen jälkeen vaihdetaan ja korjataan. Kilparatsastajana Valtteri tähtää kesällä gp-sarjan esteille ykkösratsullaan. Tapahtuman ohjelmarunko on pääpiirteittäin valmis. Kotona Solbackassa on viisi omaa kilpahevosta. – Laajennamme myös koulupuolen ohjelmasisältöä, kansainvälisen kilpailun ohella mukaan tulee KorKin oma, opettavainen kouluratsastusshow. Messari on tottunut ruokkimaan muutakin kuin jääkiekkoväkeä, tarjolla on huikea määrä valintoja burgereista sushiin, kotiruokalounaaseen ja pop up -henkisiin pisteisiin. Lasten matinean sijaan pikkuväelle tarjotaan nähtävää ja koettavaa pitkin päivää, kuten keppariratoja, ponitalutusta tai vaikkapa lännenhevosten ihastelua. Yleisölle on luvassa avarat tilat. Tästä syystä näillä näkymin mukaan tulevat myös nuorten hevosten kansainväliset luokat sekä yhden tähden linja väylänä kansainväliseen sporttiin myös kotimaan ratsukoille. elokuuta. Testaamme 2–3 vaihtoehtoista toteutusmallia, jotta saamme parhaan mahdollisen pohjan Messukeskukseen. Uusi ohjelmalava ja lisäareena mahdollistavat ratsastuksen rikkauden ja lajikirjon esittelyn, luvassa on mm. – Verryttelyä pääsee seuraamaan entistä paremmista puitteista, myös korkealuokkaisesta ravintolasta. valjakkoa, askellajija lännenratsastusta. – Tiedämme, että polyuretaanilevy joustaa, mutta emme tiedä onko se pohjan kannalta vaikuttava tekijä, jonka voi korvata isommalla määrällä hiekkaa. toituna on ennalta 1 100 tonnia. Kun Nordiksella alla oli jää, jäänpeittolevy, kangas, polyuretaanilevy ja vaneri ennen hiekkaa, Messarin betonille tulevaa ratkaisua testataan huolella. – Tarkoituksena on tehdä samantyyppinen luokkatarjonta Göteborgin kanssa, jotta ratsastajat voivat ottaa samat hevoset Helsinkiin ja niille löytyy luokkia. Tukipilarina maailmancup, ympärillä uutta ohjelmaa – Maailmancupin osakilpailu on tapahtuman kruununjalokivi, eurooppafinaali, jossa mukana on best of the best. Jos myymme saman verran lippuja kuin viime vuonna, päänäytökset myydään loppuun. Mukana on myös suosittuja klinikoita. Se julkistetaan kokonaisuudessaan lipunmyynnin alkaessa 14
horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 rauno.luoma@horseman.fi Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, muovilankut ym. JAKSAMISTA FinCollagen Horse on tutkittua saksalaista Petagile™-kollageeniproteiinia sisältävä neutraalinmakuinen rehuaine kilpaja harrastehevosille sekä poneille. KAMPANJA: Alennuskoodilla HORSE25 kampanja-alennus –25 % verkkokaupassamme www.nutrielixir.fi. Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. Le ik ka a ta lte en ! Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 12.1.2023 11.56 12.1.2023 11.56 • Equisafen RS-hevosaitaukset FinCollagen Horse . Tuote on tarkoitettu päivittäiseen käyttöön. Kampanja voimassa 31.8.2025 saakka. NOPEUTTA . Tukee nivelterveyttä ja antaa lihasvoimaa. VOIMAA . Pakkauskoot 800 g ja 3,6 kg. Aloita tuotteen käyttö jo tänään! Myyntipaikat: www.nutrielixir.fi, Kärkkäinen ja apteekit. Markkinoija Nutrielixir Oy, info@nutrielixir.fi.
Parhaana askellajioriina palkittiin Flekander Oy:n omistama ja kasvattama 3-vuotias Oh Boy FG (Revolution – Suzanne CG 3302, Sezuan). Lisäksi FWB-jalostukseen hyväksyttiin kolme kolmivuotiasta oria. Oriasema Helasuon 3-vuotias esteori Sempre Avanti-S (Pegase van’t Ruytershof – Nizabelle-S, Aganix Du Zeigneur Z) hyväksyttiin jalostukseen. Sen esittäjä Kalle Kokkonen sai kunniamaininnan hyvästä hevosen käsittelystä. Ratsuoripäivät 2025 Ratsuoripäivien 2025 parhaaksi lämminverioriksi valittiin Oriasema Helasuon Casador. Jalostus Sonja Holma Oriaseman Helasuon omistama 4-vuotias esteori Casador (Casino Helsinki) palkittiin ratsuoripäivien parhaana ratsuoriina (Casino Berlin – Lady Heida, Landor S). Parhaaksi 3-vuotiaaksi oriksi palkittiin Kaisu Västinsalon omistama ja kasvattama esteori Coldfly KNE (Chacfly PS – Ceara, Converter). Oriin esitti ratsain Johanna Vainio. Kimmo ja Ulla Helasuon kasvattaman orin valmisteli ja esitti Niclas Aromaa. 40. Parhaaksi suomenhevosoriksi nousi Toivolan Valekro. Sen lisäksi jalostukseen hyväksyttiin kuusi suomenhevosoria sekä kolme suomenpienhevosoria
Kuva Anna Ankelo 41. Vierellä kasvattaja Suvi Kari, osaomistaja Ellu Sieppi ja oriin esittäjä Kristiina Raudnagel. Kajaus – Vauhti-Wilma, Luoppis). Kuvassa Kuninkaan Paluu (Lakeus Kingi – Rullarsböle Lilli, Säkkärän Sälli, muut hyväksytyt Kaskisavu (Lakeus Kingi – Neppastiina, Knuutilan Veikko) ja Aaluva (Saran Sovitus – Lakeuden Loimu, E.V. Toivolan Valekro (Herkko Hurmaus – Toivolan Koru, Corleone) palkittiin II palkinnolla ja parhaan suomenhevosorina. Hevosopiston omistama ja kasvattama Ypäjä Paavo (Ypäjä Huttunen – Uno Liisa, Uno) palkittiin III palkinnolla. Orin esitti Helkky Ylönen. Hurmio). Nelivuotiaat suomenhevosorit saavat käyttöoikeuden jalostukseen ilman palkintoa. Ilman palkintoa suomenhevosissa jalostukseen käyttöoikeuden saivat kuvassa oleva Suonsilmän Toivo (Karkurin Samba – Sanhatar, Harkko) sekä VauhtiWiljo (R.T. Liisi Uskin Fredi (Jules – Tuohi, Kitin Romeo) oli paras suomenpienhevonen – 10 pistettä luonteesta! Jalostukseen myös Friisin Kuulas (Valon Vekkuli – Friisin Kultamuru, Friisin Kultapisku) ja Merimaan Päällikkö (Saran Sovitus – Tintin Vanilja, Tintin Sahrami)
Amin mukaan WE:n tuomarointi ei eroa periaatteessa juurikaan kouluratsastuksesta tai esteratsastuksen taitoarvostelusta. Working equitation liittyy SRL:n lajiperheeseen Working equitation, WE, eli työratsastus on monipuolinen laji, jossa kouluratsastukseen yhdistyy mielenkiintoinen käsittelykoe tehtävineen ja nopeuskoe. – Opetushevosille tämä on upea laji, jossa joutuu keskittymään ja miettimään itse. Aiheena oli käsittelykokeen arvostelu, ja kurssilaiset ratsastivat myös paikalle tuotuja käsittelykokeen esteitä. Se rakentaa tasapainoa, yhteistyötä ja luottamusta sekä hevosen kokoamiskykyä. Lajissa suosituin rotu on lusitano, mutta sitä voi harrastaa kaiken rotuisilla hevosilla. Hevoset ovat iloisia ja ylpeitä, kun ne osaavat ja tietävät miten homma toimii. Ami on toiminut myös tuomarina ja järjestäjänä WE-kisoissa jo vuosia. – Tämä on hauska, mutta myös vaikea laji, joka vaatii tosi täsmällistä ratsastusta samoin kuin kouluratsastus. Hevosille tehtävät ovat mielekkäitä, niissä taipuu luonnostaan ympyrälle ja laukka lähtee helposti koottuna. Hän on pitänyt WE-kursseja yli 40 tallilla, joista monet ovat ratsastuskouluja. Tehtäviin keskittyminen kasvattaa itseluottamusta ja rohkeutta sekä hevosilla että ratsastajilla. Siinä painottuu ratsukon hyvä yhteistyö, harmonia, tarkkuus ja ketteryys. WE on sopivaa oheistoimintaa kaikille olympialajeille. Nora valmentautuu WE:ssä ja kouluratsastuksessa. Korkealla tasolla mukaan tulee myös kokoaminen. suomen-, islanninja lännenhevosia sekä shetlanninponeja. Tavoitteena on saada 15 uutta tuomaria lajiin. Lännenratsastuksessa tehdään samantyyppisiä tehtäviä, mutta WE:ssä hevosen muodon tavoite on sama kuin kouluratsastuksessa, Nora sanoo. – Tuomarikoulutuksen sisältö on jo esitelty SRL:n hallitukselle ja pidetty SRL:n yleisiin kilpailusääntöihin liittyvä kurinpitokoulutus. Eräs poni pysähteli tunneilla jatkuvasti tarpeilleen, ja WE-kurssilla sen ratsukseen saanut voihki ennalta harmista. WE:ssä testataan hevosen ja ratsastajan monipuolisuutta ja taitoa. Tehtävät kasvattavat yhteistyötä ja itseluottamusta Lajiyhdistys Working Equitation Finland ry on kouluttanut lajiin omia tuomareita jo pidempään, mutta kilpailut ovat olleet ratsastusseurojen epävirallisia harjoituskisoja. 42. Sonja Holma W E:ssä kilpaillaan jo useimmissa Euroopan maissa, ja siitä on tulossa myös SRL:n virallinen kilpalaji. – Moni ratsastuskouluyrittäjä on ottanut WE:n mukaan opetusohjelmaan tai kursseille. Käsittelykokeessa arvosteluun vaikuttavat myös puhtaat askellajit, tekemisen täsmällisyys ja oikea suoRatsastus Hevoset rakastavat tätä lajia. Olemme arvostelleet ratoja myös etäkoulutuksissa. Jatkossa lisenssin päivityksiä pidetään toimihenkilöille kahden vuoden välein, kuten muissakin lajeissa, yhdistyksen puheenjohtaja Nora Brandt kertoo. WE on sopivaa oheistoimintaa kaikille olympialajeille. SRL:n alaisena kilpalajina jatkossa noudatetaan SRL:n yleisiä kilpailusääntöjä. – Esteiden ja tehtävien kautta hevosen on helppo luontevasti tajuta, miksi pysähdytään tai mennään jonkin asian ympäri. Joukko lajin tulevia tuomareita kokoontui huhtikuussa kahden lähipäivän koulutukseen Wesunda Dressage -valmennuskeskukseen Hattulassa. Laji kuuluu opetusohjelmaan myös hänen ratsastuskoulussaan Stall Långvikissä Mustasaaressa aina valmennusryhmiin asti. Poni oli kuitenkin tehtävistä aivan liekeissä, eikä pysähtynyt kertaakaan. Mastertason ratsastuksenopettaja Ami Sunna on myös pitkän linjan lajiaktiivi. Hevoset rakastavat tätä lajia. WE pohjautuu tehtäviin, joita eteläeurooppalaiset karjapaimenet tarvitsevat työssään. Amin opissa on ollut mm. Suoritusten arvostelua harjoiteltiin ruotsalaisen tuomarikouluttaja Ulrika Pernlerin johdolla. – Suorituksessa halutaan nähdä harmoniaa, tasaisuutta, kaunista yhteistyötä, iloisuutta, luottavaisuutta ja rohkeutta. Maailmalla suosittu laji on mukana jo valmiiksi tulospalveluohjelma Equipessa
43. Erilaisia esteitä muodostavat pujottelukepit, tynnyrit, pyöröaitaus ja silta. Renkaan seivästys on tarkkuustehtävä, jossa rengas poimitaan seipäällä eli garrochalla eri korkeuksilla olevilta tuilta. Härkään ei saa koskea, kyseessä on tarkkuustehtävä. Tasot alkavat helposta C:stä ja etenevät vaativalle tasolle Tuija Savolainen on harrastanut working equitationia jo vuosia. Vitostasolla ratsastetaan ohjat yhdessä kädessä. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jaana Teräsaho-Harainen pitää Jaatalli -ratsastuskoulua. – Kilpailutoiminta käynnistyy aluksi seuratasolla. Se otetaan tynnyristä ja lasketaan tynnyriin, ja sillä poimitaan esimerkiksi härkäfiguurin selkään laitettu rengas. – WE-esteet tarjoavat myös hauskan mahdollisuuden varsojen koulutukseen maasta käsin. Laukanvaihtoja tehdään yksittäin sekä joka kolmannessa tai neljännessä askeleessa, mukaan kuuluu myös loiva laukkapiruetti. rittaminen. Hän opettaa WE:tä sekä ratsuhevosille ja oppilaille. Lisäksi avataan portteja, kilautetaan paikallaan seisten kelloa tai nostetaan ylös kannu. Jokainen estesuoritus arvioidaan, minkä lisäksi pisteet saa yleisvaikutelmasta, Tuija kuvailee. Käsittelykokeessa ykköstasolla radan voi suorittaa ravissa. Tehtäviä ratsastivat kurssilla tulevat tuomarit tai heidän oppilaansa. Taituroimassa Pirjo Tani-Koivulan oppilas Ada Savolainen ja täysiverinen arabiori Girassol PT ox. Hevosen hyvinvointi on lajissa vahvasti mukana. – Tasolla 1 ratsastetaan kouluratsastuksen tasolla helppo C, 4–5-tasoilla edetään vaativalle tasolle. Niistä on tullut erittäin toimivia ja hyviä käsitellä, myöhemmin myös loistavia opetushevosia. Mukaan kuuluu myös paimenseipään eli garrochan käsittely. Hän vastaa suomalaisten sääntöjen laatimisesta ja päivittämisestä, valmentaa, tuomaroi sekä pitää kursseja ja sääntökoulutuksia
suurin laji starttimäärissä esteja kouluratsastuksen jälkeen vuonna 2022. Vaikeimmissa luokissa suoritetaan vaativalla tasolla. WE kilpalajina Kilpalajina WE koostuu kolmesta osuudesta, jotka ovat koulukoe, käsittelykoe ja nopeuskoe. Helpoimman luokan vaatimustaso vastaa kouluratsastuksen tasoa helppo C. Varusteet Kouluratsastuksen varusteiden lisäksi on mahdollista käyttää eri hevoskulttuurien perinnevarustusta, mutta niiden on täytettävä lajisääntöjen vaatimukset. WE:n virallisia kansallisia kilpailuja järjestetään lajin alkuperämaiden, Espanjan, Italian, Portugalin ja Ranskan, lisäksi laajasti Euroopassa, mm. Australiassa, Etelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa. Kokeen tehtävät on kehitetty vastaamaan käytännön työratsastusta, jossa avataan portteja, kierretään tynnyreitä, ylitetään siltoja ja käsitellään paimenseivästä eli garrochaa. Laji kehitettiin tavoitteena vaalia perinteisiä tapoja työskennellä hevosen kanssa ratsain pelloilla, maatiloilla ja karjanajossa. Lisäksi annetaan arvosanat yleisvaikutelmasta. Nopeuskokeessa suoritetaan käsittelykokeen tavoin erilaisia esteitä, mutta nyt kelloa vastaan. Hevosella tulee olla satula ja kuolaimelliset suitset. Suomessa joka tasolla 1–5 on oma ratansa. Ratsukon sijoituksen kokonaiskilpailussa ratkaisee osakokeiden yhteistulos. Laukanvaihdot askeleessa esitetään vain korkeimmissa luokissa. Korkeimmalla eli 5-tasolla koulukoe ratsastetaan ohjat yhdessä kädessä. Lisätietoa: wefi.fi 44. Poikkeuksena rintaja häntäremmi on sallittu perinnevarustuksessa sekä kilpailujen puheenjohtajatuomarin myöntämällä erityisluvalla. Working equitation (WE) eli työratsastus on lähtöisin eteläisestä Euroopasta. Hevosen jalkasuojien käyttö on sallittu käsittelyja nopeuskokeissa. Joka liike arvostellaan arvosanalla 0–10. Nopeuskoetta ei ratsasteta helpoimmissa luokissa. Kunkin maan organisaatio tekee kansalliset sovelluksensa säännöistä helpommille tasoille. Mikäli kahdella ratsukossa on sama yhteistulos, ratkaisee sijoituksen koulukokeen tulos. Lajin kansainvälinen kattojärjestö World Association for Working Equitation (WAWE) laatii kansainväliset säännöt. Siinä kilpaillaan myös mm. Saksassa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Itävallassa ja Hollannissa. Nopein aika voittaa ja tyyli on vapaa, virheistä seuraa aikarangaistus. Koulukoe ratsastetaan 20 x 40 metrin kokoisella kentällä. Käsittelykokeessa suoritetaan esteitä mahdollisimman laadukkaasti. Working equitation Tuomarikouluttaja Ulrika Pernler ja tuomarikoulutettavia. WE oli Ruotsissa 3. Sallitut kuolaimet vaihtelevat nivelsuitsituksesta kankisuitsitukseen ratsukon kilpailutason mukaan. Vasemmalla WeFin puheenjohtaja Nora Brandt ja oikealla johtokunnan jäsen Tuija Savolainen. Suomessa helpoimmat luokat mennään ravissa, korkeammat myös laukassa
Ratsukko kääntyy portin viereen sen suuntaisesti, pysähtyy, avaa portin ja ratsastaa sen läpi päästämättä kädellään irti portista. Ratsukko kiertää tehtävässä tynnyrien ympäri ja vaihtaa laukan tynnyrien välisellä linjalla. Tynnyrieste koostuu kolmesta tynnyristä tai muista pystyelementeistä, kuten pensaista. Pyöröaitaukseen ratsastetaan luokan määrittämässä askellajissa. Portti koostuu kahdesta tolpasta ja narusta, siinä voi olla myös kiinteästä materiaalista rakennettu aukeava osa. Esteellä Ada Savolainen ja Girassol PT ox. Tehtävän voi suorittaa myös ravissa. Ratsastaja kääntää hevosen portin suuntaisesti ja sulkee sen. Jukka Jokinen ja FWB-tamma De La Nicorette. Esteen sisään voidaan ratsastaa käynnissä tai korkeammilla tasoilla laukassa. Aitauksesta poistuttua tehdään käännös, laukassa vaihdon kanssa, ja aitaus ratsastetaan toiseen suuntaan. Silta ylitetään käynnissä hevosen säilyen tahdissa luottavaisena ja pehmeästi apuihin reagoivana. Ursula Turtiaisen oppilas Siiri Kinnunen ja Stall Nybackan PRE-opetushevonen Milan. Kannutehtävässä ratsukko pysähtyy pöydän viereen, kumartuu, nostaa kannun päänsä yläpuolelle tai juo siitä ja laskee kannun takaisin pöydälle. Ratsukko pysähtyy tasan ja liikkumatta, ratsastaja soittaa kelloa, minkä jälkeen ratsukko peruuttaa pois. Suvi Kettunen ja Desiree Nybacka. 45. Kellokuja on suora tai L:n muotoinen rajattu kuja, jonka päässä on kello. Ami Sunnan oppilas Nora Smolsky ja Chester. Suvi Kettunen ja FWB-tamma Desiree Nybacka
Kenttäratsastus, seniorit ja nuoret, Ypäjä 8.–10.8. Hevosopisto Summer Festival, Ypäjä 12.–13.7. Pohjoismaiden ja Baltian mestaruudet, este-, kouluja parakouluratsastus sekä vikellys, Ypäjä 16.–20.7. Kouluratsastus, kaikki ikäluokat, Mäntyharju 8.–10.8. Jumping PowerPark 2025, Kauhava Kouluratsastuksen Pohjola-sarja 3.5. Vikellys, kaikki ikäluokat, Ypäjä Esteratsastuksen Pohjola-sarja 23.–25.5. Esteratsastus, kaikki ikäluokat, Ypäjä 8.–10.8. Stable Nova, Hyvinkää 11.–15.6. Kisakalenteri 2025 Kansainväliset kilpailut Suomessa Suomen mestaruuskilpailut 10.–13.7. Woikoski, Mäntyharju 23.–25.5. Matkaratsastuksen PM-kilpailut, Marttila Pä iv itt yv ä ki sa ka le nt er i: ra ts as tu s. Valjakkoajon PM-kilpailut, Ypäjä 2.–3.8. Askellajiratsastus, SIHYn ovaalirata, Ypäjä 2.8. Myrkyn Ratsukarnevaalit, Karijoki 11.–15.6. Matkaratsastus, Marttila 7.–10.8. Myrkyn Ratsukarnevaalit, Karijoki Finaali 29.–31.8. Olympiakentän Dressage Weekend, Helsinki 25.–29.6. Strawberry Challenge goes Mansikkakarnevaalit, Suonenjoki Finaali 2.–3.8. Hevosopisto Summer Festival, Ypäjä 25.–27.7. Parakouluratsastus, Mäntyharju 16.–17.8. fi > ki lp ai lu -j ava lm en nu s > ki sa ka le nt er i 46
Avenches’ssa Sveitsissä. Esteratsastuksessa kansainvälinen joukkuetoiminta tähtää Nations Cup -sarjaan. – Tällä hetkellä ratsastajista Henri Ruoste on tehnyt selkeästi kovinta tulosta. EM-joukkuepaikkaa tavoittelee näillä näkymin kymmenisen ratsastajaa. Junioreissa joukkue saataneen matkaan esteissä ja koulussa sekä yksilöurheilijoita muissa ikäryhmissä. Pararatsastuksen EM-kisoihin ovat tähtäämässä Jonna Aaltonen ja Laura Kangasniemi tulosten ollessa riittävän hyviä. EM matkaratsastus, Castiglione del Lago, Italia 16.–20.7. Muutkin parakouluratsastuksesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan joukkuetoimintaan, Tanja toivottaa. Semifinaali hypätään 18.–22.6. Tuloksia ja näyttöjä on aikaa antaa heinäkuun loppuun asti, kertoo maajoukkuekapteeni Tanja Takkula. Sanna Siltakorpi ja Bofey Click Pariisin olympialaisten maastokokeessa. Olympialajien ikäluokkakilpailuissa tähdätään myös EM-kisoihin. EM esteratsastus, La Coruña, Espanja 30.7.–3.8. – Katja Karjalaisen lopetettua kansainvälisen uransa joukkueessa olisi paikka lyhyen radan ratsastajalle. Tanskassa Suomen tiimi oli toukokuussa hienosti neljäs ja Anna-Julia Kontio voitti kahden tähden gp:n. Olympialajien EM-kisakesä EMja MM-kilpailut 21.6. EM este-, kouluja kenttäratsastus ponit, Le Mans, Ranska 30.7.–3.8. Ponien kohdalla tilanne kaipaa kohennusta kaikissa olympialajeissa. Nyt tavoite on ehdottomasti päästä semifinaalin kautta finaaliin asti, maajoukkuekapteeni Mikko Mäentausta toteaa. Emma Kanervalla ei ole nyt arvokisatason hevosta hänen siirryttyään yksityisyrittäjäksi. – Kenttäratsastuksen seniorien EM-kilpailut järjestetään Iso-Britannian Blenheimissa, jonne on pitkä ja kallis matka. Laji on mukavassa nosteessa. EM kouluratsastus nuoret ja U25, Kronberg, Saksa 28.7.–3.8. AnnaJulia Kontio ja Jasmin Seppälä-Geerink. EM kenttäratsastus, Blenheim, Iso-Britannia 17.–21. Haluamme antaa ratsastajille aikaa kehittää hevosia kohti ensi vuoden MM-kilpailuja, joissa jaetaan ensimmäiset joukkuepaikat Los Angelesin olympialaisiin. – Tämä on rakentamisen vuosi. Seniorien ensisijainen tähtäin tänä vuonna on hankkia neljän tähden kilpailuista osallistumisoikeus ensi vuoden MM-kilpailuihin Aachenissa, sillä siellä ovat jaossa ensimmäiset joukkueiden olympiapaikat Los Angelesiin, SRL:n urheilujohtaja Jutta Koivula toteaa. EM kenttäratsastus, nuoret ja juniorit Strzegom, Puola T änä vuonna kaikissa olympialajeissa käydään senioreiden EM-kisat. – Puhtaasti tulostasoa katsoen nyt on ratsastettu parempia tuloksia isoissa luokissa kuin viime vuosina. MM vikellys nuoret ja juniorit, Stadl Paura, Itävalta 20.–24.8. – EM-joukkue on tällä hetkellä epärealistinen tavoite, mutta toivon, että yksilöedustajat tekevät EM-radoilla elämänsä kilpailun. EM vikellys, Stadl Paura, Itävalta 26.–31.8. Sinne pitkällä listalla on jopa 20 ratsastajaa. Sonja Holma Sonja Holma ja Laura Aromaa Kilpailut Nations Cup -joukkue hienosti neljäs Tanskassa: kapteeni Mikko Mäentausta, Annina Nordström, Niclas Aromaa. Toivottavasti he pääsevät pidemmälle kuin minä kymmenen vuotta sitten, sanoo Mikko, Aachenin EM-semifinalisti. Deauvillessa Ranskassa ja finaali 4.–7.9. Annina Nordströmillä on EM:iin tarvittava karsintatulos, Jasmin Seppälä-Geerink on toinen potentiaalinen lähtijä. EM esteratsastus lapset, juniorit ja nuoret Riesenbeck, Saksa 10.–13.7. MM valjakkoajo, ponit, Le Pin au Haras, Ranska Ikäryhmien arvokilpailut 7.–13.7. EM parakouluratsastus, Ermelo, Alankomaat 18.–21.9. 47. EM kouluratsastus, Crozet, Ranska 3.–7.9. Kenttäratsastuksessa junioreista ja nuorista saadaan mukaan yksittäisiä edustajia. Kouluratsastuksessa tavoitteena on lähettää matkaan joukkue. EM kouluratsastus juniorit ja lapset, Le Mans, Ranska 28.7.–3.8. Henri Ruoste ja Tiffanys Diamond GP Specialissa Pariisissa. Kenttäratsastuksessa pidetään näillä näkymin EM-kisoissa välivuosi
– Candy Cup on siinä yksi toimenpide. Tavoitteena on saada lapset aloittamaan kenttäratsastus hauskalla ja turvallisella tavalla yksinkertaisilla esteillä, osaavien lajivalmentajien ohjauksessa. Lempäälän Ratsastuskoulu järjestää Candy Cupin 1. Tilanne on hienosti piristymään päin, Tuija iloitsee. Jokainen saa ruusukkeen ja diplomin. Lisätietoa: ratsastus.fi > lajit > kenttäratsastus > Candy Cup Makeasti mukaan kenttäradoille! Candy Cup Tilda Immonen ja Nummen Henrik Candy Cupissa keväällä. K esän makein uutuus kenttäratsastuksessa on lapsille suunnattu Candy Cup, maastoesteratsastuksen valmennussarja poniratsukoille. – Tehtäviin tutustutaan ensin jalan tai ratsain ja niitä harjoitellaan pääpainopisteenä istunta ja tasapaino. – Halusimme rakentaa innostusta kenttäratsastukseen, sillä varsinkin poneilla ensimmäinen steppi nousta kilpailuihin on iso. Avant-sarja väylänä eteenpäin Avant-sarjat tarjoavat väylän eteenpäin kohti huippu-urheilua nuoresta alkaen. Finaalin voittajalle on luvassa iso laatikollinen karkkia ja ponin pään kokoinen ruusuke, Linda lupaa. heinäkuuta. Yläkuvassa Candy Cupin ratsukoita Pieksämäellä. Lisäksi ponien SM-tasoa on laskettu vähän, aluevalmennuksiin on perustettu poniryhmiä sekä maajoukkuevalmennuksiin uusi Future-tiimi nuorille ja lahjakkaille. – Haluamme, että Candy Cup on kiva sosiaalinen tapahtuma samalla, kun lapset pääsivät lajin salojen alkuun, ja tarjoamme seuran kanssa kahvit vanhemmille. Avantissa on mukana myös nuorten hevosten kykyarvostelu sekä ponien ja junioreiden oma sarja, joka keskittyy kouluttamaan ratsastajia ja kilpaillaan taitoarvostelulla, Tuija kertoo. Ja jos saa kaksi hyväksyttyä rataa, voi osallistua finaaliin, talliyrittäjä, kenttäaktiivi Tuija Rosenqvist kertoo. Finaali on elokuun lopussa Pieksämäellä samaan aikaan ponien SM-kisojen kanssa. Sonja Holma Suvin.net, Suvi Marttinen ja Päivi Manninen 48. Esikuvana on Ruotsin suosittu Sugar Cup. Poniratsukoita kaivataan lisää mukaan kaikkiin olympialajeihin. Riittävällä tasolla olevat ratsukot pääsevät hyppäämään radan. Olemme halunneet luoda lajiin selkeän polun nuorille hevosille, joka voi jatkua edelleen aluevalmennuksiin ja maajoukkueen potentiaalisten, nuorten MM-hevosten valmennusryhmään. Candy Cupissa ratsukoita auttamassa on näillä näkymin myös olympiaratsastaja Veera Manninen. Ratojen pitäjät lähtivät innolla mukaan. Kenttäratsastuskomitean työryhmä on ahkeroinut ja saanut kasaan huikeat 35 tapahtumaa ympäri Suomen. Se on tuottanut hyviä tuloksia ja uusia hevosia kansainväliselle tasolle. Järjestäjät ovat SRL:n jäsenseuroja ja -talleja. Candy Cup on saanut äärimmäisen hyvän vastaanoton, tällaiselle on selkeästi tilausta, Linda Immonen kenttäkomiteasta iloitsee. – Kevään ensimmäisissä tapahtumissa lapset ovat olleet hirveän onnellisia karkkirasioista ja diplomeistaan. – Valmiita kenttähevosia ei ole saatavilla tai ne ovat todella kalliita. Kartoitimme maastoesteratoja eri puolilta Suomea, jotta harjoituspaikkoja saataisiin mahdollisimman laajalle alueelle ja monen ulottuville
hevospalvelukeskus.fi Woikoski Hevospalvelukeskus Nurmaankyläntie 90 , 52960 Nurmaa hevospalvelukeskus@woikoski.fi | 040 656 2600 SUOMEN JOHTAVA HEVOSPALVELUKESKUS Varaa nyt yksilölliset kuntoutusja palautumispalvelut hevosellesi! WoiShop-verkkokauppa on avattu osoitteessa woishop.fi! Sieltä löydät laadukkaat, hevosesi hyvinvointia tukevat tuotteet ja tarvikkeet sekä varusteet ja asusteet ratsastajille. 9 99 10120292, 10120295, 10166314 Aitanauhat 10142761, 10112765, 10142759 , 10137816 OLLI rengasja nauhaeristimet Rengaseristin 25 kpl/pss 6,99 Rengaseristin 100 kpl/ltk 26,99 Nauhaeristin 25 kpl/pss 7,99 Nauhaeristin 100 kpl/ltk 28,99 Pro aitanauha 12 mm/200 m 17,99 € Pro aitanauha 20 mm/200 m 23,99 € Olli sinivalkoinen aitanauha 12 mm/200 m 24,99 € Pro aitalanka 2 mm/250 m 7,99 € Olli aitalanka shockteq 3 mm x 1000 m 59,90 € 10142911, 10147626 Aitalangat 10146680 OLLI Pro / Olli lasikuitupylväs 160 cm 10 kpl 32 99 29 90 10 KPL. Meillä on alan monipuolisimmat kuntoutuspuitteet ja parhaat asiantuntijat laatimassa yksilöllistä hoitosuunnitelmaa juuri sinun hevosellesi. 9 99 10113005 PRO Olli veräjäeristin 2 kpl Sopii langoille, köysille ja ohuille nauhoille. 3 99 10147621 OLLI Veräjäeristin aitanauhoille 2 kpl Veräjäeristin veräjänkahvan vastakappaleeksi aitanauhoille. woishop.fi PUUILO.FI 10120289, 10113006 PRO Veräjänkahva 2 kpl/pss 10149479 TAMFORCE Aitatolppa muovia 160 cm Yksittäin 2,99€/kpl 5 99 ERIKOISVAHVA 3 99 PERINTEINEN 10142757 PRO Joustava veräjäköysi 5 m Joustavalla veräjäköydellä toteutettu veräjä on kätevä etenkin hevosille: oikein asennettuna köysiveräjä ei voi pudota maahan ja aiheuttaa esimerkiksi märän maan kautta sähköiskua eläimelle. UUSI VERKKOKAUPPA RATSASTAJALLE JA HEVOSELLE Woikoski Hevospalvelukeskus on johtava ratsuja ravihevosten kuntoutukseen keskittyvä palvelukokonaisuus
Hevosta uhkaava kuumastressi ja siihen liittyvät tekijät pitää ottaa huomioon, kun lämpötilat nousevat korkeiksi – etenkin yhdistettynä korkeaan ilmankosteuteen. Rasittavan liikunnan aikana jopa 80 prosenttia lihasten kuluttamasta energiasta vapautuu aineenvaihduntalämpönä. Hevosen hiki on kuitenkin suolaisempaa kuin sen plasma, joten hevonen menettää hikoillessaan suhteessa enemmän suolaa kuin ihminen, jolla hiki on plasmaa laimeampaa. Hevonen menettää niitä runsaasti etenkin hikoilun kautta, jolloin uhkana on elimistön kuivuminen eli dehydraatio. Toisaalta hevosten kanssa haasteena on, että ne sietävät suuriakin vesija elekrolyyttihäiriöitä ennen Anna-Mari Olbricht ja Susanna Kinnunen, Hevostietokeskus Sonja Holma Hellepäivät ilahduttavat kesän tullen, mutta ne asettavat hevosille omat haasteensa. On tärkeää tietää, mitä hevosten lämmönsäätely, vedentarve ja elektrolyyttitasapaino edellyttävät. Hevosen fysiologiaa saatetaan verrata suoraan ihmisen lämmönsäätelyyn ja hientuotantoon. Hikoilun jäähdyttävä vaikutus perustuu hien haihtumiseen ihon pinnalta. 50. Hyvinvointi Hevoset helteessä Ä ärisääilmiöiden yleistyessä meillä Suomessa koetaan enenevissä määrin pitkiä hellejaksoja, joiden aikana hevosten hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Samaan aikaan pinta-ala lämmön haihduttamiseen on pienempi. Hevonen menettää nestettä hien ja haihtumisen lisäksi hengityksen mukana sekä virtsassa ja lannassa. Hevonen tarvitsee kuumalla säällä runsaasti vettä ja elektrolyyttejä. Mitä kuumempi ja kosteampi säätila on, sitä vaikeampi hevosen on ylläpitää optimaalista kehon lämpötilaa. Kosteat olosuhteet heikentävät hien tehokkuutta lämmön haihduttamisessa. Hevosella on ihmiseen verrattuna suhteessa suuri määrä lihaksia, jotka tuottavat paljon lämpöä. vakavia oireita, joten tilanteen ennakointi on erittäin tärkeää. Hevonen haihduttaa vettä koko ajan, vaikka se ei hikoilisi näkyvästi
Kannattaa myös tarkkailla, että kaikki hevoset pääsevät Puusto suojaa hyvin hevosia paahtavalta auringolta laitumella. Suolansaannin varmistamiseksi suolaa kannattaa annostella suoraan hevosen rehun joukkoon. Suolan ja elektrolyyttivalmisteiden tehtävä on paitsi palauttaa hevosen menettämät elektrolyytit myös saada hevonen juomaan enemmän. Hukkaa on helpoin korvata mineraalisuolalla, jossa osa natriumkloridista on korvattu kaliumilla ja magnesiumilla. Markkinoilla on useita hevosten palautumista nopeuttavia, helppokäyttöisiä elektrolyyttivalmisteita veteen tai rehuihin sekoitettavina jauheina tai tuubissa olevina pastoina. Vesikuppi kannattaa sijoittaa karsinassa sopivalle korkeudelle ja tarhassa paikkaan, missä se on parhaiten käytössä. Jos voimakas nestehukka korvataan juottamalla hevoselle pelkkää vettä, solun ulkoisen nesteen suolapitoisuus laskee huomattavasti jo lyhyessä ajassa. Tästä voi seurata vesimyrkytys, joskin se on melko harvinaista. Lisäsuolaa kannattaa antaa myös kevyessä työssä oleville hevosille. Niitä voi suositella kovassa rasituksessa oleville kilpahevosille ja kuljetuksen yhteydessä annettavaksi. Keskimäärin hevosen veden tarve on 3–5 litraa 100 painokiloa kohti vuorokaudessa neutraaleissa olosuhteissa. Herkkuvesi saa juoman maittamaan poikkeusoloissa Veden tarve on hevosella yksilöllinen, joten ennakointia varten on hyvä oppia tuntemaan kunkin yksilön juomiskäyttäytyminen. Termiä kliininen dehydraatio käytetään, kun hevonen on menettänyt nestettä kolme prosenttia painostaan tai enemmän. Muita lihaksiston toiminnan kannalta tärkeitä ioneja saadaan kaliumista, kalsiumista ja magnesiumista. Jos suolojen menetystä ei huomioida, hevonen ei voi juoda vettä riittävästi. 51. Yksistään vesi ei riitä nestetasapainon ylläpitoon Jos hikoilun kautta menetettyä vettä ja ioneita ei korvata, seurauksena on kuivuminen eli dehydraatio. Solun ulkoisen nesteen laimentuessa vesi imeytyy solujen sisään, jolloin solut turpoavat ja jopa tuhoutuvat. Automaattikupeissa tulee olla riittävän suuri virtausnopeus, jotta hevonen juo riittävästi, vähintään kahdeksan litraa minuutissa. Ne pitää korvata lisäämällä suoloja hevosen ruokaan tai juomaan. Esimerkiksi 500 kilon painoisella hevosella tämä tarkoittaa 15 litran nestemäärän menetystä. Suolakivi on perinteinen tapa tarjota hevoselle lisäsuolaa. Vesikupin muoto ja korkeus vaikuttavat. Suolakiven kulutuksessa on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja, eikä hevosen kykyyn säädellä omaa suolatasapainoaan voi luottaa. Kun käytetään muita kuin veteen sekoitettavia valmisteita, pitää huolehtia hevosen riittävästä vedensaannista. Hevonen menettää hikoillessaan huomattaviakin määriä elektrolyyttejä. Vesikupin pitää olla puhdas ja vedessä ei saisi olla makuhaittoja. Kaikki hevoset eivät juo mielellään, jos liian syvä kuppi vaikeuttaa ympäristön tarkkailua. Tavallinen ruokasuola samoin kuin merija vuorisuola ovat natriumkloridia. Veden tarpeeseen vaikuttaa myös ravinnon kuiva-ainepitoisuus
Säänsuoja voi varjella hevosta kylmyydeltä, sateelta ja viimalta, samoin paahtavalta helteeltä. • Optimoi hevosen elektrolyyttien saanti. Lämpöstressin merkkejä • Nopea ja pinnallinen hengitys • Laajentuneet sieraimet • Korkea kehonlämpötila • Kohonnut syke • Voimakas hikoilu • Kompastelu ja heikkous • Kuivuminen Ensiapu • Viilennä hevosta vedellä. Käynnistä kello samalla, kun painat vivusta vettä tulemaan kuppiin maksiminopeudella. Hammasvaivoista kärsivät hevoset karttavat usein hyvin kylmää vettä. Kuljetuksen aikaista nestehukkaa lisää kuljetusajoneuvon lämpötilan nousu ja huono ilmanvaihto. Jotkut hevoset liottavat heinää vesikupissa. Kuljetuksessa hevonen saattaa menettää lämpimällä säällä kymmeniä litroja nestettä hikenä. Näin tiedät, kuinka monta litraa vettä kupista tulee minuutissa. • Virtsan määrää vähentyy eli karsina pysyy normaalia kuivempana. 52. • Mahdollista varjoon pääsy helteellä. • Pidä hevonen varjossa. • Muista juottaminen ja elektrolyyttilisä. Vironmäen Ponitallin ratsukot vilvoittelemassa. • Ihopoimun tulee palautua nopeasti. • Opettele tunnistamaan kuivumisen merkit. Lämpöstressi heikentää lisääntymistä, joten siitostammat ja jalostusoriit on hyvä suojata liialliselta kuumuudelta. Täytä automaattikuppi piripintaan. Mittaa veden määrä ja kerro se neljällä. • Tarjoa juomista ja elektrolyyttejä pian rasituksen jälkeen sekä kuljetuksen yhteydessä ja sen jälkeen. • Ennakoi riskitekijät, kuten kuljetus ja urheilusuoritus. Veteen voi sekoittaa herkkuna esimerkiksi omenamehua, melassia tai kaupallisia mash-valmisteita. Voit mitata helposti juoma-automaatin virtausnopeuden. Viivästyminen kertoo hevosen nestehukasta. Veden ja elektrolyyttien tarvetta kasvattaa kuuman sään ohella urheilu, kuljetus, imetys, tiineys ja ripuli. Juomista voi vaikeuttaa esimerkiksi mahahaava tai kivut kaulan alueella. • Uloste menee kuivaksi, pallerot ovat pienempiä ja kovempia. Asiasta kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa ja poissulkea mahdolliset kivut tai sairaudet käytöksen taustalla. • Tehosta ilmanvaihtoa, ota avuksi tarvittaessa tuuletin. Tähän riittää laitumella myös varjoa tuova puusto. Laita alle tyhjä astia, johon kaikki ylivuotava vesi valuu. Valuta vettä esimerkiksi 15 sekuntia. Hikeä erittyy jännittyneellä ja pelokkaalla hevosella selvästi rentoa lajitoveria enemmän. Tarvitset ajanottovälineen, kuten kännykän, sekä sangon ja mitta-astian. Sillä voi ratkaiseva merkitys, kun korjataan esimerkiksi kuljetuksessa syntynyttä kuivumista. Hevonen onkin hyvä opettaa jo ennalta juomaan herkkuvesiä, joiden avulla neste maistuu poissa kotoa tai muuten poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten toipilaana. Imettävillä tammoilla vedentarve lisääntyy 40 prosenttia. Kun painat sormella limakalvoa, vaalean kohdan palautuminen viivästyy normaalista. Hevoset ovat neofobisia eli uudet asiat ja maut epäilyttävät niitä. Ennaltaehkäise • Pidä juoma-astia puhtaana ja raikasta vettä aina tarjolla. Lisätietoa: hevostietokeskus.fi Kuivumisen merkkejä • Limakalvojen kosteus vähenee. Juomattomuus voi johtaa myös syömättömyyteen, jolloin noidankehä on valmis. juomaan riittävästi ja tarvittaessa lisätä useampi vesipiste. On tärkeää saada hevonen juomaan. Kun lämpötila nousee 13 asteesta 21:een, se lisää hevosen vedenkulutusta 15–20 prosenttia
MYYNTI Vapon myyntipalvelu (irtokuivikkeet ja pakatut tuotteet) puh. – HEVONEN, SILLÄ ON AINA HARJA MUKANA.. 020 341 400 (ma–pe klo 8–16) www.vapokuivikkeet.fi Hankkija ja Lantmännen Agro (pakatut tuotteet) SOPIVA KUIVIKE JOKAISEEN MAKUUN JA KAIKENKOKOISIIN TARPEISIIN KUUKAUDEN KUIVA JUTTU MIKÄ ON PUHTAIN ELÄIN
Sattuipa harmillinen olotila juuri tärkeään päivään! 54. Kiimojen välissä tamma on mahdollisesti parempi ratsastaa. Tamma kannattaa tarvittaessa tutkia ja hoitaa, ja antaa sille hyvät edellytykset pärjätä tehtävissään ihmisen kanssa, toteaa eläinlääkäri Maria Kareskoski. Tamman kiima Hevostietoa K iima on luonnollinen osa tamman elämää. Normaalisti kiimassa olevalla tammalla ei ole kipuilmettä eikä se ole levoton. Se ei ole yhtä kiinnostunut oreista tai muista hevosista ja saattaa jopa luimistella niille. Katri Klinga Sonja Holma Tamma on aivan omissa maailmoissaan. Mitä tamman kiimakäytöksestä pitäisi tietää, ja onko tilanteeseen saatavilla apua. Pysähdyksessä se levittää jalkansa ja virtsaa. Tamman käytös on usein erilaista kiimattomana ja kiiman aikana. Kiimassa tamma nojailee, nostaa häntää rauhallisesti sivuun, vilkuttelee peräpäällään, virtsailee normaalia enemmän ja saattaa hidastua ja jumittaa ratsastuksessa. Tamma voi ilmentää kiukkuisia mielenliikkeitään myös hännällä viuhtoen tai painamalla sen alas. Joskus sen oireet hankaloittavat elämää turhan paljon. Se nostaa ratsastajan pohjeavusta vain hännän hitaasti ylös
Toisaalta kiiman kaltaisia tai kiimaksi tulkittuja oireita voi olla tasaisen syklin sijaan epäsäännöllisesti tai jatkuvasti. Hormoneilla saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi nivelsiteiden tai muiden tukikudosten joustavuuteen tai kestävyyteen, mutta tästä tiedetään hevosten osalta varsin vähän. Jopa neljäsosalla tammoista kiimat jatkuvat ympäri vuoden. – Tamma saattaa osoittaa kiiman kaltaista käyttäytymistä ehkä tullakseen hyväksytyksi uudessa laumassa mukavana, vaarattomana ja hyödyllisenä, mutta käyttäytyminen voi olla myös pelosta tai stressistä johtuvaa. Esimerkiksi jokin ortopedinen vaiva voi oireilla selvemmin kiiman aikana. Tamma voi olla ruokahaluton, vihainen tai hermostunut ja näyttää kipuilmettä. Osalla tammoista kiimaan voi liittyä epätyypillistä kiimakäytöstä, kuten luimistelua, potkimista ja levottomuutta, Kareskoski valottaa asian monimutkaisuutta. Ongelmatilanteet vaihtelevat paljon Kareskoski jakaa ongelmatilanteet neljään pääryhmään. Siitostammojen energiaa on kulunut raskauden jälkeen varsan imettämiseen ja hoitoon, ja ne tulevat yleensä harvemmin kiimaan talvella. – Tammat ovat kuitenkin todella yksilöitä kiimojensa kanssa, Kareskoski muistuttaa. Tammalla voi olla muita kuin kiimaoireita kolmen viikon sykleissä. Kareskoski on löytänyt tamman kohdusta jalkapallon kokoisen kasvaimen, joka ei ole aiheuttanut kipua, joten nelisen senttimetriä halkaisijaltaan olevien follikkeleiden ei pitäisi kokonsa vuoksi aiheuttaa kipua. Ensinnäkin kiimakierto voi olla säännöllinen, mutta kiimakäytös on häiritsevän voimakasta, jolloin elämä, harrastaminen ja kilpaileminen tamman kanssa käy haastavaksi, vaikka kiimat ja hormonitoiminta ovat täysin normaaleja. Vieraaseen paikkaan saapuessaan tamma saattaa virtsailla ja jumittaa kuin se olisi kiimassa. – Joskus tukija liikuntaelinkipu voi pahentua kiiman aikana, vaikka se ei varsinaisesti ole kiimasta johtuva ongelma. Tammalla voi olla myös mahdollisia kiimaan viittaavia oireita jatkuvasti tai epäsäännöllisesti, vaikka kyse ei välttämättä ole kiimasta. Mahdollisuus hyviin sosiaalisiin suhteisiin lajitovereiden kanssa tasaa käytöstä. Kiimakierrossa tamman progesteroni eli keltarauhashormoni estää kiiman kahden viikon mittaisessa jaksossa. Kiimakierron aikana follikkelit eli munarakkulat, joista munasolu irtoaa, menevät ja tulevat aaltoina. Joka kolmas viikko on kiimaviikko Tamma on kiimassa noin kolmen viikon välein maalis-huhtikuulta marras-joulukuulle. Oirepäiväkirja, eläinlääkäri ja hoitokokeilut Kiimakäytöksen selvitys aloitetaan kirjaamalla objektiiviset havainnot oirepäiväkirjaan. Jakson lopussa tapahtuu ovulaatio eli munasolun irtoaminen. Kysymyksessä ei välttämättä ole varsinainen kiima, vaan käyttäytyminen, joka muistuttaa kiimaa, Kareskoski pohtii. – Voimakkaalla ruokinnalla olevat urheiluhevoset ovat usein valmiita lisääntymään läpi vuoden, Kareskoski hymyilee. – Tamma saattaa ilmentää stressiä, kipua, alistumista tai pelkoa tavalla, jota on vaikea erottaa kiimakäyttäytymisestä. Kolmannen viikon aikana se poistuu elimistöstä, estrogeeni ottaa vallan ja noin viikon mittainen kiima alkaa. Ihmisellä kohdusta irtoaa ja poistuu kudoskerros vuotona, voimakkaan prostaglandiinimyrskyn ja kohdun supistusten saattelemana. 55. Vastaavaa ei esiinny tammoilla lainkaan. Tamman orimainen käyttäytyminen voi olla merkki munasarjan granulosasolukasvaimesta. Näitä ovat esimerkiksi ähkykipuoireet, tamma ei anna koskea kylkiinsä tai sillä on huono ratsastettavuus tai muu suorituskyky. Siksi isojakin follikkeleita ja jopa ovulaatioita esiintyy myös muulloin kuin kiimassa. Kiimat jatkuvat usein tammoilla, joilla on käytössään hyvin Tammalle kannattaa antaa hyvät edellytykset pärjätä tehtävissään ihmisen kanssa. Tämän jälkeen elämä jatkuu taas pari viikkoa ilman kiimaa. Oireista ei tehdä tulkintaa, onko hevonen kiimassa vai ei, vaan Kiima on luonnollinen osa tamman lisääntymistä, mutta hankaloittaa joskus yhteiseloa ihmisen kanssa. Tämä ei yleensä aiheuta tammoissa näkyviä kipuoireita, vaikka follikkeleiden rikkoontuminen ja ovulaatio on tulehduksenkaltainen prosessi, ja ovulaatiokypsä follikkeli saattaa olla tunnusteltaessa aristava. Tammojen inhimillistämiseen ei silti ole syytä, sillä tamman biologia ei ole verrattavissa naisen biologiaan ja esimerkiksi kuukautisiin. Talliolosuhteilla voi olla suuri vaikutus tamman kiimakäyttäytymiseen. energiaa
Raportoimme kesän tapahtumat ajantasaisesti – tule siis mukaan, niin tiedät missä ja mitä tapahtuu. Hevosesta voidaan myös ottaa hormoniverinäyte granulosasolukasvaimen varalta, jos tamma käyttäytyy orimaisesti, se on kiimassa jatkuvasti tai ei lainkaan. Kun hevonen tulee luokseni kiimatutkimuksiin, sille on usein jo tehty monta muuta tutkimusta. Tutkimuksia voidaan tehdä lisäksi tai vaihtoehtoisesti kerran viikossa neljän viikon ajan. MARIA KARESKOSKI • Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri ja kotieläinten lisääntymistieteen vanhempi kliininen opettaja Helsingin yliopiston Saaren eläinklinikalla Mäntsälässä • Eläinten lisääntymistieteen dosentti, eläinlääketieteen tohtori sekä eurooppalainen hevosten lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri (DiplECAR) Tammojen asiantuntija, eläinlääkäri Maria Kareskoski viihtyy ratsuruuna Prince Arionin kanssa Kirkkonummella sijaitsevalla itsehoitotallilla. Palpaatio eli käsin tunnustelu sekä ultraäänitutkimus paljastavat kiimakierron vaiheen. Hyvinvointi on aina etusijalla – niin hevosen kuin sinun. Se annostellaan nestemäisenä päivittäin tamman painon mukaan esimerkiksi ruuan mukana. Selkeä kolmiviikkoisuus tukee oireiden liittymistä kiertoon eli hevosen kanssa on kaksi hyvää viikkoa ja yksi huono viikko. – Jos hevonen vetää ilmaa emättimeen, sillä on alttius krooniseen kohtutulehdukseen ja mahdollisesti myös kipuoireisiin. Tulokset yhdistetään oirepäiväkirjaan. Omistaja voi olla väsynyt aloittamaan jälleen uuden asian kanssa ja toivoo löytävänsä kestävän ratkaisun pitkään kestäneeseen ongelmaan. Tämä on mahdollista vain, jos oireet liittyvät kiimakiertoon tai ovat tyypillistä kiimakäyttäytymistä. Tervetuloa mukaan Hevosurheilun Ratsastuksessa seurataan ratsujen ja ratsastajien elämää meillä ja maailmalla, sanoin ja kuvin. Lääkkeellä on myös lievästi rauhoittava ja ruokahalua parantava vaikutus. Lääkkeestä ei tarvitse pitää taukoja, jos kontrollikäynneistä huolehditaan. Valtaosa tammoista saa siitä avun. Videot hevosen käytöksestä voivat selventää tilannetta. kirjataan vain havainto, kuten ”ei anna koskea kylkiin”. Eläinlääkäri kannattaa kutsua paikalle heti, kun oireet ovat voimakkaita. Tamman hävyn asento kannattaa myös arvioida. – Lääkitys on paras ja helpoin tapa, mutta melko kallis. Käytöstä ei tarvitse enää ilmoittaa kilpahevosilla Suomen Ratsastajainliittoon. € 1 kuukausi Tutustumistarjous SRL:n jäsenille! tai kauppa.hevosurheilu.fi/SRL Ku va t: H ei di La m m i Tilaa Hevosurheilu Ratsastuksen digitilaus! 56. – Kun hevonen tulee luokseni kiimatutkimuksiin, sille on usein jo tehty monta muuta tutkimusta. Ennen lääkityksen aloittamista eläinlääkäri tutkii hevosen. Tilanne ja budjetti määrittävät, kuinka edetään, Kareskoski toteaa. Suosituissa juttusarjoissa alan parhaat asiantuntijat opastavat ja antavat vinkkejä varusteista, hevosenhoidosta ja ruokinnasta. Tutkimus on syytä toistaa muutaman kuukauden kuluttua ja uusia vähintään vuosittain, sillä lääke sulkee kohdunsuun ja voi kerätä nestettä kohtuun. Oireet saattavat olla erilaisia lisääntymiskaudella ja talvella. Kiimatutkimuksiin yhdistetään usein muita taustasyitä poissulkevia tutkimuksia, kuten ortopedinen tutkimus, mahalaukun tähystys, toistuvien ähkykipujen tutkimukset, hammastarkastus ja hiekkakuvat. Eläinlääkärin käynti kannattaa myös silloin, kun hevonen on hyvä, jolloin tutkimus kertoo kohdun ja munasarjojen tilan hyvällä hetkellä. Tarjous voimassa 30.6.2025 asti. Se ei kuitenkaan täysin estä follikkeliaaltoja tai ovulaatiota. Kyseinen lääkitys on sallittu ratsastuskilpailuissa, mutta kielletty ravihevosilla. Haittaavan oireen voimakkuus merkitään asteikolla nollasta kolmeen. Tilaa skannaamalla QR-koodi Tutustumisjakso on ilmainen ja päättyy automaattisesti kuukauden kuluttua – tämä tarjous on vain uusille tilaajille. Lääkitykseen käytetään progesteronihormonin tavoin vaikuttavaa altrenogestia (Regumate). Tammalle voidaan antaa myös kipulääkekuuri. Näin saadaan varmistettua, liittyvätkö oireet kiimaan vai ei. Kiimaa voi estää lääkityksen avulla Jos tamman kiimat ovat häiritseviä, kiimattoman vaiheen pidennys tai ylläpito lääkityksellä on yleisin tapa estää kiima. Lääkettä on käsiteltävä varoen kumihanskat kädessä, sillä se sisältää pieniä määriä anabolisia androgeenisia steroideja, Kareskoski painottaa. Kuka. Hävyn yläosan sulku Caslick-ompeleella estää tämän ja on varsin helppo toimenpide, Kareskoski kannustaa
Tätä ennen mahdolliset muut taustasyyt oireiluun pitää ensin sulkea pois tai hoitaa kuntoon. – Oksitosiinipistoksilla kiimaton aika saadaan pidentymään 70 prosentilla hevosista. Tällaisen kookkaan, usein onteloisen keltarauhasen ulkonäkö kuitenkin muuttuu ja koko pienenee jo 1–2 viikossa, kun taas kasvain on ja pysyy. Munasarjojen poistoa kirurgisesti voidaan harkita, mutta se ei ole ensisijainen hoitomuoto. € 1 kuukausi Tutustumistarjous SRL:n jäsenille! tai kauppa.hevosurheilu.fi/SRL Ku va t: H ei di La m m i Tilaa Hevosurheilu Ratsastuksen digitilaus!. päivänä ovulaatiosta. Kiiman esto munasarjoihin vaikuttamalla Munasarjatoiminnan ajamista alas voidaan harkita, jos oireet jatkuvat lääkityksestä huolimatta, ne pysyvät pois talviaikana, munasarjoissa on epänormaali löydös tai tamma käyttäytyy orimaisesti tai aggressiivisesti. Kareskoski mainitsee myös kohtukuulat, joita ei käytetä enää kovin paljon. Munasarjatoiminnan alasajoon käytetään GnRH -rokotetta. Kareskoski muistuttaa, ettei yrttien, esimerkiksi munkinpippurin, vaikutuksista hevosen kiimaan tai hormonitoimintaan ole minkäänlaista tutkimusnäyttöä. Tarjous voimassa 30.6.2025 asti. Oksitosiinipistoksia voi antaa myös kuukauden ajan, jolloin aloitusajankohdalla ei ole väliä. Hyvinvointi on aina etusijalla – niin hevosen kuin sinun. Tervetuloa mukaan Hevosurheilun Ratsastuksessa seurataan ratsujen ja ratsastajien elämää meillä ja maailmalla, sanoin ja kuvin. Oksitosiini on FEI:n kiellettyjen aineiden listalla. Muita tapoja estää kiima ovat oksitosiinipistokset kerran päivässä viikon ajan 7.–14. Myöskään imeytymisestä tai mahdollisista haitoista ei ole lainkaan tietoa. Niiden teho on melko huono ja rikkoontuneiden kuulien sirpaleita on löytynyt tammojen kudoksista. Ovulaatio tapahtuu kuitenkin vasta parin päivän päästä pistoksesta ja kiimakäyttäytyminen jatkuu usein vielä senkin jälkeen, eli kiima lyhenee vain vähän. – Jos ison, ovulaatiokypsän follikkelin ajatellaan aiheuttavan kipua, sen ovulaatiota voi aikaistaa hCG-hormonilla eli kiiman katkaisupiikillä. Suosituissa juttusarjoissa alan parhaat asiantuntijat opastavat ja antavat vinkkejä varusteista, hevosenhoidosta ja ruokinnasta. – Rokotteella esiintyy myös haittavaikutuksia. Raportoimme kesän tapahtumat ajantasaisesti – tule siis mukaan, niin tiedät missä ja mitä tapahtuu. Tamman munasarjatoiminta ei aina palaudu eli rokote ei sovi tuleville siitostammoille, Kareskoski varoittaa. – Poiston jälkeen voi esiintyä jatkuvaa, lievää ja vaikeasti ennustettavaa kiimakäyttäytymistä, sillä tammalta puuttuu munasarjojen poiston jälkeen kokonaan kiimakäyttäytymistä estävä keltarauhashormoni. – Vaihtoehtona perinteisille lasikuulille saatavilla on pienempiä muovikuulia sekä iUPOD-magneettikuulia, joskin niidenkään teho ei ole lähellekään sataprosenttinen. Vaste ja vasteen kesto vaihtelevat. Tilaa skannaamalla QR-koodi Tutustumisjakso on ilmainen ja päättyy automaattisesti kuukauden kuluttua – tämä tarjous on vain uusille tilaajille. Kilpahevosilla sitä käytettäessä on noudatettava varoaikoja. – Jos munasarjoissa on epäilyttävän näköinen rakenne, tamma kannattaa tutkia uudestaan muutaman viikon kuluttua, sillä joskus tuore keltarauhanen saattaa olla hiukan erikoisen näköinen
Tyypillisinä kuljetuskuumeen oireina esiintyy kuumetta, ruokahaluttomuutta, väsymystä ja heikentynyttä yleisvointia. Suunnittele matka aina etukäteen ja valitse levähdyspaikat, joissa voit ottaa hevosen jaloittelemaan. Jossain tapauksissa tulehdusnestettä joudutaan poistamaan keuhkopussista. Ultraäänitutkimuksessa voidaan todeta mahdollisen tulehdusnesteen lisääntyminen pleurassa eli keuhkopussissa. Myös ennakoiva ja rauhallinen kuljettaja lisää hevosen matkustusmukavuutta ja vähentää stressiä. Myös sierainvuotoa, hengitysvaikeuksia ja yskää voi esiintyä. Nahisteleva vieruskumppani lisää sekä psyykkistä että fyysistä rasitusta. Pysähdysja levähdyspaikoilla kuljetusväline pitää puhdistaa virtsasta ja ulosteista sekä kuivittaa hyvin. Näin tiedät myös hevosesi normaalilämmön. Tällöin toipumisennuste on parempi ja yleensä selvitään myös vähemmillä sairauspäivillä. Kisahevoset ovat yleensä tottuneita matkaajia, joita hoidetaan matkan aikana ja sen jälkeen huolella. Kuljetuskuume Hevoseläinlääkäri Kira Kanerva, Hyvinkään hevossairaala Sonja Holma Eläinlääkärin kynästä Lievissä tapauksissa hoito onnistuu eläinlääkärin valvonnassa kotioloissa, mutta vakavat tapaukset vaativat klinikkahoitoa. Kisaviikonlopun jälkeen on suositeltavaa pitää palautumispäivä ennen pitkää kotimatkaa. Verinäytteessä todetaan kohonneet tulehdusarvot. Lämmönseuranta kannattaa aloittaa jo muutama päivä ennen matkaa. Hevonen matkustaa rennommin, kun sillä on tuttu ja turvallinen matkakumppani. Pyri kuljettamaan hevosta vain sen ollessa terve ja hyvin levännyt. Pitkät kuljetukset riski sairastumiselle Kuljetus on jo itsessään aina jonkin asteinen stressi hevosen elimistölle. 58. Lämpö kannattaa mitata levossa, sillä liikunta voi jonkin verran nostaa ruumiinlämpöä. Aiheuttajana on tyypillisesti bakteeri, mutta myös virustulehdus voi altistaa sairastumiselle. Myös hevosen mahdollista kuivumistilaa sekä munuaisten toimintaa voidaan arvioida laboratoriotestien avulla hoitoa suunniteltaessa. Kliinisessä tutkimuksessa todetaan yleensä kuume, tihentynyt hengitysrytmi, poikkeavat hengitysäänet sekä mahdollisesti myös rintaonteloon paikantuvaa kipuoiretta, mikäli tulehdus on jo päässyt etenemään. Kun hoito saadaan aloitettua, tulehdusarvojen tulisi lähteä normalisoitumaan. Kuivikkeiden ja heinän kastelemisella voidaan myös vähentää pölyn määrää. Näin myös haavereiden mahdollisuus pienenee. Kuljetuskuumeen diagnostiikka ja hoito Kuljetuskuumeen diagnoosi tehdään esitietojen, oireiden, kliinisen tutkimuksen, laboratoriotestien sekä mahdollisen ultraäänitutkimuksen avulla. Hevosten hengitystiet joutuvat koetukselle pidemmissä kuljetuksissa, joissa hevonen joutuu seisomaan paikoillaan eikä pääse laskemaan päätä alas. Myös kuljetusauton ilmanvaihto voi olla haastavaa saada sopivaksi, kun lämpötilat vaihtelevat. H e vosen kuljetuskuumeella tarkoitetaan pneumoniaa tai pleuropneumoniaa eli tulehdusta hevosen keuhkoissa, keuhkopussissa tai molemmissa. Kuljetuksessa käytettävän kuivikkeen ja heinän tulisi olla mahdollisimman pölytöntä. Pidemmillä matkoilla on usein syytä pysähtyä myös yöpymään tallissa. Käytännön vinkkejä ennaltaehkäisyyn Mittaa hevosen lämpö kotona levossa niin, että lämmön mittaamisesta tulee helppo rutiini. Kokemattomat, huonosti matkustavat hevoset saattavat hiota enemmän ja hermostuessaan ne eivät juo eivätkä syö normaalisti. Kuljetuskuumeen hoidossa käytetään tulehduskipulääkkeitä ja antibioottihoitoa tukihoidon lisäksi. Normaalitilanteessa nestettä ei nähtävissä määrin esiinny, mutta taudin edetessä infektion seurauksena nesteen määrä lisääntyy. Hoito on hyvä päästä aloittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
Heinäverkon pitäminen hevosen nenän edessä koko ajan lisää pölyn ja mikrobien kulkeutumista hevosen hengitysteihin. Hevosen riittävästä nesteensaannista on tärkeää huolehtia matkan aikana. Jatka hevosen lämmönja voinninseurantaa vielä muutaman päivän ajan reissun päätyttyä. Tavallista vettäkin on hyvä olla mukana kanisterissa, jotta hevosta pääsee tarvittaessa juottamaan myös tien päällä yllättävissä, pitkäkestoisemmissa ruuhkissa tai vaikkapa auton harmillisesti hajottua tien päällä. Nesteensaantia voi varmistella juottamalla hevoselle reilummin makuvesiä jo ennen matkan alkua sekä tarjoamalla kyseiselle hevoselle maistuvaa vettä esimerkiksi omenamehulla tai melassisiirapilla maustettuna. Vaikka syöminen ja korsirehun pureskelu vähentääkin stressiä, voi silti olla järkevää tarjota heinää normaaleina ruokinta-aikoina, jos tämä on mahdollista. EQPRO joint complete – nivelten parhaaksi Monipuolinen huipputuote nivelille Sopii erinomaisesti kovaan rasitukseen, toipilaille ja vanhemmille hevosille. Elektrolyyttejä tai vaikka ihan mineraalieli pansuolaakin voi käyttää elektrolyyttitasapainon ylläpitoon ja juomisen varmistamiseen. Ole välittömästi yhteydessä eläinlääkäriin ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Kuivuminen on elimistölle lisästressi ja lisää sairastumisriskiä. Mitä nopeammin hoito saadaan alulle, sitä parempi on ennuste ja hoitovaste. Varaa matkalle riittävästi hevoselle maistuvia herkkuvesiaineksia. Pahimmillaan tila voi johtaa jopa hevosen kuolemaan. Kuljetuskuumeoireet voivat tulla hyvinkin nopeasti. EQPro Joint Complete sisältää: » Glukosamiinija kondroitiinisulfaattia, jotka ovat rustokudoksen ja nivelnesteen tärkeitä rakennusaineita » MSM:ää, jota suositellaan nivelten hyvinvointiin ja lihaksiston ongelmiin » Hyaluronihappoa eli hyaluronaattia, joka on rustokudoksen ja nivelnesteen tärkeä rakennusaine (tuotteissa käytetty hyaluronihappo on puhtaudeltaan yli 90 %:sta) » Kollageenihydrolysaattia eli II-tyypin kollageenia, jota on elimistössä erityisesti rustoissa ja sidekudoksissa » Nivelten toiminnalle tärkeää mangaania orgaanisessa muodossa » Ruusunmarjajauhetta, jonka sisältämä C-vitamiini tukee erinomaisesti nivelten terveyttä » Ei sisällä täyteaineita eikä viljoja 600 g EQPro-tuotteet löydät Hankkijalta, Puuilosta ja hyvin varustetuista alan liikkeistä.. Mikäli hoitoa ei päästä aloittamaan ajoissa tai hoito on puutteellista, kuljetuskuumeesta voi jäädä keuhkoihin pysyviä vaurioita, jotka estävät hevosen paluun urheilukäyttöön
Niitä on hauskaa ja hyödyllistä opetella ponija hevoskerhoissa. Paikalla on neljä kurssilaista paikkakunnalta, lisäksi yksi Tampereelta ja yksi Naantalista. Liikuntaan sopii kenttä, maneesi tai piha. Haluamme tarjota heille systemaattista kerhotoimintaa, jotta he oppivat asiat alusta asti oikein. Kyllä se onnistuu, kun panostaa suunnitteluun, tulevat kerhonvetäjät pohtivat. Kurssilaiset ovat tehneet ennen yhteistä lähipäivää ennakkotehtävät Kaviouralla, SRL:n sähköisellä oppimisalustalla. Ideoita ja inspiraatiota tekemiseen Kurssilaiset suunnittelevat parityönä mainoksen käynnistyvälle kerhotoiminnalle. Tietoa ja taitoa hevoskerhoista Ratsastus on paljon muutakin kuin satulassa vietetty aika. Hän kävi itse Tarja ”Tippa” Teräväisen vetämän ohjaajakoulutuksen vuonna 1982, ja myös oma tytär on vetänyt heppakerhoja. Tavelassa halutaan käynnistää oma kerhotoiminta. – Tarkoitus on, että tallilla voi harjoitella kerran viikossa hevostaitoja kerhojen kautta. Hevostaidot R atsastuskoulu Tavelan tuvassa Kangasalalla Päivi “Pätkä” Anttilan eloisasti kertomia neuvoja pöydän ääressä kuuntelee joukko innokkaita, tulevia hevosja ponikerhon ohjaajia. Koulutus on suunnattu vähintään 15-vuotiaille, joilla on riittävät hevostaidot hallussa jo ennalta. Sonja Holma Kerhon järjestämistä auttaa, jos käytössä on lämmin tila kylmällä säällä ja tallissa on poneja tai hevosia. – Voivatko tytöt ja pojat olla samassa ryhmässä. Haluamme luoda myös järjestelmällistä hoitajatoimintaa, Outi kertoo. Entä mikä olisi hyvä kanava 60. Meillä aikuiset ovat vetovastuussa ja nuoremmat apuna. Se on kaikkien etu, kun lapset ja nuoret oppivat toimimaan tallissa hevosten kanssa. – Lähtökohtaisesti kaikkia kerholaisia kiinnostavat hevoset. Talliyrittäjä Outi Talvi arvostaa kerhotoimintaa ja hevostaitoja. Jos haluaa kehittyä aidosti hyväksi ratsastajaksi, tarvitaan myös vahvat hevostaidot. Hämeen alueen puheenjohtaja Carita Sarvanko toi kurssilaisille lounaaksi pinon tuoksuvia, höyryävän kuumia pizzoja. Istumispaikka tai pöytä ja penkki olisi hyvä olla varsinkin, jos tehtäviä tehdään kynällä ja paperilla. Jatkossa tarkoitus on kouluttaa lisää ohjaajia niin, että vetovuorot kiertävät sujuvasti. Outi pyysi kerhotoiminnan aluksi mukaan neljä aktiivista ratsastajaa, jotka ovat mukana myös tallin valmennusryhmissä. Kerhon ohjaajana opetellut taidot ja kokemukset antavat taas paljon vahvuuksia tulevaan aina työelämään asti. – On hienoa, että kerhotoiminnalle ja uusille ohjaajille on kysyntää ja uutta intoa, Carita kiittää. – Meille on tulossa uusia harrastajia ja lapsia. Kurssiporukka yhteiskuvassa opetusratsu ”Röllin” kanssa. Tallin kotiseura on Kangasalan Ratsastajat, ja Hämeen alue toteutti koulutuksen seuran aloitteesta. Onhan kaikki tarvittava tieto mukana. Ja sehän on tunnustettu asia, että hevosten kanssa toimivat menestyvät myöhemmin hyvin työelämässä. Pätkä kysyy. Perinteet ovat vahvat. Ohjaajakoulutuksessa keskitytään kerhotoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, eri-ikäisten lasten ohjaamiseen ja käytännön harjoitusten toteuttamiseen turvallisesti
Lisäksi kurssin suorittaneet saavat Kaviouralle tunnukset, joilla pääsee kerho-ohjaajien sähköisiin materiaaleihin. On tärkeää, että kaikki pääsisivät mukaan kerhotoimintaan. Opas maksaa 8 euroa. Hämeen alueen puheenjohtaja Carita Sarvanko iloitsee kiinnostuksesta kerhotoimintaan. – Kakkonen syventää ykköskurssilla opittua, esimerkiksi kerhokerran suunnittelusta edetään syventämään kausisuunnittelua. Kerholaisen oma matsku kannattaa ottaa käyttöön ihan ehdottomasti, niin ei tarvitse monistaa tehtäviä. Siviilissä hän työskentelee apulaisrehtorina. Ykkönen ja kakkonen on pakettina laaja ja toimiva, Pätkä näkee. Ohjaajakoulutus maksaa tähtiseurojen jäseniltä 40 euroa ja muilta 65 euroa. Kurssilla pääsee hyvin alkuun ja siitä on helppo jatkaa. Turvallisuus on erittäin tärkeä asia, fyysisen ohella myös psyykkinen ja sosiaalinen. Hevoskerholaisille on saatavana oma, painettu opas, jossa on paljon tietoa ja tehtäviä. Ratsastuksenohjaaja, valmentaja Pätkä on vetänyt kymmeniä ohjaajakoulutuksia jo yli 20 vuoden ajan. Oman kerhon perustaminen onnistuu Pätkän mukaan varsin mutkattomasti. – Haluan, että kurssilaiset oivaltavat oman tärkeytensä hevostaitojen oppimisen vinkkelistä. Mukaan sisältyy monipuolinen materiaalipaketti, jossa on Hevostaito-opas, Hevoskerhon ohjaajan opas ja Hevoskerholaisen vihko. Pätkä kannustaakin kaikkia talleja ja ratsastuskouluja kouluttamaan kerhonohjaajia heppakerhoja vetämään! Päivi “Pätkä” Anttila on vetänyt kerho-ohjaajien koulutuksia jo yli 20 vuoden ajan. Hän toi kurssilaisille lounaaksi pizzoja.. – Jos halua ja intoa löytyy, kerho on helppo polkaista käyntiin liiton koulutuksen ja laadukkaiden materiaalien turvin. Hevostaito-opas on mieletön tietopaketti, pohtii Kia Salvo, joka opiskelee parhaillaan ratsastuksenohjaajaksi. Yllätyin miten laadukkaat ja monipuoliset ne ovat. Pätkä on toiminut este-, kouluja pararatsastustuomarina ja hän kouluttaa myös pararatsastuksen avustajia ja ohjaajia. Tietoa ja taitoa hevoskerhoista tavoittaa kiinnostuneet lapset ja vanhemmat, some, tallin seinä vai vaikkapa lähikaupan ilmoitustaulu. – Innostuin uudistusja yhteistyön aikana itsekin raviurheilusta ja menin Teivon Ravikouluun kurssille oppimaan lisää. Hän harrastanut hevosia pienestä pitäen ja kilpaillut kouluratsastuksessa vaativalla tasolla. Tarjolla on myös jatkokurssi. Hevostaitokokonaisuus uudistettiin hiljattain yhteistyössä Suomen Hippoksen kanssa, jolloin mukaan kokonaisuuteen tuli uudella tavalla myös ravitoiminta ja poniravikoulut. Pätkä on saanut uutta intoa tästäkin yhteistyöstä. Tavelassa suoritettiin ohjaajien ykköskurssi. Ideoita ja inspiraatiota tekemiseen riittää kyllä eteenpäin, Hanna Koski komppaa. Se on myös hyvä väylä saada lisää vapaaehtoisia ja talkoolaisia mukaan seuroihin, Pätkä näkee. – Ennakkotehtävät alustivat kivasti lähipäivää ja kerhon pitäminen tuntuu aika selkeälle, kun on hyvät materiaalit. – Tässä oppii itsekin paljon uutta. – Kerhojen vetäjille haluan tuoda esiin, mitä kaikkea kerhossa voi tehdä ja mikä on tärkeää SRL:n näkökulmasta, kuten esimerkiksi hevosten hyvinvointi
Ratsastuskeskus vastaa hoitajatoiminnasta, antaa kerhotoiminnalle tilat ja puitteet ja lainaa hevosia hoitamisen opetteluun sekä hoitomerkkien näyttösuorituksiin. Hyvä yhteistyö palvelee kokonaisuutta ja kaikkia tallilaisia. Hoitajaksi haluaa niin moni, että ”hoitajakerho” Nappikseen edellyRatsastusseura Skara ja Ratsastuskeskus Viikki: Loistava hoitajasysteemi kerhotoiminnan tuella Hevostaidot R atsastusseura Skara ja Ratsastuskeskus Viikki ovat luoneet yhteistyössä erinomaisesti toimivan mallin hoitajasysteemille, jossa hyödynnetään SRL:n hevostaitomateriaaleja sekä kerhoja ja koulutuksia. Seura järjestää puolestaan kerhotoiminnan ja kustantaa kerhonohjaajien koulutukset. Hanna Seiro, 48, palkittiin SRL:n kevätkokouksessa kultaisella ansiomerkillä. Ratsastuskeskus Viikin toiminta on keskittynyt lapsiin ja nuoriin. hoitoponin. Heitä ohjaavat vastuuhoitajat eli tutorit suorittavat puolestaan kerhonohjaajan tai apuohjaajan koulutuksen. Seura saa Helsingin kaupungilta taloudellista tukea toimintaansa, mitä varten mm. Hanna ”Hiippi” Seiro on pyörittää aktiivista kerhotoimintaa Skaran nuorisovastaavana. Tutorit ohjaavat hoitajia ja toimivat samalla ratsastuksenopettajien apukäsinä opastaen hoitajia tallitouhuissa. Osallistamisen määrä on tärkeä mittari tuen saantiin. kaikki kerhotoiminta, tapahtumat ja kilpailut tilastoidaan tarkasti. – Kerhot ovat hyvin suosittuja. Hoitajien pitää suorittaa Hevostaito 2 ja 3-merkit ja olla yli 10-vuotiaita, ennen kuin he voivat saada ratsastuskoululta oman Sonja Holma 62. Hän on ollut mukana seuratoiminnassa yli 20 vuotta pyörittäen nuorisotoimintaa. Tuntilaiset saavat toki varustaa itse ratsunsa, hoitajat auttavat heitä tarpeen mukaan
Yhteistyö on sujuvaa ja hyvää, Hiippi kiittää. Pressun vahvuus 900 g/m 2 . – Kerhonohjaajat ovat vapaaehtoisia. Isot ja taitavat tyypit ovat tallilla korvaamattomia, ja syntyy myös hienoa kulttuuria, jossa isot ja pienet ovat yhdessä, autetaan ja katsotaan päälle. Ratsastuskoulussa ja seuran kilpailuissa pääsee suorittamaan myös SRL:n ratsastusmerkkejä. Parhaillaan käynnissä on Hevostaito 9 ja 12, eli hevosen kuljettaminen ja liikuttaminen. Monista tallin tutoreista on kasvanut jopa hevosalan ammattilaisia, kuten ratsastuksenohjaajia. Valmistettu UV-suojatusta iskunja pakkasenkestävästä materiaalista. Tärkeää on myös hyvä yhteistyötalli. Paalin maksimi halkaisija 160 cm. – Pyrimme siihen, että jokainen voi edetä kerhossa omassa tahdissa. – Meillä on yhteinen tahtotila siitä, millaista toimintaa halutaan järjestää. TUOTTEET SAATAVILLA MYYMÄLÄSTÄ JA VERKKOKAUPASTA hankkija.fi HEINÄSUOJA PYÖRÖPAALILLE 729,KB14557 Heinäsuojan avulla paali pysyy pidempään raikkaana myös sateessa. Loppupelissä talli määrittää raamit, miten paljon hevosia ja poneja saa käyttää kerhoissa. Kannustamme tutoreita suorittamaan vaativamman tason merkkejä, he saavat tehdä ne ilman maksua. Pari perustason kerhoa on tarjolla joka kaudella. – Vaikka ei olisi omaa hevosta tai mahdollisuutta päästä kilpailemaan Horse Show´ssa, haluamme että kaikilla olisi mahdollisuus löytää kivaa ja merkityksellistä tekemistä hevosten parissa. Talvikäytössä ei lumikuormakestävyyttä. Saatavana myös pohja (KB14559, 259 €). Hiippi opettaa työkseen, mutta viihtyy nuorten parissa myös vapaa-aikanaan. Joukossa on nykyään myös aikuistutoreita. Skaran hevostaitokerhoissa voi suorittaa lähes kaikkia SRL:n julkaisemia uusia hevostaitomerkkejä, joita on nyt 12, ja lisää tulossa. Heille ei makseta rahaa, mutta he saavat kiitokseksi oman kerhonohjaajan vaatteen ja yhteisiä tapahtumia. TALLIIN JA LAITUMELLE LAIDUNKATOS 6X6X3,7 M 2 990,ST101888940 Kätevä ja edullinen pressukatos laidunkatokseksi. Kaksi kokoa: 4x4 ja 6x6 m. Tutoreita on yli 20, heistä 13 on mukana vetämässä myös kerhoja. Sisältä aidattu. – Aina kun tulee tallille, on kiva fiilis, moikataan, autetaan ja jutellaan, kaikki kaikkien kanssa. Muita kerhoja järjestetään sen mukaan, miten vetäjiä löytyy. Hankkija_Hippos_3_105x297.indd 1 Hankkija_Hippos_3_105x297.indd 1 19.5.2025 11.47 19.5.2025 11.47 tämme yhdeksän vuoden ikärajaa ja riittävää hevoskokemusta, merkkikokeessa pitää pystyä satuloimaan ja suitsimaan. Pienemmät ja kokemattomammat etenevät hitaammin, vaikka koko vuoden kestävässä kerhossa, ja vanhemmille ja osaavammille hoitajiksi haluaville voidaan tehdä oma pikakurssi. LAIDUNKATOS 4X4X3,5 M 1 890,ST101785485 Kuva viitteellinen. Pienten lasten kerhoissa tutustutaan tallielämään hoitamalla puuponeja ja keppareita, myös kepparikerho löytyy. Pidän työstäni yläasteen opettajana, mutta tallilla nuoret ovat kyllä erityisen kivoja, sitoutuneita ja mahtavia! Tallilla nuoret ovat erityisen kivoja, sitoutuneita ja mahtavia!. Hevostaitokerhoissa pääsee suorittamaan myös vaativamman tason merkkejä. Erikseen saatavilla myös Slow feeder -kansi, VF35468-R 129 €. HEINÄKEHÄ 128CM 349,VF35468 Kestävä muovinen heinäkehä irtoheinälle
Mukaan kesän PM-kisoihin Ypäjälle on nousemassa myös uusia ja nuoria kuskeja. MM-kilpailut ajetaan Le Pin au Haras’ssa Ranskassa 17.–21. Kärkivaljakoiden eteneminen kohti päätavoitteita sujuu hyvin maajoukkuevalmentajien silmien alla. Raisa Takkinen oli Kooihuster Harron kanssa poniyksiköiden maailmanlistan kuudentena toukokuussa. Leena Kalalahti ja Intercity, groomina Patrik Andersin. – Ponipareissa Mia Ventoniemi on esittänyt varmaa ajoa kaikilla osa-alueilla. syyskuuta. Suomi isännöi Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuksia Ypäjällä 16.–20.7. Maajoukkueessa ollaan tyytyväisiä myös uuteen A-renkaan valmentajaan. Suomesta vahvoilla MM-kisoihin on neljä valjakkoa. Olin on kilpaillut menestyksellä mm. Myös Deilina Bishop-Westerlund ja Wikners Dragon Fly ovat valmistautuneet onnistuneesti kohti toista MM-otteluaan. Lupaavia tuloksia ja hyviä sijoituksia nähtiin sekä yksiköissä että poniparivaljakoissa. Kaiken onnistuessa molemmat kuskit ovat poniyksiköissä varteenotettavia kilpailijoita. Ruotsalainen Axel Olin aloitti pestissään puolitoista vuotta sitten. S uomalaisvaljakot aloittivat kisakauden toukokuussa Tanskassa ja Saksassa. heinäkuuta, jolloin mukana nähtäneen myös uusia nimiä. nelivaljakoilla ja valmentautunut Suomen joukkueen pitkäaikaisen valmentajan, Tomas Erikssonin, kanssa, joten valmenTalvikki Järvinen ja Kassander maajoukkuetreenissä, groomina Veeti Hiltunen. Valjakko on todella monipuolinen laji, jossa mennään monenlaisilla pohjilla eri tempossa ja kokoamisasteessa, kertoo valjakon maajoukkuekapteeni Micaela ” Mici” van Assendelft, kaksinkertainen MM-joukkuehopeamitalisti. Valjakkoajo lähti laukalle Valjakkoajo Sonja Holma Valjakkoajossa eletään mukavaa nostetta. – Ben Simonsén on tehnyt pitkään työtä sen eteen, että meillä on useita nousevia ja nuoria kuskeja B-maajoukkuerenkaassa. 64. – Raisan Harro on 17, mutta hienossa vedossa ja treenannut tosi hyvin kauden. Hän on myös valjakko stewardi. Harmillisesti Suomella ei ole nelivaljakkoa, joka vaaditaan mukaan ponien MM-joukkuekilpailuun parivaljakon ohella, mutta saamme matkaan hyviä yksilöurheilijoita. Valjakko tähtää jo neljänsiin MM-kisoihinsa. Valmennuskuviot hienolla mallilla Suomi isännöi Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuksia Ypäjällä 16.–20. Se on hieno esimerkki siitä, miten hevoset tykkäävät valjakkoajosta ja kestävät pitkään kilpauralla. Kisakausi on lähtenyt lupaavasti vauhtiin kohti MM-koitosta. Heidi Koski on palannut vuoden tauon jälkeen radoille ja näyttänyt maajoukkuevalmennuksissa erinomaista menoa. Ben on ollut rakentamassa polkua kohti menestystä ammattitaidolla ja halulla kehittää lajia, mikä hienoa ja kunnioitettavaa, Mici kiittää. – Deilina on treenannut poniin ja itseensä hienosti lisää vauhtia tarkkuuteen ja maratonille, ponissa on enemmän voimaa ja halua mennä. MM-kisoissa on ponivaljakoiden vuosi, hevosyksiköt ovat vuorossa ensi vuonna
Hän ei hae nopeita ratkaisuja, vaan haluaa, että lopputulos tulevaisuudessa on oikea, Mici kertoo. Hän seuraa paljon myös muita ratsastuksen lajeja. nuslinjassa jatkuu hyvä yhtenäisyys. Heidi Koski ja russponit HS Choko ja Suontolan Wäinö, groomina Katriina Tenhunen. – Ratkomme asioita yhdessä, sillä kuskit tuntevat omat hevosensa minua paremmin. Valjakossa on lähdetty laukalla muillakin tavoin. Kevään mittaan lajiin on koulutettu uusia tuomareita ja stewardeja, teknisiä asiantuntijoita ja ratamestareita. Se on hyvää voimatyötä, kehittää hevosista vahvempia ja saa ne liikkumaan oikealla tavalla kehon läpi. Maajoukkuevalmentaja Axel Olin säätää suitsitusta. Raisa Takkinen ja Kooihuster Harro.. Axelin mukaan Suomen maajoukkueessa on useita taitavia ja kokeneita kuskeja. Axel on valmentajana rauhallinen, hevosystävällinen, analyyttinen ja pitkäjänteinen. Käytämme treenissä paljon laukkaa. – Axel on syvästi kiinnostunut hevosten fysiikasta ja oikeanlaisesta liikkumisesta
Surullisia tarinoita ja uutta elämäniloa K aikenlaista käpälää, räpylää, sorkkaa ja kaviota kipsuttelee kukin vuorollaan odottavalle ruokakupille illan tullen. Tamman hampaat ja kaviot on nyt hoidettu, selvitetty terveydentila ja madotuksen tarve. Lempeisiin silmiin on palannut eläväinen pilke. – Meille on tarjottu vuoden aikana varmaan sataa hevosta, mutta emme voi ottaa juuri nykyisiä enempää. Turvakodissa asuu mm. 66. Hevosia olisi tarjolla huomattavasti enemmän, kuin pystytään ottamaan vastaan. Tavoitteena on tarjota kaikille turvakodin eläimille turvallinen, onnellinen ja laEläinten turvakoti Kuura: Sonja Holma Eläinsuojelu Hevosilla on viisi hehtaaria aidattua tilaa. Kuvassa alla Mamma Myrmeli uuden parhaan ystävänsä Korpin kanssa, kuva Eläinyhdistys Kuura. Toiminta keskittyy eläinten turvakodin pitoon, joka perustettiin vuonna 2020 vanhan ravitallin tiloihin Kokemäellä. Moni hevonen meni talvella teuraaksi ja muualle. Tanja heltyi kuitenkin vielä ”Mamma Myrmelin” kohdalla, joka seisoi polviaan myöten mudassa pystymättä juuri kävelemään. – Sen katse meni sieluun ja sydämeen. Kaikki hyvässä järjestyksessä, vaikka possut ja hevoset ottavatkin pihamaalla iloisia loikkia vapaina kulkiessaan. Eläinsuojeluyhdistys Kuura ry:n tavoitteena on auttaa ja suojella kaikkia eläimiä lajiin katsomatta. Se oli antamassa periksi, Tanja kertoo. Alue on täysin aidattu ja ne tietävät tien, joten taluttaja on tarpeeton. lampaita, vuohia, possuja, pupuja, ankkoja, kanoja, kissoja sekä yksitoista ponia ja hevosta. Jos hevonen on tosi sairas tai vaivainen, usein eutanasia on paras ratkaisu, kertoo eläimiä hoitava Tanja Koski, yhdistyksen varapuheenjohtaja
– Avi soitti, että tarvitaan nopeasti paikka isolle määrälle hevosia. – Ongelmien takana usein paljon inhimillistä kärsimystä, kuten vanhuutta, mielenterveysongelmia tai fyysinen sairaus. Kaikkein pahinta ja surullisinta on, kun eläinten ikävät tilanteet jatkuvat pitkään ilman ratkaisua. Kaikkialla on tip top siistiä, ja eläimille on järjestetty niin hyvät olot kuin mahdollista. Turvakoti perustettiin alun perin hevosia varten 4,5 vuotta sitten. Siilit ovat ihania ja helppohoitoisia mutta pahanhajuisia. 67. Vanhoja nimiä ja aikoja ei suotta muistella. Turvakodissa eläimet saavat uuden nimen. Hevosten käytössä on myös viisi hehtaaria aidattua aluetta. Tanja iloitsee, kun kaltoinkohdellun eläimen silmiin palaa elämän liekki ja pihamaalta kaikuvat hevosten iloiset hirnahdukset, jokaisella on oma yksilöllinen äänensä. Luonnonvaraisten eläinten auttaminen on myös keskeinen osa yhdistyksen toimintaa. Saimme paikan käyttöön tallin omistajalta ja myöhemmin tämän perikunnalta. – Kaikki hevoset meillä ovat enemmän tai vähemmän pikkuvikaisia, Tanja toteaa. Osa eläimistä hoidetaan vapautuskuntoon turvakodissa. – Kesällä ei paljon nukuta, kun pieniä poikasia pitää ruokkia ja pissattaa. siilejä ja oravia. Sen jälkeen ei ole ollut yhtään päivää, etten olisi täällä käynyt. Hevosille on pihatot ja karsinat sen mukaan, missä kukin parhaiten viihtyy. Turvakoti ja yhdistys toimivat vapaaehtoistyöllä ja täysin yksityisten ihmisten lahjoitusten varassa. Hevoset, kuten muutkin asukkaat, hoidetaan pieteetillä ja eläinlääkäreiden ohjeiden mukaan. Paikkaa on kunnostettu ja laitettu hartaasti ja huolella. Asiakkaina on lintujen ohella mm. – Kaikille annetaan ensiapu, jonka jälkeen eläimet toimitaan jatkohoitoon tai tilanteen vaatiessa lopetetaan. Välillä se käy kalliiksi, kun esimerkiksi sinänsä arvottoman ponin hampaita hoidetaan tuhansilla euroilla. – Hienoja ovat myös hetket, kun saa vapauttaa luonnonvaraisen eläimen, päästää vaikkapa lokin lentoon! Tanja Koski ruokkimassa talon asukkaita. jinomainen loppuelämä. Saukko oli hauska kuin koiranpentu, se lähti meiltä Korkeasaareen. Villejä luontokappaleita käsitellään mahdollisimman vähän
Minna astui islanninhevosmaailmaan jo varhain, kun lajin harrastajia oli vain kourallinen ja issikoita kutsuttiin islanninponeiksi, ei vielä hevosiksi. Miten tähän kaikkeen riittää aikaa. Kalsiumin ja fosforin suhde (2,9:1) sopii parhaiten täydentämään täysikasvuisten, pääosin karkearehuruokinnalla olevien hevosten ruokintaa. Suomen Islanninhevosyhdistyksen toimintaan Minna lähti mukaan lähes alkumetreillä vuonna Monen saran toimintaa islanninhevosten parissa Riitta Kosonen Mikko Kallas, Monika Silander-Stolt ja Marika Moring Minna toimii näyttelyissä kasvattajan, järjestäjän ja tuomarin roolissa. – Hevonen eli 18-vuotiaaksi ja teki neljä varsaakin. Harrastuksia ei ostettu, vaan aikuiset loihtivat tarvittavat olosuhteet talkootyönä. 10 kg / 20 kg. Hän on SIHYn jalostusvaliokunnan kantavia voimia, kansallisen tason jalostusja kilpailutuomari, islanninhevoskasvattaja, aktiivisen ratsastusseuran puheenjohtaja ja kahden oman tallin kasvateilla kilpailevan tyttären äiti. LAIDUNKAUTEEN TASAPAINOISEEN RACING EQUIMINERAL Maistuva nuolukivi, jonka tasapainoinen koostumus täyttää kivennäisja hi venainetarpeen kokonaan. racing.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustetuista alan liikkeistä. Sama emälinja jatkuu meillä edelleen. – Luin 1970-luvulla tyttökirjoista issikoista ja päädyimme isän kanssa ostamaan meille Marketta Nyqvistin tallilta nelivuotiaan issikan suomenhevosemme seuraksi. Kuvassa varsanäyttelyssä Ólga fra Glitin kanssa vuonna 2019. Erinomainen tuote kivennäisten tarpeeseen esimerkiksi laitu mella tai pihatossa. M äntsäläläinen Minna Toivonen ahkeroi islanninhevosmaailmassa monella saralla. Menestys. – Nipistän yöunista, Minna nauraa. Sisältää myös hevoselle tarpeelliset A-, Dja E-vitamiinit. Kehitys. Hän kertoo kasvaneensa maaseudulla aikana, jolloin talkootyö oli osa kylän kulttuuria nuorisoja metsästysseuroineen ja marttayhdistyksineen. Hyvinvointi
Minnalla on kokemusta kilpailujohtajana Jálkurissa sekä SIHYn järjestämissä PMja SM-kisoissa. Tytöt nostettiin hevosen selkään heti, kun he oppivat istumaan. Kiinnostus jalostustyöhön oli syntynyt jo kotona lypsykarjatilalla. Minnan mukaan lapset oppivat hevosten kanssa johdonmukaisuutta, kärsivällisyyttä ja viitseliäisyyttä ja saavat samalla antoisaa tekemistä ja yhdessäoloa. – Jonain vuonna ei synny yhtään, koska tulen hetkeksi järkiini, mutta sitten taas tunne voittaa ja kasvatus jatkuu, Minna nauraa. Kasvatteja käytetään esimerkiksi sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa ja ratsujousihevosina. Seuran suurimpia saavutuksia on ovaaliradan rakentaminen Orimattilan raviradalle. Minna haluaa kasvattaa mukavia harrastehevosia ja nauttii nähdessään sopivan ihmisen ja hevosen löytävän toisensa. Tyttäret kisaavat omilla kasvateilla Minna kasvattaa pienimuotoisesti islanninhevosia. – Etenkin oriit tarvitsevat ympärilleen lauman, jotta ne purkavat energiansa muihinkin kuin ihmisiin. Myöhemmin Minna kouluttautui maaja metsätieteiden maisteriksi erikoisalanaan jalostus. Kasvattajien määrä on pienentynyt, kun osa talleista on lopettanut toimintansa tai pitää kasvatustyössä taukoa. Minna on toiminut jo noin 40 vuotta islanninhevosten kansallisena jalostustuomarina ja tuomaroi myös kilpailuissa. – Yleisessä huonossa taloustilanteessa islanninhevoset eivät mene kaupaksi entiseen malliin. Huolena on pienenevät astutusmäärät. Venla on ottanut mitaleita SM-tasolla ja Aliisa aluemestaruuksissa. Ratsastamme maastossa kuunvalossa ja nautimme eväät luonnonhelmassa. Kisatoiminnasta saatavilla tuloilla Jálkurissa järjestetään runsaasti toimintaa myös harrastajille, kuten tarjoamalla kursseja ja tapahtumia jäsenhinnoin. Työsaraksi valikoitui jalostusvaliokunta. Vapaaehtoinen Jálkurin aktiivit Johanna Kupari, Minna Toivonen, Minna Laitinen ja Monika Silander-Stolt sateisissa ratatalkoissa. Aktiivinen Jálkur-kerho ja vaellus syyskuutamossa Minna on vuonna 1988 perustetun Jálkur-kerhon perustajia ja mukana johtokunnassa. Pihatossa on varttumassa myös lukuisia muiden omistamia hevosia ja varsoja. – Oli hauskaa ajaa porukalla bussilla Ruotsiin ja yöpyä matkalla teltoissa. Tyttäret Venla ja Aliisa Heino kilpailevat oman tallin hevosilla. – Talkoolaisista täytyy pitää hyvää huolta! Motivoimme ja kiitämme talkoolaisia tarjoamalla esimerkiksi eväskylmälaukut, teepaidat tai reput sekä ilmaisen pääsyn pikkujoulujuhliin. Radalla kisataan vuosittain neljä kilpailua, joista yhdet ovat World ranking -tasoiset kansainvälisine tuomareineen. Jálkurin porukka kuutamovaelluksella Huovilan tilan maisemissa Pukkilassa. 1983 osallistuttuaan SIHYn ratsastuskurssille. SIHY:n suurimmalla paikalliskerholla on 110 jäsentä Uudellamaalla ja Hämeen alueella. Yhteisretkiä on tehty myös EMja MM-kisoihin sekä Islantiin. – Järjestelyissä menee viikonloppu poikineen, mutta tuntuu hyvältä, kun kisajärjestäjät ja kilpailijat ovat tyytyväisiä ja homma sujuu! Toistaiseksi talkoolaisia on riittänyt hyvin ”junnuista sennuihin”. Nykyään hän on mukana myös Suomen Hippoksen ratsuja ponivaliokunnassa. Varsoja syntyy vuodessa yhdestä kolmeen. 69. kerran järjestettävä kuutamovaellus. Suomessa kasvatetaan Minnan mukaan korkealaatuisia harrasteja kilpahevosia, joista osa on jo MM-tasoisia. Syksyn kohokohta on vuotuinen, nyt jo 35. – Katsomme kalenterista täydenkuun ajankohdan. Osa jatkaa kasvatusta rakkaudesta lajiin, mutta huoli tulevaisuudesta on juuri nyt suuri
Vaunuhistoriallinen seura tuo paikalla kärryjä ja kiesejä, joiden kyytiin voi myös päästä. Ja mikä parasta, Vermossa on koneet ja henkilöstö kentän ylläpitämiseen. Tekstin on kirjoittanut erikoiseläinlääkäri Sanna Elfving, joka suorittaa jatko-opiskeluja Edinburghin yliopistossa mm. Projektia esittelemässä Fred Sundwall. Luontaisesti nämä hevoset ovat ihmistä kohtaan ystävällisiä ja uteliaita, ja lauma koulii nuorista hevosista myös sosiaalisesti älykkäitä.” Sisältö käsittelee monipuolisesti islanninhevosiin liittyviä aiheita, kuten elinympäristöä, laumaa, varsa-aikaa sekä yhteistyötä ihmisen kanssa aina vaelluksilta tallielämään ja kilpakentille. Islanti – hevosten saari Hevoset valloittavat Espoossa elokuussa H evoset Espoossa -suurtapahtuma järjestetään Vermon Raviradalla 30.–31. Tunnelmallisten osuuksien ohella ote on myös vankan tieteellinen – esimerkiksi osuudessa, jossa käsitellään ratsastajan kokoa ja painoa suhteessa hevosiin. ”Islannissa viehättää moni asia, eikä vähiten uskomattoman upea luonto. ”Vuoden kierto rytmittää elämää, ja valon voimakas vaihtelu ja säiden ankaruus muokkaa hevosia. Ratsastuskilpailuja varten rakennetaan 85 x 50 metrin kokoinen kenttä raviradan keskelle. Pääsymaksu on 10 euroa aikuisilta, 15-vuotiaille ja sitä nuoremmille tapahtuma on ilmainen.. Hän toimi SRL:n pääsihteerinä vuosina 1996–2018. Paikalla on myös hevosaiheinen taidenäyttely sekä myyntija ruokapisteitä. Erityisen vahvasti voi kokea, että luonto ei ole kesyyntynyt eikä sitä voi hallita.” Kuvallisissa teemoissa kirja elää islanninhevosten mukana kesästä syksyyn, talveen ja kevääseen. Tapahtumassa nähdään mm. elokuuta. Läpi käydään myös hevosten aisteja, oppimista ja koulutusta. Kirjasta muodostuu ainutlaatuisen kuvaelämyksen ohella todella tuhti tietopaketti islanninhevosista aina niiden historiasta eri väreihin, askellajeihin ja varusteisiin. Kirja tutustuttaa myös hevoskasvatukseen ja hevosten vientiin ulkomaille, mikä vaatii niiltä suurta sopeutumista elämänmuutokseen ja uuteen elinympäristöön. Kirjan upeasta ja monipuolisesta kuvituksesta vastaa kansainvälisesti palkittu valokuvaajamestari (VVI), eläinlääkäri Johanna Vaurio-Teräväinen. Tietynlainen arvaamattomuus ja ennakoimattomuus on aina läsnä. Tämä on merkittävä asia, kun Laakson ratsastusstadion on poissa käytöstä useamman vuoden, toteaa tapahtuman vetäjä Fred Sundwall. Paikalle odotetaan yli 25 000 kävijää. – Ratsastuskenttä jää paikalle pysyvästi ja mahdollistaa ratsastuskilpailujen järjestämisen alueella myös myöhemmin. Etusuoralla nähdään myös vauhdikkaat ravisprintit. Kirjaesittely Tapahtumat So nj a H ol m a So nj a H ol m a I slanti – hevosten saari -kirja vie lukijan ainutlaatuiselle, huikean visuaaliselle matkalle islanninhevosten maailmaan ja elinympäristöön. Tapahtuma on suunnattu lapsiperheille, hevosharrastajille ja suurelle yleisölle. Lapsille on tarjolla kotieläinpiha, keppihevosrata, talutusratsastusta sekä kärryajelua. Vermon Ravirata on laajentamassa toimintaansa merkittäväksi tapahtumakeskukseksi. Takaisin ne eivät palaa koskaan, hevosten tuonti saarelle on tiukasti kielletty. Vermon katsomo ravintolapalveluineen ja näyttöineen mahdollistaa tapahtuman seuraamisen myös sisätiloissa. Kirja vie kiehtovalle matkalle Islannin taianomaisiin maisemiin ja sen ihastuttavien kansallishevosten pariin – tulee vahva tunne, että tämä täytyy nähdä itsekin! jatkoa suuren suosion saaneille Hevoset Kaivarissa ja Hevoset Bastionissa -tapahtumille. hevosten käyttäytymiseen ja koulutukseen liittyen. – Vermosta löytyy valmiina kaikki infrastruktuuri, kuten tallit, tarhat, hevosautoja yleisöparkit, eläinklinikka, varustekauppa, ravintolat ja muut yleisötilat. valjakkoajon SM-kilpailut ja kenttäratsastuksen maastokoe näyttävine vesiesteineen. Hevoset Espoossa edustaa Vermon ratsastuskenttää rakennetaan vauhdilla aivan katsomorakennuksen eteen uutta suurtapahtumaa varten. Kirjoittajat ovat pitkäaikaisia Islannin-kävijöitä ja ystäviä jo lapsuuden hevostalleilta asti. Yleisö pääsee tutustumaan hevosten laajaan rotukirjoon sekä talleihin asukkaineen
E, 10 . Hevostaitajan puuhasivu Sonja Holma Veera Aro ja SRL:n kuva-arkisto 1. Anna-Julia Kontio B) Eolita L 3. kuo nop ilk ku sek ä ala riv ill ä 6. Sanna Siltakorpi H) Fardon 9. Emma Kanerva C) Isaac du Jonquet 4. Katja Karjalainen K) Talent 12. Mikael Forstén J) Greek Air 11. 71. K, 6. F, 9. G, 2. Testaa tiedätkö, mikä hevonen on kuvassa. Valkopää Hevosen merkit Tunnistatko hevosen pään merkit. Kyra Kyrklund A) Ypäjä Karuso 2. Terhi Stegars G) Matador 8. Lapsille ja nuorille Oik eat vas tau kse t Rat sas taj a ja hev on en : 1. Piia Pantsu F) Lucky Accord 7. C, 11. Pyrstötähti 7. Ratsastuksen lajit Mikä lajista kyse. Katkopiirto 4. pyr stö täh ti, 1. Vetokarttu Kouluratsastus Okseri Lännenratsastus Piaffe Vikellys Tukki Valjakkoajo Lasso Esteratsastus Juoksuttaja Kenttäratsastus Legendaarinen Kyra Kyrklund. Piirto 8. Veera Manninen D) Rosie 5. Nina Fagerström E) Monday Morning 6. H, 3. jän isp ilk ku, 8. A, 7 L, 8. kat kop iir to ja 2. piir to. I, 5. Christopher Wegelius I) Sir Greg 10. täh den aih e, 4. Tähdenaihe 2. Läsi 5. Jänispilkku 6. Laita oikea kirjain palloon. 1. läs i ja 7. Yhdistä oikeat parit viivalla. val kop ää, 3. D ja 12. B Rat sas tu kse n laj it: vet oka rtt u = val jak koa jo, oks eri = est era tsa stu s, pia ffe = kou lur ats ast us, tuk ki = ken ttä rat sas tus , las so = län nen rat sas tus ja juo ksu tta ja = vik ell ys Hev ose n mer kit ylä riv ill ä vas em mal ta alk aen : 5. Kuonopilkku 3. J 4. Jone Illi L) Axis TSF Ratsastaja ja hevonen Yhdistä oikea kilparatsastaja ja hevonen. Laita oikea numero kuvan alle
2150025169 Premium rengaseristin sis asennustyökalun. 400m. Super fiilis vain parani vain päivän edetessä! Liikuntapäivä huipentui hyväntekeväisyysviestiin, jossa tiimit juoksivat Cooperin testissä yhteensä 39.700 metriä. ref. ref. 74,05 2 1 3 Lasikuitutolpat BWP150 pituus 150 cm. Max. 31,38 FT10 aitatesteri ref. 97270480 Premium Jalustintolpat Luja jalansija, joka on helppo painaa maahan pituus 155 cm ref. – Upealla vapaaehtoisten porukalla toteutettu päivä toi paljon hyvää mieltä palautteiden mukaan sekä osallistujille että järjestäjäporukalle. Pitkiin aitauksiin, joissa tarvitaan hyvää näkyvyyttä. 6 paimenta/ ohjain ja 3 ohjainta / paimen. ref. 2150025165 Premium muovitolpat teräsjalalla pituus 169 cm, valkoinen ref. 2150041623. 2150004314 E30BMRC: Latausenergia 3,0 J / Ulostuloenergia 2,0 J / Max.ulostulo 12 000 V / Aidan pituus vaikeissa olosuhteissa 1,5 km. Liiton oheisliikuntahaaste keräsi mukaan yli 200 tiimiä, ja yhteinen treenipäivä oli varmasti yksi vuoden liikunnallisista kohokohdista, kertoo tapahtumaa järjestämässä ollut SRL:n vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Emmi Korpiola. 97270463 Lisäeristimet lasikuitutolppiin 25kpl/pkt Lisäät aitauslinjoja laskuitutolppiin. Verkkovirta tai akku. 503,26€ 4 4 TARJOUS 20 kpl 100€ suos. ref. ref. Laura Laakso 72. 8,16€ Kauko-ohjattavat yhdistelmäpaimenet TARJOUS 27,suos. 2150041624 2 1 Verkkokaupasta www.delaval.com ja :n myymälöistä SRL:n liikuntapäivä ratsastajille keräsi iloisia kasvoja Pyynikin urheilupuistoon Tampereella toukokuussa. TARJOUS 6,95 25kpl pussi suos 14,43 3 Standard veräjänkahva ref. Oheisliikunta Ilolla liikkeelle Etäseuranta ja-hallinta kauko-ohjaimen avulla. Kauko-ohjaimen kantama on jopa 10 km. ref. 3,64 TARJOUS 59€ /120kpl suos. 90632055 TARJOUS 2,50 suos. 5,90 TARJOUS 6,50 suos. 94247042 Tarjous 100€/20kpl TARJOUS 3,65 suos. – Ihmiset olivat mukana päivässä aktiivisesti ja hyvällä energialla. Yhdessä tekemisessä on voimaa, ja se nähtiin myös viestin iloisuudessa sekä yllättävänkin hyvässä tuloksessa, hevosliikeyrittäjä Maria Niskanen iloitsee. 2150021055 TARJOUS 2rullaa 100€ suos. Fiilis oli katossa, kun aurinko ja suhteellisen lämmin sää hemmottelivat liikkujia, joita oli mukana niin SRL:n oheisliikuntahaasteen tiimeistä kuin ratsastusseurojen muistakin jäsenistä. 7,28 Suos. 405,37€ Suos. 74,67 Hinnat voimassa 1.5.-31.8.2025 Premium aitalanka BWR9 Loistava sähkönjohtokyky. Horse & Rider Nordic lahjoitti SRL:lle tuloksen siivittämänä 3000 euroa hevostaitojen oppimisen tukemiseen. Mukaan oli ilmoittautunut lähes 150 osallistujaa. – Ratsastusharrastajien oheisliikunta on ollut tänä vuonna vahvasti esillä. E75BMRC: Latausenergia 7,5 J / Ulostuloenergia 5,0 J / Max.ulostulo 11 000 V / Aidan pituus vaikeissa olosuhteissa 4 km
97270480 Premium Jalustintolpat Luja jalansija, joka on helppo painaa maahan pituus 155 cm ref. Evijärvi, p. 503,26€ 4 4 TARJOUS 20 kpl 100€ suos. Hevoset Espoossa -suurtapahtuma, Vermon Ravirata Tarkemmat tiedot: kipa.ratsastus.fi > tapahtumat MK Paali Oy Kun laatu ratkaisee! Huippuheinän rinnalla tuotamme nyt myös erittäin ravinteikasta Mustakauraa. Valjakkoajon illanvietto elokuu, etä 8.9. 74,67 Hinnat voimassa 1.5.-31.8.2025 Premium aitalanka BWR9 Loistava sähkönjohtokyky. Tapahtumia SRL:n tapahtumakalenteri Toimihenkilökoulutukset Toimihenkilöt aktivoivat oikeutensa osallistumalla lisenssikoulutukseen joka toinen vuosi. 2150041623. E75BMRC: Latausenergia 7,5 J / Ulostuloenergia 5,0 J / Max.ulostulo 11 000 V / Aidan pituus vaikeissa olosuhteissa 4 km. 94247042 Tarjous 100€/20kpl TARJOUS 3,65 suos. 2150004314 E30BMRC: Latausenergia 3,0 J / Ulostuloenergia 2,0 J / Max.ulostulo 12 000 V / Aidan pituus vaikeissa olosuhteissa 1,5 km. Matkaratsastuksen Endurance Workshop Helsinki, Helsinki 30.–31.8. Verkkovirta tai akku. 3,64 TARJOUS 59€ /120kpl suos. 2150041624 2 1 Verkkokaupasta www.delaval.com ja :n myymälöistä Laura Laakso. ref. 74,05 2 1 3 Lasikuitutolpat BWP150 pituus 150 cm. Stewarditapaaminen 2, Etelä-Suomi, etä 10.10. ref. 31,38 FT10 aitatesteri ref. 040 550 1273, markku.ylitalo@multi.fi Etäseuranta ja-hallinta kauko-ohjaimen avulla. Valjakkoajon illanvietto lokakuu, etä 25.–26.10. 2150021055 TARJOUS 2rullaa 100€ suos. 90632055 TARJOUS 2,50 suos. Kauko-ohjaimen kantama on jopa 10 km. Lisätietoa: ratsastus.fi > koulutus. ref. Pitkiin aitauksiin, joissa tarvitaan hyvää näkyvyyttä. 6 paimenta/ ohjain ja 3 ohjainta / paimen. Kysy lisää! Seuraa meitä Facebookissa ja instagramissa. Kenttäratsastuksen taitotuomareiden lisenssikoulutus, Lempäälä 1.8. ref. 18.6. 97270463 Lisäeristimet lasikuitutolppiin 25kpl/pkt Lisäät aitauslinjoja laskuitutolppiin. ref. Estetuomarikoulutus, Kurikka Muut koulutukset ja tapahtumat 11.–12.7. Max. TARJOUS 6,95 25kpl pussi suos 14,43 3 Standard veräjänkahva ref. 7,28 Suos. ref. 8,16€ Kauko-ohjattavat yhdistelmäpaimenet TARJOUS 27,suos. 400m. 405,37€ Suos. 2150025169 Premium rengaseristin sis asennustyökalun. 2150025165 Premium muovitolpat teräsjalalla pituus 169 cm, valkoinen ref. 5,90 TARJOUS 6,50 suos
041 4450 307 sopivatsatulat@gmail.com www.saturitari.fi. & 23.–24.8. Suomen Ratsastajainliitto ry Finlands Ryttarförbund rf 9.8. 0500 784 615 staffansberg@kolumbus.fi www.staffansberg.fi www.facebook.com/ staffansberg Kaikki satulasepän palvelut, myös kotikäynnit • Uudet satulat ja muut varusteet, mittatilaustyöt Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19, 61640 Ala-Valli puh. Pieksämäki Marstall Suomen oma verkkokauppa marstall.fi on avattu, tervetuloa ostoksille! Maahantuonti ja markkinointi: Care4Pet Oy FB: pavo.suomi IG: pavo_suomi KAIKKEA TALLIJA MANEESIRAKENTAMISEEN Tmi Staffansbergin Talli/ Ulla Gunnarsson p
westia.fi kiinteistomaailma.fi LKV, LVV, KED KTM, LKV, YKV. www.speedexshop.. KATI KETTUNEN 040 513 4960 kati.kettunen@westia.fi ANNE KUIRI 040 821 1213 anne.kuiri@kiinteistomaailma.fi HEVOSTILOIHIN ERIKOISTUNEET KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄT LAAJA HEVOSTILAVERKOSTOMME KÄYTÖSSÄSI OLETPA MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA. Saatavana myös puhelinsovellus. WWW.HORSEHAYTEC.FI WWW.HORSEHAYTEC.FI info@horsehaytec.fi p.040 5383143 OLETKO MYYMÄSSÄ TAI ETSIMÄSSÄ HEVOSTILAA. Speedex Future Pieni mutta tärkeä osa hevosen ruokinnassa! • Sisältää orgaanisia Bio-Plexhivenaineita sekä orgaanista seleeniä • Erityisen tärkeä siitostammoille ja nuorille hevosille • Maittava pelletti – helppo antaa • Sopii kaikille hevosille ja poneille Valkuaistäydennystä ruokintaan! • Valkuaislähteenä kotimainen laadukas perunaproteiini • Sisältää hyvinvointia tukevia, tieteellisesti todistettuja rehuinnovaatioita • Paljon valkuaista jo pienellä määrällä • Käy kaikille hevosille Lisää voimaa, kasvua ja hyvinvointia! Myyty jo yli 200 kpl 7 maahan! Kestävät HAYMATIC® heinäautomaatit ulkotarhaan sekä ainutlaatuinen heinähäkkien automatisointi. Speedex Mineral www.speedex.