Onnistu kisaverryttelyssä Suojaa hevosta hellesäällä Linjat haltuun estetreenissä Husö: paras talli ja seura www.ratsastus.fi 9,20 € 3 | 2025 RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI
#tea meq uiba lans ja #equ ibala ns #tea meq uiba lans ja #equ ibala ns
Kansikuvassa Tuula ja Teemu Hintsasen Shahh, kuva Monica Kinnunen. Kaksi arkajalkaa tai kokematonta ei ole välttämättä toimivin yhtälö, kun taas osaava ja rohkaiseva osapuoli tuo toisestakin parhaan esiin. Luontokappaleena, joka on hyvinkin erilainen kuin ihminen. Hevosta ei kiinnosta kohtaamansa ihmisen ulkonäkö, pankkitilin saldo tai sosiaalinen asema. Mietimme paljon, kuinka voimme opettaa hevosiamme paremmin ja taitavammin. Myös jokainen hevonen pitää osata kohdata ja ymmärtää sellaisena kuin se on. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Se postitetaan kaikille Suomen Ratsastajainliiton jäsenseurojen jäsenille. Ihanaa hevoskesää! Sonja Holma Hevonen opettajana Ratsastuksen erikoislehti Hippos-lehti Onnistu kisaverryttelyssä Suojaa hevosta hellesäällä Linjat haltuun estetreenissä Husö: paras talli ja seura www.ratsastus.fi 9,20 € 3 | 2025 RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI Hippos-lehti on ratsastuksen ja hevosten ystävien omna lehti, joka paneutuu kiinnostaviin ihmisiin, hevosiin ja ilmiöihin sekä ajankohtaisesti sekä syvemmällä otteella. Pääkirjoitus 3. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun ilmoitushinnan palauttamiseen. Hevoset tuntevat mielemme ja sydämemme. Ratsastusseurojen SRL-jäseniä palvelee kattava lehtiarkisto Jäsenhuoneessa osoitteessa oma.ratsastus.fi. Nykymaailmassa esiin tuntuvat nousevan yhä vahvemmin ulkoiset arvot. Toisista välittäminen, avaramielisyys ja sivistys. Hippos-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Hevoselle ei voi valehdella. Yksi on lempeän aulis ja haluaa miellyttää, kun toinen kulkee jästipäisenä omaa tietään. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Hänen maailmassaan arvostettavaa oli viisaus, taito, kokemus, sisu ja ennen kaikkea hyvä sydän. Hippos-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Ystävällisesti, reilusti ja taitavasti kohdeltuina hevoset päästävät meidät herkkään vuorovaikutukseen, joka on parhaimmillaan kuin yhteistä tanssia täynnä iloa ja riemua. Taitava hevosihminen osaa toimia kunkin hevosen yksilöllisillä ehdoilla, ja saa ne esittämään parhaan potentiaalinsa. Se näkee ja kohtaa meidät juuri sellaisina kuin olemme. virheiden aiheuttamista vahingoista. Julkaisija ja kustantaja Suomen Ratsastajainliitto ry ratsastus.fi Toimitus Päätoimittaja Sonja Holma 040 5600 225 sonja.holma@ratsastus.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Ilmoitusaineistot aineistot@saarsalo.fi Ulkoasu ja taitto Tikka Talvenheimo Oy Vakituiset avustajat Hanna Heinonen Ann-Helena Hokkanen Jutta Koivula Katri Klinga Riitta Kosonen Heidi Lammi Paula Rintamaa Tiina Tarkkala Painopaikka UPC, Vaasa ISSN 0355-8800 Tilaukset ratsastus.fi/ratsastamaan/liity-seuraan ratsastus.fi/hippos-lehti/tilaa Irtonumerot lehtiluukku.fi Lehtiarkisto oma.ratsastus.fi Postin jakelutavasta johtuen lehti jaellaan tarkan julkaisupäivän ohella sen lähipäivinä. Sen sijaan se hyvinkin arvostaa tämän taitoa, osaamista, johdonmukaisuutta, rehellisyyttä ja empaattista luonnetta. Hippoksessa on laajasti asiaa ratsastuksen osaamisesta, valmennuksesta ja eri lajeista hevostaitoihin, varusteisiin ja terveysaiheisiin. Hippos-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Hippos-lehti ei vastaa taloudellisesti painoyms. Isoäitini oli kaikkea muuta kuin enkeli tai pyhimys, mutta valkeista hansikkaistaan korkokenkien kärkiin aidosti hieno ihminen. Ja yksi hevonen sopii yhdelle, toinen toiselle. Ja jos käyttäydymme epäoikeudenmukaisesti tai käsittämättömällä tavalla, ne joko pakenevat, kapinoivat tai sulkevat meiltä mielensä ja kovettavat meiltä kylkensä. Painettu PEFCsertifioidulle paperille. Hevosten maailmassa meistä jokainen koetaan, vastaanotetaan ja hyväksytään juuri sellaisena kuin pohjiltamme olemme. Ja kun luomme hevoseen yhteyden, se myös heijastaa peilin tavoin meidän tunteitamme, asenteitamme ja tapaamme toimia – halusimme tai emme. Hevosen maailmassa niillä ei onneksi ole merkitystä. Joskus on kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi avoimin mielin ja sydämin pohtimaan sitä, mitä kaikkea ystävämme hevoset opettavat meille. Toki hevosissa on paljon eroja ja erilaisia persoonia. Jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Keskipainos on noin 35 000 kappaletta
Vahinkotilanteissa käytössäsi on Pohjola Terveysmestari -palvelu. Puhelun hinta normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai kotimaisen matkapuhelinoperaattorin hinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm).. Ratsastajainliiton Green Card -harrastajana sinut on vakuutettu Pohjola Sporttiturvalla. • Saat terveysmestarilta hoito-ohjeet ja tarvittaessa ajan sopivan ammattilaisen vastaanotolle – täysin ilman päivystyksessä vaadittavaa jonottamista! • Terveysmestari täyttää vahinko ilmoituksen puolestasi, joten maksat hoidosta vain mahdollisen omavastuun. Pohjola Terveysmestari on apunasi tapaturman sattuessa Miten Pohjola Terveysmestari toimii. ratsastus.. Laajenna turvaasi – vain 45 € / vuosi! Tutustu osoitteessa: Vakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. • Jos loukkaannut harrastuksesi parissa, voit olla yhteydessä terveysmestariin. Pohjola Terveysmestari -palvelun tuottaa Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy. /vakuutus Ennen laajentamista vakuutuksesi korvaa tutkimusja hoitokuluja 4 000 euroon saakka, kun laajennettuna yläraja on peräti 15 000 euroa. • Saat yhteyden terveysmestariin joka päivä klo 7–23 Pohjola Terveysmestari -sovelluksen chatissa tai soittamalla numeroon 0100 5225. Samalla turvaat ratsastuskypäräsi 100 euroon saakka. • Yhteydenottoosi vastaa aina terveydenhuollon asiantuntija. Saat käyttöösi laajennetun Sporttiturvan vain 45 eurolla vuodessa! Vakuutetun kotikunta tulee olla väestötietojärjestelmän ja kotikuntalain mukaan Suomessa
Tässä numerossa 5. Miten onnistut kisaverryttelyssä ja kuinka otat linjat haltuun radalla. Entä kuinka suojaat hevosta helteessä ja vältät kuljetuskuumeen. Osaatko katsoa maailmaa hevosen silmin. 28 18 5 Vakiot Pääkirjoitus 3 Hevostaitajan puuhasivu 63 Vapaaehtoiset: toimintaa islanninhevosten parissa 71 SRL:n tapahtumakalenteri 72 12 22 6 Haastattelussa Markku Saastamoinen 12 Kilpailuverryttelyn vilskeessä 18 Hevosgaala ja ratsastuksen Vuoden parhaat 2024 22 Husö: paras talli ja ratsastusseura 26 Esittelyssä vuoden hevonen Cardano 28 Estetreenissä hevonen haltuun linjalla 32 Hevosen aistit: maailma hevosen silmin 36 Helsinki Horse Show – kohti messukeskusta! 40 Ratsuoripäiviltä useita uusia oreja jalostukseen 42 Working equitation liittyy SRL:n lajiperheeseen 46 Kotimaan kesän kisakalenteri 47 Olympialajien EM-kisakesä 48 Candy Cup – makeasti mukaan maastoesteille 50 Hevosten hyvinvointi helteessä 54 Tamman kiima ja pulmatilanteet 58 Kuljetuskuumeen hoito ja ennaltaehkäisy 60 Tietoa ja taitoa ponija hevoskerhoista 62 Loistava hoitajasysteemi kerhotoiminnan tuella 64 Valjakkoajo lähti laukalle 66 Eläinsuojeluyhdistys Kuura hoivaa myös hevosia 70 Islanninhevoskirjan esittely ja Hevoset Espoossa-tapahtuma 72 SRL:n vauhdikas liikuntapäivä Tampereella Kisakesää, treeniä, hevostietoa ja -taitoa, jalostusoreja, gaalatunnelmia Edessä siintää pitkä, ihana hevoskesä vauhdikkaine kisoineen
Tulokset varsojen kasvusta ja ruokinnasta ovat päätyneet aina kansainvälisiin suosituksiin. Myöhemmin tutkimus kääntyi hevosalan vaikuttavuuteen ja vastuullisuuteen, joita Markun mukaan pitäisi tarkastella paljon nykyistä laveammin. Henkilö Elämäntehtävänä hevostutkimus Keväällä eläkkeelle Luken johtavan tutkijan tehtävästä siirtynyt Markku Saastamoinen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan elämäntyön hevostutkimuksessa. Sonja Holma 6
Hyppäsin 7. Isäni oli ollut jonkin verran armeijassa hevosten kanssa tekemisissä Tuusulassa ja kävimme yhdessä raveissa. – Taso oli silloin ihan eri. Syksyllä oli alkeiskurssin paikka, siitä se sitten alkoi noin kymmenvuotiaana Tuusulan Ratsastajien tallilla, Markku muistelee. – Siihen aikaan Viikissä opiskeluissa ei ollut mukana juuri hevosia, vaan tein opinnäytetyöni lypsylehmäpuolella. – Spede Pasanen kuvasi 1970-luvun alussa lännenelokuvia Tuusulassa. Muuten perheessäni ei ollut hevosharrastusta. Asuimme pyörämatkan päässä ja menimme kaverin kanssa katsomaan kuvauksia ja yleisötilaisuutta. – Elämäni biisi olisi Speden elokuvamusiikki, Vesku Loirin laulama Lonely Riders. Hevosinnostus johti kaikkiin muihinkin tapahtumiin elämässäni, myös puoliso ja perhe tulivat sitä kautta. Kiinnostus eläimiin johdatti nuoren miehen opiskelemaan Helsingin yliopiston maaja metsätieteelliseen tiedekuntaan Viikkiin, mistä löytyi puoliso Kaarina, agronomi hänkin. N äyttelijä ja elokuvaohjaaja, ”viihteen yleismies” Spede Pasasella on yllättävästi ollut käänteentekevä vaikutus Markku Saastamoisen elämän kaareen. Markku kilpaili junioritasolla ja vielä 20-vuotiaana esteratsastuksessa. Markku innostui raveista ja kävi myös ravitalleilla. Ratsastus jatkui poikaporukan kanssa Rake-talleilla Jokelassa ja edelleen Leskisten ratsastuskoulussa Keravalla vuodesta 1975 eteenpäin. Näimme miten villin lännen miehet ratsastavat, ja ajattelimme että siinä voisi olla harrastusta itsellekin
MTT:n hevostutkimus toimi Ypäjällä vuosia. Hevoset ovat aina olleet syvä kiinnostuksen kohteeni, vaikka minulla ei ollut enää säännöllistä hevosharrastusta eikä tullut koskaan hankittua omaa hevosta. Olisimme halunneet jäädä Ypäjälle, jossa on vahva hevosyhteisö ja paljon tutkimusta palvelevia toimintoja. 8. Paikalla oli tehty hevostutkimusta jo 1930-luvulta lähtien, mutta aktiivisin tutkimustoiminta alkoi 1980-luvulla. Hevosiin on kajottu lähinnä verinäytteiden tai muiden hyvin yksinkertaisten toimenpiteiden kautta. On syötetty jotain tiettyä rehua ja analysoitu lannasta ravintoaineiden sulavuuksia ja kerätty virtsaa virtsan keruuvaljailla. Hevosmäärä oli vähentynyt hiljalleen budjettisyistä. – Tulin Ypäjälle agronomin tehtäviin ja maatilaan liittyviin töihin, mutta mukana oli myös hevosten ruokinnan suunnittelua. Ensikosketuksen Markku sai hevosiin kaksivuotiaana sukulaisten tilalla. Olemme tehneet aika paljon hyvinvointiin liittyviä tutkimuksia, kuten ruokinnan vaikutuksiin liittyviä rehujen sulavuuskokeita. Tutkimuslaitoksen omat hevoset ovat Markun mukaan tutkimukselle välttämättömiä. Vastaavia toimenpiteitä ei voitaisi tehdä yksityishevosille. Minulla on ollut kylläkin osaomistuksia ravihevosissa. Tutkimustyöhön Ypäjän Siittolanmäelle Armeijan Markku suoritti Niinisalon eläinlääkintäkoulussa hevosten keskellä, mistä hän jatkoi edelleen Helsinkiin kadettikouluun. Vähitellen hevostalouskoulu ja ratsastusopisto alkoivat hankkia omia hevosia. – Ruokinnan ja hevosenpidon ohella keskiöön tulivat vaikutukset ympäristöön yhdessä hevosen hyvinvoinnin kanssa, missä Helena Jansson oli uranuurtajia. Hän sai valmentautua tutun valmentajansa, Veikko Heikkilän, silmän alla ja ratsuttaa hevosia, jotka menivät edelleen kadettien opetuskäyttöön. Mukana oli eläinlääkäreitä ja agronomipohjaisia tutkijoita. Vastuullisuudesta ei puhuttu vielä 20 vuotta sitten, mutta tänä päivänä oikeastaan kaikki aiheet voivat mennä kestävyyden teeman alle. Valtion hevosjalostuslaitos liitettiin vuonna 1989 Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen. Professorini Matti Ojala oli hevosihminen. Väitöskirjani koski ravihevosten jalostusta, mutta myöhemmin iso osa tutkimustyöstäni liittyi hevosten ravitsemukseen sekä varsojen kasvun ja kehityksen seurantaan, mistä Ypäjälle oli kerätty aineistoa jo 50-luvulta eteenpäin. – Toiminta keskittyi puhtaasti tutkimukseen. Hän sanoi, että Ypäjällä ei tehdä mitään leipäpapin töitä, vaan alat tehdä hevosista väitöskirjaan tähtäävää tutkimusta. Jos katson oman työni kautta, siirtyminen kävi pikkuhiljaa biologisesta tutkimuksesta hevosten yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikutuksen tutkimiseen. tasolla helppo B ja A, ja olin junioreissa rankingissa joskus 14. – Meidät ihmiset siirrettiin Jokioisille kahdeksan vuotta sitten. MTT:n hevostutkimus yhdistettiin vuonna 2015 Luonnonvarakeskus Luken alle muiden luonnonvara-alan tutkimuslaitosten joukossa. sijalla. Syvä kiinnostus hevosiin on jatkunut läpi elämän. Ylläpito piti kilpailuttaa ja 10–12 tutkimushevosta siirrettiin Harjuun. Alussa valtion omistamia, tutkimuksiin käytettäviä hevosia oli toista sataa, ja koko opetustoiminta tapahtui niillä. Vuonna 1994 perustettiin Hevosopisto, minkä jälkeen lähes kaikki opetuskäytössä olleet MTT:n hevoset siirtyivät tutkimuskäyttöön. Armeijasta Markku jatkoi suoraan töihin valtion hevosjalostuslaitokseen Ypäjälle. Kaikki olivat tammoja, joilla tehtiin lähinnä ruokintaa ja varsojen kasvua koskevia tutkimuksia. – Aloin itsekin kiinnostua tutkimuksesta. – Tutkimushevoset eivät ole kuitenkaan mitään koe-eläimiä kuin laboratoriossa. Ne elävät varsin tavallista, hyvää hevosen elämää. Hevosista tuli työtovereita tutkimuksen saralla Tutkimustyössä Markku oli käytännössä hevosten kanssa tekemisissä lähes päivittäin. – Hevoset tulivat niin työksi, että Ypäjälle tultuani kävin ratsastamassa enää satunnaisesti
Rehun ja liikunnan suhdetta ei ymmärretä riittävästi, kun ruokintaa aletaan toteuttaa. Vastuullisuus on hevosalalle tärkeä kysymys yhteiskunnassa Markku on ollut kuntavaikuttajana yli 25 vuotta Ypäjän kunnanvaltuustossa, hallituksessa sekä eri lautakunnissa. – Heinän arvostus putosi, samoin viljelijöiden. Puhetta pitää Hämeen liiton silloinen johtaja Anna-Mari Ahonen. Heinän ravitsemuksellinen laatu lähti nousemaan monestakin syystä ja nyt se on todella hyvä. Heinästä ei tuoteta ravitsemuksellisesti niin heikkoa laatua, että se vastaisi monien harrastehevosten vähentynyttä ravinnontarvetta. – Oman kiinnostukseni kohteena ovat olleet rehut ja ruokinta sekä varsojen kasvu ja kehitys. Niinistöllä oli Ypäjän Hevosopistolla oma nimikkohevonen. Hevoset ovat olleet käyttöeläimiä ensimmäiset vuosisadat ihmisten kanssa, sitä seurasi kilpaja urheiluvaihe. Markun kokoama ja toimittama teos Feeding and Management of Foals and Growing Horses julkaistiin vuonna 2023. – Varsan ruokintaa koskeva tutkimus on ollut merkityksellistä Suomessa ja kansainvälisestikin. Tuloksilla on ollut iso vaikutus esimerkiksi saksalaisiin ruokintasuosituksiin. Ongelmana oli 1990-luvun alkupuoliskolla nimenomaan heinän huono laatu. Hevosen ominta elämää ei ole seisoa vain ruokittavana pienessä tarhassa. 9. – Kunnat ovat hyvin erilaisia ja hevoMarkku Saastamoinen luovuttamassa Hämeen liiton edustajana presidentti Sauli Niinistölle Suomi 100 -vuoden juhlaloimea vuonna 2020. – Kaikki nykyhevoset on jalostettu käyttöhevosiksi. Nykyinen hevosten harrastekäyttö poikkeaa Markun mukaan hyvinkin paljon siitä, mitä hevoset ovat tehneet koko kesyhistoriansa ajan. Kun fyysistä kestävyyttä ei synny, rasitusvammoja tulee helpommin, Markku muistuttaa. – Alkuvaiheessa haettiin viljelymenetelmiä, kriteereitä, laatumittareita ja vaatimuksia. Laatuheinää tuotettiin ensin käyttöhevosten tarpeisiin Markku oli mukana luomassa hevosten laatuheinätuotantoa, jota on tehty nyt lähes 30 vuotta. Hevosen pitää syödä riittävästi karkearehua pysyäkseen terveenä ja myös liikkua tarpeeksi. – Käsitykseni mukaan hevoset saattavat kestää paremmin, kun käyttö on säännöllistä sen sijaan, että mennään välillä hyvinkin vaatimattomasti ja sitten taas enemmän. Siinä sai itseltäänkin tiettyä elämäntyötä koottua yksiin kansiin. Puoliveriset olivat alun perin vaunuhevosia pitkille matkoille, ja tavarankuljetus perustui hevoskyytiin. Markku on laatinut merkittävän määrän tieteellisiä julkaisuja sekä lehtiartikkeleita. Samalla taas hevosten käyttö on keventynyt ja on syntynyt paradoksi, että tuotetaan liian hyviä rehuja nykyhevosten tarpeisiin. – Hevonen on luotu liikkumaan syntymästä lähtien. Hän on toiminut aktiivisesti kansainvälisissä tutkijoiden organisaatioissa ja järjestöissä, tarkistanut väitöskirjoja ja toiminut vastaväittäjänä myös maailmalla. Hän on ollut myös suosittu luennoitsija. ”Takana olevasta ovesta kävelin töihin Ypäjän Siittolanmäellä yli 30 vuotta.” Markun toimittama uusin teos keskittyy varsojen rehuihin, ruokintaan, kasvuun ja kehitykseen. Nykyään hevonen menee tunnin tai kaksi päivässä, jos sitäkään. Viimeisiä töitäni oli englanninkielinen kirja, jossa on mukana kymmenkunta kirjoittajaa eri maista. Tarkoituksena oli myös lisätä hevosenomistajien ymmärrystä hyvälaatuisen heinän merkityksestä ruokinnassa. Kuva Hämeen liiton kuva-arkisto. – Aluksi heinänviljelijöiden asiakkaita olivat pääasiassa kilpahevosten omistajat ja valmentajat ravija ratsastusurheilussa, nyt käyttäjinä on paljon harrastehevosia. Silloin kun itse harrastin, ei ollut tavatonta, että ratsastuskoulun hevonen meni 3–4 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa. Hevosille taattiin jokapäiväinen työmahdollisuus, ja ne olivat toimivia ja terveitä. Luonnossa laidunolosuhteissa hevonen liikkuu 15–20 kilometriä päivässä
Aikanaan tehtiin skenaarioanalyysejä, nähtiin megatrendejä ja suuntauksia, jotka myöhemmin toteutuivat. Markku on saapunut kotiin vaimonsa Kaarinan kanssa juuri Tonavan jokiristeilyltä. Ne ovat mielestäni paljon isompia kysymyksiä. – Hevosalalla pitäisi alkaa pohtimaan enemmän tätä puolta, kun haetaan yhteiskunnallista hyväksyntää, samoin kun mietitään vaikuttavuuden mittareita. Hevosalan suurimmat etujärjestöt ovat vahvasti urheilujärjestöjä, vaikka ajavat myös hevosalan asiaa. Pariskunta asui Ypäjän Siittolanmäellä kymmenkunta vuotta, minkä jälkeen he ostivat lähiseudulta maatilan talouskeskuksen, jonka pihalla temmelsi perheen viisi poikaa. – Pidän luentoja vielä satunnaisesti, mutta en lähde enää maata kiertämään. 10. Rakkaus hevosiin huokuu maalaistalon idyllissä Vaikkakin eläkkeellä, Markku on edelleen mukana hevostutkimuksessa mm. Sitten taas on kuntia, joissa alalla on merkitystä kunnan näkyvyyden, elinkeinoelämän, matkailun ja palvelutuotannon kannalta. Joukko, joka pystyy ottamaan kantaa muihin asioihin, on satakertainen verrattuna siihen, että joku katsoo, että hevosen suu on auki tai sitä nyitään liikaa. Markun mukaan yhteiskunnan antama lupa eli social license to operate nähdään hevosalalla liian kapeasta näkökulmasta. Joissakin ymmärrys hevosalaa kohtaan on hyvin huono ja heikko. Syntyy ympäristöja ilmastovaikutuksia. – Mutta jokainen voi nähdä, että lantavedet lirisevät ojaan, puut on kaluttu ja liikenne on runsasta talon ohi talRakkaus hevosiin kuvastuu kodin koriste-esineissä ja tauluissa. Ihmiset katsovat kuinka heidän teitään kulutetaan, tuodaan kärpäsiä asuinympäristöön ja hevoset vaurioittavat poluilla puiden juuria. Vastaavaa ei ole hevospuolella, vaikka saatavana olisi myös valtion rahoitusta. – Se on nähty hyvin ahtaasti hevosten hyvinvointiasiana ja otettu kärjeksi, koska on ollut muutamia yksittäisiä tapauksia ja otsikoita, jotka nousevat esiin ja joihin yritetään pikaisesti reagoida. nen nähdään niissä eri tavalla. Kirjoitan myös artikkeleita. Uusi skenaarioanalyysi pitäisi tehdä koko alalta ja molemmista urheilulajeista. Yksi asia, joka on heikossa kantimissa, on alan yritystoiminnan kannattavuuteen liittyvä tutkimustieto. Idyllisestä maalaistalosta löytyy Markun nikkaroimia ja korjaamia puuesineitä sekä hieno kokoelma matkamuistoja. Hevosalalla ennakointikyky on tällä hetkellä aika laimeaa. Markku on tuonut joka matkaltaan tuomisina jonkin hevosaiheisen esineen. – Niiden ihmisten joukko, jotka pystyvät arvioimaan ja kritisoimaan hevosten hyvinvointia, on hyvin pieni, vaikkakin he ehkä pystyvät nostamaan ääntään voimakkaasti esille. – Koko hevosalalla pitäisi olla synkronisoidut strategiat, tavoitteet ja päämäärät, jotta pystytään näkemään paremmin asian ydin ja kokonaiskuva. Kun tavallinen ihminen kävelee hevosten ohi tarhoissa, hän ei voi tietää ruokitaanko ja käsitelläänkö niitä hyvin. – Saksan matkalta ostin kaksi pientä hevosfiguuria ja peltitaulun, jossa lukee saksaksi, että elämä on hyvää, mutta hevonen tekee siitä vielä paremman. Joka matkalta on tuotu muistoksi jotakin hevosiin liittyvää. – SRL on liikuntajärjestö huippu-urheilukärjellä, Suomen Hippoksella on puolestaan raviurheilu ja hevoskasvatus. Aikanaan hevosalan vaikuttavuutta tavoiteltiin isolla hevosmäärällä. lille tai tapahtumaan. Kannattavuutta ja taloutta tutkitaan maataloudessa jopa mehiläisten kohdalla. Ehkä nyt eläkkeellä ehtii eri tavalla harrastaa, joku projektihevonenkin voisi vielä olla. Hevosia näkyy myös seinillä olevissa tauluissa. Tänä päivänä pitäisi arvioida tarkemmin muita tunnuslukuja. Kyseessä ovat kuitenkin yksittäiset tapaukset, joissa vastuullisten tahojen sanktioiden pitää olla sellaisia, että se katkaisee toiminnan. opinnäytetöiden ohjaajana
Puolivetoketju paidan etupuolella. 30 päivän alin hinta 79,95 €. Kankaassa UV-suoja. Reilusti kokoja: shettis xfull. Kaunis luumun sävy. HORZE FAY LASTEN PIKEEPAITA 25 95 NORM. 79,95 | EQ10075Z135 Hyönteiset karttavat tutkitusti seepraraidoista polarisoitumalla heijastuvaa valoa. Saatavilla hopeanharmaana, koot 125-165 cm. Puolivetoketju ja kauluksessa glitter-painatus. Verkko-osa pitää laskosten ansiosta hyvin muotonsa. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi EQCODE HYÖNTEISLOIMI 29 95 NORM. 34,95 | HZE9SER454034 Treenipaita kevyestä ja hyvin hengittävästä materiaalista. Ristimahavyöt, edessä solkikiinnitys. Hyvin joustava, kevyt materiaali, mesh-kangas korvien ja silmien kohdalla. Tyylitellyt saumat luovat kauniin silhuetin. HORZE MINA TREENIPAITA 29 95 NORM. Kankaassa UV-suoja. 45,95 | EQ10108SILG125 Kevyt hyönteisloimi kiinteällä kaulakappaleella. KAIKKI KESÄÄN HANKKIJALTA! Hankkija_Hippos3_A4.indd 1 Hankkija_Hippos3_A4.indd 1 19.5.2025 11.47 19.5.2025 11.47. Koot: 135–165 cm. 29,95 | HZP5PNN454134 Lasten lyhythihainen treenipaita joustavasta ja hengittävästä materiaalista. 30 päivän alin hinta 18,99 €. Loimessa kiinteä kaulaosa, vatsaläppä ja iso häntäläppä antamassa suojaa. 30 päivän alin hinta 45,95 €. HORZE ÖTÖKKÄMASKI, UV-SUOJA 16 99 NORM. TARJOUKSET VOIMASSA 30.6.2025 SAAKKA. 20,95 | HZ22832LBRBLC Hyönteismaski turpaosalla antaa kattavan suojan. Häntäläppä, häntänaru sekä jalkalenkit. 30 päivän alin hinta 45,95 €. EQCODE ZEBRA HYÖNTEISLOIMI UV-SUOJALLA 69 95 NORM. 30 päivän alin hinta 29,95 €. 22,95 | HZ229755210SH Pään yli vedettävä kärpäshuppu riemukkaissa emojija porkkanakuoseissa. HORZE PULL-ON ÖTÖKKÄMASKIT 18 99 NORM. 30 päivän alin hinta 34,95 €
Verryttelyalueella ratsastussuunta on yleensä määrätty eli kaikki ratsastavat samaan suuntaan. Kuinka monta ratsukkoa verryttelyssä saa kerrallaan olla. Hevosta pitäisi ehtiä talutella kuljetuksen jälkeen jonkin aikaa ennen varsinaiseen verryttelyyn siirtymistä, Cinna sanoo. Usein radalla on yksi tai kaksi vuoroaan odottavaa ratsukkoa, joten tämä aika pitää laskea pois varsinaisesta verryttelyajasta. Kokemattomamman kilpailijan sykkeen nostaa helposti jo itse kisatapahtuma. – Kisapaikalle on hyvä saapua niin, että kaikki ehtivät hengähtää. Tunteet saattavat olla pinnassa, tuntuu ettei tilaa ole tarpeeksi ja oma osaaminen sekä valmistautuminen kilpailuunkin saattavat arveluttaa. Monesti tämä näkyy esimerkiksi siinä, että verryttelyhyppyjä tehdään turhan monta. Useimmiten riittää, että ratsastetaan 15–20 minuuttia sileällä niin, että hevonen vertyy ja on avuilla. – Jos etukäteen ei ole selvillä, miten verryttely on toteutettu, siitä pitää ottaa selvää heti perille tultua. Kilpailujen stewardi kertoo, milloin suuntaa vaihdetaan. Kisaverryttely K ilpailujen verryttelyalueella ollaan usein jännittävän äärellä. – On melko tavallista, että ratsastajia jännittää verryttelyssä. Kun ratsukko odottaa vuoroaan radalla, aika kannattaa hyödyntää kisakentän kiertämiseen ja mahdollisten erikoisesteiden näyttämiseen hevoselle. Mahdollinen jännitys ja virittäytyminen kärjistyy usein juuri verryttelyalueella. Aikataulu suunnitellaan mieluummin niin, että kaikkeen lasketaan vähän ylimääräistä aikaa. Kilpailusuoritus alkaa tavallaan jo kotona. Varmasti jokaisella kokeneemmallakin on oma henkinen virittäytyminensä tulevaan suoritukseen. – Usein varsinkin matalammissa luokissa kilpailevat hevoset starttaavat kaksi luokkaa päivässä, jolloin hyppyjä tulee päivätasolla helposti liian monta, jos Kilpailuverryttelyn vilskeessä Tiina Tarkkala Sonja Holma 12. Suuremmilla kisapaikoilla saattaa olla sileän verryttely ja varsinainen esteverryttely erikseen. Jos hevonen on epävarma lastautuja, pitää lastaamiseen varata todella reilusti aikaa. Jos aamulla on aikainen lähtö, kaikki tavarat laitetaan jo illalla valmiiksi. Sen jälkeen tehdään 6–9 verryttelyhyppyä. Kuinka kauan kestää siirtyä verryttelystä kisa-areenalle. Mitä merkittävämmästä kilpailusta on kyse, sen suurempi on todennäköisesti myös latautuminen tilanteessa. Tavallisempaa kuitenkin on, että kaikki verryttelevät yhtä aikaa samalla alueella. Kysyimme kahdelta kokeneelta valmentajalta, esteratsastusvalmentaja Cinna Procopélta ja kouluratsastusvalmentaja Riitta Holopaiselta vinkkejä onnistuneeseen verryttelyyn. Kisapäivä saa huonon alun, jos sekä ihmiset että hevonen ovat jo kotoa lähdettäessä hermostuneita ja kiihtyneitä ja aikaakin on kulunut ihan liikaa suunniteltuun nähden. Vältä kiire – valmistaudu hyvin ja lähde matkaan ajoissa! – Liika kiire on verryttelijän pahin vihollinen, Cinna toteaa alkajaisiksi
Useimmiten riittää, että ratsastetaan 15–20 minuuttia sileällä niin, että hevonen vertyy ja on avuilla. Vasta sen jälkeen esteitä muutetaan seuraavia verrytteleviä ratsukoita varten, Cinna kertoo. Tällä tavalla kaikki sujuu hyvin ja jokainen ratsastaja ehtii hypätä tarvittavan määrän verryttelyhyppyjä ilman turhaa kiirettä. Verryttelyesteitä on aina vähintään kaksi, pystyeste ja okseri. Kokeneena verryttelyn vetäjänä Cinna toivoo sekä kilpailujen järjestäjiltä että ratsastajilta paria asiaa. – Ainoana poikkeuksena on tilanne, jossa seuraavaksi radalle siirtyvä ratsukko haluaa tehdä viimeistelyhyppynsä tulevan radan korkeudella olevalla esteellä. – Muita hevosia potkivalla hevosella pitää ehdottomasti olla punainen rusetti hännässä varoittamassa kanssaratsastajia! Välillä verryttelyissä syntyy ikäviä vaaratilanteita näiden takia. – Toivottavaa olisi myös, että ratsastajien määrää veryttelyalueella valvottaisiin tarkasti kilpailujen järjestäjän puolesta. Jos edessä on pidempi kuljetus, kisoihin kannattaa suunnata jo edellisenä iltana niin, että kaikki ehtivät levätä kunnolla yön yli ennen kisapäivää. Hevoset väsyvät turhaan, eivätkä jaksa enää suorittaa radalla. Silloin muut antavat hetkeksi tilaa, minkä jälkeen este taas lasketaan. On hyvä myös muistaa, että vaikka hevonen olisi rauhallinen tutuissa kotioloissa, se saattaa käyttäytyä hyvin eri tavalla verryttelyalueen vilinässä vieraiden hevosten keskellä. Täytyy myös muistaa, että kilpailuissa ei enää kouluteta hevosta, Cinna summaa. verryttelyssä hypätään liikaa. 13. Silloin hevonen kannattaa juoksuttaa tai ratsastaa lyhyesti kotona ennen kisapaikalle lähtöä. Osalle hevosista kisapaikan mahdollistama verryttelyaika on liian lyhyt silloin, kun ei ole erillistä sileän verryttelyaluetta eli ne eivät ehdi vertyä kunnolla. Sopu antaa sijaa, kun kukin hyppää vuorollaan Verryttelyesteiden korkeuden nostamisesta ja laskemisesta ei ole olemassa varsinaista virallista sääntöä tai ohjetta, kuin sallittu enimmäiskorkeus. – Kirjoittamaton sääntö kuitenkin on, että kukin verryttelevä ratsukko, joka aloittaa verryttelyhypyt, saa suorittaa tarvitsemansa määrän hyppyjä haluamallaan korkeudella. Jos verryttelyssä on liikaa hevosia, kukaan ei oikein mahdu tekemään verryttelyään kunnolla, ja syntyy turhia stressitilanteita, Cinna toteaa. Verkkakentän vilinässä Tuusulan Derbyssä Useita Cinnan oppilaita starttasi Tuusulan Derbyssä toukokuussa Ratsastuskeskus Ainossa 100 ja 110 cm:n luokissa
Ainossa verryttelyalueella sai olla 12 ratsukkoa kerrallaan lähtöjärjestyksessä. Hevonen kannattaa ratsastaa jo kotona edellisenä päivänä hyvin, näin verryttelylle ja suoritukselle on hyvät lähtökohdat itse kisapäivänä. – Radan kävely on oikeastaan ainut varsinainen valmennus kisapäivän aikana. Kisaverryttely on valmistautumista radalle, ei enää valmennus Sileän verryttely ennen hyppäämistä vie yleensä noin 15–20 minuuttia. Tarkoituksena on saada hevonen mahdollisimman rennoksi ja kuuliaiseksi ja sitä kautta hyvä kokemus niin hevoselle kuin ratsastajallekin. Suoritus alkaa radan kävelyllä. – Kun kaksi ratsukkoa saa valmistautua samaan aikaan kilpailijan kanssa, radalla on käytännössä yleensä ainakin kolme minuuttia aikaa. Tarkoituksena on saada hevonen mahdollisimman rennoksi ja kuuliaiseksi. Estevalmentaja Cinna Procopé vetää ratakävelyä ja antaa joka ratsukolle omat neuvot ja ohjeet. Sen aikana tehdään suunnitelma ratsastettavista teistä, esteiden väleissä tarvittavista askelmääristä ja kaikesta muusta radan kulkuun liittyvästä. Lisäksi kisaradalla oli kaksi vuoroaan odottavaa ratsukkoa suorittavan ratsukon lisäksi. Jokaiselle ratsukolle tehdään oma suunnitelma hevosen laukka-askeleen pituuden, luonteen ja muiden erityispiirteiden mukaan, sama konsepti ei missään tapauksessa käy kaikille. Kaikki ratsastajat aloittivatkin käyntiverryttelyn jo siinä. Toki suorittavalle ratsukolle täytyy antaa riittävästi tilaa, Salla painottaa. Kerttu Kuittinen ja Catoki’s Lüd S sujuvassa menossa kilparadalla. Ratsastajat toteuttavat suunnitelman radalla sitten niin hyvin kuin siinä tilanteessa pystyvät, Cinna kertoo. 14. Sen aikana tarkistetaan ratsastajan tasapaino ja Esteverryttelyn vieressä on erillinen alue hevosten kävelytykseen ja talutteluun. Monille ratsukoille kyseessä oli alkavan kisakauden ensimmäinen isompi ulkokilpailu. Hän muistutti siitä, kuinka tärkeää on hyödyntää myös odotusaika kisaradalla. Kun yksi suoritus kisaradalla kestää noin 1,5–2 minuuttia, saadaan aktiivista verryttelyaikaa näin laskien noin 20 minuuttia. Verryttelyalueen vieressä oli erillinen alue hevosten talutteluun ja ratsastamiseen käynnissä. – Tänä päivänä verryttelyt sujuvat yleensä varsin mallikkaasti. Verryttelyssä ratsastettiin koko ajan vasemmassa kierroksessa, pystyesteen sai hypätä myös oikeasta kierroksesta, kun ilmoitti siitä ajoissa kuuluvalla äänellä kanssaratsastajille esimerkiksi ”pysty oikealta”. Sinä aikana ehtii hyvin kiertää radan molemmissa suunnissa niin, että hevonen näkee mahdolliset teltat, yleisön ja muut radan vieressä olevat asiat, kuulee kuulutukset ja tutustuu näin ympäristöön. Jos radalla on joku este tai kohta, jota hevosensa voi olettaa ihmettelevän, sen ehtii myös näyttää hevoselle hyvin. Kokenut ratsastusalan ammattilainen ja moniosaaja Salla Varenti oli myös kilpailemassa
Tärkeää on, että verryttelyssä löytyy tasapaino, oikea rytmi ja eteneminen radan ratsastusta ajatellen. Siiri Kurkikangas ja Carafina W verryttelyssä. Tarkoituksena on vahvistaa ratsastajan omaa tekemistä. Ratsukon hyvä rytmi, rentous ja ratsastettavat tiet ovat oleellisen tärkeitä onnistuneen suorituksen edellytyksiä, Cinna muistuttaa. Vain viimeinen este ennen suoritusta voidaan hypätä lähes radan korkuisena, jotta ratsukko saadaan viritettyä sopivaan tilaan. Muista myös liikennesäännöt ja noudata niitä! Kilpailujen päästewardi Nina Konkarin terveiset kisaajille ovat lyhyet ja ytimekkäät. – Äidit, isät ja muut huoltojoukot ovat lajimme kantava voima, mutta ratsukon auttaminen verryttelyssä on parempi jättää koulutetun ammattilaisen tehtäväksi, Cinna painottaa. Ota huomioon muut verryttelyalueella olevat ihmiset ja ratsukot, älä esimerkiksi nosta laukkaa tai käytä raippaa aivan vieressä. Huolellinen etukäteissuunnittelu vähentää kiirettä, jännitystä sekä ikäviä yllätyksiä kisapäivän aattona ja itse kisapäivänä. pyritään ratsastamaan hevonen rennoksi ja avuille. Monesti ratsukolla on koko edellinen talvikausi aikaa harjoitella tarvittavia taitoja ja valmiuksia, kunhan ratsastajat vain panostavat harjoitteluun ajoissa, Riitta painottaa. Estevalmentaja Cinna Procopé. Näin ratsukot lähtevät varmempina radalle. – Yritän aina pitää esteet suht pieninä verryttelyssä, maksimissaan noin 10 senttiä luokkakorkeuden alla. Kaikki mahdolliset asiat harjoitellaan etukäteen kotona niin, että niiden voidaan olettaa sujuvan myös kisatilanteessa mahdollisimman hyvin. – Katso eteesi ja seuraa mihin muut ratsastavat, ota aina muut ratsukot huomioon. Cinna mukaan valitettavan usein kisaverryttelyssä näkee suhteellisen kokemattomia ratsukoita, joilla ei ole omaa valmentajaa mukana auttamassa. – Kilpailuverryttely ei ole valmennustilaisuus. Hän on ollut verryttelyssä apuna monen tasoisille ja ikäisille ratsastajille. – Kisakorkeudella harjoittelu tehdään kotivalmennuksissa. – Valmentajana olen vastuussa siitä, että ratsastajat alkavat hypätä oikeaan aikaan lähtöönsä nähden, samoin että verryttelyhyppyjä tulee sopiva määrä. Tuusulan Ratsastajien järjestämän, perinteikkään Tuusulan Derbyn ratamestari Teppo Hakala, itsekin estevalmentaja, haluaa muistuttaa kilpailijoita kisajärjestäjän toiveista. Osa ratsastajista tai ratsukoista tarvitsee enemmän rauhoittelua, osa taas herättelyä, Cinna toteaa. Väistä hyppäävää ratsukkoa! Rentoutta ja keskittymistä kohti hyvää koulurataa Kouluvalmentaja Riitta Holopainen on valmentanut kilpailevia ratsukoita aina seuratasolta kansainvälisiin kilpailuihin asti pitkän uransa aikana. Ratsastuksellisten taitojen ja valmiuksien lisäksi onnistuneeseen suoritukseen tarvitaan monta muutakin asiaa. 15. – Ole ajoissa! Pidä kiinni turvallisuudesta ja kunnioita työtehtävissään olevia toimihenkilöitä, väistä verryttelyalueen lannankerääjiä. Kuuma hevonen hyppää vähemmän, jotta se ei kiihdy suotta, kun taas vähän jäykempi tai hitaampi hevonen tarvitsee enemmän hyppyjä vertyäkseen sopivasti. – Kisaverryttely ei ole valmennustilaisuus. Puutun ratsastuksellisiin asioihin vain tarvittaessa
– Verryttelyn tarkoituksena on saada hevonen vastaamaan apuihin sopivalla tavalla, keskittymään ja rentoutumaan. Kokeneemmat ratsastajat tekevät tehtäviä haluamassaan järjestyksessä. Ratsastajan pitää selvittää etukäteen oma verryttelyaika. Ilmoittaudu ajoissa. Riitta ei teetä ratsukolla verryttelyn aikana juurikaan ohjelman osia, tehtävät harjoitellaan etukäteen kotona. Silti verryttelyalue on niin iso, ettei hevosmäärää ole rajattu, vaan jokainen ratsukko saa verrytellä haluamansa ajan. Tutustu hyvissä ajoin etukäteen kilpailijatiedotteeseen ja kilpailualueen karttaan. Annika kisaa myös koulua, mutta edellisestä kerrasta on kulunut jo lähes kaksi vuotta. Seurakilpailujen verryttelyssä Hyvinkään Urheiluratsastajien kilpailuissa Hyyppärän isolla ulkokentällä on kaksi rataa vierekkäin. – Kun sopivan oloinen kilpailukutsu ilmestyy kalenteriin, lue se huolella samoin kuin ohjelma, johon ajattelet ilmoittautua. Jos olet itse epävarma lastaustilanteessa, pyydä joku kokeneempi avuksi ainakin aluksi, Riitta muistuttaa. Itse lähinnä kommentoin laatua ja pyrin vahvistamaan hyvää tekemistä, Riitta kertoo. Radalle suuntaa tänään Riitan pitkäaikainen oppilas Annika Paakkinen hevosellaan Celtas Quea. Ratsastajan pitää osata hyvin ratsastuskentän liikennesäännöt sekä muistaa katsoa eteensä! Verryttelyssä ratsastaminen vaatii usein oman opettelunsa. Molemmilla radoilla kilpaillaan eri luokissa. Annika Paakkinen ja Celtas Quea valmistautuvat verryttelyssä. Aja ratsastamaan vaikka naapuritallille, niin uudet paikat ja niissä toimiminen tulevat samalla tutuiksi. Toiset pitää ottaa huomioon, mutta toisaalta jos jää liikaa väistelemään muita, ei saa omaa verryttelyään tehtyä ja keskittyminen itse ratsastukseen herpaantuu. Pakkaaminen kannattaa tehdä ajoissa etukäteen laaditun listan mukaan, jotta mitään ei varmasti unohdu kotiin. Kouluratsastuksessa verryttelyssä ratsastetaan molempiin suuntiin yhtä aikaa. Reissuun lähtemiseen ja ajomatkaan kannattaa aina varata ylimääräistä aikaa ja lähteä niin hyvissä ajoin, että hevonen ehtii palautua kuljetuksesta ainakin tunnin verran ennen kuin se satuloidaan ja siirrytään verryttelyyn. Tämä kaikki on tärkeä osa kilpailuihin valmistautumista. Kisoihin ei kannata lähteä kovin vanhalla kengityksellä tai edellisenä päivänä kengitetyllä hevosella. Myös kengitys on syytä ajoittaa tulevaa kilpailua silmällä pitäen. – Hevosen lastautumisesta traileriin tulee liian usein jännitysmomentti niin hevoselle, ratsastajalle kuin huoltojoukoillekin. 16. Opeta hevosesi ajoissa menemään traileriin. Nyt edessä on ohjelma Helppo A:2. Annikan päälajiksi on valikoitunut estetamman matkassa nykyään esteratsastus, mutta hän käy säännöllisesti viikoittain myös koulutunnilla hiomassa paremmaksi perusratsastusta ja yhteistyötä hevosen kanssa. Tee näin myös siinä tapauksessa, että kisapaikka on sinulle entuudestaan tuttu, sillä järjestelyissä on saattanut tapahtua muutoksia. Hyvissä ajoin etukäteen huolehdittavia asioita ovat muun muassa ratsastajan kilpailulupa sekä hevosen sääntöjen mukaiset rokotukset ja maksut. Jos verryttelyalue on pienempi, kuten usein esimerkiksi maneesikilpailuissa, ratsukkomäärää rajataan ja verryttely saatetaan tehdä ryhmissä
– Katson turparemmin sopivan kireyden ja tarkistan, että suussa ei ole haavoja ja suun limakalvot sekä hevosen huulet ovat ehjät ja terveen väriset. Myös Riitta kaipaisi enemmän valmentajia paikalle verryttelyyn. – Verryttelyssä ei pidä jäädä tuijottelemaan mitä muut ratsastajat tekevät tai miten hienoilta muut ratsukot näyttävät. Tärkeintä on yrittää saada hyvä fiilis ja itsetunto kohdilleen ennen suoritusta niin ratsastajalle kuin hevosellekin. Varsinkin kun kokematon ratsastaja jää yksin, hän ryhtyy helposti tekemään ohjelman vaikeaksi kokemiaan kohtia yhä uudelleen ja uudelleen. – Valmentajana en myöskään yritä verryttelyn aikana vaikuttaa asioihin, joita en siellä kuitenkaan voi muuttaa. – Jos ohjelmassa on joku vaikeammaksi koettu osio, se voidaan käydä kertaluonteisesti läpi lähinnä ratsastajan mielenrauhan takia. Joka hevonen tarkistetaan suorituksensa jälkeen. Riitta Holopainen on kokenut kouluvalmentaja. Järjestävän seuran toimihenkilö, kansainväliset stewardioikeudet omaava Sari Ukkonen näkee kuitenkin, että stewardia todellakin tarvitaan juuri seuratasolla, jolla kilpailee usein kokemattomampia ratsastajia. Jos ratsukko starttaa samana päivänä kaksi luokkaa, verryttelyt on syytä pitää lyhyempinä. – Verryttelyn aikana puutun asioihin vain, jos on välttämätöntä, jotta ratsastajat saavat keskittyä rauhassa. Näin keskittyminen ja jaksaminen riittää toisen radan loppuun asti. Valmentajan tärkein tehtävä verryttelyssä on vahvistaa ratsastajan tekemistä ja saada tämä luottamaan itseensä ja hevoseensa. Verryttelyssä ei pidä jäädä toistamaan vaikeuksia, vaan keskittyä ratsukon vahvuuksiin. Verryttely ei ole se paikka, jossa yhtäkkiä muutetaan ratsastusta, Riitta toteaa. Kilpailusääntöjen mukaan seuratason kilpailuissa ei stewardia välttämättä tarvita, mutta alueja kansallisen tason kilpailuissa on aina yksi tai useampi stewardi paikalla. Suorituksen jälkeen voin neuvoa tarvittaessa enemmän esimerkiksi varusteisiin liittyvissä asioissa. Lisäksi varmistan, että kuolain ja muut varusteet ovat kilpailusäännöissä sallittuja ja etteivät hevosen kyljet ole vaurioituneet kannuksista, Sari kertoo. Stewardi valvoo myös, että verryttelyalueella ratsastetaan asianmukaisesti, hevosia kohdellaan hyvin ja kaikki käyttäytyvät urheilijalle sopivalla tavalla. Verryttelyssä ei missään tapauksessa pidä jäädä toistamaan vaikeuksia, vaan enemmänkin keskittyä ratsukon vahvuuksiin ja niiden esittämiseen mahdollisimman hyvin. Asiat pitää tehdä samalla tavalla kuin kotiharjoittelussa. Ratsastaja vain hermostuu ja alkaa käyttää yhä voimakkaampia apuja ja saa näin myös hevosensa jännittymään. Ratsastaja voi kuitenkin joka tapauksessa vaikuttaa vain omaan suoritukseensa. 17. Sari viettää sunnuntaipäivänsä Hyyppärän kentällä stewardin tehtävissä. Jos asia ei onnistu kovin hyvin siinä tilanteessa, se voidaan vain ohittaa. Annika ja Celtas Quea kouluradalla. Jos ratsastajalla esimerkiksi on istunnassaan jokin haaste, jota kotivalmennuksissa työstetään, siitä on turha huomauttaa verryttelyssä, koska asia ei siellä sillä hetkellä ratkea. Verryttelyyn riittää alkukäyntien jälkeen hyvinkin puolisen tuntia. Koulustewardi valvoo, auttaa, neuvoo ja puuttuu Stewardin ensisijainen tehtävä kilpailuissa on huolehtia hevosten hyvinvoinnista. Stewardi ohjaa, opastaa ja neuvoo ratsastajia hevosen hyvinvointiin, kilpailuissa toimimiseen ja esimerkiksi varusteisiin ja niiden oikeaan sovittamiseen liittyvissä asioissa. Tällainen lähtöasetelma radalle mentäessä harvoin tuo tyydyttävää tulosta. Tällä tavoin asiat hyvin harvoin tulevat paremmiksi. Stewardi Sari Ukkonen valvoo verryttelyä ja hevosten hyvinvointia
Vuoden parhaat 2024 SRL palkitsi vuoden 2024 ratsastuksen parhaita Hevosgaalassa Tampereella huhtikuussa. Vuoden ratsastaja ja hevonen sekä sykähdyttävin hevoshetki valittiin yleisöäänestyksessä, muut valinnat vahvisti SRL:n hallitus eri toimikuntien evästyksellä. Vuoden ratsastaja Veera Manninen, 25, kilpaili Sir Gregin kanssa Pariisin olympialaisissa kenttäratsastuksen nuorimpana urheilijana.. Jäsenistön ehdotusten perusteella ehdolle nousi ihmisiä, seuroja, talleja ja hevosia, jotka ovat edistäneet lajia toiminnallaan ja esimerkillään. Hevosgaala Sonja Holma 18 Vuoden valmentaja Ben Simonsén on täydellä sydämellä mukana valjakkoajon kehittämisessä ja nuorten valjakoiden tukemisessa maajoukkueja aluevalmentajana
Hevosgaala 2025 järjestettiin yhteistyössä SRL:n, FWB-yhdistyksen ja Suomen Hippoksen kesken. Vuoden ratsastuksenopettaja Anne Nuutisella on yli 20 vuoden tuoma vankka ammattitaito. 19 Vuoden 2024 sykähdyttävin hevoshetki oli, kun Emma Kanerva ja Greek Air tanssivat ennätystulokseensa vapaa ohjelmassa, kouluratsastuksen olympiafinaalissa Pariisissa. Hän opettaa joka ratsastajaa yksilönä, positiivisesti ja tavoitteellisesti Stall Solbackassa. Illan ohjelmassa oli palkitsemisten lisäksi hyväntekeväisyyshuutokauppa, jonka tuotto ohjataan nuorten ratsastajien ja nuorten hevosten hyväksi. Vuoden hevonen, Husön ratsastuskeskuksen luottoratsu Cardano, on todellinen ratsastuskoulun tukipilari.
20 Vuoden ratsastuskoulun, Husön Ratsastuskeskuksen hoidetut tilat, ammattitaitoinen henkilökunta, hevosten hyvinvointiin panostaminen ja lämmin yhteisöllisyys tekevät tallista ihanteellisen paikan harrastaa. Liina Hannula, Leena Storhannus, Teija Haikonen, Jone, Sani ja Sanna Illi, Taina Seppälä ja Heli Perälä.. Vuoden kilpailunjärjestäjän, Myrkyn yksityisratsastajien, tapahtumissa loistivat huikean hyvät järjestelyt, puitteet ja tunnelma. Vuoden ratsastusseuran, Husön Ratsastajien, toiminnassa korostuu yhteisöllisyys, vastuullisuus ja monipuolisuus