www.ratsastus.fi 9,20 € 2 | 2025 RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI Hevonen tunnistaa ihmisen ilmeet Ratsastusvaellus Etelä-Ranskassa Estetreenissä kaarteen ratsastus Haastattelussa Mette Samuli
ESCAMILLO Escolar Rohdiamant CASALLCO Casall Contender CHACCOTHAGE BLUE PS Chacco-Blue Conthargos CHAD BLUE PS Chacco-Blue Sandro Boy VITALIS Vivaldi D-Day DAAN G Donkey Boss Don Olymbrio DIALLASCO BLUE PS Diablue PS Casallco PROUD JAMES Jameson RS2 Johnson CHACOON BLUE Chacco-Blue Cartoon B R I N G I N G T H E B E S T S TA LLI O N S TO G E T H E R V POWER Viva Gold Fidertanz ESCANTO PS Escamillo Fürstenball DOURKING HERO Z Dourkhan Hero Z Kassander van’t Roosakker LA PAIX La Vie Sir Donnerhall I Champion Stallion Oldenburg 2025 Oriaseman siemen välitys Suomessa Kaisa Niiranen 0400812247 Helena Niiranen 0449888210 info@carrusdressage.com PAUL SCHOCKEMÖHLE www.schockemoehle.com HELGSTRAND DRESSAGE www.helgstranddressage.com Luettelot:t saatavilla pyynnöstä.
Painettu PEFCsertifioidulle paperille. Meidän on tärkeä tuntea, kartoittaa ja taiten hyödyn tää kaikki saatavilla olevat, mahdolliset tukimuodot hevosalan sekä talli ja seura toiminnan hyväksi. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Samaan aikaan kan nattaa muistaa, että ratsastukselle on voimakas, jopa kasvava sosiaalinen ti laus. Sen taakse tarvitaan sekä tietoa lajistamme että päättäjiä, jotka ymmärtävät sen mitta van yhteiskunnallisen merkityksen ja mahdollisuudet. On vaikea nähdä, että yhteiskunta lähtisi haastamaan nykyistä elin keinoa rakentamalla ja rahoittamalla kilpailevaa toimintaa ainakaan suu ressa mittakaavassa. Ratsastuksen mahdollistava tallitoiminta on edelleen pääosin yrittä jien harteilla. Sonja Holma Vaikuttavaa ratsastuskevättä! Ratsastuksen erikoislehti Hippos-lehti www.ratsastus.fi 9,20 € 2 | 2025 Hevonen tunnistaa ihmisen ilmeet Ratsastusvaellus Etelä-Ranskassa Estetreenissä kaarteen ratsastus Haastattelussa Mette Samuli RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI Hippos-lehti on ratsastuksen ja hevosten ystävien omna lehti, joka paneutuu kiinnostaviin ihmisiin, hevosiin ja ilmiöihin sekä ajankohtaisesti sekä syvemmällä otteella. Tallit ja seurat ovat tärkeä nivelkohta, joiden yhteistyöllä rahoitusta voidaan varmasti kohdentaa ja saada paremmin myös yksittäisille harrastajille. Ratsastus on rakennettu lajina suomalaisten talliyrittäjien ja seurojen va paaehtoisten voimin. Voit lukea siitä lisää tästä lehdestä. Tukea on saatu mahdollisesti kaavoituksessa ja maankäytössä, jonkin verran myös tallien ja maneesien rakentamiseen. Hippos-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Hippos-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Hippos-lehti ei vastaa taloudellisesti painoyms. Kansikuvassa jalostusori Gangster He’las. Luoda väyliä, kanavia ja malleja rahoituksen toteuttamiseen, oli kyseessä sitten esimerkiksi palve luseteli, iltapäiväkerho tai mahdollisuus tutustua lajiin koululiikunnassa. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Meillä on monta painavaa syytä nostaa esiin ratsastuksen merkitys ja tär keys nykyisille ja tuleville päättäjille kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Keskipainos on noin 35 000 kappaletta. OKM:n Koululaiskyselyssä 2024 ratsastus oli alakouluikäisten tyttöjen ykköstoive ja yläkouluikäisillä se nousi nyt kolmanneksi. Julkaisija ja kustantaja Suomen Ratsastajainliitto ry ratsastus.fi Toimitus Päätoimittaja Sonja Holma 040 5600 225 sonja.holma@ratsastus.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Ilmoitusaineistot aineistot@saarsalo.fi Ulkoasu ja taitto Tikka Talvenheimo Oy Vakituiset avustajat Hanna Heinonen Ann-Helena Hokkanen Jutta Koivula Katri Klinga Riitta Kosonen Heidi Lammi Paula Rintamaa Tiina Tarkkala Painopaikka UPC, Vaasa ISSN 0355-8800 Tilaukset ratsastus.fi/ratsastamaan/liity-seuraan ratsastus.fi/hippos-lehti/tilaa Irtonumerot lehtiluukku.fi Lehtiarkisto oma.ratsastus.fi Postin jakelutavasta johtuen lehti jaellaan tarkan julkaisupäivän ohella sen lähipäivinä. Kun haluamme, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori voisi harrastaa mieliharrastustaan, pitää ajatella innovatiivisesti. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ratsastus lisää liikuntana terveyttä, kuntouttaa ja raken taa maaseudun elinvoimaa. Se työllistää yhtä paljon Lapin matkailu. Hevosala ja ratsastus ovat monella mittarilla merkittävä, myönteinen osa yhteiskuntaamme. Mittakaava on ollut kuitenkin aivan eri luokkaa kuin muilla lajeilla, esimerkiksi jääkiekolla. Pääkirjoitus 3. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun ilmoitushinnan palauttamiseen. Se postitetaan kaikille Suomen Ratsastajainliiton jäsenseurojen jäsenille. Hippoksessa on laajasti asiaa ratsastuksen osaamisesta, valmennuksesta ja eri lajeista hevostaitoihin, varusteisiin ja terveysaiheisiin. Hippos-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. SRL on laatinut tuh din tietopaketin vaikuttamisen tueksi. Kuva Sonja Holma. Ratsastusseurojen SRL-jäseniä palvelee kattava lehtiarkisto Jäsenhuoneessa osoitteessa oma.ratsastus.fi. Jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hevosalan sosiaalinen lisenssi on herättänyt huolta. Ne ovat toimintamme kivijalat ja perusta. Hippos luetaan tarkasti ja säilytetään vuosia. Ratsastus tarvitsee myös päättäjien myötämielisyyttä ja tukea
10–19, la 10–16, su 12–16 VOIMAELÄIN SALO Hämeentie 37, 24100 Salo • Puh. 10–18, la 9–15. 050 4658876 • Avoinna ark. VERKKOKAUPPA www.voimaelain.fi • Verkkokaupan myymälänouto molemmista liikkeistä. Hevosten UUTUUS aktivointimatto. VOIMAELÄIN TURKU Markulantie 1, 20300 Turku • Puh. 044 242 9194 • Avoinna ark. Hevosen hoitoa laatutuotteilla Aktiivisuutta osastolla A435 Yli 500m 2 :n myymälät – Yli 30 000 tuotteen valikoima kaksija nelijalkaisille www.voimaelain.fi – löydät meidät myös Voimaeläin mukana Hevoset 2025 -messuilla Tampereella 12.–13.4.25, osasto A435 Tervetuloa vierailemaan osastollamme
5 Vakiot Pääkirjoitus 3 Hevostaitajan puuhasivu 63 Historian havinaa Hippos-lehdessä 65 Vapaaehtoiset: Seuratoimintaa Kainuussa 69 SRL:n tapahtumakalenteri 72 18 26 36 12 6 Haastattelussa Mette Samuli 12 Ratsastusvaelluksella Etelä-Ranskassa 16 Estetreenissä: kaarteesta kaikki alkaa 20 Ratsastuskeskus Aino täyttää kymmenen vuotta 22 Tutkimustietoa: Ilmeet viestivät tunteista 26 Valvontaeläinlääkärin matkassa tallitarkastuksella 30 Muinaiset hevosmiehet valloittivat koko Euroopan 34 Oriasema Helasuo hakee laatua ja terveyttä 38 Psyykkinen valmennus tukee kohti tuloksia 42 Hevoskuljetus vaatii tietoa, taitoa ja lain tuntemusta 46 Justina Vanagaiten kouluklinikalla 52 Valjakkoajo valloitti Coco Roineen 56 Tukko heinää on hyväksi ennen ratsastusta 60 Sädemätä, ikävä vaiva, mutta hoidettavissa 62 Ensiponi eläkeiässä 63 Hevostaitajan puuhasivu 65 Historian havinaa Hippos-lehdessä 66 Ratsastusterapiasta monipuolisesti hyötyä 70 SRL ja vaalit: Hevonen luo hyvinvointia ja yhdistää Treeniä, tutkimusta, ruokintaa, kuljetusta ja paljon muuta. Tässä numerossa 5. Hevosista ja hyvästä hevosenpidosta kertyy jatkuvasti sekä kokemusta että uutta tutkimustietoa. Me hevosihmiset haluamme hevosten parasta, oli kyseessä sitten kuljetus, koulutus, ruokinta tai vaikkapa jalostusoriin pito
Mette ratsasti ratsastuskoulun hevosilla, kunnes isä ja äiti ostivat hänel le viisivuotiaaksi kääntyneen oman hevosen, puolalaisen täysveriruunan Caro Tuo XX. Lähden talven yli Ruotsiin pääs täkseni muihin ajatuksiin ja yli hevosen kuolemasta. Pelasimme samaan aikaan jalkapalloa ja ratsastimme. Iltapäivällä vuorossa on kolme seitsenvuotiasta hevosta, joita hän ratsuttaa ja kilpailuttaa sekä eteenpäin että mahdollisesti myyntiin. – Siellä ei oikeastaan kyselty, vaan kenttäratsastus tuli automaattises ti mukaan. Hän aloitti vastaavassa tehtävässä jo kaksi vuotta sitten. Pahimpina viikkoina alussa lensin satulasta kolme kertaa. Jal kapallon lopetimme lopulta, kun matkaa treeneihin oli monta kilometriä polkupyörällä, Mette kertoo. Mette Samuli on ratsastanut aamupäivällä jo muutaman hevosen. Kun on mennyt kenttää, on vahva pohja myös esteissä ja koulussa sekä osaa istua kaikissa satuloissa. Siellä tajusin, että pääsen Lundin yliopistoon paperillani. Haasteiden kautta menestykseen Mette Samuli, 48, syntyi Naantalissa, mutta asui lapsuutensa Espoossa. – Juuri niin kuin ei pitäisi tehdä, että nuori ratsastaja laitetaan istumaan nuoren, kouluttamattoman hevosen selkään. 6. – Samana vuonna, kun kirjoitin ylioppilaaksi, menetin hevoseni ähkyyn, vaikka veimme sen Helsinkiin klinikalle. Sonja Holma Kenttäratsastuksen maajoukkuekapteeni Mette Samuli ja El Berlin. Kun opin ratsastamaan paremmin ja kas voimme yhteen, hevonen rauhoittui vähitellen. Unelmat muuttuvat, hevoset pysyvät Hampurin lähistöllä kauniissa maalaismaisemassa pakkanen on väistynyt kevätauringon tieltä. – Olin sporttinen ja urheilin useaa lajia, tennistä ja jalkapalloa. Innostus kenttäratsastuksen syntyi Ingemar Teräksen tallilla. Ratsukko saavutti junioreiden SMpronssia kenttäratsastuksessa Ruove dellä 1994. Meten omaa tietä ovat ohjanneet hevoset sekä menestyksen ja menetyk sen hetket. Aloitin ystävieni kanssa Tapiolan ratsastuskoulussa ja siirryin myöhemmin Kirk konummelle. Ja se oli hyvä valinta. Henkilö M ette Samuli nimettiin vuoden alussa kenttäratsastuksen maa joukkuekapteeniksi kuluvalle olympiadille kohti Los Angelesin olympialaisia 2028
7
Myyntitallilla oma hevonen oli enemmänkin rasite, joka piti jollain tavoin myös rahoittaa. – Siinä vaiheessa olin ostanut uuden nuoren he vosen. Mette Samuli ja 7-vuotias oldenburgtamma Chakuna Matata. Autoin heillä opiskeluiden lomassa myös he vosten kanssa ja kisahoitajana. Mette työskenteli pitkään Elmar Leschin myynti ja kenttätallilla Bavendorfissa. Nuoren olin jo myynyt pois ja radoilta ostamani täys verisen myin Saksassa. Minulla oli paljon hevosia kilpailutettava 8. Hän suoritti samalla ensin saksalaisen ratsuttajatutkinnon ja kolme vuot ta myöhemmin mastertutkinnon erinomaisin arvo sanoin. – Ajattelin, että olen siellä talven yli tai vuoden, mutta se vähän venähti, Mette toteaa. – Minulla on ollut elämässäni vain kolme hevosta. Olin myös vuoden töissä Flyingen oritallissa ja sain kisata siittolan he vosilla. Lund sijaitsee lähellä Flyingeä, joten Mette pää si samalla valmentautumaan lähistöllä asuvien Piia Pantsun sekä Jan ja Fredrik Jönssonin kanssa. Saksalaistalli maaseudun rauhassa. Mette opiskeli kaksi vuotta taloushistoriaa, yh teiskuntatieteitä ja politiikkaa. Kiinnostus hevosiin kuitenkin voitti ja Mette lähti ratsuttajaksi Saksaan vuonna 2000
Saksalaisen perimisjärjestyksen mukaan tallit, he voset ja aivan kaikki siirtyi miehen poikien käsiin edellisestä avioliitosta. Iso estekenttä, osittain lasiseinäi nen maneesi ja pieni laukkarata laidunten ympäri. Eteen tuli myös SRL:n joukkueenjohtajakoulutus. Koko elämä ni oli tila ja hevoset. Mette sai mukaansa omat tava ransa ja yhden vanhan tamman, Cocktails for Twon. – Olimme avoliitossa ja puhuneet aina naimisiin menosta, mutta siihen liian kiireisiä. Hän kilpaili koulu ja esteratsastuksessa aina Sluokkiin asti eli pikkukierrostasolla ja 150 cm:n luokissa. Tämä oli monille tuttavilleni va roittava esimerkki. Istuin melkein aina hevosen se lässä ja minulla oli myös muutama oppilas. Loppuaikoina minulla oli muuta ma parempikin hevonen kilpailtavana. Siitä lähtien olen ratsastanut vain koulutettavia, korjattavia, nuoria ja ties mitä hevo sia. Avopuolison ja yhdessä vuosia rakennetun elämän menetys oli niin raskasta, että Mette sairastui itsekin fyysisesti vakavasti. Ammatiltaan hän oli raken nuttaja. Paratiisi vaihtui painajaiseen Mette oli tutustunut hevoskasvattaja Uwe Gerneriin, kun tämä oli Elmar Leschin tallin asiakas, mut ta pariskunnan tie vei yhteen vasta kahdeksan vuot ta myöhemmin. – Meillä oli todella hyvä koulutamma, josta oli yksi hyväksytty orijälkeläinen. – Uwe ei itse ratsastanut, mutta hän kasvatti hevo sia, oli kasvattanut aina. Idylliä kuvastaa Hugoksi nimetty kesy peura, joka eleli estekentän vieressä, nukkui ruusupensaan juu rella ja naposteli nuppuja. – Tallimme oli paratiisi maan päällä. Mette otti yhteyttä urheilujohtaja Jutta Koivulaan ja pääsi mukaan. Talli kasvatti laadukkaita hannoverejä, holsteineja ja oldenburgeja. na työn puolesta ja saatoin ratsastaa jopa 15 hevosta päivässä. Ja kun vaihdoin toiselle kasvattajalle, jolla oli este ja kouluhevosia, kenttäratsastus jäi. Meillä oli tosi isot tallit, joista huolehdin ko konaan ja vastasin myös hevosten koulutuksesta ja kilpailutoiminnasta. Meillä oli ti laa 40 hevoselle. – Tilanne stabilisoitui ja näytti, että on jo toivoa, mutta kahden päivän kuluttua hän menehtyi vain muutaman tunnin sisällä. – Elin unelmaa. – Se oli hienoa, mutta kiireistä aikaa. Aika monet ovat menneet sen jäl keen naimisiin tai tehneet testamentin. Olimme myös olleet täysin terveitä, eikä mielessä käynyt, että asiat olisi pitänyt käydä hoitamassa kuntoon maistraatis sa tai notariaatilla. Ystäväni joutui jalkaleikkaukseen ja hän Hei, ystäväni! 9. – Yritimme saada tammaa kantavaksi vuoden ver ran, myös ystäväni, mutta hänkään ei onnistunut. Mette laskee ratsastaneensa yli 500 hevosella. Kun menetimme sen leu kemiaan, meillä ei ollut enää koulupuolen periyttä jää ja keskityimme estehevosiin. – Kenttäura jäi taakse, kun ei ollut omaa hevosta, joka olisi mennyt isompia luokkia. Hän oli surun murtama. Aikaa kului. Takaisin satulaan ja uusiin kuvioihin Mette mietti mitä tehdä elämällään. – Ajattelin silloin, että en halua enää koskaan rat sastaa. Avomieheni vielä eläessä pystyin kilpailemaan omilla kasvateillamme myös pidempiä aikoja. Hän sovitti ja möi satuloita ja haki muihin töihin. Uwe sairastui vakavasti aivan yllättäen ilman mi tään ennakkovaroitusta. Ystävät ja hevoset vetivät Meten pikkuhiljaa takai sin elämään ja satulaan. Kävelykone, isot laitumet ja tarhat, kaikki mitä oike astaan voi toivoa
Vaikka ne ovat joskus vähän villejä, ne ei vät ole koskaan käyttäytyneet niin huonosti kuin jot kut ihmiset. Olen pettynyt moniin ihmisiin elämäni aikana, mutta en yhteen kään hevoseen. Tamma on ollut Meten ratsutuksessa nelivuotiaa na, ja palasi tälle varsan jälkeen viime vuonna. Autoin häntä ja toista ystävääni satunnaisesti. Ennen tamma Chakuna Matatan vuoroa tarkistetaan, ettei tallin pitäjän kanaparvi ole vapaana ja valloillaan. Tuttavuus syveni yhteistyön lomassa ys tävyyttä pidemmälle. Mette valmentaa myös muutamaa kenttä ja este ratsastajaa sekä ratsuttaa paikan pitäjän kouluhevo sia. Siitä se taas alkoi. Hevoset ovat aina rehellisiä – hieno Hevoset ovat aina rehellisiä – hienoja ja jaloja. – Heinz sanoi, että sinähän osaat kouluttaa niin hyvin, voisitko ratsastaa minulle yhden hevosen. Ja he kaikki olivat siellä paikalla. He halusivat minut takaisin normaalin elämän pariin. Pitää osata lukea hevosta ja sopeutua siihen, etsiä tarvittaessa uusia teitä ja ratkaisuja. Vaihdelaatikkoa löytyy lau kassa hienosti kootusta lisättyyn sekä tasapainoisiin vastalaukkoihin laukanvaihtoineen. Zangersheiden orilau takunnassa. Niiden kaakattava pyrähdys kulman takaa voi aiheuttaa sy dämentykytyksiä. Toiset ystäväni veivät minut puolipakolla kentän EMkisoihin Sveit siin. Hevosista täytyy pitää hyvä huoli, Mette muistut taa. Mette tutustui sattuman kautta nyt kolmen ratsut tamansa hevosen omistajaan, Heinz Meyeriin, joka on ollut pitkään mukana mm. Kun sinulla on hyvä suhde hevoseen, se antaa kaikkensa radalla ja taistelee puolestasi. – Kun oma perhe on kaukana Suomessa, on tär keää, että ympärillä on hyviä ystäviä. 10. Chakuna Matatan kanssa tallin ovella. Iloiset ja terveet hevoset suorittavat parhaiten. ja ja jaloja. Hevosten kanssa ei voi toimia kaa vamaisesti, mikä toimii yhden kanssa ei toimi toisel la. Luottamus pitää saavuttaa niin, että hevonen silti kunnioittaa sinua. Asiat eivät para Mette ja hannoverruuna Diacontinos, 7, kentällä. – Jokainen hevonen on erilainen, ja sehän onkin niin kiinnostavaa. – Kaverini huijasivat minut kisapaikalle mukaan. – Kun se rentoutuu, se on aivan ihana ja sitä voi ratsastaa ajatuksella. pyysi liikuttamaan hevosiaan. Vaikka ne ovat joskus vähän villejä, ne eivät ole koskaan käyttäytyneet niin huonosti kuin jotkut ihmiset. Hän auttaa tuttuja kasvattajia myymään hevo siaan sekä asiakkaita sopivan hevosen etsinnässä. Keskityin ratsastukseen ja valmennuk seen. – Hevosen hyvä perusratsastus ja koulutus vaatii aikaa. Siellä mieleen palasi lajin hienous. Se ei synny porkkanan syöttelystä, vaan siitä että hevonen luot taa ratsastajaan. Kun eteen tulee vaikeuksia, todelliset ystävät erot tuvat muiden joukosta. Satulahommasta luovuin vuosi sitten. Jossain vaiheessa niitä olikin sitten jo neljä. Her kän ja upeasti liikkuvan tamman kanssa työn sai aloittaa lähes alusta, mutta se kannatti. Iloiset hevoset suorittavat parhaiten Hannoverruuna Diacontinos pääsee ulos kentälle, se on pirteä ja innoissaan. He väittivät, ettei ole ketään muuta, joka voisi auttaa eli voisinko tulla mukaan vaikka vain aamupäiväksi. Valmennettaviakin tuli pik kuhiljaa, ja ratsastin tarvittaessa heidän hevosiaan
Ja olisi tosi hauskaa, jos minulla olisi myös oma nuo ri kenttähevonen tulossa. Kisapaikalla Hampurin pohjoispuolella on hyytä vä tuuli. Silti tähtäin on sama. Mette laukkaa ruunan kanssa isolla ulko kentällä ennen verryttelyä pienemmässä maneesis sa. Kysymys on myös fiiliksestä ja siitä, että ratsastaja uskoo hevo seen. Se empii hetken aikaa trailerin lastaussillalla takajalkojaan nostellen. Tarvitsemme lisää ratsu koita ja uusia lupaavia hevosia kokeneille ratsastajil le. Se on suuri unelma. Päätavoitteena on saada joukkue Los Angelesiin. – Tällä hetkellä meillä ei ole valittavana kovin montaa ratsukkoa arvokisatasolla, mutta toivottavas ti tilanne muuttuu. Hän käy tapaamassa rat sastajia ja heidän valmentajiaan tarpeen mukaan. Tarvittaessa annan nä kemykseni, mihin pitäisi kiinnittää lisää huomiota. Mette ja 7-vuotias KWPN-ruuna El Berlin estekilpailuissa Hampurin lähellä. Toimin myös linkkinä linkki liiton ja ratsastajien kesken sekä kisapaikalla heidän ja järjestäjän välillä. – Unelmia on monenlaisia. Toivon ko keneempien ratsastajien tukevan tarvittaessa koke mattomampia, koska yksikään tiimi ei ole vahvempi kuin sen heikoin linkki. ne sillä, että lyö päätä seinään sadatta kertaa samal la tavoin. Minusta on tosi hie noa, jos voin auttaa Suomen joukkuetta menestyk seen. Toisaalta on hienoa saada hevosia kaupaksi, mutta toisaalta niitä olisi mukava pitää itsellä vähän pidempään, viedä eteenpäin ja kilpailla isommissa luokissa. Mette pyytää Heinzia otta maan pois pitkät kuljetussuojat, ja ruuna astelee rau hallisesti kyytiin. Vaikka en suoranaisesti toimi valmentajana, seuraan silti rat sukoiden valmistautumista. – Haluamme mahdollisimman hyviä suorituksia. Oma haaveeni olisi hypätä nuorten estehevosten MMkilpailuissa tänä vuonna. Mette nauttii jälleen ratsastuksesta ja työstä hevos ten kanssa. Lähdemme motivoituneena kohti uutta olympiadia. – Olen tehnyt tosi paljon nuorten hevosten kans sa, ja olen hyvin onnellinen pienistäkin edistysaske leista. Joskus esteet ovat ratsastajan omassa päässä. Tänäänkin ruuna on onnistunut nappaamaan Me ten takista karvahupun irti. Mette asuu viiden minuutin ajomatkan päässä Luhmühlenin kuuluisasta kisapaikasta Hampurin eteläpuolella. – Se ei ole lainkaan tuhma, vaan lapsellinen ja leikkisä, Mette hymähtää. Mette on mukana myös kenttäratsastuksen edusta jana SRL:n huippuurheilun johtoryhmässä, HUJOs sa sekä lajin valintakomiteassa arvokilpailuihin. Siinä on tärkeässä roolissa myös kaikki mitä teh dään varsinaisen kisakauden ulkopuolella. Ta voitteena on rakentaa joukkuetta pitkällä tähtäimel lä sekä löytää mukaan myös nuoria ja nousevia rat sukoita. 11. Optimaalisesti meillä olisi noin kahdeksan ratsukkoa, joista voitaisiin koota täysi joukkue vararatsukon kera. – Kaikilla on omat suunnitelmansa kisakaudelle sen mukaan, tarvitaanko kvaalituloksia ja mistä kan nattaa aloittaa. Huo lehdin, että ratsastajat pystyvät rauhassa keskitty mään suorituksiinsa tarvittaessa järjestän vaikka kengittäjän paikalle. Vahva joukkuehenki auttaa! – Kapteenina pidän joukkuetta yhdessä. Taloudel linen tuki olisi tärkeää ratsukoille, mutta esimerkik si hyvä joukkuehenki ei ole ostettavissa. – Hevosen ja ratsastajan pitää sopia yhteen. Seuraavana aamuna El Berlin lähtee estekilpailui hin. Valmistautuminen ja rata sujuvat hyvin, hevonen hyppää virheittä. Tästä on hyvä jatkaa. Seuraan ratsastajien tuloksia ja hevostilannetta. Kapteenin katse tähtää Los Angelesiin Maajoukkueenkapteenina Meten tehtävä on johtaa, koota ja tukea joukkuetta. Mietimme yh dessä, missä tarvitsemme enemmän apua. Pitkäaikainen haave toteutuu, kun hän saa siirtää hevosensa paikan ratsastuskeskukseen maalishuhtikuun vaihteessa. Kauden pääkilpailu, senioreiden EMkisat käydään Blenheimissa, IsossaBritanniassa syyskuun puolivä lissä. Tämän vuoden suunnitelmissa on on rakentaa joukkuetoimintaa Nations Cupkilpailujen kautta. – Kaikki mitä kisaan maaliskuulle asti, on treeni rundia
Matkalla Vaelluksen alkuosa ratsastettiin EteläRanskassa Alpillesin vuoristoisessa luonnonpuistossa. 12
Noustuamme satulaan matkamme meinasi tyssätä alkuunsa, koska yksi he vosistamme oli rakastunut tallin aasiin eikä halun nut lähteä pihasta. Ennen jälki ruokaa ranskalaiseen tapaan tarjottiin oliiviöljyssä Vaelluksella mustien härkien, valkoisten hevosten ja vaaleanpunaisten flamingojen maassa Marianne Hyppönen Marianne Hyppönen, Saija Grönholm, Riitta Kosonen ja Magalie Phavorin pehmennettyä vuohenjuustoa kotitekoisen, makeu tetun oliivihillokkeen kera. 13. Ratsastusvaellus käynnistyi hevosten jaolla ja va rustuksella. Ranskan hurmaa satulasta käsin T oteutin viime syyskuussa pitkäaikaisen haaveeni ratsastusmatkasta lempeälämpöi sessä syksyisessä EteläRanskassa. Vaihdoimme konetta Marseillesiin Pariisissa ja jän nitimme löytävätkö ruumalaukkumme perille. Ruo kimme ja juotimme hevoset purettuamme ensin va rusteet. Halki tammimetsien ja jännittävä liikenneympyrä Ensimmäinen ratsastusosuus oli yli 20 kilometrin mittainen tammi ja mäntymetsiä halkova reitti Mal lemortiin. Meidät noudettiin sovitusti lentokentältä. Lounaan nautimme paikallisella hevostilalla. Olim me varmuudeksi pakanneet kaikki tärkeimmät ratsas tus ja hygieniatarvikkeet käsimatkatavaroihin. Vauhti oli rauhallinen sisältäen paljon käyntiä ja muutamia kivoja laukkapätkiä. Pitkänä naisena sain melko korkeasäkäi sen lusitanon, joka osoittautui miellyttäväksi satu loitavaksi ja ratsastettavaksi. Oppaan päättäväisellä suostutte lulla hevonen talutettiin pihasta pois ja vaellus pääsi alkamaan. Ratsastusseikkailumme pursusi vaihtelevaa luon toa, paikallista hevoskulttuuria ja ranskalaisia herk kuja. Koko simme reissuun joukon tuttuja ja kokeneita ratsastusmatkailijoita, ostimme matkapaketin ja len simme Marseillesiin, mistä meidät noudettiin Lauri sin tallille Luberonin vuoristoon. Majoi tuimme kaksi ensimmäistä yötä tallilla. Olimme satulassa yhteensä 5 tuntia, joista aamupäivällä 3,5 tuntia ja 1,5 iltapäivällä. Viiden ratsastuspäivän aikana kiipeilimme Al pillesvuorten yli kohti Camarguen aluetta, missä laukkasimme merenrannalla, ihastelimme flamin golaumoja ja tutustuimme Camarguen alueen hevos paimenkulttuuriin valkoisine ratsuineen ja mustine härkineen. Pääsimme heti ranskalaisen keittiön makuun kesäkurpitsasa laatteineen ja paahdettuine kanoineen. Kirjoittaja Marianne Hyppönen sai ratsukseen miellyttävän lusitanon. Itse nautimme pihalle katetun picnicpöydän äärellä muun muassa pieniä pitsapaloja ja juustoja
Iltapäivällä koimme sykettä nostattavan joen yli tyksen. Itse siirryimme autokyydillä tallille illalliselle ja yö pymään. Kiersimme myös liikenneympyrän, jossa isot rekat odottivat kiltisti kärkikolmion takana hevosletkam me etenemistä. Rooman aikainen kylä ja villisikojen metsästys Seuraavana päivänä jatkoimme Mallemortista Eyga lieresiin, joka on Rooman aikainen, idyllinen kylä. Vuoristoreitti eteni historiallisissa maisemissa Rooman aikaisine siltoineen ja keskiaikaisine lin nanraunioineen, joiden eteen pysähdyimme het keksi poseeraamaan. Hieman etäämmällä ihastelimme Saint Rémy de Provencen Rooman ai kaista riemukaarta, jonka ali ratsastimme komeana letkana. Puolen päivän paikkeilla saavuimme taidemaala ri Van Goghin maisemiin sen mielisairaalan edustal le, jossa taiteilija oli potilaana vuonna 1888 maalaten monet kuuluisimmat taulunsa. Hevoset olivat rauhallisia ja kylmäpäisiä, eivät kä ne välittäneet, vaikka viereen huristeli iso rekka. Matkasimme päivän aikana 30 kilometriä yli 6 tun tia satulassa istuen, lähinnä rauhallista käyntiä Al pillesin luonnonpuistossa vuoren rinteitä ylös ja alas maisemia ihaillen. Olipa jännittävä kokemus ratsastaa liikenneympyrässä liikennesääntöjä noudattaen! Päivän päätteeksi ratsastimme hevoset isolle laitu melle, missä ne yöpyivät oppaamme valvonnassa. 14. Vauhti oli yhä pääasiassa rauhallista käyntiä. Oppaamme ratsasti tien keskellä tietä hidastaen muuta liikennet tä, ja me loput ravasimme reippaasti autojen jarru tellessa perässä. Omat lounaamme koostuivat vaihtelevista suolai sista ja makeista pikkupaloista. Jyrkimmät pätkät alaspäin käve limme omin jaloin hevosia taluttaen, mikä venytteli mukavasti jalkoja. Yöksi asetuimme Eygalieresiin Vuoristosta jatkettiin matkaa Camarguen maisemiin Välimeren rannalle. Välimeren suomaisemiin ja laukkaamaan rantahietikolle Camargue oli kuin peilikuva aiemmista maisemista. Hevosille oli mutustelta vana ruohoa tarjoamamme välipalan ja veden lisäk si. Ratsastuspäivien eväshetket sijoittuivat matkan varrella yleensä alueille, joissa saimme kiinnitettyä hevoset puihin, mitä varten satulalaukuissamme oli mukana riimuja ja naruja. Pääsimme tutustumaan kaupunkiin myös kävellen ja yövyimme viehättävässä, vanhaan luostariin raken netussa hotellissa. Reitin lopussa autoimme lastaamaan hevoset au toon, joka vei ratsut Camargueen meitä odottamaan. Rehevät vuoret ja leudon ilmaston korvasi avara la paikalliselle hevostilalle, jonka isäntä ja emäntä tar josivat meille muhevaa piirasta, kanaperunapataa, juustotarjottimen sekä omenapiirakkaa. Iltapäivän kuljimme ylös ja alas vuorilla polveilevia, kapeita hiekkateitä ja nautim me henkeäsalpaavan kauniista maisemista alas laak soon ja etäämmällä siintävään vuoristoon. Syksy on Ranskassa vil lisikojen metsästysaikaa ja sivuutimme muutaman jahtiseurueen. Pääsimme tutustumaan kaupunkiin myös kävellen ja yövyimme viehättävässä, vanhaan luostariin rakennetussa hotellissa. Kah luutimme ja juotimme hevosia, ennen kuin kiin nitimme ratsut puihin ja siirryimme oman eväs pöytämme ääreen. Opas seurasi tarkkaan metsästyspo rukoiden liikkumista, ettemme osuisi villisikojen tai metsästyskoirien tielle. Seuraavana aamupäivänä tutustuimme ranskalai seen metsästyskulttuuriin. Vedenpinta oli noussut poikkeavan korkeal le, joten kahlaamisen sijaan ylitys tehtiin vilkaslii kenteistä autotietä ja ajosiltaa pitkin. Päivän aikana istuimme satulassa yli kuusi tuntia. Päivän päätteeksi ratsastimme vuoren huipulle olevaan kes kiaikaiseen Les Baux du Provenceen. Ratsastimme letkana kylän halki päätyen lukuisien kahvittelevien ja ostoksia tekevien turistien kuviin ja videoihin. Olimme ihailleet pientä, linnoitettua kaupunkia ratsailta jo kauempaa. Iltapäivällä saavuimme pienelle tekojärvelle
Camargue tunnetaan paitsi valkeasta, monikäyt töisestä hevosrodustaan, myös mustista häristä, joi ta käytetään erilaisissa härkätaisteluissa ja peleissä. Näimme suuria parvia valkoisia ja vaaleanpunaisia flamingo ja matalassa rantavedessä. Valkeat camarguenhevoset seurasivat kiinnostuneina aamupuuhiamme. Ratsastusreittimme kulki kolmessa luonnonpuis tossa. Ajoimme aamulla satuloimaan hevosemme, jotka olivat yöpyneet pai kallisella hevostilalla. Tämä vaellus oli maisemal taan yksi hienoimmista ja vaihtelevimmista mitä olen kokenut. Vaelluksemme päättyi rannalle, joten päivän päätteeksi kiitimme hevosia ja lastasimme ne kuljetusautoon. Viimeinen ratsastuspäivä päivä tuntui vuoriston jälkeen kuumalta, vaikka lämpötila pysytteli reip Rehevät vuoret ja leudon ilmaston korvasi avara lakeus ja välimerellinen kuumuus. Muut hevoset olivat tottuneita myös ranta osuuteen, ja päästelimme vedenrajassa tyylikkäästi hallittua laukkaa. Satu loinnin jälkeen ratsastimme paikallisen hevospaime nen maatilalle, jossa on 150 mustaa härkää ja 40 val koista hevosta. Flamingojen väri voimis tuu iän mittaan, mitä vanhempi yksilö, sitä punai sempi väri. Kuljimme hevosten kanssa eri kyydillä, mutta lähes samaa matkaa takai sin kotitallille, jossa vietimme viimeisen yön. Nautimme lounaan hevostilalla ja starttasim me lyhyelle ratsastukselle camarguelaisen suomaise man halki kohti hevosten seuraavan yösijaa. Nyt koitti monien odottama vaelluksen kohokoh ta eli vauhdikas rantalaukka. Illallisen nautimme kaupungilla marokkolaisessa ravintolassa kuinkas muuten kuin paikallista häränlihaa maistellen. Huollettuamme ratsut meidät kuljetettiin hotelliin Välimeren rannalle Saintes Maries de la Merin pik kukaupunkiin. Aamupäivän reittimme halkoi kuuluisaa Camarguen suoaluetta, minkä päätteeksi saavuimme kilometrien mittaiselle rannikolle. keus ja välimerellinen kuumuus. Oppaan hevoselle aal lot olivat uusi asia, ja se otti muutaman isomman si vuloikan. 15. Luberonissa vietimme ensimmäisen ratsastus päivän, Alpillesissa kaksi seuraavaa ja Camarguessa loput. Ranskassa härkiä ei vahingoiteta, vaan härkätaisteli jan tehtävänä on napsia härän otsaan ja sarviin kiin nitettyjä pieniä koristeita – mitä vaikeampi tehtävä, sen parempi palkinto. Iltapäivällä pääsimme ratsastamaan merenpoh jaa pitkin, sillä vuorovesi pysytteli alhaalla. Alpillesissa eli pikkuAlpeilla korostuivat vuo ristomaisemat ja Camarguessa puolestaan suoalue sekä upea merenranta. Pulahdimme välittömästi hotellin uima altaaseen nauttimaan kesän lämmöstä. Neljän ratsastuspäivän jälkeen lepopäivä uimaaltaineen oli erittäin tervetullut. Vietimme satulassa jälleen yhteensä 6 tuntia rei tin ollessa 30 kilometriä pitkä. Seurasimme hevospaimenen työskentelyä härän kanssa ja ajoimme itsekin pari härkää takaisin lau maan. paasti alle 30 asteessa
Kaarteessa hevoseen on helpompi vaikuttaa kuin suoralla ural la, esimerkiksi takajalat saa aktivoitua paremmin rungon alle. Mukana on kaiken tasoisia ratsastajia. 16. Ratsastajan tehtävä on tiedostaa tilanne ja auttaa hevosta. – Piia uskoo jokaiseen valmennettavaansa ja todella haluaa, että oppilaat onnistuvat. Juho arvostaa valmentajaansa suuresti. Kaarteista kannattaa ottaa kaikki irti. Perusasiat ovat tärkeitä. Kaarteessa liikkeen pitää viedä eteenpäin. Tänään aiheena ovat kaarteet. Hän siirtyi kilpailemaan esteratsastuksessa vuonna 2007. Hän on kannustava, vaativa ja ottaa asiat tosissaan. Valmennuksissa ei ole kikkailua, eikä siellä selitellä. Hevonen tulee hyppyyn oikein, kun se on takaosansa päällä. Pariskunnalla on 12ja 18-vuotiaat lapset. Piia valittiin kolmesti Suomen olympiajoukkueeseen. Legendaarinen kenttäratsastaja, Flyingen pääopettaja ja taitava hevosnainen Piia Pantsu Jönsson valmentaa paikan nuorta isäntää Juho Noriloa, joka on itsekin valmentaja. Pidät teet ovat ryhdistäviä ja kokoavia, eivät hidastavia. Piia on tuttu vieras Ainossa, sillä kaksipäiväisiä estetreenejä on kerran kuussa aamusta iltaan. Kokoaminen tarkoittaa lyhyempiä ja vahvempia as Esittelyssä PIIA PANTSU JÖNSSON Olympiaratsastaja ja huippuvalmentaja Piia Pantsu Jönsson, 54, edusti Suomea maajoukkueessa jo poniratsastajana. Katri Klinga Sonja Holma Valmentaja valmennuksessa J uhon ja Piian yhteistyö on alkanut yli kym menen vuotta sitten. Uutta tutkimustietoa tulvii jatkuvasti mm. satuloista, ruokinnasta ja fysiologiasta, mikä saattaa hämmentää ratsastajia. Esteratsastus on kaarteiden ratsas tamista, niistä kaikki alkaa, Juho toteaa. Hevosten kanssa pitää osata elää tässä ja nyt. Hän kilpaili kenttäratsastuksessa kansainvälisellä huipputasolla vuosina 1994-2007 ja on Suomen menestynein kenttäratsastaja kautta aikojen. Valtaosa estera dasta taitetaan sileällä. Noin 1 500 metrin esteradalla laukataan noin 400–500 as kelta, kun varsinaiseen hyppyyn hevonen ponnistaa ehkä 12–15 kertaa. Piia on asunut vuodesta 1993 lähtien Ruotsissa, missä hänellä on puolisonsa Fredrik Jönssonin kanssa oma valmennuskeskus Flyingessä. Juho pohtii päivän teemaa eli esteradan kaartei ta ja radan laukkaaskelten määrää. Hyppyjä on vain vähän. Hevosella on yleensä vahvempi ja heikompi puo li eli se on erilainen oikeassa ja vasemmassa kaar teessa. Ratsastajan on tunnettava myös oma kehonsa ja mahdolliset puolieronsa. SRL:n maajoukkueja aluevalmentajat jakavat osaamistaan Hippos-lehden treenivinkeissä. Treenivinkit Kaarteesta kaikki alkaa Ratsastuskeskus Ainossa Järvenpäässä on tarjolla harvinaista herkkua. Sekä puoliso että poika Emil kilpailevat esteillä. Opetussuunnitelmat ja arvosteluperusteet vaativat perehtymistä ja aikaa. Satulassa on vain tämä hetki, johon keskitytään, Piia painottaa. Piian uusi ura Flyingen pää opetta jana pitää hänet kiireisenä
Juho kokee, että oma hyp pyrutiini ei ole sama kuin parhaimmillaan, sillä päi vittäin ratsastettavana on vain yksi hevonen. Kilpahevo sen on myös totuttava kisaolosuhteisiin, matkusta miseen ja vieraassa paikassa asumiseen. Tilan ne pitää rauhoittaa yksi, kaksi tai kolme laukkaas kelta ennen estettä hevosen mukaan. Juhon mukaan hieman matalampi tempo harjoi tusradalla parantaa tällä hetkellä kommunikointia hevosen kanssa ja takaa paremman tasapainon. Sitä haen ja kehitän jatkuvasti. Kilparadalla eteen tulee väkisinkin tietty määrä kontrollin menettämistä. Juho Norilo ja Chellaino eli ”Minni” hyppäämässä Ratsastuskeskus Ainossa Piia Pantsu Jönssonin valmennuksessa. Hevosen pitää luottaa ratsastajaansa. Asian ydin on siinä, kuin ka nopeasti ratsastaja pystyy ratsastamaan hevosen sa takaisin tasapainoon. Rutiini, automaatio ja suoritusvarmuus ovat eri tasolla kuin esimerkiksi Juhon palatessa Hollannista ratsuttajan töistä vuonna 2017. Kun hevonen totutetaan ja koulutetaan hyvin, se yleensä nauttii kisarutiineista ja innos tuu radalle päästessään, jopa kuljetusauton nähdes sään. keleita, ei taaksepäin ratsastamista. Kaarteet ovat ratsastajan vastuulla ja hypyn hoitaa hevonen. Juho nauttii valmentautumisesta ja imee siitä op pia myös omaan valmentamiseensa. Silti kaikki tehdään niin hyvin kuin pystytään. Ratsastuksen hienous on kahden elävän olennon kommunikoinnissa. Se on koko ratsastuksen ydin. Ratsastajan käsi ei saa koskaan ajatella taaksepäin. Siksi harjoittelussa edetään ensin rauhallisem min ja tempoa nostetaan vasta, kun asiat sujuvat riit tävän hyvin. Ra tatempossa asiat vaikeutuvat ja ote saattaa herpaan tua. Hevoselle pitää antaa rauha hypätä. Jos nämä asiat ovat hevoselle kovin vaikeita, hevosesta ei tule kilparatsua. Ongelmia kaarteessa ja lähestymisessä esteelle voivat aiheuttaa huono reitinvalinta, tasapainon me nettäminen, tehtävään sopimaton rytmi tai ratsasta jan ja hevosen eri rytmi. Hän haluaa pu hua omille valmennettavilleen vain niistä asioista, joita pystyy myös itse tekemään ja näyttämään satu lasta käsin. Tänään Juhon alla on kahdeksanvuotias Chellaino eli ”Minni”, joka on puoliso Katri Siltala-Norilon en simmäinen oma kasvatti. 17
Juholla ja hänen puolisollaan Katri SiltalaNorilolla on yhteisiä nuoria hevosia, joista osa on Juhon menestystamma Doppsko Carimban jälkeläisiä. Silloin pysyt mukana laukassa, eikä ylävartalosi heilu eteen ja taakse, Piia ohjeistaa. Juho on kilpaillut kansallista gp-sarjaa ja kansainvälistä tasoa. Huolehdi, että laukka nousee joka askeleella ylöspäin ja hevonen kantaa itse etuosansa. Älä mieti, oletko oikealla tai vasemmalla. Esittelyssä JUHO NORILO Esteratsastuksen Keski-Suomen liittovalmentaja Juho Norilo on myös kilparatsastaja ja SRL:n estekomitean puheenjohtaja. Ajattele, että lantiosi muodostaa laukassa o-kirjaimen muotoisen kuvion takaperin. Valitse tapa, joka tuntuu hyvälle. 18. Hevonen ei saa pullistaa itseään ulos. HARJOITUS 1 Maapuomi laukassa Ratsasta hevonen laukassa lämpimäksi ennen esteharjoituksia. Keskity siihen, että olet keskellä. Hän on voittanut ikäluokissa hallimestaruuden ja saavuttanut hopeaa senioreiden PM-joukkueessa. Ylitä maapuomi muutaman kerran helposti molemmista suunnista ilman turhaa säätöä. Hevosen takajalat seuraavat etujalkojen linjaa eli hevonen on suora myös kaarteissa. Voit istua kevyessä istunnassa tai lähempänä hevosta. Juho ja Katri pitävät Ratsastuskeskus Ainoa Järvenpäässä. Yritä saada hevosesi mahdollisimman pehmeäksi ja rennoksi. Tarkista, että istut keskellä hevosta. Käännä hevosta ulkoavuilla, älä sisäkädellä. Chellaino eli ”Minni”, Juho Norilo ja Piia Pantsu Jönsson tyytyväisinä valmennuksen jälkeen. 1 Juho tavoittelee kaikessa ratsastuksessaan parempaa kommunikaatiota hevosen kanssa
3 2 Aloita rata edellisen tehtävän viimeiseltä esteeltä maapuomeineen. Voit hypätä jokaisen radan osan tarvittaessa ensin yksittäin. Ratsasta kaarre vasemmalle pehmeästi ja helposti. Päätä, kuinka monta laukka-askelta aiot ratsastaa. Käännä kaarre oikealle ja hyppää sarja kahdella laukka-askeleella. Jos hevosesi on kovin vireä ja vaikuttaa iloiselta, kiitä sitä ja anna sen näyttää tunteitaan, Piia muistuttaa. Maapuomi esteen takana lyhentää hevosen hyppyä. Valitse linja joko sisempää lyhyempänä tai ulompaa pidempänä, jotta onnistut. Keskity tehtävään, älä ratsasta ylimääräisiä voltteja väleihin. Näe mielessäsi vain onnistuneet hypyt, kuuluu Piian ohje ratsukoille. Jatka tarkasti sopivaa linjaa oikealle kohti seuraavaa tehtävää. Esteharjoitus aloitetaan hyppäämällä muutama tehtävä peräkkäin. Juho ja Minni suhteutetun välin toisella osalla. HARJOITUS 3 Rataharjoitus kolmella kaarteella HARJOITUS 2 Pieni rata kahdella kaarteella Ratsastaja huolehtii kaarteista. Pidä asentosi liikkeen mukana. Jatka kaarteella vasemmalle ja hyppää suhteutettu väli neljällä laukka-askeleella. Muista katse ja pysy linjalla. Juho ja Minni Piian tarkan silmän alla. Anna hevosellesi vain välttämättömät ohjeet. Muista ulkoavut. Viimeisen esteen edessä ja takana on maapuomit. Mistä ero voisi johtua, ja kuinka voisit korjata sitä harjoittelulla. 18 m 11 m 3 m 3,5 m pysty este pysty este maapuomi maapuom it maapuo mi maapuomi 3 m 3 m 3,5 m 3 m 19. Jatka pitkä linja sokeripaloista rakennetulle muurille. Puomi auttaa löytämään oikean ponnistuspaikan. Pysy ratsastaessasi rauhallisena. Älä kuitenkaan väsytä hevosta turhaan. Katso, että energia laukassa säilyy, ulkokylki ei pullahda ulos ja hevosen takaosa seuraa etuosan linjaa. Mieti, onko kaarre helpompi vasemmalle vai oikealle. Aloita pystystä, jonka edessä on maapuomi. Ylitä laukkapuomit ja anna hevosen vaihtaa laukka puomien keskellä tai muussa sopivassa kohdassa. Hevosen vastuulla on hypätä. Muista joustaa nilkasta, ettet vahingossa laskeudu esteeltä ilman iskunvaimennusta. Juho pitää katseen suoraan eteenpäin. Esimerkkiharjoituksessa tavoitellaan kahdeksaa laukka-askelta tehtävien väliin. Anna niiden ohjata hevosen hyppyä, älä puutu liikaa, vaan anna hevoselle rauha hypätä
Minun oli silloin vaikea hahmottaa Ingrid Klimken klinikka tammikuussa Ratsastuskeskus Aino kymmenen vuotta Katri SiltalaNorilo ja Juho Norilo sekä perheen yhteinen hevonen Minni. Ainon iso maneesi muutettiin ratsas tuskoulun lopettamisen yhteydessä ta pahtumaareenaksi. Pariskunnalla on myös muutama varsa ja nuori hevonen muualla kasvamassa tai ratsutuksessa. Saksalainen huippu nimi, kaksinkertainen olympiavoittaja Ingrid Klimke, pitää vain kaksi klinik kaa vuodessa, toisen niistä Ainossa 17.– 18. Haluamme vaalia hyvää hevostaitoa. Kilpailuja ja valmennuksia järjeste tään säännöllisesti. Koko perhe odottaa kovasti ”Strös seliä”, vauvan laskettu aika on touko kuun puolivälissä. Suunnitteluvaiheessa kierrettiin talle ja Suomessa ja Euroopassa. Veli on maanrakennusalal la ja huolehtii myös Ainon ratsastuspoh jista. Pariskunta tapasi toisensa Piia Pantsu Jönssonin treeneissä vuonna 2015. Katrin sisko on mukana perheen luksus laukkuja myyvän liikkeen toiminnassa Helsingissä. Katri muistelee Ainon alkuaikoja. Ratsastuskeskus Ainon talli siirtyi heidän hoitoonsa maaliskuussa. Tarjolla on tallipaik koja yksityishevosille sekä valmennus ta. Ratsastuskeskus Ainon päätalli jälleen omiin käsiin Maaliskuussa Juho,33, ja Katri, 29, otti vat jälleen 30 hevosen tallin omaan hoi toonsa. Perheen esikoista, ”Strösseliä”, odotetaan syntyväksi keväällä. – Isä näki visiona eurooppalaisen ratsastus kes kuksen loistavalla sijainnil la. R atsastuskeskus Aino juhlii kym menvuotista taivaltaan. – Piia on kuin perheenjäsen, tärkeä osa Ainoa. Katri ja puoliso Juho Norilo asuvat viiden minuutin matkan päässä Ainos ta. Isä ajelutti 17vuotiasta tytärtään Ainon tontin läpi ja kertoi os taneensa sen ratsastuskeskusta varten. Aino on isännöinyt merkittäviä rat sastuskilpailuja aina kansainväliselle Nations Cup tasolle asti. tammikuuta. kokonaisuutta, kun paikalla oli vain pel toa ja pari vanhempaa tallirakennusta. Ainon lounasravintolassa vierailee päivittäin noin 200 asiakasta. Juh linta huipentuu ensi vuoden alussa, kun nykyinen tapahtu maareena otetaan ratsastuskäyttöön koko tammikuuksi. Sain toteuttaa mo nen ratsastaja tytön unelman eli suun nitella omaa tallia – tietysti ammat ti laisten tuella. – Olemme todella otettuja, että saim me hänet tänne. Nyt sen täyttävät yritystilaisuudet, messut ja kuluttajata pahtumat. Hänellä on oma kon septinsa klinikoille, joilla keskitytään kavaletteihin, Katri SiltalaNorilo ker too. Ainossa pitävät jatkossakin omia pienempiä tallejaan myös Jyri ”Jykke” Malmström ja Else Väyrynen. Erkin puolison, Mia Siltala-Stellbergin tyttären kilpaponi ”Brandy” asuu Ainossa. Tallinpito on tuttua, sillä he ehti vät tehdä sitä kahdeksan vuoden ajan en nen toiminnan siirtymistä pariksi vuo deksi vuokralle. Tapahtumista mieleen ovat jääneet mm. Aika näyttää, seuraa ko Strösseli vanhempien jalanjälkiä ja hurahtaa hevosiin. Välissä oli vain kolme vuotta, jolloin talli oli vuokrattu ulkopuo liselle. Katrilla ja Juholla on Ainossa yksi yh teinen hevonen, Minni, jota Katri ohjas ajaa odotusaikanaan ja Juho ratsastaa. – Oli hauskaa ajaa isän kanssa Helsin kiin arkki tehdin luo. Ruokaili jat voivat ihailla maneesissa olevia he vosia lasin läpi. Henri Ruosteen kouluratsastusklinikka ja Suomen hevosen tarina esitys. – Olisi kunnia, jos Brandy voisi toimia Strösselin opetusmestarina! Katri Klinga Sonja Holma 20. – Ainon ajatus on, että talli on ensisi jaisesti hevosten koti. Hä nellä oli kaksi kisahevosta, jotka hyppä sivät 130tasolla. Yhdessä te keminen oli antoisaa. Katrin isä Erkki Siltala pe rusti ja rakennutti Ainon. Ainossa oli myös ratsastuskoulu vuosina 2016–22. Kansallisia kisoja on kesäkaudella joka kuukausi, Juho ker too. Nykyään lii ketoimintaa vetää Katri, jolle perheyri tyksen pitkäkestoinen kehittäminen ja taloudellinen menestys on kunniaasia