HEVOSET JA
atsastus R
HARRASTUS · URHEILU · JALOSTUS
2/08
Mikko Forstén
voitti
Amsterdamissa
Apassionatan hienot tunnelmat
Hinta 7
ammattilaiselle
· Kenttäratsastuksen turvallisuusseminaarissa · Vladimir Georgiev kouluttaa haasteelliset ratsut · Fernando Villalon valmensi Ypäjällä · Saaran tallilla perinteitä ja hevostaitoja · Neuvoja hevosen kunnon kohotukseen · Uusi ratsastusaiheinen tv-sarja · Ratsastamassa Senegalissa · Vaeltamassa Islannissa
274522-0701
Hevonen koulutukseen
h o o k s . maalis tilauksia/osto totapahtuma. f i
Hööks
Myymälä: Vantaa · Hagelstamintie 31 Puh: 09 231 340 10 · Avoinna: ark. 10-20, la 10-16. Muut ehdot, ks. uusia 30,- arvoisia kas ja os ee vähintään n voimassa kerran/asia i tarjouksiin. 135. pääkuvaston s. Valitettavasti emme voi toimittaa alle 22 euron tilauksia. Maaliskuuta asti.
asiakas Enintään 3 kpl/
Thermo Maste
A lehinta! r
®
105-165 cm ämpi, Entistä pehme vampi vuori yempi ja muka kev
68
90
(78,50)
Rain
Nahkariimu
Alehint a!
9
Alehint a!
Liivi nyt alk.
(78,50)
90
Postituskulut (6,50) ja postiennakkomaksu (3,15) veloitetaan. *Kosk rjous o ksiin ta 2008 asti. Emme vastaa paikallisista valikoimavaihteluista, painovirheistä emmekä loppuunmyynnistä.
29 5 00
90
nyt sa at Juuri
kuuta ja 24. ja hi nt a! a mpan K
24. Ta i yhdistää toisiin alennu vo Tarjousta ei
nuk sen al en
Postimyynti & kuvastotilaukset: Ilmainen linja kellon ympäri 0800-770 700! w w w
Kuva: Satu Pitkänen.
Sivut
8083
3
Ratsastus 1/06
50. Kansanliike vastustaa teuraskuljetuksia Cartujano-hevoset Hevoset ja koirat Ratsastusta Senegalissa Mörkönsä kullakin Rehukirjanpito käyttöön Vaeltamassa Islannissa Apassionatan tunnelmat Marita Vainio valmensi Turkissa Koivulehdon tilalla Kasvatusuutiset Kisasilppu Hummatukka Ratsastuskoulu Markkinat Tuoteuutiset
Sivut
1416
Avotalleissa asustavia ystävällisiä andalusialaisia pääsee yleisökin rapsuttelemaan.
Sivut
5457
Sivu
Katja Ståhl tuottaa uuden ratsastusaiheisen tv-ohjelman, joka nähdään syksyllä. Hevosenhoitajan arkipäivää Kenttähevosen kuntovalmennus Uusi hevosohjelma televisioon. HEVOSET JA
T ä s s ä nume ro s s a :
5 7 8 12 14 18 22 24 28 32 36 42 46 50 52 54 58 60 64 67 68 74 76 80 84 86 87 88 92 94
Ratsastus
HARRASTUS · URHEILU · JALOSTUS
2/08
Saaran tallin Ratsastuksenohjaaja Milka Tervasmäki (vas.) on itsekin aloittanut ratsastusharrastuksensa Saaran tallilla 90-luvulla.
Pääkirjoitus Areena Auki Haastattelussa Tiina Karkkolainen Hörinää Saaran tallilla Oulussa Kenttäratsastuksen turvallisuusseminaarissa Mikko Forsténin hieno voitto Fernando Villalon valmensi Ypäjällä Oripäivillä karsitaan jalostusainesta Vladimir Georgiev kouluttaa ongelmahevoset Milloin hevonen ammattilaiselle. Kirsi Hagner ja oripäiville tuleva Fiancé Noir Koivulehdon tallin pihalla.
Kansikuvassa Apassionata-esityksen friisiläisiä
virheiden aiheuttamista vahingoista. Kyra Kyrklund pääsi mukaan kouluratsastuksen maailmancupin finaaliin ja Mikael Forstén yllätti koko esteratsastusmaailman hienolla voitollaan Amsterdamin maailmancupin osakilpailussa. ja 19.12. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.
Ratsastus 2/08
5. Samoin kenttäratsastuksen kansainväliseen menestykseen on odotettavissa jonkinlainen notkahdus, kun Piia Pantsu siirtyy enemmän esteradoille ja muiden ratsastajien meriitit ovat lähinnä yhden tai kahden tähden tasolta. Kasvattajien mielenkiinto suuntautuu lähiaikoina oripäiviin, joista kerromme seikkaperäisesti seuraavassa lehdessä. Kouluratsastuksen kansainvälinen menestys on edelleen melkein yksinomaan Kyra Kyrklundin varassa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun määrän palauttamiseen. Suomalainen esteratsastus on muutenkin tällä hetkellä vahvempi kuin koskaan ennen. Suomalainen kansanliike on tehnyt paljon asian eteen. Myös poniratsastajat tähtäävät joukkueena mukaan EM-radalle. Nyt tehdään jo suunnitelmia järjestelmällisestä osanotosta Nations´ Cup kilpailuihin, kun aiemmin on vain silloin tällöin saatu kasaan kokonaisia joukkueita. Hyvää kevättä ja hyviä lukuhetkiä,
Tilausasiat ja osoitteenmuutokset:
(019) 483 470 ark. Se luovutti helmikuun alussa vetoomuksen eduskunnalle ja nyt yritetään vaikuttaa eri tavoin sekä Suomessa että muissa Euroopan Unionin maissa siihen, että pitkät ja paljon kärsimystä aiheuttavat hevosten teuraskuljetukset saataisiin lopetetuksi. Hevoset ja Ratsastus -lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. PÄÄKIRJOITUS
Osoite:
PL 140 05801 Hyvinkää Puh. Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. (019) 483 480 www.ratsastus.net
Vauhdikas kisakauden alku
Kilparatsastuksen vuosi on alkanut lupaavasti. Tilauspuhelin (019) 483 470. Hanke on saanut Suomessa jo paljon julkisuutta ja nyt täytyykin seurata koko ajan sitä, mitä poliitikot ja virkamiehet tekevät asian hoitamiseksi. Tässä vaiheessa suunnitelmat tuntuvat toki vielä hieman kunnianhimoisilta, mutta toivottavasti tarkka tavoitteiden asettelu auttaa myös löytämään keinot niiden saavuttamiseksi. Kilparatsastuksen ohella hevosmaailmassa tapahtuu paljon muutakin. Apassionatan esitykset hurmasivat tuhannet katsojat Helsingissä ja niistäkin voi lukea tästä lehdestä. Vuoden 2008 ilmestymispäivämäärät ovat 25.1., 7.3., 25.4., 6.6., 22.8., 3.10., 14.11. Hevoset ja Ratsastus -lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. (019) 483 490 Fax. Hevoset ja Ratsastus -lehti ei vastaa taloudellisesti paino-, ym. klo 9.00-16.00
Vastaava päätoimittaja:
Jutta Koivula (019) 483 356 040-5530 475 jutta.koivula@ratsastus.net
Toimituksen sihteeri:
Virpi Hyökki
Ulkoasu:
Cosmograf
Vakituiset avustajat:
Sanni Aalto Uma Aaltonen Marko Björs Anna-Maija Herlevi Leena Kahisaari Teri Kovács Susanna Lehto Raili Manninen Nina Niemelä Tuula Pyöriä Marianne Roivas Ulla Tennberg Kati Valjus Johanna Viitanen
Markkinointi:
Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36, 13721 PAROLA, puhelin 03 - 671 5474 telefax 03 - 671 5057 ossi.sinisilta@ridemedia.fi
Ilmoitusmyynti:
Etta Koivula 040 575 2917 etta.koivula@ridemedia.fi
Kustantaja:
RideMedia Oy PL 140 05801 Hyvinkää Jutta Koivula Päätoimittaja
Toimitusjohtaja:
Jukka Helminen
Painopaikka:
SP-Paino, Hyvinkää ISSN 1239-856X
www.ratsastus.net
Hevoset ja Ratsastus -lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Onneksi on ihmisiä, jotka jaksavat ajaa eläinten asiaa ja tuoda mielipiteensä esille. Viime lehden pääkirjoituksessa käsittelin eurooppalaisia hevosten teuraskuljetuksia, joiden pysäyttäminen tuntuu mahdottomalla. Ponioriit ovat Ypäjällä esillä maaliskuun puolivälissä ja hevoset huhtikuun alussa. Vuositilaus 46 euroa, kestotilaus 41 euroa. Tuulahduksia kaukomailta tuovat raportit ratsastusretkiltä Senegalista ja Islannista. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta
Näyttää kuitenkin pahasti siltä, että tuollaiset kevätpäivät ovat hupenevassa vähiin. Sateisen harmaat säät tuntuvat vaikuttavan hevosiin samalla tavoin kuin meihin hevosharrastajiin: ne seisovat tylsistyneinä tarhojensa nurkissa häntä sadetta vasten. Meille ratsastajille ympäristöasioiden pitäisi olla erityisen tärkeitä, sillä luonto muodostaa merkittäviltä osin ratsastuksen toimintaympäristön. Lumessa kahlailut, pitkät lauantaimaastot ja pakkasiltojen kuutamokävelyt tuntuvat olevan muisto vain. Ilmasto lämpenee, ja sillä on melkoinen vaikutus myös ratsastusharrastukseemme. Noina hetkinä muistan usein miettineeni, mitä hevosharrastajat muualla maailmassa menettävätkään, kun eivät pääse nauttimaan tällaisista kirpeistä pakkaspäivistä hevostensa kanssa. Monta kertaa tälle talvea on ehtinyt tuntua, että harrastuksesta on mennyt maku, kun on vesisateessa puskenut tuulta vasten ensin tallille ja sitten taas kerran maneesille. Moni meistä kierrättää jätteet kotonaan, mutta tallin roskikseen tungetaan kaikki roskat samaan läjään. Heinää ja puruja roudataan kymmenien ja satojenkin kilometrien päästä, monenlaisia rehuja jopa ulkomailta saakka. Samaan aikaan kun ilmasto lämpenee, täytyy rehellisyyden nimissä todeta, ettei meidänkään harrastuksemme enää ole mistään ekologisimmasta päästä. Globaalit ympäristöongelmat ovat monen pienen tekijän summa, ja työ ympäristön hyväksi alkaa jokaisen omasta toiminnasta.
K ATI VALJUS
uutisia tuoreita
vilkas
kilpailutuloksia oma kuvagalleria
keskustelupalsta ilmoituksia linkkilista
myynti laaja
käyttäjien
www.ratsastus.net
Ratsastus 2/08
7. Alan ymmärtää niitä tuntiratsastajia, jotka jäävät talvisaikaan mieluummin kotisohvansa nurkkaan kuin vääntäytyvät tallille näillä keleillä. Muistan, kuinka naureskelimme tuolloin, että talvihan se on parasta harrastusaikaa. Areena auki
Märkien loimien talvi
N
iiden kuudentoista vuoden ajan jotka minulla on ollut oma hevonen, olen tuntenut itseni erityisen onnekkaaksi aina kevään ensi auringonsäteiden pilkistellessä, kun olen silkkiturpieni selästä käsin saanut nauttia pakkaslumen narinasta hokkikenkien alla ja kauniista, korkeista keväthangista. Niitäkin yleisemmiksi ovat nyt jo tulleet liukkaiden tallinpihojen, märkien loimien ja ärtyneiden ratsastajien päivät. Suurin osa meistä ajaa tallille melkoisia matkoja omalla autolla, kun hevoset häädetään yhä kauemmas kaupungeista mutta hevosharrastajat ovat enenevässä määrin kaupunkilaisia. Kaverin työkaveri oli ihmetellyt ääneen muutamia vuosia sitten, että talvellakinko sitä ratsastusta harrastetaan. Toinen on ääni kellossa nyt, kun maastot ovat pelkkää kaljamaa, kentät käyt-
tökelvottomassa kunnossa ja maneesin ovella jo sellainen ruuhka, ettei sisään tahdo mahtua. Keleistä on tullut yleinen sadattelun aihe. Meillä hevosenomistajilla ei ole sitä vaihtoehtoa. Sen sijaan sateenpitävät markiisiloimet ovat joutuneet kovemmalle käytölle kuin koskaan. Liikuntatutkimusten mukaan ratsastuksen harrastajamäärät vaihtelevat melkoisesti sen mukaan, onko tutkimus tehty talvella vai kesällä. Minun hevosteni toppaloimet ovat viime vuoden keväästä asti lojuneet pestyinä ja viikattuina kaapin perällä. Ihmisillä on yhä enemmän rahaa käytössään, ja se näkyy monenlaisen lähes kertakäyttöisen krääsän lisääntymisessä ratsastusvarusteissakin
Hyvää perustyötä ei voi korvata millään. TEKSTI: JUTTA KOIVULA
KUVAT: JUTTA KOIVULA, LEENA K AHISAARI
JA
TIINA K ARKKOLAISEN
ALBUMIT
Tiina Karkkolainen tunnetaan koulutuomarina ja Vihti Dressage Centerin ahkerana emäntänä. - Käsittääkseni meillä on ratsastajien eri ikäryhmien valmennus hyvällä mallilla, mutta nuoret hevoset ovat lähellä sydäntäni ja haluan tarjota lisää apua niille, jotka kouluttavat niitä eteenpäin. Hollantilainen Piet Tijssen käy säännöllisesti Vihdissä valmentamassa.
Kouluratsastuksen monitoiminainen täytti 50 vuotta
Tiina Karkkolainen
tuo mausteita suomalaiseen kouluratsastukseen
M
inusta on mielenkiintoista tarjota uusia mausteita suomalaiseen kouluratsastukseen. Viitisen vuotta toiminut talli tarjoaa paitsi täysihoitoa hevosille, myös monia mielenkiintoisia kursseja ja valmennuksia. Ulf Möller ja Holga Finken ovat maailmankuuluja nuorten hevosten kouluttajia, Tiina muistuttaa.
Tiinan hieno tamma Renée on nyt siirtynyt siitoskäyttöön.
8
Ratsastus 2/08. Käyn aika paljon Euroopassa seuraamassa kilpailuja ja katselen, mitä siellä on sellaista, jota meillä tarvittaisiin. Tänä keväänä Vihdissä nähdään Holga Finken, aiemmin siellä ovat valmentaneet muun muassa Christoph Hess ja Ulf Möller
Tiina ja suomenhevosori Pirvetti, jonka omistaa Heidi Andersin.
Ratsastus 2/08
9
- Meidän perheeseen tuli ensimmäinen oma hevonen, Nonstop, vuonna 74. Snettansissa, josta hän löysi itselleen oman hevosen, Candy Manin. Joskus kun Haavikot
olivat matkoilla, kävin aamulla ennen koulua hoitamassa ja ratsastamassa yhden hevosen ja koulun jälkeen loput kolme, Tiina muistelee. Minä aloin käydä Ruskeasuolla ja hoidin Raimo Haavikon neljää hevosta. Kysyntää tällaisille kursseille siis on.
Tapiolasta Ruskeasuolle
Tiina aloitti ratsastamisen Tapiolassa vuonna 1967. Osallistuin sillä muutamiin estekisoihinkin, Tiina muistelee. Anssi Tervo kilpaili sillä kenttää vaativalla tasolla.
"Ajatus omasta valmennustallista ei ollut minun vaan Matin"
10
Ratsastus 2/08. Häntä opettivat tuolloin Nina Forsberg (nykyisin Hamberg) ja Tutu Sohlberg. Myöhemmin Tiina kävi ratsastamassa mm. Siskoni MarjaLiisa oli silloin meistä aktiivisempi ratsastaja ja se oli enemmän hänen hevosensa. - Kävin Ruskeasuolla varmaan neljä vuotta, mutta sitten muutimme joksikin aikaa Hyvinkäälle isäni työn perässä. Tiina ja Mateus Keravalla joskus 1970-luvulla. Möllerin kurssi viime talvena täytti DC:n maneesin viimeistä paikkaa myöten ja myös Holga Finkenin kurssin ratsastaja- ja katsomopaikat varattiin hetkessä. - Nonstop asui silloin Katilan tallilla Riihimäen Herajoella. Tiina aloitti koulutuomarina vuonna 1990
Tiinan johtama Dressage Center on tuonut paljon uusia tuulia suomalaiseen kouluratsastukseen. - Asuin Töölössä ja ajoin fillarilla ahkerasti Töölö Ruskeasuo Tapiola väliä
- Minulla on ollut monia eri valmentajia. Olen yrittänyt oppia, miten itse olen oppinut asioita ja miten valmentajat ovat niitä minulle esitelleet. - Ajoin muutaman vuoden kuluttua firman alas, kun aika ei enää riittänyt sen pyörittämiseen.
Oma talli Vihtiin
Tiinan ja Matin hevoset asuivat Gumbölen tallilla Espoossa ja Matti oli talliyhtiön hallituksen puheenjohtaja peräti 17 vuotta. - Ja kun kerran tähän ryhdyttiin, pyrin tekemään hommasta mahdollisimman mielekästä ja tekemään asiat hyvin. Tästä on sitten syntynyt oma tapa valmentaa. Ihmettelin silloin, että onko sellaisiakin miehiä jotka laittavat ruokaa. Hän kuitenkin muistutti, että kaikki se on vain pintaa. - Olen tähän mennessä pitänyt tuomarityöskentelystä enkä ole pitänyt sitä raskaana, mutta nyt olen alkanut ymmärtää niitä, jotka lopettavat. 19vuotias Janne tähtää Kauppakorkeakouluun ja hänet nähdään usein estekilpailuissa pyörittämässä tulospalvelua. - Olen myös osallistunut Warendorfissa Saksassa gp-tuomarikurssille muutama vuosi sitten. hevosilla Rocky Reef, Pilven Poika, Don Ferry, Pirvetti, Elter ja Roxette. Hän myös tuotti Suomeen huippukengittäjä Mark Caldwellin kouluttamaan suomalaisia kengitysseppiä. Tiinalla on ollut useita omia hevosia, mm. En enää kestä ollenkaan katsella ratsastusta, jossa yritetään oikaista perusasioiden ohi ja korjata ongelmia voimalla ja aggressiivisesti. 16-vuotias Heidi on ratsastanut jonkin verran mutta lopettanut. Tiina aloitti koulutuomarina vuonna 1990 ja on nyt hakeutumassa kansainväliselle tasolle. Kaiken voi menettää, mutta tärkeää on se, millainen ihminen on ja miten hän toimii ja kohtelee muita.
Tiinalla oli muutama vuosi sitten yritys, joka toi maahan kengitystarvikkeita. Joskus sitä vaan väsyy lajin sisäiseen kiistelyyn ja kyynärpäätaktikointiin. - Ulf Möllerin kanssa tästä asiasta keskustelimme. 30 hevosen talli työllistää tällä hetkellä Karkkolaisten lisäksi kolme ihmistä ja siellä järjestetään jatkuvasti erilaisia koulutustilaisuuksia ja valmennuskursseja. Olen tiedonhaluinen ja utelias ja tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa, mutta en pyri kansainväliseksi tuomariksi sen takia että haluaisin itselleni jotakin enemmän. Candyman, Elegant, Einstein, Renée, Rosée, Remboldt, Palendro, Bar ja nykyinen Crown Royal. Hän on lisäksi kilpaillut mm. Hän on erittäin pätevä lukemaan hevosen mielialoja ja osasi annostella valmennuksen määrän aina oikein niin, että hevonen ei tullut happamaksi. - Vuosien myötä sitä tulee aina vaan pehmeämmäksi. Hän totesi, että monet meistä hevosalalla toimivista saavat itselleen jotakin lisäarvoa joko omistamistaan tai ratsastamistaan hevosista tai niistä tehtävistä, joita me teemme. Hän opiskelee kampaajaksi.
Ratsastus 2/08
11. - Mutta ajatus omasta valmennustallista ei ollut alun perin minun, vaan Matin. Minä yritin neljä vuotta pistää hanttiin, mutta lopulta oli vaan hyväksyttävä se, että ryhdymme tallinpitäjiksi, Tiina nauraa. Mutta sillä tiellä ollaan edelleen ja syyskuussa vietimme 20vuotishääpäiväämme, Tiina kertoo. Karkkolaisilla on kaksi lasta. - Ei siinä sitten kauan mennyt kun Matti pyysi minua syömään. - Ala on melko rankka, mutta jos tallilla on kiva porukka, sitä jaksaa vaikka mitä.
Valmentajista
Tiina oli itse kovaluonteisen Renée-hevosensa kanssa pitkään valmentautumassa Saksassa Karin Rehbeinin tallissa. - Ratsastin Cajuksen tunnilla Faustilla, kun Matti tuli maneesiin ja jäi tuijottamaan, Tiina muistelee nauraen. Hän kävi syksyllä Stuttgartissa FEI:n kurssilla ja osallistuu maaliskuussa Espanjassa toiselle. - Rainhard Nielsen oli ehdottomasti yksi parhaista valmentajista, jonka opissa olen ollut.
20 vuotta naimisissa
Omien hevostensa kanssa Tiina oli ensin Espoonkartanon tallilla ja myöhemmin Cajus Aminoffin tallilla, jossa Tiinan ja hänen miehensä Matin polut kohtasivat. On vaan hienoa oppia uusia asioita ja olla viemässä lajia eteenpäin. - Kun perustimme oman tallin, tiesimme siis varsin hyvin mihin ryhdymme, Tiina kertoo
Tapaamisen järjestysvastuu lankesi Pohjois-Suomen ratsastusjaokselle, joka sai aikanaan kunnian olla järjestämässä myös ensimmäistä aluetapaamista Pihkalan tilalla Kestilässä vuonna 2000. Tilaisuudessa puhuivat muun muassa kartoituksen koonnut Laura Hekkala Oulun seudun ammattikorkeakoulusta, Minna Martin-Päivä Hippoliksesta sekä Ylikiimingin kunnanjohtaja Kaarina Daavittila.
K ATI VALJUS
Yhdeksäs aluetapaaminen Kalajoella
Suomen Ratsastajainliiton aluejaostojen vuosittainen yhteistapaaminen järjestettiin tammikuun lopulla Kalajoella nyt yhdeksättä kertaa. Erinomaisen päivällisen jälkeen Ravintola Dyynissä esiintyi mainio isäntä Tapani, joka on paikallinen harrastajanäyttelijä.
MIKKO TÖRMÄNEN
Martina Petersen-Jessen ja Navaronne tähtäävät nuorten EM-kenttäkilpailuun, joka järjestetään syksyllä Saksan Kreuthissa.
Terhille uusi hieno ori
Samuli Koivisto ja Freyja frá Terriniemi speedpassissa. Vuosittaisen yhteiskokoontumisen tavoite on ruotia alueiden vahvuuksia ja heikkouksia kaikkien kahdeksan alueen toimijoiden kesken. Syksyllä tehtyyn tutkimukseen osallistuneista hevosyrittäjistä ja harrastajista peräti puolet piti Ylikiiminkiä kiinnostavana asuinpaikkana sillä edellytyksellä, että puitteet hevosharrastukselle olisivat hyvät. Esitykset pidettiin koko poppoolle sunnuntaina. Lauantaiaamun aloitti SRL: n koulutus- ja valmennuspäällikkö Aki Ylänne kertomalla liiton yleisiä kuulumisia. Tämän jälkeen kaikki 65 osallistujaa jakaantuivat pienryhmiin lajeittain: esteratsastuksen, kouluratsastuksen, kenttäratsastuksen, harrastetoiminnan, koulutuksen ja tiedotuksen, seurojen toiminnan, nuorisotoiminnan sekä pienempien lajien toimijat omiin pienryhmiinsä. sijaa hallussaan pitävän Dirk Schraden valmennukseen. Myös vapaata ohjelmaa oli järjestetty. Tutkimuksen taustalla on hevostalouden kehittymisedellytysten esiselvityshanke, joka laati kyselytutkimuksen yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan kanssa. Ylikiimingin alueesta haaveillaan kunnassa Oulun seudun hevostalouden keskittymää. Saksan Ratsastajainliiton ja Saksan ratsastuksen olympiakomitean sijaintipaikka.
Hevostalouden tulevaisuudennäkymiä pohdittiin Ylikiimingin Vesaisenlinnassa kunnanjohtaja Kaarina Daavittilan johdolla. Uusin aluevaltaus on askellajiratsastus, jossa Koivisto teki kisadebyyttinsä tammikuussa. Tutkimukseen osallistuneista 303 hevosharrastajasta yhä useampi haaveilee omasta paikasta, jossa voisi pitää hevosia ja harrastaa kotoa käsin. HÖRINÄÄ...
Martina valmentautuu Saksassa
Viimeistä kauttaan nuorten luokissa kilpaileva kenttäratsastaja Martina Petersen-Jessen valmentautui syksyn hevosensa Navaronnen kanssa Saksassa Bonnin Rodderbergissä, mutta nyt kaksikko on muuttanut Warendorfiin. Oriin isä on Sixtus ja emänisä Caprimond. Samalla Martina siirtyi maailmanrankingin 9. Tapani-isäntä hauskuutti yleisöä jaostojen vuosittaisessa aluetapaamisessa Kalajoella.
Ylikiimingin kunnalla on hevosvetovoimaa
Oulun koillispuolella sijaitseva Ylikiimingin kunta on kartoittanut kyselytutkimuksen avulla alueen vetovoimaa hevosihmisten keskuudessa. Georges luokissa.
Kouluradoilta passibaanalle
Useimmat tuntevat kengittäjä-kouluttaja Samuli Koiviston kilparadoilta Jaimen, Pelmin ja muiden suomenratsujen selästä. Martinan päätavoite pian alkavalla kaudella on nuorten Euroopan mestaruuskilpailut Saksan Kreuthissa 25.-28. Münsterin alueella sijaitseva Warendorf tunnetaan todellisena hevoskaupunkina. Se on kuulun Warendorfin valtionsiittolan ohella mm. Reilun 35 kilometrin päässä Oulusta sijaitsevassa kunnassa olisi hyvät mahdollisuudet hevosläheiseen asumiseen sekä hevostalouden kasvuun ja kehittämiseen. Ratsuna toimi vauhdikas ja kokenut kilpatamma Freyja frá Terriniemi ja avauslajina haasteellisena pidetty speedpassi. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 35-vuotiaita. Terhi Stegars on saanut ratsastettavakseen seitsemänvuotiaan trakehner-oriin nimeltä Couracius. Ryhmät kokosivat yhteen lajien ongelmat sekä toimintasuunnitelman ongelmien korjaamiseksi. Kolme varmaa ja nopeaa juoksua takasivat voiton hyvällä ajalla 8,98.
12
Ratsastus 2/08. 70 päivän suorituskyvyn kokeessa se oli paras kouluhevonen indeksillä 141,75. syyskuuta. Ori kantakirjattiin 2003 ikäluokkansa toiseksi parhaana. Lauantai-ilta kului keilaamisen, kylpylässä porskuttelun ja tutustumisen merkeissä. Sen puoliveli Axis on ollut Terhin ratsastettavana ja menestynyt Prix St
maaliskuuta ja Morrisin esteratsastuskoulutus 28.-30. Mallisto esiteltiin 6. Päivä on ravikamppailun lisäksi täynnä muuta ohjelmaa hevosystävien pirtaan: luvassa on ratsastusnäytös, montén näytöslähtö sekä lajeja, joissa ihmisvoimat haastavat hevosvoimat. Lisätietoja: www.vixen.fi.
Ratsastus 2/08
13. Christoph Hessin koulutusten yhteyteen on järjestetty runsaasti ohjelmaa myös valmentajille ja koulutuomareille.
Onnelliset voittajat
Ratsastuksen asiantuntijaliikkeen kuvaston syyskilpailussa pääpalkinnon eli Bates Innova Cair-koulusatulan voitti Marja Liira Kajaanista. kylmäveriravureiden Olympiaravifinaalilähtö. helmikuuta Helsingissä vammaisurheilijoiden toimiessa malleina. Ohjelmassa mm. - Oriit muistuttavat toisiaan ratsastettavuudeltaan, ne ovat miellyttäviä ratsastaa ja kouluttaa, kertoo Terhi. TV2 lähettää finaalipäivästä suoran kolmen tunnin lähetyksen. Lisätietoja sivuilta www.olympiaravit.fi.
Hess ja Morris Ypäjällä
Christoph Hess ja George Morris kouluttavat ratsastajia Ypäjällä tänä keväänä. Olympiaravit on Suomen Olympiakomitean ja ravipeliyhtiö Fintoton yhteistyöprojekti, jossa toto-tuottoja ohjataan nuorten urheilijoiden valmennustyöhön. Vixen on erikoistunut hevosten rehuhin, ravintolisäaineisiin ruokinnan suunnitteluun ja satuloihin. Equipage Falkland takin voitti Riina Kaukonen Töysästä.
Vammaisratsastuksen kilpailuseminaari
Kaikille avoin vammaisratsastuksen kilpailuseminaari 22.03.2008 Ypäjällä Hevosopiston auditoriossa klo 14-18. Matilda Friberg, Rukan suunnittelija Jassu Julin-Aro ja judoka Jani Kallunki paralympiaurheilijoiden kisa-asujen esittelytilaisuudessa. Kuva: Hippola.
Katri oli oikea kirjoittaja
Viime lehdessä oli Siilinjärven Ratsastuskeskuksen leireistä kertovassa jutussa väärä kirjoittajan ja kuvaajan nimi. Weather Beetan TAKA-loimen voitti Jenni Isokääntä Anjalankoskelta. Suomen Paralympiakomitean Oy Vixe Ab on muuttanut Mäntsälässä.
Vixen muutti
Hevosvarusteliike Oy Vixen Ab on muuttanut uusiin tiloihin Mäntsälässä. PK Nassau talvitakin voitti Riikka Pelto-Arvo Jämsästä ja Dublin Venturer ratsastuskengät menivät Laura Ahoniemelle Mikkeliin. Kuva: Johannes Romppanen.
Pikajuoksija Johanna Manninen voitti viime vuonna Olympiaravipäivän montén näytöslähdön. Viime vuonna yhteistyö tuotti lähes 55 000 euroa. psyykkisestä valmennuksesta puhumassa psykologi Sari Honkanen, Pharmacare Novan edustaja Tero Silvas kertoo urheiluhevosen rasitusvammojen ennaltaehkäisystä treenikaudella, SRL:n vammaisratsastusjaos esittelee valmennusjärjestelmään tulleet muutokset sekä kauden 2008 kilpailukalenterin. Tiina on myös satulaseppä. Molemmat tilaisuudet on suunnattu ensisijaisesti Hevosopiston opiskelijoille, mutta ratsastaja- ja katsomopaikkoja on tarjolla myös muille. huhtikuuta. Ilmoittautumiset/tiedustelut 14.03.2008 mennessä e.kaartinen@kotiportti.fi
Paralympialaisiin kotimaisissa vaatteissa
Pekingin paralympialaisiin valmistautuva edustusjoukkue pukeutuu kisoissa kotimaisten valmistajien vaatteisiin ja ensimmäiseen omaan kisamallistoon. Oppilaitos Stadiasta saapuu fysioterapeuttiopiskelijoita opastamaan ratsastajan lihashuollossa sekä kertomaan lihaskunto- ja voimaharjoittelun perusteista. HÖRINÄÄ...
varusteyhteistyökumppanit Nanso, Rukka ja Feelmax huolehtivat siitä, että urheilijoilla on syyskuussa alkavissa kilpailuissa toimivat ja tarkoituksenmukaiset varusteet niin matkalla, kilpailussa kuin palkintopallillakin.
Terhi Stegars ja 7-vuotias trakehnerori Couracius ovat aloittaneet yhteisen kilpauran. Satulansovituksissa ja valinnoissa sinua palvelevat koulutetut satulansovittajat Karin Rosenlew ja Tiina Suni (Society of Master Saddlers Qualified Saddle Fitters). Juttu oli Katri Ahokkaan tekemä.
Olympiatunnelmaa Jokimaan raviradalla
Lahden Jokimaan raviradalla jännitetään huhtikuun 12. Hessin kouluratsastusaiheinen koulutus järjestetään 26.29. Mukana oli IB ryhmän vammaisratsasastaja Matilda Friberg, joka kilvoittelee kevään ajan Suomelle tulleesta vammaisratsastuksen maapaikasta. Tapahtumassa nähdään myös Olympiaravien yhteistyöurheilija Piia Pantsu, jonka tapahtumajärjestäjä lupaa nousevan hevosen selkään, mutta laji jää vielä yllätykseksi. Vuotuinen projekti huipentuu finaalilähtöön, jossa maamme huippu-suomenhevosten lisäksi kilpailee muita pohjoismaisia ravureita. Uusi osoite on Palomäentie 8 B, 04600 Mäntsälä. Nyt neljännen kerran järjestettävät Olympiaravit on jo tunnustettu osa suomalaista urheilukulttuuria. - 9-vuotias Axis on nyt valmis Intermediaire 1 luokkiin, Couracius on tällä hetkellä vaativa B -tasoinen
Lyijykynäpiirroksen on tehnyt tallilla aikanaan ratsastuksenopettajana toiminut Lissu Mähönen.
"Mitä mieltä sitä on tässä elämässä, jollei saa tehdä sitä mistä eniten nauttii", tuumaa tallinpitäjä Saara Moilanen, 69. Jassu) on jäänyt Saaran mieleen yhtenä hienoimmista hevosista. Saaran talli on pitkät perinteet omaava oululainen ratsastuskoulu, jonka toiminta sai alkunsa kasarmin hevoshuutokaupasta 70-luvun alussa.
TEKSTI: K ATI VALJUS
KUVAT: K ATI VALJUS
JA
SAARA MOILASEN
KOTIALBUMI
Huutokaupasta ostettu Jassu teki monta hienoa varsaa.
SAARALLE JOKAINEN HEVONEN ON
TYÖKAVERI
14
Ratsastus 2/08
Arttu-koira toimittaa talliaskareita emäntänsä perässä.. Suomenhevosruuna Junkkari (e
- Muutamia tärkeitä sääntöjä on, joista ei tingitä. Tallissa ei koskaan huudeta, ja hevosia kohdellaan hyvin, Saara painottaa. Mitä mieltä sitä on tässä elämässä, jollei saa tehdä sitä mistä eniten nauttii. Minä vastasin, että älkää herran tähden päästäkö niitä rottia tänne tallille, saattavat vielä kuolla, täällä kun on kaksi koiraa ja kissoja!
Hevoset pitkäikäisiä ja terveitä
Toiminta pyörähti toden teolla käyntiin, ja vanhaan navettaan kunnostetuissa tiloissa asusti parhaimmillaan kolmisenkymmentäkin hevosta. Hevoset osaavat tiensä karsinoista tarhaan ja tarhasta omiin karsinoihinsa, kun Saara niitä kutsuu. Joku oli valittanut siitäkin, että lähiseudun asuinalueella oli nähty rotta juoksemassa tallille päin. - Omien varsojen teettäminen päättyi oikeastaan siihen, täällä kun ei ole laitumia kuten
Kolmikymppiset ratsut eivät ole harvinaisia Saaran tallilla
Hevoset osaavat tulla kutsusta omiin karsinoihinsa.
Ratsastus 2/08
15. Mutta kyllä kävi aika pitkäksi! Ei sitä osannut ilman hevoshommia olla. Varsinaista sukupolvenvaihdosta ei ole kuitenkaan tehty.
Hevosalue ahtaalla
Tallin ympäristö on muuttunut melkoisesti siitä, kun se 80-luvun puolessavälissä nousi keskelle ei-mitään, kahdeksan kilometrin päähän Oulun keskustasta. Tallilla kävijöitä on aina opetettu kunnioittamaan hevosta. Sitten tuli tieto, että kasarmin suomenhevoset myytäisiin huutokaupassa. Enon työhevosten selkään pääsi silloin tällöin kesäisin, mutta pettymyksekseen Saara ei monen muun tavoin mahtunut Äimäraution ratsastustallin täyteen varatuille tunneille. Saara, Reino ja hevoset muuttivat upouusiin tiloihin vuonna 1985. Talli sijaitsi aluksi Kuivasjärven Liikasenperällä. Reinon lisäksi tallin töihin osallistuu pariskunnan Kalle-poika. Meno oli villimpää, mutta pääsipä ainakin ratsastamaan. 90-luvun lopulla talli vuokrattiin vuodeksi ulkopuolisille. Uusille tiloille alkoi olla huutava tarve, ja ne löytyivätkin Kuivasjärven kaupunginosan toiselta puolelta, Aaltokankaalta. Saaralle jokainen hevonen on yksilö ja tärkeä työkaveri. Saaran tallin ensimmäinen poni oli risteytysponi Nero, jonka selässä moni oululaisratsastaja sittemmin aloitti harrastuksensa, mukaan lukien Mirri Kynsilehto. Hiukkavaaran kasarmilla oli myös hevosia. - Joskus joutuu uusille ratsastajille huomauttamaan, ettei kannata jättää hevosen karsinan ovea auki. - Täällä sitä oltiin kuin herran kukkarossa. Nyttemmin Saara on jättänyt raskaammat työt työntekijöille ja miesväelle, mutta hoitaa edelleen suuren osan ruokinnoista ja ottaa vastaan tuntiratsastajia.
Sukupolvenvaihdos saa odottaa
Saara ruokkii koko kolmikymmenpäisen lauman aamukuudelta. Jassusta tuli myöhemmin monen Moilasten oman varsan emä, ja Valo puolestaan kunnostautui Oulun kaupunginteatterin Nummisuutarit-näytelmässä ja tienasi tallille hevoskuljetusauton. Talli aukeaa vasta tuntia ennen ratsastustuntien alkua, ja siihen saakka hevoset saavat olla omassa rauhassaan. arjakoksi opiskellut Saara ihastui hevosiin jo pikkutyttönä. - Niin kauan kuin ne ovat kunnossa, ne saavat tehdä kevyttä työtä talutusratsuina ja nauttia hevosen elämästä laumassa, Saara painottaa.
Tallissa ei koskaan huudeta ja hevosia kohdellaan hyvin
- Mitäs minä nuori tytönhupakko tallinpidosta luopumaan! Ei seitsemääkymmentäkään ole vielä lasissa, 69-vuotias rautamuori nauraa. Isossa laumassa ulkoilevat hevoset ovat ällistyttävän pitkäikäisiä ja terveitä, kaksivuotiaana Saaralle tullut Rassi-poni kääntyi tänä vuonna 34-vuotiaaksi ja 27-vuotiaan Kehveli-ponin lisäksi kolmeakymmentä lähenteleviä on muutama muukin. Reino se sitten keksi, että kun kerran kysyntää ratsastustunneille on, miksei ostettaisi monta ja perustettaisi ratsastustalli, Saara muistelee miltei kolmenkymmenenseitsemän vuoden takaisia tapahtumia. Pian Neron jälkeen talliin muutti myös shetlanninponi Kehveli, joka kuuluu reserviin edelleen.
K
vanhalla tallilla oli. Oli vuosi 1971, kun Saara ja miehensä Reino huusivat kasarmin huutokaupasta Eskon, Helyn, Valon, Humun, Jassun ja Helon. Monet opetusratsuista ovat iältään parikymppisiä. Se on sille merkki siitä, että nyt lähdetään pihalle, Saara nauraa. Moni omista kasvateista palveli kuitenkin pitkään tuntiratsuina. Siihen, kuten niiden sisälle ottoonkaan, ei montaa minuuttia mene. Tallityöntekijä tulee yhdeksäksi, jolloin hevoset viedään ulos. Yhtenä erityisimmistä on jäänyt mieleen suomenhevosruuna Junkkari, joka oli upea, rehellinen ja komea hevonen, Saara muistelee. - Ehtona oli, että minä saan tehdä aamuruokinnat. - Ajattelin, että ostan oman hevosen. On Saara kokeillut elämää ilman tallinpitoakin. Heti seuraavana vuonna alkoivat ensimmäiset valitukset, kun viereen nousi taloja ja sanottiin, että hevoset haisevat
Tietysti tietämättömien ihmisten ja hevosten kohtaamisista voi seurata myös monenlaisia vaaratilanteita. Ennen lapset tulivat tänne porukalla polkupyörällä talvellakin, ja viettivät tallilla koko illan. Saara ei katso asutuksen ahdistamista hevostallien läheisyyteen hyvällä - Hevoset ne vaan haisevat edelleen, ei siitä mihinkään pääse. Toisaalta on niitäkin, jolle hevosten näkeminen on päivän piristys. Kentän laidalla sijaitseva kerhomökki toimii kisapuffettina ja kokouspaikkana.
Hevosmiestaitoja ei opita niin kuin ennen
Saara muistaa vielä hyvin ajan, kun hevosella ajettiin lumikasoja tien penkoilta. Hevosen rooli yhteiskunnassa on muuttunut melkoisesti siitä, kun Saara itse istuskeli enonsa työhevosten selässä. Se näkyy siinäkin, kuinka äidit kohtelevat lapsiaan. Aikuisratsastuksen buumi näkyy Saaran tallillakin: aikuisratsastajia käy viikkotunneilla miltei tuplaten se määrä mitä junioreja. - Tietämättömyys lisääntyy ja ihmiset vieraantuvat eläimistä. Nykypäivän lapsiratsastajat ovat Saaran mukaan yhä useammin niitä, jotka kipittävät tunnilta täysis27-vuotias Kehveli on tallin vanhimpia ratsuja.
Saaran talli perustettiin vuonna 1971 vanhaan navettaan.
sä ratsastusvarusteissa ja tuliterä raippa kourassaan autoon, jossa äiti tai isä jo hoputtaa lähtemään ja muistuttaa kopistamaan jalat.
16
Ratsastus 2/08. Iloisia kohtaamisia ovat aina ne, kun lapsuudessaan Saaran tallilla ratsastaneet tulevat vuosien päästä tervehtimään, usein jälkikasvunsa kera.
Maneesi valmistui vuonna 1996. Nyt reitin ympäristökin on kaavoitettu asuinalueeksi, ja kunnallisverkoston rakentamistyöt ovat käynnissä. Siinä ne hevosmiestaidot tulivat väkisinkin opittua. Kun tänne tulee äitejä lastensa kanssa, näen yleensä äidin käytöksestä, onko hän joskus ollut tekemisissä hevosten kanssa. - Miksi vanhemmat ovat alkaneet hyysätä lapsiaan. Vuonna 1985 rakennetussa tallissa on 33 karsinapaikkaa.
Tietämättömien ihmisten ja hevosten kohtaamisista voi seurata monenlaisia vaaratilanteita
Oulun kaupunki rakennutti Kuivasjärven hevosurheilualueelle ratsastusreitin vuonna 2003
Yhdeksän kuolemantapausta on sattunut yksittäisesteillä ja kaksi sarjaesteillä. Tuomareille halutaan yhtenäinen näkemys siitä, millainen suoritus pitää keskeyttää.
TEKSTI
JA KUVAT:
JUTTA KOIVULA
Kenttäratsastuksen turvallisuusseminaari kokosi lajin päättäjät
Tiukennuksia sääntöihin, tutkimustieto käyttöön
Kenttäratsastuksen turvallisuus on viime vuosina ollut jatkuva puheenaihe. FEI ei voi sanella jäsenmailleen, mitä pitää tehdä mutta sen suosituksia olisi hyvä noudattaa. - Silloin esteet ovat 110-115 cm korkeita ja nopeus 520-550 metriä minuutissa. - Vakavat onnettomuudet sattuvat yleensä yhden ja kahden tähden tasolla, O´Connor jatkoi. Tapauksista seitsemän on tapahtunut kansallisella tasolla, joten olisi ensiarvoisen tärkeää että kaikki maat nostavat turvallisuusasiat tärkeimmäksi tavoitteekseen. Tanskan kenttäratsastusjaoksen puheenjohtaja Adrienne Hofer kokeilemassa uudentyyppista KANturvaliiviä.
Eric Smiley haluaisi selvittää onnettomuustapauksista myös sen, millaisia kuolaimia hevosella on käytetty.
David O´Connor johti seminaaria jämptisti. Seminaari teki muutamia selkeitä toimenpide-ehdotuksia FEI:lle ja suosituksia kansallisille liitoille.
teenan olympiavoittaja, USA:n David O´Connor toimi seminaarin puheenjohtajana. Näin saatiin aikaan useita konkreettisia muutosehdotuksia.
Tanskalaistuomari Anne Mette Binder kertoi, että FEI on tekemässä koulutusmateriaalia. - On tärkeää, että ratsastajat eivät pääse ete-
A
18
Ratsastus 2/08. Mukana oli lähes 80 ihmistä 25 eri maasta, joukossa alan parhaat asiantuntijat. Kansainvälinen Ratsastajainliitto FEI järjesti asiasta ison seminaarin tammikuussa Kööpenhaminassa. Hän kertoi kylmät tilastotiedot. - Viimeisen 13 kuukauden aikana maailmassa on kuollut 11 ihmistä kenttäratsastuskilpailuissa
FEI on onneksi kuitenkin tekemässä asiasta dvd-koulutusmateriaalia kaikkien liittojen käyttöön. Joskus kilpailuissa on niin paljon yleisöä ja muuta hälinää, että varoituslippua ei välttämättä pysty havaitsemaan. Keltainen lippu tuo kilpailuihin epämääräisen harmaan alueen ja sekoittaa enemmän kuin hyödyttää, hän perusteli. Tästä kuperkeikasta onneksi selvittiin ilman jälkiseurauksia.
nemään luokissa ylöspäin ennen kuin ovat valmiita hyppäämään tämän kokoisia esteitä oikeassa kilpailutempossa. keltainen lippu, jolla on tarkoitus varoittaa maastoradalla
olevaa ratsastajaa siitä, että hänen ratsastustyylinsä on vaarallinen ja että ratsastaja voidaan hylätä jos hän ei paranna sitä. - Tuomareiden täytyy uskaltaa puuttua tilanteisiin eikä odottaa niin kauan että sattuu
onnettomuus. - Jos eteneminen alkaa näyttää vaaralliselta, on parempi poistaa ratsastaja heti radalta. Nurinmeno esteellä on ehdottomasti vaarallisin onnettomuustyyppi kenttäratsastuksessa. Vastuu ratsastustavasta on kuitenkin aina ratsastajalla itsellään, ei tuomaristolla. Tämä aiheutti pohdintaa siitä, pitäisikö myös kansainvälisen liiton vaatia ratsastajilta enemmän kvaalituloksia.
Keltainen lippu häiritsee
Viime vuonna otettiin käyttöön ns. - Mielestäni on vaarallista, jos ratsastajan pitäisi maastoradalla miettiä jotakin muuta kuin radan suorittamista. Eri maiden järjestelmät tuottaa ratsastajia kansainväliselle tasolle poikkeavat jonkin verran toisistaan. Se, missä kohtaa ratsukon suoritus pitää keskeyttää ja mikä on vielä sallittua, on tietysti hyvin vaikea määritellä. - Jos et noudata liikenteessä nopeusrajoituksia, olet vaarassa saada sakot jos poliisi havaitsee tekosi. Hyvä ratsastaja tietää itsekin, että tänään ei ole hänen päivänsä ja huono tuskin pystyy yhtäkkiä ratsastustaan parantamaan vaikka hänelle huomautettaisiin asiasta. Ei ole poliisin vika, jos sinä et noudata sääntöjä, vertasi Giuseppe Della Chiesa.
Kaatuminen on vaarallisinta
Mike Tucker ja Giuseppe Della Chiesa kävi-
Ratsastus 2/08
19. O´Connor kysyi myös, mitkä maat noudattavat tiukempia kvaalimääräyksiä kuin FEI ja huomasi hämmästyksekseen, että hyvin moni maa vaatii ratsastajiltaan enemmän suorituksia tasolta toiselle nousemiseen kuin kansainvälinen liitto. Uudistus herätti paljon keskustelua ja yllättävin kannanotto tuli ratsastaja Andrew Nicholsonilta
- Ratsastaja voi pudota ja saada aivotärähdyksen, mutta kilpailla seuraavana viikonloppuna kotimaassaan, koska tieto ei kulje kansainvälisten kilpailujen järjestäjiltä kansallisille liitoille riittävän nopeasti.
Uudenlaisia keksintöjä
Seminaarissa nähtiin myös uudenlainen vaah-
tomuovista muotoiltu turvaliivi ja erikoisia muovista tehtyjä maastoesterakenteita, jotka muistuttivat hieman lego-palikoita. - Niskavammat ovat näissä tilanteissa hyvin yleisiä. Seminaari kokosi kenttäratsastusihmisiä lähes kaikkialta maailmasta.
vät nopeasti läpi FEI:n kaikista kansainvälisistä kenttäkilpailuista tehdyistä onnettomuusraporteista kerättyä tietoa. Seminaari antoikin FEI:lle toimintaehdotuksia siitä, että ohjelmisto tulisi antaa myös kansallisten liittojen käyttöön, jotta tutkimusmateriaalia saataisiin enemmän ja nykyiset tiedot tulisi analysoida mahdollisimman tarkasti. Hollan-
20
Ratsastus 2/08. Kaulan ympäri menevällä airbagilla uskottiin kuitenkin olevan mahdollisuuksia estää niskavammoja. Bartle halusi myös, että ratsastuksen turvavarusteita tutkittaisiin kunnolla lajinomaisesti. Estetyyppejä tarkastellessa huomataan että eniten kaatumisia sattuu esteillä, jotka eivät sijoitu mihinkään yleiseen tyyppikategoriaan. Esteissä on rikkoutuva osa (frangible pin), joka pudottaa puomin alas, jos hevonen osuu siihen riittävällä voimalla. Näitä onnettomuustyyppejä pyritään nyt kaikin keinoin vähentämään. Ne voidaan kasata nopeasti uudelleen, jos niiden kiinnitys menee rikki sen takia että hevonen osuu niihin kovalla voimalla. Ratsastaja usein putoaa kasvoilleen ja tällöin on suuri vaara, että niska taittuu liikaa taakse. Hevosen nurinmeno esteellä on kaikista vaarallisin onnettomuustyyppi. Bartle esitteli Warendorfissa kuvattua videota, jolla saksalainen vikellysvalmentaja opettaa ratsastajille oikeaa kierähdystekniikkaa. Monet maat kaipaavat nopeampaa tiedonvälitystä onnettomuuksista. Tilastomateriaali näytti, että putoamiset ovat vähentyneet lajissa. Mitä sitten tapahtuu sen jälkeen kun este rikkoutuu, siitä keskusteltiin melko paljon. Testilämpötila on vakioitu 20-30 asteeksi, mutta oikeassa elämässä liivi on ratsastajan päällä ja usein kilpailuissa ilmankin lämpötila on yli 30 astetta. Uuden valmistajan on myös vaikea päästä markkinoille sen takia että esimerkiksi englantilainen Beta-järjestelmä hyväksyy vain pari laboratoriota, vaikka maailmalta löytyy useita vähintään yhtä päteviä testauspaikkoja. - Ne pitävät ratsastajan satulassa silloin kun hänen olisi turvallisempi jo irrota sieltä. Nythän ne käyvät samat testit kuin muidenkin urheilulajien varusteet, vaikka jokaisella lajilla on omanlaisensa onnettomuustyypit. Englannissa on muutaman vuoden ajan tutkittu laukeavien esteiden käyttöä maastossa. Tyyppiesteistä nurinmenoja aiheuttavat eniten trakehner-haudat ja seinämäesteet. Seminaarin osanottajat toivoivat FEI:ltä enemmän avarakatseisuutta siihen, minkälaiset ratkaisut se hyväksyy, jotta ei lukituttaisi vain vanhoihin ratkaisuihin. Ratsastajat itse totesivat että kypärällä ei ole mitään vaikutusta, mutta jotkut kokivat turvaliivin vaikeuttavan kierähtämistä. Bartle halusi myös kokeilla, miten kypärä ja turvaliivi vaikuttavat ratsastajan reflekseihin. Tilastot eivät ole aivan täydellisiä, mutta antavat kuitenkin osviittaa radansuunnittelijoille. Irlantilainen turvaliivivalmistaja kertoi liivien testauksista senkin mielenkiintoisen seikan, että liivejä ei koskaan testata samoissa lämpötiloissa kuin missä kisat käydään. Samassa yhteydessä oli kokeiltu myös airbag-tyyppistä turvaliiviä, mutta ainakin näitä korkeuksilta pudottaessa se ei ehtinyt täyttyä ennen kuin ratsastaja oli jo maassa. Vuonna 2002 tuhatta starttia kohden sattui 82 putoamista kansainvälisellä tasolla ja vuonna 2007 enää 58. Bartle muistutti myös siitä, että liian pitkillä jalustimilla ja liian isoilla satulan tukityynyillä on huono vaikutus turvallisuuteen. Putoamisia sattuu suhteessa eniten neljän tähden kilpailuissa ja enemmän pitkissä kuin lyhyissä kilpailuissa. Hollannin liitto piti kiinnostavan esityksen pahvista tehdyistä maastoestepuomeista, joita heillä on käytetty kansallisen tason kilpailuissa jo muutaman vuoden ajan. Tällöin ratsastaja on suuressa vaarassa jäädä kaatuvan hevosen alle. Dataa on olemassa, mutta sen tarkempi analyysi on vielä tekemättä. Muovilla päällystetty puomi näyttää aivan samalta kuin umpipuusta tehty, mutta se hajoaa jos hevonen osuu siihen riittävällä voimalla. Jotakin on siis tehty oikein. - Niskatuet saattavat auttaa näissä tilanteis-
sa, mutta lisäksi pitäisi myös opettaa ratsastajia putoamaan oikein. Hollantilaiset ovat tyytyväisiä kokeiluunsa ja uskovat näiden puomien tähän mennessä estäneen monta vakavaa onnettomuutta. Tieteellinen tutkimus näiden puomien vaikutuksista kuitenkin puuttuu toistaiseksi. Tämä on toistaiseksi ainoa FEI:n sallima rikkoontuvan esteen tyyppi. Ratsastajat tekivät ensin normaaleja kuperkeikkoja ja sitten vaikeuttivat harjoitusta vähitellen niin että he lopulta sukelsivat korokkeelta matolle kierähtäen. Nurinmenoista tapahtui yhtä suuri osuus yksittäisillä esteillä kuin sarjaesteillä.
Kun onnettomuus sattuu
Saksan maajoukkuetta valmentava englantilainen Chris Bartle selvitteli vähän niitä toimia, joilla voidaan vähentää ratsastajan loukkaantumisriskiä silloin kun hevonen menee nurin