Orihevonen isän roolissa Ratsastustunnin hiilijalanjälki Valjakkoajon starttikurssilla Hippoksen puomikoulu käynnistyy. RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI Nro 1 • 2021 9,20 € www.ratsastus.fi HIPPOS Johanna Sjövallin taianomaiset kuvat Haaveena oma hevonen
62
Portilla vastassa ja yhdessä eteenpäin!. Kesyhevonen on jalostettu ja kasvatettu ihmisen kumppaniksi. Jokainen meistä on lajimme suurlähettiläs. Sonja Holma päätoimittaja PÄÄKIRJOITUS Me hevosihmiset pidämme ja harrastamme hevosia, koska ne ovat meille rakkaita ja tärkeä osa elämäämme. 3 HIPPOS 1 • 2021 Hevonen on luotu liikkumaan. Hevoset ovat meille arvokkaita monella tasolla, ja me pidämme niitä hyvin, parhaamme mukaan. Olisi paljon edullisempaa satsata hevosen sijaan toiseen menopeliin, vaikkapa maastopyörään. Päämäärän ohella se on matka, jonka tekee kiehtovaksi jatkuva kehittyminen sekä ystävämme hevonen. Hevosen hyvinvointi rakentuu kuin pyramidi useista osasista, ja niistä jokaista me hiomme tietomme ja taitomme pohjalta parhaamme mukaan. Ja miksi pitäisikään, kun ihmisellä on tarjota sekä hyvää hoitoa että mielekästä liikuntaa. Huutelu ja arvostelu on helppoa, se käy keltä vain varsin vaivatta. Suurin osa kesyhevosista on jalostettu niin pitkälle, etteivät ne pärjäisi ilman ihmisen apua. Tauon jälkeen ja pakkaspäivinä turkin alla pörrää perhosten parvi, joka leijailee vapauteen iloisen pukin ja laukkapyrähdyksen saattelemana. Ainutlaatuinen kumppanuus perustuu yhteistyöhön. Aito tekeminen ja eteneminen hevosten kanssa vaatii nöyryyttä, sinnikkyyttä ja paljon työtä. Me hevosihmiset pidämme ja harrastamme hevosia, koska ne ovat meille rakkaita ja tärkeä osa elämäämme. Emme ole valmiita, vaan opettelemme ja harjoittelemme koko ajan paremmiksi hevosihmisiksi. Rakkaus hevoseen on lajimme tärkein motivaattori. Hevosenpito vaatii paljon tietoa ja taitoa, ja se on myös erittäin kallista. Ja tärkeä sellainen – oli kumppanimme sitten kilpahevonen, pirteä poni tai harrasteratsu. Radalla lähtiessä se väreilee usein intoa ja odotusta, ja ratsastajan rooli on patistelun sijaan rauhoittelu ja pidättely. Ylilyöntejä ja tyhmyyksiä toki tapahtuu, mutta se ei muuta ydinasiaa, joka on lajimme sydämessä. Räväköillä otsikoilla on helppo haastaa ratsastuksen ja hevosenpidon oikeutus. Reippaan liikuntahetken jälkeen hevonen hohkaa rentoa tyytyväisyyttä. Kun näyttäydymme ja käyttäydymme lajimme ja hevostemme arvoisesti, vakuutamme ratsastuksen arvosta ja arvokkuudesta myös muut kuin kaviouralla kulkijat. Yleensä se on iloisena tarhan portilla vastassa, ja töihin se lähtee mielellään, jopa menohalua puhkuen. Viihtyy ihmisen seurassa, hakeutuu vierelle. Alkukantaiset hevosrodut pärjäävät suotuisissa, lajinmukaisissa olosuhteissa aroseuduilla
Orihevonen isän roolissa Ratsastustunnin hiilijalanjälki Valjakkoajon starttikurssilla Hippoksen puomikoulu käynnistyy HIPPOS_1.indd 1 HIPPOS_1.indd 1 25.1.2021 13.56 25.1.2021 13.56. RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI Nro 1 • 2021 9,20 € www.ratsastus.fi HIPPOS Johanna Sjövallin taianomaiset kuvat Haaveena oma hevonen. 30 Henri Ruoste matkalla Tokioon TÄSSÄ NUMEROSSA: 12 Orilla on tärkeä rooli myös isänä 20 Hippoksen puomikoulu käynnistyy 44 Haaveena oma hevonen Kansikuvassa Blue Boss, kuva Johanna Sjövall
Julkaisija ja kustantaja Suomen Ratsastajainliitto ry www.ratsastus.fi Toimitus Päätoimittaja Sonja Holma 040 5600 225 sonja.holma@ratsastus.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy myyntipäällikkö Santeri Selin 044 23 80 511 santeri.selin@saarsalo.fi myyntiryhmäpäällikkö Riku Suuriniemi 040 70 88 564 riku.suuriniemi@saarsalo.fi Ilmoitusaineistot aineistot@saarsalo.fi Ulkoasu ja tuotanto TK Mediatalo tkmediatalo.fi Vakituiset avustajat Hanna Heinonen Jutta Koivula Katri Klinga Riitta Kosonen Heidi Lammi Marianne Roivas Painopaikka PunaMusta, Tampere ISSN 0355-8800 Tilaukset ratsastus.fi/hippos-lehti/tilaa/ Irtonumerot lehtiluukku.fi Lehtiarkisto oma.ratsastus.fi RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI HIPPOS. virheiden aiheuttamista vahingoista. Keskipainos on noin 40 000 kappaletta. Hippos-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. 50 Tarkastelussa ratsastustunnin hiilijalanjälki 54 Koulutuomari Irmeli Summanen jättää kansainväliset areenat 58 Avotaivutus pähkinänkuoressa koulutuomarin silmin 60 Salla Varenti: Hevonen on meille arvokas kumppani! 62 Tukija liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisy 65 Suomen Hippos: Hyvälle hevoselle on kysyntää 66 PPID eli cushing ja hevosen ruokinta 70 Ratsastusta rakentamassa: Jukka-Pekka Leskinen 72 Mikhail Kizimov pohjaa perinteisiin hevosen ehdoilla 76 Tarkastelussa sosiaalipedagoginen hevostoiminta 79 Ulla Nurmi: Säännöt tekemisen tukipuuna 80 Lyhyesti 83 Seuraavassa numerossa SISÄLTÖ 1 / 2021 24 Johanna Sjövallin maagiset hevoskuvat Hippos-lehti ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa.Se postitetaan kaikille Suomen Ratsastajainliiton jäsenseurojen jäsenille. Hipposlehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Hippos-lehti ei vastaa taloudellisesti painoyms. 6 Haastattelussa puheenjohtaja Marjukka Manninen 12 Orilla on tärkeä rooli myös isänä 19 Esittelyssä elegantti Duchess Désirée 20 Tasapainoa ja taitoa kolmen puomin sarjalla 24 Johanna Sjövallin maagiset hevoskuvat 30 Henri Ruoste matkaa kohti Tokiota 32 Valjakkoajon starttikurssilla 36 Terhi Koipijärvi – vastuullisuuden pelinrakentaja 40 Aki Karhapää sai kipinänsä kilpakentiltä 43 Kari Kallonen pienten lajien ja edunvalvonnan asialla 44 Tiina Tarkkala: Haaveena oma hevonen. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun ilmoitushinnan palauttamiseen. Jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista
Marjukka Manninen ja Amadora ovat tuttu näky Virpiniemen ratsastusreiteillä.. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtajan työ tarjoaa arkeen haastetta, mutta juuri haasteet ja nopeat käänteet pitävät Mannisen virkeänä. 6 HIPPOS 1 • 2021 6 HIPPOS 1 • 2021 HA AS TA TT EL US SA Jutta Koivula Teija Soini ja Marjukka Mannisen arkisto Marjukka Manninen aloittaa Ratsastajainliiton johdossa Marjukka ”Meukka” Manninen aloitti kolmivuotiskautensa Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtajana vuoden alussa
7 HIPPOS 1 • 2021 7 HIPPOS 1 • 2021 Olen saanut itse ratsastuksesta niin paljon hyvää, että nyt on aika antaa jotakin takaisin.
Ratsastuksen lisäksi Manninen on harrastanut montaa muutakin lajia, kilpaillutkin jonkin verran, mm. – Olen saanut itse ratsastuksesta niin paljon hyvää, että nyt on aika antaa jotakin takaisin. Mannisella on vahva kokemus sekä muutosjohtamisesta, operatiivisesta johtamisesta että hallitustyöskentelystä. – OIen aina tehnyt paljon erilaisia asioita. Tallihommissa on aina ollut todella tärkeä löytää luotettavat kumppanit ja stuntit, jotka huolehtivat tarvittaessa niin liikutuksesta kuin hevosten hoidostakin. FysiiMarjukan lapset Siiri, 12, ja Peppi, 10, ovat innokkaita ratsastajia.. nuorena uinnissa ja aikuisena triathlonissa vähän testimielessä. Luottamuksen ja roolien tulee olla kohdillaan ja saavutettavuuden myös. – Todella iso asia on se, että on hyvät tukiverkot ja kumppanit. Liittotasolla on tärkeää pystyä vaikuttamaan koko hevosalan tilanteeseen, Manninen painottaa. Manninen kasvanut toimintaan seuraja aluetasolla ja sitten kouluratsastuskomiteassa ja hallituksen jäsenenä. Aikaa kuluu myös luottamustehtävissä, ratsastuksen parissa sekä kuntosalilla, uimahallissa ja lenkkipoluilla. Helpottaa toisten saappaisiin asettumista, jos on itsekin niitä käyttänyt. Tuomarina hän on edennyt aina kansainväliselle tasolle saakka. Johtotehtävissä ei pidä säätää liiaksi, vaan mahdollistaa asioiden tapahtuminen. Lajissamme on monia näkökulmia ja toimijoilla monenlaisia rooleja. Mannisella on kaiken aikaa monta rautaa tulessa. Kahden lapsen äiti asuu perheensä kanssa Oulun Haukiputaalla ja käy töissä Raahessa. Se vaatii tietysti tehokasta ajankäyttöä ja turhien asioiden karsimista. Ratsastuksessa hän on ollut mukana monissa rooleissa, ensin ratsastuskouluoppilaana ja sen jälkeen vapaaehtoisena, lisenssitoimihenkilönä ja aluetoimijana. 8 HIPPOS 1 • 2021 M arjukka Manninen ei lepäile laakereillaan, vaan pitää itsensä liikkeessä ja aktiivisena monin tavoin. – Tästä kaikesta on varmasti hyötyä puheenjohtajan tehtävässä. Annan isot pisteet miehelleni, jonka varassa päivittäinen pyörittäminen aika pitkälti on, sekä samassa pihassa asuville vanhemmilleni, joista on korvaamaton apu. – Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa verkostot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Hän harrastaa myös sukellusta matkoilla. Keskustelen mielelläni asioista avoimesti. Hän kilpailee itse kouluratsastuksessa. Koskaan ei ole valmis, aina voi oppia uutta. – Haluan olla kokoava, selkeä ja helposti lähestyttävä puheenjohtaja. Hän haluaa viedä asioita eteenpäin ja vaikuttaa. – Ratsastuksessa viehättää se, että se pitää nöyränä
Parasta tietysti on, että kumppanina on hevonen. Tämä koskee niin ratsastuskouluja kuin harrasteja kilparatsastusta. Ulkoisia haasteita ovat esimerkiksi rahoitus, ikäluokkien pieneneminen ja se, että ihmiset eivät sitoudu harrastuksiin kuten aiemmin. Ulkopuoliset impulssit eivät saa kuitenkaan ohjata meitä, meillä tulee olla oma selvä linja. Meidän vastuullamme on taata se, että ihmiset ymmärtävät hevosten lajityypillisen käytöksen, tunnistavat niiden terveydentilan ja erilaiset ominaisuudet. Hevosihmiset myös ovat pääsääntöisesti varsin pitkäjänteisiä eivätkä jää sormi suuhun kinkkisimmissäkään tilanteissa. – Hevosten käytöstä ylipäätään on paljon erilaisia mielipiteitä, joista tulee kyetä keskustelemaan faktapohjalta. 9 HIPPOS 1 • 2021 kan lisäksi se kehittää ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Ääri-ilmiöt ja tahalliset vastakkainasettelut lajin sisällä harmittavat Mannista. – Hevosten hyvinvointia pohditaan aina vain enemmän. Meukka nähdään aina mukana jossakin roolissa.. – Me hevosihmiset olemme lajin parissa nimenomaan siksi, että pidämme hevosista ja haluamme niiden parasta. Manninen näkee, että pahimmat ylilyönnit johtuvat yleensä ihmisten puutteellisesta osaamisesta. On hienoa, että meillä on monipuolisia juttuja hevosalan ympärillä, erilaiset toimijat ovat löytäHAASTATTELUSSA Pohjanpoikakilpailussa yhdistyy urheilu, show ja hauskanpito. Ratsastaessa ei voi ajatella mitään muuta kuin sitä, mitä on juuri tekemässä. – Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa. Kaikki eivät ole myöskään valmiita lajiin, jossa pitkäjänteisyys on valttia ja tuloksia tehdään vuosien työllä. Olemme tuoneet liian vähän esiin kaikkea sitä hyvää, mikä hevosharrastukseen liittyy. Manninen muistuttaa, että hevosia on jalostettu vuosisatoja ihmisen kumppaneiksi ja käytettäviksi eri tarkoituksissa. Se on loistavaa vastapainoa työlle. – Oman porukan kesken riiteleminen ei ainakaan paranna hevosten hyvinvointia eikä kuvaa lajistamme. Meidän täytyy kantaa vastuumme hevosen hyvinvoinnista kaikissa tilanteissa. Tämä näkyy siinä, mitä me liittona teemme. Haasteet ja strategia Manninen näkee, että ratsastuksella riittää lähivuosina haasteita lajina. Ihmisen ja hevosen yhteiselo on ollut kautta aikojen molempia osapuolia hyödyttävä symbioosi. – Ainoastaan terve, hyvin koulutettu ja käyttötarkoitukseen sopiva hevonen voi hyvin ja pystyy suorittamaan tehtävänsä hyvin. Kesyhevosia tuskin olisi enää, jos niillä ei olisi jotakin tehtävää tai tarkoitusta. Meidän tulee liittona kyetä johtamaan keskustelua eikä jäädä vain vastaajiksi eikä ainakaan pistää päätä pensaaseen
Siellä opetellaan ratsastuksen lisäksi ponien hoitoa, käsittelyä ja tallilla olemista. Meillä on huikeita mahdollisuuksia urheilun puolella.. Jos ei ymmärrä hevosen käyttäytymistä, ei voi kehittyä ratsastajana. Siksi ammattikoulutuksen taso on pidettävä korkeana ja alalle hakeutuvien opiskelijoiden tulee sopia hevosalan työhön. – Isoista lajeista esteratsastuksen huipputasoa täytyisi saada nostettua, kouluja kenttäpuolella on tehty pienemmillä resursseilla hyvää työtä samoin kuin esimerkiksi pararatsastuksessa. Se vaatii hevosen kanssa olemista. 10 HIPPOS 1 • 2021 neet toisensa ja meillä on huikeita mahdollisuuksia urheilun puolella. Kaksoistutkintosysteemit, urheiluakatemioiden hyödyntäminen ja tutkintojen suunnittelu voivat auttaa järjestämään kiinnostavia opintopolkuja. – Onneksi enää juuri kukaan ei halua pitää yllä keinotekoista kahtiajakoa harrastajien ja kilpailijoiden välillä. Ratsastus poikkeaa monesta muusta urheilulajista siinä suhteessa, että perusteet opitaan ammattilaisten johdolla ratsastuskouluissa. Se ottaa välillä päähän, ettei arvosteta Manninen myöntää, että kilpailuvietti on edelleen kova. Viime vuosina hän on osallistunut muun muassa triathloniin. – Hevosalalle hakeutuminen ei välttämättä sulje pois muita vaihtoehtoja. – Nyt kouluun tullaan usein vähän vaatimattomammin eväin ja epärealistisin odotuksin ja kaikki perusasiat pitäisi oppia työpaikalla. Onhan sekin jotakin, mutta se ei riitä, jos haluaa oppia lajia. Kun Mannisen oma hevonen Amadora tulee kesäksi kotiin, mukaan saadaan yleensä Bonanza-tallilta myös poni lomalle lainaan ja seuralaiseksi. Laji täytyy pitää houkuttelevana myös ammatillisessa mielessä. Manninen arvostaa suuresti ratsastuskouluja, joissa opetetaan hevostaitoja. Opettajien ja tallinpitäjien ammattitaito takaa harrastuksen turvallisuuden. Tämä yhtälö ei ihan toimi ja asiasta on hyvä käydä järkevää keskustelua ministeriön suuntaan, Manninen sanoo. Ratsastuskoulujen suuri rooli Ratsastuksen pariin tullaan Suomessa yleisimmin ratsastuskoulun kautta. – Alamme ei varsinaisesti ole hyötynyt toisen asteen tutkintoreformista. On opittava ymmärtämään ja käsittelemään hevosta. Myös omat hevoseni olen halunnut opettaa sellaisiksi, että lapset pärjäävät niiden kanssa, vaikka ne kisahevosia ovatkin. Tärkeät vapaaehtoiset Manninen painottaa, että ilman vapaaehtoisia Suomessa ei olisi hevosalan kilpailuja tai tapahtumia. – Nykyisin joillakin harrastajalla kokemus lajista jää turhan kapeaksi. Mennään tunnille, hypätään valmiiksi satuloidun hevosen selkään ja tunnin jälkeen lähdetään heti pois. – Tytöt saavat opetella hevosenpitoa, nousta aamulla aikaisin ruokkimaan hevosia ja siivoamaan HAASTATTELUSSA karsinoita. Se antaa kummasti perspektiiviä asioihin. Silloin kouluissa ratsastettiin ja hoidettiin hevosia paljon. Jokaisen kilparatsastajan pitäisi tajuta tämä ja kunnioittaa työtä, jota heidän vuokseen tehdään. – Omat tyttäreni Siiri ja Peppi käyvät Haukiputaalla Bonanza-tallilla, jossa on juuri tällainen hyvä perinteinen meininki. – Mielestäni olisi hyvä idea, että ennen kilpailuluvan hankkimista jokainen ratsastaja osallistuisi edes muutaman kerran kisojen järjestelyihin. Monessa ratsastuksen lajissa on kasvamassa uusia menestyjiä myös kansainvälisellä tasolla. Toki aiemminkin tutkintoja on tehty osittain harjoittelujen kautta, mutta oppilaitoksiin tulijoilla oli silloin yleensä jo aika paljon laajemmin kokemusta alasta ja käsitys työstä
– Esimerkiksi Pohjois-Suomen kouluratsastuksessa on menty valtavasti eteenpäin. Sama koskee myös valmennusta. Valmentajien yhteistyö on parantunut huomattavasti, mikä on loistava asia. Manninen kertoo, että hänen valintansa puheenjohtajaksi sai Oulun alueella ja pohjoisessa laajemminkin paljon myönteistä huomiota. – Ihmiset olivat yllättyneitä siitä, että PohjoisSuomesta valitaan joku näin ison järjestön johtoon. Nuoret lähtevät tekemään ennakkoluulottomasti ja uusia esikuvia nousee. Toki kustannustehokkuus on pidettävä mielessä. Meillä ABC:llä on hieno porukka, jolla riittää halua toteuttaa ihan erilaisia juttuja. – Pohjanpoika on loistava konsepti, joka yhdistää kilpailut ja hauskanpidon. Tieto ja osaaminen on saatava siirrettyä seuraaville toimijoille ja löydettävä uusia vastuunkantajia. Pohjanpoika-kilpailu on Oulun seudun jokasyksyinen huipputapahtuma, jossa kilpailemiseen yhdistyvät hulvaton show-meininki ja ratkiriemukkaat asut. Mikään laji ei pärjää, jos sitä harrastetaan vain muutamassa paikassa eikä koko maassa. 11 HIPPOS 1 • 2021 toisia tai heidän näkemyksiään tai haluta nähdä lajin kaikkia hienouksia. Kun itse aloittelin vaativissa luokissa, korkein taso oli vaativa B ja siihen löytyi vain muutama menijä. – Osaamisen taso nousee lajissa vuosi vuodelta. – On pystyttävä tasapainottelemaan kilpailijoiden vaatimusten kanssa. Itse olen tottunut kilpaillessani kulkemaan eri puolilla Suomea. Nyt saadaan vaativaan A:han helposti kymmenen ratsukkoa ja Interiinkin muutama. – Monesta seurasta on väistynyt tai väistymässä aktiivista toimintaa pyörittänyt sukupolvi. Manninen on häärännyt mukana järjestelyissä alusta pitäen ja heittäytynyt rooleissaan tunnettujen pahisten asuihin. Marjukan perhe asuu Mannisen vanhalla kotitilalla Kellossa.. Pitää olla mahdollista järjestää hyviä kisoja koko maan alueella eikä vain muutamassa eteläisen Suomen keskuksessa. Manninen on itse ollut järjestämässä monenlaisia kilpailuja ja hevostapahtumia vuosien varrella. Meillähän lähikisoiksi lasketaan kaikki alle 300 kilometrin päässä olevat. – Sinänsä se on oikein, mutta jos jäsenistö haluaa jatkossakin toimistolta monenlaisia palveluja, meillä täytyy olla myös resursseja toteuttaa ne. Liiton rooli on palvella niitä kaikkia ja tarjota erilaisia toimintamalleja. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin! . Ratsastusseurat ovat keskenään hyvin erilaisia. Toimivan valmennusja kilpailujärjestelmän kautta voidaan löytää tulevaisuuden tekijät kaikkialta maasta ja ohjata heidät oikealle tielle. Mitäpä jos välillä autettaisiin koko lajia ja kavereita – silloin voi saada joskus vastavuoroistakin apua. Toimistoa tarvitaan monessa Ratsastajainliiton toimistolla on pyritty matalampaan ja notkeampaan organisaatioon ja vähentämään kuluja. Osalla tahtoo oma napa olla lähin ja oman asian ajaminen etusijalla. Manninen haluaa pitää lajin elinvoimaisena kautta Suomen
Orien isällistä käytöstä on tutkittu kuitenkin vasta vähän. 12 HIPPOS 1 • 2021 Sonja Holma B?la Fialová. Eläimet pitävät aromaiseman avoimena ja raivaavat aggressiivisesti leviäviä kasvilajeja, kuten hietakastikkaa ja pyöröorapihlajaa.. Orit leikittävät varsojaan ja suhtautuvat niiden edesottamuksiin tammoja suvaitsevammin. 12 HIPPOS 1 • 2021 Orit ovat yllättävän hyviä isiä Ori ei ole vain tammahaaremin pitäjä, vaan sillä voi olla tärkeä rooli varsojensa kasvattajana. Myös hevosissa orien on tunnistettu ottavan vanhemman rooleja laumassaan. Tšekkiläinen tutkija Kate?ina Šandlová, 29, seurasi kahden lisääntymiskauden ajan orien ja varsojen vuorovaikutusta kahdessa exmoorinponilaumassa, jotka elävät villeinä luonnonvaraisissa olosuhteissa kahdella suojelualueella Tšekin eteläosassa. Tutkimuksen mukaan orilla on varsin merkittävä rooli jälkeläistensä kasvattajana ja leikittäjänä. Suurten laiduntajien paluu aroille Tšekin keskiosiin on perustettu nyt jo yhdeksän suojelualuetta, joilla varjellaan uhanalaisia arojen biotooppeja laiduntamalla niillä hevosia ja nautaeläimiä. O rilla on luonnossa tammahaaremi, ja sillä on pitkäkestoisia suhteita tammoihin ja jälkeläisiinsä. Orien läsnäolo voi olla ratkaisevaa erityisesti orivarsojen fyysiselle ja psykologiselle kehitykselle, ja ori voi toimia tärkeänä sosiaalisen käyttäytymisen mallina nuorille oreille. Orin tehtävä on myös pitää lauma yhdessä. Michal Köpping, Kate?ina Šandlová, Adam Königsmark. Nisäkkäissä uroksilla tavataan erilaisia isällisiä rooleja suhteessa jälkeläisiinsä. Sillä on tärkeä rooli myös lauman suojelijana sekä saalistajia että muita oreja vastaan
Ponit saavat laidunheinän ohella kivennäiskiven ja niille tuodaan vettä. Exmoorinponeja on käytetty jo vuosia luonnonsuojelulliseen laiduntamiseen, ja ne ovat tottuneet hyvin sen joskus ankariinkin olosuhteisiin. Kaikkiaan poneja laiduntaa villeinä eri suojelualueilla nyt yli 150. Hanke käynnistyi kahdella Englannista tuodulla laumalla. äärimmäisen uhanalainen katkerosinisiipi. Suoliston loisten määrää havainnoidaan, ja ilman madotustakin määrä on hyvin alhainen, Šandlová kertoo. – Yksinkertaisesti sanottuna maisema saavuttaa luonnollisen tasapainonsa isojen kasvinsyöjien ansiosta, jotka tekevät sen mitä ne tekevät parhaiten – laiduntavat. – Eläimet eivät ainoastaan laidunna ja harvenna haitallisia kasvilajeja, vaan ne myös tallaavat ja naarmuttavat sopivasti maapohjaa. Niiden ulkonäkö sopii täydellisesti vanhoihin luolamaalausten hevosiin. Orija joskus myös tammavarsat siirretään toisille laitumille laidunten kapasiteettien mukaan sekä sisäsiitosriskin estämiseksi. Lisäruokintaa tai kavioiden vuolua ei tarvita, mutta ponien kuntoa tietysti tarkkaillaan, eikä niiden anneta kärsiä. – Rotu on hyvin vanha ja varsin primitiivinen moniin kesyhevosrotuihin verrattuna. Rodun kasvatusta valvoo 1921 perustettu rotuyhdistys Exmoor Pony Society.. Hyönteisten lisääntyminen tuo alueelle myös lisää lintulajeja, kuten mehiläissyöjän, Šandlová kertoo. Niiden ansiosta seudulla on enemmän kukkivia kasveja, jotka rikastuttavat ja vahvistavat hyönteislajeja, joukossa mm. Hevoslaumat on tarkoitus pitää mahdollisimman luonnonmukaisina, ne eivät ole lemmikkejä, vaan villieläimiä. – Ainoa puuttuminen ponien elämään on vuosittainen kokoaminen, jossa varsat arvioidaan ja mikrosirutetaan. Poneja laiduntaa edelleen vapaana Exmoorin karuilla nummilla LounaisEnglannissa. Sen katsotaan polveutuvan Euroopan alueella aikanaan eläneistä villihevosista. Englannista on tuotu geeniperimän rikastuttamiseksi kaksi pientä laumaa lisää. – Tällä hetkellä meillä ei ole lisääntymislaumoja, koska on tärkeää, ettei laidunalueita ylikuormiteta. – Tavoitteena on pitää ihmisten toimet mahdollisimman vähäisinä. 14 HIPPOS 1 • 2021 Turpakontakti ja varsan naksutusta. Emme myöskään madota poneja, jotta niiden lannassa elävät hyönteiset eivät vaurioidu myrkyistä. Ne edustavat suuria laiduneläimiä, jotka ovat historiallisesti ominaisia Tšekin ja Keski-Euroopan aroluonnolle. Exmoorinponeihin päädyttiin niiden alkukantaisen perimän, ilmiasun ja ominaisuuksien perusteella. Projektiin valittiin exmoorinponien ohella kaksi nautarotua, visenttejä ja sukupuuttoon kuollutta alkuhärkää muistuttava risteytys. Exmoorinponi Sitkeä ja kestävä exmoorinponi on Iso-Britannian vanhin alkuperäinen ponirotu ja tyypiltään varsin alkukantainen
ehdotti hänelle hevoskeskeistä tutkimusta. – Hänen ansiostaan olin paikalla, kun ensimmäiset tammat saapuivat suojelualueelle. Jirk. – Minä ja kollegaani arvioimme vuosittain varsat ja niiden soveltuvuuden jatkokasvatukseen Exmoor Pony Societyn rotumääritelmän mukaisesti. Jokaisesta vuorovaikutustilanteesta kirjattiin ylös aloitteentekijä ja vuorovaikutus luokiteltiin. Yliopiston opintomatkalla Alankomaissa vierailtiin alueella, jossa elää puolivillejä konik-hevosia. Molemmat laumat oli perustettu vuosi ennen havainnointia. on ollut luomassa projektia suurten laiduneläinten palauttamiseksi Tšekin maisemiin yhdessä Dalibor Dostálin kanssa. – Isäni vei minut läheiseen ratsastuskouluun, ja sen jälkeen en ole koskaan menettänyt yhteyttäni hevosiin, vaikka minulla ei koskaan ole ollut omaa. Samalla tapasin etologi Martina Komárkován, joka ohjasi kandidaatin ja opinnäytetyöni, ja hän odottaa nyt kärsivällisesti myös väitöskirjani tuloksia. Suvaitsevainen ja lempeä isä Šandlová seurasi ponilaumojen käytöstä lisääntymiskauden ajan huhtikuusta lokakuuhun vuosina 2016 ja 2017. Alun perin Šandlová aikoi tehdä opinnäytetyönsä ornitologisesta eli lintuihin keskittyvästä aiheesta, mutta aihe vaihtui onnekkaan sattuman ansiosta. Šandlová työskentelee projektissa kahden kollegansa kanssa myös Exmoor Pony Societyn kouluttamana ja valtuuttamana ponitarkastajana. Ne koostuivat orista, 14 tammasta iältään 6–17 vuotta sekä niiden jälkeläisistä. Yksi luokka oli ystävälliset eleet, kuten hoitaminen, nuoTutkija Kate?ina Šandlová. Šandlová kuvaili innostuneena hevosten vuorovaikutusta, jolloin paikalla ollut Miloslav Jirk. Toisessa laumassa oli 12 ja toisessa 10 varsaa. Vuosien kuluessa kiinnostuin kuolaimettomasta ratsastuksesta, luonnollisesta hevostaidosta ja lopulta päädyin hevosiin erikoistuneeksi etologiksi. Tutkimusjaksot kattoivat kaikkiaan 357 tuntia, joiden aikana kaikkien lauman jäsenten käyttäytyminen kirjattiin ylös keskittyen orin ja varsan vuorovaikutukseen. On tärkeää tuntea kunkin ponin historia, lisääntymismahdollisuudet ja geneettinen tausta. Hevostytöstä etologian tutkijaksi Šandlová on ollut syvästi kiinnostunut hevosista jo pikkutytöstä alkaen. Yhdessä nuolukivellä.. 15 HIPPOS 1 • 2021 Orit elävät nyt poikiensa kanssa poikamiesryhmissä ja tammat omilla kotialueillaan
Se ei ollut yhteydessä vain aggressioon tai sen ehkäisyyn. Ylös kirjattiin erikseen myös varsojen naksuttelu eli suun availu, joka tulkitaan usein alistuvaksi eleeksi. Toinen luokitus käsitti hyökkääviä elementtejä, kuten pään uhkaava ilme, potku-uhkaus, potku, puraisu, siirtäminen ja jahtaaminen. Kutsun sitä sisäisen rauhan ajaksi. Oli suurenmoista seisoa katso16 HIPPOS 1 • 2021. Naksutusta voidaan pitää myös merkkinä emotionaalisesta kiihtymisestä, varsa ikään kuin viestii “olen pieni ja pidän sinusta“, Šandlová kertoo. – Yksinkertaisesti sanottuna ori on vanhempana erittäin suvaitsevainen ja lempeä. leminen, rapsuttelu, tervehtiminen, turpien kosketus ja haistelu. Koskettavia hetkiä hevoslaumassa Šandlová vastasi tutkimuksen havainto-osuudesta yksin viettäen viikkoja tuntikausia laumaa tarkkaillen, myös sateessa ja helteessä. Vaikka ori osallistui varsojen leikkiin, suosituimmat leikkikumppanit varsalle olivat muut varsat. yhdessä liikkuminen ja juokseminen, leikkiottelut ja seksuaalinen leikki eli selkäännousu. – Aktiivista leikkiä varsan emän tai muiden tammojen välillä ei havaittu, tammat lähinnä hoitavat varsojaan ja sietävät niiden leikkiä. – Varsat naksuttelevat runsaasti oria kohti, mutta tutkimuksessa käytöstä esiintyi monissa tilanteissa, myös ystävällisessä vuorovaikutuksessa. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa tarkastellaan nimenomaan hevosten ori-varsa-suhdetta. – Se oli uskomattoman hienoa. Toisaalta lauman aikuiset kohtelevat tammavarsoja yleisesti ystävällisemmin kuin orivarsoja. Varsojen sosiaalinen vuorovaikutus lisääntyi ja saavutti maksimimäärän, kun varsat olivat noin kahden kuukauden ikäisiä ja väheni sen jälkeen. Kolmanneksi kirjattiin ylös leikkisät eleet, mm. 16 HIPPOS 1 • 2021 Leikkitaistelua. Orivarsat ovat yleensä enemmän kiinnostuneista isästään, ja ne aloittavat vuorovaikutuksen tammavarsoja useammin. Ori on lauman suvaitsevin aikuinen hevonen, ja myös ainoa aikuinen lauman jäsen, joka leikkii varsojen kanssa aktiivisesti ja joskus jopa aloittaa leikin niiden kanssa. Tutkimuksessa olivat mukana myös etologian tutkija Martina Komárková, joka on mukana myös przewalskinhevosten tutkimuksessa Mongoliassa, sekä espanjalainen Francisco Ceacero, joka vastasi tilastollisesta arvioinnista. Varsat, erityisesti orivarsat, osoittavat suurta kiinnostusta ystävälliseen kosketteluun oriin kanssa. Tulokset osoittavat selvästi, että ori on ensisijainen aikuinen vastaanottaja varsojen naksutukselle sekä ystävälliselle ja leikkisälle käytökselle
– Orit voivat toimia malleina orivarsoille. Yleensä kyseessä on patologisesti käyttäytyvä yksilö, esimerkiksi yksin pidetty ori, jolla ei ole ollut asianmukaisia sosiaalisia kontakteja. Isällinen näykkäisy ja varsan naksuttelua. – Exmoorinponit osoittivat minulle, miten hienoa on antaa hevosten elää luonnossa hevosina, mutta ymmärrän täysin, että se ei ole mahdollista useimmille hevosenomistajille. Orin merkittävä roolimalli Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että orin läsnäolo voi olla ratkaisevaa varsinkin orivarsojen fyysisen ja psykologisen kehityksen kannalta. Vuosien kenttätyö, jota Šandlová on jatkanut projektin alusta vuodesta 2015, on tehnyt hänestä sitkeän, säänkestävän ja muuttanut myös katsantokantaa. . Viimeistelen parhaillaan tiedonkeruuta aiheesta. Ponit selviävät omillaan lähes kaikesta, jos niillä on riittävästi tilaa, oli se sitten synnytys, kylmä tai kuuma sää tai lauman erimielisyydet. Toivon, että jonakin päivänä voin perehtyä vielä lisää vapaana elävien hevosten persoonallisuuteen. Oli suurenmoista seisoa katsomassa hevosia elämässä luonnollista hevosen elämää. Yksi merkittävä hetki Šandloválle oli, kun hän näki ryhmän orivarsoja kerääntyneenä naksuttamaan leukojaan orin ympärille, joka oli juuri saanut iskun osuttuaan vahingossa sähköaitaan. – Haluan selvittää perusteellisesti, kuinka suuri vaikutus orilla on varsan käytökseen. – Aivan kuin ne olisivat sanoneet ”isä, isä, oletko kunnossa, olemme tässä sinua varten”. Šandlová tekee parhaillaan väitöskirjaa etologiassa eli eläinten käytöstieteessä Etelä-Böömin yliopistossa ?eské Bud?jovicessa hevosteneläinten isällisestä käyttäytymisestä. Ne oppivat isältään kuinka käyttäytyä tammoja kohtaan ja miten pitää lauma yhdessä. – Lisäksi on hyvä tietää, että orit eivät yleensä vahingoita tai tapa varsoja. – Oli koskettavaa, kun näin orin ja orivarsojen leikkivän ensimmäistä kertaa. Šandlováa kiehtoi kummankin lauman monimutkainen sosiaalinen verkosto. Tarkoitus on myös tarkastella, ovatko tulokset vastaavia kuin muilla hevoseläimillä, kuten seeproilla ja przewalskinhevosilla. Tammat ja tammavarsat poistuivat syömään, mutta ori jäi varsojensa luo toiselle puolelle aitaa vielä tunniksi. Siinä ei pärjää pelkällä lihasvoimalla, tammojen kanssa tarvitaan myös paljon diplomaattisia taitoja, Šandlová toteaa. – Toivon kuitenkin, että tutkimuksen havainnot avartavat ihmisten näkemyksiä oreista, ja että ne innostavat luomaan uusia luontoprojekteja sosiaalisesti taitavien orien kasvattamiseksi. Daddy, daddy cool: Stallion – foal relationships in a socially-natural herd of Exmoor ponies Kate?ina Šandlová, Martina Komárková ja Francisco Ceacero kirjoittivat tutkimuksesta tieteellisen artikkelin, joka julkaistiin Animal Cognition -julkaisussa huhtikuussa 2020.. Šandlová ymmärtää hyvin, että monikaan hevosten kasvattaja ei pysty pitämään laumoissaan oreja. Kun aloitin havaintojen keräämisen, en odottanut orien ja varsojen välillä olevan paljoakaan vuorovaikutusta, mutta loppujen lopuksi tulokset olivat varsin hämmästyttäviä. 17 HIPPOS 1 • 2021 massa hevosia elämässä luonnollista hevosen elämää. – Liikutuin myös, kun kokoamisen jälkeen orivarsat otettiin erilleen omaan aitaukseen odottamaan kuljetusta kaukaisemmalle laitumelle. Jotkut viettävät aikansa hevosystäviensä seurassa, toiset viihtyvät lauman liepeillä, on äreitä yksilöitä ja suojelevia äitejä. Sellaista saattaa tapahtua, mutta tällaiset epäonniset tapaukset ovat hyvin harvinaisia. – Hevoslaumassa on laaja kirjo persoonallisuuksia
Pinta käsitelty vedenpitäväksi. Lasten ja aikuisten koot. 620,00 | EKK991900002 Laadukas paukkuliivi, joka mukautuu hyvin vartalon mukaiseksi. 179,00 | VW16008L14YE Laadukas je kevyt selkäpanssari. 149,00 | HZ16004RGO120 Laadukkaat ja kevyet alumiiniset turvajalustimet. RAJOITETTU ERÄ! RAJOITETTU ERÄ! USG PRECTO DYNAMIC FIT SELKÄPANSSARI 85 90 /99 90 USG131000072XS Kevyt ja hyvin vartaloa myötäilevä selkäpanssari. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. –30% –30% –40% –40% –50%! –50%! Hankkija_Hippos1_A4.indd 1 Hankkija_Hippos1_A4.indd 1 19.1.2021 16.54 19.1.2021 16.54. Osassa myymälöistä toimitusmyyntituotteena. Runsaasti kokoja lapsille ja aikuisille. a.fi PENÉLOPE AIRSWIFT PAUKKUTURVALIIVI 559,NORM. Täyttää yleisimmät turvastandardit. Lämmin keinoturkisvuori. a. Hyvin pitävä pohja. Leveä ja luistamaton jalans. BVERTIGO SAFETY MAGNETIC JALUSTIMET 129,NORM. Miellyttävän joustava päällä. Saatavilla suurimmista myymälöistämme sekä verkkokaupasta. Paukkupatruunat vaihdettavissa. 99,90 | HZ38089BR37 Lämpimät ja tukevat nahkaiset nauhakengät tallitöihin ja ratsastukseen. Sivussa paineesta aukeava magneettikiinnitys. TARJOUKSET VOIMASSA 28.2.2021 SAAKKA. Erittäin mukava päällä. Hyvät säätömahdollisuudet. Osassa myymälöistä toimitusmyyntituotteena. Pitkä ranneosa lämmittää hyvin rannetta. ALENNUKSET ALENNUKSET HORZE TALVIRATSASTUSKÄSINEET, KEINONAHKAA 16 90 NORM. 19,90 | HZ31705BL10 Mukavan notkeat, eecevuorilliset keinonahkakäsineet, joissa hyvä pito. CHAMONIX NAHKAKENGÄT, TURKISVUORI 79 90 NORM. EQUESTRO SELKÄPANSSARI 159,NORM. Saatavilla suurimmista myymälöistämme sekä verkkokaupasta. PANOSTA TURVALLISEEN KISAKAUTEEN! HEVOSTARVIKKEIDEN HEVOSTARVIKKEIDEN TALVIALE! TALVIALE! PALJON TUOTTEITA HEVOSELLE JA RATSASTAJALLE ALENNETUIN HINNOIN! VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN
DD tuntee ratsastajansa tosi hyvin. Vain Sannan kenttäratsu Lucky Accordille eli Nörtille DD ei luiminut tai näyttänyt takajalkaa. DD on Elmon ja hänen pikkusiskonsa Ainon omistuksessa. Kenttäratsun arki kuluu tarhaillen, kävelykonekin on tullut tutuksi. DD on ratsastajalleen Elmo Jankarille tunnetasolla todella tärkeä. DD on onnellinen päästessään tekemään, se on mieluummin töissä kuin lomalla. Siinä DD on vetreyttänyt itseään 45 minuuttia päivittäin jo 11 vuoden ajan. Kenttäkilpailu on sen verran raskas laji. Muu tekeminen on urheilutreenaamista. DD:n isä on Don Primero, emä Aronja ja emänisä Noble Roi xx. Säkäkorkeus, 164,5 cm, ei päätä huimaa. Elmo kuvailee ratsuaan kaikin tavoin elegantiksi. Katri Klinga Hanna Heinonen ESIT TEL YSS Ä 19 HIPPOS 1 • 2021. Stressaantuneena DD lopettaa syömisen ja juomisen, siksi myös matkoilla stressitasot on syytä pitää alhaalla kaikin tavoin. Nörtin kanssa oli mukava käydä yhdessä kävelemässä ja nauttimassa vihreää ruohoa, tarhailukin sujui. DD viihtyy ja tarhailee yksin, koska sopivaa kaveria ei vain löydy. Matkaseuralla on merkitystä. Suomalaistunut DD asuu nyt uudessa kodissaan Ypäjällä. – DD ei arvosta seuraa juuri ollenkaan, ei hevosten eikä ihmisten. DD matkasi Elmon kanssa kisareissulla Puolasta Saksaan ja Italiaan loka-marraskuussa. Olen elänyt sen kanssa 11 vuotta, pidempään kuin Sannan kanssa, Elmo nauraa viitaten puolisoonsa, kenttäratsastaja Sanna Siltakorpeen. . Se on hyvin itsenäinen, sitä ei hätkäytä juuri mikään, eikä se tee itsestään numeroa. Onnea tuleviin koitoksiin! . DD:stä ei ole haluttu luopua, vaikka siitä on aikoinaan tarjottu hurjiakin summia. DD lukee Elmoa tarkasti ja tietää heti, milloin on erilaisempi tilanne käsillä kuin tavallisesti. On ajettu ympäri Eurooppaa ja matkustettu laivoissa ja lentokoneissa. Italian jälkeen se ei ole nähnytkään satulaa. DD on maailman kiltein ja rauhallisin, mutta ei lainkaan arka. Yhdessä on saavutettu muun muassa nuorten kenttäratsastuksen Euroopan mestaruus ja edustettu Suomea Rion kesäolympialaisissa. 19 HIPPOS 1 • 2021 Musta, saksalaissyntyinen oldenburgtamma Duchess Désirée eli DD on upea ja urheilullinen kenttäratsu. Ärsyttävintä tyyppiä ei kannata lastata viereen. Se jatkaa säästeliästä kilpailemista kenttäratsastuksen huipulla yhdessä Elmon kanssa. Kaikin tavoin elegantti Duchess Désirée Elmo ja DD kenttäratsastuksen SM-esteillä. Vaikka DD:llä on jo ikää, se ei ole mikään vanhus. Vuonna 2005 syntynyt kaunokainen on arvioitu näyttelyssä tyypiltään yhdeksikön arvoiseksi, hienoista liikkeistään se on saanut kahdeksikkoja. – Mielellään DD treenaa ja pää kyllä kestää, mutta fyysinen palautuminen on välttämätöntä. Huippu-urheilijana sillä on valtava eteenpäinpyrkimys, mutta se ei ole kuuma. Ratsastettavuus on hyvä. Sen on kasvattanut saksalainen Wilhelm Wehrmann
20 HIPPOS 1 • 2021 HI PP OK SE N PU OM IKO UL U Pu om ien av ull a vo i ha rjo itt aa om aa ja he vo sen osa am ist a mo nip uo lis est i ja ha us ka sti . Puomit voi sijoittaa kentän keskelle tai lähemmäksi uraa käytettävissä olevan tilan mukaan. Tilannenopeuden harkinta on myös tärkeää. Malta tehtävästä toiseen etenemisessä, kaikkea ei tarvitse tehdä samalla kerralla. Poneille puomien välimatkaa voi lyhentää tai sovittaa askeleet tehtäviin eri tavalla kuin hevosille. Tehtävissä onnistuminen edellyttää pehmeää kättä ja joustavaa istuntaa, että hevonen pystyy koordinoimaan askeleensa puomeilla. Säilytä myös oma malttisi, hevonen ei osaa pyytää sinua rauhoittumaan. Pohkeen eteen ja tasapainoon kolmen puomin sarjalla Marja ”Tytteli” Tetri-Rantanen laati harjoituksen pohjaksi yksinkertaisen kolmen puomin kuvion, joka on helppo toteuttaa vähällä kalustolla pienissäkin tiloissa. Puomikuvioita voi laittaa perättäin kaksi tai toteuttaa harjoituksen vain yhdellä tilan mukaan. Onnistuneen harjoituksen jälkeen hevonen ja ratsastaja ovat paremmassa tasapainossa ja yhteistyö on saumatonta. Hevonen pitää ratsastaa niin, että se haluaa olla ratsastajan kanssa. Onnistuminen vaatii, että hevonen on hyvin sekä pohkeen edessä että pohkeiden välissä. Hevosen pitää pyrkiä eteenpäin, mutta olla samalla rennosti ja pehmeästi kuulolla. Puomien välit ovat kolme metriä ja puomiryhmien väli viisitoista metriä. On tärkeää ohjata hevosen etujalat oikeaan kohtaan puomille. Työskentely aloitetaan pitkällä uralla ratsastamalla hevoset uran sisäpuolelle noin metrin verran muutaman askeleen ajaksi, minkä jälkeen palataan takaisin uralle. Nopeasti tulevat käännökset ja temponvaihtelut edellyttävät, että hevonen on hyvin kuulolla. Vaikka puomikuvio on yksinkertainen, sillä voi tehdä monipuolisia harjoituksia, joissa vain mielikuvitus on rajana. Vaikeusastettakin löytyy helposta haastavaan. Se ei onnistu vain sisäohjasta kääntämällä, vaan hevosen pitää kuunnella pohjetta, ja ratsastajan on hallittava hevosen ulkokylkeä ja -lapaa myös ulko-ohjalla ja pohkeella. Tämä on hyvä tasapainoharjoitus, joka valmistelee hevoset liikkumaan pohkeen edessä. Ratsastajan on myös hallittava oma kehonsa suorassa ja kallistelematta. Onnistumisen merkki on, jos tehtävät sujuvat ja avut menevät aina vain herkemmin läpi. Harjoituksessa tavoitellaan hyvää tasapainoa sekä ratsastajalle että hevoselle. Harjoituksen avulla voi parantaa sekä omaa että ratsunsa koordinaatiota. Ratsukon on hyvä ylittää aina välillä myös mukavuusalueensa rajoja, mutta vain rento hevonen suorittaa hyvin. Ja toivon mukaan molemmilla on mukava mieli hyvän harjoituksen jälkeen. Hi pp ok sen pu om iko ulu jat ku u ko ko vu od en . Käännä nopeasti, pidätä, hellitä ja käännä jälleen. . Mu ka na on ha rjo itu ksi a ja teh täv iä vin kk ein ee n eri va lm en taj ilta . Jos joudut käyttämään aina vain isompia apuja, palaa takaisin aiempaan tai helpompaan tehtävään. Verryttely Hevoset kävellään, ravataan ja laukataan sopivasti lämpimiksi ennen harjoituksen alkua. Sonja Holma. Tehtävät on tarkoitus toistaa eri kierroksissa