MM Nordic Ski 1926-2017 LAHTI 1958 1 Hiihdon MM-kisat 1926–2017 H iih d o n M M -k is a t 1 9 2 6 -2 1 7 La h ti Lahti
Hiihdon MM-kisat 1926–2017 Lahti
KIRJOITTAJAT: Toimittaja Matti Hintikka (MH) tuottaja, Urheilumuseo Kuvatoimitus, erityisartikkelit: Suvi Kuisma (SK) tutkija, Hiihtomuseo/Lahden kaupunginmuseo Urheilumuseo: MM-kisalukujen kirjoittajat 1926 ja 1938 erikoistutkija Vesa Tikander (VT) 1958 erikoistutkija Jouni Lavikainen (JL) 1978 tutkimuspäällikkö Ossi Viita (OV) 1989 intendentti Riitta Forsman (RF) 2001 erikoistutkija Kalle Rantala (KR) Muut kirjoittajat johtaja Pekka Honkanen (PH) kehitysjohtaja Kaisa Laitinen (KL) museolehtori Jonna Kokkola (JK) JULKAISIJA: Mediatalo ESA Kehitysjohtaja Kari Kaikkonen Graafinen suunnittelu, taitto: Noora Huppunen Arkistoaineistot: Päivi Taavila PAINOTYÖ JA SIDONTA: Painettu Stora Enson paperille Paperi: LumiSilk 150 g, 94 % PEFC certified Paino & kuvankäsittely: Painotalo Plus Digital Oy Sitomo: Finnreklama Oy Lahti, lokakuu 2016 ISBN 978-951-98129-4-6
Kalle Rantala 86 Kuvahistoriaa 88 Salpausselän kisat 1923–2017 ............................... Vesa Tikander 20 1938 – Suomen suurkisat ........................................ Suvi Kuisma 92 Ei oo Lahden voittanutta – kisakaupunkina ....... Riitta Forsman 70 2001 – Pahan ilman kisat ........................................ Suvi Kuisma 96 Ihmiset kisojen kulisseissa ...................................... Vesa Tikander 12 1926 – Pakkasherran armoilla ................................ SISÄLLYS 5 Lukijalle 8 Ladut vievät Lahteen .............................................. Suvi Kuisma 98 Hiihtourheilun välinekehitys 100 Ikuinen olympiaunelma ........................................... Vesa Tikander 28 1958 – Hiihtäjien maan voimannäyte ................... Ossi Viita 56 1989 – Kun Suomella meni lujaa ............................ Jouni Lavikainen 42 1978 – Yllätysten kisat ............................................ Vesa Tikander 102 Tulokset ja tilastot HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 4
Lahden MM-kisojen vaiheissa näkyvät niin poliittiset mullistukset ja tasa-arvokehitys kuin urheilubisneksen kasvu ja tekniikan edistysaskeleet. Kiitos ja kunniamaininta kirjaidean isälle ja toteuttajalle, Kari Kaikkoselle. Kerronta etenee kisoittain aikajärjestyksessä ja kertaa kilpailutapahtumat. Urheilumuseolla, Helsingin Kalasatamassa 16.9.2016 Matti Hintikka. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 5 LUKIJALLE Lahti kuuluu pohjoismaisen hiihdon maailmanmestaruuskisojen ytimeen. Ja koska kyse on kilpaurheilusta, mukaan kuuluvat myös tulokset ja mitalitilastot. Tämän kirjan pääsisältönä ovat kaikki järjestetyt Lahden MMhiihdot. Samalla tapahtumat kytketään hiihdon ja urheilumaailman kehitysvaiheisiin. Teksteistä on pääosin vastannut Urheilumuseo, kuvat taas ovat Hiihtomuseon toimittamia. Kiitos museoiden henkilökunnalle joustavasta, toistemme asiantuntemusta täydentävästä yhteistyöstä. Kilpailujen historia peilaa koko hiihtourheilun muutosta. Lämmin kiitos myös kirjan ulkoisen ilmeen taidolla loihtineelle Noora Huppuselle. Eri aikakausien tunnetuimmat urheilijat ja eräät Lahden MM-kisojen keskeiset taustahahmot saavat omat henkilöesittelynsä. Kiitos Mediatalo ESA:lle urheilukulttuuriteosta, kirjan kustantamisesta. Salpausselän rinteillä on kilpailtu MM-mitaleista kuudesti, useammin kuin missään muualla. Hiihdon MM-kisat 1926–2017 Lahti on Urheilumuseon ja Hiihtomuseon yhteistyönä syntynyt kirja
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 6
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 7
Norjalaisen ihanteen mukaan tärkeintä ei ollut hiihtovauhdin nopeus vaan monipuolinen suksitaito: hiihtäjän tuli selviytyä kunnialla niin nousuista ja laskuista kuin hyppyreistäkin. Hiihdon ja mäkihypyn yhdistetty kilpailu olikin Holmenkollenin kisojen tärkein ja pitkään ainoa virallinen laji. Asialla olivat ensin norjalaiset: maan pääkaupungissa on vuodesta 1879 lähtien järjestetty jokatalviset suuret hiihtokilpailut, jotka 1892 siirrettiin Holmenkollenin mäkeen. Salpausselän synty – vauhdikas vuosi 1922 Hiihtourheilun levitessä 1910-luvulta lähtien Keski-Euroopan alppimaihin alkoi käydä selväksi, että tasamaahiihdoilla ei ollut tulevaisuutta. Vuonna 1889 aloitetuista Oulun hiihdoista muodostui maan tärkein vuosittainen kilpailutapahtuma. Useimmat Suomen hiihtokisoista järjestettiin 1910-luvulle saakka meren tai järven jäällä. Tapani Niku voitti Suomen ensimmäisen varsinaisen murtomaahiihtokilpailun Puijolla 1916. Kilpailumielessä sitä ryhdyttiin harrastamaan 1800-luvulla. Harjoittelu tuotti ennen pitkää tulosta: vuonna 1922 Suomen Anton Collin voitti ensimmäisenä ulkomaalaisena Holmenkollenin 50 kilometrin hiihdon Nikun sijoittuessa toiseksi. Suomessa ryhdyttiin hiihtämään kilpaa jo 1800-luvun jälkipuolella. Suomalaiset tunnettiinkin tasamaahiihdon taitajina norjalaisten keskittyessä ”murtomaahiihtoon” mäkisissä maastoissaan. Varhaisimpana esimerkkinä on pidetty Tyrnävällä vuonna 1879 järjestettyä hiihtokisaa. Suomalaistenkin oli opeteltava yläja alamäkien salat menestyäkseen kansainvälisillä laduilla. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 8 LADUT VIEVÄT LAHTEEN Hiihtäminen on ollut luonnollinen keino liikkua pohjoisessa Euroopassa tuhansien talvien ajan. Kansainvälinen kilpailuvaihto oli pitkään vähäistä: paremmuutta ratkottiin oikeastaan vain Tukholmassa 1901 lähtien joka neljäs vuosi järjestetyissä Pohjoismaisissa kisoissa, joiden loivat hiihtomaastot yleensä suosivat suomalaisia. Holmenkollenin kaksoisvoiton huumassa suojeluskuntien urheilutarkastaja Lauri ”Tahko” Pihkala ehdotti Pohjoismaisten
Pihkala oli alun perin ehdottanut latureittiä, joka olisi johtanut Lahden urheilukentältä itään ja kiertänyt Vesijärven jään yli Messilän kautta takaisin kaupunkiin. Suomessa asuva norjalainen insinööri Robert Pehrson, Holmenkollenin mäkivoittaja 1899, sai tehtäväkseen suunnitella ”Kollenin” veroisen hyppyrimäen. Suomesta puuttui Holmenkollenin veroinen kilpailuareena, mutta Tahkolla oli tähän jo vastaus. Kansainvälinen kilpailuvaihto oli vielä kovin vähäistä ja toimi vastavuoroisuuden periaatteella: kun suomalaisia ei ollut hiihtänyt Holmenkollenilla vuoden 1922 jälkeen, ei Norjastakaan lähetetty hiihtäjiä Suomeen.. Sama toistui kahtena seuraavana talvena. Itsenäisyyspäivänä 1922 valmistunut mäki mahdollisti jopa 40 metrin ilmalennot. Osakilpailut järjestettäisiin vuorovuosin kussakin kolmessa maassa. Lahtelaiset tarttuivat kuitenkin ripeästi toimeen: jo 3.4.1922 perustettiin Lahden Hiihtoseura (LHS), jonka johtokuntaan tuli vahva edustus niin kaupunginhallinnosta kuin liike-elämästäkin. Ensimmäiset Salpausselän talvikisat järjestettiin 3.–4.2.1923. Suhteellisen lyhyet matkat kaikkialta – niin, tuskinpa lienee asemaa, jolle päästäisiin vähemmillä rahoilla, jos Suomen kaikkien asukkaitten pitäisi käydä samassa paikassa.” Maaston sopivuudestakin Tahko oli vakuuttunut: ”vain paikkakuntalaiset tietävät”, miten vaihtelevan metsäradan voisi Lahden ympäristöön rakentaa. Tahkon hahmottelemista maaotteluista ei lopulta tullut mitään, mutta Lahdessa innostuttiin sitäkin enemmän ajatuksesta ”Suomen Holmenkollenista”. Salpausselän kisat otti heti paikkansa yhtenä kotimaisen hiihtokauden päätapahtumista, mutta ulkomaalaisia kilpailijoita ei Lahteen saapunut. Ajatukset kääntyivät kuitenkin pian kaupungin länsilaidalla sijaitsevan ampumaradan takaisiin Salpausselän ja Tiirismaan rinteisiin. Ongelma tosin oli, että nuorelta, vasta 1905 perustetulta kaupungilta puuttui hiihtoseura, hyppyrimäki, hiihtokeskus ja mestaritason hiihtäjät, mäkihyppääjistä nyt puhumattakaan. Kaupunki vuokrasi LHS:lle ampumaradan maastosta 14 hehtaarin laajuisen maa-alueen 50 vuodeksi 50 markan vuosimaksua vastaan. Hän kirjoitti Suomen Urheilulehdessä 13.3.1922: ”Minkähänlainen olisi Lahti tällaisen kilpailun tyyssijana. Ohjelmassa oli viisi kilpailua, joihin otti osaa yhteensä 76 hiihtäjää. Päämatkana hiihdetyn 50 kilometrin kilvan voitti Tapani Niku, ensimmäisen mäkihyppykilpailun Sulo Jääskeläinen. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 9 hiihtomaaotteluiden käynnistämistä
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 10 Pohjoismaat vastustivat talviolympialaisia Vuonna 1910 perustettiin norjalaisten aloitteesta Kansainvälinen hiihtokomissio yhtenäistämään hiihtourheilun sääntöjä eri maissa. Hiihdon pohjoiset mahtimaat Norja, Ruotsi ja Suomi pyrkivät ylipäätäänkin torjumaan keskieurooppalaisten pyrkimykset saada sananvaltaa hiihtourheilun kabineteissa. Lahtelaisten toive houkutella ulkomaalaisia kilpailijoita Salpausselän kisoihin toteutui näin itsestään. Yksi komissiota askarruttavista kysymyksistä oli hiihtolajien ottaminen olympiakisojen ohjelmaan. Liitto päätti myös järjestää jatkossa kerran vuodessa suuret kansainväliset kilpailut (rendez-vous games), jotka joka toinen vuosi pidettäisiin liiton kongressin yhteydessä. Norja ja Ruotsi omaksuivat jyrkän kielteisen kannan: Norja halusi suojella Holmenkollenin kisoja, Ruotsi omia Pohjoismaisia kisojaan. Suomalaisille jyrkät alppirinteet olivat järkytys: ainoaksi palkinnoksi jäi Tapani Nikun saavuttama pikamatkan pronssi. Pohjoismaat vastustivat myös erillisten talviolympiakisojen perustamista. Ranskan Chamonix’ssa 1924 pidettyjä kilpailuja kutsuttiinkin virallisesti vain ”kansainväliseksi talviolympiaviikoksi”; ensimmäisten talviolympialaisten arvon ne saivat vasta jälkikäteen. Vesa Tikander. Vuoden 1926 FIS:n kongressi ja kisat myönnettiin Suomelle. Norjalaiset hallitsivat kilpailuja niin hiihtoladuilla kuin hyppyrimäessäkin. Suomen Voimisteluja Urheiluliiton (SVUL) hiihtojaosto julisti kisat maan hiihtoseurojen haettavaksi ja valitsi keväällä 1925 järjestäjäksi Lahden Hiihtoseuran. Chamonix’ssa kisojen aikana kokoontunut Kansainvälinen hiihtokomissio päätti virallisesti muuttua Kansainväliseksi hiihtoliitoksi (FIS)
Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1926 11 Lahti 1926
30 km pe 5.2.–la 6.2. Moritz 1929 MM Zakopane 1930 MM Oslo. Nyt oli vastaanotettava koko hiihtomaailma yhtä lyhyellä varoitusajalla. Poissaolollaan loisti tosin Suomen valtiovalta, jota sai edustaa opetusministeri Lauri Ingmanin FIS:n kongressille lähettämä tervehdyssähke. LAHTI 1926 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 12 LAHTI 1926 PAKKASHERRAN ARMOILLA Kolme talvea aiemmin lahtelaiset olivat luoneet tyhjästä Salpausselän kisat yhdessä vuodessa. 1926 MM Lahti 1927 MM Cortina d’Ampezzo 1928 OK St. Itse kongressin käsittelemistä asioista tärkein oli olympiakysymys. Neljä lajia, kuusi maata Kilpailujen ohjelmassa oli vain neljä virallista mitalilajia: 30 ja 50 kilometrin hiihto, yhdistetty kilpailu ja mäkihyppy. 50 km 1924 OK Chamonix 1925 MM Janské Lázn. Rautatiehallitukselta saatiin ylimääräisiä junia, joiden makuuvaunuissa kisavieraat saattoivat myös yöpyä. yhdistetty su 7.2. Työhön ryhdyttiinkin kuumeisesti. LHS varasi kaikki kaupungin hotellit ja matkustajakodit käyttöönsä kaupunkiin saapuvia urheilijoita, lehtimiehiä, kongressivieraita ja kisaturisteja varten. Näiden lisäksi nelipäiväisten kisojen kalenteria täyttivät lukuisat kansalliset kilpailut nuorille, ikämiehille, sotilaille ja suojeluskuntalaisille. Metsäalue kartoitettiin ja latuja kunnostettiin, kisa-alueelle rakennettiin ravintolatila, ja viestiyhteyksiä parannettiin kilpakanslian ja puhelinkeskuksen yhdistävällä kaapelilla. Lahden kaupunki suostui luovuttamaan kaupungintalon hiihtokongressin käyttöön ja huolehtimaan arvovieraiden kestityksestä. mäkihyppy su 7.2. Kuten kaikissa suurissa hiihtokilpailuissa tuohon aikaan asiaan kuului myös suksinäyttely, jossa ensimmäisen palkinnon jakoivat porvoolainen Emil Lampinen ja KISAOHJELMA 1926 to 4.2. Norja tosin ilmoitti, että se ei tule olympiahiihtoihin osallistumaan. Junat toivatkin Lahteen kisapäivinä 4.–7.2.1926 tuhansia vieraita, joukossa Helsingistä saapunut ryhmä diplomaatteja rouvineen. Lisää majoitustilaa syntyi, kun kouluhallitus myönsi Lahden koululaisille lomaa kisapäivien ajaksi. Kansainvälinen Olympiakomitea oli 1925 virallisesti päättänyt perustaa talviolympiakisat, ja tähän oli FIS:n nyt Pohjoismaiden vastustuksesta huolimatta myönnyttävä. Naisille oli tarjolla 5 kilometrin hiihto tasamaalla
Toiseksi nousi Tauno Lappalainen ohi lopussa väsyneen nuoren Veli Saarisen. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1926 13 helsinkiläinen Oy Urheilutarpeita Ab (myöhemmin tunnettu nimellä Karhu Oy). Ennakkosuosikkeihin luettu Tapani Niku hyytyi loppukilometreillä täysin. Yksi erikoisimpia näkyjä MM-hiihtojen historiassa: Matti Raivio 50 km:n kilpailun lähdössä. Kankainen maski suojaa kasvoja kovaa pakkasta vastaan.. Pohjoismaiden lisäksi edustettuina olivat Tšekkoslovakia, Saksa ja Latvia. Ruotsin joukkueen nimekkäin hiihtäjä oli maan mestari Gustaf Jonsson. Norjalaisten saapuminen Suomeen oli suuri uutistapaus. Isäntien pettymykseksi norjalaiset ilmoittivat keskittyvänsä vain mäkeen ja yhdistettyyn; hiihtomatkoille osallistuisivat vain Olav Kjelbotn ja Ole Hegge. SVUL:n hiihtojaosto päätti rajata Suomen edustuksen kussakin virallisessa kilvassa 10 kilpailijaan. Keskieurooppalaisten kilpailijoiden ei vakavasti odotettu kilpailevan mitaleista, ja eräät heistä olivatkin matkassa puhtaassa amatöörihengessä. Yhteensä Lahden kilpailuihin osallistui 26 ulkomaalaista hiihtäjää tai mäkihyppääjää viidestä eri maasta. Ruotsin Jonsson sijoittui parhaana ulkomaalaisena neljänneksi. Västerbottenin maakunnassa asuvat ruotsalaishiihtäjät olivat harkinneet saapumista Suomeen sivakoimalla yli Merenkurkun, mutta jääolojen muutos sai heidät muuttamaan mielensä ja hyppäämään Haaparannan-junaan. Kylmää kyytiä Ensimmäisenä kilpailupäivänä, torstaina 4.2., ohjelmassa oli 30 kilometrin hiihto. Norjasta saapui vahva edustusjoukkue Chamonix’n sankarien Thorleif Haugin ja Johan Grøttumsbråtenin johdolla. Viimaisessa 10 asteen pakkasessa hiihdetyn kilvan nopein oli Matti Raivio yli kuuden minuutin erolla seuraavaan. Päätöspäivänä hän ilahdutti hiihtäjätovereitaan soittamalla gramofonilevyjä metsässä 50 kilometrin reitin varrella. Kisojen iloisin hahmo oli Tšekkoslovakiasta saapunut Emmerich Rath, 42-vuotias monen urheilulajin veteraani, joka keskeytti 30 kilometrillä, sijoittui viimeiseksi yhdistetyn hiihdossa ja kaatui yhdistetyn mäessä. Tšekkoslovakiassa pidettyjä vuoden 1925 FIS-hiihtoja olivat Pohjoismaat viitanneet kintaalla, joten Lahden kisat olivat hiihtomaailman ensimmäinen voimainkoitos sitten Chamonix’n talvikisojen 1924. Hiihtäjät valittiin kahden katsastuskisan perusteella, joista ensimmäisen voitti Martti Lappalainen ja toisen Tapani Niku. Voitto oli yllätys, sillä 32-vuotista pihlajavetistä oli jo pidetty ehtoopuolen hiihtäjänä. Ennen Lahteen lähtöään he esittivät taitojaan helsinkiläisille Alppilassa pidetyssä mäkikilpailussa vieden kuusi ensimmäistä sijaa. 1931 MM Oberhof 1932 OK Lake Placid 1933 MM Innsbruck 1934 MM Sollefteå 1935 MM Tatra 1936 OK Garmisch-Partenkirchen 1937 MM Chamonix 1920-luvun suomalaiset huippuhiihtäjät harjoitustunnelmissa, vasemmalta Tauno Lappalainen, Matti Raivio ja Tapani Niku
Päivän nopein oli Johan Grøttumsbråten yli kolmen minuutin erolla Thorleif Haugiin. Muista mitaleista käytiin tiukka taistelu: Tauno Lappalainen otti jälleen hurjan loppukirin ja päihitti norjalaisen Kjelbotnin kahdella vaivaisella sekunnilla. Jäljellä oli vielä erikoismäen kilpailu, jossa norjalaiset olivat odotetun ylivoimaisia. Uutiset ladun varrelta lämmittivätkin suomalaisyleisöä: Matti Raivio otti komennon jo 9 km:n kohdalla ja kasvatti johtoaan mitä pitemmälle kisa eteni. Naamioitu mestari Sunnuntaina pakkasta oli edelleen yli 25 astetta. Kullasta ja hopeasta ei syntynyt kunnon kamppailua, kun Grøttumsbråten esitti kaksi varmaa 33,5-metristä ja Haug kaksi 33-metristä hyppyä. Tiukan vastuksen hänelle antoi maanmies Otto Aasen. Yrjö Kivivirta hyppäsi parhaana ei-norjalaisena viidenneksi. Kilpailun jälkeen Thams ilahdutti vielä katsojia leiskauttamalla 40 metriä muiden norjalaisten työnnettyä hänelle lisävauhtia. Jo alkumatkalla myssynsä pudottanut Grøttumsbråten palellutti korvansa. Matti Raivio oli pitänyt ideaa hyvänä ja teetättänyt itselleen samanlaisen ”naamarin”. Vähän yli 30 metriä molemmillaan venyttänyt Järvinen sai päästää ohitseen norjalaiset Einar Landvikin ja Otto Aasenin sekä seuratoverinsa Toivo Nykäsen. Norjalaisrintaman rikkoi kotiyleisön iloksi Lahden oma poika Esko Järvinen hiihtämällä kolmanneksi. Vielä pahemmin kävi neljänneksi sijoittuneelle Asbjørn Elgstøenille, joka menehtyi palattuaan Norjaan, kun sisäkorvan paleltuma paheni aivotulehdukseksi. Pakkasta oli järjestäjien mittareissa yli 20 astetta, norjalaisten kertomuksissa reilusti yli 30. Kaksoismestaruus varmistui lopulta yli 8 minuutin turvin. Ajan kuuluisin mäkimies Jacob Tullin Thams vei odotetusti voiton kahdella varmalla hypyllä, jotka kantoivat 37 ja 38,5 metriä. LAHTI 1926 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 14 Norjan tähdet astuivat esiin perjantaina, kun vuorossa oli yhdistetyn 15 km:n hiihto-osuus. Yhdistetyn mitalit ratkaistiin lauantaina hyppyrimäessä. LAHTI MM 1926 MAAILMANMESTARIT Hiihto, miehet 30 km Matti Raivio, Suomi 50 km Matti Raivio, Suomi Yhdistetty Johan Grøttumsbråten, Norja Mäkihyppy Jacob Tullin Thams, Norja SUOMALAISET MITALISTIT Kultaa Matti Raivio, 30 km ja 50 km hiihto Hopeaa Tauno Lappalainen, 30 km ja 50 km hiihto Pronssia Veli Saarinen, 50 km hiihto. Maalialueella ja ladun varrella kylmyyttä uhmasi monituhantinen väkijoukko. Kisojen päämatkalle 50 km:lle starttasi ensimmäisenä Tapani Niku kasvojensa suojana flanellikankaasta harsittu huppu, joka jätti näkyviin vain silmät ja suun. Matka hiihdettiin kahtena 25 km:n lenkkinä; metsässä oli kaksi tarkastusasemaa, joista väliajat toimitettiin kenttäpuhelimella maalialueelle kuulutettavaksi megafonin avustuksella yleisölle
Vuoden 1927 FIS:n kisoihin Italian Cortina d’Ampezzossa eivät Suomi ja Norja osallistuneet, joten hiihtomaailma selvitti välinsä seuraavan kerran vasta St. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1926 15 Myöhästynyt tunnustus Kisavieraat jättivät Lahden kiittäen vuolaasti järjestelyjä, suomalaisten vieraanvaraisuutta ja hiihtomaastoja, jotka olivat tuottaneet yllätyksen ainakin tasamaalatuja odottaneille ruotsalaisille. Vesa Tikander LAHTI MM 1926 MITALIT K H P Yht. Moritzin talviolympiakisoissa 1928 – jonne norjalaisetkin lopulta suostuivat saapumaan. FIS päätti vuonna 1965 tunnustaa vuosina 1924–36 pidetyt talviolympiakisat ja niiden välissä järjestämänsä rendez-vousja FIS-kisat taannehtivasti MM-kilpailuiksi. Kuvassa naisten epävirallisen kilpailun voittaja Siiri Lievonen. Pihlajavedelle uutinen saapui liian myöhään: vuonna 1957 kuollut Matti Raivio ei itse saanut koskaan nauttia kaksinkertaisen maailmanmestarin arvostaan. Yleisömäärä MM-kisoissa 1926 jäi vielä vaatimattomaksi verrattuna myöhempiin vuosiin.. Lahden kongressikisatkin saivat näin jälkikäteen MM-arvon. Matti Raivio 2 2 FIN hiihto Jacob Tullin Thams 1 1 NOR yhdistetty Johan Grøttumsbråten 1 1 NOR mäkihyppy Tauno Lappalainen 2 2 FIN hiihto MAITTAIN Norja 2 2 3 7 Suomi 2 2 1 5 Naisten hiihtoeleganssia Lahden MM-kisoissa 1926
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 16 ESKO JÄRVINEN oli sekä urheilumuotonsa yhdistetyn hiihdon että suomalaisen urheiluvälineteollisuuden uranuurtajia. (MH) ESKO JÄRVINEN * 15.12.1907–7.3.1976 Yhdistetyn hiihtäjä MM-Lahti: 1926 6:s Olympiakisat: 5:s 1928 MM-kisat: 1 pronssi 1929 Esko Järvinen, yhdistetyn hiihdon ensimmäinen suomalainen arvokisamitalisti ja myöhemmin menestynyt suksitehtailija. Kisoissa hän osallistui yhdistetyn lisäksi myös mäkihyppyyn ja pääsi varamiehenä mukaan sotilaspartiohiihtoon, josta Suomi otti hopeaa. Tehdas siirtyi hänen nimiinsä vuonna 1939, ja seuranneet sotavuodet merkitsivät tuotannon voimakasta kasvua Suomen armeijan suurtilausten ansiosta. MM-MITALISTI JA SUKSITEHTAILIJA. Vuonna 1962 kauppaneuvoksen arvonimen ansaitusti saanut Järvinen oli aloittanut suksitehtailijana liikekumppaniensa kanssa 1930-luvun alussa. Hän toi Suomelle yhdistetyn hiihdon ensimmäisen arvokisamitalin, MM-pronssia Zakopanessa 1929. Niillä saavutettiin kymmeniä olympiavoittoja ja maailmanmestaruuksia. Kyseessä ei kuitenkaan ollut virallinen olympialaji. Vuotta aiemmin Järvinen sai kunnian kantaa Suomen lippua talviolympialaisten avajaisissa Sankt Moritzissa. Kilpauran komeista muistoista huolimatta hänet tunnettiin huomattavasti paremmin suksitehtailijana. Ratkaiseva kehitysaskel oli siirtyminen sälesuksien valmistamiseen 1940-luvun lopulla. Maailmankuulut Esko Järvinen Oy:n tummanpunaiset puusukset olivat 1950–60-luvulla alansa huipputuote
Ensimmäisen kansainvälisen voittonsa Tapani Niku saavutti vuonna 1920 Åressa murtomaalla käydyssä kilpailussa. Vuonna 1923 Niku alkoi valmistaa murtomaasuksia omassa suksiverstaassaan Haapavedellä. Matkan voittaneelle Matti Raiviolle hän hävisi lähes 19 minuuttia. Hiihdon ensimmäiset arvokilpailut järjestettiin Ranskan Chamonix’ssa 1924. Matti Raivio ja Tapani Niku olivat suojanneet kasvonsa kangasnaamarilla, josta ainoastaan suu, sieraimet ja silmät pilkistivät esiin. TAPANI NIKU * 1.4.1895–6.4.1989 Hiihtäjä MM-Lahti: 1926 6:s 50 km, 13:s 30 km Olympiakisat: 1 pronssi 1924 (Lahti 1926 uran ainoat MM-kisat) TAPANI NIKUN ura sijoittui suomalaisen hiihdon suureen murroskauteen, siirtymiseen tasamaalta maastoon eli murtomaalle. Hiihtolenkit metsissä sopivia suksipuita etsien venyivät pisimmillään yli sataan kilometriin. Hän oli saanut tehtäväkseen uudestavuodesta lähtien postinkuljetuksen Pihlajaveden asemalta Sällinkylään. Kolmesti viikossa hän hiihti postilaukku selässä asemalle ja takaisin. Niku oli Suomen viimeinen tasamaiden suurhiihtäjä ja ensimmäinen murtomaiden mestari. Raivio hallitsi kilpailua alusta lähtien. Ruotsiin ja Norjaan tehty kilpailumatka ei muutoin ollut suomalaishiihtäjille menestys. Työ tuotti nopeasti tuloksia, sillä jo vuonna 1922 suomalaiset saavuttivat Holmenkollenilla kaksoisvoiton 50 kilometrillä. Norjan suurin toivoa Ole Hegge oli jäänyt Saarisesta puoli minuuttia. Loppumatka sujui Raiviolta kilpakumppaneihin nähden ylivoimaisesti. Voittomarginaali on edelleenkin suurin tämän matkan arvokisoissa. Matti Raivio on hiihtohistorian ensimmäinen suomalainen maailmanmestari. Puolimatkassa toiseksi oli noussut Tapani Niku, mutta noin minuutin Raiviota jäljessä. Menomatkalla oli toimitettavana yleensä vain jokunen kirje, mutta palatessa saattoi laukulla olla painoa jopa 15 kiloa. Anton Collin voitti ja Tapani Niku oli toinen. Kunto nousi kohisten, ja kahtena seuraavana talvena Niku oli kotimaan kisoissa lähes lyömätön. Vuonna 1989 kuollut suurhiihtäjä haudattiin valtion kustannuksella Lahden Mustankallion hautausmaalle. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 17 Matti Raivio voitti MM-kisoissa 1926 molemmat hiihtomatkat, 30 km ja 50 km. Suomen Urheilulehden mukaan ”näyttivät miehen sukset olevan kuin santapaperia.” Kilpailun hiihti loppuun 15 osanottajaa, jotka kaikki olivat suomalaisia, ruotsalaisia tai norjalaisia. Hänen parhaaksi saavutuksekseen olympiakisoissa jäi 7. Hän johti toisena olevaa Veli Saarista yli minuutilla. Menestys kotikisoissa oli Nikulle suuri pettymys. 50 kilometrin kilpailun alkaessa oli pakkasta yli 20 astetta. Lahden 1926 kisojen aikaan Nikun kilpailu-ura oli jo lopuillaan, seuraava kausi jäi hänen viimeisekseen. Matti Raivio otti selvän johtopaikan jo ensimmäisellä väliaikapaikalla yhdeksän kilometrin kohdalla. Lopetettuaan hiihtouransa Tapani Niku jätti myös suksiverstaansa ja muutti Lahteen. Postimatka oli pituudeltaan 50 kilometriä, joten Raivion peruskuntoharjoittelu sujui osittain työn ohessa. Ruhjeistaan huolimatta Niku taisteli 18 kilometrillä kolmanneksi. Hänen eronsa jälleen toiseksi hiihtäneeseen Tauno Lappalaiseen oli 8 minuuttia 27 sekuntia. Eroa toiseksi kiristäneeseen Tauno Lappalaiseen kertyi 6 minuuttia 18 sekuntia. Kisaohjelmassa oli 50 ja 18 kilometrin kilpailut. Matkaan lähti viiden eri maan edustajia mukavassa 10 asteen pakkasessa. Niku totesi matkan jälkeen, että syytä oli niin välineissä, voitelutaidossa kuin hiihtotekniikassakin. Yleisön mukaan he olivat ”kaamean näköisiä”. sija vuonna 1924 sekä 18 km:n että 50 km:n kilpailuissa. Hän alkoi kehittää murtomaahiihtoon sopivaa suksea porvoolaisen suksitehtailija Emil Lampisen palveluksessa. Hänen saavuttamansa pronssi on Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitali. (KL). Kolmenkympin kisassa hän oli 15 maaliin päässeen hiihtäjän joukossa kolmastoista. Kilpaura huipulla päättyi MM-talveen 1926. Ensimmäisellä matkalla, 30 kilometrillä, Raiviota ei ennakkoon edes pidetty parhaana suomalaisena. Kilpailemisen hän aloitti 1910-luvun puolivälissä hiihtäen tasamailla kotipitäjänsä kuuluisilla ”haapavetisillä”. (PH) Tapani Niku, Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitalisti. Kovassa pakkasessa hiihdetyllä 50 kilometrillä Niku saapui maaliin kuudentena. Nikun sulava hiihtotyyli on ikuistettu Viktor Janssonin vuonna 1938 valmistuneeseen, nykyisin Lahden Hiihtostadionin edustalla sijaitsevaan hiihtäjäpatsaaseen. Kuva kovassa pakkasessa hiihdetyn 50 km:n kilvan jälkeen, kasvoilta riisuttu pakkassuoja huoltajan käsissä. Viimeisenä lähtenyt latvialainen Motmiller tosin keskeytti jo 200 metrin hiihdon jälkeen. Pidemmällä matkalla Alppien jäiset rinteet koituivat Tapani Nikun kohtaloksi: hän putosi ladulta rotkoon ja mursi kaksi kylkiluutaan. MATTI RAIVIO * 22.2.1893–25.5.1957 Hiihtäjä MM-Lahti: 1926 2 kultaa 30 km ja 50 km Olympiakisat: 7:s 18 km, 7:s 50 km 1924 (Lahti 1926 uran ainoat MM-kisat) MATTI RAIVIO valmistautui Lahden kisoihin kaikessa rauhassa kotioloissa Keski-Suomessa
(MH) Mäkihypyn norjalaiset mitalistit Jacob Tullin Thams (vas.) ja Georg Østerholt. Tullin Thamsin jälkeen vain kolme urheilijaa on voittanut mitaleita sekä kesäettä talviolympialaisissa. Mäkihypystäkin hän sai Chamonix’ssa 1924 pronssimitalin mutta menetti sen tarkistuslaskennassa, joka suoritettiin vasta vuonna 1974. Erityisen makealta maistui Thorleif Haugin jättäminen hopealle. Holmenkollenin kisoissa Haug voitti kuninkuusmatkan 50 km kuusi kertaa vuosina 1918–1924. (MH). Mäkihypyn, silloiselta nimeltään erikoismäenlaskun, lapsipuolen asemaa norjalaisessa hiihtokulttuurissa kuvastaa, että laji liitettiin Holmenkollenin kisojen ohjelmaan vasta vuonna 1933. Norjalaisten eniten arvostaman yhdistetyn kilpailun Haug voitti Holmenkollenilla kolmesti. Lahden MM-kisoissa 1926 Grøttumsbråten tarttui vahvalla otteella mestaruuteen jo hiihto-osuudella, joka tuolloin suoritettiin ensin. Hän kuului 8 m luokassa purjehdushopeaa voittaneen norjalaisveneen miehistöön. Ennätys on edelleen lyömätön. Hänestä tuli yhdistetyn kaksinkertainen olympiavoittaja (kultaa St. Moritzissa 1928 ja Lake Placidissa 1932). Berliinin kesäolympialaisissa 1936 Jacob Tullin Thamsista tuli kautta aikojen toinen urheilija, joka voitti olympiamitalin sekä kesäettä talvikisoissa. Chamonix’n talviolympialaisissa 1924 yhdistetyn ja molemmat hiihtomatkat voittanut norjalainen joutui Lahdessa tyytymään yhdistetyn hopeaan. Kisojen ylivoimaiseksi sankarihahmoksi kohosi Norjan Thorleif Haug, joka voitti molemmat hiihtomatkat (18 km ja 50 km) sekä yhdistetyn kilpailun. THORLEIF HAUG (Norja) * 28.9.1894–12.12.1934 Hiihtäjä, yhdistetyn hiihtäjä MM-Lahti: 1926 hopeaa yhdistetyssä Olympiakisat: 3 kultaa 1924 MM-kisat: 1 hopea 1926 CHAMONIX’N TALVIOLYMPIALAISET 1924 olivat historian ensimmäiset hiihdon kansainväliset arvokilpailut. MM-kisat päättänyttä erikoismäen kisaa johti ensimmäisen kierroksen jälkeen Norjan Otto Aasen. (MH) Johan Grøttumsbråten (Norja). Mäessä maanmies Otto Aasen oli parempi, mutta ladulla peräti kymmenen minuuttia jääneenä hän ei uhannut Grøttumsbråtenin kultaa. Lahden MM-hiihdot 1926 jäivät Haugin uran päättäneeksi pettymykseksi, kun voittamaan tottunut norjalainen ylsi yhdistetyssä vasta hopealle. Kukaan muu hiihtolajien urheilija ei ole yltänyt saavutukseen. Hän venytti siinä kisojen pisimmän hypyn, 39,5 metriä, mutta oli jäänyt ladulla kärjestä 12 minuuttia, eikä siten kamppaillut mitaleista. Hän voitti kaksi ensimmäistä mäkihypyn kansainvälistä arvokilpaa, johon norjalaiset osallistuivat. Toisella kierroksella Tullin Thamsin 38,5-metrinen hyppy riitti maailmanmestaruuteen. Tullin Thams osallistui Lahdessa 1926 myös yhdistetyn kisaan. Lisäksi Grøttumsbråten voitti urallaan neljä maastohiihdon arvokisamitalia, kirkkaimpana 18 km:n olympiakulta St. Norjalaisella arvoasteikolla vähintään Grøttumsbråtenin kansainvälisen menestyksen rinnalle kuuluivat viisi yhdistetyn voittoa Holmenkollenilla 1923–1931. JACOB TULLIN THAMS (Norja) * 7.4.1898–27.7.1954 Mäkihyppääjä MM-Lahti: kultaa mäkihyppy Olympiakisat: 1 kulta 1924 MM-kisat: 1 kulta 1926 OSLOLAISTA JACOB Tullin Thamsia voidaan perustellusti pitää maailman mäkihyppyhistorian ensimmäisenä valtiaana. Yhdistetyn maailmanmestaruus Lahdessa 1926 oli ensimmäinen uran kuudesta arvokisavoitosta. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 18 Hiihtokuningas Thorleif Haug vakavana. Moritzissa 1928. JOHAN GRØTTUMSBRÅTEN (Norja) * 12.2.1899–24.1.1983 Yhdistetyn hiihtäjä MM-Lahti: 1926 kultaa yhdistetyssä Olympiakisat: 3 kultaa, 1 hopea 2 pronssia 1924–1932 MM-kisat: 3 kultaa 1926–1931 POHJOISMAISTEN HIIHTOLAJIEN arvokisahistorian ensimmäinen kuningas oli norjalainen Thorleif Haug, joka voitti Chamonix’n talviolympialaisissa 1924 kolme kultaa. Norjalaiset arvostivat yli kaiken yhdistetyn hiihdon mestaruuksia, ja tässä lajissa Haugin valtikan peri Johann Grøttumsbråten