Hiidenkivi 5/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3539. 5 2011 suomAlAinen kulttuurilehti 9 Kritiikki sensuuri satiiri 423 Anni sumAri s. 29 kAnsAnkirjAilijAt s
5/2011 Sisältö 3 Pääkirjoitus:Esilukijamme 4 Suomalainenkritiikki Hiidenkiveltä näkyy -palstalla OUTI LAUHAKANGAS perää arvioiden arviota. 29 Aiheenaihmisluonto RITA DAHL haastatteli kirjailija Anni Sumaria. 35 Merimieselämästäjasielunolemuksesta Kaleva lakki on vahva osoitus kansanihmisten kirjallisesta kulttuurista, kirjoittaa KAISA KAURANEN. 5 kriitikkovaStaa Vastaajana JOUKO GRÖNHOLM 38 ReheviäkirjoituksiaSompiosta Lauri Hihnavaara tallentaa kotiseutunsa elämänmenoa, haastattelijana KIRSI LAURÉN. 6 kriittinenjakokeellinentiedeSyntyi turuSSa TIMO SOIKKANEN 40 NauravaLohikäärmeelävöittääentisaikoja Esihistorian opastuskeskuksessa Eurassa kävi AINO UKKALA. 6 reunahuomautukSiaitSekritiikiStä Päivystävä tekstintutkija VESA HEIKKINEN 42 Arvioita,katsauksia 56 Vauvamahajamasutuubi Ajan sanaa tutkii RIITTA ERONEN. 11 monipuolinenjuteini OUTI LAUHAKANGAS 12 kritiikkiäSatiirinmuodoSSa H. K. RIIKONEN 57 Uutisia 63 Kalenteri 15 kritiikinkannukSiajamuuta Sparnologiaa Nilkka pakinoi. 16 kiellettyjenkirjoituStenjäljillä HELENA PILKE kertoo Aineksista aiheiksi -palstalla, miten Julkaiseminen kielletty -teos sai alkunsa. www.hiidenkivi-lehti.fi Hiidenkiven verkkolehdessä Niilo Ihamäki kertoo matka-arkkunsa tarinan ja Erkki Lyytikäinen jatkaa Lyhyet-sarjaansa. 18 kuStannuSpolitiikkaavaiSenSuuria? Naisten homoseksuaalisuus oli aiemmin käännöskirjoissa tabu, kertoo ALEXANDRA STANG. 21 Slangiakadunnimiin? Nimenpyörittäjässä julkaistaan TERHI AINIALAN ja JOHANNA LEHTOSEN kriittinen puheenvuoro. 22 tulkintaerotviharyhmien generaattorivaikehitykSenmoottori? JUHA RIKAMA 24 Annamajakoidenkaatua! Automaatio on ihmisen ja kulttuurin vastainen idea, väittää HARRI NYMAN. Matti Kaltokari 28 Slangikielenkäyttäjiennäkökulmasta Gradut-palstalla kirjoittaa KAISA ROSENBERG. Kansikuva: Seppo Laurell Yksi Suomen viimeisistä majakkamiehistä, majakkamestari Rainer Wallenius työpaikallaan Isokarin majakkatornin lyhtykojussa. 2 H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
Hänellä on näköalapaikka kirjallisuuskritiikkientarjontaan.katajamäkionpannutmerkille, ettäkeskiverrossalehtikritiikissäteostenesittelynja arvottavanarvioinninvälineneroonaikavähäinen; useimmat kritiikit tuntuvat olevan teosesittelyjä, 4 joitatäydennetäänyksittäisilläarvottavillahuomioilla.Päivälehtienkritiikittukevatlähinnälukijoiden valintapäätöksiäjasilloinkinuseinsamassalehdessä palstatilaasaaneidenteostenvälillä. Onko Helsingin Sanomilla liian suuri painoarvo muihin sanomalehtiin nähden. nykytyyliin lehtien elokuva- taikirja-arvostelutkorvataanusein tähtienjakamisellajamuutamanrivin perustelulla.opettajatovathuolissaannettisukupolvenheikostakyvystätunnistaatekstilajeja jailmaisemisensävyjä.Monioppilaseierotamainostekstiäesittelystä. K Tutkijatvastaavat Lähetintoimitusneuvostossaheränneetkysymykset Bibliophilos-lehdenpäätoimittajallesakarikatajamäelle. taitava asiantuntija-arviovoiesitellälaajempiakulttuuriilmiöitäosoittamallaalanuusissateoksissayhtäläisyyksiäjaeroja. onkolievennettyilmausantanuttilaakatsauksille ja esittelyille perusteellisten arvostelujen kustannuksella?jottasuomalainenkinkritiikkivoitaisiin edelleenmääritelläsanakirjaterminä"punnitsevaksi tutkimukseksi"eikäpelkästääntarkasteluksi,hyviä arvioidentekijöitätarvitaan. katajamäkipuhuuerikoislehtienpuolesta.nuorenvoimanKritiikki-lehtijaverkkolehtiKiiltomato käyvätkritiikinkeinoinkeskustelua,jollesanomalehdissäeiolesijaa.erikoislehdissäonmyösmahdollistajulkaistaarvostelujasellaisistateoksista,jotka eivät muualla saisi lainkaan näkyvyyttä. onkokohtuutontavaatiakustantajiapanostamaanperinteistenkirjojenjohdonmukaiseen sisältöön ja estetiikkaan, kun sähköinen tekstien ja kuvien vaihtoehtojaviliseväseikkailumaailmavaltaamarkkinoita. koska ilmaus on saanut omassa kielessämmenegatiivisensävyn,puhutaan arvostelunsijaanuseinmieluumminarvioinnista. Miksi Suomesta puuttuu tykkänään arkkitehtuurin kritiikki. Turkulainen teatteriarvostelija haastettiin vastaamaan samoihin kysymyksiin. Ou t i toinen haastateltavani, kirjalliLa u ha ka ng suudentutkijatellervo krogerus pohtiivastauksissaanammattiarvostelua.Hänenväitöskirjansa käsitteli Anna-Maria tallgreninkriitikontyötäja sentaustoja(1988). Päätoimittaja pyysi kahdelta kirjallisuudentutkijalta arvostelukulttuurimme arviota. Onko kulttuuripiireissä vaarana viihtyä liian hyvin Keskinäisen Kehun Kerhoissa. kirjailijan vuosien työ tai taiteellisen tiimin kuukausien ja vuosienkin urakka käsitellään muutamallalauseella.Hänottaaesimerkiksikriias H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. hiidenkiveltä näkyy Suomalainenkritiikki mikalaunis OUTI LAUHAKANGAS Hiljattain pohdittiin Hiidenkiven toimitusneuvostossa suomalaista arvostelukulttuuria. Perinteisentaidekritiikinelikuvataiteen,esittävän taiteenjakaunokirjallisuudenarvostelunrinnalleon noussuttietokirjojenkritiikki,jokaonyksiHiidenkivenkinkeskeisistätehtävistä.tietokirjojakinvoidaanarvioidavastaanottajankannaltaajatuksiajatunteita herättävinä lukukokemuksina. "kriitikonjalukijansaatikriitikonjataiteilijan suhdeeiolevaltasuhde,pikemminkinluottamussuhde.Ainakinitsellenikritiikkionparhaimmillaan avannutteoksestasellaisiaulottuvuuksia,joitaenole taienolisiitsetavoittanut;seontehnytjonkinteoksenkiinnostavaksi,välttämättömäksilukea,nähdä, kokea." siltikritiikinjaarvosteltavanteoksensuhdeon krogeruksen mielestä aina tietyssä mielessä kohtuuton. "Foorumit ja yleisöt vaihtelevat,muttaammattilaisen lähtökohtana on ainakyseessäolevantaiteen alan tuntemus, niin tiedon, teorian kuin kokemuksenkin kautta",pohtiikrogeruskysymystä kritiikintavoitteista. Hänen vastauksensa löytyvät viereisen sivun Kriitikko vastaa -palstalta. ritiikkijuontuuarvostelutaitoamerkitsevästä sanasta
krogerusmääritteleehyvänkritiikinsellaiseksi, jokasyventäätavallisentaiteenharrastajanluku-ja katselukokemuksia,asettaanetämänmielessälaajempiinyhteyksiinjajoparohkaiseetätäylittämään taiteidenkartallesyntyneitärajoja. jouko Grönholm: Mistä kritiikin historia tunnetaan?vain hiukan kärjistäen voi kiteyttää, että kritiikki tunnetaan teilauksista. Onko ammattiarvosteluille kysyntää maassamme? Helsinkikeskeisyyshyvässäjapahassa josTurun Sanomat alkaaturunkulttuuripääkaupunkivuodenansiostaprofiloituamonipuoliseksikulttuurilehdeksi,sekannattaakokomaassahuomata. kriitikko vastaa tikonhyväntahtoisenmuttaylimieliseltäkuulostavankiteytyksenhelsinkiläisenteatterinensi-illasta: "kelpoteatteria." "onhauskaa,ettäihmisetkertovatblogeissaan, mitäovatjuurilukeneetjalukemastaanajatelleetja ettämonillaontapanaFacebookissakertoataidekokemuksistaan:lukekaaihmeessä,käykääkatsomassa!"krogerustähdentää.Lukupiiritjamuutkin taidettakoskevankeskustelunverkostotovatyleistyneet. "ParhaimmillaansosiaalinenmediamurtaatervetulleellatavallaammattilaistenyksinvaltaajaHelsingin Sanomienvalta-asemaa.Pahimmillaanseonvastuutontahuulentailianheittämistä.sellaisenase taaskorostaaammattimaisenasiantuntijanarvoa." Kuvaile, tulkitse, arvota Outi Lauhakangas: Kuinka näet kritiikkien, arvioiden, katsausten ja esittelyjen tavoitteet. 54-55. 5 H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. katajamäki on havainnut suhteellisen uuden ilmiön:kritiikissäesillenostettujaasioitavoipuida lehdenkeskustelupalstoilla,jolloinkritiikillevastakkaisetkinnäkemyksetpääsevätkuuluviin."Hesarin verkkosivuillasyttyitaannoinlaajakeskusteluerään runokritiikininnoittamana.siihenosallistuimyös monirunoilija.jopalehdentoimitusreagoikeskusteluun." · "Parhaimmillaankriitikkotoimiivälittäjähahmona haastavanteoksenjavastaanottajanvälilläjaantaa avaimiateoksenymmärtämiseen",katajamäkivastaa kysymykseenkriitikonvaikutuksesta. Lue teatterikritiikki s. vaikka harva on nykypäivinälukenut,mitäAugustAhlqvistkirjoitti AleksiskivestätaitoiniHavuväinöLinnanTuntemattomasta sotilaasta,juurinämäkritiikitmainitaan heti,kunaihepiiristäviriääkeskustelua. Mutta jos turkulainen käyteatterissaraumallataiLahdessa,uskonhänen kiinnostuneenalukevan,mitäLänsi-Suomi jaEteläSuomen Sanomatkirjoittavat. Mikä voisi kriitikon vaikutus parhaimmillaan olla? VERKKOLINKKEJÄ http://www.kaapeli.fi/nvl/kritiikki.html (Nuoren Voiman Liiton Kritiikki) http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ (Agricola Historiaverkon kirja-arvostelut) http://www.kiiltomato.net/ (Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato) Parhaimmillaankriitikonpositiivinenvaikutusvoi merkitäsitä,ettäkäsiteltävääntaideteokseenolise sittenkirja,teatteriesitystaielokuvasyntyynäkökulmia,jotkalisäävätteoksenulottuvuuksia.tekijä, kriitikkojalukijamuodostavatkolmion,jonkakulmat ovat rakentavassa dialogissa. "Muunsuomen"voiHelsingistäkäsinpitäänäkymättömänä,muttasenvoimyösnäyttääelinvoimaisenajapuoleensavetävänä.kulttuuripolitiikkaon myösaluepolitiikkaa. krogeruksenmielestäonvahinko,ettäpääkaupunkiseudullaasuvatsaavatniinvähäntietoaesimerkiksisiitä,mitenpaljontämänmaanmaakunnissaontaiteellisestikunnianhimoistateatteriväkeä. Maan suurimman sanomalehden hegemoniaasemalieneevainoletettu.jokatapauksessasevaihteleehuomattavastikulloisenkintilanteenkriitikonnäkökulmastatyötehtävänmukaan.tottasen sijaanlienee,ettävaikkapa50vuottasittenmoni aktiivinen kulttuurin kuluttaja seurasi useampia foorumeita kuin nykyisin. Poikkeaako eri tiedotusvälineiden julkaisupolitiikka toisistaan tässä suhteessa. tyystintoisentyyppisellekritiikinperinteelleviitoittisuuntaaAaroHellaakoskenaforismisarjaSuomen kirjallisuuden vuosikirjassa1947.Hellaakosken maksiiminäyttäytyytoisaaltaylevänä,toisaaltasuorapuheisena:"kriitikko,hienointehtäväsiontulkitseminen.Arvostelemisenvoitjättääjälkiajalle.se arvosteleesinutkin." Mikä vaikutus mielestäsi Helsingin Sanomien hegemonialla on arvostelujen ja arvioiden yleistilanteeseen. Jouko Grönholm on turkulainen vapaa toimittaja ja kriitikko. kriitikko ei ole rintamanvastakkaisellapuolella. Onko tilanne muuttunut johonkin suuntaan. Hyvänjahedelmällisiintavoitteisiintähtäävänkritiikinkolmijalkaontuskinmihinkäänkadonnut: kuvailu,tulkitseminen,arvottaminen.Lehtijuttujenlajityypiteivätenääoleniintiukkaannapitettuja kuinjoskusaikaisemmillavuosikymmenillä.siksi kuvailua,tulkitsemistajaarvottamistasisältyymyös teksteihin,jotkatarkkaanottaeneivätoleperinteisiä kritiikkejä
joskuskielipalaaloppuunjoalkumetreillä. Reunahuomautuksia itse kritiikistä 6 valehteleminenonrehellisintä,mitäihminen voikielellääntehdä. ruotsinvaltakuntaeiollut1600-luvunkehityksessämukanavaanolipassiivisenavastaanottajana. ruotsi nousijoillakinluonnontieteidenaloillaerityisesti kemiassajaluonnonhistoriassanopeastimerkittä- Päivystävä tekstintutkija kritiikkionteksti,jokakäsitteleetekstiä,joka käsitteleetekstiä,jokakäsittelee... tieteelliset tulokset Akatemiassa saavutettiinkinvälttäenhuolellisestikaikkeakokemusperäistä, mihin syntiin Manner-euroopan "vääräuskoiset" GalileoGalileijakopernikusolivatvainvähänaikaisemminlangenneet. 1700-luku ja valistus toivat muutoksen. turun Akatemian ensimmäisiä vuosikymmeniä on syystä kutsuttu puhdasoppisuuden ajaksi. Fysiikassa, mekaniikassa tai optiikassa ei voitu saavuttaa mitään, mitä kreikkalaiset eivät jo olisi saavuttaneet.demokraattisistaajatuksistaliikkeelle lähtenytluterilaisuustaipuipuhdasoppisuudenhirmuvaltaanyhtänotkeastikuinkatolilaisuus. Kun kytkös Upsalan yliopistoon katkesi Akatemian siirryttyä Helsinkiin Turun palon jälkeen, Suomen tieteen ainutlaatuinen kultakausi oli lopullisesti ohi. V uonna1640perustetunturunAkatemian tehtävänä ei niinkään ollut uuden tiedon tuottaminen vaan vanhan klassisen sivistysperinnön välittäminen tuleville virkamiehille. tieteellistäinnovatiivisuuttajakilpailuapitisuorastaanvälttää.niinpärehtoriMichaelWexoniuslausuikeväällä1642ankarasti:"varoitanitsekutakin professoriaolemaanesittämättämitäänuuttasiinä tarkoituksessa,ettävoisiantaajotainparempaaja enemmänkuinmuut,mistäepäilemättäaiheutuu pahennustajaepäsopua." innovatiivista ajattelua ja tutkimusta oli turha toivoa.Akatemianalunhenkiasettuikokemusperäistätutkimustavastaan.teologiavallitsiylimuiden tieteiden. Luonnontieteiden nousu veti mukanaan myös humanistiset tieteet. tekstejäonkolmenlaisia:asia-,lukija-jakirjoittajakeskeisiä.Lisäksiontekstejä,jotkaovattekstikeskeisiä. H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. uudet matematiikan ja luonnontieteiden saavutuksetpysyivätsieltäpääosinpoissa,samoinmaata pidettiinmaailmankeskipisteenävuosisadanlopulle asti.väitöskirjatjatutkimustuloksetmuistuttavat nykyajastakatsottunasatukirjoja. Hyödynjavalistuksenvuosisata empiirinen ja kokeellinen fysiikka oli kokenut euroopassa1600-luvulla,varsinkinsenjälkipuoliskolla,merkittävännousun.johtavissatiedemaissa italiassa,englannissa,ranskassajasaksassasyntyi omat tiedeakatemiansa. TIMO SOIKKANEN Kriittinenjakokeellinen tiedesyntyiTurussa Turun Akatemia elpyi isonvihan kurimuksen jälkeen ja kehittyi huippuyliopistoksi. kaikkien tiedekuntien professorit olivat samalla teologeja ja päätyivät useimmiten kirkkoherroiksi. kokeellinen tiede ja sen maailmankuvaetenivätpikemminkintiedeseuroissa kuinyliopistoissa
turunoliennen"uuden"voittoakäytäväisonvihan (17131721) myötä syvän alhon pohjalla. eikö nolta: kritiikkiä ja kritiikin kohteita on laidasta H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1 7. Monet aiemmin arveluttavat uudettieteellisetnäkemyksetvakiintuivat. Laadukkaita kuva-aineistoja käytettiin Akatemian painatteissa. Hyödynaika kritiikki on oksennuspallo, jonka kriitikkohaukkayökkäähotkaistuaantekstihiiren. Kritiikin juuret ovat protoindoeuroopan siivilöimistä ja erottelemista merkitsevässä sanassa. Pääosakirjastostasaatiintukholmastatakaisin, ja myös uusia julkaisuja saatiin. nytkunkenellätahansaonmahdollisuusryhtyäkriitikoksi,kriittisyysonuinutverkkoonjarimpuileekuolinkouristuksissaankuinkuuttiYövedellä. minuarakastetakaan?vihaattekominua. rehellinenkritiikkitappaalehmän,jotalypsää. upsalan suuret tiedemiehet Anders Celsius sauudelleen1722professorikuntaoliläheskokonaanuudistunut.Myöstieteellinenajattelumuuttui (17011744)jaCarlvonLinné(17071778)näyt- Monet aikaisemmin arveluttavina pidetyt uudet tieteelliset näkemykset vakiinnuttivat asemansa. radikaalisti.kaarleXii:nkuoltua1718yksinvaltaisenhallitsija-absolutisminaikaloppui,jatodellisen vallan saivat säädyt. venäläisten lähestyessä turkua Akatemia lähetti arkistonsa,kirjastonsa,valtikkansajarehtorinviitan tukholmaan,jamyösmonetprofessoritpakenivat sinne.isovihakatkaisiyliopistontoiminnanlähes vuosikymmeneksi.venäläisetkäyttivätakatemiatalonalakertaahevostallina. valistusasettiakateemisentutkimuksentehtäväksi taloudellisenhyödynjavaltionvauraudenedistämiAkatemiantoimintaelpyikuitenkinhämmästyt- sen.kotiseudunvarallisuudenlähteidentutkiminen tävännopeastiisonvihanlamasta.toiminnanalkaes- tulisuosituksi. syksyinenporoerotusonluihinjaytimiinmenevää kritiikinharjoittamista:eloporotluetaanjaloislääkitään,osahirvaistakuohitaan,toisiaodottaakuolon konttori. tykkäämisenjotenkinymmärrän,muttamitkä Hajanaisia muistiinmerkintöjä kritiikkiluenovat peukuttamatta jättämisen merkitykset. Museovirasto väksitiedemaaksi.ruotsinkuninkaallinentiedeakatemiaperustettiin1739. Heti toiminnan alettuaAkatemianmatematiikanprofessoriviittasi newtoniin!uudistunutyliopistokulttuuritoiuusia vaatimuksiamyöskirjapainotoiminnalle.Akatemian kirjapainoon palkattiin kaivertajia valmistamaan kuva-aineistoja, joita käytettiin väitöskirjoissa ja muissapainatteissa.väitöskirjojenlaatuparanisekä sisällöllisestiettäulkoisestiratkaisevasti1700-luvun jälkipuoliskolla. Ruotsin kuningas Fredrik I 1730-luvulla, jolloin todellinen valta oli jo siirtynyt säädyille
virkaanastumisvuonnaan Browallius julkaisi kaksimerkittävääohjelmakirjoitusta:"tankaröfver historiaenaturalisnyttavidungdomensupfostring ochundervisning"ja"tankaröfvernaturkunnigheten,ochhuruthenbördrifvaswidenAcademia". kalm sai rinnalleen ja kilpailijakseen Pehr AdrianGaddin.Yhdessäheloivatkokonaanuudenlaisenviljelytavan,jossahyötykasvitkorvasivatkoristekasvit. Gadolinnimesisenlöytöpaikanmukaanyttriaksi eliyttriumoksidiksi.nykyäänyttriumonkeskeinen alkuaine muun muassa suprajohtavuutta tutkittaessa.Löytöavasijamahdollistiaiemmintuntemattomienharvinaistenmaametallienkeksimisen. EsimerkkinäGadolin Uushumanisminnousu teologis-humanistisen yliopistokulttuurin valtaGadolinin ura kuvaa hyvin kultakautta. ratkaisumerkitsiluonnontieteidenprofessuurin jakautumistakahtia.PehrkalminvalintaprofessoriksimerkitsiAkatemiantalousopinpainottumista luonnonhistoriallis-maataloudelliseen suuntaan. kalmtekiuseitatutkimusmatkojajaperustiturkuun muun muassa kasvitieteellisen puutarhan 1757. kirjoituksetolivatsuomentieteenmerkittäviäohjelmanjulistuksiajasuuntasivatAkatemiansentulevaannousuun. tivätesimerkkiä,jamyösturunAkatemiassaluonnontieteetjatalousoppinousivatkukoistukseen. Gadolinoli1700-luvunlopullayksijohtavista termodynamiikan tutkijoista euroopassa. Luonnontieteen professoriksi nimitettiin1737 nuorijohanBrowallius.Hänolitutustunutuusimpaanfysiikkaanjatunsiisaacnewtoninajattelua. Browallius valittiin Akatemian rehtoriksi ja hänolikeskeisestiideoimassasuunnitelmaa,jossa runousopinprofessorintehtävätsiirrettiinkaunopuheisuudenprofessorillejatilalleperustettiintalousopinprofessuuri.valtaneuvostohyväksyiehdotuksen1747,jaAkatemiansatavuotinenoppialajako kokiensimmäisenajanmukaisenmuutoksen. Gadolinistatulikansainvälisestierittäintunnettu kemistijafyysikko,kunhänsittemminselvittiharvinaisenmetallinlaadun.Mineraalissaoliuusi,alumii- ni- ja kalsiumoksidia muistuttava metallioksidi. GadolinopiskeliturunAkatemiassasuomenensimmäisenkemianprofessorinGaddinjohdollajajatkoi upsalan yliopistossatorbern Bergmanin ohjauksessa.Gadolintutustuiuusiintutkimusmenetelmiin jaorgaaniseenkemiaansekäjulkaisi1781raudan analyysiäkäsitelleenväitöskirjansaDe analysi ferri. Nykyisin muodissa oleva kansainvälistyminen oli 1700-luvulla itsestään selvää. Gadolinpalasiturkuun1783jalähtikaksivuotta myöhemmin opintomatkalle tanskaan, saksaan, Alankomaihinjaisoon-Britanniaanjatutustuiyliopistoihinsekäkaivoksiin.nykyisinmuodissaoleva kansainvälistyminenoli1700-luvullaitsestäänselvää. Pehrkalm(171679)jaluonnontieteilijätPehr AdrianGadd(17271797)jaCarlFredrikMennander(17121786)sekäjohanGadolin(17601852) nostivatAkatemianarvostustaniinruotsissakuin ulkomailla. isänsä oli turun Akatemian tähtitieteen professori,sittemminmyösteologianprofessorijapiispa. Hänen asemahorjuialuksi,kunluonnontieteetsaivataikai- laitaan.kritiikkejäkirjoitetaankirjoista,elokuvista, musiikista,teatterista,maalauksista,tanssista,kaiken maailman taiteista. kritiikin kohteena on milloin aate,milloinuskonto,milloinideologia.kritiikkiä syntyyihmisistä,eläimistä,luonnonvoimista.kritiikinvoikirvoittaaniinyksilön,ryhmänkuinihmiskunnankintoiminta.kritiikinkohteeksikelpaaniin jyväkuinakanakin,niinhyttynenkuinelefanttikin, niinkärpänenkuinhärkänenkin.Ylenonopettavaista:elämäonkokonaistaideteos,suoritus,performanssi.elämäonmerestäerotettusärki,ruodittavaksi tarkoitettu.jaruodinta,kritiikki,onkaikki.Mutta mitäkaikkioikeinon?siitäseuraavallaluennollalisää. 8 kriitikkojaonjokalähtöön.Lisätäänvuoroja, kaukokohteita,menolippuja. Hän muun muassa määritteli ensimmäisenä peruskäsitteenominaislämpö,mikäonnykyäänkeskeinen käsitefysiikassa.Hänmyöskirjoitti1789Pohjoismaidenensimmäisenmoderninkemianoppikirjan, Inledning til Chemien. kirjailijaeikäsittänytkritiikkiäni,muttahänellä eiollutvaikeuksiakäsitelläsitä.Hänmenisaareensa jasytyttisanoillanisaunan,jokapaloiporoksi. H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. Hänoliystävystynytmyösupsalannousevantähden CarlLinnénkanssa,jonkaajatuksiahänsittemmin kiivaastipuolustiturussa. kritiikkionkriisissä,koskakriitikkoeiajattele kriittisesti.Häneiajattelekriittisesti,koskahänajatteleevainitseään.Hänajatteleevainitseään,koska hänenmielestäänvainhänajattelee.vainhänajattelee,ettähänajattelee
kritiikeissäolla-verbikaveeraatositavankanssa jahallitseetosiolevaista. kriitikollaontietoakaikkienmuidentekstien Monettaiteilijatryhtyvätkriitikoiksi.Harvoista paitsikritiikinlajista.joshänelläolisitietoakritiikin kriitikoistaontaiteilijoiksi. kritiikkiontaidetta,jostaeikirjoitetakritiikkejä.kritiikkieisiisoletaidetta. silta.kritiikkiontyypillinenmielipidekirjoitus. H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1 9. nen?eikätämäolekysymys,tämäonpaheksumista. Porthanseurasilaajastitieteellistäkirjallisuuttaja olimonitieteinentutkija,jokahallitsikansatieteen, Jos nykyisin niin suosittuja yliopistojen rankinglistoja olisi pidetty 1700-luvun lopulla, Kuninkaallinen Turun Akatemia olisi vuosisadan lopulla sijoittunut aivan kärkisijoille. historian ja kielitieteen. PorthanintoimintavarmistiAkatemiannousun kokokuningaskunnaneturivinyliopistoksi.oikeustieteenkatsotaansuomessatodellaalkaneenCaloniuksenlainopinprofessuurista1778;turkuuntuli Turun Akatemian kultakauden kansainvälinen tiedemies, "Suomen kemian isä" Johan Gadolin 1790luvun lopulla. taideitseonkritiikkiä,muutenseeioletaiMitenkukaanvoirehellisestiollasitämieltä, detta.Myöstaidekritiikkiontaidetta,silläjosseei ettäSmurffit-elokuvaonvainyhdentähdenarvoiolisitaidetta,seeiolisikritiikkiä. Mu seo vi r as to sempaapaljonvahvemmanasemanopetuksessa.toisaaltaluonnontieteidennousuvetimukanaanmyös humanistisettieteet. erityisen mielenkiinnon kohteenaolivatsuomenhistoriajakieli. ranskassajaenglannissaolipitkään1600-luvulla kiisteltymoderninkulttuurinjaantiikinkulttuurin keskinäisestäetevämmyydestä.ratkaisun"vanhojen"ja"uusien"vastakohtaisuuteentoiuusiantiikinharrastus,uushumanismi.semuuttikäsityksen antiikistauudenlaiseksimuttasiirsisamallasenhistoriaan. Luonnontieteiden nousu vahvisti modernistien tai uushumanistien asemaa myös turussa 1740-luvultalähtien.varsinainenläpimurtotapahtui1770-luvulla.tärkeimpiähenkilöitäolivatMatthiasCalonius(17371817)jaHenrikGabrielPorthan(17391804). lajista,häneivoisitoimiakriitikkona. Mielipiteille on tyypillistä, että ne yritetään itsekritiikistänäkyykaikkikirjoittajansaharsaadanäyttämäänsanojastaanirtioleviltatotuukjoittamastaitsekritiikistä
ennenupsalaa. förtviflad att ej vara fri ennentaijälkeentuonkukoistuskaudensuomaskall ropa hämnd på edra grafvar lainentiedeeiolepäässytlähellekäänsamojakanom ni förut ej hängda bli. Kiittäminen voi tarkoittaa vain kahta asiaa: "Maahanmuuttokriittisyyttä",hänhuokaa,"ei haukkumistataikehumista.Kriittisyysonmonimutsaa ymmärtää väärin." Mitä ymmärrettävää siinä kaisempaa,ainajotainpahaa. jokainensuomalainen,jokaorjuusvalaatavaa Timo Soikkanen on poliittisen historian professori Turun yliopistossa. ihminen syntyy kriittisyyden kina ihollaan. oikeinon?Mitäoikeinymmärrettävääsiinäon. alistua ilkeilylle", hän sanoo, kun on kyse hänen asioistaan. kenraalikuvernööri varatolikohdistettuuudenakatemiatalonraken- Arseni Zakrevski kielsi jopa ylioppilaiden laulun tamiseen.joparipäiväävenäläistentulonjälkeen kaupunginyleisilläpaikoilla. varakansleri,piispajacobtengströmkävivenäläisturunpalo1827antoihyvänsyynsiirtääAkatetenylipäällikön,kreiviBuxhoevdeninluonalausu- miaHelsinkiinjanimetäseuudelleen.Aleksanterin massailonsavenäläistentulosta.toukokuussakoko yliopistoaolinythelppovahtiaikkunastasuurtorin yliopistovarakanslerintoivomuksestavannoivalan yli. Akatemiassa vallitsi suuri olevansopivaopiskelupaikkakruununprinssille,siis riemu. turunmaineentakanaolivatkalmin,Gaddin, kesäkuussa1820suuriruhtinasnikolaijokaoli Gadolinin,CaloniuksenjaPorthaninkaltaisetpro- valittukansleriksisaapuiturkuun.Hänilmoitti fessorit. jokakertakunpuhummesuummepuhtaaksi, elämäonsaari,sillaton.elämäonerotusaidan puhummepaskaa. keisarille. (jatkuu sivulla 12) 10 H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. kunonpuhemuidenasioista."Meidäneitarvitse Loppuelämäkuluusitäkaristellessa. sainvälisiäsaavutuksia. ruotsin-matkojen olevan kiellettyjä: "siellä eivät vallitsehyvätperiaatteet." Venäjänvallanalku tyytymättömyyslevisinytmyösAkatemianopetsuomensotajavenäläistentulo1808osuivatAka- tajakuntaan.venäläisetturvautuivatkarkotuksiin, temiankannaltamerkittäväänaikaan:kaikkivoima- ja tilanne paheni entisestään. tulemmehuutamaankostoahaudoillanne jollettejoaiemminkohtaahirsipuutanne Rankinglistankärkipäässä (käännösts) jos nykyisin niin suosittuja yliopistojen rankinglistojaolisipidetty1700-luvunlopulla,kuninkaal- uhkauksistahuolimattavalatvannottiinjaAkatelinenturunAkatemiaolisivuosisadanlopullasijoit- miapääsinauttimaanmyöntyväisyydenhedelmistä. kirnu.elämäonpakoaepäkriittisessätilassakohti "Meidän tulee kestää kritiikkiä", hän sanoo, kriittistätilaa. tunutaivankärkisijoille.Asiastaonuseitatuonajan opettajialisättiin,jaturkumenimäärällisestijopa todistuksia.kuningaskustaaiiiharkitsiAkatemian upsalan jatarton ohi. näkemykseen on litiikkaa.Yliopistontaululleilmestyikinruno,joka vaikeayhtyä.kytköksenkatkaiseminenerityisesti vannoikostoayliopistonjohdollejaherättisuurta upsalan yliopistoon merkitsi "hyötytieteiden" kohua: lamaantumista. Aleksanterin yliopisto keskittyi lähinnä kansalliseen herätykseen ja virkamiesten Hvarje finne, som träldomseden stafvar kouluttamiseen. venäläisetvallanpitäjätpelkäsivätkuitenkinhystunnettu englantilainen tutkimusmatkailija teerisestiuusienaatteidenleviämistälännestä.voi edward Clark (17691822) kirjoitti matkallaan vainkuvitella,mitätämämerkitsitieteelliselletutki1799ruotsista,ettäturunAkatemiavoittiupsalan muksellejainnovatiivisuudelle."studiosusten"välit yliopistonkin!vuosisadanlopussapäätettiinuuden uusiinvallanpitäjiinkiristyivätnopeasti;yhteenotkomeanakatemiarakennuksenrakentamisestatur- tojaopiskelijoidenjavenäläisensotaväenvälilläsatkuun. tuikintiheään. eräidenhelsinkiläistentutkijoidenmukaansiirkaikki varsinkaan studiosukset ja nuorempi toaseurasiyliopistonhistorian"suurivaihe",joka opettajakuntaeiväthyväksyneetmyöntyväisyyspo- kesti suomen itsenäistymiseen. ruotsistaaatelispoikiaopiskelemaanCaloniuksen toivottomanakoskaeioovapaa johdolla
vastaromantiikkasiirsiisänmaallisuuteenmaiseman ihannoimisen ja symboliikan. Huomattavaa oli hänen suhtautumisensa myös eläinten kohteluun: "älä vahingoita itseäs, muitaeläkäeläimiä!" V "Arvon mekin ansaitsemme" (alunperin präntättynä: "Arwon mekin ansaintsemme"). Kokeilija juteinin johtoajatus oli, että yhteinen kirjakieli yhdistääkansanosat.turun opiskeluvaiheessa hänen opettajansaH.G.Porthan jaFranzéntukivatsuomen kielenharrastusta.kuitenkin suomen historiassa kesti pitkään ennen kuin syntyijuteiniinverrattava monipuolinenkielenkäyttäjä.esimerkiksifilosofiset kirjoituksensajuteinikirjoittiainaruotsiksi. Hänkäsittelikansanperinteenhahmojasuomalaisen edistyksensymboleina.Hänkirjoittimielelläänvitsejä,aforismejajapieniähuvijuttuja,joissaoneläväädialogia.kirjallisuudenolioltavakuvitelmanja järjenpuolimaissa.jospelkkääjärkeäkäytettäisiin, olisisekuinkiusatunkananyritystäkiekua. OUTI LAUHAKANGAS, Hiidenkiven päätoimittaja Valistusajanihminen kirjoittajalla,jokahyökkäsikärjekkäästituomarien jaherrojenlahjottavuuttavastaan,oliymmärrettävästi arvovaltaisia vastustajia. juteinipainotti,ettäihminenvoiottaamyönteisestihuomioonmyöstoisetjakehittäätätäominaisuuttaitsessään.Hyvänsuontoolijuteininkäyttämä käsite. Referaatti on laadittu ohjelmaan osallistuneiden luvalla. 11. Kansalliskirjasto MonipuolinenJuteini iipurinsuomalaisenkirjallisuusseurantai suomenkielenlempijöidenseuranperustaja jaakko juteini (17811855) oli lähtöisin supisuomalaisestahämäläisestäympäristöstärahkolankylänjuutilantalosta.viralliseltanimeltäänhän olijacobjudén,muttajokouluaikanaanhänkäytti Juteini-nimeä.Häntekielämäntyönsäviipurissa, jonka3000asukkaasta1300olisuomalaisia.judén olikaupunginvirkamies,muttanykynäkökulmasta häntävoipitäämyösammattimaisenakirjailijana. Franzéninohellaainoa,jokatekilapsillejaopettajilletarkoitettujakirjoja.Ajatusolivapauttaaihminen nuoruudessa hankituista huonoista tavoista, tottumuksistajaharhaluuloista. Keskusteluohjelman juonsi toimittaja Marjatta Alander-Valtonen. Pahin hankaus kirkon kanssa syntyi vuonna1827.niihinaikoihinhänkirjoittiitsestään: "olenainakinhouruinhuoneenjasäälinarvoinen." juteinivapautettiin,muttahänenkirjansapoltettiin senkristinuskonvastaisuudenperusteella. vaikkajuteinistatulimyöhemminhyvinkinkielitaitoinen,ruotsinkieliseenkouluunmenoolisuomenkielisellehämäläispojallevaikeapaikka.niiltä ajoiltavarmastijuonsihänenhalunsakirjoittaakasvatusalanteoksia,joissahänpainottilapsenoman luonteenhuomioonottamista.ihmistäeivoieikä saamuokatamillaiseksitahansa.juteiniolikinF.M. Myös uskonnolliset kirjoituksetherättiväthuomiota.Hännäkijeesuksenvalistuksenhengessäjavierastisyntienanteeksi saamista. Ohjelmassa keskustelivat Jaakko Juteinin hiljattain ilmestyneistä kootuistateoksista Juteiniseuran perustajajäsen, kirjailija Eero Ojanen ja kirjallisuuden professori emerita Liisi Huhtala. kannattaa muistaa, että juteini kirjoitti huomattavastienneneliasLönnrotinKalevalankokoamistaväinämöisestä,joukahaisestajailmarisesta. siihenaikaaneioltuniinnokonnuukiajuttujen omistusoikeuksista.vaikkahänkokeilimielellään kalevalamittaa,hänoliperimmältäänsitämieltä, ettäriimikuuluurunouteen. nykynäkökulmastaonnähtävissä,ettäsyyhänen unohduksiinpainamiseensaolipitkältisiinä,että hänenajatuksensaeivätenääsopineetyhteenromantiikanaatteidenkanssa.valistuksenihmisenäjuteini puhuiensisijaisestiihmisestä.Hänpainottimetsien japuutarhanhoitoajanäkipeltomiehenarvon,tasaarvoisenalustalaistenkohtelunmerkityksen. juteini aloitti käytännöllisesti katsoen lähes kaikki kirjoittamisen lajit, hän laati muun muassaensimmäisensuomalaisennäytelmän.Hän menijopaniinpitkälle,ettäkeksiitsesananlaskuja. kuitenkaan j.L.runeberginjajuteininkuvaamattalonpojat eivätpaljonkaanpoikenneettoisistaan.jokatapauksessa juteinilta jäi elämään laulun sanoina vahva runo,jossakorostuuse,kuinkavalistusonviritetty: H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1 Outi Lauhakangas laati oheisen referaatin 1.3.2010 lähetetystä Yle radio 1:n epookki-ohjelmasta. Monipuolisuus oli myös eri tekstilajien hallitsemista
G. lisuudestamuuttaaajattelua,huudattetuskissanne Orwell! Orwell! VESA HEIKKINEN on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija. Valitus on kuitenkin aiheeton. Tarkasteltiinpa satiiria omana lajinaan tai eri yhteyksissä sovellettuna ilmaisutapana, sitä on viljelty Suomessa aina runsaasti. Porthan puolestaankäsitteliruotsinkielisissäestetiikanluennoissaan(julk.M.klingejaj.sarjala2001)satiiria omanalukunaankirjallisuudenlajienjoukossa.Hän tarkasteli satiirin yleisiä piirteitä ja kohteita sekä satiirikonmielenlaatua,luettelisenkeskeisiäedustajiaerimaissajakoskettelimyössatiirinsuhdetta parodiaan.satiirinhänmääritteliihmistenpaheiden ja hulluuksien esitykseksi; edelliset ominaisuudet tehdäänhalveksittaviksi,jälkimmäisetnaurettaviksi, tarkoituksenaonrangaistaihmisiäjatehdäheidät paremmiksi. Myöskään sitä koskevaa tutkimusta ei ole unohdettu. äkemyssatiirinvähäisyydestäsaattaajohtua siitä,ettämonetsatiiritonaikaansasidottuinajounohdettu,eikäniidenotsikoissa useinkaanolemainittulajimäärettä.toisaaltasatiirejaovatkirjoittaneetmuuntuotantonsataitoimintansaohessavähemmäntunnetutkirjailijat.kukapa muistaisiesimerkiksitoivokuismaa,ilmarieskolaa taijuhanikonkkaanimenomaansatiirikkoina. N H. K. RIIKONEN Kritiikkiäsatiirinmuodossa Suomalaisen satiirin vähäisyyttä on usein valiteltu. G. Porthan määritteli satiirin ihmisten paheiden ja hulluuksien esitykseksi. satiirinpitkästäperinteestäsuomessapuhuuse, ettäjoturunAkatemiassakirjoitettiinlajistamuutamia latinankielisiäväitöskirjoja. H. H. eniten muilta vaativat ne, jotka vaativat itseltäänvähiten.enitenitseltäänvaativatmeleimaammevaatimattomiksi. 12 H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1 Hän on kirjoittanut teatteri-, kaunokirjallisuus- ja tietokirjallisuuskritiikkejä sekä horoskooppeja.. Porthan,jokaitsekinsaattoikirjeissäänkäyttää satiirista ilmaisutapaa, mainitsi erityisenä satiirin kohteenapapit.Häntosinvaroittimenemästäliian pitkälle.Mikälipapittehdäänrajoituksettahalveksittaviksi,myösuskontomenettääsuurtenjoukkojen keskuudessa sitä kunnioitusta, joka sillä joka tapauksessapitääolla,ajattelivarovainenPorthan. Paskillienperintö samaan aikaan kun oppineet tarkastelivat akatemianpiirissäsatiiria,pilailevajaivaavailmaisutapa kukoistierimuodoissaaneritahoilla.sitäedustivat teilleonopetettu:ajatelkaa,mitäpuhutte,älkää Pilkunnussiminenonkriittisyydenviheliäisimpuhuko,mitäajattelette.kunhuomautanmahdol- piämuotoja.todellapientenihmistenpuuhaa. Mummonisuussamaailmaoliisottelua.Hänelle riittivähänvähempikin,mailma
satiirilletyypillinenkysymysviisaudesta,tyhmyydestä ja hulluudesta on tietysti myöhemminkin tullutsuomenkirjallisuudessaesille,ennenkaikkea LassilanLiika viisaassa. JuteinijaViisaudenvaellus suomen kirjallisuuden varhainen merkkihahmo jaakko juteini uskoi satiirin mahdollisuuksiin todetessaan: "Pisto-puhe pilkallansa / ombi lyömistälujembi,/itsetositoisinansa/korwapuustia kowembi." juteinintuotannossasatiirionkinmonipuolisesti edustettuna.useissahänenrunoissaanonsatiirisia aineksia.Hänsuosiesimerkiksipienimuotoistasatiirista (hauta)epigrammia, kuten runoissa "Hautapiirrosmuidenmoittijalle"ja"Hauta-kiwipahalle puolisolle". satiirinen epigrammi tuli sittemmin suosituksi;sitäkäyttimuidenohellaAugustAhlqvist.sitäpaitsi1800-luvullasuomennettiinlajin ehdotontaklassikkoa,roomalaistaMartialista. j.Ahlqvistkirjoittirunomuotoisen,paskillinperinnettäjatkavankirjoituksen,jossahyökättiinjuteinin ajatustenjamotiivienkimppuun."voisunjuttujas, juteini/villitsijäveisujasi./Mitäskonnakirjoittelet/Mitäleuoistaslaseksit/aivanilmanajatusta/ Mitäspappejapaneksit/koiranhampaillakaluilet /valatpaksultavaletta."juteininvastattuaseurasi vielälaajempiAhlqvistinsatiiri. Lopputuloksen pitäisi olla ennakolta selvä, muttatilannejohtaasiihen,ettätyhmyyskiivastuu,"niinkuintyhmyydentapaon".kiivastuksissaan hän ajaaviisauden pois, eikä epähuomiossa tuletuominneeksiviisauttakuolemaan,niinkuin hänenoliodotettutekevän.näinonalkanutviisaudenvaellusmaanpäällä:"Häntävainotaanvielä monessa paikassa; mutta hän pitää jo kuitenkin puolensaystäväinavulla.Hänontosinuseastivaipumaisillansa;muttaleimahteleejälleen,niinkuin tulitaivastakohden,kussahänvähäisenkinhavaitsee ihmistenystävyyttä,jokasiihenainettalisää,eikävoi pimeydenvaltahäntäenäähävittää."(suom.rauno ekholm) näinviisaudenkohtalossatuleeesillemyösjuteininvalistuksellinentendenssi:vaikkaviisauttavielä vainotaan, pimeyden valta ei enää häneen pysty. usein pilkka kohdistui pappeihinjanäidenahneuteen("pohjatonkuinpapin säkki").satiirisiapappishahmojalöytyysittemmin runsaastisuomalaisestakirjallisuudesta,esimerkiksi Maiju Lassilan Liika viisaan (1915) pastori Pöndinen.kansanrunoilijoidensatiirikohdistuimyös heränneiden tekopyhyyteen, taikauskoon ja naisiin.varsinkinihalaisellaonesillämonensatiirikon perusasenne:hänonlaudator temporis acti,menneen ajanylistelijä. onjuteininalunperinruotsiksikirjoittamaViisauden vaellus maan päällä(1826).otsikossamainitun,personifioidunviisaudenohellasiinäesiintyy myöstyhmyys.satiirissakuvataan,kuinkaviisaus saapuuvaelluksellaan"ajatustenvaltakuntaan".se onjonkinlainenoligarkia,jossavallanpitäjinäovat synti,omanvoitonpyyntö,Ylpeys,ennakkoluulo, Hekuma, viekkaus, vaino ja Ahneus. erasmuksen tunnetuin satiiri on Laus stultitiae (suom.Tyhmyyden ylistys).senvaatimatonvastine H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1 "Mitäs pappeja paneksit / koiran hampailla kaluilet / valat paksulta valetta." Pappejajavirkamiehiäivannutjuteinisaiosakseenmyösmerkittävänvastahyökkäyksen.PappiFr. viisauden saavuttuahenäkevätvaltansaolevanvaarassa.kun viisauttaeituomiottavoidasurmatakansavoisi noustakapinaan,hejärjestävätoikeudenkäynnin viisauttavastaanjavalitsevattuomariksityhmyyden. juteiniedustimyösproosasatiiria.Hänentuotannostaan voidaan löytää yhtymäkohtia jopa humanistijasatiirikkoerasmusrotterdamilaiseen. niinsanotutpaskillit,kaupungeissatalojenseiniin kiinnitetytkirjoitukset.niinlähelläkuintermipaskillionkinsuomentunnettuasanaakysymysoli eräänlaisestakirjallisestapaskanheitosta,seonetymologisestiaivanmuutajuurta.sejuontuuitalian Pasquino-ryhmästä,jokaolikopioantiikinkreikkalaisestapatsaasta.siihenjamuihinpatsaisiinryhdyttiinkiinnittämään(poliittisia)häväistyskirjoituksia. Polemiikkeihinjoutunutjuteinikirjoittivastustajilleenmyöserikoisen"Wainotuntestamentin", jonkajälkiosassahän"kissmyarse"-teemaasoveltaen esittää toivotuksen vastustajilleen: "koskan kuolenkurjuudessa,/sielusiirtyymajastansa/wai13. tunnetuimpiapaskillejaonviipurilaisen,saksalaissyntyisen Paul Moijn kirjoitus, joka on tullut esillemyössuomalaisessahistoriallisessaromaanissa. Moijkäyttääsatiirikkojentunnettuakeinoa:oloja tarkastellaanpaikkakunnallesaapuvanvieraansilmin. Kansanrunoilijoiden satiiri kohdistui pappeihin, heränneiden tekopyhyyteen, taikauskoon ja naisiin. Arkkiveisuissa ja kansankirjailijoiden, kuten iisakkiPieksiäisen,kustaaPaturin,AnttiPuhakan ja juhana ihalaisen, runoissa on niin ikään usein satiirisia vivahteita
K. sinänsä suomalaisen kirjallisuuskritiikin kummallisimpiinkuuluvassajaksossaCygnaeuskäsitteleeasiaavarsinlaajastijaliittääesimerkiksisatiirin juutalaisten fariseusten mielenlaatuun. L. Riikonen on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori, joka valmistelee parhaillaan teosta suomalaisen satiirin historiasta yhdessä dosentti Sari Kivistön kanssa. Ampiainen 1910, piirros: Aarno Karimo. 14 H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. Yhtälaillavoidaanmainitanäytelmä,kutenLeinonMaan parhaat (1911),pilalehdetjapoliitikkojentoilauksiaivailevattelevisiosarjat. H. satiiri on vallannut myös romaanin, esimerkkinäjoelLehtosenlaajamuotoinenHenkien taistelu (1933),jokalöytääpuolivillaisestayhteiskunnasta monenlaista hammasteltavaa ja joka ammentaa enemmän kirjallisesta satiiritraditiosta kuin ehkä mikäänmuuteossuomessa.romaaneistaesimerkin tarjoaamyösMarttiLarninNeljäs nikama(1957), jokakapitalisminkritiikkinäsaavuttiaikoinaanhuomattavaasuosiotasosialistisissamaissa.Pakinaeino Leinostaolliinjanäidenmyöhempiinseuraajiinon ollutkeskeinensatiirinväline. Cygnaeuslöytääsatiirisiahenkiäerityisestijuutalaistenparista.Hänperusteleejuutalaistensatiirin käyttöätuhatvuotisellasorrolla,jokasittenpurkautuijuutalaissyntyistensaksalaistensatiirikkojentuotannossa: "kunpilkatut,sorretut,poljetutvihdoinavasivat sydämensäkokovaraston,höyrystyisieltäpahuutta, jokariittikokomaailmansaastuttamiseenvaikkase tähänmennessäolituskinselvinnytpuolesta,koska tartunnanleviämineneiollutjokapaikassalöytänyt tarkoituksenmukaisempiatiedotusvälineitä.venttiilejä,jotkameidänpäivinämmeovatpäästäneetulos myrkkypilviä,onleegioittain.Heistäenitenkiitettyjä ovatBörnejaHeinrichHeine.Hejamonetmuut kutenjälkimmäinenlaulaa"mit dreifacher Seuche: mit Armuth, Krankheit und dem Judenthume"[kol- minkertaisella kulkutaudilla: köyhyydellä, sairaudellajajuutalaisuudella,Hkr]ovatvalmistaneet juutalaistenheimollerunsastakorvaustasiitä,mikä olipuutteellistaheidänvanhimmillaesi-isilläänja myöhemmineläneillä."(suom.MarttiBerger) Laimennetussa suolahapossakin Heinen satiiri Cygnaeuksen mielestä häpäisee ja tahraa kaikki jumalallisetjainhimillisetasiat. Mutta joka tapauksessa Cygnaeus asettaasatiirinvastakohdaksiAleksiskivenhuumorin,kutenilmeneehänenNummisuutareitakäsittelevästäkirjoituksestaan. Satiirinlaajentuneetnäköalat teoreettisetkannanototsatiiristapuolestajavastaan sekä satiiriset ja satiiristyyppiset runot ja proosatekstit 1700- ja 1800-luvulla loivat hyvän perustansuomalaisensatiirinkehitykselle.juteinin jakansanrunoilijoidenperintönäsatiirionlevittäytynytrunouteen:satiirialöytyymoniltakeskeisiltä lyyrikoiltaeinoLeinostajaottoMannisestaPentti saarikoskeen. runebergin eräiden varhaisten parodisten tekstien, Porvoon maapäivistäkirjoitetunpilkkalaulunsamoinkuin AugustAhlquistinjaYrjökoskisenvälisenpolemiikinansiosta.sevaatimyösvastapainon.sellaiseksi osoittautuivaikutusvaltainenjamonessasuhteessa tarkkasilmäinenestetiikanjanykyiskansainkirjallisuudenprofessoriFredrikCygnaeus.runeberg-tutkielmassaanhänviittaajoihinkinsatiirisiinaineksiin tämäntuotannossa,muttapäätyysittentarkastelemaanyleisemminsatiirinkehitystäjaluonnetta. nonaldawapahana,/wäännettäköönwatsallensa/ ruumisjäänytjähtymähän,/ettäwiimeinwainomiehet,suuteliatsalaapurten,/taka-puolenpaljahana/suottasaisivateteensä." FredrikCygnaeussatiirinkriitikkona suomessaoli1800-luvullasatiirisenkirjoittamisen traditio paskilliperinteen, arkkiveisujen, kansanrunoilijoiden, juteinin ja myös j. kritiikinkohteitasatiirikoilleonlöytynytlähes kaikesta, minkä osoittaa hyvin erno Paasilinnan tuotanto.epäilemättäsuomalaisiaovatopettaneet satiirinkäyttöönmyösmonetulkomaisetsatiirikirjailijat,joidentuotantoaonsuomennettu. erikoista kyllähänpäätyyinnossaanitsekinlähessatiiriseen ilmaisutapaan
Yhteistäaineistolleoli,ettäpäämajantiedotus- untoseppänen,oivaPaloheimo,olavisiippainen, osasto,jokakäviläpirintamakirjeenvaihtajientekstit olofenckelljaLorenzvonnumerssekäryhmyn jatoimittineedelleenlehdille,olisyystätaitoisesta jaromppaisenluojaArmasj.Pulla.kansatieteilijä katsonutaiheettaikäsittelytavansiviiliensilmille sakariPälsihakeutuimukaanvapaaehtoisena.Heidänlisäkseentk-joukoissaoliuseitasotavuosinatai sopimattomaksitaivaaralliseksi. tutkijannäkökulmastaolisitietystiollutkäte- sodanjälkeenjulkaisseita,muttasittemminunohvää,ettäsensuroinninsyyolisimerkittyjuttuihin, dettujakirjailijoita. neljäsosakielletyistäkirjoituksistaolitaisteluselostuksia,joihinsisältyimyösaimoannospropagandaa.neeivätjuuripoikenneetsamaanaikaanjulkaistuistateksteistä,joitalueskelinerityisestiUudesta Suomesta jaSuomen Kuvalehdestä.vauhdikkaatilmasodanjapartioretkienreportaasitjuuttuivathelposti sensuurinseulaan.enitenminuahämmästyttise, ettäaselevonjälkeenkirjoitetuttunnelmakuvaukset, joissakerrottiinmiestenhuojentuneisuudestasodan vihdoinpäättyessä,useimmitenkiellettiin. rivimiestenjavangiksisaatujenvihollistenhaastatteluihin, teatterikiertueista urheilukilpailuihin ja Kirjoittajinatuttujakinnimiä muihinrintamanharrastuksiin.karjalanmaisemia Armeijan rintamakirjeenvaihtajina palveli jatkojaihmisiäkuvailtiinrunsaasti.joukossaolimyösjoi- sodan vuosina paljon kirjailijoita, muun muassa Martti Haavio, olavi Paavolainen, Matti Hälli, takinnovelleja,pakinoitajarunoja. Aineksista aiheiksi HELENA PILKE Kiellettyjenkirjoitustenjäljillä Jatkosodan rintamakirjeenvaihtajista ja päämajan sensuurista kertova Julkaiseminen kielletty (2011) on esimerkki siitä, miten kiinnostava tutkimusaihe löytyy täysin sattumalta ja millaisia jatkotutkimuksen mahdollisuuksia arkistokaivausten aikana paljastuu. harvoissatapauksissa.tulkinnoillejapäätelmillejäi siisrunsaastitilaa.ilahduttavaaoli,ettäaineistoylipäänsäolitallella,vieläpäilmeisenkokonaisenaja koskemattomana.väitöskirjaatehdessäniolintottunutaukollisiinarkistoaineistoihin. silloin,kunpunakynääpiteliolaviPaavolainen, Tuhatkiellettyäjuttua päämajasaattoiheittäytyämyöskriitikoksijahuokiellettyjätekstejäolikaikkiaankymmenenmapil- mauttaa,ettäaiheolimitätön,käsittelytapanaiivi lista,1070kirjoitusta.Aiheetvaihtelivattaistelu- taityyliniinhorjuvaa,etteisitäkannattanutedes selostuksista rintamakomentajien, ansioituneiden korjata. kaikkikiellettykiehtooihmistä,jaaivanerityisesti ihmistä, joka on työskennellyt toimittajana hehäntekevätmielelläänpaljastuksia.kunvielä kustannustoimittaja sattui kysäisemään, voisiko tuotaaineistoajulkaista,lupasinkatsoa,löytyisikö kirjoituksialisää.Parivuottamyöhemminkannoin kirjankäsikirjoituksenhänenpöydälleen. K. jottalukijavoisiominsilmintodeta,mitäkaikkea muttatätätarkastajateivätolleettehneetkuinhyvin 16 H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1 unkirjoitinvuosina19391944julkaistun sotakirjallisuudensensurointiakäsittelevää väitöskirjaani(Etulinjan kynämiehet2009), selasinpäämajantiedotusosastonpapereitasilloisessa sota-arkistossa.Löysinpikkunipuntk-miesteneli armeijanrintamakirjeenvaihtajienjuttuja,joissaoli sensuurin leima "julkaiseminen toistaiseksi kielletty"
Mitkä muut tekijät vaikuttivat suomenkielisen käännöskirjallisuuden valintoihin? B rittikirjailijaradclyffeHallinnaistenvälistä rakkauttakuvaavaThe Well of Loneliness ilmestyi1928englannissa.seaiheuttisuurenskandaalinkiistanalaisenaiheensavuoksi.Monillekielille käännettyäkirjaakutsutaanedelleenkinlänsimaiden "lesbojenraamatuksi".suomeksiYksinäisyyden kaivo ilmestyivastavuosisittenBasamBooksinklassikkosarjassa,vaikkakirjajulkaistiinruotsissajovuonna 1932jasiitäotettiinhetimuutamalisäpainos.Mistä täkäläinenhitausjohtuu. Alexandra Stang pohtii Suomen itsenäistymisen ajan jälkeistä kustannustoimintaa ja kysyy, millainen asenne kirjamarkkinoilla vallitsi varsinkin naisten homoseksuaalisuus -aihetta kohtaan. esimerkiksisuomenruotsalaisiltataisaksanjaisonBritanniankirjamarkkinoiltalöytyynaistenvälistä rakkauttakäsitteleviäkirjailijoita,kutenjuuriHall taiHagarolsson,AnnaelisabetWeirauchtaivirginiaWoolf.Heidänteoksiaansuomennettiinhyvin myöhäänelleilainkaan. Konservatismiaja omahyväisyyttä suomessasekämiestenettänaistenhomoseksuaalisuusoli18891971kriminalisoitua,jalakivaikutti selvästimyöskirjallisuudentuottamiseenjajulkaisemiseen.tosinsuomenkielisenkäännöskirjallisuuden valikoimaanovatitsenäisyydenjälkeenvaikuttaneet lukuisatmuutkintekijät.1920-lukualkoivahvan patriotismin merkeissä ja loppui suureen lamaan 1929.Muttajo1928oliratkaisevavuosi,silläsuomi 18 liittyikirjallistenjataiteellistenteostensuojaamista koskevaankansainväliseenBerninsopimukseen. Historiantutkija kai Häggman osoittaa myös toisen syyn käännöskirjallisuuden laskusuhdanteeseen:"1930-luvunalkupuolioliotollistaaikaa perusteettomalle kansalliselle omahyväisyydelle. Läheskaikissalänsimaissahomoseksuaalisuutta käsitteleviä teoksia on julkaistu vähän. silti suomennosten vähäinen määrä kiinnittää huomiota. Berninsopimukseenliittyminenvaikeuttikustantamojenheikentynyttätaloustilannettaentisestään: jokainen käännös maksoi paljon enemmän kuin ennen.käännöskirjallisuudenmäärävähenihuomattavasti.vaikkasuomenkansainvälisessävertailussamyöhäistäliittymistäpidettiinkunnia-asiana, sejohtikäytännössätilanteeseen,jossavainsuurilla kustantamoillaolivaraakäännöskirjallisuudenjulkaisemiseen.suurtenkustantamoidenkonservatiivinenarvomaailmaaheijastuikin1930-luvultalähtien yhävahvemminkirjamarkkinoille. tietty itseriittoisuuden ihanne ja ulkomaalaisen kirjallisuuden halventaminen leimasi myös kirjaalaa,eivätkäkaikkisuomalaisetkirjailijatkaanenää etsineetinnoitustaanmaailmankirjallisuudenklassikoistataikansainvälisenkaunokirjallisuudenuusista suuntauksista." Fennomanianvaikutusta toisinkuinsuurinosatulenkantajienpiiriinkuuluneistaulkomaisiavaikutteitakaipaavistakirjailijoista MikaWaltarikirjoitti1933Suomalaisessa Suomessa mietiskelleensä,mikseisuomestalöydyuuttakäännöskirjallisuutta. H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. ALEXANDRA STANG Kustannuspolitiikkaa vaisensuuria? Suomessa on jäänyt julkaisematta tai kääntämättä useita heteronormatiivisuudesta poikkeavia teoksia
suurtenkustantamoidenjamonienkirjailijoiden arvomaailma oli saanut vaikutteita 1900-luvulta lähtienvarsinkinfennomaniastajaj.v.snellmanin ajatuksista.kustantamoiltaodotettiinosallistumista kansallisen identiteetin rakentamisen projektiin. niinpähänsittenehdottikinniille,jotkasiltiolivat kiinnostuneitatästäkirjallisuudesta,tutustumista siihenruotsiksi. Yksi tärkeimmistä tehtävistä oli varmistaa kansakunnansäilyminen.naisiltaodotettiinennenkaikkeaäitiyttä,jokatoistuiaiheenamyöskirjallisuuden kaanonissa. kustantajateikäkirjoittajatvoiniinpiiloutuaeikä toimintaansaniinverhota,etteihuomattaisi,löydettäisijavedettäisiesilleteoistansavastaamaan.Mutta meilläkinkylläyritteleeversoatämänlajinkirjallisuutta.[]sillointällöinmeillämyösilmestyy, etupäässäkäännöksinämuistakielistä,teoksia,jotka taiteellinenarvosteluasettaakorkealle,muttajoiden sisällysonrivoajatörkeästiaistillisuuteenkiihoittavaa.[H]uononkirjallisuudenvastustaminenon tärkeäsivistystehtävä."(o.toivanen) kuuluisin suomenkielinen esimerkki lesboaiheen vuoksi hylätystä käsikirjoituksesta lienee Helvi HämäläisenteosKaunis sieluvuodelta1928(julkaistu2001).teosonesteettinenkuvausnuoresta naisesta,jokatoisaaltasuunnitteleemiesrakastajansa murhaajatoisaaltapohtiiomaa,seksuaalistakiinnostustaannaisiakohtaan. Kansallisteatteri 2011. "Huonoa"kirjallisuuttavastustettiin kaikkea"epäsiistiä"vastustettiin,japäämääränäoli julkaistakansaasivistävääkirjallisuutta,antaakirjallisuudenkauttahyväksyttäviämalleja.kansainväliseenkirjallisuuteenerikoistunutkirjallisuuslehti Sininen Kirjatotesikin1929,ettäprojektiolisangen hyvinonnistunut: "varsinaista likakirjallisuutta meillä suomessa on verrattainvähän.Pienissäoloissammeeivätsellaisten H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1 19. lauramalmivaara Waltarituli"lohdulliseentulokseen:uusiulkomainenkirjallisuusona)epäsiveellistä(siinäkäsitellään runsaasti mm. seksuaaliprobleemaa), b) myrkyllistä(so.älykästä,repivääjahajoittavaa),c) yhteiskunnalliseenkumoukseenyllyttävää[]". Hämäläisenkaksihaastatteluaosoittavat,miten ajatjaasenteetaihettakohtaanvähitellenmuuttuivat.vuoden1972haastattelussakirjailijavieläkertoi teoksensyntyneen"vaistonvaraisesti",sillähänellä ei ollut "tietoa siitä, että ihminen voi rakastaa eroottisestiomaasukupuoltaan".kymmenenvuodenkuluttuahänsaattoijotodeta:"sitäeisilloin julkaistuvarmaansenkäänvuoksi,ettäsekäsitteli kyllä,minäolinnuori,kokematonihminenlesbolaistarakkautta." Pirkko Saision ja Jussi Tuurnan Homo! Outojen ooppera
Aiheenanaistenhomoseksuaalisuusolijo1920luvunsuomalaisessakirjallisuudessaolemassa,joskin väheksyvällä eli yhteiskunnallisten odotusten mukaisellatavalla.MikaWaltarikuvaateoksessaan Suuri illusioni(1928)sivuhenkilöäänrouvaspindeliä:"HäntulijalaskikätensäkeveästiCaritaksen vyötäisille.tulinaivanhuomaamattaniajatelleeksi, olikomitäänperääniissäjutuissa,joitahänestäkerrottiin.epämiellyttävätunnepuristisydänalaani, aivankuinpimeässäolisinkoskettanutjotakinpehmeääjakylmää." naistenvälinenrakkausonWaltarinkirjoissavastenmielistäjalikaista.esimerkiksiYksinäisen miehen junassa(1929)tällaistakiinnostustaedustavanaishenkilöonepäilyttäväjaepäsympaattinen. kaanarkistoistaeikäyilmipoistojensyytä. Tämä todellisuus on helppo ohittaa. SKS 2008. Alexandra Stang (MA) tekee kirjallisuustieteen jatkotutkimusta Helsingin yliopistossa. Hienovaraistasensuuria emileZolanNana(1880),jokakäännettiinkaksi kertaa(1930ja1952)suomeksi,onmielenkiintoinenesimerkkisensuurista.vuoden1952käännöksentarkkalukeminenpaljastaa,ettäteoksestapuuttuvatjuurinekohdat,joissakuvataanpäähenkilö nanan rakkaussuhdetta ystävättäreensä. Yhteiskunnallisten ilmiöiden, kuten homoseksuaalisuuteenasennoitumisen,heijastuminensuomenkirjallisuushistoriassaeisiisnäysuoraviivaisena kehityksenä.Aaltoiluunvaikuttaasekäkustantamo arvomaailmoineenettämarkkinaodotukset. Suomalainen kustannustoiminta 1800-luvulta 2000-luvulle. sodat,itsenäistymiskehitysjanationalismiinliittyvätilmiötnäyttävätvaikuttaneenvahvastitapaan, jolla naisten homoseksuaalisuutta käsiteltiin tai jätettiinkäsittelemättäkirjallisuudessa.naisiltaodotettiinennenkaikkeakansakunnanäidinroolia.sen sijaanrikoslakiatuskinkoskaanjulkaisuvalinnoissa mainittiin, joten homoseksuaalisuuteen liittyvien aiheidenhylkäämisestätaisivallitayleinenkonsensus. Suomalainen Suomi 2/1933. Nico Backström 20 H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. uudemmastakäännöksestäpuuttuusitensekäkokonainen henkilöettäkerrontalinja.senenempäätammen kuinsilloisenkustannuspäällikköuntamoutrion- Hanna Brotherus et al.: Paperiankkuri. Kansallisteatteri 2011. AIHEESTA ENEMMÄN Kai Häggman, Maailman paras tawara. Mika Waltari, "Tyhjiä tynnyreitä eli kolinaa ammattikirjailijan aivokopassa"