oman kielen kehittäminen ei ole nurkkakuntaista kansallismielisyyttä, jota jokainen kansainvälisyyteen pyrkivä ihminen ymmärtää kavahtaa. Lehtileikkeessä August Malmströmin piirros. on monia tieteen ja tietämyksen aloja, joilla suomenkielisiä tekstejä ei ole lainkaan saatavana. silloin puhutaan arvostavasti vieraiden kielten taidosta, sujuvasta juttelusta ja kulttuurien tuntemuksesta. kielen tuho on edessä myös silloin, kun puhujat eivät usko omaan kieleensä tai kun he eivät usko tarvitsevansa sitä. Lapset aloittavat koulun vieraalla kielellä ja jatkavat sillä työelämässä. sen sanavarasto on monipuolinen, ja uudissanoja syntyy elämän eri tarpeisiin. kielet tuhoutuvat siksi, että puhujilla ei ole tilaisuutta käyttää omaa kieltään. Miten päästä monikulttuuriseen kansainvälisyyteen kansainvälisyyteen, jossa jokainen kieli on arvokas, ei vain perinnön säilyttäjänä vaan ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteuttajana ja jossa vieras kieli on ihmiselle lisämahdollisuus, ei ainoa mahdollisuus?
PIRJO HIIDENMAA
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 0 9
3. olemme oppineet arvostamaan myös monikulttuurisuutta. suomen kieli on ilmaisuvoimainen ja monin tavoin elävä. Sivu 27.
natalia deviatkina
37 mordvalaishäihin osallistuvat myös hevonen, kyyhky ja karhu 40 ajan sana: tervehdys Virkasta! 41 nimistöntutkija: kouluun, asteelle, hourulaan 42 arvioita, katsauksia 51 keskustelua 53 tätä tutkitaan oppimisesta 54 uutisia 59 kalenteri
Maiju lehMijoki-gardner
63 kolumni: uusi lingua franca
Kansikuva: Juha Tuomi / Rodeo
uuri osa maailman kielistä kuolee lähivuosien aikana sukupuuttoon. jos äidinkielestä puhutaan, sen mainitaan kärsivän vieraiden kielten puhumisesta. niillä, joilla on tilaisuus kouluttautua ja tutkia mielenkiintoisia ilmiöitä, on velvollisuus tuoda nämä tiedot myös muiden ulottuville. jokainen osaa arvostaa kansainvälisyyttä. Pääkirjoitus
4.9.2009
S
monikulttuurisuutta vai kansainvälisyyttä?
Museovirasto
Suomen sodasta keskusteltaessa unohduksiin on jäänyt kaksi aihetta: kokonaisen maakunnan liittäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan ja Karjala-myytin synty. se on demokratian ja yhteiskunnan moniarvoisuuden edellytys. kielet eivät kuole siksi, että niissä olisi jotain vialla: kielet eivät rappeudu eivätkä vierassanat tuhoa niiden elinvoimaa, eivät liioin puhekielisyydet ja muut uudennokset. kielen merkitys havaitaan vasta silloin silloinkin puhutaan usein muutosvastarinnasta , kun tiedon puute kanavoituu protesteiksi ja epäluuloksi. silloin puhutaan huolehtivasti maahanmuuttajista, joiden suomen kielen taito kaipaa kohennusta ja joiden oman kielen käyttöä on tuettava. kansainvälinen ihminen kertoo lukevansa kirjallisuuden aina alkukielellä luullen, että alkukieli tarkoittaa englantia, eikä esimerkiksi japania, sloveenia, portugalia tai jotain muuta maailman tuhansista kielistä. kaikkialla suomen kieli ei kuitenkaan elä. Arkipuheessa kansainvälisyys on valitettavan usein ylennys meille, monikulttuurisuus on alentuva kädenojennus "niille". Revonlahden taistelu 27.4.1808. niitä ei osata myöskään kaivata, koska kehäpäätelmän tavoin ajatellaan näiden alojen esimerkiksi luonnontieteiden tai tekniikan kuuluvan vain niille, jotka osaavat hankkia tietonsa englanninkielisistä julkaisuista, vieläpä tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista. Yliopistot ja opetusministeriö ratkaiskoot, miten ja kenen rahoilla suomen kielen käyttöä edistetään laajasti kaikilla yhteiskunnan aloilla
enimmäkseen suomi voi hienosti ja ansaitsee täydet pisteet. Nyt on valtioneuvoston vuoro toimia, painottaa Helsingin yliopiston suomen kielen professori Lea Laitinen Helsingin yliopistosta.
rofessori Lea Laitinen, kuinka hyvin suomen kieli voi, jos arvioit sitä kouluasteikolla 410. Miten tämä ohjelma palvelee niitä. kotimaisista vähemmistöH i i d e n k i v i 4 / 2 0 0 9
4. ei suomen kieli minusta ole rapautumassa eikä pirstoutumassa. Parhaimmillaan monikielisyys
P
on yhteisön keskeinen voimavara. tämä vaatisi kuitenkin vilkasta kansalaiskeskustelua ja kielellisesti tietoisia päättäjiä.
tarvitaanko muistakin kielistä ohjelmat?
Suomessa puhutaan muitakin kieliä kuin suomea. sitä puhutaan, luetaan ja kirjoitetaan monipuolisemmin kuin koskaan. Hallinnon kielelle tekisi kyllä joskus mieli antaa nelonen, koska se tekee ihmisistä toivottomia. Hänet halusin tavata
reijo piispanen
että maailma hengittäisi
kotimaisten kielten tutkimuskeskus on yhdessä helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen kanssa laatinut suomen kielen toimintaohjelman. Mutta sille laki ei voi mitään, että suomi on samaan aikaan maailmassa vähemmistökieli. tarkoituksena on innostaa valtiovaltaa ja kansalaisia kielipoliittiseen päätöksentekoon. se on suomen valtakieli, jolla on jo pitkään ollut lainkin turva toisin kuin monien muiden maiden pääkielillä. kuten sanottu, maan enemmistökielen käyttöä selvitettiin siksikin, että saataisiin valtiovalta ymmärtämään suomen tarvitsevan kielipoliittista ohjelmaa kaikkia kieliään varten. ohjelman työryhmän jäsentä, suomen kielen professoria lea laitista haastatteli Hiidenkiven päätoimittaja pirjo hiidenmaa.
Helsingin yliopistossa ja Kotuksessa laadittiin suomen kielen toimintaohjelma. Vai pitääkö joka kielestä tehdä oma ohjelmansa. se menettää tällä hetkellä asemiaan englannille omassakin maassa. riippuu siitä, mitä mittaa. joillain toiminta-alueilla, esimerkiksi luonnontieteen, teknologian tai kaupan alalla, tätä on pidetty jopa väistämättömänä. Pahin vaara on se, että maahan muodostuu taloudellis-tekninen valtaeliitti, joka etääntyy kielellisestikin muusta väestöstä. siksi suomen valtio tarvitsisi laajan kielipoliittisen ohjelman, jollaisen muut pohjoismaat ovat jo laatineet kieltensä vahvistamiseksi. ohjelmassa esitetään lukuisia toimenpiteitä, joilla suomen kielen käyttöä ja asemaa voitaisiin vahvistaa. suomen kielen toimintaohjelmassa on tehty pohjatyötä tällaiselle kokonaisstrategialle. Yksi keskeinen ajatus on kielten rinnakkainelo, joka perustuu kieliyhteisön omaan tahtoon. suositusten tueksi esitetään laajoja analyysejä suomen kielen tilanteesta
siitä voi lähettää palautetta osoitteeseen skt-palaute@ kotus.fi.
5. olemme kokeilleet tulevien kollegojemme kanssa alustavasti sellaista toimintatapaa, että jokainen puhuu omaa äidinkieltään.
men kielen käyttöön eri elämänalueilla. Nuoret toisaalta harjaantuvat englannin kielen käyttöön netin, viihteen ja pelimaailman vaikutuksesta, eivätkä he edes kaipaa suomenkielisiä ohjeita. jospa määräisin yksinkertaisesti, että ohjelma toteutetaan. ei tässä suinkaan yksin olla.
Päivä diktaattorina
Jos saisit diktaattorina korjata yhden asian, joka parantaisi suomen kielen asemaa, mitä tekisit. Eikö alkuperäinen suomeksi kirjoittaminen ole niin tärkeätä. viime aikoina on huomattu, että vuorovaikutuksen pohjaksi riittää hyvin osittainenkin kielitaito. Lisäksi suomessa on muita, suuriakin kielivähemmistöjä, joiden tilannetta pitäisi selvittää. Millaisia valintoja teet itse suomen kielen opetuksen ja tutkimuksen edustajana suomen kielen edistämiseksi. suosituksista puuttuu siis monia isoja asioita! toivottavasti valtio asettaa seuraavaksi niin edustavan toimikunnan, että tähänkin tärkeään kysymykseen paneudutaan kokonaisstrategiassa tarkemmin. Yliopistoista pitäisi valmistua sellaisia ammattilaisia, jotka ymmärtävät äidinkielen mahdollisuudet monikielisessä maailmassa. tietokirjallisuus pitää yllä kansalaisten monipuolista asiantuntemusta ja takaa samalla osaltaan sen, ettei suomi syrjäydy kotikieleksi ainoastaan arkielämän tai lähipiirin asioiden ilmaisuun. Kuinka hyvin nämä valinnat sopisivat muille kuin suomen kielen professoreille ja laitoksille. kattavaan kartoitukseen ei työryhmä näissä talkoissa venynyt, vaikka opetusministeriö tukikin hanketta myöntämällä kotukselle määrärahan aineiston keruuta ja tulosten julkistamista varten. suomentaminen ja suoraan suomeksi kirjoittaminen ovat kaksi yhtä olennaista suomenkielisen kirjoittamisen puolta ja ovat olleet sitä alusta asti, 1500-luvulta lähtien.
Puhuvatko eri sukupolvet eri kieltä?
Miltä sukupolvien erot näyttävät. samanlaisia asioita ratkotaan monissa euroopan maissa, joiden vähemmistökieliin kohdistuvaa politiikkaa valvoo euroopan neuvosto. ohjelmassa ehdotetaankin muun muassa sitä, että englannin kouluopetuksen tapaa ja määrää harkittaisiin uudelleen ja että tietokone- ja videopelien suomentamista tuettaisiin. 2000-luvulla on tietysti kuljettu pitkälle eteenpäin yhden kielen ja yhden mielen ideologiasta. Tämän vuoden aikana monet tietokirjakustantamot ovat joko vähentäneet rajusti toimintaansa tai lopettaneet. kielipoliittinen itseymmärrys ja suunnittelu on tietysti tarpeellista kaikilla aloilla. ohjelma sisältää lähinnä näkökulmia suoH i i d e n k i v i 4 / 2 0 0 9
suomen kielen toimintaohjelma on osoitteessa http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk7/. Mutta jo vuonna 1982 Pentti saarikoski kirjoitti: Maailma ei hengittäisi jos kieliä olisi vain yksi. Luokanopettajien koulutuksen ja lukion suomen kielen oppituntien vähäinen määrä ovat ongelmia, jotka pitää hoitaa kuntoon nopeasti. opiskelijoita nämä kysymykset kyllä kiinnostavatkin. Hm toimintaohjelmassa esitetään kaksikymmentäviisi isoa ja useita pienempiä ehdotuksia, jotka kaikki parantaisivat suomen kielen asemaa. vaikka suomenkielistä tietokirjallisuutta käsiteltiin, sen tukemista ei tosiaan mainittu suosituksissa erikseen. olen viime vuosina yrittänyt vaikuttaa oman yliopistoni kielipolitiikkaan ja pitänyt myös tutkimuksessa ja opetuksessa esillä suomen kielen asemaa ja sen julkisen käytön historiaa. kun oma laitokseni ensi vuodenvaihteessa yhdistyy nordistiikan ja fennougristiikan laitosten kanssa, syntyy kaksikielinen laitos, jossa käytetään virallisesti suomea ja ruotsia mutta jota rikastuttavat myös monet sukulaiskielet ja niillä kirjoitettu kirjallisuus. kyllähän lapset elävät aika erilaisessa maailmassa kuin mihin itse kasvoimme. Mutta vaikka nuorten kielellinen maailma on alusta asti vähintään kaksikielinen, englanti ei ole tutkijoiden havaintojen mukaan syrjäyttänyt heillä suomea vaan toimii tilanteen mukaan suomen rinnalla. Monet heistä osaavat käyttää englantia harrastuksissaan sujuvasti jo ennen kouluikää. kielistä on kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tekeillä omat ohjelmansa, joiden esitöihin voi tutustua internetissä (http://www.kotus.fi). nuorten maailma hengittää.
PIRJO HIIDENMAA
mihin jäi tietokirjallisuus?
Puhutte toimenpidesuosituksissa kauno- ja tietokirjallisuuden kääntämisestä mutta ette mainitse mitään suomeksi kirjoitetusta tietokirjallisuudesta. ehkäpä sukupolvien välimatka ei lopulta olekaan niin kovin suuri. Me keski-ikäiset olemme ilmeisesti olleet tekemässä päätöksiä, jotka ovat johtaneet nykytilanteeseen. silloin kannattaisi varmaan aloittaa koulusta. tulevaisuudessa suomenkielisellä tietokirjallisuudella saattaa olla vielä nykyistäkin keskeisempi merkitys, jos tiedettä ruvetaan tekemään tärkeimmillä kansainvälisillä kielillä ja vain tutkimustulokset julkistetaan yleistajuisesti suomeksi
tarkemmin ajateltuna se liittyy yksilön ja myös koko yhteisön tai kansakunnan identiteettiin ja perusoikeuksiin. Pojat kunnostautuvat etenkin harrastuksiin liittyvien erikoiskielten käyttäjinä.
sanasta äidinkieli tulee monille ensimmäiseksi mieleen koulun oppiaine. anneli kauppinen
kuvaaja
Tytöt ovat poikia kiinnostuneempia niin lukemisesta kuin kirjoittamisesta. Miten nuoret äidinkieltään suomea osaavat ja käyttävät?
6
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 0 9
Lähes kaikki haluaisivat säilyttää äidinkielensä ulkomaille muutettuaan. tässä näyttäisi toteutuvan kotuksen äskettäin julkaisemassa suomen kielen toimintaohjelmassa esitetty rinnakkaiskielisyyden periaate. sukupuolten välillä on merkitseviä eroja lukion ja korkeakoulun englanninkielisen opetuksen merkityksestä: pojat antaisivat englannille enemmän sijaa kuin tytöt. david Barton käyttää ekologista kielikuvaa: onko koulu kuin kasvihuone, joka ympäristössä elävien tekstilajien runsaudesta valitsee vain tietyt ja keskittyy niiden vaalimiseen.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 0 9
7. He ovat myös tietoisia oman kielenkäyttönsä vaihtelusta. Lukiolaisten mielestä opetusta tulee saada omalla äidinkielellä. Monet pojat kertoivat lukevansa sekä painettuja että internetissä julkaistuja tietotekstejä pääosin suomeksi mutta muillakin kielillä. Myös suomen kielellä kirjoitettua tietokirjallisuutta heidän mielestään tarvitaan. Ainoa sukupuolten välinen tilastollisesti merkitsevä piirre syntyi siitä, että poikien joukossa oli enemmän harrastusalan erikoiskielen käyttäjiä. Yli puolet vastaajista mainitsi käyttävänsä puheessaan yleiskieltä lähes aina tai usein. sen mukaan suomen kieltä kannustetaan käyttämään aina kun mahdollista ja tarvittaessa muiden kielten rinnalla.
Vapaa-ajan lukemista
kysyttäessä, millaisten tekstien kanssa nuoret ovat vapaa-aikanaan tekemisissä, joudutaan pohtimaan, kuinka monia lukemisen ja kirjoittamisen tapoja on olemassa. Murteiden taitajiksi tunnustautui noin 40 prosenttia. kyselymme mukaan lukiolaiset näyttävät arvostavan äidinkieltään. äidinkielen olemassaolo ja elämä riippuvat siitä, millaisessa tekstimaailmassa ihminen elää, mitä valintoja hän tekee ja millaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien kautta hän maailman hahmottaa.
k
kielitaidon kirjo
Kielitaidon kirjo -tutkimuksessamme olemme selvittäneet, mitä lukiolaisen äidinkielen taidoilla tarkoitetaan ja millä keinoin niitä voidaan kehittää ja arvioida. nykyihmisen tekstimaailma on muuttunut nopeasti. olennaisia seikkoja ovat sähköisen median läsnäolo kaikkialla, puhuttujen ja kirjoitettujen kielimuotojen moninaistuminen ja monikulttuurisuus, lähi- ja etäyhteyksien nopeus ja helppous. ® nordic photos / skoy
onkreettisesti äidinkieli toteutuu jokapäiväisinä keskusteluina, kuunteluna, puhumisena, lukemisena ja kirjoittamisena
tyttöjen alaa ovat myös Facebookin tyyppiset foorumit. kirjeitäkin tytöt kirjoittavat, tosin harvakseltaan. tytöt saivat parempia arvosanoja, arvostivat enemmän kirjoittamista, motivoituivat siihen ja myös luottivat enemmän itseensä kirjoittajina kuin pojat. Lukiolaistytöt lukevat kaunokirjallisuutta, keskustelevat siitä ja arvostavat sitä kielenkäyttötaitona enemmän kuin pojat. Pisa-tutkimuksessa pojat eivät selviytyneet yhtä hyvin kuin tytöt suomessa ero oli muita maita suurempi. Mutta niin meillä kuin muissakin länsimaissa luku- ja kirjoitustaidosta on noussut uusi huoli: poikien heikompi menestys. johtuuko ero joistakin biologisista tekijöistä, vai onko syytä koulussa tai arviointimenetelmissä. kirjoittaminen ei saanut yhtä vahvaa kannatusta. onko hyvä kirjoitustaito rakentunut osaksi naisten sukupuoliroolia?
eikö "äikkä" sovi miehen rooliin?
insinöörien kouluttajana ollessani hämmästelin usein miesopiskelijoiden heikkoa kirjoittajan itsetuntoa ja vakaata luottamusta naisten paremmuuteen: "Minähän en ole (koskaan ollut) hyvä äidinkielessä." "sisko/tyttöystävä lupasi tarkastaa raportin kielen." vielä 1990-luvulla jotkut heistä puhuivat torjuvasti "sihteerihommista". Mistä oikein on kysymys. Brittitutkija elaine Millard esittää kiinnostavan
8
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 0 9. opetushallituksen raportin mukaan noin puolet alakoulun päättäneistä tytöistä on hyviä kirjoittajia, pojista vain joka viides. kyselymme perusteella lukemisen määrissä ei ole sukupuolieroja, mutta kirjoittaminen näyttää kuuluvan säännöllisemmin tyttöjen kuin poikien vapaa-aikaan. onhan miehistä aina löytynyt kielenkäytön taitajia yhteiskunnan näköalapaikoille. Molemmat arvostivat kirjoittamista ja saivat keskimäärin yhtä hyviä arvosanoja. kansainvälisistä tutkimuksista tuttu tulos, tytöt suosivat kaunokirjallisuutta, toistuu tässäkin tutkimuksessa. kirjoittaminen ei ehkä olekaan ennen henkilökohtaisten tietokoneiden tuloa kuulunut laajasti miesten työelämän arkeen. tietoteksteistä ja asiantuntija-artikkeleista he myös keskustelevat enemmän. oppilaiden asenteita arvioitiin sukupuolistereotypioita luonnehtivien kysymysten avulla. tutkijoiden näkemys oli, että varsinkin nuorimmat opiskelijat olettavat kirjoittamisen kuuluvan naisten tehtäviin. tytöt myös ottivat valinnaisia äidinkielen kursseja useammin kuin pojat. Mutta kun vertailtaviksi otettiin ne pojat, jotka olivat omaksuneet myös feminiinisinä pidettyjä asenteita, ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja missään edellä mainitussa asiassa. Lukiolaistytöt kirjoittavat muun muassa kertomuksia, runoja, (havainto)päiväkirjaa, lehtikirjoituksia. Yksi esimerkki kuitenkin on amerikkalaistutkimus, jossa oppilaiden sukupuolen ohella tarkasteltiin sukupuoli-identiteettiä. sukupuolittuneiden asenteiden arkikokemusta ei ole helppo todentaa. omasta tutkimuksestamme käy ilmi, että tyttöjen kurssiarvosanat ovat jo lukion toisena vuonna keskimäärin paremmat kuin poikien. Blogien ja fanifiktioiden kirjoittamisessa ei ole eroja. tytöt arvostavat poikia enemmän ohjattua kirjoitusprosessia. tulokset vahvistivat oletuksen. He mainitsivat useampia kirjoitelman suunnittelutekniikoita, olivat valmiimpia ottamaan vastaan opettajan palautetta ja arvostivat sitä enemmän. Ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen tulosten sanotaan heikentyneen, mutta niissäkin tytöt onnistuvat keskimäärin paremmin kuin pojat. tavoitteena oli tutkia, ovatko kirjoittamismotivaatio ja kouluarvosanat yhteydessä sukupuolittuneisiin asenteisiin enemmän kuin biologiseen sukupuoleen. tyttöjen ja poikien luku- ja kirjoitustaitojen eroista on runsaasti myös kansainvälisiä tietoja. Millard yhdistää tyttöjen kirjoitusharrastuksen viktoriaanisen ajan naisihanteisiin. olisiko mahdollista, että nämä vanhat asenteet vaikuttaisivat edelleen. Ainoaksi maskuliiniseksi piirteeksi jäi halu onnistua muita paremmin. vuorovaikutteinen kielenkäyttö on yleisemminkin nuorten suosiossa, sillä arvostetuimpia kielenkäyttötaitoja vastaajien mielestä olivat keskustelu- ja väittelytaidot. Pojat lukevat painettuja tietokirjoja ja nettitekstejä enemmän kuin tytöt. kaiken kaikkiaan nykynuorten tapa liikkua tekstien maailmassa herättää ajatuksia paitsi erilaisista lukemisen tavoista myös puhutun ja kirjoitetun keskustelun eroista.
rinnastuksen: vuodelta 1987 on tieto, että monilla alakoululaistytöillä saattoi olla jopa seitsemän kirjeenvaihtotoveria, mutta pojista kolmasosa ei kirjoittanut vapaa-aikanaan. sivistyneen nuoren naisen tuli lukea ja kirjoittaa hyvin ja virheettömästi, ja hänen piti myös hallita ilmaisun hienoudet paremmin kuin oman yhteiskuntaluokkansa miesten. Pojat puolestaan olivat käyttäneet äidinkielen
Johtuvatko erot biologiasta vai koulusta?
Yhteiskunnassamme tytöillä on tasavertaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin ja opiskeluun. Pojat ovat ahkerampia vain joissakin nettikeskustelulajeissa. Lukiolaisten vapaa-ajan tekstikäytänteisiin kuuluvat muun muassa sähköposti, internetin keskustelupalstojen lukeminen ja kirjoittaminen; näistä Messenger- ja irC-tyyppiset keskustelut ovat monien päivittäisiä rutiineja
tässä tekninen kehitys ja omaksutut sukupuoliasenteet eivät näytä kulkevan yhtä jalkaa.
Anneli Kauppinen on kielikasvatuksen professori ja suomen kielen dosentti.
AIHEESTA ENEMMÄN Auli Hakulinen, Jyrki Kalliokoski, Salli Kankaanpää, Antti Kanner, Kimmo Koskenniemi, Lea Laitinen, Sari Maamies ja Pirkko Nuolijärvi, Suomen kielen tulevaisuus kielipoliittinen toimintaohjelma. vuonna 2007 esseekokeen rinnalle tuli tekstitaitokoe, jossa vaaditaan tarkkaa analyysia ja joidenkin kirjallisuuden- ja kielentutkimuksen termien osaamista. Opetushallitus 2008. vaatimuksena on yleensä ollut lyhyehkö koevastaus. Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2007. olisiko mahdollista, että stereotyyppisen miehiset asenteet sittenkin olisivat yksi kirjoitustaitojen kehittymisen este?
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 0 9
9. Frank Pajares and Giovanni Valiante, "Gender Differences in Writing Motivation and Achievement of Middle School Students: A Function of Gender Orientation?" Contemporary Educational Psychology 26. Hannu-Pekka Lappalainen, On annettu hyviä numeroita. koeuudistuksen tekijöiden tavoitteena on ollut löytää tasapuolisesti molemmille sukupuolille soveltuvia tehtäviä. näyttää kuitenkin siltä, että arvosanojen tilastollista eroa ei ole saatu tasoitetuksi. London, Routledge 2007. Oppimistulosten arviointi 3/2008. tarja pitkänen
kirjoitelmia tehdessään enemmän tietokonetta sekä koulussa että kotona. Gemma Moss, Literacy and Gender. Researching texts, contexts and readers. Poikien varaukselliset ja epävarmat asenteet tuntuvat ristiriitaiselta, sillä tietokonehan mahdollistaisi kirjoitelman monipuolisen työstämisen. vuodesta 1992 pelkkien tehtävänantojen rinnalla on ollut aineistokoe, joka edellyttää oheistekstien tulkintaa ja esseetyyppisen tekstin laadintaa. 2001. Oxford, Blackwell 1994. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2009. http://www.jyu.fi/edu/tutkimus/tutkimushankkeet/ kielitaidonkirjo/
Kavereiden kanssa keskustellaan irkkaamalla.
uusittu koe, entiset asenteet
Ylioppilastutkinnon äidinkielen koetta on kehitetty aktiivisesti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 7. David Barton, An Introduction to the Ecology of Written Language
Jyrki Hakapää on filosofian tohtori ja tutkija.
10
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 0 9. Muistiin kirjaaminen on siis kunniassaan, ja kesäiset harrastukset kovin paljastavia merkitsijöidensä ja lukijoidensa historiasta.
X Mutta kesämökin kirjojen äärellä pääsen hetkeksi lähelle noin 10-vuotiasta jyrki Hakapäätä. kunnes kesämökiltä löytyi kasapäin unohtamiani kirjoja. otsikot kertovat
X kohta on jälleen aika sulkea kesäkirjasto ja unohtaa se ensi kevääseen asti. Luulen luulin , että scifi-kirjallisuus ei ole minua ihmeemmin ikinä kiinnostanut, sillä nykyään kotona sitä edustavat vain kauan sitten luetut, harvat ja hyvin korkeakulttuuriset ray Bradburyn ja Arthur C. Clarken teokset. jopa vanhempien sukulaisten kirjahyllyt on nähtävästi huolellisesti tarkastettu, sillä juhani Pohjanmiehen ja jack vancen 1940- ja 1950-luvun kirjat ja niitäkin vanhemmat jules vernen kuukertomukset on sujuvasti liitetty omiin kokoelmiin ja uskoakseni, mutta ei muistaakseni, myös luettu. tällä mökillä tärkein muistikirja on kuitenkin Waldemar Hammenhögin Koululaismestari Niilo. sekä tuska että hankitut taidot ovat jo kaikin puolin unohtuneet.
X eivät kesäiset ajanvietekirjat tai kouluharjoitukset suuria kulttuurikokemuksia ole, mutta ne tuovat unohtuneita suosikkeja sekä lukijoidensa nykyisiäkin mieltymyksiä, lukutapoja tai tarpeita kärjistetyllä tavalla esille. Harvat niistä ovat tänä päivänä minusta mitenkään tärkeitä, mutta lyhyen tarkastelun jälkeen niille löytyi oma merkittävä arvonsa. tapa on useille tuttu kotoakin, sillä perheraamatun tai aikaisemmin almanakan sivuilta löytyy usein luettelo perheen syntymäpäivistä ja muista tärkeistä tapahtumista. Mutta kesämökin hyllyltä löytyy vaikka mitä avaruusseikkailuja! eivät Patrick Mooren ja Georg johanssonin nuorisokirjat nykyään mitään merkitse, mutta 25 vuotta sitten ne ahmittiin nopeasti. kesämökillämme merkittävin osoitus tästä on joka tapauksessa se kirja, mihin kirjataan muistiin merkittävimmät tapahtumat. Muuten ne saattavat hukkua kaiken muun ja päivä päivältä hankalammin käsiteltäväksi muuttuvan informaatiohyöyn ja -varaston alle. varhaisemman lukijan historia on piiloutunut myöhemmin hankittujen niteiden alle ja näkyy esimerkiksi muutamista oudon tuntuisista nimekkeistä.
y
selvästi, mikä paikka pisti aikanaan mielikuvituksen lentämään: Kotini on Manhattan, Klo 23 New York City, Nightmare in Manhattan. nykyään mielenkiintoisimmilta tuntuvat Berliini, Budapest ja muut keski-euroopan kaupungit tosin loistavat poissaolollaan. kiinnostukseni suurkaupunkeihin on myös elävästi esillä. sen sivuille on merkitty jo yli viidenkymmenen vuoden ajan suvun jäsenien ja heidän ystäviensä vuosittaiset korkeushyppy-, kuulantyöntö- ja monet muut yleisurheilutulokset. jos joskus sähköisen kirjanlukijan hankin, tämä olisikin yksi perustavimmista toiminnoista, jonka laitteeseen haluaisin: kyky tuoda tietyt teokset esille vain tietyissä tilanteissa tai tiettynä ajankohtana. Mikä voisi olla kirjojen ja niiden lukemisen historiasta kiinnostuneelle tutkijalle hienompi löytö ja hauskempi vapaa-ajan viihdyke! Hidas luettelointityö vei aikansa, mutta kesän myötä työ oli tehty. niiden kerääminen ja karsiminen on jatkunut viime päiviin saakka ja jatkuu eteenkinpäin. kotona ja työpaikalla odottavat kokoelmat eivät nimittäin kerro paljoakaan lukijansa kaukaisemmasta historiasta, pikemminkin vain tämän päivän mieltymyksistä. Lukiolaisten täyteen lasketut matematiikan kertauskirjatkin kertovat jokakesäisestä ylimääräisten harjoitusten tuskasta. Kolumni
Tavoittamattomien kirjojen ylellisyys
jyrki hakapää
viime keväänä ihastuin verkkopalveluun, jonka avulla pientä maksua vastaan saatoin koota oman kirjastoluetteloni ja verrata sitä noin 700 000 muun käyttäjän kokoelmiin
nykyoppilailta voisi penätä selitystä siihen, miksi sisällissodasta käytetään vieläkin eri nimityksiä, tai pyytää perustelemaan, miksi klaus flemingiä voi pitää sekä sankarina että roistona.
istorianopetus on viidessätoista vuodessa muuttunut paljon ainakin, mikäli asiaa tarkastelee opetusta ohjaavien asiakirjojen perusteella. Peruskoulun kynnyksellä alkoi
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 0 9
11. todellisuus on kuitenkin toinen. jossain päntätään rauhansopimusten vuosilukuja, kun toisaalla oppilaat yrittävät muodostaa dokumenteista järkeviä tulkintoja.
h
historianopetus murroksessa
Historianopetuksen tehtävä oli pitkään tukea kansalaiskasvatusta. Lennart Segerstrålen (18921975) vuonna 1925 maalaamassa kansakoulun kuvataulussa kerrotaan nuijasodan aikaisesta Jaakko Ilkan retkestä Nokialle.
jukka rantala
mitä historiasta pitäisi opettaa peruskoulussa?
Hiidenkivessä 1/1994 kyseltiin peruskoululaisilta, milloin käytiin kansalaissota ja kumpi oli ensin, isoviha vai nuijasota. Herbartilaiseen henkeen nuorten mieliä muokattiin kohottavilla isänmaallisilla aiheilla ja suurmieshistorialla. kouluissa saatetaan opettaa lähtökohdiltaan hyvin erilaista historiaa
Mukaan kytkettiin oppimispsykologista tutkimusta, jolla osoitettiin, että oppilaat kykenivät jo varsin nuorina historialliseen ajatteluun.
tottuneet opettamaan. osaltaan siihen johtivat kansainväliset vaikutteet. toisin kuitenkin kävi. suurmieshistorian ohella tulisi tarkastella myös tavallista kansaa ja vähemmistöjä. Lisäksi opetuksessa katse mataloitui tavoittamaan suurmiesten ohella tavalliset ihmiset ja vähemmistöt. Monille heistä historia eli juuri niissä tutuissa sisällöissä, joita he olivat
historiatiedon luonne keskiöön
jo 1970-luvulla oli pakko siirtyä kronologisesta ja kaikenkattavuuteen pyrkivästä käsittelystä saarekeajatteluun, jossa opiskeltavaksi valittiin vain olennaisimmat asiat. valtiollis-poliittinen ja kulttuurihistoria saivat rinnalleen historiantutkimuksessa läpilyöneitä uusia historioita. siksi valtakunnallisen opetussuunnitelman laatijat säilyttivät opettajille vapauden valita opetettavat sisällöt. Alan tutkijat ja opetushallinnon päättäjät ovat jo pitkään olleet yhtä mieltä opetuksen suunnasta. ratkaisuna oppilaat asetettiin ikään kuin historiantutkijoiden asemaan. Lukiossa jo aiemmin alkanut historianopetuksen muutos huipentui peruskoulussa opetushallituksen vuonna 1999 julkaisemiin Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin ja vuonna 2004 tulleeseen uuteen opetussuunnitelmaan. rytminvaihdos oli liian nopea varsinkin opettajille. opetussuunnitelman mukaan kaikkien oppilaiden on syytä oppia ymmärtämään historiatiedon luonnetta siis tekemään ja perustelemaan omia tulkintoja, löytämään erilaisia syitä tapahtumille ja pohtimaan niiden vaikutuksia
12
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 0 9. kuitenkin näkyä merkkejä uudenlaisen historianopetuksen tradition tulosta suomeen. Paluuta vanhaan ovat peräänkuuluttaneet oman alueensa pohjatietojen heikkenemisestä huolissaan olevat tutkijat, kuten kirjallisuustieteen professori Liisa saariluoma (Historiallinen Aikakauskirja 2/2000) ja ruotsin ajan tutkija Mirkka Lappalainen (Helsingin Sanomat 22.1.2008). opetuksen fokuksen piti siirtyä historian tapahtumista tiedon käsittelyvalmiuksiin. Historian sisällöistä eivät niin opettajat kuin tutkijatkaan ole yksimielisiä toisin kuin historiallisen ajattelun luonteesta. Historiallisen ajattelun opettaminen sopi erinomaisesti yksiin 1980-luvun lopulla lanseeratun uuden oppimiskäsityksen kanssa: oppimisen piti olla passiivisen tiedon vastaanottamisen sijasta aktiivista tiedon tuottamista. tylsästä kouluaineesta pyrittiin tekemään älyllisesti haastava ja hyödyllinen. Historian moniperspektiivisyyden ja tulkinnallisuuden odotettiin näkyvän opetuksessa. sen sijaan käytännön työtä puurtavien opettajien ohella sen epäilijöitä on löytynyt tiedemiespiireistä. niiden myötä taitopainotteisen opetuksen piti vakiinnuttaa asemansa koulun arjessa. samaan aikaan pyrittiin korostamaan tiedon formaalisten tavoitteiden opiskelun tärkeyttä eli ajattelun taitojen kehittämistä. uudenlaisen opetustavan omaksuminen olisi vaatinut myös opettajien täydennyskoulutusta, johon kunnilla ei ollut varaa. opetushallituksen kriteerien konkretisoimiseksi laatima koepankkijärjestelmäkin kuihtui sen maksullisuuteen. nykyään on vielä vaikeampaa määritellä opetusta sisältöjen kautta, koska opetettavien asioiden kirjo on lisääntynyt entisestään. Muutos kansallista identiteettiä lujittaneesta lukuaineesta kriittisiä valmiuksia koulivaksi taitoaineeksi tapahtui verkalleen. valtiollis-poliittisen ja kulttuurihistorian rinnalle ovat lisäksi tulleet muun muassa talous- ja sosiaalihistoria. Historian sisältöjen ohella kouluissa alettiin opettaa historian taitoja. Lähtökohtana uuden historian nimellä vakiintuneeseen suuntaukseen oli ollut oppiaineen alennustila, johon kaivattiin kohennusta. Miksi sitten opetusta ohjaavat normiasiakirjat, kuten opetussuunnitelman perusteet, velvoittavat taitoja painottavaan opetukseen?
mitä on historiallinen ajattelu?
suomessakin oli nähtävissä merkkejä historiallisen ajattelun nousemisesta keskeisempään asemaan historianopetuksessa. julkisuudessa on puhuttu yleissivistyksen kapenemisesta. Britanniassa oli 1970-luvun alussa kokeiltu uudenlaista opetusta, jossa oppilaat tutkivat ja tulkitsivat lähteitä. vaikka opettajilla on valinnanvaraa sisällöissä, taitojen suhteen on toisin. ne kertoivat, mitä peruskoulussa piti opiskella ja mitä peruskoulunsa päättävän oppilaan tulisi hallita. Historiassa tämä tarkoitti oppilaiden johdattamista tiedon lähteille ja harjaannuttamista tulkintojen tekemiseen. Murros oli mahdollinen, koska kansallista identiteettiä ei enää tarvinnut pönkittää historianopetuksella. opetuksen uusia kriteereitä pidettiin vaikeina ja hankalasti toteutettavina.
historia on taitolaji?
taitopainotteisen lähestymistavan juurruttaminen koulun arkeen kangerteli, koska vanha traditio eli vahvana eikä uudenlaista oppimateriaalia saatu riittävästi markkinoille
koulu ei yllä nuoren romaanihenkilön arvoasteikossa korkealle. koulun maailma on fiktiossa melko julma.
e
rityisesti jokelan ja kauhajoen koulusurmien myötä median ja yhteiskunnan huomio on keskittynyt entistä tiiviimmin oppilaiden peruskoulussa ja toisella asteella kokemaan pahoinvointiin. Lukioikäisenä Aura päättää julistaa yhden tytön sodan kiusaajiaan vastaan eikä pääse asenteestaan eroon edes aikuisena. romaanin nimi viittaa auto-onnettomuuteen, jossa Auran äiti menehtyy palovammoihin ja "hänen sielunsa lentää taivaan tuuliin". tyylillisesti hieman epäyhtenäinen teos antaa uskottavan kuvan pohjoissuomalaisen maalaisyläasteen maailmasta ja henkilöistä. Havainnolliseen henkilökuvaukseen kykenevä Lampela varustaa kuvaamansa maalaisyläasteen innokkailla ja innottomilla opettajilla, määrätietoisella rehtorilla, persoonallisella opiskelijajoukolla ja ristiriitaisilla vanhemmilla. otava julkaisi alkuvuodesta 2007 monenlaisia kerrontatapoja kokeilevan tyylikkään romaanin koululaisten pahoinvoinnista. On väärin olla iloinen. nimekkeen mukaisesti Lampelan romaanissa on keskeisellä sijalla opettajan oppilaaseen kohdistava sukupuolinen ahdistelu. terhi rannelan (s. Taivaan tuuliin seuraa Auran elämää useita vuosia. iäkäs miesopettaja ahdistelee yläastepoikaa ja kokee kuin kohtalon rangaistuksena läheisiä järkyttävän kuoleman. tilanteen surullisuutta ja kauheutta korostaa ala-asteikäisen tytön äidin tapaturmainen menehtyminen, minkä vuoksi Aura joutuu uuteen kouluun ja jää ahdistuksineen yksin. raskaiden
14. rannelan romaanin tapahtumat heittävät toisinaan taiteellisen vapauden tuolle puolen. Hän on toiminut opettajana muun muassa rovaniemellä ja oulussa. WtC-tornien tuho havainnollistaa molemmille terrorismin mahdollisuuksia, ja he alkavat suunnitella vuosisadan terroritekoa. kirjailija tavoittaa kohtalaisen hyvin nuoren päähenkilönsä kielteisen kasvukertomuksen kipupisteet ja traagiset seuraukset.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 0 9
Pedofiili opettajana
romaanin Älä koske ope (2006) kirjoittaja on eläkkeellä oleva vieraiden kielten opettaja Anja Lampela (s. 1980) kolmas romaani Taivaan tuuliin (2007) kertoo selkäpiitä karmivan tarinan koulukiusatuksi joutuvasta Aura-tytöstä. On väärin nauraa, koska äiti on kuollut. Lampela käsittelee seikkaperäisesti erityisesti opettajien poikkeavaa seksuaalisuutta. romaani sisältää joitain raakoja ja karmivia jaksoja, joissa irvokkaat perversiot korostuvat. Hän tapaa itseään vanhemman miehen, joka alkaa käyttää naiivia tyttöä hyväksi. koulukiusatusta tytöstä kovettuu raaka naarassusi, joka kostaa kiusaajiensa teot karmeilla tavoilla. Peppi Pitkätossun ja kreikkalaisten jumaltarujen jälkeen hän omaksuu idolikseen saksalaisen terroristin ulrike Meinhofin, josta tulee tytölle äidin korvike. tässä artikkelissa käsitellään kolmea vuosina 20062007 ilmestynyttä, koulumaailmasta kertovaa romaania. Myös kirjailijat ovat tarttuneet ongelmaan ja tuoneet teoksillaan yläasteen arkea lähemmäksi kansalaisia. kerronta synkkenee loppua kohti kuin kellarin portaissa. jari olavi hiltunen
kirjailijoiden mukana koulunpenkille
koulu-uhkaukset ovat nykyään monen arkea. kaikki kolme kirjailijaa ovat toimineet eripituisia aikoja opettajina.
aiheidensa ja käsittelytapojensa vuoksi romaani ei sovi lasten luettavaksi.
terroristi idolina
Äitejä ei osteta supermarketeista niin kuin kaurahiutaleita ja teepusseja. 1943). Lampelan romaani kertoo lähinnä pedofiliasta ja läheisen menettämisestä. koulumaailmaan sijoittuva dekkari on Lampelan esikoisteos, jota hän alkoi työstää jäätyään eläkkeelle elokuussa 2003. kun Auran isä purkaa surunsa väitöskirjan puurtamiseen ja alkoholiin, tyttö etsii turvaa erilaisista sankarihahmoista
täytyy harkita. olen vakuuttunut siitä, että ilman tunneälyä ei niin sanottu hyvä johtaminen onnistu. Tänään on muutenkin kiva päivä! Laskin, että olen seitsemään koulussa ja syysloma alkaa... "Meillä se tietää jopa opettajan lähtöä! Täähän on kauhea shokki! Voi voi!
16
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 0 9. Ojentautuu tuolissaan ja napauttaa lyijykynän pöytään. (II/0) tunnetaitoja vaativia toimintoja oli paljon juuri runsaiden kontaktien vuoksi. Mitä koulun hyvältä johtajalta nykyään vaaditaan?
k
oulun on toimittava avoimesti ja läpinäkyvästi sekä koulun sisällä että koulusta ulospäin, jos halutaan koulun säilyvän vetovoimaisena ja luotettavana oppimisympäristönä. Sihteeri kertoo aika monen alueen oppilaan jättäneen vielä ilmoittautumatta kouluun. Etsii katseellaan jotain. voi helkkari sanon minä!" Nousee seisomaan ja kävelee puhuessaan. Lopettaa puhelun ja puhisee itsekseen. näitä tuokioita esitin tutkimuksessani runsaasti, koska ne kuvasivat rehtorin työtodellisuutta aidosti ja todenmukaisesti ja olivat lisäksi hauskoja.
(puuskahtaa ilmaa suustaan) Tässähän saa vatsahaavan... Huomaa ekaluokkalaiset edessään ja tiedottaa näille: "Varttia vaille kymmenen tähän
"tässähän saa vatsahaavan"
tunneäly on yksi tutkimuksen keskeisistä käsitteistä. Rehtori saapuu kansliaan. vaikka he viettivät suuren osan ajastaan kansliassa, ihmiskontaktien määrä oli valtava. nämä muistiinpanot jaoin viiden minuutin pituisiin tuokioihin. toisaalta omien tunteiden näyttämisen ja piilottamisen rajamailla liikkuessaan rehtorit joutuvat väkisinkin tekemisiin tunneälyn ja tunnetaitojen kanssa. Tuijottaa ruutua liikkumatta ja tulostaa jonkun paperin. Keskustelee hetken sihteerin kanssa käytävän siisteydestä. Henkilöiden tunnerekisterit vaihtelevat, jolloin rehtori joutuu olemaan myös ikävien tuntemusten maalitauluna. siksi myös yksittäisen koulun johtaminen ja siinä erityisesti rehtorin roolin ja toimenkuvan selkiyttäminen on tullut ajankohtaiseksi tutkimuskohteeksi. anne karikoski
Rehtori, arjen pyörittäjä vai opetuksen kehittäjä?
Onko rehtorina toimiminen vain arkisten hallintorutiinien pyörittämistä. (II/110)
arkiasiat vievät aikaa kehittämiseltä
tutkimuksen tärkein tulos oli se, miten suuri osuus johtamisesta on ihmisten kanssa olemista, ihmisten johtamista. tätä toimenkuvaa lähdin tutkimaan tarkkailemalla rehtorin työtodellisuutta. uudenlaiset vaatimukset ja uudenlainen osaaminen ovat rehtorinkin työssä nykypäivää. jokaiseen ihmiskontaktiin liittyy aina tunnetta. erilaisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen on yksi rehtorin tärkeimmistä tehtävistä. se liittyy kiinteästi ihmisten johtamiseen. Rehtori tokaisee voimakkaasti: "Jos me emme tee tulosta, niin koko homma loppuu tähän!" Istahtaa työpöydän ääreen ja avaa tietokoneen. Materiaalia kertyi valtavasti. koulussa liikkuu paljon vahvoja tunteita, joiden ymmärtäminen ja hallitseminen kuuluvat kiinteästi rehtorin arkipäivään. seurasin varjostin viiden helsinkiläisen rehtorin arkipäivää minuutti minuutilta. Haastatteluista ja itsearvioinneista kertyneen aineiston lisäksi pelkästään varjostusmuistiinpanoista syntyi tekstiä noin sata sivua. Rehtori katselee oppilaiden poistumista salista. uutta tämän tutkimuksen tuloksissa oli se, että kaikesta kaaoksesta huolimatta rehtorit selvisivät hyvin. (Toisen koulun rehtori soitti ja kertoi, että positiivisen diskriminaation raha oli otettu tältä koululta pois ja rehtori oli ehtinyt sillä rahalla jo palkata opettajan). en tiedä... "Terve! Ei oo totta! Mistä se löytyi?" Rehtorin ääni kuulostaa kauhistuneelta. strategista ajattelua havaitsin jonkin verran, mutta laadullista eli pedagogista kehittämistä oli kaikkein vähiten. se, että rehtorit viettävät puolet työajastaan kansliassa ja että arki on yhtä kaaosta, on todettu aikaisemminkin. tavoitteena oli selvittää, mihin rehtorin aika kului ja jäikö hänelle arjen pyörittämisen ohella aikaa koulun kehittämiseen ja opettajien valmentamiseen. rehtorit itse haluaisivat kuitenkin enemmän aikaa keskittyä ihmisten johtamiseen ja pedagogiseen kehittämiseen, mutta nyt työ painottui arkeen ja tunteisiin. tämän onnistuminen edellyttää tunneälyä ja vuorovaikutustaitoja
se on delegoitu kahdelle ihmiselle, hoitakoon he sen! Ei se ole minun tehtäväni!" Lähtee kansliaan. Selviääkö koulun johtamisesta hengissä?
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 0 9
17. rehtorin päivätyöstä suurin osa menee edelleen kansliassa arkiasioiden hoitamiseen ja hallinnollisten asioiden järjestelyyn. tällä tavalla opetuksen ja kasvatuksen parhaat käytännöt voivat levitä ja vahvistaa opetushenkilöstön, oppilaiden ja myös heidän vanhempiensa tyytyväisyyttä.
Anne Karikoski on kasvatustieteen tohtori ja Munkkivuoren ala-asteen rehtori. Hänen helmikuussa 2009 tarkastetun väitöstutkimuksensa nimi oli Aika hyvä rehtoriksi. Näytelmäpukuvaraston järjestyksestä puhunut opettaja jatkaa. Liikenneihmiset tulevat saliin. Täsmentää aikatauluja ja pahoittelee hartauden päällekkäisyydestä: "Tämmöstä tää on tää kouluelämä. olisiko siinä kaikesta sekavuudesta ja monisäikeisyydestä huolimatta elementtejä, joita voisi järjestellä toisella tavalla. kaikkiin kouluihin sopiva yhteinen toimintamalli ei enää vastaa ajan haasteita, koska oppilaiden ja opettajienkin yksilölliset erot ovat kasvaneet ja myös koulualueiden olot eriytyneet. Rehtori: "Se on ihan pöyristyttävää! Kansallispuvut sikin sokin riekaleina jätesäkissä! Ne, jotka ovat siitä vastuussa... tutkimuksen keskeinen tulos oli, ettei yksittäisellä koululla ole tarvittavaa liikkumavapautta opetuksen sisällön, metodien eikä pedagogisten tarpeiden muokkaukseen paikallisten olosuhteiden mukaisesti, koska rehtorit nähdään edelleen liiaksi kouluisäntinä ja hallinnollisten rutiinien pyörittäjinä. eräs rehtori totesi, että vaikka hän tietää, miten tulisi johtaa, hän tuntee silti olevansa pelkkä juoksupoika. saliin! Teillä on täällä jotain kivaa!" Juttelee vielä ekaluokan opettajien kanssa liikennetunnin alkamisesta. Rehtori osallistuu keskusteluun ja alkavat yhdessä miettiä pelisääntöjä varaston käyttämiselle. Yleispätevää mallia on mahdoton luoda. Käytävässä juttelee toisen opettajan kanssa puvuista. Paiskaa avaimet pöydälle ja karjuu. "No niin hyvää päivää" tervehtii rehtori iloisesti. Täsmentää. kouluille olisi annettava lisää itsenäisyyttä ja kannustettava ne verkottumaan keskenään. (IV/85) väitöstyön tavoitteena oli luoda pohjaa rehtorin työnkuvan selkiyttämiselle ja määrittelylle. Aina välillä tulee yhtäkkiä muutoksia." (ii/30)
Juoksupojasta johtajaksi?
rehtorin työnkuvan selkiyttämisestä on puhuttu jo 1950-luvulta lähtien siinä onnistumatta. Rehtori puuskahtaa: "Joo se on ihan hirveetä!" Rehtori
nousee ja lähtee käytävään
Luntattiin, lintsattiin ja valehdeltiin, ja jäätiin siitäkin kiinni. Mikäli oppilas oli humalassa tai muuten häiriköi koulun ulkopuolella vapaa-ajallaan, käyttöön
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 0 9. suuri osa muistelmateoksesta kertoo hänen koulukaupungistaan Hämeenlinnasta, jossa hän opiskeli viisi vuotta Hämeenlinnan klassillisessa lyseossa. Hänen entinen opinahjonsa on vain hieman vanhempi, mutta Leinon kertomusten perusteella koululaitoksessa oli runsas sata vuotta sitten aivan samoja piirteitä ja ongelmia kuin nykykoulussa. Häirittiin opetusta, ei kuunneltu opetusta ja taas
18
jäätiin kiinni. eino leinon koulumuistot kuin tästä päivästä
Monika tervakangas
kia/sks
eino leinon muistelma Elämäni kuvakirja (1925) sai aikalaisilta hyvät arviot, ja sitä myytiin paljon. vilpistä määrättiin kaksi tuntia istumista. siitä ilmestyi ainoastaan ensimmäinen osa, jossa Leino kuvaa lapsuutensa ja nuoruutensa maisemia. vallattomuus, meluaminen ja töniminen kuuluivat pieniin pahantekoihin. lukijoiden ehkä odottamia paljastuksia runoilijan yksityiselämästä kirja ei juuri sisällä. paljastukset koskevat pikemminkin 1800-luvun lopun koulumaailmaa.
ino Leinon (18981926) kuoltua yleisesti harmiteltiin sitä, ettei hän ehtinyt saada valmiiksi omaa elämäkertateostaan. Lyseossa poltettiin tupakkaa ja jäätiin kiinni. vuoden 1872 koululain mukaan pahimmista rikkomuksista voitiin määrätä oppilaille koulun karsseria eli eristyskoppia, pisimmillään aina muutamiin päiviin saakka. tapeltiin sekä oppilaiden että opettajien kanssa ja jäätiin kiinni. Elämäni kuvakirja sisältää kulttuurihistoriallisesti arvokasta kuvausta oppikoulusta, sen opettajista ja oppilaista, sillä näin vanhoja oppilaiden kuvauksia koulumaailmasta ei juuri ole saatavissa puhumattakaan, että niitä olisi julkaistu. Pienemmistä hairahduksista käytetyin rangaistusmuoto lyseossa oli jälki-istunto, pahimmista rikkomuksista seurasi Leinon mukaan "drakonisia rangaistuksia", joita kuitenkin määrättiin aika harvoin. Leino täyttäisi tänä vuonna 130 vuotta. Lisäksi häntä kiinnosti kouluun liittyvän vallan ja mielivallan käsittely.
e
tarkkailla ja rangaista
Elämäni kuvakirjan sivuilta voi lukea, että oppilaat eivät sata vuotta sitten olleet niin kilttejä ja kuuliaisia kuin usein halutaan uskoa ja väittää poikalyseossa sattui ja tapahtui kurittomuuksia. tämä tulee ilmi selvästi teoksen teemoista. jos Leinon muistelmia vertaa koulun virallisiin dokumentteihin, nimittäin lyseon rangaistuskirjaan, niin sanottuun mustaan kirjaan, huomaa, että hänen kommenttinsa pitävät paikkaansa. Leinoa kiinnosti koulu, oppiminen, opetus, jopa sen kehittäminen
näin kävi Leinon entiselle koulutoverille ja "runoilijaveljelle" Larin-kyöstille (k. Sama kurjuus jatkui sitten läpi koko koulun. siinä ominaisuudessa hän oli harvoja etuoikeutettuja, joilta ei koskaan kysytty mitään ja joilla oli lupa olla viittaamatta: Nautin vähintään vuoden algebran opetusta, olematta ollenkaan selvillä sen perusteista. Aivan kaikkeen koulusta saamaansa satoon hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen muistelmissaan. Larsson), joka kävi samaan aikaan Hämeenlinnan lyseota kuin Leino. opettajien lempinimetkin osoittavat, että oppilaiden silmissä he eivät yltäneet aina jumalasta seuraaviksi. Historian opettaja Paavi (Faven) taas oli älykäs, ja häntä "pelättiin ja hänestä pidettiin, osattiin historiaa kuin hevoset." Hänen ei Leinon mukaan tarvinnut käyttää myöskään mitään rankaisukeinoja, vaan hän tuli toimeen oppilaiden kanssa pelkän karismansa ja opetustaitonsa avulla.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 0 9
Olin vain poloinen koulupoika
Läpi Leinon muistelmien on huumorintajuinen ja hieman ilkikurinen ote. Hän kritisoi ehkä kaikkein eniten sitä, miten koulussa oli mahdollista erotella oppilaat menestyjiin ja ei-menestyjiin. Paria peninkulmaa lähemmäs rajaa hän ei tuona aikana saanut astua. Hänen oli yhtä mahdoton herättää todellista pelkoa kuin todellisen arvovaltaisuuden vaikutusta meissä. Larin-kyösti kuvaa koulumuistojaan 1800-luvulla muun muassa kokoelmateoksessaan Unta ja elämää (1948) ja kirjassaan Kotoisilta kujilta (1939). kiitossanat liittyvät Hämeenlinnan lyseon 25-vuotispäiviin, joita pikkukaupungissa juhlittiin näyttävästi. Hän oli olemukseltaan vanha, sievistelevä kavaljeeri, jonka Juppiter oli tälle epäkiitolliselle alalle asettanut. Leinon mukaan tällainen opettaja ei "halveksinut myöskään suusanallista suositusta". Ensiksikin hän oli liian hieno ja kulki liian hipsimällä ynnä hienosti puettuna, sitten hiipi kaamea kuiske hänen kantapäillään, että hän käytti peruukkia. Lyseon poikajoukko risti hänet lintumaisteriksi tai munamaisteriksi, ja samoilla pilanimillä hänestä kerrottiin juttuja koululehdissä vielä 20 vuotta myöhemmin.
"kiitos kylvöstä hyvästä!"
Hämeenlinnan Lyseon opettajistolle 1898 osoitetussa sähkeessä lukee "kiitos kylvöstä hyvästä!", ja alla on eino Leinon nimi. Hämeenlinnalaiset koulupojat kunnioittivat muutamaa "pylvästään", mutta suurimmasta osasta opettajia kulki oppilaiden suussa kaikenlaisia huhuja ja juoruja. opettaja saattoi vaikuttaa myös muiden opettajien arvosteluun antamalla suosikkioppilailleen parhaat numerot. Mene suutarinoppiin! Mitä sinä täällä olet muitten esteenä ja kiusana opetuksessa. Lempinimet saattoivat olla hyvinkin ilkeitä, ja opettajat kantoivat niitä mukanaan elämänsä loppuun asti. otettiin rangaistuksista järein: erottaminen ja kaupungista karkottaminen. jo koulupoikana Leino oli tutustunut muun muassa Friedrich nietzschen filosofiaan, eikä hän aina jakanut opettajiensa arvomaailmaa. tuskaiset matematiikan tunnit Leino kertoo itse selvittäneensä siten, että hänet oli luokiteltu luokan yläpäähän. Trigonometria oli tehdä kokonaan nuuskaa minusta. oppiaineista matematiikka oli Leinon ainoa kompastuskivi; osaksi hän syytti osaamattomuudestaan sitä, että kyseisen aineen opettajat eivät missään koulussa olleet hänestä kovin päteviä tai innostavia: Matematiikan opettaja oli Skrepa (Hårdh). G. Logaritmeja opin, ihme kyllä, koneellisesti käyttämään . vähemmän suosittuja oppilaita saatettiin uhata koulusta erottamisella: Eroa pois, eroa pois!, hän huusi. Leino käsittelee teoksessaan nimeltä (ja lempinimeltä) kymmenkunta hämeenlinnalaista, oululaista ja kajaanilaista opettajaansa, joiden ulkonäköä, puhetta ja opetusta hän tarkastelee terävästi kutsuen näitä muun muassa "koulun pylväiksi". näin kävi muun muassa hämeenlinnalaiselle biologian opettajalle otto Collinille. ja tietenkin omasta mielestään aiheetta.
Elämäni kuvakirja on hyvä osoitus siitä, että ennen oppilaat eivät olleet aina niin auktoriteettiuskoisia kuin yleensä luullaan. rehtorin puhuttelussa hän sen sijaan muistelee olleensa parikin kertaa. julkijuopottelu ja naapurissa asuvien ikäneitojen katupeilin tervaaminen johtivat siihen, että lyseon opettajakunta erotti Larin-kyöstin koulusta neljäksi kuukaudeksi sekä karkotti hänet kaupungin rajojen ulkopuolelle. rivien välistä on luettavissa, että arvostelu ei siis perustunut välttämättä todelliseen osaamiseen vaan johonkin aivan muuhun.
munamaisteri ja muita persoonia
Leinolle vannotettiin eräässä puhuttelussa, että hänen pitäisi suhtautua opettajiinsa kunnioittavammin, koska opettajat olivat "jumalan sijaisia maan päällä". Leino on entiselle opinahjolleen kirjoittanut muutamia juhlarunojakin. se, että Leino sai istuskella rauhassa oppitunneilla ja että hän oli opettajien suosikkipoika, on myös Larin-kyöstin muistelmien mukaan totta. tämä voi antaa aihetta
19. Leinon syntilista tuolta ajalta on huomattavasti lievempi; Mustan kirjan mukaan hän sai vain kerran yhden tunnin jälki-istuntoa tunnilla meluamisesta. voi vain kuvitella, miten häpeällinen rangaistus tämä oli pikkukaupungin asukkaalle, jonka äiti toimi kaupungissa hotellin emäntänä
Lukija yllättyy siitä, miten ajankohtaisilta Leinon koulukuvaukset vaikuttavat samojen ongelmien parissa koulumaailmassa painitaan edelleenkin, joskin maailma on muuttuessaan tuonut niitä muutaman lisää.
ovatko teoksen tarinat sanasta sanaan totta. hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo
Hämeenlinnan lyseon V luokka vuonna 1915.
kyseenalaistaa teoksen totuudellisuus. Lapsuuden muistot ja koulumuistot olivat Leinolle tärkeitä, mikä käy ilmi muun muassa siitä, että hän muistelmateoksensa toista osaa aloittaessaan jälleen palaa nuoruutensa opiskeluaikoihin. Monika Tervakangas on filosofian maisteri ja Suomen kirjallisuuden jatko-opiskelija Tampereen yliopistossa.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 0 9
20. kysymys siitä, miksi hän on teoksensa kirjoittanut, on tavallaan toisarvoinen. Miten luotettavia ja uskottavia Elämäni kuvakirjan kertomukset koulusivistyksestä ja sen hankkimisesta oikeastaan ovat. Leinolle koulunkäynti oli helppoa, "pelkkää leikkiä", niin kuin hän sen ilmaisee. tuskinpa. Lähdin jo aamunkoitossa jälleen kävelemään. vaikka oppivuodet olivat Leinolle tärkeitä, tärkeämpää hänelle tuntuu olleen vapaus, jota hän koko elämänsä aikana vaali ja johon hän valinnoillaan pyrki: Oli vaikea saada unta sinä yönä. Kaikkialta kiirehti kesäpukuisia nuoria pareja vastaani. tärkeämpää on se, että muistelmat ylipäänsä on kirjoitettu. Voin kuvitella heidän siellä täällä nienten nenissä viettämiensä yöhetkien ihanuutta ja valitin syvästi jälleen ikävuosieni vähyyttä, joka tuntui minusta, jo varhain miehistyneestä nuorukaisesta täysin toivottomalta. teoksen ilmestymisen jälkeen monet Leinon aikalaiset kommentoivat, mikä heidän mielestään kirjassa piti paikkaansa ja missä kohdin kirjailijan muisti oli pettänyt. koulutyö ei ollut hänelle pääasia. Olin vain poloinen koulupoika, jolla oli vielä neljä pitkää lukuvuotta edessään. Miksi en ollut maisteri, miksi en edes ylioppilas. Yleisesti Leinon muistia kuitenkin ylistettiin; hän oli kirjoittanut muistelmateoksensa käytännöllisesti katsoen ilman muistiinpanoja muistaen vierasperäiset sitaatit, ihmisten ja paikkojen nimet vaivattomasti huolimatta siitä, että hän oli jo vakavasti sairas. Mutta ne antavat kuitenkin hyvän kuvan siitä, miten 1800-luvun pojat koulunkäyntiinsä suhtautuivat, ja niissä kuuluu oppilaan ääni