2 2011
suomalaInen kulttuurIlehtI 9
Aistit ja toisenlainen lukutaito 623
ItseoppIneet kIrjoIttajat s. 19, kulttuurIvaIkuttajat kuvIssa s. 38
Päivystävä tekstintutkija VESA HEIKKINEN kommentoi.
6
Hyvääpäivää,kirvesvartta! KAARINA KOSKI: Väärin kuuleminen on ehtymätön huumorin lähde. Siitä on tehty laulujakin, ja ilmiö on innoittanut sekä tutkijoita että videoiden tekijöitä. Yhä vielä kaupunkilainen toistaa tietämättään samoja riittejä ja tapoja, kirjoittaa TAPANI NIEMI.
5
Konsernisydän
Tuskin on ehditty ryhtyä Kotus-tuumasta toimeen, kun koko opetus- ja kulttuuriministeriön kenttää ollaan mylläämässä kirjelmin. 2/2011
Sisältö
3 4 Pääkirjoitus: Aistien asialla Kääntyykö virkakieli yleiskieleksi?
OUTI LAUHAKANGAS pohtii Kotuksen tutkijan Aino Piehlin kanssa virkakielen selkeyttämistä.
27 Viitotut nimet
Viittomanimien taustalla on usein jokin henkilön ulkoinen ominaisuus, Nimenpyörittäjä TERHI AINIALA kertoo.
27 Yleisökysymys 28 Vuodenajat vaihtuvat meissä
lmasto määräsi vuosituhansia pohjoisen ihmisen asuinpaikat, elinkeinot ja elämäntavan. Lyytikäisen lyhyet -palstalla Erkki Lyytikäinen ruotii yliopistojen rahanhankintaa, ja Lauri Timonen arvioi Mika Kaurismäen Veljekset-elokuvan.
24 Jälleenrakennettuja muistoja
JOHANNA VENHO kiersi Sirpa ja Markku Niemisen kyydissä Vienan Karjalan Uhtualla ja Haikolassa.
Kansi: Vilja-Tuulia Huotarinen ja Ville Hytönen Suomen PENin Vienan-matkalla. 15 HajujensanatonaistiMaailMa PÄIVIKKI ANTOLA: Hajuaistimuksilla on erittäin pitkä muisti. Kuva: Jyrki Nisonen
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
2. 19 olipakerraneMotionaalinenMaailMa KATJA SEUTU kertoo, että 1800-luvun lopun itseoppineiden kirjoittajien kaunokirjalliset tekstit muistuttavat tunteiden merkityksestä ja ilmaisevat palavaa mielenkiintoa suomen kieltä ja kirjallisuutta kohtaan. Lapsuuden hajumaiseman voi tunnistaa jopa vuosikymmenien jälkeen. MaiseMaviidelleaistille Maisemamme, ja koko kulttuurimme, on meille ennen muuta visuaalinen, muistuttaa YRJÖ SEPÄNMAA.
31 Nimi vahvistaa omakuvaa
Gradut-palstalla kerrotaan oman nimen merkityksestä identiteetille ja Johanna Venhon Yhtä juhlaa -runoelman suomalaisuuskuvasta.
32 Korvapuustin juhlavuosi
ILKKA MÄKINEN pohtii, mistä korvapuusti tuli maahamme ja mistä se sai nimensä.
8
35 Marttaillaan
Ajan sanan kimpussa RIITTA ERONEN.
12 tunto,tuntuMa,tunnistus Koskiessaan esineisiin, pintoihin, toisiin ihmisiin näyttelijä rakentaa roolihahmoa ja näyttämötilannetta, HELKA-MARIA KINNUNEN kirjoittaa. (Artikkeli on kokonaisuudessaan verkkolehdessä.) 16 Franslejonpuuseppä,lasiMestari,puutarHuri Sokean ja kuuron Frans Lejonin (18791947) elämäntarinan kuvauksessa näkyvät aikakauden sävyt kristillisen arvojen, sivistyksen ja mallikansalaisuuden korostamisineen, PEKKA VIRTANEN kirjoittaa. 22 kuiskauksiaHiljaisuudenkaaoksesta Aleksis Kiven kesäyörunoissa keskeistä ei ole vain luonnon katselu tai ihailu, vaan se, miten luonnon kosketus tuntuu ihmisen jokaisessa aistissa, PEKKA HONGISTO analysoi.
36 Suomalainen kulttuuri pääsi Pietarissa omaan taloonsa
ESA TUOMINEN vieraili Suomen Pietarin instituutissa.
38 Pukevia puoliprofiileita ja leppoisia lomakuvia
SKS:n henkilökuvatietokannassa on nyt aiempaa enemmän saatavana kirjailijoiden ja muiden 18001900-luvun kulttuurivaikuttajien henkilökuvia, kirjoittavat Aineksista aiheiksi -sarjassa ULPU MARJOMAA ja SUVI RATINEN.
40 Arvioita, katsauksia 51 Guggenheim uudistaa museorakenteita?
Märepalaa pureskelee PIRKKO METSÄRANTA.
52 Keskustelua 54 Uutisia 60 Kalenteri
www.hiidenkivi-lehti.fi
Hiidenkiven verkkolehdessä julkaistaan laajempi kirjoitus Päivikki Antolan artikkelista "Hajujen sanaton aistimaailma". 18 antropologisestietunenästä NILKKA pakinoi
PekkavirtanenkirjoittaaHelenkellerinaikalaisesta,kuurostajasokeastaFransLejonista,jonkamuistiinpanotkertovat ihmetyksestäjapelosta,ryömimisestäjaselviytymisestäsenajan asenteidenviidakossa. PäivikkiAntolamuistuttaa,ettätapammevastaanottaaasioita eivätkuljetoisistaanerillisiäkanaviapitkin,josvainopimmetoisin:Malissaasuviendogonienkulttuurissahajutvoidaankuulla japuheellaontuoksu;esimerkiksimiellyttäväpuhetuoksuu öljyltä. PekkaHongistoantaaAleksiskivenkysyämeiltä,emmekö osaakuunnellahiljaisuuden kaaoksesta kuuluvaahiljaisuuden hiljaisuutta, äänetönnä äänettömäs yössä. jätänviimeisensananitselleni:ihmistenvälisilläaloilla,joita eduskunnanluottamustoimetkinovat,vainmahdollisuustoimia yhdessä,muttaomanjärkensä,aistiensajaammattietiikkansa mukaisesti,johtaatyydyttäviintuloksiin.
OUTI LAUHAKANGAS
Y
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
3. samaavarmuuttajanäkemystä,jotaseutulukiniemenkirjeestä,kohtasinhaastatellessanikotimaistenkieltentutkimuskeskuksenerikoistutkijaajakielineuvojaaAinoPiehliä.jotain ontehtäväjapitkäjänteisestivirkakielenparantamiseksi. S. Havaintoja voidaan tarkentaa kehittämällä aistimisen taitoa. Poliittisetpuolueethyriseväteduskuntavaalienallayksimielisesti, kunkotuskysyyheiltälainsäätäjien,asiakirjojenlaatijoidenja hallinnonalanopiskelijoidenkielitaidonparantamisesta.varhaiseenpuuttumiseenuskotaan,muttavieläpuuttuvatkonkreettiset investoinnitparemmanvirkakielenrakentamiseksi. 28.
rjösepänmaakirjoittaatässälehdessäaistienjajärjen yhteenkuuluvuudesta:näkeminenontajuamista,silmät avautuvat aistit ajattelevat. johannavenhoeläytyyvienankarjalassaluonnostariippuvaiseenelämään:Millaistatäälläonpimiekuussa,marraskuussa saatipakkaiskuussa,tammikuussa,kunjärvionjäässäjatalot uinailevatlumenalla?nytpaistaaaurinko,taivasonauki. 8.
jyrkinisonen
"Syyskuun loppu, sadetihkuinen iltahämärä. Myös näyttelijä HelkaMariakinnunenpuhuuaistienmerkityksestä:tuntoaistiliittääkuvittelun,ajattelunjakokemuksenyhteen,tapahtumisen tunteeksi. Kemijärveläinen Eino Kettunen on kirjannut säät useina vuosikymmeninä. Istumme pakettiautossa, joka rämistelee pitkin pitkää, kuoppaista, metsien reunustamaa tietä Vuokkiniemeltä kohti Kalevalan piiriä: Uhtuaa ja Haikolaa. vuodenajoilleherkistynyttapaniniemikirjoittaakeväästä, nälästäjaliikkeellelähtemisestä:keväänensimmäisetmuuttolinnuttoivatuskomustenmukaankalmanlöyhkäälintukodosta. Hän ennustaa ilmoja 19 vuoden syklin mukaan. katjaseutulainaaitseoppineen1800-luvunkirjailijannestor niemensaatekirjeenajatuksia:"--lulenkuitenkin,josnetulisivatpainetuksi,niitäjonkunsuomentytönjapojaanlukevan, jalöytävänniistävastaaviasanojatunteillensa,elämänsynkissä huolissa."kansankirjoittajateivätpitäneetkirjallisuuttavain esteettisenäasiana,vaansillänähtiinolevanyhteiskunnallisia tehtäviä. S. S. 24.
tapaniniemi
Vanha kansa ei tyytynyt neljään vuodenaikaan vaan jäsensi aikansa kahdeksaan erilaiseen jaksoon, ja luonnon kierto piti tuntea tarkkaan. Sirpa ja Markku Nieminen [kuvassa] Juminkeko-säätiöstä ovat oppaina Suomen PENin naisirjailijakomitean matkalla", Johanna Venho raportoi. seutu löytää itseoppineiden kirjailijoiden teksteistä jotain,jotamyöstässäajassatulisitavoitella.sitäonvarmuus lukemisenjakirjoittamisentaidonmerkityksestäjauskosiihen, ettäkirjallisuusvoimuuttaaasioidentilaajaasenneilmastoa. Toisaalta emme ole selvillä piilevistä inhimillisistä kyvyistä ja erityislahjakkuuksista; aavistelemme "kuudetta aistia". Pääkirjoitus
Aistien asialla
28.3.2011
tapaniniemi
Ihmisen viisi aistia tekevät maailman inhimilliseksi, meidän maailmaksemme ja näköiseksemme
millaan lisäksi "Miten se kielessä riittää ilmaisuja ja tapahtuu?" Katekismuksen vaihtoehtoisiarakenteita.sitesipuheessa Martti Lutten törmään virkakieleen ja hereipaketoihavaintojaan joudun epäilemään, onko sitneutraaliinkieliasuun: tenkäänainakysymysvainkielelVaikka kaikki, mitä heilisistävalinnoista.onlukuisiamuodän tulee opettaa ja saarnata, on doltaanyhtenäisiksilaadittujamalleja nykyisin runsaasti, selvästi ja helposti s o util au h ak a n ga kirjoittaapäätöksistä,päättämättäjättäminähtävissä monista hyödyllisistä kirjoista sistä,lupamenettelyistäjasopimuksista. Muttayksikysymystekeevarmastivaikeaksivirkakielisentekstinlaatimisensille,jokaolisihalukas katselemaanasioitamonestanäkökulmasta:voiko virkakielessäjättääkysymyksiäavoimiksi. hiidenkiveltä näkyy
Kääntyykö virkakieli yleiskieleksi?
MikaLaunis
outilauHakangas
eduskuntavaalitovattulossa.lähestymmeniitäHiidenkiveltäerilaisinäänin.kotimaistenkieltentutkimuskeskus eityydyodottelemaanpassiivisena,mitävaalittuovattullessaan.yhdessäselkokeskuksenkanssakotuson käynytkampanjaatavoitteenaansaadavirkakielenparantaminenseuraavanhallituksenohjelmaan.kysymys ondemokratiasta,kansalaistenmahdollisuudestaosallistuayhteiskunnalliseenpäätöksentekoon.tämäon yllättävänvaikeaakäytännössä.
iidenkiven päivystävältä tekstintutkijalta vesa Heikkiseltä olen jo oppinut, että hallintolaki on vuodesta 2004 velvoittanut viranomaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävääkieltä.kansalaistentulisiymmärtää säädöksiä,jottalakiolisikaikillesama. ei ole kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa tarmoa eikä velvollisuudentuntoa, että ostaisivat nuo kirjat. miten täsmällisesti sääntely toteutuu, joten se ei kotustekivirkakielenparantamisestavaalikoneen puolueille.kyselylähetettiinkaikkien17rekisteröiriipuyksinomaansäännöksensanamuodosta.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
H
4. seitsemänvuodenkuluttuanäyttääyhäsiltä,että oikeusoppineillejalainsäätäjilleriittäätosiasia,että tekstionkaikillesama.Päätösten,säädösten,sääntöjenjapoikkeustenalkuperäisentarkoituksenmukaiseentulkintaaneiedesyritetäkansalaisiasaatella. ja vaikka heillä on käyttökelpoisia apuneuvoja, niin oikeustaloustieteen professori kalle Määttä kuin ennen sanottiinSermones per se loquentes, Dormi toteaa,ettäsääntelytarkkuudenongelmaonmoni- securesekä Paratija Thesaur,heillä ei ole sen vertaa tahoinen. Ja jos heillä niitä onkin, he eivät anna niille patenttiratkaisua. Mitensittenkansalainenerottaaolennaisentiedon epäolennaisesta,joshänenasioitaanajavakansanedustajakaaneisiihenkykenevirkakielisten tekstienviidakossa. virkakielen käyttäjien asenteet ovat kuitenkin mitään arvoa eivätkä niitä lue. taipyyntöjahetiperäänselikielenharrastajanatiedän,että tys "Mitä se on" eli "Mitä kirjoittaessa ja puhuessa on semerkitsee?"japarhaimperiaatteessaainavaravalita. Virkapukuinen kieli-kirjanesipuheessaHeikkinen pohtii tärkeitä kysymyksiä.vaikeista asioista eikannatayrittäätehdäväenväkisinhelppojaeikä monimutkaisistayksinkertaisia.se,mikäonyhdelle helppoa,ontoisellevaikeaa.Yleistajuistettaessakin onhyväkatsellaasioitauseistanäkökulmista.Parhaimmillaan virkakieltäkin kirjoitettaessa asioita selitetään,niistäannetaanesimerkkejäjaniistäkeskustellaan. tamis- ja tulkintatilanteissa määräytyy lopulta se, Piehlilläontakataskussaantuoreenkyselyntulokset. toisenlaiset.Määtänmukaansuurinosajuristeista pitääparhaanaratkaisunamahdollisimmantäsmäl- Kotuksen vaalikonetulokset listä sääntelyä.tosiasiassa vasta käytännön sovel- esitänparikysymystäerikoistutkijaAinoPiehlille. selailenopasta,jokaonsyntynytvahvastatarpeestatehdäasialukijoilleja kuulijoilleymmärrettäväksi.Malli Onko virkakielessä onjärkeenkäypä.ensinkäsky valinnan vapautta
Vesa Heikkinen. Yksikäänpuolueeinäyvastustavanvirkakielen ottamistahallitusohjelmaan.Poliitikotkannattavat ajatusta,ettävaltio-jaoikeustieteidenopinnoissa pitäisiollariittävästiselkeänjayleistajuisentekstin kirjoitusharjoitusta.kysynPiehliltätästä: oL:Mitenkatsotkiinnostuksenyleistajuistamiseenviriävän,jososaammattiylpeydestäperustuu erityistermienjatarkkojensanamuotojenhallintaan. kuinkanäinerilaisiaarvojayhdistetään. vaalitulosta ja hallitusohjelmaa odotellessa voi kukin virkakielen ja -tekstien kanssa tekemisissä olevatutkiskellaniitäkielenkiemuroita,joistaon itsevastuussa.
Konsernisydän
irjoitin tällä palstalla vuosi sitten muistiosta, tuosta mainiosta genrestä. · omasta, sA-kotuksen ja koko okM-konsernini puolesta pyydän anteeksi, ettemme vahvasta yhteisestä ehto-, mahto- ja tahtotilastamme huolimatta saa tähän tilaan survotuksi lisää pitkiä sitaattejammeemmekätositapalauseitamme.josetteymmärräselvääsuomea, sowhat. Annariittävästitaustatietoa. tarvettakehittääkehittämistäonsiiskehkeytynyt:"toimintaympäristönmuutoshaasteetedellyttävätjulkiseltasektoriltajatkuvaatoiminnanjapalvelukyvynarviointia."Päämääränäon"kehittääokMkonserniasiten,ettäsepystyytarjoamaanentistäparempaapalvelua asiakkailleenjavahvistamaanyhteiskunnallistavaikuttavuutta".konsernillahaneitällähaavaaole"selkeääyhteistäpäämääräjatavoitetta", puhumattakaanbrändistä. vaikka suomenlinnan hoitokunnan ja Päivystävän tekstintutkijantoimistontehtäväteroavatkinmoniltaosintoisistaan,onniiden toiminnoillamyöskeskinäinenlinna-japäivystystoimintaakoskeva yhteys.Hoidontarpeessamolemmat,joseimuuta.
VESA HEIKKINEN, suomen kielen dosentti
K
AIHEESTA ENEMMÄN Virkapukuinen kieli. Aino Piehl, "Kotus kysyi, puolueet vastasivat: virkakielen parantaminen hallitusohjelmaan." Kielikello 1/2011.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
"Haluan kunnon keskustelua, en vastaväitteitä."
5. käytin esimerkkinä tekstiä, jossa ehdotettiinkotuksenkutistamista. vainkolme eduskunnanulkopuolistaryhmääjätti vastaamatta. ehdotus 20 kuuluu näin: "kotimaisten kielten tutkimuskeskus yhdistetäänsuomenAkatemiaan.tutkimuskeskuksentoiminnotvoivatyhdistymisestähuolimattasijaitanykyisissätoimitiloissaanjamyös tutkimuskeskuksennimionmahdollistasäilyttää." Yhdistetään,voivat,onmahdollista.kai,mitälie,vissiintaijyrkkä ehkä. oL: insinöörien keskuudessa on periaate, että sitämikätoimii,eipidäryhtyäkorjaamaan.Miten saadaanvanhoihinkäytäntöihinoppineetvirkahenkilötinnostumaanheidännäkökulmastaantoimivan systeeminkorjaamisesta. äläyritämahduttaakaikkeayhteenlauseeseen. käytäkäsitteitäjohdonmukaisesti. AP: kyllä asenteiden muutos onnistuu, jos oikeus-, valtio- ja taloustieteiden opettajat ovat itse mukana pakollisten kieliopintojen toteuttamisessa. AP:onvainosoitettava,mikäeitodellisuudessa toimi.jonytvoidaannäyttäätutkimustentuloksia niinsuomessakuinmuuallakineuroopassasiitä, kuinkatekstienmuokkaaminenhyvällekielellehelpottaaasioidenkulkua.kunparannetaanlainsäädännönkielellistälaatua,tekstitekeesenmitäsen pitääkin. Piehlonyhdessäinkaliisavihosenkanssatehnyt oppaankäännettävänjatulkattavantekstinkirjoittajille.kirjansisällysluettelostaonkoottavissahuoneentaulumyösvirkatekstienlaatijoille: käytäkonkreettistakieltä. Toim. Mitään irrallista tutkintoon liitettävää palikkaakirjoituskurssistaeisaisitehdä.tärkeintä olisikannustaaopiskelijoitajovarhainkäyttämään kieltämonipuolisestieritarkoituksiinjasaadaheidättuntemaan,ettämyöstämätaitoonosaheidän ammatti-identiteettiään. päivystävä tekstintutkija
dynpuolueenpuoluesihteereilletaipuheenjohtajille. vaikkaselvityssaattoiyllättääjopahevosmiestentietotoimiston, tekstiäeisuinkaanfaksattutilaamatta.tehtävätuliministereiltä:pohtikaa"hallinnonalankonsernirakenteen,ohjauksenjarahoitusjärjestelmänkehittämistäsiten,ettätoiminnanlaatua,vaikuttavuuttaja tehokkuuttavoidaanparantaa". SKS 2002. olemmejuuriperustamassayhdenhenkilönselvityksenselvitysryhmääollentämätahoPäivystävätekstintutkija,jonkatehtävänäon avatateille,hyvätasiakkaamme,mitämetäälläokM-konsernissamme tälläkonsernipuheellammetarkoitamme.selvityksenselvitysryhmän ydintehtäväksimääritellääntaholtaniseuraava:funtsii,etmitäjärkee tahivälii. kirjoitalyhyestijaselkeästi. tuskin on ehditty ryhtyä kotustuumastatoimeen,kunkokoopetus-ja kulttuuriministeriönkenttääollaanmylläämässäkirjelmin.Asiallaon okM:nkahdenmiehentyöryhmäselvityksineen:82sivua,39ehdotusta. vältäammattislangiajalyhenteitä. · tässäväliraporttiajatushautomostani:Päivystäväntekstintutkijantoimistoyhdistetäänsuomenlinnanhoitokuntaan.uudeksinimeksitulee suomenlinnanjapäivystäväntekstintutkijanhoitokunta. ilmaiseselkeästi,mitenasiatliittyvättoisiinsaja mikäontärkeää
ParhaissavideoissakutenNiilin hanhissa laulukuulostaaällistyttävästisuomelta,jakoomistavaikutelmaa lisää asiaankuulumattomien sanojen esittäminen vakavastijatunteella.Huonoimpialajityypinedustajiataasvoisiluonnehtiakokoelmaksialkuperäiseen lauluunvainvaivoinistuviaruokottomuuksia.
vaikkatekstitysistuualkujaankinkuultuunhiemanväkinäisesti,seohjaasiltisuomalaisenkuulohavaintoa.vastatekstittämätönvideovarmistaa,että säkeistöonjokakertasamanlainen.kunalkukieliset sanatalkavathahmottua,niistäeilöydyketsuppia enäämillään: nekecánekecákdyzíkámá, tomá,tomá. Antti Isokangas: Villejä rubiineja. 10-vuotisjuhlapainos. Alkuperäinenlauluonkieltä,jotauseimmatsuomalaiseteivätymmärrälainkaan.videossanäkyvän tekstinohjaamanakatsojakuvitteleesanojenmuistuttavansuomeaenemmänkuinnetodellisuudessa muistuttavat. Tuo maatumaan. Nemo 2000. Ne keittää ne keittää messiin kamaa tuhmaa tuhmaa. [naisenieivalehtelesanoessaan, ettähänelläonse. samalla hänmenettääkykynsäkuullasanatoikeallatavalla "väärin". kuullun tulkitsemiseen voi vaikuttaamyöslaulajienilmiselväulkomaalaisuus,jonka vuoksikuulijahyväksyysanojenoudonääntämyksen. Nemo 2009.
Ketsuppi saa soseutumaan
suomenkielisetsanoituksetistuvatlauluunhuomattavastihuonommin,joslaulunkieliontuttu.oletetaan,ettäosaammetsekkiä.tsekkiläisendyzaboysyhtyeenkappale"nekecánekecá"löytyyYoutubesta sekäsuomeksiväärinkuultunaversionaettäilman sanoitusta.suomeksikappaleessaonkuusierilaista säkeistöä,tässäniistäkaksi: Ei ketään ei ketään, mee siika vaan. Lisää väärin kuultuja laulunsanoja. Tän ketsuppi saa soseutumaan.
tk pi än en
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
ta
rja
7. 2000-luvuntulokasväärinkuulemisentaiteessa ovatvieraskielistenlaulujenvideot,joihinonlisätty alkukieltääänteellisestimuistuttavasuomenkielinen tekstijajotkaovatlevinneetinternetissäYoutubesivustonkautta.tällaisetvideothyödyntävätovelasti ihmisten kykyä ja pyrkimystä moniaistiseen hahmottamiseen. nykyään väärin kuuleminen ei kerro yleensä huonokuuloisuudesta vaan huonosta keskittymisestätailiiankinhyvästäkeskittymisestäjohonkin muuhun.Ympäristöntäyttyessävirikkeistäkuulijan huomionvangitseminenkäyvaikeammaksi.jasiinä sitäollaan:hyvääpäivääkirvesvartta! Kaarina Koski on folkloristi.
AIHEESTA ENEMMÄN http://en.wikipedia.org/wiki/Mondegreen Antti Isokangas: Minä suojelen sinua taiteelta. Teet ketsupista sosiaaliturvaa. takasepizná,cozetomá. suomessatunnetuintällainenvideoonollutNiilin hanhet,syyrialaisenhäälaulajankurdiksiesittämä laulu,jonkasuomalainennimimerkkithekassitus sanoittijajulkaisiYoutubessa.Laulajasaisuomessa lempinimen"Pensselisetä"laulunsuomenkielisen tekstityksenpohjaltajaonsuurensuosionsaatuaan myösvieraillutsuomessa. tunnustakoonsiissen,mikähänelläon.] Alkuperäisensanoituksenhahmotettuaankuulija ei ole enää tekstityksen ohjattavissa. Väärin kuultuja laulunsanoja. videoidensuomenkielisetsanoituksetovatusein alatyylisiä, ja jotkut näkevät ilmiön myös rasistisena.Lajityyppiäpidetäänsekäleviämiskanavansa ettäsisältönsävuoksinuorisokulttuurina,muttasen helmet puhuttelevat vanhempaakin yleisöä. Puheen esimerkiksi vieraskielisen televisioohjelmanymmärtämistähelpottaamyöstekstin näkeminen.silloineiolekyseMcGurk-vaikutuksesta,vaantekstiehditäänyleensälukeaennenvarsinaistakuulohavaintoa,jatekstinantamatietotukee kuullunhahmottamista
Hänpohtii: Olisiko maisema, jota ei enää nähdä, joka vain kuullaan ja haistetaan, enää maisema ollenkaan. Luulen, että voisin puhua maisemasta.
8
kaukoaistitnäköjakuuloluovatyleiskuvan,lähiaistittarkentavatsitä,joskuspäällimmäisiksinousten.suopursunkukinta-aikaanrämeellähajupeittää alleenmuun,jajalointunnustellenrämmitäänupottavallanevalla.kirjailijakurtvonnegutinmuistikuvaa"elämänsäonnellisimmastahetkestä"lokakuulta 1977kolillahallitsijäätyneittenmustikoittenmaku. tilajäsentyykuullen,haistaen,maistaen,tuntien. valoisuus ja pimeys, lämpöjakylmyys,kuivajamärkäkausivuorottelevat säännöllisemmin. Maisema rakentuu etäisyyksistä, lähi- ja kaukonäkymien suhteista. Mutta etäisyyksistä kertoisivat vain mudalta ja levältä lemuava etelätuuli, viljankorsien ja kaislikon kahina, silloin tällöin lokin kirkaisu, näkymättömän ohikulkijan ja hänen koiransa etääntyvät askeleet. sumu,huurre,pilvetjasademuuttavatyllättävästikin maiseman tunnun. Hargrove pohdiskelee, suhtautuisimmekokuunkraattereihinsamoin,jostulkitsisimme nemeteoriittieniskujentaivulkaanistenpurkausten sijastakaivostoiminnanaiheuttamiksi.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1. yrjÖsepänMaa
Maisema viidelle aistille
"Maailmaonminunaistienirunoelma."näin aloittaaeeva-liisaMannersamannimisen filosofisenrunonsa.aistitsijoittavat"minän" keskipisteeseen.Maailmajäsentyyhavaitsijasta käsin,jokainenitsemaailmansakeskipisteenä.
lämäonsuuriaistimus",toteaapuolestaanmuotoilijajatekstiilitaiteilijaHanna korvelajajatkaaammattinsanäkökulmasta: "elämä on tuntua, näyttävyyttä, puhtaan materiaalinpuhdastatuoksua,ääntäjasenvaimenemista,makujajaniidenkattamista." josjakunelämäonaistimus,tämähenkilökohtainenmaailmapysähtyy,valotsammuvathavaitsijankuollessa,muidenmaailmatjatkavat.
jyrkinisonen
"E
Viisi vai yksi?
kukinviidestäaististatavoittaayhdenpuolenmaisemasta.Maailmajäsentyyaistikohtaisiksimaisemiksi jaympäristöiksi:nähdyksi,kuulluksi,haistetuksi, maistetuksi,tunnetuksi.englanninkielessäaisteista saadaanmaisema-scape-liitteellä,suomessavastaavasti,muttaontiiviimpikintapa:puhutaannäkymästä,jasenmalliamukaillenonluotukuulema, mikseisittenhaistama,maistamajatuntema. Aistitovaterikoistuneet,muttaniilläeioleyksinoikeuttaalaansa.nähtäväähahmotetaanmuutenkin kuinsilmin:pimeässätunnustellaankäsinjajaloin. Kokemus olisi toinen kuin silmillä nähty, mutta luulen, että voisi kuvailla sitä kauniiksi. talvinen liukkaus ohjaa huomionkaduntaitienpintaan.Mekaanisetlaitteeteivätreagoiyhtätilannetajuisesti.MattiMäkelä huomauttaaesseessään"Hyvävene",ettäsatelliittipaikanninkertookylläsankassasumussakinveneen tarkansijainnin,muttaeikerrositä,oleellisempaa, mitäonvastassa(esimerkiksiöljytankkeri).
Aistit ja järki
"Ajatteleaisteillasi,tunneaivoillasi."tämävenetsianbiennaalintunnuslausekorostaaaistimisenja ajattelunyhteyttä.tiedotjauskomuksetvaikuttavatolennaisestisuhtautumiseemmeoudonväriseen veteen:eiolesama,onkovesipunaistamaaperän vaiteollisuudenjätevesientakia.Ympäristöfilosofi eugene C. Yhdenaistinheikkenemistätaimenetystäpaikkaa toinen.tätähyödynnetäänesimerkiksisuunniteltaessaympäristöänäkövammaistenjavanhuksien kannalta. Maisemamme,jakokokulttuurimme,onmeille ennenmuutavisuaalinen.eipuhutaerikseennäkömaisemastamaisemariittää.kunmuidenaistien maisemistapuhutaan,netuodaanselvyydenvuoksi esiinetuliitteellä:kuulo-, haju-, maku-, tunto-.näön valta-asemaanviittaamyöskirjailijaLeenakrohn esseesarjassaan3 sokeaa miestä (ja 1 näkevä) (2003)
näkeminenontajuamista,silmätavautuvataistit ajattelevat. Jos en löytäisi parempaa, keskittäisin huomioni suloiseen myrttiin tai hakeutuisin jonkin melankolin sypressipuun luo, jonka kanssa tuntisin läheistä yhteyttä viihtyisin sen varjossa ja kiittäisin sitä ystävällisesti sen tarjoamasta suojasta kaivertaisin nimeni sen kylkeen ja vannoisin, että se on koko aavikon ihanin puu, ja jos sen lehdet lakastuisivat, opettelisin suremaan niitä, ja kun ne puhkeisivat riemuun, riemuitsisin niiden seurana.
sävyjä ja vivahde-eroja aistitaan enemmän kuin pystytäännimeämäänkielenjakielitaidonrajat tulevatvastaan.Luonnonkuvaajatympäristökriitikoinaluovatkirjoituksillaantarvittavaakäsitteistöä ja antavat kuvauksen, tulkinnan ja arvottamisen malleja.sanastojaympäristöpuheenmuodotovat kehittyneetjatarkentuneeterityisestiniidenaistien alueella,joillaontukenataidejasitäkäsittelemään jalostunutkritiikki.näkö-jakuulohavainnotovat siksikinilmaistavissaparemminkuinomantaiteenlajintukeavaillaolevatmaku-,haju-jatuntoaistimukset. ihminenelääliitossafyysisen,psyykkisenjasosiaalisenympäristönsäkanssa,reagoiniihin,muttamyös vaikuttaaolemisellaanjakäytökselläänilmapiiriin. tuntujatunnelmalämmin,viileä,jäätävä aistitaan,vaikkaonvaikeasanoa,mitenjamistä. Julistan, että jos olisin aavikolla, löytäisin sieltäkin tunteilleni vastakaikua, huudahdin käsiäni riemukkaasti taputtaen. Liiallisilta ärsykkeiltä olisi osattava suojautua aktiivisellapoissulkemisella,olivatnesittenaistien taimielentuottamia.Ylettömyysonjotenkinepäinhimillistäjokoeläimellistätaijumalallista.viisi
jyrkinisonen
Taidot ja herkkyys
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
9. Yliherkkyyskääneioleeduksivaanyksipuolistaa maailman.keväinenkoivumetsäonhajultaanpistävä,lemmikkieläinkutittaanenääjaaivastuttaa. PatricksüskindinromaaniParfyymionkertomus lahjastajalahjakkuudesta,jonkatuomamenestys kääntyy taakaksi ja tuhoksi. Asenteetjakokemuksetmääräytyvätkunkinperusluonteesta.Lawrencesterneilmaiseeoptimistinja pessimistineronosuvastiesseistisessätutkielmassaan Sentimentaalinen matka (2010).Positiivisestiasennoituva vaihtaa tarkastelutapaansa ja kohdettaan tilanteenmukaan: Säälin sitä, joka voi matkustaa Danista Beershebaan ja vain vaikeroida: silkkaa joutomaata ja niin se tietysti onkin, mutta niin on koko maailma sellaiselle, joka ei viljele sen tarjolle panemia hedelmiä. kertomuksen henkilön kyky muuttuu "liika viisaan" maailmantuskaksi: Hän kuulee enemmän kuin muut, siksi hän myös tietää enemmän kuin muut ja se tekee hänet onnettomaksi. Mitä tarkemmat aistit ihmisellä on, sitä enemmän hän tietää sekä onnesta että onnettomuudesta, sekä rumuudesta että kauneudesta. Leena krohn viittaa esseessään"sanottujasanomaton"(2003)edeltäjään,edgarAllanPoenkertomuksenrogerusheriin, joka samoin kärsii yliherkistä aisteista. valokuvaajaedwardBurtynskynäyttäätoisenlaisenjännitteen.sellaisetkuvauskohteetkuinlouhokset,elektroniikkajätevuoretjapurkutyömaatmerkitsevätmittaviaympäristömuutoksiaja-vaurioita, muttakuvatitsessäänovathäkellyttävänkauniita
Apuvälineillä pääsemme pitemmälle ja syvemmälle, muunnamme aistittavaksi senkin alueen, jonkasaavuttamiseenkykymmeyksineivätmillään riittäisi. Ympäristökulttuuriaonse,mitenihminensuhteensa ympäristöön järjestää, millaisia merkityksiähänsilletulkinnoillaanantaajamillaiseksisen toiminnoillaan muovaa tai millaisena säilyttää. aistiammelajillemmetyypillisinrajoituksintekevät maailmaninhimilliseksi,meidänmaailmaksemme jasilloinmyösnäköiseksemme. voimme ajatella, että vastaavasti maailma on lepakollelepakonjakalallekalankykyjenmukainen. voimme tarkentaa omia havaintojamme kehittämälläjaharjoittamallaaistimisentaitoa.kohdatessammeyllättävääjaodottamatontatiedämme epäilläharha-aistimuksia;emmesiksiehdoittaluota aisteihimme.toisaaltaemmeoleselvilläpiilevistä inhimillisistä kyvyistä ja erityislahjakkuuksista; aavistelemme"kuudettaaistia".
näinvoisiajatella:kauneusodottaaesilleottamistaan, ja tarkastelijan tehtävä on se löytää ja paljastaa."jokaistaaistiavartenonolemassajoku kauneus(näkö,haju,maku,äänet)",kirjoittaajyrki Honkonen opinnäytteessään vastaansanomattomastijostakinsyystätunnonunohtaen.kauneus onympäristöönliittyväominaisuusjaarvo,jonka eripuoliinaistittarttuvat.tuonarvonvaaliminen on sitten etiikan tehtävä. Mukanaontunne-jaarvolataus:ympäristöönkiinnytään,sitärakastetaanjasiitätuleesydämenasia, jolloinystävästäkannetaanhuoltajaotetaanvastuuta.
10
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. täysin ihmistekoisia ovat fantasia- ja virtuaalimaailmat. Maisemantutkimuksenperustehtäväonkaikenlaisenympäristönkuvaus,tulkintajaarvotuslaajassa mielessä ymmärtäminen. Yrjö Sepänmaa on ympäristöestetiikan professori ItäSuomen yliopistossa Joensuussa.
Kulttuuriympäristö ympäristökulttuuri
kulttuuriympäristöonihmisenluonnostamuuntelema,tekemäjarakentama.sellaisenaseontodeksi tulluttulkintaihmisellehyvästäympäristöstä,jos kohtavillinkinluonnonnäemmejakoemmeopittujen mallien, käsitystenja uskomustenmukaan, nykyisinekosysteemiendynamiikkaaarvostaen. sovelluksia luovat ympäristön-jamaisemansuunnittelu,maisema-arkkitehtuuri,puutarha-japuistoarkkitehtuuri.käytännöllistä,tutkimuspohjaistasuunnitteluaedustaa esimerkiksimeluntorjunta. niitä ovat taiteen luomat maailmat, muttamyösunemme,harhammejamielikuviemme ympäristöt.todenjavirtuaalisenyhdistelmätkonkretisoituvatuudentekniikankehittyessä;nykyinenkinmahdollistaavirtuaalihahmojenkohtaamisetja hetkittäisenkeinotodellisuuksissaelämisen.Arkkitehdinsuunnitelmatvoidaantehdätodentuntuisiksi jasittenarvioidajatestataniitäennentoteutusta. sivistyneen käytöksen ohjeistonaseturvaaelämänlaadullemmetärkeääja arvokasta. tiedämmeeläintenherkkyyden;onpaljonsellaista, mihinaistimmeeivätyllä.Muuttolinnutsuunnistavatotaksutaanmaanmagneettikenttienmukaan, lepakotturvautuvat"tutkaansa",kalattuntevatkylkiviiva-aistillaan,koirallemaailmaonhajuja
WSOY 2003.
Matti Mäkelä: "Hyvä vene." Kansanestetiikka. 2003. Kalevalaseuran vuosikirja 87. Elore 1/2010. ja alkupuhe Ville-Juhani Sutinen. Musiikkitieteen pro gradu -tutkielma. SKS 2007. Nähdystä ja näkymättömästä, sanotusta ja sanomattomasta. National Gallery of Canada in Association with Yale University Press. Otava 2006 (2. Laurence Sterne: Sentimentaalinen matka. The Photographs of Edward Burtynsky with Essays by Mark HaworthBooth and Kenneth Baker, and an Interview by Michael Torosian. p.). Toim. Musiikin laitos, Jyväskylän yliopisto, 2008. Kurt Vonnegut: Kuolemaa tylympiä kohtaloita (Fates Worse than Death, 1991.) Suom. Leena Krohn: 3 sokeaa miestä (ja 1 näkevä). Arkipäivän ääniestetiikkaa. YKT Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 47, 1998. Erkki Jukarainen. Savukeidas Kustannus 2010. Jyrki Honkonen: Kuultava hetki. (Teemanumero 2010: Aistit.) www.elore.fi Eugene C. Hargrove: "The Preservation of Non-Biological Environments in the Solar System." NLSI Lunar Science Conference, 2008. Lori Pauli: Manufactured Landscapes. Toim. Patrick Süskind: Parfyymi erään murhaajan tarina. Liisa Knuuti. Tammi 1993.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
11. Seppo Knuuttila ja Ulla Piela. jyrkinisonen
AIHEESTA ENEMMÄN Aistien kaupunki. Suom
Miten hän liikkuu. näyttelijän työssä liiketuntoaisti onharjoittelemisenperustyökalu.on tutkittava, millainen esitettävä henkilöhahmo on. Myösnäyttelijänomaatuntoaistiakoetellaan:iho koskettaarooliasua,kasvoillelevitetäänvoiteitaja värejä,liimataanviiksiäjaarpia.valonheittimetkuu12. toisaaltanäytteleminenonkuinmitätahansainhimillistätoimintaa. ohjaaja sanoo näyttelijälle: "älä ajattele."tai näyttelijäitsekuvaa:"kunmävaanlakkaanajattelemasta,kaikkitoimii."Kaikki toimiitarkoittaatässä yhteydessä,ettänäyttelijäreagoiintensiivisesti,esiintyypelottomasti,toimiivirtaavastiunohtaenitsetarkkailun;näytteleminenvakuuttaa.näyttelijäon silloinmonipuolisessayhteydessäkokonaisuuteen, esitettävään teokseen ja toteutuksesta vastaavaan ryhmään,toisiintekijöihin,jayleisöön. Liikkeentuntomyöshäiriintyyherkimmin. Helka-Mariakinnunen
Tunto, tuntuma, tunnistus
näyttelijäntyötäontehdätavallisestaerityistä,eletystäesitettyä. tarkemminpohdiskellessatuntoaisti,aisteistaensimmäinenjaviimeinen, onihmisellejanäyttelijälleavainolemiseenjatunnistamiseen.
jatusta,tunnettajaaistejaonpitkäänkäsiteltyerillisinä.niidenonajateltukuuluvan eri maailmoihin. Mutta eihän näytteleminen pelkästään fyysistäole,jaedellyttääköseajattelemisenlopettamista. kunihminentoimiijatekee,aistittoimivatkaikessamukana.tuntoaistia näyttelijäkäyttääainakinkahdellatavalla,koskettamallajaliikkumalla. erityisesti hahmon iän esittämisessä liiketuntoaisti tulee keskeiseksi. Lapsuudestasaakkaolemmeharjaantuneetnäihintaitoihin. onkohänarkavailuottavainen,rento vai jännittäjä. sanotaanmyös,ettänäytteleminenonfyysistä, eisiistunnelmienaavisteluataikuvitelmiinuppoutumista. koskiessaan esineisiin,pintoihin,toisiinihmisiinnäyttelijärakentaa roolihahmoajanäyttämötilannetta.Hänkoskettaa toistanäyttelijäärakkauskohtauksissa,taistelukohtauksissalukemattomissainhimillistäelämääesittävissäyhteyksissä. tapahtuuko näytelmä kotonavaivieraassaympäristössä?jos henkilöonammatiltaanlääkäri,miten senäkyy?josrakastettuastuuhuoneeseen, miten henkilöhahmon olemus muuttuu. seuraamukset ilmenevät arkipuheessaja-ajattelussa;olemmejokotai-ihmisiäsensijaanettäolisimmesekäettä-ihmisiä. suomen kielen verbi tuntea merkitsee paitsi tuntoaistinavullatuntemistajatunnusteluamyös tunteitajatunnistamista.englantilainensanoisito sense, to touch, to feel, to emote, to know, to recognise. kun kuljen syrjäisellä metsätiellä, koko olemukseni on valpastunutseuraamaan,mitäympäristössä
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
Kosketus
ruumiillisessatyössäollaankosketuksissa.näytteleminen on ruumiillista, tai kehollista, kokonaisvaltaista: tekoja ja toimintaa. jäljitellessäänhenkilöhahmonliikkeitänäyttelijätunnusteleejatunnistaa tämän ominaisuuksia. eri ikäkausina liikkeiden kimmoisuus, joustavuus, sulavuus,reaktionopeusjakehonpainopistevaihtelevat. suomenkieleneriytymättömätmerkitykseteivätole tuntea-sanassakielenköyhyyttävaanseneheyttäja jonkinolennaisensuojelemista.
A
mottavatkasvoja,konjakkimaistuuteeltä.näyttelijäsaapäälleenkannullisenpiimää,hänhyppää vaatteetpäälläveteenjariisuutuuyleisönjakollegoidenedessä.
Liikkeen tunto
toinentapakäyttäätuntoaistiaonliiketuntoaisti,liikkeentunto.ihmiskeho rekisteröijokahetkitämänaistintehtäviäjahaasteita.nousemmeportaita, istuudummetuolille,kaadammekahvia, kurotamme nähdäksemme, kuka tuleeovesta,väistämmekatoltaputoavaalumimassaa,otammepallonkiinni
tapahtuu,jamatkanjatkuessakävelyhakeevirtaavanrytminsä.Yhtäkkiätienmutkassaseisooturisti kameroineen.keskittyminenmuuttuujaalantarkkaillaasentoani,käsieniliikkeitä,yritännähdäitseni turistinsilmin,jaympäristöunohtuu.näyttelijänä kävelen metsätietä roolihahmon nahoissa tietäen kameran kuvaavan; sensomotoriikkani häiriintyy hetialussa.Häiriönaiheuttajaksiriittää,ettätarkkailenitseitseäni.
Miten minä toimin
Moniasianäyttelijäntyössänäyttääyksinkertaiselta: jokapäiväisiä,arkisiatoimia.kaikkimuuttuu,kun jokapäiväisyysmeneenäyttämölleosaksiesityksen kokonaiskertomusta,taiteellistatapahtumaa.toimivakokonaisuuslöytyykokeilemalla,matkimalla, toistamalla,kirjailijantaiohjaajanantamienohjeidenperusteella,kuvittelemalla,leikkimälläitsensä unohtaentoistennäyttelijöidenkanssa. Esitys pohjautuu Kalevalan runoihin 4749, ja sen ovat sovittaneet, ohjanneet ja sitä esittävät tanssija Aki Suzuki ja näyttelijä Helka-Maria Kinnunen. Harjoitellunvieminenesitykseenedellyttääpar-
haanmahdollisenkeskittymisenlöytämistä.joillekin seonrytmiä,pulssia,ajoitusta,toisilleajattelua,hengittämistä,aistimistakokokeholla.omattyypilliset eleetjatavatliikkuavoivatollaavuksimuttamyös esteenäroolihahmonluomisessa. Kantaesitys oli Kajaanin Kaukametsässä 5.7.2009.
Hanskukurkela
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
13. improvisaatiossa näyttelijä saa uudella tavalla käyttöönsä omasta itsestään löytyvää materiaalia, omaaolemistaanjaelämistään.Hänsaakäyttöönsä näyttämönjaleikinsallivaaaikaa,jossauseintuntuu siltä,ettävapautuuajattelusta.
Kohti tunnistettavaa roolihahmoa
Aistitsyttyvätärsykkeistä,näyttämölläkin.Luonnollisten impulssien puuttuessa ärsykkeitä tuotetaan,jokokuvittelemallataitörmäyttämälläitsensä johonkin,jokaaiheuttaaaistimuksen.joskarhuajaa minuatakaa,juoksentaiheittäydynmaahan.josesitänhenkilöä,jotakarhuajaatakaa,löydänkunnon impulssinehkäniistäkokemuksista,jotkakehoni muistaatodellisistataikuvitelluista,kerrotuistatai
Kalewalaliekki-esitys kuvaa kalevalaisen maailman luonnonvoimia
tuntoaistiliittääkuvittelun,ajattelunjakokemuksenyhteen,tapahtumisentunteeksi.näyttelijä käyttää,useintietämättään,sisätilantuntumaatyössään.kunnäyttelijäluuleelopettaneensaajattelun, hänkuitenkin"ajatteleesisuksissaan",kutenskottilais-amerikkalainen näyttelijöiden äänenkäytön opettajakristinLinklatersanoisi. tottasekin,silläpuhekinvälittääkehontunnistuksia.tarkemminajatellenyleisötunnistaajotainkaikestasiitä,mikäesityksessätoimii.
presidentinkävelytyyliä,tuntoaistitoimiisosiaalisen alueella. Suom. Hänkieltäytyiuskomastalääkäriään,jokakertoi, etteivätneaivotoiminnotpalauduollenkaan,jotka eivätpalaudupuolessavuodessa.sitkeäsiharjoitellen jaäitinsätuellahänonnistuivieläkahdeksanvuoden kuluttuapalauttamaanjoitainmenetetyiksioletettujaaivotoimintojaan. ihminen on sosiaalinen eläin. Nick Hern Books 2006. itsensä oudossa kostyymissa. Riikka Toivanen. Otava 2009.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1. Aistitunnistukset edellyttävät myös uskomistajamielikuvia.Hyväesimerkkionitalialaisenbel canto-laulutaidonkatoaminen1900-luvulle tultaessa,kuntieteilijätviisaudessaanopettivat,että ihmisäänen resonointi kehossa rintaontelon alapuolellaonanatominenmahdottomuus.uskomus yleistyijaestitehokkaastioppimisensulkemallapois käytöstäsenlaulutaidonalueen,jokaperustuukokonaisvaltaiseenaistitunnistukseen. näyttelijänontunnistettavasuunta,jostaajatuksenitutulee,jasuunta,jonneajatusjälleentahtoo mennä.tämätyöonkommunikaatiota,yhteisen jakamista,toisenkutsumistamukaantappeluun, torikokoukseen tai täyttymykseen.vain toiminta suhteessa johonkin tuntuu. esityksentunnistajaonyleisö.sevoiluullasaavansa pääosan informaatiosta kielen välityksellä. näyttelijän tavoiteon,ettähänenomakinkatseensatunnistaa peilissälopultavainhalutunroolihahmon.Hänen ontunnusteltavatiensäroolintulkinnanlukemattomienmahdollisuuksienjaainestenläpi.näytelmän henkilöidenvälisetsuhteethahmottuvatnäyttelijöidenjaohjaajanyhteistyössä.Harjoituksissaannetaan jasaadaanimpulsseja,syntyytunnistuksiajanäytelmäntilanteetalkavatelää. Terra cognita 2000. Mitänäyttelijänäkee,kunonensimmäistäkertaapukenutroolivaatteetpäälleenjaseisoopeilin edessä. se tuntuu kehossa ja kuulijassa,kokijassajatunnistajassa.ilmansuhdetta, siisyksin,eivoinäytellähyvin.
Läsnäolo
Läsnäoloonnäyttelijäntaiteenydin.näyttämöllä tarvittavaaläsnäoloaonkuitenkinäärimmäisenhankalaluonnehtia.Mitätarkoittaailmaisuolla hetkessä läsnä. venäläisenteatterimiehenkonstantinstanislavskin(18631938)ensimmäisetjohtopäätöksetliittyivätmielikuvitukseenjanäyttelijänsisäiseentyöskentelyyn.Hänenajattelunsamuuttuiaikaamyöten radikaalisti,javiimeisissämuistiinpanoissaanhän pitifyysistentekojenmerkitystäroolityössäensisijaisena.näinhäntuliennakoineeksinykykäsitystä aivotoiminnanyhteydestätunteisiinjatietoisuuteen. Jill Bolte Taylor, Elämäni oivallus: kuinka toivuin aivohalvauksesta. itsekoetuista.kuvittelemallasaankäynnistymään kehollisentapahtumasarjan,jonkatunnistan.valitsenjaopettelentoistamaansen,mikäsopiirooliini. Kristin Linklater, Freeing the Natural Voice: imagery and art in the practice of voice and language. Myösnäyttelijävoiluopuakäsityksestä,ettäroolityönvaiheetolisivatperäkkäisiäjaajatus,tunne jaaistiterimaailmoista.damasionperusteellatyö rakentuu pikemmin kerroksellisesti. emme ihastu, kiinnostu tai samastu päättelemällä,vaanensinkehommetietoisuusalkaa toimia.tunnistus,ymmärrysjapäättelykietoutuvat alkaneeseentoimintaan.
Tunne kokonaisuudesta
sosiaalinenympäristövahvistaajamitätöitunnistuksiamme. kun matkimme idolin lauluääntä, jääkiekkopomon puhetapaa tai
14
Helka-Maria Kinnunen on teatteritaiteen tohtori, näyttelijä ja pedagogi.
AIHEESTA ENEMMÄN Antonio Damasio, Tapahtumisen tunne: Miten tietoisuus syntyy. AmerikkalainenaivotutkijajaneurologiAntonio damasio kysyy: Miten tiedämme itsemme. näyttelijän on houkuteltava kehonsa toimimaan, altistuttava tapahtumiselle ja annettava mennä, pysähdyttävä arvioimaanjalopultalähestyttävätunnettakokonaisuudesta. kunaistitunnistustenharjoittamisenavullatavoitellaanmuutosta,seedellyttääluottavaasuhdetta omaankehoon.AivotutkijajillBoltetaylorsairastui vakavaanaivoverenvuotoonjaalkoiviimeintoipua. Hän jakaatietoisuudenydintietoisuuteen,omaelämäkerralliseenjalaajennettuuntietoisuuteenjavastaa,että tiedämmeitsemme,koskameilläontunnetapahtumisesta,jokajohtaatietoisuuteen.tapahtuminensiis tuntuu,tietoisuuseiolepelkästäänälyllistä.stanislavskikehottinäyttelijöitätutkimaanroolihahmonsa taustat,tilanteenjatavoitteen,löytämäänfyysiset toiminnot.Hänolettinäyttelijänvoivannäinalistaa alitajuntansaaineksetkäyttöönsä.tänäänhänvarmaankuvaisitoiminnan,tunteidenjatietoisuuden yhteyden jatkuvana virtana, jonka onnistuminen edellyttäätapahtumisellealtistumistajakontrollin ajatuksestaluopumista
nenän hajureseptorit eivät toimi, kutenniidenpitäisi.tällöintärkeäosaruoanaistinautinnostajääsaavuttamatta.
Hajuihin turtuu
Hajuaistiturtuu,kunsamaaistimusjatkuu.tuoksukosmetiikkaakäytettäessätarvitaanyhäsuurempiapitoisuuksiasamanaistimuksentuottamiseksi. Länsimaisenajattelunmukaanihmiselläonviisi aistia:haju,maku,tunto,kuulojanäkö.Aistihavaintojen maailma voidaan hahmottaa ja kokea myösmuillatavoillakulttuurisenajattelunmukaan. Haju- ja makuaisti ovat fysiologisestikin yhteydessätoisiinsa.kunnenäontukossanuhan taiallergianvuoksi,ruokaeimaistusilläeitunnu olevan makua. suomen kielessä haju- ja makuaistimuksia kuvaavasanastoonosittainyhteistä.Makea,hapan ja kitkerä voivat hyvin kuvata sekä tuoksua että makua. Hajuaistimuksillaonmyöseettisiäjaesteettisiä merkityssisältöjä.Yhdellemaaseutu,metsä,navetta, ulkohuussionkotoinen,hyväksiluokiteltavahaju, esteettisestikaunis.toisellekaupunkiasfaltinjaliikenteenhajuvaippaonläheinen,hyväksiarvioitava, esteettisestimyönteinen.
H
kus koskettaakin, mutta ei missään tapauksessa haistella tai maistella. onko länsimainenihminenhajulukutaidoton. tutkimustyössänairobinslummeissalänsimainenhajumaailmanivähitellenturtui,kunsatojen tuhansien mustaihoisten ominaishajuihin sekoittuivatavoviemärienja-käymälöiden,tunkioiden, kaatopaikkojenjarottienlemut.tihentynythajuvaippa,kosteus,kuumuus,tunnehapenpuutteesta, haastateltavienkosketusläheisyysahtaissa,pimeissä lanta-japeltihökkeleissä,liimanhaistelijoidenpoikajoukotsekäalbiinoihoanikoskettelemaanpyrkivät lapsilaumattulivatarjenaistimaailmanosiksi.Länsimainen aistimusteni "pyhäkkö" oli kirjoitettava aivojenaistikarttaanuudelleen. vaikkahajuaistimmeoneläinlajeihinverrattuna heikostikehittynyt,liitämmehajutuseinerilaisiin paikkoihin,eritteisiin,ruokiin,nautintoaineisiin. tapaniniemi
päivikkiantola
Hajujen sanaton aistimaailma
ajuterottelevattutunvieraasta,läheisenetäisestäjasamanlaisenerilaisesta.Haistamiseen jamaistamiseenliittyvätkäsityksetjakäytännötovat kulttuurisia.Mahdollisestimyösaistihavainnotse mitäaivommetulkitsevatmeidänhaistavanovat ainakinosittainkulttuurisidonnaisia.Aivommevertaavatuuttaaistimustaaistimuistinvarastoon.jos sitä ei löydy, aivot hylkäävät sen tai luokittelevat uudelleen. Hajuaistimuksillaonerittäinpitkämuisti.Lapsuudenhajumaisemanvoitunnistaajopavuosikymmenienjälkeen. Hajuvesiinmieltynythenkilösaattaakuvitellavain tuoksuvansavienosti,vaikkahänmuidenmielestä onympäristöäänterrorisoiva,astmaoireitaaiheuttava"hajupommi". etenkinviimeisen200vuodenaikanalänsimaissa onajateltu,ettähajuaistionmuihinaisteihinverrattunaprimitiivinenjamerkityksetön.1800-ja1900luvunvaihteessaylemmyydentuntoisetvalkoihoiset katsoivat nenänvaraisen elämän tyypilliseksi "viidakkojenvilleille",eiitselleen.vieläkinvieraiden kansojenjakulttuurienkoetaanhaisevanerilaiselta, voimakkaammaltakuin"me". Malissaasuviendogonienkulttuurissahajutvoidaan kuullajapuheellaontuoksu;miellyttäväpuhetuoksuuöljyltä. näyttelyissä"nähdään"ja"näytetään"asioita.konserteissa"kuullaan"ja"kuunnellaan".outojaovat "haistula","nuuskula"ja"tuoksumo". Päivikki Antola on Jyväskylän yliopiston etnologian emeritaprofessori opetusalana folkloristiikka, Turun yliopiston uskontotieteen ja Tampereen yliopiston kansanperinteen ja viestinnän antropologian dosentti.
Alkukantainen haju, sivistynyt hajuttomuus
Hajuaistiaonsanottu"mykäksi"aistiksi.vaikeutenaeikuitenkaanolehajuitsessään,vaanse,että modernilänsimainenihmineneioleharjaantunut erittelemään hajuaistimuksia kovin hyvin. Modernissa länsimaisessa kulttuurissa nuuhkimistajahaistelemistaeipidetäedelleenkäänhyvänä käytöksenä.Asioitasopiikatsella,kuunnella,josH i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
Artikkeli on kokonaisuudessaan Hiidenkiven verkkolehdessä (http://www.hiidenkivi-lehti.fi).
15. Pienet lapset ovat kiinnostuneitakaikesta,myöshajuistajatuoksuista:"täti haisee hyvältä!"vähitellen he kuitenkin oppivat, ettähajuistaeisovipuhua,saatiettäjoku"haisee"
nelinkontinkulkevajajuoksevaFransolikymmenvuotiaaksi rasavilli poikalapsi, joka tunsi tiet naapurienlanttukellareihin,omenapuidenlatvustoihin,karviaispensaisiin,kanaloihin,lehmäaitauksiin jasikaloihin.Lähipiiritulitutuksi,muttametsäoli vieläliianisovastus:"eksyinsielläjalöinyhtenään päänipuunrunkoihin.silloinminäistuinjahuusinniinkauan,ettätoverinisenkuulivatjahakivat minutkotiin." uudessakotipaikassavuosiamyöhemminmetsät tulivatjotutummiksi.äidinuusiaviopuolisoteki metsätöitä,joihinmyösFransolisimielelläänosallistunut."talvellaryöminuseinmetsään.tahdoin hakatajasahata,niinkuinmuutkin.Muttaisäajoi Yö ja pimeys ainaminutpois,sillähänpelkäsiminunlyövänkirLejonolikellerinikätoveri.HänsyntyiYläneellä veelläkäteeni." yksinhuoltajaäidin lapseksi ja sairastui kaksivuotiaanaisorokkoon.Parantumisenjälkeenoliympä- Kuurojen koulu Pietarsaaressa rillävain"yöjapimeys".tautiveinäön,kuulon, turunmatkallaihmetystäjapelkoaherättiliikkuva puhekyvyn, eikä kävelykään onnistunut. kävihänkellersuomessakin.Ahkerankirjoittamisenjakiertue-esitelmöinninansiostaamerikkalainen kirjailija (18801968) kohosi maailmanmaineeseen.Yliopistonkäyneellekellerilleerityisestikirjat olivatlapsuudestalähtientärkeitä:"Hekeskustelevat kanssanituntemattaoloaankiusaantuneiksi." kellerinaikalaisen,suomenruotsalaisensokean jakuuronLejoninelämäntarinankuvauksessaovat näkyvilläaikakaudensävytkristillistenarvojen,sivistyksenjamallikansalaisuudenkorostamisineen.
tenvihreys."vastaavastikellerkertooomaelämäkerrassaan(1903)nähneensä"vihreitäniittyjä,valoa hohtavantaivaan,puitajakukkia". Aikai- talo.siististimaalatutpenkittoivatmieleenkirkon. sinä,jokapuhuvallakielellävoit omaisillesiilmaistaajatuksesija tunteesi,oletkomilloinkaankiittänyt jumalaapuhekyvystäsi?jasinä, jokavoitkuullalintujenlaulua, kauniitasäveleitä,omaistesiäänen, oletkomilloinkaankiittänytluojaa tästäonnesta?eiköhänuseimmille meistäsilmät,korvatjapuhuvakieli tunnuvarsinluonnostaankuuluvana omaisuutena?Harvoinniistäjumalaa kiitämme.koettakaammenyt hetkinenajatellamitämerkitseeolla sekäsokea,kuuroettämykkä."
Frans Lejon ja hänen opettajansa Anna Heikel, joka oli Pietarsaaren kuurojenkoulun johtajatar.
uurojen ruotsinkielisessä joululehdessä vuonna1922julkaistiinesterstadenosittain Frans Lejonin (18791947) kirjoituksiinperustuvaartikkeli.siinäalunkysymykset olisivatäänenpainoineenhyvinvoineetliittyäkuurosokeasta Helen kelleristä kertovaan artikkeliin. pekkavirtanen
Frans Lejon puuseppä, lasimestari, puutarhuri
kuurojenliittory,kuurojenmuseo
"oletkosinä,jokaterveilläsilmillä voitkatsellaelämääympärilläsi, koskaankiittänytjumalaasiitä. semmastaolikuitenkinjotainaavistuksia:"Luulen "sittenalkoitaloliikkua!Minuapelottijaluulin muistavaniminkävärinenolitaivaankansisekäpuit- hevosenvetäväntaloa.välistähevonenpysähtyija
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
K
16
Frans valmisti itselleen useita oman mallin mukaan tehtyjä kolmipyöräisiä kahden istuttavia polkupyöriä. taimilavathänrakensiitse.tavallistenjuurikasvisten lisäksi viljeltävänä oli esimerkiksi kurpitsaa, tomaattia, kurkkua, herneitä ja tupakkaa. turusta alkanut junamatka päättyi vaihtojen kauttaPietarsaareen,jossaoliodottamassakuurojenkoulunjohtajatarAnnaHeikel."Hänpuhkesi itkuunnähdessäänpoikarukanryömivännelinkontinsekähäneneleensäjaliikkeensä,jotkamuistuttivatenemmäneläintäkuinihmislasta.Fransitse tunsiolevansavieraassapaikassamuttaeikäsittänyt miksituntemattomatihmisetkoskettelivathäntä. Hänhuitoikäsilläänjajaloillaan,purijaraapikun jokukinvaanlähenihäntäsekäparkuivoimiensa takaa." ensimmäisetvuodetkoulussaolivatvaikeitasekä Fransilleettäopettajille.kaksinjaloinkävelemisen opetteluunkuluikuukausia,jakyllästyttävätharjoitustyötjohtivatuseihinkarkumatkoihin.Hoitajatar Maijalle, Anna Heikelille ja muille opettaminen tuottipaljonvaivaa,huoltajatuskanhetkiä."Mutta paljonenemmäniloaontuottanutkuitenkinse,kun saahuomatamitenhenkinenelämäherääjakehittyy tässäsyvästionnettomassalapsessa." tottelemattomuudenjauppiniskaisuudentilalle kasvoi sinnikäs oppimisen halu.varsinkin syntymästäastikuurosokeanonerittäinvaikeaopetella omanjaulkomaailmaneroaabstrakteistakäsitteistä puhumattakaan. niinpävastapitkänajankuluessaFransilleselkeytyivät"yliaistilliset"käsitteet.kunosoittautui,että käteltysaarnaajaeiolekaanitsejumalaeikäjumala asumaanpäällävaanjossakinylhäällä,vaatiFrans päästävintille.vastavintinpenkomisenjälkeenFrans ymmärsi,ettätaivaanjumalanasuntoonkorkeammalla kuin asuntolan vintti. Kosketus luo yhteyden toisen ihmisen tunteisiin. Monipuolinen tieto ja yhteys ympäristöön voivat syntyä ja säilyä kosketuksen välityksellä. edessä istui näkevä polkija, jonka ohjaustangonliikkeetvälittyivätohuellateräslangallataaempaanohjaustankoon. Fransopettelimyöhemminlasimestariksi,mutta innostustariittimuuhunkin.vuoden1917elintarvikepulaherättiFransissahalunpuutarhaviljelijäksi. Lämpö, kylmyys, aineen olotila, pinnan muodot ja näiden muutokset, paino, paine, kiinteys, keveys ja raskaus nousevat tietoisuuteen ilman suuria ponnisteluja. Fransilla oli aina mukana itse suunnittelemansametallilevy,jossajokaaakkosenallaoli vastaavapistekirjoitusmerkki. kasvimaidentuottoriittimyyntiinasti,paikkakunnan talollisetostivatmuunmuassaturnipsinjanauriin siemeniä. Fransin hajuaisti oli niin kehittynyt, että hän tunsi heti huoneeseen astuvat opettajansa. Kädestä tervehtiminen on kuin käyntikortti ihollamme kättely kertoo jotain. kommunikointiihmistenkanssasujuisormiaakkosin,viittomakielelläjakämmenellekirjoitetuin aakkosin. (Taktiilit sormiaakkoset)
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
17. ruotsinkielinen Frans Lejon
kuurojenliittory,kuurojenmuseo
Frans Lejon suunnitteli kolmipyöräisen polkupyörän, jossa hän itse polki takana ja ohjaimissa oli näkevä ihminen.
Näön- ja kuulonjäänteiden lisäksi maku, haju, liike, tasapaino-, tuntoja kosketusaistimukset värittävät kokemuksellista maailmankäsitystä. Helen keller painotti kirjoituksissaan lukeneisuuden merkitystä. ja jos hänsai"käsinkoetellajotakinhenkilöäjavarsinkin tunnustellatämänkäsiä,niinmilteipoikkeuksetta saattoiFranstunteahänetseuraavallakerralla".
Työntekoa ja keksintöjä
samalla kun Frans sai hyvät eväät opettajiensa ja ystäviensämyötä,hänenhaluttiinluopuvanmonista vaaralliseksikatsotuistatoiveistajatekemisistä.suojeluyrityksistähuolimattaFransistatulitaitava,palkintojasaanutsorvaaja,keinutuolien,kynttilänjalkojenjaerilaistenpikkuesineidenvalmistaja. potkaisi.kerrankuntaastunsinhevosenpotkivansäikähdinniin,ettärupesinhuutamaan."seinäjoenrautatieasemallataasenyhtämittaatärisevät odotussalinovetihmetyttivät. kelkkamäkeen Frans menikiellostahuolimattajaloukkaantumisenkautta "hänensikerranymmärsi,ettärangaistusvoiseurata tottelemattomuuttailmanihmiskädenvälitystä".
"vuodestavuoteenjatkuiFransinkehitys."käynnitjunissa,höyrylaivoissataituulimyllyissäolivat niinperinpohjaisia,ettäpianläkkipellistäjapuusta valmistettujenpikkuesineidenjoukossaolitarkkoja kopioita"nähdyistä"kohteista
Frans Lejonin elämänvaiheitapohtiessatuleemonet kerratkysyneeksiitseltään,mitäaistiminenoikeastaanon.kunFranskuvaa uutta kotiympäristöään kauniiksi, kumoutuvattuonkinkäsitteentavanomaisetsisällöt.
K
Pekka Virtanen on helsinkiläinen filosofian maisteri.
18
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. jos kulkee otsa edellä, on älyllisesti suuntautunut. takakenossaelilimbotyyliinpolvilumpiotedellä,kyseessävoi ollaevoluutioketjunseuraavalenkki,pystyasennostataaksepäinkallistunuthomo post-erectus.
Moniaistinen maailma
kun1800-luvulleastipoikkeavuudet hoidettiinvaivaishoidonperiaatteella, Fransinaikanaolijoerillisiäsokeain- ja kuurojen kouluja, yksi niistä juuri Pietarsaaressa. Läheisten opettajien merkitystäkummatkinkorostavat.toisin kuinLejonilletoimeentuloeituntunut olevankellerilleongelma.vaatimattomuusjaomillapärjääminenilmanetuoikeuksientaikunniantavoitteluaoli Lejonilletärkeää.
Antropologisesti etunenästä
ukapaeiolisiviihdyttänytitseäänkatsomallaensin koiraajasittenfleksintoisessapäässätassuttelevaa ulkoiluttajaa.Lähesainaneovatkuinsamastapuusta.ns. jostaasotsaraahaavartaloaperässäänvarovasti,kulku eteneeniinsanotustiteoriaedelläelihypoteettis-deduktiivisestihaparoiden. riittajaMerjaLahtisensekäruss Palmerin kirja Aisti kuvailu (2009) antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka tärkeää kuvailu, esimerkiksi henkilön poistuminen kokoussalista, on kuurosokealle. koiraihmineneiedeshuomaa,kummastapuhutaan,jos letkauttaajotainhänenhabituksestaan."karvaasepukkaa,kesättalvet.""sidostesukkakestää!" · koirattomiakin kulkijoita voi luokitella sen mukaan, minkäedellänekävelevät. kunnainenjamieslöytävättoisensa,naisensuunnitelmatovatjoaskeleenedellä.Pianpariharppooalttarille morsiuskimppuedellä.eikäaikaakaankuntuorerouva astelee maha edellä mammuuden kynnykselle. nykyään esteettömyyden ja laajemmin saavutettavuuden näkökulmiapyritäänyhteiskunnassapitämään esillä.siltiesimerkiksijoFransinlapsuudenaikaisista kuvauksista tuttu kiusaamiskulttuuri, jonka vaikutuksiaedelleenvähätellään,osoittaa,että kykymmeaistiajatunnistaanäkymättömiäesteitäjapainostustaonheikko. jos vastaan hoipertaa ihmislajin edustaja ns. Masentavinnäkyonihmistaimi,jokalaahustaaniska edelläkokomaailmanpainoharteillaan.sensijaanporkat edelläporhaltavasauvakävelijäonyhteiskunnanneuvokasneliveto.Hännauttiivielämoneteläke-edutennen kumartumistakeppiedelläspatseeraavaksiikäihmiseksi. Asiantoistalaitaasivuaakellerpohtiessaan kuudetta aistia, "sielun aistia".seonhistorian,yhteisöllisyyden ja kulttuurin olemassaolon ja jatkuvuuden havaitsemista. kulun ollessa rivakkaa intellektuelli ikään kuin auraa itselleenreittiäläpikaikensen,mistäonjoehtinytlukea. silmin näkevälle riittää vilkaisu, mutta muunlaisiakin aistimisentapojaon. Mistä matkajatkuuvaunuttuultahalkoen.jasamallavauhdilla vuoroinkyynärpääjavuoroincurling-harjaedellä,jäljessä taapertavanjunnunmatkaatasoittaen.kunnesjunnulakkaakävelemästäjaalkaakaahatakahvaedellä. kuurosokeus alettiin nähdäomanlaisenaanasianakuitenkin vastamyöhemmin.tärkeävirstanpylväsoli40vuottasittenperustettusuomenkuurosokeatry.siihenmennessä oliollutmonenlaisiaongelmia,kuten rotuoppien kielteiset heijastumat ja kuurojenpakottaminenpuhekieleen. · josihmislajinvuosituhantistakehitystähavainnollistetaan tyypilliselläprofiilikuvallakaikenkarvaisistajonottajista, voihavaita,ettäkehityskulkuontaivuttanutensisijaisesti esi-isienselkärankaa.Homo habiliskulkivieläkokolailla pää edellä, ja vasta homo erectuksen myötä ruoto alkoi ojentua.voivainpäätellä,ettähomo antecessoriaedeltäneillä lajeillaotsaluuroikkui vielä polvien välissä, ja heidänesi-isänsäovatkävelleetahterietunenässä,kaula jalkojenvälistätaaksekurkottaen.induktiivisestihaparoiden. nilkan pakina
tunsi runeberginsä ja Lagerlöfinsä, mutta käsin tekeminen oli kuitenkin etusijalla
katjaseutu
outilauhakangas
Olipa kerran emotionaalinen maailma
1800-luvunlopunitseoppineidenkirjoittajien kaunokirjallisettekstitmuistuttavattunteiden merkityksestäjailmaisevatpalavaamielenkiintoa suomenkieltäjakirjallisuuttakohtaan.
uomen kielen ja kirjallisuuden merkitystä on pohdittu lyhyen historiamme aikana useaanotteeseen.nykyisenmarkkinataloudenjakansainvälistymisenaikanaonjälleenkysyttävä, mikä on suomalaisen kulttuurin merkitys. Yhden näkökulman tähän pohdintaan tarjoavat 1800-luvunloppupuolenitseoppineetkirjoittajat, joillaeiuseinkaanollutaineellisiaedellytyksiäkäydä kouluja,muttajotkakuitenkinhalusivatopetella lukemaanjailmaisemaanitseäänkirjallisesti. Yhteiskuntahistorian tutkija kaisa kauranen tekeeantologiassaTyötä ja rakkautta(2009)mielenkiintoisen havainnon: vaikka kansainvälisessä tutkimuksessatoistetaantalonpoikienkirjoittamien päiväkirjojen vähäistä tunneilmaisua, suomalaiset kansanmiehetkirjoittavatpäiväkirjoissaantyötäja
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
S
säätäkoskevientietojenlisäksitunteistaan.kaurasen mukaantämävoijohtuasiitä,ettäkouluopetusei vielä1800-luvullanormittanutsuomalaistentekstintuottamista.
"Tunteeni oli ylen suuret"
Antologiassaesitellääntoinentoistaanuskomattomampiatunneherkkiämiehiä.HeistämieleenpainuvinonAleksanderWallin(1853-1905),jokakirjoittaatyöpäiväkirjaansakuinhaikurunoa:"Päivällä paikkasinpöksyjäni,olipuoliselkeelänsituulioi tunteenioliylensuuret." kaurasen havainto emotionaalisista miehistä todentuumyössks:nkirjallisuusarkistostalöytämieniitseoppineidenkirjoittajienkaunokirjallisissa kertomuksissa.tutkimistanineljästäkirjoittajasta
19
On Simon hääpäivä. Mutta riehuvain tunteitten [v]allassa, säntäsi Mauno ulos pimeään yöhön, hän kulki kiivaalla vauhrilla, tarkoin tietämättä minne, katkonaisia lauseita kuului hänestä: "Huu! kirjoitinko kirjeen (a) . en tahdokaan tehdä! en vaikka autuuteni menettäisin . Siellä odottaa hän hetkeä jolloin hän yhdistettäisiin tuon pulskean Evan kanssa, joka häntä niin miellyttää... Tyttö on minun täytyy olla minun, ei kenenkää muun! Kirje tänne tuosta yksi pala toinen, kolmas, neljäs huis! myötätuuleen vaan vieköön tuuli nuot palaiset hänelle Lihavoimassaniosuudessaajatusviivatovatniemenkertomukselletyypilliseentapaanosakertomuksenhenkilönitselleenesittämienkysymysten ja huudahdusten emotionaalisesti latautunutta kokonaisuutta:Maunokäykiivastasisäistävuoropuheluaitsensäkanssa.HuudahdussanaHuu!,sitä seuraavatkysymys-jahuudahduslauseetsekätoisto, esimerkiksi-en-en!,vaikuttavatsiten,ettäMaunon puheenrytmivälittyykiivaanajakatkonaisena. erityisenkiehtovastiajatusviivaakäyttäänestor niemikertomuksessaan"Pettyneitätoiveita"(1884). Höyryävin hepoinensa ajaa hän morsius talolle.. kolmeonmiehiä,jalukemianikertomuksiayhdistää emotionaalisestilatautunutrakkaudestakertominen: niissäkäsitelläänmuunmuassaisänliiallistarakkauttapoikaansakohtaanjaerisäätyisenavioliiton kieltämisenseurauksia. Heinosenlukeneisuuttaosoittaamyösdramaattisenpreesensinhyödyntäminen(olenkursivoinut sitaatin dramaattiset preesensit). Mauno kuitenkin rakastuuAinaan,eikäenäätahdovälittääAinalle MikonlähettämiäkirjeitätaikirjoittaatämänvastauksiaMikolle. suomen kielen professori Lea Laitinen (1998) on esittänyt, että dramaattinenpreesensonkerronnankeino,jollatarkoitetaanpreesensinkäyttämistämenneenajanaikamuodossakerrotussakertomuksessa.dramaattinen preesensilmaiseekertomuksenkäänteenjadramatisoisitäsekäkutsuulukijankerrottujentapahtumien silminnäkijäksi.
Ajatusviivojen voima
Halusinpäästäperillekertomustenemotionaalisuudenperusteista,jahuomionikiinnittyirunsaaseen jaluovaanajatusviivankäyttöön.kiintoisaaon,että ajatusviivan ympärille kasautuu muitakin affektiivistaeliemotionaalistalataustaluoviakielellisiä keinoja. Pappi seiso juhlallisena suuri kirja kädessään... kysymysmerkkejä edeltävät ajatusviivat (a) ja (b)tehostavatkysymystenvoimaa,jaajatusviiva(c) yhdistäätoistuvatkieltoilmauksettoisiinsajavahvistaahuudahduksentehoa.
20
Todistus tunteista
Mistäsittenjohtuu,ettänykylukijakiinnostuuitseoppineidenkirjoittajienkaunokirjallistentekstien emotionaalisuudesta,esimerkiksiajatusviivojenkäytöstä?ehkäsejohtuusiitä,ettätarvitsisimmelisää emotionaalista ilmaisua aikamme kovien arvojen maailmassa.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1. siinäMaunorepiiMikolletarkoitetunkirjeenkappaleiksi.jokaisenajatusviivankohdallaMaunonvoi kuvitellarepivänkirjettä.tätätulkintaavahvistavat ajatusviivojen välissä olevat järjestysluvut toinen, kolmasjaneljäs,jotkailmaisevat,ettäMaunorepii kirjettäyhäpienempiinosiin.
Toiminnasta toiseen
Ajatusviivojakäytetäänmyöstoiminnanetenemisen jäsentämiseenkertomuksenkäännekohdassa.tällainenajatusviivankäyttöontyypillistäolgaHeinosen kertomuksen"koutturinsimo"(1895)käännekohdassa,jossasimohuijataannaimisiinväärännaisen kanssa. näidensatunnaisestivalitsemienikertomusten äärellämietin,mistäonlähtöisinkäsityssuomalaisen miehenkyvyttömyydestätunneilmaisuun.Ainakin 1800-luvunlopunkirjoittavatmiehetantoivatkoko sydänverensä valua kertomuksiinsa; heillä tuntui olevan suuri tarve ratkaista "liiallisen rakkauden" ongelma.
Maunonsisäistätaisteluailmentävääjaksoaseuraatoiminnallisempijakso,jonkaolenkursivoinut. Jo on vihkimatto levitetty Kaksi valkeaa tyynyä sen päällä rinnattain. Morsianta vaan odotetaan... sen tosiakin tein, se on tässä kädessäni tämänkö lähetän postiin, menenenään hänelle (b) . Tuossapa hän astuukin huoneeseen, morsius tyttöjen seuraamana Mutta Jumalan tähden! kaikuu sulhasen ajatuksissa [] mutta hän ei ehdi sitä lausua.. kertomukselletyypilliseentapaanajatusviivoin, jopakaksois-jakolmoisajatusviivoin,merkitäänkerronnanetenemistätoiminnastatoiseen.Heinosen lukeneisuuteenviittaase,ettähänelläonajatusviivan käytönavullakykydramatisoidakertomustapilkkomallatraagisettapahtumatvaihevaiheeltaeteneviksi jaksoiksi.Yhteyksiälöytyyajanjulkaistuunkaunokirjallisuuteen,esimerkiksiMinnaCanthinteksteihin. MikonlapsuudentoveriMaunolupaapitäähuolta Ainasta Mikon poissa ollessa. En (c) enen! sitä en voi tehdä. kertomuksenpäähenkilöMikkoonlähtenytmaailmalleansaitsemaanrahaavoidakseennaidaAinan