427
Stadin meStat S. 20, Joy oli kanSalaiSten voimannäyttö S. 1 2011
Suomalainen kulttuurilehti 9
Kenen kielellä. 32
16 teKstuaalistafundamentalismia JUHA RIKAMA: Merkityksen onnistunut siirto ihmismielestä toiseen vaatii riittävän joustavaa ja dynaamista tulkintaprosessia. VILLe ROPPONeN osallistui suomalaisugrilaiseen kirjallisuuskongressiin. 1/2011
Sisältö
3
4
Pääkirjoitus: Ymmärrettäväksi
Kulttuurilähettiläs Professori emerita Ingrid Schellbach-Kopra kertoo Hiidenkiveltä näkyy -sarjassa, kuinka hänestä tuli suomalaisten humanistitutkijoiden tekstien kääntäjä. suomennoKsetKenenKielellä. OUTI PALOPOSKI kirjoittaa, että suomennoksissa on monen henkilön käsialaa: kirjailijan, kääntäjän, korjailijan ja toimittajan. KuinKasuomennan ei ole parempaa tapaa lukea kirja kuin suomentaa se, väittää KeRSTI JUVA.
28 Raja, kotiseutu ja koodi
Kotiseutukirjoissa toistuvat tietyt kerrontatavat ja kuvausten tulkitsemisen säännöt, kirjoittaa TUULIKKI KURKI.
31 Turun päivä mitä kotiseutupäivälle tapahtui?
HeLIANNe KALLIO kysyy Gradut-palstalla, mitä kotiseutupäivä antaa nykykaupunkilaiselle. JAAKKO ANHAVA: Muulla kuin äidinkielellä kirjoittaminen on ollut kirjailijoilta tavallisempi valinta kuin luullaan. 18 KulttuuristajaKielellistärajapyyKKiä Käännökset kielten välillä ovat elintärkeitä pienille kulttuureille ja kirjallisuuksille. Brändipropagandaa Ministeri Alexander Stubb on keksinyt lopullisen ratkaisun Suomen ongelmiin. Teppo Korhonen arvioi Aira Kurosen Inkerikot-kirjan, ja Risto Niku kommentoi Kovaa peliä Alpeilla -kirjan arviota (HK 6/2010).
27 Musketöörimeininkiä täydestä sydämestä
NILKKA pakinoi.
Kansikuva: Outi Lauhakangas
2
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. Se on röyhkeys, analysoi Päivystävä tekstintutkija VeSA HeIKKINeN. Näin pohtii HARRI MANTILA. 20 stadinmestat:aiKamatKahelsingin menneisyyteenjanyKypäivään Helsinkiläiset lapset leikkivät ensin omilla pitskuilla, ja myöhemmin lähdettiin lähiseutujen kartsoille, kaltseille ja bärtseille, HeIKKI PAUNONeN skrivaa. LeeNA LAHTI haastattelee.
40 Nimien kielellä
Nimenpyörittäjä TeRHI AINIALA lukee Hannu Mäkelän Nimien kirjaa.
40 Yleisökysymys 41 Tykkääjät
Ajan sanoja ihmettelee RIITTA eRONeN.
42 Arvioita, katsauksia 54 Kääntäjän työ ja ruotsalainen oikeusturva
Märepalaa pureskelee PAULA THULIN.
55 Uutisia 60 Kalenteri 61 Lohkeamia Hiidenkivestä www.hiidenkivi.f
www.hiidenkivi-lehti.fi
Hiidenkiven verkkolehdessä Miikul Pahomov kertoo karjalaisten historiasta ja siitä, millaisten historiallisten muutosten tuloksena nykyiset karjalan kielen murteet ovat syntyneet. 23 turmiolantomminperilliset Tuulispäässä 8.1.1909 julkaistu Väkevämies merkitsi suomalaisen sarjakuvan syntyä, ILPO LAGeRSTeDT kirjoittaa.
38 FILIstä kirja maailmalle
Aineksista aiheiksi -sarjassa kääntäjän työstä kertoo Owen Witesman. OUTI LAUHAKANGAS haastattelee. 14 älKääKosKeKoKieleeni! Miksi kieleen ei vain pysty suhtautumaan samoin kuin uusiin autoihin: käyttömukavuutta, uusia teknisiä ratkaisuja, entistä suurempi valikoima ja kansainvälistä yhteensopivuutta. Onko kotiseutupäivällä tulevaisuutta?
5
32 Aurinko nousee lännestä
Korjausrakentamiskeskusten verkosto koko maan kattavaksi! HeIKKI KUKKONeN tekee JOY-kampanjavuoden tilinpäätöstä.
6
34 Kaalin meteoriitin jäljet kielessä
KIMMO AALTOSeN mukaan Saarenmaalle 4000 vuotta sitten pudonnut meteoriitti voi tarjota kielentutkijoille pohdittavaa.
8
36 Kulttuurien tutkimus puilla paljailla
KAARINA KOSKI: Kulttuurien tutkimuksen opetus Helsingin yliopistossa kärsii rajuista leikkauksista.
12 KenenKieltäKirjoitat
Hyvänkääntäjäntyöonnäkymätöntäkuintanssijanliikkeidenjavoimankäytönnäennäinenvaivattomuus.jokuluonnehtiityötäänpalvelemiseksi,toinenkansalaistenoikeusturvan toteuttamiseksi,kolmaskääntämisentaiteeksi.näkymättömyydenihannejatyönperustuminentoisenluomaanaineistoon rinnastaakääntämisenkaikkiinniihintaitoihin,joidenvaikutus näyttäytyyvasta,kuntaitopuuttuu. Lehtemme tämänkertainen teema tutkii ymmärtämistä, kirjoittamallaymmärrettäväksitekemistä.toisaaltaonaihetta tiedostaa,mistääidinkielemmetosiasiassakoostuu,joshyväksymmesenmoniääniseksijakehittyväksijärjestelmäksi.kenen kielellämeillekirjoitetaan?kenenkieltäitsekäytämme?saamme näytteensiitä,kuinkasuomentajatyöskentelee.Meilleavataan käännöstenkansallistajakansainvälistämerkitystä. tämänHiidenkivenlehdilläuhmataantekstinkuvittamisen sopivaisuussääntöjä.vanhatkuvasarjat,joistamyössarjakuvat ovatkehittyneet,ilmaisevatkuvakielellätaiepäsuorinkielikuvin sen,mistäsaisiaiheenmonikieliseenkeskusteluun.
OUTI LAUHAKANGAS
"Ä
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
3. 28.
sinikkasipola
On epävarmaa, mitä opetusta kulttuurien tutkimuksessa voidaan järjestää Helsingin yliopistossa rajujen leikkausten vuoksi. kieltenarvostustaiarvojärjestysonyhteydessävaltarakenteisiin, mutta myös ahdasmielisyyteen ja ennakkoluuloihin. siltisivullisuus,pakkopysähtyäkuuntelemaanjakokeaulkopuolisuudentunneovatavainmyösomankielenparempaan ymmärtämiseen.jäädäväärinkäsitetyksijasamallahaluymmärtäämuitaopettaasanomaantoisin.josetkuule,ymmärräja vastaa,sinutleimataanpianmyösaivotoiminnaltasivajaaksi. tutunkauttaymmärretääntuntematonta. S. S. sekä kielistä kääntämisen taito että tulosten vaikuttavuus perustuvatoivalluksistanauttimiseen.Lukijanjaymmärtäjän kokemus on seurausta luottamuksen ja aitouden tunteesta. 36.
iti,mikäminussaonvikana,kunminäenpuhukuin yhtäkieltä?"kysyynelivuotias,jonkakielitaitoisten vanhempienystäväpiiriinkuuluusuomenkurdejaja pihapiirissäleikkiienimmäkseenkaksikielisiälapsia.Yksikielisyys eiolevika.Monimeistäpuhuuyhtäkieltäkokoikänsä"puutteestaan"kärsimättä.eu-areenoillaäidinkielisyysonoikeusja jopaylpeydenaihe. Pääkirjoitus
Ymmärrettäväksi
7.2.2011
Tuulispää1907,piirrosh.t.(h.tuhkanen?)
Amerikkalainen, 1896 alkanut Keltainen Vekara ja myöhempi Kissalan pojat antoivat mallia suomalaisen sarjakuvan synnylle. Liikkuvaiselle ihmiselle tulevat kuitenkin pian kielirajat vastaan, oma rajoittuneisuus alkaa vaivata. S. taloudellisenhyödynkapeanäkökulmaajaayhdenmukaistaviinratkaisuihin.kannattaakooppiamuutakuinvallanpitäjien sallimaakieltä?Miksiopetellalatinaa,ruotsiataisaamea,josenglannillakinpärjää?Miksikiinnostuasellaisistahistorianilmiöistä kuinslangittaimurteet?eikökuvallinenilmaisuolepelkkää sivistyksenpuutetta. elekieli ei tunnu riittävän,varsinkinjosjäämmevilkkaankeskustelun,yhdessä nauramisenjaleikinulkopuolelle.syrjästäkatsomisenylväys tuskinkuuluuminkäänkansanluonteeseen.Pitkällesellaisilla vuorovaikutustaidoillaeiolisivastavierailuillapärjättykään. Ilpo Lagerstedt määrittelee ensimmäiseksi suomalaiseksi sarjakuvaksi 1909 julkaistun Väkevämiehen. Kuvassa Pohjois-Karjalan Pyytivaaran koululaisia. esimerkiksi folkloristiikassa ja kansatieteessä leikkauksille ei ole perusteita. 23.
Muistojen Karjalaa-kirja(1940)
Kotiseutukirjoja kirjoitetaan useiden eriaikaisten kirjoittamisen ja kerronnan perinteiden mukaan: akateemisen historiankirjoittamisen, tutkimustekstien, kaunokirjallisuuden ja suullisen kerronnan
saksaolituohonaikaansuomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurientutkijoidenkommunikaatiokieli. jyväskylän yliopistossa varhain saamansa opettajanviran ohella nuori fennougristi saattoitarttuakokonaistenkirjojen käännöstöidenhaasteisiin.
Suomalais-Ugrilaisen Seuran hovikääntäjä
suomalais-ugrilaisenseuranilmapiiriinnostiingridiä.kokoustenjälkeenhänetkutsuttiinmukaan kämp-ravintolan"jälki-istuntoihin",samaanpöytään legendaaristen hahmojen kanssa. ingrid on jälkeenpäin ihmetellyt, että hän itse pääsiniinnuorenakääntämääntieteellisiäjulkaisuja. näin hän tutustuihumanisteihin,jotkaolivatsiihensaakka olleethänellevainsuurianimiä:Laurikettunen, toivoLehtisalo,elielLagercrantz,erkkiitkonen, Paavoravila,niilovalonen,kustaavilkuna... v. töidenteettäjienluottavaisuustaisiperustua siihen,ettähehallitsivatsaksankielen jasaattoivattarkistaaterminologian jaolivattyytyväisiä. ensimmäinenkirjankäännösjulkaistiinvuonna 1959: A. ingrid otti tärkeäntehtävänsuomalaisen tutkimuksen kansainvälistäjänä. joku hoiti suhdetta assistenttinsa välityksellä, toinentaassuoremmin.esimerkiksiprofessoriPerttivirtaranta,jotaingridmuistelee tuttavallisesti Pv:nä, tuli joskusitsehakemaaningridin alivuokralaishuoneelta käännöstöitä. Mittavampi oli parin muun työn jälkeen LauriHongonGeisterglaube in Ingermanland.näitä
4
seurasimitämoninaisimpiakielitieteen,historianja folkloristiikanaiheita.Ylinelisatasivuinenkustaa vilkunanUnternehmen Lachsfang(1975),lohikalastuksenhistoria,onhyväesimerkkikäännöstöistä, joidenaikanaingridillekarttuiharvinainenerityissanojenpääoma. 1980valmistuisks:nSuomalais-saksalainen sanan H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1. Antoisintaolipäästäkeskustelemaankirjoittajankanssakorjauksistajasanavalinnoista. tieteellistentekstienkääntämisessätarkkuusja uskollisuusalkutekstilleonensisijaista.Moneneri kirjoittajan tekstejä kääntäessään ingrid tutustui erilaisiin ilmaisutapoihin. hiidenkiveltä näkyy
Kulttuurilähettiläs
Mika Launis
outilauhaKangas
saksankielenlehtori,myöhemminprofessoriemeritaingridschellbach-Koprakouliintuihyvinvarhain suomalaistenhumanistitutkijoidentekstienkääntäjäksi.näinsuomalaistahumanististatiedettävietiin maailmalle.schellbach-Koprajatkaaedelleenkulttuurilähettilääntyötään.haastattelussaselviäämuunmuassa helsinginsaksalaisenkirjastonroolisuomalaisenkaunokirjallisuudenkulttuurivaihdossa.
A
loittaessaanvuonna1958jyväskylänyliopistossasaksankielenlehtoriingridschellbachkopraolituskinvanhempikuinopiskelijat. tieteellinensaksantamisen viimeisinisohaasteolivuonna 2000 valmistunut käännöstyöryhmäntulos:MattisarmelanSuomen kansankulttuurin kartasto,Atlas der finnischen Volkskultur 2: "siitätulikaunisjaehjä kokonaisuus."
Sanakirjatyö ja sananlaskut
Suomalais-saksalaisen suursanakirjantoimittamisessa käännöskokemuksetolivateduksi.ingridinsanakirjatyöntaustallaolimyösvarhainenkiinnostus"pienperinteeseen".joväitöskirja1957olivogulilaisista (mansien)arvoituksista.Muttavastasanakirjanesimerkkiaineistojakootessaanhänoivalsisananlaskujenerikoislaadun. rantasalon teos taikakivistä ja -kasveista. ilmeisestiingridinluottamussuomalaistenopiskelijoidenkykyihinolikannustavaa,sillänämätarttuivatjälkikäteenajatellenyllättäväninnokkaastija pelottomastivaativiinsaksalaisklassikoihin,kuten Gottfriedkelleriin,Goetheen,thomasjaHeinrich Manniin.ingridvakuuttui,ettäkääntämälläoppii kielen,sekäkielenrakenteetettäsanastoa.näinhän myösitseoppiyhäparemminsuomenkieltä. "Lauri Hongon teksti onvaikeaa,muttahyvinloogista,MarttiHaavion runollista, kustaa vilkunan taas selkeää", ingrid hymyilee. tulitarvelaatiavertailevasananlaskukokoelma
professorina Turun yliopistossa. krohnin Ivanhoe-suomennos onsäilynytnykypolvillesaakka, tosinmonienkielenhuollollisten jatyylillistenmuutostenjalyhennystenkautta.krohninalkuperäistä suomennosta lyhennettäessäsiitäonvalitettavastijätetty poispaljonerilaisiapuheenparsia, jotka krohn oli kääntänyt elävästijaalkutekstinvariaation säilyttäen.
Fyren1907.piirros:heinoaspelin
Kääntäjän tyyli
suomentajakutenkrohnyllä välittääsuomennoksessaansekä kirjailijanettähänenluomiensa henkilöhahmojenkieltäjatyyliä. H. vuosikymmeniäkinvanhojakäännöksiätaassaatetaankorjaillamonellatavalla.niitävoidaanverrataalkuteokseen,taivoidaanpyrkiänoudattamaan kielenhuollossatapahtuneitamuutoksia.AlkuperäiH i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
7. SKS 2007.
Äänten mosaiikki
kirjailija,kääntäjä,korjailija,toimittajasuomennoksissa on monen henkilön käsialaa. Yliopistopaino 2003. 2010. Suomennoskirjallisuuden historia III. Pekkasen tutkimuskohteina on 19501960-luvulla toimineita suomentajia, joiden kädenjälki löytyy systemaattisen vertailun kautta. Julius Krohnin romanttinen fennomania ja kirjallisuus. nykyisin tekstejäkommentoijoennenniidenjulkaisuakustannustoimittaja. Riikonen, Urpo Kovala, Pekka Kujamäki ja Outi Paloposki. sittemmin Andbergin nimi jäikinkirjannimiösivuiltapois,jamyöhemmissä painoksissa ilmoitetaan suomentajaksi vain joel Lehtonen. esimerkkejäonhelppolöytäävarhemmaltakin ajalta:joelLehtonenparanteliAugustAndbergin suomentamanGösta Berlingin taruntoistapainosta niin,ettäAndbergjäimilteitunnistamattomaksi parannusten taakse. https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/19257/theduetb.pdf?sequence=2. Hilkka Pekkanen, itsekin suomentaja, on kiinnittänyt asiaan huomiota ja käsittelee viimevuonnailmestyneessäväitöskirjassaan kääntäjän tyyliä. nämämuutoksetjaniidensyyteivätuseinkaan näyvalmiissakirjassataisenmyöhemmissäpainoksissa,eikälukijanäinollensaatietoasiitä,kenen ääntäjakenenkieltähänvarsinaisestilukee.etenkinvanhatsuomennoksetovattällaisiamosaiikkeja, joissaeriihmistenkirjailijoiden,kääntäjien,toimittajienäänetsekoittuvat.
Outi Paloposki toimii englannin (kääntäminen ja tulkkaus) ma. Toim. K. vastakkainenkohtaloolisamulis:nKuolleilla sieluilla.kirjastailmestyi1930-luvullauusikäännös, joka tarkemmin tutkailtaessa paljastuu varhemman samuli s:n suomennoksen korjailluksi versioksi, kuitenkin niin, että suomalaisen oma tyylijaesimerkiksiallitteroivatilmauksetonjätetty tekstiin.kääntäjänääntävoidaankunnioittaamyöhempiäkorjauksiatehtäessä;tässäesimerkissäsuomalaisennimenjääminenpoisvalmiistakäännöksestäonsaattanutollapuhdasvahinko.
nen(ensimmäinen)kääntäjäsaatetaannostaaesiin taihäivyttää. Hän on tutkinut suomennoskirjallisuuden historiaa, suomentajien toimintaa ja uudelleenkäännöksiä.
AIHeeSTA eNeMMÄN Pertti Lassila, Ihanteiden isänmaa. suomentajan oma kirjoitustapa useinunohtuu. Hilkka Pekkanen, The Duet between the Author and the Translator
ensimmäinenraakakäännöstuottaavarsinlohdutontasuomea,muttasitäkirjoittaessaalkuteksti virtaapäänläpijatuleejonkinlaisenasuomenaulos. samallatajuntaantarttuuhuomattavastitarkempi käsityskirjastakuinensilukemalla.Mitävarhaisemmassavaiheessatyöon,sitävähemmänanalysoin tietoisestisitä,mitäluenjakirjoitan. Kerstijuva
Kuinka suomennan
olenainasäälinytihmisiä,jotkaeivätsaakääntää.eiole parempaatapaalukeakirjakuinsuomentaase.erisuomentajilla ontokierilainentyötapa,kuvailentässäomaani.
nsin luen alkuteoksen. työnalkupuolionennenmuutaalkutekstinhahmottamista. ensimmäinenvaihesujuuikäänkuinselkäytimellä,suollanvaistonvaraisesti,mitämieleentulee pohtimattasenparemminalkutekstinsyvempiätarkoituksiakuinsuomenkielenvaatimuksia.Annan alitajunnanviedä.Pyrinrentoonflow-tilaan,jossa olen melkein kuin välikappale kahden maailman
E
välissä.Päältäkatsoenenteemitäänkovinvaativaa, muttajoidenkintuntienkuluttuauupumusvaltaa, eikäpäätuotaenäämitäänjärjellistä.
Sanat eivät käänny yksitellen
joskustekstivirtaonpakkokatkaista,kuntörmään sellaiseen, mihin kielitaito ja kulttuurintuntemus eivätyllä.jossananmerkitysonepäselvä,tutkinsitä ensinyksikielisestäsanakirjasta.entahdovangita ajatustasuomensanoihinennenkuinolenvarma siitä,mitäkirjailijaajaatakaa. joskuskirjailijakäyttääniinoutoajaomaperäistä
Fyren1907.piirros:heinoaspelin.
8
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. on tunnustettava, ettäyhdeltälukemaltaminullejääsuomennettavasta teoksesta varsin hutera käsitys. useinkääntäjäjoutuuseulomaanaivantavallistensanojenmerkityksistäsitäoikeaa.sanathankulkevatkäsikädessä,tekstiyhteydessätaitilanteessa, jokamäärääniidenmerkityksen.Pieninkäännettävä yksikköonlause,muttateoksenkokonaisuusheijastuuyksityiskohtiin
toinenklassinenkieli,jollaluotiineuroopassa merkittäviäteoksiavuosisatojenajan,oliheprea.sitä monijuutalainenkirjailijakäytti1700-luvulleasti jokoyksinomaantaipaikallisenkielenohella. useimmiten tässä yhteydessä mainitaan joseph Conrad(alkuaanjósefkonradkorzeniowski,1857 1924),vladimirnabokov(18991977)jasamuel Beckett(19061989). jaaKKoanhava
Kenen kieltä kirjoitat?
muullakuinäidinkielelläkirjoittaminenon ollutkirjailijoiltatavallisempivalintakuin luullaan.monestiseeioleollutedesvalinta.
1700-luvulleastiuseinlatinaksi,jamyöslatinankielistärunouttasepitettiinvieläuudenajanalussa, vaikkasuureteurooppalaiskieletolivatjoemansipoituneetkaunokirjallisuudenkieliksi. niinilmiömäistäjapoikkeuksellistatämäeikuitenkaanoleollutedeslänsimaisessakirjallisuudessa eikämuuallakaanmaailmassakuinensinajattelisi.
K. Paitsiettäitsekiinankirjallisuudenhistoriastalöykaikkien"roomalaisten"kirjailijoidenäidinkieliei täämaanmonistavähemmistökansoistaopintielle suinkaanollutlatinaeikävarsinkaan"kreikkalais- lähteneitä,myösjapanissa,koreassajavietnamissa ten"kreikka.jälkimmäinenolisekäroomanval- kirjailijatvuosisatojenajankirjoittivatomaansahietakunnassaettähellenistisessäLähi-idässäjaegyp- nompanapidetylläkiinankielelläniinrunouttakuin tissäkeskeinensivistyskieli,jotakäyttivätmoneen taide-jaasiaproosaakin. Antiikinkirjallisuusluotiinkreikaksijalatinaksi. euroopassatämäjatkuivieläpitkäänantiikinjäl- koulutkinonkäyty.Muttaniineuroopassa,islamin keen.varhaiskeskiajallaeimuitakieliäkirjallisesti kulttuurissa kuin kaukoidässäkin arvostetuinta käytettykäänkuinlatinaa,oppineetteoksetlaadittiin kieltälatinaa,arabiaa,kiinaaonkäytettykau12
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
irjallisuudenhistoriassaesitetäänuseinharvinaisiksi ja ilmiömäisiksi poikkeuksiksi kirjailijat, jotka ovat luoneet tuotantonsa taiosansiitämuullakielelläkuinäidinkielellään. Jo muinaiset roomalaiset kaukoidässäonsamassaasemassatoiminutkiina. eri kansaan kuuluvat: oppia saaneen roomalaisen kuuluiosatakreikkaa,jollamonikirjoittiniinrunoa Tasa-arvoisempia kuin toiset kuinproosaakin,jaUuden testamentin,jotaeiedes Milloin omalla kielellä ei ollut saatavissa oppisiollutensisijassasuunnattukirjallisellesivistyneis- vistystä siis useimpien kielten osalta pitkään ja tölle,ovatainakinenimmäkseenei-kreikankieliset monienvielänykyään,kyseeitietenkäänoleollut valinnasta, vaan on kirjoitettu sillä kielellä millä kirjoittaneet. näistäpuolalaissyntyinenConradkirjoittikoko tuotantonsaenglanniksi,venäläinennabokovaloitti venäjäksi ja julkaisi yhden teoksen ranskaksikin kunnessiirtyikäyttämäänenglantia,jairlantilainen Beckettjulkaisiensinenglanniksiennenkuinvaihtoi ranskaan. islaminkulttuuripiirissäarabiajamyöhemmin senohellapersiatoimivatvastaavassaroolissa.Mistä päinlaajaamuslimimaailmaaoppinutolikinkotoisin,hänenoliosattavaarabiaajaturkinvaltapiirissä, keski-Aasiassajaintiassamyöshovi-jaylhäisökulttuurinkieleksikohonnuttapersiaa.Muunkielisten kirjoittamaarabian-japersiankielinenkirjallisuus vaatisiisonkirjaston.islaminpiirissäeläneetjuutalaisetoppineettaasviljelivätsekähepreaaettäarabiaa
Lähempänä kotikulmia färsaarelainenWilliam Heinesen(19001991)onsaavuttanutkansalliskirjailijanaseman,vaikkahänkirjoittikokotuotantonsatanskaksi.saamenkielinenkaunokirjallisuus
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
onpäässytvakiintumaanvasta1960-luvultalähtien niihinaikoihinastihansaameaeisaanutedessuustaanlipsauttaakoulussa.
Kielet kateissa
kemalintaiHeineseninedessäolitietenkinerilainenvalintakuinConradintainabokovin.kemalin osaltaeivoipuhuavalinnasta,sillähäntuskinolisi osannutkirjoittaakurdia,jolletosinonkehitelty kirjakieltäjo1900-luvunalustamuttajotakurdien asuinmaissaonvastaviimevuosinasaanutkäyttääja opettaa,kaikissaeivieläkään. Latinaksi kirjoittaminen on jäänyt länsimaissa latinistienhuviksieivätkäjapanin,koreanjavietnaminkirjailijatenääviljelekiinankielistäsanaa,mutta itseilmiöeiolenykyaikanahävinnytminnekään. äidinkieli
Vieras kieli
Näytön Paikka kuvasanakirja2010.piirros:tarjapitkänen
nokirjallisuudenluomiseenvieläkauansenjälkeen, kunomistakielistäonjotulluttäysipainoisiakirjakieliä.tämäonyksisyysiihen,miksi1000-luvun japaninhovikulttuuristanousiniinmontaetevää naiskirjailijaa:miehetkirjoittivatmieluumminkiinaa. suomessakintakavuosikymmeninäsuositunturkkilaiskirjailijanYasharkemalin(s.1922)äidinkieli eioleturkkivaankurdi,jaranskalainenrunoilija eugèneGuillevic(19071997)oppiensikielekseen elsassinsaksaneikäennentäysi-ikäisyyttäänkäyttänytranskaajuurimuuallakuinkoulussa. Hänenkin tilanteensaolitoinenkuinnabokovinjaBeckettin, jotkaolivatjokirjoittaneetkaunokirjallisuuttaäidinkielellään. tunnettuaon,ettäenimmätjavarsinkinkuuluisimmatmustanAfrikankirjailijatkäyttävättuotannossaanentisensiirtomaavallankieltäjaenglannissajokannetaanvainpuoleksileikkimielistä huolta siitä, että entisten siirtomaiden kirjailijat niinkuinv.s.naipauljasalmanrushdieottavat englanninkielisenkirjallisuudeneturivinpaikathaltuunsa. valinnanvaraatuskinoliConradillakaan,jonka yhteydet puolankieliseen kulttuurielämään olivat katkenneet jo hänen nuoruudessaan. olimitenoli:erityisestimenneinävuosisatoinaei oleollutmitenkäänepätavallista,ettäsamakirjailija onkäyttänytuseampaakuinyhtäkieltäkirjallisessa tuotannossaan.nabokovinjaBeckettinsaanäyttämäänpoikkeuksiltase,ettätällaistaonparinviime vuosisadanmittaanenääharvoinnähtyeturivinkirjailijoilta.
Jaakko Anhava on filosofian maisteri ja suomentaja.
13
Movitz1907.1910.piirros:heinoaspelin.
lemisesta,mitensuhtaudummetoisiimmejakohtelemmetoisiammehyvin.seeivaaditiettyäulkoista tapakoodia. niille ihmisille, jotka puhuvat äidinkielenään suomea,ruotsiataisaksaa,kohteliaisuusonaivaneri asia.sitämerkitseväomankielensanaavaaassosiaatiotaivanerilaiseenmaailmaan,erilaiseenyhteiskuntaan,historiaanjakulttuuriin.kielieitosiaankaan olepelkkääsanastoajakieliopillistarakennetta,vaan sekantaamukanaankokokansakunnanmuistiaja
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
kulttuuria,kutenjosnellmanmuotoilitoissavuosisadalla. Harri Mantila on suomen kielen professori Oulun yliopistossa.
15. sanakirjoissakohtelias,hövligjahöfflichovatrinnakkain,vaikkanekertovataivantoisenlaisestaasias- ta. kansallisenkielenlisäksimeilläjokaisellaonoma kielemme,murteemme,slangimmetaimuuomapersoonallinentapailmaistaitseämmejatulkitamaail- maa.Meilläonkielellinenidentiteetti,toisaaltakollektiivinenjatoisaaltayksilöllinen.tämäonvarmasti yksikeskeinensyysiihen,miksikielenmuutosjavieraidenvaikutteidentulokäyvätmonienhermoille
koskatämäsiirtäminenvoitapahtuaainoastaan konkreettistenmerkkienvälityksellätelepatiahan onjokatapauksessapoikkeus,merkkienosuutta viestinnässävoidaankorostaaylitarpeenjanimenomaanmerkitystenkustannuksellajanähdänekoko viestintäprosessinperustana,fundamenttina. viestinnässäolennaisintaonkuitenkinse,että merkityksetsiirtyvät,eise,minkälaistenmerkkien välityksellänesiirtyvät.siksiviestinnänyksiperusyksikköelitekstieitarkoitapelkkäämerkkijonoa vaanmerkkienjaniihinliittyvienmerkitystenmuodostamaakokonaisuutta. tosiasiassaniitäkuitenkinkäännetäänsiinämissä asiatekstejäkin.
T
Viestinnässä ei ole kysymys merkkien vaan merkkeihin liittyvien merkitysten vaihtamisesta, siirtämisestä ihmismielestä toiseen.
Viestintä on merkitysten vaihtoa
tekstuaalinen fundamentalismi johtaa siis ongelmiin,koskasekäsittääliiankapeastiihmistenvälisenviestinnänluonteen.viestinnässäeiolekysymys merkkienvaanmerkkeihinliittyvienmerkitysten niidenmielikuvienjamuidenhenkistensisältöjen, joitamerkkeihinihmismielessäliittyyvaihtamisesta,siirtämisestäihmismielestätoiseen. tällainenvarsinainenmerkitysonsenmukaantekstille ainaolemassa,mistäseuraa,ettätekstintulkitseminen tarkoittaavainsenvarsinaisenmerkityksenlöytämistä jakaikkinainenmuutekstintulkitseminenonsen vääristämistä.
ekstuaalinen fundamentalismi tunnetaan ehkä parhaiten uskontojen alueella, missä setarkoittaauskonnollistentekstien,kuten RaamatunjaKoraanin,kirjaimellistakäsittämistä. tekstuaalisenafundamentalisminaonsyytäpitää myöstiukkaapitäytymistämerkintaimerkkijonon kirjaimelliseenmerkitykseen.viestinnänonnistuminenesimerkiksilaintaikaunokirjallisentekstinhengentoteutuminentulkinnassaedellyttää monessa tapauksessa kirjaimellisen merkityksen ylittämistä,laajemmantekstikontekstinjamerkityskokonaisuudensekäkulttuurierojentaikulttuurisenkehityksenhuomioonottamista.Merkityksen onnistunutsiirtoihmismielestätoiseenvaatiiriittä H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1. Myösjuridiikassatekstuaalinenfundamentalismi aiheuttaaongelmia.niitätuoerityisestilainkirjaimellinenkäsittäminenvanhojalakejasovellettaessa. vasta tekstin kirjaimellisen tulkinnan ylitys, tekstin idean huomioon ottaminen, antaa tässä tapauksessatekstilleriittävänpainoarvontoiminnanohjeena.onilmeistä,ettäjärkevälaintulkinta edellyttäämonestilainkirjaimenylittämistä,lain kirjaimenjahengenerottamista.tämänvoikatsoa pätevänkaikkeentekstintulkintaan.
16
Myös kääntäminen on tulkintaa
samanlaistaproblematiikkaaliittyytekstienkääntämiseenkielestätoiseen.kääntäminenedellyttääaina irtautumistatekstikäsityksestä,jokaolettaatekstin pelkäksikonkreettiseksimerkkijonoksi.sensijaanse edellyttääkäännöksenkohteenymmärtämistämerkityskokonaisuudeksi,jokavoisaadailmauksensaeri kieltenerilaisissamerkkijärjestelmissä. jyrkän tekstualismin mukaan kaunokirjallisia tekstejäeivoiperiaatteessakääntääkielestätoiseen, koskaneovatniinsidoksissakielelliseenilmaisutapaansaeliovatniinikonisia,itseensäviittaavia. juhariKama
Tekstuaalista fundamentalismia
tekstuaalinenfundamentalismitarkoittaatiukkaa pitäytymistätekstiinjasenkirjaimelliseenmerkitykseen. kirjaimellisen käsittämisen perustelu on uskonnoissa yleensä sama: koska tekstit ovat jumalan tahdon ilmauksia jopa jumalan omaa puhetta, kutenmuslimitajattelevatKoraanista,ihminenei saamennäniitätulkitsemaan,vaanneonotettava sanatarkasti.koskauskonnollisettekstitovatyleensä hyvinvanhoja,niidenkirjaimellinensoveltaminen nykyaikaantuottaamonenlaisiaongelmia. tarkoittivatkoAmerikanperustuslainlaatijat,että puheen- ja lehdistönvapauden rajoittamisen kieltävä ensimmäinen lisäys koskee vain puhuttua ja painettuasanaa,jotkalakitekstissämainitaan,eikä kaikkiailmaisumuotoja,esimerkiksielektronisessa muodossaoleviasanoja,joistaperustuslainsäätäjät eivätosanneetuneksiakaan. tieteellinentietoonpakottanutkirkonluopumaanRaamatunkirjaimellisestatulkinnastaesimerkiksiluomiskertomuksessa,vaikkafundamentalistikristitytpitävätjopasiitäedelleenkiinni.Raamatun kohtienkirjaimellinentulkintavoiollaristiriidassa myöskirjansyvimmäneettisensisällön,rakkauden jaoikeudenmukaisuudensanoman,kanssa,kuten on asianlaita pitäydyttäessä kirjaimellisesti Raamatunhomoseksuaalisuuskantaan.juuriilmiselvä ristiriitatekstinkirjaimenjahengenvälilläonsaanutihmisetsuomessaviimeaikoinasuurinjoukoin eroamaankirkosta,koskatämäeipystytekemään valintaakirjaimenjahengenvälillä
taakomeiltamuttajotkaovatpelkkiäabstraktioita, viimeaikoinaseonsaanutyllättävääsivustatukea vaillakonkreettistasisältöäjasovellutusta.eriasia ensinfilosofiassajasittemminmonientieteenalo- sittenon,ettäjyrkimmäntekstualismindogmaatjentutkimuskäytänteissäyleistyneeltäns.kielelli- tinenkäsityskielenjatodellisuudensuhteestavoi seltä käänteeltä.tämä tarkoittaa äärimuodossaan toimiaperustelunamyösfundamentalismillejasen oletusta,ettäkaikkitodellisuutenapitämämmeon dogmaattiselletulkintakäsitykselle. tukseksitätähistoriaaainarasittaneelleidealismille, jokaonilmennytihmismielessäsyntyneidenmerki- Juha Rikama on filosofian tohtori.
Tuulipää1909.piirros:heinoaspelin.
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
17. ne on fundamentalisoitu plaTulkinnan mielivaltaa vastaan tonisiksiideoiksi,substansseiksi,erilaisiksimaailtiukallapitäytymisellätekstinkielelliseenmuotoon man-taiaatejärjestelmiksitaimuiksitosiolevaisiksi, jasenkirjaimelliseenmerkitykseenontoisaaltapai- jotkaonkäsitettyvarsinaiseksitodellisuudeksijasiis navat syynsä. tumista mekanistisesta tulkinnan ja kääntämisen ihmistenerilaisetajatukset,mielikuvatjamielikäsityksestä. todellisuudesta"ilmaiseekäsityksen,ettätodellisuu- Molemmatovatsyntyneetymmärrettävistäpyrkitemmeonperimmältäänvainkieltä. myksistä:idealismihalustairrottautuaniistäajattelunjatodellisuudentavoittamisenrajoituksista,jotka Myös merkitykset voidaan sisältyvätkonkreettisenailmaisuvälineenätoimivaan fundamentalisoida kieleen,tekstualismitaashalustapäästäirtikielen Aatehistoriallisestiehkätärkeinsyysiihen,ettäkie- mielivaltaisestatulkinnastajasenluomistatodellilellinenkäännevaikuttiviimevuosisadanlopussa suusharhoista.äärimmilleenkärjistettyinämolemniinvahvastitapaantutkiatodellisuuttasenkonk- matasenteetjohtavatkuitenkinsamaan:inhimillisen reettisistakielellisistäilmauksistakäsin,löytyyfiloso- viestinnänepäonnistumiseenjakielenavullasaatavan fianpitkästähistoriasta.seonkäsitettävävastavaiku- todellisuuskosketuksenheikkenemiseen. viimekädessäihmistekoistakielellistäkonstruktiota, kyseessä on siis kaksi vastakkaista asennetta puhetapojemmeluomusta."todellisuusontekstiä tärkeintä ilmaisuvälinettämme eli kieltä kohtaan. tämäänkielenkäyttötapojammepurkamallasellaisia tekstuaalinen fundamentalismi on tietysti iki- kieli-jakäsiterakennelmia,jotkasaattavatkuulosvanhaa,yhtävanhaakuintekstientulkitseminenkin. sen avulla halutaan ennen kaikkea todellisemmiksikuinsatunnaisinapidetytkielelliset eliminoida mielivalta, perusteeton tai liian vapaa ilmaisunsataimaailmanmuutkonkreettisetilmenetekstin tulkinta, johon irrottautuminen tiukasta mismuodot. vänjoustavaajadynaamistatulkintaprosessia,irtau- tystenfundamentalisointina. kirjaimellisuudestavoijohtaa.MielivaltaistatulkinModernianalyyttinenkielifilosofiaonpyrkinyt taahanihmiskunnanviestinnänhistoriaonvarmaan taistelemaan tällaista filosofian historiasta tuttua yhtätäynnäkuindogmaattistasananselitystä.tyh- katteetonta kielenkäyttöä vastaan. sen yksi haajästäeivätolesyntyneetsanonnat"lukeekuinpiru rauma,dekonstruktionismi,onpyrkinyttervehdytraamattua"tai"lakionniinkuinseluetaan". piteetovataikojensaatossasaaneetuseinyliluonnollisen statuksen
tarvitaan tahtoa vastustaa tasapäistymistä ja intoutumista "katoamisen nostalgisesta estetiikasta", kutenkirjallisuudenprofessorikarisallamaamuotoili elokuun lopulla oulussa iX kansainvälisessä suomalais-ugrilaisessa kirjallisuuskongressissa. villeropponen
Kulttuurista ja kielellistä rajapyykkiä
pientenkansojenjakieltenosasuurempienpuristuksessaeiainaolehelppo.unicefin jaWorldwatchinstitutensynkimpienarvioidenmukaanmaailmannoin6000kieltä saattaaseuraavanvuosisadanaikanahuventua150:een.joskielellistäjakulttuurista monimuotoisuuttapidetäänyhtätärkeänäkuinbiodiversiteettiä,kieltenhupeneminen onilmastonmuutokseenverrattavauhka.mitäontehtävä,kunglobalisaatiopauhaa?
orvatulpat eivät auta. käännöksetkieltenvälilläovatelintärkeitäpienillekulttuureillejakirjallisuuksille,jottanesäily-
K
Saamelainen runoilija Niillas Holmberg soittaa kitaraa ja lausuu runojaan suomalais-ugrilaisessa kirjallisuuskongressissa elokuussa Oulussa. jo häviämään tuomittuja kieliä, kuten inarinsaamea tailiiviä,onpystyttymenestyksellisestielvyttämään. 18
H i i d e n k i v i
Ville Ropponen
1 / 2 0 1 1
"suomalais-ugrilaisiakulttuurejaeitulemuseoikääntäämaailmankirjallisuutta",painottaakirjailija, suomalais-ugrilaisenkirjallisuudenveteraanikääntäjä da.eipidäkääntääkirjallisuuttavainkääntämisen vuoksi.kulttuurisenreservaatinrajatonylitettäväja Arvovalton. virossakelpaakääntääsuomalais-ugrilaisistakie- lokalismiavastaan.Zavjalovinmukaanvaaranaeiole listä,silläkäännöstyötätukeevaltionsukukansaoh- vainse,ettäisotkieleteliniinsanotuttappajakielet jelma. venäjänsuomalais-ugrilaisillealueille.etnofuturismi pyrkiiyhdistämäänikiaikaistajaetnistämoderniin Suomennoksiakin tehty maailmankulttuuriin. senkymmenenvuodenaikanavirossaonkäännetty valtavastisuomalais-ugrilaistakirjallisuutta,komi- "Kulttuurisen reservaatin rajat ylitettävä" laista, udmurttilaista ja mordvalaista runoutta ja "eipidäpysähtyäsiihen,ettäsuomalais-ugrilaiset proosaa.onkäännettyklassikkoja,kutenvalikoima entusiastipiirittekevätkulttuuriatoisilleen",jyrähtää udmurttirunoudensuurenpojankuzebaiGerdin pietarilais-mordvalainenrunoilijasergeiZavjalov. HelsingissäviimeisetviisivuottaasunutZavjalov (kuzmaAbramov)lyriikkaa,sekänykykirjallisuutta, esimerkiksi hanti jeremei Aipinin uusin romaani asettuupuolustamaankansallistakulttuuriasekäylikansallistaglobalismiaettäperinteitäylikorostavaa Jumalan äiti verisillä lumilla(2002). suomessajaunkarissaeiolevaltionrahoitusohjeletnofuturisminfilosofiassakorostuuvirolaisen maa.unkariksionkinkäännettyviimevuosinavain filosofinukuMasinginjakirjailijanjaankaplinskin joitakinteoksiamansistajahantista,muunmuassa pohjaltahahmoteltuajatus,ettäsuomalais-ugrilaiset edellämainittuAipininromaani. jakoonneetLeena Laulajainen ja svetlana Ville Ropponen on kirjallisuuskriitikko ja vapaa elembaeva), samoin Marin "aleksiskiven" ser- toimittaja.
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
vätvoimissaan.eipäihme,ettäkongressinteema olikirjallisuuskäännekohdassa.erityisestiitäisten suomalais-ugrilaistenkirjallisuuksienkohtalovaltakielenvenäjänkeskellämietitytti.entämillaista kirjallisuuttajamiksitulisikääntääerisuomalaisugrilaisillekielille?
19. "Myöspienillesuomalais-ugrilaisillekielilletulee "turmeltumattomistaalkuperäiskulttuureista". valton painottaa, että kirjojen julkaisun tuke- sepuhuuyleismaailmallisistajaikuisistaasioistavaimisen lisäksi tulisi kouluttaa kääntäjiä. venäjänsuomalais-ugrilaistanykykirjallisuuttaon suomennettuvähän.2000-luvullaovatilmestyneet nykymarilaisennaisrunoudenvalikoimaVaahterat Virolaiset kääntäjät ahkerina palavat(2009,suom.svetlanaHämäläinen&Leena nuoriudmurttirunoilija,tallinnassanykyäänasuva Laulajainen)sekäudmurttilaisen,mordvalaisenja nadezdaPtselovedova(Musnadi)onosallistunut marilaisennykykirjallisuudensuomennosvalikoima sukukansojenkirjallisuudenvirontamiseen.viimei- Volga-antologia(toim.villeropponen). Mordvalaista lyriikkaa tuistafilosofioista. gei tsavainin romaani Elnet (2008, suom. Häntoivoo,ettäeräänäpäivänäkäännetäänsuougrilaisetkansateivätolisivainvenäjäksitaimuilla "imperialistisillaisoillakielillä"kirjoitetunkirjalli- malais-ugrilaistakirjallisuuttaeivainsiksiettäse onkirjoitettujollaineksoottisellakielellävaankoska suudenvarassa. virossa 1990-luvulla valeriAlikovonvuorimarintanutsuomalaisiaklassik- syntynyttaidesuuntauslevisi2000-luvullakaikille koja,kutenSeitsemän veljeksenjaSinuhe egyptiläisen. valtonpitäätärkeänäerityisestiviron,suomenja tuettavauuttaluovaakirjallisuutta",Zavjalovtykitunkarinkirjallisuudenkääntämistä,jottasuomalais- tää. suomessa kuttavasti. sydämen laulu on sama on suomennettu (2002, suom. malais-ugrilainenfilosofiasiispoikkeaisieuroopan emeritaprofessori raija Bartens on julkaissut indoeurooppalaistenvaltakieltenpohjaltamuovakäännöksetTähtiä lumessa. esimerkiksi on pitänyt etnofuturismia. Arto Moisio).LisäksionkäännettyMihailHudjakovin 1910-luvulla koostama udmurttieepos Dorvyzy (suom.esa-jussisalminen&jormavakkuri). (2004) ja Kultainen aamunkoi: neljän marilaisen "etnofuturismionensimmäinensuomalais-ugrirunoilijan muistolle(2007).Marilaisenrunoklassi- laistenkansojenkehittämätodellakansainvälinen konvalentinkolumbinvalikoimaKaikilla kielillä idea",Zavjalovpainottaa. kiinnostavana uutena suuntauksena Zavjalov M.A.Castreninseuraonkintukenutkääntämistä pienille suomalais-ugrilaisille kielille. suomalais-ugrilaista kirjallisuutta ilmestyy jaylikansallinenpopulaarikulttuurijyräävätpienet perätikahdessakirjasarjassa.niistätoisessa,sarjassa kieletjakulttuurit.vaaranaonmyöspienteneristäy"nuori sukukansojen runous" tekstit julkaistaan tyminenpysyviksimiellettyihinperinteisiinsä,joita ainaneljälläkielellä:alkukieleksi,viroksi,venäjäksi ulkoapäinfilantrooppisestipönkitetääntajuamatta, ettätällöinhellitäänenemmänromanttistakuvaa jaenglanniksi. kieletjakavatpaitsiyhteisenkieliopillisenrakenteen suomessaon2000-luvullailmestynytyllättävän myösyhteisentavantarkastellatodellisuutta.suomontakäännöstäsuomalais-ugrilaisistakielistä