H IF IM A A IL M A 3|2 25 VIIHTYVYYTTÄ JA VISUAALISUUTTA PARANNETAAN AKUSTIIKKAA OSA 2 SULJETTUA AVOIMUUTTA DAN CLARK NOIRE X YLÄLUOKKAINEN KAKSIKKO MARTEN PARKER TRIO & COLTRANE 3 OMALEIMAINEN INTEGROITU | ROKSAN CASPIAN 4G STREAMING LAATUÄÄNTÄ MERIMAISEMISSA | RAPORTTI HELSINKI HIGHEND -MESSUILTA PYKÄLÄÄ PAREMMAT VINYYLISOITTIMET 699–899 EUROA VERTAILUSSA 14,90 € 03|2025 181118_.indd 1 181118_.indd 1 14.4.2025 13.25.38 14.4.2025 13.25.38
Päivitetty Esotar 3 -diskantti, täysin uudistettu jakosuodatin ja ensiluokkaiset komponentit nostavat äänen uudelle tasolle. CONTOUR 20 BLACK EDITION DYNAUDIO ak-hifisystems.fi JALUSTAKAIUTTIMET MUSTAN SÄVYT, PUHTAAN ÄÄNEN VOIMA Contour 20 Black Edition on legendaarisen Contour-sarjan huippuunsa hiottu erikoisversio. Tyylikäs Black High Gloss -viimeistely ja mustat yksityiskohdat kruunaavat kokonaisuuden. 7000 € PARI 181119_.indd 2 181119_.indd 2 14.4.2025 12.06.52 14.4.2025 12.06.52
Mutta sen voin kyllä myöntää, että se on omalla, erilaisella tavallaan hyvä, ja itse vinyylialbumit ovat pohjimmiltaan enemmän kuin pelkkää ääntä. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Hi maailma kuuluu EISAn hi ja kotiteatteriäänentoistopaneeliin. puh. 020 7354 130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min. Kun parin viikon tiiviin vinyylienkuuntelun jälkeen päätin kalibroida korvia tutulla digilaitteistolla, vinyyliltä usein pyörinyt näytekappale kuulostikin tiedostopohjaisena oitis jotenkin valjulta. 19. /tilaa PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kivelä heikki.kivela@hi maailma. Omistamistani käyttöesineistä tuo reilusti yli 20 vuotta palvellut yksilö on yksi luotettavimpia ja kiinteimpiä osia omaisuuttani, levyjen ohella. www.eisa.eu” PÄÄKIRJOITUS ENEMMÄN KUIN PELKKÄÄ ÄÄNTÄ T ämän numeron tiimoilta tulin viettäneeksi poikkeuksellisen intensiivisen jakson vinyylien parissa niin pykälää parempien vinyylisoittimien vertailua tehdessä kuin myös alan asiantuntijoita haastatellessa. Näissä tilanteissa olen miettinyt, että mikä vinyylin soundissa oikeastaan on se juttu. Aikakausmedia ry:n jäsen OSOITE Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki VERKKOSIVUT www.hi maailma. Mikä tekee siitä erilaista vaikkapa suhteessa digilähteisiin. Tuntemus on hiukan hämmentävä, semminkin kun en itse edes pidä vinyyliä äänenlaadultaan parhaana vaihtoehtona. Vaikka vinyylisetin äänenlaadussa menetetäänkin ehkä teoreettisesti jotain, toistoketjun tietynlainen välittömyys ja omanlaisensa reaktiivisuus yhdistettynä subjektiivisesti miellyttävään äänensävyyn ja toistobalanssiin voivat selittää jotain, muttei tietenkään kaikkea. Kun aloin haalia vinyylilevyjä kokoelmaani joskus vuosituhannen vaihteessa, cd oli formaattina jo noussut äänilevyteollisuuden kiistattomaksi ykköseksi, mutta itselle läheisissä musiikkikulttuureissa vinyylejä tehtiin aivan normaaliin tahtiin. Ikään kuin siinä olisi samanaikaisesti ollut liikaa kaikkea, mutta silti siitä puuttui jotain. vuosikerta, 8 numeroa vuodessa Hi maailma on arvostetun Expert Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Vaikken miellä itseäni varsinaiseksi vinyyliharrastajaksi, tulin kuitenkin hahmottaneeksi, miten itsestään selvä juttu vinyylimuotoinen musiikki on elämässäni ollut. Yleensä alan tapahtumissa – nytkin varsin onnistuneilla Helsinki Highend -messuilla, joista lisää omassa reportaasissaan – tarjoutuu silloin tällöin mahdollisuus istahtaa hetkeksi myös todella laadukkaiden vinyylisoitinsettien äärelle. Mitä levyjen toistamiseen tulee, niin vaikka muu laitteisto on vuosien saatossa syystä tai toisesta elänyt, vinyylit pyörivät edelleen tasaisen varmasti Technics SL-1200 MK2:n lautasella. HEIKKI KIVELÄ 181120_.indd 3 181120_.indd 3 14.4.2025 15.09.23 14.4.2025 15.09.23. Kenties tästä syystä en ole koskaan osannut katsoa vinyyliasiaa nostalgialasien läpi, sillä jossain vaiheessa enin osa uudesta musiikista tuli omaan hyllyyn 12-tuumaisina. ULKOASU AD: Isma Valkama Graa nen Suunnittelija: Sanna Kangas AVUSTAJAT Jussi Arvio | Jaakko Eräpuu | Matti Hermunen | Matti Komulainen | Mikael Nederström | Kari Nevalainen TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Ilmari Piela PAINOPAIKKA Poligr. Ja jos näistä hetkistä jotain jäi käteen, niin entistä vahvempi tuntemus siitä, että vinyyli on paljon muutakin kuin pelkkä äänilevyformaatti. KUSTANTAJA Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia. www.hi maailma. jas grupa M?kusala, Riika, Latvia ISSN 1796 6507 ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@fokusmedia
36 KOLME AMMATTILAISNÄKÖKULMAA VINYYLILEVYIHIN VUONNA 2025 Vinyylilevyjen uudesta tulemisesta puhutaan paljon, mutta toisille ne eivät missään vaiheessa edes hävinneet mihinkään. Tuorein Noire X on huippumalleja huokeammassa hintaluokassa. VAKIOT 03 PÄÄKIRJOITUS 06 TUOTEUUTISET 40 TALLENTEET 50 KOLUMNI 64 LEVYVALIOT 66 TULOSSA SISÄLTÖ 28 RAPORTTI 10 HELSINKI HIGHEND 2025 Vuodentakainen, keväinen raskaamman hi n messutapahtuma osoittautui niin suosituksi, että oli luontevaa jatkaa samaan malliin tänäkin vuonna. VERTAILU OPAS 28 VINYYLISOITTIMET 699–899 EUROA Kelvosta vinyylisoittimesta ei tarvitse maksaa mahdottomia, ja reilusti alle tuhannen euron hintaluokastakin löytyy yleiseen tasoon nähden varsin laadukkaita ja varmatoimisia vaihtoehtoja – kuten nämä neljä. Haastattelimme kolmea alan asiantuntijaa heidän suhteestaan vinyyleihin. 56 HERMUSET: MARTEN PARKER TRIO DIAMOND EDITION& COLTRANE 3 STATEMENT EDITION -KAIUTTIMET Hermusen luona vieraili hiukan harvinaisempi yläluokan kaiutinkaksikko. 46 ANTHEM AVM 90 -ESIVAHVISTIN/PROSESSORI Anthem AVM 90 on tekniikaltaan ja kapasiteetiltaan eturivin laitteita. HAASTATTELU 24 56 181121_.indd 4 181121_.indd 4 14.4.2025 15.16.53 14.4.2025 15.16.53. HIGHEND 42 SILLÄ KORVALLA: SOULNOTE A-1 -INTEGROITU VAHVISTIN JA BRIZIO COAX 6 -KAIUTTIMET Eläväinen vahvistin ja koherentti kaiutin sopivat erinomaisesti yhteen. 52 ROKSAN CASPIAN 4G STREAMING -INTEGROITU VAHVISTIN Roksan Caspian 4G Streming -vahvistimesta ilmenee valmistajan halu tehdä asiat omalla tavalla. TESTI 24 DAN CLARK NOIRE X -KUULOKKEET Amerikkalainen Dan Clark Audio on aktivoitunut uusimaan mallistoaan aiempaa tiuhempaan tahtiin. 16 AKUSTIIKAN PERUSTEET OSA 2: MITEN AKUSTOIN MUSIIKILLE JA ELOKUVILLE Hyvä akustiikka vaikuttaa paljon arjenkin miellyttävyyteen, mutta miten akustoida hi mielessä parhaimmalla tavalla
Marantzin vakuuttava 10-sarjan uutuusmallisto koettavissa seuraavilla jälleenmyyjillä: Audio Forum Helsinki . Audiokauppa Helsinki Maahantuonti www.simex.fi | info@simex.fi 10 Series 181122_.indd 5 181122_.indd 5 14.4.2025 11.52.45 14.4.2025 11.52.45
Elementti sisältää 5,5 tuuman C16NX001/X Metamodal TPCD -bassoelementin ja yhden tuuman diskanttielementin. Lähtöaste toimii ab-luokassa CFBeli Complementary Feedback -topologialla. Audiolab 6000A MKII on saatavilla kesäkuun alussa. Uusi sarja koostuu 1961 Tower -2,5-tielattiakaiuttimesta, 1961 Monitor -kaksitiejalustakaiuttimesta, 1961 Center -kaksitiekeskikaiuttimesta sekä 1961 Bookshelf -kaksitiehyllykaiuttimesta, joista kussakin on 28 millimetrin tekstiilidome ja 5,5 tuuman bassokeskiääniset paperikartioilla. Bowers & Wilkins, Denon, Focal ja Meze Audio näistä on helppoa valita oma suosikkisi. Kaikki kaiuttimet hyötyvät Arendalin 1723 -premium-sarjan tärkeimmistä teknologioista, kuten suuntaimella varustetusta diskanttielementistä ja muista mukautetuista äänisistä. Da-muunnin on ESS Sabre ES9038Q2M (32 bit/768 kHz) HyperStream II -arkkitehtuurilla. Sarjan subwooferit on varustettu Avalanche 550 iQ -vahvistimilla, jotka tuottavat 550 watin rms-lähtötehon. Passiivisessa on kolmannen asteen jako diskantille ja toisen asteen suoto bassolle, jakotaajuutena kaksi kilohertsiä. Lisäksi sarjaan kuuluvat 1961 Heightja 1961 Surround -kaiuttimet kotiteatteriin sekä 1961 Subwoofer 1Vja Subwoofer 1S -subbarit. Uusi 6000A MKII tarjoaa laajan valikoiman sovellusmahdollisuuksia. Laitetta voi käyttää pelkkänä esivahvistimena tai päätevahvistimena. TUOTEUUTISET Norjalainen kaiutinvalmistaja Arendal Sound ilmoittaa tuovansa uudelleen markkinoille 1961-kaiutinsarjansa ”vastatakseen kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään”. UUSI ALKU Norjan kaiutinelementtispesialisti SEAS on julkaissut uuden diy-kaiuttimen nimeltä Toy. Myymälöissämme pääset fiilistelemään suosikkivalmistajien uutukaiset ja jopa parhaat huippumallit. Elementti on suunniteltu kompaktiin 5,7 litran suljettuun koteloon, jossa on huolella valittu vaimennus (70 prosenttia polyesterivaahtoa). 181123_.indd 6 181123_.indd 6 14.4.2025 12.58.13 14.4.2025 12.58.13. Toyn hintaja saatavuustiedot eivät tätä kirjoitettaessa olleet vielä tarkentuneet. EI MIKÄÄN LELU HINTALUOKKA: 600–1900 EUROA (MALLISTA RIIPPUEN) LISÄTIEDOT: ARENDALSOUND.COM LISÄTIEDOT: SEAS.NO & AUDIO-HI.FI Audiolab 6000A MKII näyttää Audiolabin 6000A-vahvistimelta, mutta tarjoaa valmistajan mukaan merkittäviä teknisiä parannuksia. Hdmi arcilla taas saadaan yhteys televisioon ja bluetooth 5.1 aptx UUTTA AUDIOLABIA HINTA: 899 EUROA LISÄTIEDOT: AUDIOLAB.CO.UK & AUDELEC.FI hd mahdollistaa striimauksen mobiililaitteista. Näiden lisäksi on neljä digitaalista ja neljä analogista rca-tuloa. Parin vuoden tauon jälkeen kahdeksan mallin valikoima on jälleen saatavana. Virtalähteessä on esimerkiksi uusi 200 volttiampeerin toroidimuuntaja yhdessä neljän 15 000 mikrofaradin suotokondensaattorin kanssa. Hdf-kotelojen käsinmaalatut mattapinnat antavat kaiuttimille Arendalille tyypillisen estetiikan. SEAS tarjoaa Toyta sekä aktiivisella että passiivisella jakosuotimella. Elementissä on FEA-optimoitu magneettijärjestelmä kupari-inserteillä, titaanipuhekela ja resonansseja minimoiva muotoilu. Nimestään huolimatta se ei ole mikään lelu, vaan vakavasti otettava kaiutin edistyneellä koaksiaalielementillä, jonka bassoja diskanttielementin kartiossa on Metamodal TPCD -supermateriaalia. Arendal Sound 1961 -sarja lanseerattiin ensimmäisen kerran vuonna 2020. Kuulokkeet reissuun, töihin, nautiskeluun ja pelikäyttöön. Aktiiviversio käyttää miniDSP 2x4HD:tä edistyneellä dsp-suodolla. Tehoja vahvistin tuottaa 50 wattia kanavaa kohden kahdeksaan ohmiin ja 75 wattia neljään ohmiin
181123_.indd 7 181123_.indd 7 14.4.2025 12.58.19 14.4.2025 12.58.19. Myymälöissämme pääset fiilistelemään suosikkivalmistajien uutukaiset ja jopa parhaat huippumallit. Tervetuloa kuuntelemaan! Audio Forum Helsinki Audio Forum Joensuu www.audioforum.fi Uudenmaankatu 4–6 Torikatu 21 puh: 09-41500200 Kuulokkeet reissuun, töihin, nautiskeluun ja pelikäyttöön. Bowers & Wilkins, Denon, Focal ja Meze Audio näistä on helppoa valita oma suosikkisi
Suuri osa nykyisistä vinyylimarkkinoista koskee käytettyjä levyjä, jotka ovat usein paitsi likaisia myös vääntyneet esimerkiksi väärän säilytyksen vuoksi. RATKAISU YHTEEN VINYYLIONGELMAAN OSALLISTU LUKIJAKYSELYYN! OSALLISTU HIFIMAAILMA-LEHDEN LUKIJAKYSELYYN JA VOIT VOITTAA 499 EURON ARVOISEN WIIM AMP PRO -VERKKOVAHVISTIMEN. Kotelo on sama kuin Rotelin DX-3-kuulokevahvistimessa. Verkkoliitäntää ei ole, mutta bluetooth aptx hd on kuten myös hdmi arc televisiolle. Vastaavia löytyy nykyään monelta valmistajalta. Onnittelut voittajalle! 181123_.indd 8 181123_.indd 8 14.4.2025 12.58.26 14.4.2025 12.58.26. Uusi DX-5 on vain 21,5 senttimetriä leveä laite ja sellaisena sopii esimerkiksi tietokonepöydälle sijoitetuille kaiuttimille. Se on suhteellisen pieni ja helppokäyttöinen tuote tukevassa kotelossa, eikä hintakaan ole hyötyyn nähden mahdoton. Striimerille on usb-b-tulo tai optinen/ koaksiaalinen digitaalitulo. Virtalähde on lineaarinen ja rengassydänmuuntaja isohko. Kierojen levyjen litistämiseen on ollut ratkaisuja jo jonkin aikaa, mutta ne ovat olleet melko kalliita. Äänenlaatu on yksi asia, mutta myös levyjen fyysinen kunto ratkaisee, kun tavoitellaan huippuluokan vinyylinautintoa. Mukana on myös analoginen rca-tulo, mono-rca-lähtö subwooferille sekä 6,35 millimetrin kuulokelähtö etulevyssä. Edellisen numeron arvontaan vastanneiden kesken arvotut Argon Audio Forte A4 MK2 -kaiuttimet voitti Sebastian Andersson Turusta. MINIVAHVISTIN DACILLA Tunnettua on, miten vinyylin ystävät ovat huolissaan levyjensä kunnosta. Nyt Pro-Ject on valmistanut oman levynsuoristajan VC-pesuriensa runkoon ja antanut sille nimen Flatten it. TUOTEUUTISET 08 Japanilainen Rotel lienee tunnetumpi paremman pään laitteistaan, mutta DX-5 on valmistajan lähtötason vahvistin-dac pienempiin äänentoistokokoonpanoihin. Kyselyn löydät osoitteesta www.hifimaailma.fi ja kilpailut tai viereisen qr-koodin avulla. Tehoja on vain 2 x 25 wattia kahdeksaan ohmiin tai 2 x 33 wattia neljään ohmiin ab-luokassa. KERRO MEILLE, MILLAISISTA JUTUISTA PIDÄT JA MISTÄ LAITTEISTA HALUAISIT TESTEJÄ! HINTA: 1 499 EUROA LISÄTIEDOT: ROTEL.COM & SEPTON.SE HINTA: 799 EUROA LISÄTIEDOT: PROJECT-AUDIO.COM & AK-HIFISYSTEMS.FI Arvonta käynnistyy 30.4.2025 ja päättyy 3.6.2025. Dac perustuu ESS ES9039Q2M -siruun (32 bit/384 kHz & dsd256)
181124_.indd 9 181124_.indd 9 14.4.2025 11.56.40 14.4.2025 11.56.40. KEF Q HUIKEA UUSI -MALLISTO R-SARJASTA TUTTU METAMATERIAALI-TEKNOLOGIA NYT MYÖS Q-SARJASSA
HIGHEND 2025 KERÄSI HELSINKILÄISEN RANTAHOTELLIN TILOIHIN JOPA AIEMPAA RUNSAAMMAN MÄÄRÄN NÄYTTEILLEASETTAJIA JA YLEISÖÄ. SUHTEELLISEN VÄHÄISESTÄ ENNAKKOMAINONNASTA HUOLIMATTA. MESSUHIFIÄ MERIMAISEMALLA RAPORTTI | HELSINKI HIGHEND 2025, HOTELLI RANTAPUISTO 29.–30.03.2025 VUODENTAKAINEN, KEVÄINEN RASKAAMMAN HIFIN MESSUTAPAHTUMA OSOITTAUTUI NIIN SUOSITUKSI, ETTÄ OLI LUONTEVAA JATKAA SAMAAN MALLIIN TÄNÄKIN VUONNA. TEKSTI JA KUVAT JAAKKO ERÄPUU 181125_.indd 10 181125_.indd 10 14.4.2025 12.18.26 14.4.2025 12.18.26
Kisapaikalla ei päivitelty hi harrastuksen hiipumista, ja miksi oltaisiinkaan, kun alan kaupallisista toimijoista valtaosa oli saapunut paikalle ja useimmat vielä ennenkuulumattomien edustustensa kanssa. Tilaääntä kerrakseen, eli PMC IB1S A III -patteriston avulla Atmosta tupaan. Uusien tuotemerkkien virta saattoi olla alan huippuvuosista hieman laantunut, mutta ei todellakaan tyrehtynyt. Suomalais–puolalaista yhteistyötä: Audio Anatomy AA5. RAPORTTI K eväisessä kelissä itähelsinkiläisessä Rantahotellissa suoritettu highend-tasoisten uutuustuotteiden kavalkadi sujui kaikin puolin myönteisissä merkeissä. 181125_.indd 11 181125_.indd 11 14.4.2025 12.19.14 14.4.2025 12.19.14. WLR-3-teknologialla toteutettu tweetterikolmikko ja 6,5-tuumainen Nanomatrix-bassokeskiääninen. Asialla alan guru Tomi Pietilä, taustatukenaan masterointivelho Henkka Niemistö. Parin kymmenen näytteilleasettajan ja useiden satojen kiinnostuneiden messukävijöiden ilmeet olivat – ainakin toisen messupäivän väljyydessä – voittopuolisesti muikeat ja tunnelmat tapahtuman tuoksinassa vapautuneen valoisat. Saman järjestäjän organisoimia syksyisiä messuja enemmän hi n keskiraskaaseen laitaan asemoitunut tapahtuma kattoi kentän aina perinteikkäästä vinyylivetoisesta ja putkilaitteiden höystämästä analogia-aikakaudesta viimeisimpään päivän digitaalitekniikRAPORTTI Marko Lindvallin luoma DIY Saarni OB, eli kolmiteinen dipoli SB-Audiencen ja Scan-Speakin elementein. Designed by Antti Louhivaara
Hi ä harrastavien keskuudessa suosittu diy-toiminta pääsi esille muutamassa huoneessa, joskin vain kaiutinten muodossa, mutta sisältäen kuitenkin joitain kunnianhimoisia ja tasokkaita toteutuksia. Maailmalla ja myös meillä vahvassa nosteessa paistatteleva kuulokebuumi ei jostain syystä ollut rantautunut paikalle. Vallankumouksellisen Kii 3:n pikkuveli 7. Poikkeuksena Atmos-demotilan PMC-kattaus, joka täytti ison huoneen vakuuttavasti. Kaiuttimista ja Soulnotesta on juttua tässä samassa numerossa sivulta 42 lähtien. Useiden huoneiden kattaukset jopa yhdistivät nämä ääripäät teeman ”It Is All About The Music” alle. 181125_.indd 12 181125_.indd 12 14.4.2025 12.19.55 14.4.2025 12.19.55. Eli lp-levyt ja suoratoisto vuorottelivat signaalilähteinä. Komea ilmestys, hieno viimeistely ja laadukas soundi! Japanilaiset uuden sukupolven Soulnotet nostavat valmistajan pro ilia highend-luokkaan. Seuranaan signaalilähteen virkaa hoiteleva Wiim Ultra. Gold Noten HP-10, monessa eri kon guraatiossa saatavilla oleva tuhti esi-/kuulokevahvistin haluttaessa myös dacja bluetoothvalmiuksin. Poissaolollaan loistivat myös muutamat kotimaiset kaiutinvalmistajat, jotka yleensä eivät jätä tilaisuutta esitellä tuotteittaan käyttämättä. Maineikkaan Crevasse-nauhadipolihybridin innoittama miehenkorkuinen torni ehkä näistä pysäyttävimpänä. Taannoisen huippukaiutin Crevassen innoittama diy-tuotos. kaan asti. Itse asiassa viisinumeroisilla hintalapuilla varustetut laitteet ja kaiuttimet jäivät vähemmistöön, kun jalustojen nokkiin nostetut, joskin laadukkaat pienemmät pömpelit pääsivät esittelemään osaamistaan, joka useimmissa tapauksissa istui käytössä olevien tilojen akustiikkaan mittavampia toistimia paremmin. Keskimmäisen mallisarjan integroitu A-2 ja SACD-soitin oli valjastettu pienehköjen Brizio Coax 6 -kaiutinten ajamiseen. Mitään München-luokan miljoonakattauksia ei toki Helsingin keväässä koettu. Toki jokuset luurit ja niiden ajamiseen tarkoitetut vahvistimet olivat läpäisseet joidenkin näytteilleasettajien mukaanottoseulan, mutta yllättävän minimaalista oli trendikkään harrastusmuodon tarjonta. Digitaalista signaalinkäsittelyä ja suuntaavuuden hallintaa
Unison Researchin mustan sarjan putkivahvistin sekä Opera Audion Prism V-2 ja Quanta V-2 ovat saapuneet maahan. Vahvistimien suunnittelusta vastaa legendaarinen Jarmo Ohvo. Näppärä setti. Quadin uustuotanto-kolmossarja sai seuraa Leakin cd-pyörittimestä ja sivustatukea Totemin Loonkaiuttimista. Terveisiä Italiasta. RAPORTTI 13 . Sarjassamme kiinnostavia lanseerauksia: Sol Audion päivitettyjen Luminosity-kaiuttimien ohessa julkidebytoivat myös uunituoreet esija monopäätteet. 181125_.indd 13 181125_.indd 13 14.4.2025 12.20.25 14.4.2025 12.20.25.
. Jämerää hienostuneisuutta Pro-Jectin tapaan: lippulaivalevari 12.2 Signature. Harvinaista herkkua kaikki tyynni. 181125_.indd 14 181125_.indd 14 14.4.2025 12.20.49 14.4.2025 12.20.49. Erikoisen muotoiset pääteputket tulevat kyllä kaukaa idästä, kyljissään Psvanen leimat. 300 B -kulttuuri kukoistaa edelleen. . Vinyylin ystävän dream team: SYD S9:n vihonviimeisin versio, Holbo ilmalaakeroidulla tangentiaalisella äänivarrellaan ja intialaisella EBI Khumar MC -äänirasiallaan sekä SYD S8. Myös Italiassa, josta kuvan Tektron-kaunokainen on kotoisin. 14 Kohtuuhintaista kuuloketeknologiaa Kiinasta: FiiO-tuoteperhe kerääntyneenä pyöreän pöydän päälle
. Räkissä Melcoa ja Mäkkäriä – jälkimmäiseltä monitoimi-eq. 181125_.indd 15 181125_.indd 15 14.4.2025 12.21.13 14.4.2025 12.21.13. . . Äänivartena Kuzma Four Point, rasiana CAR-40. Kaiuttimissa ympärisäteilevät DDD-elementit ja 12 tuuman bassot. Ammattiaudion puolelta hifin maailmaan, eli Ultrafiden U500-pääte ja U4Pre-etunen. Pinon päällimmäisenä Eversolon monitoimivatkain DMP-A8. RAPORTTI 15 Messujen massiivisinta tarjontaa: German Physics Borderline ja Unison Researchin premium-sarjan putkivahvistusta. Äänessä ATC-aktiivimonitorit, pyörimässä Kuzman Stabi R. Mitro’s Sound Factorin loihtima valon ja varjojen valtakunta
PARANNETAAN AKUSTIIKKAA OSA 2 OPAS | AKUSTIIKAN PERUSTEET OSA 2: MITEN AKUSTOIN MUSIIKILLE JA ELOKUVILLE HYVÄ AKUSTIIKKA VAIKUTTAA PALJON ARJENKIN MIELLYTTÄVYYTEEN, MUTTA MITEN AKUSTOIDA HIFIMIELESSÄ PARHAIMMALLA TAVALLA. TEKSTI JA KUVAT SAMU SAURAMA 182405_.indd 16 182405_.indd 16 14.4.2025 12.53.37 14.4.2025 12.53.37. PERUSLÄHTÖKOHDAT OVAT HYVIN YKSINKERTAISET, MUTTA TÄSMÄLLISIÄ YLEISOHJEITA ON MAHDOTONTA ANTAA. JOKAINEN TILA ON OMANLAISENSA JA MAKUASIAT VAIKUTTAVAT
Kilohertsin aallonpituus on 34 senttimetriä, joten kilohertsistä ylöspäin purevan diffuusorin olisi hyvä olla ainakin 3 x 34 senttimetrin eli noin metrin päässä kuuntelijasta. Tee akustoinnista kaunista, silloin se paitsi hoitaa funktionsa muttei myöskään aiheuta visuaalista ahdistusta. Se vaatii sekä riittävästi pinta-alaa että paksuutta, ihan samalla tavalla kuin mukava sohva tai käytännöllinen jääkaappi ei voi olla miniatyyrikokoinen. Sen sijaan koko perheen olohuone ja akustointi on vaikeammin ratkottava yhdistelmä, koska ratkaisujen olisi oltava sisustukseen sopivia ja usein jopa näkymättömiä. Yksi mielekäs luettava paketti aiheesta on Antti Järvisen diplomityö ”Kuunteluhuoneen suunnittelu ja mallinnus” (research.spa.aalto.fi/publications/theses/jarvinen_mst.pdf). Onko se hyvä vai huono piirre, se on sitten enemmän makuasia. Monenlaisten vaihtoehtojen kokeilu voi olla hedelmällisempääkin kuin täydellisyyden tavoittelu. Mikä sopii sisustukseen, siihen on Suomessakin viitisen miljoonaa mielipidettä, joten en ota kantaa. Etenkin isoilla pinnoilla ohuita vaimentimia kuivatetaan diskantin jälkikaiunta-aika olemattomaksi ja loppu kuuloalueesta jää koskemattomaksi. Kolme kertaa matalimman hajotettavan taajuuden aallonpituus MONENLAISTEN VAIHTOEHTOJEN KOKEILU VOI OLLA HEDELMÄLLISEMPÄÄKIN KUIN TÄYDELLISYYDEN TAVOITTELU. Vaimentimet toimivat miltä vain etäisyydeltä ja vaimennin myös puree matalampiin taajuuksiin kuin saman paksuinen diffuusori. Annan vain vaihtoehtoja ja ideoita. Kankaan taakse voi piilottaa niin akustiikkaa kuin kaiuttimiakin. Jos kyse on musiikinkuunteluun ja/tai leffojen katseluun pyhitetystä tilasta, sen akustointi on luonnollinen osa hyvää lopputulosta ja myös visuaalista ilmettä. Myös käytännön seikat vaikuttavat siihen, mikä toimii ja mikä on mahdollista. Minä otan kuitenkin sen liberaalin asenteen, että harrastuksessa saa olla vapauksia ja kuuluukin olla makueroja eri ihmisten välillä. Kovan seinän eteen voidaan tehdä halutulle etäisyydelle uusi seinärunko, asentaa siihen pingotuslistat ja kangas päällimmäiseksi. 182405_.indd 17 182405_.indd 17 14.4.2025 12.53.45 14.4.2025 12.53.45. Jos diffuusori on liian lähellä kuuntelijaa, se aiheuttaa sivuoireita. Sitä, millainen on optimaalinen kuunteluhuone ja miten se saavutetaan, on tutkittu niin maailmalla kuin Suomessakin. Älä tee huoneestasikaan sellaisen kuuloista. Molemmat voi naamioida esimerkiksi akustisesti läpinäkyvällä kankaalla, mutta sellaisenaan vaimentimet ovat visuaalisesti pelkistetympiä ja rauhallisempia kuin diffuusorit. Ethän haluaisi kuunnella kolmitiekaiutinta, jossa on diskantti pimeänä. Epämiellyttävä nyrkkisääntö akustiikkamateriaalin paksuudesta hifimielessä voisi olla esimerkiksi tämä: 2 cm on huono, 4 cm ei ole paljon parempi, 10 cm alkaa olla ok ja 20 cm olisi ihan kiva. Niin diffuusorien kuin vaimentimienkin olisi hyvä olla mahdollisimman paksuja. Joka tapauksessa hyvin toimiva akustointi vaatii tilaa. Räikeät heijastukset ovat aina pahasta, mutta pidätkö sinä vaimentimilla tehdystä kuivemmasta ja rauhallisemmasta akustiikasta vai diffuusoreilla luodusta ilmavammasta ja eloisammasta, se on makuasia. Akustoinnin ulkonäkö. RÄIKEÄT HEIJASTUKSET OVAT AINA PAHASTA, MUTTA PIDÄTKÖ SINÄ VAIMENTIMILLA TEHDYSTÄ KUIVEMMASTA JA RAUHALLISEMMASTA AKUSTIIKASTA VAI DIFFUUSOREILLA LUODUSTA ILMAVAMMASTA JA ELOISAMMASTA, SE ON MAKUASIA. OPAS 17 on yleisesti suositeltu minimietäisyys. Silloin niiden toiminta-alue ylettyy mahdollisimman pitkälle kohti matalia taajuuksia. DIFFUUSORIN RAJOITUKSET VAIMENTIMEEN VERRATTUNA Vaimentimissa on pari käytännöllistä puolta verrattuna diffuusoreihin. M ikä tuntuu olevan vaikein asia akustoinnissa
182405_.indd 18 182405_.indd 18 14.4.2025 12.53.52 14.4.2025 12.53.52. Akustiikkalevyjen päälle voi myös laittaa lamppuja tuomaan pehmeää epäsuoraa valoa katon kautta heijastuneena. Kaksi tai kolme kappaletta auttaa jo selvästi, jos tila ei ole valtavan suuri. Jos huoneen vasen ja oikea puoli ovat akustisesti erilaisia, niistä tulee tietysti erilaiset heijastukset, ja kun huoneen vaikutus on huomattavan suuri, tämä sössii paljon etenkin stereokuvan muodostumista. Tai mikäli vasemmalla on kulkuaukko, kokeile vaimentimella oikeallekin puolelle vastaavaan kohtaan eräänlaista akustista aukkoa. Suorakaidehuoneessa nurkkiin sijoitetut bassoansat toimivat tehokkaammin kuin tuplamäärä bassoansoja huonommilla paikoilla. Hyvää on se, että basso-ongelmat ovat pahimmillaan huoneen nurkissa, ja siksi niihin pystyy pureutumaan tehokkaimmin juuri siellä nurkissa, missä bassoansat ovat vähiten muun elämän tiellä. EI, MUTTA IHAN TOIMIVA KYLLÄ. totesin, että kaikki neljä nurkkaa lattiasta kattoon bassovaimentimilla peitettynä ei ollut ainakaan liikaa. Pyri pitämään sivusuuntaisesta symmetriasta kiinni, jos vain mitenkään mahdollista. Olen pahoillani, tiedän, ettei ollut hyvä uutinen. Esimerkiksi, mikäli oikealla seinällä on hyvä paikka vaimentimille ja vasemmalla ikkuna, käytä ikkunan edessä akustoivaa verhoa. Aikoinaan AudioVideo.fi:n noin 20-neliömetrisessä kivisessä kuunteluhuoneessa HALVIN TOIMIVA BASSOANSA ON AVAAMATON PAKETTI LÄMPÖERISTEVILLAA, SEN SAA RAUTAKAUPASTA ALKAEN NOIN PARILLA KYMPILLÄ. Parimetriset valmiiksi rei’itetyt metalliset L-profiilit kiinni levyihin ja levyt niistä neljällä vaijerilla tai ketjulla kattokoukkuihin. Lyhyt vastaus kysymykseen: yleensä hyvin paljon. Halvin toimiva bassoansa on avaamaton paketti lämpöeristevillaa, sen saa rautakauKaton vaimennus onnistuu sujuvasti noin 120 x 240 -senttimetrisillä levyillä. ALOITETAAN POHJALTA, BASSOISTA Paljonko on riittävästi bassovaimennusta. ONKO SE SISUSTUSYSTÄVÄLLISIN TAI EDES TEHOKKAIN. 18 SIVUSUUNTAINEN SYMMETRIA Normaalissa olohuoneessa me kuuntelemme vain 10–20 prosenttia suoraan kaiuttimista tulevaa ääntä ja 80–90 prosenttia huoneheijastuksia
Kattoon kaksi tai kolme kappaletta 120 x 240 senttimetrin vaimentimia. Usein tulee vastaan ihmisiä, jotka haluavat akustoida, jottei ääni kuuluisi muualle tai jottei muualta tuleva ääni kuuluisi heille. OPAS 19 KOURALLINEN NYRKKISÄÄNTÖJÄ Jos huoneesi on tyypillinen 20–30-neliömetrinen ja haluat hyvin helpon sekä hintaansa nähden tehokkaan rakenteen, tässä on yksi toimiva ratkaisu: 1. 4. Jos akustointirakenne on metrin päässä tai kauempana kuuntelijasta, diffuusorit tuovat avaruutta ilman sivuoireita. Kumpi on tärkeämpää sinulle, edullinen hinta vai tehokas toimivuus ilman isoa rakennetta. 6. Käyttämällä diffuusoreja niille sopivissa paikoissa riski äänen paikallistumisesta kaiuttimiin vähenee ja äänikenttä pysyy ilmavana sekä yhtenäisenä. Hinta on aivan eri sfääreissä kuin villapaalilla tai edes hienolla passiivivaimentimella, mutta hyvä aktiivinen bassoansa on yhtä aikaa tehokas ja vie olemattoman vähän tilaa verrattuna yhtä tehokkaisiin passiiviratkaisuihin. pasta alkaen noin parilla kympillä. Ensimmäiset heijastukset ovat niitä, joissa ääni saapuu huoneen rajapinnoista heijastuneena pian suoran äänen jälkeen vain Kaksi koolauskerrosta ristikkäin ja päällimmäinen villoitettuna tuottaa äkkiä melkein 10 senttimetriä paksun vaimentimen. 3. Valmiita reikäresonaattoreitakin on, kuten kotimainen Bassan. 5. Kovan pinnan toinen etu on se, että se heijastaa keskialueen ja diskantin, eli niille ei tule vaimennusta siellä, missä sitä ei tarvita. Vaihtoehtona on aktiivinen bassoansa, joka tekee eräänlaisen akustisen reiän sinne nurkkaan. Kuuntelupaikan sivuille tärykaiun poistavat rakenteet. 180–240 x 120 senttimetrin vaimennin takaseinälle. PS. Äänieristys tehdään eri tavalla kuin akustointi, ja se vaatii lähes aina oleellisesti järeämpiä rakenteellisia ratkaisuja. Niin paljon bassovaimennusta kuin mahdollista. 182405_.indd 19 182405_.indd 19 14.4.2025 12.53.58 14.4.2025 12.53.58. ENSIMMÄISET HEIJASTUKSET, KAIKEN PAHAN ALKU JA JUURI. Vain sinä osaat vastata kysymykseen omalta osaltasi. Nopean ja siistin pinnan saa esimerkiksi rimapaneelilla, jonka rimoitus myös vähentää korkeimpien taajuuksien imeytymistä rakenteeseen. Onko se sisustusystävällisin tai edes tehokkain. Diffuusoreista saat tietoa laittamalla hakukoneeseen ”Acoustic Diffusers: The Good, the bad and the ugly Trevor Cox”, ja toimivia laskureita diy-väelle ovat esimerkiksi oliverprime.com/prd/index.php ja actools.tunetown.de/prd. Akustointi ei valitettavasti auta äänieristykseen. Pidä kiinni sivusuuntaisesta symmetriasta niin tiukasti kuin mahdollista ja käytä niin paksuja rakenteita kuin mahdollista. Hyvissä kaupallisissa passiivissa bassoansoissa voi olla runsaasti paksuutta pureutumassa yläbassoille ja lisäksi esimerkiksi varsin vähän aukotettu vaneri etulevynä, mikä nappaa bassoaallon kuin purje venyttäen toiminta-aluetta alemmas. Ei, mutta ihan toimiva kyllä. Monikanavaäänelle tila voi olla kuivempi kuin musiikille, mutta Finnkinonkin nykyteatterit rakennetaan elävämmiksi kuin aiemmin. Mahdollisimman paljon ääntä hajottavaa pintaa, oli se sitten matemaattisesti optimoitua diffuusoria tai vain ylipäätään monimuotoista tavaraa seinustoilla. 120 x 120 senttimetrin vaimentimet sivuseinille poistamaan ensimmäiset heijastukset. 2
Samoin takaseinällä, jos kuuntelupaikka on lähellä takaseinää. ENSIMMÄISTEN HEIJASTUSTEN JÄLKEEN Kovat ja tasaiset pinnat, etenkin vastakkaiset ja samansuuntaiset, tuottavat tärykaikua ja teräviä heijastuksia. Matemaattisesti optimoitu diffuusori on totta kai äänellisesti paras ratkaisu, mutta mikä vain monimuotoinen toimii. NIIDEN NAPPIPAIKKA HAETAAN KUUNTELEMALLA, MITTAAMALLA, KOKEILEMALLA. olisi tulossa vasta myöhemmin, sen hajottaminen toimii hyvin poistamisen sijaan, eli silloin voidaan käyttää diffuusoreita. Etuseinän vaimennus kaiuttimien alueella tekee hyvää stereokuvan tarkkuudelle sekin, mutta muista, ettei normaalikaiutin säteile taakseen juurikaan korkeita taajuuksia. Näitä ovat heijastukset lattiasta, katosta, sivuseinistä, takaseinästä ja jossain määrin etuseinästä. Tämän takia laajakaistainen puhdas vaimennin toimii hyvin sivuseinillä poistamassa ensimmäisen heijastuksen, jos kaiuttimet ovat lähellä seinää. 20 yhden kerran heijastuneena. Samoin takaseinästä tulee heijastus sitä nopeammin suoran äänen jälkeen, mitä lähempänä kuuntelupaikka on takaseinää. Nopeasti tuleva ensimmäinen heijastus saadaan imaistua pois. Esimerkiksi sivuseinän heijastus tulee juuri siitä kohtaa, josta näkisit sivuseinää vasten laitetusta peilistä kaiuttimen kuuntelupaikalle. Sen sijaan, jos heijastus PARASTA LOPPUTULOSTA VARTEN KAIUTTIMIA EI VAIN LAITETA JOHONKIN JA TODETA, ETTÄ SIINÄ HYVÄ. Mitä nopeammin heijastus tulee suoran äänen jälkeen, sitä enemmän se sotkee. Nopeasti suoran äänen jälkeen tulevat heijastuneet äänisignaalit sotkevat kuuloaistilta pääsignaalia siinä, missä myöhäisemmin tulevat heijastukset enemmänkin luovat tila-aistimusta. Nuo hankalimpien heijastusten paikat on helppo löytää, koska ne tulevat samoista kohdista, joista valokin heijastuisi. SUOSITTELISIN RAKENNUSLIIMAÄMPÄRIN JA PROPPUKOURALLISEN SIJAAN ALOITTAMAAN AKUSTIIKAN MIETTIMISEN SAMALLA TAVALLA. 182405_.indd 20 182405_.indd 20 14.4.2025 12.54.03 14.4.2025 12.54.03. Lapsesi lukuisat LEGO-rakennelmat, oma perämoottorikokoelmasi ja serkkusi skootteriprojekti siis kuunteluhuoneen seinustoille hyötykäyttöön. Koko seinän kokoinen pelkkä paljas vaimennin tuo helposSivuseinillä hyväksi havaittu ratkaisu niin kotiteatterissa kuin musiikillakin on vaimentimet kaiuttimien päässä ja siitä asteittain diffuusoreihin päätyminen taaempana huoneessa. Esimerkiksi oikeasta seinästä tulee oikean kaiuttimen heijastus nopeammin kuin pidemmän matkan kulkeva vasemman kaiuttimen heijastus. RAKENNERATKAISUT Yksittäisten akustiikkalevyjen sijaan akustointia voidaan tehdä isona seinän peittävänä pintanakin, ja silloin akustointiratkaisu muuttuu arkkitehtuuriksi. Moni meistä kärsii paljon seinässä kiinni olevasta sohvasta eli heti pään takaa tulevista heijastuksista. Ensimmäisten heijastusten poistamisen jälkeen tasaisten pintojen rikkominen tekee tilasta miellyttävämmän ja äänenlaadusta oleellisesti paremman
Rakenteen syvyyttä voi vaihdella sen mukaan, miten paksun akustoinnin raaskii tehdä. Jos kyseinen seinä sattuu olemaan etuseinä, valkoisen akustisesti läpinäkyvän kankaan taakse voi piilottaa valtavasti akustointimateriaalia, kotiteatterin kolmen etukanavan kaiuttimet (litteitä ja erinomaisia on olemassa!), pari subwooferia ja lopuksi projisoida lähiprojektorilla siihen kuva. Mitään tekniikkaa ei ole näkyvissä, ja napin painalluksella saat niin Pikku Kakkoselle kuin James Bondillekin monta metriä leveän kuvan. 182405_.indd 21 182405_.indd 21 14.4.2025 12.54.09 14.4.2025 12.54.09. OPAS 21 ti liikaa pinta-alaa optimaalista lopputulosta ajatellen, mutta riittävän paksun vaimenninkerroksen päälle voi tehdä pintakerroksen, joka heijastaa osittain korkeimpia taajuuksia takaisin huoneeseen. Varsinaisen takaseinälle asennetun akustiikkalevyn sijaan voit kokeilla isoja ja muhkeita tyynyjä sohvan selkänojalla. Mieluummin vielä raskaammat ja/tai kaksi–kolme kangaskerrosta päällekkäin, joista pintakerros voi olla se visuaalisesti miellyttävä kuosi ja sen alla Jos kuuntelusuunta on huoneen lyhyen seinän mukaan, voivat pelkät diffuusorit toimia hyvin sivuseinillä. Seinän eteen voi vaihtoehtoisesti tehdä koolauksen, kiinnittää siihen pingotuslistat ja pingottaa niihin hieman joustavan kangasmateriaalin (sävy ja kuosi täysin makusi mukaan). Kankaan takana on helppoa käyttää vaimentimia, jotka ovat tehokkaita, mutta ulkoisesti karuja ja siksi halpoja. Käyttämällä akustisesti läpinäkyvää kangasta taakse voi piilottaa myös kaiuttimia ja diffuusoreja. Niiden oman akustiikkahuovan paksuus on tyypillisesti alle sentti eli olemattoman vähän. Villoitettu koolaus tai vielä parempana vaihtoehtona ristikoolaus ja villoitus päällimmäisessä kerroksessa sekä rakenteen päälle nopeasti syntyvä siisti rimapaneelipinta taas on oikein hyvä ratkaisu. Yksi toimiva ratkaisu on rimapaneeli. Jos verhojen haluaa toimivan akustoivinakin ratkaisuna, saa niissä olla minimissään 300 grammaa per neliömetri massaa ja runsas laskostus. Niitä on useampiakin eri ulkonäkövaihtoehtoja, ja reikäkipsilevy on helppoa maalata lyhytnukkaisella telalla haluttuun sävyyn. Jos rimapaneelin ulkoasu ei nappaa, miten sopisi rei’itetty kipsilevy
Sen päälle sitten 100–120 senttimetriä korkeat akustointirakenteet. LÄHDE NÄIN LIIKKEELLE Parasta lopputulosta varten kaiuttimia ei vain laiteta johonkin ja todeta, että siinä hyvä. Vaihtoehto on tietysti piilottaa peruslaatuisia akustiikkalevyjä verhojen taakse. Asettele levyt seinille perusjärkevästi ja kokeile, mistä pidät. 22 sitten ne akustisesti tehokkaat kangaskerrokset. Suurin piirtein puolet kattoon ja suurin piirtein puolet seinille. Karkea suuruusluokka on korkeudeltaan normaalissa 250–300 senttimetrin huoneessa puolet huoneen pinta-alasta akustoivaa materiaalia ja korkeassa huoneessa koko huoneen pinta-alan verran. Vastaavasti jos sohvasta on takaseinään metri tai enemmän, kannattaa takaseinällä kokeilla diffuusoreita. Mikä on riittävä määrä akustoivaa pinta-alaa. Suosittelisin rakennusliimaämpärin ja proppukourallisen sijaan aloittamaan akustiikan miettimisen samalla tavalla. Pieni naulauslevy kuhunkin akustiikkalevyn kulmaan kuumaliimalla tai asennusliimalla ja magneetit seiniin ruuveilla tai vaikka 3M Command -tarrapaloilla. 182405_.indd 22 182405_.indd 22 14.4.2025 12.54.16 14.4.2025 12.54.16. Se ei riipu huoneen pinta-alasta vaan tilavuudesta. Magneetti nappaa hyvin kiinni rautaiseen naulauslevyyn ja akustiikkalevyjen asennon hienosäätö on helppoa, samoin kuin levyjen paikkojen vaihto.?n Kun sivusuunta on huoneen kapea suunta ja kaiuttimet päätyvät lähelle sivuseiniä, vaimentimet kaiuttimien vieressä ovat hyvä ratkaisu. Muutamasta kakkosnelosesta tai kertopuusta saa tehtyä yksinkertaiset telineet, joilla akustiikkalevyjä saa nostettua nojaamaan seinustoille sopivalle korkeudelle ilman minkäänlaisia kiinnitysratkaisuja. Etu-, sivuja takaseinien akustiikkarakenteiden keskikohta saisi olla suurin piirtein kuuntelijan korvan korkeudella, joten 30–50 senttimetriä korkea pitkä penkki, jolle akustiikkalevyjä voi laittaa, on sopiva. Mikäli peität seinät akustisesti läpinäkyvillä verhoilla, voit vaikka jättää akustiikkarakenteet pysyvästi tekemillesi telineille ja halutessasi kokeilla myöhemmin muutoksia. Niiden nappipaikka haetaan kuuntelemalla, mittaamalla, kokeilemalla. Tilavuus kasvaa nopeasti: jos kuhunkin kolmeen suuntaan huoneen mitat kasvavat 25 prosenttia, tilavuus tuplaantuu. Irtolevyjen asennukseen suoraan seinää vasten yksi helppo tapa ovat magneetit
181126_.indd 23 181126_.indd 23 14.4.2025 11.51.35 14.4.2025 11.51.35. TERVETULOA TUTUSTUMAAN MAREKSOUNDIN LAADUKKAASEEN KUULOKEVALIKOIMAAN. TARJOAMME ASIAKKAILLEMME HUIPPULUOKAN ÄÄNENTOISTORATKAISUJA YHDISTÄEN TEKNISEN ASIANTUNTEMUKSEN, LAADUKKAAT LAITTEET JA RÄÄTÄLÖIDYN PALVELUN. LÖYDÄ TÄYDELLISET KUULOKKEET MAREKSOUNDIN KUULOKESEINÄLTÄ. MEILLÄ VOIT RAUHASSA KUUNNELLA JA VERTAILLA ERI KUULOKEMALLEJA ENNEN OSTOPÄÄTÖSTÄ, JOTTA LÖYDÄT JUURI SINULLE PARHAITEN SOPIVAN SOUNDIN. MAREKSOUNDIN LAADUKKAASEEN KUULOKEVALIKOIMAAN. MAREKSOUND ON SUOMALAINEN YRITYS, JOKA ON ERIKOISTUNUT KORKEALAATUISTEN KOTITEATTERIJA HIFILAITTEIDEN MYYNTIIN, SUUNNITTELUUN JA ASENNUKSIIN
TEKSTI JAAKKO ERÄPUU KUVAT VALMISTAJA & JAAKKO ERÄPUU TEKSTI JAAKKO ERÄPUU KUVAT VALMISTAJA & JAAKKO ERÄPUU U SA:n länsirannikolla kuulokkeita valmistava Dan Clark Audio operoi vielä joitain vuosia sitten MrSpeakers -tuotemerkin puitteissa, mutta muutti sittemmin strategiaansa nostamalla nokkamiehensä nimen markkinoinnin keulille ja sekä laajentamalla että uudistamalla mallistonsa kattamaan planaarityyppisten kuulokkeiden eliittiluokan tuotteet aivan huipputasoon asti. 181127_.indd 24 181127_.indd 24 14.4.2025 11.45.15 14.4.2025 11.45.15. Noire X korvaa aiemmat Aeon-mallit ja päivittää valmistajan tarjonnan repertuaarinsa hinnat alkaen -listalla. Uusien mallien lanseeraustiheys kasvoi kohonneen kysynnän ja suotuisan vastaanoton myötä, ja vienti alkoi vetää kuulokekuuntelun suosion saavutettua ennenkuulumattomat mittasuhteet, alalle vihkiytyneiden, harrastajavetoisten in uensserisaittien hehkutuksen viimeistellessä myönteiset mielikuvat trendikkääksi hi harrastuksen alalajiksi. Maahantuojan sivuillakin esiintyy kymmenkunta mallia, kun otetaan huomioon myös tuotannosta jo poistuneet ja poistumassa olevat tuotteet. Dan Clark Audion kuulokemallisto elää siis jatkuvassa muutoksen tilassa kuten monen muunkin noususuhdanteen innoittaman valmistajan. SULJETTUA AVOIMUUTTA TESTI | DAN CLARK NOIRE X -KUULOKKEET AMERIKKALAINEN DAN CLARK AUDIO ON AKTIVOITUNUT UUSIMAAN MALLISTOAAN AIEMPAA TIUHEMPAAN TAHTIIN. UUSIN LANSEERAUS, SULJETTU NOIRE X, SIJOITTUU SELKEÄSTI HUIPPUMALLEJA ALEMPAAN HINTALUOKKAAN. Noin vuosi sitten esitellyt E3:t (joista lisää Hi maailman numerossa 1/24) avasivat Dan Clark Audion suljettujen kuulokkeiden mallistouudistuksen sen verran menestyksekkäästi, että valmistajalla tuli tarve tarjota pääosin sen tuotannollisiin ratkaisuihin ja muotokieleen perustuvia kuulokkeita selkeästi huokeammassa hintaluokassa
E3:sta on tuttu myös kuulokkeiden ulkopinnan lasimateriaali, Gorilla Glass 3, jonka kulutuskestävyys ja jäykkyys ovat huomattavasti normilasia paremmat. Ei ole kuitenkaan syytä epäillä, etteikö tarjolla olisi haluttaessa myös 4,4 millimetrin balansoitu stereoliitin. KÄYTTÖMUKAVUUSHAN ON HENKILÖKOHTAINEN ASIA, MUTTA USKOISIN, ETTÄ NOIRE X TARJOAA TÄSSÄKIN SUHTEESSA VASTINETTA HANKINTAHINNALLEEN. Siitäkin huolimatta, että kuulokkeiden impedanssi on tiettävästi markkinoiden tasaisimpia. Pannan nivelöinti edesauttaa kuulokkeiden mahduttamista niiden mukana toimitettavaan, kompaktiin kuljetuskoteloon. Itsesäätyvä, nivelöity panta ja uudentyyppiset alcantrasynteettisestä mokkanahasta työstetyt korvatyynyt huolehtivat ehostuneesta käyttömukavuudesta, johon vaikuttaa myös kuulokkeiden alle neljänsadan gramman haamurajan jäävä paino. Ainakin runsastukkainen ja lukulasein varustettu koeponnistaja viihtyi kuulokkeet korvillaan pitkienkin sessioiden ajan. On myönnettävä, että soinnillisesti Noire X haastoi Ether kakkoset tasapäiseen taistoon, jopa äänikuvan suhteen, vaikka suljettuina avoimille lajitovereilleen tasoitusta antoikin. Noire X:n geneerinen liitinkaapeli on toki irrotettavaa tyyppiä. Vastaavasti 0,1 ilmaisee kokonaissärön prosentteina 85 desibelin äänenvoimakkuudella ja yhdellä kilohertsillä, kun taas 94 valaisee Noire X:n herkkyyttä desibeleissä per milliwatti. Aivan alan mukavimpien luurien huomaamattomuuteen ei tosin ylletty, mutta niinpä vertailukohtana olivatkin DCA:n ex-huippuluurit muutaman vuoden takaa, joiden alle 300 gramman massa ja ilmava pantarakenne edustavat käyttömukavuudellista parhautta. Ensin mainittu kertoo impedanssin ohmeina ja tarkoittaa sitä, että suurimpia lähtöimpedansseja tarjoavia vahvistimia on syytä välttää. EDISTYKSELLISYYTTÄ LASIKANNEN ALLA E3:n tavoin suljetulla toimintaperiaatteella varustettu Noire X sisältää valmistajan kehittelemän, ääntä säteilevän magnetostaattisen kalvon ja korvan väliin konstruoidun AMTSeli Acoustic Metamaterial Tuning System -rakennelman, jolla pyritään minimoimaan kuulokkeiden sisälle syntyviä, varsinkin toistokaistan ylemmillä alueilla esiintyviä seisovia aaltoja ja yhdessä V-planar-tekstuuriksi nimetyn kalvoarkkitehtuurin kanssa muokkaamaan sointia muutenkin tasapainoisemmaksi. Tämän lukeman merkitystä ei kannata liioitella, vaikka kokeilu suoraan älypuhelimeen kytkettynä paljastikin tällaiseen käyttöön sisältyvät hienoiset äänenpainerajoitukset. Kolmas vertailukohta, ukrainalainen planaari Verum 1 soi porukasta täyteläisimmin, mutta ei yltänyt muiden hienosyiseen sointipuhtauteen. Kuivakkaat äänitteet soivat kyllä rutikuivasti, vaan ei silti puuttunut soinnillista mehukkuuttakaan, kun näyte sitä sisälsi. Yhtä kaikki, Noire X hahmotti musiikillisia ja tuotannollisia kokonaisuuksia erinomaisesti, tarkasti mutta enintä kliinisyyttä vailla. Läsnäolon tuntu ja intimiteetti välittyivät nekin hyvin, samoin dynaamiset kontrastit. Paino 385 g Rakenne Suljettu, planaari Liitin 6,3 mm Kaapelin pituus 1,8 m Nimellisimpedanssi 16 Ohm Muuta Säilytyskotelo HALLITTUA HAHMOTUSTA Käyttömukavuushan on henkilökohtainen asia, mutta uskoisin, että Noire X tarjoaa tässäkin suhteessa vastinetta hankintahinnalleen. Noire X:n lasipinnassa ei tosin ole E3:n tapaan Dual Mode Bass Port -aukkoja matalien taajuuksien kontrollia lisäämässä. Sekä putkitoimisella ja päätemuuntajattomalla (LTA microZOTL) että transitoroidulla (Monolith Liquid Gold X) vahvistuksella. Toinen referenssi, modattu Sennheiser HD800, piti sentään pintansa äänikuvallisessa tilatarjonnassa, joskin muilla soinnin osa-alueilla joutuikin nöyrtymään. TESTI 181127_.indd 25 181127_.indd 25 14.4.2025 11.45.31 14.4.2025 11.45.31. Mutta. Noire X:n keskeiset sähköiset ominaisuudet voisi kuitata kolmella lukemalla: 16, 0,1 ja 94. Testiin saaduissa kuulokkeissa sen vahvistinpäässä sijaitsi 6,3 millimetrin plugi. DAN CLARK NOIRE X Hinta 1 099 euroa Edustaja Kruunuradio Oy Lisätietoja danclarkauadio.com kruunuradio. Ja jos kaivaa kuvettaan hieman syvemmältä, saatavilla on myös Dan Clarken oman VIVO-sarjan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, optioina, eri hintaan. Valmistaja suosittelee Noire X:lle vähintään 250 milliwatin tehoista vahvistusta
Tämä tapahtui kyllä vasta kun äänenpaineet olivat jotain syystä nousseet keskimääräistä reippaimmiksi, mikä taas johtui siitä, että toiston laatu houkutti luukutteluun. Kriittisellä keskialueella Noire X pidättäytyi asiassa ja antoi musiikin virrata lävitseen itsestään enempiä numeroita tehden. AVOIN, PUHDAS JA TASAPAINOINEN SOINTI | BASSOTOISTO KONTROLLISSA AAVISTUKSEN YLÄVIREINEN SÄVYPALETTI + Noire X -kuulokkeiden toimitukseen sisältyy kompakti kuljetuskotelo sekä 1,8 metrin mittainen kaapeli 6,3 millimetrin liittimellä. No, eiväthän Dan Clark Audio Noire X:t joka suhteessa täydelliset luurit ole, mutta eivät ole ne useimmat hintavat lippulaivatkaan. Ehjä ja siisti diskantti nousi ajoittain hiukan dominoivaan rooliin, mutta ei sittenkään ylittänyt rasittavuuden rajapyykkiä. Toistokaistan yläpäässä vallitsi myös kuri ja järjestys. Eli alapään kontrolli toteutuu hyvin ilman ulkoisen lasipinnan aukkojakin. Toki käytössä oleva oheiskalusto, soinnilliset ja musiikilliset mieltymykset sekä harrastuksen vakavuus ynnä kukkaron koko määrittävät valintojen puitteet, mutta enpä jättäisi Noire X:iä tsekkaamatta, jos olisin etsimässä teknisesti edistyksellisiä, tyylikkäitä ja laadukkaita kuulokkeita eksoottisella ulkoisella olemuksella varustettujen, soivien statusesineiden sijaan. Basso-osastolla esiintyi sekä nopeutta että vääntömomenttia. Monia suljettuja kuulokkeita vaivaavaa ylimitoitetun raskasta bassoa ei juuri kuulunut, jäntevää ja kimmoista draivia kylläkin. HAKA HINTAISEKSEEN Edellä esiintyviä, voittopuolisesti myönteisiä kommentteja silmäillessä herää kysymys: mihin niitä usean tuhannen euron hintaisia huippukuulokkeita tarvitaan, kun vähän yli tonnilla saa tällaista toistoa. Jos nyt oikein tikulla kaivaisi, niin saattoihan joidenkin musiikkinäytteiden pinnassa esiintyä aavistuksenomaista viileyttä ja jotkut preesensalueen taajuudet hivuttautuivat framille selkeämmin kuin verrokeilla. Siitäkään huolimatta, että Noire X ei jättänyt kertomatta, jos ja kun äänitteen teknisessä toteutuksessa jotain oli pielessä, lankeamatta kuitenkaan monitorimaiseen, liioiteltuun teräväpiirtoisuuteen edes puolijohtein toteutetulla vahvistuksella. Rumpujen atakki, peltien säihke, bassarin potku: vakuuttavaa. KONTROLLOITUA VOIMAA Niin uskottavasti ja luontevasti kuin akustinen jazz kuten klasari hoituivatkin, sointivärien luonnollisuutta myöten, Noire X oli eniten kotonaan siellä, missä räväkkä rytmimusiikki oli valttia. 181127_.indd 26 181127_.indd 26 14.4.2025 11.45.43 14.4.2025 11.45.43. Sähköisten kitaroiden särmä välittyi kuin myös brassin purevuus. Samoin kontran sointivärien aidonoloisuutta ja synteettisten matalien murinaa. NOIRE X HAHMOTTI MUSIIKILLISIA JA TUOTANNOLLISIA KOKONAISUUKSIA ERINOMAISESTI, TARKASTI MUTTA ENINTÄ KLIINISYYTTÄ VAILLA. Itse asiassa oli vaikea kehitellä mitään moitittavaa esillepanon estetiikasta
KELVOSTA VINYYLISOITTIMESTA EI TARVITSE MAKSAA MAHDOTTOMIA, JA REILUSTI ALLE TUHANNEN EURON HINTALUOKASTAKIN LÖYTYY YLEISEEN TASOON NÄHDEN VARSIN LAADUKKAITA JA VARMATOIMISIA VAIHTOEHTOJA. TÄSSÄ NELJÄ SELLAISTA. PERUSTASOLTA PYKÄLÄ PAREMPAAN VERTAILU | VINYYLISOITTIMET 699–899 EUROA TEKSTI HEIKKI KIVELÄ | KUVAT ISMA VALKAMA ARGON AUDIO TT-4 MK2 PRO-JECT DEBUT EVO2 REGA PLANAR 2 TECHNICS SL-100C 181128_.indd 28 181128_.indd 28 14.4.2025 15.31.02 14.4.2025 15.31.02
Vaikka perustason äänirasiat ovatkin sähköisiltä arvoiltaan usein yhteensopivia yksinkertaistenkin levysoitinesivahvistimien kanssa, on aina parempi, että luonteeltaan kriittisestä riaa-korjauksesta huolehtii asialle VERTAILU 181128_.indd 29 181128_.indd 29 14.4.2025 13.31.45 14.4.2025 13.31.45. Siinä missä osalle levykokoelma on kertynyt vuosikymmenien saatossa, toiset ovat saattaneet periä sen soittimineen päivineen. Tässä artikkelissa tutustumme neljään suhteellisen tuoreeseen ja vielä useimpien kukkarolle sopivaan vinyylisoitinvaihtoehtoon. Tietyt mallit saattavat olla myynnissä pitempiäkin aikoja vain maltillisin päivityksin. Yksi syy, miksi vinyylisoitinsukupolvet eivät välttämättä sisällä suuriakaan päivitysaskeleita, johtuu pitkälti siitä, ettei itse toistotekniikassa ole tapahtunut liiemmin mitään vuosikymmeniin. Silti esimerkiksi 200 euron ero hyvin kevyen ja yksinkertaisen Regan sekä raskaan ja teknisemmän Technicsin välillä on varsin selkeä – jo toimintaperiaatteen tasolla. Erillisen levysoitinesivahvistimen, etenkin hiukan paremman sellaisen, hankinta on monessakin mielessä perusteltua. Tästäkin hintaluokasta kuitenkin huomaa, että moni asia on soittimien arvoon nähden kohdillaan eikä niissä ole merkittäviä ongelmia tai vikoja. Marginaalia tuhannen euron tuntumaan ja etenkin tuolle puolen jää kuitenkin oikeastaan jokaisen nyt esitellyn soittimen osalta. Siksipä panostus peruslaadukkaaseen ja varmatoimiseen vinyylisoittimeen on ehdottoman suositeltavaa, oli vinyyliharrastus vasta alussa tai jatkunut jo pitempään. Ja mitä yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi tämä signaalinsiirtoketju on, sen parempi, sillä äänirasiasta saatava jännite on todella pieni. Genreillä ja musiikkikulttuureillakin on oma vaikutuksensa, ja varsinkin vaihtoehtoisempaa musiikkia on prässätty vinyylille kaikki ne vuodet, jolloin valtavirtaisempi musiikkimaailma keskittyi yksinomaan digitaalisiin julkaisuihin. Uunituoreen IFPI Global Music Report 2025:n mukaan uusien vinyylilevyjen myynti kasvoi jo 18:tta vuotta peräkkäin, tällä kertaa 4,6 prosenttiyksikköä suhteessa edellisvuoteen. Vaikka markkinoiden vinyylisoitintarjonta kehittyykin, liikkeet ovat melko hitaita. Maailmalla kasvupyrähdyksen kokenut uusien levyjen tuotanto on Suomessakin jälleen käynnistynyt, ja uutuuksien rinnalla levykaupat, divarit ja kirpparit tarjoavat halukkaille laatikkotolkulla käytettyjä levyjä. Jokaisella on varmasti oma tuntumansa siitä, miksi vinyyli viehättää. Hihnavetoisia vertailun malleista ovat myös Argon Audio ja Pro-Ject, joista jälkimmäinen on Regan tapaan aavistuksen kevyempi ja simppelimpi tapaus Argon Audion ollessa hiukan järeämpi vaihtoehto. Edullisempia, alle 500 euron soittimia taas tutkimme niinkin kauan kuin vuosikymmen sitten numerossa 4/15. Muut malleista tarvitsevat toimiakseen joko ulkoisen tai esimerkiksi joistain integroiduista vahvistimista löytyvän levysoitinesivahvistimen. Vaikka ehdottomasti suosituin musiikinkuuntelun tapa on tänä päivänä suoratoisto, vinyyliä voi hyvällä syyllä pitää fyysisten formaattien kuninkaana. HITAITA MUUTOKSIA Kun testasimme edellisen kerran numerossa 8/23 vinyylisoittimia, ne olivat jo selkeästi arvokkaampia, hintaluokaltaan tuhannen euron korvilla ja sen ylikin. Yhä edelleen neula poimii levyuralta signaalin analogisesti ja siirtää sen äänirasian kautta eteenpäin levysoitinesivahvistimelle. Pahimmassa tapauksessa usein huonolaatuinen edullinen soitin vain kuluttaa levyn uran, jolloin albumi vaurioituu peruuttamattomasti. Siinä missä ensin mainittu on hyvin riisuttu hihnavetoinen, Technics luottaa valmistajan arvokkaammistakin soittimista löytyvään raskaaseen suoravetoon. Niistä jokainen edustaa valmistajiensa melko pitkälle loppuun asti suunnittelemia tuotekonsepteja, tosin jokaisen kohdalla sen keskeisimmän muuttujan eli äänirasian neuloineen voi kuitenkin halutessaan vaihtaa. Ja jotta ne pysyisivät ehjinä ja hyväkuntoisina jatkossakin, niitä on välttämätöntä kuunnella tarpeeksi laadukkaalla vinyylisoittimella, joka on säädetty oikein. V inyyli on äänilevyformaatti, jonka hehku ei tunnu himmenevän. Muista poiketen se tarjoaa myös sisäänrakennetun levysoitinesivahvistimen, jolloin soittimen voi kytkeä suoraan mihin tahansa linjatasoiseen ottoliitäntään. Yksinkertaisuus onkin yksi määrittävä tekijä myös tämän levysoitinvertailun neljän osallistujan kohdalla. Tällä kertaa tarkastelussamme on siis neljän valmistajan valmiit pakettiratkaisut aloitustasoa hiukan parempaa laatua kaipaaville, mahdollisesti budjettisoittimen päivitystä harkitseville vinyylin ystäville. Olennaista on kuitenkin se, että olivatpa vinyylit miltä aikakaudelta tahansa, ehjinä ja puhtaina ollessaan ne soivat edelleen ihan samalla tavalla kuin julkaisuajankohtanaan
Yhdistävä hyvä tekijä esimerkiksi tämän vertailun soittimien kesken on se, että käyttöönotto ja säätö onnistuu kyllä jokaiselta. Mikäli soittimen vakiorasian päättää vaihtaa, tulee vielä varmistua uuden rasian yhteensopivuudesta niin sanotun atsimuuttikulman säädön osalta. Referenssisoittimena oli Technics SL-1200 MK2 ja referenssiäänirasiana Ortofon Concorde Pro. Täysin eloton ja sivuäänistä vapaa ei yksikään soitin voi käytännössä olla, mutta esimerkiksi tämän vertailun soittimissa tarpeettomat sivuäänet eivät häirinneet saati erottuneet musiikin seasta. Mitä heikommin koputtelu kuuluu kaiuttimista, sen parempi. Mitä tulee moottorin suoratai hihnavetoperiaatteeseen, kumpaakaan ei voi yksiselitteisesti julistaa toista paremmaksi. Kohdistus onkin tarpeen lähinnä silloin, jos tehdasasenteisen äänirasian vaihtaa tyystin eri malliin. Toisin sanoen suoraan edestä katsottaessa äänirasia ei ole kallellaan oikealle eikä vasemmalle. Neulapainot säädettiin ja tarkistettiin Pro-Jectin digitaalisella Measure It E -vaa’alla. Valmistajan neulapainosuosituksen noudattaminen on tärkeää ensinnäkin siksi, että oikealla säädöllä neula poimii vinyylin uralta signaalin kaikista optimaalisimmin. omistautunut erillislaite. Varmoista liikkeistä ja vapisemattomista käsistä on tietysti apua. Esimerkiksi tämän vertailun soittimista kaikkien mukana tulee pölykansi, jonka suosittelemme ottamaan pois paikaltaan kuuntelujen ajaksi – se kun saattaa lisätä varsinkin kovaa kuunneltuna sivuäänien määrää. Liian kevyt paino heikentää seurattavuutta ja siten äänenlaatua, ja taas liian raskas paino kuluttaa paitsi levyä myös itse neulaa. NÄIN TESTASIMME Vertailun levysoittimiin tutustuttiin Hi maailman akustoidussa kuunteluhuoneessa. Soitinyksilön eristyskyvystä pääsee helposti perille, kun varovasti koputtelee laitetasoa tai soittimen runkoa eri kohdista sen ollessa päällä ja pyörittäessä esimerkiksi päätösuraa. ti erottuneet musiikin seasta. Erityisen tehokas suoravetomoottori on välttämätön esimerkiksi dj-käytössä, kun taas kotikuuntelussa hitaammin käynnistyvä mutta tasainen hihnaveto toimii aivan mainiosti. Kun atsimuuttikulma on oikea, äänirasian neula osoittaa vinyylilevyn uran pohjalle pystysuorassa. Lähinnä 181128_.indd 30 181128_.indd 30 14.4.2025 15.26.29 14.4.2025 15.26.29. Huonosti eristetty muovinen budjettisoitin taas jymähtelee pahimmillaan jo vieressä askeltamisesta, ja tietyt taajuudet voivat aiheuttaa soittimen sisällä kertautuvan, häiritsevän runkoresonanssin. Jokaisen soittimen ohjekirjasta löytyy tätä ja käyttöönottoa ylipäätään varten ohjeistus, ja erityisen hyvin käyttäjää opastaa Pro-Ject kuvallisella ja suomenkielisellä käyttöohjeellaan. Lisäksi se tarjoaa sekä ottoettä antoliitännät balansoituna. Jotta vinyylisoittimesta saa kaiken olennaisen irti, sen täytyy olla säädetty kunnolla toimintakuntoon. PERUSTASON PERIAATTEET On muutamia seikkoja, joita perushyvältä vinyylisoittimelta voi vaatia. Tämän vertailun soittimien kohdalla atsimuuttikulman säädöstä ei ollut tarpeen huolehtia, sillä ne olivat jokaisen kohdalla säädetty kuntoon jo tehtaalla. Siksi neulapainon säätö kannattaa tehdä huolella, ja siinä avuksi kannattaa ottaa digitaalinen neulapainovaaka. Esimerkiksi tämän vertailun kuunteluissa käytimme 439 euron arvoista Pro-Jectin Phono Box S3B:tä, joka mahdollistaa impedanssin, kapasitanssin ja gainin säädön sekä sisältää subsonic-kytkimen matalataajuisten resonanssien vaimentamiseksi. Levysoitinesivahvistin oli Pro-Jectin Phono Box S3B, joka säädettiin vastaamaan äänirasioiden arvoja. Tämän vertailun soittimien tapauksissa kaikkia yhdistää se, että käyttäjän vastuulla on määrittää oikea neulapaino. Kaikki menee putkeen, kun varaa vain tilaa pöydälle ja investoi neulapainovaakaan. Jos lähdetään rungosta, jota myös plintiksi kutsutaan, sen tulisi olla mahdollisimman vähän resonoivaa materiaalia sekä eristetty laitetasolta tuhdeilla vaimentavilla tassuilla, jotka ovat tasapainossa. Lisäksi rungon yhteyteen asennetun moottorin, oli se sitten suoratai hihnavetoinen, tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän minkäänlaisia käyntiääniä tai värinöitä päällä ollessaan. S3B:ltä signaali siirtyi balansoituna Musical Fidelityn M6 500i -integroidulle vahvistimelle ja Dynaudio Evoke 20 -kaiuttimille. Lähinnä olennaista on, että kumpikin periaate palvelee käyttäjää peruskuuntelussa ollessaan asianmukaisesti toteutettu ja häiriötön. Huonosti eristetty muovinen budjettisoitin taas jymähtelee pahimmillaan jo vieressä askeltamisesta, ja tietyt taajuudet voivat aiheuttaa soittimen sisällä kertautuvan, häiritsevän runkoresoMitä tulee moottorin suoratai hihnavetoperiaatteeseen, kumpaakaan ei voi yksiselitteisesti julistaa toista paremmaksi
150 cm), rca-rca-yhdyskaapeli (n. TOIMIVA MUTTA TASAVÄKINEN NELIKKO Tämänkertaisen vertailun soittimista jokainen sai kuunteluja käyttökokeiden osalta puhtaat paperit, ja niistä jokaisella on niin omat hyvät kuin huonotkin puolensa. Mitat (l x k x s) 420 x 142 x 355 mm 415 x 113 x 320 mm 447 x 117 x 360 mm 453 x 173 x 372 mm Paino 7,6 kg 6 kg 5,5 kg 9,9 kg Vetotapa Hihna Hihna Hihna Suoraveto Kierrosnopeudet 33/45 33/45 33/45 33/45/78 Plintti MDF MDF MDF Alumiini/hiilikuitu Levylautanen Alumiini Alumiini Lasi Alumiini Äänivarsi 8”, hiilikuitu/alumiini 8,6”, hiilikuitu 9”, alumiini Alumiini – tehollinen massa 16,2 g 10 g 11 g Ei ilm. 150 cm), singlekeskiö Värivaihtoehdot Valkoinen, musta, mahonki, pähkinä 10 vaihtoehtoa Valkoinen, musta, punainen, pähkinä Musta VERTAILU 181128_.indd 31 181128_.indd 31 14.4.2025 13.32.37 14.4.2025 13.32.37. Siksi soittimen rungon eristys, säädettävyys, käytön jouhevuus sekä yleinen näppituntuma ratkaisevat tavallista enemmän siinä missä tietysti äänikin. MERKKI ARGON AUDIO PRO-JECT REGA TECHNICS Malli TT-4 MK2 Debut EVO 2 Planar 2 SL-100C Hinta 799 euroa 749 euroa (799 euroa Superpack) 699 euroa 899 euroa Edustaja Hi Klubben AK Hi systems JJ Hi Mareksound Lisätietoja argonaudio.com project-audio.com rega.co.uk technics.com hi klubben. 100 cm) Pölykansi, rca-rca-yhdyskaapeli maadoitusjohdolla (n. 120 cm) haarukoilla, rca–rca-yhdyskaapeli (n. Vaikka äänenlaatu on luonnollisesti hyvin keskeisessä roolissa kokonaisuutta arvioitaessa, vinyylisoittimien kohdalla mukana on paljon muuttujia. jjhi . Ja kun sen äänenlaatuun keskeisimmin vaikuttavan osasen, eli äänirasian, voi vertailun soittimien tapauksessa vielä vaihtaa, arviointikriteerit täytyy sovittaa sen mukaan. Hiilikuitu Alumiini Antojännite 5,5 mV 7 mV 2,5 mV 4 mV Neulavoimasuositus 1,8 g 1,8 g 2–3 g 1,8–2,2 g Kuormaimpedanssisuositus 47 kOhm 47 kOhm Ei ilm 47 kOhm Tulokapasitanssisuositus 150–300 pF 150–300 pF Ei ilm 100–200 pF Virtalähde Ei ilm. – tehollinen pituus 223,5 mm 218,5 mm 236,5 mm 230 mm VTA/atsimuuttisäätö Ei/Ei Ei/Kyllä Ei/Ei Kyllä/Ei Äänirasia Ortofon 2M Blue (MM) Pick it MM EVO (MM) Rega Carbon (MM) Audio-Technica ATVM95C (MM) Paino 7,2 g 7,2 g 5 g 6,1 g Neula Elliptinen Elliptinen Pallo Pallo Neulavarsi Alumiini Ei ilm. ak-hi systems. Välimatkaa Regaan tosin ei ole paljoakaan, sillä äänellisesti se vaikutti mainiolta. Testaamastamme soitinnelikosta voi nostaa esiin kaksi kokonaisuutena edukseen poikkeavaa toteutusta, Pro-Jectin ja Technicsin. Erilaisista mekaanisista, liikkuvista osista koostuva soitin ja rajua vahvistusta tarvitseva äänirasian heiveröinen jännite on äänentoistolaitteista puhuttaessa täysin omanlaisensa konsepti, jossa erilaiset potentiaaliset häiriötekijät ovat enemmän sääntö kuin poikkeus – levyjen kunnosta puhumattakaan. Myös Argon Audio kuulosti hyvältä, mutta jäi muuten kokonaisuutena hiukan muiden varjoon, vaikka hyvät puolensa siinäkin erottuivat. 15 V 24 V Sisäänrakennettu Kaapeli Irrotettava (100 cm) Irrotettava (120 cm) Irrotettava (100 cm) Irrotettava (150 cm) Levymatto Huopa Huopa Huopa Kumi Pölykansi Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Sisäänrakennettu RIAA Kyllä Ei Ei Ei Mukana myyntipakkauksessa Pölykansi, maadoitusjohto (n. 120 cm), singlekeskiö, kuusiokoloavain, äänirasian kohdistussapluuna, Superpack-versiossa High Power It -erikoisvirtalähde sekä Record Puck E -klamppi Pölykansi, äänirasian kohdistussapluuna Pölykansi, maadoitusjohto (n. mareksound
Muista vertailun malleista poiketen TT-4 MK2:ssa on sisäänrakennettu riaa-korjain, eli sen voi kytkeä suoraan mihin tahansa linjatuloon. Soittimessa on erillinen virtakytkin takana ja hiukan erikoiseen paikkaan, melkein suoraan äänivarren nokan alle sijoitettu moottorin käynnistysja nopeudensääntökytkin. Eristys on muutenkin lähinnä välttävää, ja jo pelkkä levyn puhdistus antistaattisella harjalla saa soittimen napsahtelemaan. PERUSASIAT KUNNOSSA | SISÄÄNRAKENNETTU RIAA-KORJAIN | KELPO ÄÄNI | IRROTETTAVA RASIAKELKKA ERISTYS VOISI OLLA PAREMPI | MOOTTORIN KÄYNNISTYSKYTKIMEN SIJAINTI | KÄYTTÖÖNOTTO JA OHJEISTUS VOISIVAT OLLA MUTKATTOMAMPIA + 181128_.indd 32 181128_.indd 32 14.4.2025 16.42.05 14.4.2025 16.42.05. Näin ollen oikein kohdistetun rasian vaihto varakelkalla käy helposti. Äänivarsi puolestaan on suora ja rakenteeltaan hiilikuitua. TT-4 MK2 on toteutukseltaan hihnavetoinen, ja sen kohdalla hihnan paikalleen saaminen vaatii hiukan sorminäppäryyttä. Periaatteessa Ortofon 2M Blue -mm-rasian ääni oli kuitenkin luonteeltaan miellyttävä ja yksityiskohtainen. Neulapainon säätö onnistuu kuitenkin tarkasti, mikä on positiivista. Vertailun muihin soittimiin verrattuna siitä välittyy ainakin päällisin puolin astetta arvokkaampi ilis, muttei kaikilta osin. Oman riaa:n kautta kuunneltuna ääni oli testiesivahvistimeemme verrattuna hiukan ohuempi, kevyempi ja selkeästi tasoltaan hiljaisempi. Vaa’alla tarkistetuista oikeista arvoista huolimatta äänivarsi tuntuu käytössä sangen kevyeltä, ja pienikin kopsautus runkoon saa neulan pomppaamaan uralla, mitä muiden soittimien kohdalla ei tapahtunut. Vtatai atsimuuttisäätöjä ei ole. ARGON AUDIO TT-4 MK2 Hinta: 799 euroa ÄÄNTÄ JA ULKONÄKÖÄ Argon Audion TT-4-levysoitin nappasi vuonna 2022–23 arvostetun EISA-palkinnon omassa luokassaan, ja nyt testaamamme MK2 on siitä hiukan päivitetty versio. Maltillisempaan peruskäyttöön ja hiukan hiljaisempaan kuunteluun TT-4 MK2 on kelpo valinta ja kuulostaa hyvältä, mutta huolimatta muita hiukan laadukkaammasta äänirasiasta sen yleistuntuma jää hintaan nähden esimerkiksi Regan ja ProJectin varjoon. Ulkoisella esivahvistimella äänessä on tarvittavaa massaa, mutta toisaalta lujempaa bassovoittoisempia levyjä pyöritellessä mieleen hiipi ajatus, onko toistossa mukana jokin runkoäänen komponentti. Luontevampi ja käytännöllisempi sijoituspaikka olisi ollut vasen puoli, mutta kun noudattaa pientä varovaisuutta, tämäkin ratkaisu palvelee. Muuten käyttöönotto ja asennus on suhteellisen helppoa, vaikka käyttöohjeet eivät ole järin kummoiset tai suomenkieliset. Varmuuden vuoksi kuuntelut suoritettiinkin ylipäästösuodattimena toimiva subsonic-valinta päällä. Muihin nähden soittimen pakkaus on vaatimattomampi, ja pienet yksityiskohdat, kuten tahmainen öljy pölykannen saranoissa ja niiden hankala kiinnitys, himmentävät aavistuksen vaikutelmia. Technicsin SL-100C:n kanssa yhteistä on sivuttaisvedon poiston kiertosäädin sekä SME-kiinnityksellä toimiva rasiakelkka
Eri musiikkigenret toistuvat siis asiallisesti ja oikeasuhtaisesti, ja positiivista on myös pykälää laajemman mutta hyvin luonnollisen äänikuvan muodostuminen. Äänivarren nostovivun toiminta on hiukan verkkaista, mutta se ajaa asiansa. Neulapainon säätö on helppoa ja jouhevaa, ja sivuttaisvedon poistokin on tuttua, pomminvarmaa Pro-Jectia siimapunnuksella. Musiikkia kuunneltaessa kuulokynnyksen ylittäviä häiriötai sivuääniä ei kuitenkaan ilmene, mutta varmuuden vuoksi on suositeltavaa panostaa laitetason jämäkkyyteen. Kiitosta on pakko antaa myös siitä, että soitin on saatavilla peräti kymmenessä eri värissä. Soittimen mukana toimitetaan laadukas rca-yhdyskaapeli, jossa on myös maadoitusjohto. Äänen osalta Debut EVO2:ssa ei ole pahemmin moitittavaa, jos nyt toiston pientä tasapaksuutta ei oteta lukuun. Äänivarsi on valmistajalle tuttuun tyyliin suora, hiilikuituinen ja pituudeltaan 8,6 tuumaa. Ehdoton valtti Pro-Jectilla on todella esimerkilliset suomenkieliset ja hyvin kuvitetut käyttöja käyttöönotto-ohjeistukset, joista iso plussa. Lisäksi 50 euroa kalliimpaan Superpack-versioon kuuluu valmistajan pykälää parempi virtalähde sekä keskiöpuntti, joka parantaa levyn kontaktia lautaseen. PRO-JECT DEBUT EVO2 Hinta: 749 euroa (Superpack 799 euroa) TUTTUA PRO JECTIA PIENIN PÄIVITYKSIN Pro-Ject on yksi niistä valmistajista, joka ei koskaan menettänyt uskoaan vinyyliin, vaan on tarjonnut monen hintaisia soittimia kaikki nämä vuodet. Äänivarren tyvipään korkeus (vta) ei ole säädettävissä, mutta atsimuuttikulma on. Ikoniseksi muodostuneen Debut-sarjan EVO2 on suhteellisen tuore, peruslaadukas soitin, joka tämän vertailun mallien kesken on monelta osin lähellä Regan Planar 2:ta ohuen ja yksinkertaisen runkorakenteen sekä massan osalta. Pro ili on kuitenkin enemmän tasapainoinen ja helppo kuin mitään yksittäistä taajuusaluetta korosteleva. ERINOMAINEN OHJEISTUS | HELPPO KÄYTETTÄVYYS JA SÄÄDETTÄVYYS | ASIALLISET TYKÖTARPEET | TASAISEN TOIMIVA ÄÄNI | MONTA VÄRIVAIHTOEHTOA ERISTYS VOISI OLLA HIUKAN PAREMPI + Pro-Ject on yksi niistä valmistajista, joka ei koskaan menettänyt uskoaan vinyyliin, vaan on tarjonnut monen hintaisia soittimia kaikki nämä vuoVERTAILU 181128_.indd 33 181128_.indd 33 14.4.2025 13.35.11 14.4.2025 13.35.11. Kaikki yksityiskohdat, käytön sekä säädön helppous ja äänenlaatu huomioiden kyseessä on hintaluokassaan tasaisen varma ja toimiva kokonaisuus, jota on helppo suositella. Siihen tulee tehtaalta esiasennettuna Pro-Jectin Pick It MM Evo -rasia. Levylautanen on paksua alumiinia, ja sen sisäkehällä on paksu eristerengas termoplastista elastomeeria. Myös Debut EVO2 lepää kolmen tassun varassa, ja eristys on Planar 2:n tavoin kohtuullista, mutta voisi olla hiukan parempikin. Kierrosnopeuden säätö hoituu plintin vasemmassa alareunassa olevalla keinukytkimellä, joten lautasta ei asennuksen jälkeen tarvitse suotta nostella
Vta:n tai atsimuuttikulman säätöä ei ole, ja sivuttaisvedon poisto on toteutettu omaperäisellä liukusäätimellä. Regan ääni on koherentti, vivahteikas ja diskantin osalta mukavan yksityiskohtainen. Tämä on sikäli hyvä, sillä soittimen vastapaino liikkuu paikallaan turhankin helposti, jolloin prikulleen tarkan arvon säätäminen on melko vaivalloista. Kierrosnopeuden vaihtaminen tapahtuu manuaalisesti nostamalla levylautanen paikaltaan ja siirtämällä hihnaa, mikä vaatii vähän sorminäppäryyttä hihnan ollessa melko ohut ja pyöreä. Omassa yksinkertaisuudessaan hintaluokkansa kriteerit täyttävä kokonaisuus, jonka ylivoimaisesti paras ominaisuus on hyvä ääni. Vaikutelma yleisesti on, että soitin äänirasioineen onnistuu kaivamaan uralta sen pienen hiukkasen lisää resoMIELLYTTÄVÄ ÄÄNI | JOUHEVA KÄYTETTÄVYYS | YKSINKERTAISUUS KIINTEÄT YHDYSKAAPELIT | VASTAPAINON SÄÄDETTÄVYYS | ERISTYS VOISI OLLA HIUKAN PAREMPI + 181128_.indd 34 181128_.indd 34 14.4.2025 13.36.59 14.4.2025 13.36.59. Äänivarsi on 9-tuumainen alumiininen Regan omaa tuotantoa oleva RB220. Virtamuuntaja on ulkoinen ja irrotettavissa. Staattisen sähkön aiheuttamia napsauksia soitinta käsitellessä kuitenkin esiintyi piirun verran esimerkiksi Pro-Jectia enemmän. REGA PLANAR 2 Hinta: 699 euroa KEVYEN YKSINKERTAINEN Klassikkomerkki Regan Planar 2 on ollut markkinoilla jo pian 50 vuotta mutta päivittynyt maltillisin askelin aikojen saatossa. Tämä on sikäli hyvä, sillä soittimen vastapaino liikkuu paikallaan turhankin helposti, jolloin prikulleen tarkan arvon säätäminen on melko vaivalloista. Äänivarsi on 9-tuumainen alumiininen Regan omaa tuotantoa oleva RB220. Moottori käynnistetään etuvasemmassa kulmassa plintin alla olevasta keinukytkimestä. Vaikka mitat ovat muita hihnavetosoittimia hiukan suuremmat, massa on silti joukon kevein. Soitin seisoo kolmen tassun varassa, ja suoraan edestä katsottuna pohjassa näkyy rungon lävistävä keskitappi ja kompakti moottori omassa kotelossaan. Äänirasiana on Regan oma Carbon, jonka neulapainosuositus on niinkin suuntaa antava kuin 2–3 grammaa. Periaatteessa siis kaikki ylimääräinen on riisuttu pois kokonaisuudesta. Säätöjen säännöllinen tarkistaminen onkin suositeltavaa. Regan ääni on koherentti, vivahteikas ja diskantin osalta mukavan yksityiskohtainen. Äänivarren nostovipu toimii poikkeuksellisen miellyttävästi ja itse varren liikuttelukin Muista poiketen Planar 2:ssa on kiinteät rca-johdot eikä lainkaan maadoitusliitäntää. Vaikutelma yleisesti on, että soitin äänirasioineen onnistuu kaivamaan uralta sen pienen hiukkasen lisää resoluutiota ja elämää. Sen päälle valmistaja tarjoaa myyntipakkauksessa ohuen huopamaton, joka lähinnä ajaa asiansa. Mukana ei tule suomenkielistä käyttöohjetta, mutta pakkauksen ohjeistus on kuitenkin suhteellisen ymmärrettävää. Toisaalta vähän kuluneempien urien lieveilmiöt erottuvat myös – ainakin neulapainonsäädöllä noin 2,5 grammaan. Säätöjen säännöllinen tarkistaminen onkin suositeltavaa. Muovisen apulautasen päälle laskettava levylautanen on paksua lasia ja sarjassaan tanakka toteutus. Staattisen sähkön aiheuttamia napsauksia soitinta käsitellessä kuitenkin esiintyi piirun verran esimerkiksi Pro-Jectia enemmän. Kevyehköstä rakenteesta johtuen eristys ei ole samalla tasolla esimerkiksi Technicsin kanssa, mutta musiikkia kuunnellessa häiriötai sivuääniä ei kuitenkaan erottunut. Muista poiketen Planar 2:ssa on kiinteät rca-johdot eikä lainkaan maadoitusliitäntää. Kierrosnopeuden vaihtaminen tapahtuu manuaalisesti nostamalla levylautanen paikaltaan ja siirtämällä hihnaa, mikä vaatii vähän sorminäppäryyttä hihnan ollessa melko ohut ja pyöreä. Virtamuuntaja on ulkoinen ja irrotettavissa. tu pois kokonaisuudesta. Moottori käynnistetään etuvasemmassa kulmassa plintin alla olevasta keinukytkimestä. Vta:n tai atsimuuttikulman säätöä ei ole, ja sivuttaisvedon poisto on toteutettu omaperäisellä liukusäätimellä. Äänivarren nostovipu toimii poikkeuksellisen miellyttävästi ja itse varren liikuttelukin on todella jouhevaa, mistä plussaa. Sen päälle valmistaja tarjoaa myyntipakkauksessa ohuen huopamaton, joka lähinnä ajaa asiansa. Äänirasiana on Regan oma Carbon, jonka neulapainosuositus on niinkin suuntaa antava kuin 2–3 grammaa. Kevyehköstä rakenteesta johtuen eristys ei ole samalla tasolla esimerkiksi Technicsin kanssa, mutta musiikkia kuunnellessa häiriötai sivuääniä ei kuitenkaan erottunut. Tämänhetkisessä muodossaan se on vertailun muihin malleihin nähden todella kevyt ja yksinkertainen toteutus. Mukana ei tule suomenkielistä käyttöohjetta, mutta pakkauksen ohjeistus on kuiMuovisen apulautasen päälle laskettava levylautanen on paksua lasia ja sarjassaan tanakka toteutus
Kaikin puolin kyseessä on uskottavan tanakka mutta lopulta hyvin helppo ja suoraviivainen toteutus. Siinä ei ole stroboa, neulavaloa tai nopeuden hienosäätöä, mutta tutut painikeasetelmat, S-muotoinen äänivarsi, äänirasian kelkka sekä äänivarren ripustus viittaavat klassikkoon. TECHNICS SL-100C Hinta: 899 euroa JÄTTILÄISEN HARTEILLA SL-100C on käytännössä ikään kuin pelkistetty versio SL-1200-sarjan levysoittimista. Lähinnä käyttäjän tulee määrittää neulapainon ohella myös äänivarren korkeussäätö. VARMATOIMISUUS JA VÄÄNTÖ | TANAKKA JA ERISTETTY RAKENNE | IRROTETTAVA RASIAKELKKA | KÄYTETTÄVYYS AUTOMATIIKKA 7-TUUMAISILLA | VAKIORASIALLA HIUKAN TASAPAKSU ÄÄNI + VARMATOIMISUUS JA VÄÄNTÖ | TANAKKA JA ERISTETTY RAKENNE | SL-100C on käytännössä ikään kuin pelkistetty versio SL-1200-sarjan levysoittimista. Tutun SME-liitännällä varustetun kelkan nokassa on esiasennettuna Audio-Technican AT-VM95C-mm-äänirasia. Äänivarren ripustus mahdollistaa korkeussuuntaisen säädön (vta), ja vastapainossa on selkeä ja tarkka asteikko sekä hyvä säädettävyys. Se toimii muuten hyvin, mutta testilevynä toimineen, 45 kierroksen nopeudella pyörivän 7-tuumaisen singlen kohdalla nosto tapahtui liian äkkiä loppusävelten vielä soidessa. Siinä ei ole stroboa, neulavaloa tai nopeuden hienosäätöä, VERTAILU 181128_.indd 35 181128_.indd 35 14.4.2025 13.39.14 14.4.2025 13.39.14. Käyttöönotto ja säätöjen tekeminen on hyvin helppoa, ja siihen on hyvä ohjeistus käyttöohjevihkossa, josta löytyy myös suomenkielinen osio. Vertailun soittimista tämä olisi se, joka hyötyisi potentiaalisesti selkeimmin äänirasian vaihdosta. Sivuttaisvedon poistolle on kiertosäädin. Moottori käynnistyy nopeasti ja on käynniltään tasainen. Nämä kaikki kuuluvat toimitukseen, kuten myös raskaahko akryylinen pölykansi ja singlekeskiö. Äänellisesti Technics ja Audio-Technica -kombo on tasaisen laadukas, joskin hieman yläkeskiäänipainotteinen ja vivahteeton. Muista vertailun malleista poiketen SL-100C:ssä on valmistajan arvokkaammista malleista periytynyt suoravetomoottori sekä alapuolelta eristetty raskas alumiininen levylautanen, jonka päälle lasketaan paksu kuminen levymatto. Äänivarren nostin toimii sulavasti, ja käyttäjän on mahdollista kytkeä päälle tai pois äänivarren palautin levyn päätösuralta. Soittimen alla on neljä tukevaa tassua, ja runko itsessään on tuhdisti eristetty. Äänirasiaa vaihtamalla sävy luonnollisesti muuttuu, ja esimerkiksi Ortofon Concorde Prolla sointi oli jo hyvin lähellä tuttua referenssiä. Soittimessa on irrotettavat rca-kaapelit, maajohto sekä suko-liitännällä toteutettu virtajohto. Kanavatasapaino ja koko taajuusalueen toisto ovat kuitenkin oikeasuhtaiset, eli varsinaisia moitteita äänessä ei ole. Rungon koputtelut eivät pahemmin erotu musiikin seasta, joten eristys yleisesti on hyvä. Toimintojen osalta SL-100C on suoravetosoittimiin tottuneille tutulla hyvällä tasolla
Siinä missä hifiharrastajaa saattaa kiehtoa vaikkapa täysin analogisen tallennusja toistoketjun mahdollisuudet sekä autenttisuustekijät, levynkeräilijää puolestaan voi innostaa tiettyjen albumien erikoispainokset ja harvinaisempien helmien metsästys. Useimmiten soundi käy läpi jonkinlaisen analogisen masterointiketjun, joka voi sisältää esimerkiksi taajuuskorjausta tai pientä kompressointia. Kaivertaja kaivertaa tähän masterlevyyn lopullisen uran, joten kaivertaja on myös vastuussa siitä, miten levy soi. Jotain sen varteenotettavuudesta kysyttynä äänilevyformaattina kertoo sekin, että vinyylien tuotanto on jälleen monen vuoden tauon jälkeen mahdollista myös Suomessa. SE ERITYISEMPI FORMAATTI 182511_.indd 36 182511_.indd 36 14.4.2025 16.34.36 14.4.2025 16.34.36. Kaiverran pääasiassa täällä Virtalähteellä masteroituja projekteja, ja teen niitä 2–3 levyä per viikko. Lähtökohdat ja perusperiaatteet nykymuotoistenkin vinyylien kohdalla ovat säilyneet melko pitkälti muuttumattomina noin 1950-luvulta saakka, vaikka jo pelkästään äänen tallennusja toistoteknologioiden kehitys tänä aikana on ollut melkoista. Vinyylit ovatkin yhteinen nimittävä tekijä monentyyppisille ihmisille. Muualle kaiverrettavaksi lähtee tiedostoja nykyään melko harvoin. Tällöin etuna on se, että huolella tehty soundi pysyy samoissa näpeissä lopulliselle levylle asti. Vinyylissä on siis helppo nähdä ja kuulla edelleen monenlaista houkutusta. Pyysimme kolmea vinyylien parissa tiiviisti työskentelevää ammattilaista kertomaan hiukan näkökulmistaan formaattia kohtaan. Kaiverrettavat tiedostot ovat yleensä peräisin samoista lähtökohdista, mutta vähemmällä (tai ei ollenkaan) digitaalisella tasonnostolla, sekä sisältäen tarvittaessa myös pientä taajuuskorjausta ja/tai bassoja diskanttipään kompressointia. Teen paljon koekaiverruksia eri kohdista levyä ja haen projektille sopivaa soundia ja tunnetta. Teknologian historian kautta tarkasteltuna 1800-luvun lopun keksinnöt, kuten fonografi ja gramofoni, eivät tavallaan ole kaukanakaan siitä, mitä miellämme tänä päivänä vinyylilevyjä toistaviksi soittimiksi. HAASTATTELIMME KOLMEA ALAN ASIANTUNTIJAA HEIDÄN SUHTEESTAAN SIIHEN ERITYISEMPÄÄN ÄÄNILEVYFORMAATTIIN. Usein kaivertaja toimii painopaikan yhteydessä, mutta myös meitä kaivertavia masteroijia löytyy. TEKSTI HEIKKI KIVELÄ | KUVAT ISMA VALKAMA, PÄIVI HOTOKKA / KONNUN KYNÄ, KIRSI HÄMÄLÄINEN V inyylilevy on tällä hetkellä pitkäikäisin mutta edelleen täysin relevantti äänilevyformaatti. 36 JAAKKO VIITALÄHDE, VIRTALÄHDE MASTERING Ä änilevyjen masterointi mihin tahansa formaattiin (vinyyli, digijakelu, cd) tehdään, jotta musiikin soundi siirtyy kuulijalle parhaalla mahdollisella tavalla, ja tämä voi sisältää monenlaista soundin muokkausta musiikin ehdoilla. Vinyylimaster on kaiverrettu lakkatai kuparilevy, josta puristusmatriisit valmistetaan. Lähtökohtaisesti tähdätään siihen, että soundi soi mahdollisimman uskollisesti alkuperäiseen nähden, mutta jos se ei ole mahdollista, siihen haetaan jokin vinyylille sopiva esteettinen kulma, jota on mukava kuunnella. Kun masteroin vaikkapa albumia, joka päätyy sekä digijakeluun että vinyylille, lähestyn projektia niin, että teen molempia yhtä aikaa. HAASTATTELU | KOLME AMMATTILAISNÄKÖKULMAA VINYYLILEVYIHIN VUONNA 2025 VINYYLILEVYJEN UUDESTA TULEMISESTA PUHUTAAN PALJON, MUTTA TOISILLE NE EIVÄT MISSÄÄN VAIHEESSA EDES HÄVINNEET MIHINKÄÄN. Vinyyli on formaattina varsin epälineaarinen – digitaalinen ääni ei yleensä siirry sellaisenaan levylle, vaan se vaatii jonkin verran taajuuskorjausta ja muuta muokkausta. Puhumattakaan siitä, kuinka tietyissä musiikkigenreissä vinyyli on edelleen, vuosikymmenienkin jälkeen, se ykkösformaatti ja osa elävää kulttuuria. Levyjä tulee yksi kappale kummallekin levyn puolelle. Siinä missä nykyaikaisemmat digitaaliset musiikin toistotavat suoratoistopalveluineen ja korkearesoluutioformaatteineen elävät ja kehittyvät tasaisen varmasti eteenpäin, omalla tavallaan vinyylien kehitys on saavuttanut lakipisteensä ja jäänyt siihen. Enitenhän masteroinnissa on kyse musiikin kuuntelusta ja syvästä ymmärryksestä siitä, mitä sen soundi voisi vielä kaivata
Ja samoin ovat myös toimineet monet paikalliset tehtaat oikeastaan kaikissa muissakin Euroopan maissa, eli vinyylien valmistus on palannut takaisin. 182511_.indd 37 182511_.indd 37 14.4.2025 16.35.17 14.4.2025 16.35.17. Teknisesti, puhtaasti mittaustuloksia katsoen, vinyyli on kaikkia digiformaatteja huonompi. Omissa ympyröissäni vinyyli ei koskaan hävinnyt markkinoilta – se koki vain komean, uuden nousun. Lupu Pitkänen tarkastelee juuri valmistunutta vinyylilevyä Puristamolla Helsingissä. Minun mielestäni on itsestään selvä asia, että Suomessakin voi valmistuttaa fyysisiä äänitteitä. Ei liian pitkiä puolia, ei liian diskanttisia tai kovaäänisiä kappaleita puolien loppuun. Nykyään puristusmatriiseihin on saatu pieniä laatuparannuksia ja lähinnä ympäristöarvoja on saatu paremmalle tolalle itse levyjen puristamisessa. Meilläkin hukkalämpö menee Helsingin kaukolämpöverkkoon hyötykäyttöön. Sen epälineaarisuudet ovat sellaisia, jotka kuulostavat ihmiskorvalle miellyttäviltä. Jos miettii, kuinka paljon Suomessa tehdään ja julkaistaan musiikkia, niin olisi tietysti vähän erikoinen tilanne, jos täällä ei olisi omaa äänilevytehdasta. Itse pyöritän levyjä pääsääntöisesti Technicsin SL-1200 MK5 -soittimella ja välillä kaivertimella, jossa on Sonyn PUA-1600L-äänivarsi ja Micro-Pointin MP5xM-äänirasia. Se paljastaa hienosti mahdolliset ongelmakohdat levyillä ja kuulostaa mukavan tasapainoiselta ja dynaamiselta. Cd-levykin on hieno formaatti, mutta en itse oikein usko siihen. Levyjä kuuntelen usein silloin, kun tarkistan kaiverruksia, aamuisin sekä kaikenlaisten huoltotoimien yhteydessä. Mielestäni vinyyli on kuuntelukokemuksena paljon intensiivisempi. Olen monesti huomannut, miten musiikki vinyyliltä soitettuna kiinnittää huomion ja vetää enemmän puoleensa kuin sama musiikki digitaalisesti soitettuna. Tästä huolimatta vinyyli pitää pintansa. Kuuntelussa ovat satunnaisesti käytössä myös Shuren M97xe sekä Jicon J44D. SL-1200:ssa käytän usein vanhaa Stantonin 681A-äänirasiaa, Jaakko Viitalähde masteroi äänilevyjä työkseen Virtalähde Mastering -nimellä.Taustalla näkyy lakkalevymastereiden valmistuksessa käytettävä kaiverrin. Paras tapa vaalia äänenlaatua vinyylillä on tehdä valintoja jo levyntekovaiheessa. Jos levypuolet pidetään 16–18 minuutin tuntumassa, on masteroijalla/kaivertajalla paljon enemmän mahdollisuuksia tehdä hyväsoundinen levy. Mielestäni ei ole enää järkevää tehdä kaikkia mahdollisia soundillisia kompromisseja vain siksi, että levy saataisiin soimaan myös siinä kaikkein huonoimmassa ”retrolevysoittimessa”. Se on mielestäni ääniteformaatti, joka on aina ollut ja joka tulee aina olemaan. Lisäksi jonkin verran aikaa ja vaivaa vaativan fyysisen formaatin soittamista ei voi vähätellä näinä aineettomina, digitaaliseen massaan hukkumisen aikoina, joissa ihmisten keskittymiskyky on mitä on. Oma suhteeni vinyyliin juontuu pitkälle 1990-luvun puoliväliin, jolloin aloin ostelemaan elektronista musiikkia vinyylinä. Hyvin säädetty perussoitin selviytyy kyllä kunnialla lähes kaikista levyistä. Vinyylien valmistus puolestaan loppui täällä jo vuonna 1995, mutta käynnistimme sen uudelleen vuonna 2023. HAASTATTELU jossa on kevyellä neulapainolla toimiva pyöreäpäinen neula. Prosessin osalta vinyylien valmistus on tänä päivänä samanlaista kuin ennenkin, joskin esimerkiksi 1970-luvulla tulivat täysautomaattiset valmistuskoneet, kun ennen sitä ne olivat puoliautomaattisia. Vinyylien kohdalla taas puhutaan mekaanisesta äänilevystä, ja se on se ensimmäinen tapa, jolla ihminen on alkujaan oppinut tallentamaan ääntä mekaanisessa muodossa 1800-luvulla. Särön määrä ja taajuusvaste muuttuu, mitä lähemmäs levyn keskiötä mennään, dynamiikka–kohinasuhde on huonompi, ja kuuloalueen molempien ääripäiden toistettavuudessa on isoja rajoituksia. Koska vinyyli ei ole enää pääasiallinen musiikin jakelukanava vaan ennemminkin intohimoisen harrastajan spesiaalituote, peräänkuuluttaisin myös panostusta kuluttajan toistopuoleen. Jokainen kuuntelija voi myös vaikuttaa paljonkin siihen, miten levyt soivat pitämällä huolta levysoittimen säädöistä ja hakemalla itselleen sopivan äänirasia–levysoitinyhdistelmän. Tuotanto ei saisi muutenkaan nojata liikaa vaikkapa todella syviin bassotaajuuksiin, vaikka niitäkin saadaan kyllä levyyn sisään. LUPU PITKÄNEN, HELSINGIN LEVYPURISTAMO Y ksi syy Puristamon perustamiseen oli se, ettei Suomessa ollut valmistettu minkäänlaisia äänitteitä sitten 2010-luvun puolivälin jälkeen, jolloin cd-levyjen valmistus päättyi. Vinyyli ei sovi formaattina kaikenlaiseen musiikkiin, mutta meillä on onneksi vaihtoehtoja. Se ei herätä vastaavia intohimoja kuin vinyyli, ja lisäksi sen kysyntä on hiipumaan päin
Autossani sen sijaan äänentoistoa on paranneltu vähän enemmänkin, ja sen ansiosta viime vuonna tuli SM-hopeaa EMMA Entry unlimited -luokassa. Tyypillisenä päivänä työn alla on kattaus hyvin erilaisia tyylejä: aamulla saattaa puristuksessa olla räppilevy, jonka jälkeen tulee indie folk -levy ja perään vielä joku jazz-levy. Arvelen, että vinyylien hinnat saattavat joissain tapauksissa karkottaa asiakkaita ja kääntää jotkut ehkä ostamaan vaikka cd-levyjä – tai jättämään levyn kokonaan ostamatta. Musiikkia saan kuitenkin kuunnella päivittäin noin kahdeksan tuntia työpisteelläni suoratoistopalveluista Genelecin G One -kaiuttimien ja F One -subwooferin kautta. Lisäksi yksittäisen vinyylilevyn hinta on usein huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi cd-levyn. Tällä hetkellä olen Levykauppa Äxän sisäänostaja ja ollut töissä firmassa vuodesta 2005. Edustan itse sukupolvea, joka 1990-luvulla alkoi käyttämään internetiä, ja tietokoneelta ja digitaalisista laitteista tiedostojen kuuntelu on tarkoittanut aina minulle tympeää fiilistä, joka liittyy laittomiin tiedostonjakopalveluihin. Myös kisatiimimme #Hattiwatti on menestynyt hienosti. Matrisointi on tarkka vaihe sikäli, että siinä voi tulla epäpuhtauksia tai sinne kuulumattomia ääniä, kuten napsahduksia, kohinaa tai rapinaa, samoin puristamisessa. Niinpä musiikin kuuntelukin on enemmän biisivetoisempaa soittelua kuin sellaista, että istahtaisin nojatuoliin ja kuuntelisin albumin alusta loppuun. Master-levyjen kaiverrus on se vaihe, jossa vaikutusmahdollisuudet musiikin äänenlaatuun päättyvät, ja meidän tehtävämme on toisintaa lopputulos mahdollisimman hyvin. Sekin vaikuttaa, että vinyyleissä painosmäärät ovat usein rajoitettuja, mikä lisää joidenkin keräilyintoa. Kun olimme aloittaneet toiminnan 2023 keväällä, niin vuoden 2024 lopussa tuli täyteen 200 000 toimitettua levyä. Määrällisesti vinyylilevyjen myynti on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan, mutta kappalemääräinen kasvu on hidastunut hintojen nousun sekä epävakaiden aikojen myötä. Puristamon tuottamien levyjen määrä on pienessä nousussa. Levynkerääjänä olen itse täysin cd-miehiä, ja vinyylejä ostan joiltain artisteilta pelkästään keräilymielessä. VELI HÄMÄLÄINEN, LEVYKAUPPA ÄX O len tehnyt koko ikäni levykauppaduunia. Genrejä puolestaan on paljon, ja tyypillisimmät ovat rock, metalli, rap, folk, iskelmä ja jazz. Minulla on dj-taustaa, joten kuuntelulaitteistona on kaksi Technicsin SL-1200 MK2 -levysoitinta, Ortofon Concorde Club MK2 -äänirasiat neuloineen sekä Formula Soundin analoginen FF-4000dj-mikseri. Kotoa taas löytyy 5.1-kanavainen kotiteatterisetti Marantzin vahvistimella ja Dalin kaiuttimilla. Vaikka vinyylin äänenlaatu ei ole parempi kuin digitaalisen puhdas ääni, se on mielestäni miellyttävä. Riippuu pitkälle henkilöstä, mikä itse kullakin on se varsinainen taustalla vaikuttava oma juttu. Levy-yhtiöille sanoisinkin, että julkaiskaa niitä levyjä älkääkä laittako hienoja tuotteitanne puoli-ilmaiseksi ankeisiin suoratoistopalveluihin. Nytkin on rakennuskausi juuri menossa, ja EMMA:n kisakausi starttaa toukokuun lopussa. 38 Äänenlaatu on keskeinen asia niin matrisoinnissa kuin puristamisessa, mutta me emme voi vaikuttaa itse musiikkiin. Itselläni on kotona noin tuhannen levyn kokoelma, ja yritän pitää sen siinä kokoluokassa – eli jos hankin lisää levyjä, niin toisesta päästä hyllyä niitä lähtee kiertoon. Tänä vuonna saatetaan päästä lähelle 150 000 levyä. Levykauppa Äxän liikevaihto on vuodessa noin 11 miljoonaa euroa, josta noin puolet tulee vinyylistä. Nykyaikana Spotify ja muut vastaavat suoratoistopalvelut ovat omasta mielestäni vain eräänlaista jatkoa tälle piratismille – eli lattea tapa levittää musiikkia. Vinyylit ovat hänelle itselleen keräilyesineitä. n Pitkän linjan levykauppias Veli Hämäläinen työskentelee Levykauppa Äxässä sisäänostajana. Varsinainen vinyylilevyjen kysyntä on ollut nyt useamman vuoden nähdäkseni samalla tasolla. Kunhan saan lähiaikoina kaiken asennettua ja auto on valmis, odotan innolla, että pääsen taas istahtamaan auton penkille ja kuuntelemaan. Henkilökohtaisesti en pidä vinyyliä absoluuttisesti mitenkään parempana formaattina, mutta minulla on silti syvällinen motiivi tehtävässäni. Asiakkaissamme korostuvat pienlevy-yhtiöt, joiden kanssa toimimme eniten, mutta mukana on myös paljon bändien omakustanteita. 182511_.indd 38 182511_.indd 38 14.4.2025 16.35.54 14.4.2025 16.35.54. Tältä kokemuspohjalta ja levykauppiaan näkökulmasta vinyylissä on monia erilaisia vetovoimatekijöitä, esimerkiksi soundi, nostalgia, fyysinen omistaminen tai vain keräily. Puristamolla tuotteiden laaduntarkkailulle on oma kuuntelutilansa. Me yritämme minimoida virheet valmistuksessa, mutta itse äänenlaatuun ei puristusvaiheessa enää pysty vaikuttamaan. Vinyylisoitinkin hajosi vuosia sitten, enkä ole sittemmin uutta hommannut. Kokeellisempaa tai klassista musiikkia tulee vähemmässä määrin
Italiassa käsityönä valmistettujen Unison Research -laitteiden elävää musiikintoistoa koettavissa seuraavilla jälleenmyyjillä: Audio Forum Helsinki . Hifimesta Turku Maahantuonti www.simex.fi | info@simex.fi Black Edition 182570_.indd 39 182570_.indd 39 14.4.2025 12.03.35 14.4.2025 12.03.35. Hifihuone Tampere
TALLENTEET | ÄÄNILEVYPOIMINNAT: NIK BÄRTSCHIN MUSIIKKIKOSMOS NIK BÄRTSCH LUMOAA KUUNTELIJAN VÄHÄELEISELLÄ MUSIIKILLAAN, JONKA TILANTUNTU ON REFERENSSILUOKKAA. Niillä taas on yhteys budolajeihin, joista aikido kuuluu Bärtsch & Pfisterer -pariskunnan arkeen. Bärtsch kertoo vaikuttimistaan ja taustastaan kirjassa Listening – Music, Movement, Mind (Lars Müller Publishers 2021). 181130_.indd 40 181130_.indd 40 14.4.2025 17.19.34 14.4.2025 17.19.34. Spinin käynnistävät uusimmat teokset Modul 66 ja Modul 63. Sarjakuvahahmon isän Hergén kehittämä selkeän viivan tyyli kytkeytyy paitsi Hokusain ja Hiroshigen klassisiin japanilaisiin puupiirroksiin, myös zeniin ja taolaisuuteen. Maanantaisia klubi-iltoja on kertynyt jo toista tuhatta 20 vuoden aikana. TEKSTI JA LIVEKUVAT MATTI KOMULAINEN, LEVYNKANSI RONIN RHYTHM RECORDS L iike, tila, tyhjyys ja moniulotteinen äänimaisema leikkaavat kultaisesti Nik Bärtschin musiikissa, jossa on aina sijaa myös hiljaiselle huumorille ja semioottiselle pohdinnalle. Pianokvartetti on instrumentaatioltaan tavanomainen peruskokoonpano mutta sen ulosanti poikkeuksellisen kiehtovaa. Nelikko kommunikoi intuitiivisen tarkasti, tuloksena hypnoottinen flow, joka tulvii yksityiskohtia ja tekstuureja. Spin peilaa nelikon yhteenhitsautuneisuutta. Kvartetin tuorein teos on Spin. Studiotyöskentelyn ja kiertueiden ohella Ronin on kokoontunut viikoittain soittamaan yhdessä kotikaupunkinsa Zürichin Exil-klubilla. LeiSen pianisti-säveltäjä teki yhdessä vaimonsa Andrea Pfistererin kanssa. ”Aikido on fyysinen kamppailustrategia, joka perustuu osapuolten keskinäiNik Bärtsch vangitsee myös konserttilavalla. Tänään siinä soittavat perustajajäsenien Bärtschin (piano, koskettimet) ja Kaspar Rastin (rummut) lisäksi vuonna 2004 mukaan tullut Sha (bassoklarinetti, alttosaksofoni) ja Jeremias Keller (basso), joka liittyi joukkoon vuonna 2020. Se on järjestyksessä yhdeksäs Ronin-albumi. Moduleiksi nimetyissä soitteissa harmoniat ja soljuva groove nivotaan yhteen orgaaniseksi kokonaisuudeksi. Sveitsiläinen pianisti-säveltäjä tekee musiikkia monenlaisissa konsepteissa soolohankkeista erilaisiin yhtyeisiin. Ilmaisussa kohtaavat erisuhtaisina osuuksina muun muassa avantgarde, uusklassinen, minimalismi, jazz ja funk. Lehtimies-seikkailija Tintti teki lähtemättömän vaikutuksen nuoreen Nikiin. 40 ZENJAZZIA JA MODULIEN LEIKKIÄ juvat sooniset mielenmaisemat on tallennettu analyyttisen tarkasti. Musiikki virtaa kuin elämän peruselementti vesi. Levyllä kuullaan lisäksi kaksi aiempaa sävelaihiota Modul 14 ja Modul 23 vereksinä sovituksina ja tulkintoina. Ronin-ryhmän hän kokosi vuonna 2001. Niitä täydentää tuoreen ja aiemman materiaalin yhdistelmä Modul 70_51, joka juontuu vuonna 2010 albumille Llyría räätälöidystä modulista 51
Hiuksettomuus viimeistelee lookin, joka saattaa tuoda mieleen vaikkapa askeettisen munkin. Maestro riisuu moduleiksi nimetyistä sävellyskomponenteista Roninja Mobile-yhtyeidensä vaikutuksen. Lavalla pianon ääressä on oltava täysin läsnä, kuunneltava ja toimittava samanaikaisesti, Bärtsch toteaa. Muotoilin itsekin musiikilleni määritteitä, kuten ritual groove music ja zenfunk, korostaakseni sen ominaispiirteitä ja paradoksaalista energiaa.” Tärkeä käännekohta Bärtschille oli pitkään suunniteltu soololevy Entendre (2021). Spontaania liikkumavaraa ja keskinäistä vuorovaikutusta taas tuovat kirjoitettuun nuotistoon jätetyt aukot, joiden sisällä kokoonpano voi panna omiaan, kuten myös Bärtschin livetallenteissa on kuultu. Taidemusiikkia edustaa toisteinen rakenne sointukuvioista aina sävellysten nimeämiseen Modul-jatkumon mukaisesti pelkin numeroin. Bärtsch haluaa esimerkillään kannustaa ihmisiä etsimään omat vastauksensa. ”Soittaessani yksin kehitän soivan kokonaisuuden, joka on vähän kuin klassinen, jazzja popkonsertti yhtä aikaa: säveltämistä, improvisointia ja tulkitsemista samassa jatkumossa.” Entendren soolopianismi ilman efektejä vakuuttaa. ”Kun päihittää oman egon, on mahdollista kommunikoida ihmisten ja tilan kanssa hetkessä, käsitellä instrumenttiaan tehokkaasti kuin asetta, rennon mestarillisesti paineen alla.” Siten muusikkous voidaan pelkistää kolmeen periaatteeseen: ”Kuuntele, soita vain olennainen ja toimi niin, että saat muut kuulostamaan hyvältä.” Aikidoharrastus näkyy Bärtschin pukeutumisessa dojon ulkopuolellakin. ”Hienoa, jos kokemukseni ja ajatukseni voivat rohkaista luoviin aloitteisiin.” Esiintyminen on yhtäaikaisesti eräänlainen budoharjoitus ja tapa meditoida. Meditatiivisesta tunnelmasta välittyvät alan tiennäyttäjät, kuten Steve Reich. ”Pidän hauskoista ja luovista termeistä. Se on haastava mutta rauhallinen ja väkivallaton tapa kehittää kumppanuutta ja ratkaisukeskeistä viestintää”, kertoi Bärtsch kirjan julkaisun aikoihin tämän kirjoittajalle. Listening onkin kiehtova kartoitus luovan mielen kehityksestä. Mieli ja keho sekä avoin kanssakäyminen muiden kanssa ovat kulmakiviä Bärtschin holistisessa maailmassa. ”Avoimen vapautuneessa flow-tilassa voi sitten luoda uutta, toistaa jo sävellettyä ja tutkia kyseisen hetken olemusta.” Kuten myyttisille samuraisotureille, Bärtschillekin taide ja budoelämäntapa ovat yhtä. Se rakentaa siltaa klassisen sarjallisuuden ja jazzin improvisoinnin välille. Teoksen kirjoittamiseen innostivat muusikon käymät keskustelut kuuntelijoiden kanssa kiertueilla ja kotiklubilla. n Nik Bärtsch kehittää minimalistisia äänikuvia piano pääinstrumenttinaan. TALLENTEET 41 seen kunnioitukseen. Bärtsch kiteyttää Entendrellä metodinsa minimalistisiksi yksinsoitteiksi. Nik Bärtsch’s Ronin: Spin (Ronin Rhythm Records 2024). Harrastukset ja ulkomuoto peilautuvat Bärtschin ja hänen musiikillisen ilmaisunsa määritteissä ja luonnehdinnoissa, kuten jazzninja ja samuraipianisti. Bärtsch suhtautuu niihin pilke silmässä, mutta taiteeseensa hyvin vakavasti. ”Myös musiikissa vapaus tarkoittaa vastuuta koko kontekstista.” Kokonaiskuvaa rikastuttaa vaikkapa Nik Bärtsch’s Mobilen akustisella jousikvintetillä täydennetty Continuum (2016). Hän esiintyy ja liikkuu muutenkin väljässä, kimonokaapua ja hakama-housuja muistuttavassa asuyhdistelmässä. Harmonia niin ihmissuhteissa kuin työssä kytkeytyy eri olemassaolon alueiden tasapainoon. Haasteena on löytää tasapaino johdonmukaisuuden, riskin ja vapauden välillä. 181130_.indd 41 181130_.indd 41 14.4.2025 17.19.43 14.4.2025 17.19.43. Tässä yhteydessä modulit tuovat mieleen japanilaisen kivipuutarhan harmonisen yksinkertaisen, harkitun ja perinteikkään estetiikan. Modulien riisuttu ilme hiljentää. Kirja näyttää, miten uteliaisuus johtaa aina uusiin oivalluksiin ja yhteyksiin, jos toimintaa motivoivat oppiminen, ymmärrys ja keskinäinen kunnioitus. Se syntyi koronaepidemian aikana. Aikido sekä zenin meditaatiotekniikat voivat ohjata ”tietoiseen läsnäoloon”, johon kumppanuus ja yhteistyö perustuvat, Bärtsch analysoi
VAHVISTIMEN SEURALAISENA SAAPUNUT, SALAPERÄINEN BRIZIO COAX 6 -KAIUTINPARI, PANOSTAA SEKIN ULKOISTEN SEIKKOJEN SIJAAN ÄÄNEN KVALITATIIVISIIN OMINAISUUKSIIN. KOLMIPORTAISEN MALLISTON EDULLISINKIN INTEGROITU VAHVISTIN, A-1, VIESTITTÄÄ LAADUKKUUDESTA, PELKISTYNEISYYDESTÄÄN HUOLIMATTA. TEKSTI JAAKKO ERÄPUU | KUVAT VALMISTAJAT JA JAAKKO ERÄPUU 182136_.indd 42 182136_.indd 42 14.4.2025 14.13.28 14.4.2025 14.13.28. TOISIAAN TÄYDENTÄVÄT HIGHEND | SILLÄ KORVALLA: SOULNOTE A-1 -INTEGROITU VAHVISTIN JA BRIZIO COAX 6 -KAIUTTIMET JAPANILAISEN SOULNOTEN UUDISTUNUT MALLISTO NOSTAA VALMISTAJAN PROFIILIA JA ULOTTAA SEN HIGHENDIN HAMINOILLE ASTI
Alumiinista ja teräksestä konstruoitu symmetrinen kotelo täyttänee sekin valmistajan itselleen asettamat vaatimukset dynaamisen kyvykkyyden suhteen. Vakiovarustukseen kuuluu käteen käypä, kapoinen kaukosäädin, jolla onnistuu vahvistimen toimintojen säätelyn ohessa myös valmistajan soittimien käskytys. Ei tullut avattua hanaa ihan tappiin. Alalla pitkään toimineen suunnittelijan kehittelemä kaiutin on myös elementtinsä V uonna 2004 perustettu japanilainen hifialan yritys Soulnote valmisti aluksi vahvistimia ja cd-soittimia vain kotimaansa markkinoille, mutta alan konkari Hideki Saton (ex-NEC, Phlips ja Marantz) saatua seuraavalla vuosikymmenellä valtuudet määritellä tuotannon suuntaviivat uusiksi firman profiili muuntui hifistä highendin suuntaan, mallisto uudistui ja markkinointialue laajeni kohti kansainvälisiä kehiä. Edes niissä yhteyksissä, joissa vannotaan korvin kuullun äänenlaadun ja dynaamisen suorituskyvyn sijasta traditionaalisten mittausten kaikkivoipaisuuden nimeen. Pienokaiset saivat nimen Brizio Coax 6 – kutosen perustuessa elementin läpimittaan tuumina. Sarjat on nimetty kirjaimin ja numeroin. Firman tuotteita on näkynyt melkoisen messevissä seteissä niin isoissa messutapahtumissa kuin pienemmissäkin pippaloissa. 43 182136_.indd 43 182136_.indd 43 14.4.2025 14.13.40 14.4.2025 14.13.40. Ensin mainitulta löytyvät Soulnote-merkki, ovelasti fasadin LIEVÄ VASTAHANKA ALAN PERINTEISIÄ VALMISTUSTEKNISIÄ KÄYTÄNTÖJÄ KOHTAAN EI OLE AIHEUTTANUT SOULNOTELLE ERITYISIÄ ONGELMIA MAAILMAN MARKKINOILLA. Hifimaailmakin noteerasi Soulnoten SC300-cd-soitin/usb-dacin vuoden 2013 ensimmäisessä numerossaan. Nelivaiheisella Darlington-kytkennällä ja erilliskomponenteilla toteutettu, puolijohdeperustainen vahvistin tuottaa maksimissaan 80 watin tehon kahdeksan ohmin kuormaan. Niiden nimiäisetkin pidettiin vasta kuuntelusessioiden alla. PERUSTASON PELKISTYSTÄ Kokeilussa käynyt Soulnoten integroitu vahvistin A-1 edustaa valmistajan mallistossa perustasoa, vaikka onkin ulkoisesti näyttävä laite. KUKA. Eli integroidut vahvistimet A-1–3, dacit D-1–3 ja phonoasteet P-1–3. Soulnoten laitteiden ulkoista olemusta ja teknisiä toteutuksia määrittävät muutamat omaehtoiset ratkaisumallit, joista keskeisimmät ovat perinteisten, staattisilla signaaleilla tapahtuvien mittausten ja negatiivisen takaisinkytkennän välttäminen, laitteensisäisten piirikorttien kiinnityksen elastisuuden suosiminen sekä laitekoteloiden rakenteellisen jäykkyyden ja ylenpalttisen resonanssivaimennuksen korvaaminen väljin liitoksin ja eri materiaaleja yhdistellen. Täkäläisen maahantuojan toimesta näilläkin leveysasteilla. JAAKKO ERÄPUU on maaseudun rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen, yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari poimii kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta poikkeavia mielenkiintoisia tuotteita. Lievä vastahanka alan perinteisiä valmistusteknisiä käytäntöjä kohtaan ei ole aiheuttanut Soulnotelle erityisiä ongelmia maailman markkinoilla. KOMPAKTI KOAKSIAALI Maahantuoja toimitti A-1:n ohessa koeponnistettaviksi myös Soulnoten D-2-muuntimen ja salaperäiset, pienehköt koaksiaalisella elementillä varustetut jalustakaiuttimet, joiden alkuperä on Euroopassa, mutta jotka ovat vasta tuloillaan markkinoille, osin täkäläisen maahantuojan kaupallisella myötävaikutuksella. HIGHEND poikkiraidoitukseen istutettu virtakytkin, ottovalitsin, voimakkuudensäädin ja kumpaisenkin toiminnon asetuksessa valitun lukeman yhteinen näyttö. Sittemmin, vuonna 2022, yritys lanseerasi uuden, kolmiportaisen malliston, joka kattoi vahvistinten ohessa myös da-muuntimet. A-1:n pohjalevy on varustettu kolmella järeällä piikillä, joista yksi on sijoitettu tuhdin toroidityyppisen verkkomuuntajan alle mekaanisen maadoituksen varmistamiseksi. A-1 on saatavilla sekä mustana että alumiinisena. Ihan minithän eivät kuitenkaan ole kyseessä, sillä 22 senttimetriä leveät kaiuttimet ovat 36 senttimetriä korkeat ja 31 senttimetriä syvät. Neljään ohmiin irtoaa 40 yksikköä enemmän. Ottoja on neljä, joista numero yksi on balansoitu, ja releohjatun, erikoisvastuksin varustetun voimakuudensäädön numeroita taitaa olla liki sata. Vahvistimen julkisivu on tosin hyvin pelkistetty, eikä sen peräseinälläkään turhia nippeleitä esiinny. Vahvistimen toistovasteeksi ilmoitetaan 3–300 000 hertsiä (±1 desibeliä) ja häiriöetäisyydeksi 110 desibeliä. Kalleimman, kolmossarjan laitesortimentti on ykkösja kakkossarjoja laajempi, sillä siihen sisältyvät myös erilliset esija päätevahvistimet, verkkoja sacd-soittimet sekä ulkoinen kellotaajuuksien generoija
Coax 6:n toistokaistan luvataan ulottuvan 36 hertsistä 25 kilohertsiin ±6 desibelin rajoissa, mikä kaiuttimen litratilavuus huomioiden vaikuttaa varsin vakuuttavalta. Kaiuttimen herkkyys pyörii 87–88 desibelin tienoilla nimellisimpedanssin pysytellessä kahdeksassa ohmissa. Vertailuvahvistimena toimi B.A.T/ Ciu oli-esi-/päätevahvistinyhdistelmä, niin ikään 80 watin teholla silattu, jolla signaalin alkupäässä ja keskivaiheella hommat hoituivat putkin mutta loppurutistuksessa transistorein. puolesta omaa valmistetta. Sorsan virkaan valikoituivat Qobuz/ Innuos/Ecdesigns-kombinaatio ja SYD/SoundSmith/Lundahl/Sentec-vinyylirigi. Ja samat sanat – ehkä ilman dynaamisuutta – myös staattipaneelien toimiessa kaiuttimina. Kireimmätkin äänitteet tuntuivat soivan kuunneltavasti, joskin ilman varsinaista tummuuden tuntua. Kaiuttimien äänikuva vaikutti olevan keskimääräistä paremmin fokuksessa, syvyysulottuvuutta myöten. Sinänsä hassua, että suhteellisen pieni ja ääntä säteilevältä pinnaltaan vähäinen ääninen soi tuhdimmin kuin miehenkorkuisella tasokalvolla operoiva dipoli. Kaksikammioinen kaiutinkotelo on työstetty mdf:n sijasta vanerista, ja sen bassoviritys on toteutettu aperiodisella venttiilillä. FIILISTÄ JA FOKUSTA Soulnote A-1 kyyditsi kuunteluiden tuoksinassa niin pikkukoksuja kuin Audiostaticin sähköstaattipaneeleitakin, joiden alhainen herkkyys tarjosi mukavasti haastetta 80-wattiselle. Humpahtavaa yläbassoa ei esiinny, ja kontrollia riittää muutenkin mukavasti. Kokonaisvaltaista, läsnä olevaa, dynaamista ja ulotteikasta, siinä päällimmäiset mielteet A-1/Coax 6 -yhdistelmän toistosta. Tehosuosituksen rajat alkavat 20 watista ja päättyvät 100 wattiin. Akustisin instrumentein hoideltu rytmimusiikki toistui A-1:n ajamana irtonaisesti ja sointiväreiltään aidonoloisesti. Jakotaajuutta ei ilmoiteta, mutta jaon loivuus mainitaan. TäyteläiBRIZIO COAX 6 Hinta 2 500 euroa / pari (musta) 2 800 euroa / pari (viilu) Edustaja Stars and Stripes Oy Lisätietoja starsandstripes. MAAHANTUOJA TOIMITTI A-1:N OHESSA KOEPONNISTETTAVIKSI MYÖS SOULNOTEN D-2-MUUNTIMEN JA SALAPERÄISET, PIENEHKÖT KOAKSIAALISELLA ELEMENTILLÄ VARUSTETUT JALUSTAKAIUTTIMET, JOIDEN ALKUPERÄ ON EUROOPASSA, MUTTA JOTKA OVAT VASTA TULOILLAAN MARKKINOILLE, OSIN TÄKÄLÄISEN MAAHANTUOJAN KAUPALLISELLA MYÖTÄVAIKUTUKSELLA. Tämä siitäkin huolimatta, että soinnissa oli aistittavissa myös ylempien alueiden mietoutta. Soulnote D-2 -muunninta kokeiltiin sessioiden alkuvaiheessa vahvistimen ja kaiuttimien kanssa, mutta hintansa (8 490 euroa) ja toimintojensa – toki myös soinnillisten ominaisuuksiensa – puolesta se todettiin niin tasokkaaksi, että 17-kilogrammainen digijärkäle ansaitsee oman artikkelinsa hiukan tuonnempana. Mustasta parista joutuu pulittamaan 2 500 euroa, muista kuoseista 300 euroa enemmän. Jokunen cd:kin taisi tulla kuunneltua Nuprimen pyörittämänä. Coax 6 heräsi todella henkiin vasta kun äänenpaineet olivat nousseet normaalisti käyttämieni ylärajoille. Mitat (l x k x s) 22 x 36 x 31 cm Paino 8 kg Toimintaperiaate Koaksiaali, aperiodinen bassoviritys Suurin suositeltava teho 200 W Nimellisimpedanssi 8 Ohm Elementit -basso 165 mm -diskantti 25 mm Liitin Naparuuvi Kaksoisjohdotus Ei 182136_.indd 44 182136_.indd 44 14.4.2025 14.13.46 14.4.2025 14.13.46. Kaiutinta on tilauksesta saatavana mustan ohessa muissakin kuoseissa. Ilmeisesti kaiuttimen erikoinen bassoviritys tarvitsee reippaasti hanaa avautuakseen kunnolla. Luonteeltaan kaiuttimen bassotoisto viittaa enemmänkin suljetun kotelon kuin re eksiviritetyn pömpelin suuntaan
Toistoa ei päässyt syyttämään turhasta teräväpiirtoisuudesta, ja ehkä juuri siksi huomio kiinnittyi äänitysteknisten nyanssien sijaan itse musiikkiin ja sen aiheuttamiin iliksiin. HIGHEND syyttäkin oli sävypaletissa mukana, samoin aika-akselin tapahtumien luontevuutta. SOULNOTE A-1 Hinta 3 590 euroa Edustaja Stars and Stripes Oy Lisätietoja soulnote.audio starsandstripes. Eläväinen vahvistin ja koherentti kaiutin sopivat erinomaisesti yhteen. / 8 kOhm rca 182136_.indd 45 182136_.indd 45 14.4.2025 14.14.04 14.4.2025 14.14.04. Harvinaisen hyvin musiikkiin pureutuvaa settiä. Sähköisempi ryske saattoi jäädä äkäisintä särmikyyttään paitsi, vaikka sekin sektori ehostui hanaa avatessa. Mitat (l x k x s) 45 x 10 x 42 cm Paino 11 kg Tulot 1 x xlr, 3 x rca Lähdöt Kaiutinterminaalit Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho 2 x 80 W (8 Ohm) Taajuusvaste 3–300 000 Hz Ottoimpedanssi 16 kOhm bal. Tuotannollisesti taiten toteutettu klasari soi nätisti, aavistuksenomaisesta himmeydestään huolimatta
Musiikin striimaus onnistuu Apple AirPlayn, Google Chromecastin, Spotify Connectin sekä bluetoothin kautta. Uusimman hdmi 2.1 -standardin mukaiset hdmi-liitännät käsittelevät aina 8k-resoluutioon yltävää kuvaa 60 hertsin taajuudella ja 4k kuvaa 120 hertsin taajuudella. Pari vuotta sitten markkinoille tullut AVM 90 on Anthemin nykyaikaisin, monipuolisin ja tehokkain av-prosessori. AVM 90:ssä on dynaamisen hdr-videon sekä pelaajille tärkeän kuvan virkistystaajuutta tarpeen mukaan vaihtavan vrr:n tuki. Anthem tuottaa vahvistimia sekä av-prosessoreita, Paradigm ja Martin-Logan puolestaan valmistavat kaiuttimia. PAIKKA ETURIVISSÄ HIGHEND | ANTHEM AVM 90 -ESIVAHVISTIN/PROSESSORI ANTHEM ON OSA YRITYSKOKONAISUUTTA, JOHON SEN LISÄKSI KUULUVAT PARADIGM JA MARTIN LOGAN. NIIDEN AVULLA LUOTIIN POHJAT ESIMERKIKSI ANTHEMIN ARVOSTETULLE ARC-HUONEKORJAUSOHJELMALLE. Ohjelmistopäivitykset tehdään langallisen tai langattoman verkon kautta. Se toistaa Dolby Atmoksen, DTS:X:n, Dolby Visionin ja harvinaisemman IMAX:n, nämä kaikki aina 15.4 kanavan ja neljän subwooferin järjestelmässä. TEKSTI MATTI HERMUNEN | KUVAT VALMISTAJA | MITTAUKSET HIFIMAAILMA O mistajanvaihdosrumban jälkeen Scott Bagby, yksi Anthemin perustajista, hankki sen takaisin omistukseensa. KANADALAISTEN ÄÄNENTOISTOALAN YRITYSTEN VAUHDITTAJINA OVAT OLLEET VALTION TUTKIMUSKESKUKSEN (NATIONAL RESEARCH COUNCIL, NRC) PITKÄAIKAISET TUTKIMUSOHJELMAT. Se hallitsee kaikki nykyiset yhteiset monikanavaformaatit, myös Dolby Atmoksen ja vastaavat sekä muutaman Anthemin oman tilaäänimoodin. TEKSTI MATTI HERMUNEN | KUVAT VALMISTAJA | MITTAUKSET HIFIMAAILMA ANTHEMIN ARVOSTETULLE ARC-HUONEKORJAUSOHJELMALLE. Lähitulevaisuudessa on luvattu myös Roonin tuki. AVM 90 181138_.indd 46 181138_.indd 46 14.4.2025 14.06.01 14.4.2025 14.06.01. Monikanavaääntä ja kuvaa varten on seitsemän hdmi-ottoa ja neljä antoa, joista kolmessa on television kanssa keskustelemaan kykenevä earc-ominaisuus. Lisäksi siinä on joitakin Anthemin omia tilaääniformaatteja
Kaukosäädin riittää hyvin päivittäiseen käyttöön. AVM 90:n muutamalla käyttönäppäimellä sekä pyöritettävällä monitoimisäätimellä hoidetaan asennus ja käytön aikana ohjelmavalinnat sekä äänenvoimakkuus. tuaaliseen ottoon asti. Jokapäiväinen käyttö hoituu mukana tulevalla kaukosäätimellä. Sama ohjelmalähde voidaan kytkeä useampaan liitäntään, esimerkiksi yhteen liitäntään blu-ray-soittimen monikanavainen 7.1.4-signaali ja toiseen saman soittimen kaksikanavainen stereosignaali. Valmiit asetukset tallennetaan prosessorin muistiin, josta ne saa palautettua, jos saa laitteen solmuun. Jokaiselle otolle valitaan, mistä liitännästä se ottaa äänitai kuvasignaalin. Asetuksista saa lähetettyä kopion ulkoiselle tallentimelle. Asennusohjelma tarjoaa oletuksena käyttöön 14 liitäntää, mutta valikoimaa pystyy laajentamaan aina kolmeenkymmeneen vir47 181138_.indd 47 181138_.indd 47 14.4.2025 14.06.10 14.4.2025 14.06.10. Neljälle subwooferille on kaksi 32-bittistä 768 kilohertsin ESS 9038Q2M -stereo-da-muunninta. HIGHEND KAIKKIEN ANTHEMIEN ULKONÄKÖ ON SAMANKALTAINEN; NÄYTTÖ MUSTAN ETUPANEELIN VASEMMASSA LAIDASSA JA SÄÄTIMET OIKEALLA. Keskikaiuttimena toimi Gradient 1.4, takaja sivukaiuttimina Gradient 5.0 -sarjan jalustakaiuttimet sekä subwooferina Genelec 7070A. MUTKATON KÄYTTÄÄ Käyttöönottoa helpottivat verkosta imuroitavat Anthemin loogisesti etenevät ohjeet. Kuuntelupaikalta tarkemmat viritykset kannattaa tehdä tabletin tai puhelimen sovellusnäytöllä. Liitännälle valitaan haluttu kaiutinprofiili ja asetetaan muut lähtöarvot. Kakkosvyöhykkeen toimintoja ohjaa oma da-muunnin. Prosessorina oli Meridian 861 v8, bluray-soittimena Oppo 205, ja stereomusiikki tuli Rega RP-10 -levysoittimelta tai striimauksena Lumin P1 Minin kautta. Laitteen tarjoamat oletusasetukset riittivät pitkälle, ja perusasiat, kuten kaiutinvalinnat, niiden etäisyydet, tasonsäädöt ja muut vastaavat, menivät läpi kerralla. Liitännälle voi jättää sen oletusnimen tai nimetä sen uudestaan. Rca-liittimet on ryhmitelty niin lähekkäin, että järeämpien pistokkeiden kanssa tulee ahdasta. Näytön voimakkuutta osoittavat numerot ovat mukavan kookkaat, samoin ohjelmavalintojen symbolit. Kaikkien Anthemien ulkonäkö on samankaltainen; näyttö mustan etupaneelin vasemmassa laidassa ja säätimet oikealla. Takaseinä on sitäkin täydempi, tosin kaikki liitännät ovat selkeästi ryhmiteltynä. LISÄÄ SUORITUSKYKYÄ Käytännössä samat liitännät ja toiminnot tarjoaa hieman edullisempi malli AVM 70. Vasenta laitaa ja alaosaa miehittävät analogisen äänen rcaja xlr-liittimet, keskellä ovat digitaaliset ja ohjaustoimintojen tulot ja lähdöt sekä yläosassa hdmija verkkopistokkeet. Yksityiskohtaiset valikot näkyvät hyvin silloin, kun säädöt tehdään etupaneelista. Käytössä oli 7.1-järjestelmä, joten Dolby Atmos -tyyppiset pystysuuntaista tilainformaatiota tarjoavat surroundtilat jäivät kokeilematta. JOUSTAVA ASENNUS Käyttöönotto ja tärkeimmät säädöt onnistuivat etupaneelista, mutta monipuolisiin virityksiin kannattaa käyttää havainnollisempaa Anthemin sovellusta. Näytön kirkkautta saa säädettyä. Signaali voi olla analoginen tai digitaalinen ja tulla bluetoothin tai striimauksen kautta. Päävirtakytkintä ei ole, vaan prosessori herätetään etupaneelin näppäimellä. AVM 90:n viittätoista äänikanavaa varten on kaksi 32-bittistä kahdeksankanavaista 768 kilohertsin taajuudella toimivaa ESS ES9038Pro -da-muunninta, joissa on 132 desibelin dynamiikka ja -122 desibelin (thd+n) häiriöetäisyys. Jos haluaa prosessorin täysin irti verkkovirrasta, täytyy irrottaa virtajohto. Mutta isoveljessä ydintekniikka on uudempaa ja tehokkaampaa. Lisäksi edessä on kuulokeliitäntä. Tehokkaampien muuntimien vuoksi nelikerroksisten piirilevyjen tilalle vaihdettiin kuusikerroksiset, uusittiin jännitesäätimet ja kriittisiin kohtiin vaihdettiin 0,1 prosentin tarkkuusvastukset. Muuten kätevän kapulan voimakkuudensäätimen askellus nopeutuu on yhteensopiva useiden automaatiojärjestelmien, kuten Crestronin, Control4:n, Savantin, URC:n, RTI:n ja Elanin kanssa. Etukaiuttimina olivat aluksi kokeilussa olleet lähes kaksimetriset solakat Boijsien Immersionit (arvio löytyy Hifimaailman numerosta 1/25) ja loppuvaiheessa massiiviset Aalto 9:t (joista lisää numerossa 2/25)
Vertailin AVM 90:n kaksikanavatoistoa Meridianin kanssa. Kaiuttimien ja subwooferien säädön ohella ohjelma tasaa kaiuttimien väliset ja subwooferin voimakkuuserot, asettaa jakotaajuuden kaiuttimien ja yhden tai jopa neljän subwooferin välille ja säätää niiden vaiheet kohdalleen. Oletussäätö toimi varsin hyvin, ja ohjelmassa riittää monipuolisuutta tarkkaan viritykseen. Äänenlaadultaan AVM 90 on kunnossa ja mittausarvoiltaan täyttää lupauksensa. Suoralla digitaalisignaalilla erot olivat samansuuntaiset, mutta nyt Anthem ei soinut niin kirkkaasti ja bassoa oli vähemmän. Apua löytyy loogisesti etenevästä käyttöohjeesta ja monipuolisesta sovelluksesta. ANTHEM ARC Anthemilla ja sen sisaryrityksillä on pitkään ollut oma huonekorjausohjelma Anthem Room Correction eli ARC. Meridianilla solistien äänet vaikuttivat täyteläisemmiltä, samoin basson poljento voimakkaammalta. Selvimmin tämä tuli esiin analogisella signaalilla. Alan lehtien vertailuissa Anthem on saanut kiitosta helppokäyttöisyydestään. Tehoa riittää kaikkien uusimpien äänitilojen toistoon, ja se Lisäetuna hintaan kuuluu erinomaisesti toimiva ARC-huonekorjaus mikrofoneineen ja jalustoineen, siinä missä jotkut kilpailijat veloittavat huonekorjauksesta ylimääräistä. Kokeilun tua paperille. ANTHEM AVM 90 ON TEKNIIKALTAAN JA KAPASITEETILTAAN ETURIVIN LAITTEITA. Kaikille tällä ei ole merkitystä, mutta Roonia käyttävät joutuvat turvautumaan erilliseen striimeriin, joita tosin saa parhaimmillaan edullisesti. Sen keskialue nousi vahvemmin esiin, ja esimerkiksi laulajat olivat hieman selvemmin pinnassa. vähän yllättäen, jonka jälkeen voimakkuus kasvaa äkäisesti. Joten samalla arvioitiin laitteiden analogi–digitaalimuunnoksen, sisäisen prosessoinnin sekä digitaali–analogimuunnoksen toimintaa. Ensin molempiin laitteisiin johdettiin Lumin P1 Mini -striimeristä analoginen signaali, jonka ne muuttivat digitaaliseksi heti sisääntulon jälkeen. Tehoa riittää kaikkien uusimpien äänitilojen toistoon, ja se pystyy käsittelemään jopa 8k-tasoista kuvaa. Runsaasti tietoa sisältävän säätötuloksen saa tallennettua pdf-tiedostoon ja tulostettua paperille. Se soi edelleen massiivisemmin. Arkikäyttö hoituu kaukosäätimellä. Meridianin yleissävy oli tummempi, samalla se soi tanakammin ja oli ehkä kuunneltavampi. ak-hi systems. Alan lehtien vertailuissa Anthem on saanut kiitosta helppokäyttöisyydestään. Isommat viritykset sujuivat tabletilla. Tosin siitä puuttuu tällä hetkellä Roon-yhteensopivuus. Lisäetuna hintaan kuuluu erinomaisesti toimiva ARC-huonekorjaus mikrofoneineen ja jalustoineen, siinä missä jotkut kilpailijat veloittavat huonekorjauksesta ylimääräistä. Ohjelmisto on päivittynyt. Yleisimmin siitä on käytössä koko taajuusalueen korjaava versio, mutta Paradigmin subwooferien ja joidenkin kaiuttimien mukana tulee pelkästään bassoalueen korjaukseen tarkoitettu Perfect Bass Kit, joka toimii alle 300 hertsillä. Jos intoa riittää, käyttäjä pystyy muokkaamaan lähes kaikkia säätöjä omin toimin. Basson taso oli hieman korkeampi, mutta sen sävyjen ja luonteen erottelu jäi Meridianista. Kokeilun perusteella sen käyttö on juohevaa ja häiriötöntä, kunhan malttaa tehdä asennuksen ja omat säädöt huolella. TEHOA RIITTÄÄ KAIKKIEN UUSIMPIEN ÄÄNITILOJEN TOISTOON, JA SE PYSTYY KÄSITTELEMÄÄN JOPA 8K-TASOISTA KUVAA. Erot eivät olleet niin suuria, että toisen olisi voinut julistaa voittajaksi, ja lopputulokseen vaikuttavat oheislaitteiden äänen luonne. Kokemuksen mukaan ARC, kuten moni muu korjausohjelma, antaa luontevimman tuloksen matalassa päässä, tyypillisesti alle 300–500 hertsin alueella. Sovellus tarjoaa jumalattoman määrän vaihtoehtoja, ja sen avulla saa hyvinkin erilaiset ohjelmalähteet istutettua juuri haluamallaan tavalla. KAPASITEETTI JA OMINAISUUDET RIITTÄVÄT Anthem AVM 90 on tekniikaltaan ja kapasiteetiltaan eturivin laitteita. Toisessa vertailussa käytettiin P1 Ministä tulevaa digitaalista signaalia, joten ad-muunnos jäi pois. Aikaisemmin suositeltiin langallista yhteyttä, mutta nyt ARC löysi ilman eri pyyntöä AVM 90:n ja muodosti saman tien sen kanssa katkoitta toimivan langattoman yhteyden. Molemmilla oli selvästi oma luonteensa. Anthem soi kirkkaammin, jopa niin, että solistin ässien sihahtelu korostui. Mukana tulee mikrofonin ohella sille asiallinen jalusta. Yleisvaikutelma oli hälyisempi, ja vähänkään kovempaa kuunneltaessa teki mieli pudottaa voimakkuutta. Mitat (l x k x s) 44 x 15 x 36 cm Paino 10 kg Tulot ja lähdöt 5x rca (yksi MM-rasialle) 3x optinen Toslink 2x koaksiaalinen rca 7x HDMI-otto Lähdöt 3x HDMI-anto 10 antoa etuja surroundkanaville (rca ja xlr) Muuta Verkkoja usb-liitännät, wi -antennit, 2 x herätevirran liitännät, rs232-ohjausliitäntä, virtaliitin 181138_.indd 48 181138_.indd 48 14.4.2025 14.06.18 14.4.2025 14.06.18. tulokseen vaikuttavat oheislaitteiden äänen siteetiltaan eturivin laitteita. Mittaus tehdään kuuntelupisteen ohella sen ympäriltä neljästä muusta kohtaa mikrofonin korkeutta vaihdellen. ARC korjaa oletusasetuksilla huonevasteen 5 000 hertsin alapuolelta, mutta korjauksen rajataajuus on säädettävissä. Kunhan jaksaa harjoitella. Ennestään tuttu Anthemin huonekorjauksen käyttö on sujuvoitunut. ANTHEM AVM 90 Hinta 8 999 euroa Edustaja Audiokauppa Finland Oy / AK-Hi systems Lisätietoja anthemav.com audiokauppa
Intermodulaatiosärö 19:n ja 20 kilohertsin herätteellä kahden voltin antojännitteellä. Häiriöetäisyys ja kanavaerotus eivät ole aivan yhtä suuret kuin laadukkaimmissa standalone-daceissa, mutta yhdistelmälaitteeksi Anthem suoriutuu mallikkaasti. Laajasta lähtötason valinnasta ei tarvitse huolehtia, sillä asetuksista voi säätää sekä maksimivoimakkuuden että voimakkuusasetuksen laitetta käynnistettäessä. digiotto, xlr-anto (2 V) Häiriöetäisyys, A-paino 103 dB Harmoninen särö, 20 Hz/1 kHz <0,001/<0,001 % Intermodulaatiosärö, 2nd/3rd <0,001/0,002 % Kanavaerotus, 1/20 kHz 108/85 dB Kanavatasapaino 0,0 dB Lineaarisuus, 16/24 bit -96/-111 dBFS Jitter, 16/44,1, koaks. Särökäyttäytyminen on signaalitason suhteen hyvin ennakoitava, ja antotaso pysyy lineaarisena myös hyvin hiljaisilla signaalin voimakkuuksilla. Harmonisen särön määrä alenevalla tallennustasolla kilohertsin sinisignaalilla. HIGHEND MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTI Anthem AVM 90 mitattiin da-muuntimena koaksiaalisella s/pdif-digiotolla xlr-linjalähdöistä. Anthem AVM 90:n takaseinä on selkeä. On kuitenkin mahdollista, että suoritusarvot olisivat paremmat suuremmalla antotasolla, siinä kun on reippaasti reserviä. 181138_.indd 49 181138_.indd 49 14.4.2025 14.06.30 14.4.2025 14.06.30. Antosignaali on särötöntä ja tasalaatuista kaikilla näytteenottotaajuuksilla. Taajuusvaste digitaaliotolla xlr-linjalähdöistä 44,1:n (sininen), 96:n (punainen) ja 192 kilohertsin (musta) näytteenottotaajuudella. 119 ps Taajuusvaste, 20–20 000 Hz, 16/44,1 0,0/-0,1 dB Ylärajataajuus 192 kHz signaalilla 84 kHz Jitter-testisignaali. Linjalähdöt tarjoavat laajan lähtöjännitteen säröytymättä aina yli kymmeneen volttiin asti. Liitännät riittävät laajaankin järjestelmään. Valmiustilan tehonkulutus vakioasetuksilla verkkoyhteys aktiivisena on noin kaksi wattia ja käytössä 48 wattia. Myös jitter on erittäin vähäistä. Connected standby -asetus pois päältä laskee lepotilan kulutuksen alle wattiin. MITTAUSTULOKSET ANTHEM AVM 90 Tehonkulutus Valmiustila/Tyhjäkäynti 2,3/48 W Käytössä 48 W Linjalähdön antotaso, xlr 0-10,2 V Koaks. Da-muunnin toimii esimerkillisesti
Äänenlaatuun viitatessaan Olesen nostaa keskiöön muun muassa tilaäänen, Dolby Atmoksen, surroundin. Jää siis nähtäväksi, mitä me kollektiivina haluamme. Kuten monesti erilaisissa kyselyissä, tulokset eivät välttämättä edusta sinun tai minun kantaa. Jos sinulta kuitenkin kysytään, että mihin suuntaan haluaisit audioalan kehittyvän, käytä tuo tilaisuus hyväksesi. Kuinka tekoäly voisi tuoda lisäarvoa. Jokainen striimauspalvelu pohjaa omaan tekoälyynsä, jolla hallitaan niin metatietoihin perustuvaa kuluttajakokemusta kuin loputonta äänimassaa ja sen jakeluakin. Vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta onko vastuu tai pikemminkin oikeus vaikuttaa loppujen lopuksi meillä kuluttajilla. Siitä huolimatta, että kirjoittaja tuo esiin musiikin hyvinvointia lisäävän vaikutuksen. Tästä moni on lähtökohtaisesti varmasti samaa mieltä. Mutta mieti ensin, mitä oikeasti haluat. Olesen jatkaa artikkelissa: ”Kuluttajien odotusten täyttämisen pitäisi ohjata innovatiivista lähestymistapaa, joka tarjoaa poikkeuksellisia kokemuksia ja sellaista, jota kuluttajat eivät vielä tiedä puuttuvansa, mutta eivät voi elää ilman sen saatuaan”. Omalla tavallaan Olesen on oikeassa; jotta voimme säilyttää oman kulttuurimme (hifi), meidän tulee sekä ymmärtää muutosvirtoja että tyytyä kompromisseihin. Tämä on toki hifisteille tärkeää, mutta kuten tiedämme, kehitys kehittyy massojen, ei marginaalien tahtotilalla. Sen sijaan tieto siitä, mihin seuraava askel meitä vie, on epävarmaa. Audioalan synnyttäessä itseään uudestaan on jo noussut erilaisia ilmiöitä, joiden ansiosta jopa itse musiikki, sen jakelu ja kulutustottumukset ovat muuttuneet. Digitalisaation ja suoratoiston aikakautena musiikin saavutettavuus on parempaa kuin koskaan, mutta maailma ei ole vieläkään täydellinen. Demokratian kautta katsottuna ei ainakaan yksiselitteisesti eikä ainakaan yksilötasolla. Sen sijaan argumentti laadun puolesta on kaksijakoinen. Äkkiseltään litania nostaa niskakarvat pystyyn. Aika näyttää. Ainakin Olesenin kommenttien perusteella ala kehittyy siihen suuntaan, mihin kuluttajien toiveet johtavat: ”Nykyisen innovaatioesteen ylittämisessä ei ole kyse innovaatiosta innovaation vuoksi, vaan kuluttajien toiveiden kuuntelemisesta ja innovaatioiden käyttämisestä näiden tarpeiden täyttämiseen”. Tarvitaan innovaatioita ja avarakatseisuutta, jotta se seuraava askel tulee varmasti otettua. Tekoäly on jo kaikkialla, myös audiomaailmassa. Toisaalta striimauspalveluiden laatu on useimmille riittävää ja saatavuus laadullisia tekijöitä tärkeämpää. Kirjoittaja viittaa HARMANin omaan tutkimukseen, jonka mukaan kuluttajien toiveita on täyttämättä erityisesti laadun, kestävyyden ja tekoälyn aloilla. n TEKSTI JUSSI ARVIO K eskustelu äänentoiston nykytilasta velloo joka palstalla ja alustalla. Luettuani Carsten Olesenin (President of Consumer Audio, Harman International) kirjoituksen tanskalaisessa Computer World -verkkojulkaisussa jäin miettimään samaa kysymystä, jonka kirjoittaja ottaa heti avauksessaan työn alle: onko audioteollisuus innovoinut itsensä nurkkaan. Enemmän on ”parempaa”. Laadun ja kestävyyden kysymykset ymmärrän, kun keskustelu viedään laitteisiin, kulutuselektroniikkaan, käyttöliittymiin, suoratoistopalveluihin ja niin edelleen. Yhä syvemmille vesille Olesen ui mainitessaan, että voimme oppia paljon sellaisilta toimijoilta, kuten Apple, Tesla ja New York Times, jotka ovat onComputer World 11.9.2024: Carsten Olesen: Værdi over volumen: Fremtiden for lydinnovation https://www.computerworld.dk/art/288311/ vaerdi-over-volumen-fremtiden-for-lydinnovation 181131_.indd 50 181131_.indd 50 14.4.2025 14.09.52 14.4.2025 14.09.52. Kaksikanavaista audiota eivät massat ilmeisesti pidä ”laadun” ilmentymänä. Muutos on ollut kokonaisvaltaista ja nopeaa. Laadulla Olesen viittaa siihen, että äänenlaadun tulee olla edelleen kehityksen keskiössä. KOLUMNI 50 NURKASSA nistuneet säilyttämään arvomaailmansa keksiessään itsensä uudelleen
ridiNG a waVe! eisa is the unique collaboration of 56 member magazines and websites from 27 countries, specialising in all aspects of consumer electronics from mobile devices, home theatre display and audio products, photography, hi-fi and in-car entertainment. TesTed by The experTs n www.eisa.eu EISA AWARDS 2024-25 visit www.eisa.eu for the winners THE ulTimaTE consumEr TEcHnology... This international association includes expert members in australia, india, Canada, the Far east, usa and the wider european community, ensuring the eisa awards and official logo are your guide to the best in global consumer technology! awarding the very best products for over 40 yEars 182406_.indd 51 182406_.indd 51 14.4.2025 12.05.27 14.4.2025 12.05.27
Etuvahvistin on analoginen ja rakenteeltaan balansoitu. TEKSTI JUSSI ARVIO | KUVAT VALMISTAJA & JUSSI ARVIO T änä päivänä striimaus on haastanut käyttäjämäärissä mitattuna kaikki muut äänilähteet. Näillä eväillä tehoa on tarjolla karkeasti ottaen sata wattia kahdeksan ohmin ja tuplat neljän ohmin kuormaan. TUOLLOIN HERRA TOURAJ MOGHADDAMIN LUOTSAAMANA ROKSAN KÄVI KISAA BRITTILÄISEN IMPERIUMIN LEVYSOITTIMIEN PARHAUDESTA. Sisäisessä Rapture-dacissa hyödynnetään kahta TI BurrBrown PCM1796 -sirua sisäisesti monotettuina 181133_.indd 52 181133_.indd 52 14.4.2025 14.19.50 14.4.2025 14.19.50. Kotonani viihtynyt Roksan Caspian 4G Streaming sisälsi kaikki herkut. Sisäinen rakenne on pitkälti kaksoismonona toteutettu, ja kookas 600 volttiampeerin toroidimuuntaja on yhteinen kummallekin kanavalle. KERROTAAN, ETTÄ SE TOINEN TUNNETTU TOIMIJA EI PÄÄSSYT HELPOLLA, EIKÄ PAREMMUUS KAHDEN KESKEN EHKÄ KOSKAAN VARSINAISESTI RATKENNUT. Vahvistinasteet ovat molemmissa identtiset. Roksanilla on kaksi tuoteperhettä valmiina haasteisiin. Voimakkuussäätö on hybriditoteutus, jossa dsp-algoritmi ohjaa varsinaista voimakkuusasetusta. PERINTEISESSÄ AB LUOKASSA Caspian-malliston vahvistin nojaa perinteiseen ab-pääteasteeseen. Attessa edustaa edullisempaa ja testattu Caspian lippulaivalinjaa. OMALEIMAINEN BRITTI TESTI | ROKSAN CASPIAN 4G STREAMING -INTEGROITU VAHVISTIN OMA ETÄTUTTAVUUTENI ROKSANIN TUOTTEISIIN ALKOI JO JOSKUS 1980–90-LUKUJEN TAITTEESSA SILLOISEN KANSAINVÄLISEN LEHDISTÖN AVULLA. Edeltäneeseen Caspian-malliin nähden hauista on hieman kasvatettu. Sisäinen työn jälki on siistiä ja komponentit asiallisia. Kummassakin integroidussa versiossa on aateluuden velvoittamana myös mm-otto (gain 53 desibeliä, ±6 desibelin säädöt). Transistoreina on kolme Toshiba 2SC5200 -n-tyyppiä ja kolme Toshiba 2SA1943 -p-tyyppiä kanavaa kohti. Valmistajan mukaan sen ansiosta keskinäismodulaatioja harmoninen särö pysyvät tasaisena taajuudella ja kuormalla. Caspian-vahvistimesta on saatavilla kaksi eri versiota; integroitu vahvistin dacilla sekä lisäksi striimausominaisuuksilla tuunattu malliston huippu. Perusversion lisäksi se tarkoittaa ensisijaisesti BluOS-pohjaista suoratoistoalustaa, hdmi earc -liitäntää sekä etulevyyn vasemmalle sijoitettuja toistonhallintapainikkeita. Niinpä ei ole ihme, että suuret liikehdinnät on huomioitava. Vuoden 2025 aikana sarjaan lisätään päätevahvistin. Vahvistimessa on erilliset virtalähteet virtaja jännitevahvistimille
Se kannattaa huomioida ennen turhaa siirtelyä, sillä Caspianista ei saa sivuilta nostettaessa mukavaa otetta. Laitetta käytettäessä värikkäät ledit rullan ympärillä ilmaisevat kulloistakin toimintatilaa. Laitteelle on kertynyt kohtuullisesti massaa (15,5 kilogrammaa), kiitos alumiinista jyrsityn kotelon, kookkaan muuntajan ja järeiden jäähdytyselementtien. paremman lineaarisuuden saavuttamiseksi. Pieniksi harmeiksi voi laskea, ettei laitteessa ole kuulokeantoa ja usb-otto on tarkoitettu vain massamuisteille, ei äänilähteille. Pieni oled-näyttö vasemmalla puolella kertoo gra ikalla muun muassa valitun oton, voimakkuuden numeroina sekä helpottaa valikossa liikkumista. Kasvojen keskellä istuu suurehko säätörulla. Vahvistimen käyttö on helppoa ja onnistuu perusasioiden osalta asiallisesta kaukosäätimestä tai rullasäätimestä. Sillä hoituu tilanteesta riippuen voimakkuuden säätö, valikoissa liikkuminen tai valintojen hyväksyminen. Toisaalta omistaja Lenbrook Groupin ansiosta mukana on mqa-tuki. MONIMUOTOISESTI MUOKATTAVISSA Roksanin käyttöönotto sujui kuten minkä tahansa nykyaikaisen av-laitteen. Palkit näkyvät helposti toisin kuin näytön piskuiset numerot. Muun muassa viisteet etumaskin alakulmissa, kotelon päälle työstetyt jäähdytysaukot, tyylitellyt sivupäädyt ja moni muu yksityiskohta erottavat sen helposti kilpailijoista. Voimakkuus ilmaistaan myös erittäin selkeinä, orassinkeltaisina pylväinä Caspianin kasvojen oikeassa poskessa. Striimausalustana hyödynnetty BluOS on hyväksi havaittu kokonaisuus, johon tukeutuvat muun muassa NAD, Cyrus ja Bluesound (ynnä muut Lenbrook Groupin tuotteet). Koko potentiaali edellyttää kuitenkin MaestroUnite-sovelluksen lataamista. Lähteiksi liitin Sonyn A90L-television, Primare NP5 prisma mk1 -striimerin (koaksiaalisella s/pdif-liitännällä) sekä huolletun TESTI 181133_.indd 53 181133_.indd 53 14.4.2025 14.20.05 14.4.2025 14.20.05. KOTONANI VIIHTYNYT ROKSAN CASPIAN 4G STREAMING SISÄLSI KAIKKI HERKUT. Liitännät ovat kattavat ja selkeästi asemoidut. Rajoitteena on, että dac kykenee käsittelemään maksimissaan 24 bitin ja 192 kilohertsin pcm-ääntä. SOVELLUKSELLA, KAUKOSÄÄTIMELLÄ TAI SÄÄ TÖRULLALLA Rakenneratkaisut ja massasta poikkeava muotoilu antavat ilmeelle runsaasti persoonallisuutta. PERUSVERSION LISÄKSI SE TARKOITTAA ENSISIJAISESTI BLUOSPOHJAISTA SUORATOISTOALUSTAA, HDMI EARC -LIITÄNTÄÄ SEKÄ ETULEVYYN VASEMMALLE SIJOITETTUJA TOISTONHALLINTAPAINIKKEITA. Kaiutinliitännät on sijoitettu kaksoismonorakenteen mukaisesti luontevasti lähelle pääteasteita laitteen päätyihin, jolloin kaiutinkaapelit eivät vaikeuta ottoja antoliittimien käyttöä
Tässä roolissa toimi testin ajan Primare NP5 Prisma (mk1). ikiliikkujan eli Philips cd850mk2 -cd-soittimen (rca-liitännällä). KYSE ON ENEMMÄNKIN SIITÄ, ETTÄ MIKÄ LAITE PURKAA MUSIIKIN PARHAITEN TARINAKSI JA TUNTEIKSI. JOKAINEN LAITE MUUTTAA SIGNAALIA TAVALLA TAI TOISELLA. Jopa pääteaste on sammutettavissa, mikäli Caspian halutaan esivahvistimeksi. Järkevä peruste sijoittaa harrastukseen, jossa tavoitellaan mielihyvää. Sen sijaan sisäistä striimeriä valmistaja ei tarjoa. Apin kautta voidaan säätää lisäksi subwoofer-annon asetuksia, sulkea käyttämättömiä ottoja, aktivoida huonekorjausasetuksia ja niin edelleen. Vertailuasetelma oli kutkuttava, sillä vahvistimien keskinäiset tehot ovat samalla tontilla. Myöhemmin kuitenkin varmistettiin, että toisella tv:llä kaikki toimi moitteetta. Olen kuitenkin asentanut siihen valmistajan oman dac-60-kortin, joka sisältää laadukkaan muuntimen yhdellä optisella, koaksiaalisella sekä usb-otolla. Onkin olennaista punnita kuultua oman musiikkimaun ja kuuntelussa heränneiden tunteiden kautta. Toisin kuin Roksanissa, Accuphasessa ei ole vakiona digiottoja. VERTAILUN VUOKSI Roksan asettui referenssini, Accuphase E-280:n, haastajaksi. Mm-otto jäi kokeilematta, sillä olen jo jonkin aikaa harrastanut vain diginä. Roksan on rinnalla kuin Audrey Tautoun esittämä Amélie (Amélie, 2001), joka vetoaa kuulijaan hymyilevin silmin ja ennakkoluulottomuudella. Syystä tai toisesta televisioni ei suostunut toimimaan Caspianin earc-liitännän kanssa, joten päädyin käyttämään optista s/pdif-liitäntää. Valikon kautta esimerkiksi linjaottojen herkkyys voidaan valita kolmesta vaihtoehdosta (-6/0/+6 desibeliä), samoin mm-oton. Lisäksi kumpikin pohjautuu ab-luokan pääteasteisiin ja huoliteltuun rakenteeseen. Accuphase on kuin Anthony Hopkinsin roolihahmo elokuvassa Pitkän päivän ilta (The Remains of the Day, 1994). MIELIHYVÄÄ ERI TULOKULMISTA Jokainen laite muuttaa signaalia tavalla tai toisella. Kyse on enemmänkin siitä, että mikä laite purkaa musiikin parhaiten tarinaksi ja tunteiksi. Caspianissa on sekä langaton wi että langallinen rj45-verkkoliitäntä. Tarkennetaan kuitenkin, että laadullisesti kisaajat olivat samassa sarjassa. Hyvä ei synny hosumalla vaan keskittymällä yksityiskohtiin, kertoisi ilme, jos sillä sellainen olisi. Käytän pääasiallisesti langatonta verkkoa, sillä kaapelia on vaikea saada luontevasti tilaan järjellisellä pituudella. ROKSAN CASPIAN 4G STREAMING Hinta 4 500 euroa Edustaja Ideaali Lisätietoja roksan.com ideaali. Siksi aihetta voi mielestäni lähestyä hyvinkin vapaan kuvailun kautta, kuten esimerkiksi näin: Accuphase on hyvin rauhallinen, ajoittain mattapintainen, mutta syvätarkka ja toisaalta liioittelematon. Se on samaan aikaan laatunsa tiedostava ja sen hillitysti ulosmittaava. Mitat (l x k x s) 43,2 x 9,3 x 37,8 cm Paino 15,5 kg Analogitulot 2 x rca, 1 x xlr, 1 x mm-riaa Digitaalitulot 2 x koaksiaali, 2 x optinen, bluetooth, BluOS, HDMI eARC, 1 x USB A (massamuisti) Lähdöt 2 x rca, 1 x xlr Tuetut formaatit MP3, AAC, WMA, OGG, WMA, ALAC, MQA, FLAC, WAV, AIFF Muuta Pre out, line out (kiinteä taso), sub out (alipäästösuodin) Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot Teho (235 V AC @ 1 % THD) 105 W (8 Ohm) / 200 W (4 Ohm) THD (1 W @ 1 kHz) <0,007 % Signaali–kohinasuhde >85 dB 181133_.indd 54 181133_.indd 54 14.4.2025 14.20.28 14.4.2025 14.20.28. Palaan tähän tuonnempana. Toteutusten näennäisistä yhtäläisyyksistä huolimatta ilmaisulliset erot osoittautuivat niin selkeiksi, että ostajakunnan jakolinjat löytynevät orgaanisesti. Lisäksi aiemman Devialet-vahvistimeni kanssa langaton vaihtoehto toimi langallista paremmin. Se ei haaskaa aikaa pysähdyksiin, sillä musiikki virtaa eteenpäin kuin elämä, odottamatta ja mahdollisuuksien mukaan hymyillen. Ostopäätökset syntyvät useimmiten niin sanotusti ilispohjalta. Verkkoasetusten jälkeen päivitin laitteeseen tuoreimman ohjelmiston (v1.14.294, hardware A.12). Muita aktivoitavia toimintoja ovat esimerkiksi virransäästöominaisuudet, kanavatasapaino ja av-bypass-kotiteatteriasetus. Roksanin säädettävyys on harkittua ja monipuolista
Roksan tuo kuulijalle enemmän tapahtuma-akselin yksityiskohtia ja lähes eteerisen äänimaailman. Suuremmilla orkestraatioilla pidin Accuphasen otetta luontevampana. Kaksikko käsitteli keskenään eri tavoin myös momenttia ja voimaa. Trumpetin vire tuki tunnelman eräänlaista sinisyyttä ja kappale hiipi iholle. Lopputulos on hyvin persoonallinen mutta kaikin puolin toimiva ja luokassaan vakavasti otettava vahvistin. Koirien ystävälle eroa voisi varovasti kuvailla pennun ja jo varttuneemman karvakorvan touhuiluna. toivon pilkahduksen. Roksanin kepeys ja pirskahtelevuus sopi mainiosti vaikkapa Jasmine Myran Rising-albumille. TYÖRAUHALLA TULOSTA Roksan Caspian 4G Streming -vahvistimesta ilmenee valmistajan halu tehdä asiat omalla tavalla. Tilaan tuli valoa, joka toi synkkyyteen RAIKAS ÄÄNI LIITÄNNÄT | SÄÄDETTÄVYYS | VIIMEISTELY EI NATIIVIA DSD-TUKEA | KUULOKEANTO PUUTTUU | EI USB-OTTOA ÄÄNILÄHTEILLE + SISÄISESSÄ RAPTURE-DACISSA HYÖDYNNETÄÄN KAHTA TI BURRBROWN PCM1796 -SIRUA SISÄISESTI MONOTETTUINA PAREMMAN LINEAARISUUDEN SAAVUTTAMISEKSI. Voi olla, että Baker ja lauluäänensä oli Roksanin mielestä tuoreempaa vuosikertaa kuin mitä Accuphase antoi ymmärtää. Toinen säilyttää mielenkiintonsa asiaa kohti pidempään toisen etsiessä jo uusia polkuja. Näytteestä toiseen paremmuus muuttui lähinnä keskenään erilaiseksi tilannetajuksi, jossa välillä yksi oli toista kiinnostavampi. Samoin Linus Albergin Living on a Planet Full of Empty Life -albumin kappale Orthosie. Niinpä en nimennyt voittajaa, vaan kuuntelin. Näyttääkin siltä, että Monitor Audion siipien suojassa Roksanille on annettu sekä työrauha että resurssit. TESTI 181133_.indd 55 181133_.indd 55 14.4.2025 14.21.02 14.4.2025 14.21.02. Äänellisesti Roksan on vireä, energinen ja tarkka. Uuden aallon raikkautta nuotista nuottiin tavalla, joka ei jätä nipotukselle tilaa. Ei nyt sentään duuri vastaan molli, mutta kuitenkin. Olisiko tässä ollut jokin suurempikin merkityksellisyyden sauma, sillä myös opera bu a istui Roksanille raskassoutuisampia monoliitteja mielekkäämmin. Tätä tulkintaeroa ilmensi erityisen hyvin tapa, kuinka kaksikko soitti nyansseissa Chet Bakerin Almost Bluen. Saman albumin Kallisto meni Accuphaselle jo kappaleen rakenteen ansiosta, Jupiter jaetusti molemmille, joten se ehdottomuuksista. Toinen hahmotteli lyijyllä, toinen tusseilla. Patarumpujen iskujen voimakkuuden kaksikko tuotti yhteismitallisesti, mutta hieman eri sävyin. Accuphase toi tilaan pölyn ja vaimennetun valaistuksen. Vahvistimen ohella sisäinen BluOS-striimeri osoitti kypsyytensä. Kokeilun aikana mikään ei himmentänyt syntynyttä laatuvaikutelmaa. Äänenvärin ja tonaliteetin kautta kuultuna Accuphase korosti saksofonin vaiettua, pehmeää voimaa, Roksan tarkkaa tempoa ja toisaalta soittajan ajoittaista, tiedostavaa kurittomuutta. Viipyilyn ystäville Accuphase ja Harold Buddin Jane 1-11 muodostivat tiiviin ja voimakkaan tunnelman, jota Roksan ei edes yrittänyt tavoittaa. Roksan liikkui oktaavin ylempänä ja lisäsi liikkeeseen nopeutta. Barokin eineksistä Roksan onnistui monesti poimimaan ilmaisulleen sopivasti vahvoja kannanottoja esimerkiksi Monteverdin ja Frescobaldin hengessä. Siinä se tiivistettynä. Samalla albumilla Accuphase löysi etsimättä kappaleilta hengähdystaukoja ja tarkkailupisteitä, joiden aikana kuulija saattoi pureskella kokemustaan Roksanin jo jatkaessa matkaa. Caspianin tarkkuus on erilaista kuin Accuphasen, joka katsoo hienoisen introvertisti syvälle soivaan musiikkiin. Musiikkiin sotkeutumisen sijaan Roksan meni ja potkaisi mennessään Coltranen Ballads-klassikosta ajan harmaat kerrokset. Kumpikin piti yhtä itsepintaisesti kiinni omasta oikeudesta tulkintaansa. Roksan ei niinkään herkistellyt vaan nosti trumpetin ja pianon roolia kerronnallisina elementteinä. Omimmillaan Caspian on siellä, missä kaivataan pientä ilon pirskahdusta muuten tasapainoiseen kokonaisuuteen. Arvannet kumpi on kumpi. Accuphasen artikulaatio muhevoitti liikettä ja teki siitä fyysisempää esimerkiksi akustisella bassolla. Ilmaisussa on hintaluokan edellyttämää ja usein vaikeasti kuvailtavaa laadukkuutta. Erityisesti Brucknerin ja Sibeliuksen sinfonioilla kokonaisuus oli kypsempi ja rakentavampi. Poikamainen aikuinen vai aikuismainen poika, protagonistin kaksi tulkintaa. Stereokuvassa kaksikon ero ilmeni siten, että Roksan käyttää vapaammin tilaa kaiuttimien edessä ja ympärillä, Accuphase rajaa tonttinsa tiukemmin taka-alalle. Musiikille jalkautettuna erot eivät ole niin dramaattisia kuin kuvailu yllä (tai alla) antaisi odottaa
TEKSTI MATTI HERMUNEN | KUVAT VALMISTAJA 181132_.indd 56 181132_.indd 56 14.4.2025 15.19.57 14.4.2025 15.19.57. SISKO JA SEN VELI HIGHEND | HERMUSET: MARTEN PARKER TRIO DIAMOND EDITION& COLTRANE 3 STATEMENT EDITION -KAIUTTIMET RUOTSALAINEN MARTEN TEKEE YLÄLUOKAN KAIUTTIMIA. VAIKKA SEN MALLIT OVAT KESKENÄÄN KOVINKIN ERI NÄKÖISIÄ, ON NIIHIN OSATTU LEIPOA MERKILLE TUNNUSOMAISTA MUOTOA ESIMERKIKSI OMAPERÄISTEN ELEMENTTIEN TAI TUKIJALKOJEN AVULLA
HIGHEND keampi. MARTEN TARJOAA MONIIN MALLEIHINSA MATTI HERMUNEN on helsinkiläinen pitkän linjan hi harrastaja. PAIKAN HAKUA Bassotoiston kannalta toimivin sijoitus haettiin DSPeaker Anti-Mode X4:n huonevastemittauksilla. Asiakas maksaa rahtikulut sinne ja takaisin sekä uusien osien hinnan. Tosin yksi kävijä kaipasi vieläkin avarampaa tilatoistoa. Marten tarjoaa moniin malleihinsa mahdollisuuden parantaa niitä laadukkaammilla komponenteilla. Trion päivityksessä Accutonin keraaminen diskantti vaihtuu saman valmistajan timanttidiskanttiin, jakosuotimesta vaihdetaan muutama komponentti huipputasolta ultratasolle, sisäinen johdotus Jorma Dualitystä Statementeiksi ja kaiutinliittimet van den Hulin ykkösversioiksi. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hi tuotteita. Etäisyyttä kaiuttimien takana olevaan seinään tuli 250 senttimetriä, lähimpään sivuseinään vajaa metri ja kaiuttimien väliä 230 senttimetriä. Hinta nousee 23 200 eurosta 37 500 euroon per pari. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu vahvasti klassisen musiikin puolelle. Coltrane 3 istui mittausten perusteella huoneeseen hyvin. Striimerinä ja esivahvistimena vuorottelivat kokeilussa ollut Linnin tuliterä Selekt DSM Classic (josta lisää seuraavassa Hi maailma-numerossa) tai talon oma Meridian 861 v8, levysoittimena toimi Rega P10 Ortofonin Verismo-mc-rasialla ja päätteenä NAD M23 sekä vertailukaiuttimina Gradientin aktiivit dipoliprototyypit. Coltrane kolmosessa on jo timanttidiskantti. Mitat (l x k x s) 40 x 122 x 64 cm Paino 94 kg Toimintaperiaate 3-tie, re eksi Suurin suositeltava teho 350 W Nimellisimpedanssi 6 Ohm Elementit -basso 2x 250 mm -keskialue 175 mm -diskantti 25 mm Jakotaajuus 320 / 3 800 Hz Liitin WBT Nextgen Kaksoisjohdotus Kyllä 181132_.indd 57 181132_.indd 57 14.4.2025 15.20.45 14.4.2025 15.20.45. Kokonaisuutena alemman alueen taso oli yläpäähän verrattuna hieman korMARTEN TARJOAA MONIIN MALLEIHINSA MAHDOLLISUUDEN PARANTAA NIITÄ LAADUKKAAMMILLA KOMPONENTEILLA. Parker Trion bassovasteessa oli muutaman desibelin vaimentumat 40:llä ja 70 hertsillä, ja se ulottui noin 30 hertsiin. Myös elokuvat ja niiden monikanavaäänentoisto ovat kiinnostuksen kohteita. KUKA. Yksi vahvuuksista on kyky välittää eheästi esityksen tila. Basso ulottui vaimentumattomana 20 hertsiin. Laitearviot perustuvat vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta. Ohjelmalähteinä olivat Tidal Roonin ohjaamana sekä vinyylit. Kuunteluetäisyys oli hivenen alle kolme metriä. Ylöspäin mentäessä vaste laski hieman, kunnes siinä näkyi 500 hertsin kohdalla kapearajainen muutaman hertsin korostuma. Triolla on oma luonteensa, joka kuuntelijan mukaan on etu tai rajoitus. HALLITUN SELKEÄ Parker Trio on rauhallisen selkeä toistaja. Kaiuttimien sisäreunojen väliä oli noin kaksi metriä, niiden takana olevaan seinään 2,3 metriä ja kuunteluetäisyys 3,3 tai 3,5 metriä. Tällä kertaa kokeilussa oli molemmista päivitetyt versiot, ensin Trio ja sen jälkeen onnelliselle uudelle omistajalleen matkalla olleet Coltranet. Joillain kaiuttimilla joko sivutai syvyyssuuntainen toisto on vahvempi, mutta Parker Trio hoiti molemmat tasapainoisesti. Puhdas ja hillitty diskantti istuu luontevasti keskialueen jatkeena. Päivitys tehdään tehtaalla Göteborgissa. ”Martenien toiston yleissävy on enimmäkseen rasittamaton, ja ne onnistuvatkin viihdyttämään P äivittämällä paranee, sanotaan. Toisto oli varsin tasaista 200 hertsistä alaspäin. Parkerien yläpuolelta löytyvät Mingukset ja eliittiluokan Coltranet, kun taas lähtötasoa edustavat Oscarit. Sen Statement-versioon asennetaan Jorman parhaat kaapelit, jakosuotimeen kovatasoisemmat komponentit ja jaloiksi vaihdetaan Martin Isolators -tukitassut. Ylemmän alueen vaste oli melko tasainen. Mitat (l x k x s) 23 x 117 x 36 cm Paino 40 kg Toimintaperiaate 2,5-tie, re eksi Suurin suositeltava teho 300 W Nimellisimpedanssi 6 Ohm Elementit -basso–keskialue 2 x 188 + 2 x 225 mm passiivisäteilijä -diskantti 25 mm Jakotaajuus 2 200 Hz Liitin WBT Nextgen Kaksoisjohdotus Ei MARTEN COLTRANE 3 STATEMENT EDITION Hinta 143 000 euroa Edustaja Hi huone Lisätietoja marten.se hi huone. Huonekorjausta ei käytetty. Ohjeen mukaan kaiuttimet suunnattiin kohti kuuntelijaa. PÄIVITYS TEHDÄÄN TEHTAALLA GÖTEBORGISSA. MARTEN PARKER TRIO DIAMOND EDITION Hinta 37 500 euroa Edustaja Hi huone Lisätietoja marten.se hi huone. Perusmalli maksaa 128 500 euroa, Statement 143 000 euroa. Kokeilussa ollut Trio on Martenin Parker-sarjan keskimmäinen malli. Vaikka pääosa kuuntelusta tehtiin näin määritellyllä sijoituspaikalla, varsinkin Coltranen toistoa arvioitiin myös puoli metriä taaempaa. Tästä ylöspäin taajuusvaste oli poikkeuksellisen tasainen ja laski hivenen
”Soinnillisesti kaiutin on siis varsin kaikkiruokainen ja helppo kuunnella”, tiivisti Mikael. KAIKKI KUULUU, MUTTA JONKIN VERRAN SIISTITYSSÄ MUODOSSA. Onneksi ylemmän alueen laatu on hyvä. Kaikki kuuluu, mutta jonkin verran siistityssä muodossa. ”Tämä kaiutin on erinomainen kevyellä musiikilla, mutta erityisesti klassinen musiikki saa Martenit loistamaan, hienoa tilantuntua, dynamiikkaa ja läpinäkyvyyttä”, sanoi toinen. Malcolm Bilsomin fortepiano Mozartin 22. HÄTKÄHDYTTÄVIÄ JUTTUJA Kaikki kuuntelijat mieltyivät Coltrane kolmoseen, osa heti alussa, osa tovin kuunneltuaan. Senkään stereotoisto ei ole veitsenterävää, mutta tilanteko on muuten tavattoman hyvää ja toisto kaikilta osin rauhallisen vakaata. tenkaan niistä äänestä elämää pois, eikä riskiä elottomuudesta tai ylikontrollista ole. Yhteinen mielipide oli, että ne toimivat monenlaisella musiikilla. Laurie Andersonin Bright Redillä tunnelmamaalailu ihastutti, samoin fantastisen hieno matalan pään vääntö ja autiot tilat. Satunnaisesti basso saattaa paksuuntua, jolloin sävyjen toisto kärsii. Coltranen tapa paikallistaa asioita tai toistaa tilaa on sukua Triolle. Siksi lauluäänet jäävät vähän kohteliaiksi ja pianon sointi pyöristyy sekä siihen kuuluva metallisuus vähenee. Voimakkuuden nosto auttaa, mutta edelleen jäädään kohteliaan puolelle. Kun kohteliaisuuteen yhdistyy taipumus toistaa alapäätä mieluummin muhkeasti kuin neutraalisti, selkeys kärsii. Järeimmät sähkötai kontrabassorevittelyt menettävät hieman voimaansa. Kuitenkin nämä miellyttimet pyrkivät muokkaamaan huonojakin tuotantoja alkuperäistä hitusen paremmiksi.” Parker Trio ei kaivele eikä tyrkytä detaljeja. Alapään toistossa ei ole isoja puutteita, ja ääntä saa riittävästi useimpiin tarpeisiin. Korvaystävällisiksi miksatut levyt, kuten David Gilmourin uusin Luck and Strange, soivat tarpeettoman siististi. Onneksi ei ongelmaksi asti. Normanin verraton tulkinta liikutti entistä enemmän. kuulijaansa monien tuotantojen osalta kiitettävästi. Vaikka useimmat pitivät ääntä riittävän neutraalina, Jukka Isopuro havaitsi kuunteluissaan keskialueelle värittymistä aiheuttavaa korostumaa: ”yhdistyneenä keskialueen hieman ylempään vaimenemaan syntyy tietyillä soittimilla kotelomainen efekti.” Kaiuttimen äänivarat sekä basson ulottuvuus on sovitettu järkevästi sen kokoon. Coltrane ei kuiPARKER TRIO EI KAIVELE EIKÄ TYRKYTÄ DETALJEJA. Rajoitukset tulevat esiin uruilla, joiden aivan alimmat taajuudet kuuluvat, mutta vaimentuneina. 58 181132_.indd 58 181132_.indd 58 14.4.2025 15.21.06 14.4.2025 15.21.06. pianokonserton kolmannella osalla soi uskottavimmin kuin koskaan. Rauhallisen esillepanon ansiosta on helppo havaita tutuilta levyiltä uusia asioita tai kuinka yksittäiset soittajat pelasivat yhteen muun bändin kanssa. Hätkähdyttävää oli Coltranen kyky kertoa, kuinka Straussin Neljällä viimeisellä laululla solisti Jessye Norman sulautui hyvin kokonaisuuteen ja oli kuitenkin samaan aikaan selvärajainen, oma kokonaisuutensa. Coltranet välittivät vaivattomasti pianistin kosketuksen ja dynamiikan pienetkin vaihtelut. Vakiokuunneltava, urkuri Jean Guilloun versio Mussorgskyn Näyttelykuvista soi kuitenkin nautittavasti – oltiin syvällä pimeiden katakombien käytävissä
Alimmatkin jalkioäänet kuuluivat, mutta ilman ylimääräistä korostusta. Kyseessä on yksi parhaimpia, ellei suoraan paras, kuuntelukokemus. On kuuntelijoita, jotka kaipaavat enemmän potkua. Coltranet hoitivat homman kotiin. Ei paljon, mutta tämän huomasi, musiikkityylistä riippumatta. Frederick Fennellin ja Clevelandin sinfoniaorkesterin torvibändin levytyksellä Holstin ja Händelin puhallinmusiikista vasket ovat soineet moninaisemmin ja elävämmin. HIGHEND suuntaukseen kannattaa käyttää aikaa, jotta Triojen taipumus alemman alueen runsauteen saadaan kuriin. Sen vahvuudet ovat yhtä paljon matalan pään hienopiirteisessä erottelussa ja selkeydessä kuin seinien tärisyttämissä. Sijoitteluun ja COLTRANE 3:N DYNAMIIKKA ON ERINOMAINEN. Heikki Kivelä tiivisti osuvasti: ”Siinä missä maltillisempi Marten oli kohtelias, tasavarma ja helppo, tarjoilee isompi sisarus asiat paljon elävämmällä otteella. Diskantin ja muunkin alueen laatu oli hienoa, silloinkin, kun tallenteiden rajoitteet kuuluivat selvästi. Coltrane 3:n dynamiikka on erinomainen. Pieniä parannuskohteita löytyi. 59 181132_.indd 59 181132_.indd 59 14.4.2025 15.21.12 14.4.2025 15.21.12. Heidän tiensä vie Martenin suurempiin malleihin tai subbarikauppiaan tykö. Mahlerin 4. Se toistaa täsmällisesti ja eleettömästi yhtä hyvin pienet tai rajut voimakkuuden vaihtelut, pienet tai isot iskut – ja potkut. LAATUA LUOKASSAAN Marten Parker Trio Diamond Editionissa on osattu ottaa huomioon koon tuomat rajoitukset. Ääntä niistä saa normikäyttöön riittävästi. Myös keskialueen toistoa kiitettiin. Kyllä sillä tarvittaessa seinät heiluvat ja ääntä lähtee. Tilatoisto on vahvuus. Ikävä jäi. Parker Trio ei ole jyrä vaan enemmän elegantisti bassoa tarjoileva. Samoin 1980-luvun alkupuolelta peräisin olevalla, metallisia jousisointeja tarjoavalla Vladimir Ashkenazyn johtamalla Sibeliuksen neljännellä sinfonialla oli nyt tilaa ja monipuolisemmin sävyjä. Vaikka kuuntelupaikalta mitattuna bassotoisto ulottui vaimentumattomana 20 hertsiin, ei Coltrane ole korosteinen bassotykki. Guilloun urkuversiossa Musorgskin Näyttelykuvista vaikuttivat hyvin hiljaisten jaksojen sävyt ja tilan toiston selkeys; ikään kuin kuuntelisi urkuja kaukaa kirkon etuosasta. Samalla kuitenkin yksittäinen ääni saattoi iskeä yllättävän voimakkaana. Ne soivat tarpeisiin riittävän tasapainoisesti ja erottelevasti, vaikka niiden balanssi kallistuu vaivattomuuteen päin. SE TOISTAA TÄSMÄLLISESTI JA ELEETTÖMÄSTI YHTÄ HYVIN PIENET TAI RAJUT VOIMAKKUUDEN VAIHTELUT, PIENET TAI ISOT ISKUT – JA POTKUT. Ja mitä enemmän sitä kuuntelee, sen enemmän se vakuuttaa.”?n Ne saivat usein tummahkon Werner Bärtschin Mozart-levyn soimaan tasapainoisemmin. Marten Coltrane 3 puolestaan toimi kokeilussa poikkeuksellisen hyvin. Mikael Nederströmin testiraidoilla järki antoi periksi ennen Coltraneja. Tässä kuuntelutilassa Coltranen alapään toisto laadustaan huolimatta oli runsaan puoleista, vaikka ei ongelmaksi asti. sinfonialla (Frankfurtin Radion sinfoniaorkesteri, Eliahu Inbal) hiljaisena soljuvan kolmannen osan loppupuolella on äkillinen orkesterinousu, jonka voimaa, sävyjä ja tilan avautumista perälle asti kaikki kaiuttimet eivät hanskaa. Ja kyllä Coltranet hivenen niistivät ylimmän pään kirpeyttä
Kuunteluiden edetessä kyllä huomaa, ettei kaiuttimen toistokaista ole välttämättä täysin mutkaton, mutta esimerkiksi alemman keskialueen korostukset osuvat luontevasti instrumenttien äänellisiin ominaisuuksiin. Toisaalta ihan alimmilla bassorummun ja -kitaran taajuuksilla on pienen pientä rentoutta ja erottelu voisi siellä olla piirun parempikin. Pianosta hioutuvat pahin metallisuus ja vasaroiden kolina. Boulezin elektronimusiikki vahvistaa tilatoiston erinomaiseksi, vaikka basso-osasto ei olekaan niin runsas kuin toivoisi. KUUNTELUARVIOT MARTEN PARKER TRIO DIAMOND EDITION TOISELLA KORVALLA | HEIKKI KIVELÄ Heti ensi otteista kuulee, että nyt on kyseessä rauhallinen, tasapainoinen, koherentti, hyvällä tavalla kohtelias kaiutin. Äänikuva on hyvin vakaa, ehjä ja yhtenäinen, mutta kaikkein terävin akustiikan avautuminen tai läsnäolon tunne saattaa akustisilla äänitteillä jäädä täyden kympin suorituksesta. Toinen tsekkaus raskaasti murahtelevalla elektronisella dubstepillä: syvää, tukevaa – jopa hiukan liiaksi. Toisaalta eipähän taajuusalueen ääripäissä sitten ole yhtään yliannostelua, joten soundi on tietyllä tapaa varsin keskiluokkainen, eheä ja diplomaattinen. Vaikka mennäänkin selkeästi makuasioiden puolelle, on silti pohdittava, että kaiuttimen rauhallisessa ja miellyttävässä otteessa on kieltämättä myös varjopuolensa, mikä kuuluu tiettyjen, tuotannollisesti sähäkämpien näytteiden pykälää pehmeämpänä esilletuontina ja pienoisena resoluutiovajeena ylemmällä kaistalla. Lisäksi kaiutin ei toista ilman sivuääniä matalimpia iskuja kovemmalla kuunteluvoimakkuudella. Löytyy myös poikkeavia analyysikykyjä: Atterbergin sinfonian monisävyisessä ilotulituksessa tulee yllättäen aivan uudenlaisia asioita kuuluviin. Vaskikvintetin tuuba saa uskottavaa kokoa. Eniten pohditutti viulun voimallisesti soitetun matalimman kielen resonointi ja akustisen kitaran koteloresonanssi. Coplandin Billy the Kid -balettimusiikki paljasti basso-osaston kameleonttimaiseksi. Kuitenkin kaiuttimen selkeimmäksi onnistumiseksi nousee mielestäni se, kuinka vaivattomasti se saa liki kaikesta musiikista miellyttävää ja helposti seurattavaa. Taajuusalueen toisessa päässä basso on laadultaan huomaamaton ja kumisematon, mutta siihen kaipaisi tietyillä rockimmilla äänitteillä lisää potkua ja ulottuvuutta. Diskantti on hillitty, mutta puhdas, ja sen nivoutuminen keskialueeseen varsin tasainen. Diskantti on siisti ja rasittamaton, joskin kirkkain kimallus ja hillittömin heleys yläpäästä puuttuu. Marten Parker Triosta syntyi tunne, että jos näiden kanssa olisi pakko elää, en valittaisi kauheasti kohtaloani. Omista näytteistäni Burial soi vielä moitteetta, Rhythm & Sound ei. Instrumenttien ja niiden sijoittelun erottelu on onnistunutta, äänikuva on oikeasuhtainen, näytteen kuin näytteen kuunteleminen on mukavaa, ja oikea äänenvoimakkuuskin löytyy helposti. Musiikin fiilis välittyy, ja sehän on tärkeintä. Jos bassossa ei olekaan syvyyttä tai isoa vääntöä, siinä tuntuu olevan leveyttä ja uhon puutteessa hyvää tekevää lämpöä sekä sivistyneisyyttä. Jälkimmäinen tsekkaus meni pieleen. Rajallista suorituskykyä alimpien osalta onkin mahdollisesti paikattava erillisellä subwooferilla. Analyysityökalu kaiutin ei ole, eikä dramaattinen jytäkaiutin, vaan enemmänkin huolettoman musiikinkuuntelijan valinta. Funkjazz-levyn ongelmallinen bassoresonanssiraita vahvistaa: tietyt bassotaajuudet kuuluvat hyvin, toiset tuntuvat puuttuvan kokonaan. Keskialueella on lievää korostumaa, mikä tietyillä näytteillä kuuluu jonkinlaisena ylimääräisenä läheisyytenä tai kovuutena esimerkiksi puhaltimissa ja joissakin kitaran äänissä. Bassoalue ilmeisesti tekee useammankin mutkan. Sopraano ja baritonin korkeat sävelet ovat hiukan etäisiä. Myös Musorgskin urkusovituksen mahtisoinnut yllättävät horror-potentiaalillaan. Yhdistyneenä keskialueen hieman ylempään vaimenemaan syntyy tietyillä soittimilla kotelomainen efekti. Sen selvittäminen vaatisi pidempää yhteiseloa, joka voisi olla hyvinkin viihdyttävää ja tarjoilla uusia sävyjä tuttuihin äänitteisiin. Bassomaanikko kaipaa epäilemättä subbaria, sillä kovin paljon ihan alimpien bassojen iskua ei kaiuttimesta irtoa. Kuinka alkuvaikutelma kestää tarkemman syynäyksen. Merkillisesti tämä ei haitannut monessa näytteessä kovinkaan paljon. KOLMANNELLA KORVALLA | JUKKA ISOPURO Uuden kaiuttimen ensi sävelet jännittävät. Kaiutin siis säteilee ääntä tasapainoisesti pykälää laajemmalle alueelle. Isorummun paukahdukset ovat dynaamisia, muttei erityisen tukevia. Myös kompaktin vakaa äänikuva on samaa sarjaa kaiuttimen muun toiston kanssa: se kertoo tilanteen asiallisesti, mutta kaikenlainen draama ja isottelu puuttuu. Diskantissa särmät ovat hiukan pyöristyneet. Erinomainen tilatoisto tulee selväksi, kun taukojen aikana orkesterin jysähdykset kiertävät ja hiipuvat kauniisti salissa. Kuunteluhuoneessa käyskentely kertoo myös, että kaiutin istuu tilaan melkoisen hyvin eivätkä sen hyvät puolet heittele pahemmin. Nopea tsekkaus radion puheäänellä: asiallinen, ehkä hiukan ohut. Tällä sijoituksella voi lisäksi nojailla turvallisesti tuolin selkänojaa vasten eikä toisinaan tapahtuvaa edestakaisin niiausta huomaa tekevänsä. Kalevi Ahon Hyönteissinfonian triangeli kyllä kuuluu, mutta on totuttua siistimpi. Soittimien yläsävelspektri elää, sävyasteikko on hillittynäkin laaja, vaikka paljastavin säihky uupuukin. Suuruuden vaikutelma leveysja syvyyssuunnassa kompensoi ovelasti bassoväännön puutteita. Paljastavaa, yksityiskohtiin pureutuvaa ja isoon vääntöön halukasta työjuhtaa kannattaa etsiä toisaalta. 60 181132_.indd 60 181132_.indd 60 14.4.2025 15.21.15 14.4.2025 15.21.15. Myös stereon levittäytyminen on esimerkillistä, jopa kaiuttimia leveämmälle. NELJÄNNELLÄ KORVALLA | MIKAEL NEDERSTRÖM Melko tasainen ja myönteisessä mielessä yllätyksetön toisto. Kokonaisuus on silti muutamasta kriittisestä detaljista huolimatta hyvinkin tasaisesti tingitty, mikä onnistuu kiinnittämään huomion musiikkiin
Monikerrosrakenteisten seinien paksuus on 35 millimetriä, ja vaalea pähkinäviiluinen kiiltopinta oli viimeistelty moitteettomasti. Kaiutinkaapeleille on yhdet WBT:n Nextgen-liittimet. Mittojaan sirommalta näyttävä, 117 senttimetriä korkea kotelo levenee lievästi taaksepäin. Jo perusversiossa on kovan luokan komponentit. Eristystä lattiaan tarjoavat IsoAcousticsin kanssa suunnitellut vaimennusjalat. Tanakasta rakenteesta kertoo 40 kilogramman massa. Vaihtoehtoina ovat mattapintainen pähkinä, pianomusta tai valkoinen, kaikki saman hintaisia. 61 181132_.indd 61 181132_.indd 61 14.4.2025 15.21.25 14.4.2025 15.21.25. Johdotus puolestaan on hoidettu Jorman kaapeleilla. Jakosuotimessa on polypropeenikondensaattoreita ja kuparikalvokeloja. Koteloa on kallistettu reippaasti takakenoon. HIGHEND PARKER TRION TEKNIIKKAA Parker Trio on toimintaperiaatteeltaan 2,5-tie, sen jakotaajuus on 2 200 hertsiä ja nimellisimpedanssi kuusi ohmia, ja minimissään se laskee 3,1 ohmiin. Tällä saadaan diskantin ja keskiäänisten akustiset keskipisteet paremmin samalle etäisyydelle kuuntelijasta. Edessä tuuman läpimittainen keraaminen diskantti, kaksi 7,5 tuuman keraamista bassokeskiäänielementtiä sekä takaseinässä toistoa vankistamassa kaksi alumiinista yhdeksän tuuman passiivisäteilijää
Timanttia pidetään ihanteellisena diskanttielementin materiaalina. Jakosuotimen luvataan olevan aikaja vaihetoistoltaan 100-prosenttisen tarkka. Kymmentuumaisten bassojen kartiot ovat kennorakenteista, kerrostettua alumiinilevyä. Seitsemän tuuman keskiäänisen kartiot ovat keraamista seosta. Kuljetusta ja sijoituksen hakua varten tukijaloissa on lukittavat pyörät. WBT Nextgen Bi-wire -liittimiä on kaksi paria, joten Coltranen voi tuplajohdottaa tai ajaa kahdella vahvistimella. Kun paikka on löytynyt, pyörien tilalle vaihdetaan Martenin tukitassut. Paksuudeltaan 68-millimetrisessä etulevyssä on kahden 30 millimetrin mdf-levyn välissä kuusi millimetriä paksu alumiinilevy. Levyt sidotaan toisiinsa millimetrin liimakerroksilla, ja rakenteen luvataan olevan eloton. Jakotaajuudet ovat 220 hertsiä ja 3,8 kilohertsiä. Coltranen tuuman läpimittaisen diskantin resonanssitaajuus on pitkällä kuuloalueen yläpuolella. Leveys on vajaat 40 senttimetriä, syvyys 64 senttimetriä. Jäähdytystä tehostavat neodyymimagneetilla varustetun alumiinisen kelarungon tuuletusaukot. Massaa on päälle 90 kilogrammaa. Uudenlaisen ripustuksen ansiosta elementtien iskupituus on 1,6 millimetriä suuntaansa. Diskantti ja keskiääninen tulevat Martenin pitkäaikaiselta yhteistyökumppanilta Thiel & Partnersilta, joka tunnetaan Accuton-kaiutinelementeistään. Koko ja ulkonäkö säilyivät samantyylisinä, mutta kolmossukupolvessa oli kokonaan uudenlaiset elementit, jakosuodin ja massa kasvoi reippaasti. Sen CELL-konseptissa keskiäänija diskanttielementtien liike pyritään saamaan mahdollisimman lineaariseksi, särökäyttäytyminen tasaiseksi sekä sijoittamaan elementtien akustinen keskipiste samaan kohtaan. Hivenen yli 120 senttimetriä korkeat kotelot ovat melko kapeat. COLTRANE 3:N TEKNIIKKAA Martin Coltrane uudistui vuonna 2016. Yksijohtoisille mukana tulee jumpperit. 62 181132_.indd 62 181132_.indd 62 14.4.2025 15.21.42 14.4.2025 15.21.42. Vaikka rakenteessa tähdättiin yksinkertaisuuteen, on suotimessa 70 erillistä komponenttia. Accutonin kanssa suunnitellussa pienihävikkisessä ensimmäisen asteen jakosuotimessa käytetään metallipäällysteisiä polypropeenikondensaattoreita sekä kuparikalvokeloja. Se on elotonta ja sillä on erinomainen kyky siirtää ääntä. Kotelo on etulevyä lukuun ottamatta 25 millimetriä paksua hiilikuitua. Toimintaperiaate on kolmitie-bassorefleksi. Kotelon pohjassa, sen takaosassa on 10 senttimetrin läpimittainen refleksiaukko
Syväbasso murahtaa tavanomaista vakuuttavammin. Ässien ja konsonanttien hillitty esitys syö syvyysvaikutelmaa ja läsnäoloa lauluäänissä. Amon Amarth toimii siinä missä Metallica tai Sibeliuskin. Ihan veitsellä leikattua tilantuntua ei synny, mutta huoleton esillepano ja lämminsävyinen balanssi rohkaisee kuuntelemaan vähän heikompiakin äänitteitä. Vääntöä löytyy ilman laahausta. Käyrätorven yksittäinen sävel pomppaa esiin, viulun vapaa e-kieli sirahtaa, pianistin oikean käden melodiakuluissa on yllättäviä, nopeasti ohi meneviä korostumia. Syvyyssuunta ja tilavaikutelma eivät yllä aivan kärkeen. Hiljaisissa supermatalissa jalkioäänissä basson yliannostus kuuluu selvimmin, vaikka puuroutuminen ei uhkaakaan. Auktoritatiivinen vakaus miellyttää, paljon. Stereo levittäytyy kiitettävän tasaisesti. Ilmiötä lisää haarukoidessa paljastuu melko jyrkkärajainen korostuma, jonka huippu sijoittuu 500 hertsin tienoille. Coplandin balettimusiikin bassorumpu jysähtää kunnolla ja raskaasti. Mutta jos äänite on pehmeäsointinen, pumpulia tulee liikaa. Kokonaissointi herätti elävästi muiston parin vuoden takaisesta lyhyestä tuttavuudesta. Sähköbasson slämmi on voimakas ja seurattava, vaikka atakin korkeataajuinen komponentti on hillitty. Ajoittain joillakin näytteillä kuuluu hitunen jopa ylimääräistä lämpöä, vaikka bassosäädön ruuvaisi toiseksi alimpaan lukemaan. Vaikka kaiutin pystyy tarjoilemaan melko lailla musiikin kuin musiikin elävästi ja oikeaoppisesti lujaakin, optimaalisin, minulle subjektiivisesti miellyttävin äänenvoimakkuus oli siis melko matala. Äänikuva on samaa sarjaa balanssin kanssa: avara ja irtonaisuudessaan mukava kuunneltava. Tällöin äänen yleinen uskottavuus ja resoluutio olivat melko lailla huippuluokkaa. NELJÄNNELLÄ KORVALLA | MIKAEL NEDERSTRÖM Puhdas, miellyttävä ja yleisesti ottaen iso ääni. HIGHEND KUUNTELUARVIOT MARTEN COLTRANE 3 STATEMENT EDITION TOISELLA KORVALLA | HEIKKI KIVELÄ Aiemmasta Parker Triosta kertyneitä muistiinpanoja tarkastellessa ja huomioita vertaillessa hoksasin melko lailla oitis, että nyt soimassa on täysin eri luokan kaiutin. Musorgskin Katakombien urkusovituksen isot soinnut ovat jykeviä, mutta diskantin lievä laskusuunta kesyttää hiukan riitasoinnun kauhuefektiä. Pystysuora ulottuvuus antaa vaikutelman kiinteydestä ja tasaisuudesta, vaikka onkin yläpäästään lievästi laskeva. En ole ehkä koskaan kuullut niin kirjavaa mutta rajua näkemystä Let There Be Rockin kitarasaundeista: särö helisee ja puree aivan poikkeuksellisella resoluutiolla. Toisaalta ehjä ja miellyttävä esitys ei pienestä ylimääräisestä muhevuudesta rikkoudu. Muuten tai muilla näytteillä en kiinnittänyt huomiota juuri mihinkään laadullisiin tai määrällisiin puutteisiin koko toistokaistalla. KOLMANNELLA KORVALLA | JUKKA ISOPURO Kuuntelusession parilla kolmella ensimmäisellä musiikkinäytteellä pystyy haarukoimaan jo melko hyvin kaiuttimen luonteen. Toisaalta se sopii hyvin kaiuttimen hiukan elävää elämää miellyttävämpään ja musiikkiystävällisempään luonteeseen. Alapään toisto ulottuu myös varsin alas, joskin tietyssä kohtaa alabassoilla tuntuisi olevan lievää ylimääräistä muhevuutta. Käytännössä tämä tuhtiuttaa ääntä ja saattaa himpun syödä terävintä napakkuutta. Samalla koin, että volyymia kunnolla nostettaessa saattaisi jollakulla irrota paikat hampaista. Siinä missä maltillisempi Marten oli kohtelias, tasavarma ja helppo, tarjoilee isompi sisarus asiat paljon elävämmällä otteella. Oikeastaan ainoa pieni epätasapaino kaiuttimen toistossa erottui bassossa, kun tutun näytekappaleen kahdesta syvästä bassoäänestä se ylempi oli aivan aavistuksen toista ohuempi. Jos hiukan yleisluontoisempi ja musiikkiystävällisempi ääni on toivelistalla, eikä kaipaa äärimmäistä erottelua ja viileää neutraaliutta, niin kaiutin on erinomainen ratkaisu kaikenlaiselle musiikille. Ja tämä jatkui muillakin näytteillä. Soundissa on auktoriteettia, alapäätä ja potkua mukavasti kaikenlaiselle musiikille. Soinnillisesti kaiutin on siis varsin kaikkiruokainen ja helppo kuunnella. 63 181132_.indd 63 181132_.indd 63 14.4.2025 15.21.50 14.4.2025 15.21.50. Siksipä AC/DC:n ja Springsteenin Born to Runin kohdalla huomasin kuuntelevani yleiseen tasoon nähden huomattavasti hiljempaa. Mutta sitten pikku piru alkaa hiipiä paratiisiin. Ja mikä yllättävintä, vaikutelmani ei heti ensi alkuun ollut mitenkään poikkeuksellisen hullaantunut. Ensi kuulemalta Coltraneen oli helppo ihastua: levollisen sävykäs, dynaaminen, koherentti ja tukeva sointi, jonka syliin on houkutus unohtua. Bassotaajuudet ovat lievästi koholla, mutta kohtuullisesti ja varsin tasaisesti. Mutta siellä se on, harmi. Käytännössä lujemmalle väännettynä ylemmän alueen informaatio loi orastavaa korvien väsymystä, mutta tämä menee kyllä myös tallenteiden tuotannollisen profiilin piikkiin. Kapea korostuma keskialueella vilahtaa vain hetkittäin. Diskantti on kirkas ja erotteleva mutta samalla miellyttävän puhdas ja subjektiivisesti särötön. Bassopää on harvinaisen erotteleva ja sävykäs. Vaskissa on sivistynyttä säihkyä, viuluissa samettista laulavuutta. Ison orkesterin sektiot soivat ja yhdistyvät toisiinsa luontevasti. Ja mitä enemmän sitä kuuntelee, sen enemmän se vakuuttaa. Ihmettelin tosin sitä, että tämän kaiuttimen kohdalla etsin optimaalista kuuntelupaikkaa tuolilla, ja lopulta totesin nojaavani hiukan eteenpäin, jolloin korvat jäivät diskanttilinjan alapuolelle. Kaksi pääskyä ei kesää tee, mutta voisi kuvitella, että kaiutin on sovitettavissa useampaankin ympäristöön johdonmukaisesti. Tämä, jos mikä, kertoo siitä, että kyseessä on aidosti kovan luokan kaiutin, joka paljastaa kirkkaan ja puhtaan ikkunan suoraan musiikin sisään. Pianon metallisuus tasoittuu, sooloviulun yläsävelet avautuvat rauhallisesti ja kilisevät jazz-perkussiot rauhoittuvat piirtokykyä menettämättä. Hyvin monenlainen musiikki toimii nautittavasti. Coltrane on tehty musiikinkuuntelijalle, ei detaljihaukalle. Subbaria ei myöskään tule ikävä. Vaikka yksityiskohdat eivät työnny esiin, sävypaletti aukeaa nautittavan laajana
Englannissa asuva Alina Ibragimova on aikamme ilmeikkäitä ja kiinnostavia viulisteja. MATTI KOMULAINEN STEFANO BOLLINI & IIRO RANTALA JAZZ LIVE AT BERLIN PHILHARMONIC XV (Act) KOSKETTIMILLA KAKSIN KÄSIN Italialaispianisti Stefano Bollinin ja Iiro Rantalan nelikätiset seikkailut Bollinin kotimaan klassisissa oopperamaisemissa olivat varmaan Berliinin Philharmonicin pienemmässä salissa hieno livetapahtuma, kun taltioituinakin kahden flyygelin metodilla hoidetut soitteet kutkuttavat kuuloelimiä taiturillisella toteutuksellaan. Ilkka Arola (trumpetti, busuki, synat, laulu), Topi Korhonen (kitarat, laulu), Esko Grundström (sähköja synabasso), Juuso Hannukainen (lyömäsoittimet) ja Okko Saastamoinen (rummut) tekivät levyn livemäisinä ottoina läsnäoloon keskittyen. Lp ja cd soivat tasaveroisen, paikoin seismisen tuhdisti välittäen studiosessioiden spontaanin tunnelman. Viulun sointi ei ole yhtä kiinteä ja voimakas kuin yleensä, vaan tummempi ja intiimimpi. Kielipeliriffittelyä dabke-piipitykseen fuusioiva avaus Ice Cream Is svengaa lähi-itämaisesti, Last 10 Minutes taas puskee ilmoille progemaisesta synamatosta levyn kuulaaksi finaaliksi. Hän soittaa monissa teoksissa modernin teräskielisen viulun ohella myös iäkkäämmällä, vuonna 1570 valmistuneella ja suolikielillä varustetulla Amati-viulullaan. Hän on valinnut näiden 1800-luvun puolivälissä sävellettyjen teosten henkeen sopivan samettisesti soivan Bechstein-flyygelin, jonka koskettimiston herkkyys tuntuu olevan edukseen teosten nopeissa jaksoissa ja juoksutuksissa. Melkein tekisi mieli antaa täydet pisteet niin musisoinnista kuin tuotannostakin. The Flying Cyborg Whales kytkee psykedeeliset vivahteet etnojazzfuusioon tinkimättömän virtuoottisesti. Metodi tuo soittoon rapeaa tuoreutta ja kuplivaa löytämisen iloa. Viululle ja pianolle hän sävelsi kolme sonaattia, joista keskimmäinen, mitoiltaankin mittavin, on teoksista ilmaisultaan väkevin. Ja onhan noita tuttuja teemoja jo ehditty varioida vähäisempienkin virtuoosien toimesta maailman sivu. 64 SCHUMANN VIOLIN SONATAS Alina Ibragimova, Cédric Tiberghien (Brilliant Classics) SOINNISTA KIINNI Romantiikan mestarin Robert Schumannin parasta antia liedien ja pianomusiikin ohella ovat hänen kamarimusiikkiteoksensa. Neljäs albumi Adventures in the Now rikastuttaa kudelmaa aiempaakin värikkäämmällä paletilla. Whispers vuorostaan kiilaa levyn avainraidaksi, jonka syvien alataajuuksien möyhentämä alkupuolisko tuo mieleen Miles Davisin tavan kehittää (syna)bassolla pitelemätön groove yleisön edessä. Ibragimovan monivuotisena pianopartnerina on toiminut ranskalainen Cédric Tiberghien. Rantalahan nyt tiedetään humoristiksi jo Trio Töykeiden ajoilta asti, mutta se, että Bolliniltakin löytyy leikillistä latinkia, pääsi yllättämään hänen tuotantoonsa perehtyneenkin. Ääripäiden väliin mahtuu sointien universumi. No, onhan Bollinin ote astetta kevytkätisempi kuin dynaamisemmin tykittävän Rantalan ja ovathan hänen juoksutuksensa Iiron lirutteluja laulavampia, bel canton kotimaasta kun kumpuavat. Viihteenkin viitekehyksessä. Kahden numeroidun sonaatin jälkeen Schumann sävelsi vielä kolmannenkin, joka kuitenkin – hieman väheksyttynä – julkaistiin vasta säveltäjän kuoleman jälkeen. Verdi ja Puccini tuskin pyörivät haudoissaan kaksikon vallattomien tulkintojen ansiosta. Flyygelit kyllä tunnistaa maestrojen käsittelyssä lyömäsoittimiksi, vaikka myös soljuntaa ja ylempien rekisterien helmeilevää herkkävireisyyttä esiintyy. Instrumenttien välinen balanssi on reilassa ja niiden klangi sopusuhtaisen selkeä sekä sävykäs. HEIKKI VALSTA ILKKA AROLA SOUND TAGINE ADVENTURES IN THE NOW (Flame Jazz Records) MEHEVÄÄ SEIKKAILUMUSIIKKIA Ilkka Arola Sound Tagine tunnetaan uteliaana seikkailijana, joka miksaa maailmanmusiikilliset elementit korvaa kutkuttavaan saundiestetiikkaan. Albumin soundimaailma avautuu ansiokkaasti. Näissä teoksissa hän avaa musiikkiin uusia näkymiä, jotka haastavat tavanomaisempaan sointiin tottunutta kuulijaa. JAAKKO ERÄPUU 181134_.indd 64 181134_.indd 64 14.4.2025 15.32.19 14.4.2025 15.32.19. Samalla soittimella hän usein esiintyy myös maineikkaan Chiaroscuro-kvartetin esityksissä
Toki suunnanmuutoksen maisema-arkkitehtina toimii myös rumpali Jaska Lukkarinen, pesunkestävä jazzhahmo ja fiittaileehan avausraidalla ranskalaisfonisti Sylvain Riflettkin. Hän on tehnyt yhteistyötä niin amerikkalaisen minimalismin mestareiden Glassin tai Reichin kanssa kuin Paul Simonin ja Taylor Swiftin kera. Maanläheisyyden puolesta liputtavat puolestaan steelkitaran suurvisiiri Miikka Paatelainen, basisti Jere Ijäs ja lyömäsoittaja/pasunisti Juho Viljanen. Wimmen vuosien myötä matalammaksi muokkaantunut ääni saa muutamalla raidalla seurakseen heleämmän klangin Kirilolan, japanilaisen säveltäjä-muusikon etänä USA:n Teksasissa taltioimia säkeistöjä ja stemmoja. Ja mikä ettei, roadmovien soundtrackia simuloivat laajakaista-soitteet toimivat hienosti myös analogisin metodein, vaikka ulotteikkaimmat perspektiivit jäävätkin surroundmielessä puolittaisiksi. Hän kun on ollut kiinnostunut joikusta ja Wimmestä työstämänsä luontoaiheisen musiikin ainesosina. HEIKKI VALSTA TUOMO & MARKUS & VERNERI POHJOLA MUSIC FOR ROADS (Schoolkid Records LP) MUSIIKILLA MAISEMOIDEN Musiikillisen americanan suurlähettiläät Tuomo ja Markus (Prättälä & Nordenstreng) nostivat debyyttialbumillaan vierailleen Verneri Pohjolan toisella rykäisyllään rinnalleen eturiviin ja osin sen myötä laulullisuus sai antaa tilaa pykälää jazzikkaammalle instrumentalismille. Levyn päätöskappale on kaukaisuuteen häipyvä miniatyyri Song for Ainola. Dessnerin sooloteoksia sisältävä albumi alkaa hempeästi Katia Labèquen soittamalla kehtolaululla ja säveltäjän itsensä kitaralla tunnelmoivalla teoksella Francis, jonka jälkeen seuraa Bach-sellistinäkin tunnetun Anastasia Kobekinan soittama, sellon ilmaisun rajoja repivä teos Tuusula. LEVYVALIOT 65 DESSNER SOLOS Kobekina, Currie, Labèque, Meijer, Sirota, Kuusisto (SONY Classical) RAJATON ONNISTUMINEN Ajatus säveltäjästä tai muusikosta, joka kirjoittaa teoksia joko sinfoniaorkesterille tai rockyhtyeelle, on saanut viime vuosikymmeninä aivan uusia ulottuvuuksia. Uudet äänet ovat kuitenkin pääosin Wimme, Rinne ja elektroniikka -kolminaisuuden kehittämiä, ehkä sen aiempia tuotoksia pienimuotoisempia ja vähemmän suoranaisen kuvailevia, joskin myös paikoin loitsumaisempia, shamanistisen toisteisia ja etäämmälle perinteisestä joiusta nykyaikaan ulottuvia, jopa avantgardistisia aineksia, ambienttisuutta ja laulullisia linjoja sisältäviä kokonaisuuksia. No, kytkennät kansainvälisyyteen sikseen. Ivgun syntysanat kaksikko ilmaisee muun muassa näin: ”annoimme itsellemme luvan leikitellä uusilla äänillä”. Amerikanraudan tuulilasin läpi kajastavat soinnilliset jatkumot avautuvat täyteen avaruuteensa ajan kanssa. Eli joikua, puhaltimia ja elektroniikka sisältävien musiikillisten tarinoiden takana on eri maailmoissa puuhanneen, joskin satunnaisesti yhdessä keikkailleen duon keskinäisen kommunikaation päivitys. Herkällä vainullaan suuntauksia haisteleva Pekka Kuusisto kutsui Dessnerin Tuusulan festivaalilleen jo vuosikymmen sitten, ja yhteistyön tuloksena levyllä on Ornament and Crime -teos, joka on nyökkäys niin amerikkalaisen minimalismin kuin viulismin taituriperinteen suuntaankin. Ja onnistunut sellainen. JAAKKO ERÄPUU 181134_.indd 65 181134_.indd 65 14.4.2025 15.32.23 14.4.2025 15.32.23. Muusikot eivät kosiskele kuulijoitaan imelin technicolor-otoksin. Aikamme moniottelijoista yksi käypä esimerkki on yhdysvaltalainen 48-vuotias Bryce Dessner. JAAKKO ERÄPUU WIMME + RINNE IVGU (Rockadillo) UUTTEN ÄÄNTEN ÄÄRELLÄ Jokseenkin tasan kolme vuosikymmentä sitten ensimmäisen albuminsa julkaissut Wimme & Rinne palaa kehiin seitsemisen vuotta kestäneeltä levytystauoltaan. Music For Roadsin maisemat ovat enimmäkseen cinemascopen kokoluokkaa, joten ei ihme, että sen teknisessä toteutuksen yhteydessä viittaillaan tilaääneen ja Atmokseen. Sävellyksiä on syntynyt maineikkaille yhdysvaltalaisorkestereille tai eurooppalaisille nykymusiikkiyhtyeille. Tämä arvio on tosin tehty vanhan vastarannankiisken tapaan, vinyyliperustaista tuotetta tutkaillen ja sisällön suhdetta perinteiseen toistoformaattiin punniten & arvostaen. Tarve tekemisen lokerointiin on käynyt pölyttyneeksi
66 LAADUKKAAT DACIT ERILLISSARJAAN VERTAILUSSA TULOSSA HIFIMAAILMA 4/2025 ILMESTYY 18.06.2025 SERBLIN & SON PERFORMER INTEGROITU VAHVISTIN ITALIASTA LINN SELEKT DSM CLASSIC 2024 TINKIMÄTÖN YHDISTELMÄLAITE DYNAUDIO CONTOUR LEGACY KAIUTINTEN EHDOTONTA ELIITTIÄ 181136_.indd 66 181136_.indd 66 14.4.2025 15.33.28 14.4.2025 15.33.28
/ehdot-ja-luvat 34 90 5 numeroa +lahja! 34 90 6 numeroa +lahja! 34 90 6 kk Tilaa: kotijakeittio.. Tilaus jatkuu sen jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Tilausehdot: www.fokusmedia. /tilaa Tilaa: antiikkidesign.. Tilaussivuilta löydät myös määräaikaisia tilausvaihtoehtoja. Hintaesimerkit koskevat jatkuvan tilauksen ensimmäistä, tarjoushintaista jaksoa. /tilaa Muista äitiä! Äitienpäivä 11.5.2025 182533_.indd 67 182533_.indd 67 14.4.2025 12.04.30 14.4.2025 12.04.30. Tarjoukset ovat voimassa 11.5.2025 saakka ja ne koskevat uusia, Suomeen toimitettavia tilauksia. Tilaajan yhteystietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. /tilaa Tilaa: juoksija.. Anna äidille lahjaksi ihana lehti ja aikaa lukea se
VINYYLIN TAIKA KUULE JOKAINEN YKSITYISKOHTA Tule kuulemaan Argon Audio TT-4 MK2 HiFi Klubbenilla tai lue lisää osoitteessa hifiklubben.fi Argon Audion levysoittimet on suunniteltu Tanskassa – korkea äänenlaatu, helppokäyttöisyys ja tyylikäs muotoilu. VKO 2025-25 18 73 44 -2 50 3 181137_.indd 68 181137_.indd 68 14.4.2025 12.02.21 14.4.2025 12.02.21. Sisäänrakennetun RIAA-vahvistimen ja Ortofonin laadukkaan äänirasian ansiosta saat täydellisen paketin, valmiina käyttöön. HELSINKI TAMPERE OULU JYVÄSKYLÄ VAASA KUOPIO TURKU PAL. SISÄÄNRAKENNETTU RIAA JA ORTOFON 2M BLUE. KOE VINYYLILEVYJEN UPEA ÄÄNI JÄRKEVÄLLÄ HINNALLA. Olitpa aloittelija tai harrastaja, saat parhaan vinyylielämyksen edullisesti