H IF IM A A IL M A 1|2 26 ÄÄNITAIDETTA ITALIALAISITTAIN | AQUA LA SCALA MK3 OPTOLOGIC MONEN KANAVAN MESTARI | HAASTATTELUSSA MIKA KOIVUSALO VARTEENOTETTAVAT VASTAMELUKUULOKKEET VERTAILUSSA MUODIKKAASTI MUSTA DYNAUDIO CONTOUR 20 BLACK EDITION VÄHÄN ISOMPI MINI BOIJS HALF FOUR SOIVA SUURENNUSLASI GENELEC 8380A VARTEENOTETTAVAT VASTAMELUKUULOKKEET VERTAILUSSA 01|2026 15,90 € 188534_.indd 1 188534_.indd 1 14.1.2026 16.08.56 14.1.2026 16.08.56
Päivitetty Esotar 3 -diskantti, täysin uudistettu jakosuodatin ja ensiluokkaiset komponentit nostavat äänen uudelle tasolle. 7000 € PARI 188535_.indd 2 188535_.indd 2 14.1.2026 14.23.17 14.1.2026 14.23.17. Tyylikäs Black High Gloss -viimeistely ja mustat yksityiskohdat kruunaavat kokonaisuuden. CONTOUR 20 BLACK EDITION DYNAUDIO ak-hifisystems.fi JALUSTAKAIUTTIMET MUSTAN SÄVYT, PUHTAAN ÄÄNEN VOIMA Contour 20 Black Edition on legendaarisen Contour-sarjan huippuunsa hiottu erikoisversio
Hi maailma kuuluu EISAn hi ja kotiteatteriäänentoistopaneeliin. ULKOASU Isma Valkama AVUSTAJAT Jussi Arvio | Jaakko Eräpuu | Jussi Hermunen | Matti Komulainen | Mikael Nederström | Kari Nevalainen TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Ilmari Piela MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Petri Nummi PAINOPAIKKA Poligrā jas grupa Mūkusala, Riika, Latvia ISSN 1796 6507 ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@fokusmedia. vuosikerta, 8 numeroa vuodessa Hi maailma on arvostetun Expert Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. puh. Aikakausmedia ry:n jäsen OSOITE Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki VERKKOSIVUT www.hi maailma. Oman tuotteen ideointi ja kehitys, sen valmiiksi saattaminen sekä vielä kaupaksi saaminen ei ole tässä maailmanajassa mikään läpihuutojuttu, joten tekijöille voi hyvällä syyllä nostaa hattua. 20. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Sitä emme voi arvioida, montako askelta tavoitteen saavuttamiseksi täytyy ottaa, mutta oletettavasti niitä on paljon. 188536_.indd 3 188536_.indd 3 14.1.2026 18.12.24 14.1.2026 18.12.24. Vaikka aikaamme kuvaa Homer Simpsonin klassikkolausahdus ”yrittäminen on ensimmäinen askel kohti epäonnistumista”, esimerkiksi juuri tämän numeron kotimaiset valmistajat tuotteineen osoittavat, että yrittäminen voi johtaa myös onnistumiseen. Ja vaikka muoto palvelisikin sisäistä toteutusta, se on vasta kaiken peruslähtökohta, kun tuotteelle pitäisi kehitysja testauskaaren päätteeksi vielä keksiä myyntiä edistävä taustatarina ja markkinointisuunnitelma, joka mieluusti toimiikin. www.eisa.eu HEIKKI KIVELÄ KORVAT KOTIMAAHAN! T ätä Hi maailma-numeroa koostettaessa koin positiivisen havahtumisen: tällä kertaa sivuille tiensä löysivät niin highend-luokan huippumonitorit Iisalmesta kuin myös kaikkien kukkarolle sopivat, miellyttävä-ääniset pikkukaiuttimet Haarajoelta sekä kilpailukykyiset vastamelukuulokkeet Tampereelta. /tilaa PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kivelä heikki.kivela@hi maailma. Hi maailma tulee jatkossakin huomioimaan niin pienten kuin suurtenkin kotimaisten valmistajien tuotteet ilolla ja mielenkiinnolla, joten juttuvinkkejä otetaan mieluusti vastaan. Esimerkiksi kaiuttimen kohdalla pelkkä teoriassa toimivaksi todettu sähkömekaaninen sovitus toimii yhtä epätodennäköisesti kuin yksinomaan piirtopöydällä loihdittu luonnos ulkonäöstä. Jättibrändien hallitsemien massamarkkinoiden ja halpatuontikrääsän aikakaudella on hyvä huomata, että myös kotimaassa osataan – ja vieläpä aivan hyvin. www.hi maailma. 020 7354 130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min. PÄÄKIRJOITUS KUSTANTAJA Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia. Toki Suomeen mahtuisi enemmänkin äänentoistoalan tekijöitä, mutta haasteet ovat ymmärrettäviä. Osaamista pitäisi löytyä useammaltakin osa-alueelta ja eri painopisteitä yhdistäen
VERTAILU 24 KOLME VARTEENOTETTAVAA VASTAMELUKUULOKETTA Vastamelukuulokkeita löytyy enenevissä määrin sekä eri hintaluokissa että erilaisin ominaisuuksin varustettuna. 54 SILLÄ KORVALLA: BOIJS HALF FOUR -KAIUTIN Kotimaisen Boijsin kaiutinmallisto kasvaa vaihteeksi alimmilta osiltaan. 10 MIKA KOIVUSALO Mika Koivusalo on äänen ja kuvan todellinen moniottelija. HIGHEND 40 GENELEC 8380A -AKTIIVIKAIUTIN Genelecin uusin koaksiaalikaiutin on mielenkiintoinen tuttavuus. Se kaivautuu syvälle äänitteeseen, mutta tekee sen kohteliaasti. Otimme tarkasteluun edullisen, suositun sekä äänenlaatuun panostavan vaihtoehdon. Mies on tehnyt pitkän uran varsinkin urkutallenteiden äänittäjänä Suomen lukuisissa kirkoissa. VAKIOT 03 PÄÄKIRJOITUS 06 TUOTEUUTISET 36 TALLENTEET 46 KOLUMNI 64 LEVYVALIOT 66 TULOSSA SISÄLTÖ 58 40 HAASTATTELU IN MEMORIAM 03 PÄÄKIRJOITUS 06 TUOTEUUTISET 36 TALLENTEET 46 KOLUMNI 64 LEVYVALIOT 66 TULOSSA 20 188537_.indd 4 188537_.indd 4 14.1.2026 18.20.10 14.1.2026 18.20.10. Muistelemme Mattia vielä artikkelissa, jonka on kirjoittanut hänen veljenpoikansa Jussi Hermunen. TESTI 20 HEDD AUDIO HEDDPHONE 2 GT -KUULOKKEET Ammattiaudion parissa toiminut saksalainen HEDD Audio suorittaa HEDDphone 2 GT:n myötä harkitun reviirinlaajennuksen kuluttajaäänentoiston pariin. Työpöytäkokoluokan Half Three sai yläpuolelleen pykälää isomman Half Fourin. 58 DYNAUDIO CONTOUR 20 BLACK EDITION -KAIUTIN Musta on aina muodissa, sanotaan, mutta Dynaudio Contour 20:n Black Edition -erikoisversiossa on tavoiteltu ja totta vie saavutettukin paljon muutakin kuin silmäniloa. 48 AQUA LA SCALA OPTOLOGIC MK3 -DA-MUUNNIN Aquan da-muuntimen harkitun hillityn kuoren alta paljastuu paatuneenkin sydämen pompauttava toteutus. 16 MATTI HERMUNEN 1948–2025 Ystävämme ja kollegamme Matti Hermunen menehtyi marraskuussa 2025
AV 10, AV 20 , AV 30, AMP 10, AMP 20, AMP 30 näistä rakennat täydellisen kotiteatterin! Maahantuonti www.simex.fi | info@simex.fi | www.marantz.com AV 30 188538_.indd 5 188538_.indd 5 14.1.2026 14.24.37 14.1.2026 14.24.37. Uutuus! Marantzin komea AV-esivahvistinmallisto täydentyi uudellla AV 30 -mallilla
Audiolab D7:ssä da-muunnoksen suorittaa 32-bittinen ESS Sabre 9038Q2M -lastu. Laitteessa on monipuoliset digitaalitulot: kaksi 44,1– 192 kilohertsin tasoista optista ja koaksiaalista tuloa sekä pcm 32-bit/768 kHz & dsd512 usb:n kautta. Virtatakaisinkytketty 20–600 ohmin kuulokelähtö on etupaneelissa. Tarjolla on viisi suodinvaihtoehtoa suorituskyvyn säätämiseen lähdetiedostojen tai järjestelmäkomponenttien mukaan. 06 Audiolab on valmistanut kohtuuhintaisia da-muuntimia ainakin vuodesta 2011 lähtien (M-DAC). Ylösnäytteistys on mahdollista 352,8:aan tai 384 kilohertsiin asti. DAC7 on saatavana mustana ja hopeisenvärisenä. Se on ensimmäinen RS-sarjan cd-soitin integroidulla da-muuntimella. Pahoittelemme virhettä ja julkaisemme infotaulukon tässä. Uusi DAC7 hyödyntää samaa suunnittelufilosofiaa ja vuosien kehitystyötä, kerrotaan. NEUMANN KH 420 -AKTIIVIKAIUTTIMEN TEKNISET TIEDOT HINTA: 599 EUROA LISÄTIEDOT: AUDIOLAB.CO.UK & AUDELEC.FI HINTA: 1 990 EUROA LISÄTIEDOT: PROJECT-AUDIO.COM & AK-HIFISYSTEMS.FI NEUMANN KH 420 Hinta 5 599 euroa/kpl Edustaja Sennheiser Nordic A/S (Finland) Lisätietoja neumann.com sennheisernordic.com Mitat (l x k x s) 33 x 64,5 x 44,4 cm Paino 35 kg Toimintaperiaate 3-tie, refleksi Teho Basso 330 W, keskialue 140 W, diskantti 140 W Elementit -basso 265 mm -keskialue 75 mm -diskantti 25 mm Jakotaajuus 570 Hz / 2 000 Hz Liitin XLR 188539_.indd 6 188539_.indd 6 14.1.2026 16.12.15 14.1.2026 16.12.15. Laite hyödyntää ESS HyperStream II -arkkitehtuuria, ja jitteriä poistetaan Time Domain Jitter -eliminaattorilla. Digitaaliset ulostulot ovat optinen ja koaksiaalinen sekä analogiset rca/ xlr-lähdöt. CD-SOITIN BALANSOIDULLA PUTKIPÄÄTEASTEELLA Edellisessä Hifimaailma-numerossa 8/25 testatun Neumann KH 420 -aktiivikaiuttimen artikkelin yhteydestä oli jäänyt infotaulukko pois. KOHTUUHINTAINEN HIFI-DAC Kuten tiedetään, Pro-Ject Audio on reagoinut lp-levyjen kasvaneeseen suosioon lukuisilla levysoittimillaan. CD Box RS2 Tube on uusin tulokas Pro-Jectin RS2-sarjassa. Täysi mqa-dekoodaus löytyy myös. SUOS DM-3381 -cd-mekanismin ja Blue Tiger CD-88 -servojärjestelmän ympärille rakennettu pyöritinosa on erityisesti optimoitu Red Book CDDA -standardin mukaiseen 1:1-toistoon. CD Box RS2 Tube tarjoaa linjatason rca-lähdön ja balansoidun xlr-lähdön sekä kaksi digitaalilähtöä. Mukana on myös bluetooth aptx 5.1 hd. Texas Instrumentsin suosittu PCM1796-da-muunnin – lämpimällä analogisella äänellä – täysin differentiaalisessa kokoonpanossa syöttää balansoitua putkilähtöä (bufferi) E88CC-putkilla. Nyt kun osa harrastajista on striimaamisen sijaan kääntynyt kuuntelemaan fyysisiä cd-levyjä, itävaltalaismerkki vastaa trendiin uudella päältä ladattavalla cd-soittimella edistyneellä pyöritysmekanismilla ja balansoidulla putkitoimisella lähtöasteella
LIIKKUVAN LEVYLAUTASEN LEVYSOITIN HINTA: NOIN 70 000 EUROA LISÄTIEDOT: SOULUTION-AUDIO.COM HINTALUOKKA 500–2 400 EUROA/PARI LISÄTIEDOT: DALI-SPEAKERS.COM & HIFIKLUBBEN.FI HINTA: NOIN 300 EUROA LISÄTIEDOT: FIIO.EU & IDEAALI.FI 188539_.indd 7 188539_.indd 7 14.1.2026 16.12.18 14.1.2026 16.12.18. Sonik 7ja Sonik 9 -lattiakaiuttimissa on lisäksi 17 x 45 millimetrin nauhadiskantti hybridikokoonpanossa. Valmistajan mukaan 4 700 milliampeeritunnin akku antaa seitsemän tuntia kuunteluaikaa. DALIN SONIK-KAIUTINSARJA ON LUOTU TARJOAMAAN VASTINETTA RAHALLE Kiinalaisvalmistaja FiiO on lanseerannut kompaktin (mitat 14,4 x 13,7 x 2,6 senttimetriä, massa 472 grammaa) audiofiilitason kannettavan cd-soittimen, DM15 R2R:n, patentoidulla pyöritinmekanismilla, alumiinirungolla ja lasikannella. Laite on saatavilla neljässä värissä. Dali Sonik -sarja sisältää seitsemän mallia: Sonik 1ja Sonik 3 -kaksitiejalustakaiuttimet, Sonik 5 -kaksitielattiakaiuttimen, Sonik 7ja Sonik 9 -lattiakaiuttimet sekä Sonik On-Wall -seinäkaiuttimen ja Sonik Cinema -keskikaiuttimen. Etupaneelissa on pieni lcd-näyttö ja rivi painikkeita, kaukosäädin seuraa mukana. Sovinnaisen oloisia kaiuttimia yhdistää huolella tehdyt kotelot, joihin kuuluu mdf-runko, tukeva etulevy, sisäinen tukirakenne, erillinen kammio bassoääniselle ja korkealaatuisella vinyyliviilulla päällystetyt sivuseinämät (musta saarni, valkoinen saarni, pähkinäpuu ja luonnontammi). Omalla alustallaan oleva 200 millimetrin äänivarsi on optimoitu korkean joustavuuskertoimen mmja mc-äänirasioille. R2R-dac on tarkasti kalibroiduilla 0,1 prosentin vastuksilla toteutettu differentiaalinen 24-bittinen tikapuurakenne (192 vastusta) muokkaamassa suoraan analogista signaalia. Lautasta siirtää kiillotettujen akseleiden varassa pienikitkainen mekanismi (laakeri on integroitu pyörivän levylautasen ja moottorin muodostamaan kokonaisuuteen) ja elektroninen ohjaus, joka mittaa jatkuvasti levylautasen asentoa ja korjaa sen liikettä pitääkseen äänivarren mahdollisimman oikeassa kulmassa ja asennossa levyuraan nähden. Mukana on kalliimmista malleista johdettua tekniikkaa, mutta edullisemmin. Taustaoletus on, että raskaan, moottoroidun levylautasen lineaarisen liikkeen ohjaaminen on yksinkertaisempaa ja tarkempaa kuin kevyen kääntyvän äänivarren. Diskantissa on 29 millimetrin pehmeäkalotti alumiinivaimentimella. Kuulokeulostulo antaa tehoa 1,15 wattia kanavaa kohden 32 ohmiin balansoituna (4,4 millimetrin lähtö) alhaisella lähtöimpedanssilla ja yli 110 desibelin signaali–kohinasuhteella. Soittimessa ainoa mikä liikkuu tai liukuu on pyörivä levylautanen. Tällä valmistaja pyrkii poistamaan mahdolliset seurantavirheet (seurantavirhe alle 0,15 astetta) ja ei-toivotut värähtelyt. Putkimainen refleksikanava-aukko levenee alaspäin. TUOTEUUTISET 07 Tanskalainen kaiutinvalmistaja Dali on juuri julkistanut Sonik-passiivikaiutinmallistonsa hifija kotiteatterikäyttöön. KANNETTAVA CD-SOITIN/R2R-DAC Sveitsiläinen Soulution Audio on esitellyt 787-levysoittimen, ei tangentiaalisella äänivarrella, vaan tangentiaalisella liukuvalla levylautasella. Laite tarjoaa edistyneen taajuuskorjaimen kolmella basson tason säädöllä ja kahdeksalla taajuuskorjainesiasetuksella. Laitteessa on cd-servo, usb dac -moduuli, R2R-moduuli, bluetooth-moduuli (Qualcomm QCC3095) ja MCU-mikro-ohjain. Cd-soittimen lisäksi DM15 R2R on da-muunnin ja tehokas kuulokevahvistin. USB DAC -moduuli tukee 32-bittistä/384 kilohertsin pcm-suoratoistoa ja dsd256-muotoa natiivina. Bassoja bassokeskiäänielementeissä (5,25 tuumaa ja seitsemän tuumaa) on paperista ja puukuidusta valmistettu Clarity Cone -kartio ja SMC-magneetti. Yksi 24 mahdollisesta ääniprofiilista on retro-tila
Ensimmäisenä on jo olemassa olevan Reference Premiere -kaiutinsarjan seuraava versio. Mukana on myös Roon-valmius, upnp-yhteensopivuus ja monihuoneääni Google Castin tai Apple AirPlay 2:n kautta. Cambridge Audion uusi L/R-aktiivikaiutinsarja tarjoaa laadukasta äänentoistoa työpöydälle tai olohuoneeseen kolmessa koossa: L/R S, L/R M ja L/R X. Jakosuotimet ovat täysin digitaalisia. Molempien sointi on viritetty lähtökohtaisesti audio ileille ja harrastajille. M:n vahvistintehot ovat 2 x 150 wattia ja X:n 2 x 400 wattia. Alarajataajuus sen kohdalla on 35 hertsiä (±3 desibeliä). Cambridge Audio L/R S on kaksitieaktiivikaiutin 21 millimetrin alumiinikalotilla ja kolmen tuuman bassoäänisellä, jonka alarajataajuudeksi ilmoitetaan 55 hertsiä (±3 desibeliä). Lisäksi L/R Mja L/R X -kaiuttimissa on neljännen sukupolven StreamMagic-suoratoistoalusta palveluineen, kuten Tidal Connect, Spotify Connect Lossless, Qobuz Connect, Amazon Music, Deezer ja internet-radio. ja kilpailut. Kyselyn löydät osoitteesta hi maailma. Onnittelut voittajalle! MILLAISISTA JUTUISTA PIDÄT JA MISTÄ LAITTEISTA HALUAISIT TESTEJÄ! Edellisen numeron kyselyyn vastanneiden kesken arvotun Leevi Herranen Kuopiosta. X-mallissa on kaksi viiden tuuman bassoäänistä ja kaksi kuuden tuuman passiivisäteilijää. Kokonaan uutta ovat Reference Signature -sarja ja Project Apollo -nimellä tunnettu mallisto, jonka avulla brändi pyrkii pääsemään syvemmälle korkean suorituskyvyn äänentoiston maailmaan. Alarajataajuus on 40 hertsiä (±3 desibeliä). Tehoa pukkaa 2 x 50 watin d-luokan vahvistin. Molemmissa malleissa on kaksi bassoäänistä, joista toinen pohjassa, sekä kaksi passiivisäteilijä kaiuttimen sivuilla. Suunnitelmaan kuuluu ainakin kolme uutta premium-kaiutinmallistoa hi ja kotiteatterikäyttöön. M-mallissa on kaksi 4-tuumaista bassoäänistä ja kaksi 4,75-tuumaista passiivisäteilijää. OSALLISTU HIFIMAAILMA-LEHDEN LUKIJAKYSELYYN JA VOIT VOITTAA NUMEROSSA 2/25 TESTATUN, 419 EURON ARVOISEN ARGON AUDIO SA2 -INTEGROIDUN VAHVISTIMEN. Tarjolla on myös hdmi earc, mm-levysoitintulo sekä linjaja digitaaliset tulot plus seitsenkaistainen taajuusja huonekorjain. KLIPSCHILTÄ LUVASSA PREMIUM-TASON KAIUTTIMIA HINTA: CAMBRIDGE AUDIO L/R S: 499 EUROA / CAMBRIDGE AUDIO L/ R M: 1 399 EUROA / CAMBRIDGE AUDIO L/R X: 1 999 EUROA LISÄTIEDOT: CAMBRIDGEAUDIO.COM & AUDIOKAUPPA.FI LISÄTIEDOT: KLIPSCH.COM & LOUDGROUP.FI TUOTEUUTISET 188539_.indd 8 188539_.indd 8 14.1.2026 16.12.30 14.1.2026 16.12.30. L/R M ja L/R X puolestaan ovat 2,5-tiekaiuttimia rengasmaisesti säteilevällä 28 millimetrin Torus-diskantilla ja siihen sopivalla suuntaimella. CAMBRIDGE AUDIOLTA VÄRIKÄS KAIUTINSARJA Samalla kun Klipsch julkaisee uusia versioita aktiivikaiuttimistaan, se vihjailee uusista audio ilikaiuttimista, jotka lanseerataan myöhemmin tänä vuonna. KERRO MEILLE, MILLAISISTA JUTUISTA PIDÄT JA MISTÄ LAITTEISTA HALUAISIT TESTEJÄ! OSALLISTU LUKIJAKYSELYYN! Arvonta käynnistyy 28.01.2026 ja päättyy 2.3.2026. Toistaiseksi kaiuttimista on lähinnä vain konseptikuvia, mutta se tiedetään, että molemmissa uusissa sarjoissa korostuu teollinen muotoilu ja brändin legendaariseen torvipohjaiseen kaiutinsuunnittelu loso aan pohjautuva uusi tekniikka. Edellisen numeron kyselyyn vastanneiden kesken arvotun Pro-Ject E1.2 -levysoittimen voitti Leevi Herranen Kuopiosta. Verkkoyhteyttä ei ole mutta bluetooth aptx hd -koodekilla löytyy, ja kaapelin kautta analogiset, optiset ja usb-tulot
LSX II KEF UUDET VÄRIT NYT MYYNNISSÄ! LANGATON MUSIIKKIJÄRJESTELMÄ KOMPAKTIA HI-FI-LAATUA Monipuolinen kahden kaiuttimen all-in-one-kaiutinjärjestelmä LSX II tarjoaa jopa 24bit/384kHz suoratoiston tuoden hi-fi-äänentoiston käytännöllisessä ja kauniissa muodossa entistä useampien ulottuville. UUDET VÄRIT NYT MYYNNISSÄ! NYT MYYNNISSÄ! 1399 € COTTON WHITE COTTON WHITE AMBER HAZE AMBER HAZE 188540_.indd 9 188540_.indd 9 14.1.2026 14.26.06 14.1.2026 14.26.06
MONET MONIKANAVAISISTA TALLENTEISTA ON JULKAISTU MYÖS SUPER AUDIO CD -FORMAATISSA. 10 MONEN KANAVAN MIKA HAASTATTELU | MIKA KOIVUSALO MIKA KOIVUSALO ON ÄÄNEN JA KUVAN TODELLINEN MONIOTTELIJA. TEKSTI MIKAEL NEDERSTRÖM | KUVAT MIKA KOIVUSALO 188541_.indd 10 188541_.indd 10 14.1.2026 16.59.35 14.1.2026 16.59.35. MIES ON TEHNYT PITKÄN URAN VARSINKIN URKUTALLENTEIDEN ÄÄNITTÄJÄNÄ SUOMEN LUKUISISSA KIRKOISSA
Moni harrastaja muistaakin edelleen HIFI-lehden legendaariset testilevyt: – Olen toteuttanut kaikki HIFI-lehden kustantamat testilevyt: Ensimmäinen oli Testi-cd vuonna 1992, sitten Autotesti-cd ja myöhemmin vielä Surround-testi-cd. Aloitetaan kuitenkin siitä ilmeisimmästä. Tuppauduin vain mukaan erilaisiin SUOMESSA ON ERILAISIA HIFIALAN AMMATTILAISIA MONEEN LÄHTÖÖN, MUTTA ÄÄNITTÄMISEN ASIANTUNTIJOITA, JOTKA OVAT SAMALLA MYÖS HIFIHARRASTAJIA, EI OLE MONTAA. Suomessa on erilaisia hifialan ammattilaisia moneen lähtöön, mutta äänittämisen asiantuntijoita, jotka ovat samalla myös hifiharrastajia, ei ole montaa. Mikalla on pitkä historia monikanavaäänen parissa jo vuosikymmenten takaa. Tuolloin Leppävirran kirkon urut olivat juuri valmistuneet, muistelee Mika. 188541_.indd 11 188541_.indd 11 14.1.2026 16.59.51 14.1.2026 16.59.51. Sonyn c-kasettinauhurin jälkeen tuli ensimmäinen vakavampi laitekombo: Revox B77, legendaarinen avokelanauhuri, sekä kaksi mikrofonia. Tarkkaamo oli takahuoneessa ja tuottajana Aalto-yliopiston professori Tapio Lokki, joka on aikoinaan itsekin johtanut Retuperää ja myös soittanut siinä. Alla toinen tänäkin päivänä huippuluokkainen 1990-luvun lopun Revox B77 sekä sen mittaukset. Nauhuri toimii edelleen. Sittemmin myös muita tallenteita on ilmestynyt pitkä liuta, erilaiset kuvausprojektit mukaan lukien. Vuosien varrella omia tallenteita on kertynyt komea pino, erilaisia formaatteja ja projekteja: – Tähän päivään mennessä äänitteiden määrä on yhteensä noin 350 levyä. Lisäksi Mikan veli, joka on nykyisin kanttori Espoon tuomiokirkossa, alkoi opiskella urkujen soittoa. URKU AUKI REVOXILLA Mikan äänittäjän ura alkoi jo 1970-luvulla kasettidekillä, joka oli Sony TC-K2A. Sacd:itä löytyy 53, hän summaa saldoaan. Huomasin, että edullisillakin mikrofoneilla sai paljon urkujen soundista talteen, kun niitä oppi käyttämään. Kesätyörahat menivät kokonaan, eivätkä ihan riittäneetkään. Surround-levy vaati Dolbylta lupaa käyttää heidän logoaan levyssä, kunhan ensin oli T ätä juttua ei kannata aloittaa Mika Koivusalon ansioluettelolla, sillä jo aloituskappaleesta tulisi liian pitkä. Soolourkulevyjä on noin 100, ja sellaisia, joissa on urku sekä kuoro, laulaja tai vastaava, on noin 150. Mutta pääpaino on silti ollut aina äänentoistossa – mitään Mikan videoista ei ole äänitetty kameran mikrofonilla. Mika äänittämässä Retuperän WBK:n cd-levyä tammikuussa 2024 Metropolian konserttisalissa Ruoholahdessa. ↓ Ensimmäiset monikanavakokeilut ja -äänitykset Koivusalo teki vuonna 1994 hankkimallaan nelikanavaisella Tascam 22-4 -kelanauhurilla (vas.). Ja monta muuta asiaa. Kasettinauhurin vedon tasaisuus ei kuitenkaan riittänyt varsinkaan urkumusiikille, äänessä oli huojuntaa ja värinää. Mikan harrastus laajeni nopeasti ammattimaisemmaksi, kun mukaan tulivat vaativammat äänitysprojektit ja hifialan toimittajan työt. Onneksi myös vanhemmat rahoittivat projektista osan, jolloin harrastus pääsi alkuun. Siksi päivitystarve tuli vastaan nopeasti. Viimeisin julkaistiin myös kansainvälisenä versiona, englanniksi, Finlandia records -levymerkillä. Mika innostuikin aluksi äänittämään nimenomaan urkukonsertteja: – Ei kukaan maksanut minulle aluksi mitään. Kalevi Kiviniemen ja sellisti Jussi Peltosen kanssa vuonna 1989 äänitetty Cello and Organ oli ensimmäinen cd. – Lisäksi on ollut noin 20–30 c-kasettiprojektia sekä pari vinyylijulkaisua. Kuorolevyjä löytyy noin 125. Todettakoon vain, että miehen uran varrelle mahtuu kaikkea mahdollista maan ja hifitaivaan väliltä: urkumusiikin äänittämistä useammassa kirkossa, legendaaristen testilevyjen tallentamista, valtava määrä juttuja HIFI-lehteen sekä vähintään yhtä paljon kaiuttimien sokkotestausta. Pikkuhiljaa näkemys ja kokemus alkoi tätä kautta kasvaa. HAASTATTELU 11 konsertteihin ja lupasin vastineeksi c-kasettikopion tallenteesta. Ei siis ollut yllättävää, että kiinnostus alkoi kallistua nimenomaan urkusoundin suuntaan. Samoihin aikoihin Koivusalon perheen isä rakensi itse ensimmäiset elektroniurkunsa. Mika olikin useita vuosia HIFI-lehden avustajana
– Kanavien määrän lisääntyminen toi dramaattisesti lisää informaatiota – ja vähensi samalla esimerkiksi kaiuttimien puutteita. Kun kuunteli viisikanavaääntä jopa surkeilla kotiteatterisaippuarasioilla, sai yllättävän suuren nautinnon. Sacd oli tuolloin vasta tuloillaan, mutta Alba julkaisi sen sittemmin sacd-formaatissa vuonna 2005. Lämpötila oli poikkeuksellisesti lähes 30 astetta, myös yöllä. 12 hyväksytetty ääniraidat ja muu sisältö heillä. Ja äänitysjärjestely oli sellainen, että siitä saadaan sekä stereoettä 5.0-ääni. Levyn puuhaamiseen meni monta vuotta. Tuolloin ei oikeastaan vielä ollut edes kunnollisia työkaluja tällaisen julkaisun tekemiseen. Monoväritys poistuu, kun käytössä on oikea keskikaiutin. 188541_.indd 12 188541_.indd 12 14.1.2026 17.00.04 14.1.2026 17.00.04. Tässä Neresheimin luostarinkirkon urut Saksassa, soitin on vuodelta 1797. Kirkkoon pääsi vasta iltaisin sen jälkeen kun se oli suljettu, ja äänitykset tehtiin useamman yön aikana. Koivusalo äänittämässä urkuri Kalevi Kiviniemen kanssa cd-levyä Italiassa Caprino Bergamascossa kesäkuussa 2003. Äänitteeseen saatiin tallennettua upeasti soiva barokkityylinen urkusoundi. Sain myös neuvoteltua Dolbylta Dolby Digital -trailerit mukaan levylle. Mikä parasta, tilainformaation määrän kasvaminen vie oikealla tavalla huomion musiikkiin. Äänitys piti tehdä kahdessa lyhyessä illassa, ja aikaa oli vain kolme tuntia per ilta, mukaan lukien kaluston pystytys. Samoin tuon koko projektin kaikki muu materiaali. Aina äänittäjän työergonomia ei ole paras mahdollinen. Aamulla kello 6 piti lopettaa. Usein reissuilla on päädytty uskomattomiin paikkoihin eikä äänitysaikaa ole aina kuin minimaalisesti. Alemmassa kuvassa Koivusalo ja Kiviniemi äänitystauolla Saksassa, Kevelaerissa Marienbasilikan urkujen soittopöydän äärellä vuonna 2005. Mika on myös ensimmäisen suomalaisen monikanavaisen urkulevyn äänittäjä: – Kari Vuolan Bach-urkulevy Naantalin kirkossa oli ensimmäinen laatuaan, kun se tallennettiin vuosituhannen vaihteessa. Aikoinaan isoin into syntyi omasta elämyksestä. Itse en tiedä tarkkoja lukuja, mutta varmasti kymmeniätuhansia per levy. Nopeasti tulivat vastaan myös perinteisen stereon rajoitukset monosignaalin toistossa. Varsinkin keskelle miksatussa laulajassa ongelma kuuluu selvästi: – Erillisen keskikaiuttimen avulla huomasin, kuinka värittynyt tavallinen monosignaali on, kun se toistetaan kahden kaiuttimen avulla. Tekninen johtaja Roger Dressler kuunteli näitä tuolloin Dolbyn testiteatterissa USA:ssa. Myöhemmin Mika lähti vielä haastavampaan projektiin, kun dvd alkoi yleistyä: – Myöhemmin, vuonna 2001, tuli vielä Testi-dvd, joka oli melkoinen hitti – ja työmäärältään melkoinen puristus. Edelleen minulla on tallessa Dolbylta tulleet äänija kuvanauhat. Tätä levyä kuten muitakin testilevyjä on myyty todella paljon. KUN STEREO EI RIITÄ Mikan oma innostus monikanavaääneen näkyy selkeästi miehen tallennushistoriassa – joukossa on todella paljon monikanavaa. Kaksikanavaisen stereon heikoin kohta on aina äänikuvan keskellä. Testi-cd kävi kaupaksi hifimessuilla ihan loppuun asti, kunnes HIFI-lehti sittemmin tylysti lopetettiin. Äänilähteenä oli tuolloin – nykyisin lähes antiikkinen – Dolby Pro Logic, joka teki valtavan vaikutuksen. Kalevi Kiviniemen (1958–2024) kanssa Koivusalo on tehnyt kymmenen ulkomaan urkuäänitysreissua
– Tästä pääseekin äänittäjän rooliin akustisessa materiaalissa. Polyteknikkojen orkesteria johtaa Hannu Norjanen. Minusta äänitys on viestin välittämistä; sen musiikillisen sanoman viemistä kuulijalle, mitä säveltäjä ja esittäjät ovat tarkoittaneet. Sen sijaan musiikilla monobasso ei ole koskaan sama kuin aito stereobasso. Valitettavasti musiikki ei voittanut formaattisodissa. Millä se syntyy, on pitkälti laitteiden tuntemusta ja fiksua käyttämistä. Parhaimmillaan subbarit soivatkin stereona pääkaiuttimien rinnalla, jos ei mahdollisuutta täyden kaistan kaiuttimiin ole. Vahva elämys häivyttää surkean toistoketjun ongelmia. Lisäksi ongelmia korostettiin monimutkaisilla kryptauksilla, ettei vaan joku lähde piratisoimaan tallenteita. MUSIIKILLA SELLAISTA EI TARVITA.” – Informaation määrä niin tilakuin suuntamielessä kasvaa. En kaipaa siihen mitään erillistä lfe-kanavaa, joka on tarkoitettu efektikanavaksi elokuville. Koko monikanavaisen järjestelmän lanseeraus olisi pitänyt tehdä aikoinaan fiksummin. Tämä on se ohjenuora, mitä yritän aina noudattaa. Lisäksi äänityksiä voi syntyä niin monta erilaista kuin on äänittäjääkin: – Mikrofonien asettelulla voidaan tehdä mitä vain. Kuulijan näkökulmasta hyvä äänite onkin helppo tunnistaa. Viimeinkin näytti siltä, että nyt se monikanava tulee leffamaailman lisäksi myös musiikkiin. Eihän normaalistereossakaan ole mitään ylimääräistä efektibassokanavaa. Tällöin äänittäjä on onnistunut, kun tekee itsensä näkymättömäksi. MUSIIKKI, LEFFAT JA TAIKATEMPPU Musiikilla Mika vannoo viiden täyden kaistan kanavan ja kaiuttimen nimeen. Näin on mahdollista myös tarvittaessa tehdä aina uusi miksaus. Musiikilla sellaista ei tarvita. 188541_.indd 13 188541_.indd 13 14.1.2026 17.00.12 14.1.2026 17.00.12. Urkuäänitykset olen sitten kyllä melkein aina tehnyt 5.0-tyyppisesti, kuten olen äänittänyt jo muutenkin. HAASTATTELU 13 ”AINOA OIKEA TAPA TALLENTAA JA KUUNNELLA MUSIIKKIA ON MIELESTÄNI VIISI TÄYDEN KAISTAN KANAVAA. Tämä oli vielä lanseerausvaiheessa isona pidetty riski. – Kun sacd ja dvd audio tulivat, odotin näitä kuin kuuta nousevaa. Hölmö markkinoille tulo, hölmöt argumentit, eivätkä niin järkevät promoäänitteet pilasivat asian. Musiikki voittaa, ja sehän on pohjimmiltaan kaiken äänentoiston ja tallenteiden tarkoitus. Aika äkkiä huomasin, että ei se ole niinkään välineiden hinnasta vaan osaamisesta kiinni. Elokuvien räjähdykset ja vastaavat efektit ovat eri asia, lfe on olemassa niitä varten. EN KAIPAA SIIHEN MITÄÄN ERILLISTÄ LFE-KANAVAA, JOKA ON TARKOITETTU EFEKTIKANAVAKSI ELOKUVILLE. Esimerkiksi veljeni diplomikonsertti vuodelta 1992. Monikanavaääni ei ole leffojen yksinoikeus: – Ainoa oikea tapa tallentaa ja kuunnella musiikkia on mielestäni viisi täyden kaistan kanavaa. No, sitten molemmat floppasivat, osittain siksi, että tappelivat liian pitkään keskenään. Näkemys harrastukseen ja äänen peruspalikoihin on varsin tervejärkinen: – En mieti liikaa teoriaa, vaan teen hommaani aina paras mahdollinen ääni mielessä. Ensimmäiset monikanavaäänityskokeilut hän teki vuonna 1994, ja 2000-luvun alusta lähtien monet äänitteet ovat olleet monikanavaisia. – Nykyään käytännössä leikkaan aina samalla ohjelmalla millä musiikki on äänitettykin, kaikki äänitetyt mikrofonikanavat yhtaikaa. Jos äänitys tuossa välissä tietyssä mielessä katoaa, niin kuulija keskittyy musiikkiin eikä äänitykseen. Se on äänitetty kolmella pallomikillä vasen-keski-oikea, suoraan stereoksi – tuolloin ei ollut monikanavatallentimia. Miten käytetään käsissä olevia palikoita, mikrofoneja tai kaiutinelementtejä. Jos laitetaan viisi eri äänittäjää tallentamaan samaa konserttia, saadaan Aaron Coplandin Fanfare for the Common Man -teosta taltioidaan kaksija viisikanavaisena versiona Olarin kirkossa Espoossa tammikuussa 2001 HIFI-lehden Testi-dvd-levyä varten. Mutta mikä sitten on äänittämisen kannalta olennaista
Valitettavasti hämmentävän usein näin ei ole. Kaksikanavainen stereo, kuten monikanavainenkin, on aina tietyssä mielessä illuusio: – Äänite on illuusio, tietynlainen taikatemppu, jolla on tarkoitus saada sen kuulijalle hyvä mieli ja elämyksiä. 188541_.indd 14 188541_.indd 14 14.1.2026 17.00.21 14.1.2026 17.00.21. – Sacd-levyjen sisältämä dsd-formaatti ei mielestäni tuo mitään lisäarvoa itsessään. – Konserttisalessa aina joku luonnollinen taustakohina, joka asettaa rajat resoluutiolle. Tämä on jo ensimmäinen askel prosessointia, joka tallentuu äänitteeseen mukaan. Nuoteissa on usein paljon äänitysksessä tehtyjä merkintöjä sekä kuuntelun perusteella tehnyt koostamisohjeet. Juuri katselin huvikseni ihan kohtuullisella LG:n televisiolla YouTubesta joitakin omia tuotoksiani. Joskus monimutkainenkin äänitysprosessi voi tuottaa hyvin yksinkertaisen ja autenttisen fiiliksen. ÄÄNI ON IHAN MITÄ SATTUU, YLEENSÄ KAMALAA SKEIDAA.” helposti viisi erilaista näkemystä samasta tilanteesta. Oli pakko keskeyttää ja siirtyä Sennheiser HD 25 -kuulokkeisiin. KORKEA RESOLUUTIO JA HUKATUT BITIT Vaikka Mikan historiasta löytyy valtava määrä monikanavaisia sacd-tallenteita, on miehen suhtautuminen korkearesoluutioiseen ääneen hyvin maanläheistä. Hyvässä akustiikassa äänitys saattaa onnistua erittäin yksinkertaisella mikrofoniasettelulla, tässä oli käytössä vain yksi stereopari. Kun mikrofoni on tietyn etäisyyden päässä soittimesta, on siellä enemmän tai vähemmän ilmaa aina välissä. Mikan näkemys on kriittinen myös sacd:ta kohtaan. Lisäksi uruissa puhallin ja ilmansyöttö tuottaa aina taustakohinaa enemmän tai vähemmän. On äärettömän vähän levyjä, jossa edes käytetään cd-standardin 96 desibeliä. Sehän on tavallaan käänteinen mikrofoni, joka muuttaa sähkön ilmanpaineen vaihteluksi. – Mielestäni perinteinen hi-res-tallennus on bittien hukkaamista. Ääni on ihan mitä sattuu, yleensä kamalaa skeidaa. Sen jälkeen alkaa musiikin työstö, eli parhaa palaset koostetaan peräkkäin tietokoneella. Miten temppu on tehty ei ole olennaista, vaan lopputulos. Sielläkin hyvillä perusasioilla ja suuntaavuudella päästään pitemmälle kuin eksoottisilla elementeillä, joita ei osata käyttää. Olen tehnyt monella levyllä niin sanotun erotustestin, jolla asia on helppo havainnollistaa. Usein äänitys asettaa varsin selkeät rajoitteet sille, kuinka paljon dynamiikkaa oikeasti tarvitaan. Äänittämisessä on yhtymäkohtia myös äänitteen toistoon: – Kaiuttimissa on ihan sama juttu. Nykyisin Mikaa harmittaa se, kuinka masentavan heikkoon äänentoistoon ihmiset tyytyvät: – Ihmettelen, miten surkea ääni kelpaa ihmisille nykyään: kännykät, pädit, taulutelkkarit ja bluetooth-kaiuttimet. Käytännössä nollatulos tarkoittaa sitä, että näillä äänitteillä ei yksinkertaisesti ole sen enempää informaatiota. Sen vahvuuksia ei hänen mukaansa ole osattu hyödyntää oikein. Hinta tai eksoottiset materiaalit eivät auta siinä yhtään mitään. Alemmassa kuvassa käynnissä lauluyhtye Lumen Valon cd-levyn äänitys Paraisten kirkossa heinäkuussa 1996. Lisäarvo tulee ennen kaikkea lisäkanavista, jos niitä on osattu käyttää oikein. Kuoroa johtaa Mikan veli Petri Koivusalo. Siinä tehdään äänestä kopio vastakkaisvaiheisena ja summataan se alkuperäiseen. Ehkä jossain äärimmäisen laajakaistaisessa ja dynaamisessa klassisessa tuollainen voisi olla perusteltu ratkaisu, mutta suurimmassa osassa levyistä se menee hukkaan. 14 ”IHMETTELEN, MITEN SURKEA ÄÄNI KELPAA IHMISILLE NYKYÄÄN: KÄNNYKÄT, PÄDIT, TAULUTELKKARIT JA BLUETOOTH-KAIUTTIMET. Akustisen musiikin äänitysprojekteissa äänitys on vaihe 1. Akustisissa äänityksissä myös kohina on merkittävä tekijä. Niissä saattaa olla sisältönä mitä sattuu, tai sitten keskikanava ei ole käytössä lainkaan, koska äänittäjä elää edelleen kaksikanavastereomaailmassa, eikä ymmärrä kolmen etukanavan merkitystä. Usein tämä testi edes 8-bittisenä ei tuota minkäänlaista erotussignaalia. Tämä näkemys on syntynyt pikkuhiljaa erilaisia kaupallisia äänitteitä tutkimalla: – Olen tutkinut paljon erilaisia pop-äänitteitä, joista on helppo arvioida, mikä niiden datamäärä on. YOUTUBE JA OMAT ELOKUVAT Mikan tallenteita on nähty jo pitkään myös YouTubessa. Mukana on myös kuvaa aidoista soittotilanteista, uruista ja kirkoista: Hyvinkään kamarikuoron joululevyn äänitys Riihimäen varuskuntakirkossa vuonna 1995
↑ Koivusalolla on intohimoinen suhde Linnanmäen huvipuistoon. Kuvassa on samaa viehätystä kuin hyvässä äänitteessäkin. Tämä on aina tallenteen, oli se sitten äänite tai elokuva, perimmäinen tarkoitus. n Cd-julkaisujen lisäksi Koivusalo on äänittänyt toista tuhatta konserttia. Lisäksi YouTubesta löytyy myös Mikan oma kanava, jossa on vielä laajemmin sisältöä. Soittotilanteista löytyy myös oikeaa kuvaa. Esimerkiksi Lasten Pilotti-laitteen läpiajossa. Rahallisesti jään käytännössä aina tappiolle, mutta eipä se haittaa, kun ihmiset panevat rahaansa paljon turhempaankin. Heti aluksi päätettiin Kalevin kanssa, että hänen kanavansa on pelkkä soolourkukanava. Lopullinen ääniraita oli yhdistelmä monesta junasta äänitetystä äänimaisemasta. Ääniraita ei ollut kovinkaan yksinkertainen tehdä, vaikka se siltä saattaa kuulostaa. Vuokraan teatterin, ja aulassa on pay what you want -laatikko. Siksi Mika on vuokrannut Kino Tapiolaa sekä muita pieniä elokuvateattereita ilmaisnäytöksiään varten. Näytökset ovat aina ilmaisnäytöksiä. – Lähes jokainen näytös näille omille leffoilleni on itseni kustantama. Siellä on noin 130 videota, suurin osa musiikkia tavalla tai toisella: urkua, kuoroa ja orkesteria. Ja se täytyy sanoa, että jos äänittäminen on työlästä, niin videon tekemällä se nousee vähintään toiseen potenssiin. Kuriositeettina voisi sanoa, että kanavalla näkyy myös Mikan peittelemätön innostus Linnanmäkeä kohtaan. Osa on kuvitettu, mutta aina äänitykseen liittyvillä kuvilla. Tässä äänitetään Maisemajunan läpiajovideota varten junassa kuuluvaa musiikkia, suoraan kaiuttimesta, autenttisen tunnelman luomiseksi. Kaikissa huippuluokan ääni on tärkeässä osassa. Kanavalta nimittäin löytyy paljonkin Lintsiin liittyviä lyhytelokuvia, joissa mennään Taigasta Karuselliin. Läpiajojen ääniraidat ovat lähes poikkeuksetta hyvin työläitä, ei suoria äänityksiä kuvauksen yhteydessä. – Kun näkee, että vaikkapa tekemäni Linnanmäen Vekkula-dokumentin lopussa katsojat pyyhkivät kyyneleitä silmistään, tiedän, että olen onnistunut vaikuttamaan. Orkesteri, kuoro, urut ja yleisö. Tällä hetkellä kanavalla on 40 videota. – Oma kanavani on perustettu heti perään, vuonna 2010. Ääneen toki panostaen. Tilaisuudesta tehtiin cd-levy. Se koskettaa kokijaa myös tunnetasolla, kun se on tehty hyvin. – Kaikki videot ovat minun äänittämiäni ja työstämiäni, ja mikä parasta, suurimmassa osassa on aitoa soittokuvaa. 188541_.indd 15 188541_.indd 15 14.1.2026 17.00.34 14.1.2026 17.00.34. Näissä on pyörinyt Lintsiin ja muihin kiinnostaviin aiheisiin liittyviä lyhytleffoja. Hän on tehnyt paljon sekä elokuvia että laitteiden läpiajovideoita. – Toki näissäkin videoissa on huomioitu äänimaailma. Lyhytelokuvatkin ansaitsevat tulla nähdyksi isolta kankaalta. HAASTATTELU 15 – YouTubeen lähdin vuonna 2009, kun perustimme Kalevi Kiviniemen kanssa sinne oman kanavan. Koivusalo äänittämässä Senaatintorilla vuoden 2016 Tuomaan markkinoilla Hollannista torille tuotujen karusellin urkujen musiikkia lyhyttä videota varten. Ja kun jotain tehdään, se tehdään kunnolla. Tässä on käynnissä yhteislaulukonsertin äänitys Helsingin Johanneksen kirkossa maaliskuussa 2025
Hän oli myös muiden avustamiensa julkaisujen ohella Hifimaailman Hermuset-palstan kirjoittaja, suomalaisen highend-harrastuksen ääni, mies jonka sanoja luettiin ympäri Suomea kuudella vuosikymmenellä. TEKSTI JUSSI HERMUNEN | KUVAT JUSSI HERMUNEN & HEIKKI HERMUNEN E nsimmäisen kerran kuulin sen viisitoistavuotiaana. Kun musiikki soi, sitä kuunneltiin. Se ei ollut ankaruutta vaan kunnioitusta. 16 HILJAISUUS KUUNTELUN JÄLKEEN levyjä vapaasti, ja hän tarjosi omiaan vastineeksi. Antaakseen nuorukaiselle tekemistä vanhempien vierailun aikana Matti laittoi soimaan The Policen Spirits in the Material Worldin Gradientin 1.2 -kaiuttimista, joita ajoi itse rakennettu vahvistin. Kuuntelimme Sibeliusta ja Stravinskya, Keith Jarrettia, Neil Youngia ja Metallicaa, vanhoja bluesmestareita ja uusia äänityksiä. Hermuset vakiintui Hifimaailman palstan nimeksi. Se oli osuva, mutta myös kuvaava: Hän hermostui huonosta äänestä, huolimattomuudesta, markkinointikie188687_.indd 16 188687_.indd 16 14.1.2026 17.16.13 14.1.2026 17.16.13. Uin siinä. Artikkelit Tekniikan Maailmassa, HIFI-lehdessä IN MEMORIAM | MATTI HERMUNEN 1948–2025 MATTI HERMUNEN 1948–2025. En ollut koskaan kokenut mitään sellaista: äänen syvyys, läpinäkyvyys, sitä miten musiikki ympäröi minut. Laitteisto vaihtui jatkuvasti, arvioitavat vahvistimet, kaiuttimet, soittimet tulivat ja menivät. Nyt se huone on hiljainen. Kappaleen aikana ei puhuttu. Läpi artikkelien hänen äänensä oli tunnistettava: tarkka mutta ei pedanttinen, kriittinen mutta ei ilkeä, teknisesti perusteltu, mutta aina musiikin palveluksessa. Matti Hermunen oli setäni. Jos unohti tämän, sai osakseen katseen. Siitä alkoi matka, joka toi minut yhä uudelleen Matin olohuoneeseen, ensin kevytmoottoripyörällä, sitten autolla, vuosikymmenestä toiseen. Se oli kolmekymmentäviisi vuotta sitten. Sain valita ja lopulta Hifimaailmassa päätyivät käsittelemään kokonaista kirjoa laitteita, kattaen lähes jokaisen komponentin toistoketjussa. Musiikki ansaitsi täyden huomion, ja laitteet olivat olemassa vain siksi, että ne välittäisivät musiikin mahdollisimman rehellisesti. Matti kuoli marraskuussa 2025, 77 vuoden ikäisenä. Mutta kuuntelun kielioppi pysyi samana. KUUNTELUN KIELIOPPI Matin luona oppi nopeasti yhden säännön. Vuosien varrella sain kuunnella hänen luonaan kaikkea mahdollista. Ei kommentoitu, ei kysytty, ei liikuttu turhaan. HERMUSET Matin kirjoitusura alkoi varhain. Sellaisen hiljaisen, mattimaisen silmäyksen, josta ymmärsi välittömästi: ole hiljaa ja kuuntele
Hän käytti kulloinkin saatavilla olevaa teknologiaa hyväkseen huonevasteen mittaamiseen ja kaiuttimien sijoituksen optimointiin. Kun huoneeseen saapui kaiutin, joka maksoi kymmenen tai kolmekymmentä kertaa enemmän, vertailu tapahtui lopulta aina suhteessa Gradienteihin. Ei siksi, että se olisi ollut parempaa, vaan siksi, että se paljasti asioita, joita muu musiikki ei paljastanut. Joka kerran sama perusteellisuus: huoneen mitat, sijoituksen optimointi, mittaukset ja kuuntelu, kuuntelu, kuuntelu. Se lause kertoo paljon. Se oli pikemminkin pettymystä siitä, että jotain olisi voitu tehdä paremmin. Ne olivat työkalu, joka auttoi ymmärtämään, mitä huone teki äänelle. Mutta varsinainen arvio syntyi siitä, miten laite palveli musiikkia: sitä valtavaa kirjoa, jota hän oli kuunnellut vuosikymmenet. GRADIENT JA KOTIMAINEN REFERENSSI Matin kuunteluhuoneessa laitteet vaihtuivat jatkuvasti. Mittaus kertoi yhden totuuden, kuuntelu toisen, ja Matti osasi pitää molemmat mielessään samanaikaisesti. Tämä ei ollut sokeutta, vaikka Matti tunsi sekä Jorman että Aten henkilökohtaisesti. Kun kaiutin selvisi Mahlerin neljännestä, se selvisi mistä tahansa. Matti tiesi, miten Gradientilla ajateltiin, miten Gradientin kaiuttimet oli suunniteltu ja mitä ne tavoittelivat. Anouar Brahemin Blue Maqams ECM:ltä. Ne olivat referenssi, kiintopiste ja jossain määrin totuuden mittari. Testilevyt, naksahdukset, pyyhkäisyt ja testiäänet kertoivat yhden totuuden. Suuren orkesterin dynamiikka, jousien yhteissointi, pianon koko äänialue alarekisteristä ylimpään diskanttiin, urkujen pohjaäänet… Nämä olivat testejä, joita elektronisesti tuotettu musiikki ei tarjonnut. Kraftwerk. He kuuntelivat samoja laitteita, tekivät omat muistiinpanonsa, toivat omat näkökulmansa. Matti tiesi, että kuuntelu on subjektiivista, että omat korvat tottuvat, että toinen kuulija saattaa havaita jotain, mitä itse ei huomaa. Hän kuunteli niillä musiikkia. MONTA KORVAPARIA Siksikin hän rakensi ympärilleen yhteisön. Klassinen musiikki oli kuitenkin erityisasemassa. Se oli sekä kehu että kannanotto: detaljihaukan prioriteetit olivat väärät. ”Ehkä akustointilevyt raippaisivat pois turhan paljon dipolien toistoon elimellisesti kuuluvaa takasäteilyä”, hän kirjoitti yhdessä artikkelissaan, miettiessään sopivatko tarkastelun alla olevat diffuusorit hänen omaan huoneeseensa. Hän ei ollut genresnobi. Hän kokeili eri suuntauksia, eri korkeuksia, eri kytkentöjä. Sama matka jatkui yhdessä Atte Salmen ja uudemman sukupolven Gradientien kanssa, loppuun saakka. ja tilantuntuun, ettei halunnut menettää sitä edes paremman ”mitattavan” tuloksen vuoksi. Tämä teki arvioista rikkaampia ja rehellisempiä. Joskus kävi niin, että arviot erosivat. Hän oli kuunnellut niitä vuosikymmeniä, tuhansien levyjen läpi. Hän dokumentoi etäisyydet senttimetrin tarkkuudella: kaiuttimien väli, etäisyys takaseinään, kuunteluetäisyys, sivuseinien vaikutus. Ja sitten kaikki muu. Matti ei pyrkinyt konsensukseen eikä silotellut eroja, vaan hän raportoi ne sellaisenaan, lukijan arvioitavaksi. 22-Pistepirkko. Modern Jazz Quartetin levytykset. Hänen referenssilevynsä muodostivat eräänlaisen henkilökohtaisen kaanonin. Se, mihin palattiin, kun arvioitava laite oli pakattu takaisin laatikkoonsa. MUSIIKKI KAIKEN MITTANA Matti ei oikeastaan testannut laitteita. Laurie Andersonin äänimaisemat. Mutta yksi asia pysyi: Gradient. Metallica. Varsinainen arvio syntyi aina kuuntelemalla. ”En saanut vaikutusta näkymään normaaleissa taajuusvastemittauksissa”, hän kirjoitti eräiden akustiikkatuotteiden arviossa. Matti tiesi, ettei yksi kuuntelukerta, yksi huone, yksi laitteisto kerro koko totuutta. Vuosien varrella palstan läpi kulki koko kotimainen ja kansainvälinen highend: Karelia, Gradient, Wilson Audio, Focal, Sonus faber, Marten, Perlisten, Paradigm… kaiuttimia muutamasta tuhannesta lähes kahteensataantuhanteen euroon. Hän oli musiikkisnobi siinä mielessä, että huono äänitys oli huono äänitys genrestä riippumatta, ja hyvä tulkinta oli hyvä tulkinta. Se oli asian luonne, arvioitavat kaiuttimet tulivat ja menivät, vahvistimet ja lähteet kiersivät. Suomalainen Gradient ja sen perustaja Jorma Salmi olivat Matille enemmän kuin yksi valmistaja muiden joukossa. Hän oli myös harvinaisen rehellinen epävarmuudestaan. KIRJOITTAJAN ÄÄNI Matin tekstejä leimasi tunnistettava tyyli. Jessye Normanin tulkinta Straussin Neljästä viimeisestä laulusta. Toumani Diabaté ja Ali Farka Touré. Ne toimivat referenssinä, koska Matti tunsi ne läpikotaisin. Ero on olennainen. MITTAUS JA KUUNTELU Matin työtapa oli järjestelmällinen. Hän tiesi tarkalleen, mitä ne tekivät, ja mitä ne eivät tehneet. Dave Brubeck. ”Jäi auki, johtuiko striimatulla versiolla noin 18 minuutin kohdalla kuuluva metallinen sävy tallenteesta, kaiuttimen värittymästä tai kenties kaikuisan kuuntelutilan heijastuksista”, hän kirjoitti yhdessä arviossa. Keith Jarrettin Köln-konsertti, jonka hän tunsi niin hyvin, että pystyi sanomaan tarkalleen, miltä ”vajaakuntoinen piano” kuulosti eri järjestelmillä. Kotikaiuttimet. Kun kaiutinta kuunneltiin hänen kotonaan, hän pystyi sanomaan tarkasti, missä se ylitti Gradientit ja missä se jäi niistä. Prosessorit ja esivahvistimet Anthemista Lyngdorfiin, virittimet McIntoshista Accuphaseen. Laite joko palveli musiikkia tai ei palvellut. Shostakovitshin sinfoniat ja jazz-sarjat. Tämä on harvinaista vakavassa harrastusjournalismissa, jossa houkutus yhteen ääneen on suuri. Mutta hänen hermostumisensa ei koskaan ollut tuomitsevaa. Ne olivat kesken, kehitteillä, mutta ne olivat myös kotona. Jaakko saattoi kuulla bassossa ”himmailua”, Jukka taas arvioida sen myönteisemmin. Mutta korvin hän kuuli eron. Mutta mittaukset eivät koskaan olleet itse tarkoitus. Hermuset-palstan arviossa oli usein ”Toisella korvalla” -osio (joskus kolmannella ja neljännelläkin): Mikael Nederström, Heikki Kivelä, Jukka Isopuro, Jaakko Eräpuu ja muut. Sibelius. ”Coltrane on tehty musiikinkuuntelijalle, ei detaljihaukalle”, hän kirjoitti Marten Coltrane 3:sta. Massive Attack. Malcolm Bilsonin fortepiano Mozartin pianokonsertoilla, joilla paljastui, erotteleeko kaiutin historiallisen instrumentin sävyt modernista flyygelistä. Myöhempien vuosien artikkeleissa Gradientin prototyypit – ne ”aktiivit dipoli-prototyypit” – esiintyvät toistuvasti vertailukaiuttimina. IN MEMORIAM 17 Se oli tietoinen valinta. Ei mahtipontinen, ei mainosmainen, 188687_.indd 17 188687_.indd 17 14.1.2026 17.16.14 14.1.2026 17.16.14. Neil Youngin rosoiset kitarat. Jean Guilloun urkusovitukset Musorgskin Näyttelykuvista – vakiokuunneltava, jolla testattiin bassotoiston rajat ja urkujen dynamiikka. Hän oli niin tottunut dipolien tapaan soida, siihen ilmavuuteen lestä joka ei kestänyt kriittistä testaamista
”Onneksi se on tarpeeksi hintava. KUKA. ”Jopa Stevie Ray Vaughanin Say What kuulosti liian hyvältä”, kirjoitti yksi kuuntelija Focalin arviossa, ja Matti jätti kommentin tekstiin sellaisenaan. Matin olohuone kotonaan Lepolassa. Kun hän sanoi, että jossakin oli ongelmia, kannatti kuunnella tarkkaan ennen ostopäätöstä. Matti antoi minulle katseen silloin tällöin. Se tarkoittaa, että hänen sanansa eivät jääneet vain paperille. Hän tunnusti myös epävarmuutensa, mikä oli harvinaista lajissaan. Matti Hermusen tekstit jäävät. Ehkä suurin vaikutus oli kuitenkin laajempi. Hifimaailma on suomalaisen audioharrastuksen keskeisin julkaisu, ja Hermuset sen vakiopalsta highend-puolella. Minulle jää enemmän. Hän tiesi, että suurin osa lukijoista ei koskaan ostaisi 182 000 euron kaiuttimia. Tekstit olivat yhtä huolellisia kuin aina: mittaukset paikallaan, kuuntelut dokumentoitu, epävarmuudet tunnustettu. Tämä vaikutusvalta syntyi luottamuksesta. Ole hiljaa. Ja jää se katse. Hän ei hellittänyt. Hän on kirjoittanut vuosien varrella lehteen artikkeleita muun muassa digitaalisen musiikin murroksesta ja käytettävyydestä. 188687_.indd 18 188687_.indd 18 14.1.2026 17.38.06 14.1.2026 17.38.06. Nyt se huone on hiljainen eri tavalla. Jos kaiutin oli hyvä, hän sanoi sen. Hän selitti jakotaajuudet ja elementtimateriaalit, mutta palasi aina siihen, miltä ne kuulostivat. Jää kolmekymmentäviisi vuotta kuuntelua, keskusteluja ja yhteistä aikaa. Mutta hän tiesi myös, että lukijat halusivat tietää, miltä sellaiset kaiuttimet kuulostavat. ei tuomitseva. Muistan viimeiset kuuntelukerrat hänen luonaan. Kun Matti sanoi, että jokin toimi, se todennäköisesti toimi. Kuka tahansa voi palata niihin ja oppia, että laitteet ovat olemassa musiikkia varten, että kuuntelu vaatii aikaa ja hiljaisuutta, että rehellisyys on arvokkaampaa kuin diplomatia. Matin kirjoituksia luettiin. Ei tarvitse haaveilla omaksi”, hän kirjoitti erään arvion lopussa. Lukijat oppivat luottamaan tuohon rehellisyyteen. Ne vaikuttavat siihen, mitä ja miten me lopulta kuuntelemme. Hän ei kirjoittanut insinööreille vaan ihmisille, jotka halusivat kuunnella musiikkia paremmin. Vuosikymmenten työ, sadat arvioidut laitteet, tuhannet kuunnellut levyt, se sama rehellinen ääni alusta loppuun. Se rituaali, jossa musiikki pannaan soimaan ja sitten ollaan hiljaa. Kaiutin kaunisteli, silotteli, teki rujosta siedettävää. Huone oli sama ja tuttu: seitsemän metriä pitkä, kirjahylly perällä, Ecophon-levyt seinillä. Se hiljainen, mattimainen silmäys, joka sanoo kaiken: Ole hiljaa. Sen tutun katseen. ”Liian hyvältä” oli kritiikkiä, vaikka kuulosti kehulta. Teknisesti hänen tekstinsä olivat tarkkoja mutta eivät liiaksi jargonin kuormittamia. Gradientin prototyypit paikoillaan. Jää Köln-konsertti, joka on äänitetty melkein tunnilleen samana hetkenä kun synnyin, ja jonka sain Matilta lahjaksi 18-vuotiaana. Hän kirjoitti sen, mitä kuuli. Hän teki esoteerisesta saavutettavaa, teknisestä inhimillistä. Otetaan kahvia. Kuuntele. ”Koska kuuntelutila ei ollut tuttu, jäi auki, mistä joidenkin levyjen kohdalla mietityttäneet asiat itse asiassa johtuivat”, hän kirjoitti eräässä arviossa. HILJAINEN HUONE Matti jatkoi kirjoittamista loppuun asti. Hintalappu ei vaikuttanut arvioon – 700 euron Cambridge Audio sai saman rehellisen käsittelyn kuin 180 000 euron Wilson Audio. Joillekin se on hyve, toisille vika. Kuuntele. n JUSSI HERMUNEN on Matti Hermusen veljenpoika ja Hifimaailman satunnainen avustaja. 18 VAIKUTUS Matin sanoilla oli painoa. Hän jätti kysymyksiä auki, koska rehellisyys vaati sitä. Ja kun hän sanoi jotain, valmistajatkin kuuntelivat. Hän näytti, että highend ei ole snobismia eikä numeroiden palvontaa, vaan musiikin palvelemista. Jos siinä oli puutteita, hän sanoi nekin. Hän ei myöskään pelännyt kritiikkiä. Matti opetti sukupolvia suomalaisia kuuntelemaan kriittisesti mutta ilolla. Ja hän kertoi sen, rehellisesti, ilman turhaa palvontaa, ja lopussa vitsaili tilanteen absurdiudesta. Jää The Policesta alkanut matka, joka ei oikeastaan koskaan päättynyt. Ja sävytetty kuivalla huumorilla, joka välähteli rivien välistä. Matti antoi lukijan päättää. Oli tapauksia, joissa hänen kritiikkinsä johti konkreettisiin muutoksiin ja suunnitteluratkaisuja harkittiin uudelleen, kun Matti oli osoittanut niissä puutteita. Matti ei ollut ostettavissa, eikä hän kirjoittanut miellyttääkseen mainostajia tai maahantuojia. Lause kertoo paljon. Pikemminkin se oli tarkka, rauhallinen ja rehellinen
Lisätiedot ja jälleenmyyjät: www.audelec.fi Uusi Wharfedale Diamond 12i kaiutinmallisto Uusi design, uusi väri. Uusi Wharfedale 188690_.indd 19 188690_.indd 19 14.1.2026 14.26.35 14.1.2026 14.26.35. Vaihtoehdot: musta, pähkinä ja vaalea
TEKSTI JAAKKO ERÄPUU | KUVAT VALMISTAJA 20 188543_.indd 20 188543_.indd 20 14.1.2026 18.27.53 14.1.2026 18.27.53. ASEMOITU AUDIOFIILEILLE TESTI | HEDD AUDIO HEDDPHONE 2 GT -KUULOKKEET AMMATTIAUDION PARISSA TOIMINUT SAKSALAINEN HEDD AUDIO SUORITTAA HEDDPHONE 2 GT:N MYÖTÄ HARKITUN REVIIRINLAAJENNUKSEN KULUTTAJAÄÄNENTOISTON PARIIN. SE KUN ON TUUNATTU TUOTTAMAAN SOUNDILLISTA MIELIHYVÄÄ ÄÄRIMMÄISEN MONITORIMAISUUDEN SIJAAN