Hifimaailma 1/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hifimaailma 1/2010 8,50 Apoll - suomalainen digivahvistin LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI Kaikki irti iPodin äänestä: Onkyo ND-S1 -telakka Paras soundi subwooferista: SVS AS-EQ1 Kaiuttimet: Amphion Helium 510 Chario Piccolo Star Elac Spirit Of Music Sennheiser HD 800 Maailman parhaat kuulokkeet? Luxman ja Leben putkivahvistinten aateliset Juttusarja alkaa: Älppärisoittimen sielunelämä
Pitkän linjan harrastajien ei tarvitse säikähtää. Hifimaailma kuuluu audio/kotiteatteri -paneeliin. HIFIMAAILMA 1/2010. ND-S1 on kohtuuhintainen laite, jolla iPodin äänenlaaturesurssit saa kokonaan hyödynnettyä. Kestotilaushinta on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen määräaikaistilauksen hinta. Silti kannettavalle soittimelle voi mahtua satoja CD-levyllisiä materiaalia. Se, että koetamme lähestyä uutta, nuorta lukijakuntaa ei tarkoita, että hylkäisimme perinteisen hyvän hifin. HIFIMAAILMA 1/2010 Pääk Irj oI t u s JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Hifi-Mediat Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6401 Faksi 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Teppo HirviKunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi PÄÄTOIMITTAJA Samu Saurama samu.saurama@hifimaailma.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi ULKOASU DDM Group Oy MITTAUKSET Risto Niska Klaus Riederer AVUSTAJAT Jouko Alanko Jaakko Eräpuu, Matti Hermunen, Mikko Järvikivi, Juha Kaski, Harri Katas, Timo Kuukkanen, Sami Laakkonen, Jarno Laine, Mikael Nederström, Risto Niska, Jarno Rannanpää, Klaus Riederer, Ilkka Rissanen, Ville Riikonen, Petri Teittinen ILMOITUSMYYNTI Teppo HirviKunnas Puhelin: 010 778 6401 teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400 Faksi: (03) 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi TILAUSHINNAT 6 kk kestotilaus 31 12 kk kestotilaus 59 6 kk määräaikaistilaus 33 12 kk määräaikaistilaus 64 Ulkomaantilaukset +24 VUOSIKERTA: 8 NUMEROA 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa Kestotilaus on tilaus, jossa tilausmaksu laskutetaan määrätyin laskutusvälein. Peruutus tulee voimaan 2-3 viikon kuluessa. Kannettavien soittimien muistikapasiteetti on kasvanut jo niin suureksi, ettei äänitteitä tarvitse edes pakata äänenlaadullisesti liiskaksi. Ensimmäinen mielikuva aiheesta on tietysti, että taas sitä ämpeekolmesontaa. Sukupolvien ero näkyy aina siinä, että vanhukset eivät ymmärrä eivätkä välttämättä hyväksy mitä nuoriso kuuntelee. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ellei tilaaja katkaise tai peruuta tilaustaan. PAINOPAIKKA Nuorennusleikkaus Kuulen välillä hyvin huolestuneita kommentteja hifialasta. Jos uutta tilausjaksoa ei ole maksettu, veloitetaan tilaajan jo saamien lehtien hinta. iPodille saa musiikkinsa talteen häviöttömällä pakkauksella eli täysin alkuperäistä vastaavana. Hifimaailma järkyttää uskollista lukijakuntaansa isolla tekstillä kannessa "Kaikki irti iPodin äänestä". Ongelma on vain ollut, ettei sitä oikein saa sieltä ulos. Nykymaailmassa on paljon houkutuksia joten hifi joutuu kilpailemaan kovasti huomiosta. Juuri tällaisen järjestelmän kasaan minäkin, vaikkakaan en omaan käyttööni. Monelle niiden laatu riittää, mutta on selvää, että järeän hifilaitteiston omistajalle ne ovat paha pullonkaula. Yksi iso hyppäys on myös se, että nuorison tapa kuunnella musiikkia on ottaa se mukaansa. Nuoria uusia harrastajia kiinnostuu aiheesta vähemmän kuin voisi toivoa. Tässäkin lehdessä Elac Spirit Of Music, Sillä Korvalla Luxman ja Leben ja Sennheiser HD 800 -artikkelit edustavat jo järeää kalustoa. Onkyo ND-S1 on iPod-telakka, joka antaa digitaalisignaalin ulos. Tilaus jatkuu kuitenkin maksetun tilausjakson loppuun. Väite, että hifiharrastajien keski-ikä kasvaisi vuosittain lähes vuodella, ei ole aivan tuulesta temmattu. Tilaus voidaan katkaista tai peruuttaa puhelimitse tai lehden palvelukupongilla. Näin on käynyt ties kuinka pitkään. Samu Saurama Päätoimittaja ISSN 1796-6507 Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. iPodin oma DA-muunnin ja analogielektroniikka ovat käytännössä aina välissä ja rajoittimena. Se tarkoittaa, että kytkettynä hyvälaatuiseen DA-muuntimeen ND-S1 tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää iPodin helppoa käytettävyyttä. Tilaajarekisteriä voidaan käyttää yhtiömme suoramarkkinointiin ellei tilaaja sitä erikseen kiellä. Vaan kyse ei ole ollenkaan siitä. ND-S1, V-DAC, RA-1 ja RS-1, kuten asia olisi muodollisesti oikein keskustelupalstan allekirjoituksessa. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.). Esimerkiksi työmaalla voi siis nauttia alkuperäisten CD-levyjen veroista ääntä. SVS AS-EQ1, Chario Piccolo Star, Amphion Helium 510 ja harrastajavoimin tehty CD-soittimien vertailu hyvää perushifiä. Sillä on aina paikkansa lehdessä
Kaiuttimen tapauksessa huomaamattomuus ja läpinäkyvyys ovat usein tavoiteltuja hyveitä. 38 Elac Spirit Of Music -kaiuttimet 26 54 56 Epos ES-11 Spirit Of Music on täynnä omaperäistä tekniikkaa. Pohjoismaisen vähäeleisyyden tilalla on koreileva viimeistely ja äänessä on täkäläisiä kumppaneita enemmän särmää. 54 Onkyo ND-S1 -iPod-telakka iPodille saa musiikkinsa talteen häviöttömästi eli täysin CD-laatuisena. Amphionin uusi jalustamalli sopii tämän jalokaasun määritelmään. Syvemmälle aiheeseen paneuduttaessa ilmenee silti usein väärinymmärryksiä. 30 Chario Piccolo Star -5.1-kaiutinsarja Italialainen Chario edustaa erehtymättömästi kotimaansa kaiutinkulttuuria. Yksi näistä on usein omalla avoimella jalustallaan tavattava pieni ja pippurinen Epos ES-11. 15 SVS AS-EQ1 subwooferin taajuuskorjain Subwoofer-spesialisti SVS lupaa ulkoisella korjaimella apua yhden tai kahden subwooferin huoneongelmiin. Otimme selvää, miten Sennheiser lunastaa lippulaivalle asetetut odotukset. 48 CD-soittimet harrastajan näkökulmasta Ammattikuuntelijat löytävät harjaantuneen korvansa ansiosta pieniäkin eroja. Canal Digital välittää HD-kuvaa jopa Lapin perukoille vain 64-senttisellä lautasella. TieToa j a Tai T o a 18 Levysoittimen tekniikka, osa 1 Juttusarjan ensimmäinen osa paneutuu äänilevyn ja gramofonin historiaan. Ongelma on ollut saada se sieltä yhtä hyvänä ulos. Vaan kuinka käy erojen aktiiviharrastajien etsiessä niitä tavallisessa kerrostalon olohuoneessa? 58 Mihin suuntaan kaiutin säteilee. Sen ääni ei ole kuitenkaan tekninen vaan hienosti musiikkia palveleva. NosTalg isTa hifiä Useiden jo BBC:n rinnalle syntyneiden brittiläisten kaiutinvalmistajien legendaaristen mallien lailla, on samalta suunnalta maineeseen noussut myös useita pieniä monitorikaiuttimia. Viisitierakenne, ympärisäteilevä superdiskantti, haitarimallinen diskanttielementti ja pyramidin muotoinen kotelo. Kaiuttimen suuntaavuus on maalaisjärjellä ajateltuna hyvin yksinkertainen asia. Ääntä on tallennettu ja toistettu yli 130 vuotta. Onko tuloksena täydellinen bassotoisto kuin taikaiskusta? Ko K eiluT 42 HDPVR 101SR tallentava HD-digiboksi Antenniverkon teräväpiirtolähetyksiä saamme vielä odottaa, mutta malttamattomat voivat jo nyt vastaanottaa niitä kaapeliverkossa ja ennen kaikkea satelliitin kautta. ND-S1 auttaa tässä tarjoten iPodin digitaalisisällön esimerkiksi ulkoiselle DA-muuntimelle. HIFIMAAILMA 1/2010. Tä s s ä Nu M eR os sa 1 /2010 Hifimaailma LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI 12 Te s T i T 12 Amphion Helium 510 -kaiuttimet Helium on kevyt, väritön ja hajuton alkuaine. Tekniikka oli olemassa jo 50100 vuotta aikaisemmin, sitä ei vain keksitty käyttää. 26 Sennheiser HD 800 -kuulokkeet Nelinumeroisella hintalapulla varustetut kuulokkeet ovat tosiharrastajan pelit
Viisi lamppua -radio, ensimmäinen B&O:n laite, oli vihdoin valmis vuonna 1929. 8 Uutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. 66 Sillä korvalla Perinteikäs audiovalmistaja tuo markkinoille yhdennentoista päivitetyn version 1960luvulla lanseeratusta vahvistimesta. Harvinaisempia ovat vahvistinvalmistajat. Nyt joukkoon liittyy raumalainen Apoll Acoustics vuolukivisillä monopäätevahvistimillaan. 72 Levyarvostelut Kuunneltavana hyvää ja laadukasta musiikkia. 80 Hifimarkkinat Käytettyjen laitteiden markkinapaikka yksityisille. HIFIMAAILMA 1/2010. Luontevaksi vertailupariksi Luxman SQ-38u:lle löytyy enempiä etsimättä retrohenkinen japanilaisputkivahvistin samasta hinta- ja teholuokasta, Leben CS-600. 44 Kotimaiset kaiutinvalmistajat: Genelec Audiopolin kaiutinexcursio etenee Iisalmeen, jossa teekkarijoukkio pääsee tutustumaan Suomen suurimman kaiutinvalmistajan tuotantolaitokseen ja kuulemaan Genelecin suunnittelufilosofiasta. 70 HD-levyarvostelut Blu-ray-elokuvia koekatseltuna. K o luMN i 77 Hifin ostamisen sietämätön helppous Tommi (nimi muutettu) opettelee hifiliikkeen asiakkaaksi. 64 Hermuset Suomi on kaiutintekijöiden luvattu maa. R a p oRT i T 38 34 VaK ioT 3 Pääkirjoitus Nuorennusleikkaus 34 Kierros Bang & Olufsenin tehtaalla Peter Bangin ja Svend Olufsenin tarkoituksena oli tehdä uudenlainen, verkkovirralla toimiva radio
Kirkkaudeksi valmistaja ilmoittaa 800 ANSI-lumenia. Lediryhmä syttyy ja sammuu 20 kertaa yhden filmiruudun aikana. Käytännössä virkistystaajuus on siis 480 hertsiä. Paljon onnea! Hifimaailma 8/2009 ristikon ratkaisu Viimeisimmän ristikon oikein ratkoneiden kesken arvottu 30 euron lahjakortti lähtee Teemu Putukselle Espooseen. HIFIMAAILMA 1/2010. Kokonaisuuden todellista kontrastisuhdetta valmistaja ei paljasta, mutta dynaamiseksi kontrastiksi ilmoitetaan 100 000:1. Yhdestä DLP-kennosta huolimatta projektorissa ei tarvita väripyörää, vaan värit muodostetaan punaista, vihreätä ja sinistä lediä nopeasti vaihtelemalla. Italialaisyhtiön Grand Cinema MICO 50 pohjautuu DLP-tekniikkaan ja kolmeen tehokkaaseen lediin. TUOTEUUTISET Penaudio jalostaa mallistoaan SIM2 valaisee uutuusprojektorin ledeillä SIM2 on tuonut myyntiin ensimmäisen ledeillä valaistun projektorinsa. Lisäksi valikoima yksinkertaistuu ja kaiuttimien viimeistelyvaihtoehtojen hinnat yhtenäistyvät. Penaudion Classic-mallistosta poistuu edullisempi lattiamalli Alba, ja Rebel3:n hinta nousee 1 495 euroon parilta. MICO 50:ssä käytetty DLP-piiri on mallia Darkchip4 ja tarkkuudeltaan 1920x1080 pikseliä. Lisätietoja: www.penaudio.fi Hifimaailman edellisen numeron yhteydessä järjestetyssä lukijakilpailussa onni suosi Petteri Hokkasta Mikkelistä. Lisätietoja: www.cinematr.fi, www.sim2.com Kotimainen Penaudio tekee muutoksia kaiutinmallistoonsa ja avaa tehtaanmyymälän Jyväskylään. Jyväskylän Highendstudio siirtyy uuteen osoitteeseen entisen yrittäjän voimin. Ambient-sarjan viimeistelyvaihtoehdot ovat jatkossa maalatut musta, valkoinen ja punainen. Valonlähteen välkyttelystä huolimatta kuva ei välky kuvaputkitelevisioiden tapaan. Linssi siirtyy ylös 60 %, alas 25 % ja vaakasuunnassa 7,5 % suuntaansa. Ambient-sarjan huippumalli Chronos päivittyy. Sateenkaari-ilmiötä eli värien hajoamista aikatasossa ei myöskään esiinny. Chronos saa Charismasta ja Serenadesta tutun Seasin Penaudiolle valmistaman 12-senttisen Excel-keskiäänisen. Ledien etuna on myös tasainen valoteho ikääntyessä. Luminuksen valmistamien Phlatled-ledien elinikä on 30 000 tuntia eikä niitä tarvitse jälkijäähdyttää, joten projektori sammuu välittömästi. Hän voitti Tannoy Arena Lite 5.1 -kaiutinsarjan. Jäähdytys on nestekiertoinen, ja laitteen mainostetaankin olevan erittäin hiljainen. SIM2 Grand Cinema MICO 50 maksaa 14 700 euroa. Liikkeen valikoimiin kuuluu Penaudion tuotteiden lisäksi myös Highendstudion edustukset. Projektorin heittoetäisyyden voi valita kahdesta eri vaihtoehdosta T1 (heittosuhde 1,5-2,1:1) tai T2 (2,1-3,9:1). Jäljelle jää refleksikoteloitu Rogue 6, jonka nimi muuttuu Rogueksi. Penaudio Factory Shop on avattu Jyväskylässä yhteistyössä Highendstudio Finlandin ja Highendstudio Jyväskylän kanssa. Ambient-malliston pieni, suljettu jalustakaiutin Rogue 4 poistuu valikoimista. Uuden mallin nimi on Chronos II, ja se maksaa 7 955 euroa/pari. Kaikki viimeistelyt, koivu, tammi, kirsikka, pihlaja, zebraano ja musta tuhka, maksavat jatkossa yhtä paljon. Myös jakosuodin uusiutuu. Optiikan zoom ja focus ovat motorisoituja ja toimivat kaukosäätimellä
Muita tiedostoja, kuten valokuvia tai videota, serveri syö USB-liitännän, muistikorttilukijan tai lähiverkon tietokoneen kautta. Käytetty menetelmä on nimeltään Multiview Video Coding, jonka kerrotaan vievän levyltä tilaa 50 prosenttia tavallista elokuvaa enemmän. Blu-ray 3D -levyjen katseleminen vaatii tekniikkaa tukevan näytön, mutta standardi ei ota kantaa esityslaitteen toteutukseen. Lisätietoja: www.visualpro.fi, www.egreatworld.com Blu-ray saa kolmannen ulottuvuuden Blu-ray Disc Association on valinnut tekniikat, joilla kolmiulotteiset elokuvat tullaan tallentamaan Blu-ray-levyille. Xiva musicm8 tulee myyntiin tammikuun aikana noin 1 000 euron suositushintaan. Tagitietojen ja levykansien haku tapahtuu automaattisesti. Malliston sisällä kalliimpaan päähän siirryttäessä mukaan tulevat tuki sisäiselle kiintolevylle ja DVD-asemalle sekä suorituskykyisempi prosessori. Maahantuoja Visualpro tarjoaa soittimiin tuen TVKaista-palvelulle, jonka avulla suomalaisen digitv:n ohjelmia voi katsoa kaksi viikkoa niiden esityksen jälkeen suoraan verkkosoittimella. Malleissa, johon sisäistä kovalevyä ei voi liittää, ei ole myöskään pyöriviä, ääntä aiheuttavia tuulettimia. Ne toimivat myös verkkokiintolevyinä tarjoten muille soittimille toistettavaa. Vaihtuvaan IP-osoitteeseen kytkeytymistä internetin kautta helpottaa sisäänrakennettu tuki dynaamiselle DNSpalvelulle. Tuki muiden lähiverkon kiintolevyjen (NAS) käyttämiseen on jo nyt. Palvelintoiminto mahdollistaa sisäisen teratavun kiintolevyn sisällön jakamisen muihin lähiverkon tai internetin laitteisiin. Se voi käyttää aktiivisia suljinlaseja, passiivilaseja tai toimia laseitta valmistajan valinnan mukaan. Lisätietoja: www.blu-ray.com/news/?id=3924 HIFIMAAILMA 1/2010. Uusi formaatti on taaksepäin yhteensopiva nykyisisten soittimien kanssa, ja esimeriksi Playstation 3 toistaa 3D-elokuvat ohjelmistopäivityksen jälkeen. Etäohjaus onnistuu mistä päin maailmaa tahansa webbiselaimessa toimivan käyttöliittymän kautta. Edullisimmasta EG-R1-mallista alkaen löytyy HDMI-, lähiverkko-, USB- ja eSATA-liitännät. 3D-elokuva tallennetaan täydellä 1080p-tarkkuudella Blu-ray-levylle. Egreat-verkkosoittimien hinnat alkavat 139 eurosta. TVKaista on myös laitteiden jälleenmyyjä, ja ostohetkellä mukaan voi tilata vuoden tai kahden käyttöoikeuden palveluun. Maahantuoja myy laitteita myös lisäoptioilla, kuten kiintolevyillä ja DVD-asemilla varustettuna. Applen iTunes lataa musiikkikirjastonsa suoraan palvelimelta, ja Sonos yhdistyy nätisti SMB-serveriin. Sigman prosessoria käyttävät EG-M-sarjan laitteet perustuvat muokattavaan NMT-alustaan (Networked Media Tank), joka on tuttu muun muassa Popcorn Hour -soittimista. Musicm8 ei toista sisältämiään tiedostoja, sillä se on puhtaasti palvelin. MVC on laajennus Blu-ray-standardissa jo käytettyyn H.264 AVC -pakkausformaatin. DLNA/UPnP-palvelimen lisäksi musicm8:aan voidaan asentaa itsenäisesti toimiva Squeeze Center Squeezeboxeja varten. Levyt tallentuvat valinnan mukaan MP3-, FLAC- tai WAVmuotoon - tai samaan aikaan eri laadulla. Elokuvan lisäksi kolmas ulottuvuus voidaan sisällyttää niin valikoihin kuin tekstityksiinkin. Twonky Median myötä täysi toimivuus on taattu myös Linnin DSsarjan laitteiden kanssa. Tulevalla ohjelmistoversiolla kapasiteettia voi laajentaa ulkoisilla kovalevyillä. 3D-levyt toimivat nykyisissä soittimissa ja nykylevyt uusissa soittimissa kaksiulotteisina. Lisätietoja: www.altavox.fi, www.xiva.com Kattavaa verkkotoistoa Egreat valmistaa mediatoistimia, joilla kotitietokoneen tai tiedostopalvelimen kuva ja ääni voidaan esittää vaivatta televisiossa. Verkon mediatarjotin Xiva musicm8 on monipuolinen mediapalvelin, joka yhdistää verkkokiintolevyominaisuudet ja CDlevyjen rippaamisen. EG-M33A-mallissa on oma näyttö, joten hakemistoja voi selata ilman televisiota
Diskantti- ja bassosuotimet on erotettu kokonaan toisistaan. Suositushinta ProAc Carbon Pro 8:lle on 38 000 euroa/pari. Kaiuttimella on viiden vuoden takuu. Erillinen sisäjohdotus on jätetty pois ja niiden tilalla käytetään samaa korkeluokkaista kuparia kuin kaiuttimen ilmasydänkeloissa. Etuvahvistin on putkitoiminen ja pääte transistoripohjainen. Taajuusvastetta on muokattu siten, että kaiutinta kääntämällä on enemmän mahdollisuuksia sovittaa erisävyisiä laitteita kaiuttimen kaveriksi. Uutuusmallissa on keskitytty entistä helpompaan sovitukseen erilaisiin kuuntelutiloihin ja laitekokonaisuuksiin. Kolmen elementin, kahden 8-tuumaisen basson ja yhden 3-tuumaisen keskiäänisen lisäksi kaiuttimen alustalevyn valmistuksessa on käytetty hiilikuitua. Bassotoiston alarajaksi ilmoitetaan 45 hertsiä 6 desibelin vaimennuksella. Kolmitiekaiuttimen toistoalueeksi valmistaja ilmoittaa kattavan 20 Hz - 30 kHz ja herkkyydeksi 91,5 desibeliä watilla. Kotelo on valettua alumiinia ja viimeistelty kiiltävällä, mustalla pianolakalla. Forvoice 9.9 maksaa perusviimeistelyillä 440 euroa/kpl ja pianolakka- tai metallinhohtopinnalla 550 euroa/kpl. Kaiuttimineen kokonaisuuden leveys on 57 cm, korkeus 27 cm ja syvyys 38 cm. Perinteiseen tapaan tehoreservejä voi tarkkailla etulevyn sinipohjaisesta mittaristosta. Lisätietoja: www.forvoice.fi Äänen hallintaa hiilikuidulla Brittiläinen ProAc käyttää hiilikuitua Carbon Pro 8 -huippumallissaan. Laadukkaiden kaiutinelementtien ansiosta kotelosta on voitu tehdä pienempi tinkimättä iskuvoimasta. Ylätaajuudet toistaa ProAcin oma nauhadiskantti. Pieni kotelo (20x29x25 cm) on mahdollista sijoittaa myös kirjahyllyyn äänen liiaksi kärsimättä. CESmessuilla vuoden alussa esitelty MXA60 on nyt saatavilla. Käyttöohje sisältää perustietoa kaiutinkuuntelusta aina akustiikkaan ja vahvistimen virtajohdon vaiheen tarkistamiseen. 2-tiekaiuttimien luvataan toistavan autenttisesti ja impaktilla pienestä koostaan huolimatta. Lisätietoja: www.tadistribution.fi, www.mcintoshlabs.com Forvoice 9.9 muotoutuu moneen Kotimainen Forvoice on esitellyt uuden kaiutinmallin. Henkeä ilmentää etulevyssä vihreällä valaistuksella esiin tuotu putki. McIntosh MXA60 -järjestelmän hinta erikoistilauksesta on 9 900 euroa. Yhden kaiuttimen paino onkin 24x123x45 cm (lxkxs) kotelolle kunnioitettavat 68 kiloa. Forvoice 9.9 käyttää aikaisempien mallien tapaan 6,5-tuumaista koaksiaalista elementtiä. Putket on sijoitettu takalevyyn. Valmistaja kertoo, että Forvoice 9.9 on kehitetty noin 300 erilaisen laitetestin ja edellisten Forvoice-mallien kokemusten pohjalta. Glorifioitu kelloradio on yhtiön mukaan valmistettu samoin laatustandardein kuin muutkin mäkkärit. Uutta on bassorefleksikotelo, jonka voi tarvittaessa muuttaa täysin suljetuksi. Rakenne on tuttua McIntoshia: mustaa lasia, terästä ja sinisiä valoja. Pistemäisenä äänilähteenä kaiutin toimii hyvin läheltäkin kuunneltuna. Soitinpuoli sisältää 24bit/192kHz DA-muuntimen, ja asema lukee SACD- ja CD-levyjen lisäksi myös poltetut levyt. TUOTEUUTISET High endiä pienoiskoossa McIntosh juhlistaa 60-vuotista toimintaansa ensimmäisellä integroidulla systeemillään. Bassokeskiäänisen suuri moottori ja titaanikalvoinen diskantti toistavat puhtaasti suurellakin äänenvoimakkuudella. Nimellisimpedanssi on 4 ohmia ja tehosuositus 10-500 wattia. Etulevy on taaksepäin kallistuva. Kotelo itsessään on valmistettu useasta eritiheyksisestä HDF-materiaalista ja vaimennettu 35 millin bitumikerroksella. Lisätietoja: www.kruunuradio.fi 10 HIFIMAAILMA 1/2010. Se sisältää 2x75 W vahvistimen, SACD-soittimen, radion ja kaiuttimet. Valmistaja vihjaisee, että tuplaterminaalit mahdollistavat myös kaiutinkaapeleilla tehtävät sovitusviilaukset. Yhtiön tutkimusten mukaan äärimmäisen jäykän mutta kevyen materiaalin käyttö kaiutinelementeissä parantaa erityisesti matalien äänien toistoa. Viimeistelyvaihtoehtoja ei ole vielä paljastettu. Kaiuttimet voidaan kallistaa samaan tapaan. Nimellisimpedanssi on 8 ohmia ja herkkyys pikkukaiuttimelle tyypillinen 85 dB/2,83 V/m
Eittämättä samannäköiset ja kokoiset, mutta eri nimellä kulkevat mallit samalta valmistajalta herättävät ihmetystä. Kaiuttimien tapauksessa huomaamattomuus ja läpinäkyvyys ovat usein tavoiteltuja hyveitä. S aadessamme kaiuttimen testiin, olimme hieman hämmentyneitä. Prio 510:n bassokeskiäänisen kartio on Helium-mallien paperivalmisteisesta poiketen No- Bassoelementin suojaritilä napsahtaa kätevästi kiinnitysruuvien päälle, eikä ylimääräisiä kiinnikkeitä tarvita. Suuntain ei ole integroitu muuhun koteloon yhtä saumattomasti kuin bassorefleksiputki. 12 HIFIMAAILMA 1/2010. Amphion Helium 510 on puolestaan uutuuskaiutin, joka sopii tämän jalokaasun määritelmään. Suurimmat uudistukset edeltäjään, Helium 3:een, ovat uudelleenmuotoiltu suuntain sekä päivitetty diskanttielementti. Eroja kuitenkin on. Valmistajan mukaan tarkentunut yläpää tuo myös alemmat taajuudet esille napakammin, vaikka bassoelementti on sama vanha tuttu. Mitä eroa uutukaisessa on Helium 3:een tai Prio 510:een. Ulkoisesti pikkuiset ovat kuin identtiset kolmoset. Valkoiseksi maalatut ritilät tekevät kaiuttimesta huomaamattoman. Pikainen keskustelupalstojen selaus toi ilmi, ettemme olleet hämmennyksessämme yksin. Yhdistelmän sanotaan muodostavan nyt tasaisemman energiajakauman ja sekä pienemmän särön. TE S T I : KaI uT I n amp h Io n hE lIum 510 TeksTi: Ville Riikonen kuvaT: Samu SauRama MiTTaukseT: klauS aJ RiedeReR Ja PoJu antSalo / tkk Heliumin kevyt Helium on kevyt, väritön ja hajuton alkuaine
Suuntain ja diskanttielementti ovat sekä Helium 510:ssä että Prio 510:ssä samat. Taajuustoisto on siis niin mittausten kuin kuunteluidenkin perusteella balanssissa. Elementit on kiinnitetty kuusiokantaisilla koneruuveilla, eli istuvuus on napakka. Liitin ottaa vastaan paljasta kaapelia ja banaani- sekä haarukkaliittimet. Ongelmaa voi vähentää käyttämällä diskantin edessä suuntaintorvea. Helium 510 hyödyntää molempia tekniikoita. Tämän huomasi myös kuulijaraati. Varmoja ratkaisuja Kaiutinteollisuudessa innovaatiot ja uudet jekut ovat harvinaisempia kuin esimerkiksi vahvistin- tai soitinpuolella. Se pakottaa diskantin enemmän suuntaavaksi varsinkin jakotaajuuden tienoolla. Täten on säästytty muoto rikkovilta kiinnikkeiltä etulevyssä. Herkkyys on kokoluokassaan normaalia tasoa, 85 desibeliä watilla. Sisäisen johdotuksen olisi voinut tehdä hieman paksummallakin kaapelilla. Tällöin diskantilla toistettavien taajuuksien aallonpituus on elementtiin nähden suuri, jolloin diskantti toistaa laajemmalle säteilypinnalle. Soppaan on heitetty valmistajalle tutut ainekset: suurehko suuntain diskantin edessä sekä kapea, skandinaavista muotoilua henkivä kotelo. 55 hertsin alarajataajuus on lukuarvona melko alhainen, kun otetaan huomioon kaiuttimen pieni koko. Ratkaisuista on selvästi hyötyä, mutta suorempiakin teho- ja sivuvasteita olemme mitanneet. Sisältä kaunis Pyöreä liitinpaneeli tuo mieleen rakentelijoillekin tutut Intertechnikin paneelit. Jakosuodin on eri elementtien takia luonnollisesti erilainen. Mutta kuten kuunteluissa nähdään, nostaa seinäsijoitus vastetta myös yläbassoilta ja toisto helposti puuroutuu. Myös alhainen jakotaajuus bassoelementiltä diskantille auttaa. Liitinpaneeli on varmasti monelle rakentelijallekin tuttu saksalaisvalmiste. Jakosuodin koostuu vain laadukkaista komponenteista: ilmasydänkela ja muovieristeisiä kondensaattoreita juotettuna piirilevyyn. Vaste alkaa tosin laskea jo sadan hertsin kohdalta, joten kaiuttimen sijoittaminen lähelle seinää auttaisi, jotta alimmat taajuudet saataisiin kuuluviin. Ruuvit saa kireämmälle ja ennen kaikkea vahvemmin kiinni kuin suoraan MDF-levyyn ruuvattaessa. Amphion Helium 510 ei tee tässä poikkeusta. Etulevy on 26-millistä MDF-levyä, kun taas muu kotelo on 19 millimetriä paksua. Täten sivuvasteet tasoittuvat ja toisto rauhoittuu. Pieni ja siro kaiutin saa helpommin hyväksynnän kodin hengettäreltä kuin miestä isompi järkäle. Suunnittelun kantavana ajatuksena on ollut toteuttaa laadukas mutta kukkarolle ystävällinen vaihtoehto, joka olisi niin äänellisesti kuin ulkonäöllisestikin mahdollisimman neutraali ja huomaamaton. mex-materiaalia. Helium 510:tä saa useissa eri värivaihtoehdoissa, ja sen bassoelementin edessä on näppärästi ruuvien päälle istuva suojaverkko. Seinämien ainevahvuus on vähintäänkin riittävä tässä reilun seitsemän litran kokoluokassa. Jakotaajuus on vedetty niin alas kuin diskantilla on kyetty, 1600 hertsiin, ja diskantin edessä on bassoelementin kokoinen suuntain. Sisäkaapelointi on ohuen puoleista. Tavoitteena hallittu suuntaavuus Mitä korkeammalle jakotaajuus viedään, sitä suuntaavammaksi bassoelementti tulee. Laatikko on akustisesti melko kuollut. Bassorefleksiputki on tyylikkäästi integroitu koteloon. Mikään taajuusalue ei ole kovin pahasti korostunut tai vaimentunut. Komponenteissa ei ole säästelty, ja sähköisiltä osiltaan ollaan korkealla laatutasolla. HIFIMAAILMA 1/2010 13. Stereokuvaa kehuttiin selkeäksi ja leveäksi, mutta syvyyssuunnassa jotain jäi uupumaan. Soundimaailma on muutenkin hieman ponneton ja kolkon kuivakka. Liitinpaneelin takaa paljastuu piirilevylle käsin juotettu jakosuodin, joka koostuu laadukkaista komponenteista, kuten ilmasydänkeloista ja muovieristeisistä kondensaattoreista. Vaikka valmistaja mainostaakin ajallista tarkkuutta, on lisäviive elementtien välillä kokoon nähden varsin suuri. Rauhallisen rasittamaton mutta ponneton Kuuntelukokeissa Amphion Helium 510 menestyi keskinkertaisesti saavuttaen kolme tähteä viidestä. Sen hyvinä puolina pidettiin tietynlaista rasittamattomuutta ja rauhallisuutta. Tämä näkyy hyppynä sivuilta mitatuissa vasteissa sekä tehovasteessa ja johtaa väistämättä värittymiin äänessä, vaikka vaste olisikin suoralla akselilla mitattuna kunnossa. Kotelon sisällä on pitkittäin asennettu tukilevy ja koko sisätilavuus on täytetty hyvin tiiviisti synteettisellä vanulla. Vaikka vaste laskee loivasti, on sitä vaikea korjata seinäsijoituksella, koska tällöin myös yläbassojen taso nousee liikaa. Ylempää keskiluokkaa Helium 510 on mittausten valossa melko tasapainoinen kaiutin. Se ei ole kaksoisjohdotettava, mikä tuntuukin olevan nykyinen suuntaus. Bassotoisto on tasoltaan sopiva mutta ei ulotu kovin alas. Toisaalta rasittavuus on tiessään. Vedot tosin ovat lyhyitä tässä kokoluokassa. Selkein poikkeama on hieman alle tuhannen hertsin korostuma, joka näkyy myös tehovasteapproksimaatiossa. Tiettyyn pisteeseen saakka kaiutinsuunnittelu on toki tekniikkalaji, mutta koollakin on väliä
Koskaan pelkät mittaustulokset eivät kerro koko totuutta. monilla äänitteillä pianon sävy osuu nappiin. Kaiuttimen pitäisi siis soveltua moneen käyttöön ja olla melko yleispätevä toistin. Stereokuva on leveyssuunnassa melko selkeä, mutta syvyys jää melko viitteelliseksi. pehmeän leppoisa Äänensävyltään rauhallinen ja pääosin tasapainoinen. Seinustalta ruutia irtoaa paremmin, mutta alakeskialue ja yläbassot nousevat liian voimakkaiksi ja ääni käy paksuksi. Huonotkaan äänitteet eivät käy korville vaan sävy pysyy rauhallisena ja leppoisana, kääntöpuolena on vain se, että innostavuuskin jää puolitiehen. elävyysvajetta lukuun ottamatta leppoisan mukava tuttavuus. Rytmimusiikki yleensä rullaa eteenpäin täsmällisesti ja mukaansatempaavasti ehkäpä se on tämän toistimen ominta aluetta. kaiutin ei ole luonteeltaan romanttinen kaunistelija vaan enemmänkin suuria tunteita välttelevä ja viileä. Bassojen taso on melko sopiva vapaassa sijoituksessa, mutta ulottuvuus on aika vaatimaton ja yleissävy hieman ponneton. klassiset instrumentit soivat aidosti ja tunnistettavasti. Ehkä se on se kuuluisa musikaalisuus tai riehakkuus, jota jäätiin kaipaamaan. tehovasteapproksimaatio (musta). instrumenttien paikallistuminen on pistemäistä, mutta stereokuva ei rajoitu kaiuttimien väliin. Mittauksissa ei paljastunut mitään hälyttävää. Vasteet ovat suoria ja muutkin arvot kohdallaan. Komponenteissa ei ole säästelty ja sähköisesti ollaan korkealla laatutasolla. keskialue on säyseä, mutta ei liian verhoutunut. Suuntaavuusindeksi (10010 000 Hz): Herkkyys (1 m, 2,83 V, 10010 000 Hz): alarajataajuus (6 dB): 4,5 85 dB 55 Hz taajuusvaste on hyvin tasainen koko taajuusalueella. Bassopää on kevyt ja kuivakka sekä pysyy melko hyvin kontrollissa. Kuuntelukokeissa Helium 510 oli hieman mitäänsanomaton. Ihmiskorva on herkin ja tärkein äänenlaadun mittari. kontrolli karkaa käsistä voimakkuutta korotettaessa, eikä big band ei kuulosta kovin isolta. Peltien kihahtava sävy ei aivan istu mattapintaiseen ja rauhalliseen keskialueeseen. Kehuja se sai Kuunteluarviot mauri eronen Vaimenemisvaste taajuusalueella 20200 Hz. tasapainoisuudesta ja selkeydestä, mutta ohut bassotoisto keräsi soraääniä. kokonaisuus ei tahdo millään tasolla innostaa. TE S T I : KaI uT I n amp h Io n hE lIum 510 Pieni ja siro ulkomuoto saa helpommin hyväksynnän kodin hengettäreltä kuin miestä isompi järkäle. mittaustulokset Vapaakenttävaste kohtisuoraan edessä 2,5 m:n etäisyydellä (punainen), 20 astetta sivussa (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä). Jotain outoa nousee välillä keskialueelta esille, mutta ei kovinkaan häiritsevänä. tämä valitettavasti aiheuttaa myös tehovasteapproksimaatioon heilahduksen. 14 HIFIMAAILMA 1/2010. Yläpää ei kuitenkaan ole rasittava, vaikka keskinkertainen erottelu tekee siitä aavistuksen suttuisen. Helium 510 ei ole rasittava, eikä mitenkään ärsyttävä, mutta jotain jäi kuulijoiden mielestä uupumaan. (017) 2882 100, www.amphion.fi Tekniset tiedot Mitat (L x k x s): Paino: Toimintaperiaate: elementit - matalat äänet: - korkeat äänet: - Jakotaajuus: Tehosuositus: Nimellisimpedanssi: Magneettisuojaus: Liitäntä - naparuuvit: - Banaanihylsyt: - kaksoisjohdotus: lisäviive taajuusalueella 10020000 Hz. 15,5 x 31 x 26,5 cm 7 kg 2-tie, bassorefleksi 14 cm 2,6 cm 1 600 Hz 20100 W 8 ohmia ei on on ei YHTEENVETO Amphion Helium 510:ssä perusasiat ovat kunnossa. ulottuvuudeltaan rajoittunut bassotoisto on alhaisella kuunteluvoimakkuudella hallinnassa. Suuntaimen ansiosta äänensävy sivuille on melko hyvin kunnossa. amphion helium 510 Hinta: 900 /pari Lisätietoja: amphion loudspeakers oy, puh. tumma ote tekee kuuntelusta helpompaa, vaikka puhaltimien sävyissä onkin hieman muovisuutta. Myös tuiki tärkeitä suuntaavuusominaisuuksia ja energiajakaumaa on mietitty normaalia enemmän. + stereokuvan selkeys ja leveys + Pieni koko Ohut bassotoisto Lyhyesti: Rasittamattoman kuuloinen ja rakenteeltaan laadukas kaiutin, mutta kaipaa subwooferia tuekseen. Pauli Huhtinen Samu Saurama anteeksiantava Äänikuvassa on ripaus syvyyttä etenkin solistin osalta. Välillä solisti tuppaa vaeltamaan laajallakin alueella sivusuunnassa. perusvarma suoritus ensi kuulemalta ääni on tasapainoinen ja selkeä. Äänenvolyymin lisäys auttaa asiassa jonkin verran, mutta monien livetaltiointien läsnäolon tunne jää tavoittamatta. Jousisektion nopeat tremolot tuppaavat pakkaantumaan. Vaimenemisvaste taajuusalueella 20020000 Hz. ainoa selkeä poikkeama on bassoelementin resonanssi hieman alle tuhannessa hertsissä. Kotelo on siistiä työtä ja akustisesti oikeaoppinen eli jämäkkä ja vaimennettu. kuitenkaan maltillisilla äänenvoimakkuuksilla ääni ei oikein irtoa kotelosta, vaan pysyy hieman verhoutuneena ja sisäänpäin kääntyneenä
Subbareita voi olla yksi, kaksi samaa signaalia tai kaksi eri signaalia toistavaa. Laitteen etulevyn peittää magneeteilla tukevasti kiinnitetty peitelevy, jonka takaa paljastuu vain kalibrointivaiheessa tarvittavat mikrofoni- ja USB-liitännät sekä tilaa ilmaiseva ledi. Ennen asennusta kannattaa varmistaa valmistaja sivuilta, että käytössä on tuorein ohjelmistoversio. Audyssey on tuttu lähinnä AV-vahvistimiin integroiduista kalibrointimenetelmistään, vaikka sillä on olemassa myös tasokas Sound Equalizer -huonekorjain. Subwooferin ja satelliittikaiuttimen välinen äänenvoimakkuuden tasaus tehdään ruudulla näkyvää desibelilukemaa tarkkailemalla. Ulkoinen 12 voltin virtalähde kiinnittyy myös takalevyyn, päävirtakytkimen viereen. Subwoofer-spesialisti SVS lausui vyn kotelon kokoiseen laatikkoon. AS-EQ1 kytketään mukana toimitettavalla kaapelilla vahvistimen ja sen kalibrointimikrofonin väliin. Vahvistin tulkitsee signaalin vasteen täysin suoraksi. SVS tunnis- taa, kun vahvistin lähettää subwooferin kalibrointisignaalin ja syöttää sen sellaisenaan takaisin AV-vahvistimille. Kapinetta ei siis kannata tuomita sen perusteella, että vahvistimen Audyssey-korjain ei ole toiminut tyydyttävästi. Takalevyssä on kiinteiden subwooferottojen ja -antojen lisäksi RCA-lähtö satelliittikaiuttimelle. Kun Anti-Modella kalibrointi on alkanut vain kahta näppäintä painamalla, painii SVS:n omistaja vielä levykotelon suojakelmun kanssa. Erittäin havainnollinen käyttöohjekirja kuvineen on CD:llä pdf-muodossa, ja se kannattaakin lukea tarkasti ensi kertaa asennusta tehtäessä. omat ananasakäämänsä ja toi markkinoille Suoraviivaisia vaiheita AS-EQ1-bassonparantajan. Hifimaailma SVS AS-EQ1 on kehitetty yhdessä Audyssey Laboratoriesin kanssa. Audyssey SubEQ -ohjelma asentuu vain Windowsiin, joten mäkkikäyttäjien tulee turvautua kiertoteihin. Audysseyn mukaan subwoorin toistamalle kaistalle voidaankin tehdä tuhansia yksittäisiä korjauksia. Tehokkaalla tilankäytöllä koko korjaimen olisi voinut koota pöytäpinta-alaltaan DVD-lesaa aina toivoa. SVS:n bassokorjain on käytännössä riisuttu versio Audysseyn monikanavaisesta korjaimesta kolmasosalla hinnasta. Asennus kaapelien kytkemisineen ja kalibrointeineen on monivaiheinen prosessi, johon kannattaa varata reilusti aikaa. AV-vahvistimien kalibrointia muiden kaiuttimien toiston korjaamiseksi voi silti käyttää, vaikka laitteistoon olisi kytketty AS-EQ1. AV-vahvistimissa samaisen prosessorin täytyy viiden oktaavin sijaan tehdä korjaukset 11 oktaavin alueelle. Viimeisin on tarkoitettu stereosubwoofereita tai kahta erillistä järjestelmää varten. Näin subwooferille ei tehdä lainkaan taajuuskorjausta vahvistimessa, vaan se jää yksinomaan AS-EQ1:n huoleksi. TV-shop-iskulauseisiin HYVä HINTALAATUSUHdE sisältävästä piirilevystä sekä sen ja etulevyn liittimien yhdistävistä kaapetäytyy suhtautua kriittisesti, mutta taikaiskuja leista. Alkuun ohjelma kysyy, haluaako käyttäjä kalibroida muut kaiuttimet AV-vahvistimen omaa algoritmia käyttäen. XT kuitenkin on täysin riittävä subwooferin korjaamiseen, sillä sen koko kapasiteetti voidaan hyödyntää kapealla taajuuskaistalla. Sisushuoneeseen ja paina nappia tuloksena on kalut koostuvat lähinnä pintaliitoskomponentteja ja prosessorin täydellinen bassotoisto. Suurin eroavaisuus on tietokoneen käyttö kalibrointivaiheessa. Nerokas menetelmä mahdollistaa sen, että subwooferin ekvalisointi tapahtuu SVS:ssä ja muiden kaiuttimien vahvistimessa. Sen avulla AS-EQ1 osaa ehdottaa kaiuttimen ja subwooferin välisen jakotaajuuden. Halutessaan tämän vaiheen voi ohittaa ja siirtyä valitsemaan subwooferien määrän ja kytkentätavan. Ollakseen bassotaajuuksia muokkaava automaatti, on vakiolevyisen kotelon kolmen kilon paino vähintään kohtuullinen. Muiden kaiuttimien kalibrointi tapahtuu aivan kuin AS-EQ1:tä ei olisi järjestelmässä lainkaan. Tuhti mutta väljä Ulkoiselta olemukseltaan AS-EQ1 on professionaalin vakuuttava. SVS:ssä käytettävä Audyssey-prosessori on lippulaivamalli MultEQ Pro:ta yksinkertaisempi MultEQ XT. Räkkiasennusta varten mukana tulee kylkiin asennettavan korvat. Tasonsäädön jälkeen alkaa automaattinen kalibrointivaihe, joka sisältää 332 kuuntelupisteen mittauksen. HIFIMAAILMA 1/2010 15. Hiljattain Audyssey esitteli myös Sub Equalizerin, jonka on SVS:n versiota vastaava. Samassa laite laskee koko ketjun subwooferille aiheuttaman signaaliviiveen ja kertoo oikean etäisyysasetuksen, joka syötetään AV-vahvistimeen. Jostain syystä virtalähteestä ei ole tehty sisäistä, vaikka Käyttömukavuudeltaan SVS AS-EQ1 ei yllä äärimmäisen ystävällisen Anti-Moden tasolle. TESTI: SVS AS-EQ 1 Su bwoofE r In TAAjuu SkorjAIn TESTIVOITTAJA TeksTi: Mauri EronEn Hifimaailma Hifimaailma TOIMITUKSEN VALINTA Matalat maltillisemmin Hifimaailma TESTIMENESTYS Hifimaailma SUOSITTELEMME Tunge subwoofer tai kaksi huoneeseen kuin SVS:n sisään sellainen olisikin mahtunut
Suuressa kaiuttomassa tilassa hyvin matalalle toistava subwoofer muuttuu huoneessa helposti yliraskaaksi mouruajaksi, kun alle 30 hertsin taajuudet alkavat matalia kohti voimistua. Hankalassa huoneessa yhden subwooferin kanssa tehty kalibrointi kolmesta pisteestä. Jos mittauksen suoritti kolmesta mahdollisesta kuuntelupisteestä, joilla jokaisella vaste on täysin erilainen, tuli parhaalle paikalle lähes yhtä epätasainen vaste kuin ilman kalibrointia. Useamman paikan mittaus ei pysty korjaamaan tyydyttävästi vastetta, joka vaihtelee eri paikoissa valtavasti. Vaikka mittauksia tekisi useammalta paikalta, ei tasaista toistoa saa millään aikaan laajalle alueelle. Huonekorjain vaikka kuinka digitaalinen pystyy muokkaamaan vastetta vain yhdellä korjauskäyrällä, joten on toiveunta odottaa ihmeitä useammalle kuuntelijalle. Käppyröiden lisäksi tasaisen bassotaajuusvasteen havaitsee helposti toiston tai pikemminkin kuuntelun helppoutena. SVS:n oma raportti antaa ruusuisemman, silotellun kuvan kalibroinnin tuloksesta. Vaikka tällaisen ekvalisaattorin pääasialliseksi tehtäväksi mielletään usein yksittäisten korostumien korjaus, on korjaimesta apua myös toiseen yleiseen ongelmaan. Hyväkään korjain ei paranna huonoa huonetta paitsi yhteen pisteeseen. Päivitetyssä ohjelmistoversiossa 75 desibelin absoluuttisen tason sijaan kaiuttimet pyritään tasaamaan 0 dB:n suhteelliseen tasoon. Helppoa ja nopeaa Oheiset vastekuvat puhunevat puolestaan ja kertovat SVS AS-EQ1:n kyvyistä. Tuloksena on selvästi tasaisempi vaste etenkin 70 hertsin yläpuolella. Hankalan huoneen tuottavan muminan ja puskevuuden tilalle tulee sävykästä, nopeaksi havaittua bassoa. Kun kuuntelupaikkojen vasteet eivät eroa toisistaan paljoa, saadaan korjauskäyräksi hyvä kompromissi. Yhden subwooferin (SVS PB13-Ultra) toistovaste huoneessa korjaamattomana (sininen), Anti-Mode 8033:n korjaamana (vihreä) ja SVS AS-EQ1:n korjaamana (punainen). Kahden subwooferin tapauksessa ja akustiikaltaan paremmassa huoneessa useamman pisteen mittauksesta on hyötyä. Kuvassa on tehty kolmen kuuntelupaikan mittaus. Siihen on liimattu Room EQ Wizardin antama mittaustulos (vihreä käyrä, 1/12 okt tarkkuus) SubEQ:n ilmoittaman vasteen (punainen käyrä) päälle. Ekvalisaattorin virran ja toimintatilan (päällä/ohitettu) ilmaisevien ledien kohdalla on suojassa pieni reikä, joka himmentää valojen kirkkauden siedettävälle tasolle. Ei korjaa huonetta Akustisesti hankalat huoneet ovat myös kalibroinnin kannalta hankalia, etenkin jos subwoofereita on vain yksi. Kalibrointi alkaa subwooferien määrän ja kytkentätavan valinnalla, jonka jälkeen äänenvoimakkuus tasataan niiden ja yhden pääkaiuttimen välillä. SVS:n kalibrointiohjelma SubEQ toimii vain Windowsissa. Kalibrointiraportin vaste on epätarkaksi tasoiteltu, joten siitä ei ilmene vasteen terävimpiä piikkejä. Etulevyn metallisuoja kiinnittyy koteloon magneetein samoin kuin joidenkin SVS:n subwoofereiden eturitilä. Liitännät ovat kaliborintimikrofonille, AV-vahvistimen oman kalibrointimikin reitittämiseen sekä USB tietokoneeseen. Tulos on mitattu keskimmäiseltä paikalta korjaamattomana (sininen käyrä) ja korjattuna (vihreä käyrä). TESTI: SVS AS-EQ 1 Su bwoofE r In TAAjuu Skorj AIn Hankalan huoneen tuottavan muminan ja puskevuuden tilalle tulee sävykästä, nopeaksi havaittua bassoa. Kalibroinnin loputtua tulosta pääsee tarkastelemaan html-muotoon tallennetusta raportista. SVS suosittelee mittauksien tekemistä jokaiselta mahdolliselta kuuntelupaikalta, mutta AS-EQ1:llä paras tulos saavutettiin hankalassa huoneessa kaikki pakolliset 3 mittausta varsinaisesta sweetspotista mitattuna. SubEQ-ohjelma kertoo lopussa kalibroinnin tuloksen HTML-raporttina nettiselaimessa. Opastava pikkuikkuna kertoo jokaisessa vaiheessa tarkasti tarvittavat toimenpiteet ensikertalaiselle. Sen hyväksyttyä asetukset voi tallentaa AS-EQ1:een joko tilapäisesti kuuntelutestiä varten tai pysyvästi. Korjaus tehdään maltillisesti, jotta huoneakustiikasta johtuvien nollakohtien korjaamiseen ei käytettäisi tolkuttomasti tehoa. Anti-Mode tekee pääsääntöisesti vain korostuneiden taajuuksien vaimennusta, kun taas SVS myös korostaa vaimentuneita taajuuksia. Ensimmäiselle mittauspisteelle ei anneta suurta painoarvoa, kuten vasteesta ilmenee. 16 HIFIMAAILMA 1/2010
Taajuusvasteen tasoittuminen on minimaalista, mutta tällöin säästytään myös vakavimmilta vaiheongelmilta, jotka saattavat pahimmillaan kumota jotkin taajuudet täysin kuulumattomiin. Kalibrointiohjelma voi täten päätellä sopivan jakotaajuuden. Kahden subwooferin käytöstä saadaan kaikki irti, kun kummallekin tehdään itsenäiset korjaukset ja niiden keskinäinen vaihe asetetaan oikeaksi täysin automaattisesti. Kahta subwooferia voidaan säätää itsenäisesti, joten niille on omat lähdöt ja tulot. Näin saattaa käydä, jos kaiutin toistaa huoneessa vaimentumatta alle 40 hertsiin. SVS AS-EQ1 Subwooferin automaattinen taajuuskorjain Hinta: 790 euroa Mitat (lxkxs): 43 x 4,4 x 20,3 cm Paino: 3 kg Lisätietoja: www.lsound.no, www.svsound.com + Korjaa myös vaimentumia + integroi vaivattomasti kaksi subwooferia Tarvitsee PC:n Ei mahdollisuutta käsisäätöön Lyhyesti: suorituskykyinen kahden subwooferin taajuuskorjain, jonka hyödyt ovat kiistattomat. SVS AS-EQ1 saa käyttösähkönsä ulkoiselta 12 voltin muuntajalta. Tutkimusten mukaan paras tulos saavutetaan silti todennäköisimmin sivu- ja päätyseinäsijoituksella. Käytännössä tuplasubien asentaminen on paljon hankalampaa kuin yhden ja ainakin ilman mittalaitteistoa kuin sokiain ammuntaa. Jotkut peräänkuuluttavat niin sanottua house curvea, joka tarkoittaa matalia kohti tasaisesti voimistuvaa taajuusvastetta. Satelliittikaiuttimen lähtöä tarvitaan kalibrointivaiheessa. Anti-Mode 8033:ssa kyseinen ominaisuus on. Tuplabasson paras ystävä SVS AS-EQ1:stä on todellista hyötyä kaikissa subwooferia hyödyntävissä järjestelmissä. Subwooferien ja satelliittikaiuttimien oikea vaihe näkyy tasaisempana toistona 100 ja 200 hertsin välillä. Sen tekemä korjaus ei silti vastaa tilannetta, jossa kaksi subwooferia kalibroitaisiin kahdella Anti-Modella, vaan AS-EQ1 ottaa huomioon kokonaisuuden. Kahden subwooferin omistajalle se on kuitenkin hintansa arvoinen, sillä vastaavaa integroinnin helppoutta ei muilla laitteilla saavuta. Siitä vedetään kaapeli AV-vahvistimen jakosuotimet ohittavaan tuloon, esimerkiksi monikanavaottoon. SVS suosittelee käyttöohjeessa kaiuttimien asettamista lähes poikkeuksetta pieneksi, vaikka itse ohjelma saattaakin ehdottaa mittauksen päätteeksi large-asetusta. Sen tuottama taajuusvaste on aina mahdollisimman tasainen. AS-EQ1 taipuu myös kahden järjestelmän kalibrointiin, jossa subwooferit ovat omina itsenäisinä laitteinaan vaikkapa eri huoneissa. Subwoofereiden tai AV-vahvistimen omia kalibrointitekniikoita ei voi edes verrata ASEQ1:een. Ihmeitä se ei tee, jos akustiset edellytykset ovat heikot, mutta tasoittaa vuoristoisimmankin toistovasteen vähintään yhdelle kuuntelupaikalle erinomaisesti. 790 euron hinnallaan AS-EQ1 on kalliimpi kuin kilpailijansa (Anti-Mode 8033 ja Velodyne SMS-1). Teoriassa kahdella bassolaatikolla vasteen saa suoremmaksi kuin yhdellä, sillä eri paikkoihin sijoitettuina eri taajuudet korostuvat ja vaimentuvat tehden lopputuloksen tasaisemmaksi. Toimintatila valitaan kalibrointivaiheessa. Kun subwoofereita on neljä tai enemmän, voi ne sijoittaa huoneessa lähes mihin tahansa. Joidenkin mielestä matalimpien korostuminen on vain positiivista siksihän bassolaatikko alun perin hankittiin. Riittää, että vaihesäätö on molemmissa sama ja äänenvoimakkuudet on tasattu. Monessa AV-vahvistimessa yläpään saa hoidettua vaimentamalla, mutta SVS ei tarjoa ominaisuutta, jolla kalibroinnin jälkeen matalimpia taajuuksia korostettaisiin. Samassa se myös säätää subwooferien vaiheet samaksi, jotta taajuuksia ei kumoudu ja tehoja heitetä harakoille. Käyttäjän tarvitsee vain tasata subwooferien äänenvoimakkuudet seuraamalla tietokoneen ruudulla näkyvää desibelilukemaa. AS-EQ1 eroaa kotimaisesta Anti-Mode 8033:sta (Hifimaailma 1/2008) yhdellä merkittävällä tavalla: se osaa kalibroida kaksi subwooferia itsenäisesti. Kotelossa olisi ollut hyvin tilaa sisäisellekin muuntajalle, eikä lämmöntuottokaan olisi ollut ongelma. Iso osa materiaalista sisältää olemattoman määrän energiaa näillä taajuuksilla, joten ongelma ei useinkaan ilmene tavallisessa kuuntelussa. Matalimpien korostamisesta olisi hyötyä house curven ystävien lisäksi pienen suljetun subwooferin kanssa, jonka vaste alkaa laskea jo korkealta. Havainnollinen kalibrointiohjelma ottaa huomioon subwoofereiden ja pääkaiuttimien yhteispelin. Tällöin subwoofereita ei kalibroida toimimaan yhdessä, vaan molemmat korjataan erikseen. 2 subwooferia (BK Electronics Monolith) ja pääkaiutin 120 hertsin jakotaajuudella ilman kalibrointia (sininen) ja AS-EQ1:n kalibroimana (vihreä). Kaksibassoista peliä Kahden subwooferin asentaminen kaiutinjärjestelmään optimaalisesti on hurja urakka. Onneksi apuakin on. Mittauksen jälkeen se kertoo subwooferin etäisyyden, joka asetetaan AV-vahvistimeen. SVS ei siis yritä korjata kumpaistakin subwooferia vasteeltaan täydelliseksi, vaan tehdä näiden yhteispelistä mahdollisimman saumatonta niin, että lopputuloksena syntynyt vaste kuuntelupaikalla on mahdollisimman tasainen. n SVS AS-EQ1:stä on todellista hyötyä kaikissa subwooferia hyödyntävissä järjestelmissä. HIFIMAAILMA 1/2010 17. Kun sopiva äänite osuu kohdalle, muuttuvat ylimääräiset infraäänet hyvin rasittaviksi, dominoivaksi piirteeksi. Äänilähteiden suuren lukumäärän ansiosta toisto on yleensä tasaista laajalla kuuntelualueella. Tavallisessa huoneessa paras tulos ilman ikuista säätämistä saadaan yleensä subwooferit päällekkäin tai aivan vierekkäin asettamalla. Jos huone on akustisesti täysin symmetrinen, selviää kahden subbarin kanssa helpoimmalla asettamalla ne joko vastakkaisille pääty- tai sivuseinille
Mutta mistä kaikki oikein alkoi ja miten kehitys kehittyi? 1879 1887 Ranskassa valmistettu tinapaperifonografi vuodelta 1879. Emil Berlinerin amerikkalainen patenttianomus vuodelta 1887 sisälsi useita gramofonin toimintaa kuvaavia piirroksia. 18 HIFIMAAILMA 1/2010. TIETOA JA TAITOA: L Ev ys OITTImE n TEkn IIkk A, OsA 1 TeksTi: Jouko AlAnko Lieriöstä levyksi Ääntä on tallennettu ja toistettu yli 130 vuotta. Pitkä tekninen kehitys huipentui LP-levyyn, joka digitaalitekniikasta ja CD-levystä huolimatta voi edelleen hyvin
Helppo oli Edisonin myöhemmin fonografikuumeen uudelleen iskettyä istuutua valmiiseen pöytään. LP- eli pitkäsoittolevy poikkeaa monessa suhteessa CD-levystä, joka digitaalisena tallennusvälineenä sisältää vain nollia ja ykkösiä. CD:tä luetaan lasersäteellä keskeltä ulkoreunaan vakiokehänopeudella, mikä tarkoittaa että levyn pyörimisnopeus muuttuu jatkuvasti. Näin tietoa fonografista levitettiin lähes kaikkiin maailman kolkkiin heti sen keksimisen jälkeen. Fonografi unohtui Nyt eksyn syrjäpoluille, mutta pakkohan tämäkin on kertoa. Vuonna 1878 perustettiin Edison Speaking Phonograph Company, jonka tanskalainen agentti kävi jo seuraavana vuonna Helsingissä esittelemässä ihmeellistä puhekonetta. Sen sijaan Chichester A. Seuraavakin fakta pitää kertoa ihan sen yhteiskunnallisen merkityksen takia. Levymerkin symbolina oli pikku enkeli, joka kaiversi levylle sulosointuja sulkakynällään. Tyhjällä puolella lukee valmistuspaikka: reproduced in Hanover. Kuvassa yhtiön Euroopassa myyty grafofoni vuodelta 1905. Tiettävästi ensimmäisen kerran kuvan ääniaallosta sai tallennettua herra Édouard-Léon Scott de Martinville Ranskassa vuonna 1857. Hänen phonoautographiksi nimeämänsä laite piirsi äänenpaineen vaihtelut noetulle paperille. Charles Cros kehitti 1870-luvulla paleophoneksi ristimänsä tallennus- ja toistomenetelmän, jonka toimintaperiaatteet hän esitteli vuonna 1877 Ranskan tiedeakatemialle. Ensimmäisen kappaleen kohdalla nopeus onkin yli 1,5-kertainen viimeiseen kappaleeseen verrattuna. Ääntä tinafoliolle Äänen tallennus ja toisto pannaankin amerikkalaisen keksijänero Thomas Alva Edisonin piikkiin. äänityssuppiloiden aiheuttamia resonansseja. Hankkeen toteutus (lue: rahoitus) viivästyi, ja pallo tuli tietämättä heitettyä rapakon toiselle puolelle. CD vastaan LP CD:n tultua markkinoille 1982 vinyylin luultiin kuolevan vähin äänin. Tarinan mukaan Edison lausui fonografinsa suppiloon nuo kuolemattomat ensimmäiset sanat: "Mary had a little lamb", Maijalla oli karitsa. Markkina-arvoltaan tämä monialayritys on pitkään ollut yksi maailman suurimmista. Mutta eipä voi syyttää niitäkään, jotka mieluummin valitsevat samat aariat Pavarottin tai Bocellin laulamina. Ruotsalaisen baritonin August Svenssonin yksipuolinen levy vuodelta 1904. Digitaalisen äänitystekniikan pioneeri Thomas Stockham korjasi 70-luvun puolivälissä tietokonepohjaisella Soundstreammenetelmällään 1900-luvun alun äänitysten teknisiä virheitä, mm. Bell ja Charles Tainter jatkoivat fonografin kehittämistä. Toistettaessa, ihme kyllä, loru kuului säröisesti mutta kuitenkin ymmärrettävästi. Bellin ja Tainterin Graphophone/Columbia-yhtiö keksi ottaa käyttöön vahasylinterin, jolle voitiin äänittää useita kertoja. Tinafoliosylinteri toistettiin samalla tai samanlaisella laitteella, jonka neula siis liikkui pystysuunnassa. Monet suomalaisetkin ovat joutuneet tutustumaan sen yhteen liiketoimintajohdannaiseen, GE Money -pikavippifirmaan. Edison unohti fonografinsa vuosiksi, sillä keksimistä seuraavana kesänä hän, mentyään Wyomingiin katsomaan täydellistä auringonpimennystä, saikin kimmokkeen pa- neutua kaikin voimin hehkulampun keksimiseen. Edisonin yhtiön nimeksi tuli sähkölampun keksimisen jälkeen Edison General Electric Company. Mutta se toistolaite. Patenttianomuksessa lukeekin: "Improvement in Phonograph or Speaking Machines". Au Clair de la Lune -kappaleen pätkän voi kuunnella internetissä osoitteessa www.firstsounds.org. Ainakin fonografin tapauksessa hän vain tutkiskeli olemassa olevia keksintöjä ja paranteli niitä. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että valmistaja on sveitsiläinen Thorens, hyvinkin maailman vanhin vielä levysoittimia valmistava yritys. 20 HIFIMAAILMA 1/2010. Kuten laitteen puheeseen viittaava nimi osoittaa, Edison kuvitteli fonografinsa 1902 1904 1905 Caruson 1900-luvun alun äänityksiä on digitaalisesti paranneltuina julkaissut ainakin RCA. Magneettivuon yksikkö weber (Wb) tuleekin hänen nimestään. Edisonin keksimisestä voidaan olla montaa mieltä. Valitettavasti toistolaite jäi keksimättä, ja vasta pari vuotta sitten kymmenen sekunnin tallenne saatiin toistettua. Edelleenkin pysytään Ranskanmaalla. Hänen insinööritoimistossaan työskenteli monien eri alojen asiantuntijoista koostuva joukko, joka Edisonin ohjeiden ja piirustusten mukaan pystyi nopeasti tekemään toimivia laitteita. Munakana-ongelma on siis ratkaistu: alussa oli tallenne, äänite. Edisonin tinafolion kanssa oli nimittäin suuria käytännön ongelmia: folio oli mahdoton poistaa lieriöstä ehjänä ja vielä mahdottomampi panna siihen takaisin saati sitten toistaa jollakin toisella fonografilla. TIETOA JA TAITOA: L Ev ys OITTImE n TEkn IIkk A, OsA 1 kuitenkaan riittävästi kiinnostaneet, ja mies tunnetaankin parhaiten magnetismia koskevista tutkimuksista ja laitteista. Niin ei ole kuitenkaan käynyt. Eurooppalaisen EMI:n levyt ilmestyivät pitkään USA:ssa Angel-merkillä. Herrat Bell ja Tainter tekivät ratkaisevan parannuksen lieriöfonografiin korvaamalla tinafolion vahalieriöllä. Tänään se sukunimen tipahdettua jo aikaa sitten pois tunnetaan nimellä General Electric. Vuonna 1877 hän kehitti Charles Crossin "patentista" mitään tietämättä fonografiksi nimeämänsä laitteen. Siinä ääni tallentui pystykaiverruksena tinafoliolle, joka oli kierretty metallisylinterin ympärille. Ensimmäinen "levysoitin" oli keksitty. Suomessakin myydään vuosittain yli 10 000 vinyylilevyä ja sen myötä lukematon määrä uusia levysoittimia. Caruson laulutaiteesta pystyy nauttimaan yllättävän hyvin, kun tottuu pikku rahinoihin, latteaan dynamiikkaan ja kapoiseen toistoalueeseen