6/15 6,20 5,50 ERIKOISHINTA Suuri koulutusnumero: AMMATTI HEVOSALALTA Epäsopiva KUOLAIN aiheuttaa suuvammoja 40vuotias ikinuori NÖS Täydennysrehut tärkeä osa ruokavaliota Vakavasti loukkaantunut SAARA AUVINEN jäi henkiin kypärän ansiosta Hevoset kulkevat sirkuksen matkassa Ravikuningas PONSERI Anssi Niinisen elämän hevonen
Viiden tähden tapahtuma
/edustajat Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix. UUDISTETTU KOTIMAINEN REHU JOKAISELLE HEVOSELLE! Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli Premium Sport Breeder Active Sport Mysli Harri Koivunen suosittelee. Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi vilomix
14 IKINUORI NÖS Kun hevosella ja omistajalla on yhteistä elämää takana neljä vuosikymmentä, tuntevat kumpikin toisensa perin hyvin. 18 KÄRSIVÄLLIYYDELLÄ TULOKSIIN Ravivalmentaja Anssi Niininen korostaa kärsivällisyyden tärkeyttä ravivalmentajan työssä. 46 30 HEVOSTALLI SIRKUKSEN MATKASSA Sirkushevoset ovat kasvaneet sirkuksen maailmaan ja ovat tottuneet elämään ja hälinään ympärillään. . 46 TEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksiköllä on pitkät perinteet maatalousalan kouluttajana. 40 LÄNNENMEININIKIÄ MIEHILLE Lännenratsastus saa yhä useamman miehen nousemaan satulaan. 36 AUTIOTILASTA SYNTYI HEVOSTILA Islanninhevostalli Rímurin ratsastajat ovat valmiita ajamaan pitkänkin matkan päästäkseen satulaan. 53 SEKÄ RAVIA ETTÄ RATSASTUSTA Kaustisella on keskitytty 30 vuoden ajan raviurheiluun, ja Perhossa on 20 vuoden ajan annettu opetusta ratsastusurheilun puolella. Kuolain aiheutta jonkinasteisia vaivoja lähes joka hevoselle. Saara haluaa korostaa turvallisuuden merkitystä hevosen selässä. Niin hän pääsi tuloksiin muun muassa lahjakkaan varsan Ponserin kanssa. Ratsastuslukioita on Suomessa ainakin Rautalammilla, Ruovedellä ja Kiuruvedellä. 58 HEVOSHIEROJAKSI KAUHAJOELTA Hevoshierontakoulutuksesta tukea työhön ja harrastuksiin. 10 KUOLAIMESTA SUUVAMMOJA Eläinlääkäri Mirjami Miettinen tutki kuolaimien sopivuutta. Tänä päivänä opetukseen on valjastettu myös tekniikkaa. Brusabyn perinteisellä koulutilalla voi opiskella myös jalostusta: joka vuosi tilalle syntyy ainakin yksi varsa. Kauhajoen evankelisen opiston kurssilta saa valmiuden toimia hevoshierojana. 6 Kengityksen perusja jatkokoulutusta annetaan Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä myös lyhytopetuksena.. 4 Sisältö 6/2015 Neljä kuukautta ennen ratsastusonnettomuutta Saara Auvinen piti ratsastus-valmennusklinikkaa Tampereen hevosmessuilla. KOULUTUS 44 HEVOSENHOITAJASTA AGROLOGIIN Hevosalan haasteena on perustutkintotasolla korkeahko opintojen keskeyttämisprosentti, joka oli vuonna 2013–2014 yli 18. 24 FRIISILLÄ NÄYTTÄVÄ LIIKE Friisiläishevonen vaatii herkkyydessään kokeneen käsittelyä. Ja se on sitten menoa, jihaa! 50 HEVOSTENHOITAJAKSI RUOTSIKSI Kemiönsaarella on Suomen ainoa ruotsinkielinen hevosalan oppilaitos. 6 ONNETTOMUUS EI KATSOA TAITOA Epäonninen putoaminen hevosen selästä muutti Saara Auvisen elämän. KeskiPohjanmaan ammattiopisto, Kpedu kouluttaa molempia. 67 KIURUVEDELTÄ HEVOSAMMATTI Kiuruvedellä, Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen koulutila voi opiskella myös hevostalouden perusja aikuiskoulutuksessa. Sirkuksessa on hevosille oma tallinsa ja sirkusalueen liepeille niille aidataan tarhat. 62 RATSASTAEN LÄPI LUKION Ratsastuslukiossa voi normaalien lukio-opintojen lisäksi opiskella myös ratsastusta
Pääkirjoitus Vastuu virheistä ja huomautukset: Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 5 Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. – Säästää väärässä paikassa, jos antaa nivelhoitoravinteita kuureina, paljon parempi olisi antaa niitä vaikka pieninä annoksina ja jatkuvasti. MARI AHOLA Hevonen ansaitsee puhtaan tallin. Tallin säännöllisellä puhdistuksella voidaan tauteja aiheuttavien mikrobien määrää hevosten elinympäristössä huomattavasti vähentää. Ne ovat tärkeä osa ruokintaa täydentäen laadukasta heinää. Sata Salamaa ei pistä pahakseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. Tallin yleinen hygienia ja siisteys vaikuttavat hevosten riskiin sairastua. TÄYDENNYSREHUT 68 TÄYDENNYSREHUT TÄRKEÄ OSA RUOKAVALIOTA Hevosalan yrittäjä ja ravivalmentaja Tiina Ruusunen korostaa, että jokainen ravihevonen on yksilöllinen urheilija, mikä tulee huomioida myös ruokinnassa. 79 HELPPO VALINTA Captain´s Store tuo maahan Euroopan vanhimman ja johtavan hevosrehujen valmistajan, Dodson&Horrellin rehuja. Talvi luo rasitusta hevosen hengitysteille. Seitsemänvuotias Patricia Salminen käsittelee täysikasvuisia, aikuisia friisiläisiä. ISSN 1455-0547 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 18 Friisiläisen käsittelyssä voima ei ole valttia. H evosten yleistä vastustuskykyä tarttuvia tauteja vastaan voidaan nostaa ympäristöolosuhteita parantamalla. 76 TÄYDENNYSREHUT TUKEVAT TERVEYTTÄ Täydennysrehut hyödyttävät hevosta monella tavalla. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari. 72 HUIPPUKUNTO OIKEILLA REHUILLA Täydennysrehuja ja lisäravinteita tulisi Criollon Eija Eklund-Miettisen mukaan antaa hevoselle jatkuvasti, ei kuureina. Anssi Niininen valjastaa hevoset lenkille monta kertaa viikossa. 09-413 97 300 Tilaushinta kesto 38 €, määräaikainen 47 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Taitto Päivi Ahlroth ja Tiina Lemmola Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari puh. 24 . Toimiva ilmastointi ja rehujen hyvä laatu pitävät talli-ilman raikkaana. Koko talli onkin hyvä tyhjentää, pestä ja desinfioida vähintään kerran vuodessa. 09-413 97 300 Kannen kuva: Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Lisäksi pölyisen ja likaisen tallin huono ilma rasittaa tarpeettomasti hevosen hengityselimiä ja heikentää hevosen vastustuskykyä
Onnettomuus ei katso taitoja 6 Neljä kuukautta ennen onnettomuutta Saara piti ratsastusvalmennusklinikkaa Tampereen hevosmessuilla. Ratsailla Taina Teittinen. Kuva Jeppe Puuperä HEVOSALAN AMMATTILAINEN PUTOSI RATSUTETTAVAN HEVOSEN SELÄSTÄ VUOSI SITTEN, KYPÄRÄN ANSIOSTA HÄN JÄI HENKIIN
Vakavia vammoja koko kehoon Viime vuoden elokuussa tapahtunut onnettomuus pysäytti Saaran elämän. Hän on ratsastanut koko ikänsä, viisivuotiaasta lähtien sekä työskennellyt ratsuttajana muun muassa isossa siittolassa Irlannissa. Saaran ystävät ovat vitsailleet, että Saara voisi saada tarran jokaisesta kotona nukutusta yöstään. Harva tietää, että aivovamma voi olla päällepäin jopa näkymätön, Saara tuumii. – Olen hiljalleen alkanut niitäkin kerryttää. – Valtavan väsymyksen vuoksi joudun pilkkomaan tekemiseni hyvin pieniin osiin. Toinen mahdollisuus on suuri lahja Edessä on vielä pitkä kuntoutustaival, mutta Saara näkee tulevaisuuden valoisana. Kuva: Janne Karvinen Turvallisuus ennen kaikkea Saara Auvinen painottaa pään suojaamisen tärkeyttä ratsastuksessa. Monta asiaa on lähdetty rakentamaan uudelleen nollasta. Tällä hetkellä odotan vakuutusyhtiöltä uutta maksusitoumusta kuntoutuksiin. – Tämä toinen mahdollisuus on suurin lahja, mitä ihminen voi saada. Hänellä on takanaan useita erilaisia hevosalan koulutuksia. Jos se olisi liikahtanut päässäni parikin milliä, puhuttaisiin eri tilanteesta, kertoo Saara ja kauhistelee välinpitämättömyyttä kypärän käytössä. Aivovamma pysäytti Saara nukkuu edelleen suurimman osa vuorokaudesta ja hänellä on muistihäiriöitä sekä paljon tekemistä fyysisessä kuntoutumisessa. Se voi olla jo moneen Saara Auvinen tietää omasta kokemuksestaan olevansa elävä esimerkki siitä, että kypärää kannattaa käyttää.. Saara haluaa korostaa turvallisuuden merkitystä hevosen selässä. – Minun kypäräni oli turvallinen. 7 . Hän on antanut hevosonnettomuuteen joutuneelle kasvot ja aloittanut kuntoutumisestaan kertovan blogin. – Valitettavan usein kuulee ja näkee, kuinka lapsille ostetaan esimerkiksi kirpputorilta käytetty kypärä. – Tavarat tippuvat, kädet tärisevät ja väsyn hyvin nopeasti. Siitä huolimatta koen, että kaikki mitä nyt saan tai opin on plussaa. Olen kuin nykyiset puhelimet; kaikki sovellukset toimivat, mutta akku on rikki. Hän putosi ratsutettavan hevosen selästä. Saara ei itse muista tilanteesta mitään. – Rintakehä, lantio, polvi ja nilkkakin vaurioituivat. – Myös keskittymisvaikeudet ja heikko tasapaino ovat aivoja niskavamman mukanaan tuomia ongelmia. Putoaminen aivan yllättäen säikähtäneen ja pystyyn nousseen hevosen selästä aiheutti vakavan pääja niskavamman. Kuntoutuminen on toisinaan todella rankkaa ja asioiden uudelleen opettelu turhauttaa välillä. Esimerkiksi käsien toimintaa pitäisi treenata, sillä kuntoutustauolla kädet ovat oppineet vääriä liikeratoja. Epäonninen putoaminen hevosen selästä muutti Saara Auvisen elämässä kaiken. Niskassa on myös kovat kivut ja kaulan syvät lihakset vaativat ammattitaitoista treeniä. V asta 23-vuotiaalla valovoimaisella hevosammattilaisella Saara Auvisella on paljon kokemusta hevosista. – Olin itse kehohallinnan ammattilainen ja harjoitellut kehoani symmetriseksi ja elastiseksi ratsastamalla sekä myös laajan oheisharjoittelun, kuten tanssin kautta. Saara Auvinen putosi ratsutettavan hevosen selästä vuosi sitten vakavin seurauksin. Aikaa kuluu paljon kuntoutuksessa. – Neurologin ja neurokirurgin mukaan en olisi tässä kertomassa kokemuksiani, jollei minulla olisi ollut sopivankokoista ja hyvää kypärää päässäni. Tasapainossa on ongelmia ja käytän myös tukikauluria, hän listaa aivovammaan liittyviä oireita. – Olen halunnut opiskella hevosen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, aina kengityksestä hevosten käyttäytymiseen ja oppimiseen, Saara kiteyttää hevosalan opintojaan. Kypärän ansiosta hän jäi henkiin. Hän on muun muassa Center ridingsekä Horsebic-ohjaaja, SRL:n kouluratsastusvalmentaja ja hevosten shiatsu-hoitaja. Myös Saaran koulutustausta on monipuolinen. Sairaala on onnettomuuden jälkeen tullut tutuksi, Saara kertoo. – Olen joutunut opettelemaan monta asiaa uudelleen, kuten kävelyntekniikan
– Tiedän, että moni on hankkinut uuden kypärän tai jopa ensimmäisen kypäränsä kuultuaan, että ammattilaisellekin voi sattua jotakin näin vakavaa. – Oppilaat ottavat mallia opettajistaan sekä kokeneemmista ratsastajista, joilla pitäisi olla vastuu siitä, minkälaista esimerkkiä antavat, Auvinen pohtii ja iloitsee siitä, että usean huippuratsastajan silinteri on vaihtunut kypärään. Susanna Malmström Saaran kuulumisia voi seurata hänen blogistaan: www.saaraauvinen.fi Ratsastusvalmennusklinikka Tampereen Hevosmessuilla 2014. Ratsastamalla ilman turvallisia varusteita, riskeeraa henkensä ja terveytensä. – Kypärän hihnat saattavat olla liian löysät, jolloin pudotessa kypärä irtoaa päästä. (Kuvan kypärä ei liity artikkeliin.) kertaa kolahtanut. Ratsailla Noora Nisula. 8 Sopiva ja turvallinen kypärä on ratsastajan tärkein varuste. Esimerkin voima on suuri Saara Auvinen tietää omasta kokemuksestaan olevansa elävä esimerkki siitä, että kypärää kannattaa käyttää. Riskit ovat valtavia. – Onnettomuuteni on koskettanut perheen ja läheisten lisäksi myös minulle täysin tuntemattomia ihmisiä. Sitä ei saisi heitellä tai kolautella, saati pudottaa. Kun jotain tapahtuu, siitä kärsii itsensä lisäksi niin moni muukin. Saara Auvinen suosittelee, että kypärä olisi henkilökohtainen. Pudotessaan kypärän kimmoisuus katoaa ja sen suoja pettää, Saara toteaa ja huomauttaa, että lainatessa kypärää, pitää osata katsoa sen sopivuus käyttäjälleen. Kuva: Jeppe Puuperä. – Jokaisen pää on eri mallinen ja kypärä mukautuu oman pään mukaan. Se miten kypärää säilyttää on myös tärkeää
Tutkimme myös turpahihnan kireyttä, sanoo Miettinen. haavaumien ja hammassairauksien havaitsemiseksi. – Tutkimuksessa tutkittiin hevosten suun mittasuhteiden merkitystä kuolaimen valintaan, suun haavaumien esiintymistä ja sijaintia sekä ratsastuksessa esiintyvien käytösoireiden esiintymistä kuolaimia käyttävillä ja kuolaimettomia suitsia käyttävillä hevosilla. Epäsopiva kuolain, kuolaimen virheellinen sovitus tai virheellinen käyttö voivat aiheuttaa hevoselle suuvammoja. Hevosen suun mittasuhteet vaikuttavat siihen, millaiset kuolaimet sille parhaiten soveltuvat. Kyselytutkimuksessa oli 48 kysymystä liittyen hevosen talliolosuhteisiin, ruokintaan, liikuntaan, varusteisiin, ratsastajaan ja tiettyjen käytösongelmien esiintymiseen ratsastettaessa. 10 O ululainen eläinlääkäri Mirjami Miettinen on tutkinut kuolaimia ja niiden käyttöä 30 hevosen kliinisellä tutkimuksella sekä 655 nettikyselyn avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda eläinlääkäreille, hevosalan ammattilaisille ja hevosen omistajille lisää tietoa kuolaimen ja turpahihnan valinnan, sovituksen ja käytön vaikutuksesta hevosen suun terveyteen, sekä opettaa tunnistamaan kuolaimesta johtuviin suun terveysongelmiin viittaavia käytösoireita. – Tutkimme näiden pohjalta kuolaimen sovitusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kliinisessä tutkimuksessa hevosille tehtiin yleistutkimus, mittauksia hevosen päästä, suusta ja kuolaimista sekä suun ja hampaiden perusteellinen tarkastus suun ELÄINLÄÄKÄRI MIRJAMI MIETTINEN TUTKI KUOLAIMIEN SOPIVUUTTA Epäsopiva kuolain aiheuttaa suuvammoja Ihmisen ja hevosen välinen kommunikaatio kuolaimen välityksellä perustuu paineeseen ja paineelle myötäämiseen. Suun anatomian arviointi tärkeää Hevosten suun anatomiassa havaittiin yksilöllistä vaihtelua,
Kliinisessä tutkimuksessa yläja alaleuan välinen etäisyys vaihteli 24-49 millin välillä. – Hammasloman pintaa ja leveyttä tulisi myös arvioida. Epäsopivat kuolaimet samoin kuin kireä turpahihna voivat aiheuttaa suun haavaumia tai esimerkiksi hampaiden kulumista. – Suun terveyden kannalta kuolaimen mallin valintaa tärkeämpi on kuolaimen oikea käyttö. 11 Eläinlääkäri Mirjami Miettisen tutkimus saa kiitosta ammattilaisilta. Suurin osa suun pehmytkudosmuutoksista sopii sijainnin puolesta kuolaimen tai turpahihnan aiheuttamiksi. – Paksu kuolain on monessa suussa huono ratkaisu. Hevosilla, joilla ylä-ja alaleuan välinen etäisyys on vain 24 milliä, ei ole tilaa paksulle kuolaimelle. Kuolaintutkimuksessa turpahihnan kireys mitattiin pyöreällä kapenevalla metalliputkella, joka työnnettiin turpahihnan alle nenäluun päällä ja mitattiin turpahihnan alle mahtuvan putken halkaisija. Kielen roikottaminen voi olla merkki siitä, ettei kuolain istu hevosen suuhun. . Miettisen mukaan kuolainmallilla ei ole suurta merkitystä, sen sijaan kuolainten paksuudella näyttää olevan merkitystä hevosen suun hyvinvoinnille. Jos hevosella yläja alaleuan välinen etäisyys on pieni, paksu kuolain saattaa helposti painaa kieltä, mikä saa hevosen tuntemaan olonsa epämukavaksi ja aiheuttaa suun aukomista. – Suun terveyden kannalta kuolaimen mallin valintaa tärkeämpi on kuolaimen oikea käyttö.. Kuolain Epäsopiva kuolain aiheuttaa suuvammoja minkä vuoksi hevosen suun anatomisten mittasuhteiden mittaaminen tai arvioiminen on tärkeää kuolaimen valinnan ja sovituksen kannalta. Käyttökelpoisimpia suun mittauksia kuolaimen valinnan ja sovituksen tueksi ovat suun leveys, yläja alaleuan välinen etäisyys, alaleuan leveys, suupielien etäisyys poskihampaasta ja suulaen korkeus. Hevosen kuolainten sopivuus pitäisi tarkistaa vuosittain, koska hevosen suun anatomiset mittasuhteet voivat muuttua hevosen ikääntyessä. Suun pehmytkudosmuutosten todettiin olevan kuolaimia käyttävillä hevosilla hyvin yleisiä
– Jos suupieliin kohdistuu lyhyiden poskihihnojen, painavan kuolaimen, ohjien tai kuolaintuntuman kautta suuri peruspaine, tarvitaan suurempi ohjasjännite hevosen reaktion saamiseksi. – Yleisesti on pidetty sopivana, että suupieliin muodostuu kaksi poimua, mikä kielisi hihnojen oikeasta kireydestä. Kuolaimettomien suitsien käyttöä tulisi suosia erityisesti suun ja hampaiden sairauksien sekä kuolainongelmien selvityksessä ja hoidossa, nuorten hevosten koulutuksessa, hevosten uudelleen koulutuksessa, kokemattomilla ratsastajilla sekä hevosilla, jotka ovat erittäin herkkiä kuolaimen aiheuttamalle paineelle tai joille ei löydy sopivaa kuolainta. Kuolaintutkimuksessa kuolaimen todettiin siirtävän suupieltä 2-7 senttiä kohti poskihampaita, mutta kaikilla poimuja syntyi kaksi riippumatta. 59 prosentilla kuolaimia käyttävistä hevosista esiintyi kuolaimesta johtuvaa ensimmäisen poskihampaan kulumista purupinnalta tai etureunasta. Ohjien kiristäminen voi aiheuttaa kuolaimen osumisen poskihampaisiin. Pienimmillään kuolaimen etäisyys ensimmäisen poskihampaan etureunasta oli 18 milliä. – Sekä kuolaimet että kuolaimettomat suitset voivat aiheuttaa painevaurioita käytettäessä suurta ohjasjännitettä. Kuolaimia käyttävistä hevosista 89 prosentilla todettiin suun pehmytkudosten paikallista paksuuntumista, 78 prosentilla yksi tai useampia haavaumia, 78 prosentilla suupielien pigmenttipuutosta, 37 prosentilla punoitusta, 19 prosentilla turvotusta ja 15 prosentilla arpia. Kuolaimen ja kuolaimettomien suitsien käytössä tulisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman pientä painetta, eli mahdollisimman pientä ohjasjännitettä ja ajoittamaan paine ja myötääminen oikein. – Hevosella olisi hyvä olla 1-2 päivää viikossa, jolloin ei käytettä ollenkaan varusteita, jolloin hevosta voidaan liikuttaa esimerkiksi irtojuoksuttamalla. 12 Pehmytkudoksiin syntyy helposti vaurioita Hevosilla kuolain veti suupieltä kohti poskihampaita oikealla puolella keskimäärin 45,2 milliä ja vasemmalla puolella 41,6 milliä. Kuolaimien ja kuolaimettomien suitsien vaihteleminen antaa suun pienille vaurioille aikaa parantua, jolloin hevosen suu pysyy mahdollisimman terveenä. Hevosen suun terveyden kannalta olisi paras, jos hevosta ratsastettaisiin ilman turpahihnaa tai hevoselle annettaisiin turpahihnasta vapaita päiviä ja kiinnitettäisiin huomiota turpahihnan kireyteen myös kuolaimettomissa suitsissa. välein eri tavoin ja eri kohtaan hevosen suuta ja päätä vaikuttavia kuolaimia ja kuolaimettomia suitsia. Kuolaimen paino vaihteli 156-374 gramman välillä. Jos hevosella yläja alaleuan välinen etäisyys on pieni, paksu kuolain saattaa helposti painaa kieltä, mikä saa hevosen tuntemaan olonsa epämukavaksi ja aiheuttaa suun aukomista. – Suosittelen, että hevosilla käytettäisiin erilaisia kuolaimia, jolloin niiden suuhun kohdistama paine kohdistuisi eri puolille suuta. Jos hevosella hammasloman pinta on hyvin kapea ja terävä, on hevonen luonnostaan herkempi kuolaimen aiheuttamalle paineelle kuin hevonen, jolla hammasloman pinta on leveämpi. Kaksi poimua eivät kerro totuutta Tutkimuksen kenties merkittävin havainto oli poskihihnojen säätö kahden poimun periaatteella. – Kuolaimet, jotka aiheuttavat enemmän painetta hammaslomaan kuin kieleen, ovat kovempia kuolaimia, koska kieli on paksu ja joustava, mutta hammasloman luista pintaa suojaa vain 2-3 millin paksuinen limakalvo. Joskus hevosta voisi ajaa ja ratsastaa myös kuolaimettomilla suitsilla. Kuolaimia kannattaisi vaihdella Koska ei ole kehitetty täydellisiä kuolaimia tai kuolaimettomia suitsia, voidaan tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella suositella hevosen suun terveyden edistämiseksi, että hevosilla vaihdettaisiin muutaman päivän Kuolain aiheuttaa painetta suupieliin, kieleen, hammaslomaan, kovaan suulakeen ja suitsien välityksellä niskaan ja turpaan
Kun hevonen sai itse hakea kuolaimen paikan, kuolain asettui ainakin minun mielestäni yllättävänkin korkealle. Kuolainten käyttö ei tee ihmisestä pahaa, eikä yhtä ainoaa totuutta ole. Suurin osa suun pehmytkudosmuutoksista sopii sijaintinsa puolesta kuolaimen tai turpahihnan aiheuttamiksi. Jos poskihihnat ovat liian lyhyet, suupieliin kohdistuu jatkuva paine ja kuolain voi osua poskihampaisiin. Käyttökelpoisimpia suun mittauksia kuolaimen valinnan ja sovituksen tueksi ovat suun leveys, yläja alaleuan välinen etäisyys, alaleuan leveys, suupielien etäisyys poskihampaasta ja suulaen korkeus. Ammattilainenkin sai ahaa-elämyksen Valkeakoskelaisen Saija Kaidankankaanmukaan luento ei tuonut alan ammattilaiselle suuria yllätyksiä. Kaidankangas piti Miettisen esitelmää hyvänä, koska se ei nostanut esiin asioita ehdottomina totuuksina. Jos poskihihnat ovat liian pitkät, kuolain voi osua kulmahampaisiin ja hevonen yrittää kielellä vetää kuolainta taaksepäin. Mitattu halkaisija vaihteli 13-27 millin välillä, eli pienimmillään vain pikkurillin verran. Hevosilla, joilla suuhun ei kohdistu koko ajan painetta, tarvitaan pienempi ohjasjännite hevosen pysäyttämiseksi kuin hevosilla, joilla suuhun kohdistuu jatkuva paine. Kireä turpahihna painaa posken limakalvon poskihampaita vasten ja voi aiheuttaa haavaumia. Hevosilla, joilla turpahihna oli kireällä, nähtiin suussa myös haavaumia turpahihnan kohdalla. Kireä turpahihna voi antaa virheellisen kuvan kouluratsastuksessa, että hevonen hyväksyy kuolaimen, koska hevonen ei pysty kieltä liikuttamalla jakamaan painetta suussa, eikä ilmaisemaan epämukavuutta, jos paine on liian voimakas. Kokeilin heti omilla hevosillani Miettisen esille tuomaa havaintoa. Tosin turparemmin kiristys tuli esiin mielenkiintoisena uutena asiana. – Alalla on opetettu tuo kahden poimun periaate, eikä sitä ole kyseenalaistettu. Lisäksi se heikentää pään verenkiertoa, estää leukojen ja kielen liikkeen. Juhani Karvonen Hevosilla, joilla turpahihna oli kireällä, nähtiin suussa myös haavaumia turpahihnan kohdalla.. – Kaikki varmaan ymmärtävät että talutusnaru on hevoselle paras vaihtoehto. Turpahihnaa käytetään tasapainottamaan kuolainta, herkistämään hevosen suuta kuolaimen aiheuttamalle paineelle ja pitämään hevosen suuta kiinni. – Tähän asti oppikirjoissa on opetettu ja on pidetty yleisesti hyväksyttynä, että turparemmi kiristetään niin, että hevosen ja turpahihnan väliin mahtuu kaksi sormea. siitä, siirtyikö suupieli kaksi vai seitsemän senttiä. Vaihtoehtoinen tapa määrittää sopiva poskihihnojen pituus on säätää poskihihnat sille kireydelle, jossa hevonen itse pitää kuolainta kun poskihihnat ovat aluksi säädetty liian löysäksi. Kuolaintutkimuksessa turpahihnan kireys mitattiin pyöreällä kapenevalla metalliputkella, joka työnnettiin turpahihnan alle nenäluun päällä ja mitattiin turpahihnan alle mahtuvan putken halkaisija. 13 Käyttökelpoisimpia suun mittauksia kuolaimen valinnan ja sovituksen tueksi ovat suun leveys, yläja alaleuan välinen etäisyys, alaleuan leveys, suupielien etäisyys poskihampaasta ja suulaen korkeus. Kuolainten vaihto aika ajoin on hevosen suun terveyden kannalta tärkeää, Kaidinkangas toteaa. Kuolaimia on kuitenkin pakko ratsastuksessa käyttää
Kuva: Aurora Ahonala. 14 ISSIKKATAMMA OLLUT VARSASTA LÄHTIEN SAMALLA OMISTAJALLA 40-vuotias ikinuori Nös Kun hevosella ja omistajalla on yhteistä elämää takana neljä vuosikymmentä, tuntevat kumpikin toisensa perin hyvin. Shanti Limnellillä ja 40-vuotiaalla Nös-tammalla on takana neljä vuosikymmentä yhteistä elämää
– Kun omistajat muuttivat takaisin Tanskaan, ostimme heiltä Skrauta-nimisen hoitohevoseni. – Mutta emme voineet enää luopua siitä! Niin myös Smyrill jäi asumaan meille. Islanninhevonen tuntematon rotu Islanninhevosista ei tiedetty Suomessa siihen aikaan vielä mitään. Skraudalla oli myös vierellään Smyrill-varsa, joka oli tarkoitus palauttaa vieroitusikäisenä. Mitä ihmettä... Sillä on kuitenkin ollut monta ratsastajaa, jotka ovat olleet sen johtajia ja joita se on kuunnellut. Skraudalle valittiin kaveriksi silloin vuoden ikäinen Nös, jonka molemmat vanhemmat lähtivät Tanskaan. Enää en aloittaisi koulutusta sen hevosen kanssa, mutta silloin tein, mikä tuntui oikealta. Autoista ja raitiovaunuista Nös ei ollut piitannut mitään. Limnel ratsasti Norjasta lainatulla Bleikur-oriilla, Nös on talutuksessa. 15 . – Se meni vain tölttiä, joka oli tosi omituista. Nös totutettiin satulaan 3-vuotiaana. Limnell oli hevosalayrittäjänä yli 20 vuotta. Omituinen töltti herätti ihmetystä Nösin askellaji -töltti – herätti nuoressa omistajassa kovasti kummastusta. Vuoden iässä Shantin hevoseksi Nös syntyi Nauvossa vuonna 1975. Se oli jo varsana tosi hyväkäytöksinen, sen kanssa ei ollut ongelmia. Se olisi muuten joutunut teuraaksi. – Nös kasvoi ja kehittyi hyvin. Eduskuntatalon edessä Nösiä ihaillut nainen oli ojentanut sille kassistaan omenan. Mutta hyvin Nösin kanssa meni, se on aina ollut tosi fiksu. – Kyllä meillä on aika vahva telepaattinen suhde. Tätä työtä Nös rakasti! Islanninhevosyhdistyksen perustajajäseniä Shanti Limnell perusti vuonna 1984 islanninhevosalan yrityksen, jossa oli ratsastuskoulu, kasvatusja valmennustalli, hevosten maahantuonti ja myynti. – Se tulee rapsutettavaksi ja harjattavaksi, mutta voi myös hetkessä häipyä paikalta. Se kulki kärryjen edessä kulkueen kärjessä. Limnell on yksi Suomen Islanninhevosyhdistyksen perustajajäsenistä, ja hän oli monta vuotta yhdistyksen hallituksessa ja sen puheenjohtajana sekä myös kansainvälisenä edustajana. Sitten tajusin: Nös oli tottunut syömään vain luomuomenia, joten ”tavallinen” omena ei sille kelvannut. Niitä pidettiin tavallisina poneina. Kilparatsastajana Limnell edusti ensimmäisten suomalaisten joukossa Suomea Islanninhevosten PMja MM-kisoissa. Meriitteinä on muun muassa suomenmestaruuksia ja -ennätyksiä. – Hetken aikaa Nös mutusteli omenaa ja sitten se sylki omenanpalaset suustaan maahan. Etenkin ennen kun Nös oli aktiivisempi se oli kovaa perääni. Ravaamaan sen sain vasta niityllä, joka oli osittain – Ravaamaan sen sain vasta niityllä, joka oli osittain veden alla. Mikään yhden ihmisen hevonen Nös ei ole ollut. – Ei minulla ollut hevosen kouluttamisesta mitään kokemusta. R aaseporissa asuva Shanti Limnell ja toukokuussa 40 vuotta täyttänyt islanninhevostamma Nös ovat kulkeneet yhdessä pitkän matkan. Juuresten kylvössä. Nykyisin hän toimii omassa yrityksessään seksuaalija pariterapeuttina sekä tantraohjaajana. Limnellillä on edelleen kotitilallaan muutamia hevosia. Nösin myötä Shanti Limnell tutustui islanninhevosiin. Limnell kuvailee Nösiä itsenäiseksi hevoseksi, joka mieluusti hakeutuu emäntänsä seuraan – jos huvittaa. Olin tyytyväinen, nyt se kulkee kuten ponin kuuluukin! ?. Paraisilla silloin asunut Shanti oli innokas hevostyttö, joka kävi 10-vuotiaasta alkaen viikonloppuisin tanskalaispariskunnan omistamalla islanninhevostallilla. Luomua sen olla pitää! Nös on osoittanut tarkkaan, millaisista asioista se pitää – tämä on koskenut myös herkkupaloja. Kulkue oli lähtenyt Kolmen sepän patsaalta ruuhka-aikana. Hän on yksi Suomen Islanninhevosyhdistyksen perustajista. Nös tuli Limnellin omistukseen 39 vuotta sitten. Limnell kertoo muistavansa, kuinka kummastuneelta Nös oli näyttänyt. Nös oli ollut parikymppisenä mukana erään puolueen perustamiskulkueessa Helsingissä
Tälläkin se osoitti sen, että on aina osannut ajatella. Nös on osoittanut, että myös hevonen osaa surra, kun siltä otetaan lapsi pois. Sitten soitettiin, että mahtaakohan teidän hevonen olla karkuteillä. Kun sama mies kävi katsomassa Nösiä 20 vuoden kuluttua, hevonen selvästi tunsi hänet! Eläkkeellä jo lähes 10 vuotta Nös on ollut jo pitkään eläkkeellä. Vanhuksella on nykyisin omat erivapautensa. Limnell sanoo vasta silloin tajunneensa, että islanninhevoset ovatkin omanlaisiaan, eivät mitään perusponeja. Nösin suu kipeytyi niin pahasti, ettei se pystynyt syömään. Se saa päivässä yhteensä 1,5 litraa Racing Senior -täysrehua, pari litraa vuohenjuustovalmistuksesta tulevasta herasta ja spelttileseestä tehtyä raakapuuroa sekä puoli litraa pellavarouhetta. Se ei kuitenkaan aiheuttanut ongelmia, ja on jo kasvanut ulos, kertoo Limnell, joka vuolee itse hevostensa kaviot. Se on ollut monelle ensimmäinen opetushevonen, ja siihen se sopi Limnellin mukaan erinomaisen hyvin. – Viisi, kuusi vuotta sitten sille tuli kaviohalkeama. Limnell kuvailee Nösiä hevoseksi, joka ajattelee paljon – ja se näkyi myös ratsastustunneilla. – Nös on aina ollut varma ratsu myös aloittelijoille. Sarveiskalvoon tuli vamma, ja se ei näe sillä silmällä mitään. – Nös oli yhden kesän lainassa Kemiössä. Siitä alkoi issikkaharrastus Suomessa. Se saa käyskennellä pihalla vuohien kanssa. – Nös ruokitaan kahdesti päivässä. Nösin hampaita ei ole raspattu 15 vuoteen, ja siihen on Limnellin mukaan erittäin hyvä syy. – Ruotsalaiset olivat innokkaina opastamaan meitä suomalaisia islanninhevosasioissa. Viimeisen eli Ljufvur frá Heimi -nimisen varsan Nös sai 28-vuotiaana. Vaikka Nös ei voi enää syödä heinää, se imeskelee niitä. Melkein kaksi viikkoa sitä katselin, sitten jouduin viemään Nösin varsansa luokse. Työnteko teki sen tyytyväiseksi. Kun annoin sille porkkanoita, niitä se suostui syömään, ja vähitellen se alkoi piristyä. – Nös satutti aikoinaan toisen silmänsä ilmeisemmin piehtaroidessaan. Nös muistaa erinomaisen hyvin ne ihmiset, jotka ovat olleet sille tärkeitä. Se viihtyy hyvin pihalla, jossa sen ei tarvitse väistellä muita hevosia. Tuntihevosura loppui toisen näön huononemisen vuoksi.. Olin tyytyväinen, nyt se kulkee kuten ponin kuuluukin! Ruotsista sittemmin tilatusta hevoslehdestä selvisi, miksi islanninhevoset liikkuvat niin ”omituisesti”. 16 Äidin suuri suru Nösillä on ollut kaikkiaan kahdeksan varsaa, viimeisin 28-vuotiaana. Suolisto pysyy niillä kunnossa. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Shanti Limnellin arkisto Viimeisen kerran Nös toimi tuntihevosena runsaan 30 vuoden iässä. Nösillä on kuitenkin ollut yksi asia ylitse muiden: se on aina rakastanut vetää kaikkea mahdollista, kylvökoneesta rekeen. Vielä 20-vuotiaana sen kanssa mentiin metrin korkuisia esteitä. veden alla. Työnteko maittoi aina hyvin Nös teki tuntihevosena pitkän työrupeaman. Nös ei ole ollut tässä mikään poikkeus. iässä. Nösillä on kuitenkin ollut omat juttunsa. Se pystyy syömään myös lyhyttä ruohoa. Sittemmin Nösin hampaat ovat pikkuhiljaa pudonneet. Sillä oli niin kova ikävä lapsensa luo, Limnell kertoo. Lapset olivat sen selässä viimeksi pari vuotta sitten. – Kun sen toiseksi viimeisin varsa vieroitettiin puolen vuoden iässä ja vietiin pois, Nös lopetti syömisen. – Kerrankin se lähti kävelylle kylätietä pitkin. Korkea ikä ei ole vaikuttanut Nösin muistiin. Nösiä käytettiin työhevosena metsässä, ja pellolla sitä käytettiin rukiin kylvössä ja juureskylvökoneen edessä. – Kun eläinlääkäri raspasi viimeisen kerran Nösin hampaat, se oli ihan vihonviimeinen teko. Viimeisen kerran se toimi tuntihevosena runsaan 30 vuoden Nös kunnostautui paitsi erinomaisena opetusratsuna myös hyvänä siitostammana. – Jos kentällä sattui olemaan este, Nös selvästi ajatteli, että tuostahan minä hyppään yli! Se on aina hypännyt tosi hyvin. Jos Nös haluaa lähteä kävelylle, sen se myös tekee, jos huonosta näöstään huolimatta huomaa pihaportin olevan auki. Hampaat putosivat, korsirehu jäänyt Islanninhevoset tunnetaan terveitä ja pitkäikäisinä hevosina. Nösillä on ollut kaikkiaan kahdeksan varsaa. Siinä vaiheessa kun hain riimua tallista Nös oli tulossa jo takaisin kotiinpäin. Se ei pysty syömään korsirehua, joten Limnell valmistaa sille omat appeet. Myöhemmin Limnell meni Ruotsiin katsomaan islanninhevoskilpailuja, jossa rodun ominaispiirteet vasta avautuivat. – Niissä hommissa Nös tunsi selvästi itsensä tärkeäksi. Tuntihevosura loppui toisen näön huononemisen vuoksi
TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA. ® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä
Itse kilpa-ajo on todella kivaa, mutta matkustaminen on aika raskasta, sillä välimatkat ovat pitkiä. Koulun jälkeen olin kesätöissä eräässä tehtaassa, mutta kellokortteja leimatessa ajattelin, että haluan sellaisen homman, missä ei eletä niin kellon tarkkuudella. – Kiertäminen raveissa on jäänyt vähemmälle. Nyt homma on kääntynyt jo hiukan siihen suuntaan, että omia hevosia on vähemmän ja painopiste on palvelutoiminnassa, kuten varsojen opetuksessa. RAVIKUNINGAS PONSERI TULI TALLIIN NELJÄ KUUKAUTTA VANHANA Anssi Niininen valmentaa kärsivällisesti Ravivalmentaja Anssi Niininen korostaa kärsivällisyyden tärkeyttä ravivalmentajan työssä. – Olen tehnyt tätä työtä kohta 45 vuotta. Valmennettavana suomenhevosia Niininen on menestynyt suomenhevosilla, niinpä niitä hänelle myös tarjotaan usein valmennettavaksi. Hän valjastaa hevosensa lenkille joka toinen päivä. Tässä työssä on oma vapaus! Varsinaisen työuransa Niininen aloitti tallipoikana 70-luvun alussa Keski-Suomessa Tupamäen tallilla. – Tämä on elämäntapa ja tätä on tehtävä niin kauan kuin suinkin jaksan tehdä. Toistaiseksi olen jaksanut, vaikka selkäkipu vaivaakin toisinaan. – Jossakin vaiheessa ennen armeijaa kävin myös Ypäjän hevostalouskoulun. Hänen Puuppolassa sijaitsevassa tallissaan on kymmenen hevosta, joista kuusi on omia. Sain 16-vuotiaana ravikortin, ja silloin aloin ajaa kilpaa omilla hevosilla. Minulla ei ole koskaan ollut muita ammattivaihtoehtoja. – Isä ajoi puutavaraa ja aina meillä oli joku pikku juoksija. Hänen lapsuudenkodissaan oli aina hevosia. Hän puhuu enemmänkin hyvästä onnesta. Muuten tykkään treenata hevosia ja touhuta niiden kanssa. H evoset ovat kuuluneet pikkupojasta saakka Anssi Niinisen, 64, elämään. Työtä riittää, mutta mitäpä muuta aito hevosmies haluaisi tehdä.. Pikkuhiljaa hän hommasi oman tallin. 18 Ravivalmentaja Anssi Niininen on vaatimaton mies, eikä pidä melua saavutuksistaan
19 . – Nykyajan hevoset ovat niin jalostuneita, että ne ovat helpompia kuin ennen. – Nykyajan nuorilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä hevosen kanssa on ennen tehty. Hän kehuu vielä suomenhevosen monikäyttöisyyttä. Valmennettavana se ei eroa paljoa lämminverisestä. Hevosista kuusi on omia. – Suomenhevonen soveltuu niin ratsastukseen kuin ravihevoseksikin. – Tykkään kovasti suomenhevosista, vaikka eihän hevosen rodulla loppujen lopuksi ole merkitystä, jos se vain on hyvä. Sata Salamaa ei pistä pahakseen. Hän muistelee, kuinka lapsuudenkodissaan monet työt tehtiin hevosten avulla. Anssi Niininen valjastaa hevoset lenkille monta kertaa viikossa. Sen. Mutta leipä ei enää irtoa miehelle ja hevoselle. Tallissa on paikkoja reilulle kymmenelle hevoselle. – Suomen historiassa suomenhevosella on ollut iso rooli, sitä ei passaa kenenkään unohtaa. Harvoin enää vaikeita hevosia onkaan, sillä huonoimmat yksilöt ovat karsiutuneet pois. avulla pystyy tekemään vaikkapa pienen talon maatyöt niin halutessaan. Se on sääli, Niininen huokaa
Ajoaika on tunnin kahta puolen kerrallaan. Omistaja: Anssi Niinisen Martiini-Talli Kasvattaja: Erkki Ahonen Kilpailu-ura: 1985 1997 Startit 216: 86 33 17 Voittosumma: 394 173 euroa Ennätykset: 20,4aly ja 23,0ly Ponserilla on 275 jälkeläistä, joista menestynein oli 1996 syntynyt ja keväällä 2015 kuollut Plantom. – Nykyäänhän puhutaan paljon siitä, että hevosia treenattaisiin vain pari kertaa viikossa. Varsoille on luotava peruskunto. Pikkuvaivaiset ja huilia kaipaavat hevoset saavat hiukan erilaista valmennusta. Ponseri nimettiin Hippoksen menestyneiden ravitähtien Tähtien talliin vuonna 1997. Omistaja-valmentaja Anssi Niininen ajoi kahta lukuun ottamatta kaikki Ponserin startit. Ei se niin käy, että heti ryhdytään ajamaan intervallia. Satoi tai paistoi, aina mennään.. Vesi hoitaa lempeästi jalkavaivoja ja se tekee hyvää myös hevosen hengitykselle. Hitaasti hyvä tulee Niininen kertoo käyttävänsä paljon vanhanaikaistakin valmennussysteemiä. 20 Tähtien tallin Ponseri Ponseri oli aikansa tähti, joka voitti 4-vuotiaana kaikki 17 kilpailuaan. Minä olen sen verran vanhanaikainen, että hevoset valjastetaan useammin. 11-vuotiaana ori teki uuden paluun huipulle voittamalla vuoden 1992 ravikuninkuuden Helsingissä. = ISÄ . – Uittaminen on hyvä ja teemme sitä aika paljon. – Sekin vaikuttaa, onko hevonen tulossa starttiin, vai ajetaanko sillä vain peruskuntoa. – Ei ihan pelkää hiittiä, vaan ajamme raskaammallakin. Rekiajelu on nyt jäänyt vähän vähemmälle, mutta jarrukärryillä treenataan usein. Jos ajopäivä osuu sunnuntaille, niin yhtä lailla ajetaan pyhänäkin. Sen voittosumma on 419 000 euroa. = EMÄ Ero-Ponsi 141-71 Tummanpunarautias FI 1966 Suomenhevonen 23.3aly 27,0ly Ero-Lohko yh 1160 Tummanrautias FI 1951 Suomenhevonen 24,8ly Merkki 6384 Tummanrautias FI 1955 Suomenhevonen 31,5ke Ponnen-Maine 504 100 Punarautias FI 1960 Suomenhevonen 38,9ake Piskotin 502468 Tummanpunarautias FI 1953 Suomenhevonen 43,0ke Merpi 136-71 Rautias FI 1970 Suomenhevonen 42,0ly Lohko yh 928 FI 23.6.1943 28,2ly Lohdutus 1929 Rehti Fi Eri-Aaroni 1932 Sirkka Murti 1933 Sipsu Raikun-maine Hurja Eri-Aaroni 1932 Hijo Lähetti Ruja Vihu Saaka Äly Virkku Sirkka-Lintu 17794 FI 1939 38,7ke Ponne 5902 FI 1951 29,7ke Mainekas 502330 FI Eri-Johto 5700 FI 1950 43,2ke Lähetin-Reija yh 61447 FI 1950 36,3ke Vihun-Pisko yh 1004 FI 29,4ke Älyn-Vauhti FI – Talli on Ponserin kustantama, iloitsee Niininen. Se juoksi muun muassa voitot Kriteriumissa ja Oulu Expressissä. Kun ne alkavat olla likempänä kilpailuvaihetta, lenkit lyhenevät ja vauhti kovenee. Onneksi täällä on hyvät mäkiset maastot, jossa pystyy hyvin ja tehokkaasti treenaamaan. Ponseri syntyi vuonna 1981 ja kuoli vuonna 2004. Samana vuonna Ponseri juoksi Mikkelissä kylmäveristen maailmanennätyksen, kun mailin ryhmäajo taittui aikaan 1.20,4. Valmentajana Niininen panostaa rauhalliseen perustyöhön, sillä on hyväksi, että hevosella on hyvä pohjakunto, ennen kuin siltä alkaa vaatia vauhtia. PONSERIN SUKU JA JÄLKELÄISET . – Meillä on viime aikoina ollut paljon opetettavia varsoja. Säännöllisyys tärkeää Niinisen mukaan rauhallisia ja pitkiä lenkkejä kannattaa ajaa mahdollisimman paljon, eli joka toinen päivä