UUDISTUNUT LEHTI! 2/14 6,20 Scotch Prince on ollut eläkkeellä jo 26 vuotta Suomenhevosen astutusluvut 1990-luvun laman tasolla Pitkät ruokintavälit altistavat mahahaavalle Ratsutalli Killerin raviradan kupeessa Suomenhevosen harvinaisten värien säilytys Anita Viitasen elämäntehtävä KOKENUT KENGITTÄJÄ MIKA NORDFORS: Kengättömyys -trendi täyttää eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit
Vetokoukku tarpeesi mukaan. Testattu todellista käyttöä varten. Kaikki Thulen vetokoukkuratkaisut ovat turvallisia ja helppokäyttöisiä – löydät varmasti ratkaisun, joka sopii sinun tyyliisi ja tarpeisiisi. Kiinteä vetokoukku sopii ahkeraan käyttöön, irrotettava vetokoukku tyyliä arvostaville ja kääntyvä vetokoukku helppokäyttöisyyttä haluaville. Lisätietoja: www.thule.fi
Ravitsemuksen asiantuntemusta yli 30 vuoden kokemuksella. 010 402 7700. Sopiva rehu jokaiselle hevoselle! Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Mysli Basic Sport Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi Breeder Active www.hiven.fi/edustajat www hiven.fi puh
Sisältö 2/2014 E.V. Kuva: Philip Dean Emmi Alho harrastaa kouluratsastusta lämminveritamma-Tyynen kanssa. 14 SELKEÄ RUOKAVALIO PITÄÄ VATSAN KUNNOSSA HYVIIN TULOKSIIN 26 HARVINAISTEN VÄRIEN SUOJELUA Kokkomäen tilan emäntä Anita Viitanen on ottanut suomenhevosten värinjalostuksen sydämen asiakseen. Väkirehuja käytetään vain tarpeen mukaan. 60 LAMA ISKI RAVIURHEILUUN 64 ROTUESITTELYSSÄ ANDALUSIANHEVONEN. 30 HEVOSJALOSTUS LÄHELLÄ SYDÄNTÄ Hippoksen tuore jalostusjohtaja Minna Mäenpää haluaa katsoa tulevaisuuteen. 56 RATSUTALLI RAVIRADALLA Sanna Heikkilän tie on kulki Killerin kilpatallilla tallitytöstä tallin omistajaksi. 51 POSITIIVISUUDELLA 26 6 PITKÄT RUOKINTAVÄLIT ALTISTAVAT MAHAHAAVALLE – Liian harvat ruokintakerrat huonontavat hevosen fyysistä ja henkistä hyvinvointia, sanoo Hevostietokeskuksen tutkija Elena Autio. 4 HEVOSMAAILMA 44 Reippaalla maastolenkillä ehditään kahden tunnin aikana kiittää 15-20 kilometriä. 22 LAATUHEINÄÄ LATOKUIVAUKSESSA Mitä laadukkaampaa heinä on, sitä paremmat ravintoarvot hevonen sitä rouskuttaessaan saa. Hevosharrastaja Jossu Vitikainen ja tallinpitäjä Peppi Flemmich suosivat hevosillaan selkeää ruokavaliota, joka pohjautuu laadukkaaseen heinään. Helkyn Helmi on Anita Viitasen omistama kaunisrakenteinen kimo, joka kirmailee Keuruun suvisessa maisemassa. Hevosen hankosidevamma pakotti heidät pois esteiltä. 38 KENGÄTTÖMYYS AIHEUTTAA KIPUA Kengättömyys -trendi täyttää kengittäjä Mika Nordfors mukaan eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit. 44 EI IHME, ETTÄ VARSALUVUT ALAMAISSA Talliyrittäjän ja suomenhevoskasvattajan Marjo Norrbackin mukaan kukaan ei halua maksaa suomenhevosesta mitään. 34 URHEILUPUOLI KUNNOSSA TEIVOSSA Teivo teki viime vuonna ensimmäisen kerran positiivisen tuloksen viiteen vuoteen. 18 VÄKIREHUA TARPEEN MUKAAN Hyvälaatuinen korsirehu riittää monen hevosen ravinnoksi. 10 HEVOSET RAVITSEMUKSEN SUHTEEN YKSILÖITÄ Kotikulman tallilla hevosista pidetään hyvää huolta. Hevosen hyvinvointi lähtee siitä, että omistaja oppii ymmärtämään jokaisen hepan erityistarpeet. 25 HURMAAVA OIVA PARAS KOLMEVUOTIAS Hevoset -messujen yhteydessä järjestetyn kolmevuotiaiden valtakunnallisen varsanäyttelyn voittajaksi julistettiin I palkinnolla palkittu Hurmaava Oiva
MARI AHOLA-AALTO Luonnonmukainen kärpäsentorjunta on yleistymässä. Toimitus Päätoimittaja Mari Ahola-Aalto puh. HEVOSMAAILMA 5. Kasvattajan kolmen vuoden jokapäiväiselle työlle ei palkkaa kerry. Mitä ihmettä voisi hevostalouden paranemiseksi tehdä, paitsi toivoa taloudellisen suhdanteiden nopeaa paranemista. 09-413 97 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimituksen sähköposti: hevosmaailma@karprint.fi Kustantaja Karprint Oy, 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Nyt on kiire pohtia, miten alalle saadaan lisää suomenhevosten parissa toimivia nuoremman polven kasvattajia. Varsat jäävät vanhenemaan kotitanhuville, jossa omistaja tietää, mitä ne elämässään kohtaavat ja voi olla varma, etteivät ne päädy kiertoon. Tässä lehdessä haastatellaan nuoremman polven innokasta naiskasvattajaa, jonka kasvatuksen on tyrehdyttänyt se, ettei hän saa varsoistaan kunnon hintaa. ISSN 1455-0547 Kannen kuva: Kengittäjä Mika Nordforsin kuvasi Susanna Malmström. 70 IKINUORI 39-VUOTIAS SCOTCH PRINCE 72 KUIVIKEUUTUUDELLA TEHOKAS IMUKYKY 76 PISTIÄISET KUKISTAVAT TALLIN KÄRPÄSET atakuntalainen kokenut hevosmies Pertti Teini peräänkuuluttaa Suomen Hipposta mukaan elvyttämään suomenhevosen kasvattajakuntaa. Eikä kukaan osta uutta hevosta valmennettavakseen ja kilpaa juoksemaan. On olemassa nuorempiakin kasvattajia, mutta taloudellinen tilanne uhkaa lopettaa koko kasvatustoiminnan. Ravipäivät ja -lähdöt ovat vähentynee, voitot pienentyneet. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 09-413 97 333 tai automaatti 09-2569 108 Tilaushinta kesto 38,00 €, määräaikainen 47 € Ilmoitukset Kristiina Hattberg 09-413 97 370 Sähköposti: kristiina.hattberg@karprint.fi Painatus Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Huhmari, puh. 09-413 97 300 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoitukseen. Pääkirjoitus Rotukoirastakin saa suomenhevosta paremman hinnan S 51 Tyynen, lämminverisen ravihevosen rauhallinen, rento ja oikeanlainen ratsun poljenta on Emmi Alhon ja valmentajien pitkän työn tulos. Mutta lisää varsoja ei myöskään synny. Hän on erityisen huolestunut suomenhevosen kasvattajakunnan ikääntymisestä. Rotukoirastakin saa paremman hinnan. Kaikki alan tunnusluvut ovat murheellisia. Ostajat olisivat valmiita maksamaan hyväsukuisista suomenhevosvarsoista tuhat euroa, mutta siihen hintaan, kasvattaja ei varsojaan myy. Noin 80 prosenttia suomenhevosista on ravihevosia
6 HEVOSMAAILMA. Päivittäinen kuivan heinän tarve vaihtelee noin kuudesta kilosta aina reiluun kymmeneen kiloon saakka riippuen hevosen koosta. Ravinto Pitkät ruokintavälit altistavat mahahaavalle Hevosen tärkein rehu on hyvälaatuinen heinä. Liian harvat ruokintakerrat huonontavat hevosen fyysistä ja henkistä hyvinvointia
– Pidemmän päälle lihomisesta voi seurata aineenvaihdunnallisia sairauksia kuten metabolinen oireyhtymä ja kivulias kaviokuume. Niiden ruokahalu on monesti heikohko, jolloin mahahaavariski on suurempi. Hyvälaatuinen, hyvin sulava karkearehu tyydyttää riittävästi HEVOSMAAILMA 7. Heinä voi olla kuivaa heinää tai esikuivattua säilöheinää. Erityisesti kylmäverirotujen, ponien, harrastehevosten, siitostammojen ja joutilaiden hevosten kulutusta on syytä rajoittaa liikasyönnin ja rehuhävikin rajoittamiseksi. Yksi litra hyvää kokonaista kauraa painaa 550 – 600 grammaa. K asvaakseen normaalisti ja pysyäkseen terveenä hevonen tarvitsee ruokinnasta sopivan määrän energiaa, valkuaista, kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja. Sen vuoksi karkearehuja tulisikin annostella hevoselle kolmesta neljään kertaan vuorokaudessa. Suurin annos tulee antaa ennen pisintä ruokintataukoa eli tyypillisesti yötä vasten. Pääosan hevosen ruokavaliosta muodostavat karkearehut sekä väkirehu. Kaura-annoksen enimmäismääräksi suositellaan nykyään 2,5 kiloa vuorokaudessa, sillä tätä suuremmalla vuorokausimäärällä muun muassa ähkyn riski kasvaa merkittävästi. – Väkirehuna hevosilla käytetään yleisimmin kauraa. Liian harvat ruokintakerrat huonontavat hevosen fyysistä ja henkistä hyvinvointia. – Sisäruokinnasta laidunruokintaan siirryttäessä tarvitaan pitempi totutusaika, kuin laidunruokinnasta sisäruokintaan siirryttäessä. Hyvä heinä on ravinteikasta, homeetonta, pölytöntä, lehtevää sekä hyvän tuoksuista. Samoin laitumelle hevonen on totutettava vähintään viikon ajan, Autio muistuttaa. Päivittäin syötettävän väkirehun määrä riippuu hevosen iästä, sukupuolesta, koosta, rodusta, valmennuksesta ja rehunkäyttökyvystä, kertoo Hevostietokeskuksen tutkija, filosofian tohtori Elena Autio. EI RUOKAA ENNEN VALMENNUSTA Ruokinta-ajoissa on otettava huomioon myös valmennusajat, sillä hevosta ei saa ruokkia ennen rasitusta tai välittömästi rasituksen jälkeen. Kesäisin heinän voi korvata kokonaan tai osittain tuoreella laidunruoholla. Karkearehuihin lasketaan laidunruoho, kuiva heinä, esikuivatettu säilörehu, säilöheinä, olki sekä heinäpelletit, -hakkeet ja -jauhot. – Seuraponina elävälle shetlanninponille riittää hyvän mielen kourallinen kauraa. Vapaa ruokinta sopii erityisesti raskasta työtä tekeville urheiluhevosille. – Muutos toiseen karkearehutyyppiin pitää toteuttaa vähitellen viikon, kahden kuluessa. Annosten pisimmän välin tulisi olla maksimissaan 10 – 12 tuntia, mieluiten enintään 6 – 8 tuntia. LIIKASYÖNNISTÄ SAIRAUKSIA Elena Autio korostaa, että hyvän karkearehun liikasyönti johtaa helposti hevosen lihomiseen
Siinä on runsaasti sokereita ja kuitupitoisuus on alhainen. LAIDUNRUOHO PARASTA ALKUKESÄLLÄ Laidunruoho on koostumukseltaan hevosen luonnollisinta ravintoa. Optimaalisimmillaan laidunruohon koostumus on alkukesästä, jolloin vuorokauden ympäri laiduntavat hevoset pärjäävät pelkällä laidunruoholla, tarjolla on kuitenkin oltava kivennäisvalmistetta ja suolaa. annosteltuna lähes täysin hevosen ravintoaineiden tarpeen, lukuun ottamatta kivennäis- ja hivenaineita sekä joitakin vitamiineja. Heikkolaatuisen, korsipitoisen karkearehun käyttö aiheuttaa lähinnä täyttää suolistoa, joka puolestaan heikentää muiden ravintoaineiden imeytymistä. – Laidun ei myöskään täytä natriumin ja B-vitamiinien tarvetta, vaikka kivennäisvalmistetta olisikin saatavilla. Laidunnurmen kuiva-ainepitoisuus on vain 20 prosenttia, eli 80 prosenttia ruohosta on vettä. – Erityisesti heikkolaatuista rehua tulee välttää etenkin varsojen ruokinnassa, joiden ruuansulatuselimistö ei ole täysin kehittynyt ja rehunkulutuskapasiteetti on rajallinen. Pitkät ruokintavälit altistavat mahahaavalle, sillä mahahappoja erittyy jatkuvasti, vaikka mahalaukkuun ei tulisi uutta sulatettavaa. Siksi hevosen laidunruohosta saamia ravintoainemääriä on ruokintasuunnitelmaa laadittaessa vaikea arvioida tarkasti. Sen sijaan valmennettavien ja kilpailevien hevosten ravinnontarpeesta laidunruoholla voidaan kattaa vain osa, koska hevoset eivät pysty syömään laidunta niin suurta määrää, että se täyttäisi niiden suuren ravinnontarpeen. Tästä johtuen valmennettavat hevoset tarvitsevat laidunkautenakin muita rehuja. Alkukesästä yhden hehtaarin hyväkuntoisella laitumella voi- 10 kiloa laidunnurmea vastaa 2,4 kiloa kuivaa heinää 3,3 kiloa säilöheinää 5 kiloa esikuivatettua säilörehua (kuiva-ainepitoisuus 40 %) Hevosella on pieni mahalaukku ja pitkä suolisto, koska laji on kehittynyt laiduntamaan jatkuvasti pieniä määriä. Hevosen laidunnurmen syöntimäärää on vaikea arvioida. LAITUMEN KUNNOLLA MERKITYSTÄ Laitumen ravintoarvo laskee kesän myötä, jolloin sama laidun ei enää loppukesästä riitä yhtä usealle hevoselle kuin alkukesästä. 8 HEVOSMAAILMA Tästä johtuen hevosen tulee syödä ruohoa huomattavan suuria määriä, jopa kymmeniä kiloja vuorokaudessa, jotta sen päivittäinen ravinnontarve täyttyy. – Laitumen ravintoarvo riippuu kasvilajikoostumuksesta, lannoituksesta sekä kasvien kasvuasteesta. Myös hevosen laidunnurmen syöntimäärää on vaikea arvioida. Kuva: Maija Karala
– Hyväkuntoisille tammoille riittää tiineyden ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana perusruokinta. Hevoset sietävät täydellistä veden puutetta huonosti. – Hevoset tarvitsevat vettä useita kymmeniä litroja vuorokaudessa. Lisäksi hevoset juovat monesti pidempien lepojaksojen jälkeen. Hygieenistä eli mikrobiologista laatua kuvaavat rehun bakteeri-, home-, ja hiivaitiöpitoisuudet. Onkin arvioitu, että vanhan laitumen pinta-alasta, hevosille syömiskelpoista alaa on enää 10 prosenttia. TEKSTI JA KUVAT: SOILI KAIVOSOJA LISÄTIETOJA WWW.HEVOSTIETOKESKUS.FI LIIALLISEN ENERGIANSAANNIN PARAS ENNALTAEHKÄISY ON OIKEIN MITOITETTU JA OIKEANLAINEN RUOKINTA SUHTEESSA VALMENNUKSEEN. Samalla varsan nopea kasvu rajoittaa ruuansulatuselimistön kapasiteettia, Autio kertoo. Myös hevosen suorituskyky voi kärsiä, varsojen kasvu heikentyä ja tammat voivat saada varhaisluomisia. Lisäksi huonolaatuisesta säilörehusta, jossa on mukana maa-ainesta tai jyrsijöiden raatoja, hevonen voi saada botulismimyrkytyksen. Karkearehun ravintoarvoa ei kuitenkaan pysty päättelemään ulkonäön perusteella, minkä lisäksi se vaihtelee huomattavasti eri satovuosien ja jopa eri rehuerien välillä. Tästä johtuen rehuanalyysin teettäminen on ainoa tapa saada selville rehun ravitsemuksellinen laatu. On siis tärkeää, että kesäajan ruokintaa suunnitellessa otetaan huomioon laitumen kunto ja tuotto sekä hevosen ravinnontarve. Rehuanalyysissa määritetään näytteen kuiva-aine, raakavalkuainen, kuitupitoisuus, rehuarvot, kivennäiset ja hivenaineet pitkälle automatisoiduilla analyysimenetelmillä. HEVOSMAAILMA 9. Laitumen kunnolla, kuten myös hevosen käyttötarkoituksella, on suuri merkitys muun ruokinnan tarpeeseen. – Hevoset ovat melko huonoja laitumen hyödyntämisessä, joten hyödynnettävä laidunala laskee huomattavasti myös vuosien mittaan, mikäli laidunta ei hoideta. daan pitää neljää 500 kilon painoista hevosta ja loppukesästä kahta. TIINEELLE TAMMALLE LISÄENERGIAA Siitostamman ruokinta vaikuttaa tamman tiinehtymiseen, alkion varhaiskuolleisuuteen, luomisiin, varsan elinvoimaisuuteen, tamman toipumiseen varsomisesta sekä varsan kasvuun ja kehitykseen. Imetyskauden alussa tamman energiantarve nousee 1,7 kertaiseksi, yhdestä kolmeen kuukauden ajan lisäenergiantarve on 100 prosenttia ja siitä vieroitukseen asti 70 prosenttia. Rehuanalyysin teko tärkeää Karkearehut muodostavat suurimman osan hevosen ruokavaliosta ja täyttävät siksi myös suurimman osan hevosen päivittäisestä ravinnontarpeesta. Koko muun ruokinnan tulisi pohjautua karkearehun laatuun. Riittävä vedensaanti on tärkeää nestetasapainon säätelyn, ruuansulatuselimistön normaalin toiminnan sekä suorituskyvyn kannalta. Hevoset juovat yleensä syömisen jälkeen. Varsoilla osuus on vielä suhteellisesti suurempi, minkä vuoksi varsat ovat erityisen alttiita nestehukan seurauksille. VARMISTA VEDEN SAANTI Vesi on hevoselle tärkein ravintoaine. Tamman energiantarve lisääntyy tällöin noin 20 prosenttia ja valkuaisen tarve noin 30 50 prosenttia ylläpitotarpeeseen verrattuna. Mikäli hevosmäärä pysyy laitumella samana koko kesän, tarvitsevat myös muut kuin valmennettavat hevoset loppukesällä lisäruokintaa. Lumi ei riitä missään tapauksessa korvaamaan sulaa juomavettä, sillä lumen vesiarvo on alhainen, Autio muistuttaa. Määrällisesti eniten vettä hevoset kuluttavat suurimpien karkearehuannosten syönnin päälle eli yleensä illalla ja yöllä. Imetyskauden alussa tamman energiantarve nousee 1,7 kertaiseksi, yhdestä kolmeen kuukauden ajan lisäenergiantarve on 100 prosenttia ja siitä vieroitukseen asti 70 prosenttia. Lisäksi säilörehusta voidaan selvittää säilönnällinen ja hygieeninen laatu. Lisäenergian tarve normaalista on tiineyskuukausilla kahdeksan ja yhdeksän 15 prosenttia, kymmenennellä kuukaudella 25 prosenttia ja 11:lla kuukaudella 30 prosenttia. Homeisen rehun syöttö saattaa aiheuttaa hevoselle hengitysteiden sairauksia, allergioita, ruoansulatushäiriöitä, ähkyjä tai ripulia. Ylilihavien ja laihojen tammojen tiinehtyvyys on heikompaa verrattuna normaalikuntoisiin. – Mikäli laidun on vanha ja huonosti hoidettu, ei siitä välttämättä riitä edes harrastehevosille. Sikiö kasvaa eniten viimeisen kolmen kuukauden aikana. Rehuanalyysejä tekevät muun muassa Viljavuuspalvelu Oy, SeiLab Oy, Suomen Ympäristöpalvelu Oy sekä Novalab Oy. Täysikasvuisella hevosella kehon vesipitoisuus on 62–68 prosenttia. MYÖS SÄÄNNÖLLINEN LIIKUNTA JA HUOLELLINEN LOPPU- JA ALKUVERRYTTELY OVAT TÄRKEITÄ
– Haribo on tyttäremme Karitan hevonen, jolla Karita kilpailee kouluratsastuksessa. Siistin tallirakennuksen karsinassa seisoo upea ilmestys. Pitkän linjan hevostilalla asustelee lauma ratsuhevosia ja poneja, jotka ovat tottuneet siihen, että tunnille mennään eikä meinata lähes jokainen päivä. Haribo on hyvin nöyrä ja hieno hevonen, toteaa Kotikulman tilan emäntä, talliyrittäjä Tuulia Kotikulma. Ravinto KOTIKULMAN TALLILLA OLLAAN JO KEVÄTTUNNELMISSA Hevoset ovat ravitsemuksen suhteen yksilöitä Ei ole luonteeltaan kahta samanlaista hevosta. HEVONEN OPITTAVA TUNTEMAAN Hevosen ja ihmisen ystävyyttä. Ruokintaan liittyvää tarjontaa on niin valtavasti, ettei edes ammattilainen meinaa aina pysyä mukana. Haribo alkaa rouskutella tyytyväisen oloisena kuivaheinää, jonka tuoksu leviää karsinaan. Kotikulman tallilla hevosista pidetään hyvää huolta. Karitan valmentajana toimii Marko Björs. – Ollaan Ipin kanssa tällaisia samanlaisia liinaharjablondeja kanssa, Tuulia naurahtaa. Emme me oikein muuta osaakaan tehdä, Tuulia naurahtaa. – Karita toimii myös itse valmentajana, joten meidän suvussa hevosalan ammattilaisuus siirtyy eteenpäin. 10 HEVOSMAAILMA Haribon kiinnostus herää, kun Tuulia heittää sille talikolla heinää. On arki-iltapäivä. Kaukana ovat siis ajat, jolloin hevonen pärjäsi heinällä, kauralla ja kourallisella porkkanoita.. Itsekin saatan vielä kysellä kollegoilta kokemuksia vaikkapa tiettyjen rehuseosten käytöstä, Tuulia sanoo. Eikä myöskään ravinnon käytön suhteen. Hevosen hyvinvointi kun lähtee siitä, että omistaja oppii ymmärtämään jokaisen hepan erityistarpeet. Se on 12-vuotias trakehner-ruuna Haribo, joka on Kotikulman tallin kiintotähti. Haribo ja Karita Kotikulma ovatkin tuttu näky kouluratsastuskentillä, joilla he ovat myös niittäneet kilpailuvoittoja. K otikulman tallilla Sipoon Talmassa on tekemisen meininki. – Hevosen ruokinta on tänä päivänä lähes tulkoon tähtitiedettä
HEVOSMAAILMA 11. Lisäksi sillä on jat- kuvasti heinää alla. Haluan tietenkin taata sen, että kaikki menee mahdollisimman hyvin, ja Viki saa terveen varsan. – Koska jokainen hevonen on yksilö myös siinä, miten se käyttää ravintoa, omistajan täytyy oppia tuntemaan hevosensa tarpeet. Se tuntuu haluavan myös osansa. Haribo esimerkiksi on kilpahevonen, joten sillä on luonnollisesti erityistarpeet myös ruokinnan suhteen, Tuulia toteaa. Nyt Pilettäjä on lopettanut imemisen, joten Viki saa rauhassa kasvattaa vauvaansa, Tuulia sanoo. – Viki saa ruokaa viisi kertaa päivässä. Tuulia heittää myös Pilettäjälle heinää, jota se nyyhtää tyytyväisenä suuhunsa. Tuulia antaa sille kauhalla rehumössöä, joka sisältää kaiken tarvittavan tiineelle tammalle. Viki tarvitsee nyt erityisen paljon ravintorikasta ruokaa. – Pilettäjä meinasi viedä kaikki mehut Vikiltä, kun Viki imetti vielä varsaansa, vaikka sillä oli jo uusi varsa vatsassaan. Viki tuntuu ymmärtävän, että sen kuuluu nyt syödä kahden edestä. Pilettäjä katselee karsinastaan, mitä ympärillä tapahtuu. VIKI-TAMMA SYÖ KAHDEN EDESTÄ Tallin käytävän toisella puolella omissa karsinoissaan seisovat 15-vuotias suomenhevostamma Viki ja sen viime kesänä syntynyt tammavarsa Pilettäjä. Viki on jälleen kantavana, joten Pilettäjää ollaan parhaillaan vierottamassa emostaan
Meille eläinten keskellä ja niiden 25 vuotta talliyrittäjänä toiminut Tuulia Kotikulma toteaa, että hevosen ruokinnasta on tullut tänä päivänä lähestulkoon tähtitiedettä. – Onneksi meillä myös isäntä, mieheni Kari, tykkää eläimistä. Muuten saattaa käydä niin, että hevonen rakastetaan hengiltä. Pilettäjästä onkin tarkoitus tehdä hevonen raviradoille. – Olen itse ollut hevosten kanssa tekemisissä lähes koko elämäni ja pyörittänyt ratsastuskoulua jo 25 vuoden ajan. Kotikulman perhe on mitä ilmeisimmin melkoisen eläinrakasta joukkoa. Ruokkijan on siis tiedettävä, mikä toimii ja mikä ei.. RAKASTETAANKO HEVONEN HENGILTÄ. – EI TUNNUTA YMMÄRTÄVÄN, ETTEI HARRASTEHEVONEN TARVITSE KAIKKEA TARJOLLA OLEVAA RUOKAA. Tuulia toteaa, että hevosharrastajien keskuudessa suurin ongelma näyttäisi olevan hevosten ylisyöttäminen. – Meidän hevoset ovat yleensä olleet pääsääntöisesti ratsuja, mutta nyt haluamme kasvattaa oman ravihevosen. Tuulian oma seitsemänvuotias harrastehevonen Ipi selässään Johanna Taskinen. Sisällä Kotikulman tilan päärakennuksessa tulee vastaan toi12 HEVOSMAAILMA senlainen eläinryntäys. Hevosten ruokinnassa tulisikin Tuulian mukaan olla sopivassa määrin mukana tietoa, kokemusta ja ennen kaikkea maalaisjärkeä. – Hevoset saavat aivan liikaa ruokaa ja energiaa. SITTEN IHMETELLÄÄN, MIKÄ ON VIKANA, KUN HEPPA EI PYSY KÄSISSÄ. Siitä huolimatta opin edelleen uusia asioita hevos- Hevonen tarvitsee tasapainoisen ravinnon lisäksi myös liikuntaa ja rakkautta. Ei tunnuta ymmärtävän, ettei harrastehevonen tarvitse kaikkea tarjolla olevaa ruokaa. Odotamme innolla, miten se lähtee kehittymään, Tuulia kuvaa. Alakerrassa vipeltää koiralauma ja yläkerrassa isäntäväen makuuhuoneen sängyn päällä köllöttelee kissalauma. Tuskin hän muuten antaisi minun pitää näin suurta määrää elukoita. kanssa eläminen on luonnollista, Tuulia sanoo. Oman mausteensa antavat myös talossa asustelevat undulaatit ja kani. Sitten ihmetellään, mikä on vikana, kun heppa ei pysy käsissä. Kahvipöydässä kiireisellä talliyrittäjällä on hetki aikaa jutella hevosten ruokinnasta, hoidosta ja hyvinvoinnista
– Valitettavasti myös hevosharrastajat ovat etääntyneet hevosista, mikä kostautuu etenkin tuntihevosten kohdalla. TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI HEVOSMAAILMA 13. RUOKINTAAN LIITTYVÄÄ TARJONTAA ON NIIN VALTAVASTI, ETTÄ EDES AMMATTILAINEN EI MEINAA AINA PYSYÄ MUKANA. Tuulia väittääkin kokemukseensa nojaten, että hevosta täytyy pitää kokonainen vuosi, ennen kuin omistaja oppii näkemään, miten se käyttäytyy ruokinnan suhteen. – Tässäkin on kuitenkin muistettava ottaa huomioon, minkä tyyppinen hevonen on ja millainen rehun käyttäjä se on. – Joku saattaa kuivua herkemmin talvella ja joku toinen taas on parempi rehunkäyttäjä. Hevoset tarvitsevat rakkautta, eikä talliyrittäjä millään ehdi antaa sitä tarpeeksi, vaikka haluaisikin. Mietinkin, mistä hevosille saadaan silittelijöitä. Heinä on edelleen hevosen perusravintoa. Hevonen stressaa erityisesti siitä, jos sitä kohdellaan pelkkänä mekaanisena työkaluna. Hän sanoo huomanneensa, että harrastuskenttä on muuttunut valtavasti. KEVENNYSTÄ ENNEN LAIDUNKAUTTA Tuulia sanoo, että juuri näin keväällä kesää kohti mentäessä on hyvä alkaa vähentää hevosen rehun saantia. Meillä etenkin ponien kanssa on oltava talvella ja keväällä tarkkana, etteivät ne syö liikaa. Harrastajat käyvät kyllä tunneilla, mutta eivät he enää jää entiseen malliin talleille viettämään aikaa ja hoitelemaan ja harjailemaan hevosia. ten ruokinnasta. Se tarvitsee myös ihmisen lempeää kohtelua. Laidunkausi odottaa, joten hevosta ei saa päästää laitumelle liian tuhdissa kunnossa. – Tallityttöjä ei näy talleilla enää samalla tavoin kuin aiemmin. Eikä kaurasta ja rehustakaan, sillä Kantava Vikitamma saa Tuuli Kotikulmalta ravitsevan rehuseosannoksen, jota se tarvitsee. – Nyt päästään lempiaiheeseeni eli siihen, miten ihminen on etääntynyt eläimistä. Haribolle tuntuu maistuvan laadukas kuivaheinä. Talvikausi kertoo paljon hevosesta, mutta jokainen hevonen on yksilö ravinnon käytön suhteen myös laitumella. HEVONEN TARVITSEE SILITTELIJÄÄ Hevonen ei elä pelkästä heinästä. Tuulia sanoo, että tuntihevosten elämä on tänä päivänä stressaavaa. kyselee talliyrittäjä Tuulia Kotikulma. hevonen on herkkä eläin, jonka mentaalisesta hyvinvoinnista tulee myös pitää huolta. – Syksyllä laidunkauden jälkeen hevosen rehuruokintaa aletaan lisätä pikkuhiljaa, joten keväällä sama homma täytyy tehdä toisinpäin. Tuulia on seurannut pitkään aitiopaikalta hevosharrastuskulttuurin muuttumista. – HEVOSEN RUOKINTA ON TÄNÄ PÄIVÄNÄ LÄHES TULKOON TÄHTITIEDETTÄ. Esimerkiksi orilla saattavat hormonit alkaa hyrrätä keväällä, joten sitä pitää syöttää enemmän, ettei se pääse laihtumaan. Mieheni Kari painottaa aina, että ruokinnassa pitää säilyttää maltti, sillä lihava hevonen ei voi hyvin eikä jaksa
RUOKINTA MÄÄRÄYTYY KÄYTÖN JA KULUTUKSEN MUKAAN Selkeä ruokavalio pitää vatsan kunnossa Hevosharrastaja Jossu Vitikainen ja tallinpitäjä Peppi Flemmich suosivat hevosillaan selkeää ruokavaliota, joka pohjautuu laadukkaaseen heinään. Saksan ratsuponi Eikka on 13-vuotias ja liikkuu kevyen leppoisasti. Hevoset saavat ruokaa yksilöllisesti, sen mukaan, kuinka kovalla käytöllä ne ovat. Kahdeksanvuotiaalla Oldenburgin ruunalla Nikillä valmentaudutaan seura- ja aluetason kilpailuihin koulu- ja esteratsastuksessa. Tuisku on pirtsakka 14-vuotias suomenhevostamma, jolla harrastetaan melko kevyttä ratsastusta. Kaikilla kolmella ratsulla on erilainen ruokavalio, johtuen erilaisesta käytöstä ja siten ruoan kulutuksesta. – Nikin ravinnon pohjana on laadukas, omassa pellossa kasvatettu luomuheinä. Hevosella riittää vauhtia ilman kauraakin. Ravinto Jossu Vitikaisen Lippe on herkkävatsainen suomenhevostamma. 14 HEVOSMAAILMA S iuntiolaisella tallinpitäjällä Peppi Flemmichillä on Laversin tallillaan kaksi omaa hevosta ja yksi poni. Lisäksi Niki
– Paitsi, että alfalfa rauhoittaa osaltaan hevosen vatsaa, on siinä myös ravintosisältö kohdallaan. EIKKA-PONI PÄRJÄÄ HEINÄLLÄ Pikkuponi Eikka elää heinällä ja kourallisella kauraa, sillä sen liikunta on hyvin keveyttä. Kyseessä on kosmeettinen, lähinnä kiusallinen vaiva, josta ei ole kuitenkaan hevoselle haittaa. Lippe syö heinän ohella pari litraa alfalfakortta päivässä. Nyt kuitenkin heinä ja kaura vitamiinilisän ja kalkin kanssa riittävät. kahdesti päivässä. Lippellä on synnynnäinen vaiva paksusuolessa, joka aiheuttaa vatsan löysyyttä. – Pellavarouhe ylläpitää vatsan hyvinvointia ja tekee karvasta kiiltävän. Lisäksi Lippe saa neljä kertaa päivässä, yhteensä pari litraa kauratonta, helposti sulavaa täysrehua, jota se on syönyt siitä lähtien, kun varsarehu lopetettiin. – Oman maan luomuheinästä on vuosittain teetetty rehuanalyysi ja heinä on todettu laadukkaaksi. Kulunut vuosi oli kuitenkin huonosatoinen, ja lisäevästä talliin on jouduttu poikkeuksellisesti hankkimaan paikallisilta heinän tuottajilta, Peppi kertoo. HEVOSMAAILMA 15. Alkuperäisrodut kuten suomenhevonen PELLAVAROUHE YLLÄPITÄÄ VATSAN HYVINVOINTIA JA TEKEE KARVASTA KIILTÄVÄN. Suomenhevostamma Tuisku syö heinän ohella puoli litraa kauraa kykenevät hyödyntämään erityisen hyvin heinän ravintonaan, Peppi sanoo. LIPPE SAA HELPOSTI SULAVAA TÄYSREHUA Hevosharrastaja Jossu Vitikaisen suomenhevostamma, seitsemänvuotias Lippe nauttii ravintoa, joka soveltuu herkälle vatsalle. Lipen ruokintatiheys johtuu sen kotitallin tavoista. saa kaksi kertaa päivässä väkirehua, puoli litraa kauraa ja saman verran valkuaispitoista täysrehua, jolla honkkelin pojan lihaksistoa on yhdessä treenin kanssa saatu kehitettyä, Peppi kertoo. Eikka saa Nikin tavoin iltaisin pellavalimaa. – Herkän vatsan vuoksi Lippe on tottunut saamaan sekä kuivaa, että esikuivattua heinää. Alfalfakorsi tasapainottaa tilannetta, Jossu sanoo. Iltaisin Niki saa pellavalimaa, eli pellavarouhetta, jota on liotettu litraan vettä pari tuntia ennen ruokintaa. Kauraa ei Pepin mukaan aivan välttämättä edes tarvittaisi, mutta pieni määrä on pitänyt ponin hyvässä kunnossa. Tuiskunkin iltapalana on pellavalimaa. Useinhan kevättä kohti heinän ravintoainepitoisuudet tuppaavat heikentymään. Eikka on pikkuinen, kevyesti liikkuva poni, jonka ruokavalio koostuu heinästä ja kourallisesta kauraa. Se, että Lippe saa useammin pienempiä annoksia sopii kuitenkin erinomaisesti herkälle hevoselle. Niki saa myös Chevinalvitamiinilisää, joka sisältää vitamiinit, mineraalit, aminohapot, hiivauutteen sekä hivenaineet. Ravitsemukseen kuuluu täydennysrehuna myös kalkkia. Kesällä, kun hevoset ovat yötä päivää laitumella, vähenee tietysti annetun rehun määrä, Peppi kertoo. Poninkin ravitsemukseen kuuluvat vitamiinilisä ja rehukalkki. – Silloin kun Tuiskua vielä valmennettiin, sisältyi sen ruokavalioon puolitiivisterehua. Heinä on kuitenkin Eikan pääsiallista ravintoa
Nykyinen ruokavalio onkin pysynyt samana viimeiset vuodet ja toiminut erittäin hyvin. Viime syksystä lähtien Lippe on ollut taas reippaalla liikutuksella ja parhaillaan meneillään on kunnonkohotusjakso. Kivennäistä Lippe saa ympäri vuoden, myös laidunkautena. Ruokavalio pysyy tällöin alfalfaa lukuun ottamatta normaalina. HEVOSEN RUOKAVALIO OLISI HYVÄ PITÄÄ RIITTÄVÄN YKSINKERTAISENA. Jos ruokaa tarvitaan treenin myötä lisää, kasvatan täysrehun määrää, Jossu sanoo. VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN Peppi Flemmichin mukaan nykyhevosilla ilmenee liikasyöttöä ja siten ihmisten tavoin elintasosairauksia kuten lihavuutta. Koska vatsa kuntoutui, ei ollut tarpeen jatkaa erikoisruokavaliota. VIRTAA RIITTÄÄ ILMAN KAURAAKIN Nelisen vuotta sitten Lippe oli vatsansa vuoksi kaksi kuukautta erikoisruokavaliolla, joka sisälsi ainoastaan alfalfaa sekä pellettirehua. Ilman kivennäislisää hevoset saattavat alkaa syödä maata, Jossu sanoo. – Lippe oli kuurin ajan kovin nälkäinen. Nikin kaltainen hevonen, joka liikkuu paljon,. Virtaa riittää niin, ettei Lippe todellakaan tarvitse kauraa. – Lippe viettää kesäisin laitumella puoli päivää. Lippe saa lisäksi päivittäin liotettuna litran lesettä sekä liotettuna puolisen litraa pellavarouhetta, joka hoitaa vatsaa ja, jonka sisältämät öljyt tekevät karvasta kiiltävän. Vitamiineista Lippe saa jauheena hermostolle ja luustolle tärkeää B-vitamiinia sekä kunnon ja lihasten kannalta tärkeää E-vitamiinia. – Lippe on energinen ja pyöreähkö tamma, joten ruokaa ei ole ollut tarvetta lisätä, vaikka liikuntaa onkin runsaasti. Lipellä oli puolitoista vuotta sitten kaviopaise, joka pakotti hevosen huilaamaan. Lippen päivittäiseen ravintoon 16 HEVOSMAAILMA kuuluu heinän, alfalfan ja täysrehun lisäksi mitallinen kivennäis- ja mineraalirehua. Lippe on harrastehevonen, mutta treenin myötä myös kilpailut saattavat siintää edessä. Niki syö oman pellon luomuheinää ja valkuaispitoista täysrehua, joka on yhdessä liikunnan kanssa auttanut saamaan lisää lihasta. – Ruokinta tulisikin suunnitella aina oman hevosen käytön ja kulutuksen mukaan
Pepin mukaan hevosen ruokavalio olisi hyvä pitää riittävän yksinkertaisena. – Heinä on aina tärkeintä ravintoa hevoselle. Ylenpalttiset täydennysrehut voivat mennä hukkaan tai hevonen voi saada jotakin ravintoainetta liiaksikin. Jossu painottaa Pepin tavoin hyvälaatuisen heinän ja selkeän ruokavalion tärkeyttä. Laadukas heinä ja hyvä väkirehu kantavat pitkälle. Lukuisista purnukoista ei ole hyötyä, ellei tiedä, mitä hevonen tarvitsee. – Tärkeintä on tuntea oman hevosen ravitsemustarpeet ja sovittaa ruoan määrä liikutuksen määrään, Jossu sanoo. Kun heinän laatu on hyvä, ei tarvita kymmeniä purkkeja täydennysrehuja. – Itse olen sitä mieltä, että hevosen ruokinnassa vähemmän on enemmän. Pirteä suokkitamma Tuisku syö laadukasta heinää ja litran kauraa päivässä. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN Laversin tallilla Niki, Tuisku ja Eikka syövät oman pellon luomuheinää. Alkuperäisrodut kykenevät hyödyntämään heinän ravintoaineita erityisen tehokkaasti. tarvitsee enemmän ja tuhdimpaa ravintoa kuin Eikan kaltainen pikkuponi, jota liikutellaan hyvin kevyesti, Peppi muistuttaa. Laadukas heinä on hevosen ruokinnan perusta. HEVOSMAAILMA 17
MONI HEVONEN PÄRJÄÄ PELKÄLLÄ HEINÄLLÄ Väkirehua tarpeen mukaan Hyvälaatuinen korsirehu riittää monen hevosen ravinnoksi. Ravinto Vettä tarvitaan paitsi janon tyydyttämiseen myös rehun muokkaukseen ja hajottamiseen. 18 HEVOSMAAILMA. Väkirehuja käytetään vain tarpeen mukaan. Energiansaanti on laitettava tarkkailuun, jos hevonen lihoo tai laihtuu
Kun hevonen saa syödä vapaasti heinää milloin haluaa, se pystyy paremmin pitämään itsensä lämpimänä talvipakkasilla. Nuoren ja vanhan hevosen ravinnontarpeet ovat erilaiset. – En ajattele heinämäärän painoja muutenkaan; näen hevosista, onko määrä sopiva. Hyvälaatuinen heinä riittää etenkin levossa olevalle hevoselle. Myös täysrehua vanhemmalle annetaan vain nimeksi. Täysrehua hevoset saavat iltaruokinnalla. Ikänsä hevosten kanssa tekemisissä ollut Sundström hoitaa ulkomailla työskentelevän sisarensa kahta hevosta, 21-vuotiasta lämminveriravuria ja 10-vuotiasta suomenhevosratsua. Molemmat kuitenkin tarvitsevat riittävän määrän tarpeellisia rakennusaineita voidakseen hyvin. Vanha tamma saa kuitenkin vain hyvin vähän kauraa verrattuna nuoremman hevosen annokseen. – Kun hevosia katselee aamusta iltaan, oppii katsomaan, ovatko niiden ravintoasiatkin kunnossa, sanoo Jyväskylässä tällä hetkellä asuva Tarja Sundström. Hevosten aamu alkaa kuivalla heinällä. 1 Laidunruohon korkeat sokeri- ja valkuaispitoisuudet voivat aiheuttaa aineenvaihduntaongelmia etenkin kylmäveriroduille. Määrää Sundström ei uskalla arvioida, koska ”välillä saan sullottua syliin enemmän, välillä vähemmän”. – Vanha lämppäri pärjäisi melkein pelkällä heinällä, koska se saa vähän liikuntaa, mutta annan sille kuitenkin hyppysellisen kauraa. ENITEN ENERGIAA HIILIHYDRAATEISTA H evonen saa elimistönsä tarvitsemat rakennusaineet ravinnosta. – Ennen ne on pidetty vapaalla heinällä. Eläkeläinen on kevyellä terapialiikunnalla, kun taas ratsu on aktiivikäytössä. Väkirehua annetaan, kun hevonen liikkuu enemmän. Ravintoaineiden tarve riippuu esimerkiksi hevosen rodusta, koosta, sukupuolesta, luonteesta, iästä ja liikuttamisesta. 2 1. – Korsirehun suhteen niiden ruokinta ei poikkea millään tavalla toisistaan. Hevoselle sopivassa ravinnossa on vettä, energiaa, valkuaisaineita, vitamiineja ja kivennäisaineita. Moni hevosenomistaja pitää hyvälaatuista heinää riittävänä ravintona, jos hevonen liikkuu vähän. 2. Suokkiruuna saa kauraa, pari kourallista rehua ja jonkun verran HEVOSMAAILMA 19. Kokenut hevosihminen näkee jo esimerkiksi hevosensa liikkeistä, miten se voi - ovatko sen rakennuspalikat kunnossa. Vanha hevonen alkoi kuitenkin lihota, joten nykyisin syötän ne kolme kertaa päivässä. Tarja Sundström ruokkii hevoset kolme kertaa päivässä. Moni hevosenomistaja vannoo korsirehun nimeen
– Meillä hevoset saavat vapaasti analysoitua, esikuivatettua heinää. Hevonen saa pääosan energiasta hiilihydraateista ja rasvasta. ISSIKOILLE MATALASOKERISTA KORSIREHUA Lohjalla islanninhevostallia pitävä Satu Vuorio luottaa korsirehuun, jossa on matalat valkuais- ja sokeripitoisuudet. – Ratsastamista ja liikuntaa pitäisi pienelle hevoselle olla silloin enemmän, Vuorio sanoo. Sundström työskenteli 2000-luvun alkupuolella Ruotsissa ja Ranskassa kahdella ravitallilla. Sisarukset Ann-Niina ja – OMIIN SILMIINSÄ KANNATTAA LUOTTAA. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A-, D-, E- ja K-vitamiinit, ja niitä hevosen on saatava rehusta. Kuva: Satu Vuorio 20 HEVOSMAAILMA Kantavan tamman ruokintaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. Tällä hetkellä tiineet tammat elävät pihatoissa heinäruokinnalla. Ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana kantava tamma ei kuitenkaan tarvitse tavallisesta poikkeavaa ravintoa. Tärkeimmät ravintoaineet Hevosten tärkeimmät ravintoaineet ovat: VESI. – Lisäksi on hevosia, jotka voivat tarvita myös esimerkiksi biotiinia ja mangaania. Vuorion mukaan hevoset oppivat pian siihen, että ruokaa on tarjolla jatkuvasti: heinää ei tarvitse syödä koko ajan, koska se ei lopu. TIINEILLE TAMMOILLE HEINÄÄ JA VÄKIREHUJA Satu Vuoriolla on tallissaan 46 islanninhevosta. Valtaosa niistä on vapaalla heinällä. Hevonen tarvitsee vitamiineja elintoimintoihinsa. Kesäajan hevoset viettävät laitumella. Näistä esimerkiksi rautaa tarvitaan muun muassa hemoglobiinin ja lihasten punaisen väriaineen eli myoglobiinin valmistukseen, jotka ovat tärkeitä hapen kuljetuksessa ja varastoinnissa. soijarouhetta. Vitamiinit vaikuttavat myös muiden ravintoaineiden hyväksikäyttöön. – Tänä vuonna meille syntyy kahdeksan varsaa, eli kaksi puoliverivarsaa, kaksi shetlanninponia, yksi suomenhevonen ja kolme welsh-varsaa, kertoo Kaisa Kiviniitty. Vuodesta 2004 alkaen toiminut talli tarjoaa muun muassa ratsastustunteja ja täyshoitotallipaikkoja. – Suomenhevosella on lievä kesäihottuma, jota hoidetaan loimella. Lisänä on kivennäistä. Energiansa hevonen siitä, mitä rehu sisältää, eli hiilihydraateista, rasvoista ja proteiineista. Kaisa Kiviniitty harjoittavat myös kasvatustoimintaa. HIILIHYDRAATIT JA RASVAT. Vesi toimii liuotinaineena, joka kuljettaa elimistön jäteaineita. Hän pitää sen etuja isoina. Hevonen käyttää vettä myös ruuminlämmön säätelyyn. – Rehun korkeat sokerit ja valkuaiset eivät ole hyväksi harrastehevosille. Kauraa tai rypsiöljyä hän antaa tarpeen mukaan. Proteiinit eli valkuaisaineet muodostuvat aminohapoista, joita hevonen saa rehusta. TEKSTI: MAIJA SALMI. Hevoselle tärkeitä kivennäisiä ovat kalsium, fosfori, kalium, magnesium, natrium, kloori ja rikki. Vettä tarvitaan rehun muokkaukseen ja hajottamiseen. Hevoset lihoavat ja ne voivat saada aineenvaihduntahäiriöitä. Heinän lisäksi Kivitallin hevosille on tarjolla hyvälaatuista olkea eli virikeolkea sekä orgaanista kivennäistä ja suolakiveä. Koska hevonen saa eniten energiaa hiilihydraateista, erityisesti niiden antamisen kanssa on oltava tarkkana. JOS HEVONEN LIHOO TAI LAIHTUU, ON ENSIMMÄISENÄ PISTETTÄVÄ ENERGIANSAANTI TARKKAILUUN. Tarpeellisia hivenaineita ovat rauta, kupari, sinkki, jodi, koboltti, seleeni, molybdeeni, fluori ja mangaani. Molempiin ruokiin lorautan sekaan ruokaöljyä ja ripottelen joukkoon myös valkosipulirouhetta. Tamman tiineys kestää tavallisesti 335-345 päivää. He kasvattavat tilallaan shetlanninponeja, ratsuponeja ja fwb-hevosia Stonenimellä sekä Lammin-nimellä suomenhevosia. Selluloosaa ja hemiselluloosaa on eniten kuitupitoisissa rehuissa. Ruokaan sekoitetaan säännöllisesti myös vitamiinilisät eli A-, D-, E- ja B-vitamiineja. Sen takia sen D-vitamiin tarve on suurempi kesäaikaan, koska loimi estää sitä saamasta ihoonsa aurinkoa. Vesiliukoisia ovat B-ryhmän vitamiinit ja C-vitamiinit. Tärkkelystä hevonen saa viljasta ja sokeria esimerkiksi sokerirehuista kuten melassista. Sastamalassa toimivaan Kivitalliin odotetaan varsoja toukoheinäkuussa. HIVENAINEET. – Hevosten hampaat kuluvat tasaisesti ja suolisto voi hyvin. VITAMIINIT. Jos hevonen lihoo tai laihtuu, ensimmäisenä on pistettävä energiansaanti tarkkailuun. – Omiin silmiinsä kannattaa luottaa. Talvella hevoset pystyvät itse säännöstelemään, paljonko ne tarvitsevat heinää pysyäkseen lämpiminä. Rehun korkea sokeripitoisuus voi aiheuttaa esimerkiksi kaviokuumetta. Kalsium ja fosfori ovat luuston tärkeimmät ainesosat, kun taas magnesiumia tarvitaan luuston ja lihasten hyvinvointiin sekä energiantuotantoon. Kivitallissa luotetaan pitkälti perinteiseen hevosenpitoon. Islanninhevoset ovat sen suhteen riskiryhmässä. Jos on kuivaa leipää, sitä myös sekaan, ja toisinaan myös porkkanaa ja omenaa, Sundström luettelee. KIVENNÄISET. Hiilihydraatteja ovat sokerit, tärkkelys, selluloosa ja hemiselluloosa. Niiltä vuosilta hän sanoo omaksuneensa maalaisjärjen käytön hevosen ruokinnassa. Lisänä annetaan kivennäisseosta. Raudan hevonen saa yleensä rehusta. Vuorio ruokkii hevosia pääasiassa korsirehulla. Vuorio siirtyi vapaasti saatavalla olevaan heinään kahdeksan vuotta sitten. Valtaosa Hestbakki-tallin 46 hevosesta on vapaalla heinällä. Olen puhtaasti sitä mieltä, että se riittää hevosen perusruuaksi. VALKUAISAINEET. – Väkirehua annetaan sen mukaan, miltä tamma näyttää, kiteyttää Kaisa Kiviniitty, toinen tallin omistajista. Niitä hevosen elimistö voi muodostaa itse. Toukokuusta eli viimeisestä kolmannesta alkaen ne saavat lisäksi tammoille tarkoitettua väkirehua