6/17 6,90 isän ja isoisän jalanjäljissä Janita Antti-Roiko Omasta verestä apu kesäihottumaan Erään hiekansyöjän tarina Lieväkin nestevaje voi altistaa ummetusongelmille Hevosalan tutkinnot nykyaikaan Passionate Kemp palasi kotiin Eija Pöyhönen unelmatyössään
Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. 59 KUNKKAREIDEN ylijäämämateriaalit Globe Hopen kierrätykseen. 76 KOUVOLAN ravirata nojaa omaleimaisuuteen. 42 HEVOSVALTIOPÄIVILLÄ korostettiin alan tärkeyttä. 17 KYRA KYRKLUD ehdolla vuoden taustavoimaksi. 44 EL CARILLO ja Jouni Heikinheimo päättivät uransa huipulla. ISSN 1455-0547 Knuutilan Veikko kilpaili ensin kouluja esteratsastuksessa, mutta kun sen kanssa kokeiltiin kenttäratsastusta, osoitti se heti monipuolisuutensa ja soveltuvuutensa lajiin. 09-413 97 354 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 46 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Kannen kuva: Tarja Pitkänen Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Nyt Suomen mestaruuksia on viisi. 70 MIRA LEHTO valmentaa suurella sydämellä. Niin saataisiin lisättyä kotimaista kasvatusta niin määrällisesti kuin laadullisestikin. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi Ilmoitusmyynti Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. Mari Ahola-Aalto. Nykyisin, kun yhä harvempi tamman omistaja on ammattilainen, tarvitaan kasvatusprosessin osaajia. 18 JANITA ANTTI-ROIKO isän ja papan jalanjäljissä. 27 EIJA PÖYHÖNEN on unelmaammatissaan. Nykyisin kaikki hevosalan ammatit ovat palveluammatteja, ja tämä puoli on nostettu vahvemmin esille koulutuksessa. 12 ELÄINLÄÄKÄRI Raija Hallamaa löysi ratkaisun kesäihottumaan. Kaikki osaamisalat pitävät sisällään asiakaspalvelua. 38 38 KNUUTILAN VEIKKO on viisinkertainen kenttämestari. 60 HARJUSSA KÄYTTÖÖN yksilölliset opintopolut sekä enemmän oppimista työpaikoilla. 16 KILPARATSASTAJA Mikael Forstén Ratsastajainliiton puheenjohtajaksi. 4 n Pääkirjoitus 6 16-VUOTIAS, Suomen menestynein ravihevonen Passionate Kemp totuttelee elämään kotikonnuilla Seinäjoella. Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Sisältö 6/2017 Asiakaspalveluosaaminen yhä tärkeämpää Hevososaaminen on keskeinen asia myös tulevaisuuden hevosalan ammattilaisten koulutuksessa, mutta sen rinnalle on noussut yhä vahvemmin myös hevosen hyvinvoinnin ymmärtäminen. 22 KONITOHTORI: Ähkyoireita havaitessa kannattaa aina pyytää eläinlääkäri paikalle arvioimaan tilanteen vakavuus. 48 JOKAINEN hevonen sopeutuu uuteen talliin tavallaan. 52 RATSASTUSLUKIOSSA opiskellaan ja ratsastetaan. Kun puhutaan hevosen hyvinvoinnista, pitää fyysisen hyvinvoinnin lisäksi osata ottaa huomioon psyykkinen hyvinvointi. 15 ELIASISÄ veisti Sakari-pojalleen oikean puuhepan. Omistaja Virpi Lummevuo haluaa Veikon kautta antaa oman panoksensa suomenhevosen tulevaisuuteen, sillä rodun monipuolisuus ja ikiaikaisuus viehättävät häntä. 24 HIEKKAÄHKY kuriin ruokinnan muutoksilla. 11 VERMON kuninkuusravit tuottivat 505 000 euroa. On hyvä tuntea myös ihmisasiakkaan psyyken toimintaa. 30 HEVOSALAN koulutus siirtyy nykyaikaan. 66 LAUKKAA antiikin Roomassa. 74 RATSASTUSKENTÄN hyvin tehty perustyö on pitkäikäinen ja hevosystävällinen. Yksi uusi osaamisalue on hevoskasvatuspalvelujen tuottaminen. 34 ERÄÄN hiekansyöjän tarina
Taudin ensimmäinen oire on korkea kuume. Niki Finnström 8 p. Muista ehdokkaista Matti Mahlamäki sai 18 ääntä ja Tuomo Ojanperä 7 ääntä. Villiamin Kriteriumvoitto sykähdyttää Mika Forssilla asentohuimausta Terri Lehtonen voitti ensimmäisenä naisohjastajana Salamakypärät -kilpailusarjan. Erovuoroiset jatkavat Hippoksen hallituksessa Salamakypärissä ensimmäinen naisvoittaja n Turkulainen Terri Lehtonen voitti ensimmäisenä naisohjastajana Salamakypärät -kilpailusarjan. Kuva: Hippos/Irina Keinänen. Anu Penttilä 39 p. 6. Alle 25-vuotiaiden kokelasohjastajien kilpailusarjan aikaisemmat voittajat ovat Jere Kiveinen 2016, Jukka Torvinen 2015, Hannu Torvinen 2013 ja Iikka Nurmonen 2012. 10. Vaivaan ei ole lääkehoitoa tai ehkäisykeinoa, se menee ohi ajan kanssa. Ville Koivisto 48 p. 4. 14. Mika Forss kärsii asentohuimauksesta, joka menee ajan kanssa ohitse. 3. Iivari Nurminen 54 p. Salamakypärät 2017 lopputulokset: n Suomessa on viime päivien aikana tullut ilmi useita pääntautitapauksia eri puolilla maata. 12. 5 Pääntautia Suomessa 1. Forssin puolison Marjo Kivimaan mukaan tämä on kärsinyt asentohuimauksesta, joka aiheutuu sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen toiminnan häiriintymisestä. n Ohjastaja Mika Forss on joutunut perumaan työtehtävänsä muutaman päivän ajalta joulukuussa. saakka, jolloin Urheilugaala järjestetään Hartwall Areenalla. Matti Juutila 47 p. Tamara Skutnabb 58 p. Hallitukseen äänestettiin jatkamaan erovuorossa olleet Kari Eriksson 28 äänellä, Markku J. Arna Ruohomäki 73 p. 11. 8. Varsat ovat alttiita tartunnalle, opastaa Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari. Henna Halme 22 p. Jääskeläinen 27 äänellä ja Kari Lähdekorpi 26 äänellä kahdeksi vuodeksi. 7. – Mikäli tallille on tullut uusia hevosia, suositellaan kaikkien hevosten lämmön mittaamista aamuin illoin ja kuumeisten hevosten eristämistä mahdollisuuksien mukaan. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Kari Eriksson. Emma Väre Vihdistä sijoittui kolmanneksi. Ellinoora Laurila 70 p. Terri Lehtonen 75 pistettä 2. Tämä riitti kokonaiskilpailun voittoon kahden pisteen erolla porilaiseen Arna Ruohomäkeen. Vermossa, missä Lehtonen ohjasti työnantajansa Harri Koivusen valmentaman Partytimen neljänneksi. n Suomen Hippoksen valtuuskunnan syyskokous äänesti kolmesta hallituspaikasta. Raviurheilun omaa vuosigaalaa juhlitaan puolestaan 20.1. Raviurheilun kaunis hetki eteni mukaan Top 10 -äänestykseen. Terri Lehtonen ja Arna Ruohomäki pääsevät tammikuussa palkintomatkalle Prix d’Ameriqueen Vincennesiin Ranskaan. Kilpailusarjan päätöslähtö ajettiin 11.11. Pääntauti-epäilystä tulee heti ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. 5. Lahden Urheiluja messukeskuksessa. 9. n Timo Nurmoksen kasvattaman, omistaman ja valmentaman Villiamin ja Jorma Kontion liikuttava voitto Ruotsin Kriteriumissa on ehdolla vuoden Sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi Urheilugaalassa. Niko Huuskola 8 p. Urheiluhetkeä äänestetään Urheilugaalan sivuilla torstaihin 18.1. Sarja on enintään 25-vuotiaiden nuorten ohjastajalupausten kilpailu. Pääntauti leviää herkästi ja aiheuttaa voimakkaat oireet. Olli-Pekka Holopainen 41 p. 14. 13. Emma Väre 71 p. Oireina ovat huimaus ja pahoinvointi, toisinaan voimakkainakin, mutta tila itsessään ei ole vakava. Tilda Niittymäki 14p. Toni Ripatti 48 p
Suomen menestynein ravihevonen. Tuntui kuin olisimme riistäneet Passionaten kodistaan, Sarianna Hietakangas kuvaa. Siellä se ehti asua lähes yhdeksän vuotta ennen paluutaan takaisin omistajilleen Talli Hietsulle, Sarianna ja Esa Hietakankaalle Seinäjoelle. 6 S uomen menestynein ravihevonen, 16-vuotias lämminveritamma Passionate Kemp, palasi Suomeen lokakuussa 2017. Passionate Kemp on menestynein suomalainen ravihevonen. Se päätti kilpauransa vuonna 2008 ja jäi sen jälkeen asumaan Menhammarin siittolaan Ruotsiin. – Paluu herätti minussa paljon tunteita, monenlaisia, ristiriitaisiakin. Kotiinpaluu sujui kuitenkin hyvin ja Passionate otti muutoksen vastaan rauhallisesti, joskin hieman hämmentyneesti. Kilpailu-uransa päätyttyä, se jäi asumaan Menhammarin siittolaan Ruotsiin. Se totuttelee uusiin hevoskaverihinsa omassa aitauksessaan. Paluu herätti omistajissa paljon tunteita ja kiitollisuutta hevosesta, joka on aivan poikkeuksellinen. Päätöstä hevosen siirtämisestä ei tehty kevyin perustein. Tamman päätettiin ottaa kotiin pitkän tähtäimen suunnitelmien vuoksi, ajatellen mikä olisi hevosellekin helpointa. Passionate Kemp palasi kotimaahan . Lokakuussa Passionate palasi Seinäjoelle
Kyselemällä tiesin varsoista. Siellä se seisoi sateessa tarhassaan. Rouva oli hienossa kunnossa turkki markan täplillä ja tuijotti minua, kääntyi paremmin nähdäkseen ja kurkotti sitten kaulaansa. Ja niinhän siinä kävi. Tuntui, että se muisti – Nyt se on kotona, soitti tyttäreni. Tosin ratakuulutukset kilpailun edetessä kertoivat, että Passionate Kemp oli voittaja. Kilpailu-uran aikana itsetietoisuus vain korostui.. Siitosura jatkui Ruotsissa. Jäin sen seuraksi. Suoritus oli huikea. Sanoin ääneen Passionate, se hirnahti ja lähti tulemaan kohti. Oli nostalginen olo, kuin ympyrä olisi sulkeutunut. 7 Jälleennäkeminen vuosien jälkeen n Ensikohtaamiseni Passionate Kempin kanssa tapahtui Vermon raviradalla. Toivoin, että jonain päivänä se palaisi kotiin. Sillä hetkellä tiesin, että tästä neidistä kuullaan vielä. Mutta hyviä ei niinkään monia. Olenhan aina ollut hevosrakas, meillä kotona oli välillä paljonkin hevosia. Jo se, miten neiti loikkasi Markku Niemisen hevoskuljetusautosta, antoi ymmärtää, että kysymyksessä oli hieman hurjemmalla luonteella varustettu hevonen. Taputtelu eikä silitys eivät tehonneet, mutta puhetta se kuunteli mielellään. Sanoinkin tyttärelleni Sariannalle, että nyt teillä on aarre käsissänne. Lähestyin kamera kädessä aitausta. Seurasin sivusta sen menestystä. En ikinä uskaltanut aidan viereen. Olin suunnattoman onnellinen, tuntui siltä, että se muisti ääneni vuosien takaa. Joskus kuitenkin ura loppuu. Anna-Leena Brännare Passionate Kemp on ollut omanarvontuntoinen persoona pienestä pitäen. Taisin sanoa, että Suomen paras tamma. Se oli valjastuskatoksessa hermostunut, souti ees taas. Ajoin 500 kilometrin matkan Seinäjoelle, heti kun pääsin lähtemään. Passionate voitti suurkilpailuja Euroopassa ja Suomessa sekä Ruotsissa. Tästä neidistä kuullaan vielä Olen hirvittävä jännittäjä, joten jäin katokseen seisoskelemaan
Pääasiassa Sariannan yksin pyörittämässä kotitallissa Seinäjoella on tällä hetkellä Passionaten lisäksi neljä muuta hevosta, joten luvassa on hieman yksilöllisempää hemmottelua. Passionate Kemp lopetti viimeiset 400 metriä 09,6-vauhtia ja voitti helposti. – Menhammarissa se oli toki laitumella yhdessä muiden kanssa, mutta onhan se kovaluonteinen hevonen. – Passionate ei ole sen tyyppinen hevonen, että sillä kannattaisi huvikseen ajaa. Hyvällä kilpahevosella kuuluukin olla luonnetta, eikä se vaarallinen ole, mutta ilmoittaa kyllä, jos ei halua jotain. Jorma Kontion ajama Passionate Kemp oli selvästi paras dramaattisesssa SM-lähdössä 2008. Sille on kehkeytynyt hyvä itseluottamus, Hietakangas kuvaa. Se on kovin totinen, kun sille laittaa kärryt perään. Hankosidevamma päätti uran Niemisen valmennuksessa Passionate oli syksyyn 2007 asti, minkä jälkeen se siirtyi Ruotsiin Stig H. Kontio käänsi ajokkinsa vapaalle radalle loppukaarteessa. Itseluottamus kohdallaan – Toistaiseksi Passionate on vielä omassa aitauksessaan ja kaveri on vieressä toisessa aitauksessa, Hietakangas kertoo. Vuosina 2004–2008 ravaamissaan lähdöissä Passionate tienasi enemmän kuin yksikään muu suomalainen ravihevonen tähän mennessä. – Passionate Kempin kohdalla he suostuivat tekemään poikkeuksen. Passionate oli hyvissä käsissä. Helmikuussa 2004 siirsimme sen Markku Niemisen valmennettavaksi Viialaan. Kokonaisvoittosumma kohosi lähes 1,7 miljoonaan euroon. Se pitää rutiineista ja viihtyy mielellään yksin omassa karsinassaan, vaikka välillä nauttii toki lajitovereidenkin seurasta. Nyt se saa siis ulkoilla itsekseen ja se onkin kovin utelias tutkimaan ympäristöä. Se päätti uransa voittoon. Menhammarissa on eläinlääkäri koko ajan paikalla, tietotaito kasvatuksessa on siellä todella hyvää ja kokemus valtaisa. Kuten Esa Hietakangas toteaa, on hyvä hevonen hyvä kaikessa. Muut lajitoverinsa se häätää halutessaan pakosalle jo pelkästään liimaamalla korvansa niskaa pitkin. Tammat ovat varsottuaan yleensä suojelevaisia ja puolustavia, joten se ei ole hyvä yhdistelmä kilpahevosten kanssa, Hietakangas toteaa. Ei enää kärryjä eteen Hoito Menhammarissa oli hyvää ja vuodet siellä sujuivat hyvin. 8 Passionaten tähänastisilla varsoille menee jo melkoisen hyvin kilparadoilla ja Hietakangas kertoo, että tuntuu hienolta seurata niiden kilpailujaan. Ensi vuoden alkupuolella 17 vuotta täyttävä tamma saa viettää kotona rauhallista siitostamman arkea. Johanssonin valmennukseen. Varsoille kysyntää Passionate Kempin tiineeksi saaminen on ollut erityisen haastavaa. Ensi vuonna hevosessa on ainesta Elitloppet-finalistiksi, hehkutti Kontio voittajahaastattelussa. – Sillähän ei ole varsoja suinkaan niin paljon kuin voisi olla,. Hyvien valmentajien vuosien varrella tekemä työ tuotti tulosta. Hoito siellä olikin todella hyvää ja asiantuntevaa. Kuluneiden vuosien aikana Hietakankaiden muut hevoset ovat ehtineet vaihtua eikä hevosista yksikään ole Passionatelle ennestään tuttu. Siittola löytyi Ruotsista. Halusimme sille parhaan mahdollisen tarjolla olevan ravivalmentajan, Hietakangas kertoo. Äitinä se on ollut mainio ja suojellut varsojaan hyvin. Kun Hietakankaat alkoivat pohtia sopivaa asuinpaikkaa Passionate Kempille, kyselivät he kokemuksia hyvistä paikoista ja esille nousi Tukholman lähellä sijaitseva Menhammarin siittola. Aidan yli on uusien toverusten turvallista tutustua, ja kun sopiva kaveri tuntuu löytyvän, voivat hevoset päästä samojen aitojen sisälle. Siellä osataan myös esimerkiksi korjata varsoista virheet jalkojen asennoissa, Hietakangas kertoo. Siittolassa on omia tammoja 120 kappaletta, ja yleensä he eivät ota hoitoonsa vieraita tammoja. Viimeisen lähtönsä Passionate juoksi joulukuussa 2008 Solvallassa. Passionate saa nyt siis meillä hieman enemmän porkkanoita ja huolenpitoa kuin Menhammarissa, Hietakangas nauraa. parista ulkoa. Hän kertoo Passionaten olevan luonteeltaan melko yksioikoinen. – Passionate Kemp oli parhaan tuntuinen, mitä se on minun ajamanani ollut. Tamma sai laukkojen myötä paikan 3. – Passionate asui meillä viimeksi vuosina 2003–2004 noin kahdeksan kuukauden ajan sen jälkeen, kun olimme ostaneet sen kaksivuotiaana kasvattajaltaan Ravitalli Kempiltä. – Meillä on nyt kaksi siitostammaa, kaksi ratsua ja yksi 3-vuotias toipilas ravuri. – Meillä on ollut aiemminkin siitostammoja Ruotsissa, ja koska meillä oli kilpahevosia kotona, koin niiden ja siitostammojen samanaikaisen pitämisen hankalaksi. Kärryjä sille ei laiteta enää perään edes huvimielessä, vaan se saa liikkua vapaasti oman mielensä mukaan. Vanha hankosidevamma uusiutui, ja helmikuussa 2009 Passionate siirtyi siitoskäyttöön
Kaudella 2008 Passionate kilpaili Ruotsista käsin ja keräsi suomalaishevosista eniten palkintorahoja, yli 230 000 euroa, sekä voitti Suomen mestaruuden. Suuren Suomalaisen Derbyn (100 000 euroa) ja Roomassa Gran Premio Tino Triossi -kilpailun (138 000 euroa). Kilpauransa Passionate Kemp päätti vuonna 2008 ja siirtyi vuoden 2009 alussa siitostammaksi. Se keskittyisi varsomisen jälkeen vain hoitamaan lastaan, Sarianna Hietakangas hymyilee. Lisäksi se on juossut kolmivuotiaiden lämminveritammojen kilometrin ratojen mailin matkan maailmanennätyksen, joka on 11,6aly. Kaudella 2004 Passionate Kemp voitti useita suuria kilpailuja, kuten Italiassa ajettavan Orsi Mangellin. Ensimmäisen varsansa se sai vuonna 2010. Tammavarsa Betty Roof on monen ihmisen yhteisomistuksessa, ja joukkoon kuuluvat niin Hietakankaat itse kuin esi. Seuraavat orit Roofer ja Roofie myytiin huutokaupassa Ruotsissa. Passionate Kemp voittikin suomalaisen Triple Crownin eli 3 -vuotiaana Kriteriumin, 4 -vuotiaana Derbyn ja 5 -vuotiaana SuurHollola Ajon. sillä niitä on saatu usein vain joka toinen vuosi. Suur-Hollola-ajon se voitti ajalla 13,2 ja ansaitsi lähdöstä runsaat 100 000 euroa. Kuva: Hippos/Irina Keinänen. Kaudella 2006 se ravasi kolmanneksi Kymi GP -kisassa huippuajalla 11,7ake, joka alittaa tammojen täyden matkan maailmanennätyksen, mutta tappioaikana se ei kelpaa maailmanennätykseksi. – Viidennestä varsasta toivoimme tammaa ja se myös tuli. Heinäkuussa 2004 se juoksi kolmivuotiaiden tammojen yli 2000 metrin matkan SE-tuloksen (13,9). 9 Suomen menestynein ravihevonen n Passionate Kemp voitti kilpauransa aikana lähes 1,7 miljoonaa euroa kotimaassa ja ulkomailla. Vuosina 2004–2008 se sijoitti 27 kertaa kärkikolmikkoon juoksemissaan suurissa kilpailuissa. Sen varsan myötä Passionate palasi myös Suomen rekisteriin, Hietakangas kertoo. Kaksi ensimmäistä orivarsaa, Rock on Roof ja Robin Roof, myytiin jo muutaman kuukauden ikäisinä suomalaiselle Onkel Investille yksityisesti. Ruotsissa Passionate ehti saada neljä orivarsaa. Kaudella 2005 tamma voitti mm. Sarianna ja Esa Hietakangas juhlivat Passionate Kempin Suomenmestaruutta vuonna 2008
Vaikka Passionate alkaa olla jo iäkäs, on terveyshuolilta säästytty, eikä se ole kilpailuaikojen hankosidevamman jälkeen kärsinyt ongelmista. Mikäli Passionatella vain riittää terveitä vuosia, on mahdollisille tulevillekin varsoille kysyntää ja Hietakankaat pyrkivät ottamaan muita mukaan mahdollisuuksien mukaan. Jaettu ilo on paras ilo, Hietakangas hymyilee. – Äitinsä veroista tuskin tulee yhdestäkään varsasta. Niiden ansiosta on maksettu myös muiden hevosten kaurat. n Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Sarianna Hietakangas Kuvat: Anna-Leena Brännare ja Sarianna Hietakangas Kotona Seinäjoella Passionate Kemp totuttelee muihin hevosiin omasta aitauksestaan. Hän jatkaa, että hänellä on hevosta kohtaan suuri kunnioitus ja nyt hän pystyy hevosta hemmottelemalla maksamaan sille takaisin kaikkea sen hänelle tarjoamia hyviä hetkiä. Kuten Passionaten kilpailuaikoinakin otimme kavereita mukaan ulkomaan kilpailumatkoille näkemään touhua. Toiveissa on kasvattaa tammasta menestyksekäs kilpahevonen sekä ennen pitkää saada se jatkamaan Passionaten sukulinjaa siitostammana. Erityinen paikka sydämessä Vaikka Hietakangas on kilpaillut muillakin hevosilla ja tallista löytyy tälläkin hetkellä neljä muuta hevosta, on Passionate Kempillä aivan erityinen paikka hänen sydämessään. Toki hyvillä hoitajilla oli osansa, mutta hevonen oli aina valmis kilpailemaan ja kunnossa pitkistä matkoista huolimatta. Siihen liittyy paljon tunteita ja tapahtumia, joten se on lähellä sydäntä. – Onhan se the one and only, Hietakangas huokaa. Yksi Passionaten menestystekijä oli myös se, ettei se hätkähtänyt matkustamista. On pitkä tie vatsasta raviradalle ja siinä tarvitaan paljon valmennusta, mutta myös onnea, että menestystä tulee, hän toteaa. Passionate Kempillä on viisi varsaa, joista viimeinen on tamma.. – Tarkoitus olisi käyttää esimerkiksi Ready Cashia, ja pystymme hoitamaan sen Suomessa, ilman että tarvitse matkustaa Ranskaan, Hietakangas paljastaa. 10 merkiksi Passionatea aiemmin hoitanut Niina Immonen. – Passionate on todella poikkeuksellinen hevonen ja on harvinaista, että sellainen osuu kohdalle. – Haluamme jakaa iloa muiden kanssa, joten siksi varsa on monen ihmisen omistuksessa. En pysty nostamaan toista hevosta sen rinnalle, Hietakangas sanoo. Vaivat väistyivät Ruotsissa asuessa. Yksi syy Passionaten kotiinpaluuseen olikin siemennyksiin liittyvä. Passionaten tähänastisilla varsoille menee jo melkoisen hyvin kilparadoilla ja Hietakangas kertoo, että tuntuu hienolta seurata heidän kilpailujaan. Valinta laittaa Passionate aikoinaan Markku Niemiselle valmennettavaksi on osunut oikeaan ja sitä on seurannut lukuisia voittoja niin kotimaassa kuin ulkomailla
– Ylitimme pääsylippujen myyntitavoitteen ja lisäksi yhteistyökumppaneiden hankinta onnistui erityisen hyvin, kertoo Vermon toimitusjohtaja Pia Blom-Johansson kertoo. Hyvä tulos tullaan käyttämään yleisön ja hevosalan hyväksi. – Merkittävä ponnistus oli tietenkin toukokuun lopun Hevoset Kaivarissa -tapahtuma, joka varmasti omalta osaltaan kasvatti helsinkiläisten intoa olla mukana myös Kuninkuusraveissa, tapahtuman markkinointija pr-päällikkö Laura Ruohola uskoo. – Lisäksi tämän vuoden marras-joulukuussa on lisätty omaehtoista palkintojenmaksua, kiitos Kuninkuusravien, BlomJohansson päättää. – Tapahtuman järjestelyistä aiheutuneet kustannukset saatiin pidettyä kurissa ja vieläpä alle budjetoidun. – Teemme loppuvuodesta vielä lisää investointeja, jotka näkyvät radalla jo alkuvuodesta. Tallialuetta asfaltoidaan lisää ja pääsisäänkäynnin, portaikkojen sekä totohallin ovet uusitaan. 11 E lokuun alussa järjestettyjen Kuninkuusravien liikevaihto oli kaikkiaan 2,5 miljoonaa euroa, josta lipunmyynnin osuus oli yli 900 000 euroa. Yhteistyösopimuksien yhteenlaskettu arvo nousi yli puoleen miljoonaan. Tapahtuman tulos ylitti selkeästi budjetin. Nettotulos oli ennätykselliset 505 000 euroa. Kuva: Hippos/Laura Aalto Vermon Kuninkuusravit tuottivat 505 000 euroa Vermon Kuninkuusravit onnistuivat katsojien kannalta loistavasti ja taloudellinen tulos oli reilusti plusmerkkinen. – Päätimme Vermossa heti alkuun, että markkinoinnissa Vermon Kuninkuusravien lipunmyynti oli arvoltaan 900 000 euroa. pitää ottaa koko Suomen ohella erityisesti huomioon pääkaupunkiseutu ja aivan Vermoa lähellä olevat ihmiset. Tapahtumaan saapuneista pääkaupunkilaisista lähes joka kolmas oli Kuninkuusraveissa ensimmäistä kertaa ja joka kymmenes oli ensikertaa missään ravitapahtumassa. Vermon alueeseen tehdään lisäsatsauksia ja myös hevosenomistajat hyötyvät. Tunnelma nousi 55 000 kävijän ja onnistuneiden järjestelyjen ansiosta kattoon. – Kilpailijoita taas ilahduttavat uusi tallikahvio ja ohjastajien sosiaalitilan remontti, Blom-Johansson sanoo. Tehdyn kävijätutkimuksen mukaan Kuninkuusravit jättivät pääkaupunkiseudulle noin 10,8 miljoona euroa. Sade alkoi jälleen sunnuntaina ennen kuninkuuskisan kolmatta osalähtöä. Sisätiloissa totohalliin ja neuvottelutiloihin tulee pieniä muutoksia, Blom-Johansson kertoo. – Kaikkiaan Vermon Kuninkuusravit toimivat hyvänä mallina siitä, miten voidaan huomioida sekä tutut, jokavuotiset kävijät, ja yhtä aikaa aktivoida uusia, tässä nimenomaisessa tapauksessa tapahtumatarjonnan keskellä asuvia kuluttajia, Ruohola kommentoi. Loppuvuoden palkintoihin on tulossa pieniä korotuksia. Espoon ja Helsingin kaupunkien tuki oli tärkeä ja myös talkoolaisten suurella määrällä oli merkittävä vaikutus positiiviseen tulokseen, BlomJohansson kiittää. Kaupunkilaiset löysivät ravit Vaikka tapahtuman kävijät saapuivat paikalle ympäri Suomen, houkuttivat Kuninkuusravit erityisesti pääkaupunkiseudun väkeä, sillä lähialueilta saapui enemmän katsojia aiempiin vuosiin verrattuna. ?. Tulos ilahduttaa monia Ennen Kuninkuusraveja Vermon alueelle tehdyt investoinnit ilahduttavat Vermon asiakkaita ja hevosten taustavoimia vielä pitkän aikaa. – Yleisöalueella istumakatsomon ja ravintolakatsomon ikkunalaseja vaihdettiin, pysäköintialue aidattiin, katsomorinne asfaltoitiin ja aitioihin asennettiin ilmastointi
Se oli Hallamaalle alkusysäys ryhtyä tutkimaan, voisiko seerumia käyttää jollakin lailla hyväksi myös kesäihottuman hoidossa. Seerumi on veren se osa, josta Eläinlääkäri Raija Hallamaa on tutkinut kesäihottumaa jo parikymmentä vuotta ja löytänyt siihen maailmanlaajuisestikin mullistavan hoidon. Naapurissa Pusulassa asuu Rähin-Poika, yksi tutkimuksen terveistä kontrollihevosista, joiden verinäytteitä verrattiin sairaiden näytteisiin. Raija Hallamaa on toiminut eläinlääkärinä yli kolmekymmentä vuotta. 90-luvun lopulla hänellä oli kaksi tutkittavaa hevosryhmää, josta toinen sai nyt tehokkaaksi osoittautunutta seerumivalmistetta, ja toinen muuten samalla lailla tehtyä, mutta ilman seerumin lisäystä. Idea ihokasvaimen hoidon tutkimuksesta – Kun meidän hevosellemme tuli kesäihottuma, tiesin, ettei hoitoa ole. – Kesäihottuma on yleisin hevosen elämänlaatua heikentävä allerginen ihosairaus, johon ei ole ollut sopivaa hoitoa. Eläinlääkäri Raija Hallamaa tutki sairautta vuosia, ja myös löysi siihen mullistavan ratkaisun. Pahimmillaan hevosia on jopa jouduttu lopettamaan sairauden vuoksi. 70 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista hevosista sai apua hevosen oman veren seerumista tehdyllä valmisteella. Hallamaa työskentelee Nummelan Eläinlääkärit -klinikalla. Hän asuu Lohjan Pusulassa. 12 K esäihottuma aiheuttaa hevosille kovaa kutinaa ja hevosen iho menee rikki hankaamisesta. Kesäihottumaa esiintyy kaikkialla, missä polttiaisia on. Omasta verestä apu kesäihottumaan Oireet hävisivät 70 prosentilla tutkimukseen osallistuneista hevosista Kesäihottuma on tähän saakka ollut hevosten omistajien pelkäämä vaiva, johon ei ole ollut parantavaa hoitoa. Väitöskirja osoittaa, että tilastollisesti merkitsevä joukko, 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista hevosista sai avun sairauteen hevosen oman veren seerumista tehdyllä valmisteella. Tuohon hoitoon käytettiin sekä hevosen omaa kasvainkudosta että hevosen omaa seerumia, josta eristettiin proteiinit, ja näistä tehtiin rokote, jolla kasvaimet pienenivät. – Kiinnostuin aiheesta, kun oma hevoseni sairastui, kertoo eläinlääkäri Raija Hallamaa, jonka kesäihottumaa käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopistossa tänä syksynä. Tähän saakka polttiaisten aiheuttamaan sairauteen ei ole tunnettu parantavaa hoitoa. Hevosia Hallamaalla on ollut aina, pikkutytöstä saakka, ja ammatinvalinta olikin aikanaan helppo. Lievä, keskivaikea ja vaikea kesäihottuma hevosen harjan ympäristössä.. Tein samaan aikaan tutkimusta Helsingissä Bioimmunoterapian laitoksella, kehittelimme hevosten yleisimpään ihokasvaimeen immunologista hoitoa, muistelee Hallamaa. Hallamaa on tutkinut asiaa parikymmentä vuotta
Culicoides-suvun polttiaisia on olemassa yli tuhat lajia. Kesäihottuman vaivaamaa hevosta on meillä usein kutsuttu hankuriksi. Joillakin hevosilla oireet ovat pahemmat elo– syyskuussa. Vaurioitunut iho kutisee ja tämä johtaa kutina-hankaamiskierteeseen. Polttiainen imee verta imukärsällään. – Neljä viikkoa on liian lyhyt aika, jotta täydellistä paranemista olisi ehtinyt tapahtua, mutta jo näistäkin tuloksista tiesin, että tutkimusta kannattaa jatkaa. Sitä on pyritty ehkäisemään tai hoitamaan ihottumaloimilla, hyönteiskarkotteilla, ihovoiteilla, antihistamiineilla ja kortisonilla. Hevonen hankaa tavallisesti harjaa, häntää ja otsaa. 13 . Aikuinen polttiainen on noin 1–1,5 millimetriä pitkä. Polttiaiset muistuttavat ulkonäöltään surviaissääskiä. Hevonen on herkkä polttiaisen syljelle. Kesäihottuma aiheuttaa kovaa kutinaa ja hevosen iho menee rikki hankaamisesta. Sen pistin muodostuu kolmesta eri osasta, ja sitä reunustavat terävähampaiset leuat, joilla se tekee reiän ihoon. Oireet alkavat yleensä toukokuussa ja loppuvat lokakuun lopulla. Sairaus puhkeaa yleensä 2–6 vuoden iässä, mutta jo 1-vuotiailla hevosilla kutina voi alkaa loppukesästä. (Hulden & Hulden 2014 mukaan Suomessa olisi kirjattu 25 lajia.) Polttiaisia esiintyy kaikkialla Suomessa, eniten pohjoisessa ja idässä, missä on paljon vesiä. Neljän viikon kokeen aikana osoittautui, että oireet pahenivat puolella lumehoitoa saaneista, kun taas seerumivalmistetta saaneessa ryhmässä vain seitsemällä prosentilla. Kesäihottumaan ei ole ollut parantavaa hoitoa. Kesäihottumalle herkkiä rotuja ovat suomenhevoset, islanninhevoset, shetlanninponit, russponit, friisiläiset ja Andalusian-hevoset. Suomessa polttiaisia on noin 70 eri lajia. puuttuvat verisolut ja veren hyytymistekijät. Tämän jälkeen Hallamaa seurasi tutkimuksessa mukana olleita hevosia kahden kesän ajan, ja sen jälkeen omistajat ilmoittivat kaavakkeella, mitä oireille oli tapahtunut.. Polttiaisia eniten pohjoisessa ja idässä n Kesäihottuma (summer eczema) on Culicoides-suvun polttiaisten aiheuttama yliherkkyys. Pisto aiheuttaa punoitusta ja polttavan tunteen
Tutkimuksessa ja omille asiakkaille tarvittu seerumivalmiste on tehty Nummelassa, Nummelan Eläinlääkärien tiloissa. Omistajilta kerätyn tiedon perusteella seerumivalmistetta saaneista hevosista 70 prosenttia oli saanut apua, 16 prosenttia ei saanut apua ja 14 prosenttia omistajista ei ilmaissut selvää kantaa. Lisäksi Hallamaa kartoitti kesäihottuman kliinistä kuvaa kansallisella hevosrodulla suomenhevosella. Kesäihottuman hoito on kiinnostanut laajalti hevosten omistajia ja Hallamaa onkin usein esitelmöinyt aiheesta. Kun olen esitelmöinyt aiheesta, moni hämmästyy, kun sanon, että viisisataakiloinen hevonen voi pahimmillaan päätyä hautaan näiden muutaman millin pituisten hyönteisten takia. Nyt Hallamaata kiinnostaa, voisiko hevosen omaa seerumia käyttää myös muiden allergioiden hoidossa, joten harrastuskuluja riittää edelleen – tutkimustyö jatkuu. Varsinaisiin kaksoissokkotai parivertailututkimuksiin osallistuneilta Hallamaa ei veloittanut mitään, muut ovat maksaneet 42 euroa. Neljän viikon seerumivalmistehoidon jälkeen ei eroa ollut enää. Haitallisia sivuvaikutuksia ei todettu. Vaikka otettaisiin huomioon niiden osuus, jotka jättivät vastaamatta, ja oletettaisiin että näiden joukossa on sellaisia, joilla oireet eivät ole helpottaneet,hoidon positiivinen tulos on edelleen tilastollisesti merkitsevä. Vastaväittäjänä oli dosentti, apulaisprofessori Petteri Nieminen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena on professori Outi Vainio. – Lisäksi seerumivalmisteen fosfolipidipitoisuudella ja oireiden voimakkuudella havaittiin selvä yhteys. n Teksti: Tarja Pitkänen. Suomenhevosilla kesäihottuma puhkeaa tavallisesti viiteen ikävuoteen mennessä, ja useimmilla oireet olivat kohtalaisen voimakkaita, mutta vain 11 prosenttia kärsi kaikkein vakavimmista oireista. – Vastasin, että harrastuskuluihin menee, Hallamaa nauraa. Maailmanlaajuisia markkinoita Hallamaa ei omalle yritykselleen edes tavoittele: valmistusprosessi on kaikkien käytettävissä. – Aikaahan piti käyttää paljon. Lipidejä analysoimaan Kun kaksitoista vuotta oli kerätty tietoa ja tulos näytti niin hyvältä, Hallamaa halusi tietää, mihin onnistuminen itse asiassa perustuu. 14 Väitöskirja Helsingin yliopistoon n ELL Raija Hallamaa väitteli syyskuun lopussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Phospholipids in equine summer eczema and its therapy” (Fosfolipidit hevosen kesäihottumassa ja sen hoidossa). – Valmisteen tekee meidän pitkäaikainen, laboratoriotyöstä vastaava perushoitajamme Leena Wathen, jota kyllä aina nimitän tässä asiassa meidän ylihoitajaksemme, sanoo Hallamaa. Vastauksia kahdentoista vuoden tutkimuksessa oli 301 eli 88 prosenttia mukana olleista 343 hevosesta. Hallamaa keräsi kokemuksia seerumivalmisteen käytöstä 12 vuoden ajalta hevosten omistajien antamien tietojen mukaan. Selvisi, että itse hevosen seerumissa runsaimmin esiintyvien fosfolipidien pitoisuudet olivat kuitenkin kesäihottumaa sairastavilla hevosilla merkitsevästi pienempiä kuin terveillä. – Dosentti Thomas Tallberg esitti, että täytyy olla kysymyksessä lipidien eli rasvojen vaikutus. 12 vuoden tutkimus Koska kyseessä on maailmanlaajuisesti uusi hoitomuoto, piti koota tietoa pitkältä ajalta. Kaikkia hevosia en voinut itse käydä katsomassa ja keräämässä verinäytteitä, mutta paikallisten eläinlääkäreiden avustuksella saimme näytteet valmistetta varten myös kaukana olevilta hevosilta. – Kesäihottuma on iso ongelma suomenhevosilla. – Meillä oli se hypoteesi, että sairastuneille hevosille tulisi seerumista enemmän lipidejä valmisteeseen, ja näin osoittautuikin sitten olevan; sairaiden hevosten seerumivalmiste sisälsi merkitsevästi enemmän fosfo lipidejä verrattuna terveiden seerumista tehtyyn valmisteeseen. Kun Hallamaa aloitti tutkimuksensa 90-luvun lopulla, ei ollut olemassa sellaista analytiikkaa, jolla olisi pystynyt tutkimaan lipidejä, niiden tuhansia erilaisia molekyylejä. Puskaradio toimii – Jo tutkimusta tehdessäni hoidin valmisteella kaikkia kesäihottumaa sairastavia hevosia, joista otettiin yhteyttä, sillä puskaradio toimi ja kyselyjä alkoi tulla joka puolelta Suomea. Vaikka tutkimuksen tulos oli suorastaan mullistava, Hallamaa ei ole halunnut rahastaa keksinnöllään. – Hinnan kuultuaan eräskin hevosen omistaja sanoi, että tuohan ei ole mitään, kun häneltä on tähän saakka mennyt pelkkiin voiteisiin tuo summa viikoittain. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. Sitä ei toistaiseksi tiedetä, miksi näitä fosfolipidejä näyttää rikastuvan sairaiden valmisteeseen, vaikka lähtökohtaisesti niiden pitoisuus seerumissa on pienempi kuin terveillä. – Minulla oli alusta alkaen se lähtökohta, että valmisteen pitää olla edullinen, että se on kaikkien ulottuvissa. Seerumivalmiste sekoitetaan sokeriin, ja sitä annetaan hevoselle kerran päivässä aluksi määrätyn perusjakson mukaan ja sen jälkeen yleensä yhdestä kahteen viikkoon kuukaudessa kesän ajan. Fosfolipidit ovat rasvoja, jotka osallistuvat moniin elimistön puolustusjärjestelmän reaktioihin. Sain näytteet sinne analysoitavaksi vuonna 2012. Siitä tuli sitten ajatus, että täytyy jatkaa ja analysoida lipidejä. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjä kysyi Hallamaalta, miten hän on rahoittanut tutkimuksensa, kun ei ole apurahoja hakenut tai juurikaan saanut. Tulos olikin sitten mullistava: 67 prosentilta oireet olivat helpottaneet. – Mutta sitten massaspektrometriset analyysimenetelmät kehittyivät, ja Suomessa tehtiin uranuurtavaa lipiditutkimusta Helsingin Biomedicumissa
n. Käsittääkseni tuota lipastoa ei Walden hyväksynyt tuotantoon, joten se on aivan uniikki kappale, kuten tuo minun heppanikin, Sakari Järvelä kertoo. Kreikasta löydetty puuhevonen on tehty noin 400 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Suurin osa huonekaluista valmistettiin tuolloin kovasta ja kestävästä koivusta tai visakoivusta, Sakari Järvelä kertoo. 15 E läkepäiviä viettävän Sakari Järvelän, 64, kotona Varsinais-Suomessa Perttelissä on lipaston päällä kunniapaikalla yli 60-vuotias koivusta veistetty puuhevonen. Puuhevonen on 20 cm pitkä ja 17 cm korkea. – Isäni on veistänyt sen suurimmaksi osaksi puukolla eikä työ ole ollut kovinkaan helppo, sillä se on valmistettu koivusta ellei jopa visakoivusta. Tyyliteltyjen hevosten lisäksi oikeaa eläintä tarkasti kuvaavia puuhevosia on löydetty varhaisimmista ajoista lähtien. Puuhevonen veistetään nimensä mukaan puusta. Vuonna 1954 Järvelän perhe muutti Espooseen ja Eliasisä teki rakennustöitä eri puolilla pääkaupunkia. Hevosen harja ja häntä voidaan tehdä myös jouhesta, pellavasta, narusta tai köydestä. Puuleikkikalujen klassikko valkoinen keskiö. vetoalustaansa. Kun pikku-Sakari sai hevosen, se seisoi uljaasti venäjävihreän vanerisen lavan päällä. – Lavitsassa oli kiinni naru, josta sitten minä ja kaverini vedimme heppaani pitkin pihatannerta. Pohjanmaalla Kaustisilla Järvelän kylässä syntynyt Elias Järvelä (1921–1989) oli puuseppänä itseoppinut mies ja elätti perheensä sodan jälkeen Valkeakosken patruunan, vuorineuvos Juuso Waldenin (1907–1972) huonekalutehtaassa mallipuuseppänä. Sakari Järvelän puuhevosella ei ole nimeä. Osittain tummaksi petsattu hevonen on säilynyt ikäänsä nähden hyvin. n Leluna puuhevonen on tunnettu Euroopan ohella jo muinoin ainakin Persiassa, Kiinassa ja Egyptissä. Puuhevosia tehtiin paitsi kotona, myös puusepän käsityönä, vankiloiden verstaissa Suomessa 1870-luvulta lähtien, samoin kuin teollisesti tehtaissa. – Useinhan se jäi pihamaalle vesi-, räntäja lumisateeseen ja pyöri hiekassa, mutta silti 95 prosenttia väristä on jäljellä ja muutoin heppa on aivan ehjä. Lavan alla oli punaiset noin viisisenttiset puiset pyörät, joissa oli Elias-isä veisti Sakari-pojalleen suomenhevosen Oikea puuheppa Lavitsalla pyörien päällä seisova hevonen oli Sakari Järvelälle mieluinen lelu, joka on seurannut Sakarin matkaa lapsesta eläkeläiseksi. Hevonen on alun perin lähtöisin Ruotsin Taalainmaalta, Moran kunnasta. – Puuhevoseni on yhden tuollaisen mallilipaston päällä. Pyörät oli kiinnitetty messinkisillä nupeilla. Vetonaru jouduttiin kyllä uusimaan useamman kerran. – Sain sen 1950-luvun alkupuolella todennäköisesti joululahjaksi. Hepan alusta ja renkaat ovat ajan saatossa kadonneet, mutta kavioiden pohjassa näkyy edelleen jäljet, joista hevonen on ollut kiinnitettynä. – Hepaksi sitä olen aina kutsunut. Maailman kaikkien aikojen kuuluisin puuhevonen lienee Troijan puuhevonen. Keinuhevosessa on istuinosa ja hevosen kaulassa tapit, joista pidetään kiinni keinuttaessa. Taalainmaanhevonen on puusta veistetty, useimmiten punaiseksi maalattu hevonen, jonka pintaan on maalattu koristekuvioita. Pienimmät hevoset ovat kooltaan muutaman senttimetrin. Isäni valmisti tehtaan verstaassa mallikappaleita, joista patruuna kävi valitsemassa, mikä lähti tuotantoon. Puuhevoselle tehtiin usein myös satula, valjaat ja muita tarvikkeita kuten kärryt, reki tai hevostyövälineitä. – Sodan jälkeen huonekaluista oli puutetta. Olin silloin vajaan vuoden vanha, joten minulla ole varsinaista muistikuvaa tapahtumasta. – Tuolloinhan lapset saivat lahjaksi kireitä pipoja ja puisia leluja, Sakari Järvelä nauraa ja sanoo puuhevosen olleen pikkumiehelle kuitenkin erittäin mieluinen lelu. Maailman suurin taalainmaanhevonen on 13 metriä korkea ja se sijaitsee Avestassa Ruotsissa
Teemavuodelle järjestetään mm. Lähde: SRL www.satulasepat.fi Team Satulasepät Ky www.satulasepat.fi Team Satulasepät Ky. Tallijärjestelmä uudistettu Reilu Peli, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat Ratsastajainliiton toiminnassa tärkeitä arvoja. Kansainvälisiä kisoja ensi vuonna Ensi vuonna kilpaillaan kahdeksan lajin MM-kilpailut Yhdysvalloissa Tryonissa, Pohjois-Carolinassa. Ypäjän Hevosopisto nimitettiin viralliseksi Hevosurheilun valmennuskeskukseksi vuonna 2017, ja se sai myös luvan käynnistää ratsastuksen ammattivalmentajatutkintoon johtavan koulutuksen. Ratsastusseuroihin koulutetaan Reilun Pelin lähettiläitä. Molemmat hankkeet ovat erittäin merkittäviä virstanpylväitä Ratsastajainliiton urheilutoiminnan kehittämisessä. Syyskokouksessa oli paikalla 242 jäsenseuraa, joilla oli 722 ääntä, sekä 78 yhteisöjäsentä 78 äänen kera, eli ääniä on yhteensä 800. Hallituksen erovuoroisia jäseniä olivat Sofia Vikman ja Satu Väihkönen sekä puheenjohtaja Laura Airaksinen. Henkilöitä oli läsnä 190. Merkittävin kansainvälinen tapahtuma on lokakuussa järjestettävä Helsinki International Horse Show, jossa on mukana muun muassa esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu. Ratsastustuntien kysyntä on kääntynyt kasvuun. Suomen taloudellinen tilanne on muuttunut nopeasti myönteiseen suuntaan, mikä on huomattu myös ratsastuskoulutoiminnassa. Suomessa järjestetään kansainväliset kilpailut este-, koulu-, kenttäja matkaratsastuksessa. On uusi aspekti tehdä työtä koko liiton puolesta. Aisa Aarnio-Wihuri sai vaalissa 132 ääntä, Annastiina Jäppinen 273 ääntä, Leena Mäenpää-Wirtz 162 ääntä ja Sari Simola 16 ääntä. Manninen jatkaa liiton hallituksen jäsenenä. Kantava ajatus on tuoda osaavia ihmisiä päättämään asioista, joista he vastaavat. Tallien toiminta muuttuu yhä monimuotoisemmaksi, ja liitto on vastannut alan tarpeisiin uudistamalla koko tallijärjestelmänsä sekä kehittämällä yhdessä Hopotiyhteistyöyrityksen kanssa tallien digitaalisen ajanvarausja ohjausjärjestelmän palvelemaan sekä yrittäjiä että asiakkaita. Nyt lähdemme rakentamaan parempaa lajikuvaa tavoitteena nostaa ratsastuksen arvostus sille tasolle, jolle se kuuluu. Vuosi 2018 on Reilu Pelin teemavuosi. 16 H uippu-urastaan tunnettu helsinkiläinen kilparatsastaja, valmentaja ja yrittäjä Mikael Forstén valittiin Suomen Ratsastajainliiton syyskokouksessa liiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2018–20. Kotimaisen valmennustoiminnan ja toimihenkilökoulutuksen käytännön organisointi siirretään asteittain valmennuskeskukselle toimintojen tehostamiseksi. yhteinen seminaari Olympiakomitean kanssa kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi. Toisen ehdokkaan, Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Mannisen äänimäärä oli 379. . Vuoden 2018 budjetti on laadittu 17.000 euroa ylijäämäiseksi, mikä perustuu varovaiseen tulokertymien arviointiin. Aihetta käsitellään liiton kaikissa toiminnoissa aina lasten ja nuorten harrastamisesta huippu-urheiluun. Haluan luoda yksinkertaisen ja ytimekkään toimintamallin, Forstén kiteytti valinnan selvittyä. – Haluan jatkaa työtä hienon lajimme eteen, jolta olen itse saanut niin paljon. Forstén sai vaalissa 414 ääntä. Janne Lappi (vas.) ja Petri Pesonen valittiin hallitukseen. He eivät olleet käytettävissä uudelleenvalintaan. Kuva: SRL/Sonja Holma Mikael Forstén valittiin Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtajaksi Hallituksen jäseniksi kolmivuotiskaudelle valittiin kaksi eniten ääniä saanutta: siuntiolainen Petri Pesonen (439 ääntä) ja varkautelainen Janne Lappi (310 ääntä). Mikael Forstén (kesk.) valittiin Suomen Ratsastajainliiton uudeksi puheenjohtajaksi
Lisäksi on käynnistynyt vuoden Sykähdyttävimmän urheiluhetken yleisöäänestyksen toinen vaihe. Kuva: SRL/Sonja Holma Kyra Kyrklundin ehdokasperustelut . Kansainvälisen kouluratsastusmaailman arvostaman grand old ladyn ratsastusopas Kyra ja ratsastuksen taito on julkaistu kuudella eri kielellä. Ensimmäisestä äänestyksestä 10 eniten ääniä saanutta ehdokasta löydät artikkelin lopusta. Nykyisin hän johtaa omaa valmennuskeskustaan Iso-Britanniassa.. . Kuusinkertaisen olympiaratsastajan kouluttamista ratsuista Matador II valittiin 2015 maailman kaikkien aikojen parhaaksi kouluratsastushevoseksi. Ehdokkaita on kaikkiaan 22 kuudessa eri kategoriassa: Läpimurto, Taustavoima, Urheiluilmiö, Urheilukulttuuri, Vuoden urheiluseura sekä Suomen liikkuvin kunta. 17 U rheilugaalan varsinaisten palkintoluokkien ehdokkaat on julkaistu. Ruotsissa Kyrklundille on myönnetty ratsastuksen professuuri. 30.11.1951) saavutti Matadorilla mm. Lisäksi Urheilugaala jakaa tänä vuonna muun muassa Elämänura, Esikuva ja Urheilun hyväntekijä erikoispalkinnot. Kyra Kyrklund https://urheilugaala.fi/ehdokkaat/ Kyra Kyrklund oli mukana EM-kisoissa 2017. Hän myös johti ja valmensi 15 vuotta perustamassaan Helsingin Kilpatallissa, jonka suojatit ylsivät kuudenneksi 1988 olympialaisissa. Varsinaisten palkintoluokkien lisäksi Urheilugaalassa palkitaan Urheilutoimittajain Liiton jäsenten äänestyksen perusteella Vuoden Urheilija, Vuoden Joukkue, Vuoden Valmentaja ja Vuoden Urheilija -valiokunnan valitsema Vuoden Nuori Urheilija. Kyra Kyrklund ehdolla Urheilugaalassa kategoriassa Taustavoima Taustavoimalla merkittävä panos . Taustavoima voi olla valmentaja, huoltaja, toimitsija, seuratyöntekijä, erotuomari, fani tai urheiluvaikuttaja, jonka panos on ollut poikkeuksellisen merkittävä, tai joka on esiintymisellään, päätöksillään, johtamisellaan tai mielipiteillään vaikuttanut suomalaiseen urheiluun sitä kehittävästi. Suomen Urheilumuseosäätiö valitsee Hall of Fame -palkinnon saajat ja Olympiakomitean johtama asiantuntijaraati Suomen Aktiivisimman työpaikan. Erkki Alaja 2. Kyra Kyrklund (s. Juha Junno 3. MMhopeaa (1990) ja maailmancupin voiton (1991). 1
– Nyt alkaa olla mukava määrä hevosia, hommaa kyllä riittää. Arjet ja pyhät. Janita valmentaa työkseen ja hän on myös ajanut noin 70 lähtöä.. Aki Antti-Roikolla on tätä nykyä takana yli 16 000 starttia, Janita Antti-Roiko isän ja papan jälanjäljissä ”Tallipihalla kasvanut” Janita Antti-Roikolla on raviurheilu verissä ja siitä tuli hänelle myös ammatti. Pitkiä päiviä pyhät arjet Pienikokoinen, hento nuori nainen liikkuu raviradoilla valmentajana ja ohjastajana. – Eikä tämä ole voimalaji, eivät hevoset voimalla kulje – jos kulkisivat, niin alalla olisi vain isoja miehiä. Siksi isä, menestynyt raviohjastaja Aki Antti-Roiko aikanaan neuvoikin peruskoulunsa päättänyttä Janitaa hankkimaan jonkin muun ammatin. ”Helpommalla pääsisit”, sanoi isä – ja hän sen tietää, mitä ala vaatii. Eikä ihme, sillä perheestä löytyy menestynyttä hevosurheiluväkeä enemmänkin. – Ensimmäisen oman ponin sain viisivuotiaana, ja sen jälkeen minulla on aina ollut hevosia. Viimeisten kuuden vuoden aikana kerran taisi olla sellainen lyhyt vaihe, että oli vain kolme hevosta, mutta yleensä on ollut enemmän. 18 N ykyisin Mäntyharjulla asuvan Janita AnttiRoikon, 23, tallissa on kymmenen ravihevosta, kaksi omaa ja kahdeksan valmennettavana. – No saattaahan siitä välillä haasteitakin olla, mutta niin on kaikissa ammateissa. Kyllä ne minua tottelevat siinä kuin miehiäkin. Raveihin yhdestä kolmeen kertaa viikossa. Vaikka hevosurheilumaailma on miehinen, se ei pelota Janitaa. Voin onneksi hyödyntää osaaikaista apuvoimaa muutamana päivänä viikossa, kuten ravipäivinä. En kuitenkaan koe, että elämässä pitäisi mennä sieltä, mikä on helpointa, vaan pitää tehdä sitä, mitä haluaa. Sisua ja sinnikkyyttä löytyy, kun niitä tarvitaan. Kuuden, puoli seitsemän paikkeilla aamulla tallille aamutoimiin, sitten treenaamaan, hevosten hoitoa, iltatoimet ja kotiin illalla
”Tallipihalla kasvanut” Janita on tyytyväinen olosuhteisiin Mäntyharjulla. Hevoset viihtyvät, ja hyvät harjoitteluradat ovat aivan vieressä.
No kyllä joskus mietin Ypäjälle tai Kaustisille menoa, mutta en sitten kuitenkaan mennyt, kun oli näitä opettajia lähellä. Viisivuotias Callela Elbrus. Hevossiittola Keskisen Oriasemaa pyörittänyt äiti Minna Paasonen taisi olla samaa mieltä tyttären uravalinnasta. Ravinto suunnitellaan kaikille hevosille yksilöllisesti. Solo Laser, 8, on saavuttanut seitsemän voittoa ja useita kakkosja kolmossijoja. Janitan isoisä Alpo Paasonen oli aikanaan tunnettu valmentaja, Vuoden valmentajaksikin valittu. – Yleensä sunnuntait pyritään pitämään hieman rauhallisempina päivinä, ei hössötetä aamusta iltaan.. Koulutus kotoa ja käytännössä Janita teki työtä käskettyä ja hankki toisen ammatin. Yleensä sunnuntait pyritään pitämään hieman rauhallisempina päivinä, ei hössötetä aamusta iltaan, vaan hevoset saavat olla ulkona rauhassa, se on vähän niin kuin omakin vapaapäivä. Hän valmistui kampaajaksi ja perusti oman kampaamon Espooseen, mutta se on ollut ja on vain osaaikatyö. Hevosalan koulutusta Janita ei ole hankkinut: oppi tuli kotoa ja käytännön kautta talleilla työskennellessä. – En ole oikein koskaan ollut sellainen kirja kädessä istuja. 20 niistä voitettuja yli 3 000. Perhepiirissä on valtavasti kokemusta raviurheilusta, sen niin hyvistä kuin huonoistakin puolista. – Ravipäivinä rutiinit hieman poikkeavat normaaliarjesta, iltapäivällä lähdetään jo ajelemaan radalle päin. Kampaamon kanssa pitääkin pian tehdä joku ratkaisu, nyt kun Janita asuu Mäntyharjulla. – Tätä samaa rumbaa tämä on ollut aina. – Kampaamopäivinä teen täällä ensin aamulla tallin ja lähden sitten, ja illalla tulen takaisin jakamaan heinät ja tekemään muut iltatyöt. – Se pyörii siellä omalla nyt painollaan, kun siinä on muutakin kauneusalan toimintaa. Käyn siellä enää kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa tekemässä niitä töitä. Koululaisena tein aina kesät töitä, myös muiden talleilla, ja kampaajaksi valmistuttuanikin olen enemmän työskennellyt hevosten kanssa kuin kampaajana. Tällaisia päiviä varten on onneksi työntekijöitä saatavilla