5-6/2025 10,10€ Ensimmäinen ratsastus: ’’Ravi on parasta!’’ ”Aasiasetus” herättää ajatuksia puolesta ja vastaan Mari Varonen Mari Varonen ei voi enää elää ei voi enää elää ilman hevosta ilman hevosta Sensovalmennuksella tasapaino hermoston ja kehon välille Virpi Jouttela halusi jo lapsena karjapaimeneksi Sanna Rönnin harrastuksena hyvän mielen talli Matkaratsastaja Matkaratsastaja Saana Nieminen nuorten Saana Nieminen nuorten maailmanlistan kärkeen maailmanlistan kärkeen Kasvattaja Kasvattaja Pirjo Tikkalalle Pirjo Tikkalalle suomenhevonen suomenhevonen on sydämen asia on sydämen asia
045 609 9000 B-Cure Laser nopeuttaa kudosvaurioiden ja tulehdusten paranemista sekä lievittää kipua Helppokäyttöisillä, turvallisilla laitteilla saadaan nopeita ja hyviä tuloksia päivittäisellä hoidolla, eläimen koosta riippumatta. Laite on helppokäyttöinen ja kevyt, ja yhdellä latauksella se kestää pitkään – mikä on iso etu, kun laitetta käytetään päivittäin useamman hevosen hoidossa. Prosessin myötä kudoksen kipu lievittyy, turvotus vähenee ja vaurioiden tai tulehduksen paraneminen vauhdittuu. Myös oppilaamme käyttävät laseria itse, esimerkiksi treenin jälkeen lihashuoltoon tai pienten kolhujen hoitoon. Käyttäjät kiittävät B-Cure Laserin tehosta on kansainvälisesti julkaistu useita kliinisiä tutkimuksia liittyen haavojen, kudosvaurioiden ja kivun hoitoon. Laserhoito nopeutti palautumista selvästi. 695,-. + postikulut 9,90 sis. Kolmen viikon kuluttua hevonen liikkui tasaisemmin eikä enää kompensoinut jalkaa. alv 25,5% 140,/ kk . Tehokas ja turvallinen itsehoitolaite B-Cure Laser on optimoitu ominaisuuksiltaan tehokkaaksi ja silti turvalliseksi. Siinä on yksi iso laserdiodi, johon kohdistetaan koko laitteen tuottama teho. Vanha arpi on nyt joustava, eikä jänteessä tunnu enää kireyttä rasituksen jälkeenkään. alv 25,5?% MAINOS. Laitteen turvallisuus on tehnyt sen mahdolliseksi: tämän laserin kanssa ei ole pelkoa vammoista tai vaaratilanteista, vaikka käyttäjä ei olisi ammattilainen. Jo kuukauden kuluttua kontrollissa näkyi selkeästi nopeutunut paraneminen. Otin alun perin BCure Laser VET PRO -laitteen vuokralle hevosen jännevamman hoitoon. Te ho kasta kivunlie vit ys tä KLIIN ISES TI TUTK ITTU B-CURE LASER VET päivittäiseen hoitoon B-CURE LASER VET PRO kun hoidettavaa on paljon tai aikaa vähän B-CURE LASER VET vuokraus Turvallinen B-Cure itsehoitolaser Ninamari Karjalainen, NMK Coaching L aserterapian vaikutus perustuu solujen mitokondrioiden stimulointiin, jolloin kudoksessa alkaa toiminnan elpymiseen tähtäävä PBM-prosessi. Jo ensimmäisen viikon jälkeen turvotus laski ja arpikudos tuntui pehmeämmältä. Kahden kuukauden kohdalla hevonen sai jo täysin puhtaat paperit – puolet odotettua nopeammin. Laitteella saa huolto vapaasti yli 30 000 hoitokertaa. B-Cure Laser auttaa myös vanhoihin vammoihin. alv 25,5% 895,+ postikulut 9,90 sis. Vamma ei ollut iso, mutta eläinlääkäri arvioi sairausloman kestävän noin 4 kuukautta. Lisätietoa tekno logiasta, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. Laite on pieni ja helppokäyttöinen, ja turvallisuusluokitus 1 varmistaa, ettei sillä pysty aiheuttamaan vaurioita kudokselle. B-CURE VET -lääkintälaserlaitteet Tuotetta myy Terveystekniikka. Siinä missä korkeatehoisella laitteella hoidetaan harvemmin, B-Cure Laserilla saa vastaavia tuloksia päivittäisellä hoidolla. Terapian aallonpituudeksi on valittu 808?nm, joka yhdistettynä tehoon vaikuttaa iholta lähtien koko matkan syvälle kudokseen saakka. Meille B-Cure Laser on ollut erinomainen työkalu hevosten hyvinvoinnin tukemisessa. Ero korkeatehoisiin, erityiskoulutusta vaativiin laserlaitteisiin löytyy hoitosyklistä. Aloitimme laseroinnin 10 minuuttia päivässä kahden viikon ajan. Lähdimme laseroimaan jalkaa kahdesti päivässä 12 minuutin ajan. Sitä käyttävätkin niin ihmisten kuin eläintenkin hoitoon erikoistuneet fysioterapeutit, kipuklinikat, hierojat ja jo tuhannet suomalaiset koti taloudet. Kilpahevosella oli vuosia vanha jännevamma, jossa tuntui selvä paksuuntuma ja kireys. + postikulut 9,90 sis
Lähes puolella, 45 prosentilla kyselyyn vastanneista yrittäjistä oli maata alle viisi hehtaaria. Yli sata hehtaaria oli yritystoiminnan käytössä neljällä prosentilla vastaajista. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu). Sen tulkinnanvaraiset ja epäjohdonmukaisilta tuntuvat vaatimukset aiheuttavat hevostalousyrittäjissä epävarmuutta ja investointipaineita. Jutussa haastateltu päätoiminen talliyrittäjä kokee jatkuvaa huolta yrityksensä taloudellisesta tilanteesta. Painatus: Printall AS Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. Pääkirjoitus Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 050 462 8446 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Taru Tonder taru.tonder@karprint.fi Puh. Hevosalasta koettiin uutisoitavan negatiivisesti. 3 . Taloudellisesti tallilla pärjätään siten, että hevosille saadaan tarpeelliset asiat ja tarvittaessa eläinlääkärikulut maksettua, mutta itselleen yrittäjä ei voi palkkaa nostaa. Viisi prosenttia kuitenkin uskoo taloudellisen tilanteensa myös parantuvan. ”Asiakkaita on vähemmän ja kaikki kulut ovat nousseet.” Tallilla on pystytty siirtämään hinnannousua pienessä määrin asiakashintoihin, mutta ei riittävästi. Yhdistävänä tekijäksi kaikilla vastaajilla nousi talouden ja poliittisen päätösten lisäksi huoli hevosalan julkisuuskuvasta. Hevosalan yrittäjien täytyy myös koko ajan enenevässä määrin perustella hevosen käyttöä yleisölle. Toista kertaa tehtyyn kyselyyn vastanneista 190 yrittäjästä 60 prosenttia kokee taloutensa heikentyneen viimeisen vuoden aikana. – 28 vuotta – Mari Ahola-Aalto M aataloustuottajien Keskusliiton ja ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliiton SLC:n hevostalousyrittäjille tekemän kyselyn, Hevostalousbarometri 2025 kertoo korutonta kertomaa hevostalousyrittäjien taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuudenuskosta. Yrittäjistä 45 prosenttia oli päätoimisia ja 55 prosenttia sivutoimisia. 050 471 9780 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-ke klo 9-11.30 puh. Aikakausmedia ry:n jäsen. ”Asiakkaita vähemmän ja kulut nousseet” hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. Yritystoiminta tuskin kestää nykyisenlaisessa tilanteessa kovin pitkään, eikä se ihan varmasti yrittäjää työssään motivoi. Ja investointitarpeitakin toiminnassa olisi. 040 729 1445 Tilaushinnat: 4 numeroa vuodessa Kestotilaus: Painettu 53€ Verkkolehti 42€ Määräaikainen: Painettu 60€ Verkkolehti 47€ Kannen kuva: Tytti Ojala Seuraava numero ilmestyy: Helmikuun lopussa. Ne, jotka uskovat taloudellisen tilanteensa parantuvan ovat päätoimisia yrittäjiä, joilla on vakiintunut asiakaskunta ja jotka ovat investoineet yrityksen kehittämiseen ja heillä on vahva liiketoimintaosaaminen. Useat vastaajat kertovat, että jatkuvasti kiristyvä sääntely kuormittaa henkisesti ja taloudellisesti, vaikka aina ei saavuteta sääntelyn tarkoittamaa tavoitetta. Myös lainsäädännön kiristyminen tuntuu. Tulevaisuuden näkymät ovat monen mielestä synkät, 64 prosenttia arvioi tulevaisuuden tavanomaista heikommaksi. Barometrin vastauksista nousi esille erityisesti vuoden 2026 alussa voimaan tuleva hyvinvointiasetus
Sen kautta ratsastaja saa syvemmän yhteyden hevoseen. 70 ”Aasiasetus” herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. 78 Sensovalmennus auttaa ratsastajaa löytämään tasapainon hermoston ja kehon välille. 26 Hevosten ruokinta ei ole salatiedettä, mutta se vaatii paneutumista sekä paljon tietoa ja kokemusta. Mirva Keinäsen Kirkkonummella toimiva yritys on kehittynyt tämän ajatuksen ympärille. Launosten Kartanon emännälle Virpi Jouttelalle cowboykulttuuri on elämäntapa.. 64 Vuoden 2025 alustavissa astutustilastoissa hälyttäviä lukuja. 56 Matkaratsastaja Saana Nieminen on tehnyt suomalaishistoriaa nousemalla lajinsa huipulle. 14 Launosten Kartanon emännälle Virpi Jouttelalle cowboy-kulttuuri on elämäntapa. 30 ”Maastossa hevosen kanssa virkistyy aina ja tulee hyvä fiilis”, toteaa Alfur-issikkatallin omistaja Sanna Rönni. 36 Hevostalousbarometri 2025: Nousseet kustannukset hevosyrittäjien huolena. 8 ”Hevosnaisten puolisot tietävät, ettei koskaan kannata asettaa itseään vertailuun minä tai hevonen. 52 Hoitoteknologia tuo apua erilaisiin hevosten vaivoihin. 20 Suomenhevoskasvattaja Pirjo Tikkalalle suomenhevoset ovat kaikki kaikessa. 48 ”Ravi on parasta”, kuului kuin yhdestä suusta, kun Ellen ja Neela miettivät ensimmäistä oikeaa ratsastuskertaansa. 44 Useiden tutkimusten mukaan hevoset ja luonto lisäävät ihmisen hyvinvointia. 39 Vaasalainen hevostalousyrittäjä Essi Jäntti on jatkuvasti huolissaan tallinsa taloudellisesta tilanteesta. 4 sisältö 5-6/2025 6 Ihminen kiintyy hevosiin samalla tavoin kuin läheisiin ihmisiin, kertoo Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus. He eivät koskaan voita sitä kilpailua”, nauraa jyväskyläläinen Mari Varonen. 14 48 Ellenin, 8, ja Neelan, 5, elämän ensimmäinen ratsastus sujui hienosti Julia Hoffrenin ohjauksessa. Hän opettaa taitoja myös eteenpäin, muille halukkaille. Hän on tuoreella nuorten maailmanlistalla ykkösenä. Hän jatkaa jalostusja kasvatustyötä vielä 77-vuotiaana
Pyydä tarjous jo tänään! Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 info@horseman.fi Ab Horseman finlandia Oy, Teuva horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia. Kysy hintaa! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. Nyt tarjouksessa rajoitettu erä valmiita Equisafen aitauksia 20x40m, 20x60m ja 5x5m. Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus
Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat käyttivät erityistä kyselylomaketta mittaamaan, kuinka ihmiset muodostavat emotionaalisen kiintymyksen hevoseensa, ja arvioivat sen tehokkuutta. ”Tuloksemme osoittaa, että hevoset voivat toimia ihmisille merkityksellisinä kiintymyshahmoina, aivan kuten lemmikit tai muut ihmiset. Validoimalla tämän kyselylomakkeen meillä on nyt luotettaMonen kiinteä suhde hevoseen lähtee kasvamaan lapsuuden ratsastustunneilta.. 6 I hmisen ja hevosten välinen side on tuhansia vuosia vanha, ja hevosilla on erityinen asema ihmisten suhteen, sijoittuen johonkin työeläinten ja seuraeläinten välimaastoon. Sama rakenne on aiemmin havaittu ihmisten välisissä ja ihmisen ja lemmikin välisissä suhteissa. Kulttuurisia eroja Tutkimuksessa tehdyt tilastolliset analyysit vahvistivat, että suurin osa kysymyksistä toimi hyvin kuvaamaan ihmisen suhdetta hevoseen ja paljasti saman kahden ulottuvuuden rakenteen, eli ahdistuneisuuden ja välttelyn. Ainutlaatuinen suhde Tutkimusta varten kehitetty kyselylomake, Horse Attachment Questionnaire (HAQ), mukauttaa olemassa olevaa mittaustapaa, jota käytetään koirien ja kissojen kaltaisten lemmikkieläinten kohdalla. suurimmat ryhmät olivat Ranskasta ja Suomesta. Tämä tarkoittaa, että he ovat huolissaan läheisyyden menettämisestä hevoseensa tai tarvitsevat toistuvasti varmistusta siitä, että hevonen pitää heistä tai tarvitsee heitä. Ihmiset ovat jo pitkään kuvailleet vahvaa suhdetta hevosiinsa, mutta tähän asti ei ole ollut olemassa validoitua menetelmää ihmisen ja hevosen välisen suhteen kiintymystyyppien arvioimiseksi. Näitä suhteita kuvataan usein kahden ulottuvuuden kautta: kiintymykseen liittyvä ahdistus, joka heijastaa huolta omasta rakastettavuudesta, sekä kiintymykseen liittyvä välttely, joka kuvaa haluttomuutta tukeutua toiseen tai tulla liian lähelle. Kiintymyssuhdeteoria kuvaa sitä, miten yksilöt muodostavat ja ylläpitävät tunnepohjaisia siteitä muihin. Osallistujat täyttivät muokatun version Pet Attachment Questionnaire -kyselystä, jonka väittämät oli sovitettu koskemaan hevosia lemmikkien sijaan. Tulokset toivat esiin myös, kenellä on todennäköisimmin taipumus raportoida ahdistuneita tai vältteleviä siteitä hevoseensa. Miespuoliset omistajat puolestaan raportoivat useammin välttelevää kiintymystä, mikä viittaa taipumukseen pitää tunne-etäisyyttä hevoseen. Sitä on perinteisesti käytetty vanhemman ja lapsen sekä aikuisten välisissä suhteissa, mutta sitä on sovellettu myös ihmisen ja lemmikin välisiin suhteisiin. Tutkimuksessa kerättiin vastauksia 2 287 hevosenomistajalta 21 maasta, joista Ihminen kiintyy hevosiin kuin läheisiin ihmisiin Uusi tutkimus osoittaa, että hevoset voivat olla ihmisille yhtä merkityksellisiä kiintymyksen kohteita kuin muut lemmikit tai läheiset ihmiset. Nuoremmat omistajat ja henkilöt, jotka olivat persoonallisuudeltaan neuroottisempia, saivat useammin korkeat pisteet ahdistuneessa kiintymyksessä. Ihmisten kiintymystä hevosiinsa voidaan nyt myös luotettavasti arvioida kyselytutkimuksen avulla. Kyselyn avulla tutkijat voivat tarkastella ainutlaatuista ihmisen ja hevosen välistä suhdetta kiintymysteorian näkökulmasta
Hevonen kuulee elämän ilot ja surut.. Kiintymys vaikuttaa Turun yliopiston tutkijatohtori Océane Liehrmann, joka oli tutkimuksen alullepanija, kertoo, että Horse Attachment Questionnaire tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tulevalle tutkimukselle. Myös kulttuurisia eroja havaittiin tutkimuksessa: malli sopi hieman paremmin ranskalaisille hevosenomistajille kuin suomalaisille. va tapa mitata näitä siteitä ja tutkia, miten esimerkiksi persoonallisuus ja kulttuuri niitä muovaavat”, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Aada Ståhl Helsingin yliopistosta. ”Se tarjoaa vankan perustan sille, miten kiintymys vaikuttaa paitsi hevosenomistajien hyvinvointiin mutta myös hevosten hoitoon ja koulutukseen. . Myös kouluttajat ja alan ammattilaiset voivat hyötyä ymmärtämällä, miten kiintymystyylit vaikuttavat viestintään, käsittelyyn ja koulutuksen tuloksiin. Tällaiset erot voivat vaikuttaa siihen, miten kiintymyssuhteen eri puolia tunnistetaan. Mahdollisuus mitata yksilöllisiä eroja kiintymyksessä voi auttaa räätälöimään tällaisia interventioita entistä tehokkaammin. Tutkijat korostavat, että tätä työkalua voidaan hyödyntää myös käytännön sovelluksissa, kuten hevosavusteisessa terapiassa, jossa hevosia käytetään osana ihmisten kanssa tehtävää terapeuttista työtä. Näiden havaintojen soveltaminen hevosiin voi parantaa ymmärrystä siitä, miten ihmisen psykologia muokkaa hevosten hyvinvointia”, Liehrmann sanoo. Tutkijat arvelevat tämän liittyvän ratsastuskäytäntöjen eroihin. Esimerkiksi tässä aineistossa ranskalaiset omistajat olivat useammin hevostensa ainoita ratsastajia, ja näin ollen viettivät mahdollisesti enemmän aikaa hevostensa kanssa verrattuna suomalaisiin, jotka useammin jakoivat hevosensa muiden kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että epävarmat kiintymystyylit lemmikinomistajilla voivat vaikuttaa siihen, miten eläimiä kohdellaan ja jopa niiden käyttäytymiseen. 7
Minulle se tuli vuonna 2019 ja kilpaili nuorten ratsastajien kanssa koulussa ja pienissä esteluokissa. Kuva: Tytti Ojala ”Rex oli taustaltaan siitosori, jolla oli nuorena tehty mm. karjanajotöitä. Rex oli loistava maastohevonenkin, kävin sen kanssa syksyisin sienessä. Luonteeltaan kaikkea sitä, mitä hevoselta voi toivoa: ystävällinen, luotettava, rohkea ja herkkä. Ja kaiken lisäksi kaunis ruunivoikko tukkajumala! Minun satuhevoseni.”. 8 ”Hevosen kanssa ei kannata lähteä kilpasille” Irlannincobruuna Rex IV on Mari Varosen elämän hevonen
Se hetki, kun seisoin 32-vuotiaana ensimmäisen oman hevosen kanssa tallin pihassa, on elämäni suurimpia juttuja. ”Jos minun pitää laittaa elämäni rakkaimmat tyypit jonoon, on TOP5:een aina kuulunut hevonen. ”Mitä vanhemmaksi tulen sitä vahvemmin korostuu ihmisen pahuus vastaa eläin, joka ei juonittele, ilkeile eikä petä. Isku oli niin kova.” ”Jos hevonen on jo vanhempi ehdit sopeutua ajatukseen luopumisesta. Se. Vuosi sitten minulta kuoli viisivuotias hevonen ähkyyn, ja se oli niin kova sokki, että tuli ihan fyysisiä oireita ja sairastuin. Tuolla ne kaapissa ovat edelleen. Niihin liittyy niin vahvoja tunteita, etten ole vielä pystynyt tekemään niistä mitään, vaikka paljon käsitöitä teenkin.” Suurin haave toteutui ”Olen kotoisin duunariperheestä Kouvolan seudulta ja aloin yhdeksänvuotiaana käydä Kouvolan ratsastajien tallilla. ”Ensimmäinen hevonen oli järkiostos, venäläinen ruuna, jonka piti tulla minulle opetusmestariksi, mutta en pärjännyt sen kanssa. Siitä se sitten lähti.” ”Ensin vuokrasin hevosia, kunnes päähäni pamahti, että nythän minulla on mahdollisuus hankkia oma hevonen. Toki hevostenkin kanssa on vaikeita hetkiä, mutta niille on aina syy.” ”Hevosten kanssa on itketty monet itkut, kun olen joutunut niistä luopumaan, varsinkin jos tilanne on nopea ja yllättävä. Hevonen kulki kuitenkin mukanani koko ajan, taidelukiossa hevonen oli usein töiden aiheena.” ”Kolmekymppisenä palasin hevosten pariin, kun vanhalla opiskelukaverillani oli hevonen ja menin sitä katsomaan. 9 . Kävin siellä ahkerasti ja hoitelin ratsastuskoulun hevosia. Vaikka on se siltikin kovaa.” ”Olen ottanut jouhia talteen niiltä hevosiltani, jotka on jouduttu lopettamaan. › ”Hevosista tulee todella rakkaita, ja ne menevät monen ihmisen ohi”, sanoo Mari Varonen ja toteaa, että hänen elämästään häviää punainen lanka ilman hevosta.” Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Mari Varosen arkisto J yväskyläläisellä Mari Varosella, 49, on ollut omia hevosia liki 20 vuoden ajan ja nyt on vuorossa yhdeksäs hevonen. Elämäni suurin haave toteutui.” Ei järkiostoksille Pääosin hevosia on ollut Marilla yksi kerrallaan, joskus kaksikin samaan aikaan. Ei ollut mitenkään realistista, että minulla voisi olla oma hevonen.” ”Lähdin lukioon toiselle paikkakunnalle ja hevosharrastus jäi kokonaan. He eivät koskaan voita sitä kilpailua”, nauraa Mari. Eläimet ovat pyyteettömiä ja niiltä ihminen on niiden kanssa aina saamapuolella. Kiintymyssuhde hevoseen on Marin mukaan todella vahva. Niistä tulee todella rakkaita, ja ne menevät tärkeysjärjestyksessä monen ihmisen ohi.” ”Hevosnaisten puolisot tietävät, ettei koskaan kannata asettaa itseään vertailuun minä tai hevonen
Bonny tuli minulle viisivuotiaana ja etenimme kouluratsastuksessa nuorten hevosten luokista kansalliselle helppo A-tasolle. 10 ”Irlannincobruuna Siofra’s Odin on minun nykyinen kolmevuotias hevoseni, jonka ostin elokuun lopulla. ajoja ratsujuttuja sekä working equitationin alkeita. Ihana nuori hevonen!” Kuva: Mika Laitinen ”Tuomarointipäivinä iloisimpia hetkiä ovat palkintojenjaot, joissa pääsee onnittelemaan onnistuneita ratsukoita.” ”Bonny B. Parhaillaan treenataan mm. Kuuma ja kaunis, pieni tamma, jossa oli paljon laatua.” Kuva: Kimmo Hämäläinen. Mahtava kaikki käy -luonne, ystävällinen ja oppivainen. Saksalainen ratsuponi, jonka kävin ostamassa Saksasta paraurani jälkeen vuonna 2012
Olin tuore kouluratsastustuomari ja ajattelin, että harrastan tätä nyt sitten tuomarin näkökulmasta.” ”Vaikka olen kunnianhimoinen ja kilpailuhenkinen, olen saanut ihan yhtä paljon tai enemmänkin tästä nykyisestä harrastuksesta. Palasin sitten takaisin ”tavisten joukkoon” ja hommasin hevosen, jolla kilpailin koulua kansallisella tasolla”, hymyilee Mari. Tästä punaisesta tammasta kuullaan vielä!”Kuva: Alisa Lyyra. Ihastuin Akan ulkonäköön ja laadukkaisiin liikkeisiin, jollaisia harvoin näkee suomenhevosella. Nuori ratsastaja tipahti hevosen selästä ja mursi kätensä, ja minun piti myydä hevonen pois. Kilpailin sen kanssa muutaman vuoden ja menestyinkin ihan kivasti.” ”Olen toiminnallisesti pararatsastaja, sairastan harvinaista kroonista autoimmuunisairautta SLE:tä, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan. ”Valkoinen venäläisruuna oli minulla hetken, kunnes touhu muuttui vaaralliseksi. Minulla on huonot käsivoimat ja kaikenlaista muutakin heikkoutta kehossani. Onhan se ihan ymmärrettävä peruste luokituksen eväämiselle.” ”Sairauteni eteni niin, etten pysty ratsastamaan pakkasella, eikä Keski-Suomessa juuri ole lämpimiä maneeseja. Myöhemmin olen saanut myös valjakkoja paratuomarioikeudet.” ”Savotta-Akka, nuori suomenhevostammani, joka oli omistuksessani vuonna 2025. Olin siinä vaiheessa ehtinyt hankkia jo kansainvälisen tason kilpahevosen. 11 . Kisatulokset alkoivat heikentyä, kun huhtikuussa hyppäsin kylmiltään hevosen selkään ja yritin kilpailla ilman treeniä. ”Hain Saksasta itselleni ratsuponin, halusin hevosen, joka on hyvä ja minulle sopiva. Minulla on ollut kaksi järkiostosta, eikä kumpikaan niistä onnistunut”, pohtii Mari. En voinut miettiä kilpailu-uraa ”puskasuokilla”, vaan hommasin sen vierelle kokeneen kilpahevosen, jolla aloittelin kouluratsastuskilpauraani.” ”Pararatsastuksen kanssa kävi niin, että hakiessani luokitusta kansainvälistä kilpailulupaa varten, minulta otettiinkin luokitukset kokonaan pois. Mutta koska sairaus ei näy röntgenissä, kuten esimerkiksi nivelreuma, on mahdollista, että joku saattaisi teeskennellä oireita. Tämä tamma on suuri persoona, erittäin voimakasluonteinen hevonen. › oli hyvä opetus siitä, että hevosen hankkimisessa pitää olla tunne mukana, pelkkä järki ei riitä. Hankin turvallisen suomenhevosen, jonka kanssa harrastelin.” ”Sitten tajusin, että olen potentiaalinen pararatsastaja ja sain luokituksenkin. Motivaatio laski ja myin kilpahevoseni pois.” ”Harrastaminen on monimuotoistunut sairauteni vuoksi, kun koulu ei enää onnistunut, eikä kilpaura enää ollut vaihtoehto
Sen jälkeen minulla oli pari suomenhevosta ja nyt viimeiset pari kuukautta minulla on ollut jälleen irlannincob, joka on aivan ihana mussukka.” ”Muutama vuosi sitten hurahdin valjakkoajoon, joka on armollinen laji. Tämä harrastus on minulle ihan elämän ja kuoleman kysymys.” ”Olen parasta aikaa kovalla sytostaattilääkityksellä ja jäisin helposti kotiin surkuttelemaan itseäni, mutta on pakko lähteä siivoamaan karsinaa. Tai nuoria hevosia kasvattaessani, kun ne oppivat jotakin ja saan niihin yhteyden. Sairauteni on heittelehtinyt vuosien mittaan, ja sain hemoglobiiniarvoni nousemaan 20:llä sillä, että rupesin tekemään tallitöitä. Kun pääsen hevosen luokse, löydän jälleen elämänilon.” ”Aviomies on seurannut hevosharrastuksen vaiheita ja hän tietää, että seuraava tulee kyllä, jos joudun hevosesta luopumaan. Rooli hevosen omistajana, kilpailemisen mahdollistajana ja tukihenkilönä on myös antanut paljon.” Elämänilo löytyy tallilta ”Olin kolme kuukautta ilman hevosta, enempää en kestänyt. Mikään muu ei saa minun nousemaan sohvalta kuin hevoset ja koirat. Se tunne kun ratsastaessa tunnet sekunnin, että olet yhtä hevosen kanssa, on ihan mieletön. Sillä elää monta viikkoa.” Kannustava tuomari Mari Varonen on ammatiltaan digipedagogiikan asiantuntija ja ammattivalokuvaaja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Ei jumpasta tai mistään muustakaan.” ”Hienoimmat hetket hevosen kanssa ovat niin valtavia, etten koskaan ole kokenut sellaisia missään muualla. Samanlaisia kiksejä ei saa mistään muusta lajista. Minut pitää hengissä se, että minun pitää joka päivä mennä tallille, enkä jää sohvannurkkaan kuihtumaan. Hän toimii ”Kansallispukuharrastukseni on johtanut minut monenlaisiin projekteihin, joissa myös hevoset ovat olleet mukana. Tämä Saarijärven kansallispuku oli osa Postin kanssa tehtyä kampanjaa ja halusin tietysti kuviin suomenhevosen kanssa. Olen kouluttamassa nuoresta irlannincobista valjakkohevosta.” ”Hevoseni on Jyväskylässä, Killerin hevosurheilukeskuksessa. Kuvassa ystäväni suomenhevosruuna Ossi eli Jasun Jatke.” Mari Varonen omistaa 200 kansallispukua ja pyörittää sivutyönään kansallispukuvuokraamoa. Hommasin itselleni irlannincobin, eli ihan jotakin muuta. Kunhan itse tai avustettuna pääsee vaunuihin pystyy ajamaan vähän huonommissakin voimissa toisin kuin ratsastuksessa, jossa pitää olla hyvässä fyysisessä kunnossa. Elämästäni häviää punainen lanka ilman hevosta.” ”Hevosen kanssa olemisessa on hirmuisen isot tunteet hyvässä ja pahassa. 12 ”Olen myös antanut hevoseni nuorille ratsastajille valmentautumiseen ja kilpailemiseen. Kuva: Petri Voudinmäki. Siellä on paljon erilaisia talleja ja hyvät fasiliteetit.” ”Olen kokeillut paljon erilaisia urheilulajeja, jotta pysyisin kunnossa
Side on niin voimakas ja uskon, että elämäni loppuun saakka näiden kanssa puuhaan. ”Mausie eli L’Esprit II. Mutta kun se palkitsee, se palkitsee kunnolla”, sanoo Mari Varonen. Kisakausi venyy pitkän syksyn myötä, viimeiset tuomaroinnit olivat tänä vuonna marraskuun alussa.” ”Tykkään pienistä kisoista, joissa on aloittelevia ratsastajia, joita pääsen kannustamaan kisauralle. Eläkepäivinään se uudella omistajallaan osallistui vielä hevosavusteiseen toimintaan ja pyöräytti kaksi upeaa varsaa.” Kuva: Kimmo Hämäläinen. Vaikkei koskaan valmis olekaan.” ”Kun kerran on hevosihminen, harva siitä pääsee irtaantumaan. Vaikka tämä ihan hullujen puuhaa onkin, kaikki rahat kuluvat ja kaikki aika menee. Koko ajan on kamala huoli hevosista, miten saadaan ne pysymään kunnossa, ja kaikki on hirveän kallista. Kunkku tuli minulle villinä 4-vuotiaana oriina, mutta ruunana rauhoittui ja oppi nopeasti niin ratsukuin valjakkohevoseksikin. 13 . Kiersimme maajoukkuevalmennuksissa Ypäjällä ja kilpailureissuilla ympäri Suomea. ”Virman Kunkku. Hieno ja luotettava hevonen. Ne ovat minulle ilon hetkiä, kun he jossakin onnistuvat ja pääsen heitä siitä palkitsemaan.” ”Tuomarointi on todella vaativaa. Mausie oli tehnyt siitostamman uran Saksassa ja esteratsun töitä Suomessa ennen meidän yhteisiä vuosiamme. Musta, upea suomenhevoseni. Tämä pyörryttävän kaunis hevonen menehtyi valitettavasti ähkyyn viisivuotiaana viime vuoden lopulla.” Kuva: Vilma Hasu vaativan tason kouluratsastustuomarina sekä paraja valjakkokoulutuomarina. ”Viime vuonna tein 32 päivää vuodessa eli melkein kaikki viikonloput keväästä syksyyn. Siinä pitää keskittyä koko ajan sataprosenttisesti ja olla todella tarkkana, mutta siinä myös kehittyy koko ajan paremmaksi. . Kokenut mecklenburgilainen tamma oli ensimmäinen kilpahevoseni ja sen kanssa opin kouluratsastuksesta paljon
”Yleensä emot menivät uudelle laitumelle syömään, mutta kaikki vasikat jäivät vanhalle laitumelle ihmettelemään, mihin emot katosivat. Vasikat miettivät, ettei portista voi mennä, sillä siinä on ollut aita. Tyypillinen työtilanne on karjan siirtäminen kesäisin uudelle laidunlohkolle. Aitoihin tehdään portit, joista karja pääsee siirtymään uudelle peltolohkolle. 14 L aunosten kartanon mailla Kanta-Hämeen Lopella, kasvaa pihatoissa hereford -painotteista lihakarjaa, jonka siirtämiseen oli käytetty jo kymmenen vuoden ajan hevosia. Kun sitten kolmannen kerran haimme itse vasikat pellon takaa sinne missä on portti, tuli mieleen, että onhan meillä hevosiakin tähän hommaan, eikä tarvitse itse juosta pellolla edestakaisin, muistelee Virpi Jouttela.
Hänen mukaansa hevosen käyttäminen karjan käsittelyssä on helppoa. Tänään hän elää unelmaansa niin kuin se Suomessa on mahdollista. Ne voivat halutessaan valita pihaton suojan ja laiduntavat kesät talvet vuorokauden ympäri. Teksti ja kuvat: Susanna Malmström Karjaa pitää ymmärtää Launosissa karjankasvatus on perinteistä emolehmäja lihakarjakasvatusta. ”Kun eläimet ovat jatkuvasti ulkona ja liikkuvat paljon, ovat ne myös terveempiä”, sanoo Virpi. 15 . Kartanon eläimet eivät ole tehotuotannossa, eikä niitä myöskään teljetä sisään. Tärkeimpänä kriteerinä Virpi Jouttela pitää karjanpidolle sitä, että eläimet ovat terveitä sekä fyysisesti että henkisesti. Karjanpaimennus hevosella perustuu naudan luontaiseen taipumuksen väistää hevosta. › Karjapaimenkulttuuri elää Launosten kartanolla Loppilaisen Launosten kartanon omistaja Virpi Jouttela totesi ensimmäisen luokan opettajalleen, että hänestä tulee isona karjapaimen. ”Kommunikointitaidot hevosen kanssa ovat olennaiset karjanpaimennuksessa”, sanoo Virpi Jouttela.
Aikaisemmin tilalla kasvatetusta ylämaankarjasta luovuttiin. Enää ei tarvitse miettiä, mistä saadaan paimennuskarjaa kursseille. ’’ Virpi Jouttelan tytär Kati Jouttela osallistuu karjanpaimennukseen itsekouluttamallaan nuorella hevosella. ”Kun karjapaimenilla ei ollut vapaapäivinään varaa lähteä tekemään mitään, ei ollut perhettä, eikä oikein muutakaan elämää, niin. "Suosikkotyöparini on äitini. Paimenet ymmärtävät tuotantoeläintä, mitä tehdään ja miksi, miten tuotantoeläin käyttäytyy, mitä otetaan huomioon sen liikuttamisessa ja paimentamisessa. Ei olisi näitä kokemuksia ilman häntä", sanoo Kati Jouttela. sekä nyt jo virallisia SM-kilpailujakin kahdet. ”Osallistuin kurssille ja pyysin valmentaja Erikssonin vielä samalle vuodelle meille Etelä-Suomeen. Lehmät ovat yleensä rauhallisia, ja niitä on helppo siirrellä laitumelta toiselle hevosen selästä käsin.” Tilalle on hankittu sarvetonta lihakarjaa paimennuskursseja ja kilpailutoimintaa varten. ’’ Hevoset yleensä innostuvat karjan paimennuksesta ja kasvavat rohkeiksi, vaikka aluksi olisivatkin arkoja. Järjestimme ensimmäiset karjapaimennuskilpailut vielä samana syksynä.” Siitä lähtien Launosten Kartano on järjestänyt lajin kursseja. ”Hevonen paimentajana on pehmeämpi keino kuin paimenkoira. Tuolloin valmentajaksi saatiin ruotsalainen Lulle Eriksson. Virpi Jouttelan mukaan lajin kilpailut saivat alkunsa Amerikassa. Kyse ei ole enää vain ratsastusharrastuksesta, vaan suuremmasta kokonaisuudesta.” Kilpailut pitävät lajin hengissä Ensimmäinen karjanpaimennuskurssi Suomessa järjestettiin Pohjanmaalla Alavetelissä kymmenen vuotta sitten. Se kasvattaa toisenlaista ajattelua karjaa kohtaan. 16 Nautojen siirtely hevosella perustuu nautojen luontaiseen vaistoon väistää hevosta. ”Kilpailuja meillä on kahdet vuodessa, mutta toivoisin, että niitä olisi useammin, sillä koen ne lajin säilyvyyden kannalta tärkeinä.” Cowboy -elämän rentous näkyy myös kilpailuissa. ”Kun karja on jatkuvasti läsnä arjessa, pidetään siitä huolta ja hoidetaan, aletaan ymmärtää myös karjan ajatusmaailmaa
Karja-aita on alimmillaan 140 senttiä, jolloin ne menevät sen ponin yli. Jos nauta saa pakoreaktion, se lähtee menemään. Asiakkaiden hevosten kanssa lähdetään alkeista ja siedätyksestä. Jouttelan mukaan on myös olemassa rotuja, joilla on paimennusvietti, samanlainen kuin esimerkiksi paimenkoiralla. Samanlainen vietti löytyy tietyiltä hevosilta. Launosten Kartanolle voi viedä varsan koulutukseen, jos haluaa hevosen nimenomaan karjapaimennukseen. 17 . Varsat ymmärtävät Jouttelan mukaan melko pienenä karjanpaimennuksen idean ja karjavietti herää. Meillä ei tätä paimennuskulttuuria ole, ja siksi opetan asiakkailleni aina ensimmäiseksi teorian. › Quarter-hevonen on jalostettu tekemään karjatöitä. Toistojen ja virheiden kautta opitaan käytäntö”, kertoo Jouttela. Hän pitää ihanteellisimpana, että hevonen totutetaan karjaan jo varsana. Kouluttaminen tarkoittaa, että se tekee niin kuin ihminen haluaa. ”Rento meno, yhteisöllisyys ja toisten kunnioittaminen, ovat arvoja, jotka ovat säilyneet. vapaapäiväläiset kisasivat muun muassa siitä kenellä on paras ja nopein hevonen.” Pikku hiljaa kilpailut rakentuivat isommaksi tapahtumaksi, kun mukaan tulivat kaverit, naapuritilan karjapaimenet ja kohta koko kylä. Hänen mielestään hyvä hevonen, jolla on karjavietti on tärkeä, mutta ratsastajan silmällä on myös merkitystä. Yleensä hevoset innostuvat karjan paimennuksesta ja kasvavat rohkeiksi, vaikka aluksi olisivatkin arkoja. Jos ratsastaja osaa ja hevonen osaa, mutta ne eivät tee töitä yhdessä, ei karjanpaimennuksesta tule yhtään mitään”.. Pääsääntöisesti se löytyy arabialaisilta hevosilta ja Iberian niemimaan hevosilta, joita ovat andalusialainen ja lusitano, sekä näistä polveutuvilta amerikkalaisilta quarterja paint-hevosilta. Tärkeintä karjapaimenelle on tuotantoeläimen hyvinvointi.” Kaikki hevoset sopivat Suomessa minkä tahansa rotuinen hevonen käy karjanpaimennukseen, ravihevosista ja puoliverisistä lähtien. Jouttela ei näe ongelmaa karjan paimentamisessa hevosella, jolla ei ole karjaviettiä. Ponin luonteella ei ole merkitystä, vain koko ratkaisee”, Jouttela kuvailee. Varsa viedään maasta käsin ensimmäisen kerran karjalle. ”Kommunikointitaidot hevosen kanssa ovat olennaiset. Riittää että ratsastajalla on ymmärrys ja silmää nähdä, mitä tehdään karjan kanssa sekä hyvä ratsastustaito. Se ei ajattele, ei näe, eikä kuule mitään, vaan juoksee aina pois siitä missä aita on matalin. ”Sitä pienemmällä ratsulla ei karjaa voi turvallisuussyistä paimentaa. Paimenkoira osaa paimentaa luonnostaan jo syntyessään. Silloin pystyy ratsastamaan hevosen juuri niin kuin itse haluaa. Se on jalostettu nimenomaan tekemään karjatöitä.” Karjapaimeneksi kasvetaan ”Jos on ollut mukana karjapaimenena pienestä asti, tarvittava silmä ja taito opitaan siinä tekemällä, kun opitaan karjan tapa liikkua ja elää. Ainoa vaatimus on minimisäkäkorkeus, 140 senttiä. ”Mielestäni muita rotuja ei voi kuitenkaan verrata amerikkalaiseen karjahevoseen, quarteriin. ”Riippuu hevosyksilöstä, kuinka paljon se tarvitsee koulutusta
Ei ratsastuksen laji Karjanpaimennus ei lajina ole Suomen Ratsastajainliiton alaista toimintaa, toisin kuin lännenratsastus. Karjanpaimennuskursseille voi osallistua tilan osaavilla hevosilla tai omalla hevosella. ’’ Tärkeintä karjapaimenelle on tuotantoeläimen hyvinvointi. Paimennuksen jatkokurssilla pääsee jo laajemmin siirtämään karjaa laitumella ja mukaan työtilanteisiin. 18 Launosten kartanon emännälle Virpi Jouttelalle cowboy-kulttuuri on elämäntapa. Launosten kartanolla koulutetaan sekä hevosia että ratsastajia sekä järjestetään erilaisia elämysja koulutuspaketteja. . ”Työlajit ovat yhtä lailla nautatyöskentelyä ja karjajuttuja kuin ratsastamista. ’’. Tämä ei ole puhtaasti ratsastuslaji, vaan karjankasvatuslaji.” Virallisena kattojärjestönä toimii Finnish Cowboy Association, joka ei ole ratsastusliitto vaan kulttuurin ja karjapaimennuksen yhdistys. SRL:n lisenssikilpailija saa kuitenkin kilpailla karjalajeissa, sillä liitossa lajin järjestämiä kilpailuja ei lueta villeihin kilpailuihin. Se osa-alue, joka on ratsastamista ei ole pelkästään ratsastamista vaan se pitää nitoa karjatyöskentelyyn ja naudan käsittelyyn sekä naudan ymmärtämiseen
Johanna Pirttijoki ..................... Vilma Lepistö ............................. Väinö-Kalle Korhonen ............118 3. . 129 p 2. 42 Elina Leinonen on Salamakypärät-sarjan voittaja vuonna 2025. Kaisa Rehula .............................. Elina Leinonen ......................... Jerry Rauos ................................. 72 9. 58 11. 186 5. Tulokset, Salamakypärät 2025 1. Carolina Krokvik ...................... Viimeisen osalähdön voitti cTypeface:Bold>Tino Keväänranta. S alamakypärät-kilpailusarjan viimeinen osalähtö ajettiin syyskuun viimeisenä keskiviikkona Vermossa. Toinen sija varmisti hänelle kokonaiskilpailun voiton.. 103 4. Leinonen osallistui sarjaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna, aiemmin Leinonen on ollut mukana myös monteohjastajien Montekypärät-sarjassa. Viimeisen osalähdön toinen sija sijoittui varmisti hänelle kokonaiskilpailun voiton. Myös tämä vuosi on sujunut erittäin positiivissa merkeissä. Ennen viimeistä osalähtöä sarjaa johti loimaalainen Elina Leinonen. 21-vuotias Elina Leinonen voitti lähdöistä kaksi ja ohjasti paljon muita hyviä sijoituksia, mikä varmisti kokonaiskilpailun voittoon tarvittavan pistemäärän. Kiitosta konseptille Salamakypärät-sarjan tarkoituksena on toimia ponnahduslautana kohti raviurheilun ammattilaisuutta, ja myös Elina Leinonen antoi kiitosta konseptille. Vuosien aikana Salamakypärät-sarjan voittajina on nähty Suomen kärkiohjastajista muun muassa Hannu Torvinen ja Jukka Torvinen, ja kuskimarkkinoilla salaman nopeaa nousua tekevä Tuukka Varis, joka voitti sarjan kahtena edellisenä kautena. Robert Lindgren ........................ 75 8. 82 6. Kyösti Blomerus ........................ Tänä vuonna Leinonen on kaartanut voittajaesittelyyn jo 32 kertaa. 75 7. Annu Pakkanen ......................... Tino Keväänranta ................... 16-29-vuotiaiden ohjastajien Salamakypärät-sarjaa ajettiin tänä vuonna 11 osalähtöä ympäri Suomen, myös kesän isoimmissa raveissa kuten Suur-Hollolaja St Michel -raveissa. ”Oikein tosi hieno, tähän on ammattivalmentajatkin uskaltaneet ilmoittaa hevosia, mitä ei ehkä normaalisti pääsisi ajamaan”, kertoi Leinonen. Leinonen on jo tässä vaiheessa vuotta ohjastanut enemmän lähtöjä kuin viime vuonna ja myös voittojen määrässä mitattuna vuosi on ollut aiempia parempi. On ollut monta osalähtöä ja olen päässyt ajamaan tosi hienoja hevosia, tunnelmoi Elina Leinonen. Hän ohjastaa niin montéeli raviratsastuslähdöissä kuin kärrylähdöissäkin. Kuva: Hippos/Hanna Närhinen Salamakypärät-sarjan voittaja on Elina Leinonen Ensikertalainen Elina Leinonen johti Salamakypärärien sarjaa ennen viimeistä osalähtöä. 64 10. ”Ihan mieletön kausi takana, en olisi uskonut, että se päättyy näin. Leinosen ohjastajaura on ollut nousukiidossa jo viime vuodesta lähtien, ja hänet palkittiinkin edellisessä Ravigaalassa vuoden komeettana 2024. 57 12. 19 . Salamakypärien voittaja palkitaan tammikuussa järjestettävässä Ravigaalassa. Tiia Vehviläinen .....................
”Mitä sitten tekisin, jos en tätä”, sanoo Pirjo. ”Ostin ensimmäisen oman hevosen vuonna 1976. Tallissa on varsa mukaan lukien nyt kuusi hevosta. Siellä syntyi aikanaan pienen Pirjon hevosrakkaus. Sillä sain myös ajaa, ja kyllä ajoinkin aamusta iltaan.” Pirjo kävi ammattikoulun ja meni kauppaan töihin. Hevoset ovat olleet elämässä mukana koko aikuisuuden. Olli myös valmentaa, ja yhdessä käydään raveissa. ”Vanhuuttaan hevoset sitten piti panna pois, ja traktori tuli niiden tilalle. ”Suomenhevosen luonne on niin mahtava, siitä saa aina hyvän kaverin. ”Sedän luona oli hevonen, jonka nimi oli Tähti. S uomenhevoskasvattaja Pirjo Tikkalalle suomenhevoset ovat kaikki kaikessa. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Pirjo Tikkalan arkisto Pirjon ensimmäinen oma hevonen Uskon-Viiri vuonna 1978. Siksi hän jatkaa jalostusja kasvatustyötä vielä 77-vuotiaana. Vanhempien tila on vain kilometrin päässä Pirjon kodista.. ”Siinä on yksi kimppahevonen. Pitkään toiminut, hyvin menestynyt suomenhevoskasvattaja on jo monta kertaa ajatellut lopettaa kasvatustyön, mutta aina on rakkaus suomenhevosiin voittanut. Yksi meidän vanha ravuri on meillä hoidossa.” Hevosrakkaus jo lapsuudesta ”Jo pienenä olin paljon tallissa, sieltä minut löydettiin. 20 Suomenhevoset sydämen asia Suomenhevosrodun säilyttäminen on Pirjo Tikkalalle niin tärkeä asia, että hän ei malta lopettaa hevoskasvatusta iän karttuessakaan. Ne ovat kaikin puolin kunnon hevosia, Pirjo sanoo. Lapsuudenkodissa oli kolme hevosta – kunnes tuli koneiden aika. Nykyisin Pirjolla on kuusi hevosta, jotka hän hoitaa yhdessä puolisonsa Olli Antilan kanssa. Se oli Uskon-Viiri.” Pirjolla oli silloin oma talo, mutta ei tallia, joten hevonen oli alkuun Pirjon vanhempien tilalla, jossa edelleen oli lehmiä ja talli. Sittemmin hän siirtyi VR:lle junaemännäksi, ja teki siinä työssä 30 vuoden työuran. Pirjon talli on Laihialla, aivan Pirjon lapsuudenkodin lähellä. Olin myös usein isän mukana metsätöissä, siihen aikaanhan ne tehtiin hevosella”, toteaa vuonna 1948 syntynyt Pirjo Tikkala. Yksi lemmikkitamma jäi.” Pirjo myös ratsasti pikkutyttönä serkkunsa kanssa
› Pirjo Tikkala on pitkän linjan suomenhevoskasvattaja, jonka tallissa on syntynyt monia menestyneitä hevosia. 21 . Taas kerran tuli Pirjolle ja Tuli Keilalle voitto kotiin.
”Mutta sille tuli ähky, johon se kuoli. Ei elämää ilman hevosia Pirjo Tikkala teetti Uskon-Viirillä varsan, ja siitä alkoi hänen kasvattajauransa. Veljekset Tuulian Sälli, Väläkky ja Tuli Keila.. Varsa oli Viirin-Heiluri, jolla ajettiin kilpaakin. On niin kauheaa, kun hevonen kuolee.” Mutta puoliso ja ystävät olivat toista mieltä: ”Kyllä sulle vielä hevonen hankitaan!” ”Ja hankittiin myös. No minä menin ja ostin sen, ja siitä tuli kantatamma meidän hevosille.” Kantatamma oli Erisui, josta Pirjo on saanut 23 omaa kasvattia. Pirjon kaikki kasvatit edustavat suomenhevosten ravisuuntausta. Ystävä soitti, että täällä olisi sopiva tamma, tule ajamaan. ”Erisuista minulla oli yhdeksän varsaa, sitten myin sen toiseen paikkaa varsoja tekemään.” Sitten seurasi muun muassa Suin Tähti, josta tuli viisi varsaa, muun muassa Tähden Tuulia, joka on nyt periyttäjä. Silloin sanoin, etten ota enää hevosta. Pirjo asuu edelleen samassa paikassa. 22 Sittemmin tallikin rakennettiin omalle tontille
Mutta vaikeuksilta ja surultakaan ei ole voinut välttyä. Pirjo ei ole tyytyväinen siihen, että samoissa ravilähdöissä ovat sekä kylmäveriset että suomenhevoset. Oria valittaessa pitää luonnollisesti katsoa myös sen jälkeläisiä.” ”Mutta muuten minulla on usein sellainen mutu-tuntuma – tunne, että tuosta hevosesta haluan jälkeläisen.” Onnistumisia ja niiden myötä iloa on hevoskasvatus tuonut paljon. ”Sikäli sen tietysti ymmärtää, että muuten voisi olla vaikea saada täysiä lähtöjä. ”Kotona ajan, mutta en kilpaa. ”Tilanne on onneksi nyt sentään pikkuisen parempi kuin se pahimmillaan oli, ja toivoa rodulla kyllä on. Maatalouden koneellistumisen myötä ne vähenivät radikaalisti, eikä armeijakaan enää tarvinnut hevosia. Minusta tähän pitäisi puuttua. Tällaisia tapahtumia voisi järjestään enemmän ja useammin.” Kritiikkiä Pirjolta saa myös epätasa-arvo Suomen ja Ruotsin välillä. ”Kylmäverisiä tulee Suomeen paljon, ja Ruotsista tulevat saavat kilpailla Suomen puolella raveissa, mutta suomenhevonen ei saa kilpailla Ruotsissa ja Norjassa. Pirjon lapsuudessa 1950-luvulla suomenhevosia oli vielä satoja tuhansia: työkäytössä maaja metsätaloudessa sekä armeijan palveluksessa. ”Tyttäreni on enemmän ollut kiinnostunut ratsupuolesta, mutta on hänkin mukana kimpassa yhdessä meidän kasvatissamme.” Pirjo ajoi ravikortin nuorena, mutta kilpaa hän ei ole ajanut. Suomenhevosvarsasta maksetaan nyt 600 euroa, ja se on tietysti hyvä asia.” ’’ Enemmän tukea tarvitaan, jotta saadaan kansallisrotumme säilymään. 23 . Se oli iso raha silloin, paljon enemmän kuin nykyinen 600 euroa.” Ruotsiin kilpailemaan. Olisi Hippoksen asia hoitaa tämä asia kuntoon.” Iloja ja suruja Kasvatustyöstään Pirjo Tikkala toivoo saavansa terveitä, tasapainoisia hevosia. Siltä jäi viimeiseksi varsaksi ori Väläkky.. Viisi vuotta sitten Pirjo oli ihan vakavissaan lopettamassa hevoskasvatuksen, kun varsan emä Tähden Tuulia loukkasi jalkansa, ja se piti lopettaa. Ruotsista käydään nyt Torniossa, Oulussa ja Rovaniemellä. ”Tilanne kuulemma johtuu siitä, että aikoinaan suomenhevoset ovat Ruotsissa voittaneet lähdöt ja vieneet rahat, ja sitten Ruotsi on laittanut siihen stopin. Nykyisin on niin, että pitää olla ammattimiehet ajamassa, eivät siellä harrastajat pärjää.” Suomenhevonen tarvitsee tukea Suomenhevosten tulevaisuus ja rodun säilyminen elinvoimaisena huolestuttavat Pirjo Tikkalaa melkoisesti. Tukea tarvitsevat kaikki jalostussuunnat, niin ravurit, ratsut, työhevoset kuin pienhevosetkin.” ”Aikanaan, kun syntyi ensimmäinen varsani, suomenhevosvarsasta maksettiin 3 000 markkaa. ”Terveys on tärkeää, ei ole mukavaa jos paljon tarvitaan lääkäriä.” Jalostuksessa orivalinta on olennainen asia. Mutta silti toivoisin, että olisi välillä myös pelkkiä suomenhevoslähtöjä.” ”Kun Kuopiossa oli suomenhevospäivä, lähdöt olivat kuitenkin aika kivasti täynnä. Ei tule asiakkaita, jos isä on vaikka joku oma kasvatti. ”Jos haluaa myydä varsoja, tamma pitää astuttaa nimiorilla. Pohjoisesta olisi helppo käydä raveissa naapurimaissa.” Kilpailumahdollisuus Ruotsissa vahvistaisi pohjoisen suomenhevoskantaa. Maailma on muuttunut ja suomenhevonen on joutunut uhanalaiseksi. ’’ ”Mutta enemmänkin tukea tarvittaisiin, jotta saadaan kansallisrotumme pidettyä elinvoimaisena. ja ravipuolen kasvattajana tietysti myös nopeita. Huonoimmillaan tilanne oli 1980-luvulla, jolloin suomenhevosten määrä putosi alle 20 000:een. › Sydänystävät Apila-Anneli ja Manionni jakavat herkutkin puoliksi
Siksi jatkan vielä vanhoilla päivilläni”, Pirjo sanoo. Varsoja on kiva katsella ja opettaa. Apila-Anneli ja varsa Vikisee.. Mutta nämä omat hevoset pyörittävät tallia. Mutta vaikka hän on palkkatyöstään eläköitynyt jo aikaa sitten, hevosista hän ei näytä pääsevän eläkkeelle. Mutta meille jäi silloin sellainen naisten kimppa, tamma Apila-Anneli, joka nyt toimii siitostammana meillä.” Pirjo halusi teettää vielä varsankin – ja tuli identtiset kaksoset, jotka syntyivät kuolleina. ”No juuri se, että haluan saada suomenhevosen säilymään. Mikä saa pyörtämään päätöksen kerta toisensa jälkeen. mutta sitten selvisin siitäkin ja teetin vielä varsan.” Hevoset hoidetaan hyvin Pirjo Tikkala on siis jo ties kuinka moneen kertaan elämänsä varrella sanonut, että nyt hän lopettaa hevoshommat. ”Ja kasvatustyö on niin antoisaa. 24 ”Silloin ajattelin, että tämä loppuu nyt. ”Mutta ei se ole tarkoituskaan, harrastus tämä minulle on. Ei eläkerahoilla pidettäisi hevosia.” Sitä Pirjo harmittelee, että nykyisin on vallalla myös vääriä käsityksiä suomalaisesta hevostenhoitosta. ”Ja siinä vaiheessa taas ajattelin, että ei enää tätä hommaa... Ja jännitystä elämään hevoskasvatus tuo myös.” Taloudellisesti Pirjo on pärjännyt raveilla ja kasvatustyöllä, vaikkei se suuria rikkauksia ole tuonut
Black Horsen Premium-sarja sisältää täydennysrehuja, jotka valmistetaan Karkkilassa. 26 ” Hevosen pääasiallinen rehu on heinä, eli karkearehu. Sen vuoksi hevosten väkirehuja sanotaan täydennysrehuiksi”, kertoo Mia Segercrantz, Biofarm Oy:n hevostuotteiden markkinointipäällikkö. ”Heinän ravintopitoisuuteen vaikuttaa runsaasti se, missä kasvuvaiheessa heinä on korjattu. Biofarmin edustama kotimainen Black Horsesarja on ruokkinut hevosia vuodesta 1982. Heinästä kannattaa teettää analyysi, jotta tietää kuinka paljon ja mitä vitamiineja, kivennäisiä ja hivenaineita sekä proteiinia on tarpeen lisätä hevosen ruokintaan.” Hevoselle annetaan vitamiineja, lisäravinteita ja täydennysrehuja sen yksilöllisten tarpeiden mukaan.
27 . ”Tutkisin ruokinnan ja varsinkin valkuaisen määrää rehustuksessa, mikäli hevosen lihakset ”tippuvat”, selkäranka nousee, maha pömpöttää ja karva on pitkä”, toteaa Segercrantz. Talvella vitamiineja lisää Kesä on hevosille parasta aikaa, niiden päästessä syömään tuoretta ruohoa. Kylkiluut eivät saa paistaa läpi eikä toisaalta maha saa pömpöttääkään. Se on hevosille kaikkein mieluisinta ja terveellisintä.. › Hevosen oikea ruokinta vaatii paneutumista Hevosten ruokinta ei ole salatiedettä, mutta se vaatii paneutumista sekä paljon tietoa ja kokemusta. Hyvinvoiva hevonen on tasapainoinen, sen karva kiiltää ja on vuodenaikaan sekä käyttöön sopiva. Teksti: Kati Wikström Jokainen hevonen on yksilö. Heinän lisäksi hevoselle annetaan tarpeen mukaan täydennysrehuja, vitamiineja ja lisäravinteita
28 Hevosen pääasiallinen ravinto on heinä eli karkearehu. Joulukuussa viimeistään aletaan ruokintaan lisäämään ADE-vitamiinilisää”, tietää Segercrantz. Rasvaliukoisten vitamiinien eli A-, D-, Eja K-vitamiinien kanssa pitää olla tarkkana, ettei suositeltu annosmäärä ylity. ”Syksyllä säilötty heinä pitää vielä hyvin vitamiinit tallessa, mutta jonkin ajan päästä alkaa varastohävikki madaltaa heinän vitamiinipitoisuuksia. Mikäli laidun on vanha, voidaan E-vitamiinia lisätä rehustukseen.” ”Laiduntaville hevosille suolakivi on tärkeä. ”Laiduntava hevonen ei periaatteessa tarvitse mitään vitamiineja. ”Myydyimmät täydennysrehumme ovat Balance, Booster, Tender ja Harmony Mix”, selventää Segercrantz. Jos hevosta kuitenkin valmennetaan, voidaan sille antaa B-vitamiinia. Myös kivennäiskivi on hyvä, ellei laidunta ole lannoitettu”, ohjeistaa Segercranzt. ”Meidän kaikkiin väkirehuihimme on lisätty kivennäisiä, hivenaineita, vitamiineja sekä aminohappoja eli proteiinin rakennusaineita.” Jos kuitenkin väkirehun antomäärä jää pieneksi energiatarpeen ollessa matala, joudutaan rehustukseen lisäämään kivennäisiä, vitamiineja ja valkuaista. Kesän tuore nurmi on hevosen makuun. Riippuen hevosen käytöstä ja rasituksen määrästä sekä elämäntilanteesta, lisätään hevoselle esimerkiksi B-, Dja E-vitamiineja. Näitä kahta käytän väkirehun lisäksi kaikilla hevosillani varsasta senioriin,”, sanoo Segercrantz. Kivennäiset ja valkuaiset ”Pidän Black Horse Kivennäistä ja Breederiä eli valkuaislisää tärkeimpinä tuotteina ruokinnassa. ?
”Suosituimmat lisäravinteemme ovat ehdottomasti kivennäinen Pavo Vital, jota annostellaan hevoselle vain noin 1,5 desiä päivässä sekä NervControl, joka rauhoittaa stressiherkkiä hevosia jo muutaman päivän kuurina syötettynä”, vinkkaa Tamminen. Ravintoa tarpeiden mukaisesti H evosen laadukkaaseen ruokintaan vaikuttavat hevosen ikä, kunto ja käyttötarkoitus. 29 . orilla on hyvinkin erilaiset ravitsemukselliset tarpeet. Tammojen rehuissa tulee olla riittävästi energiaa, jotta varsa saa riittävästi hyvälaatuista maitoa eikä ime tammaa niin kutsutusti kuiviin.” Seniorihevosten aineenvaihdunta voi iän myötä kärsiä, joten niille tulee tarjota hyvin imeytyviä ja laadukkaita rehuja. Osan heinästä voi korvata esimerkiksi heinäpelletillä, oljella tai juurikasleikkeellä. ”Varsat kasvavat kokoonsa nähden nopeasti, tämä tulee huomioida kivennäisten suhteessa. Osan heinästä voi korvata esimerkiksi heinäpelletillä tai juurikasleikkeellä, jotka tarjoillaan turvotettuna”, sanoo Tamminen. Varsat kasvavat nopeasti, joten ne tarvitsevat proteiinipitoista ravintoa. Antioksidantit, kuten E-vitamiini, auttavat vapaiden happiradikaalien poistamisessa”, opastaa Tamminen. Rehujen tulee olla hyvin sulavia. Siitä voi tehdä myös hellepäiviin maittavan juoman, jonka kanssa on helppo tarjota esimerkiksi elektrolyyttilisää”. Tosin se sopii myös nuoremmille hevosille, jotka tarvitsevat lihaa luidensa ympärille. ”Ruokinnassa tulee huomioida mahdollinen ikääntyneiden hevosten hampaiden kuluminen. Proteiinipitoinen ravinto on tammalle ja varsalle kaiken ravitsemuksen perusta. ?. Varsasta senioriin On tarpeen tiedostaa, että esimerkiksi tiineellä tammalla, kasvavalla varsalla, kovaa työtä tekevällä hevosella ja seniKilpahevosten rehujen tulee olla hyvin sulavia ja monesti ne tarvitsevat elektrolyyttejä. ”Hevosella tulee olla heinää tai muuta karkearehua saatavilla riittävän usein. Lisäksi kilpahevoset tarvitsevat elektrolyyttejä, mikäli ne hikoilevat. Suosituimpia Pavon täydennysrehuja ovat AllSports, joka on urheiluhevosen pelletti. Samoin kuin 18Plus, joka on seniorihevosten mysli. ”Kilpahevosen rehuissa tulee huomioida riittävä proteiinin ja energian saanti. Heinää täydennetään siihen sopivalla kivennäisellä”, kertoo Riitta Tamminen Care4Pet Oy:sta, joka edustaa Pavo-rehuja hevosille. ”Ikisuosikki on omenantuoksuinen SlobberMash, josta saa talvipakkasilla lämpimän vellin
”Täällä meillä on rento ilmapiiri ja upeat maalaismaisemat”, sanoo Sanna. Päivätyönsä ohessa hän vetää maastoja ja vaelluksia, pitää tunteja ja huolehtii tallista. Issikat veivät sydämen Sanna opiskeli maatalousalan perustutkinnon, ja on sittemmin käynyt monia hevosalan kursseja. ”Rauhallinen tölttiretki tai vauhdikas laukkamatka metsän siimeksessä ovat mainio tapa irrottautua arjen kiireistä.” Alfur-talli järjestää maastoretkiä ja vaelluksia, ratsastustunteja ja askellajitunteja kentällä sekä erilaisia kursseja ja valmennuksia. Niinpä kiinnostus kohdistui entistä enemmän ratsastukseen. Ravimaailma kiinnosti Sanna innostui 5-vuotiaana mökkinaapurin ravihevosista kovasti. Hän ratsasti lapsena intohimoisesti, ja pääsi ratsastuskoulussa vetämään maastoja jo teini-ikäisenä. ”Valmensin ravureita selästä. Hän kävi Teivossa Pentti Tikkisen tallissa hoitamassa hevosia, ja ensimmäinen kesätyöpaikkakin oli Teivossa. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Sanna Rönnin arkisto ”Issikat ovat niin hienoja hevosia, että toivoisin yhä useamman tulevan tutustumaan niihin”, sanoo talliyrittäjä Sanna Rönni.. Vanhemmat eivät olleet hevosharrastajia, mutta Sannan into oli suuri, ja hän sai oman ponin 13-vuotiaana. 30 Talliesittely P itkän linjan hevosihminen Sanna Rönni, 53, on Pälkäneellä toimivan Alfur-issikkatallin omistaja, jolla pysyy käsissään jos jonkinlaiset ohjat. Tykkäsin valmentaa sellaisia vähän haastavampia hevosia.” Ravimaailma kiinnosti, mutta ohjastamaan Sanna ei voinut ryhtyä, koska lonkat eivät kestäneet kärryillä istumista. Harrastuksena hyvän mielen talli Päivätyö muualla, mutta harrastuksenomaisena kakkostyönä hevostalli. Sanna Rönnillä on nyt 14 hevosta issikkatallissaan, jossa keskitytään maastoiluun
31 . Laitumia on useita, ja ympärillä on hyviä ratsastusmaastoja. ”Lähdin varmaan vähän nurin kurin liikkeelle, kun ostin orin, vaikka en vielä silloin tiennyt issikoista kovin paljon”, nauraa Sanna nyt. Hevosten kanssa työskentely on minulle kutsumus. Työt perheen voimin Vajaan kuuden hehtaarin tilalla on kolme pihattoa ja talli, jossa on 15 karsinaa. Totta kai koulutus on hyvä asia, mutta kaikkea ei pysty kirjasta oppimaan.” ”Koen, että minulla on aina ollut luontaista ymmärrystä hevosia kohtaan.” ”Kiinnostuin issikoista käydessäni Pohjanmaaalla, missä niitä oli paljon. ”Jutussa todettiin, että tuskin Viljar-orille Suomesta löytyy ostajaa. › ”Suurimmaksi osaksi olen kuitenkin itse oppinut hevostaidot käytännön kautta. Issikoilla on hyvä maastoilla. Mietin, minkä takia ei löytyisi... soitin pankkiin ja ostin sen itse.” Sanna perusti Alfur-tallin. Ystävälläni oli myös issikka, ja niin sitten innostuin itsekin ostamaan issikkavarsan.” Sitten Sanna näki issikka-alan lehdessä jutun myynnissä olevasta jalostusorista. Niillä on pehmeät, tasaiset askellajit, ja Alfur-tallilla opetellaan myös tölttiä.
Päivätyö ja hevostallin pitäminen ovat kuitenkin onnistuneet hyvin, vaikka töitä onkin paljon. ”Mutta hevosia hänkin harrastaa, vaikkakin enemmän ravipuolella. Hän on ammatiltaan autoverhoilija eikä ratsasta. Maastossa virkistyy Sanna Rönnillä on päivätyö Saarioisilla. Tuolloin oli käytössä myös maneesitalli. Ne ovat vahvoja hevosia, joilla on yllättävän paljon voimaa ja jotka jaksavat kantaa ratsastajaa. 32 Pihatoissa on vesiautomaatit ja lämmitettävät kupit, ja tallissa automaatit. Toinen tuo säännöllisen tulon, ja toinen pysyy silloin hyvän mielen tekemisenä.” ”Stressi tulee tekemättömyydestä, ei tekemisestä!” Hienoluonteisia hevosia ”Pidän issikoista, koska niillä on todella hieno luonne. Hevosia on nyt 14 – Sannan mielestä vähän, sillä enimmillään hänellä on ollut 59 hevosta. Talviaikaan maastoja on joka viikonloppu, välillä arkisinkin, ja kesällä joka päivä.. Hevosen liikutukseen on valaistu ja aidattu iso kenttä, sekä kilometreittäin hiekkaja metsäteitä. ”Issikat sopivat mielestäni kaikille. Maastoilua joka viikonloppu Sanna vetää Alfur-tallilla maastoja ja ratsastustunteja, sekä kouluttaa ratsastajia issikoiden askellajeihin. Vaikka olisi vähän säpäkämpiäkin hevosia, ne ovat turvallisia käsitellä, pohtii Sanna Rönni. Hän on kuitenkin opettanut hevosia esteille ja kouluun, ja käy meillä ratsuttamassa hevosia.” Oman perheen lisäksi tallitöissä apuna on toisinaan tallin hoitohevosten omistajia. Lapset voivat mennä talutusratsastusta, ja aloittelijoille on rauhallisia ratsuja, ja myös niille, jotka haluavat maastoilla ja kokea vauhdin hurmaa, löytyy sopivia hevosia.” ”Ryhmät pyrin aina muodostamaan niin, että niissä on samantasoisia ratsastajia. Tallissa on kaksi lämmintä varustehuonetta ja pesupaikka. Silloin kaikki saavat sitä, mitä haluavat.” Ryhmiin Sanna ottaa maksimissaan kuusi henkeä. ”Olen päivätyöni lisäksi jo pari vuosikymmentä ollut melkein joka viikonloppu vetämässä maastoja – poissulkien vain äitiyslomat ja jotkut sairaspäivät – mutta ei vieläkään tunnu siltä, että tähän väsyisi.” ”Maastossa hevosen kanssa virkistyy aina ja tulee hyvä fiilis. Vanhempi tytär, 21-vuotias Pinja Rönni asuu jo omillaan Lempäälässä. Tallilla käyvät muun muassa Outi Aihkisalo ja Arnór dan Kristinsson. Tallin hevosista yhdeksän on Sannan omia, muut hoitohevosia. Nämä minun työni ovat hyvää vastapainoa toisilleen. Tila on Sannan, mutta monissa töissä auttaa myös puoliso Teemu Sievola. Tunteja vetämässä on Sannan lisäksi ulkopuolisia opettajia asiakkaiden tason ja toiveiden mukaan, alkeistasolta kilpatasoon asti. Tietenkin niille on painorajat – meillä se on 85 kiloa.” ”Meiltä löytyy kaikille sopivia ratsuja. Apuna on lisäksi nuorempi tytär, pian 18-vuotias Kiira Rönni, joka opiskelee maatalousalan perustutkintoa Tervolassa pääosin etäopiskeluna. Ulkopuolista työvoimaa ei ole
33 . › ”Meille tulee paljon harrastajia, jotka ovat nuorina ratsastaneet, mutta sitten se on jäänyt, ja he haluavat aikuisina aloittaa uudelleen. Kun katsotaan, että hevonen ja asiakas sopivat toisilleen, on se sekä asiakkaan että itseni kannalta turvallista.” Sannalla on myös passiin kykeneviä hevosia, mutta passia ei mennä asiakkaiden kanssa. Issikoilla se on helppoa, ne kun ovat usein matalampia ja niillä on tasaisemmat liikkeet kuin joillakin muilla hevosilla.” ”Alkeistunneilla on käynyt myös miehiä. ”Yleensäkin tykkään katsoa kentällä, että asiakas varmasti pärjää hevosen kanssa. ’’ Maastossa hevosen kanssa virkistyy aina. Jalostustoiminnan tuloksena Sanna on kasvattanut noin 50 varsaa. Tallilla ollut myös ori Fylkkir fra Sannikko. ”Kiira-tyttäreni on kisannut passia, viimeksi toissa vuonna, jolloin hän sijoittui nuorissa neljänneksi. Kun meillä on suhteellisen reippaita hevosia, ei niiden kanssa lähdetä suoraan maastoon. ’’ Tilavassa tallissa on kaksi lämmintä varustehuonetta ja pesupaikka.. Töltin opetus alkaa kentällä. Sannan heti aluksi hankkima ykköspalkittu huippuori Viljar frá Skar?i oli hieno hevonen, joka sai 144 jälkeläistä. ”Se oli kaikissa suhteissa aivan mahtava koko ikänsä. Perusaskellajien käynnin, ravin ja laukan lisäksi ratsastaja pääsee paneutumaan töltin maailmaan. Olen opettanut heitä laukkaamaan maastossa, kuten monet heistä haluavat.” Vaikka perusasiat ratsastuksessa eivät lajista riippuen poikkeakaan toisistaan merkittävästi, tarjoavat islanninhevosten omat askellajit lisämaustetta ratsastukseen. Aktiivista jalostustoimintaa Alfurissa on ollut vuosien ajan myös aktiivista jalostustoimintaa. Valitettavasti Viljar jouduttiin lopettamaan toissa kesänä 30-vuotiaana.” Sitten nyt jo edesmennyt Toti frán Gategården vaikutti Alfurissa usean vuoden ajan, ja jätti useita hyviä jälkeläisiä
Ratsastajia käy muun muassa Tampereelta ja Hämeenlinnasta, joista on tallille reilun puolen tunnin ajomatka. Askelten välillä on selvä liitovaihe, jonka aikana yksikään jalka ei ole maassa. Töltti onkin ratsastajalle erittäin mukavaa istua, ja pehmeässä töltissä on helppo ratsastaa pitkiäkin matkoja. ”Tällä hetkellä ei ole varmuutta, miten hevosala kehittyy, joten on mietittävä, mikä on järkevää ja mikä ei.” ”Ja kun minulla tuli tänä vuonna 20 vuotta täyteen tätä hommaa, niin ehkä alkaa oma ikäkin jo määrittää toiminnan laajuutta.” Asiakkaita Sannan tallissa on riittänyt. . Töltti Töltti on islanninhevosen tärkeimpiä ominaisuuksia ja sen suuren suosion salaisuus. Lisäksi tammoja on astutettu muiden oreilla. Ei aina tarvitse olla joka heinänkorsi lakaistuna, eikä meillä olla nuttura kireällä”, nauraa Sanna Rönni. Voi ottaa vähän rennommin eikä tarvitse miettiä taloutta. Kaksi uutta varsaa on tulossa. Hyvä töltti on islanninhevosen tärkeimpiä ominaisuuksia, ja sitä tavoitellaan myös jalostuksessa. ’’ Issikoilla on todella hieno luonne. Olen aika rento tyyppi muutenkin. Töltti on nelitahtinen askellaji, jossa jalat liikkuvat samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Kilpailuissa islanninhevosilla ratsastetaan passijuoksulähtöjä, jotka ovat joko nopeuskilpailuja tai tyylipassiluokkia, joissa arvostellaan myös siirtymiset passiin ja pois passista. Töltissä ei ole lainkaan liitovaihetta, ja hevosella on aina vähintään yksi jalka maassa. Passi vaatii hevoselta ja ratsastajalta paljon taitoa ja kokemusta. 34 Issikan askellajit Islanninhevosilla on perusaskellajien – käynnin ravin ja laukan – lisäksi yksi tai kaksi erikoisaskellajia: töltti ja liitopassi. Tallitoiminta pysyy harrastuksenomaisena hyvän mielen juttuna itsellekin. ’’ Nyt on tallissa lainassa Kaspar fra Skalafelli -ori, jolla Kiira kilpailee. Reippaat heppatytöt Juliaana Ruokoniitty ja Velma Ruusunen naapuritalosta käyvät mielellään hoitamassa hevosia ja auttamassa tallitöissä.. Passi Liitopassi on nopea kaksitahtinen askellaji, jossa saman puolen jalkapari käy maassa yhtä aikaa. 20 vuotta takana Sanna Rönni mietti jokin aika sitten myös uusien hevosten ostamista, mutta totesi sitten, että nyt on parempi olla varovainen. Käynnin, töltin, ravin ja laukan taitavaa hevosta kutsutaan nelikäyntiseksi. Nopeudeltaan töltti voi olla mitä vain hiukan käyntiä nopeammasta reippaan laukan tempoon. ”Minulla on tietysti taloudellisesti helpompaa kuin monella muulla, kun on päivätyö muualla. Valkeakoskelta ajoaika on alle puoli tuntia. Passia ratsastettaessa tavoitellaan hyvää ja puhdasta tahtia sekä mahdollisimman suurta nopeutta. Kun hevosella on kaikki viisi askellajia, se on viisikäyntinen
Pidemmillä maastoretkillä pidetään taukoa ja paistetaan makkaraa.. Postbiootti (TruEquine™) B-vitamiinit MOS Treoniini C-vitamiini Pinja Rönni aloitti hevoshommat äidin apuna jo pienenä. 35 . › Hevosille suoliston mikrobitasapainon palauttamiseen
Hevostalousyrittäjät kamppailevat arjen kustannuspaineiden ja epävarman tulevaisuuden kanssa.. ”Tuotantopanosten hinnat ovat selkeästi nousseet. Kustannusten nousu ja sääntely huolestuttavat. Moni yrittäjä tasapainoilleekin omassa hinnoittelussaan tilanteessa, jossa palvelun hinnan tulisi säilyä asiakkaalle järkevällä tasolla, mutta samalla sen pitäisi mahdollistaa itselle taloudellinen tulos, kommentoi kyselyn tuloksia MTK:n hevostaloudesta vastaava asiantuntija Johanna Andersson. 36 Hevostalousbarometri 2025 S uomalaisten hevostalousyrittäjien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi, selviää vuoden 2025 Hevostalousbarometrista. Toista kertaa tehtyyn kyselyyn vastanneista 190 yrittäjästä 60 prosenttia kokee taloutensa heikentyneen viimeisen vuoden aikana, ja tulevaisuuden näkymät ovat monen mielestä synkät. Nousseet kustannukset hevosyrittäjien huolena Kasvatustoiminta ei kannata, sillä varsakauppa ei käy samaan malliin kuin ennen. Tuotankokustannusten nousua on tapahtunut muillakin maatalouden sektoreilla. Yrittäjät nostavat esiin erityisesti rehujen ja kuivikkeiden hinnannousun sekö talouden suhdanteiden aiheuttaman asiakkaiden maksukyvyn heikentymisen
Hevosten hyvinvointi on vastaajille tärkeää, mutta yrittäjät kokevat, etteivät asetuksen keinot aina palvele tätä tavoitetta. ”Korkoympäristön rauhoittumisella voi olla vaikutusta siihen, että taloudellisia haasteita käsittelevät tekijät olivat hieman laskeneet vuoden takaisesta. Useat vastaajat kertovat, että jatkuvasti kiristävä sääntely kuormittaa henkisesti ja taloudellisesti, vaikka sillä ei aina saavuteta sääntelyn tarkoittamaa tavoitetta”, kertoo Johanna Andersson. Jatkamme sen tekemistä ensi vuonna”, sanoo MTK:n hevostaloudesta vastaava asiantuntija Johanna Andersson.. Huomattavaa on, että hevostalousyrittäjille EU:n nykyisellä ohjelmakaudella, ei koettu olleen merkittäviä vaikutuksia tilan tuotantotapoihin tai maksettuihin tukiin. Barometrin vastauksista esille nousi hevosten erityisesti vuoden 2026 alussa voimaan tuleva hyvinvointiasetus. Nämä signaalit eivät vielä muuta kokonaiskuvaa, mutta ne osoittavat, että toimialalla on edelleen potentiaalia ja resilienssiä, erityisesti niillä tiloilla, joilla on vahva liiketoimintaosaaminen, omavaraisuutta tai investointikykyä. Millainen vaikutus seuraavilla seikoilla ollut vaikutusta tilan investointisuunnitelmiin. Varovaista muutosta vuoden takaisiin kyselytuloksiin oli huomattavissa. Yhdistävänä tekijäksi nousi talouden ja poliittisen päätösten lisäksi huoli hevosalan julkisuuskuvasta. ”Toista kertaa tehty kysely hevostalousyrittäjille on hyvä tapa selvittää alan ajatuksia ja sitä mikä alalla puhututtaa. ”EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) on Euroopan unionin politiikkakokonaisuus, jonka tavoitteena on turvata maataloustuotanto ja viljelijöiden toimeentulo sekä edistää maaseudun kehitystä. › ’’ Hevosten hyvinvointi on vastaajille tärkeää, mutta yrittäjät kokevat, etteivät asetuksen keinot aina palvele tätä tavoitetta. 37 . ”Vuoden 2025 barometrissa on havaittavissa varovaisia merkkejä taloudellisen tilanteen kohentumisesta osalla toimijoista. ”Hyvinvointiasetus toistuu etenkin avoimien kysymysten kohdalla ja moni näki sen asiaksi, joka vaatisi korjaamista. Kysyttäessä miten arvelee taloudellisen tilanteensa kehittyvän tulevien 12 kuukauden aikana, 40 prosenttia vastaajista arvelee sen kehittyvän negatiivisesti, 55 prosenttia ajattelee sen pysyvän samana ja viisi prosenttia uskoo taloudellisen tilanteensa parantuvan. Kyselyyn vastasi 190 yrittäjää erilaisista hevosalan suunnista. Samalla se ohjaa tuotantoa ympäristöja ilmastotavoitteiden suuntaan. Kokonaiskuva on kuitenkin edelleen vahvasti negatiivinen: kustannusten nousu, sääntelyn kiristyminen ja asiakkaiden maksukyvyn heikentyminen ovat laajasti esillä”, pohtii Johanna Andersson. -kysymyksessä kannattavuuden heikentymisellä oli merkittävä vaikutus 39 prosentille (aikaisemmin 43%) ja aikaisempien lainojen kustannusten nousulla merkittävä vaikutus oli 14 prosentille (aikaisemmin 18,7%). Taloudellisia näkymiään kuvaili tavanomaista heikommiksi 64 prosenttia vastaajista. ”Ne viisi prosenttia yrittäjistä, jotka uskovat taloudellisen tilanteensa parantuvan ovat päätoimisia yrittäjiä, joilla on vakiintunut asiakaskunta ja jotka ovat investoineet yrityksen kehittämiseen sekä vahva liiketoimintaosaaminen.” Tulkinnavaraisia vaatimuksia Myös lainsäädännön kiristyminen tuntuu. Sen tulkinnanvaraiset vaatimukset aiheuttavat epävarmuutta ja investointipaineita. Hevostalouden osalta CAP:n vaikutus on rajallinen, koska hevostalouteen suoraan kohdentuvat tukielementit ovat varsin rajalliset”, selvittää Andersson. Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta on kuitenkin kasvanut, mikä on erittäin huolestuttavaa”, Andersson. ’’ Varovaista muutosta Taloudelliset tekijät nousivat suurimmaksi tekijäksi yksittäisiä epävarmuustekijöitä tutkittaessa. 34 prosentille taloudellinen tilanne näytti normaalilta ja kahden prosentin näkymät olivat tavanomaista paremmat
(ma-a) Huomioita vuoden 2025 barometrin tuloksista • Vastaajia: 190 hevostalousyrittäjää eri puolilta Suomea • Yrittäjyyden muoto: 45 % päätoimisia, 55 % sivutoimisia • Taloustilanne: 60 % kokee tilanteen heikentyneen • Tulevaisuuden näkymät: 64 % arvioi tulevaisuuden tavanomaista heikommaksi • Suurimmat epävarmuustekijät: Kustannusten nousu (rehut, kuivikkeet) Kiristyvä sääntely ja hyvinvointiasetukset Heikko julkisuuskuva Hevostalousyrittäjien tuotantopanosten, kuten heinän ia kuivikkeiden hinta on viime vuosina noussut merkittävästi. Samalla hevosalan harrastajamääristä sekä hevosmarkkinoista kannettiin huolta. Nämä asiat yhdessä varmasti luovat epävarmuutta. Kysely lähetettiin niiden erilaisia sidosryhmäkanavia pitkin ja tervetulleita vastaamaan olivat kaikki halukkaat hevostalousyrittäjät. – 9999 € 48 25,3% 10 000 – 29 999 € 43 22,6% 30 000 – 59 999 € 32 16,9% 60 000 – 99 999 € 24 12,6% 100 000 – 149 999 € 16 8,4% 150 000 – 199 999 € 6 3,2 % 200 000 – 499 999 € 16 8,4% 500 000 – 999 999 € 5 2,6% 1 000 000 € – 1 499 999 € 0,0% 1 500 000 € – 1 999 999 € 0,0% Yli 2 000 000 € 0.0% Hevosyrittäjien tilojen peltopinta-ala 0-5 hehtaaria 45% 6-10 hehtaaria 19% 26-50 hehtaaria 10% 51-100 hehtaaria 10% Yli 100 hehtaaria 4% Vastaajia 190 yrittäjää Omaan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä • Heikko kannattavuus • Epävarmuus tilan jatkosta • Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta • Lainsäädäntö ja uudet vaatimukset • Kasvatustoiminnan heikko kannattavuus • Oma ikä ei enää mahdollista investointeja. Lisäksi toivottiin, että hevostalouden merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle ja hyvinvoinnille tunnistettaisiin nykyistä vahvemmin. Esille nostettiin tarve lisätä alan näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa, vaikuttaa lainsäädäntöön, kehittää lomitusjärjestelyjä, laskea ratsastuspalveluiden arvonlisäverokantaa sekä tukea pienyrittäjiä ja heidän liiketoimintaosaamistaan. ”Hevosalan yrittäjien täytyy myös koko ajan enenevässä määrin perustella hevosen käyttöä yleisölle.” Vastaajat toivovat MTK:lta ja SLC:ltä, ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitolta aktiivisempaa edunvalvontaa hevostalouden puolesta. Barometrin teettivät toista vuotta peräkkäin MTK ja SLC. 38 Hevosyritysten liikevaihdon suuruus ”Hevosalasta koettiin uutisoitavan negatiivisesti
Suurin osa hevoslaumasta on irlannincobeja ja shirenhevosia ja osa on niiden risteytyksiä sekä vuonohevonen ja shetlanninponeja. ”Hevosia on yksitoista. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Finnbyn talli Essi Jäntin Finnbyn tallissa asuu monta irlannincobia, mutta joukossa on myös muita rotuja kuten kuvan ruskeat isot hevoset, eestinraskasvetohevonen ja ranskanravuri. F innbyn talli on pieni yksityinen kotitalli Vaasassa, Gerbyn Finnbyssä. Hevoslaumaan kuuluu myös vuonohevonen ja shetlanninponeja. ”Irlannincobit ja shirenhevoset ovat yleensä luonteeltaan hyvin rauhallisia, lempeitä, älykkäitä ja lujahermoisia. › Hevostalousbarometri 2025 ”Kaikki mitä tulee kuluu hevosten hoitoon” Vaasalainen hevostalousyrittäjä Essi Jäntti on jatkuvasti huolissaan tallinsa taloudellisesta tilanteesta. Ne ovat myös hyvin kauniita. Hevosillakin on vapaapäiviä, hymyilee tallin omistaja Essi Jäntti, 37. 39 . Ylipäätään kylmäverihevoset ovat lähellä sydäntäni.”. Meillä on pienimuotoista asiakastoimintaa, eli sitä ei ole ihan joka päivä
40 ”Asiakastoiminnassa on erityisen tärkeää, että hevoset ovat turvallisia, eivätkä säiky pienistä, ja mahdollinen pelkoreaktio on turvallisempi kaikkien kannalta, kun hevonen ei säikähtäessään käyttäydy reaktiivisesti”, sanoo Essi. Erityisesti heinän hinta on noussut, samoin kuivikkeiden, sähkön, veden ja re’’ Meillä ei viljellä itse mitään, vaan ostamme kaiken ulkopuolelta. Muun toiminnan ohella meillä on myös ratsastuskoulutoimintaa.” Talli sijaitsee perheen kotitilalla. ”Isänikin käy välillä auttamassa heinähommissa”, kertoo Essi. ”Hevosten ja ihmisten hyvinvointiin, hevostaitoihin, vuorovaikutukseen ja ystävyyteen ihmisten ja hevosten välillä. ”Olemme pystyneet siirtämään hinnannousua pienessä määrin asiakashintoihin, mutta ei riittävästi.” Essi Jäntti kantaakin huolta tallitoiminnan jatkumisesta. Se onkin ollut avuksi taloustilanteessa. Pariskunta hankki tilan 17 vuotta sitten ja hevosia tilalle tuli kymmenen vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja ja hevosten kouluttaja sekä ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja sekä sosiaalija terveysalan palvelukehittäjä. Päätyökseen tallia pyörittävän Essin puoliso Juha-Matti Jaakola, 51, työskentelee hitsaajana, mutta osallistuu myös tilan töihin. Tällaista toimintaa Essi Jäntti on alkanut myydä pienisilmäisiä heinäverkkoja, jotka vähentävät heinän kulutusta.. ”Asiakkaita on vähemmän ja kaikki kulut ovat nousseet. Kyllä me ruokaa saamme ostettua, mutta ei mitään sen kummempaa.” Tuotemyyntiä rinnalle Essi Jäntti on jo pidempään pohtinut tallin toiminnan laajentamista tuotemyyntiin taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi. Mukana ovat myös lapset Milla, 17, ja Miska, kohta 16. ”Olen koko ajan vähän huolissani siitä, riittääkö meille asiakkaita ja onko rahaa tarpeeksi.” Finnbyn tallin liikevaihto on pysynyt melko lailla samana, noin 80 000 eurossa, viimeiset viisi vuotta. ”Taloudellisesti pärjäämme niin, että hevosille saadaan tarpeelliset asiat ja tarvittaessa eläinlääkärikulut maksettua, mutta itselle ei voi oikein palkkaa nostaa. Tallin Essi perusti kahdeksan vuotta sitten. Hän on kouluttautunut myös ratsastuksen istuntaopettajaksi. Jatkuvaa huolta taloudesta Hevostalouden matalasuhdanne on näkynyt myös Finnbyssä. Finnbyn tallin toiminta painottuu sosiaalipadagogiseen hevostoimintaan. ’’ hujen. ”Olen alkanutkin myydä heinäverkkoja, joiden nimi on Taikaverkko. Meillä ei viljellä itse mitään, vaan ostamme kaiken ulkopuolelta
› Kivipyykintie 7 B 01260 VANTAA Puh. voisin laajentaakin, mutta en ole toistaiseksi keksinyt mihin kannattaisi panostaa. Ne ovat rentoja ja rauhallisia. Näin pienisilmäisiä heinäverkkoja ei ole ollut aikaisemmin saatavissa. Takuutyötä vuodesta 1988. Finnbyn hevoset voivat hyvin. Olemme itse säästäneet ainakin 40 prosenttia hevosten heinäkuluissa Taikaverkkoja käyttämällä.” ”Olen aikaisemmin toimittanut kirjoja eri aiheista, ja kirja hevosen hyvinvoinnista on jo työn alla”, kertoo Essi ja toteaa, että pienis. Leireillä opetellaan myös hevostaitoja ja vuorovaikutusta hevosten kanssa, tutustutaan tallin poneihin ja hevosiin ja opetellaan hoitamaan niitä. Finnbyn hevosilla ei kenkiä eikä niillä käytetä kuolaimia. ”Hevosten hyvinvointi riippuu suurelta osin siitä, miten ihmiset hevosia kohtelevat ja käsittelevät”, toteaa Essi Jäntti. 41 . 09-876 5751, jdtuote@jdtuote.com Leiritie 13, 32100 Ypäjä puh: 0505716133 e-mail: info@satulasepat.fi www.satulasepat.fi @teamsatulasepat Laaja valikoima uusia ja käytettyjä satuloita Team Satulasepät Ky Satuloiden sovitukset, korjaukset ja myynti tuhansien satuloiden kokemuksella. Finnbyssä ratsastetaan paljon maastossa. ”Ostan heinäverkot pienyrittäjältä, joka valmistaa ne ja myyn eteenpäin
Mutta ehkä siihen oppii,” huokaisee Essi. ”Aikaisemmin leirejä oli kaikkina loma-aikoina, parina viime vuonna vain kesäisin. ”Nyt kun on heinäverkkomyyntiä, on ollut vaikea totutella siihen, että maksan arvonlisäveroa enemmän kuin ikinä. ?. Olisi tarvetta investoida Tilalla on käytössään kuusi hehtaaria maata, osa omaa, osa vuokrattua. ”Yksi vaihtoehto on, että voisin myydä hevosten koulutuspalveluita, olenhan koulutukseltani hevosten kouluttaja.” Verojen nousu on ollut Essin mukaan ikävä lisä menossa olevaan taloustilanteeseen. ”Silloin hevonen voi parhaiten ja hyvinvoiva hevonen tuottaa hyvinvointia myös ihmisille, Essi Jäntti sanoo. Oikeastaan tarvitsisimme sekä työtiloja että tiloja hevosille ja kaikenlaisia koneita, mutta niiden hankkiminen ei ainakaan nyt ole taloudellisesti mahdollista.” ”Hevoset asuvat vuokramaalla pihattohalleissa, mutta ne ovat pressuhalleja, koska emme Finnbyn tallilla lähdetään siitä, että hevoselle pitää luoda olosuhteet, joissa se haluaa totella. ”Leireillä pääasia on, että ihmiset saavat kokea hevosten kanssa ystävyyttä ja yhteyttä, kuten muussakin toiminnassa. Kaikki rahat, jotka tilille tulevat kuluvat hevosten hoitoon ja sitten tuleekin monen tuhannen euron alv-lasku. Eipä silti ei meillä koneita ole, kuin vanha traktori, joka ei juuri nyt toimi”, toteaa Essi. saa vuokramaille järeämpiä rakentaa. Olemme suunnitelleet uusia konsepteja ja tavoitteena on lisätä leiritoimintaa”, sanoo Essi Jäntti. Maksut ovat todella suuria, koska vaikka ratsastustoiminnassa on pienempi 14 prosentin alv., on heinäverkkomyynnin alv 25,5 prosenttia. Joudumme tekemään paljon töitä käsin, ja olisi tarve koneellistaa tekemistä enemmän, mutta vuokramailla ei koneiden käyttö onnistu.” ”Meillä olisi myös tarve investoida ja rakentaa lisää, tiloja ja tarhojen pohjia. Opetellaan hevosen positiivisen vahvisteen käyttämistä ja kaikkea sitä, että toimimme hevosen kanssa niin, että hevonen itse haluaa tehdä niitä asioita.” ”Leirejä on kaikenikäsille ja ne ovat sisällöltään monipuolisia, on maastakäsittelyleirejä, ratsastusleirejä, rentoutumisleiripäiviä, äänimalja+rumpu-leirejä ja ratsastusjousimmuntaleirejä sekä erityislasten leirejä.” Finnbyn tallilla tärkeintä on tarjota hevosille mahdollisimman lajityypillinen elämä. ”Meillä on vuokralla useamman maanomistajan maita, ja se on meille vähän hankalaa. 42 tä puroista kertyvät hevostalousyrittäjän tulot. Ajoharjoittelu kuuluu leirin ohjelmaan. Hevoset pärjäävät niissä ihan hyvin, mutta olisihan se mielekästä omistaa enemmän maata ja tehdä maallaan mitä haluaa ja ajaa millä koneella haluaa. Leirit tärkeässä osassa Finnbyn tallin toiminnassa ovat isossa osassa leirit
Tänä vuonna hän on jo ohjastanut yli 50 montelähtöä, kun viime vuoden koko kauden ohjastusmäärä raviratsastuksessa oli 34 lähtöä. Monen muunkin monteohjastajan tapaan Maiju Leppäjärvi on aloittanut ratsastuksen parissa ja innostunut myöhemmin raviurheilusta. ”Serkkuni taisi alun perin houkutella tähän ravihommaan silloin korona-aikaan, kun kaikki estekilpailut oli tauolla, että ei päässyt siinä kilpailemaan. 72 3. Tulokset, Montekypärät 2025: 1. Hanna-Kaisa Kärkkäinen ........... Maiju Leppäjärvi ........................ Montekypärät-sarja on tarkoitettu vähemmän ajaneille ohjastajille, eli uraansa aloitteleville ohjastajille tai ohjastajille, jotka tekevät paluuta ohjastamisen pariin tauon jälkeen. Vermossa ajettua viimeistä osalähtöä. Tänä vuonna sarjassa ajettiin seitsemän osalähtöä, joista Leppäjärvi voitti neljä. 50 9. 69 4. Noora Hartikainen ...................... Sanoi sitten, että kelpaisiko tuo monte sinulle, että se olisi tarpeeksi vauhdikas laji. Rovaniemeläinen Leppäjärvi sijoittui viimeisessä osalähdössä niukasti toiseksi. Tänä vuonna hän oli kilpailussa täysin ylivoimainen ja on vuoden aikana noussut Suomen eniten ajavien monteohjastajien joukkoon. 45 10. Muun muassa Miisa Pulkkanen voitti Montekypärät vuonna 2022 ja jo seuraavana vuonna hänet palkittiin vuoden 2023 parhaana monteohjastajana. 102 2. Ja viime vuonna jäin toiseksi, niin jäi sopivasti nälkää tälle vuodelle, että oli vain yksi tavoite, että pitää vähän parantaa”, Leppäjärvi kertoi. 43 Montekypärät-sarjan voitti Maiju Leppäjärvi Viime vuonna toiseksi jäänyt Maiju Leppäjärvi otti tänä vuonna voiton Hippoksen viidettä kertaa järjestetyssä Montekypärät-sarjassa. Laura Laurikainen ...................... Sarjaan osallistuneita ohjastajia onkin noussut Suomen eniten ajavien ja menestyneimpien monteohjastajien joukkoon. Viimeisen lähdön vei nimiinsä Ilona Rekilä. Kitta Virolainen ............................68 5. Anna Torvinen .............................66 6. Veera Valli ...................................... Montekypärät-sarjan tarkoituksena on nostaa uusia montéohjastajia esille. Leppäjärvi osallistui Montekypäriin myös viime vuonna ja sijoittui tuolloin toiseksi. 43 . Ilona Rekilä .................................... Maiju Leppäjärvi oli Montekypärät-sarjan ylivoimainen voittaja. M ontekypärät -ohjastajasarjan Maiju Leppäjärvi oli jo varmistanut kokonaiskilpailun voiton ennen 8.10. Hän on tällä kaudella menestynyt Montekypärät-lähtöjen lisäksi myös esimerkiksi Ruotsissa, Leppäjärvi voitti Bodenin raveissa heinäkuussa. Eini Nevalainen ............................60 7. Heidi Piippo ................................... Ja sitten tämä vähän lähti käsistä”, kertoi Leppäjärvi innostumisestaan lajiin. Sarjaa on järjestetty vuodesta 2021 alkaen yhteistyössä Suomen monté-ohjastajat ry:n kanssa. Montekypärät-sarjan voittaja palkitaan tammikuussa järjestettävässä ravigaalassa. ”Viime vuonna, kun hain mukaan, ajattelin jo silloin, että voisin hakea uudestaankin. Kuva: Hippos/Hanna Närhinen p. 50 8. Leppäjärvi kertoi sarjalla ja sen voitolla olevan iso merkitys hänelle
Teksti ja kuvat: Susanna Malmström. 44 Hyvinvointia hevosen kanssa Useiden tutkimusten mukaan hevoset ja luonto lisäävät ihmisen hyvinvointia. Mirva Keinäsen Kirkkonummella toimiva yritys, Iloluotain, on kehittynyt tämän ajatuksen ympärille
Sanatonta vuorovaikutusta Keinäsen mukaan hevonen reagoi ihmisen ja ylipäänsä kaiken elollisen energioihin, ajatuksiin ja tunteisiin. › ”Joskus hetki pienimmän kanssa on kaikkein suurinta”, toteaa Mirva Nappulalle. Nekin voimaantuvat, eivät väsy, eikä tämä työ stressaa niitä. Ne nauttivat luonnossa ja voivat hyvin. Aikaisempaa hevoskokemusta ei tarvita, pelkkä kiinnostus hevosia kohtaan riittää, eikä hevospelko ole este osallistua Iloluotaimen toimintaan. Hevoset ovat olleet isossa roolissa yrityksen hyvinvointipäivissä vuodesta 2021. Mirva kuvailee luonnon olevan omanlaisensa maailma ja itse rauha. Metsässä käydään kävelyillä erilaisten hyvinvointiryhmien kanssa, joskus hevosten kanssa, toisinaan ilman.” ”Moni asiakas huomaakin kaivanneensa levottoman ja rauhattoman ympäristön tilalle luonnonrauhaa”, kertoo Mirva ja mainitsee, että luonnon hyvinvointivaikutuksia voi lisätä tekemällä luonnossa erilaisia aistija läsnäoloharjoituksia. Luonto isossa roolissa Keinäsen toiminnassa metsällä ja luonnolla on suuri rooli. Tietysti minulla on jo ajatuksia ja ideoita, mutta haluan että päivä palvelee koko ryhmän tarpeita. ”Hyödynnän luontoa ja metsää paljon työssäni, sillä luonnolla ja ympäristöllä on oleellinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Tämä oli luonnollinen siirtymä sosiaalialan ja ratkaisukeskeisyyden parissa työskennelleelle Keinäselle. Jotkut ovat sanoneet irtautuneensa koko elämästään luonnon ja hevosten parissa. Läsnäoloharjoituksissa myös hevonen lepää.” Asiakkaiden kanssa Keinänen kuvailee elävänsä hetkessä ja välttävänsä tarkkoja käsikirjoituksia. ’’. ’’ Iloluotaimen hevoset saavat myös itse päättää haluavatko tulla mukaan töihin. Asiakkaiden kanssa tekemä työ voimaannuttaa häntä yhtälailla kuin hänen asiakkaitakin. Osana toimintaa ovat hevoset, jotka tuovat siihen oman sävynsä. Tuokiot asiakkaiden kanssa voivat kestää muutamasta tunnista koko päivän toimintaan. Joskus päivä voi mennä ihan erilailla, mitä olin ajatellut.” Yrittäjän tavoite on, ettei päivästä tule temppurataa, vaan aikaa on aidosti läsnäololle ja oman itsensä havainnoimiselle. ”Saman huomaan hevosistani. 45 . ”Yksi hyvinvointipäivä luonnossa hevosten kanssa voi tuntua viikon retkeltä”, kuvailee Mirva Keinänen. Keinänen sanoo hevosen tuottaman hyvinvoinnin oleva oma kupla, johon mikään maailman paha ei yllä. A siakkaat kertovat, miten hevosten kanssa työasiat, kiire ja stressi unohtuvat. ”Kuuntelen ihmisten toiveita kun tapaamme. Vasta kun heistä tulee ryhmä, mietimme mitä tämä ryhmä haluaa
Kun teemme tietoisesti töitä omien tunteiden äärellä, yhteydessä hevoseen, tulemme myös tietoisiksi siitä, että siirrämme tunteemme hevoseen. Usein hän antaa hevosten olla vapaana työskentelyn ajan, jolloin eläimellä on mahdollisuus vapaasti halutessaan poistua paikalta. Silloin kun siitä ei olla tietoisia, on se hevoselle vielä raskaampaa ja hämmentävää. ”Läsnäoleminen on hevosen kanssa helppoa, koska hevonen houkuttelee meidät läsnäoloon”, toteaa Mirva Keinänen Eidan kanssa. Jos asiakas ei koe oloaan turvalliseksi ollessaan samassa aitauksessa vapaana. Tämä kuitenkin kuormittaa hevosta, jolloin olisi tärkeää antaa eläimelle myös ihmisvapaita päiviä. 46 ”Sanatonta vuorovaikutusta. Reagoimme toistemme tunteisiin, ajatuksiin ja energioihin”, toteaa Mirva Keinänen Freyjan ja Nappulan keskellä. ”Riippumatta siitä teemmekö hevosavusteista työtä hevosella vai ei, hevoset kantavat aina ihmisten tunteita. Tätä voidaan hyödyntää myös toiseen suuntaan eli tekemällä rentoutusharjoituksia hevosen äärellä ja annamme myös niille tilaa rauhoittua ja levätä.” Keinänen pyrkii toiminnassaan ottamaan huomioon niin asiakkaan kuin hevosenkin hyvinvoinnin. ”Hevosten kanssa tehtävä vuorovaikutus on sanatonta, mutta hevonen vastaa ihmiselle, kun ihminen oppii ymmärtämään sitä. Hevosen tapa peilata ihmisen tunteita, ajatuksia ja energiaa on ainutlaatuinen ja se tekee hevostoiminnasta niin vaikuttavaa.” Hän kuvailee kuinka hevonen kantaa ihmisen tunnetilat aina ja se on myös lajin selviytymisen kannalta oleellinen taito
Eleiden tulkitseminen tärkeä taito Keinäsen mukaan on tavallista, että jopa paljon hevosten parissa harrastaneet eivät välttämättä osaa lukea hevosta joka tilanteessa. Meillä toimitaan tunne ja turvallisuus edellä”, painottaa Keinänen. Se on nopein ja pysyvin tie hyvinvointiin”, toteaa Mirva Keinänen. 47 . Ne on opetettu siihen. ”Koskaan ei tehdä sellaista, mikä ei tunnu hyvältä tai oma jännitys nousee ja turvantuntu häviää. ?. ”Hevoset ovat kohteliaita ja saattavat viestittää kääntymällä poispäin tai kääntämällä kyljen ihmistä kohti. ”Kaikessa tekemisessä on käytössä palkkasana, josta seuraa aina nami. Vaikka hevoset ovat kilttejä, eivät kaikki ihmiset ole tottuneet hevosiin. Kertaakaan ei ole ollut sellaista tilannetta, ettei hevonen haluaisi lähteä töihin, pikemminkin laumassa on ollut se tilanne, että kaikki ovat tulossa yhtäaikaa mukaan”, Keinänen kuvailee työtovereitaan. Näin hevoselle voidaan viestiä oikea-aikaisesti, milloin se tekee joitain toivottavaa”, tiivistää Keinänen. ”Luen hevosta koko ajan ääneen ja mietimme yhdessä asiakkaan kanssa, mitä hevonen mahtaa meille haluta kertoa asennollaan, ilmeellään ja eleillään.” Iloluotaimen hevoset saavat myös itse päättää haluavatko tulla mukaan töihin. ”Hevonen elää tässä ja nyt. Jos joku muu tulee mieleen, niin huomio palautetaan hevoseen. Mietitään miltä hevonen tuntuu, miltä se tuoksuu. Tätä taitoa voi opetella mestariopettajien eli hevosten kanssa. Luonnossa unohtuvat arjen asiat, kun keskitymme hevosiin ja ympäristöön. Keskittyminen yhteen asiaan auttaa tyhjentämään pään arkeen liittyvistä asioista. Jos sanotaan ”älä ajattele sitä”, niin juuri sitähän ihminen ajattelee. ”Joka kerta kun menemme hakemaan hevosia, ne tulevat vastaan ja haluavat töihin. Se on opetettu, että näin saadaan palkka, mutta ele voi ulospäin näyttää siltä, ettei hevonen halua olla siinä tilanteessa ihmisen kanssa. Keinäsen hevosia on koulutettu positiivisella vahvisteella, mikä tarkoittaa eläimen palkitsemista sille mieluisilla asioilla, sen tehdessä siltä pyydettyä asiaa. Myös ihminen voi ilmaista hevoselle lähestyvänsä kohteliaissa aikeissa.” Yksi aisti kerrallaan Mirva Keinänen kertoo etteivät ihmisen aivot toimi kieltämällä. Kuva: Mirva Keinänen olevan hevosen kanssa, voidaan toimia myös aidan ulkopuolelta käsin tai Keinänen pitää hevosesta kiinni. Todellisuudessa hevonen vain pyytää, että saisi palkan, koska teki omasta mielestään jonkin asian oikein. Miltä tuntuu työntää kädet hevosen harjan alle, se rentouttaa ihmeellisesti. ”Voimme suunnata ajatukset johonkin, esimerkiksi hevoseen
Maneesissa päästiin ravaamaankin.. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen Ellenin ja Neelan ensimmäinen ratsastus sujui hienosti Julia Hoffrenin ohjauksessa. 48 Ravi on parasta! ”Ravi on parasta”, kuului kuin yhdestä suusta, kun Ellen ja Neela kommentoivat ensimmäistä oikeaa ratsastuskertaansa
Ensin haettiin tytöille sopivat kypärät ja lähdettiin katsomaan poneja. Tutustuttiin poneihin ja opittiin, kuinka niitä lähestytään ja käsitellään turvallisesti.. Niistä oli kuitenkin syntynyt kiinnostus päästä ihan oikeasti ratsastamaan. 49 . › S yksyisenä iltapäivänä vihtiläiset Ellen, 8, ja Neela Forsman, 5, pääsivät kokeilemaan ratsastusta Riitin tallilla Lohjalla. Aikaisempaa ratsastuskokemusta tytöillä ei ollut, molemmat olivat päässeet muutaman kerran lyhyelle talutusratsastuslenkille yleisötapahtumissa. Opettajaksi tytöt saivat Julia Hoffrenin, joka osasi erinomaisesti ohjata lapsia
Ja sitten lähdettiin! Tytöt aloittivat ratsastustunnin maneesissa, jossa Julia kertoi, kuinka ponia ohjataan lähtemään liikkeelle, pysähtymään ja kääntymään. Ponin selkään noustiin jakkaralta. Julia seurasi vieressä, että kaikki menee niin kuin pitää. Kun ratsastus sujui molemmilta hyvin, seurasi päivän kohokohta: tytöt saivat ravata. Ratsuiksi Köpö ja Lilla Ellen sai ratsukseen Köp ön ja Neela Lillan. Mutta sitten totuin, opin ja huoJulia tarkistaa Ellenin jalustimet. Ellen opetteli myös puhdistamaan ratsunsa kavioita. Ellen sai myös puhdistaa Köpön kaviot.. ”Ravaaminen oli tosi kivaa, ihan parasta”, sanoi Ellen. 50 Ponit harjattiin, ja se sujui molemmilta hyvin. Ickas Lilla My eli Lilla on vuonna 1999 syntynyt 102-senttinen shetlanninponitamma. Se on säkäkorkeudeltaan 105-senttinen. Ajoksen Jani eli Köpö on vuonna 1999 syntynyt shetlanninponiruuna. ”Ei pelota”, tytöt vakuuttivat. ”Niin minustakin”, jatkoi Neela heti perään. Neela valmiina lähtöön Lillan kanssa. ”Mutta kaikki oli kivaa!” ”Kun aloitettiin ravi, vähän mietin, että mitä jos putoaisin. Ponit harjattiin ennen ratsastusta. Tytöt taluttivat poninsa pihalle ja sitten haettiin jakkarat selkään nousua varten. Tytöt hakivat satulat hevosille ja olivat mukana, kun Julia varusti hevoset ratsastuskuntoon
Alle 10-vuotiaille Riitin tallilla on päivittäin kaksi ryhmää. 51 . Riitin tallilla Lohjan Koisjärvellä tarjotaan perheen pienimmille minitunteja, jotka kestävät 30 minuuttia. ”Ratsastus on harrastuksena valtavan monipuolinen. Nuorimmat kolmevuotiaita ”Lapset voivat aloittaa ratsastuksen sitten, kun jaksavat keskittyä ponin selässä istumiseen. Tyypillisesti minituntilaiset ovat 4–6 -vuotiaita. Nuorimmat minituntien ratsastajat ovat Riitin tallilla olleet noin 3-vuotiaita. Se opettaa ryhmässä toimimisen taitoja, kasvattaa paljon kehonhallintaa ja tasapainoa sekä opettaa hallitsemaan ja käsittelemään tunteita. Vanhemmat osaavat yleensä arvioida lapsensa kykyä keskittymiseen”, toteaa talliyrittäjä Riia-Inari ”Riiti” Oinonen. ’’ Osa lapsista voi jännittää suuria eläimiä, ja lasten pitääkin saada tutustua niihin rauhassa. Maneesin jälkeen päästiin vielä maastolenkille tallin lähistölle. Kokemus ylitti odotukset, sillä tytöt olivat etukäteen ajatelleet pääsevänsä vain talutettuina ratsastamaan käyntiä, mutta kun ratsastus sujui hyvin, päästiin myös ravaamaan, ja ravi kruunasi kaiken. Kun lapsi pystyy keskittymään ohjeiden kuuntelemiseen, ratsastaminen on turvallista. Eläinten kanssa toimiminen opettaa myös johdonmukaisuutta ja sitkeyttä.” . On hyvä harjoitella etukäteen, että tallilla pitää kuunnella hyvin ohjaajan ohjeita ja toimia eläinten lähellä rauhallisesti. ”Useimmiten nuorimmat alkeiskurssilaiset ovat noin 6-vuotiaita, mutta lapset kehittyvät jokainen omaan tahtiinsa, ja vanhempien pitää arvioida, onko lapsella kurssille riittävät valmiudet”, Riiti sanoo. ”Tämä on hyvä tapa tutustua ratsastusharrastukseen ja poneihin.” ”Osa lapsista voi jännittää suuria eläimiä, ja lasten pitääkin saada tutustua niihin rauhassa”, Riiti toteaa. ’’. Riitin tallin alkeiskursseille ei ole varsinaista ikärajaa, mutta kurssille osallistuvien lasten keskittymiskyvyn pitää riittää tunnin ajan ohjeiden kuuntelemiseen. ”Ja siellä minun ponini Lilla alkoi ohittelemaan Ellenin Köpö-ponia”, Neela kertoi. Maahantuonti ja markkinointi: Care4Pet Oy FB: pavo.suomi IG: pavo_suomi RUTI-kuivikkeista! Täytä tarjouspyyntö www.epira.fi KYSY TARJOUS Hyvä saatavuus ympäri vuoden! Tutustu tuotteisiin www.epira.fi masin, että pysyn hyvin Köpön selässä”, totesi Ellen totesi. Minitunneilla käytössä ovat tallin pienimmät ponit ja taluttajat. ”Meillä molemmilla oli tosi kivat ponit.” Sekä Ellen että Neela olivat sitä mieltä, että ratsastamaan pitää ehdottomasti päästä uudestaan
Tekstit: Kati Wikström. 52 Hoitoteknologiaa talliin Haavojen hoitoa UVC-valolla Hevosten hoitoon liittyvä teknologia on kehittynyt huimin harppauksin lähivuosina. Tehokkailla ja kotikäyttöön soveltuvilla laitteilla voidaan hoitaa haavoja, parantaa tulehduksia sekä vaurioita, lievittää kipua ja stimuloida mikroverenkiertoa
Led Future Oy on Suomen johtava UVC-LED-teknologian asiantuntija. › H aavanhoitolaite hoitaa nimensä mukaisesti hevosen haavoja ja nopeuttaa niiden paranemista. Lisäksi se ennaltaehkäisee infektioita ja vähentää siten antibioottien tarvetta. ”Valohoidolla voidaan myös hoitaa hokinpolkemien, vuohisrohtumien ja kurarupien aiheuttamia kipuja ja ehkäistä infektioita. UVC-hoito desinfioi haavan ja estää mikrobien lisääntymisen. WCD haavanhoitolaitetta pidetään kahden sentin päässä hoidettavasta alueesta ja hoitoa annetaan noin 10 sekuntia kerrallaan. ”WCD haavanhoitolaite on eläinten haavojen ja ihoinfektioiden ensihoitolaite. ?. Samalla se edistää kudosten uusiutumista. Hoidettavaa aluetta tulisi käsitellä vaivasta riippuen noin kaksi kertaa päivässä, 10 sekuntia kerrallaan. UVC-valo tuhoaa haavan pinnasta bakteerit, myös antibiooteille vastustuskykyiset kannat. Tällä tavoin hoitomenetelmä on turvallinen ja kivuton.” Laitetta pidetään ilmassa noin kahden sentin etäisyydellä ihosta, jolloin kipeään haavaan ei tarvitse olla kontaktissa. Se soveltuu hevostalleille, karjatiloille sekä eläinlääkärikäyttöön, ja on helppo kuljettaa mukana”, valaisee Uimi. ”Haavojen ensihoidossa laite vaikuttaa nopeasti esimerkiksi puremahaavoihin, leikkaushaavoihin ja muihin akuutteihin vammoihin”, listaa Uimi. Lisäksi laite ei tuota doping-aineita, joten se soveltuu myös kilpahevosille”, toteaa Uimi. ”WCD-haavahoitolaite on kehitetty yhteistyössä suomalaisten hevostallien, alan oppilaitosten ja eläinlääkäreiden kanssa. Kuva: Led Future Oy Kymmenen sekuntia kerrallaan WCD-haavahoitolaitteella voidaan hoitaa, nopeuttaa paranemista ja desinfioida aivan kaiken tyyppisiä haavoja ja ihoinfektioita. ”Laitetta käytetään nopeuttamaan haavojen ja ihoinfektioiden paranemista sekä vähentämään tulehdusta täysin ilman kosketusta haavaan. Lisäksi se aktivoi kollageenin vapautumista, mikä nopeuttaa haavan sulkeutumista ja parantaa kudoksen laatua. Se tuottaa UVC-valoa, joka eliminoi haavassa olevat patogeenit”, kertoo Ulla Uimi, Led Future Oy:n asiakkuuspäällikkö. ”WCD-haavahoitolaitteen käyttö on jo varsin yleistä Suomessa. Hotspotien ja bakteeri-infektioiden yhteydessä valohoito pitää bakteerit, turvotukset ja kivut kurissa.” UVC-valo eliminoi bakteerit ja virukset estämällä niiden lisääntymisen, jolloin haavan tai ihoinfektion paraneminen pääsee käynnistymään. 53
”Bemerin mikroverenkiertoa stimuloivat laitteet on kehitetty nimenomaan hevosille. Ensiksi kannattaa konsultoida eläinlääkäriä.” ”Myöskään kasvaimista tai syövästä kärsivä hevonen ei sovellu laitteen hoidon piiriin. ”Bemer-laitteet perustuvat matalataajuiseen signaaliterapiaan, joka stimuloi mikroverenkiertoa eli pienten suonten verenvirtausta. ”Kaulakappaleessa on optimoitu kelakonfiguraatio kaikille hermoston kohdille koko kaula-alueelle. 54 Bemer-settiin kuuluu loimi, kaulakappale ja jalkasuojat, jotka kaikki stimuloivat mikroverenkiertoa. Pienempään settiin voi loimen lisäksi valita joko jalkasuojat tai kaulakappaleen. Patentoitu signaali virtaa PEMF-kentän avulla hevosen kehoon, vaikuttaen sen mikroverenkierron säätelyjärjestelmän korjaantumiseen ja sitä kautta verenvirtauksen paranemiseen kapillaarialueelle.” Monet eläimille suunnatut hoitolaitteet on kehitetty ensin ihmisille ja vasta sen jälkeen modifioitu eläimille. Kymmenen minuutin ohjelmaan kuuluu alun viiden minuutin lisäksi syvemmälle isoihin lihakseen menevä viiden minuutin hoito. Lisäksi solut saavat happea ja ravintoa luonnollisten tehtäviensä optimaaliseen hoitamiseen pienimpien verisuonien kautta. Näin hoidolla saadaan tehokas ylläpitovaikutus ja lisäksi iso apu treeneihin”, vinkkaa Paloposki. ”Ihanteellisinta olisi laitteiden käyttö ainakin 3-5 kertaa viikossa, varsinkin ennen ja jälkeen treenien. Sitä voidaan käyttää tukihoitona sekä lihasja nikamaongelmien hoidossa.” Laitteissa on kolme ohjelmaa. Aineenvaihduntaprosessit tapahtuvat mikroverenkierrossa. Immuunijärjestelmä paranee Verenkierron parantaminen lisää hapensaantia kudoksissa ja edistää aineenvaihduntaa sekä vaikuttaa solujen energiantuotantoon, joka vähentää väsymystä. 15 minuutin hoitoon kuuluu kahden edellä mainitun hoidon lisäksi viiden minuutin todella syvävaikutteinen hoito. ?. ”Loimi on portaattomasti säädettävissä hevosen koon mukaan ja sen käämit on sijoitettu optimaalisesti hermopisteisiin. Tiineellä tammalla hoidon aloittaminen ei ole suositeltavaa, eri asia jos tammaa on jo aiemmin hoidettu Bemer-laitteella”, sanoo Paloposki. ”Mikroverenkierron parantamisella voidaan myös tehdä ennaltaehkäisevää hoitoa, sillä hyvin toimiva mikroverenkierto vahvistaa lihasten ja jänteiden lisäksi myös immuunijärjestelmää. Lihasten ollessa valmiimpia toimintaan, ei verryttelyyn tarvitse kuluttaa liiaksi energiaa. Hoidot treenipäivinä Bemer-settiin kuuluu ergonomisesti muotoiltu loimi, jalkasuojat ja kaulakappale. Hyvin toimiva mikroverenkierto nopeuttaa hevosen palautumista ja vaikuttaa suorituskykyyn. Tuolloin kaikenlaisista kolhuista ja vääntymisistä sekä tallissa kiertävistä taudeista parantuminen nopeutuu”, tietää Paloposki. ”On hyvä muistaa, ettei laite korvaa eläinlääkäriä. Mikroverenkierto vaikuttaa kokonaisvaltaisesti Mikroverenkierron stimuloimisella on iso vaikutus hevosen terveyteen ja suorituskykyyn. Ne pohjautuvat tutkimukseen hevosten verenkierrosta, sillä hevosten mikroverisuonien seinämien supistumisrentoutumisrytmi (Vasomotion), johon Bemer-terapialla on kohdennettu vaikutus, on aivan erilainen kuin ihmisten”, tarkentaa Paloposki. Etuja takajalkojen hoitoon on kahdet suojat, joissa on akkukäyttöiset ohjausyksiköt”, kertoo Paloposki. Kuva: Bemer Nordic ” Mikroverenkierto on hevosen kaiken toiminnan perusta, sillä se vaikuttaa kudosten hyvinvointiin, hapen ja ravintoaineiden imeytymiseen sekä kuona-aineiden poistumiseen”, korostaa Bemer Nordicin edustaja Nina Paloposki. Viiden minuutin ohjelma on rentouttava ja lähelle pintaa oleville kudoksille hoitoa antava. Laitteen käyttöä ei suositella sellaisissa tapauksissa, joissa hevosen oireiden syytä ei tiedetä, esimerkiksi akuutin kuumeen tai tulehduksen yhteydessä. Kohdesuojissa eli jalkasuojissa ja kaulakappaleessa on tehoja kolme kertaa enemmän kuin loimessa
Aloitimme laserhoidon kerran viikossa ylläpitävänä hoitona. Hevoset palautuvat nopeammin, liikkuvat pehmeämmin ja ovat kokonaisvaltaisesti rennompia. ”Hoito ei vahingoita eikä kuumenna ihoa tai kudosta, vaan antaa kudokselle energiaa. Käytännön kokemuksia ”Meille B-Cure Laser on ollut erinomainen työkalu hevosten hyvinvoinnin tukemiseen”, kertoo ratsastuksenohjaaja, yrittäjä Ninamari Karjalainen valmennustoimintaa Suintiossa järjestävästä NMK Coachingista. ”Myös oppilaamme käyttävät laseria itse, esimerkiksi treenin jälkeen lihashuoltoon tai pienten kolhujen hoitoon. ”B-Cure laserterapia on eläinlääketieteessä hyvin tunnettu ja paljon tutkittu hoitomuoto. 55 . Lähdimme laseroimaan jalkaa kahdesti päivässä 12 minuutin ajan. Kahden kuukauden kohdalla hevonen sai jo täysin puhtaat paperit – puolet odotettua nopeammin.” ”Ikääntyneellä kouluhevosella oli lievää nivelrikkoa kintereissä, ja talvisin liike oli jäykkää. ”B-Cure Laser auttaa esimerkiksi haavojen, palovammojen ja hotspotien hoidossa. ”Ennen laserhoidon käyttöönottoa jotkut hevoset olivat selvästi jäykempiä, erityisesti lanneja lavan alueelta. Laserhoito lievittää kipua muun muassa nivelrikon, lihaskivun ja jännetulehduksen yhteydessä.” B-Cure Laser ei pelkästään lievitä kipua, vaan hoitaa niin akuuttia kuin kroonista kivun lähdettä. . Lääkintälaser nopeuttaa paranemista Lääkintälaserterapia vaikuttaa syvällä ihon alla solutasolla, parantaen tulehduksia ja kudosvaurioita sekä lievittäen kipua.. Näitä keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaamiseksi sekä samalla tulehdusta vastaan taistelevien entsyymien määrä kasvaa”, selventää Selenius. Jo muutaman viikon kuluttua hevonen liikkui tasaisesti myös kylmillä keleillä eikä tarvinnut enää kipulääkitystä”, hehkuttaa Karjalainen. ”Otin alun perin B-Cure Laser VET PRO -laitteen vuokralle hevosen jännevamman hoitoon. Kliiniset tutkimukset osoittavat laserterapian nopeuttavan muun muassa kudosvaurioiden sekä lihasja nivelkipujen parantumista. Se vaikuttaa verenkiertoon, aineenvaihduntaan ja kehon endorfiinituotantoon, lievittäen kipua.” ”Prosessi lisää myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa. Samoin kuin syvempien revähdyksien, venähdysten ja ruhjeiden parantumista. Tämän laserin kanssa ei ole pelkoa vammoista tai vaaratilanteista, vaikka käyttäjä ei olisi ammattilainen.” Karjalainen toteaa huomanneensa laserhoidon myötä selkeän eron hevosten yleisessä olemuksessa ja liikkumisessa. Kuva: NMK coaching/Oona Mikkola L aserterapia on vuosikymmeniä ollut koulutettujen ammattilaisten käytettävissä, mutta viime vuosina on kehitetty turvallisia, kohtuuhintaisia laitteita myös itsehoitoon. Bemer-settiin kuuluu loimi, kaulakappale ja jalkasuojat, jotka kaikki stimuloivat mikroverenkiertoa. Vamma ei ollut iso, mutta eläinlääkäri arvioi sairausloman kestävän noin neljä kuukautta. Tämän myötä soluissa alkavaa prosessia kutsutaan photobiomodulaatioksi. Aito laserterapia stimuloi kudosta parhaimmillaan kuuden sentin syvyyteen asti”, kertoo Terveystekniikka Oy:n toimitusjohtaja Sanna Selenius. Nyt vastaavat jännitteet vapautuvat nopeasti, eivätkä ne enää ehdi kroonistua.” Hyvä kokemuksia Karjalaisella on laserhoidosta runsaasti, mutta erityisesti muutama tapaus on jäänyt mieleen. Kuva: Bemer Nordic Lääkintälaserterapia parantaa tulehduksia ja kudosvaurioita sekä lievittää kipua
56 Matkaratsastus Vauhdissa Saana Nieminen ja Bengali Sharma.
57 . sijalla. › Saana Nieminen matkalla huipulle Matkaratsastaja Saana Nieminen on tehnyt suomalaishistoriaa nousemalla oman lajinsa huipulle. Hän on tuoreella nuorten maailmanlistalla ykkösenä ja myös avoimella maailmanlistalla upealla 11. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Jarmo Nieminen
Vanhemmat harrastavat lännenratsastusta. Saanaa valmentaa suomalais-espanjalainen Alina Huovinen Garcia. Asuinkumppani on poikaystävä Viljami Häggblom, joka on myöskin matkaratsastaja, ja nuorten maailmanlistalla sijalla 41. Espanjaan valmentautumaan Saana on kotoisin Sastamalasta, ja siellä hän asuu edelleen Suomessa ollessaan. Kyllä menestys listalla kertoo siitä, että jotain on tehty oikein”, sanoo Saana. Menestys syyskuisessa nuorten MM-kilpailussa Romaniassa sekä avoimen 160 kilometrin matkan voittaminen kruunasivat nousun nuorten listan kärkeen. Omia kasvatteja Bengali Sharmalle viilennystä lenkin jälkeen ennen eläinlääkärin tarkastukseen menoa.. Nuorten maailmanlistalla on lähes 900, ja avoimella yli 3 000 nimeä. Saanan nykyinen koti on Espanjassa, maaseudulla Gironan alueella noin tunnin matkan päässä Barcelonasta pohjoiseen. ”Espanjassa meillä on nyt kymmenkunta omaa hevosta. ”Onhan tämä kivaa, ikään kuin palkinto tekemästäni työstä. sija. Esteratsastuksella aikanaan aloittanutta Saanaa viehättää matkaratsastuksessa hevosen ja ratsastajan saumattoman yhteistyön onnistumisen merkitys. Minulla on useampia kilpahevosia, osa omia ja osa muiden.” Saanan perhe aloitti myös kasvatustoiminnan muutamia vuosia sitten. Saanan kotitalli Suomessa on hänen vanhempiensa Kirsi-Marja ja Jarmo Niemisen omistama Kärppälän Ratsutila, joka Niemiset hankkivat tyttärensä ratsastusharrastuksen myötä. 58 E nsimmäinen suomalaisratsastaja nuorten matkaratsastuksen maailmanlistan ykkösenä on Saana Nieminen , 20. Huovinen Garcian tallissa tallissa on vajaat kaksikymmentä kilpahevosta koko tiimille, johon kuuluvat Saanan lisäksi Viljami Häggblom, Alina Huovinen Garcia sekä hänen tyttärensä. Saanan perheellä on nyt Suomessa vain yksi eläköitynyt oma hevonen, mutta talli toimii edelleen asiakkaiden hevosille. Hieno saavutus on myös avoimen listan 11
Viimeinen junnuvuosi Saana innostui kahdeksanvuotiaana ratsastuksesta samoin kuin harrastus monella muullakin on alkanut: kaverit ratsastivat ja pyysivät Saanaa mukaan tallille. 59 . ”Innostuin heti, kun olen aina tykännyt eläimistä.” Saana harrasti esteratsastusta ratsastuskoulussa. Matkaratsastuksen hän aloitti vuonna 2016, kun hän oli 11-vuotias. Saana, valmentaja Alina Huovinen Garcia ja Bengali Sharma. ”Perheemme ystävä Tanja Turunen omisti silloin pari matkaratsua, ja jossain kohtaa vuotta hän alkoi kysellä, kiinnostaisiko minua kokeilla hänen hevosillaan matkaratsastusta.” Saana ja Camilla de Garbi. ›. ei ole vielä ehtinyt kilpailukäyttöön asti, mutta tulossa niitä on
Haluaisin pystyä kisaamaan rennosti ja stressittömästi.” ”Mutta kun kokemusta on alkanut karttua, jännitys on helpottanut. 60 Matkaratsastus – englanniksi endurance riding tai distance riding – on kilpailumuoto, jossa mitataan hevosen nopeutta ja kestävyyttä pitkillä matkoilla. Nykymuotoisena matkaratsastusta on Suomessa harrastettu vuodesta 1987. ”Huomaan nopeasti, jos hevosella on ratsastuksen aikana jotakin ongelmaa. Ratsukoiden keskinopeus matkoilla on reitin profiilin mukaan noin 17-20 kilometriä tunnissa. Laji pohjautuu Puolan ja Venäjän armeijan ratsuväkija jalostusohjelmaan. ”Kisoihin vaaditaan paljon työtä yhdessä hevosen kanssa. Kansallisella tasolla kilpailumatkat ovat 80-160 kilometriä pitkiä. Kansallisella tasolla kilpailuluokat ovat nopeuskilpailuita, joissa miniminopeus on 10 kilometriä tunnissa. Vuonna 2022 sitten siirryin Espanjaan, ja aloitin kunnolla tekemään tätä työkseni.” Saanalla on nyt meneillään viimeinen vuosi junioreissa. Lähteet: SRL, Suomen Matkaratsastusseura Saana kokeili, ja heti parien treenien jälkeen hän innostui lajista. ”Olen tosi kova jännittäjä, ja joskus suorituskyky kärsii siitä. Tiimissä on helppoa ja kivaa työskennellä.” Kehittämiskohteenaan Saana pitää turhasta jännittämisestä pääsemistä. Nyt hän opiskelee tradenomiksi liiketalous suuntautumisalanaan. Tiimityö on matkaratsastuksessa olennaisen tärkeää, ja mielestäni se sujuu minulta hyvin. Reitille ei tehdä esteitä, mutta maasto voi olla hyvin vaihtelevaa. Ratsastajan hevosenkäsittelytaito vaikuttaa hevosen suoriutumiseen erityyppisistä reiteistä. Erityisesti kesäkuumalla – ja pitkillä matkoilla aina – huollon rooli on ratkaisevan tärkeä. Suomessa järjestetään seuraja aluekilpailuissa alle 80 kilometrin ihanneaikaratsastusluokkia, joiden keskinopeudet on erikseen määritelty välille 8-16 kilometriä tunnissa. ”Loppuvuodesta osallistuin sitten ensimmäisiin kisoihin. Hän osallistuu vielä nuorten EM-kisoihin ennen siirtymistään senioriluokkiin. Kokemus onkin varmaan ainoa, mikä auttaa jännityksen vähenemisessä. ”Ratsastan noin 5-50 kilometrin treenejä, parista tunnista useampaan tuntiin.” Saanan vahvuuksia matkaratsastuksessa ovat tarkkuus ja huolellisuus. Kansainvälisissä kilpailuissa, kuten MM-kilpailuissa, pisin matka on 160 kilometriä, tai kaksipäiväisissä kilpailuissa tätäkin pitempi. Opinnot ovat pääosin verkko-opintoja, joita voi pitkälle hoitaa Espanjasta käsin. Jatkoin vielä myös esteratsastusta, kunnes parin vuoden kuluttua matkaratsastus valikoitui päälajiksi.” Tavoitteellinen ratsastus Saanalla alkoi vuoden 2019 paikkeilla, kun hän alkoi alkoi osallistua kansainvälisiin kilpailuihin. Kilpailussa on yhteislähtö ja reitti on merkitty. Hevosalalle Saanalla ei ole koulutusta, mutta työt perheen omalla tallilla ovat opettaneet hevostaitoja käytännön kautta, ja tallitöitä hän tekee Espanjassakin. Noudatan valmentajan kanssa tehtyä suunnitelmaa, mutta näen myös, milloin on syytä muuttaa vauhtia tai tehdä jokin muu muutos. Kilpailuissa matkat on jaettu useaan etappiin, joiden välillä on taukoja ja hevostarkastuksia, joissa varmistetaan hevosen kilpailukuntoisuus ennen lupaa jatkaa seuraavalle etapille. Tärkeä osa matkaratsastusta on myös huolto matkan varrella: kullakin ratsukolla on oma autolla liikkuva huoltojoukkonsa, joka huolehtii muun muassa ratsukon juottamisesta, syöttämisestä ja viilentämisestä matkan varrella. ”Kisat alkoivat lisääntyä ja vaikeutua. Saana on käynyt Suomessa lukion ja valmistunut ylioppilaaksi. Hevostaito ja kyky lukea hevostaan nousevat lajissa suureen rooliin. Reitillä mahdollisesti olevat esteet ovat luonnonesteitä, esimerkiksi ojien ylityksiä. Tiimityö tärkeää Saana treenaa kuutena päivänä viikossa. Kaikista uusista tilanteista oppii, ja seuraavalla kerralla on helpompaa, eikä enää stressaa turhaan.” Kisat aina erilaisia Kilpailumatkat ovat korkeimmalla nuorten tasolla 120 ja avoimissa luokissa 160 kilometrin pituisia. Ratsukot saavat kilpailuoikeuden pitkille matkoille vasta suoriuduttuaan hyväksytyin tuloksin lyhyemmistä kilpailuista. Matkaratsastuksessa edellytetään sekä hevoselta että ratsastajalta hyvää, huolella rakennettua kuntoa. On hyvin palkitsevaa, kun kilpailut onnistuvat, ja saa kiitosta suuresta työmäärästä, joka kisoja varten on tehty.” Nopeutta ja kestävyyttä. Vaikka matkaratsastajien harrastajamäärä on Suomessa verrattain pieni, on laji kansainvälisesti yksi suurimmista ratsastuksen lajeista
Kun hevosia tarkastetaan monta kertaa kisan aikana, hyvät tulokset eivät synny vahingossa, vaan hevosen pitää todella olla hyvässä kunnossa.” Kisat vaativat täydellisen onnistumisen ratsastajan ja hevosen välillä. ”On hienoa, kun se toteutuu – kyseessä on kuitenkin oman tahdon omaava elävä eläin, jota ei voi pakottaa suorittamaan tällaisia kisoja.” ”Tykkään myös siitä, että kyseessä on aika ennalta arvaamaton laji, eli kisat ovat aina erilaisia ja tapahtumarikkaita. Saana ja Amogjar al Payral. 61 . ’’. ”Pitkän matkan ja pitkän päivän päätteeksi on mukavaa saada hyvä tulos. Missään kohtaa kisaa ei voi olla varma siitä, mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi.” . ’’ Menestys kertoo, että jotain on tehty oikein
Olen tosi ylpeä meidän koko joukkueesta, ja etenkin se ensimmäisen lähdön kolmoisvoitto oli mieletön hetki tällä reissulla”, Markkanen kuvaili tunnelmia sunnuntaina 26. Kahden osalähtövoiton turvin Markkanen vei mestaruuden, sillä sääntöjen mukaisesti tasapistetilanteessa osalähtösijoitukset ratkaisevat. Suvi Vaittinen sijoittui viidenneksi. Olen saanut ihan elämäni parhaita ystäviä raviurheilun kautta.” Kilpailun lopullisia tuloksia saatiin odottaa pitkälle myöhäisiltaan, sillä kolmannessa osalähdössä Markkasen ohjastama Ståhle laukkasi johtopaikalta maaliin. lokakuuta käydyn kisan jälkeen. Suomalaisohjastajat ovat toisilleen tuttuja kilpakumppaneita, mutta myös ystäviä. Markkasen kokonaiskilpailun voitto varmistuikin vasta tiukan pisteenlaskun jälkeen, sillä kokonaistuloksissa hän ja Norjan Emil Oftedal olivat tasapisteissä. 62 Milla Markkanen on amatööriohjastajien Pohjoismaiden mestari ’’Hevonen yhdistää meitä kaikkia” Suomen nousevat naisohjastajat Milla Markkanen, Sara Hautamäki ja Suvi Vaittinen loistivat Norjan Momarkenin raviradalla kolme osalähtöä sisältäneessä amatööriohjastajien PM-kilpailussa. Milla Markkanen on tuore amatööriohjastajien Pohjoismaiden mestari. ”Muut kuskit katsoivat meitä ehkä vähän ihmeissään, että tekö olette ne Suomen kuskit, kun meitä tulikin kolme pientä naista. ”Ei sitä oikein vielä käsitä, tässä menee hetki sulatellessa. S uomalaiset nappasivat amatööriohjastajien Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa ensimmäisessä osalähdössä kolmoisvoiton, ja Milla Markkanen nimiinsä myös toisen osalähdön voiton. Ensimmäisen lähdön jälkeen olivat jo vakavampia, että näiden kanssa ei kannatakaan vitsailla”, Markkanen myhäili. Kokonaistuloksissa Markkasen PM-kultaa täydensi Sara Hautamäen kolmas sija. Kuva: Hippos/Maisa Hyttinen. ”Hevonen yhdistää meitä kaikkia, ja tämä yhteisö ja raviperhe on niin hieno
Tein hevosenhoitajan töitä aikaisemmin, mutta kouluttauduin uudelleen hierojaksi ja kävin panostamaan kilvanajoon”, Markkanen kertoi. Tosin sukupuolitiedon määrittäminen on vapaaehtoista ja voi vaikuttaa tilastoon. Hevosurheilussa yleisesti miehet ja naiset kilpailevat tasavertaisesti toisiaan vastaan ja on upeaa nähdä, kuinka suomalainen ammattitaito loistaa myös kansainvälisellä tasolla”, kehuu Hippoksen ravikilpailujohtaja Arto Hytönen. Vuoden monté-ohjastajana Suomen Ravigaalassa. 63 . Kuva: Hippos/Maisa Hyttinen Milla Markkanen, 26, kilpailee aktiivisesti sekä kärryettä monté-lähdöissä ja palkittiin viime vuonna mm. Poneilla aloitin ja 17-vuotiaana siirryin hevosiin. Samana viikonloppuna ratkaistiin myös miesamatööriohjastajien Euroopan mestaruudet Sisiliassa, joissa kauhavalainen Jani Peräsalo sijoittui seitsemänneksi. Milla Markkanen juhli voittoa myös Lappeenrannan cityraveissa kesäkuussa, yhdessä Joker Bokon kanssa. Amatööriohjastajien kilpailut järjestää Euroopan raviamatööriohjastajien liitto FEGAT. Tämän jälkeen ei kyllä heti uskalla suuria haaveilla.” ”Millan, Saran ja Suvin menestys ja esimerkki innostaa jälleen uusia aloittavia urheilijoita ja inspiroi harrastuksen pariin esimerkiksi ravikoulujen kautta. Äiti on ajanut kilpaa ja meillä on aina ollut kotona ravihevosia. Ei ole väliä kummassa pärjää ja molempiin on tavoitteita tulevaisuudellekin. Vuodesta 2020 naisohjastajien osuus kaikista ohjastajista on yli kaksinkertaistunut Heppa-järjestelmään annettujen tietojen mukaan. Kilpailevien naisohjastajien ja valmentajien määrä on Suomessa ollut viimeisten vuosien aikana kasvussa. ”Perheen kautta tämä on tullut. ?. ”Olen kiinnostunut sekä montéettä kärrylähdöistä. Koko urallaan hän on kilpaillut yli 700 starttia
Hälyttävän kasvatustilanteen ympärille tullaan muodostamaan työryhmiä pohtimaan keinoja laskevien astutusmäärien suunnan muuttamiseksi. 64 V uoden 2025 alustavat astutusmäärät laskivat merkittävästi lämminverisillä ravihevosilla ja ratsuhevosilla. ”Asiaan ei löydy ratkaisua yhden tai kahden ihmisen voimin, vaan tulevien toimenpiteiden Astutusmäärät hälyttäviä Nuori tähtiori Caru keräsi ensimmäisellä astutuskaudellaan hienot 95 tammaa. Toimialan tulevaisuuteen pitää pystyä rakentamaan pitkäaikainen näkymä, joka mahdollistaa tulevaisuuden investoinnit. Alustavat astutustilastot vuodelta 2025 kertovat laskusta kaikilla hevosroduilla Suomessa. Poniroduilla pudotus oli hieman maltillisempi. Erityisen huolestuttava on lämminveristen ravihevosten astutusten määrä, joka laski liki 15 prosenttia. Valtiolla on merkittävä rooli siirtymäkaudella uuteen rahapelimarkkinaan. Kuva: Hippos/Maisa Hyttinen Valopilkkuna vuoden 2025 astutustilastoissa näkyy suomenhevosille myönnetyn lisärahan vaikutus niiden astutusmäärissä, mutta muuten kokonaisuus on hälyttävä.. ”Suomalainen raviurheilu nojaa vahvaan kotimaiseen kasvatukseen. Toimintaympäristössä ja taloudessa on tapahtunut paljon muutoksia viime vuosien aikana, ja myös kasvatustoiminnan kustannukset ovat lisääntyneet. Kotimaisten oriiden käyttö laski jopa 23 prosenttia. Lämminveristen ravihevosten astutukset ovat laskeneet viimeisimmän viiden vuoden aikana jopa kolmanneksen, joka kertoo tilanteen kriittisyydestä”, alustaa Suomen Hippoksen jalostusvastaava Susanna Back. Lisätoimia kasvatuksen ja omistajuuden kiinnostuksen ja mahdollisuuksien kehittämiseksi tarvitaan nopeasti. Ilman sitä laji ei voi kasvaa ja kehittyä
Ratsusuunnan suosituin ori oli astutustoimiin palannut Corleone 25 tammalla. Tilastot tarkentuvat Ratsuhevosten ja ponien osalta tilastot täydentyvät vuosittain myös jälkikäteen, joten astutusmäärät voivat vielä täsmentyä. Työja käyttöhevossuuntaa edustava Prinssinen keräsi yhteensä 17 tammaa. Pienhevossuunnan suosituimmalla oriilla Pisara Vihtorilla tammoja oli yhteensä 15 astutuksen verran. Työryhmätyöskentelystä kiinnostuneet voivat hakea sen jäseneksi hevoskasvatuksen tulevaisuus -kyselyn kautta”, Back kertoo. Yhteensä astuneita oriita oli 189. ’’ Suomenhevonen tarvitsee edelleen vahvaa yhteiskunnallista tukea. Työja käyttöhevossuunnan astutusmäärät nousivat jopa 42 prosenttia, mikä on hyvä merkki käyttösuunnalle jalostusarvostelujen oriiden lisääntymisestä arvostelemattomien sijaan. Suomenhevosista täyteen 100 tamman määrään ylsi kolmatta kertaa peräkkäin Parvelan Retu. Summa tuloutetaan loppuvuoden aikana ylimääräisenä tammapalkkiona joukolle vuonna 2025 astutettuja suomenhevostammoja. Pysyäkseen elinvoimaisena suomenhevonen tarvitsee edelleen vahvaa yhteiskunnallista tukea”, toteaa Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää. Toivottavaa kuitenkin olisi, että myös laadukkaille kotimaisille oreille olisi kysyntää”, kommentoi Tea Niemi Suomen Hippoksesta kommentoi. 65 . ’’. Ravikilpailutoiminnalla on tulevaisuuden suunnittelussa olennainen rooli. Valtion myönsi joululahjarahaa Eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi vuoden 2024 joululahjarahoista 400 000 euroa suomenhevosen aseman turvaamiseksi. Työryhmien tavoitteena on toimia innovatiivisena ratkaisujen ja yhteistyön koostajana. ”Myönnetyn lisärahan vaikutus on kiistaton, ja tulemme hakemaan vastavanlaista lisärahoitusta myös tänä vuonna. ”Myös ratsuhevosten ja ponien astutusluvut jatkavat näillä näkymin laskusuuntaisina, etenkin lämminveristen ratsuhevosten astutusluvuissa lasku on huolestuttava. Juoksijasuunnalta käytettiin 69 eri oritta, ratsusuunnalta 27, pienhevossuunnalta 13 ja työhevossuunnalta 34 oritta. Parvelan Retu suomenhevosten ykkönen Suomenhevoset 2024 2025 Muutos % Tammoja yhteensä 1433 1387 -3,2 Oriita yhteensä 195 189 -3,1 Astutukset Oriita Astutusten % osuus Juoksijasuunnan oriista 880 69 63,5 Ratsusuunnan oriista 217 27 15,7 Pienhevossuunnan oriista 56 13 4 Työja käyttösuunnan oriista 108 34 7,8 Ei jalostustusarvosteltu ori 126 46 9,1 Suomenhevostammoja astutettiin tänä vuonna yhteensä 1387. Suomenhevosten astutusmäärät laskivat vain noin kolme prosenttia. Kolmantena tilastossa 89 astutuksella on periyttäjäori Välähdy. Lähelle sataa nousi myös ensimmäistä kautta astuneen, vasta viisivuotiaan tähtioriin Carun astutusmäärä, joka oli 95. › suunnitteluun tullaan kokoamaan työryhmiä. Päivitetyt tilastot julkaistaan alkuvuodesta 2026. Lämminveristen ravihevosten tavoin myös niillä tuontispermaoriiden määrä on suhteessa lisääntynyt
Tuontispermaoriiden osuus astutuksista on noin 36 prosenttia. Tuontispermaoriiden kärkiori oli kestosuosikki Maharajah 38 astutuksella. Suosituin tuontispermaori oli Total PS kahdeksalla astutuksella. 66 Lämminveriset ratsuhevoset Lämminveriset ravihevoset 2024 2025 Muutos % Tammoja yhteensä 480 418 -12,9 Oriita yhteensä 129 110 -14,7 Astutukset Oriita Astutusten % osuus Suomessa astuneet oriit 309 267 63,9 Tuontispermaoriit 171 151 36,1 Arabialainen täysiverinen 7 6 1,0 2024 2025 Muutos % Tammoja yhteensä 1174 1000 -14,8 Oriita yhteensä 133 126 -5,3 Astutukset Oriita Astutusten % osuus Suomessa astuneet oriit 620 59 62 Tuontispermaoriit 395 67 38 Propulsion lämminveriravureiden kärkisijalla Lämminveristen ravihevosten astutusmäärät laskivat noin 15 prosenttiyksikköä. Toisena tilastossa 45 astutuksella on Hard Livinja kolmantena kotimaista kasvatusta edustava Express Duo 43 astutuksella. Eniten tammoja astutettiin jo kolmatta vuotta peräkkäin oriilla Propulsion. Tämänhetkisten tietojen mukaan tammoja astutettiin yhteensä 418. Tuontispermaoriiden käytön määrä nousi 38 prosentin tasolle. Lämminveriratsujen ykkönen Diarado’s Boy 256. Lämminveristen ratsuhevosten astutusmäärät näyttävät noin 13 prosentin laskua. Tuontispermaoriita käytettiin enemmän kuin kotimaisia oriita, niiden lukumäärä kasvoi yli kolme prosenttia kotimaanoriiden määrän laskiessa jopa 23 prosenttia. Vuoden aikana astutettiin yhteensä 1 000 tammaa. Suosituin ori oli 52 astutuksella oli Diarado’s Boy 256. Tänä vuonna Propulsion astui 84 tammaa
Myös suomalainen ratsuponi tuplasi astutusmääränsä. Suurimman määrän astutuksia keräsivät poneista tänäkin vuonna shetlanninponit.. Ponirodut 2024 2025 Muutos % Tammoja yhteensä 520 485 -6,7 Oriita yhteensä 162 150 -7,4 Tammoja 2024 Tammoja 2025 Muutos-% Connemara 34 53 55,9 Dartmoor 6 9 50,0 Islanninhevonen 71 36 -49,3 Newforest 12 12 0,0 Gotlanninruss 48 36 -25,0 Shetlanninponi 270 243 -10,0 Suomalainen ratsuponi 6 12 100,0 Vuonohevonen 19 22 15,8 Welsh A 13 14 7,7 Welsh B 7 7 0,0 Welsh C 4 7 75,0 Welsh D 22 17 -22,7 Welsh part bred 8 17 112,5 Shetlanninponi ponirotujen ykkönen Astutusluvut laskivat poniroduilla noin seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Astutusmäärissä ilahduttavaa nousua on havaittavissa connemaraponeilla, joiden astutusmäärä nousi 53 astutukseen sen ollessa viime vuonna 34. Ponioreilla astutettiin yhteensä 485 tammaa. 67 . Suurimman määrän astutuksia keräsivät perinteisesti shetlanninponit
Kuopion ravien yhteydessä valvottiin sekä kaupallisia (8 kappaletta) että ei-kaupallisia hevoskuljetuksia (14 kappaletta). Hevoskuljetuksissa todettiin runsaasti puutHevosten kuljetustiloissa ainoat selkeät puutteet liittyivät tavaroiden sijoitteluun. EU edellyttää valvomaan joka vuosi riittävän määrän kaupallisia selkärankaisten eläinten eläinkuljetuksia. Vakavin esille tullut puute oli, ettei neljällä kahdeksasta kaupallisten hevoskuljetusten kuljettajasta ei ollut vaadittua eläinkuljettajalupaa.. Näinkin rennosti voi matkustaa, kun kyyti on turvallinen ja mukava. 68 I tä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkärit valvoivat hevoskuljetuksia yhdessä Siilinjärven ympäristöterveyden kunnaneläinlääkärien ja Itä-Suomen poliisin kanssa. Tiloissa oli joko irtotavaroita lattialla tai tavaroita ei muutoin ollut sijoitettu turvallisesti. Kuva: Tampereen Ajopelit Hevoskuljetuksissa runsaasti puutteita Kuopiossa Aluehallintovirasto antoi kehotuksia kuudelle ja neuvoja yhdeksälle kuljettajalle Kuopion ravien yhteydessä syyskuussa. Valvontaa tehtiin Kuopion ravien yhteydessä 5.9.2025
Selvästi enemmän puutteita todettiin kaupallisissa kuljetuksissa (75 %) kuin ei-kaupallisissa kuljetuksissa (21 %). Sekä kolmessa kaupallisessa että kolmessa ei-kaupallisessa kuljetuksessa oli joko irtotavaroita lattialla tai tavaroita ei muutoin ollut sijoitettu turvallisesti. Aluehallintovirasto myös valvoo eläinkuljetusta koskevien säännösten noudattamista alueellaan. Pitkien kuljetusten eläinkuljettajalupaa haettaessa tulee lyhyen kuljetusten eläinkuljettajalupahakemuksen vaatimusten lisäksi toimittaa seuraavat asiakirjat: . Kummassakin kuljetusvälineessä oli kuitenkin eläimistä kertova merkintä, joten puutteita voidaan pitää vähäisinä. ?voimassa olevat hyväksymistodistukset maantiekuljetusvälineistä, joita aiotaan käyttää pitkiin kuljetuksiin, tai pyyntö tarkastaa kuljetusväline hyväksymistodistuksen saamista varten . Eläinkuljettajaluvat ovat voimassa enintään viisi vuotta myöntämispäivästä lukien. Nämä puuttuivat kuudelta kahdeksasta kuljettajasta. Lisäksi aluehallintovirasto selvittää Oikeusrekisterikeskuksesta, ettei hakija tai hänen edustajansa ole syyllistynyt eläinsuojelulainsäädännön rikkomiseen hakemuspäivää edeltävänä kolmena vuonna. Vähintään jokin puute todettiin 41 prosenttia kuljetuksista. . Usealla ei lupaa kuljettaa Kaupallisten hevoskuljetusten vakavimpana puutteena voidaan pitää sitä, että neljällä kahdeksasta kuljettajasta ei ollut vaadittua eläinkuljettajalupaa. ?laitteet . Lyhyiden eläinkuljetusten luvilla voidaan kuljettaa eläimiä enintään kahdeksan (8) tunnin ajan ja pitkien kuljetusten eläinkuljettajaluvilla voidaan kuljettaa eläimiä myös yli kahdeksan tunnin ajan. Eläinkuljettajaluvan hankkiminen. ?valmiussuunnitelmat hätätilanteita varten. ?mahdollisesti kuljetusvälineiden tarkastus . Eläinkuljettajalupahakemuslomakkeet löytyvät muun muassa aluehallintoviraston internetsivuilta. Aluehallintovirasto on eläinkuljettajalupia ja eläinten kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistuksia myöntävä viranomainen. ?eläinten kuljetuksissa, joita kasvattajat suorittavat omilla maatalousajoneuvoillaan tai kuljetusvälineillään, kun maantieteelliset olosuhteet vaativat tiettyjen eläintyyppien kuljetusta siirtolaiduntamista varten. Merkinnöissä puutteita Kuljetusvälineen eläimiä osoittava merkintä ei kahdessa ei-kaupallisessa kuljetuksessa ollut täysin lain mukainen. ?tiedot menettelyistä, joiden avulla eläinkuljettajat voivat jäljittää ja pitää kirjaa vastuullaan olevien maantieajoneuvojen liikkeistä ja saada koska tahansa yhteyden kyseisiin kuljettajiin pitkien kuljetusten aikana, . ?voimassa olevat kuljettajien ja hoitajien pätevyystodistukset (hevos-, nauta-, lammas-, vuohija sikaeläimet sekä siipikarja) tai muiden eläinlajien osalta koulutukseen osallistumistodistukset . Viideltä kahdeksasta kuljettajan paikalla olleelta henkilöltä puuttui myös eläinten kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistus. Vuoden 2026 alusta lähtien läänineläinlääkärit ja eläinkuljetuksiin liittyvät tehtävät siirtyvät Ruokavirastoon. Lisätietoja eläinkuljettajaluvasta ja sen hakemisesta antavat läänineläinlääkärit. Lyhyiden kuljetusten eläinkuljettajalupaa haettaessa tulee hakijan osoittaa, että hänen käytettävissään on riittävät ja asianmukaiset: . teita ja puutteet olivat pitkälti samoja kaikissa kuljetuksissa: asiakirjapuutteita, puutteita tavaroiden sijoittelussa ja puutteita eläimiä osoittavissa merkinnöissä. ’’ Aluehallintovirasto antoi puutteiden seurauksena kehotuksia kuudelle kuljettajalle. Yleisin puute kaupallisissa kuljetuksissa oli se, että kuljettajalta puuttuivat vaadittavat asiakirjat, joista olisi käynyt ilmi hevosten lähtötila, omistaja/haltija, kuljetuksen lähtöpaikka ja lähtöaika, määräpaikka sekä kuljetuksen odotettu kesto. Etenkin lattialla irrallaan lojuvat heinäverkot, riimunnarut ym. Eläinkuljettajalupaa ei kuitenkaan tarvitse: . Lupia on kahdenlaisia. irtotavarat aiheuttavat merkittävän vammautumisen riskin hevosille. ?toimintamenettelyt. ?henkilökunta . Eläinkuljettajalupaa eli lupaa eläinten kuljettamiseen haetaan siitä aluehallintoviraston toimipisteestä, jonka toimialueella on luvan hakijan kotipaikka tai jonne muusta jäsenvaltiosta oleva hakija on sijoittautunut taikka jossa kolmanteen maahan sijoittautunut hakija on edustettuna. Aluehallintovirasto antoi puutteiden seurauksena kehotuksia kuudelle kuljettajalle ja neuvoja yhdeksälle. ’’ Lainsäädäntö edellyttää eläinkuljettajalupaa kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvissa eli kaupallisissa eläinten kuljetuksissa. 69 . Hevosten kuljetustiloissa ainoat selkeät puutteet liittyivät tavaroiden sijoitteluun. ?henkilö, joka kuljettaa eläimiä enintään 65 kilometrin matkan lähtöpaikasta määräpaikkaan mitattuna tai
Määttäsellä ei ole ollut vuosien varrella omaa aasia. Ne muodostavat elinikäisiä ystävyyssuhteita toisten aasien kanssa.” Mattila painottaa, että aasilla tulisi aina olla aasikaveri omassa laumassaan. Niitä ja niiden elämää ei juurikaan tunneta. Kuitenkin ne ihmiset, joille aasit ovat tuttuja, tietävät hyvin aasien tarpeet. Vähiten sitä oli netissä, joten askartelin nettisivut, joissa oli tietoa myös aaseista. ”Tuntui, että tämän asian kanssa oli aika yksin, koska en tuntenut muita aasinomistajia. Meillä käyneet ovatkin ihmetelleet, että eiväthän nuo vaikuta yhtään tyhmiltä!” Tietoa aaseista Keravalaisella Kaisa Määttäsellä on pitkä kokemus aaseista. Pari vuotta myöhemmin sivujen nimeksi vaihtui Aasinus, ja ne olivatkin aikoinaan aika tunnetut aasi-ihmisten piirissä. Tutkimusten ja kokemusten mukaan juuri toisen aasin seura on lajille välttämätöntä hyvinvoinnin kannalta”, painottaa Rovaniemellä sijaitsevan Suomen pohjoisimman Eläinten turvakoti Auroran toiminnanjohtaja Riina Mattila. Hollannissa vuonna 2020 syntyneet Janten ja Dylanin hän hankki lemmikeiksi kesällä 2021, niillä ei ole tekemisistä turvakodin kanssa. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva hevosasetus on herättänyt paljon keskustelua. Tällaiset stereotypiat ovat hyvin tyypillisiä. Oma aasikaveri Kaisa Määttänen tunnetaan Suomessa aasien kavioiden vuolijana, ja vuosien mittaan hän onkin tutustunut hyvin aaseihin. Mattila tietää kokemuksesta, että monilla on aaseista vähemmän mairittelevia mielikuvia. ”Kyllähän eläin voi löytää kaverin muunkin lajin joukosta, mutta ei se silti tarkoita, että se täyttäisi lajityypilliset tarpeet.” Mattilan mukaan tiedetään, että aasit ovat biologisesti lähempänä seepraa kuin hevosta. ”Aasit ovat kehittyneet erilaisissa oloissa, ja tällä on vaikutusta niiden sosiaalisiin suhteisiin. ”Vaikka aasi voi elää näennäisesti hyvää elämää ponien, hevosten, lampaiden tai vuohien kanssa, mikään ei kuitenkaan korvaa toisen aasin seuraa. Aasit tekevätkin kaiken yhdessä!” Tallin kolme aasia Riina Mattilalla on kotonaan kolme aasia. Esimerkiksi oman lajikumppanin merkitys on aasille iso. Lisäksi aasit elävät tosi pitkään, ja tämänkin takia lajikumppanin merkitys kasvaa. Tuolloin ei aaseista ollut juuri mitään tietoa suomeksi. 70 Aasille aina oma aasikaveri! S uomessa on tällä hetkellä noin 500 aasia. Teksti: Maija Salmi. Erityisesti vaatimus, että aasilla pitää olla kaverina toinen aasi, ihmetyttää monia. Jo hänen lapsuudenkodissaan oli neljänä talvena hoidossa Heinolan 4H-yhdistyksen aasi ja shetlanninponi. Harrastuksensa alkuvaiheessa vuonna 2003 hän alkoi etsiä muita aasinomistajia netin kautta. Vuonna 2021 syntynyt Hermanni puolestaan tuli Auroraan viime vuoden marraskuussa rescue-tapauksena Pohjois-Savosta. Sivujen ja 2007 auenneen aasifoorumin kautta tutustuin myös muihin aasi-ihmisiin.” Suomen Aasiyhdistys sai alkunsa vuonna 2008, ja Määttänen oli yksi sen perustajajäsenistä. ”Monilla elävät sitkeät ja vanhentuneet käsitykset aasien tarpeista. ”Yleisin kysymys on, että ovatko aasit tyhmiä ja niin itsepäisiä kuin sanotaan. Mattila muistuttaa, että aina pitäisi perehtyä, mitä jokainen eläin tarvitsee
71 . Kuva: Pavel Tahkovuori. › Leikki ja lajitoverin seura on aaseille äärimmäisen tärkeää
Kuva: Pavel Tahkovuori . Pieni ja kiva ”Pieni ja kiva työeläin”, kuvailee aasia Lopella SatuAasin tallin yrittäjä ja psykologi Satu Valkas, jolla aasit ovat mukana eläinavusteisessa toiminnassa. 72 ”Aasit ovat yleensä aika vähäeleisiä ja rauhaa rakastavia, jotka eivät turhia hötkyile. Muulin isä on aasiori ja emä hevostamma. . Hermanni oli jätetty pellolle lähes oman onnensa nojaan, ennen kuin se haettiin sijaiskotiin ja lopulta Auroraan. Parhaiten aasin kanssa pärjääkin aina hyvän kautta.” Määttänen pitää hevosasetukseen tulevaa kaveri aasille -kohtaa todella hyvänä. Mieli rentoutuu metsäretkellä aasien kanssa. ”Aaseilla on tosi korkea itsesuojeluvaisto, joten ne herkästi kieltäytyvät asioista, jotka kokevat vaarallisiksi. Nämä aasit saapuivat Rovaniemelle kesällä 2021. Rescueaasi Hermanni tuli Auroraan marraskuussa vuonna 2024. ”Se on ehdottomasti oikein! Onneksi useimmilta aaseilta löytyy jo nyt oma aasikaveri.” Määttäsellä itsellään ei ole ollut omaa aasia, mutta hän on ollut muulinomistaja pian kymmenen vuoden ajan. Riina Mattila ja aasit Jante ja Dylan. Tämä vaatii itseltäkin rauhallista asennetta.” Määttänen jos kuka tietää, että aasit eivät ole yleisen luulon mukaan tyhmiä. Kuva: Vivisio Oy. Kuva: Pavel Tahkovuori . Siksi ne voivat esimerkiksi yhtäkkiä pysähtyä, eivätkä suostu jatkamaan matkaa
Aaseja pidetään myös tyhminä, joita ne eivät todellakaan ole. tammikuuta 2026 ja korvaa vanhan asetuksen. Turpakosketusmahdollisuus voidaan järjestää toteutuvaksi karsinassa, pihatossa, tarhassa tai laitumella. Lähde: Ruokavirasto ”Ne sopivat siihen hyvin, koska ne ovat sosiaalisia ihmissuhdetyöläisiä.” Sosiaalipedagoginen hevostoimintaohjaaja ja eläinavusteinen neuropsykiatrinen valmentaja Satu Valkas toteuttaa psykologipalveluita aasitallilla, jossa käy asiakkaina muun muassa aikuisten ADHDja autismikirjon piirteisiä asiakkaita. Uusi asetus keskittyy lisäämään hevosten lajityypillistä käyttäytymistä, kuten sosiaalista kanssakäymistä ja liikkumista, sekä parantamaan ruokintaa, välineitä ja pitopaikkoja. ”Ennen meillä oli kaksi hevosta ja kaksi aasia, ja kyllä silloin näki, että aasit olivat aina yhdessä. Pelkästään yhden aasin pitäminen, vaikka sen kaverina olisi hevosia tai muuleja, ei ole 1.1.2026 lähtien mahdollista. Aasi on hyvin viisas pohtimalla asioita omaksi edukseen.” Muutama aasi SatuAasin tallissa on toiminnan kahdeksan vuoden aikana ollut vaihtelevasti 4-6 aasia kerrallaan. 73 . Jatkossa hevosta ei ole enää mahdollista pitää yksin tai pelkästään muun lajisten tuotantotai harrastuseläinten seurassa, vaan hevosella on oltava pysyvässä pitopaikassaan näköja kuuloyhteys toiseen hevoseen. Aasille on kuitenkin muita hevoseläimiä tärkeämpää, että kaverina on nimenomaan lajitoveri. Lisäksi hevosella on oltava mahdollisuus päivittäiseen turpakosketukseen toisen hevosen kanssa. Uusi hevosten hyvinvointia sääntelevä laki eli niin sanottu hevosasetus astuu voimaan 1. ”Ne pysähtyvät miettimään, mitä pitäisi tehdä. Säännöksellä ei ole siirtymäaikaa. Moni ei kuitenkaan ymmärrä aasin ja hevosen eroa, ja siksi onkin tosi tärkeää, että nämä tulevat esiin uudessa hevosasetuksessa.” Jos tallissa on vain yksi aasi, eikä ole mahdollisuutta hankkia sille aasikaveria, Valkas suosittelee miettimään, olisiko parempi antaa oma aasi kaveriksi toiselle yksinäiselle aasille. Valkas kehuu aasien sopivan tosi hyvin tähän toimintaan, koska ne ovat hyvin rauhallisia ja harkitsevia. ”Aina pitäisi miettiä asioita eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta.” . Viimeiset seitsemän vuotta Satu Valkas on harjoittanut myös aasien maahantuontia. Aasia ei voi pakottaa, ja tämä katsotaan virheellisesti itsepäisyydeksi. Kuva: Vivisio Oy. Tärkeät sosiaaliset suhteet Satu Valkas ja asiakkaita perhepäivässä aasitallilla. Hevosella tarkoitetaan asetuksessa kaikkia hevoseläimiä, joten hevosen kaveriksi kelpaa myös muuli tai aaseja, vastaavasti muulilla voi olla kaverina toisen muulin sijasta hevonen tai muutama aasi. Siksi asetuksella on säädetty, että aasilla on oltava pysyvässä pitopaikassaan näköja kuuloyhteys toiseen aasiin, sekä mahdollisuus päivittäiseen turpakosketukseen toisen aasin kanssa
Asetusmuutoksen vuoksi se joutui jättämään tutun laumansa. Millin Åsa joutui muuttamaan pois kotitallilta Kymmenvuotias aasi Millin Åsa on syntynyt Millitallilla ja elänyt siellä koko elämänsä. 74 Aasi sopii hyvin osaksi hevoslaumaa. Millin Yön Yllätys (vas.), Millin Åsa, Milli’s Druwez, Millin Duurisoint viihtyvät hyvin yhdessä laitumella. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Millitalli/Mirkka Lehtonen
”Oli sääli, että Åsan piti lähteä kotoaan ja tutusta laumastaan. Millin Åsa matkusti sitten toiselle puolelle maata, toisen yksinäisen aasin kaveriksi. › ’’ Aasithan ovat hevoslaumassa suosikkeja ja lellikkejä. ”Aasithan ovat hevoslaumassa suosikkeja ja lellikkejä. Millitallissa on syntynyt kaikkiaan neljä aasia. Asetuksen epäloogisuudesta Mirkka Lehtonen toteaa, että ”hevosen kaveriksi riittää aasi tai muuli, ei tarvitse olla hevosta. Se meni vieraalle tallille ylläpitoon, koska siellä ei haluttu luopua omasta aasista, joka olikin ollut poissa kotoa astutusreissulla, mutta ei ollut tullut kiimaan.” ”Nyt jännityksellä odotetaan, onko Åsa kantava. Mutta aasin kaveriksi ei riitä hevonen, eikä edes muuli, vaikka se olisi aasin oma jälkeläinen! Eli edes aasin oma varsa ei riitä aasille lajitoveriksi, vaikka aasi olisi sen itse synnyttänyt, jos sen isä on hevonen.” Toiselle puolelle maata Mirkka Lehtosta harmittaa se, ettei Eläinten hyvinvointilakia täydentävän asetuksen muutoksessa ole siirtymäaikaa, vaan asetus hevosten hyvinvoinnista tulee yksiselitteisesti voimaan vuoden 2026 alussa. ”Olisihan se voinut olla koskematta vanhoja oloihinsa tottuneita aaseja. Laumanjohtaja antaa niille usein etuoikeuksia, kuten että ne pääsevät pomohepan heinäkasalle tai ruokakupille. Toivottavasti Åsa on kantava. Toivottavasti o, ja jos kaikki menee hyvin, se tulee aikanaan kotiin varsomaan”, toteaa Mirkka toiveikkaasti.. Tai siirtymäaika Åsa tuli elokuussa kiimaan ja Mirkka Lehtoselle tuli kiire etsiä sille sopivaa oria. Aasilla tulee olla lajitoverina aasi. ”En ole koskaan huomannut, että aasi voisi paremmin tai huonommin sen mukaan, elää se sitten pelkkien hevosten tai hevosten ja toisen aasin kanssa. olisi voinut olla sen mittainen, että olisi ehditty itse kasvattaa Åsalle lajitoveri.” ”Emme saaneet oria tallille lainaan tarpeeksi ajoissa, ja aika loppui kesken. Tosin emme olisi ehtineet millään. Muutenkin meillä hepat on aina suojelleet aaseja, ettei niitä saa kukaan kiusata. Muulin kaveriksi riittää aasi tai hevonen, ei tarvitse olla muulia. Ne ovat hyväntahtoisia, kaikkien kavereita. ’’ ” Meillä on ollut vuodesta 1995 viisi aasia. Kuulin asetuksen muutoksesta viime keväänä ja aasi kantaa vuoden. Åsa ja Mintti Lehtonen olivat mukana seurakisoissa. Enimmillään samaan aikaan kolme vähimmillään yksi”, kertoo pirkanmaalaisen Millitallin omistaja Mirkka Lehtonen. 75
76 Mirkka Lehtonen ottaa Åsan mukaan talutusja repsutuskeikoille. Maastossa se on varma menijä.. Carmen-emä katsoo varsaansa Millin Åsaa ensimmäisen kerran. Åsa on mukana kaikissa tallin touhuissa
Myös naapuritilalla on ollut samanlaisia kokemuksia. 77 . Sen kanssa on tehty myös valjakkoajoa ja työajoa, kuljetettu erilaisia tavaroita ja vedetty kuivikepaaleja. ”Mutta ei ensimmäinen aasi meille sattumalta tullut, kyllä sitä etsittiin ja haettiin. Monikäyttöinen apulainen ”Jossakin tilapäisessä mielenhäiriössä ihastuin aikanaan aasiin. Ja toki tamma sen piti olla, että on mahdollisuus kasvattaa.” Älykäs aasi on Mirkan mielestä mukava lisä ratsastuskoulussa. Emä on Mirkka Lehtosen vuonna 2017 menehtynyt Carmen ja emänisä Jesper. Meidän tallilta sen on epäilty tappaneen kuusi hevosta ja yhden aasin. Sen isä on Eemeli. ”Se on hyvä gymkhanatyyppisessä tehtäväratsastuksessa ja tykkää siitä. Maastoiluun se sopii hyvin. Åsan kanssa ajetaan myös valjakko-ajoa. Ovathan ne sellaisia hauskoja omia persooniaan ja tallien maskotteja, juttelee Mirkka Lehtonen. 10-vuotiaan Millin Äsan isä on siuntiolaisen Terhi Skrikon 2016 menehtynyt moneen kertaan palkittu Knud´s Ivar eli Iivari, jolta Åsa on perinyt valkoisen värinsä. Millin Åsalla on ennestään yksi jälkeläinen, 2020 syntynyt ori Milli’s Cedric. Samoista vanhemmista syntyi 2013 Milli’s Ya No Cae Nieve (=enää ei sada lunta), joka menehtyi viisivuotiaana 2018. Aasit ovat pitkäikäisiä ja terveenä pysyessään elävät usein kolmekymppisiksi. Aaseja oli tuohon aikaan vielä vähemmän kuin nykyään. Meillä kahta hevosta koetettiin ähkyleikata, kun klinikalla ei tajuttu, että se on ”grass sickness”, mutta suolisto ei lähtenyt toimimaan leikkausten jälkeen.” . Akuutille muodolle ovat ominaisia ähkyn kaltaiset oireet. ’’. 2002 hän muutti Vihtiin ja tekee nyt muuttoa takaisin Pirkanmaalle, Pirkkalaan. ”Vihdin tallilla oli sellainen ikävä juttu, että ilmeisesti tilan maaperässä on bakteeri, joka aiheuttaa ”grass sickness”– tautia. Oriin Mirkka myi eteenpäin. ’’ Olisihan se voinut olla koskematta vanhoja oloihinsa tottuneita aaseja. Tampereelta kotoisin oleva Mirkka perusti Millitallin 1993 Pirkanmaalle, Ylöjärvelle. Myös talutusja rapsutuskeikoille otan sen mukaan. Niiden kantavaksi saaminen saattaa olla useamman vuoden projekti. Taudin akuutti muoto johtaa hevosen kuolemaan tai lopettamiseen viikon sisällä oireiden alkamisesta
Tuokon tavoite on tuoda menetelmä kaikkien hevosihmisten ulottuville, ei vain kilparatsastajille. Suorituskykyä sensovalmennuksella Sensovalmennus auttaa ratsastajaa löytämään tasapainon hermoston ja kehon välille. Esimerkiksi kilpailutilanne ja adrenaliini nostavat usein hermoston tilaa sympaattiselle puolelle.” ”Silloin se on täysin tarkoituksenmukaistakin. ”Hermostolla on oma tehtävänsä ja roolinsa siinä, mitä se säätelee. Molemmilla voidaan toimia, mutta tasapaino on kaiken perusta”, Tuokko selittää. Kuva: Miika Kujansivu Tavoitteena on hermoston toiminnan tasapaino, jolloin ratsastus muuttuu hevoselle selkeämmäksi. Kun ratsastaja oppii ymmärtämään omaa tyyppiään, hän pystyy toimimaan kehotietoisuutensa kautta tasapainossa hevosen kanssa”, Tuokko kertoo. Ei ole tarkoitus olla jatkuvasti “zen-tilassa”, mutta jos ihminen käy jatkuvasti ylikierroksilla, rasittaa se ihmistä itseään ja myös hevonen kokee sen herkästi uhkaavana”, Tuokko muistuttaa. Kun keho ja hermosto ovat. Sen kautta ratsastaja saa syvemmän yhteyden hevoseen. Se tunnistaa yksilön hermoston synnynnäiset koordinaatiomallit ja vahvuudet ja auttaa ihmistä käyttämään kehoaan luontaisemmin. Vastakohta on suoritushermosto, joka on erilainen tila. ”Kun kehon asennot ja liike ovat linjassa, puhutaan sensomaailmassa vapaasta hermostosta. ”Sensovalmennus tunnistaa neljä erilaista hermostotyyppiä, joilla on lisäksi neljä keskenään hieman erilaista versiota. Ratsastajille suunnattuun sensovalmennukseen on paneutunut Jenni Tuokko. Sensovalmennusta hyödynnetään melko laajasti eri urheilulajeissa ympäri maailmaa – myös ratsastuksessa. 78 S ensovalmennus on menetelmä, joka keskittyy ihmisen hermoston ja kehon toimintojen tasapainottamiseen. ”Hevonen ei ymmärrä sanojamme, vaan lukee kehoamme. ”Hevonen lukee ihmisen hermoston tilaa aina, kun ihminen on sen kanssa tekemisissä – oli hän sitten maassa tai selässä.” Ihmisen autonominen hermosto toimii kahden päätilan, sympaattisen ja parasympaattisen, välillä. Tällöin viestit kulkevat aivoista kehoon sujuvasti ja tekeminen on rullaavaa. Maailmalla tunnettu menetelmä Ihmisen mieli ja keho ovat yhteydessä, joten mielentila ja hermoston tila kulkevat käsi kädessä. Teksti: Susanna Malmström Sensovalmentaja Jenni Tuokko auttaa ratsastajia löytämään tasapainon, jossa keho, mieli ja hevonen puhuvat samaa kieltä
Kuva Roni Vastamäki tasapainossa, hevosen on helpompi luottaa ihmiseen ja liikkua kevyemmin.” Tuokolla on vahva liikunta-alan koulutustausta, ja hän yhdistää sensovalmennukseen myös omaa kokemustaan ratsastuksesta, valmentamisesta ja anatomiasta. › Suorituskykyä sensovalmennuksella Asiakas Jenni Tuokon hoitopöydällä. 79 . Tavoitteena on tunnistaa hermoston toimintaa kuormittavat liikeja toi. ”Toteutan menetelmää ensisijaisesti ratsastajan oheisharjoittelussa ratsastuksessa ja muussa liikunnassa. ”En opeta ratsastamaan, vaan käyttämään kehoa hermoston mukaisesti – sekä hevosen selässä että arjessa”, hän tiivistää. Pyrin tarjoamaan ratsastajalle laajemman työkalun oman kehon optimaalisempaan käyttöön, ja usein käykin niin, että ihminen alkaa hyödyntää menetelmää myös muussa tekemisessään.” Yksilöllistä valmennusta Sensovalmennus räätälöidään jokaiselle ratsastajalle yksilöllisesti
Kuvassa lainaratsu Tammy. mintamallit ja korvata ne keholle sopivammilla ja kehosta synnynnäisesti löytyvillä tavoilla. 80 Jenni Tuokolla on itsellään pitkä ratsastuskokemus. Esimerkiksi ratsastajan pään ja leuan asennot vaikuttavat suuresti koko kehon linjaukseen. Sitten on päinvastainen tilanne, jossa keho ei. Jos ratsastaja on opetettu toimimaan vastoin oman hermostonsa luontaista mallia, se voi tehdä ratsastamisesta vaikeampaa.” ”Törmään usein siihen, että ratsastaja on sinut oman kehotuntemuksensa kanssa. ”Valmennuksessa autetaan ymmärtämään yksilön hermoston toimintaa ja vähentämään turhia, kehoa kuormittavia malleja, jotka antavat hevoselle viestejä, joita se ei ymmärrä. Silloin keho on ohjannut oikeaan suuntaan, kun ihminen on osannut kuunnella ja käyttää sitä
Silti ratsastuksessa elää vielä monia vanhoja oppeja, jotka nykytutkimuksen valossa eivät perustu mihinkään – ne vain opetetaan, koska “niin on aina tehty”.” ”Jotta kaikki onnistuisi mahdollisimman hyvin, olisi parasta, että ratsastusvalmentaja on mukana sensovalmennuksessa. Aina ne eivät kuitenkaan osu valmennettavan hermostolle oikein.” ”Yksi keskeinen asia on leuan asennon korkeus, johon liittyy neljä eri profiilia. ’’ Harjoitukset kehittävät kehnon ja mielen välistä yhteyttä ja vahvistavat koko kehon hallintaa. Sensovalmennus ei riitele ratsastusvalmennuksen kanssa, vaan tukee sitä. Esimerkiksi valmentaja voi edustaa eri hermostoprofiilia kuin ratsastaja ja ohjata tätä tahattomasti väärään suuntaan. Jos taas katse on osunut oikeaan profiiliin, se on tuntunut helpolta – mutta jos ei, ratsastaja on saattanut miettiä, miksi se tuntuu aina vaikealta. Tämä puolestaan vaikuttaa hevoseen, sillä hevonen reagoi ratsastajaan herkästi.” Hyöty näkyy kehossa ja mielessä Jenni Tuokko muistuttaa, että valmennus sopii kaikille, vasta-alkajista huippuratsastajiin. 81 . Kun ratsastaja saa luvan pitää leukansa tai katseensa asennossa, johon hänen kehonsa sen luonnostaan ohjaa, usein moni asia koko istunnassa helpottuu sen myötä.” Tukee ratsastusvalmennusta Jenni Tuokon mukaan sensovalmennus ei ole varsinainen ratsastustunti, vaan sen tarkoitus on täydentää muuta ratsastusvalmennusta. ’’. ole siinä asennossa, joka olisi sille luontainen. ”Kun yksilölle oikea asento löytyy, hän huomaa, miten esimerkiksi selän kaari muuttuu oikeaan suuntaan ja ratsastus alkaa tuntua helpommalta. ”Nykyään ratsastuksessa huomioidaan ihmisen yksilöllinen anatomia paremmin, eikä yritetä enää laittaa kaikkia ratsastajia yhteen ihanneasentoon. On aivan loogista opettaa ja ohjata peilaten oman kehon tuntemuksia ja tapoja, jotka itselle toimii. Ratsastaja on voinut ratsastaa niin, että hänen leukansa on eri kohdassa kuin hänen oman kehonsa luontainen asento olisi, koska hänet on opetettu pitämään se niin. Se vain perustelee, miksi jokin asia ei sovi yksilölle, ja auttaa löytämään tasapainon toisenlaisen asennon kautta’’, Tuokko kertoo ja jatkaa esimerkillä leuan asennosta. Kun keho toimii luonnollisesti, se säästyy turhilta jännityksiltä ja kuormitukselta. Sensovalmennus avaa uudenlaisen näkökulman ratsastukseen – ei pelkästään tekniikan, vaan koko hermoston ja kehon yhteyden kautta
82 Sensovalmennustapaaminen voi pitää sisällään myös muita hermostoa tasapainottavia menetelmiä. Yhdestäkin kerrasta saa oivalluksia, mutta kaksi valmennuskertaa tai useampikin, tuovat pysyvimmät tulokset”, tiivistää sensovalmentaja Jenni Tuokko. . ”Asiat paloitellaan osiin ja niiden on myös tallennuttava ratsastajan “kovalevylle”. ”Minulla on ollut esimerkiksi matkaratsastajia asiakkaina. Jotta valmennuksesta saataisiin paras hyöty, sitä ei yleensä tarjota kertakäyntinä, jonka jälkeen ratsastaja jäisi omilleen. Valmennusta voidaan tehdä muuallakin kuin hevosen selässä – esimerkiksi kuntosalilla. Keholla on taipumus kompensoida väärää asentoa muilla tavoilla, joka yleensä alkaa näkyä kehossa kipuna tai jumina”, kertoo Tuokko ja lupaa helpotusta esimerkiksi harjoitusraviin. Matkaratsastuksessa on todella tärkeää, että ratsastajan keho on sellaisessa asennossa, että se jaksaa hevosen selässä kipeytymättä ja ilman jännitteitä.” ”Kun tukija liikuntaelimet pääsevät liikkumaan vapaammin, keho säästyy monilta jumeilta ja kulumilta. Kuva: Miika Kujansivu ”Harjoitukset kehittävät kehon ja mielen välistä yhteyttä ja vahvistavat koko kehon hallintaa. Toki jos joku haluaa vain yhden kerran valmennuksen, sekin on tyhjää parempi. Hän painottaa, että kaikki, hevosalan lajista riippumatta, hyötyvät siitä, että osaavat käyttää kehoaan oman hermostonsa mukaisesti. Liikkuvuus ja tasapaino paranevat – taidot, jotka ovat ratsastuksessa erittäin tärkeitä”, Tuokko tiivistää. Hevosharrastajan oma lehti Tilaa nyt Hevosmaailma! Kestotilaus Painettu 60€ Verkkolehti 42€ Määräaikainen Painettu 60€ Verkkolehti 47€ Tilauspalvelu • tilaukset@karprint.fi • puhelin 040 729 1445 ma-ke kello 9-11.30 www.hevosmaailma.fi
NYT NYT NYT TRAKTORI TOURING MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER Avoinna: Arkisin 10-17, LA 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. Rahoituksella alk.139?/kk. 60 km. Markkinoiden hienoin UUTUUS! +tk Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26"Testivoittaja renkaat ym. Teho 32 Kw / 44 Hv ja vääntö 53 N-m / 5200 rmp TAKUU VUOTTA 3 . 1 Irrotettava 30 Ah LITIUM-akku jonka voi ladata paikoillaan tai sisällä kotona. PYRKIJÄ E470 Takuu 2 v. Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa aikaan! ABS LTX EPS LED 83 Hv. ajomatka jopa 95 km latauksella. SAA AJAA TIELLÄ! Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. +tk 6890 (19900?) Lämpöhytillä 4x4 1000 LANDMAX KOPPIMÖNKIJÄT! +tk . 2 Värit: MetalliPunainen ja Hopea. 75?/kk. ajomatka jopa 150 km latauksella. Rek. Värit: Hopea ja Musta. 2190 . Pakki. UUTUUS! Takuu 2 v. (4990?) TRAKTORIMÖNKIJÄ 2 hlö. Sopivuus TGB ja Loncin mönkijät + POLARIS 570 EFI ja EPS mallit. 700 XWOLF SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! kaksi versiota: (ennen 1985 syntyneet) Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! Ohjaustehostin T3b, 2 hlö Full LED valot Alumiinivanteet EFI BOSCH RUISKU . 60 km/h 12990 . HYDRAULINOSTOLLA 2890 . Isot 40 cm ilmakumirenkaat. 199?/kk. 2/4-veto + lukko edessä. NYT kaksi versiota! SÄHKÖMOPO SÄHKÖMOPO 7990 . Rahoituksella alk. Värit: Sininen ja musta. 76 cm. T-kortti tai B-kortti 60 km/h. Katto, takalasi, tuulilasi, pyyhin, verkko-ovet. Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä. Komipyöräinen. 550 OHJAUSTEHOSTIMELLA 4x4 T1b. Ajomatka n. Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä. 75?/kk. +tk Saa ajaa tiellä. Tehokas 1000 W moottori. Nopeille näihin: E400 ja E1000 KAUPANPÄÄLLE! (arvo 340?) TakaBoxi, takateline ja suojapeite GEELI-akut. PRO ABS LED 12990 . +tk 6990 Rahoituksella alk.149?/kk. Takuu 2 v. Täysautomaatti, pakki. 9990 . +tk 5980 Rahoituksella alk. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. SÄHKÖPYÖRÄ (2490?) 1990 . Nopeus 10-25 km/h. . ja vääntö 53 N-m/ 5200 rmp. Rahoituksella alk. LED-valot. 98?/kk. KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! Ohjaustehostimella T3b 550 XWOLF TOURING Rahoituksella alk. Shimano 3-vaihteinen, iso alumiinirunko jolla vakaa ajaa. 3 eri ajonopeutta: 10km/17km/25km/h. Rahoituksella alk. MARKKINOIDEN PARAS Finman V-AURA, 9 eri asentoa, PALKKIRUNKO VETOKOUKKUUN ASTI! TAKUU 10 Vuotta. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. Halkaisukone ilman HYDRAULINOSTINTA Paino 400 kg ja 330 kg Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. 315?/kk. Paino 320 kg. 1690 . LYIJYGEELI-AKUILLA Max. +tk . LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. 169?/kk. Teho 32 Kw/ 44 Hv Tehokas 3Kw moottori TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. 2690 . s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 netistä: monkijacenter.fi Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. LITIUM-AKUILLA Max. Pakki. Vetokyky yli 1200 kg. Nopeus 25 km/h. 1290 . KAUPANPÄÄLLE Vinssi ja tuulilasi! 300 EFI T3b 3990 . Takuu 2 v. 24?renkaat. Ajomatka 50-60km. Värit: Metallipunainen ja -sininen. HALKAISUKONE VARUSTEPAKETTI KAUPANPÄÄLLE! ETUSI ARVO 1620 . 1000cc Kaikki mallit 2-paikkaisia. Nelipyöräinen Mitat: pit.157 cm, lev. Kotimainen tuotemerkki B&S 420 cc moottori, sähköstartti LAATUKONEET KOKO MAAHAN MÖNKIJÄCENTERISTÄ! . LED-valot. 99?/kk. Max.nopeus 45 km/h Rekisteröity 2 hengelle Kantavuus 190 kg. Kaikkiin T3-luokan 4x4 mönkijöihin! LUMILEVY SÄHKÖVINSSI TUULILASI SÄHKÖPISTOKE YLLÄPITOLATURI. +tk 8490 Rahoituksella alk.169?/kk. 99?/kk. 16800 Rahoituksella alk. 119?/kk. Paino 320 kg ja 350 kg 2790 . MADE IN TAIWAN EFI LIMITED EDITION 550 Rahoituksella alk.125?/kk. 2 hlö, LED valot ym. 3 hlö. SÄHKÖSKOOTTERI 1 2 PYRKIJÄ E400 2/4-veto + lukko edessä. USA JA EU PATENTTI, MYYTY JO 10000 kpl. 179?/kk. SAA AJAA TIELLÄ! huippumoottori VÄÄNTÖ 66N-m / 4500rpm Yhteistyössä bmw kanssa suunniteltu ALK. Pikasäädettävät iskuvaimentimet. 80?/kk. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 Rahoituksella alk. 22900 (23900?) Rahoituksella alk. +tk Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. FINMAN V-Aura TGB 1000 LANDMAX 1890 . Ajomatka 70-80 km. Finman 120 Finman 150 KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! B&S 420 cc moottori 37T 1050 mm 37T 1050 PYSTYVAAKA MALLI 3390 . 2x20Ah LITIUM AKKUA Ajomatka 90 km. SÄHKÖSKOOTTERI PYRKIJÄ E1000 jotka voi LADATA KOTONA TAI SIINÄ PAIKOILLAAN. 275?/kk. +tk Rahoituksella alk. 100?/kk. Rek. Takuu 2 v. MÖNKIJÄN NIITTY/ RUOHONLEIKKURIT Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. Rahoituksella alk
PAL.VKO 2026-03 274563-2505 VOIMAELÄIN TURKU Markulantie 1, 20300 Turku • Puh. 10–18, la 9–15. Laadukkaat rehut ja rehulisät Hoitotuotteet Talliin talikoista kottikärryihin! Kaikkien eläinten Voimavalinta Ensiapu Laaja ja monipuolinen valikoima kissan ja koiran ruokaa ja tarvikkeita sekä pieneläimille, linnuille, matelijoille, kaloille. 050 4658876 • Avoinna ark. 10–19, la 10–16, su 12–16 VOIMAELÄIN SALO Hämeentie 37, 24100 Salo • Puh. ja.. VERKKOKAUPPA www.voimaelain.fi • Verkkokaupan myymälänouto molemmista liikkeistä. Leluja ja aktivointia Lihashuolto Muista nämä! Sinun ja eläintesi Sinun ja eläintesi hyvinvointiin hyvinvointiin Kattava valikoima aitaustarvikk kkeita, loimia joka lähtöön, unohtamatta tallivahteja. 044 242 9194 • Avoinna ark