5-6/2022 8,90 25 vuotta 25 vuotta Ratsastajan lantio kuntoon Hevostytöt pärjäävät elämässä Ylen Kandit -ohjelmasta tuttu Taija Saloniemi Heppatytöstä eläinlääkäriksi Billnäsin Ratsastuskeskus 40 vuotta Tyttären harrastus teki Markusta kengittäjän Ravivalmentaja Hannu-Pekka Korpi: Isän oppeja ja omia ratkaisuja
Sukkula komeilivat lehden sivuilla; molempien kerrottiin olevan loistavassa iskussa vuoden 1997 koitoksiin. Jari on vaan niin mukava!” Jarin, Sarin ja monen muun siivittämänä Hevosmaailma lähti nousuun. Onhan hevonen perinteisesti ollut isäntänsä paras kaveri. Vanhempi rouva soitti toimitukseen ja kertoi olevansa vannoutunut Sillanpää-fani. Kun Hevosmaailma-lehden perustamisesta tehtiin päätös, se oli iloinen uutinen meille lehdentekijöille. Karprint haluaa jatkaa Hevosmaailman kustantamista jatkossakin. Sillanpään juttuosuudessa paljastettiinkin Jarin olevan herkällä tavalla rakastunut ihastuksen kohde oli vihtiläinen, jonka kerrottiin toistaiseksi juoksevan 2100 metrin matkaa. Hän oli hevosalan ammattilainen – työpaikkana oli silloin läheinen Vermon ravitarata. Hevosmaailma -lehden aatteellisia ystäviä on ollut mukana monia. Vieressä oleva teksti vihjaili Sarin ja Jarin yhteisestä rakkaudesta. Onnistuimme saamaan tieteellisen asiantuntijan, professori Kalle Maijalan toimitusneuvostomme jäseneksi. Kannen kuva poiki muutaman yhteydenoton. Opettaja ja hevosihminen Anna-Leena Brännare oli remmissä lehden alkuajoista saakka sekä kymmenen vuotta päätoimittajana ennen nykyistä päätoimittajaa, Mari Ahola-Aaltoa. Matelasta tuli ensimmäinen päätoimittaja ja lehdelle perustettiin toimitusneuvosto, 56 alan osaajaa. Sillanpää oli ostanut edellissyksynä puolet Sari Tammisen nelivuotiaasta Fiction-orista. Ylivieska valmistautui kuninkuusraveihin, ja silloinen menestyshevonen Huvi-Musta oli kovassa nousukiidossa. Ensimmäisen numeron kannessa komeilivat laulaja Jari Sillanpää ja juontaja Sari Tamminen Topi-orin kera. Me iloitsemme, kun voimme kesäisin nähdä suomalaisella maaseudulla vielä hevosia laitumilla. Monella meistä oli raviharrastustaustaa, joten mikäpä sen mieluisampaa, kun pystyi yhdistämään harrastuksen ja leipätyön! Lehti oli heti ensimmäisestä numerosta alkaen hyvin ravipainotteinen. ”Koska Jari oli tämän hevoslehden kannessa, minä tilasin lehden vaikka en mitään hevosista ymmärrä. Tuntui, että Maijalassa eli vahvana suomalaisen isännän rakkaus hevoseen. Raumalainen Marko Vuolukka puolestaan valotti uutta vertailulukua ”oikeiden” yhdistelmien löytämiseksi. Hevosmaailma syntyi, kun vihtiläiseen lehtitaloon asteli sisälle oululainen hevosasioita tuntenut toimittaja Juhani Matela. Lehti elää rakkaudesta hevoseen – ei niinkään taloudellista hyötyä tuoden. Maijala puhui hevosesta todella lämminhenkisesti ja asiantuntevasti. Maija Salmi Hevosmaailman ensimmäinen toimitussihteeri H evosmaailma -lehden perustamisesta on kulunut 25 vuotta. Molemmilla on ollut raskasta, mutta toimeen on tultu. Vuosien myötä siitä on tullut enemmän koko hevoskentän lehti, mutta sillä on edelleen merkittävä sijansa myös raviurheilussa. Professori Maijalan ja päätoimittaja Matelan lisäksi on syytä mainita päätoimittajanakin toiminut pitkäaikainen kirjoittaja Kyösti Saranpää. Se on kunnioitettava ikä erikoisaikakauslehdelle maailmassa, jossa lehtiä syntyy ja lakkaa sekä niitä yhdistellään. On oltu kesät ja talvet yhdessä työssä. Myös vuoden 1996 suomenhevosten valtiaat, ravikuningas Viesker ja ravikuningatar I.P. Maisema ilman hevosta on kuin pilvinen päivä! Lehden perustaja, kustantaja Eero Ahola Hevosmaailma rakkaudesta hevoseen Jari, Sari ja ensimmäinen numero. Sillanpää kulki raveissa kannustamassa tätä Topiksi ristittyä suojattiaan. Päätoimittajan ja kustantajan johdolla kokoonnuttiin pohtimaan lehden sisältöä – ennen jokaista numeroa pidettiin kokous. Lehden kustantaminen ei ole Suomessa kovin helppoa, erityisesti pienten erikoislehtien. Lukijoille tarjottiin muun muassa tuhti jalostuspaketti; selvitettiin esimerkiksi kannattaako oma tamma varsottaa ja miksi omaan kasvatustyöhön on uskottava. 3 . Hän innosti Karprintin johdon perustamaan lehden
Hevoset opettavat päättäväisyyttä ja johtamiskykyä. Tamma on nyt siitoksessa. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti. Tallilla pyörii myös sosiaalipedagogisen hevostoiminnan periaatteisiin perustuva hevoskerho. Kun harrastus alkaa viedä mennessään, saattaa hevosista tulla jääkiekkouran jälkeen jopa ammatti. Suomen mestari Anni Jauhiainen on lajinsa löytänyt. 50 Yksi tärkeimmistä ratsastajan avuista on istunta. Sisältö 5-6/2022 4 6 Suuren suosion saanut Kandit-sarja toi kolme eläinlääketieteen opiskelijaa televisioruutuihin kuluvan vuoden keväänä. 09-413 97 395 Kustantaja: Karprint Oy Huhmari Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. 54 24. 74 Ratsastusjousiammunta on vauhdikas tarkkuuslaji. ISSN 1455-0547 (painettu) ISSN 2489-8643 (verkkojulkaisu) – 25 vuotta – Toimituksen osoite: Hevosmaailma Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh. Aikakausmedia ry:n jäsen. Fyysisesti laji vaatii ratsastajalta hyvää kehonhallintaa ja tasapainoa. SM-tasolla kouluratsastuksessa kilpaillut Arja Aminoff perusti ratsastuskoulun vuonna 1982 Maria Möllerin kanssa, joka puolestaan kisasi SM-tasolla kenttäratsastuksessa. 70 Kirkkonummelainen Nea Aro on hyvä esimerkki hevostallilla kasvaneesta nuoresta naisesta. Yksi heistä oli Taija Saloniemi. Miehestä voi kehkeytyä hevosmies parikymppisenä, vaikkei olisi koskaan ollutkaan tekemisissä hevosten kanssa. Kuva: Hippos/Terhi Piispa-Helisten Hevosten kanssa touhuaminen on lapsille sekä opettavaista että mukavaa puuhaa. Ratsastajien fyysisen kunnon ja kehonhallinnan parantamiseen erikoistuneen liikunnanohjaajan Susanna Rahikaisen jumpalla saadaan lantio kuntoon. 82 Nean varusmiespalvelu loppuu tämän vuoden lopussa. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 44 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 50 € Seuraava numero: ilmestyy helmikuun lopussa. Psyykkisesti se vaatii keskittymiskykyä ja tunteiden sekä vireystilan säätelyä. 09-413 97 369 Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. Sitä ennen ehtikin kulua pitkä tovi isän, Pekka Korven leivissä. 44 Billnäsin Ratsastuskeskuksella on syytä juhlaan. 82 Ojamäen talli on pieni maalaistalli, jossa hoidetaan hevosia ja opetetaan ratsastusta perinteiseen tapaan. Oma toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin ja hyviä tuloksia on tullut. Lantion väärä asento vaikuttaa siihen, että ratsastuksessa on kuin käsijarru päällä. Hevostaustalla pärjää armeijassakin ja oppii selviytymään elämän monista haasteista. Antti Pihlström on Peanutsin osaomistaja. Monet arat ja sulkeutuneet lapset ovat saaneet kerhosta apua mieltään painaviin asioihin. Painapaikka: Printall, Tallinna 2022 Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 24 Hannu-Pekka Korpi aloitti viime vuonna ravivalmennuksen itsenäisenä yrittäjänä. 54 Maajoukkuekiekkoilija Antti Pihlström lähti aikanaan hevosten matkaan vaimonsa mukana. hevosmaailma@karprint.fi www.hevosmaailma.fi Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 70 Hannu-Pekka Korven valmentama In Memories on lupaava kolmivuotias lämminveritamma
Riikka Takaneva Larva-Jussilan tila w w w . Enää ei tarvitse stressata sitä, että pitäisi olla monessa paikassa yhtä aikaa. Heinätin®-heinäautomaatti mahdollistaa hevosen luonnonmukaisen ruokintarytmin ja ehkäisee suorituskykyä heikentäviä sairauksia. Täyden mahalaukun tyhjenemisaika on keskimäärin 3–5 tuntia pureskeluaika mukaan lukien. Ei siis ihme, että ihmisen asettamat ruokintavälit aiheuttavat hevoselle terveysongelmia. Ilman jatkuvaa syljen ja ruoan antamaa suojaa, vatsahapot pääsevät korventamaan mahalaukun limakalvoja aiheuttaen lopulta haavaumia ja verenvuotoa”, sanoo Anne. Näin saadaan hallittua näläntunnetta, mikä puolestaan hidastaa hevosen syömisnopeutta, lisää pureskelua ja syljeneritystä sekä rauhoittaa eläimen mieltä. Hevosen mahalaukku on eläimen kokoon verrattuna pieni ja se tyhjenee nopeasti. Riittävän lyhyet ruokintavälit – myös öisin Yhdeksällä kymmenestä kilpahevosesta on jonkinasteinen mahahaava, jonka oireet eivät aina näy päällepäin. ”Kun optimaalinen tauko hevosten ruokinnassa olisi 3–4 tuntia, on neljäntoista tunnin tauko myrkkyä hevosen ruoansulatukselle. Optimaalinen tauko ruokinnassa on 3–4 h Luonnossa hevonen on tottunut vaeltamaan ravintoa etsien ja sen maha on luotu käsittelemään pieniä määriä ruokaa jatkuvasti. Mahahappojen korventavalta vaikutukselta suojaa tehokkaimmin mahalaukussa oleva karkea rehu, mikä on aivan loogista, kun kyseessä on luonnostaan tiheästi ruokaileva eläin. Myös tallinpitäjän ajankäytössä on tapahtunut suuri muutos. Lisäksi hevosen ruuansulatus eroaa ihmisestä siten, että hevosen maha erittää suolahappoa jatkuvasti. f i P. Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Anne Sjöblom hankki Heinätin-heinäautomaatit omille hevosilleen, koska on nähnyt työssään niin paljon mahahaavasta kärsiviä hevosia sekä talleja, joissa saatetaan jakaa iltaheinät viiden aikaan iltapäivällä ja seuraavan heinäannoksen hevoset saavat vasta aamulla seitsemältä. Tyhjä maha aiheuttaa paitsi näläntunteen, mutta se altistaa myös mahahaavalle. Heinää tarjoillaan Heinättimistä nyt kahdeksan kertaa päivässä, vuorokauden ympäri, mikä on hevosen herkälle ruoansulatukselle paras vaihtoehto. Tiheä heinäruokinta on hevoselle suureksi eduksi, kun uusi heinäannos saadaan nenän eteen ennen kuin edellinen annos on kerennyt kokonaisuudessaan siirtymään mahalaukusta eteenpäin. Rehun läpimenoaika voi olla vain kolme tuntia. Hevosten syöntiasento on luonnollinen, eikä niiden tarvitse repiä heinää verkosta pää vinossa. Lisäksi heinän polkeminen on vähentynyt. Ravihevosen suoritus heikentyy, eikä juoksu kulje, jos vatsan kipuoireet vaikuttavat hevosen hengitykseen sekä lihaksistoon. Kilpahevosen suoritusta saattavat haitata pienetkin kivut, närästys tai epämukava olo. ”Heinätin-heinäautomaattien avulla hevosen ruokintaajat on helppo jaksottaa riittävän lyhyiksi myös yön ajaksi”, sanoo Anne. Vatsaoireista kärsivä ratsu ei esimerkiksi kykene kantamaan itseään kunnolla. 045 6762 455. On tärkeää, että mahalaukussa on kaiken aikaa rehumassaa herkkien limakalvojen suojana. ”Tiheät ruokintavälit ovat tehokkain keino ehkäistä ja hoitaa hevosten vatsavaivoja sekä pitää huolta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista”, jatkaa Anne. Säännöllisellä korsirehuruokinnalla voidaan varmistaa hevosen vatsan hyvinvointi sekä parantaa esimerkiksi ratsutai ravihevosen suorituskykyä. Terveyttä tiheällä heinäruokinnalla Hevosen mahalaukun vetoisuus on eläimen koosta riippuen noin 10–20 litraa eli heinämäärässä noin < 2 kg. h e v o s k e k s i n n o t
6 Hevosmaailman ensimmäisessä numerossa vuonna 1997 julkaistiin Tuija Takalan kirjoittama juttu ruotsalaisen hevosmiehen ja hevoskasvattajan Hans Sidbäckin vierailusta Härmän hevosmiesillassa. Hevosmiestaito se pysyy vuosikymmenestä toiseen.
7 ?
Taija Saloniemen haaveena olisi saada Keijusta kauniita kimoja varsoja.. 8 2-vuotias suomenhevostamma Usvapellon Keiju edustaa harvinaisempaa kimoa väriä
Hän jäi Ypäjälle töihin ratsastuksenopettajaksi muutamaksi vuodeksi. Jo lapsena Taija oli haaveillut alkavansa isona eläinlääkäriksi. Sittemmin unelmat keskittyivät hevosalaan, ja ylioppilaaksi tulonsa jälkeen hän lähti opiskelemaan Ypäjän Hevosopistoon. Kuka . ?Kolme suomenhevosta ja risteytysponi. ?Hevostenhoitaja, ratsastuksenopettaja ja eläinlääkäri. . ?Perheessä aviomies Jussi ja lapset Ilari (14), Olavi (13), Severi (10), Siiri (8) ja Einari (6). Ylen Kandit-ohjelmasta tuttu Taija Saloniemi Heppatytöstä eläinlääkäriksi Suuren suosion saanut Kandit-sarja toi kolme eläinlääketieteen opiskelijaa televisioruutuihin kuluvan vuoden keväänä. – Siitä se sitten lähti. Tällä hetkellä työpaikka löytyy pieneläinpuolelta: Taija on töissä Lohjalla sekä Evidensiassa että Omaeläinklinikalla. 9 . Matka oli kuitenkin aika pitkä, noin 70 kilometriä suuntaansa. ?Taija Saloniemi . Lisäksi kaksi lapinlehmää ja kolme koiraa. ?Harrastaa pienimuotoista suomenhevoskasvatusta, ratsastusta, lenkkeilyä ja lapinlehmiä.. Yksi heistä oli Taija Saloniemi. Sittemmin Taija muutti Jussin luo Nummi-Pusulaan, joka nykyisin kuuluu Lohjaan. Ypäjältä Nummi-Pusulaan Ypäjällä oli Taijan elämälle muutenkin iso merkitys: hän tapasi siellä tulevan aviomiehensä Jussi Saloniemen, joka opiskeli Hevosopistossa kengityssepäksi. ?Asuu Nummella Lohjalla. ?Kotoisin Kuusankoskelta. Kuusankosken heppatyttö Lapsuutensa Kuusankoskella asuneesta Taijasta tuli heppatyttö jo ala-asteikäisenä. Taija valmistui eläinlääkäriksi vuoden 2022 toukokuussa. ?44-vuotias. Sukulaisilla oli Savossa maatila, ja siellä 10-vuotias Taija pääsi tutustumaan hevoseen ja poniin. Teksti ja kuvat: Maija Salmi Taija valmistui ensin hevostenhoitajaksi, jonka jälkeen jatkoi opiskelujaan ja sai ratsastuksenopettajan paperit vuonna 2001. . Haaveena olisi kuitenkin suuntautua hevospuolelle. – Toivon pääseväni jossakin vaiheessa syventämään hevososaamistani, vaikka olen viihtynyt myös pieneläinpuolella. Taija muistetaan vuonna 2021 kuvatusta sarjasta paitsi kandina myös viiden lapsen äitinä ja hevosihmisenä. . . Talvisin kävin ratsastuskoulussa Kouvolassa, ja hevosharrastus syveni ja syveni. V anhan ykköstien tuntumassa Lohjan Nummella on iso luomutila, jonka emäntä Taija Saloniemi, 44, tuli suomalaisille tutuksi eläinlääkäriopintojensa loppumetreillä olevien kandien töistä kertovassa tv-ohjelmassa. Muistan, että tuntimäärä kasvoi koko ajan, mitä pidemmälle harrastus eteni. – Kävin Nummelta käsin Ypäjällä töissä vielä vuoden verran. . – Olin ajatellut, että minua ei nähdä pieneläinklinikoilla, mutta toisin kuitenkin kävi, hän nauraa. .
Opiskelupaikka ei välttämättä tullut kuitenkaan parhaimpaan mahdollisen aikaan: Saloniemen perheessä oli silloin jo pieni lapsi ja toinen tulossa. 10 Haave eläinlääkärin ammatista alkoi nostaa samoihin aikoihin päätään. Sittemmin pidetty välivuosi kuitenkin venähti muutamalla vuodella, koska lapsia tuli lisää.. Kandit-sarjan seitsemännessä tuotantokaudessa Unna Posti (edessä) totutteli eläinlääkärin ammattiin Kuusamossa, Helena Hirvonen Nilsiässä ja Taija Saloniemi Pusulassa. – Suoritin siellä pitkän matikan, jonka sitten kirjoitin. Mutta silloin ei tärpännyt. Kuva: Yle/Anne Hämäläinen Taija laskee, että hän pääsi sisään kuudennella kerralla vuonna 2009. Avuksi otettiin Lohjan aikuislukio. Kun toinen lapsi oli syntynyt, Taija ennätti opiskella vuoden päivät. Opiskelujen aloitusta olikin lykättävä kahdella vuodella. Lisäksi luin fysiikan ja kemian kurssit. Eikä vielä seuraavillakaan kerroilla. Lapsia ja opiskelua Ensimmäisen kerran Taija haki eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan Helsingin yliopistoon vuonna 2004. – En ollut uskoa sitä todeksi, koska pääsykoe ei ollut mielestäni mennyt silläkään kerralla kovin hyvin. Mitään mutkatonta se ei kuitenkaan ollut, koska Taija oli lukenut lukiossa vain lyhyen matematiikan, eikä lainkaan fysiikkaa
Tässä harjoitellaan espanjalaista käyntiä ja takajaloille nousemista.. . 11 . Usvapellon Keiju on osoittautunut potentiaaliseksi temppuhevoseksi
Taija uskoo, että omasta iästä oli tässä luultavasti hyötyä. Kela maksoi osan lastenhoitajan palkasta. Viiden vuoden kuluttua eli tämän vuoden toukokuussa valmistuin eläinlääkäriksi. Miten viiden lapsen äiti sitten jaksoi opiskeluvuodet. Kävin Helsingissä opiskelemassa. ’’’’ ?Vähän vanhempana sitä osaa ehkä paremmin priorisoida asioita, turha sählääminen jää pois!. – Vähän vanhempana sitä osaa ehkä paremmin priorisoida asioita, turha sählääminen jää pois!. ’’’’ – Yliopistoon menin takaisin vuonna 2017. 12 Taija Saloniemi on koulutukseltaan hevostenhoitaja, ratsastuksenopettaja ja eläinlääkäri. Opiskeluvuosina suurperheen elämää helpotti se, että kotiin oli palkattu lastenhoitaja, joka hoiti osittain myös hevoset ja koirat
– Muuten minua yhdistetään aika vähän tähän ohjelmaan, ei ainakaan häiritsevässä mittasuhteessa. Taija kuvailee Taikapölyn luonnetta omalaatuiseksi: tamma oli ravivalmennuksessa, mutta osoitti siellä hyvin selvästi, ettei halua tehdä mitään, jollei saa olla kotona. Letkutin sen ennen saunaan menoa, ja se oli jo terve kun tultiin sieltä. Veera teki kaikkiaan viisi varsaa, joissa Taija näkee selvästi Veeran perimää. Lisäksi niillä kaikilla voi myös ajaa. Erityisen tärkeäksi nousi vuonna 2001 syntynyt Taika-Veera, jonka myötä Taija sanoo todella ihastuneensa suomenhevoseen. – Hevosta kuuluu kunnioittaa jo kokonsa vuoksi! . Taijalla on suomenhevosten lisäksi myös 17-vuotias risteytysponi Talle Berry, mikä on oma kasvatti. – Kerran huomasin, että poni on kipeä. 13 . Taija muistaa Veeran yritteliäänä ja hauskana hevosena. Taijan hevoset ja poni toimivat kotona harrasteratsuina. Mikään selviö ei Taijan lähtö televisio-ohjelmaan ollut. Kotona on myös 2-vuotias kimo tamma Usvapellon Keiju. – Sarjan formaatti esitettiin kurssilla, ja vitsinä sitten heitin, että olisiko hauskaa, jos tällainen täti olisi mukana ohjelmassa! No kurssikaverien kannustettua laitoin hakemuksen sisään, vaikka edelleen pidin ajatusta hassuna. Kotitallissa on myös Taikapölyn 2-vuotias varsa Taikautu. Taija sanoo painottavansa niiden kouluttamisessa suunnitelmallisuutta ja malttia edetä pienin askelin. Tykkään hevosten kouluttamisesta, se on ihan parasta! Taija kävi esiintymässä omistamansa Taika-Veeran kanssa Horse Show’ssa sekä Kuninkuusraveissa. Kimot kiinnostavat Taijaa erityisesti; haaveena olisikin saada Keijusta kauniita kimoja varsoja. – Olihan se ensin aika outoa, kun kuvausryhmä oli mukana työpäivissä, mutta äkkiä siihen tottui. Kahtena viime kesänä se on kuitenkin jäänyt tyhjäksi, toivottavasti ensi vuonna onnistaa. – Rakenteellisesti ne ovat parempia, mutta Veeran luonne näkyy niissä selvästi; ovat järkeviä ja helposti koulutettavia, Taija kehuu. Taijalla on ollut paljon hyötyä ammatistaan omassa hevosharrastuksessa. – Taikapöly on tehnyt kaksi varsaa. – Tajusin myös, että nuoret hevoset ovat minun juttuni. Ei tarvinnut siis alkaa soitella apua,kertoo Taija esimerkin. Ja kuinka kävi: Taija oli yksi ohjelman seitsemännen tuotantokauden kolmesta eläinlääketieteen kandista, joiden työtä saatiin seurata Pusulassa, Nilsiässä ja Kuusamossa. Taija työskenteli samalla Pusulan vastaanotolla sijaisena myös kuluvan vuoden kesänä. – Aikaa voisi tietysti olla enemmän käytettävissä, nyt sitä ei ole riittävästi. – Ilmeisemmin Kandit-ohjelma oli edelleen monella mielessä, kun saatettiin kysellä, että missäs ne kuvaajat nyt ovat. ?. T aija Saloniemen rakkaus hevosiin on lähtöisin lapsuuden kesälomilta Savosta. Malttia ja suunnitelmallisuutta ”Täti” mukaan ohjelmaan Vuosi ennen valmistumista eli vuonna 2021 Taijalla oli jo oikeus työskennellä eläinlääkärinä. – Koulutin Veeraa muun muassa erilaisiin temppuihin. Veera teki kaikkiaan viisi varsaa, joissa Taija näkee selvästi Veeran perimää. Nuoret tammat Taija aikoo astuttaa ensi keväänä. Taija muistuttaa myös, että isona eläimenä hevonen vaatii osaavaa käsittelyä. – Sen kanssa ei kilpailtu, mutta pellolla tehtiin esimerkiksi laukanvaihtoja; ne sujuivat hyvin! Kiinnostus kimoihin Taijan hevosista 8-vuotias Taikapöly on Veeran jälkeläinen. Veera menehtyi ähkyyn 17 vuoden iässä vuonna 2018. Suomenhevosiin rotuna hän ihastui myöhemmin Ypäjän Hevosopistossa. Hän sai Lohjan kaupungineläinlääkärin sijaisuuden Pusulan vastaanotolta, jossa hän tulikin tutuksi Kandit-sarjassa
– En olisi pienessä mielessä osannut edes miettiä, että alkaisin työskennellä hevosten kanssa! Mutta tämä on ollut tosi positiivista; asiakkaat, muut kengittäjät ja hevoset ovat olleet todella mukavia. Oppiin Harjuun tai Ypäjälle Kengittäjäksi tai kengityssepäksi voi Suomessa valmistua kolmella eri tasolla: voi suorittaa hevosalan perustutkinnon, jossa pystyy suuntautumaan kengitykseen sieltä ei kuitenkaan valmistu vielä millään ammattinimikkeellä. 14 L ohjalainen Markku Lehtola, 52, valmistui kengittäjäksi kesäkuussa. – Olin käynyt ratsastusjousiammunnassa islanninhevostalli Sydänkaviossa, ja tein muun muassa nahkatöitä, kuten nuoliviinejä. Markku otti opiskelupaikan tiimoilta yhteyttä sekä Ypäjän Hevosopistoon että Virolahdelle Harjun oppimiskeskukseen. Kun oli kuitenkin toimeentulo kyseessä, oli mietittävä, että onnistuisiko se, mistä rahat elämiseen. Ilmoittauduin mukaan aikuisten alkeisryhmään; pitihän sitä käydä kokeilemassa selässä, että mikä juttu tämä oikein on. Ja onhan se aina hieno tunne, kun voi olla tyytyväinen omaan työhönsä, on se ala sitten mikä tahansa. Ensin oli haastavaa, koska minulla on yritys, ja opiskelemassa olisi pitänyt olla määrätty määrä. Lähijaksoille Virolahteen Keväällä 2019 Markku kävi Harjussa. – Ja silloin opiskelun aikataulutus olikin yhtäkkiä helppoa! Sovittiin että katsotaan, miten paljon pystyisin olemaan siellä paikan päällä, ja sen mukaan edetään. Ennen sitä minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta hevosista. Opiskelua voi jatkaa saadakseen kengittäjän ammattitutkinnon, ja kengityssepäksi valmistuu erikoisammattitutkinnolla. – Selitin tilanteen, että haluaisin opiskelemaan. Tuntui, että voisin opiskella tarvikepuolta, ja tehdä esimerkiksi riimuja ja ohjia, kertoo Markku, jolla oli jo puusepän koulutus. Se oli kuitenkin hankalaa, koska olin töissä pääosin yksin, eli kengittäjä ei ollut silloin paikalla. – Ensimmäisen tuntuman hevosiin sain Leppämäen talleilla Nummi-Pusulassa vuonna 2016. – Se jäi kuitenkin vain ajatuksen asteelle, koska kaikki sanoivat, että opiskele kengitystä! Siellä puolella riittääkin töitä, joten miksipä ei. Markku soittikin Harjuun. Näin kävi Markku Lehtolalle. Tuotekehitystä ja suunnittelua tekevälle yrittäjälle hevosala tuli omaan elämään ”vahingossa”. Teksti: Maija Salmi. Minulle sanottiinkin, että soita nyt vielä sinne koululle, jos nyt onnistaisi. – Laitoin yhden kengän, jolla tsekkattiin osaamistaso, eli pitäisikö lähteä liikkeelle aivan alusta vai jotenkin muuten. Markun hevosharrastus ja sittemmin sen myötä tullut ammatti saivat alkunsa perheen tyttären ratsastusharrastuksesta. Ja sille tielle jäin! Parin vuoden kuluttua Markku alkoi miettiä, että hevosalaa voisi opiskella jollain tavalla. – Tein tallitöitä ja opiskelin siinä sivussa kengitystä. Opiskelujen parhaaksi vaihtoehdoksi nousi perustutkinnon kengityssuuntautunut linja. Markku laittoikin lähialueen talleille kyselyä, että pääsisikö oppipojaksi ja siinä ohessa tekemään tallitöitä. Ja sitten onnisti: hän olikin ollut pari vuotta töissä Vihdissä Savikon tilalla. Kengittäjäksi Harjun oppimiskeskuksesta Ammattitutkinto vuodessa Hevosalan ammatti voi löytyä perheenjäsenen ratsastusharrastuksen kautta
Kuva: Kati Reutter. . –?Ei niin pientä ponia, etteikö vatsan alta näkisi, Markku Lehtola tuumaa. 15
– Koska en saanut sieltä mitään nimikettä, pystyin päättämään opiskelujen sisällön aika pitkälle oman haluni mukaan. 16 –?Selkä ei ole niin kovilla kuin luullaan, mutta osansa saa sekin, sanoo Lehtola. Se sopi minulle tosi hyvin, olihan matkaa yhteen suuntaan noin 240 kilometriä. Oppisopimuksen aikana Markku oli ollut Harjussa käytännössä 3-5 päivänä viikossa. Kuva: Michelle Rasku – Raha oli tiukassa, mutta koululle piti ajaa. Keväällä koululta tuli yllättäen aloite, että jos jatkaisin ammattitutkintoa, ja menisin koululle oppisopimussuhteeseen. Oli sovittu, että käyn paikalla lähijaksot, joita oli keskimäärin kolmena päivänä kuukaudessa. Markku valmistui kengittäjäksi kesäkuussa 2022. ’’’’ – Saman vuoden toukokuussa olin siellä jo ensimmäisen lähijakson. Lähijaksoilla pääasiassa kengitettiin, mutta mukana saattoi olla teoriaakin. ’’’’ ?Nyt ratsujen kengitys ja vuolu on osa yrityksen liiketoimintaa.. Varsinaisia ravihevosia ei koululla enää ole, joten se puoli on kokematta. Työt vähenivät, ja Markku kuvaileekin vuotta 2021 todelliseksi kituuttamisen vuodeksi.. Hän oli silloin ainoa, joka teki Harjussa ammattitutkinnon. Se sopi, koska minulla oli töitteni puolesta aikaa, ja sain oppisopimuksen avulla myös vähän rahaa. Markun mukaan ammattitutkinnon suorittaminen vie periaatteessa kaksi vuotta, mutta hän itse sai sen puristettua vuodessa läpi. – Nyt ratsujen kengitys ja vuolu on osa yritykseni liiketoimintaa. Kengittäjän ammattitutkinto Kun korona iski Suomeen oikein kunnolla, se näkyi myös Markun työssä ja opiskeluissa. Asiakaskunnan kasvaminen on hidas prosessi, ja parin vuoden päästä nähdään, mihin on päästy. – Tilanteen mukaan mentiin, enimmäkseen olin siellä kolmena päivänä. . – Oli vähän pakko, kun rahat meinasivat taas loppua
Kuva: Markku Lehtola Hevosharrastajan ykköspaikka • lukion ratsastuslinjalla edulliset ratsastustunnit ja mahdollisuus ammattilaisen ohjaamiin fysiikkatreeneihin • MAHIS-opinnoissa lukio ja hevosalan ammatti samaan aikaan • lukiosta mahdollisuudet minne vain – Suomen paras ylioppilas 2017 • Kiuruvedellä huippupaikat harrastukselle – lämmin maneesi Ratsastuskeskus Lupiksella, valmennuksia, hevosalan oppilaitos www.kiuruvedenlukio.fi Hanki valmiudet hevostai koirahierojana toimimiseen, omien hevosten sekä koirien täysipainoiseen hoitoon sekä valmiuden alan jatkokoulutukseen. Koulutus alkaa lähiopetusjaksoilla perjantaisin klo 18.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00, joten opiskelu onnistuu mainiosti työn ohessa. –?On sinänsä jännää, että ensimmäisenä aina ajatellaan, että tässä työssä joutuu selkä kovimmalle. Opiskele hevoshierojaksi tai koirahierojaksi monimuotoisesti vaikkapa oman työn ohella! Koulutus sopii myös täydennyskoulutuksena eläinten kanssa työskenteleville. Selkä ei kuitenkaan ole noussut ongelmaksi, kädet tässä joutuvat lujille ainakin minulla. Esimerkiksi Markku ottaa kylmän kengän muokkauksen. 17 . HEVOSHIERONTAKOULUTUS 2023 KOIRAHIERONTAKOULUTUS 2023 Lähiopetusjaksoja on seitsemän, joiden välillä opiskelija tekee hierontaharjoitteluja ja muita etätehtäviä. Valinnan edellytyksiä on 18 vuoden ikä, kiinnostuneisuus alaa ja palveluammattia kohtaan sekä aikaisempi työtai harrastuskokemukset. Opintojen laajuus on 25 op. ”Kädet joutuvat lujille” Kengittäjän työn fyysisyys on tullut Markku Lehtolallekin tutuksi. Haku on käynnissä kotisivuillamme vuoden loppuun saakka www.kauhajoenopisto.fi. –?Alussa sitä oli aivan puhki, kun oma tekniikka oli huono ja rutiineja ei vielä ollut. Kattavan varaston pitäminen on iso investointi. Kenkiä on montaa kokoa ja tyyppiä. Mutta tekemisen kautta sitä hioutui teknisesti, ja se helpotti joka tavalla työskentelyä. Oikeanlainen tekniikka on äärimmäisen tärkeää. –?Hullua hommaa; siinä on kädet kovilla, jos tekniikka on vähänkin huono. Seuraavat koulutukset alkavat kevättalvella 2023. Opistolla voi majoittua edullisesti koulutusviikonloppujen aikana. Koirahierontakurssilla on mahdollisuus ottaa oma koira mukaan lähijaksoille
Ulkotilaisuudessa kuultiin eduskuntaryhmien ja keskusjärjestöjen tervehdykset, jonka jälkeen tilaisuus siirtyi eduskuntatalon auditorioon seminaari-iltapäivään. Raviurheilu pelasti suomenhevosen Vuoden suomenhevoskasvattajana 2015 palkittu, monipuolinen kouluttaja ja heKolmansien Hevosvaltiopäivien iulkotilaisuudessa kuultiin eduskuntaryhmien ja keskusjärjestöjen tervehdykset, jonka jälkeen tilaisuus siirtyi eduskuntatalon auditorioon seminaariiltapäivään. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen. Hevosvaltiopäivät 18 Suomenhevonen ei kuulu museoon Teksti: Mari Ahola-Aalto K olmatta kertaa järjestetyt Hevosvaltiopäivät käynnistyivät tiistaina 20.9. Lyhyissä puheenvuoroissa korostuivat monipuolisesti hevosen merkitys ja potentiaali yhteiskunnassa sekä hevosalan tarpeet, jotta potentiaali voidaan hyödyntää. Mukana oli myös Ypäjän Hevosopiston suomenhevoset ja Hevosopiston pyörittämän Vermon ravikoulun raviponi. eduskuntatalon portailta, kun Ypäjän Hevosopiston suomenhevoset yhdessä Vermon ravikoulun raviponin Smedens Max Speedin, Spinden, kanssa saapuivat poliisihevosten saattamana päättäjien ja yleisön tervehdittäväksi
Tämän vuoden kuninkuusraveissa Forssassa kohtasi yli 45 000 ihmistä. Nuorisotyötä tarvitaan – Aika moni meistä on saanut ensikosketuksen hevosiin heinätöissä. Hevosten ympärillä tapahtuvaa talkootyötä ei Immosen mukaan voi yliarvioida. Kuninkuusravit ovat yksi Suomen suurimmista urheilutapahtumista ja maailmanlaajuisestikin yksi suurimpia hevostapahtumia. – Tähän on onneksi herätty, koska ehkä entisenlaisella toiminnalla kosketuspinta olisi jäänyt paljon vähemmäksi ja voidaan yhdessä todeta, että lempeä suomenhevonen on ehkä juuri se sopiva tyyppi tasoittamaan niitä nuoruuden myrskyjä. – Aikoinaan suomenhevonen on ollut välttämätön maatilan töissä, metsätöissä sekä myös kulkuneuvona. Onneksi raviurheilun suosion kasvu ja voimakas kehittyminen oli suomenhevosen pelastus. Mutta maailma on muuttunut, ja nyt 2000-luvulla on ilman muuta tarvittu hyvin järjestettyä ja suunnitelmallista nuorisotyötä. – Enimmillään hevosia oli yli 400 000. Jo 1970-luvulla tehtiin Immosen mukaan viisas päätös jalostaa suomenhevosta neljälle eri suunnalle; juoksijaksi, ratsuksi, työhevoseksi ja pienhevoseksi. Tästä suoranaisesta kiitollisuuden velasta tulee jokaisen suomalaisen olla tietoinen. vosalan opettaja Toini Immonen pohti suomenhevosen arvoa yhteiskunnassa. – Raviurheilu tarvitsee suomenhevosta, mutta muistetaan myös, että suomenhevonen tarvitsee raviurheilua, totesi Immonen. – Ratsastusseuroissa ja -kilpailuissa ahertaa paljon vapaaehtoisia, erilaisissa hevosalan järjestötoiminnassa tehdään paljon vapeehtoistyötä. Myös minä olen olen aikoinaan harjoitellut kohtaamista haravakoneella 1970-luvulla, kun kotitilalla tehtiin vielä töitä samoilla hevosilla, joilla käytiin myös raveissa kilpailemassa. Koko maan kattavassa ravirataverkossa, johon kuuluu 18 maakuntarataa, 24 kesärataa, ja hyvin kattava harjoitusraviverkosto, jossa järjestetään paikallisraveja, muun muassa muassa kotipaikkakunnallani on tänä vuonna järjestetty paikallisravien lisäksi kahden lähiseudun paikallisravit. Ravitallit, ratsutallit ja pienet harrastustallit tarjosivat myös auliisti mahdollisuuden tutustua hevosiin. Suomenhevosella on ollut ratkaiseva merkitys sodassa sekä Suomen jälleenrakennustyössä. Monipuolinen suomenhevonen tuo iloa ja luo hyvinvointia laajalle. – Suomenhevosravuri voi löytää myös uuden uran, mikä on järkevää sekä kestävän kehityksen mukaista. 1970ja 80-lukujen taitteessa hevosten määrä romahti hevosten työkäytön vähentyessä. . Näissä kaikissa ahertaa tuhansia talkoolaisia.. Edelleen 2020-luvulla on arvostelua kehitetty käyttöhevosten osalta, mikä palvelee suomenhevosen monipuolisuutta. Onhan hevosen kasvattaminen vaatinut paljon resursseja. 19 . – Raviurheilussa sekä ammattilaiset että harrastajat sekä miehet että naiset iäkkäämmät sekä nuoremmat kilpailijat kohtaavat tasaväkisesti
– Ja tietenkin, kun eduskuntatalossa ollaan, voi heittää ilmoille kysymyksen, voitaisiinko suomenhevoskasvatusta tukea normaalia enemmän. – Mutta ammattilaisten lisäksi myös harrastajien edellytykset on turvattava. Hevoset on saatava lähelle ihmistä – Jokaisen maan oma hevoskasvatus on hevostalouden perusta, ja on myös yhteiskunnan kannalta järkevää, että harrastamme omassa maassa kasvatetuilla hevosilla niin paljon kuin mahdollista, toteaa Immonen. Yhtenä pointtina hevoskasvatuksen aloittamisessa oli, että halusin näyttää omille lapsilleni pitkäjänteisen toiminnan merkityksen elämässä. Kaupungissa on paikallisravirata ja siellä toimii kolme ratsastuspalvelua tarjoavaa yritystä ja kaupungin alueella on ratsastusmaastoja. . – Minulle hevoskasvatus on antanut paljon enemmän kuin osasin edes odottaa ja unelmoida. Suomenhevoskasvattaja ja hevosalan opettaja Toini Immonen korosti, ettei suomenhevonen kuulu museoon ja että raviurheilu on avainasemassa rodun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Suomenhevosten ympärillä toimii jo nyt hieno, aktiivinen verkosto erilaisia ihmisiä, jokainen omista lähtökohdistaan, pienemmällä tai suuremmalla panoksella elämäntilanteensa mukaan. Ja koska Suomessa raviurheilu on se suomenhevosen merkittävin käyttömuoto. – Minäkin saa ihan siinä kaupunkialueella, suon ja metsän laidalla kasvattaa hevosia. Miten suomenhevosen tulevaisuutta turvataan. Toini Immonen valmistui agronomiksi Helsingin yliopistosta 1990-luvulla alussa pääaineenaan kotimainen jalostustiede. Luonnonvarakeskus tekee ansiokasta työtä suomenhevosen geenivarojen säilyttämiseksi. Siellä on mahdollista harrastaa. Keskustaan on matkaa noin 1,5 kilometriä. Kuntien ja kaupunkin tulee Immosen mukaan edistää hevosharrastusta sekä yritystoimintaa, eikä rajoittaa sitä. Olosuhteet, harrastajien neuvonta, kaikki tämä, vaikuttaa myös suomenhevosen tulevaisuuteen. Kaavasta löytyy alue, jolla yritystoiminta ja kotieläinten pitäminen on sallittua. Lukuisat paikallliset hevostapahtumat, etenkin kesäisin, mahdollistavat paljon tärkeitä kohtaamisia. Ehkä olen siinä jopa onnistunut. Toto-peleistähän tulee 60 miljardin tuotto hevostalouden käyttöön. Kuva: Hippos/Juho Hämäläinen. Osa tapahtumista omaa pitkät perinteet ja jopa selkeää kulttuuriarvoa. 20 – Talkoot ovat sosiaalista toimintaa, jossa on mukana osallistujia kirjaimellisesti vauvasta vaariin. – Suomenhevoskasvatus on kuitenkin taloudellisesti erittäin haastavaa, ja on hyvä muistaa, että harrastuksena yhdellä-kahdella tammalla tapahtuva suomenhevoskasvatus on ollut ja tulee olemaan tärkeää, jotta varsamäärät pysyvät tai mahdollisesti kasvavat. Hevoskasvatus tuo työtä ja toimintaa maaseudun lisäksi kerrannaisvaikutusten myötä myös muualle. Suomenhevonen yhdistää nyt ja tulevaisuudessa. Nykyisin on niin lyhytjänteistä ja hektistä kaikki. Esimerkiksi jos saisimme kaikille hevosalan palveluille alhaisemman arvonlisäveroprosentin, jos byrokratiaa vähän kevyemmäksi ja muuta apua tilanteeseen. Eli tämä harrastuspohjainen kasvattaminen on Suomen olosuhteissa, Suomen varsamarkkinoilla ja tuotantopanosten hinnolla, kasvatuksen tukipilari. Immonen kasvattaa suomenhevosia kotikaupungissaan MänttäVilppulassa, Pohjois-Pirkanmaalla. Siitä voisivat ottaa mallia muutkin kaupungit ja kunnat. Suomenhevonen on liian loistava museoon. Tähän vaikuttavat muun muassa maankäyttökysymykset. Hän on toiminut hevosalan koulutusten parissa koko ikänsä, 20 vuotta Jämsän ravilinja parissa ja nyt Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen kampuksella hevosalan opettajana. – EU:kin on jo vuonna 1995 näin todennut. – Jos suomenhevoselta kysyttäisiin, se vastaisi, että se haluaa tehdä töitä ja palvella meitä suomalaisia myös tulevaisuudessa sekä edistää meidän hyvinvointiamme monin tavoin. 2006 suomenhevonen on julistettu kansallishevoseksi ja suomenhevonen on kulttuuriperintöämme. Savosta Tuusniemeltä kotosin oleva Immonen asuu ja kasvattaa suomenhevosravureita Mänttä-Vilppulassa. Hevoset on saatava lähelle ihmistä. Iloa, jännitystä, joskus myös pettymyksiä, ystäviä, sosiaalista toimintaa. Suomenhevonen on ainutlaatuinen alkuperäisrotu. Nimen omaan raviurheilutoiminnan jatkuminen ja kehittyminen on meidän kaikkien suomenhevosen ystävien asia. – Ykkösasiana on hevosalan yritystoiminnan turvaaminen sekä edistäminen. – Ei ole liioiteltua sanoa, että suomenhevonen on elävä kansallisaarre ja totta vie, me haluamme sen elävänä kansallisaarteena pitääkin. Vain toimivat hevosalan yritykset pystyvät turvaamaan suomenhevosen tilan. – Nykyisille kotikaupungilleni voi olla kiitollinen. Itse uskon vakaasti, että suomenhevosen arvo nousee entisestään tulevaisuudessa. Suomenhevosen arvo tulee nousemaan Hevoskasvatus on Toini Immosen mukaan pitkäjänteistä ja sitovaa. – Varsoistani on iloa monille kaupunkilaisille, koska suosittu ulkoilureitti kulkee varsatarhan ohitse