5/17 6,50 Palkintojen nousu piristänyt hevoskasvatusta Aktiivitallissa hevosella on oma elämä Kokemäellä kesäraveja 70 vuotta Ylihärmäläinen Antti Ala-Rantala: Hevosmiestaitoja maalaisjärjellä Hevosmaailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinaisella knabstrupperilla kiinnostavat värit Reijo Kuhakoski oli stadin viimeinen vossikka
• Kun hevosta on seisotettava karsinassa ja liikutettava kontrolloidusti • evosille, jotka stressaavat kuljetusta • Koulutustilanteissa: satulointi, ratsastus ym. uusissa tilanteissa Sisältää: L-tryptofaania, magnesiumoksidia, B1-vitamiinia, B2-vitamiinia, B3-vitamiinia, B5-vitamiinia, B6-vitamiinia, B12-vitamiinia TÄYDENNYSREHUVALMISTE HEVOSEN RAUHALLISEN KÄYTTÄYTYMISEN TUEKSI TÄYDENNYSREHUVALMISTE SUOJAAMAAN NIVELIÄ KOVASSA RASITUKSESSA JA KORJAAMAAN SYNTYNEITÄ VAURIOITA “Double Blind Investigation of the Effects of Oral Supplementation of Combined Glucosamine Hydrochloride and Chondroitin Sulphate on the Stride Characteristics of Veteran Horses” R.K. Northrop Pakkaus: 1 kg, 100 x 10 g Ylläpitoannos: 10 g/vrk Purkki riittää 100 päivää Saatavilla hevosklinikoilta, eläinlääkäreiltä tai apteekeista • Sisältää korkeat pitoisuudet nivelruston ja nivelnesteen tärkeitä rakennusaineita: glukosamiinihydrokloridia, kondroitiinisulfaattia ja N-asetyyli-D-glukosamiinia • Iäkkäillä hevosilla tehdyssä tutkimuksessa Synequiniä syöneillä hevosilla ravissa askel piteni 12 viikon hoitojakson aikana keskimäärin 14 cm! Pakkaus: 24 x 60 g Saatavilla hevosklinikoilta,eläinlääkäreiltä tai apteekeista Puh. 02 2437 600, www.pharmaxim.com Valmistaja: VetPlus Ltd, Iso-Briannia. 02 2437 600, www.pharmaxim.com Valmistaja: VetPlus Ltd, Iso-Briannia Puh. Brigden and A.J. Forsyth, C.V. ® EQUINE Milloin käytöstä on hyötyä
70 LAUKAAN Evidensia hoitaa hevospotilaat. 4 n Pääkirjoitus 6 SUOMEN HIPPOKSEN jalostusjohtaja Minna Mäenpää pitää suomalaista hevoskasvatusta laadukkaana. 76 40 KOKEMÄEN kesäradalla juostu kilpaa 70 vuotta. 18 TURVAA TAIDOISTA JA VÄLINEISTÄ. Tänä vuonna tilanne on piristynyt entisestään, erityisesti ravipuolella. 16 HEVOSENHOITAJAKSI lähti Merene Hovilainen opiskelemaan, tavoitteenaan hoitaa oma hevosensa niin hyvin kuin mahdollista. 46 YLIHÄRMÄLÄINEN Antti Ala-Rantala panostaa edullisiin hevosiin, joista löytyy pienellä hiomisella suurta potentiaalia. 26 AJOMESTARI Reijo Kuhakoski ajoi vossikkaa Helsingissä yli 30 vuotta. 09-413 97 369 Toimituksen osoite: Hevosmaailma Puh. Vaikka myös ravipuolella suomenhevosten tilanne on piristynyt, on rodun sisällä ravureiden suhteellinen osuus vähentynyt. Suomenhevosia halutaan yhä enemmän myös ratsuiksi. 31 HEVOSMAAILMA-TALLI omistaa Lisbethin esikoisvarsan Lissun Eerikin, jonka edesottamuksia kimppalaiset seuraavat mielenkiinnolla. 56 SUOMENHEVOSRUUNA Uuras voitti neljännen kyntökultansa. 09-413 97 300 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari hevosmaailma@karprint.fi Ilmoitusmyynti Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi Puh. Astutuslukuihin odotetaan Hippoksen jalostusjohtajan mukaan kaikin puolin pientä nousua. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi Puh. 45 RATSASTUSLEIREILLÄ huomattavia turvallisuuspuutteita. 54 RAVILIIGAJOUKKEILLE varsat. ISSN 1455-0547 Hyvänlaatuinen heinä ja täydennysrehuksi peruskivennäinen sekä suolakivi riittävät yleensä kevyttä työtä tekevälle hevoselle. 10 SÄÄNNÖLLINEN HAMMASHOITO on perusasia kuten kengitys, toteaa konitohtorin palstallaan. Hevosalalle kuuluu parempaa Vaikka taloustilanne heijastuu hevoskasvatukseen viiveellä, oli luvuissa viime vuonna nähtävissä nostetta. Hän joutui lopettamaan terveydellisistä syistä vuonna 2013. Tällä hetkellä varsoja syntyy sekä lämminverisille että suomenhevosille molemmille noin 1 000 vuodessa, suomenhevosille hieman enemmän kuin lämpöisille. Suomenhevosten tilanne näyttääkin tällä hetkellä hieman valoisammalta, mikä johtunee osittain tänä vuonna vietettävästä suomenhevosten juhlavuodesta. 12 AKTIIVIPIHATOSSA hevonen elää lajityypillistä elämää, toteaa yksityistallia Porvoossa vuodesta 1990 pyörittänyt Riitta Lahtela-Mällinen. 25 SUSANNA GRANROTH ja Anatevka kruunasivat kautensa SM-esteillä. 76 HEINÄ ON edelleen hevosen tärkein rehu, mutta täydennysrehuja, esimerkiksi kivennäisja vitamiinivalmisteita käyttää jokainen hevonen jossakin elämänsä vaiheessa. Ohjastaja Hannu Torvinen koki elokuisessa Vermon lähdössä hurjan onnettomuuden, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin. 62 VÄRIN NIMESTÄ huolimatta tiikerinkirjavat hevoset eivät ole raidallisia vaan lähinnä täplikkäitä. Sisältö 5/2017. 34 ROTUESITTELYSSÄ hevosmaailman koira, arabi. Onneksi olkoon monipuolinen suomenhevonen! Mari Ahola-Aalto Yleislehti niille ihmisille, jotka harrastavat, hoitavat, kasvattavat ja rakastavat hevosia. 09-413 97 354 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe klo 9–15 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 46 € Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Oy Kannen kuva: Susanna Malmström Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 66 YYTERIN RATSASTUSKESKUS tarjoaa syrjäytyneille nuorille ja lapsille hevostoimintaa. 52 VÄLÄHDYS Pohjoismaiden paras kylmäverinen. 59 HEVOSTALOUS palvelee aluekehitystä ja matkailua
Luokassa ratkottiin samalla myös Keski-Euroopan liigan maailmancupin osakilpailu, jossa nähtiin vain kaksi tuplanollaa. 5 Oulun raviradalle uusi toiminnanjohtaja n Pohjolan Hevosystävien hallitus valitsi 14 hakijan joukosta Oulun raviradan uudeksi toiminnanjohtajaksi yo-merkonomi Sirkka Huopanan. Suomi kuuluu maailmancupissa viiden tähden tasolla hypättän Urallaan lukuisia Toto76voittoja ravannut Hissun Aarre menehtyi lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. superliigaan, joka käynnistyy ensi viikonloppuna Oslossa ja jatkuu viikkoa myöhemmin Helsingissä toisella osakilpailulla. Rakennuksen lisäksi palossa meni myös paljon arvokasta tavaraa. Viitamaa oli Ylivieskan raviradan toiminnanjohtaja noin 15 vuotta. Ihmiset ja hevoset selvisivät syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna syttyneestä palosta vahingoitta. Tallinvintti toimi tilalla varastona. Suomea edustaa molemmissa Göteborgin EM-semifinalisti Juulia Jyläs. – Uskomme Oulun ja koko pohjoisen ravi-Suomen hyötyvän Sirkka Huopanan asiantuntemuksesta, iloitsi hallituksen puheenjohtaja, asianajaja Kari Eriksson syyskuun puolivälissä tehdyn valinnan jälkeen. Siellä oli satuloita, valjaita ja esimerkiksi koko lauman talviloimet. Arvion mukaan syttymissyy liittyy vanhan tallin sähkölaitteisiin. Hän johti kumpaakin rataa. Seuraavaksi keskiviikoksi Vermoon ilmoitettu Hissun Aarre tienasi 62 733,00 euroa ja ravasi ennätyksen 23,8aly. Kaikki tallin 26 hevosta pääsevät katon alle suojaan samassa pihapiirissä olevaan uuteen tallirakennukseen. Kuva: SRL Hanna Heinonen www.hannaheinonen.com Granroth viides ja Antell yhdeksäs Tallinnan GP-esteillä n Suomalaiset jatkoivat hyvää menestystä Tallinn International Horse Show’n kahden tähden esteillä sunnuntaina 8.10. vään Länsi-Euroopan liigaan eli ns. Huopana jatkaa työtä viime keväänä äkillisen sairauskohtauksen jälkiseurauksiin menehtyneen pidetyn toiminnanjohtajan Kari Viitamaan jälkeen. Lauantaina hevosella oli kaikki vielä kunnossa. Hissun Aarre menehtyi ähkyyn Susanna Granroth – Anatevka, SM-radalla 2017. Tallirakennus oli isännän herätessä jo ilmiliekeissä, eikä sitä olisi siinä vaiheessa enää voitu pelastaa. Hissun Aarteella havaittiin varhain sunnuntaiaamuna ähkyn oireita. Kärkeen nousivat ajassa Puolan Michal Kazmierczak – Stakorado ennen Viron Urmas Raagia ratsulla Ibelle van de Grote Haart. Muutama kymmenen kilometriä ennen sairaalaa hevonen oli vielä hengissä, mutta perillä se oli menehtynyt. Vieremäläisen Väisäsen perheen ruuna otti viimeisimmän arvovoittonsa kaksi viikkoa ennen kuolemaansa Villinmiehen Tammakilpojen yhteydessä Lappeenrannassa. Palon syttyessä tallissa ei ollut hevosia, vaan ne olivat onneksi pihalla laitumella viikonloppua viettämässä. Nita Raiskio voitti Dolandalla päivän 135-luokan kahdessa vaiheessa Granrothin ollessa viides Leopoldolla.. Sirkka Huopana on aiemmin toiminut Kaustisen raviradan toimitusjohtajana, ja hän omaa valitsijoidensa mukaan hyvän kokemuksen raviurheilusta ja erityisesti työstä raviradalla. Tuoreet Suomen mestarit Susanna Granroth ja Anatevka sijoittuivat yhdellä pudotuksella Tallinnan GP-esteillä viidensiksi, ja John Antell oli ratsulla Iscara Del Maset hienosti yhdeksäs viidellä virhepisteellä. Oulun raviradan johtajana hän toimi viimeiset viisi vuotta. Tiina Väisänen mukaan ruuna söi normaalisti. Eläinlääkärin ripeästi tekemistä toimenpiteistä huolimatta tilanne ei alkanut helpottua ja hevosta lähdettiin kuljettamaan Hyvinkään hevossairaalaan. Hevostalli tuhoutui tulipalossa Liedossa n Ravivalmentaja Pertti Isotalon vanha, 12 karsinan tallirakennus tuhoutui tulipalossa Liedossa
Kasvattajien määrässä pudotus Kasvattajien määrässä on tapahtunut merkittävä pudotus 2000-luvun aikana. – Taloustilanne heijastuu hevoskasvatukseen viiveellä. Vuoden 2015 vastaavat luvut näyttivät lämpöisille 1 059 kasvattajaa ja suomenhevosille 1 214 kasvattajaa. T aloustilanne heijastuu vahvasti Suomen hevoskasvatukseen. Vain kourallisella on yli 10 siitostammaa, Mäenpää sanoo. Vuoden 2010 jälkeen talouden notkahtaminen näkyi selvästi myös kasvattajien ja syntyneiden varsojen määrissä. 6 Palkintojen nousu piristänyt kasvatusta Suomen hevoskasvattajien määrä on vähentynyt. Tällä hetkellä varsoja syntyy sekä lämminverisille että suo. Valtaosalla kasvattaminen on pienimuotoista, yhden tai kahden siitostamman kanssa. – Kartoituksen mukaan noin 90 prosenttia on näitä pienimuotoisia kasvattajia. Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää pitää suomalaista hevoskasvatusta laadukkaana, vaikka opittavaakin riittää ja maatalouden rakennemuutokset tuovat omat haasteensa. Suomenhevosten tilanne näyttääkin tällä hetkellä hieman valoisammalta, mikä johtunee osittain tänä vuonna vietettävästä suomenhevosten juhlavuodesta. Vastaavia muutoksia tapahtui 18-vuotias conneramatamma Maplehill Aideen on Minna Mäenpään lasten omistuksessa ja harrastekäytössä. Viiveellä heijastuva taloustilanne ja kohonneet kasvattajapalkkiot ovat saaneet kasvatuksen kuitenkin elpymään. Astutuslukuihin odotetaan kaikin puolin pientä nousua. Lyhyessä ajassa laskua tapahtui lämminverisillä 40 prosenttia ja suomenhevosilla 30 prosenttia. Kuva: Atte Mäenpää menhevosille molemmille noin 1 000 vuodessa, suomenhevosille hieman enemmän kuin lämpöisille. Vielä vuonna 2005 lämminveristen kasvattajia oli 1 984 ja suomenhevosten kasvattajia 1 816. Taloustilanteen kohotessa tilanne kuitenkin parantui. Syksyn varsahuutokauppa oli myös hyvä osoitus kasvatustoiminnan nosteesta, kertoo Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää. Viime vuonna oli kuitenkin nähtävissä taas nostetta, ja tänä vuonna tilanne on piristynyt entisestään, erityisesti ravipuolella. myös aiemman talouslaman yhteydessä
Starinita Oy:n 1-vuotiaiden huutokaupassa yhdistys tarjoaa tilaisuuden tuoda esille ja myydä varsoja yhteistyössä SHKL Ry:n kanssa. Myös ponien kasvatus on vähentynyt, mihin heijastuu osaltaan aiempi ylituotto. Yhdistyksen puheenjohtaja on Kaisa Nivola. Ensi vuonna jaetaan ennätyssuuri määrä kasvattajapalkkioita, hymyilee Mäenpää. Se on nyt noin 70 prosenttia. – Palkintojen taso on tänä vuonna noussut merkittävästi. Yhdistys on tehnyt aloitteita, jotka ovat vaikuttaneet Suomen Hippoksen hallituksen päätöksiin, kuten kasvattajapalkkiojärjestelmän uudistaminen ja kasvattajakilpailuiden palkintojen säilyttäminen ja korotukset sekä tuontitammojen pakkostarttisummien poistaminen ja lisääntyvä kilpailutarjonta 2-vuotiaille lämminverisille Hippoksen Nuorten Sarjojen muodossa. Tämä luo kysyntää ja kiinnostusta, jolloin uusia omistajia on myös helpompi saada mukaan investoimaan Suomessa syntyneisiin hevosiin, Mäenpää kertoo. Yhdistyksellä on edustaja Hippoksen jalostusvaliokunnassa ja kasvatukseen liittyvissä kehitysryhmissä. – Suomalainen hevoskasvatus pystyy tarjoamaan kansainvälisesti menestyviä huippuyksilöitä ja myös kokonaistaso on noussut. Kasvattajia on eri puolilla Suomea, mutta perinteisiä vahvoja hevoskasvatuksen alueita ovat kuitenkin Häme, varsinaisSuomi ja pohjois-Savo.. Yhdistyksen tavoitteena on järjestää kasvattajille toimintaa, joka edistää heidän asiantuntemustaan ja luo tilaisuuksia tavata muita kasvattajia kotimaassa ja ulkomailla. Suomen Ravihevoskasvattajat ry on ollut Suomen Hippos ry:n jäsen vuodesta 2008 saakka. Kasvattajayhdistys pyrkii vaikuttamaan raviurheilua koskevaan päätöksentekoon mahdollisimman monella taholla kotimaisen hevoskasvatuksen toimintaedellytysten parantamiseksi. Poneja syntyi enemmän kuin niille oli käyttöä ja nyt tilanne on tasaantumaan päin. Hevosalaa on alettu myös arvostaa ja nostaa esille aiempaa enemmän, mikä voi myös houkutella kasvattamaan. – Vaikka myös ravipuolella suomenhevosten tilanne on piristynyt, on rodun sisällä kuitenkin ravureiden suhteellinen osuus vähentynyt. Maailmalla painotetaan tammojen ja varsojen laitumien hyvää hoitoa, ja siihen ei Mäenpään mukaan ole vielä Suomessa riittävästi panostettu. SRHK ry:n jäsenet saavat jäsenetuna ilmoittaa hevosensa huutokauppoihin (myös internethuutokauppa) 100euroa/hevonen. Erityisesti on nostettu ennakkomaksullisten kasvattajakilpailuiden palkintoja ja myös nuorten sarjoihin on panostettu entistä enemmän. Ravihevoskasvattajilla oma yhdistyksensä Suomen Ravihevoskasvattajat ry:n toiminnan tarkoituksena on Suomessa syntyneen ravihevosen esille tuominen ja suomalaisen ravihevoskasvattajan edunvalvonta. Kasvattajapalkkiot vaikuttavat Kenties suurin syy hevoskasvatuksen uudelleen piristymiseen on ravikilpaluiden kohonnut palkintotaso ja sen myötä myös lisääntyneet kasvattajapalkkiot. 7 . Suomenhevosia halutaan yhä enemmän myös ratsuiksi, Mäenpää kuvaa
Niitä on tehty niin paljon, ettei Hannu Nivola osaa enää kertoa tarkkaa määrää. 3. Tämä on Nivolan mukaan suuri kannustin ja vaikuttaa merkittävästi hevosten kasvattamiseen. – Useita tuhansia. 10 % 5-7v ........................... Nivolan mielestä astutusmäärät pitäisi kuitenkin saada nykyisestä nousuun, jos halutaan juosta tasokkaita raveja. 5 % 1. Kasvattajapalkinto määräytyy hevosen Suomessa joulukuun loppuun mennessä saavuttamien palkintojen perusteella. Kuva: Linda Rantanen Pitkäjänteistä työtä Ravien palkintosummat ovat nousseet ja samalla myös kasvattajapalkkiot ovat nousseet 15 prosenttiin. 5. Mikäli kasvattaja ei ole luonnollinen henkilö, vaan yhdistys, säätiö, yhtiö, osuuskunta tai muu yhteisö tai yhteisomistus, maksetaan kasvattajapalkinto tälle tai tämän määräämälle edustajalle. Kasvattajapalkinnot jaetaan totopelien tuotoista hevoskasvatuksen edistämiseen kohdennettavista varoista. Kannustan muitakin hevoskasvatukseen. Vuosien varrella kasvatettujen hevosten määrä on vaihdellut suuresti vuosittain. 5 % 8-12v ......................... Ihmiset olisi saatava paikan päälle Hevoskasvatuksen ja ravien haasteeksi hän kuitenkin toteaa haasteen saada ihmiset paikan päälle seuraamaan raveja ja innostumaan niistä. – He ovat tehneet menestyviä hevosia ja helpottavat siten kasvattajankin jatkotyötä, Nivola mainitsee. n Teksti: Terhi Niinimäki Ravihevosten kasvattajapalkintojärjestelmä Pienin maksettava kasvattajakohtainen palkinto on 150 euroa. Kasvattajapalkinto koskee Suomen Hippos ry:n rekisteriin merkittyjä Suomessa syntyneitä hevosia. Hevosen kasvattaja on emän omistaja varsan syntyessä ellei kasvattajaksi ole ilmoitettu emän haltijaa Suomen Hippos ry:n rekisterissä. Kasvattajapalkinto koskee myös ulkomaille myytyä Suomessa syntynyttä ja rekisteröityä hevosta sekä ulkomailla Suomen rekisterissä olevasta tammasta syntynyttä hevosta, joka on tuotu Suomeen syntymävuoden joulukuun 31. – Kyllä ne ovat tärkeä osa kasvatustoimintaa. Kasvattajapalkinnon tarkoituksena on edistää kotimaista ravihevoskasvatusta. Pienin maksettava hevoskohtainen palkinto on 170 e. Kasvattajapalkinto maksetaan hevosen kasvattajalle myös hevosen ulkomailla saavuttamien palkintojen perusteella ja sen suuruus on kymmenen (10) prosenttia hevosen palkintosummasta, kuitenkin enintään 10.000 e/vuosi. Tämän syksyn tuloksiin Nivola on tyytyväinen. Omat kasvatit eivät ole juosseet yhtä paljon voittoja kuin viime vuonna, mutta menestystä on silti tullut. Kasvattajapalkintojen suuruus on:. Varsojen määrässä on ollut vaihtelua kolmesta viiteentoista. Suomenhevoset Lämminveriset 3-4v ........................... Kuninkuusravien ylimääräinen kasvattajapalkinto on 15 %. Nyt, kun yleinen taloustilanne on muutenkin kohentunut, näkyy se myös hevoskasvatuksessa. 10 % 12-15v ........................ Ulkomaille myydyn lämminverisen ravihevosen kasvattajapalkinnon perusteena ovat vain 2-7-vuotiaana saavutetut palkinnot, joista kasvattajan tulee vuosittain anoa kasvattajapalkintoa Suomen Hippos ry:ltä. Toki myös pitkäjänteisellä työllä on osansa ja tuurinkin piikkiin hän laittaa osan menestyksestä. 8 Kasvattaja kiittelee palkintojen merkitystä n Yksi Suomen menestyksekkäimmistä hevoskasvattajista, Hannu Nivola, pitää Suomen hevoskasvatustilannetta varsin hyvänä ja kiittelee kasvattajapalkintoja. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa joutuu kilpailemaan muiden kanssa, hän toteaa. 4. Omaksi menestystekijäkseen kokenut kasvattaja nostaa ensisijaisesti hyvät omistajat ja valmentajat. Viime vuosina varsoja on syntynyt vuosittain noin 10, Nivola kertoo. päivään mennessä. Tämän on pitkäjänteistä työtä, mutta kyllä se palkintokin sieltä tulee, hän hymyilee. Suomen menestyksekkäimpiin hevoskasvattajiin lukeutuva Hannu Nivola pitää kasvattajapalkkioita erittäin oleellisena kasvattajan työn kannalta. Vaimollakin oli vaikutusta asioihin. – Astutusmäärät eivät ole suomenhevosilla laskeneet yhtä paljon kuin lämpöisillä. – Siitostammoja on ollut keskimäärin 10, mutta kaikki eivät ole olleet kantavana vuosittain. 2. Nyt on tehty vuositasolla noin 200–250, hän kuvaa. 15 % 5v ............................... 15 % 2-3v ........................... Nyt, kun Veikkaus hoitaa pelipuolen, kentän on saatava ihmiset kiinnostumaan ja tulemaan paikan päälle, Nivola painottaa. Nivolan ja hänen eläinlääkärivaimonsa Kaisa Nivolan omistamalla Kallelan oriasemalla Uudenkaupungin Kalannissa tehdään siitoksia. Parhaina vuosina tehtiin jopa 450. Se tosin heijastuu viiveellä. Meillä hienot hevoset keskiössä ja sitä pitää yrittää käyttää markkinavalttina. Nivolan kasvatustoiminta sai alkunsa 1990-luvulla, kun oman kilpahevosen pito johti siitostamman ottoon ja varsoihin. – Hyvillä mielin olen. – Kun on telkkarit ja tietokoneet, on helppo seurata ruudulta, mutta ihmisten oleminen paikan päällä luo aivan erilaista tunnelmaa. Varsan syntymään menee vuosi, valmentamiseen useampi vuosi ja tuloksia voi joutua odottelemaan pitkäänkin tai sitten ne eivät olekaan toivotunlaisia. 13 % 6-11v .......................... Jos kasvattaja kuolee, maksetaan kasvattajapalkinto hänen perikunnalleen. 13 % 4v .............................. Jalostukseen hyväksymättömän lämminverisen ravihevosoriin jälkeläisellä ei ole oikeutta kasvattajapalkintoihin. Valtion tai kunnan tai näiden omistaman laitoksen ollessa kasvattajana, ei kasvattajapalkintoa makseta. Varsakauppa on kuitenkin piristynyt ja nuorten ikäluokkien lähtöjä on lisätty, Nivola kertoo. – Se on helppo sanoa mikä näistäkin varsoista on kaunein, vielä kun tietäisi mikä on paras, tuumi Hannu Nivola katsellessaan varsoja
Siitostammoja ja varsojakin tulee myös joitakin kappaleita. Lisäksi ilmastossamme kasvaa terveitä hevosia, hän kuvaa. – Siitostammojen kokonaislaatuun panostaminen erottaa meidät vielä kansainväliseltä tasolta. Toinen asia, jota maailmalla on painotettu, on tammojen ja varsojen laitumien hyvä hoito. – Lisäksi meiltä puuttuvat välikasvattamot, joihin hevoset voi siirtää kasvattajalta. – Ennen hevosia kasvatettiin maatiloilla muun työn ohessa. Meillä on paljon vahvoista suorituslinjoista polveutuvia siitostammoja, varsinkin isommassa mittakaavassa kasvattavilla, mutta paljon on myös parantamisen varaa. Oriin on kasvattanut Katri Kela ja Seaground Oy. Hän on kuitenkin hyvillä mielin kotimaisen kasvatuksen tämän hetkisestä tilanteesta ja myös tulevaisuudesta. Lisäksi on niitä, jotka kasvattavat hevosia ulkomaisiin rekistereihin ja myyvät huutokaupassa, Mäenpää kertoo. Tintin Tinjami, e. Liiton toiminnan tavoitteena on tukea jäseniään heidän työssään sekä edistää heidän taitojaan FWBhevosten kasvattajina ja jalostajina. Viime vuonna vuoden kasvattaja oli eurajokelainen Liisa Mattila. – Vuosittain Suomeen tuodaan noin 300 ravihevosta. Ratsuhevosia ja poneja tulee tuhatkunta vuosittain. Laadukasta, mutta kallista Suomen hevoskasvatuksen tasoa Mäenpää kuvailee laadukkaaksi. Siihen meillä ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota, Mäenpää täsmentää. Tämä on selkeä puutos moniin muihin maihin verrattuna ja siitä kärsii varsinkin ratsupuoli. Laadukkaasta kotimaisesta kasvatuksesta huolimatta Suomessa ollaan silti vielä riippuvaisia tuonnista. Vaikka määrä on tipahtanut, laadusta ei ole tingitty. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä Suomenhevosratsuilla oma järjestönsä Suomenhevosratsujen ja -pienhevosten kasvattajia huomioi ja palkitsee vuosittain Suomenratsut ry. – Siitostammat ja varsat hoidetaan hyvin. Haasteita ja opittavaakin Suomessa riittää. Hän korostaa, että koska Suomessa kasvatetaan kohtuullisen pieniä määriä takaa se hevosten yksilöllisen hoidon. Niistä kotimaisella kasvatuksella olisi mahdollista korvata osa, Mäenpää mainitsee. Koska Suomen laidunkausi on lyhyt, tarkoittaa se muihin maihin verrattuna lisäkustannuksia ruokinnan osalta. Maataloudessa tapahtuneista muutoksista kärsivät ensisijaisesti suomenhevoset, joita on perinteisesti kasvatettu sivutoimena maaseudulla. Se nousi 1-vuotiaiden suomenhevosten valtakunnallisen varsanäyttelyn finaalin voittoon marraskuussa 2015. Tänä vuonna palkitaan SRL:n rankingpisteiden kärkipäässä olevien hevosten kasvattajia. Siksi myös palveluiden pitää huomioida tällaiset uudet mahdollisuudet ja kasvatusmuodot, Mäenpää korostaa. Oriin esittänyt Lia Merimaa löytyy Merimaan Ruhtinaan omistajan Seagroudin takaa. Lämminverisellä ratsulla omat kehittäjänsä Ratsujalostusliitto ry:n toiminnan päätarkoituksena on kehittää suomalaisen lämminverisen ratsuhevosen – Finnish Warmblood FWB, sekä suomalaisen ratsuponin, englantilaisen täysiverisen ja angloarabin kasvatusja jalostustyötä, tukea jäsentensä toimintaa ja edistää heidän taitojaan hevosten kasvattajina. Yhdeksi Suomen hevoskasvatuksen hankaluudeksi Mäenpää nostaa sen kalleuden. Myös maatalouden rakennemuutokset heijastuvat hevoskasvatukseen. toimintavuosi. neet, ei ole enää samalla tavalla aikaa hevosille. 9 Kasvattaja kiittelee palkintojen merkitystä Yksi hienosti menestyneistä suomenhevosvarsoista on Merimaan Ruhtinas (i. Olisi Suomessa Mäenpään mukaan muutakin opittavaa ulkomailta. Tuontia tarvitaan Suomesta viedään myös huippuyksilöitä maailmalle. – Myös kaupunkilaiset kasvattavat nykyisin hevosia. – Tänä vuonna on lähtenyt muutama kymmenen hevosta ulkomaille. Toisaalta muusta maataloudesta jäävät maat ja tilat tarjoavat uusia mahdollisuuksia hevostaloudelle, Mäenpää kertoo. He pitäSiitostammojen kokonaislaatuun panostaminen erottaa meidät vielä kansainväliseltä tasolta. Hän jatkaa, että hevoskasvatuksen jatkuvuus on silti varmistettava. Kotimainen kasvatus ei riittäisi ylläpitämään urheilua nykyisellä tasolla. Ravipuolella kierto on nopeampi, varsat siirtyvät yleensä 1,5-vuotiaina valmentajille, joten toiminta on erilaista, Mäenpää toteaa. Merimaan Rau). Enää hevosten kasvattaminen ei siirry aiemman tavalla automaattisesti sukupolvelta toiselle, vaan mukaan on tullut myös aivan uudenlaisia kasvattajaprofiileja. Kun yksikkökoot ovat kasva. n Teksti: Terhi Niinimäki vät hevostaan muiden luona, kun omaa maatilaa ei ole, mutta voivat silti kasvattaa yhden tamman kanssa. Vuosi 2016 oli Ratsujalostusliiton 90. Suurin osa näistä on valmiita kilpahevosia. – Varsinais-Suomen määrää nostavat muutama iso lämminverikasvattaja ja pohjois-Savossa taas on erikoistuttu suomenhevosiin, Mäenpää toteaa. – Vaikka määrä onkin laskenut, laatu on parantunut, Mäenpää iloitsee
Yksilöstä ja hevosen luonteesta riippuen kipuoireet voivat olla epämääräisiä ja vaikeita havaita riippumatta siitä, että hevonen todellisuudessa on jo hyvinkin kivulias. Säännöllinen hammashoito on siis tärkeää myös siksi, että tämäntyyppiset ongelmat löydetään ajoissa. Hammaspiikit raspataan sileiksi säännöllisin väliajoin. Tiesitkö, että myös hevosen hampaat kasvavat koko sen eliniän. Jos selkeitä syömisongelmia jo ilmenee, on tilanne varsin huono. Ähkyherkälle yksilölle ähky voi aiheutua jo lievistäkin muutoksista karkearehun kulutuksen kanssa, eli selkeitä syömisongelmiin liitettäviä oireita ei aina ole ollut etukäteen nähtävissä. Jatkuva syöminen on hevoselle elinehto, ja siihen pyrkiminen on hevoseen sisäänrakennettu ominaisuus. Kuitenkin myös sellaiset hevoset, jotka elävät vapaalla karkearehuruokinnalla, vaativat säännöllistä hammashuoltoa. Diasteema eli liian väljä hammasväli aiheuttaa rehun kertymistä hampaiden väliin ja tulehduttaa ikenen. Hampaat kuluvat purupinnaltaan jatkuvasti hevosen pureskellessa sille tärkeintä ravintoa, heinää, mutta tästä huolimatta niiden reunoille kertyy vähitellen teräviä särmiä, joita kutsutaan hammaspiikeiksi. Jos hampaiden kulutusta aiheuttavaa heinän puremisliikettä ei ole riittävästi, piikkejä kertyy noSäännöllinen hammashoito on perusasia kuten kengitys peammin. Kivuliaat muutokset suussa voivat aiheuttaa sen, että hevonen ei syö normaalisti. Saattaa olla, että hevonen syö Esimerkkinä purentavirheestä paha alapurenta, hevosen etuhampaat eivät käytännössä kohtaa lainkaan. Normaalista poikkeavan oireilun syyn selvittäminen on tärkeää ja vastuullinen hevosenomistaja kutsuukin eläinlääkärin paikalle tutkimaan asiaa, vaikka ainut oire olisikin, että hevosen käytös on jotenkin kummallista. 10 n Konitohtori Pia Martikainen J okainen hevosihminen tietää, että hevosen kaviot kasvavat jatkuvasti ja vaativat säännöllistä vuolua. Kaikille hevosille kertyvien hammaspiikkien lisäksi hampaissa tavataan hyvin paljon muitakin ongelmia, kuten rehuntäyteisiä tulehtuneita hammasvälejä ja kariesta – eli reikiä hampaissa. Nämä ovat yhtä lailla hevoselle kuin ihmisillekin varsin voimakasta ja jatkuvaa kipua aiheuttavia ongelmia; joka on itse kärsinyt hammassärystä, ei varmastikaan vähättele tätä asiaa. Valitettavan monet hevosen ”niskoitteluksi” leimatut oireet poistuvat, kun ongelma suussa (tai muualla) löydetään ja hoidetaan asianmukaisesti. Hevonen on lähtökohtaisesti nöyrä eläin, joten poikkeuksellinen käytös on aina mahdollinen merkki eläimen kokemasta kivusta. Liian vähäinen heinäruokinta on yksi altistava tekijä hevosen hammaspiikkiongelmille. On tärkeää muistaa, että hevonen on saaliseläin, joten se pyrkii peittämään kaikki sairauden oireet hyvin tarkasti. Aina pelkkä raspaus ei riitä Hevosen kipuoireita voi olla vaikea tunnistaa. Hoitamattomien hampaiden kanssa hevosen syöminen vaikeutuu – joko yhtäkkiä tai vähitellen – jopa siinä määrin että se voi johtaa ähkyyn. Piikkejä kertyy kaikille hevosille, toisille enemmän ja nopeammin, toisille vähemmän ja hitaammin, olosuhteista ja yksilöstä riippuen. Kuva: Pia Martikainen. Ähkyriski kasvaa Ähky on varmasti se pahin painajainen jokaiselle hevosenomistajalle
Tiheämpää hoitoväliä noudatetaan nuorten (alle 5 v.) ja vanhojen hevosten (yli 15 v.) sekä PPID:tä (ent. Hoidata hampaat säännöllisesti, sopiva hoitoväli riippuu mm. Ajoissa todettu reikä voidaan paikata ja hammas pelastaa. Terävät piikit aiheuttavat kipua ja haavaumia hangatessaan hevosen kieleen ja poskiin. Hevosten hammassairauksien hoitokäytännöt ja diagnostiikka ovat ottaneet suuria harppauksia viime vuosina. Kaikki hampaat tutkitaan kunnollisen valon avulla ja tunnustellaan myös käsin. Myös hevoset joilla on jouduttu poistamaan hampaita vaativat tiheän hammashoitovälin. Konitohtori muistuttaa Kaikille hevosille tulee hampaisiin hammaspiikkejä. 11 Yhteistyössä Konitohtorin kanssa: Kiertävää hevospraktiikka Konitohtori eli eläinlääkäri Pia Martikainen on yksityinen hevospraktikko Nurmijärveltä. Tällöin raspaus voidaan ajoittaa kätevästi samaan yhteyteen vuosittaisen rokotuksen kanssa. Kuinka usein hampaat pitää hoitaa. Pia Martikainen on työskennellyt eläinlääkärinä vuodesta 2004 alkaen ja erityinen kiinnostuksen kohde on hevosten hammashuolto. Pia tekee kokopäiväisesti kiertävää hevospraktiikkaa eli tallikäyntejä pääosin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella. osin pureskeltujen heinien tiputtelu suusta, paha haju suusta, hidas syöminen tai ruokien jättäminen. 80% onkin pelkkiä hammashoitoja; koko tallin hevosten hammashoitoja Pia tekee sopimuksesta myös pidemmän matkan päähän. Kun hampaat tarkastetaan jo nuorella iällä säännöllisesti, myös epänormaali purenta ja hampaiden vaihtumisessa esiintyvät ongelmat havaitaan ajoissa. Kaikki makea ja hapan tulee jättää karieksesta kärsivän hevosen ruokavaliosta pois ettei ongelma pahene. Cushingin tauti) sairastavien hevosten kohdalla. Jos hevosella on lieviäkin syömisongelmia, ota yhteys eläinlääkäriin! Huolestuttavia oireita ovat esim. Hammasvaivat ovat niin yleisiä ähkyjen taustalla, että jos lieviä ähkyoireita ilmenee ja hammashoidosta on jo aikaa, on suun tilanne syytää tarkastaa ensimmäisten selvitettävien asioiden joukossa. Jos mitään suurempia ongelmia ei todeta, hammaspiikit raspataan. Ongelmahampaat kannattaakin hoidattaa ajoissa, sillä hampaan poisto on hevosella aina vaativa operaatio. Vaativat toimenpiteet tehdään aina klinikkaolosuhteissa. Normaalin purennan omaavan perusterveen hevosen sopiva hammashoitoväli on keskimäärin vuosi. hevosen iästä. Katse suuhun jo varsana Nuorten hevosten hampaat olisi ehdottoman suositeltavaa tarkastaa ja hoitaa ensimmäisen kerran ennen kuin kuolainopetus aloitetaan, jotta varsa ei yhdistä mahdollisista hammaspiikeistä aiheutuvaa kivun tunnetta kuolaimiin ja opetustilanteisiin. Kuva: Pia Martikainen normaalimäärän, mutta ei pureskele rehua kunnolla kivusta johtuen. Ilman vastakappaleen aiheuttamaa kulutusta poistetun hampaan vastahammas kasvaa nopeasti pituutta ja hammas tulee hioa säännöllisesti vierustoveriensa tasolle, jotta ongelmilta vältytään. suitsia tai riimua laitettaessa, pään viskominen ratsastettaessa tai voimakas pään hankaamisen tarve ratsastajaa tai omia jalkoja vasten voi olla merkki hammaskivusta. Lannan koostumus saattaa olla johtolanka tällaisessa tapauksessa; jos heinää ei ole pureskeltu perusteellisesti, on lannassakin kortisempia heinänpätkiä. Tällä hetkellä Konitohtorin vuosittaisista potilaskäynneistä jopa n. Oman ryhmänsä muodostavat sitten erinäisistä purentaja hammasväliongelmista kärsivät hevoset joiden hampaat on hoidettava ongelmasta riippuen jopa 3-4 kk välein tai useamminkin. Nämä hoidetaan 6 kk välein – kuten myös monet kilpahevoset. Hevonen rauhoitetaan hammashoitoa varten, jotta leukanivelet eivät rasitu ja eläinlääkäri pääsee tekemään työnsä kunnolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että raspilla – joko koneellisella tai käsikäyttöisellä – hiotaan hampaisiin muodostuneet terävät kiillepiikit pois ja tasoitetaan mahdollisia purennan epätasaisuuksia, jotta leukojen puruliike pääsee taas toimimaan mahdollisimman normaalisti. Kun hampaat huolletaan ennaltaehkäisevästi hyvissä ajoin ennen odotettuja ongelmia, näin voidaan varmistaa, että ainakaan alkavat hammaspiikkiongelmat eivät aiheuta muutoksia ratsastettavuuteen. Myös haavahoito sekä silmäja ihosairaudet ovat Konitohtorin kiinnostuksen kohteita ja jatkokoulutuksia näistä aiheista on käytynä sekä kotimaassa että ulkomailla. Jos vakavampia ongelmia todetaan, hammashoitoihin erikoistuneet eläinlääkärit voivat nykyään tehdä pitkällekin meneviä hoitoja kuten laajentaa ongelmallisia hammasvälejä poraamalla tai juurihoitaa ja paikata hampaita, jotta vältyttäisiin hampaan poistolta. Suu avataan kunnollisen suunavaajan kanssa ja huuhdellaan puhtaaksi rehusta. Hammas on kipeä, sillä juuri tämän hampaan kohdalle oli kertynyt terävät hammaspiikit. Mitä aikaisemmin mahdollisiin ongelmiin päästään paneutumaan ja hoitoväli pidetään sopivana, sen helpommalla jatkossa päästään. Pään alueen rakenteet tunnustellaan ulkopuolelta ja leuan liike ja purenta arvioidaan. Vaisuus tai väsyneisyys, pään arkuus esim. n. Mitä hammashoidossa tehdään. Puhumattakaan siitä, että kivuliaiden ongelmien asianmukainen hoitaminen on hevosen hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. Lievätkin poikkeavuudet syömisessä nostavat ähkyriskiä! Reikä hevosen hampaassa
Syyskuussa ne pääsivät laitumelle iltapäivisin. – Olen käynyt Saksassa ja Ruotsissa katsomassa niitä. Aktiivitallin rakentaminen on elänyt Riitan mielessä jo pitkään. – Kaikki rakennukset tuhoutuivat, paitsi se yksi, joka piti purkaa, Riitta muistelee. Tallia laajennettiin vähitellen, kunnes karsinoita oli 25. Hänen tallissaan eletään hevoslähtöisesti. Laitumien paikka vaihtelee viljelykierron mukaan. – Laumassa olo tekee hyvää myös hevosen päälle, toteaa talliyrittäjä Riitta Lahtela-Mällinen. Pihatossa hevoset ulkoilevat vapaasti eli päättävät itse, ovatko sisällä, ulkona vai esimerkiksi katoksessa säältä suojassa. Alkoi uusi rakennusurakka. Kesällä aktiivitallin hevosilla on pääsy myös laitumelle. Se on hyväksi myös vatsalle, koska liikunnan lisäksi hevoset saavat ruokaa pieniä määriä ja usein. Aktiivitallilaisille ollaan rakentamassa myös omat sosiaanoin 150. 37-karsinainen talli otettiin käyttöön 2005. Suunnitelmissa oli jatkaa laajentamista. Kuvat uudesta maneesista olivat valmiina. Ruokintaongelmat ja häiriökäytös vähenevät aikuisillakin ja varsoista kasvaa vahvoja ja sosiaalisia. Lypsykarjaa oli Aktiivitallissa lajinomaista elämää Hevoset saavat itse päättää Aktiivitalli mahdollistaa hevosille luonnollisen, lajinomaisen liikkumisen ja elämisen laumassa. Samoihin aikoihin pellot siirrettiin luomuun. Tila oli ollut tyhjillään jo useita vuosia. Heinä ja kaura ovat omasta takaa. Hevoset elävät laumassa, saavat rehunsa pieninä annoksina ympäri vuorokauden, paljon kevyttä liikuntaa ja raitista ilmaa. Aktiivitallin runsas liikunta tekee hyvää hevosen jaloille. aktiivitalli on ollut käytössä nyt 1,5 vuotta. Vuonna 2004 tilalla sattunut tulipalo muutti suunnitelmat. Suomenhevoset Weera ja Vilma asuvat aktiivipihatossa.. Pihapiiriin rakennettiin myös lämpöeristetty maneesi. – Nyt minulla on tarjota asiakkaille varsin laaja skaala pitää hevostaan haluamallaan tavalla. Työtä on jatkettu ja Riitta Lahtela-Mällinen perusti täysihoitotallin Porvooseen kotitilalleen 1990. Riitta aloitti hevosten täysihoidon PR-tallissaan vuonna 1990. Tilalla oli aikaisemmin harjoitettu sianja naudanlihan tuotantoa sekä maidontuotantoa. – Vanhaan navettaan rakennettiin karsinat. Riitan toivelistalla on vielä juoksutusympyrä ja mahdollisesti kävelytyskone sen ympärille karsinatallissa asuvia hevosia ajatellen. 12 A grologin opintojen jälkeen Riitta Lahtela-Mällinen, 51, otti haltuunsa kotitilansa Porvossa
Niissä uusi tulokas tutustuu laumaan ensin turvallisesti aitojen läpi ennen laumaan päästämistä. . Makuuhalli Kookkaassa L-mallisessa makuuhallissa on kuusi suurta muovisuikalein varustettua oviaukkoa, joten halli on turvallinen kaikille lauman jäsenille. . Heinäautomaatit Hevosilla on käytössään neljä katettua, kahdeksan kertaa päivässä tietokoneohjatusti avautuvaa heinäautomaattia. . . . Juoma-automaatit l Lämmitetyt juoma-automaatit varmistavat, että hevosilla on aina raikasta vettä tarjolla, myös kovimpien pakkasten aikaan. . . ?. . . . Tämä on elämäntapa, jossa koko perhe on mukana, vaikka kaksi vanhinta lasta ovatkin jo maailmalla. Kuva: Merene Hovilainen litilat. Makuuhallissa on kuvikkeena patja, jonka pohjalla on turvetta ja puupellettiä ja päällä olkea. . Makuuhallissa on kuusi ovea konfliktien välttämiseksi. Aktiivitalli (aktiivipihatto) Heinäautomaatit Väkirehuautomaatti Vapaan heinän alue Totuttelukarsina M A K U U H A L L I Piehtarointi Väkirehuautomaatti Pihaton väkirehuautomaatti toimii hevosen harjaan kiinnitetyllä sirulla. . Ikkunallisten, lämpöeristettyjen karsinoiden edessä on pieni ulkoilualue. Riittävä ovimäärä mahdollistaa väistämisen ja helpon hallista poistumisen. . . Myös pariskunnan kaikki kaikki kolme lasta ovat pienestä pitäen olleet apuna tallissa ja hevosten kanssa. . . Totuttelukarsinat Kaksi totuttelukarsinaa on sijoitettu aktiivitallin keskelle. . Kaikki eivät enää mahdu nykyisiin. . – Voin olla ylpeä kaikkien taidoista hevosten parissa! He osaavat kommunikoida luonnostaan niiden kanssa ja tottuneet työn tekoon. Käytössä on oman tilan luomukaura ja Speedexin rehut. Automaatista voidaan annostella kahta mineraalia ja kolmea väkirehua. . . Tämän vuoden sateisen kesän jälkeen olkien saatavuus on sen verran heikko, että tulevaksi talveksi voidaan joutua valitsemaan toisenlainen pohja. Jokaisessa heinäautomaatissa on 10 ruokailupaikkaa. Kuivikkeena lämmin turpeesta, puupelletistä ja pitkästä oljesta koostuva patja. Heinäautomaatit . Riitta kehittää tilaa yhdessä miehensä Antti Mällisen kanssa kanssa. . Käytössä on oman tilan luomuheinä. . 13 . Totuttelukarsinat toimivat tarvittaessa myös sairaskarsinoina. . . Pääsy alueelle ohjelmoidaan ruokintasiruun. . . Pihatossa on tarjolla myös vapaan heinän alue hevosille, joille automaateista saatava määrä ei riitä. Erilleen ruokintapisteistä sijoitetut juoma-automaatit edistävät osaltaan hevosten liikkumista alueella. . Siruun ohjelmoidaan jokaiselle hevoselle yksilöllinen määrä väkirehuja ja päiväannos on jaettu useaan pieneen annokseen.
Hevoset tottuvat todella nopeasti ihmisten touhuamiseen eivätkä traktorit, kaivinkoneet tai muut pelota. Riitan omat hevoset ovat eläneet laumassa aikaisemminkin ja hän on todennut, että hevonen viihtyy niin. – Olennaista suunnittelussa on, että tilat rakennetaan siten, ettei hevosten tarvitse jäädä uhittelemaan toisilleen, vaan aina pääsee ohi ja pois tilanteesta. – Kengät kuluvat aktiivitallissa huomattavasti nopeammin kuin tavallisesti, hevoset kävelevät paljon enemmän ja hyvässä hiekassa. Mieheni ja minä muokkasimme pihaton sitten meidänlaiseksemme. Kuva: Merene Hovilainen PR-talli Totuttelukarsinan asukas tekee innokkaasti tuttavuutta jo laumaan kuuluvan hevosen kanssa. – Pihatossa on tilaa hehtaarin verran. Koneiden valmistajan, itävaltalaisen Schauerin edustaja oli paikalla puoli päivää ja keskustelimme siitä, mitä me talliin haluamme. Tallilla on valaistu, aidattu 24 x 60-metrinen ulkokenttä. Esimerkiksi heinäkatokset on tehty niin suuriksi, että koko hevonen mahtuu niiden alle syömään, eikä vesi syödessä putoa katolta niiden niskaan. 14 Aktiivipihatto on kooltaan noin hehtaarin suuruinen hiekkapohjainen alue. Hän suunnitteli kartan. Sekä kentältä että maneesista (22 x 63 m) löytyy kalustoa niin este-, puomitai vaikkapa WE-harjoitusten suorittamiseen. Se on hyväksi vatsalle, koska liikunnan lisäksi hevoset saavat ruokaa pieniä määriä ja usein. Aktiivitalli tekee hyvää hevosen jaloille, koska hevoset kävelevät paljon. Laumassa olo tekee hyvää hevosen päälle. Tallissa asuu nyt 19 hevosta ja 20. Maastoratsastuksesta kiinnostuneille löytyy vaihtelevia, eripituisia reittejä. odottaa vielä mukaan pääsyä tutustumiskarsinassa. Ostimme lisämaata sitä varten. – Kun omat hevoseni olivat mukana neuvomassa ja opastamassa muita hevosia laumaelämään, madalsi se kynnystä aktiivitallin perustamiseen. Kaikilla on tilaa ja mahdollisuuksia syödä ja olla, elää laumassa. Tilalle rakennetaan parhaillaan omaa heinäkuivuria säiltään haasteellisten kesien tueksi. Ei aloittelijan talli Aktiivitalli ei Riitta LahtelaMällisen mielestä ole aloittelijan talli. Kilometrejä kertyy. Pään stressi purkautuu laumassa Hevonen viihtyy Riitta Lahtela-Mällisen mukaan hyvin aktiivitallissa, mutta sinne eivät. Makuuhallin edessä on leveä katos, jolloin hevoset voivat itse valita, seisovatko ne taivasalla, katoksen alla vai sisällä. Minusta me onnistuimme hyvin ja talli on toimivin niistä kaikista, jotka minä olen nähnyt, Riitta LahtelaMällinen iloitsee. – Täytyy olla paljon kokemusta hevosista ja tuntea niiden lajikäyttäytymistä, jotta voi nähdä, onko laumassa kaikki kunnossa ja että hevoset käyttäytyvät hevosen tavoin. Hehtaarin verran tilaa Aktiivipihaton rakentamisessa on kaikin tavoin pyritty ottamaan huomioon hevosen lajikäytös. Heinäautomaatin etulevy on alhaalla ja syöminen käynnissä
Mutta ne ovat tässä laumanomaisesti yksin, Riitta sanoo. Kun on syöty kylliksi osaavat hevoset tulla ulos portista. Talliin ei voi siitä vain sokkona mennä. Hevoset pääsevät aktiivipihatosta myös viereiselle laitumelle. Hevoset ruokitaan neljä kertaa päivässä. Meillä oli kaksi vuotta käytössä olkipelletti, ja sitä osa hevosista söi. Hevoset pääsevät haistelemaan ja maistelemaan toisiaan. Haluan, että hevoset voivat hyvin. Kun muut menevät laitumelle päästetään uusi tulokas juoksentelemaan pihattoon ja tutkimaan paikkoja. Tallissa on koneellinen ilmastointi. Kesäaikaan on käytössä laitumia niille hevosille, joiden omistajat haluavat hevosensa laitumille. Hyvin tehty pohja on tärkeä pihatossa, jotta alue pysyy siistinä. Kun kello sanoo, että aika on loppu, nousee seinä ylös ja ruokailu loppuu. Alueella käydään siivoamassa 3-4 kertaa päivässä. Tallissa on 37 karsinaa. Myös hevosen omistajan tulee tuntea hevosen laumahierargiaa ja -käyttäytymistä. Meillä on lisäksi enemmän ravintoa tarvitseville käytössä vapaan heinän alue. – Ehkä jätämme sen seuraksi tällä kertaa sellaisia lauman jäseniä, joilla ei itselläänkään vielä ole laumassa puolustettavaa paikkaa. Joku kärsimätön jo kolisuttelee metalliseinää. – Toiminnan lähtökohta on hevoslähtöinen. Hamppu myös maatuu hyvin, meillä lanta kierrätetään luomupellolle, Riitta Lahtela-Mällinen kertoo. Automaatilta toiselle Heinäautomaatit toimivat kellolla ja niiden ympärille kokoonnutaan erilaisissa porukoissa odottamaan aukeamista. Kun heinä loppuu, tuodaan automaattiin etukuormaajalla uusi kanttipaali. – En ole halunnut laittaa käytäviä tarhojen väleihin, koska lähes kaikki hevoset tarhaavat omistajansa tahdon mukaisesti yksin. Tallissa on Riitan itsensä lisäksi kaksi työntekijää. Kaikki hevoset ulkoilevat päivittäin, omistajan toiveen mukaan joko kokopäivätai puolipäivätarhauksessa. Ajatus siitä, ettei aktiivitallissa voisi pitää kisahevosta ei Riitan mukaan pidä oikein paikkaansa. Pyritään siihen, ettei oteta riskejä. Hiekkapohjaisia tarhoja on reilut 20 ja ne sijaitsevat aivan tallin vieressä. Hevoset oppivat toisiltaan – Hevoset oppivat toisiltaan nopeasti, katsomalla, miten asiat toimivat. Pesupaikat ja sosiaalitilat ovat käytävien välissä. – Ymmärrän huolen kalliin kilpahevosen loukkaantumisesta aktiivitallissa, mutta yhtä hyvin se voi loukkaantua tasaisella pellollakin. Joustava kumirouhematto pitää tallin hiljaisena ja tunnelman rauhallisena, ei kuulu kolinaa, eivätkä hevoset liukastele. välttämättä sovi kaikki ihmiset. Näin toimii juomaautomaatti, näin mennään heinäautomaattiin, tuolta pääsee rehuautomaattiin syömään.. Hevonen totuttelee laumaan rauta-aidan läpi, se pehmittää sen laumaan menoa. Hamppu ei pölise ja pölyä, se on hevosille pehmeä ja ihanan valoisaa. Lauma valmiiksi kesäkeleillä Talviaikaan Riitta ei ota talliin uusia asukkaita. 15 Vuonna 2005 käyttöön otetussa karsinatallissa on 37 karsinaa. Totuttelukarsinat ja huonetalli ovat keskellä aktiivitallia. Viime tipat juoksevat mukaan ja etsivät itselleen sopivan paikan neljästä automaatista. Se on turhan kallista, mutta sitä hevoset eivät syö. – Maa on entistä merenpohjaa, pohjustuksesta ja runsaista hiekkakuormista huolimatta pohja pehmenee paikoitellen kovilla sateilla. Vihdoin seinä menee alas ja päästään syömään. – Lauman pitää tulla tasapainoiseksi ennen talvea, sillä talliin ei tulla hokkikaudella. – Monessa pihattopaikassa lauman alempiarvoiset hevoset ovat tosi laihoja, kun ne eivät saa ruokaa. Hevoset ovat hyvin kiinnostuneita ihmisistä. Juttelen niiden kanssa joka päivä. Hevoset valitsevat itse, mitä haluavat syödä. Karsinat ovat kooltaan noin kymmenen neliötä. – Kylmäveriset ovat hyviä rehunkäyttäjiä, ettei vapaa heinä ole niille paras mahdollinen vaihtoehto. Harjaan kiinnitetty siru avaa portit alueelle, jossa on koko ajan saatavissa heinää. – On näppärää hevosia ulos ja sisään kuljetettaessa, etteivät ne ole kaukana. Tarhat ovat tallin vieressä. – Omistaja joka hevosensa tällaiseen paikkaan haluaa, on siitä luonnostaan kiinnostunut ja ottanut siitä selvää, toteaa yksi aktiivitallin hevosenomistajista, Merene Hovilainen. Toisessa automaatissa on kuivaa heinää ja toisessa säilöheinää, samoin alueen toisella puolella. – Moni hyvä kisahevonen on tosi kuuma, ja niille tekee hyvää päästä purkamaan päänsä stressiä laumassa. Järjestelmää voi säätää ja pyrimme löytämään kuhunkin hetkeen sopivan tasapainon. – Näin syksyllä hevoset keräävät vararavintoa syksyä varten ja talvella, kun on kylmä hevoset tarvitsevat lämmöntuotantoon enemmän energiaa. – Hampun huono puoli on sen hinta. Tallissa on päädytty hamppukuivitukseen. Hevoset ovat luonteeltaan erilaisia, tammat ihan oma lukunsa, Riitta hymyilee. Tallirakennus valmistui 2005. Tallissa on kaksi hoitokarsinaa ja kaksi pesukarsinaa, joissa on lämmin vesi. Hiekkaa on jouduttu tuomaan lisää. Käytössä oman tilan luomuheinä ja -kaura sekä Speedexin kivennäinen. – Vien uuden hevosen hitaasti laumaan ja yritän punnita eri vaihtoehtoja, kunkin hevosen kannalta parhaan. Heinäautomaatteja on niin monta, että lauman kaikille jäsenille löytyy paikka ruokailla. Heinäautomaatti avautuu kahdeksan kertaa vuorokaudessa 25 minuuttia kerrallaan ja kerran vähän pidempään, Riitta Lahtela-Mällinen kertoo. Kaksi karsinakäytävää rinnakkain. Karsinatallissa 37 paikkaa . Asiakkaiden lisärehuille on oma varastohuone. – On mukava siivota ja putsata aluetta, kun kaikki hevoset tulevat rapsutettaviksi juttelemaan kuulumisiaan, Riitta hymyilee
Sieltä se sitten joulukuussa tuli. Hevosenhoitajaksi hevosen vuoksi Harjaan kiinnitetyn sirun avulla hevonen saa väkirehuautomaatista päivän väkirehut useassa pienessä annoksessa. Lopulta neljä kertaa viikossa. Ratsastuksenopettaja ilmoittikin löytäneensä Merenelle hevosen, vaikkei hän itse ollut sellaista ihan vielä etsimässä. Ahkerimmat käyvät väkirehuautomatilla toiveikkaasti 2030 kertaa päivässä. Automaatti tarkistetaan ja täytetään päivittäin. Aktiivitallin 19 hevosen laumassa on runsaasti suomenhevosia. Rehua putoaa 10-15 grammaa kerrallaan, 10 sekunnin välein, kunnes annos on syöty. Sinne halusin hevosen ehdottomasti. Hevoset ovat erilaisia, toinen oppi käytön kerralla, toinen arasteli laitetta pidempään, Riitta kertoo. Siinä ilmanpaine vähän pihisee ja puhisee, luukut menevät ja kuppi tulee, ripisee ja ropisee. Hevonen ei voi saada kaikkea kerrallaan, vaan sen täytyy käydä useammin. Suolenkiertymä sotki suunnitelman Koska aktiivitallin laumaan ei talvella turvallisuussyistä oteta uusia jäseniä odottivat Merene ja 2010 syntynyt Rampe kevään tuloa karsinatallin puolella. Automaatti rekisteröi käynnit. Automaattiin ohjelmoidaan kunkin hevosen päivittäinen väkirehumäärä ja kone jakaa sen tunteihin. . M arkkinointija viestintäpäällikkö Merene Hovilainen, 42, jäi työstään kahdeksi vuodeksi opintovapaalle syyskuun lopussa. Kuva: Merene Hovilainen – Aluksi oli paljon työtä rehuautomaatin kanssa, kukaan ei ymmärtänyt, miten se toimi. Kahden vuoden mittaiseen hevostenhoitajan monimuotokoulutukseen kuuluu käytännön harjoittelun ja kirjallisuuden lisäksi, 2-5 lähiopetuspäivää kuukaudessa Harjun oppimiskeskuksessa Virolahden Ravijoella. Motivaatio opiskeluun löytyy siitä, että hän haluaa osata hoitaa oman hevosensa parhaalla mahdollisella tavalla. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto. Sitten mietin, että voisi olla ihan omakin hevonen. – Aloitin ratsastuskoulun tätitunnilla, tunnin kerran viikossa lauantaina. Samalla maaliskuun lopun viikolla, kun meidän piti mennä hammaslääkäriin, hevonen sai yllättäen suolenkiertymän. Talli oli sopivasti hänen Loviisan kotinsa ja Vantaan työpaikkansa välissä. – Rampelta löytyi kaksi tulehtunutta juurta hampaissa, jotka hankaloittivat sen elämää. – Ei koskaan pidä mennä katsomaan. Siruun voidaan ohjelmoida myös pääsy vapaan heinän alueelle, mikäli hevonen tarvitsee enemmän heinää, kuin mitä se heinäautomaateista niiden aukioloaikana ehtii syödä. Jalostettu suomalainen lämminverinen ratsuhevonen oli voimakkaasti reaktiivinen, jopa säikky. Se tuntui vaaralliselta. – Ariel-tamma käy kuin kello kerran tunnissa, jolloin automaatti antaa ruokaa. Nuolukiveä hevoset voivat rouskuttaa halunsa mukaan. – Pidin kaikesta siitä, mitä sain tallista selville ja ihastuin ikihyviksi, kun kuulin, että tallilla on myös aktiivipihatto. Heinät, juoma-automaatit ja väkirehut ovat tarkoituksella eri puolilla pihattoa, jotta hevosille kertyy askelia. Merene alkoi ratsastaa 26 vuoden jälkeen uudelleen nelisen vuotta sitten. Automaatista voi hevosen tarpeiden mukaan valita kauraa, Speedexin mineraaleja, energiarehua ja kauratonta. Merene Hovilainen on opintoihinsa liittyen 25 tuntia viikossa työssäoppimassa PR-tallilla Porvoossa. 16 Merene Hovilainen lähti tänä syksynä opiskelemaan hevosenhoitajaksi. Merene oli kartoittanut jo etukäteen tallivaihtoehtoja ja löysi PR-tallin Porvoosta. Näin kuppiin ei jää jämiä seuraavalle hevoselle. Sehän oli juuri sitä, mitä halusin, sosiaalinen, maailman kiltein, pieni ruskea FWB-ruuna
Mereneä on ilahduttanut myös se, että harjoituslajien sekoittaminen hevosilla on lisääntynyt. Rajoitteet ovat ihmisillä. – Eivät hevoset karsinassa ihmistä odota, ne odottavat saavansa hevosseuraa.. – Emme ole voineet leikkauksen jäljiltä tehdä muuta. Ero on hurja. Olemme itse vastuussa siitä, että saamme tehdä opintoihin kuuluvia asioita. Rampe oli vasta elokuussa leikkauksen jäljiltä siinä kunnossa, että se sai juosta vapaasti ja pystyi muuttamaan aktiivitalliin. Siitäkin on tullut luottamusta. Kengitystä emme opiskele, ellei sitä sitten valitse vapaavalintaisina opintoina. Hevosen vatsassa on tyhjä kolo, jonne sen ohutsuolta oli krymppääntynyt metrin verran. Merene ajattelee kenties joskus voivansa yhdistää nykyisen ja tulevan osaamisensa. Pystyn perustamaan omat mielipiteeni faktoihin. Paljon on muuttunut Yli 20 vuoden harrastustauon aikana paljon on muuttunut. Merenen mukaan hevosilla on aktiivitallissa oma elämä 24 tuntia vuorokaudessa. – Harjoittelutunnit pitävät sisällään kaikkea sitä mitä opintosuunnitelmassa kullakin jaksolla on. Kun otan selvää, tiedän tehneeni asiat niin hyvin kuin mahdollista. Olen viettänyt Rampen kanssa paljon enemmän aikaa kuin normaalisti. – Auttaa talli-ihmisiä toimintansa markkinoinnissa ja viestinnässä. Samoin hevosen käsittelyssä, pistä se elukka kuriin -ajatus on vaihtunut siihen, että osataan lukea hevosta ja ymmärretään sitä. Tehdä monipuolisesti kaikenlaista, mistä sekä omistaja että hevonen nauttivat, Merene suunnittelee.–ma-a Seisominen tehnyt pahaa Koko kevään oli ohjelmassa maasta käsin treeniä ja suhteen luomista. Toivoisin, että ihmiset viitsisivät ottaa selvää, mikä on kullekin hevoselle parasta, eivätkä valitse sitä, mikä on itselle helpointa ja mukavinta, Merene pohtii. Ainoa hoito siihen vaivaan on leikkaus. – Sain onneksi vakuutuksesta 7 500 euroa. – Ne saavat olla juuri sellaisia kuin ovat, toteuttaa laumatyypillistä käytöstään ja ulkoilla vapaasti. yt kun hevonen on aktiivipihatossa taas päässyt runsaasti liikkeelle, ovat lausunnot muuttuneet. – On ihmisiä, jotka syyttävät kaikesta jotakin muuta. Ennen meinattiin, että jos olit niin mamo, ettet päässyt selkään ilman jakkaraa, ei tarvinnut mennäkään. – Olisinko voinut ratsastaa eri tavalla, ratsastinko hevosen jotenkin väärin. – Tavoitteena on ratsastaa tavoitteellisen hyvin. Opintoihin liittyen hän on 25 tuntia viikossa työssäoppimassa PRtallilla Porvoossa. – Hevonen pystyy tekemään paljon erilaisia asioita, ja on mukana sitä innokkaammin, mitä monipuolisempaa ja hauskempaa toiminta on. – Onneksi Rampe sai kiertymän tällä tallilla maanantaiaamuna kello 7 ja onneksi asutaan täällä päin Suomea, pääsimme nopeasti Viikin yliopistolliseen eläinsairaalaan. Syyskuussa hevosella sai ratsastaa 10 minuuttia käyntiä. – Rampea hoitanut osteopaatti totesi, että paikallaan seisominen on tehnyt todella pahaa hevoselle, jota hän on hoitanut aikaisemminkin. Suolenkiertymäleikkaus maksoi 12 000 euroa. Aktiivipihattoon muuton jälkeen meni viikko, kun se alkoi ottaa lungisti. Ensimmäisellä jaksolla hevosen hyvinvoinnista huolehtimista eli hevosen hoitoa. Minun velvollisuuteni on pyrkiä tarjoamaan hevoselleni niin hyvät olosuhteet kuin suinkin on mahdollista. – Nyt on kaikki vaivat hoidettu ja hevonen on tosi rento ja rauhallinen. – Onneksi asiat kehittyvät koko ajan hevosystävällisempään suuntaan. Kaikkialla Suomessa ei leikkauksia tehdä. Otan oikeasti selvää asioista, ettei mikään ole kiinni siitä, etten tietäisi. Hevosessa tapahtui valtava muutos, eikä sillä enää ole entisenlaista vahvaa pakoreaktiota. Rampen kanssa lähdettiin karsinalevossa todella varovasti liikkeelle. – Hampaatkin pystyttiin hoitamaan kuntoon toukokuussa. Minun pitää esimerkiksi opetella ottamaan hevoselta kenkä pois ja laittamaan se takaisin samoihin reikiin. 17 Merenen oma hevonen FWB-ratsu, Rampe on vielä toipilas suolenkiertymäleikkauksen jäljiltä. – Koulu vaikuttaa yhden lähiopetuspäivärupeaman jälkeen tosi hyvältä ja uskon, että saan tietoa niin paljon, kun jaksan ammentaa. – Ymmärretään, että se on sekä hevosen selälle että satulalle parempi, että selkään mennään jakkarasta. Hevonen jouduttiin leikkaamaan samalla viikolla uudelleen, koska kudokset haavan vieressä alkoivat repeämään. Aikomus on saada myös Rampe kuntoon ensi kesäksi. Jäi hoidoista paljon itsellekin maksamista, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että hevonen kannattaa vakuuttaa. Hevosessa valtava muutos Alku Rampen kanssa oli rankka. Se sotki hammashoitosuunnitelmat siltä erää. Harjuun on muun muassa suunnitteilla aktiivitalli. – Onko tämä jotenkin minun vikani. Sitten on meitä, jotka mietimme aina, että teinkö jotakin väärin. – Rampe oli kaksi viikkoa klinikalla Viikissä, sen jälkeen kävimme kerran viikossa tarkistuksessa. Merene elää kahden vuoden ajan aikuiskoulutustuella. – Rampella ollut ohutsuolen alkupään kiertymä ei johdu mistään, se on vain huonoa tuuria. Sitten se ommeltiin metallilla kiinni oikein kunnolla kaikkien kerrosten läpi, sillä Rampe nukkuu aina makuullaan, ja makuulle meno ja ylös nousu ovat aika rankkoja tuollaiselle haavalle. – Yhteisen alkutaipaleen hankaluuksista lähti liikkeelle ajatus, että haluan hoitaa hevoseni niin hyvin kuin osaan ja nykyaikaisin tiedoin. Tulin töistä suoraan tallille ja istuin 3-4 tuntia, viikonloppuisin 6-8 tuntia, sen karsinassa, sitä harjaten ja hoitaen. Kouluvalinta tuntuu oikealta Merene Hovilainen on tyytyväinen oppilaitosvalintaansa. Hevonen seisoi leikkauksen jälkeen lääkärin määräyksestä pitkään karsinassa. – Olenko ruokkinut sitä väärin, olenko varmasti tehnyt kaiken. Ratsastuksen uudelleen aloittaessani, kaveri onneksi vinkkasi, ettei nykyään enää mennä maasta selkään
Kuva: Hippos/Leena Kahisaari Creation Primeron kaatumisen syytä ei tiedetä. Creation Primero jäi ensin maahan, mutta käveli lopulta omin jaloin tallialueelle ja suoraan klinikalle. Sen etupolvista tuli verta ja huuli oli halki. Creation Primeron päälle kompuroi Le Gros Bill, sen niskaan Lovely Secret ja neljäntenä samaan rytäkkään lankesi vielä Stonecapes vosammattilainen. Kaikki hevoset pääsivät tutkimusten ja hoitojen jälkeen matkaamaan kotitalleilleen ja ohjastajat selvisivät kolhuilla ja kolotuksilla. Kaikki hevoset saatiin kuitenkin pian kiinni. Torvinen palasi radalle Vermossa saman viikon lauantaina, jolloin onnettomuus tuntui vielä kipuna olkapäissä ja vasemmassa kyynärpäässä. Le Gros Bill ja Stonecapes Questor karkasivat laukalla kilpailusuuntaan, ja Lovely Secret keskikentän kautta tallialueelle. Kaikilla hevosilla oli pintanaarmuja ja kahdelle hevoselle ommeltiin muutama tikki. Hänen isänsä on tunnettu suomenhevosmies Heikki Torvinen. 18 n Turvallisuus Parhaiten turvaavat taidot, mutta turvavälineet suojaavat onnettomuuksissa Turvaa taidoista ja välineistä Ohjastaja Hannu Torvinen koki elokuisessa Vermon lähdössä hurjan onnettomuuden, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Nyt hän on kehittämässä uudenlaista turvaliiviä niin kilpailukuin harrastustoimintaan. Kaatumisen johdosta kolarin aiheuttanut hevonen Creation Primero asetettiin varmuuden vuoksi toistaiseksi kilpailukieltoon, ennen kuin sille on tehty kattavat terveydentilatutkimukset. Hevonen saa kilpailuoikeudet takaisin hyväksytyn koelähdön jälkeen. 25-vuotias Torvinen saavutti urallaan tuhannen voiton 27.9.2017.. Hannu Torvinen on ajanut muutaman kerran Tapio Mäki-Tulokkaan valmentamaa Madridia. Ensimmäisenä pudonnut Hannu Torvinen pyöri kaikkien jaloissa kahden hevosen juostessa suoraan hänen päältään. Hänet palkittiin vuoden 2013 ohjastajana. Irri ja Koivunen ohjastivat ajokkinsa seuraavassa lähdössä. Hannu Torvinen joutui olemaan sairaalassa yhden yön. Ihmeen kaupalla ei seurauksia Hurjan näköisessä onnettomuudessa vältyttiin kuin ihmeen kaupalla vakavammilta vammoilta. Muut kuskit kävelivät itse pois radalta, ja heidät tarkastettiin ambulansseissa tallialueella. Kuva: Hippos/Pirje Fager-Pintilä 25-vuotias raviohjastaja Hannu Torvinen saavutti urallaan tuhannen voiton syyskuussa. Hevosten kuskit Antti Teivainen, Joni-Petteri Irri ja Olli Koivunen lensivät kaikki rattailta. 16-vuotiaana uransa aloittanut Torvinen on noussut maan huippuohjastajien joukkoon vajaassa kymmenessä vuodessa. Jämsästä kotoisin oleva Hannu Torvinen on toisen polven heE lokuussa Vermossa ajetuissa Oulu Express-karsinnoissa tapahtui onnettomuus, jossa Hannu Torvisen ohjastama Creation Primero kompastui ja kaatui nurin johtoasemasta. Hänet kuvattiin, mutta onneksi pysyviä vammoja ei syntynyt. Kuva: Hippos/Irina Keinänen Questor. Torvinen makasi maassa loukkaantuneena, mutta silminnäkijöiden mukaan tajuissaan, ja hänet kiidätettiin ensiavun jälkeen ambulanssilla sairaalaan
Vakuutus tarvitsee syyllisen Itse onnettomuuden etenemisestä Torvisella ei ole tarkkoja muistikuvia. Suoranaista syyllistä on siis vaikeaa osoittaa, mutta sain siitä merkinnän onnettomuuden aiheuttajana. Eläinlääkärin tarkastuksen lisäksi Creation Primero määrättiin Suomen Hippoksen kilpailuosaston toimesta suorittamaan hyväksytty koelähtö ennen kuin sen kilpailuoikeus palautetaan. Tässä tapauksessa kukaan ohjastajista ei tehnyt virhettä, vaan kaikki reagoivat parhaansa mukaan onnettomuuteen, jolle ei yksinkertaisesti mahtanut mitään. – Vermossa kypäräni lähti pois päästä, vaikka leukaremmi oli hyvin kiinni. 19 Ravien turvallisuusopas päivittyy Suomen Hippos ry:n toimitusjohtaja Vesa Mäkinen kertoo turvallisuus-oppaan suurimpien päivitysten koskevan vakuutusturvaa ja ravivarusteita. Hevosen valmentaja ajaa itse koelähdön, jolla varmistetaan hevosen soveltuvuus kisoihin jatkossa. Muoviosia tulisi vaihtaa säännöllisesti ja huoltaa, niin vastaavaa kulumaa ei pääsisi tapahtumaan. Kypärä lähti pois päästä Hannu Torvinen ei ole aiemmin ollut vastaavassa onnettomuudessa. – Siinä tilanteessa ei ehtinyt reagoimaan, vaan oli lähinnä matkustajana vailla vaikutusmahdollisuuksia. Turvallisuutta on kehitettävä, vaikka Suomi onkin raviurheilussa yksi Euroopan kärkimaista ja suomalainen raviosaaminen edustaa maailman huippua. n Teksti: Kati Wikström. – Olen miettinyt ja kehitellyt uudenlaista turvaliiviä, joka olisi mukautuvampi pitää päällä ja toisenlaista materiaalia kuin nykyisin käytetty turvaliivi. Selvisi, että kypärän kiinnitysmekanismi oli hyvin kulunut, urospuolinen osa on muovia ja naaraspuolinen osa metallia, kulumaa tulee, kun osia aukaisee ja sulkee. Olen keskustellut aiheesta eri tahojen kanssa ja testaillut ideaa sekä liiviä. – En ole kokenut mitään vastaavaa tai muutakaan isompaa tapaturmaa. Kaatumisen jälkeisistä tapahtumista minulla ei oikein ole muistikuvia, kaikki kävi niin nopeasti. Toivon esitteleväni sen puolen vuoden päästä. – Mikäänhän ei tietenkään turvaa paremmin kuin ratsastusja hevostaidot, mutta turvaliivi ja kypärä antavat ainakin suojaa mahdollisen onnettomuuden sattuessa. Hevonen ei vaikuttanut väsyneeltä, joten kenties kyseessä oli jonkinlainen koordinaatiohäiriö. Uudenlainen turvaliivi Hannu Torvinen on itsekin pohtinut turvallisuuskysymyksiä. Raviurheilu on vauhdikas urheilulaji, joka tarjoaa elämyksiä ja jännitystä, mutta joskus vauhdissa myös tapahtuu. Koelähdön kautta radalle Tampereen hevosklinikka suoritti Creation Primerolle tutkimukset ja niiden perusteella hevosessa ei todettu terveydellisiä syitä mitkä olisivat aiheuttaneet kaatumisen. Kerran olen pudonnut hevosen kyydistä ja hevonen on kaatunut erään kerran. Muuten olen selvinnyt pienillä lajiin kuuluvilla kolhuilla. Hevosta käsitellessä pitää kuitenkin aina olla tarkkana. – Creation Primero on nyt käynyt klinikalla ja syytä kaatumiselle ei tiedetä. Ihmettelin tätä ja kävin kypäräliikkeessä keskustelemassa asiasta. – Meillä on Hippoksen kautta vakuutukset, mutta niissä on se haaste, että onnettomuuteen pitäisi aina löytyä syyllinen. Se on erittäin lahjakas hevonen, joten olisi sääli jos sen kanssa ei uskallettaisi enää ajaa tai olla mukana samoissa lähdöissä. – Siitä voisi olla myös harrastustoimintaan talleille uudeksi turvallisemmaksi välineeksi
Koulutuksien lisäksi uutta opasta tullaan myös jakamaan laajalti.. Päivityksen tarpeellisuus johtuu ravikilpailusääntöjen muutoksista, jotka aiheuttavat lajin turvallisuudelle uusia vaatimuksia. Uusittu turvallisuusopas julkaistaan ja jalkautetaan raviradoille syksyn aikana. Teemme yhteistyötä paitsi raviratojen, myös palveluja tarjoavien ravivalmentajien kanssa. – Meillä on tällä hetkellä käynnissä työ, missä tarkastellaan ja päivitetään ravien kilpailutoimintaa ohjaavia turvallisuussääntöjä. Vakuutus on voimassa Euroopassa kilpailualueella ravikilpailuaikana sekä kilpailunomaisessa lähdössä. Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana tapahtunut hevosen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapaturmainen kuolema, jonka kilpailueläinlääkäri on todennut. Lisäksi korvataan hevosen lopetuskulut, mikäli hevonen on vahingoittunut tapaturmaisesti vakuutuksen voimassaoloaikana niin pahoin, sitten laadittu turvallisuusopas, joka nyt päivitetään. Vakuutus on voimassa myös Suomen Hippos ry:n valvoman harjoituksen aikana. Suomen Hippos ry tekee jatkossa myös entistä tiiviimpää yhteistyötä Tukesin kanssa, liittyen ravikilpailujen ja -tapahtumien turvallisuuteen. Mäkisen mukaan muutosta tarvitaan niin kilpailijoiden kuin yleisönkin vuoksi. Kilpailuun osallistuvan hevosen tai ponin pakollisesta kilpailuvakuutuksesta todetaan oppaassa näin: ”Vakuutuksen kohteena ovat Suomen Hippos ry:n kilpailurekisteriin merkityt voimassa olevan kilpailuoikeuden omaavat ravikilpailussa käytetyt ravihevoset ja ponit. – Tavoitteena on lisätä tietoa ja kehittää toimintatapoja myös ravitapahtumien elämyspalveluissa, joita ovat muun muassa tandem-ajelutukset. – Kilpailijoiden ja yleisön turvallisuus on meille tärkein– Turvallisuusoppaan käytännön jalkautus tapahtuu toimihenkilökoulutuksilla, joita järjestetään raviradoilla. Pääsääntöisesti turvallisuuskäytännöt ovat jo varsin hyvällä tasolla, mutta turvallisuusasioiden jatkuva kouluttaminen ja prosessien tarkastelu ovat jatkossa tärkeämmissä rooleissa. Hippos vakuuttaa Oppaassa käsitellään muun muassa lähtöjen ja ravikilpailujen turvallisuutta, teknisten järjestelmien turvallisuutta, turvallisuuteen vaikuttavaa henkilöstöä, henkilöturvallisuutta, rikoksia, tulipaloa, hevosonnettomuuksia ja eläinsuojelua. Kypärän ja turvaliivin käyttöön muutoksia – Suurimmat muutokset koskevat vakuutusturvan kokonaisuutta ja turvavarusteiden käyttöä. Toiminnan vakuuttaminen on myös keskeisessä osassa. Koulutuksien lisäksi uutta opasta tullaan myös jakamaan laajalti. – Turvallisuusoppaan käytännön jalkautus tapahtuu toimihenkilökoulutuksilla, joita järjestetään raviradoilla. Kyseessä on muutama vuosi tä. Kypärän ja turvaliivin käyttöön on tullut muutamia sääntömuutoksia, Mäkinen sanoo. 20 n Turvallisuus R aviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen kertoo, että tekeillä on uutta ohjeistusta ravien turvallisuussääntöihin